SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS ... · Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla

avun maailma hjälpens värld 1

avunhjälpens3/2011

avunhjälpensvärldvärldm a a i l m am a a i l m a

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSTIDNING

LUPA AUTTAARÄTT ATT HJÄLPA NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.

18 YLEISKOKOUS

VALLOITTI LAHDEN

25 KONTTI

TULI TURKUUN

36 NUORISO

PAKOMATKALLA

avun maailma hjälpens värld2


avunhjälpens3/2011

avunhjälpensvärldvärldm a a i l m am a a i l m a

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSTIDNING

LUPA AUTTAARÄTT ATT HJÄLPA NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.

17XXXAISEN RISTIN

XXXXLITENTTI

34 XXXÄVÄNÄ

XXXKILASSA

52 XXXXSEN

XXXXXALIA

SISÄLTÖ INNEHÅLL

5 Pääkirjoitus – Ledare

7 Ristiin rastiin Ensiavun Suomen mestaruudet ratkottiin Lahdessa. Ilmoittaudu vapaaehtoisten kiitosgaalaan Jyväskylään! John Ekelund on Punaisen Ristin uusi järjestöjohtaja.

Itä-Afrikan kuivuus kärjistyi humanitaariseksi katastrofiksi.

14 Lupa auttaa Nälkäpäivä nostaa esiin vapaaehtoiset kotona ja maailmalla.

18 Yleiskokous kokoontui Lahteen Lahden yleiskokous oli vapaaehtoisuuden voimannäyttö.

22 Moninaisesti Saunabaarissa Maunulan kansainvälisiin kerhoihin ovat kaikki tervetulleita.

25 Turku sai oman Kontin Kierrätysketjun tuotto käytetään Punaisen Ristin työhön.

28 Vuorokausi Caritaksella Punaisen Ristin ensiapuvene auttaa merellä ja maalla.

35 Apuna luovuttamisessa Veli-Matti Salo on liikkuvan veripalvelun vapaaehtoinen.

36 Matka tuntemattomaan Humanitaarisen oikeuden roolipeli vei nuoret pakomatkalle.

39 Ristikko

41 Kors och tvärs Röda Korsets FM i första hjälpen avgjordes i Lahtis. Tackgala kallar frivilliga till Jyväskylä. John Ekelund lovar bättre stöd för organisationsfältet.

Torkan i Östafrika blev en humanitär katastrof.

48 Rätt att hjälpaI år lyfter Hungerdagen fram de frivilliga.

52 Ordinarie stämman i Lahtis Stämman i Lahtis var ett kraftprov för frivilliginsatser.

54 Räddande paketRöda Korsets centrallagrar är alltid redo att hjälpa.

3/2011

Avun maailma Hjälpens värld

Suomen Punaisen Ristin jäsenlehti Finlands Röda Kors medlemstidningKannen kuva/Pärmbild: Rami Marjamäki

JULKAISIJA / UTGIVARE: SUOMEN PUNAINEN RISTI, FINLANDS RÖDA KORS, TEHTAANKATU 1 A, PL 168, 00141 HELSINKI / FABRIKSGATAN 1 A, BOX 168, 00141 HELSINGFORS, 020 701 2000, WWW.PUNAINENRISTI.FI PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR: HANNU-PEKKA LAIHO TOIMITUSSIHTEERI / REDAKTIONSSEKRETERARE KIMMO HOLOPAINEN, [email protected], 020 701 2229 LAYOUT: HENNA ESKELINEN ÖVERSÄTTNING: SARAX-CONVERTO & SCRIBO ILMOITUSMYYNTI: TJM-SYSTEMS EIJA SONNINEN 044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT: TJM-SYSTEMS, PL 75, 02921 ESPOO, (09) 849 2770, [email protected] TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET / BESTÄLLNINGAR OCH ADRESSFÖRÄNDRINGAR: [email protected] PAINO / TRYCKERI: HANSAPRINT, ARTUKAISTENTIE 10, PL 501, 20101 TURKU, 010 5422 LEVIKKI NOIN 90 000 ISSN 1796-1572 AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN TILAUSHINTA / BESTÄLLNINGSAVGIFT 22 EUROA/EURO LEHDEN SÄHKÖPOSTI: [email protected]. KERÄYSLUPA: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSEN LUPA OKU 975 A/26.10.2009. AIKA 1.1.2010–31.12.2011. ÅLANDS LANDSKAPSREGERING, LUPA 485 K14/15.12.2009.

Yleiskokous Lahdessa

18

© JO

HA

NN

ES WIEH

N©

PETE AA

RRE-A

HTIO

Caritaksen matkassa

28

Stämman i Lahtis

52


Mielenterveydenkeskusliitto

yhteistyö-kumppaneineen

Lisää vuosia elämään,

lisää elämää vuosiin.

MIELENTERVEYSMESSUT 201122.–23.11.2011 Wanha Satama, Helsinki

monipuolinen näyttely yleisöluentoja viihdeohjelmaa

www.mielenterveysmessut.fi

ESIMERKKEJÄ YLEISÖLUENNOISTA: Häpeä ja armo Mitro Repo, EU-Parlamentaarikko

Mielenterveys ja seksuaalisuus Maarit Huusko, SETA

Luonnonmukainen ravitsemus ja alkuperäisyys Jaakko Halmetoja

Sodan varjostamat kivut Sari Näre, VTT, sosiologian dosentti

Mistä saa voimia elämään? Johannes Tsurkka, MB Life & Business Coach

Pääsymaksu 5 euroa


Suomen Punaisella Ristillä on yli 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsen- maksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastus- palvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 186 maassa toimivan yhdistyksen yhdys- siteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä.

Finlands Röda Kors har över 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel (09) 58 011. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 186 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare.

On olemassa vaihtoehto – inhimillisyys

HANNU-PEKKA LAIHO, PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR

De senaste månaderna har inte varit lätta. Den ekonomiska krisen i världen, nöden i Östafrika, de chockerande händelserna i Norge, kravallerna i Storbri-tannien, en allt mer ogin, intolerant och till och med fient- lig atmosfär i Finland – allt det här har tyngt våra sinnen.

Betoningen på det negativa, i synnerhet i frågor som gäller ekonomin, bidrar till en ökad ångest. Sällan för- söker samhällsdebatten ge uppslag till en lösning. Be-vakningen av ekonomiska frågor har lånat mycket av sin stil från idrottsreferat och beklagligt nog byggt upp en bild av att världens undergång lurar runt hörnet, trots att vanliga människors liv inte i Finland har genomgått någon drastisk förändring.

Den massmediala huvudfåran har helt förbigått det faktum att en annan trend också hela tiden vinner ter-räng i världen – kravet om att humanitet, tolerans och

värderingar som respekterar våra medmänniskor ska tryggas. Den trenden syns väldigt tydligt i Norge och den syns i Kenya, där alldeles vanliga människor har donerat stora summor för att hjälpa de svältande, och den syns också på många sätt i Finland, både i sociala medier och som meningsyttringar på gator och torg.

Att vi bryr oss om våra medmänniskor syns också i att intresset för frivilligarbete ökar i Finland. Röda Kor-set har engagerat hundratals nya frivilliga på olika håll i Finland i bland annat vänverksamheten. Vår omsorg syns också på andra sätt. Insamlingen Hungerdagen som ordnas i mitten av september torde sätta nytt rekord i antal insamlare.

Majoriteten anser fortfarande att humanitet är ett värde som är värt att försvara.

Humanitet förbättrar världen.

Viime kuukaudet eivät ole olleet helppoja. Maail- man talouskriisi, ihmisten hätä itäisessä Afrikassa, Norjan järkyttävät tapahtumat, Britannian mellakat, kyräilevän, suvaitsemattoman ja jopa vihamielisen il-mapiirin voimistuminen Suomessa – kaikki nämä ovat masentaneet mieltä.

Varsinkin talouteen liittyvien kielteisten asioiden korostaminen ja jatkuva esillä pitäminen on lisännyt ah- distusta. Keskustelu on harvoin tarjonnut eväitä ratkaisu-jen löytymiselle. Urheiluselostuksista tyylinsä lainannut talousasioiden uutisointi on valitettavasti rakentanut kuvaa nurkan takana vaanivasta maailmanlopusta, vaikka Suomessa tavallisten ihmisten elämässä ei ole tapahtunut järkyttäviä muutoksia.

Julkisuuden valtavirta on kokonaan sivuuttanut sen, että maailmassa voimistuu koko ajan myös toinen trendi – vaatimus inhimillisyyden, suvaitsevien ja kanssa-

ihmisiä kunnioittavien arvojen turvaamisesta. Se näkyy vahvasti Norjassa, se näkyy Keniassa, jossa aivan taval-lisetkin ihmiset ovat lahjoittaneet merkittävästi rahaa nälkäisten auttamiseen, ja se näkyy monin tavoin myös Suomessa niin yhteisöllisen median sivuilla kuin kaduilla mielenilmauksina.

Välittäminen näkyy myös siinä, että kiinnostus va-paaehtoistoimintaan on Suomessa kasvussa. Punainen Risti on saanut satoja uusia vapaaehtoisia eri puolilla Suomea esimerkiksi ystävätoimintaan. Välittäminen nä- kyy myös muita tekoina. Syyskuun puolivälissä järjes-tettävä Nälkäpäivä-keräys tehnee kerääjäennätyksen.

Enemmistö ihmisistä on edelleen sitä mieltä, että inhimillisyys on arvo, jota pitää puolustaa.

Inhimillisyys on arvo, joka muuttaa maailmaa pa-remmaksi.

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Det finns ett alternativ – humanitet


Parhaat asiakkuusedut, parasta korvauspalvelua – Tapiolasta!

Näin asiakkaamme tutkimusten mukaan arvostavat Tapiolan pankki- ja vakuutuspalveluja:

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito OyTapiolan 01019-palvelunumeroihin soittaminen maksaa lankaverkosta paikallisverkkomaksun hinnan kaikkialta Suomesta. Matkapuhelimesta soitettaessa puhelu maksaa oman operaattorin perimän matkapuhelumaksun verran.

Yli 90% pankki-asiakkaistamme arvioi

näin pankkiaan.

10/2010, Otantatutkimus


RISTIIN RASTIIN


Itä-Afrikan kuivuus kehittyi nälänhädäksi s. 12

Järjestöjohtaja John Ekelund kuulee kenttääs. 10

Miten tulit mukaan Punaisen Ristin toimintaan?– Jaa-a, se oli vuonna 1973. Omat lapset olivat jo aika isoja, joten halusin tehdä jotain kodin ulkopuolella. Kai se lähtökohta oli halu auttaa toista ihmistä. Olen aina ollut semmoinen, että menen kysymään, jos joku näyt-tää tarvitsevan apua. Punainen Risti ja varsinkin ensiapuryhmätoiminta oli heti sydäntä lähellä.Mitä kaikkia vapaaehtoistehtäviä vuosien varrelle mahtuu?– Alkuun olin Mikkelin osastossa. Toimin varapuheenjohtajana, sihteerinä ja ensiapuryhmän johtajana. Muutettu-amme Ristiinaan olen ollut Ristiinan osaston hallituksen jäsen ja toiminut ensiapuryhmässä. Siinä ne tärkeimmät.Mitä muuta toimintaa Ristiinan osastolla on?– Meillä on ystävätoiminnassa paljon aktiivista porukkaa mukana, ja myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu toimii hyvin. Lisäksi osallistumme tietysti keräyksiin. Niihin olemme saaneet apua kouluista ja partiolaisista, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä.

Millaisia haasteita Punaisen Ristin toiminnalla on Ristiinassa?– Nuorempaa väkeä pitäisi saada lisää mukaan, jotta saataisiin toimintaan jat- kuvuutta. Suurin osa meidän porukasta alkaa olla yli kuusikymppisiä, ja ensiapu- ryhmäkin on vähän semmoinen eläke-läisporukka. Toivottavasti löydettäisiin ainakin ensiapupäivystyksiin uutta vä-keä. Nuorten löytäminen on vaikeaa, koska Ristiina on pieni paikka. Kun ikää karttuu vähän enemmän, nuoret joutuvat lähtemään Mikkeliin tai muihin isompiin kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin.Mitä vapaaehtoistyö antaa sinulle itsellesi?– Hyvänolontunteen siitä, että on voinut auttaa toista ihmistä. Joskus siitä saa autetulta kiitosta, joskus ei, mutta se ei ole se tärkein asia. Tärkeintä on se, että itse tietää pystyneensä auttamaan.

Ritva Kohvakka Ristiinan osastosta sanoo, että paras palkinto vapaaehtoistyöstä on oma tieto siitä, että on pystynyt auttamaan toista ihmistä.

Ensiavun veteraani

TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA NIKLAS MELTIO

Ritva Kohvakka, 65, sai Lahden yleiskokouksessa Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin pitkästä vapaaehtoistyöstään.

Maailman suurin punainen risti syntyi Kokemäellä s. 9


Suomen Punaisen Ristin hallitus myöntää jatkossa kerran yleiskokouskaudessa valtakunnallisen kasvat-tajaosastopalkinnon tunnustukseksi aktiivisesta ja pitkäjän-teisestä lasten ja nuorten kasvatustyöstä osastossa.

Uuden tunnustuksen tarkoituksena on nostaa esiin osastojen toiminnan merkitystä nuorisotoiminnan tukena ja löytää hyviä käytäntöjä nuorten mukaan saamiseksi. Moni pienempi osasto tekee hienoa työtä lasten ja nuorten paris-sa siitäkin huolimatta, että vapaaehtoiset tietävät nuorten varttuessaan muuttavan toisille paikkakunnille. Suomen Punaisen Ristin jatkuvuuden turvaaminen onkin kaikkien meidän yhteisellä vastuulla.

Ensimmäinen kasvattajaosastopalkinto luovutetaan vapaaehtoisten kiitosgaalassa Jyväskylässä 3. joulukuuta. Ehdo- tuksen palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa. Ehdotuk- set palautetaan mieluiten sähköisesti oman piirin toiminnan-johtajalle tai nuorisotyöntekijälle 23. syyskuuta mennessä.

Paras kasvattajaosasto haussa

Punaisen Ristin valtakunnalliset ensiavun SM-kilpailut käytiin kesäkuussa yleiskokouksen yhtey-dessä helteisessä Lahdessa. Piirien parhaimmistot ottivat toisistaan mittaa neljässä eri sarjassa: varhaisnuorissa, nuorissa, aikuisissa ja ensivastepa-reissa.

Nuorten sarjan voiton vei tällä kertaa Kajaanin joukkue Oulun piiris- tä. Joukkueessa kilpailivat Tiina Sir- viö, Veera Knuutinen, Anni Heikki-nen, Laura Pohjonen, Ville Hiljanen ja Tommi Anttalainen.

– Päällimmäisenä mieleen jäi kuu-muus! Helle oli hurja, mutta onneksi vesihuolto oli hyvin järjestetty, Tiina Sirviö kertaa.

– Kilpailurata oli monipuolinen ja yllättävä. Olimme varautuneet vähän perinteisempiin tehtäviin kuten va- kavien vammojen hoitoon, mutta jou- duimmekin esimerkiksi toimimaan toimittajien kanssa ja opettamaan

ensiapua toisille. Ihan hyvin se kai kuitenkin meni, kun kerran voitto tuli.

Merkittyjen kilpailurastien lisäksi aikuisten ja nuorten radalla oli yllä-tystehtävä. Kilpailumaastosta löytyi sekavassa tilassa ollut mieshenkilö. Lavastetun tilanteen tarkoituksena oli testata joukkueiden valppautta. Lähes kaikki havaitsivatkin miehen ja pysähtyivät tarkistamaan hänen vointinsa, niin myös Kajaanin nuor-ten ryhmä.

– Meillä oli tunne, että jotain on vielä edessä, koska meitä käskettiin palaamaan viimeiseltä rastilta tarkkaan merkittyä reittiä, mutta siitä huolimatta se meni lopulta täydestä. Olimme jo soittamassa hätäkeskukseen, kun tuomari ilmestyi piilosta ja ilmoitti teh- tävän suoritetuksi, Sirviö kertoo.

Kajaanin lisäksi mestaruudet mat- kasivat Jalasjärvelle, Tampereelle ja Helsinkiin.

Varhaisnuorten ensiapuryhmien

Ensiapumestaruudet jaettiin Lahdessa

RISTIIN RASTIIN

©

NIK

LAS

MEL

TIO

© JU

KKA

-PEK

KA M

OIL

AN

EN

Kantasoluluovuttajia kaivataan

Punaisen Ristin Veripalvelu kaipaa luuytimenluovuttaja- rekisteriinsä uusia vapaaehtoisia, jotka lupautuvat luovuttamaan veren kantasoluja niitä tarvitseville. Rekisteriin voi liittyä kuka tahansa 18–40-vuotias perusterve mies tai nainen.

– Erityisesti kaivataan nuoria miehiä, sillä heistä voidaan yleensä kerätä yhdellä kertaa tarpeeksi veren kantasoluja isonkin aikuisen potilaan pelastamiseksi. Jokainen auttamis-haluinen on kuitenkin ehdottomasti tervetullut, Veripalvelun kudospalveluiden osastonjohtaja Anne Arvola sanoo.

Ennen rekisteriin liittymistä täytetään terveyskysely, jossa kartoitetaan mahdolliset esteet luovuttamiselle. Rekisteriin liittyvä sitoutuu auttamaan nimettömästi ketä tahansa potilasta.

Kantasolusiirtoa voidaan käyttää hoitona leukemiassa ja muissa pahanlaatuisissa verisairauksissa silloin, kun solun-salpaajalääkehoidot eivät riitä. Paranemisennuste akuutista leukemiasta ilman kantasolujensiirtoa on 35 prosenttia. Siirteen avulla paranemisennuste kohoaa jopa 75 prosenttiin.

Lue lisää osoitteesta www.veripalvelu.fi.


© JU

HA

NI LU

KKA

Ennätysristi jouduttiin lumenpuutteen vuoksi tekemään vihreälle pohjalle, mutta pieni etikettivirhe upeille leiriläisille sallittakoon.

Kevään numerossa kerrottiin, miten Norjan Punainen Risti oli viime vuonna muodostanut maailman suurim-man ihmisistä koostuvan punaisen ristin Oslon oopperatalon katolle. Ennätysristissä oli 935 henkeä.

Ensimmäinen yritys siirtää ennätys suomalaisten nimiin jäi talvella Helsingissä haaveeksi, mutta toisella yrittämällä ennätys laitettiin uusiksi murskalukemin. Asialla olivat Pitkis- liikuntaleirin leiriläiset, ohjaajat ja vieraat. Jättikokoiseen ih- misristiin Pitkäjärven urheilukentälle kokoontui leirin pää-töspäivänä 6. heinäkuuta peräti 2 650 henkeä.

Pitkis-leirin ennätyspotentiaalin keksi leiripäällikkö Jurkka Virtala kuultuaan Helsingin tempauksesta. Leiripaitojen väriksi valikoitui ennätystä silmällä pitäen punainen.

– Tempaus sopi mainiosti myös leirin teemaan, joka oli tänä vuonna turvallisuus, Virtala kertoo.

Ennätyksenteon ohessa lapsille ja nuorille kerrottiin Punaisen Ristin merkin historiasta, merkityksestä ja käytöstä.

– Kaikki ennätykseen osallistuneet varmasti muistavat loppuelämänsä tapahtuman ja Punaisen Ristin, Satakunnan piirin puheenjohtaja Juhani Merikallio arvelee.

Ihmisiä ristissä, osa 2

RISTIIN RASTIIN

Punaisen Ristin kampan-jointi sai tunnustusta Aika- kausmedian vuotuisessa aika- kauslehtikilpailussa, joka va- litsi ystävätoiminnan Kaveri- pyyntö-kampanjan viime vuoden parhaaksi aikakausleh-timainokseksi.

Kampanja koostui sar-jasta pieniä lehti-ilmoituksia, jotka näyttivät netin Face-book-yhteisösivuston ystä- väpyynnöiltä. Ruuduissa eri- ikäiset ihmiset pyysivät luki-jaa kaverikseen, ja aivan kuten Facebookissa, vieressä komeili kaksi nappulaa: ohita tai hyväksy ihminen.

Tuomaristo kehui kam-panjan ajankohtaisuutta ja nokkelaa kahden median yh- distämistä. Kaveripyynnön to- teuttivat Punaiselle Ristille mainostoimisto King ja media- toimisto Dagmar.

KAVERIPYYNTÖ TEKI VAIKUTUKSEN

paras oli Jalasjärven joukkue Laura Kohtanen, Amanda Korhonen, Essi Pentinmäki, Henna Kivioja, Emmi Vil- janmaa ja Liisa Pihlaja Länsi-Suomen piiristä.

Aikuisten ensiapuryhmien sarjassa voiton vei Hämeeseen Tampere miehistöllä Henri Backman, Katri Kauppila, Milla Kasurinen, Marika Muttilainen, Mikael Nyholm ja Sami Rantanen. Ensivasteparien radalla tuomarit vakuuttuivat eniten länsi-helsinkiläisten Vesa Kirjavaisen ja Tom Granqvistin varmoista otteista.

Joka toinen vuosi järjestettävien SM-kilpailujen järjestelyissä auttoi toistasataa Punaisen Ristin vapaa-ehtoista, jotka työskentelivät mm. huollossa, kisarastien maalihenkilöinä sekä tuomareina.

– Kisat sujuivat erinomaisesti. Ryhmät jaksoivat keskittyä haasta-viinkin ensiaputehtäviin raskaalla radalla, ylituomari Ari Katila arvioi.

– Kisoissa oli innostunut yhdessä tekemisen meininki. Vapaaehtoiset olivat todella sitoutuneita kaikissa rooleissa, ratavastaavana aikuisten ja nuorten sarjoissa toiminut Tommi Mattila kiittää.

KIMMO HOLOPAINEN

PUNAISEN RISTIN VIIKKO

2.–8.5.TULE

MUKAAN!

Kiitosgaala kutsuu Jyväskylään!

Suomen Punainen Risti järjestää vapaaehtoisilleen kiitosgaalan 3. joulukuuta 2011 Jyväskylän Paviljongissa.Tilaisuus alkaa lounaalla ja jatkuu iltaan saakka. Vapaaeh-toisia ovat lupautuneet viihdyttämään huippuartistit Marion ja Fredi, ja juhlassa palkitaan mm. paras kasvattajaosasto ja vuoden promot. Isäntänä toimiva Länsi-Suomen piiri on lisäksi luvannut tutustuttaa vieraat ennen gaalan alkua Jyväskylän alueen nähtävyyksiin.

Kiitosgaalaan ilmoittaudutaan oman piiritoimiston kautta 21. lokakuuta mennessä. Osallistumismaksu on 30 euroa per henkilö. Majoitukset hoidetaan itse, mutta pitkämatkalaiset voivat tiedustella edullisia hotellitarjouksia Länsi-Suomen piiristä. Tervetuloa!

Voittoisan Kajaanin joukkueen Tiina Sirviö vastaanotti palkinnon

pääsihteeri Kristiina Kumpulalta.

NUORI TARVITSEE AIKAASI

Punainen Risti on jälleen mukana Anna mulle aikaa! -kampanjassa, joka haastaa aikuiset antamaan aikaansa nuorelle 15. syyskuuta.

Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa, että nuoret tarvitsevat aikuisen huomiota ja läsnäoloa. Viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisnuo-rista haluaisi viettää enemmän aikaa aikuisten kanssa.

Lue lisää osoitteessa www.annamulleaikaa.fi.

Tauno Mäkinen

Tauno on keksitty. Ihan oikeita, ystäviä kaipaa-

via ihmisiä on Suomessa satoja tuhansia. Sinä

voit auttaa. Tule mukaan ystävätoimintaan.

Ole hyvä, ole ystävä. www.punainenristi.fi


RISTIIN RASTIIN

Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminta sai uuden vetäjän, kun Punaisen Ristin hallitus nimitti John Ekelundin, 48, järjestöjohtajan tehtävään. Ekelundin vastuualueisiin kuuluvat jatkossa järjestö- ja nuori-sotoiminta sekä kotimaan ohjelma-toiminta.

Vuonna 1997 järjestön palveluk-seen tullut Ekelund on ehtinyt ennen uutta tehtäväänsä työskennellä mm. keskustoimistolla kampanjapäällik- könä, Suomen Punaisen Ristin tsuna-mioperaation vetäjänä Sri Lankalla ja viimeksi Kontti-ketjun kehittämisestä vastaavana hankejohtajana. Koulutuk-seltaan Ekelund on kauppatieteiden maisteri.

– Tämä onkin varmaan ensimmäi-nen tehtäväni Punaisessa Ristissä, johon on ollut virallinen hakuproses- si, Ekelund naurahtaa.

– Alun perin tulin taloon silloisen pääsihteerin Markku Niskalan kut-sumana valmistelemaan Suomen Pu- naisen Ristin 125-vuotisjuhlia. Sitten olen oikeastaan ajautunut järjestös- sä tehtävästä toiseen sen mukaan, missä on eniten tarvittu. Lankallekin

lähdin paikallisen Punaisen Ristin or- ganisaatiota kehittämään, mutta sain lopulta vedettäväkseni tsunamiope-raation.

Vapaaehtoistoimintaan Ekelund tutustui jo opiskeluaikana. Punainen Risti kyseli kauppakorkeakoulun opis- kelijoilta, löytyisikö halukkaita vierai-lemaan yksinäisten vanhusten luona.

– Vanhustentalossa asui aika pal-jon ruotsinkielisiä, mutta minä olin opiskelijoista ainoa, joka puhui ruotsia. Muistan miten kovalta se tuntui, kun tajusin, että osaa vanhuksista ei ollut vuosiin käynyt katsomassa kukaan. Kävin siellä joka tiistai siihen saakka, kun muutin ulkomaille. Se oli ensim-mäinen kosketukseni Punaiseen Ristiin.

Millaisen johtajan Punaisen Ris- tin kotimaan toiminta sitten Ekelun-dissa saa? Hänet paremmin tuntevien mukaan ainakin hyvän kuuntelijan ja innostavan työkaverin.

Ekelund itse kommentoi tulevia haasteitaan varovaisesti, koska on vasta alkanut perehtyä uuteen teh-täväkenttäänsä.

– Kovin rohkeita lausuntoja ei kannata viikon työn jälkeen antaa,

Kotimaan toiminnalle uusi sparraaja

ettei näytä jälkeenpäin hölmöltä. Se on selvä, että toimenkuva on laaja ja äärettömän mielenkiintoinen, Eke- lund pohtii.

– Gunnar Rosén kirjoitti Suomen Punaisen Ristin 100-vuotishistorii- kissaan, että Suomen kansa on jo 100 vuotta käyttänyt Suomen Punaista Ristiä työkalunaan vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä yhteiskunnassa kul- loisenakin aikana on. Se on minusta aika hyvin sanottu. Kansalaisjärjestötoi- minnan pitää lähteä kentästä. Tarpeet nähdään siellä, ja me keskustoimistolla ja piireissä yritämme vastata niihin tuottamalla ohjelmia ja kampanjoi- ta, jotka tukevat osastojen toimintaa.

– Minun tapani toimia on se, että kuunnellaan ensin toisia ja otetaan oppia. Tavoitteeni on olla positiivinen sparraaja ja yhteistyön rakentaja. Työnteon pitää myös olla hauskaa – vaikka apinan raivolla tehdään, niin hymyssä suin kuitenkin. Erityisen tär- keää se on muistaa, kun puhutaan osastojen toiminnasta. Vapaaehtoisil- le Punaisen Ristin työ on kuitenkin harrastustoimintaa.

KIMMO HOLOPAINEN

Punainen Risti on mukana Ylen Hyvä -säätiön Nenä- päivä-kampanjassa, joka kerää varoja erityisesti maailman lasten auttamiseksi. Nenäpäivää vietetään tänä vuonna 4. marraskuuta.

Nenäpäivän tuotoilla tue-taan Suomen Punaisen Ristin yhteisöperustaista terveysoh-jelmaa Sierra Leonessa. Hanke keskittyy malarian ja muiden tartuntatautien torjuntaan.

Viime vuonna Nenäpäivä tuotti 1,93 miljoonaa euroa, josta 152 000 kanavoitiin Pu- naisen Ristille. Lue lisää osoit-teesta www.nenapaiva.fi.

NENÄPÄIVÄLLÄ APUA AFRIKKAAN

TERVEYSPISTEILLE UUDET VERENPAINE-MITTARIT

Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppani Normo-medical Oy on lahjoittanut Punaisen Ristin terveyspistei- den käyttöön uudet Omron- verenpainemittarit. Normo-medical tukee Punaista Ristiä myös kunnostamalla käytet- tyjä verenpainemittareita avus- tuskohteisiin maailmalla.

Punaisella Ristillä on tällä hetkellä eri puolilla Suomea 48 terveyspistettä, jotka tar- joavat vapaaehtoisia ja mak-suttomia terveyspalveluita alueensa asukkaille.

© K

IMM

O H

OLO

PAIN

EN

Uusi järjestöjohtaja John Ekelund

lupaa kuuntelevaa yhteistyötä piirien ja

osastojen kanssa.

Avun maailma 4/2011 ilmestyy 16. marraskuuta.


RISTIIN RASTIIN

Olethan jo tutustunut Suomen Punaisen Ristin uudis- tuneisiin nettisivuihin? Löydät uudet sivut osoitteesta www.punainenristi.fi.

Uudet nettisivut palvelevat erilaisia käyttäjiä entistä paremmin, oli kävijä sitten tuleva vapaaehtoinen, apua tar-vitseva tai vain etsimässä tietoa Punaisen Ristin toiminnasta. Nettisivuilla voi myös katsoa videoita toiminnasta ja seurata Punaista Ristiä Facebookin tai Twitterin kautta.

Valtakunnallisen tapahtumakalenterin kautta voi etsiä tapahtumia ja kursseja ympäri Suomea, ja kartan avulla selata avun kohteita ympäri maailmaa. Sivuja täydennetään edelleen ja niistä voi antaa palautetta sivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

Piirien ja osastojen sivut jatkavat syksyn ajan Punaisen Ristin vanhoilla sivuilla osoitteessa www.redcross.fi. Ne siirretään syksyn ja talven aikana RedNet-vapaaehtoisverkkoon, johon voi tutustua ja rekisteröityä jo nyt uusien sivujemme kautta.

Surffaa uusille sivuille!

Ensiavun huomionosoitus Outokumpuun

Maailman ensiapupäivää vietetään jälleen 11. syyskuuta. Suomen Punainen Risti jakaa ensiapupäivän yhteydessä ensiavun huomionosoituksia henkilöille, jotka ovat ripeällä toiminnallaan pelastaneet ihmisiä tai ehkäisseet vaaratilanteen syntymisen.

Tänä vuonna huomionosoitus luovutettiin Joensuussa Helena ja Erkki Kiiskiselle sekä Eila Pussiselle. Heidän valppautensa pelasti koiraa ulkoiluttaneen naisen hengen keväällä Outokummussa tämän hautauduttua katolta pudon-neen lumen alle. Naapurit hälyttivät apua ja kaivoivat naisen esiin ennen ambulanssin saapumista. Pelastuslaitoksen mukaan ripeä toiminta pelasti autetun hengen.


RISTIIN RASTIIN

Itäisessä Afrikassa pitkään ke- hittynyt kuivuuskriisi kärjistyi heinäkuussa humanitaariseksi katast-rofiksi. Hätää kärsii yli 10 miljoonaa ihmistä Keniassa, Somaliassa, Etio-piassa ja Djiboutissa.

Suomen Punaisen Ristin Itä-Afri-kan alue-edustaja Pepe Salmela oli järjestön palveluksessa ja paikalla myös kymmenen vuotta sitten, kun alueella oli edellinen laaja kuivuuskatastrofi ja nälänhätä.

– Tilanne on nyt monella tapaa vielä vaikeampi, vaikka avunsaajia oli silloinkin pelkästään Etiopiassa yli 10 miljoonaa, Salmela kertoo.

Akuutin kriisin Afrikan sarvessa on laukaissut sateiden puute. Sadot ovat epäonnistuneet ja karjan laidunmaat kuihtuneet, minkä vuoksi lukuisat ovat menettäneet elinkeinonsa ja ruuan hinta on noussut moninkertaiseksi. Monet ovat pakotettuja lähtemään kotiseudultaan pitkille ja epätoivoisille

Itä-afrikka ei ehtinytnousta jaloilleen

Punaisen Ristin perhesai uuden jäsenen Punaisen Ristin ja Punaisen Puoli- kuun maailmanlaajuinen liike sai uuden jäsenen, kun Etelä-Sudan itse-näistyi 9. heinäkuuta. Etelä-Sudanin Punaisesta Rististä tulee Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistys-ten kansainvälisen liiton IFRC:n 188.jäsenyhdistys.

Etelä-Sudanin Punainen Risti syntyi vakaalle pohjalle, sillä sen vapaa-

Etelä-Sudanin Punaisen Ristin vapaaehtoiset päivystivät maansa itsenäisyysjuhlissa. ©

CO

NO

R A

SHLE

IGH

/ IFR

C©

MIC

HA

EL T

SEG

AYE

/ IF

RC

taipaleille ruuan ja veden perään. Kuivuus on alueella tavallinen il-

miö, mutta ilmastonmuutos on vaikut- tanut sateisiin ja kuivuussyklit ovat ti- hentyneet. Luonnonolot eivät ole anta- neet ihmisille tilaisuutta päästä jaloilleen. Salmela on kiinnittänyt huomio-


RISTIIN RASTIIN

Katastrofiraportti pohtii nälkää

Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n tämän- vuotinen Maailman katastrofiraportti käsittelee maailman nälkäongelmaa. Lähes miljardi ihmistä kärsii alira-vitsemuksesta, vaikka ruoantuotanto riittäisi ruokkimaan koko maailman.

Aliravitsemuksen tärkeimmiksi syiksi raportti nostaa il- mastonmuutoksen, maatalouden kehittämisen laiminlyönnit varsinkin köyhimmissä maissa, polttoaineiden hinnannou-sun sekä elintarvikemarkkinoiden muutokset. Myös suku- puolten välinen epätasa-arvo kytkeytyy voimakkaasti nälkä-ongelmaan: 60 prosenttia maailman aliravituista on naisia.

Katastrofiraportti listaa myös keinoja taistella nälkää vastaan: tarvitaan lisäpanostuksia tutkimukseen ja maatalouden kehittämiseen, varsinkin köyhimpien maiden viljelijä- väestölle täytyy kehittää turvaverkkoja talouden ja sään ai- lahteluita vastaan, ja pienviljelijöille on rakennettava edullisia luototusjärjestelmiä. Ruokaturvaohjelmissa täytyy kiinnit-tää erityistä huomiota pieniin lapsiin ja odottaviin äiteihin.

ehtoiset ja henkilökunta siirtyivät uuteen kansalliseen yhdistykseen Sudanin Punaisesta Puolikuusta.

– Tehtävämme on vähentää kaikkein haavoittuvimpien ihmisten kärsi-myksiä maassamme. Tätä työtä olemme tehneet jo vuosia Sudanin Punai-sessa Puolikuussa, jonka arvostet- tuja jäseniä olemme olleet, ja tätä työtä jatkamme ja laajennamme nyt koko Punaisen Ristin liikkeen tuella, Etelä-Sudanin Punaisen Ristin pääsih- teeri Arthur Poole lausui uuden jär-jestön perustamisjuhlallisuuksissa.

Etelä-Sudanin Punaisen Ristin pää- maja sijaitsee nuoren valtion pää- kaupungissa Jubassa, ja järjestö jakaan-tuu kymmeneen osavaltioiden rajoja mukailevaan piiriin. Toimintamuotoja ovat muun muassa hätäapu, ensiapu,

terveyspalvelut ja -neuvonta sekä vesi- ja sanitaatio-ohjelmat.

Mukana työssä on myös Suomen Punainen Risti, joka on tukenut Etelä-Sudanin vapaaehtoisten koulutusta ja lähettänyt alueelle avustustarvik-keita. Etelä-Sudanissa on käynnissä myös ulkoministeriön tukema terveys- ja katastrofivalmiusohjelma.

Humanitaariselle työlle on Etelä-Sudanissa suuri tarve, sillä alue on erittäin köyhää ja sitä vaivaavat sekä nälänhädät että itsenäistymisestä huolimatta jatkuvat etniset konfliktit. Toisaalta valtaosa Sudanin luon-nonvaroista jäi itsenäistymisessä Etelä-Sudanin puolelle, joten ainakin toivoa talouden suotuisasta kehitty-misestä on.

KIMMO HOLOPAINEN

Öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella kasvaa kul- jetusten lisääntyessä. Turman sattuessa viranomaiset saavat tukea myös vapaaehtoisilta.

Öljyntorjuntakursseja järjestävät WWF ja Maanpuolus- tuskoulutusyhdistys. Molemmat ovat mukana Vapaaehtoi-sessa pelastuspalvelussa Vapepassa, jonka työtä Suomen Punainen Risti koordinoi.

Varsinaisia vapaaehtoisia öljynkerääjiä kouluttaa WWF.– Öljyntorjuntajoukoissamme on lähes 6 000 vapaaeh-

toista, joista 1 100 on osallistunut koulutukseen tai harjoi- tuksiin, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Klötzer kertoo.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys puolestaan ylläpitää ammattitaitoista öljyntorjuntayksikköä, joka tukee vapaa-ehtoisia.

– Yksikkö hoitaa torjunta-alueen kuljetukset, varastoinnin, sisäisen viestinnän, öljyn poiskuljetuksen, palontorjunnan ja ensiavun, öljyntorjuntakursseja vetävä Eino Laulainen listaa.

Lisää tietoa vapaaehtoisesta öljyntorjunnasta löytyy netistä osoitteista: www.wwf.fi ja www.mpky.fi.

Vapaaehtoista öljyntorjuntaa

Japanin Punainen Risti auttoi maan-

järistysalueelta evakuoitua vanhusta

Ishinomakin sairaalassaan.

ta myös lisääntyneeseen eroosioon:– Aavikoituminen on lisääntynyt

kymmenessä vuodessa selvästi. Ha- vaitsin tämän omilla silmilläni lentäes-säni Afrikan sarven yli pienkoneella.

Poikkeuksellinen kuivuus on vain osasyy katastrofiin. Yhteiskunnalli-

set tekijät ja ympäristö-ongelmat ovat ajaneet alueen väestöä kohti kuilun reunaa jo pitkään romuttamalla yh-teisöjen perinteistä sopeutumiskykyä sääilmiöihin.

– Ennen kaikkea tilannetta ovat pahentaneet jatkuvat konfliktit, jot-ka ovat pakottaneet suuren määrän ihmisiä pakenemaan ja toisaalta es-täneet paimentolaisten normaalia liikkumista, Salmela summaa.

Punainen Risti antaa kriittisim- millä alueilla kärsiville ihmisille hätä-apua, mutta on jo vuosien ajan pyrkinyt estämään ennalta katastrofien syntyä ja parantamaan kriittisten alu- eiden katastrofivalmiutta. Kenian Pu- nainen Risti on esimerkiksi pyrkinyt kehittämään vaihtoehtoisia elinkei- noja, jotta ihmiset eivät olisi niin haa-voittuvaisia säävaihteluiden edessä.

– Erityisen tärkeitä ovat vesi- ja sanitaatio-ohjelmat. Vanhoja vesiläh-teitä kunnostetaan ja uusia kaivoja sekä altaita rakennetaan koko ajan, Salmela kertoo.

Suomen Punainen Risti oli varan-nut itäisen Afrikan auttamiseen täksi vuodeksi runsaat 2 miljoonaa euroa. Avustus koostuu etupäässä Suomen ulkoasiainministeriön tuesta ja katastrofirahaston varoista. Suomen Punaisen Ristin keräykseen oli elo-kuun loppuun mennessä lahjoitettu yli 600 000 euroa.

SAARA UOTILA

© H

ELIN

Ä K

ALA

LAH

TI /

WW

F

Vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa harjoitellaan mm. öljynkeräysalueen merkintää ja puhdistusta käsin.

Tukan kylässä eteläisessä Etiopiassa ei ole satanut 16 kuukauteen. Ihmiset odottavat rekkaa, joka kuljettaa kylään vettä.


amperelaiset Tarja Hietanen, Ella Siiki ja Lasse Tanhuanpää tietä- vät, että Nälkäpäivänä auttaminen on helppoa. Hietanen, Siiki ja Tanhuanpää ovat kokeneita nälkäpäiväkerääjiä, jotka jälleen 15.–17.9. vetävät punaiset liivit ylleen ja osallistuvat Punaisen Ristin suu-rimpaan keräysoperaatioon.

Tamperelaisporukka on hyvä esimerkki siitä, että kerääjäksi voivat lähteä kaikki halukkaat. Tervetulleita ovat sekä pitkän linjan vapaaehtoiset että ensikertalaiset. Hietanen ja Siiki ovat keränneet jo ainakin kymmenen kertaa, Tanhuanpäälle tämä on toinen Nälkäpäivä.

– Mielelläni lähden aina uudestaan, sillä kerääminen on joka vuosi hauskem- paa. Nyt kun aikuisena ymmärtää rahan ar- von, arvostaa keräämistä ja lahjoittajia enemmän kuin lapsena, viisivuotiaana en-simmäisen kerran mukana ollut Siiki sanoo.

Kerääjänä myös oppii tiettyjä taktiikoi- ta, mikä tekee keräämisestä helpompaa.

– Kannattaa hymyillä, mutta tuijottaa ei saa. Suomalaiset eivät pidä siitä, että heille tyrkytetään jotain, eikä se kuulukaan tähän hommaan. Lahjoittajat haluavat itse tulla kerääjän luokse, Siiki, Tanhuanpää ja Hie-tanen kertovat.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, et-tei kerääjän tarvitse tietää kaikkea Punai- sen Ristin toiminnasta voidakseen kulkea kaupungilla keräysliivit päällä.

– Nälkäpäiväkerääjiin suhtaudutaan erittäin myönteisesti, sillä keräys tunnetaan hyvin. Harvoin olen joutunut perustelemaan syitä keräämiselle, Tanhuanpää sanoo.

”Kun jotain sattuu, tiedän auttaneeni”Nälkäpäivässä kerätään varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Lahjoituksia ei ennalta sidota tiettyyn kohteeseen, jotta niillä voidaan auttaa heti onnettomuuden tai katastrofin sattuessa.

– Minua motivoi ajatus siitä, että katastrofin sattuessa olen jo etukäteen auttanut, Siiki sanoo.

– Tarvitaan molempia, sekä Nälkäpäi-vää että hätäapukeräyksiä. Alussa tarvitaan nopeaa apua, jota voidaan katastrofin aikana ja jälkeen lisätä hätäapukeräysten avulla, Hietanen lisää.

Siiki, Tanhuanpää ja Hietanen ovat olleet vain Punaisen Ristin lipaskerääjinä. Siikille ja Hietaselle valinta on ollut luon- nollinen, sillä he ovat olleet mukana muus-sakin vapaaehtoistoiminnassa. Tanhuan-pää lähti mukaan kaverin ehdotuksesta.

Nälkäpäivän pääosassa ovat tänä syksynä Punaisen Ristin avustustyön todelliset tekijät: vapaaehtoiset. Avun ketjun toisessa päässä ovat lipaskerääjät ja lahjoittajat täällä Suomessa. Toisessa päässä ovat vapaaehtoiset, jotka vievät avun perille. Tule mukaan!

TNÄLKÄ POIS!

KERÄTÄÄN YHDESSÄ


Tee toivosta totta!

peraatio Nälkäpäivässä kar- tutetaan katastrofirahastoa, jonka ansiosta Suomen Punainen Risti on valmiina auttamaan heti, kun apua tarvitaan.

Suurin osa avustusvaroista käy- tetään ulkomaisiin avustuskohtei-siin, mutta katastrofirahasto auttaa myös kotimaassa. Hätäapua tarvitaan muun muassa tulipaloissa ja äkillisissä onnettomuuksissa. Viime vuonna katastrofirahastosta sai apua noin 500 suomalaista.

Viime vuonna Nälkäpäivänä kerättiin noin 2,6 miljoonaa euroa.

Jos et pääse osallistumaan Nälkäpäivään kerääjänä, voit antaa oman panoksesi keräyslippaa-seen, lahjoittamalla verkkopankissa tai soittamalla Nälkäpäivän lahjoi-tuspuhelimeen.

Lahjoitukset Katastrofi- rahaston pankkitilille:

NDEAFIHH

PSPBFIHH

HELSFIHH

HELSFIHH

HANDFIHH

SBANFIHH

Nälkäpäivän lahjoituspuhelimet:

Humanitaariseen toimintaan.

O

FAKTA

se syy, miksi valitsin Punaisen Ristin ke-räyksen, Haiti-keräyksessä ensimmäisen

Joustava keräys käy kaikilleVaikka aihe on vakava, eivät tamperelai-

miksi en siis samalla auttaisi, Siiki sanoo.Hietanen kertoo kilpailevansa leikki-

mielellä ystäviensä kanssa keräyksen aikana.

la, koska keräyspaikka ja -aika vaikutta- vat tulokseen, mutta vertailemme sitä, kuka jaksaa kerätä pisimpään, Hietanen nauraa.

sä useita tunteja useampana päivänä.

vaikka aikaa olisi vain vähän.

päivän hienous on siinä, että toiminta on

Ella Siiki (vas.), Lasse Tanhuanpää ja Tarja Hietanen tietävät, että kerääminen on myös hauskaa.

Nälkäpäivä on saanut nimensä paitsi nälkäisten auttami-

kokkaamalla kevyempi Nälkäpäivä-ateria ystävillesi!

on suosittu raaka-aineita, jotka löytyvät läheltä. Spelttijauhoista saa runsaasti B-vitamiineja sekä ki-

välttämättömiä rasvahappoja. Ruokajuomana maito

Nälkäpäivä-aterialla säästyneet varat voit lahjoittaa

siellä, missä sitä kipeimmin tarvitaan.

Sekoita kaurahiutaleet, jauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää vesi ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina käsin voidellulle piirakkavuoalle.

Kuutioi tofujuusto ja lisää siihen 2 rkl öljyä, pippuri- sekoitusta ja yrttimaustetta. Laita piirakkapohjalle tofu, puolitetut tomaatit ja oliivit, sipulirenkaat sekä hienonnettu basilika.

Sekoita kulhossa soijakerma ja perunajauhot, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada piirakan päälle ja ripottele lopuksi siemenet. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia.

APUA TYHJÄÄN VATSAAN

POHJA:Kaurahiutaleita 2 dlSpeltti- tai täysjyvä- vehnäjauhoja 3,5 dlLeivinjauhetta 1 tlSuolaa 1/2 tlRypsiöljyä 0,5 dlVettä 2 dl

TOFU-TOMAATTIPIIRAKKA

TÄYTE:Tofua 1 pktSipulia 1 kplKirsikkatomaatteja n. 10 kplMustia oliivia n. 10 kplBasilikaa n. 5 lehteäKaura- tai soijakermaa 3 dlPerunajauhoja 3 rklSuolaa, mustapippuriaja yrttimaustettaPÄÄLLE:

Auringonkukan- siemeniä ja/tai kurpitsansiemeniä

LISÄÄ RESEPTEJÄ:WWW.NÄLKÄPÄIVÄ.FI


Enemmän kuin keräys

peraatio Nälkäpäivä on paljon muutakin kuin keräys. Se on myös Suomen Punaisen Ristin vuoden näky- vin tapahtuma, joka tekee Punaisen Ris- tin merkkiä tunnetuksi ja tarjoaa erin- omaisen mahdollisuuden kertoa Punai- sen Ristin työstä sekä kotimaassa että maailmalla.

Nälkäpäivä on myös Suomen Pu- naisen Ristin vuotuinen valmiusharjoi- tus. Keräykseen osallistuvat kaikki Pu-naisen Ristin piirit ja osastot Hangosta Utsjoelle ja keräyksen aikana tavoite- taan valtava määrä suomalaisia. Yhtei- nen ponnistus on arvokasta harjoitusta sen varalta, että suuri määrä väestöä täy-tyy tavoittaa nopeasti hätätilanteessa.

O

FAKTA

Katastrofin sattuessa Punaisen Ristin paikalliset vapaaehtoiset ovat ensimmäisinä auttamassa. He jäävät auttamaan vielä silloinkin, kun maailman huomio kääntyy muualle.

Tänä vuonna 31. kerran järjestet- tävä Operaatio Nälkäpäivä nostaa pääosaan Punaisen Ristin avus-tustyön todelliset tekijät: vapaaehtoiset. Vuosi 2011 on myös Euroo-pan unionin vapaaehtoistoiminnan teemavuosi.

Punainen Risti on maailman suurin vapaaehtoisjärjestö, jonka tär- kein voimavara ovat ihmiset. Niin Suomessa kuin maailmalla avun vie- vät perille paikalliset vapaaehtoiset. Ainutlaatuisen verkostonsa ansiosta Punainen Risti voi auttaa sellai- sissakin paikoissa, joissa muut avus- tusjärjestöt eivät pysty toimimaan.

Suomen Punaisessa Ristissä aktiivista vapaaehtoistyötä tekee

noin 25 000 ihmistä, jotka toimivat muun muassa ensiapuryhmissä ja monenlaisina tukihenkilöinä esimerkiksi vanhuksille ja maahanmuuttajille. Lisäksi Nälkäpäivään osallistuu joka vuosi noin 20 000 lipaskerääjää.

Maailmanlaajuisesti Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdis- tyksissä on yli 100 miljoonaa jäsen- tä, joiden tekemän vapaaehtois- työn arvoksi on vastikään laskettu 4,7 miljardia euroa.

Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei kuitenkaan voi mitata vain rahassa. Vapaaehtoistoiminta itsessään on viesti välittämisestä – ja sen arvo on mittaamaton.

PÄÄOSASSA VAPAAEHTOISET

© JA

KOB D

ALL



YLEISKOKOUS LAHDESSA

11.–12.6.2011

Lahden Satamaraitille

Vesijärven rantaan pystytetty toimintatori houkutteli mukavasti myös kaupunkilaisia

tutustumaan Punaiseen

Ristiin.

© JO

HA

NN

ES W

IEH

N

© JO

HA

NN

ES W

IEH

N


os Suomen Punaisen Ristin Lahden yleiskokousta pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi lämpö. Sitä riitti kokouksen ympärillä, kun eloho-pea Lahdessa kipusi päivästä toiseen kolmeenkymmeneen asteeseen, ja si- tä huokui Sibeliustalon suuresta salis- ta, jossa linjattiin Suomen Punaisen Ristin toiminnan suuntaviivat seuraa-vaksi kolmivuotiskaudeksi.

Yleiskokouksen virallisen osuuden odotetuimmat kohdat olivat Suomen Punaisen Ristin luottamusjohdon valinta ja toimintalinjauksen hyväksy-minen vuosille 2011–2014.

Puheenjohtajan valinnassa ei täl- lä kertaa ollut jännittämistä, sillä is-tuvalla puheenjohtajalla, pääjohtaja Erkki Liikasella ei ollut vastaehdok-kaita. Varapuheenjohtajiksi valittiin Pirkko-Liisa Ollila Tampereelta, Eero Rämö Helsingistä ja Christel von Frenckell-Ramberg Turusta.

Punaisen Ristin valtuuston pu-heenjohtajaksi valittiin Krista Kiuru Porista ja varapuheenjohtajaksi Ralf Nordström Mustasaaresta.

Nuoret vahvasti esillä Yleiskokouksen käsiteltäväksi tuotua toimintalinjausesitystä oli valmisteltu jo puolentoista vuoden ajan järjestö-käsittelyssä. Tavoitteena oli, että osas-

VAPAAEHTOISUUS ON VOIMAA

Helteisessä Lahdessa kesäkuussa kokoontunut Suomen Punaisen Ristin yleiskokous evästi järjestö-johtoa panostamaan yhteistyöhön, nuoriin ja ensiapuryhmiin.

TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN

Suomen Punaisen Ristin uusi puheen-johtajisto ryhmäkuvassa: Eero Rämö (vas.), Pirkko-Liisa Ollila, Erkki Liika- nen ja Christel von Frenckell-Ramberg.

Samaan aikaan yleiskokouksen kanssa järjestettiin myös Suomen Punai- sen Ristin ensiavun SM-kilpailut.

Päätöksenteon lomassa jäi aikaa

myös rentoutumiseen. Iltajuhlassa

yleiskokousväkeä tanssittivat Maria

Lund ja Pave Maijanen.

J tojen vapaaehtoisten ääni kuului suun- nittelussa alusta pitäen.

– Ilmeisesti siinä myös onnistuttiin, koska isoja yllätyksiä ei yleiskokoukses-sa tullut, lähinnä pieniä jämäköittäviä täsmennyksiä, hallituksen edustajana toimintalinjaustyöryhmässä istunut Eero Rämö arvioi.

– Punaisen Ristin kaltaisessa jär-jestössä on tietysti aina se haaste, miten otetaan huomioon toiminnan monipuolisuus ja toisaalta samaan aikaan löydetään ne ydinasiat, joi-hin juuri nyt halutaan panostaa. On tärkeää, että kaikki voivat sitoutua lopputulokseen.

Suuret linjat pysyivät Lahdessa hyväksytyssä toimintalinjauksessa ennallaan. Suomen Punaisen Ristin toiminnan tavoitteet ovat edelleen auttaminen onnettomuuksissa ja ka-tastrofeissa, terveyden ja turvallisen elämän vahvistaminen sekä vaikutta-minen inhimillisyyden puolesta sekä Suomessa että kansainvälisesti.

© N

IKLA

S M

ELTI

O©

NIK

LAS

MEL

TIO

© N

IKLA

S M

ELTI

O

>

>

>


Elämänlaatua liikunnasta ja ruuasta

Murtumatta mukana – Lujuutta liikkumalla

-opas auttaa ehkäisemään luiden haurastumista ja murtumia monin eri tavoin. Oppaasta löy-tyvät selkeät ohjeet ja kuvat mm. metsäkuntosaliin, voimakävelyyn ja vuodevoimisteluun. Myös luiden kestävyyttä lisäävään ruokavalioon annetaan vinkkejä.

Opas on kirjoitettu pääasiassa vapaaehtoisille vertaisliikunnan ohjaajille, mutta sopii myös koti-käyttöön.

Tilaa nyt omasi hintaan 10 euroa + toimituskulut. Sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse (09) 7257 1177.

SYYSLOMA RUISSALOSSATervetuloa viettämään virkistävää lomaa Ruissalon Kylpy-lään, Turkuun. Nauti lämpimistä altaista, hemmottelevista hoidoista ja ulkoilusta luonnonkauniissa ympäristössä.

Irti arjesta 2 vrk ..................170,-/hlö (norm. 200,-/hlö)Sisältää majoituksen 2 hengen Standard Plus -tason huoneessa, puolihoidon ja yhden valinnaisen hoidon: hieronta 45 min. tai jalkahoito tai hunajaturvehoito. Lisäksi vapaa sauna- ja allas-osaston sekä kuntosalin käyttö ja ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa.

Tarjous on voimassa ajalla 12.9.–30.11.2011.Varausta tehdessäsi mainitse tuotetunnus IRTIPLUS.

Katso myös muut lomapaketit ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100Ruissalon puistotie 640, 20100 Turku


Monessa puheenvuorossa viikon-lopun aikana nousi esiin halu panostaa entistä voimakkaammin nuorisotoi-mintaan, osastojen väliseen yhteis-työhön ja ensiapuryhmätoimintaan.

Varapuheenjohtaja Rämö iloitsee erityisesti siitä, että nuorisotoiminta nousi yleiskokouksessa niin vahvasti esiin.

– Totta kai vastuu nuorisotoimin-nan suunnittelusta on lopulta nuorilla itsellään, mutta yleinen asennoitumi-nen on myös tärkeää. On hienoa huo- mata, että nuorison mukaan saamises-ta on vähitellen tullut koko järjestön asia, Rämö sanoo.

– Myös osastojen välisen yhteis-työn tiivistämiseen kannattaa ilman muuta etsiä entistä rohkeammin toi- mivia malleja. Kaikkea ei tarvitse teh- dä itse. Kysymys ei viime kädessä ole siitä, montako osastoa Punaisella Ris- tillä on tai missä niiden rajat kulkevat, vaan siitä miten Punaisen Ristin toi-minta taataan kaikkialla Suomessa.

– Ensiapuryhmiin panostamista taas toivottiin jo järjestökäsittelyssä, joten asia kirjattiin kehittämiskohteena toimintalinjaukseen. Hyvä tavoite on se, että laadukkaaseen ja hyvin tuet- tuun ensiapuryhmätoimintaan on myös uusien vapaaehtoisten helppo tulla mukaan.

Lue lisää Lahden yleiskokouksesta ja tutustu linjauksiin tarkemmin osoitteessa www.punainenristi.fi/ ajankohtaista/yleiskokous.

Kohti Turkua 2014Kuten tavoitteeseen inhimillisyyden puolesta vaikuttamisesta sopii, yleiskokous otti myös kantaa. Lahdessa hyväksyttiin julkilausuma, jossa Suo- men Punainen Risti ilmaisi huolensa kiristyneestä asenneilmapiiristä, su- vaitsemattomuudesta ja rasististen mielipiteiden ja tekojen lisäänty-misestä.

Lisäksi yleiskokous esitti ensiapu-kurssin sisällyttämistä autokouluun ja yläkoulun terveystiedon opetuk- seen. Vuosi 2012 nimettiin Punaises- sa Ristissä virallisesti nuorten teema-vuodeksi.

Lahdessa jaettiin myös tunnustusta toiminnasta Punaisen Ristin hyväksi. Tasavallan presidentin myön-tämän Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin vastaanotti Lah-dessa 56 ansioitunutta.

Kaikkiaan yleiskokous kokosi Lah-teen yli 1 500 ristiläistä. Virallisten kokousedustajien lisäksi joukkoon mahtui satamäärin järjestelyissä lois-taneita vapaaehtoisia, kansainvälisiä vieraita sekä piirien ja keskustoimis- ton työntekijöitä.

Kun samaan syssyyn käytiin vielä ensiavun SM-kilpailut ja Vesijärven rantaan pystytettiin näyttävä toimintatori Punaisen Ristin työtä esittele-

mään, voidaan jo puhua todellisesta vapaaehtoistyön voimannäytöstä.

– Henki Lahdessa oli erinomainen ja innostunut. Ennen kaikkea oli hienoa nähdä niin paljon vapaaehtoisia kaikkialta Suomesta yhdessä mietti-mässä tulevaisuuttamme. Jo valmis-telutyössä huomasi, että Punaisen Ristin isojen linjojen miettiminen kiin- nostaa ihmisiä, ja se tunne vain vah-vistui Lahdessa, Eero Rämö kiittää.

– Sillä asenteella, joka yleiskokouk-

sesta huokui, on hyvä tehdä yhteistä työtä seuraavat kolme vuotta. Iso kiitos kaikille järjestelyihin ja yleis-kokoukseen osallistuneille!

Suomen Punaisen Ristin seuraava yleiskokous järjestetään vuonna 2014 Turussa.

Yleiskokoukseen osallistui noin tuhat osastojen ja piirien virallista edustajaa kaikkialta Suomesta.

© N

IKLA

S M

ELTI

O

© N

IKLA

S M

ELTI

O

Yleiskokouksen ohjelmaan mahtui

tempaus jos toinenkin. Sibeliustalon rappusilla

verestettiin elvytystaitoja iloisissa tunnelmissa.

Etualalla Vöyrin osaston ensiapuryhmän vara-

johtaja Andreas Storbackan tyylinäyte.


yhkeän punatiilisen rakennuksen katolla seisoo kolme suurta peltistä savupiippua ja ulkosei- nää koristavat korkeat kirjasimet: SAUNA.

Keskellä punatiilisiä kerrostaloja kohoava Sau-nabaari on Helsingin Maunulan kaupunginosan maamerkki. Sen on piirtänyt 50-luvulla kuuluisa Viljo Revell, ja nimensä mukaisesti se on palvellut uutta kaupunginosaa alun perin suurena yhteissaunana.

Vuonna 2011 rakennuksessa ei ole enää sen enempää saunaa kuin baariakaan, mutta toimet-tomana se ei silti seiso. On maanantai-ilta, ja kaupungin asukastalossa on alkamassa Punaisen Ristin Pohjois-Helsingin osaston kerho maahan-muuttajille – tai oikeastaan kolme kerhoa.

Saunabaarin yläkerrassa riittää vilskettä, kun kerhojen puuhanainen Leila Kinnari toivottaa vieraat tervetulleiksi. Kevään viimeisen tapaamisen kunniaksi nähdään pieniä esityksiä ja lauletaan yhteislauluna Vaarilla on saari.

Sen jälkeen jakaudutaan erillisiin tiloihin: ai-kuisten suomen kielen kerhon osallistujat jäävät pääsaliin Laura Visapään ja Hanna Rajewskin oppiin ja nuoremmat siirtyvät toiselle puolelle. Läksykerholaiset vetäytyvät Inka Saarelan johdolla lukurauhaan entisen saunan tiloihin ja alle kou-luikäiset aloittavat leikkinsä. Niitä ohjaavat tällä kertaa vapaaehtoisista Kristian Nousiainen, Leena Kyrö, Niina Ahonen ja Kinnari.

Iloinen hälinä täyttää salin. Kyrö lukee kaikkein pienimmille satua kolmesta karhusta ja Kultakut-rista, Kinnari askartelee vähän isompien kanssa. Nousiainen ja Ahonen joutuvat välillä rauhoittele-maan vanhimpia lapsia, joiden leikit alkavat käydä rajuiksi. Ei mikään ihme, kun kello käy jo seitsemää.

– Pienimpien kerhoon ei ole koskaan liikaa vapaaehtoisia. Yksi per lapsikaan ei olisi liikaa, Nousiainen nauraa.

– Kun vanhempien lasten läksyt on tehty, he tulevat yleensä vielä samaan tilaan leikkimään. Siitä tulee helposti aikamoinen hulina. Leikkikerhon vetäminen on kieltämättä vaativaa, mutta on se myös todella antoisaa.

Maahanmuuttajien maanantaikerhossa Maunulan Saunabaarissa löytyy tekemistä kaikille ikään katsomatta.

KAIKKIEN KERHOTEKSTI JA KUVAT KIMMO HOLOPAINEN

J

Niina Ahonen jaksaa touhuta lasten kanssa. Eniten pulaa vapaaehtoisista on ollut leikkikerhossa.

Leila Kinnari ja Kristian Nousiainen ohjaavat pikkulasten askarteluhetkeä. Kolmen kerhon pyörittäminen vaatii paljon vapaaehtoisia.


heet tulevat yhä uudestaan. Monet kävivät läpi vuoden ja harmittelivat, että kerhopäiviä on vain yksi viikossa, Nousiainen kertoo.

Suomeen neljä vuotta sitten Venäjältä muuttanut Margarita Matikainen kiittelee erityisesti sitä, että kerhoon voi tulla koko perhe.

– Meille on tärkeää, että lapset voivat olla lastenkerhossa, kun itse opiskelen suomea, Mati-kainen sanoo hieman murtaen selväksi suomeksi.

– Kerho on tosi hyvä juttu. Meitä maahanmuut-tajia on paljon, suomi on vaikea kieli ja ilmaista kielenopetusta on vähän. Opettajat suomen ker- hossa ovat myös tosi hyviä, Matikainen kiittää.

Hän muistuttaa, että kerhot ovat arvokkaita muutenkin kuin kielen oppimisen kannalta.

– Suomalaiset ja esimerkiksi somalialaiset ja venäläiset lapset voivat tutustua toisiinsa. Ettei käy niin, että maahanmuuttajat ovat omissa porukoissa ja suomalaiset omissaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon kiristyneestä asenneilmapiiristä ja suvaitsemattomuuden li-sääntymisestä. Leila Kinnari ja Kristian Nousiainen

© A

RI RÄ

SÄN

EN

Iso rinki vapaaehtoisiaSaunabaarin kerho sai alkunsa vuosi sitten keväällä. Leila Kinnari oli muuttanut Helsinkiin Turusta, jossa hän oli ollut mukana Ruissalon osaston maahan-muuttajatoiminnassa. Pohjois-Helsingin osastossa ei maahanmuuttajille suunnattua toimintaa vielä ollut, joten Kinnari ehdotti sellaista osaston pu-heenjohtajalle Raija Rajalalle.

– Rajala innostui ajatuksesta ja esitteli minut joukolle osaston vapaaehtoisia ja Saunabaarin toiminnasta vastaavalle kaupungin työntekijälle Katri Laaksoselle. Hän oli heti mukana, joten tila- kysymys oli nopeasti ratkaistu, Kinnari kertoo.

Seuraavaksi piti miettiä tarkemmin, millaista toimintaa alueella tarvittiin.

– Lähdimme siitä, mikä on kaikkein heikoimmassa asemassa oleva maahanmuuttajaryhmä. Tu- limme siihen tulokseen, että se on maahanmuut- tajaäidit, jotka ovat lasten kanssa kotona. Heillä on monesti heikko kielitaito ja sitä on vaikea päästä parantamaan, koska heidän pitää hoitaa lapsia. Päätimme siis järjestää aikuisille suomen kielen kerhon ja lapsille leikki- ja läksykerhot, jotta äidit pääsevät tulemaan.

Seuraavaksi aloitettiin vapaaehtoisten värväys.– Ensimmäisissä suunnittelupalavereissa meitä

oli viisi, mutta saimme pian mukaan lisää väkeä. Nyt meillä on ringissä 15–20 ihmistä.

Iso kiitos kuuluu tietysti jokaiselle, mutta erityisesti Kinnari nostaa esiin muutaman vapaaeh-toisen panoksen.

– Suomen kielen kerhosta pitää nostaa esiin alusta asti mukana ollut Janne Koskinen ja Laura Visapää, Kinnari sanoo.

– Läksykerhon puolella Kristian Nousiainen oli alussa tärkeässä roolissa, sillä hänellä oli kokemusta LäksyHelppi-kerhoista. Sen jälkeen Inka Saarela ja Niina Peränen ovat ottaneet paljon vastuuta. Niina Ahosella taas on ollut tärkeä rooli lastenkerhossa.

Tietoa uudesta kerhosta levitettiin sosiaalivi-ranomaisten ja ilmoitustaulujen kautta. Ensimmäi-sellä kerralla paikalla oli väkeä neljästä perheestä. Sittemmin määrä on kasvanut hurjasti.

Eniten kerhoissa käy Kinnarin mukaan soma-liperheitä ja venäläisiä.

Käytännössä kaikki Maunulan kerholaiset ovat asuneet Suomessa jo pitempään. Lapsista useim- mat ovat syntyneetkin täällä.

– Alkuun ajattelimme, että läksykerhossa tulisi kieliongelmia, mutta lapset puhuvat hyvää suomea.

Uumoilut kotiäitien kielikoulutuksen tarpeesta sen sijaan osuivat kohdalleen.

Arkipäivän kanssakäymistäKristian Nousiainen sanoo, että positiivista pa-lautetta on tullut sekä vanhemmilta että lapsilta.

– Tarpeen toiminnalle osoittaa jo se, että per-

sanovat, ettei asiasta ole vapaaehtoisten keskuu-dessa juuri puhuttu.

– Sen mitä olen esimerkiksi maahanmuuttokes-kustelua netistä seurannut, niin etäiseltä se tuntuu, Nousiainen tuumaa. – Moni puhuu kovia sanoja ilman minkäänlaista omaa kokemusta. Keksitään joku tilastofakta ja vedotaan siihen. Se on aika eri asia, kun on arkipäiväisessä kanssakäymisessä ihmisten kanssa.

– Jos asenteet koventuvat, niin sitä tärkeämpää on tehdä työtä sen eteen, että Suomesta saa-daan aidosti avoin ja suvaitsevainen yhteiskunta, Kinnari sanoo.

– Sitä me toivomme, että entistä useampi vapaaehtoinen lähtee maahanmuuttajatyöhön ja entistä useampi maahanmuuttaja vapaaehtoiseksi.

Jos ovat asenteet ulkopuolella koventuneet, niin Saunabaarissa siitä ei näy merkkiäkään. Puo-litoista tuntia kuluu siivillä.

Kiitokset ja hyvästelyt tulevat sydämestä. Kai-kesta näkyy, että maahanmuuttajaperheet ovat ottaneet Maunulan kerhot omakseen.

Leikkikerhon pienimmät kuuntelevat Leena Kyrön sylissä satua Kultakutrista ja kolmesta karhusta.

" TULIMME SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ MAAHANMUUTTAJISTA KAIKKEIN HEIKOIMMASSA ASEMASSA OVAT KOTIÄIDIT."

Laura Visapää (vas.) ja Hanna Rajewski vetävät suomen kerhoa. Visapää on suomen kielen tohtori, joten asiantuntemusta löytyy.

>>

Janne Koskinen neuvoo Margarita Matikaista, joka on houkutellut tunneille myös venäjänkielisiä ystäviään.

>


Diakonia-ammattikorkeakouluLisää täydennyskoulutuksia osoitteesta:www.diak.fi/taydennyskoulutus

Ylempi AMK - Päihteet ja syrjäytyminenHakuaika on käynnissä! 12.9.-7.10.2011LUE LISÄÄ: www.diak.fi/ylempiamk

Ongelmapelaajien erityisohjaaja 8.12.11-30.11.12LUE LISÄÄ: www.diak.fi/oppisopimustyypp

TÄYDENNYSKOULUTUSTA KEVÄÄLLÄ 2012!Eväitä monikulttuuriseen kotihoitoon.Maahanmuuttajakollegan ohjaajakoulutus - miten ohjaan tulevaa kollegaa?Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito

TUTUSTU LISÄÄ KURSSITARJONTAAMME www.diak.fi/taydennyskoulutus


unaisen Ristin Kontti-ketjun uusimman ta- varatalon avajaisia vietettiin Turussa elo- kuun lopussa. Lahjoitetut astiat, piikkima-tot, leningit, käsilaukut, sohvat ja jumppapallot löysivät paikkansa hyllyillä kesän aikana.

– Olen iloisesti yllättynyt siitä, miten valta-vasti ihmiset ovat lahjoittaneet meille myytävää, Kontti-päällikkö Tiina Risti sanoo.

Risti aloitti uudessa tehtävässään huhtikuun lopussa, neljä kuukautta ennen Turun Kontin avajaisia. Sitä ennen hän ehti työskennellä yli 20 vuotta kaupan alalla ja vaatetuksen parissa.

– Tämä on minulle ihan uusi maailma, sillä on aivan erilaista hallita ja käsitellä lahjoitustavaraa kuin uusia tuotteita. Meille voi lahjoittaa mitä tahansa hyväkuntoisia kodin käyttötavaroita, vaatteita tai huonekaluja, joten tuotevalikoima on täysin lahjoittajista kiinni.

– Olemme saaneet upeita puisia huonekaluja. Astiaosastolla on ihania keräilyaarteita ja vaate-rekkeihinkin on kertynyt paljon hyviä tuotteita.

Valitettavasti ihmiset ovat heittäneet Kontin keräyslaatikoihin myös käyttökelvotonta tavaraa,

joka päätyy lajitteluosastolta suoraan jätteeksi. Siitä kertyy Punaiselle Ristille turhia kuluja, kun rikkinäisiä ja likaisia tuotteita pitää lähteä viemään kaatopaikalle.

– Eivät asiakkaamme halua ostaa rikkinäisiä tuotteita. Ohjeistan ihmisiä sanomalla, että lahjoittakaa vain sellaista tavaraa, jota voisitte antaa ystävillenne.

Kaikki Punaisen Ristin Kontit työllistävät pitkä-aikaistyöttömiä työnhakijoita. Myös Turun Konttiin haettiin työntekijät työvoimatoimiston kautta.

– Meillä on täällä hienoa porukkaa töissä. Olen todella tyytyväinen, miten ahkeria ihmisiä olemme tänne saaneet. Tärkeintä on, että jokaiselle on löytynyt oma ja oikea työtehtävä.

– Kun aloitin työt loppukeväästä, rekrytoin aluksi nimenomaan rakennustaitoisia ihmisiä, jotka nikkaroivat meille lajittelupöytiä ja sovi-tuskoppeja. Sitten palkkasimme Konttiin väkeä, joka lajittelee ja varastoi lahjoitettua tavaraa. Ja jotta Kontti saatiin toimintakuntoon, etsimme vielä hinnoittelijat, myyjät ja siistijät. Nyt meillä on kaikkiaan 51 työntekijää.

TEKSTI JA KUVA SANNA RÄSÄNEN

Turun Konttia luotsaava Tiina Risti iloitsee siitä, miten paljon tavaraa lahjoituksina on saatu.

Turkuun avattiin elokuussa uusi Kontti-kierrätystavaratalo, jonka hyllyiltä voi tehdä todellisia löytöjä.

Tuotot Punaisen Ristin työhön

FAKTA

ontit ovat Punaisen Ristin kierrä- tystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatua tavaraa. Punaisel- la Ristillä on Kontit Joensuussa, Kuopi-ossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Ou- lussa, Porissa, Rovaniemellä ja Tampe-reella, sekä Kontti-Putiikki Lahdessa ja Mini-Kontti Siilinjärvellä. Uusin Kontti avattiin elokuussa Turkuun.

Kontin tuotosta 50 prosenttia ohjataan Punaisen Ristin paikallisten piirien ohjelmatyöhön, 25 prosenttia Punai- sen Ristin katastrofirahastoon ja loput 25 prosenttia Kontti-toiminnan kehit-tämiseen. Osa lahjoitetuista vaatteista ohjataan vaateapuna sotien ja luonnon-katastrofien uhreille.

Turun Kontti löytyy osoitteesta Sata- kunnantie 105. Tavaralahjoitukset voi tuoda joko Konttiin tai keräyslaatikkoi-hin Auranlaakson ja Koulukadun ABC-asemilla. Kaupunkialueella Kontilla on myös noutopalvelu huonekaluja varten. Lue lisää: www.punainenristi.fi/kontti.

K

P

HYLLYT TÄYNNÄ AARTEITA

Merkkituotteet syksyyn!Märkesvaror till hösten!

SadeviittaVettä- ja likaahylkivästä sekä tuulta-pitävästä materiaalista valmistetun sadeviitan voi pakata etutaskuun, jolloin sitä on helppo säilyttää ja se mahtuu pieneen tilaan. Heijastinnauhat hupun etureunassa ja takana sekä hihoissa varmistavat näkyvyyden. Väreinä on punainen ja vihreä, yksi koko, valmistettu Suomessa.

RegnkåpaGjord av vatten- och smutsfrånstötande material som även tål vind. Packas ner i sin egen framficka där den är lätt att förvara och tar lite utrymme. Reflexband på huvans fram- och baksida och ärmarna. Finns i rött och grönt, en storlek, tillverkad i Finland.

SateenvarjoVankkarakenteinen ja kevyt sateenvarjo on automaattisesti avautuva ja sulkeutuva. Heijastavaa väriä ulko- ja sisäreunassa, väreinä punainen ja musta.

ParaplyRobust och lätt paraply som öppnas och stängs med automatik. Reflexfärg längs kanten på ut- och insidan, färgerna röd och svart.

Heijastinliivit lapsille ja aikuisilleHeijastinliivi tekee pimeässä liikkumisesta turvallisempaa. Liivi on helppo pukea muun vaa-tetuksen päälle eikä se haittaa vauhdikastakaan liikkumista. Keltaisena lapsille koot 2–4-vuotias sekä XS ja S, aikuisille S/M ja L/XL. Mustana koot S/M ja L/XL. Liivit ovat EN471 standardin mukaisia ja Liikenneturvan suosittelemia.

Reflexvästar för barn och vuxnaReflexvästen gör det säkrare att röra sig i mörker. Västen är lätt att sätta ovanpå andra kläder och hindrar inte snabba rörelser. Den gula västen finns i storlekar för barn 2–4 år och i XS och S, för vuxna i S/M och L/XL, den svarta i storlekarna S/M och L/XL. Västarna uppfyller EN471 standarden och rekommenderas av Trafikskyddet.

Heijastimia kaikenikäisille Reflexer för alla åldrar

Sateelta suojaan Skydd mot regnet

CE-hyväksytyt heijastimet takaavat näkyvyyden syksyn pimeässä.

De CE-godkända reflexerna garanterar att man syns i höstmörkret.

Reddieheijastin Reddie-reflex

PinnaheijastinPinnan ympärille ilman työkaluja kiinnitettävät CE-hyväksytyt heijastimet sopivat niin polkupyöriin kuin lastenvaunuihinkin. Paketissa on 6 kpl.

EkerreflexReflexen går att fästa på ekrarna utan några verktyg. Den är CE-godkänd och passar både på cyklar och barnvagnar. I paketet finns 6 st.

Hiutaleheijastin Snöflinga-reflex

3,50 €

6,50 €

39 €

29 €

3,50 €

7,90 €

Kierrätyspussukat Monikäyttöiset pussukat on ommeltu kotimaassa käytöstä poistetuista Punaisen Ristin keräysliiveistä. Pieni pussukka 13,5 x 8,5 cm ja isompi 20 x 10 cm.

ÅteranvändningspåsePåsarna är gjorda av Röda Korsets föråldrade insamlingsvästar och handsydda i Finland. Påsen finns i två storlekar, liten 13,5 x 8,5 cm och stor 20 x 10 cm.

Bumerang-avainpalveluPalautusturvan avulla avaimesi palautuvat helpommin mikäli ne sattuvat katoamaan. Täytä mukana tuleva rekisteröintikortti ja postita kortti avainrekisteriin. Hinta sisältää vuoden rekisteröintimaksun.

Bumerang nyckeltjänstMed hjälp av returneringstjänsten återvänder dina nycklar lättare ifall de tappas bort. Fyll i det medföljande registreringskortet och skicka det till nyckelregistret. Priset inkluderar ett års registreringsavgift.

Hyvä Mielen lahjoitukset ovat esimerkkejä avusta, jota Punainen Risti toimittaa perille. Lahjoituksella autat aina siellä, missä apua kulloinkin eniten tarvitaan. Hyvän Mielen lahjoituksista saat lahjoitustodistuksen sähköpostilla tai postitse.

Ateriat perheelle kuukaudeksi Luonnonmullistuksen jälkeen tarvitaan apua perustarpeisiin kuten perheen ravitsemiseen.

Familj mat i en månadEfter en naturkatastrof behövs det hjälp för att tillfredsställa de primära behoven, till exempel att få mat åt familjen.

Aloituspaketti viljelyynViljelynaloituspaketti tuo afrikkalaiselle perheelle kestävää ruokaturvaa ja uskoa tulevaisuuteen. Paketti sisältää mm. kasvisten siemeniä, lannoitteita sekä viljelyohjeet.

Startpaket för odlingGåvan innebär att du ger en afrikansk familj ett startpaket för odling. I paketet ingår grönsaksfrö, gödsel och anvisningar för hur man börjar odla.

Goda Viljans bidrags är exempel på den hjälp som Röda Korset för fram. Med ditt bidrag hjälper du alltid där som hjälpbehovet är störst. För ett Goda Viljans bidrag får du ett bidragsdiplom per e-post eller post.

Sydän-avaimenperäSydämellinen avaimenperä on tehty käytöstä poistetuista Punaisen Ristin keräysliiveistä ja lukko-osa on kierrätetty käytöstä poistetuista Bumerang-avaimenperistä.

Hjärt-nyckelringHjärt-nyckelringen är gjord av Röda Korsets insam-lingsvästar som tagits ur bruk. Låsanordningen är gjord av återanvända Bumerang-nyckelringar.

Sienisetti Setti sisältää kokoontaitettavan sienikorin (koko 25 x 25 x 25 cm), harjallisen sieniveitsen ja sadehatun.

SvampsetSetet innehåller en ihopvikbar svampkorg (storl. 25 x 25 x 25cm), en svampkniv med borste och en regnmössa.

punaisenristinkauppa.fi [email protected] puh. 020 701 2211 ja 020 701 2212Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä.

rodakorsbutiken.fi [email protected] tfn 020 701 2211 och 020 701 2212Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter.

Tilaukset ja lisätiedot Beställningar och information

Hyvän Mielen lahjoitus tuo iloa kotona ja maailmalla Den Goda Viljans gåva skänker glädje både i hemmet och ute i världen

Arkeen ja vapaa-aikaan Vardag och fritid

Kierrätettyä ja ekologista! Återvunnet och ekologiskt!

ApuPapuKeraaminen tuoksupapu on kotimaista käsityötä ja sen koloon voi laittaa esim. omaa hajuvesituoksua. Väreinä vihreä ja punainen, valmistaja Kaipaus Oy.

HjälpBönanDen här keramiska doft- bönan är inhemskt hantverk och i dess grop kan man lägga t.ex. sin egna parfym. Finns i färgerna grön och röd. Tillverkad av Kaipaus Oy.

SeinäkelloNostalginen Edu Kettusen tekemä Nälkäpäivä-single Suuria suruja, pieniä pyyntöjä on saanut uuden elämän seinäkellona. Kellosta on myös ruotsinkielinen versio, jossa kappaleena Sonja Lumpeen esittämä Stora är sorgerna, lite de ber om.

VäggklockaEdu Kettunens nostalgiska Hungerdags-singel Suuria suruja, pieniä pyyntöjä har fått nytt liv som väggklocka. På klockan finns även den svenska versionen där Sonja Lumme framför Stora är sorgerna, lite de ber om.

10 €38 €

5,50 €

30 €

25 €

15 €

7,50 €

pieni/liten 9 €

iso/stor 12 €

avun maailma hjälpens värld28 avun maailma hjälpens värld28

Camilla Kivivuori huolehtii keulasta Korpoströmin vierasvenesataman laituriin tultaessa.

Veneen ohjaaminen vaatii karttojen ja ympäristön tuntemista.

Maanantai-ilta veneellä: ensin Kymmenen uutiset ja sitten saunaan.

> >

>

>


24 TUNTIACARITAKSELLA

Rauhalliseen vuorokauteen Suomen Punaisen Ristin ensiapuvene Caritaksella mahtuu kupeittain kahvia, hoitovälineiden tarkastuksia ja kunnon yöunet. Silloin ehtii myös muistella niitä päiviä ja öitä, jolloin lepäämiseen ei ollut aikaa.TEKSTI LAURA UOTILA KUVAT PETE AARRE-AHTIO


Kapteeni Pekka Nieminen on yli 20 vuoden ajan viettänyt osan kesälomastaan Caritaksella.


auvon vierasvenesataman laituriin on kiinnitetty valkoi- nen vene, jonka reunaa kier- tää punainen teippi. Katolla liehuu pu-naristinen lippu. Vene on M/S Caritas, Suomen Punaisen Ristin palvelualus, ja lippu merkitsee, että veneellä toimii Punaisen Ristin ensiapupäivystys.

Kesäkuisena maanantai-iltapäi-vänä lämpötila Nauvon satamassa lähentelee hellelukemia. Laiturit täyt- tyvät hiljalleen lomalaisista, jotka löy-tävät tiensä terasseille ja myymälöihin.

Myös Caritaksella otetaan rennosti. Viiden hengen miehistö lues- kelee ja hörppii kahvia. Osa on käy-mässä jossain.

Rennosti kyllä, mutta silti valp-paasti. Kun satamaan ankkuroituneet lomalaiset tilaavat eteensä huurtei- sen, odottaa Caritaksen miehistö mah-dollista hälytystä. Satama-alueelta ei poistuta kauas, eikä varsinkaan ilmoit- tamatta. Valmiina ollaan aina.

– Viidessä minuutissa pitää olla paatilla. Se on aika, joka yleensä me- nee ennen kuin kippari päättää läh- temisestä ja etsii paikan kartalta, kertoo Petri Taimen ja jatkaa vitsailemalla, että lenkilläkin voi juosta ainoastaan satama-aluetta ympäri.

Taimen on turkulainen sairaan-hoitaja, joka päivysti Caritaksella ensimmäistä kertaa viime kesänä.

Vihdoin oli sopiva aika lähteä merille, sillä olihan miehellä ensimmäinen kesäloma kymmeneen vuoteen.

Aluksen alkukesän kapteeni Pek- ka Nieminen on ollut mukana Cari-taksella lähes alusta asti. Nuoruudes- saan merimiehenä työskennellyt Nie- minen näki 80-luvun lopulla ilmoituk-sen, jossa etsittiin kipparia Suomen Punaisen Ristin veneelle.

– Pistin paperit sisään ja toimin-ta vei sitten mukanaan. Hommasin äkkiä tarvittavat luvat, jotta pääsin kippariksi, Nieminen muistelee nyt jo yli 20 vuotta jatkuneen kapteenin uransa alkua.

Oikeassa elämässä mies työs-kentelee rikosseuraamusesimiehenä Turun vankilassa. Työ rikollisten parissa on rankkaa, joten olo Caritaksella on Niemiselle lomaa.

– Saan olla tekemisissä mukavien ihmisten kanssa, se on tärkeää.

Verinen huopahattu ei unohduIllansuussa miehistö ryhtyy ruuanlait-toon. Aamulla on syöty tukeva aami- ainen ja päivän mittaan juotu jo muu- tamatkin kahvit. Viikossa ruokaos- toksiin on varattu 250 euroa, jolla hankitaan eväät koko porukalle.

– Tehdäänkö vielä yksi purkki? Onko pöydässä nyt varmasti kaikki?

Ruuaksi on hernekeittoa ja lättyjä.

Ilta kuluu leppoisasti. Päivitetään Facebook-statuksia ja katsellaan netistä löytyviä pätkiä suomalaisista sketsisarjoista. Päivällä veneeseen on ostettu myös iltapäivälehdet, joissa kerrataan juhannuksen onnetto-muuksia. Saaristomerellä juhannus- kin oli ollut melko hiljainen, verratta-vissa tavalliseen kesäviikonloppuun.

Kahdeksalta anestesialääkäri Kat-ja Korpela asettautuu keulahytistä löytyvän television eteen. Tv-sarja Glee alkaa.

Myöhemmin saunotaan. Caritak-sella on lupa ankkuroitua yöksi Pär- näisten merivartioasemalle, jossa miehistö pääsee myös peseytymään. Päivisin vene kiinnitetään Nauvon vilkkaaseen vierasvenesatamaan. Ainakin silloin, kun mitään ihmeellistä ei tapahdu.

Joskus kyllä tapahtuu. Nieminen muistaa ehkä ikuisesti juhannusaa- ton noin 15 vuoden takaa. Aamu- kymmeneltä Caritakselle tuli hälytys- ilmoitus, että Seilin saarella on puuko- tettu potilas. Caritaksen saavuttua spitaalisten ja mielisairaiden viimeise- nä lepopaikkana tunnetulle saarelle rantaan tuotiin mönkijän lavalla hen-kilö, jonka pää oli suuressa paketissa.

– Emäntä oli vetänyt puukolla pää- hän. Miehellä oli ollut päässä huopa-hattu, jota kun väänsi, verta tuli ihan

saatanasti. Puukon päähänsä saanut mies sopersi, että huopahattua ei saa jättää, johon minä rauhoittelin, ettei sitä olla pois riistämässä, muistelee Nieminen.

Mies napattiin laivaan ja lähdet-tiin kuljettamaan kohti Ruissaloa, joka on Turun sairaalaa lähin satama.

– Matkalla potilas meni aika huo-noksi ja pelkäsin jo pahinta.

– Jäi kuitenkin henkiin. Se tuntui hienolta, Nieminen herkistyy.

– Monena vuonna tapahtuman jälkeen isäntä toi Nauvon satamaan Caritakselle ison pitsapaketin.

Tänä iltana miehistö ehtii saunaan, aivan kuin muutkin kesälomalaiset. Ainakin melkein.

– Ota Petri VIRVE kanssa, huikkaa Nieminen puhelimesta vastaavalle Taimenelle pyyhe kainalossa.

– Taskussa. Niin kuin muutenkin aina, kuuluu vastaus.

VIRVE tarkoittaa viranomaisverk-koa, johon myös Caritaksen päivys- tyspuhelin on kytketty. Siitä kuulee kaikki Varsinais-Suomen hätäkeskus-alueen hälytykset, ja kun hätäkeskus haluaa tavoittaa Caritaksen tai Caritas hätäkeskuksen, se tapahtuu VIRVEllä.

Päivystäjien tulee olla aina saa- vutettavissa, joten VIRVE kulkee mie- histön mukana kaikkialle – myös saunaan.

N

Ohjaustilasta on liikkeellä ollessa parhaat näkymät. Kuvassa Pekka Nieminen, Katja Korpela ja Camilla Kivivuori.

Caritaksella ajetaan kesässä noin 1 500 merimailia ja 250 tuntia.


Apuna merellä ja maalla

FAKTA

uomen Punaisen Ristin palveluvene M/S Caritas toimii Turun saaristossa, jossa sen ensisijaisia palveluita ovat ensiapu ja sairaankulje- tukset. Caritas tekee yhteis- työtä pelastuslaitoksen, meri- vartioston, Medi-Helin, sairaan- kuljetusyksiköiden ja polii- sin kanssa. Saaristopäivys-tyksen lisäksi Caritas osallistuu purjehduskauden tapah-tumien ensiapupäivystykseen ja harjoittelee yhdessä viran-omaisten kanssa.

Palveluveneen toimintaa pyörittää viikoittain vaihtu-va miehistö, joka koostuu Punaisen Ristin vapaaehtoi-

sista: ensiapuryhmäläisistä, hoitoalan ammattilaisista, veneilystä kiinnostuneista. Heitä kaikkia yhdistävät kun-nolliset ensiaputaidot ja into viettää viikko kesälomastaan vapaaehtoistyötä tehden.

10 500 kiloa painava ja 13,5 metriä pitkä Caritas kykenee toimimaan vaikeis- sakin meriolosuhteissa. Lää-kintävarustukseen kuuluvat mm. 12-kanavainen EKG, de-fibrillaattori ja kattava lääke- valikoima.

Toimintaa rahoitetaan Suomen Punaisen Ristin omi-en varojen lisäksi yrityksille suunnatulla tukikampanjalla.

S

PÄIVYSTYSPUHELIN KULKEE MUKANA KAIKKIALLE. MYÖS SAUNAAN.

Sketsiviihde nostaa tunnelmaa– Osa kapteeneista tykkää olla Nau-vossa yötäkin, mutta minä haluan, että miehistö lepää kunnolla. Sillä jos jotain tapahtuu, niin pitää olla skarp-pina, Nieminen perustelee päätös-tään siirtyä yöksi ankkuriin Pärnäisten rauhalliselle merivartioasemalle.

Täällä Nieminen on se, joka päät-tää. Kapteenina hän on laivan pomo ja sanoo viimeisen sanan.

– Mutta en minä ole mikään tiukka. Joskus pitää tosin sanoa terävästikin, jos joku ei ymmärrä.

Tämän viikon miehistölle Pekka ei käskyjä juuri latele.

Keväällä Caritaksen kesämiehis- tölle järjestettiin viikonlopun mittai- nen koulutus, jossa suurin osa vapaa-

ehtoisista tapasi toisensa pikaisesti. Sunnuntaina veneeseen asteli kuitenkin porukka, jonka muodostivat kaksi kaverusta ja kolme toisilleen lähes tuntematonta ihmistä.

Camilla Kivivuorta ei silti jän-nittänyt.

– Luotin, etteivät vaikeat ihmiset tähän hommaan haekaan, toteaa por- voolainen toimittaja ja ensiapuryh- mäläinen, joka on Caritaksella en-simmäistä kertaa.

Kaverukset ovat kapteeni Pekka Nieminen ja Jouko Mononen, jotka ovat myös porukan kokeneimmat. Miehet tutustuivat Caritaksella viitisen vuotta sitten, kun kouvolalainen Mo-nonen, ammatiltaan autojen varaosa-myyjä, oli ensikertalainen päivystäjä

Vuonna 1988 valmistunut Caritas on aina kulkenut Punaisen Ristin lipun alla.

Varaosamyyjä Jouko Mononen on ensiavun vapaaehtoinen.

>> >


Jäitkö yksin?

Eläkeliiton sopeutumisvalmennusten tavoitteena on tukea puolison kuoleman tai parisuhteen päättymisen jälkeisessä uudessa elämäntilanteessa.

Erosta eheäksi -kurssit(110 e) avio- tai avoliitosta eronneille:

29.11.–3.12.2011 (yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo

21.–25.2.2012 (yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo

Yhtäkkiä yksin -kurssit (134 e) leskeksi jääneille:

14.–18.2.2012 (yli 50-v.) Lehmirannan lomakeskus, Salo Koulutukseen liittyy jatkokurssi samassa paikassa ajalla 4.–6.9.2012 (40 e)

16.–20.4.2012 (yli 50-v.) Ilkon kurssikeskus, Kangasala

4.–7.6.2012 (alle 50-v.) Ilkon kurssikeskus, Kangasala

Lisätiedot ja hakulomakkeet

www.elakeliitto.fi tai puh. (09) 7257 1177 (Erosta eheäksi), (09) 7257 1199 (Yhtäkkiä yksin)


ja Nieminen silloinkin kapteenina. Yhteinen sävel löytyi nopeasti. Tänä vuonna miehet alkoivat sovitella lomi-aan yhteen jo talvella, jotta yhteinen viikko saaristossa järjestyi.

Maanantai-iltana miehet istuvat keulahytissä ja purskahtavat välillä nau-ruun. Tietokoneella pyörii sketsisarja Ketonen & Myllyrinne, jonka huumori selvästi uppoaa kaveruksiin. Välillä joku muukin käy kurkkaamassa pätkän olan takaa ja yhtyy hekotukseen.

Miehistö viettää viikon äärimmäi-sen tiiviisti yhdessä. Kapeisiin ker- rossänkyihin ja muutaman neliön lat- tiatilaan ei mahtuisi valittajia tai hie-nostelijoita.

– Yksityisyyttä on se, kun vetää peiton pään yli, Kivivuori kuvailee yhdessäolon tasoa.

Pään yli vedetty peittokaan ei tosin suojaa kuorsaavalta kaverilta tai viranomaisverkossa pyöriviltä hä- lytyksiltä.

Pinta kaipaa maaliaCaritas on vesillä vuodesta riippuen noin huhtikuusta syyskuuhun. Tänä kesänä yhtäjaksoiset päivystykset kestivät poikkeuksellisesti vain 6 viikkoa, kun talviteloilta nostetussa veneessä ilmeni ongelmia.

– Toisesta koneesta meni ohjaus-akseli ja merivedet pääsivät sisään koneeseen. Nyt pitäisi tarkastaa toinenkin puoli, ettei sielläkin ole jotain vikaa. Pääasiassa nämä uudet koneet ovat olleet todella kestäviä. Koneen-hoitajakin ihmetteli, mikseivät ne nyt toimi, kertoo Nieminen.

Talvikaudella 2009–2010 Caritak-

NOPEUS ON CARITAKSEN VALTTI. MUUT JOUTUVAT NOUKKIMAAN HOITOHENKILÖ- KUNNAN MAISTA.

Potilaan luona vastuu siirtyy kapteenilta lääkäri Korpelalle ja sairaanhoitaja Taimenelle.

Mononen, Kivivuori ja Taimen ovat kaikki kokeneita ensiapuryhmäläisiä.

seen vaihdettiin muun muassa uudet koneet ja keulapotkuri. Samalla asen-nettiin uusi navigointijärjestelmä.

– Nyt vene on teknisesti oikein hyvässä kunnossa. Ehostuksilla saatiin lisäaikaa ainakin 5–10 vuotta, arvioi Nieminen.

Caritaksen seuraavana kohennus-kohteena on toivottavasti ulkopuoli. Kyljen tumma punainen ja kirjainten fontti ovat vanhentuneita, mutta kes-kustoimiston, Varsinais-Suomen piirin ja lahjoitusten tuella toimivan veneen budjetissa uudistukset tuntuvat aina.

Ulkonäköseikat eivät onneksi hidasta vuonna 1988 valmistuneen

veneen kulkua. Tarvittaessa nopeus kiihtyy helposti melkein 30 merimailiin tunnissa.

Kapteeni Nieminen on tottunut vauhtiin muutenkin, sillä kesälomalla hän ehtii kipparoinnin lisäksi ajaa noin 6 000 kilometriä moottoripyörällä. Lisäksi hän harrastaa kilpa-autoja ympäri maailmaa.

Tehtävä vastaanotettu!Kymmenen maissa alus on juuri läh-dössä takaisin Nauvon satamaan, kun piipitys alkaa. Caritas on saanut hälytyksen!

Hälytyskeskuksesta ilmoitetaan, että Korppoon saarella on huono-vointinen nuori, joka on aiemmin pyörtynyt. Mononen ja Kivivuori ke- laavat bensaletkun ennätysvauhtia kokoon, ja muutamassa minuutissa Caritas on jo matkalla.

Vaikka kyseessä on tämän mie-histön ensimmäinen hälytys, kaikki löytävät sujuvasti oman tehtävänsä. Kapteeni selvittää paikan tarkkaa sijaintia kartalta ja näytöltä, Taimen hoitaa puhelinliikenteen hälytyskes-kuksen kanssa. Korpela, Kivivuori ja Mononen ottavat esiin tarvittavia hoitolaitteita ja -tavaroita.

Pärnäisten merivartioasemalta saaristokeskus Korpoströmiin on vain kahdeksan kilometrin eli noin 4,5 merimailin matka. Kävi tuuri, sillä Saaristomerellä matkaan saattaa ku- lua veneelläkin helposti tunteja. Nyt Caritas matkaa viereiselle saarelle noin 20 minuutissa.

Lääkäri Korpela ja sairaanhoitaja Taimen nappaavat ensihoitoreput

mukaansa ja lähtevät potilaan luok-se. Akuuttia hätää ei ole, joten he keskittyvät selvittämään tilannetta tarkistamalla potilaan kunnon testien ja kysymysten avulla.

Noin 45 minuuttia myöhemmin saapuu ambulanssi. Paraisista lähtenyt ajoneuvo on kulkenut kahden lossin kautta ja hitaita saaristoteitä pitkin. Hälytyksestä on kulunut yli tunti, ja tilanne on Caritaksen miehistön hoidossa.

Korpela selittää tilanteen ambu-lanssihenkilökunnalle ja käy lääkärinä tulkitsemassa sydänfilmin. Ambu-lanssihenkilöstön työksi jää lähteä kuljettamaan potilasta jatkohoitoon ja tarkkailuun.

Juuri nopeus on Caritaksen valtti. Helikopterilla paikalle saattaisi päästä nopeammin, mutta hälytyskiireiden takia se ei pysty aina ottamaan keikkoja vastaan. Merellä kulkee myös meri-vartioston aluksia, mutta ne joutuvat noukkimaan ambulanssimiehistön maista. Caritaksella hoitohenkilökunta kulkee aina mukana.

Potilas on saatu ambulanssiin ja Korpela takaisin muun miehistön luo. Caritas lähtee kohti Nauvon satamaa ja aamupäiväkahveja.

Matkalla Taimen antaa hälytys-keskukselle vielä viestin.

– Caritas vapaa, siirtyy Nauvon satamaan.

Se tarkoittaa, että Caritas on jäl- leen valmiina ottamaan tehtäviä vas-taan. Odotellessa ehtii vaikka paikata pieniä haavereita Nauvon satamassa, käydä ostamassa uudet aurinkolasit tai ainakin juoda kupin kahvia.



eripalvelun luovutustilaisuus alkaa Porvoon Suomalaisessa seurakuntakodissa kello 14. Porvoon osaston veripalveluyhdys-henkilön Veli-Matti Salon työt ovat alkaneet jo paljon aikaisemmin, sillä hän on yhdessä muiden vapaaeh-toisten kanssa jakanut tiedotteita ja kiinnittänyt julisteita viikkoja etukäteen.

Lisäksi Salo on hankkinut ruoka-tarvikkeita ja auttanut tilajärjestelyissä. Valmistelutöitä riittää, sillä Porvoo on tunnettu verenluovutusaktiivisuu-destaan: kaupunkilaiset luovuttavat vuosittain 1 500–1 600 pussia verta.

– Ei tämä paina yhtään, kivaa puuhastelua tämä on. Kotona tosin kysytään usein, että taasko olen me-nossa. Vaimoni on vielä työelämässä ja minun menoni puolestaan painot-tuvat iltoihin. Niinpä hän on ryhtynyt kutsumaan minua asuntosäästäjäksi, koska olen hänen mielestään niin vähän kotona, Veli-Matti nauraa.

– Mutta kaikki hyvässä hengessä, emme me tästä missään nimessä riitele!

Ennen verenluovutuksen alkua

TEKSTI JANNE MALINEN KUVAT PETE AARRE-AHTIO

Porvoon osaston puheenjohtaja Veli-Matti Salo luovuttaa ja auttaa toisiakin luovuttamaan.

VAPAAEHTOISENA VERIPALVELUSSA

V

Haluatko auttaa luovutustilaisuuksissa?

FAKTA

unaisen Ristin osastot auttavat monilla paikkakunnilla liikkuvan Veripalvelun luovutustilaisuuksien jär-jestelyissä.

– Vapaaehtoisten tuki on meille todella arvokasta. Erityisesti paikallistun-temuksesta on iso apu tilaisuuksien järjestämisessä ja niistä tiedottamises-sa, viestintäpäällikkö Willy Toiviainen veripalvelusta kiittää.

– Luovutustilaisuudessa auttami- sesta voi olla iloa osaston muullekin toiminnalle. Osastoboksin avulla luo-vuttajat voivat kätevästi tutustua siihen, mitä kaikkea muuta Punainen Risti tekee paikkakunnalla.

Jos olet kiinnostunut auttamaan verenluovutuksissa, ota yhteyttä osastosi yhdyshenkilöön. Lisätietoa liikkuvan veripalvelun toiminnasta löydät osoit-teesta www.veripalvelu.fi.

P

Salo on rakentanut kahvioon osas-toboksin eli esittelytiskin, jossa on tarjolla esitteitä ja materiaalia Punaisen Ristin ja Porvoon osaston toiminnasta. Luovutustilaisuudessa Salo auttaa keittiön väkeä, juttelee luovuttajien kanssa ja valvoo samalla, että kaikki sujuu hyvässä järjestyk-sessä. Hän pyrkii keskustelemaan erityisesti ensiluovuttajien kanssa, kannustamaan heitä ja kyselemään tuntemuksia luovutuksen jälkeen.

Aktiivinen osastoVeli-Matti Salo lähti Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijäksi vuonna 1985 työkavereidensa houkuttelemana. Liittymisensä jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa Porvoon osaston ensiapu-ryhmän ryhmänjohtajana kahdeksan vuotta sekä sihteerinä 12 vuoden ajan. Nykyään hän toimii osaston puheenjohtajana ja Veripalvelun yh-dyshenkilönä.

Porvoon osastossa on kokonaisuu-dessaan yli 800 jäsentä, joista aktiive- ja on pari sataa. Erityisesti ystävätoi-minta sekä uutena toimintana aloitta-

nut ystävien miesryh-mä ovat saavuttaneet suuren suosion, mutta kaupungissa toimii myös runsaslukuinen ensiapuryhmä. Lisäksi kehitellään monikult-tuurisuus- ja nuoriso-työtä.

– Parasta tässä hommassa ovat ihmi-set. Mukana olevat vapaaehtoiset ovat hyvin samanhenkisiä, vaikka porukkaa on laidasta laitaan, Salo kehuu.

Luovutus numero 35Verenluovutustilaisuuksissa Veli-Matti Salo luovuttaa myös itse. Tällä kertaa vuorossa on luovutus numero 35.

– Ryhdyin luovuttajaksi vasta tultuani Punaisen Ristin toimintaan mukaan. Miehethän usein luovuttavat ensimmäisen kerran armeijassa, mutta minulla oli silloin jalka kipsissä. Sitten se jäi moneksi vuodeksi, Salo kertoo.

Viime yrityksellä hemoglobiiniar-vo oli hieman liian alhainen, mutta tällä kertaa luovutuksen edellytykset täyttyvät kirkkaasti. Luovutus sujuu hyvin, kuten on sujunut joka kerta.

Tilaisuuden päätyttyä Salo on tyytyväinen mies.

– Päivän saldo oli 152 veripussia, mikä on erittäin hyvä tulos. Lisäksi paikalla oli runsaasti ensikertalaisia, Veli-Matti iloitsee.

Veli-Matti Salo auttaa tarjoilun järjestämisessä Porvoon veren-luovuttajille.


TEKSTI EMMI JUUTILAINEN KUVAT NIKLAS MELTIO

Ensi kertaa Suomessa järjestetty humanitaarisen oikeuden roolipeli tutustutti nuoria humanitaariseen

oikeuteen omakohtaisen kokemuksen kautta.


erjantaina 8. huhtikuuta Zuboumban pääkau- pungissa Lumbarassa on suuren urheilujuhlan tuntua – siitä huolimatta, että edelliset viikot ovat olleet levottomia ja väkivaltaisuudet ovat lisään-tyneet etnisten ryhmien välillä.

Ruokapulan ja väkivaltaisuuksien keskellä kansa-laisia piristää kansallispeli lumb ball, jonka finaaliottelu on houkutellut Lumbaraan vähemmistöön kuuluvia longonialaisia.

Ilo loppuu kuitenkin lyhyeen, kun peli johtaa mel-lakoihin. Viranomaiset keskeyttävät longonialaisten voitonjuhlat. Kaikki tutkitaan perin pohjin ja tavaroita takavarikoidaan. Jonoon pakotetut perheet supisevat hämmentyneinä. Naiset rutistavat vauvojaan tiukemmin syliinsä. Osa on viimeisillään raskaana.

Kukaan ei tiedä, mitä heille tapahtuu.Oikeasti paikkakuntana on Tampere. Käynnissä

on Suomen Punaisen Ristin Messukylän osaston ja Hämeen piirin järjestämä roolipeli, joka vie lukioikäiset nuoret pakomatkalle keskeltä Zuboumban kuvitteellisen valtion sisäisiä levottomuuksia.

Ennen peliä osallistujat ovat lukeneet Zuboumba News -lehden nettisivuilta viranomaisten mielivallasta ja sisäisen konfliktin kiristymisestä ennen lumb ball -pelin finaalia.

Mitä sen jälkeen tapahtuu, on pelinjärjestäjien ja pelaajien käsissä.

Valintoja joutuu tekemään jo maahanmuuttoviras-tossa, jonne perheet ohjataan viranomaistutkinnan jälkeen. Maasta pakenemista varten tarvitaan passi, mutta onko edes toivoa saada sitä viranomaisilta?

– Viranomaiset ovat korruptoituneita ja ottavat passista 1 000 zuonbania. Eivätkä he anna passeja vähemmistöille, väärennettyjä passeja kauppaava nainen kuiskuttelee.

– Minä myyn kahdella sadalla.Viranomaisiin luottavat joutuvat mielivallan koh-

teiksi, eikä jono odotushuoneessa liiku mihinkään.Kello 21.30 virasto suljetaan. Kivikasvoinen virkai-

lija ilmoittaa tylysti, että passinhakijoiden tulee yöpyä paikan päällä ja kokeilla aamulla uudestaan. Pian tunk-kaisen viraston lattialla tuhisee ihmisiä vieri vieressä, kassit ja nyssäkät kainaloissa ja tyynyinä pään alla.

Kello 4.30 ilmaa viiltää sireenin ääni ja aiemmin virastossa pyörineet salakuljettajat ryntäävät sisään.

– Tänne hyökätään, teidän on lähdettävä heti. Liikettä!

Käytännön oppiaTästä alkaa yhdeksän tuntia kestävä pakomatka, jonka aikana tutuiksi tulevat niin siviilien kohtaamat ihmis- oikeusrikkomukset kuin heitä auttavat tahotkin.

Pelaajat kuljetetaan Julkujärven lähistölle, missä salakuljettajat lähtevät johdattamaan perheitä läpi öisen metsän. Rämpiminen upottavassa lumihangessa on raskasta, eikä mikään ole varmaa.

Maanviljelijä Emir Dragilin nelihenkisen perheen pakomatka ei ala hyvin. Sotilaat pysäyttävät heidät, laittavat polvilleen maahan ja kuulustelevat erityisen ankarasti Emirin vaimoa Halimaa, jolla on erilainen passi. Sotilaat pohtivat naureskellen, mihin hintaan naisen voisi myydä.

Tilanteesta selvitään rahalla ja matka jatkuu. Aurin-ko alkaa nousta ja perheen valtaa toivo paremmasta. Turhaan, sillä kohta salakuljettaja lähtee tarkistamaan reittiä edeltä eikä koskaan palaa. Perheen vähät varat on menetetty.

Dragilit ja neljä muuta pakenevaa perhettä törmää- vät matkan varrella muun muassa armeijan lapsiso-tilaisiin, sisseihin ja muihin pakolaisiin, jotka ovat kadottaneet perheenjäsenensä.

Turvaa tarjoaa Punaisen Ristin klinikka, jossa tar- kastetaan, ovatko raskaana olevat ja heidän lapsensa kunnossa. Myös haavoittunut sotilas otetaan hoidet-tavaksi – kunhan ase jää ulkopuolelle.

Vankilaan jouduttuaan perheet saavat mahdolli-suuden kertoa tilanteestaan läheisilleen kansainvälisen Punaisen Ristin delegaatin kautta.

Raskas päivä päättyy Punaisen Ristin pakolaisleirille, missä perheet saavat ruokaa ja heidät rekisteröidään. Uupuneet pakolaiset jakavat telttaleirissä kokemuksiaan.

Oikeassa elämässä perheet joutuisivat todennäköi-sesti viettämään pakolaisleirillä viikkoja tai kuukausia. Nyt peli vihelletään poikki ja osallistujat kuljetetaan takaisin lähtöpisteeseen Kalkkuun, Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen.

Ikimuistoinen kokemusEnsimmäistä kertaa Suomessa järjestetyn humanitaarisen oikeuden roolipelin tarkoituksena on ollut tu-tustuttaa nuoret omakohtaisen kokemuksen kautta sodan aikana nouseviin humanitaarisiin ongelmiin.

Pelin toteutti noin 50 vapaaehtoista Hämeen pii- ristä ja muualta Suomesta. He toimivat muun muassa salakuljettajina, sotilaina, maalihenkilöinä ja muonit- tajina.

– Roolipeli tarjosi myös humanitaarisen oikeuden vapaaehtoisille mielekkään ja konkreettisen tavan osallistua toimintaan, roolipelin priimusmoottori Pau- liina Sillanpää kertoo.

Pelaajat olivat Tampereen Kaarilan lukiosta. Oppi- laat saivat roolipelistä opintopisteitä, mutta palautteen perusteella pakomatka oli myös avartava kokemus.

– Olihan se rankkaa. Matkan varrella oli epätoivoi-sia hetkiä, mutta kyllä tämä oli hyvä kokemus. Onhan sitä aina tiennyt pakolaisista, mutta ei sitä miltä se tuntuu omalla kohdalla. Pelottavinta on se, ettei peli kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, millaista on oikeasti paeta sodan keskeltä, 12-vuotiaana Qaali-tyt- tönä kulkenut Jenna Järvinen kertoo.

– Oppimisen kannalta omakohtainen kokemus on tärkeää. Esimerkiksi rasismi kumpuaa usein tietämät-tömyydestä, Pauliina Sillanpää tietää.

Kalkussa pelin osallistujat käyvät purkukeskuste- lun, jota vetää Suomen Punaisen Ristin henkisen tuen auttaja. Näin varmistetaan, etteivät roolipelin aikana heränneet ajatukset jää vaivaamaan.

Jokainen rasti käydään läpi sodan oikeussääntö- jen eli humanitaarisen oikeuden kannalta. Nuorille kerrotaan, miten humanitaarinen oikeus pyrkii rajoit-tamaan sodan aiheuttamaa kärsimystä suojelemalla siviilejä ja miten humanitaarisen oikeuden säännöt mahdollistavat avustusjärjestöjen toiminnan taistelu- jenkin keskellä.

Seuraavana päivänä pelaajat saavat vielä verrata kokemuksiaan todellisuuteen, kun Irakista Saddam Hus-seinin aikaan paennut nainen kertoo kokemuksistaan: millaista oli oikeasti jättää kotimaansa pikkutyttönä.

Lumihangessa rämpiminen märissä tennareissa oli sittenkin aika pientä.

Tiedon levittäminen kansainvälisestä humani- taarisesta oikeudesta on yksi Punaisen Ristin perustehtävistä. Lue lisää ja tule mukaan: www.humanitaarinenoikeus.fi.

P

Pakomatka upottavassa

lumihangessa ottaa voimille.

Sotilaat ryöstävät

pakolaiset ja vaativat

lahjuksia.

Haavoittunut sotilas autetaan Punaisen Ristin

klinikalle.

Punaisen Ristin klinikka tarjoaa hoitoa ja turvaa

konfliktin keskellä.

>


Martinkuja 4, 02270 Espoopuh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291

www.vestek.fi

Työeläke.fi on Suomen työeläkejärjestelmän

yhteinen verkkopalveluportaali. Sieltä

löytyvät yhteydet oman eläkelaitoksen

palveluihin, työeläkeote ja

eläkkeen hakemispalvelu.

Työeläke.fi


Lähetä vastauksesi ristikkoon 3/2011 lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2011”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita.Ristikon 1/2011 voittajat olivat Aira Järvi Kokkolasta ja Anneli Niittymäki Toijalasta. Onnittelut voittajille!

RISTIKKO 3/2011

Nimi:

Osoite:

Ristiko

n 1

/2011 o

ikea ratkaisu

.


Kuivan ihon hoitoon

Decubal Clinic Cream

Apteekista

Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, Puh. 09-348 233, Fax 09-348 23 200, www.actavis.fi, www.decubal.fi

8/20

11

Ei sisällä para-

beeneja


KORS OCH TVÄRS

Hur kom det sig att du engagerade dig i Röda Korset?− Bekanta hemma i Hammarland vände sig till mig personligen och föreslog att jag skulle komma med. Klart jag gjorde det. När jag hade varit med ett år blev jag vald till avdelningens ordförande, år 1982. Sedan dess har det bara rullat på. Jag var ordförande i ungefär ett decennium, sen dess har jag varit vice ordförande och suttit i avdelningsstyrelsen.Hurdan verksamhet har ni i Hammarlands avdelning och på Åland?− Hammarland är en liten avdelning, men vi gör vad vi kan. Vi deltar i in-samlingar och värvar medlemmar. Vi försöker hjälpa pensionärer om de behöver hjälp. Någon gång har det hänt att vi har hört att en barnfamilj har det svårt och vi har hjälpt dem inför jul med ett presentkort så att de har haft möjlighet att köpa leksaker, kläder och livsmedel. Sådant känns enormt fint, när man kan hjälpa konkret på lokal nivå. Människor behöver ofta hjälp på närmare håll än man skulle tro.

− Vi samarbetar också med de andra åländska avdelningarna. Till exempel under Hungerdagen samlar vi tillsam-mans med Eckerö avdelning in en frivillig ”broavgift” på bron mellan Hammar- land och Eckerö. Så deltar vi förstås i Röda Korsets Marknad som ordnas i Ma- riehamn den första lördagen i au-gusti varje år. Avdelningarna säljer

fisk, bröd, bakverk, blom-mor... ja, egentligen allt möjligt som naturen ger. På marknaden finns hant-verk, lotteri, auktion, pro-gram. Röda Korsets Mark- nad är ett väldigt populärt eve-nemang på Åland. Det är ett bra tillfälle att skaffa medlemmar och många ger också penning- bidrag till verksamheten.Vad ger frivillig- arbetet dig själv?− Det ger mig så mycket glädje, man får göra sådant som är roligt tillsammans med vänner och bekanta och samtidigt hjälpa andra människor. Jag arbetar som barmästare på en båt, så jag är borta rätt så mycket, men när jag är hemma försöker jag vara med så mycket jag ba-ra hinner. Jag är engagerad i mycket an-nat också, jag är med-lem i andra fö- reningar och jag sjunger i kör. Man kan väl säga att enga-gemang och att hjälpa är en livs-stil i vår familj.

Engagemanget är en livsstil för Hammarlands avdelnings mångsysslare Sven-Åke Gustavsson.

Många järn i elden

TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO NIKLAS MELTIO


Röda Korset hjälper svältdrabbade i Östafrika s. 46

Världens största röda kors skapades i Kumo s. 43

Organisationschef John Ekelund talar för avdelningarna s. 44

Sven-Åke Gustavsson, 62, tilldelades Finlands Röda Kors förtjänsttecken i silver för 20 års frivilliginsatser.


KORS OCH TVÄRS

Finlands Röda Kors styrelse ska kora den bästa fost- raravdelningen på riksnivå. Utmärkelsen ges en gång per stämmoperiod som erkännande för aktivt och långsiktigt fostrande arbete bland barn och unga i en avdelning.

Avsikten med den nya utmärkelsen är att lyfta fram betydelsen av avdelningens insatser som stöd för ungdoms-verksamhet och hitta fungerande och bra sätt att engagera ungdomar. Många mindre avdelningar gör ett fint arbete bland barn och unga väl medvetna om att de frivilliga flyttar till andra orter när de blir äldre. Att trygga kontinuiteten inom Finlands Röda Kors är vårt gemensamma ansvar.

Det första fostraravdelningspriset överräcks vid tackgalan för frivilliga i Jyväskylä den tredje december. Vem som helst kan föreslå en avdelning för priset. Förslag lämnas in till det egna distriktets verksamhetsledare eller ungdomsarbetare helst per e-post senast den 23 september.

Bästa fostrarna premieras

Röda Korsets FM i första hjäl- pen avgjordes i juni i samband med ordinarie stämman i ett solstekt Lahtis. De bästa förstahjälparna från distrikten möttes i fyra olika klasser: barn i åldern 7−13 år, ungdomar, vuxna och förstaresponsenpar.

Bland ungdomarna var laget från Kajana i Uleåborgs distrikt bäst den här gången. I tävlingslaget ingick Tiina Sirviö, Veera Knuutinen, Anni Heikkinen, Laura Pohjonen, Ville Hiljanen och Tommi Anttalainen.

− Det jag minns bäst är hettan! Det var ett otroligt solgass, men till all tur fungerade vattenservicen bra, säger Tiina Sirviö.

− Tävlingsbanan var mångsidig och överraskande. Vi hade förberett oss på litet mer traditionella uppgif-ter, som att sköta allvarliga skador, men i stället tvingades vi bland annat hantera journalister och lära ut första hjälpen till andra. Men nog gick det

väl helt bra ändå, eftersom vi vann.Förutom de markerade tävlings-

kontrollerna ingick en överrasknings-uppgift i banan för vuxna och ungdo-mar. I terrängen fanns en mansperson i förvirrat tillstånd. Avsikten med den iscensatta situationen var att testa hur alerta de tävlande var. Så gott som alla lag noterade också mannen och stannade upp för att kontrollera hur han mådde, så även ungdomslaget från Kajana.

− Vi hade en känsla av att någon-ting ännu skulle hända, eftersom vi fick order att återvända från den sista kontrollen längs en noga utstakad rutt, men trots det föll vi för tricket helt och fullt. Vi stod redan i beråd att ringa larmcentralen när en domare dök upp ur ett gömställe och sa att vi hade klarat av uppgiften, berättar Sirviö.

Förutom i Kajana finns det nu färska finska mästare i första hjälpen i Jalasjärvi, Tammerfors och Helsingfors.

Mästare i första hjälpen korades i Lahtis

©

NIK

LAS

MEL

TIO

© JU

KKA

-PEK

KA M

OIL

AN

EN

Nya stamcellsgivare behövs

Röda Korsets Blodtjänst vill se nya frivilliga i sitt ben- märgsgivarregister, frivilliga som lovar ge blodstamceller till behövande. Vem som helst mellan 18 och 40 år som är frisk kan anmäla sig till registret.

− Speciellt gärna skulle vi se unga män som givare, för då kan man i allmänhet skörda tillräckligt med blodstamceller på en gång för att rädda till och med en stor vuxen patient. Men varje hjälpvillig givare är definitivt välkommen, säger avdelningschef Anne Arvola på Blodtjänsts vävnadstjänst.

Innan man blir intagen i registret får man fylla i ett formulär som kartlägger ens hälsotillstånd och eventuella hinder för givning. Den som går med i registret förbinder sig att hjälpa vilken patient som helst anonymt.

Stamcellstransplantationer används vid vård av leukemi och andra svårartade blodsjukdomar när cellgiftsbehand-ling inte räcker till. Prognosen för att tillfriskna från akut leukemi utan stamcellstransplantation är 35 procent. Med transplantation stiger prognosen till hela 75 procent.

Läs mer på www.blodtjanst.fi.


KORS OCH TVÄRS

© JU

HA

NI LU

KKA

På grund av snöbrist tvingades man göra rekordkorset på grön botten, men det må vara barnen och ungdomarna förlåtet.

I våras berättade vi i Hjälpens värld om hur Norska Röda Korset förra året skapade världens största röda kors av människor på taket på operahuset i Oslo. Rekord-korset bestod av 935 personer.

Ett första försök att ta över världsrekordet från norrmän-nen gjordes i Helsingfors i vintras utan större framgång, men det andra försöket lyckades desto bättre. Det nya världs-rekordet sattes av lägerdeltagare, ledare och besökare på motionslägret Pitkis. Hela 2 650 människor deltog i bildandet av ett gigantiskt människokors på Pitkäjärvi idrottsplan på lägrets avslutningsdag den sjätte juli.

Det var lägerchef Jurkka Virtala som kom på att Pitkis-lägret kunde slå det norska rekordet. Med tanke på rekord-försöket valde man röd som färg på lägerdeltagarnas tröjor.

− Satsningen passade också bra ihop med lägertemat, som i år var säkerhet, konstaterade Jurkka Virtala.

I samband med bildandet av rekordkorset informerades de barn och unga som deltog i lägret om rödakorsemblemets historia, betydelse och användning.

− Alla som deltog i rekordet minns säkert det här i resten av sina liv, och de kommer ihåg Röda Korset också, tror Satakunta distrikts ordförande Juhani Merikallio.

Människor i kors, del 2

Röda Korsets kampanj rönte uppskattning vid de in-hemska tidskrifternas årliga tävling, där kampanjen Kave-ripyyntö (ung. Kompisförfrå-gan) valdes till årets bästa reklam i tidskrifter.

Kampanjen bestod av en serie små tidningsannonser som såg ut som vänförfråg- ningarna på det sociala me- diet Facebook. I rutorna bad människor i olika ålder läsaren bli deras kompis, och precis som på Facebook fanns det också två svarsknappar: ig-norera eller godkänn.

Juryn konstaterade att kampanjen var aktuell och ett klyftigt sätt att kombinera två olika medier. Kompisförfråg-ningskampanjen skapades för Röda Korset av reklam-byrån King och mediebyrån Dagmar.

KOMPISFÖRFRÅGAN GJORDE INTRYCK

Bäst bland barnlagen i åldern 7−13 år var laget från Jalasjärvi, Laura Kohtanen, Amanda Korhonen, Essi Pentinmäki, Henna Kivioja, Emmi Viljanmaa och Liisa Pihlaja från Västra Finlands distrikt.

I vuxenklassen gick segern bland förstahjälpengrupperna till Tavastland och Tammerfors genom Henri Back-man, Katri Kauppila, Milla Kasurinen, Marika Muttilainen, Mikael Nyholm och Sami Rantanen. Bland första-responsenparen utmärkte sig Vesa Kirjavainen och Tom Granqvist från västra Helsingfors.

FM i första hjälpen ordnas vart-annat år. Den här gången bidrog ett drygt hundratal rödakorsfrivilliga med sina insatser kring tävlingsarrang-emangen, som patienter vid kontrol-lerna och som domare.

− Tävlingen gick fint. Grupperna orkade fokusera även på krävande förstahjälpenuppdrag på en tung ba-na, konstaterar överdomare Ari Katila.

− Tävlingsdagarna präglades av en glad stämning och gemenskap. De frivilliga var verkligen engagerade i alla roller, säger Tommi Mattila, banans- varig för ungdoms- och vuxenbanan.

KIMMO HOLOPAINEN

Tackgala kallar till Jyväskylä!

Finlands Röda Kors ordnar en tackgala för sina frivilliga i Paviljongen i Jyväskylä den tredje december 2011.Tillställningen inleds med en lunch och fortsätter till kvällen. Toppartisterna Marion och Fredi har lovat underhålla deltagarna och utmärkelser ska också delas ut, bland annat till årets fostraravdelning och årets promor. Västra Finlands distrikt är värd för festligheterna och inför festen får deltagarna bekanta sig med sevärdheter i Jyväskylätrakten.

Anmälning till tackgalan görs till den egna distriktsby-rån senast 21.10. Deltagaravgiften är 30 euro per person. Eventuell inkvartering sköter var och en själv, men långväga deltagare kan kontakta Västra Finlands distrikt för att få tips om förmånliga hotellerbjudanden. Välkomna!

Laget från Kajana firade sin seger i

ungdomsklassen i FM i första hjälpen.

EN UNG MÄNNISKA BEHÖVER DIN TID

Röda Korset deltar igen i kampanjen Ge mig tid! som utmanar vuxna att ge en ung människa tid den 15 septem-ber.

Avsikten med kampan-jen är att påminna om att ungdomar behöver vuxna människors uppmärksamhet och närvaro. Enligt en under-sökning som gjordes i höstas skulle 70 procent av finländs- ka ungdomar vilja tillbringa mer tid med vuxna. Läs mer på www.gemigtid.fi.


Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet fick en ny ledare när Röda Korsets styrelse utsåg John Ekelund, 48, till organisationschef. Till Ekelunds ansvarsområden hör hädanefter organisations- och ungdomsverksamhet samt programverk-samhet i hemlandet.

Ekelund, som har jobbat på Röda Korset sedan år 1997, har bl.a. varit kampanjchef på centralbyrån, lett Fin-lands Röda Kors tsunamioperation i Sri Lanka och nu senast varit pro-jektchef med ansvar för att utveckla Kontti-kedjan. Till sin utbildning är Ekelund ekonomie magister.

− Det här är väl den första upp-giften jag har inom Röda Korset som har föregåtts av en officiell ansök-ningsprocess, skrattar han.

− Ursprungligen kom jag till hu-set på anmodan av den dåvarande generalsekreteraren Markku Niskala för att förbereda Finlands Röda Kors 125-årsjubileum. Sedan dess har jag egentligen drivit omkring inom organisationen från en uppgift till en an-nan enligt var jag har behövts. Till Sri Lanka for jag egentligen för att utveckla den lokala rödakorsorganisatio-

nen, men så fick jag tsunamiopera-tionen att ta hand om.

Frivilligverksamhet är något som Ekelund blev bekant med redan under studietiden. Röda Korset hörde sig för bland de studerande på handels-högskolan om det fanns någon som var intresserad av att hälsa på hos ensamma åldringar.

− I seniorhuset bodde ganska många svenskspråkiga åldringar, men jag var den enda av studenterna som talade svenska. Jag minns hur illa det kändes när jag fattade att en del av gamlingarna inte hade haft en enda besökare på flera år. Jag hälsade på varje tisdag tills jag flyttade utom-lands. Det var min första kontakt med Röda Korset.

En hurdan ledare får Röda Korsets verksamhet i hemlandet i Ekelund? Enligt dem som känner honom bättre är han en god lyssnare och en inspi-rerande arbetskamrat.

Ekelund själv är försiktig i sina kommentarer kring de utmaningar han står inför.

− Väldigt modiga uttalanden är det inte lönt att komma med efter en veckas arbete, man riskerar bara

Verksamheten här hemma fick en ny chef

att se dum ut efteråt. Men det är klart att det här uppdraget är enormt omfattande och oändligt intressant, säger Ekelund.

− Gunnar Rosén skrev i sin hund-raårshistorik över Finlands Röda Kors att finska folket i hundra år har använt Finlands Röda Kors som redskap för att svara på de behov som uppstår i samhället i olika tider. Det tycker jag är ganska bra sagt. Verksamheten i en medborgarorganisation ska utgå från fältet. Det är där man ser vilka behoven är och vi på centralbyrån och i distrikten försöker svara på dem genom att producera program och kampanjer som stöder det arbete som görs i avdelningarna.

− Mitt sätt att jobba är att jag först lyssnar på andra och lär mig. Jag har som mål att vara en positiv sparrningspartner och samarbetsbyg-gare. Jobbet ska vara roligt också – kanske det är tungt ibland, men man ska vara glad åt det ändå. Det är speciellt viktigt att komma ihåg när man talar om det avdelningarna gör. För de frivilliga är ju rödakors-arbetet trots allt hobbyverksamhet.

KIMMO HOLOPAINEN

Röda Korset deltar igen i Stiftelsen YleHjälpens kam-panj Näsdagen. Näsdagen samlar in pengar för att hjäl- pa i synnerhet barn. I år infal- ler Näsdagen den fjärde november.

Intäkter från insamlingen används till att stöda Finlands Röda Kors samhällsbaserade hälsovårdsprogram i Sierra Leone. Projektet fokuserar på att förebygga malaria och andra smittsamma sjukdomar.

Förra året inbringade Näs-dagen 1,93 miljoner euro, av vilka 152 000 kanaliserades till Röda Korset. Läs mer på www.nasdagen.fi.

NÄSDAGEN HJÄLPER AFRIKA

NYA BLODTRYCKS- MÄTARE PÅ HÄLSORÅDGIVNINGAR

Finlands Röda Kors samar-betspartner Normomedical Oy har donerat nya Omron-blodtrycksmätare till Röda Korsets hälsorådgivningar. Normomedical stöder Röda Korset också genom att fixa begagnade blodtrycksmäta- re som skickas till bistånds- mål världen över.

Röda Korset har nu 48 hälsorådgivningar, så kallade Hälsopunkter, på olika håll i Finland. De erbjuder frivillig och avgiftsfri hälsorådgiv-ning till invånarna i området.

© K

IMM

O H

OLO

PAIN

EN

Nya organisa-tionschefen John

Ekelund utlovar lyhört samarbete med distrikt och

avdelningar.

Hjälpens värld 4/2011 utkommer den 16 november.

KORS OCH TVÄRS


Du har väl redan bekantat dig med Finlands Röda Kors förnyade webbplats? De nya sidorna finns på www.rodakorset.fi.

Den nya webbplatsen tjänar olika användare bättre än för, vare sig man är en blivande frivillig, en hjälpbehövande eller bara söker information om rödakorsverksamhet. På webbplatsen kan du också se videofilmer om vår verksamhet eller börja följa med Röda Korset via Facebook eller Twitter.

Via vår riksomfattande evenemangskalender kan du söka efter jippon och kurser överallt i Finland och via vår interaktiva karta kan du bekanta dig med biståndsmål världen över. Arbetet med webbplatsen fortsätter och du kan ge respons på sidorna via vår responsblankett.

Distriktens och avdelningarnas sidor finns ännu i höst på den gamla webbplatsen www.redcross.fi. Under hösten och vintern kommer de att flyttas till frivillignätverket RedNet – du kan bekanta dig med RedNet och registrera dig redan nu på vår nya webbplats.

Kolla in nya sajten!

Första hjälpen-utmärkelse till Outokumpu

Internationella första hjälpen-dagen firas igen den 11 september. Finlands Röda Kors delar i samband med första hjälpen-dagen ut utmärkelser till personer som genom sitt snabba handlande har räddat människor eller förhindrat att en farlig situation uppstår.

I år överräcktes utmärkelsen i Joensuu till Helena och Erkki Kiiskinen samt Eila Pussinen. I våras var trion alert och räddade livet på en kvinna som rastade sin hund i Outo-kumpu. Kvinnan begravdes under snö som föll från ett tak, men grannarna larmade hjälp och grävde fram kvinnan innan ambulansen kom till platsen. Enligt räddningsverket var det hjälparnas snabba ingripande som räddade kvinnans liv.

KORS OCH TVÄRS

Ole hyvä, tee hyvää. Liity jäseneksi. punainenristi.fi

Tee toivosta totta.Gör hoppet sant.

Punainen Risti auttaa ihmisiä pitämään toisistaan huolta. Sinä voit auttaa Punaista Ristiä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi. Täytä valtakirja verkossa tai pyydä se tekstiviestillä ”KKL oma nimi osoite syntymäaika” numerosta 173175. lahjoita.fi

Röda Korset hjälper människor att ta hand om varandra. Du kan hjälpa Röda Korset genom att bli månadsgivare. Fyll i en fullmakt på webben eller beställ en per sms genom att skicka ”KKL ditt namn adress födelsedatum” till 173175. bidra.fi


KORS OCH TVÄRS

Torkan i Östafrika har förvärrats ytterligare och i juli blev situa-tionen en humanitär katastrof. Mer än tio miljoner människor i Kenya, So-malia, Etiopien och Djibouti lider nöd.

Finlands Röda Kors regionrepre-sentant för Östafrika Pepe Salmela arbetade för Röda Korset och var på plats redan för tio år sedan, när regio-nen senast drabbades av omfattande torka och hungersnöd.

− På många sätt är situationen värre nu, även om antalet människor som fick hjälp då var tio miljoner bara i Etiopien, säger Salmela.

Den akuta krisen i Afrikas horn har utlösts av bristen på regn. Skördarna har slagit fel och betesmarkerna för boskapen har torkat bort, vilket inne-bär att otaliga människor har mist sitt uppehälle och livsmedelspriserna har mångdubblats. Många har tvin- gats lämna sina hemtrakter för att ge sig ut på långa och desperata vand-ringar efter mat och vatten.

Torka är ett vanligt fenomen i re-

Nödhjälpför miljoner i Östafrika

Röda Korset fickny familjemedlem Den globala rödakors- och rö- dahalvmånerörelsen fick en ny medlem när Sydsudan blev självstän-digt den nionde juli. Sydsudans Röda Kors blir Internationella rödakors- och rödahalvmåneförbundet IFRC:s 188:e medlemsförening.

Sydsudans Röda Kors har en sta- bil grund i och med att frivilliga och anställda överfördes till den nya nationella föreningen från Sudans Röda Halvmåne.

− Vår uppgift är att lindra de mest sårbara människornas lidande i vårt land. Det arbetet har vi engagerat oss

åt i flera års tid inom Sudans Röda Halvmå-ne, som vi har varit upp- skattade medlemmar i. Nu fortsätter vi det arbetet och utvidgare det med stöd från hela rödakorsrörelsen, konsta-terade Sydsudans Röda Kors generalsekreterare Arthur Poole vid fest-ligheterna i samband med att den

Till verksamhetsformerna hör nöd-hjälp, första hjälpen, hälsotjänster och -rådgivning samt vatten- och sanitetsprogram.

I arbetet deltar också Finlands Röda Kors, som har stött utbildningen av frivilliga i Sydsudan och skickat biståndsmateriel till området. I Syd-sudan pågår också ett hälso- och katastrofberedskapsprogram som får stöd av utrikesministeriet.

I Sydsudan finns ett stort behov av humanitära insatser eftersom lan-det är ytterst fattigt och lider av både hungersnöd och – trots självständig- heten – etniska konflikter. Största delen av de sudanesiska naturresurser- na finns ändå i Sydsudan, så det finns hopp om att ekonomin kommer att utvecklas positivt.

KIMMO HOLOPAINEN

Röda Korset var väl synligt under Sydsudans själv-ständighetsfest.

© C

ON

OR A

SHLE

IGH

/ IFR

C

© JA

KOB D

ALL

/ IFR

C

gionen, men klimatförändringen har påverkat regnen och de återkomman-de perioderna av torka kommer nu tätare än vanligt. Förhållandena har inte gett människorna en chans att komma på fötter. Salmela påpekar att

erosion också är ett växande problem:− På tio år har det bildats mycket

mer ökenområden. Det kunde jag se med egna ögon när jag flög över Afrikas horn i ett småplan.

Den exceptionella torkan är bara

en av orsakerna till katastrofen. Sam- hälls- och miljöproblem har drivit befolkningen i regionen mot en av-grund redan en längre tid genom att nedmontera samhällenas traditionella förmåga att hantera väderfenomen.

− Framför allt har situationen för- sämrats av ständiga och utdragna konflikter som har tvingat stora grup-per människor att fly och samtidigt förhindrat nomadernas normala rör-lighet, förklarar Salmela.

I de värst drabbade områdena delar Röda Korset ut nödhjälp, men man har redan i flera års tid arbetat för att förhindra katastrofer och för- bättra katastrofberedskapen i de mest kritiska områdena. Kenyas Röda Kors har bland annat strävat efter att utveckla alternativa näringar så att be-folkningen inte ska vara så sårbara inför växlande väder.

− Speciellt viktiga är vatten- och sa- nitetsprogrammen. Gamla vattenkällor sätts i stånd och nya brunnar och dam-mar byggs hela tiden, säger Salmela.

Finlands Röda Kors hade reserve- rat drygt två miljoner euro för bistånd till Östafrika i år. Pengarna kommer i huvudsak från Finlands utrikesminis-terium och katastroffonden. I slutet av augusti hade drygt 600 000 euro influtit till Finlands Röda Kors insam-ling för Östafrika.

SAARA UOTILA

Ett kenyanskt barn släpar hem en vattenkanister.

nya föreningen grundades.Sydsudans Röda Kors högkvar-

ter finns i den unga statens huvudstad Juba och organisationen är in-delad i tio distrikt, ett per delstat.


KORS OCH TVÄRS

Katastrofrapport om svält

Internationella rödakors- och rödahalvmåneför- bundet IFRC:s katastrofrapport World Disasters Report tar i år upp problemet med svält. Närmare en miljard människor lider av undernäring, trots att livs-medelsproduktionen på jorden är tillräcklig för alla.

Enligt rapporten är de viktigaste orsakerna till undernäring klimatförändringen, underlåtelsen att utveckla jordbruket i synnerhet i de fattigaste län-derna, stegringen i bränslepriserna samt förändringar inom livsmedelsmarknaden. Även bristen på jämlik-het mellan könen syns tydligt i svältproblematiken: 60 procent av de undernärda i världen är kvinnor.

Katastrofrapporten räknar upp olika sätt att be- kämpa hunger: ökad satsning på forskning och ut- veckling av jordbruket, nätverk som skyddar den jord- brukande befolkningen i världens fattigaste länder mot variationer i ekonomi och väder samt förmån- liga kreditsystem för småbrukare. I livsmedelstrygg-hetsprogram bör man fästa speciell uppmärksamhet vid små barn och gravida kvinnor.

Risken för en oljeolycka i Finska viken ökar i takt med att trans-portvolymen ökar. När olyckan är fram-me får myndigheterna hjälp också av frivilliga.

Oljebekämpningskurser ordnas av WWF och Försvarsutbildningsförenin-gen. Båda två hör till Frivilliga rädd-ningstjänsten (Vapepa), vars insatser koordineras av Finlands Röda Kors.

De egentliga frivilliga oljeuppsam-larna utbildas av WWF.

− Vi har närmare 6 000 frivilliga i våra oljebekämpningstrupper. Av dem har 1 100 deltagit i utbildning eller övningar, berättar WWF:s havsexpert Vanessa Klötzer.

Försvarsutbildningsföreningen upp- rätthåller i sin tur en yrkeskunnig oljebe- kämpningsenhet som stöder de frivilliga.

− Enheten sköter transporter, lag- ring, intern kommunikation, bortfors-landet av oljan, brandvärn och första hjälpen i samband med en oljebekämp-ningsinsats, berättar oljebekämpnings-utbildare Eino Laulainen.

Mer information på www.wwf.fi och www.mpky.fi.

Frivillig oljebekämpning

© H

ELIN

Ä K

ALA

LAH

TI /

WW

F

Närmare 6 000 finländare

hör redan till den frivilliga oljebekämp-

ningstruppen.

www.vikingline.fi

Ryhmä kasaan ja merelle!

Samla gänget ombord! Kokousristeilyt kaikilla herkuilla / Konferenskryssningar:

Helsinki–Tukholma/Helsingfors–Stockholm kokouspaketti/konferenspaket alk./från 113 €/hlö/person.

Helsinki–Tallinna/Helsingfors–Tallinn Päiväkokous/Dagskonferens alk./från 33 €/hlö/person.

Turku–Maarianhamina/Åbo–Mariehamn Piknik-päiväristeily/Picknick-kryssning alk./från 36 €/hlö/person.

Varaa risteily, me huolehdimme kaikesta muusta / Boka din kryssning, vi sköter allt annat:

Helsinki/Helsingfors: (09) 123 571tai/eller [email protected]

Turku/Åbo: (02) 333 1332tai/eller [email protected]/Tammerfors: (02) 333 1200

tai/eller [email protected]


arja Hietanen, Ella Siiki och Lasse Tanhuanpää från Tammerfors vet hur lätt det är att hjälpa i samband med Hungerdagen. Alla tre är de erfar-na hungerdagsinsamlare som igen den 15−17 september drar på sig röda västar och deltar i Röda Korsets största insam-lingsoperation.

Tammerforstrion är ett gott exempel på att alla som vill kan ställa upp som insamlare. Både mångåriga frivilliga och förs-tagångsinsamlare är hjärtligt välkomna. Hietanen och Siiki har båda varit insamlare minst tio gånger, för Tanhuanpää blir årets Hungerdagen den andra.

− Jag ställer gärna upp på nytt och på nytt, för att vara insamlare blir roligare för varje år som går. Nu när jag är vuxen och förstår värdet av pengar uppskattar jag både insamlandet och givarna mer än jag gjorde som barn, säger Siiki, som var fem år när hon var hungerdagsinsamlare förs- ta gången.

Som insamlare lär man sig olika knep som gör arbetet lättare och roligare.

− Det lönar sig att le, men stirra ska man inte. Finländare gillar inte att man pressar något på dem och det hör inte heller till i sammanhanget. Givarna vill själva komma till insamlaren, berättar Siiki, Tanhuanpää och Hietanen.

Alla tre är överens om att en insamlare

inte behöver veta allt om Röda Korsets verksamhet för att kunna röra sig på stan i en insamlingsväst.

− Inställningen till hungerdagsinsam-larna är väldigt positiv, eftersom insam-lingen är så känd. Sällan har jag behövt förklara varför insamlingen ordnas, säger Tanhuanpää.

Hjälp redan på förhandUnder Hungerdagen samlar Röda Korset in pengar till katastroffonden. Donationer- na binds inte på förhand till något givet mål, och det innebär att man kan använda pengarna till att hjälpa så fort olyckan eller katastrofen är framme.

− Jag motiveras av tanken på att jag redan har hjälpt på förhand när en katastrof inträffar, förklarar Siiki.

− Båda behövs, både Hungerdagen och nödhjälpsinsamlingar. I början behövs hjälp snabbt och sen kan man under och efter katastrofen samla in mer pengar genom nödhjälpsinsamlingar, tillägger Hietanen.

Siiki, Tanhuanpää och Hietanen har bara ställt upp som insamlare för Röda Korset. För Siiki och Hietanen har det varit ett naturligt val, eftersom de deltar i annan rödakorsverksamhet. Tanhuanpää blev insamlare efter att en kompis föreslog det.

− Kanske orsaken till att jag valde en rödakorsinsamling är att det är en neutral

Huvudrollen i höstens Hungerdagen-insamling har de som verkligen utför Röda Korsets hjälparbete: de frivilliga. I ena ändan av kedjan av hjälp finns frivilliga givare och insamlare här i Finland. I den andra ändan finns de frivilliga som ser till att hjälpen når dem som behöver hjälp.

TUT MOT HUNGERN!

TILLSAMMANS RYCKER VI Tarja Hietanen (t.v.), Lasse Tanhuanpää och Ella Siiki vet att det är roligt att vara insamlare.


Gör hoppet sant! peration Hungerdagen samlar in pengar till katastrof-fonden så att Finlands Röda Kors är redo att hjälpa genast när hjälp behövs.

Största delen av biståndsmed-len används i utländska bistånds-mål, men katastroffonden hjälper även här hemma. Nödhjälp be- hövs bland annat i samband med eldsvådor och plötsliga olyckor. Förra året fick ungefär 500 fin-ländare hjälp ur katastroffonden.

Förra året inbringade insam-lingen Hungerdagen cirka 2,6 miljoner euro.

Om du inte har möjlighet att delta i Hungerdagen som insamlare kan du ge ditt bidrag i en insam-lingsbössa, via webbanken eller genom att ringa Hungerdagens bidragstelefon.

Bidrag till katastrof- fondens bankkonto:

NDEAFIHH

PSPBFIHH

OKOYFIHH

HELSFIHH

HELSFIHH

HANDFIHH

SBANFIHH

Hungerdagens bidragstelefoner:

Insamlingstillstånd: Södra Finlands länsstyrelses

För humanitär verksamhet.

O

FAKTA

insamlare för första gången i samband med Haiti-insamlingen.

Flexibel insamling passar alla

rynkade pannor som tammerforsborna förhåller sig till Hungerdagen.

− Det är skoj att samla in pengar tillsammans med kompisar. Jag skulle ju än- då tillbringa den tiden med dem någon-stans, så varför inte passa på och hjälpa på samma gång, säger Siiki.

ha en lättsam tävling med sina vänner under insamlingen.

− I insamlade pengar kan man inte tävla, eftersom insamlingsplatsen och tidpunkten påverkar resultatet, men vi brukar jämföra vem som orkar samla längst, skrattar hon.

ställt upp i flera timmar och flera dagar. Men alla insamlare är välkomna, även om man bara har en liten stund av sin tid att skänka.

− En timme som insamlare räcker. Det fina med Hungerdagen är att det är flexibelt. Insamlingen pågår i tre da-gar och tidpunkten kan du välja själv,

ANNA VUORINEN

Hungerdagen har fått sitt namn inte bara av att man vill hjälpa dem som hungrar, utan också av tanken att man äter mindre en dag och ger den summa man sparar till hjälpbehövande. Iden är fortfarande aktuell

lättare Hungerdagen-måltid för dina vänner!-

medel som finns nära oss. Speltvetemjöl innehåller rikligt med B-vitamin och mineralämnen. I rybsolja finns i sin tur mycket av de fettsyror som vi behöver. Genom att dricka mjölk till maten får vi i oss kalcium och D-vitamin.

De pengar du sparar genom att laga en Hungerdagen-måltid kan du ge till insamlingen Hungerdagen, så att även de som annars går hungriga får mat.

Fordra en avlång form med plastfolie. Smält kokosfettet i en kastrull. Tillsätt kakaopulvret och blanda tills blandningen är jämn. Vispa ägg och florsocker till en pösig smet. Vispa ned kokosfettet som har fått svalna en aning i ägg-sockerskummet.

Bred ut ett lager chokladsmet på formens botten och lägg därpå ett lager kex. Fortsätt varv på varv tills ingredienserna tar slut och se till att det blir ett choklad- smetslager överst. Stryk chokladsmeten längs kanterna på kakan också. Låt stå och dra i ett kylskåp i minst en timmes tid.

HJÄLP MOT TOM MAGE

Kokosfett 250 gKakaopulver 1 dlÄgg 2 stFlorsocker 3 dlPaussi-vaniljkex 25 st

REXKAKA

© R

AM

I MA

RJA

MÄ

KI

FLER RECEPT:WWW.HUNGERDAGEN.FI


ärldens största nätverk av frivilliga är Röda Korsets unika styrka. Fri- villiga överallt i världen ser till att hjälpen når fram, även i de mest avlägsna delarna av världen. En av Röda Korsets frivilliga är den kambodjanska risodlaren och fyrabarnsmamman An Phally.

I byn Kampong Kou Leu på den kam-bodjanska landsbygden står enkla hus på pålar för att klara av översvämningar. Risfälten sträcker sig så lång ögat kan nå. Husen har varken rinnande vatten eller elektricitet. Väldigt många i byn lever på under en dollar per dag.

Finlands Röda Kors deltar i Kambodjanska Röda Korsets katastrofberedskapsprogram som hjälper invånarna i Kampong Kou Leu att klara av effekterna av klimatförändringen.

Vid den brunn som Röda Korset byggde i somras går det livligt till när barnen leker vattenlekar. Att byn nu har tillgång till rent dricksvatten var en första kraftansträngning inom ramen för projektet. Man har också planterat träd i byn för att ge den skydd mot lerskred.

Risodlaren An Phally bor med sin man Voeun Poeu och deras fyra barn i ett hus som är i gott skick. Intill huset växer nya

plantor. År 2000 totalförstördes familjens hem i en storm. Först sex månader senare, när översvämningssäsongen var över, kunde huset repareras.

Inne i huset är det inget som tyder på den tidigare förödelsen. Tak, väggar och golv ser stadiga ut. Det första en besökare lägger märke till är bröllopsfotot: An och Voeun ser bestämt in i kameran. I huset finns en batteridriven teve, men den är trasig. Egendom är det knappt med.

Två av de fyra barnen går i skola. I byn bör- jar fyra av fem barn grundskolan, men bara hälften går alla sex årskurserna i lågstadiet.

− Jag önskar att barnen kunde få gå i skola åtminstone andra stadiet till slut, men levnadsförhållandena är dåliga, beklagar An.

Familjen äger en hektar odlingsmark. Inkomsten är knapp och den varierar. Ris kan man odla bara under regnperioden som varar ett halvår. På grund av föroreningar är det svårt att fiska i den närbelägna floden.

Anspråkslös hjälpareByborna har valt ut An Phally för det efter-traktade värvet som rödakorsfrivillig. I varje by som deltar i katastrofberedskapspro-grammet finns det minst två lokala frivilliga

som känner till förhållandena i byn.An har varit frivillig sedan år 1993. Röda

Korsets grundkurs varade i tio dagar och då fick An lära sig organisationens principer och kunskaper i första hjälpen.

Ans frivilliguppdrag tar 2–3 dagar per månad. Ibland tar hjälparbetet i en halv dag i anspråk, ibland handlar det om ett par timmar. Som frivillig ger An information till byborna och aktiverar människor att själva engagera sig i hjälparbete. Hon har varit med och planterat träd, hjälpt till att städa i byn, hon var med och planerade brunn-nen och har kartlagt risker som hotar byn.

An säger att hon själv drar nytta av att byn mår bättre. Miljön är snyggare, dricks-vattnet är mer hälsosamt och det finns färre av de myggor som sprider malaria och denguefeber. Framöver är det meningen att rödakorsprojektet ska stärka flodbanken, förbättra vägen och reparera hus – och bygga ett och annat dass.

An har bara några drömmar för fram-tiden. Hon hoppas att hon kan förstärka sitt hus inför stormar och att vägen till byn ska fås i skick.

− Och så vill jag ha ett dass, skrattar An.HERTTA-MARI KAUKONEN

© A

NN

I KOPO

NEN

FRIVILLIGA GÖR ATT HJÄLPEN ÄR NÄRA

Den kambodjanska risodlaren An Phally är en av Röda Korsets frivilliga.

V


Mer än en insamling peration Hungerdagen är mycket mer än en insamling. Det är också Finlands Röda Kors synligaste årliga evenemang och bidrar till att göra Röda Korset känt samtidigt som Hungerda-gen också ger ett ypperligt tillfälle att berätta om Röda Korsets arbete både här hemma och ute i världen.

Hungerdagen är dessutom Finlands Röda Kors årliga beredskapsövning. I insamlingen deltar alla rödakorsdist-rikt och avdelningar från Hangö till Utsjoki. Under insamlingen når Röda Korset en enorm mängd finländare. Den gemensamma storsatsningen är värdefull övning för den eventualitet att man snabbt behöver nå ut till en stor del av befolkningen i en nödsituation.

O

FAKTA

När en katastrof inträffar är de frivilliga från det lokala Röda Korset först på plats för att hjälpa. De är kvar också efter det omvärldens uppmärksamhet avmattas.

Operation Hungerdagen ordnas i år för 31:a gången och nu lyfter vi fram dem som verkligen utför Röda Korsets hjälparbete: de frivilliga. År 2011 är också Europeiska frivillig-året inom EU.

Röda Korset är världens största frivilligorganisation och vår viktigaste resurs är människorna i Röda Kor-set. Både i Finland och ute i världen är det lokala frivilliga som ser till att hjälpen når fram. Tack vare sitt unika nätverk kan Röda Korset hjälpa även på sådana platser där andra bi-ståndsorganisationer inte kan verka.

Inom Finlands Röda Kors är det ungefär 25 000 människor som är

aktivt engagerade i frivilligarbete. De hjälper t.ex. i förstahjälpengrup- per och som stödpersoner för äldre och invandrare. Dessutom deltar ungefär 20 000 insamlare i Hunger-dagen varje år.

Världen över har Röda Korsets och Röda Halvmånens nationella föreningar mer än 100 miljoner medlemmar. Det frivilligarbete de utför har nyligen beräknats vara värt 4,7 miljarder euro.

Frivilliginsatsernas värde kan ändå inte mätas bara i pengar. När någon ställer upp som frivillig är det i sig en signal om att man bryr sig – och den omsorgen är ovärderlig.

FRIVILLIGA HAR HUVUDROLLEN

© JA

KOB D

ALL


STÄMMANI LAHTIS

11–12.6.2011

m Finlands Röda Kors stämma i Lahtis ska sammanfattas i ett ord så är det ordet värme. Det var varmt så det förslog utanför stämman, när kvicksilvret i Lahtis dag ut och dag in nådde trettiograders-strecket, och värme präglade också Sibeliushusets stora sal, där riktlinjer- na för Finlands Röda Kors verksamhet slogs fast för nästa treårsperiod.

De mest efterlängtade avsnitten av den officiella delen av stämman var valet av de personer som skall leda Finlands Röda Kors och godkännandet av strategin för åren 2011–2014.

Valet av ordförande föranledde ingen spänning den här gången, eftersom sittande ordförande, chefdi-rektör Erkki Liikanen inte hade några motkandidater. Till vice ordförande valdes Pirkko-Liisa Ollila från Tam-merfors, Eero Rämö från Helsingfors och Christel von Frenckell-Ramberg från Åbo.

Till ordförande för Röda Korsets fullmäktige valdes Krista Kiuru från Björneborg medan Ralf Nordström från Korsholm blev vice ordförande.

Ungdomen på tapetenFörarbetet och organisationsbehan-dlingen av det utkast till strategi som stämman behandlade hade pågått i ett och ett halvt år. Målet var att se till att de frivilliga i avdelningarna skulle få sin röst hörd från första början.

− Uppenbarligen lyckades vi med det också, eftersom stämman inte

bjöd på några stora överraskningar, snarare små preciseringar som gav texten mer pondus, säger Eero Rämö, som satt i strategiarbetsgruppen som styrelsens representant.

− I en organisation som Röda Kor- set är det alltid en utmaning hur man ska beakta verksamhetens mångsidig- het och samtidigt ändå hitta de kärn-uppgifter som man i nuläget vill satsa på. Det är viktigt att alla känner att de kan ställa sig bakom slutresultatet.

De stora linjerna ändrades inte i och med den strategi som godkändes i Lahtis. Finlands Röda Kors verksam-het syftar fortfarande till att hjälpa i samband med olyckor och katastrofer, bidra till att stärka hälsa och ett tryggt liv samt arbeta för humanitet både i Finland och internationellt.

Många av stämmoveckoslutets yttranden uttryckte en vilja att satsa mer på ungdomsverksamhet, samar-bete mellan avdelningarna och verk-samheten kring förstahjälpengrupper.

Vice ordförande Rämö gläder sig speciellt åt att ungdomsverksamheten blev en så viktig fråga under stämman.

− Klart att det i sista hand är de unga själva som har ansvar för pla-neringen av ungdomsverksamheten, men den allmänna inställningen är också viktig. Det är fint att märka att hela organisationen småningom har engagerat sig för att få med unga i verksamheten, säger Rämö.

− Vi ska också utan vidare frimodigt söka efter modeller för samarbete

O

Eeva Rissanen bekantade sig med vad Kontti hade att erbjuda på Röda Korsets verksamhetstorg.

Hjärt-lungräddningsjippot på Sibeliushusets trappa fräschade upp räddningskunskaper med glimten i ögat.

© N

IKLA

S M

ELTI

O©

LA

URA

UO

TILA

© JO

HA

NN

ES W

IEH

N


© N

IKLA

S M

ELTI

O

Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträdde i solgasset i Lahtis och gav organisations- ledningen i uppdrag att satsa på samarbete, ungdomar och förstahjälpengrupper.

TEXT KIMMO HOLOPAINEN

mellan avdelningarna. Allt behöver man inte göra själv. Det handlar inte i sista hand om hur många avdelningar Röda Korset har eller var gränsen mellan två avdelningar går, utan hur vi sköter det gemensamma jobbet för att nå våra gemensamma mål.

− Satsningen på förstahjälpen-grupper efterlystes redan under orga-nisationsbehandlingen, så det skrevs in som ett utvecklingsmål i strategin. Ett gott mål är att en verksamhet med förstahjälpengrupper som är av hög klass och som har ett gott stöd också gör det lättare för nya frivilliga att engagera sig.

Siktet mot Åbo 2014Med påverkan för humanitet som ett av Röda Korsets mål passade det bra att stämman också tog ställning; i Lahtis godkändes ett uttalande där Finlands Röda Kors uttryckte sin oro över det allt hårdare attitydklimatet i vårt land, ökad intolerans och ökningen i rasistiska åsikter och handlingar.

Stämman föreslog också att en kurs i första hjälpen ska ingå i bilskolan och i undervisningen i hälsokunskap i högstadiet. År 2012 firar Röda Korset officiellt som ett temaår för unga.

I Lahtis delade man också ut ut- märkelser för arbete Röda Korset till fromma. Finlands Röda Kors för-tjänstmedalj i silver, som beviljas av Republikens president, överräcktes i Lahtis till 56 personer.

Stämman samlade mer än 1 500

rödakorsare i Lahtis. Förutom officiella stämmodelegater deltog internationel-la gäster samt anställda vid distrikten och centralbyrån i stämman – och så flera hundra frivilliga som såg till att allting fungerade som smort.

I samma veva avgjordes också FM i första hjälpen och vid stranden av sjön Vesijärvi fanns ett imponerande verksamhetstorg som presenterade Röda Korsets arbete – så stämman i Lahtis kan med rätta beskrivas som ett verkligt kraftprov för frivilliginsatser.

− Stämningen i Lahtis var fan-tastisk och engagerad. Framför allt var det fint att se så många frivilliga från hela Finland hade samlats för att tillsammans fundera över vår framtid. Redan i samband med beredningen var det tydligt att folk är intresserade av att tänka på de stora linjerna inom Röda Korset och den känslan bara växte sig starkare i Lahtis, berömmer Eero Rämö.

− Den attityd som präglade stäm- man är en bra grund för vårt arbete under de närmaste tre åren. Ett stort tack till alla som deltog i arrange- mangen och stämman!

Nästa gång samlas Finlands Röda Kors till ordinarie stämma i Åbo år 2014.

FRIVILLIGHET ÄR STYRKA

Vid sidan om beslutsfattandet

gav stämman också tillfälle att ha roligt.Läs mer om stämman

och strategi- besluten på

www.rodakorset.fi.

© N

IKLA

S M

ELTI

O

Finlands Röda Kors nya presidium: Eero Rämö (t.v.), Pirkko-Liisa Ollila, Erkki Liikanen och Christel von Frenckell-Ramberg.

Stämman och Finlands Röda Kors FM i första hjälpen ordnades parallellt.

© N

IKLA

S M

ELTI

O


RÄDDANDE PAKET

Internationella Röda Korsets och Röda Halvmånens centrallager i Kuala Lumpur är alltid redo att hjälpa.

Organisation är a och o när man hanterar enorma mängder förnödenheter. Logistikkoordi-nator Hicham Diab och Sally Coates kollar bokföringen.

TEXT OCH FOTO TAINA VÄRRI

>>


P å golvet i den jättelika hallen finns en grip- ande liten papplåda. I den har någon skick- ligt passat in bestick och kokkärl för fem personer.

Internationella Röda Korsets och Röda Halv- månens centrallager i Port Klang-hamnen i Malay-sias huvudstad Kuala Lumpur skickar ut material till rödakors- eller rödahalvmåneföreningar i hela 37 länder i Asien och Stillahavsområdet. Motsvaran- de lager finns också i Dubai och Panama; central-lagret i Dubai tjänar Afrika, Europa och Mellanös- tern, medan lagret i Panama har hand om Syd- och Nordamerika.

Röda Korset har som mål att kunna bistå 5 000 familjer på två dygn och 20 000 familjer på två veckor. I allmänhet går det vägen.

Katastrofkoordinator Heikki Väätämöinen, som är hemma i S:t Michel men som nu jobbar i Kuala Lumpur, presenterar sortimentet i centrallagret, som ser ut och doftar som en gigantisk järnaffär. På hyllorna finns inte bara kokkärlslådor utan här hittar man också i god ordning röjningsutrustning, presenningar, myggnät, tält, vattenkanistrar, olika filtar, vattenreningsförpackningar och flyttbara dass i platta förpackningar.

Väätämöinen reser ständigt runt i Asien och Stillahavsområdet och utbildar de lokala rödakors-föreningarnas anställda och frivilliga. Han förmedlar information och när en katastrof inträffar koordinerar han hjälpen till de ställen där den mest behövs.

− Centrallagret är bara en del av kedjan av hjälp, säger Väätämöinen. – Den viktigaste hjälpen, minst 85 procent av arbetet, utförs av lokalföreningarna och de frivilliga i katastrofområdet. Det är när den lokala hjälpen inte räcker till som centrallagret behövs.

Beredskap är A och OEn stor del av allt biståndsarbete planeras noga på förhand. När det verkligen gäller har man inte tid för planering. Till exempel i Vietnam, Filippinerna, Taiwan och södra Kina förekommer häftiga väder-fenomen med regelbundna mellanrum. Sydostasien drabbas ofta av tyfoner.

− Förberedelser och beredskapsplaner är A och O. När man vet att det kommer att komma 15−20 stormar per år så satsar man på väderleksprognoser, varningssystem och förhandsevakuering.

På de ställen där katastrofer upprepar sig finns också lokala beredskapslager.

− Vi litar på lokalföreningarnas kapacitet och ordnar fortbildning för deras personal, berättar Väätämöinen.

Den elva personer starka logistiksektionen i Kuala Lumpur ansvarar för inköp av material, av-tal, mobilisering, arbetskraft och omsorg om fält- personal samt experttjänster.

− Lagret här utgör toppen av kedjan av hjälp, här fungerar allting, berättar den libanesiske lo-gistikkoordinatorn Hicham Diab.

− I andra ändan av kedjan är det däremot varje gång en helt ny situation. Beroende på förhållandena kanske den fortsatta transporten i ett krisområde sköts med hjälp av åsnekärror.

Lagertjänsterna i Port Klang köper Röda Korset in av en lokal firma. I paketet ingår både lokal och service, alltså lagerföring och leverans av varorna till speditören. Speditören sköter leveranserna till

ett fartyg eller flygplan, alla tider på dygnet, enligt hur brådskande behovet av en leverans är.

Avtalet har fungerat smidigt i fem års tid, men Röda Korset konkurrensutsätter tjänsterna regelbundet.

Diab tittar fundersamt på en hylla. Står förpack-ningarna rakt på fraktpallen? Dålig lagerföring kan försinka en transport.

Leveranskedjan måste fungera. Ibland skickar man iväg den mest brådskande hjälpen per flyg och kompletterar senare försändelsen per båt.

Flyg fördubblar i allmänhet kostnaderna för en biståndstransport. Avtalen görs upp enligt rådande situation och godstransportfirmorna idkar inte väl- görenhet.

− Ibland använder vi oss till och med av ruttflyg om vi måste få fram hjälpen snabbt. Det handlar om var vi kan få tag på ett plan och till vilket pris. Till exempel Finland ligger avlägset, så att få tag på ett plan där och få tidtabellen att gå ihop kan vara väldigt svårt, berättar Väätämöinen.

Samarbete ger styrkaBiståndsmaterialet i Port Klang är utvalt och till-verkat enligt Röda Korsets egna specifikationer. Köksförpackningarna beaktar i mån av möjlighet kulturella preferenser i olika länder. I kökspaket till vissa asiatiska länder packar man till exempel pinnar i stället för gafflar.

Genom avtal med samarbetsparter tryggar man kvalitet, tillgång och rimligt pris på bistånds-material som presenningar, filtar och medicinsk utrustning. Centraliserade tillverkningsprocesser och inköp påverkar också transportkostnaderna. Det är lättare och förmånligare att leverera en standardförpackning.

Till och med de bilar som biståndsarbetarna använder är likadana överallt. Det betyder att en biståndsarbetare i svåra förhållanden får köra en bil som är bekant från tidigare och slipper lägga ner tid och energi på att lära sig hur bilen fungerar. Det här är viktigt också därför att den största risk-faktorn för biståndsarbetare på fältet är trafiken.

− Vi har ett avtal med Toyota och bilarna har en världsomfattande totalförsäkring som ersätter bland annat rån. Vi sparar också genom att vi börjar betala hyra för Land Cruiser-bilar som kommer från Dubai till Finland först när vi tar dem i bruk, förklarar Väätämöinen.

Logistiken måste fungera snabbt, exakt och effektivt. Hicham Diab framhåller ändå att allt på Röda Korsets och Röda Halvmånens kontor i Kuala Lumpur inte handlar om katastrofer. När det är lugnt gör teamet upp långsiktiga utvecklingspla- ner. Deras arbetsområde sträcker sig från Afgha-nistan till Japan och från Australien till Tonga och omfattar en otrolig mängd språk, nationaliteter och kulturer. Att förstå dem och sammanjämka dem är arbetsamt, men det utgör grunden för ett effektivt biståndsarbete.

En titt på lagrets bokföring visar att hjälpbeho-vet förra året var störst i översvämningsdrabbade Pakistan.

Hela 25 500 av de små lådorna med köksutrust-ning skickades till Pakistan. Sammanlagt 127 500 människor fick hjälp. Överfört till finländska förhål-landen betyder det att lika många människor som bor i Jyväskylä försågs med köksutrustning.

Det mänskliga formatet bland mängder av biståndsmaterial: bestick och kärl för en familj på fem personer.

Biståndsarbetare Eero Pykäläinen (t.v.), hälsokoordi-nator Terhi Heinäs-mäki och Heikki Väätämöinen utgör det ”finländska teamet” vid regionkontoret i Kuala Lumpur.

Centrallagret i Kuala Lumpur är ett styrke prov i rödakors-logistik. Liknande lager finns också i Dubai och Panama.

>

>


Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista ja koko toiminnan lähtökohta. Siksi mielipiteesi on tärkeä. Asiakasomistajana voit vaikuttaa osuuskauppasi asioihin mm. liittymällä asiakaspaneeleihin.

Asiakaspaneeleihin osallistumalla pääset mukaan kehittämään koko S-ryhmän ja oman osuuskauppasi palveluita. Osoitteesta S-kanava.fi löydät Asiakas omistaja Onlinen, jossa voit liittyä mieleisiisi asiakaspaneeleihin.

Ellet vielä ole asiakasomistaja, voit liittyä osuuskauppasi toimipaikassa tai verkossa. Lisätietoja ja liittyminen: S-kanava.fi

Osuustoiminta = yhteistä etuaOsuustoiminnan perusluonteeseen kuuluu vastuu myös laajemmista yhteisistä päämääristä. Siksi S-ryhmän osuuskauppojen tulos palautuu oman toimialueen hyväksi alueen asiakasomistajien etuihin, palvelujen kehittämiseen ja ympäristöystävällisten ratkaisujen toteuttamiseen. Osuuskaupat investoivat, työllistävät ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia.

Osuuskauppa on asiakasomistajia varten

S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin toimintaa auttamalla mm. jäsenhankin-nassa, lisäämällä järjestön näkyvyyttä ja tuomalla sitä lähemmäksi asiakasomis taja-perheitä.

Documents

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS ... · Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla