Suomen Rauhanliiton vuosikertomusvuodelta 1927.

Pullinen 7:8 toimintavuosion ollut innoBtukBesta ja alotteista rika»vuosi, "lvövoimien ja varojen puute Bekävallilseva aBeellisuuden henki ovat toBinBuuresli rahoittaneet mahdollisuuksia, mut-ta toivolla M antaumuksella lehtv työ eiole nllul sittenkään iälkiään iätlämättä,Eteenpäin on menty. toivottavasti onpääslv myöskin Bvvemmälle niin vkBitviBLBBä elämänä kuin koko I>iitnn tvöB,särannan asian voitolle viemisessä.

Viime työvuoden kuluessa on paljonmenetetty monen rauhanystävän ja innok-kaan työntekijämme siirryttyä pois täältälevottomuuden ja kamppailun keskeltäraunan maille Kovimpana kohtasi Liit-toa toht. Maikki Fri b e r g'in mene-tys. Hän oli ensimäistä vuottaan muka-na Liitossa aktiivisessa toiminnassa ja hä-neen olivat monet odotukset ja monet toi-veet kohdistuneet. Hän tulisi tottuneellajohtajakyvyllään. kokeneisuudellaan mo-nella eri alalla, kaukonäköisydellään sekäsuurella rauhanrakkaudellaan viemääntyötämme eteenpäin, suuremmille kuulija-kunnille, laajemmille työaloille. Hän olisuuri sielu ja Keskushallituksen kokouk-set hänen kodissaan muodostuivat mieltä-kohottaviksi tilaisuuksiksi. Sitä suurempion nyt kaipauksemme ja sitä velvoitta-vampi hänen muistonsa. Mutta monessapaikallisyhdistyksessäkin on tuoni käynytkorjaamassa kallista viljaa. Niin on m.m.Sv. Fredsvänner i Helsingfors menettänytjohtokunnan jäsenensä, maist. IngridJoha n s s o n'in Savonlinnan Rauhan-ystävät perustajansa ja monivuotisen sin-teerinsä, toimitusjohtaja V. T i i k k a j a nja Turun osasto entisen sihleerinsä P a a-v o Vesa n.

Liittoon on vuoden aikana kuulunut 10paikallisyhdistystä, nim. SavonlinnanNauhanv s t a v a t. Suomen Rau-hanliiton Helsingin, Mikkelin.Oulun, Tur nn. Lahden. Tampe-reen ja Porin osastot sekä»Svenska Fredsvänner i Hel-singfors» ja »F r e d s f a c k l a n» pin-jäisissä, Näissä on ollut yhteensä 308 jä-sentä tietojen puuttuessa Mikkelistä, missätyö odottaa uudestiorganisoimista. Kannat-tavia jäseniä on Liitolla sitäpaitsi eri osis-sa maata 17, heistä 7-henkinen ryhmä Jy-väskylässä. Koko jäsenmäärä on niinol-len 325 (v. 1926 oli 260).

siilon vuosikokous pidettiin tl el 8i n-g i s s a svvBk. 17—18 p:nä ja oli siinä läs-nä s,:sla paiknllisvnclistvksestä ia Keskusnallitukesta vnteensä 17 edustajaa.

Vuosikokouksessa päätettiin m.m. muut-taa I>iitnn säännöt sellaisiksi, että toiset-kin aatteelliset järiestöt, joilla ei ole rau-nanaBia keskeisimpänä onjelmassaan, vai-vat liittyä Buomen jäseniksisupistetulla verovelvollisuudella ia eclustuB--

Vuosikokouksessa oli kaikkiaan N kes-KuBtelukvBvmvstä. joista tärkeimpinä mai-nittakonn tnnt. Naikki lyriker <:'inaluBtama: »Kouluopetus raukan nenssessä».tnnt. I v e r s e nm alustus: »Naunantvöja sisäiBet ristiriitamme», ja op. O. I'u-kiai 8 e n alustus: »Voisiko sodan una-teBBa kanBanZäneBtvksellä vaikuttaa sotienenkäisemiseksi? Vilkas keskustelu päät-tyi ponsiin, jotka päätettiin julkaista Kaunaa Konti. Naisten Xäni v.m. lendissä. jo!ka ottavat ne vastaan. sVrt. k. K. 1927.n:n 11—12.)

VunBiknkouksen jälkeen alkoi vuosi-jukla. jnknn oli saapunut verrattain run-saasti pääkaupungin vleiBöä, punuiinaeziintvivät tont. N. r i k e r rva I e n-nv pfäiili, iaktajatar Ci reta a n

sekä totit. I v e r s e n.läntinä toimivat Kesknsnallituksen keramolemmat nelsinkiläiset paikallisvlidis-

tvkset, joiden uhrauluvaBta vaivannäöBtäBvdämellinen kiitos.

Liiton Keskushallitukseen kuuluivat vuo-den alusia toht. Felix Ivers e n pu-heenjohtajana, tont, Maikki Fribergvarapuheenjohtajana, rva Toini Iver-sen sihteerinä ja rahastonhoitajana sekämuina jäseninä kirjailija Selma Antti--la, ylihoit. Naima Kurvinen, kans-listi Hvm m i Nyyssönen, maist.Waldemar v. G eri c h, kirjaltaja 1 1-m ar i K i v i v u o r i ja hra Aarne S e--linhe i m o. Tohtori Fr i ber g i n kuo-leman jälkeen astui hänen tilalleen vara-jäsenenä ollut kirjaltaja Väinö Pelto-n e n ja varapuheenjohtajaksi valittiin mais-teri W. v. Ger ien. Viimeksimainittu sa-moinkuin herrat Kivivuori ia Selinheimoerosivat Keskushallituksesta ennen vuodenloppua.

Keskushallitus on kokoontunut kaik-kiaan 7 kertaa ia on näistä kokouksistamerkitty yhteensä 79 pöytäkirjan pykälää.Tärkeimpinä toimina mainittakoon:

1) Anomus Valtion Luentolau-tak u n n al t a saada 8.000 mk:n avustus.Myönnetyllä 1,000 markalla kustannettiinpuheenjohtajan luentomatkat Turkuun,Poriin ja Tampereelle

2) Sisäasiainministeriön myöntämiin ra-hankeräyksen toimeenpano.

3) Huclen kerävzluvan anominen v:k<ii1928—29. mikä kuitenkin muunnettiin vaina,iakBi tammik. —KeBäk. 1928.

4) Anomus Sisäasiainministeriölle saadakäyttää luottolippuja Valtion rautateillä3,000 mk:n arvosta. Myönnettiin 1.000 mk.

5) Porin paikallisosaston ottaminen Suo-men Rauhanliittoon.

s>) Nökiön Kir,jastovn6iBtvk»en. Vövrissä.ottaminen liiton aatteellisesti kannatta-vaksi jäseneksi.v arv."» i jaoviiv-n.M.

7) Suomen Rauhanliiton liittyminen»Nordiskt Fredsförbund'iin» (Pohjoismai-seen Rauhanliittoon), josta liittymisestäaikoinaan oli tehty aloite. Suomen edus-tajiksi Pohjoismaiseen johtokuntaan valit-tiin S. R:n puheenjohtaja, ylihoit. Nai-ma Kurvinen ja kansi. Hvm miNyyssönen sekä varalle toht. M. Fri-berg ja maist. W. v. G e r i c h.

8) Suomen Ruhanliiton edustus ruotsa-laisen, toim. G. A. Da hl b eri n kauttaKansainvälisen Rauhanliiton edustajako-kouksessa Parisissa.

9) Oman julkaisusarjan alkaminen, jo-non ensimäisenä otettiin toimit. .1. N ä-k i s e n kääntämät I. e o 'l n l s ! o i n kir-jnitukset »Xlä tapa!» nimisenä kirjasena.Ben enBimäinen painos, 3NNN kpl. on mel-kein loppuun myyty.

IN) postiknrttijnlkaisu K:o 1 esittäenOerren '3ovinto'-nimisen veistoksen.

11) PeiliparaBknopin nankkiminen. jo-non Helsingin vlidistvkset osallistuivatkumpikin 25N mk:lla. Koneella on näy-

tetty varjokuvia n. 3N tilaisuudessa Helsin-!»issä ia maaseudulla.

12) Nai k k i I? rider ss i nmuistnranaston perustaminen Naudankir-iastn- ia valistustyötä varten».

13) Kirjelmäin ja kirjallisuuden läneltäminen paikalliBvndistvkBi!le.

14) NntiBtä lätieisempi kosketus ulkomaitten, läninnä (Geneven Naukantnimistonkanssa, joka on m.m. pyytänyt 8. li:n laukuntoa aseistariisumiskvsvmvksessä ja lä-kettänvt Kansainliiton kehittämistä ja de-mokralisoimiBta koskevan kansainvälisenkiertokyselyn jaettavaksi vaikutuBvaltaisil-Ie KanBainliiltnmieliBille KanBalaisillemme.

Keskushallituksen jäsenistä ovat toisillapaikkakunnilla luennoineet ia pununeettnnt. N. ia rva kra Iver-sen. ovat liiton tuiminenkilötpuhuneet, paitsi rauhanvhdiBtvkBissä, paris-sa KvinmeneBBä eri vndiBtvkBeBsä ja piiriBBä.

ranavarat UBnillaval vuuclen ku--lueBsa nuomattavaa nousua, "lilintarkas-tajien, kamr. Ii oer i n Airi M tulit.Ii!. .1. d 8t r ö min nvväksvmän tilinpäälökBen mukaan olivat tulnt kaikkiaan3,718:93, jniBta tärkeimpinä tulvina olivat>'aiknlliBvllc!iBtvBten verot 1,200:— Bekä5 uuclen kannattavan jäsenen KannatuB-- 1.000:—. olivat 2,551:45.joisla lärkeimpinä jäsenveru l,eneve'iin99:70, peiliparasknappi 1,314:— ja kirjaa-tukaapin Inppuerä 451,75. BääBtunä v:IIe1928 jäi 1,167:48.

l>s,äninrnvaBti II n o >V eBeli v k 8 e nmuiBtoranaBto korkoineen oli vuoden lo-pi,BBa 3,729:08 mk.

Toht. Maikki I? ride r 8 i n muisto-rahasto oli korkoineen 1,100:43,

Koko maata käsittävästä rahankeräyk-sestä kirjallisuus- ia valistustoiminnan hy-väksi oli tuloja kaikkiaan 14.687:65 ja me-noja 400:05. Eri osastot ja ystävät olivatkoonneet varoja seuraavasti:

Suomen Rauhanliiton H:gin osasto 2,234Svenska Fredsvänner i H:fors 1,220:—

Fredsfacklan (Pinjainen) 1.051:75Savonlinnan Rauhanystävät 1,012:50S:n R:n Tampereen osasto 543:—

» » Mikkelin 515:—

» » Oulun » 362:—» » Turun » 265:—

» » Lahden > 200:—» » Porin » 130:—» » Keskushallituksen jäsenet 1,640:25

Kannattavat jäsenet 3,016:—Muut ystävät 2,497:65

Yhteensä Smk. 14.687:65

l'äB>ä ovat ruolBa!aiBet vlic!iB-- ja VBlävät koonneet 3,7K7:25.

BääBtö 14,287:<iO mk. päätettiin Bäilvttääerikoilena 8. tt:n KirialliBuuBrarlaBlona, jo-ka KävtettäiBiin m,m. 8, k:n

KuBlanlani!!,l:en )'nnä muuliunvaliBluBlvul^ön.

liaunaa Xokti lenti svaBt. toim.I'. I v e r 8 e n) on ollut tärkeänä tvii-

välineenä siilon loiminnaBBa. Biinä unmunet XeBkuBtiallilukBen päätcik-

-Bel Bekä vuuBikukaukBen zeluBtukBet ia punnet. un nllut n. 1250,painuB 3000 kpl.

Bamuin un maamme il>utBalainen rau-lianlenti »I'ricl pä jnrcien» paBt. 13.8 l e n vv a 11, L) VBlävälliBeBti utta-nut palBluilleen ja vticliltvlten uuti--Bia.

8. K:n k i rj a 8 l v, juka un ullul Bijoilet-luna oinaan kaappiinpa enBin prot. uc i-n a Koc!iBBa ja Bil!en jont.

Magmani n koululla, VkBitviBluu-kat, on Baanut vaBtaanottaa uuzia kirjoja jaaikakauBledtiä, multa anBailBiBi lainauBtenBudleen entiBtä enemmän raulianvltävienliuomiota.

I-'ÄikalliBvliliiBtvkBiltä Baapu-neilla vuoBikertomukBiBta elitän lärkeim-pinä alioina Beuraavaa:

8 avo n linnanr.v. spuneenj. toim. ,l. li einika i n e n,Bint. toim. jont. V. "l i i k k a j a, 25 jäB.) onpitänyt K junluk. KakuuBta, 1 vieden ku-KoukB6n ja 3 illanviettoa, punujina nvateBiintvneel pazt. I. 1" o I 8 a, op. I cl a 8 aira nenjap.l'iil i k a i n e n, putieenj, jarva jnka mvnB ecluztivdcliBtvBtä vuuBikukuukBeBBa. liau-liaa Xnktilellteä ja rauliankirjallizuutta unadkeraBti levitetty.

S. R:n Helsingin osaston (puheenj.tunt. F. Iver 8 en, sihl. yliopp. AnnaNevalainen, 70 jäs.) johtokunnan,opintokerhon ja jäsenkokouksia on pidettykerran kuussa. Ompeluseura on kokoon-tunut kerran viikossa. Juhlatoimikunta onjärjestänyt jäsenille ja heidän tuttavilleen2 onnistunutta illanviettoa, kevätjuhlan jajoulujuhlan. Kesäkuukausina on järjes-tetty ulkoilmakokouksia Kaisaniemessä.Suurempia yleisötilaisuuksia on ollut 4,joissa ovat puhuneet kirjailijat PekkaErv a 8 t ja Toivo Uusk a 11 io, toht.Mikko Erich, ylihoit. Naima Kur-vin e n ja puheenj. Edustajina vuosi-kokouksessa olivat siht. rouva Ellen

VV 8 8 n lä ja neiti Aino Honka-luoto.

BvenBka I<"reclBvänner i II el--BinBtnrB tunt. I v e r 8 e n..sint. totit. 15. .1. d v 8 t r ö m, 40 jäB.) un pi-tänyt 8 jnntok. KukuuBta ja kerran KuuBBajäsen- ja upintnkernun kuknuksia. Vnclis-

Tampere, 1928

tvkBen vuuBijutilaBBa pukui prnl. I> uc in a14 a m a n ailieeBta »Kiina ia me». Nuinapunujiua ovat ulleet tilaiBuuk--BiBBa tadt. Aik k i ri ber 8, j«nt. Lr e-la anBenB k j n ! 6, renturi I) n o 8t a-cl i u 8, lnaiBl. W. v. period sekä puneenj.

vuosikokuukBeBBa eclusti Bltä Bikt. jarekluri 8 t a 6 i u 8.

Lahden osaston (puheenj. op. O t-t o Tukiainen, siht. nti Selma Mä-kelä, 28 jäs.) johtokunta on kokoontunut4 kertaa. Paitsi vuosikokousta un yhdistysjärjestänyt kaikkiaan yleisötilaisuuksia 5,joissa ovat esiintyneet puhujina op. S. N i e-m i, rya J. P f a l f 1 i, tunt. F. I v e r s e n.Maaperä on tullut suotuisammaksi rauhan-aatteelle ja yleisöä on ollut verraten run-saasti tilaisuuksissa. Yhdistystä edusti Lii-ton vuosikokouksessa rya 3. P f a ff I i janiineeni, Nannaa Kohti lehdelle un han-kittu paljon tilauksia.

Fredsfacklan (Rauhansoihtu) Pin-jäisissä, yksi Liittomme ripeimpiä osastoja(puh.j. op. Jose Fagerholm, siht. ntiRachel Eklöf, 21 jäs.). Johtokunnankokouksia on ollut 3, varsinaisia kokouk-sia 8 sekä 7 juhlaa. Kahdessa juhlassa onesitetty puheenj. kirjoittamia näytelmiäsekä kuvaelmia. Yhdistys on julkaissutomaa puheenjohtajan toimittamaa käsinkirjoitettua lehteä 9 numeroa, joka on ko-kouksissa luettu. Puheenjohtaja on omallakustannuksellaan sitäpaitsi julkaissut ruot-sinkielisen rauhanaatteellisen runo- ja lau-lukirjan. Esitelmöitsijöistä juhlissa mai-nittakoon prof. G. Landt m a n. toht.Sigfrid 8 i eni u 8, eversti G. Fra-ser, konsulentti E. Hul d e n, opett. A.Lundberg ja puheenj.

'I' a m zi e r e e n v 8 a 8 t n /V.p s I t v n e n, zidt. nti 8 an n i Hietala,82 ,iäB.) un pitänyt 5 iuntokunnan ia <', ,iä--Benkokousta. VncliBtvkBellä un nllut omazili!eeriBtö, ioka un nuolelltinut kirieen-vaincloBla, Banomalekti!,6luBtukBiBta Bekä il-muitukBizla. Valiztuz- ia junlatuimikunlaun nllut apuna tila!BuukBienMr,ieBtämizeBBä, joita on kaikkiaan ollut 5,punuiina ovat eBiintvneet Baarn. Bku t-nad d, I". Iv er 8e n Bekä ozaztonomat MBenet nrat IVI. Balmi n e n,liorteniBto >.m. 08a8toa e6uBtitun vunziknkuukBesBa pukeen.i. ia tiraXorteniztu.

Turun osaston (puheenj. hra H j.Renvall, siht. hra Fr. W. Rinne, 28jäs.) johtokunta on kokoontunut 3 kertaaja jäsenkokouksia on pidetty 2. Rauhan-asiaa koskevia puheita ja esitelmiä on pi-detty enimmäkseen toisten yhdistysten jär-jestämissä tilaisuuksissa ja ovat puhuneetm.m. puheenj. ja toht. F. I v e r s e n.

Oulun oza Bto 8 8 a <pukeenj. opell,II ele n a I< e 1 1 m an. 14 jäB.) on jälleenullul liavaitlaviBBa e!pvm!Ben merkkejävaikka varBinaiBeen valiBtuBloimintaan eivielä ole pääBtv.

kikkelin oBa 8 t u ulottaa vielä li-lailuulta rvktvä uucleltaan tvunön.

porin uBa 8 t u un työvoimien puut-teeBta BupiBtanut tuimintanla lolil.Iv er sen i n vierailun vnlevcleBBä pi6et-tviliin kokouksin. Bitä ecluBti liiton vuoBi-kokouksena sen puneenj. nra L, Valto-nen.

Niinkuin vlläuleva»ta näkee un rannan-tvötä tentv monella kolkalla kautta Buo-men niemen. XeBkuBlialliluB latitoo kiit-tää kaikkia liiton paikalliBvdcliBlvBlentvontekijiiitä ja V3täviä Biitä. mitä un ai-kaanlaatu uhrautuvalla vaivannäullä jarakkaudella, Bamalla kun 8e tuivuu, että »emikä un laiminlvutv tai ulujen pak«Bta jää-nyt tekemättä Bekä KeBkuBlial!itukBeBBa et-ta vkcliBtvkBiBBä makclul!iBimman pian pää--BiBi tävleen KukkaanBa.

pyrkikäämme umiBtamaan enemmänraunanaatteen rienkeä ja enemmäntuvaa tvälä ajamme eteen, Billnin varmaan-kin BaiBimme suurempia vnittnja tailtellesBamme aBeellizuutta, väkivaltaa ja viljankvlvuä vaB>aan kansamme KeBkuucleBBa.Vunclen tappint ja vastninkävmiset, Ba-moinkuin voitot ja BaavutukBet uikoot meil-le opetuksena ja rulikaisuna KävclesBäm-me jatkamaan vaikeata ja paljua vaativaa,mutta Bamalla BiunauBrikaBta lvutämmerakkaan isänmaamme ja koko ilimiskun-nan nimeksi.

Lnkäek. 9 p. lieinäk. 1928.Luomen ll3uk-,n!iiton sik!eeri,

Työkansan Kirjapaino.