Suomen Salibandyliiton vuosikertomus 2009

VUOSIKERTOMUS2009

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RYFINLANDS INNEBANDYFÖRBUND R.F.

2 SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009 Tait

to ja

kuv

itus

: Pe

tri S

uni

3SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

SISÄLLYS

YLEISTÄ ............................................................ 4Jäsenseurojen määrä ..........................................5Sarjatoiminnan laajuus .......................................5Lisenssipelaajien määrä .......................................5

VARSINAINEN TOIMINTA ..................................... 6Antidopingtoiminta ............................................ 7Päihteet ja reilun pelin periaatteet ...................... 7Alueellinen toiminta........................................... 7

Etelä-Suomen alue .............................................7Länsirannikon alue .............................................8Sisä-Suomen alue ...............................................9Kaakkois-Suomen alue ......................................10Savo-Karjalan alue ...........................................11Pohjanmaan alue .............................................12Pohjois-Suomen alue ........................................13

Lasten ja nuorten sarjatoiminta ......................... 14Yleistä ............................................................14Juniorisarjat....................................................14

Aikuisten sarjatoiminta .................................... 15Miesten sarjat..................................................15Naisten sarjat ..................................................15Erityisryhmien liikunta ......................................15

Harrastustoiminta ............................................ 16Nuoriso- ja harrasteliikunta ...............................16Sinettiseuratoiminta .........................................16Pelinohjaajat ...................................................16Nuori Suomi -yhteistyö .....................................16Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminen .................17Kouluyhteistyö ................................................17Seniorisarjat ...................................................17Katusähly........................................................17Salibandyn Rock SM ..........................................18Työpaikkasalibandyn SM-turnaus .........................18Muut tapahtumat .............................................18

Huippu-urheilu ................................................ 19Yleistä ............................................................19Markkinointiviestintä ........................................19Miesten Salibandyliiga ......................................19Miesten 1. divisioona ........................................20

Naisten Salibandyliiga ......................................20Suomen Cup ....................................................20Maaottelut Suomessa ........................................20Arvokisat ........................................................20Maajoukkuetoiminta .........................................22

TUKITOIMINNOT ................................................ 24Ohjaaja- ja valmentajakoulutus ......................... 25

Yleistä. ...........................................................25Valmennustoiminta ........................................... 26

Pelaajapolku ....................................................26Testaustoiminta ...............................................26Opiskele ja harjoittele leirit ...............................26Urheiluoppilaitokset ja Urheiluakatemiat .............26Pohjola Cup .....................................................26Talenttileirit ....................................................27Aluevalmentajat ...............................................27

Erotuomaritoiminta .......................................... 27Valtakunnallinen koulutus .................................27Erotuomariasettelu ...........................................27Erotuomarivalmennus ........................................27Erotuomariresurssit ...........................................27

Seuratoiminnan kehittäminen ........................... 28Alueellinen erotuomaritoiminta ..........................28Kansainvälinen toiminta ....................................28Toteutus .........................................................29Palkatut työntekijät seuroissa ............................29

Viestintä ........................................................ 30Sisäinen tiedotus .............................................30Ulkoinen tiedotus .............................................30

hallinto ........................................................... 31Valtuusto ........................................................31Liittohallitus ...................................................31Valiokunnat .....................................................32Henkilöstö ......................................................33Talous ............................................................34Järjestöyhteistyö ja edunvalvonta .......................35Olosuhteet ......................................................36Kansainvälinen toiminta ....................................36

LIITE: TILINPÄÄTÖS ........................................... 38

4 SUOMEN SALIBANDYLIITTO / FINLANDS INNEBANDYFÖRBUND • VUOSIKERTOMUS 2009

YLEISTÄ


Vuosi 2009 oli Suomen Salibandyliitto ry:n 24. toiminta-vuosi. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2008 aloi-tettua uuden organisaatiomallin käyttöönottoa, sekä työs-tettiin uuden johtamismallin mukaisia perustoiminnan prosesseja. Kukin toimiala saattoi kirjalliseen muotoon sektorinsa prosessikaavioita. Vuoden alussa aloittaneen uuden hallituksen alaiset valiokunnat organisoituivat ja uusittu valiokuntarakenne otettiin käyttöön.

Valtuusto piti sääntömääräiseen kokouksensa huhti-kuun 25. päivänä Helsingissä. Vuoden 2007 lopussa perus-tettu Salibandyn Tuki -säätiö aloitti toimintansa.

Toimintakertomusvuonna Suomen Salibandyliitto jär-jesti nuorten (U19-pojat) maailmanmestaruuskilpailut. Kisat pelattiin Turkuhallissa ja Kerttulan palloiluhallissa Raisiossa 6.-10.5.2009. Kisoihin osallistui 16 maata ja ot-telut pelattiin A- ja B-sarjoissa. Kisojen talous muodostui reilusti alijäämäiseksi.

Vuoden 2010 miesten maailmanmestaruuskilpailu-jen kisajärjestelyt käynnistyivät toimintakertomusvuoden syksyllä, kun kisojen järjestelytoimikunta nimettiin ja ki-saorganisaatioon palkattiin kaksi kokopäiväistä työnteki-jää. MM-kisojen graafinen ilme ja peliareenat julkistettiin syksyllä 2009.

Suomen mestaruudet ratkaistaan eri sarjoissa peli-kausittain. Kilpailukausi on 1.6.-31.5. Kauden 2008-2009 parhaiden palkitsemistilaisuus järjestettiin poikien MM-kilpailujen yhteydessä Turkuhallissa, Turussa 9.5.2009. Kalenterivuosittaiseen vuosikertomukseen kirjataan aina yhden kauden loppu- ja yhden kauden alkuosan tapah-tumat. Toimintakertomusvuoden syksyllä pääsarjoissa, yksittäisissä otteluissa sekä junioreiden valtakunnallisten SM-sarjojen tilastoinnissa otettiin käyttöön uusi Le Sport –niminen reaaliaikainen tulospalvelujärjestelmä. Toimintaa toteutetaan seitsemällä (7) alueella, jotka ovat Etelä-Suomi, Länsirannikko, Sisä-Suomi, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa, Savo-Karjala ja Pohjois-Suomi.

Jäsenseurojen määräVuonna 2009 jäsenseurojen määrä pysyi liki ennallaan (+0,12%). Jäsenseuroja oli vuoden lopussa 835 (2008: 834 kpl) (Kaavio 1).

Sarjatoiminnan laajuusLiiton sarjatoimintaan osallistuvien joukkueiden määrä li-sääntyi edelleen kaudelle 2009-10. Lisäys edelliskauteen oli yli 8 prosenttia. Miesten joukkueita sarjatoiminnassa kau-della 2009-10 oli 1 123 (2008-09: 909), naisten joukkueita 212 (188), poikien joukkueita 813 (781) ja tyttöjen joukku-eita 159 (151). Kaikkiaan joukkueita SSBL:n sarjoissa pe-lasi 2307 (ml. seniori- ja erityisryhmien sarjat). (Kaavio 2)

Vuonna 2009 liiton sarjoissa pelattiin noin 21 000 sar-jaottelua. Kussakin ottelussa toimi 2-3 ottelutoimitsijaa ja kaksi erotuomaria. Sarjatoiminnan tukitoimia ovat pelaa-jasiirtojen käsittely (4 022 pelaajasiirtoa/kausi), vakuutus-vapautushakemusten käsittely (n. 1 000 hakemusta/vuosi), erotuomaritehtävien asettelu ja tarkistaminen sekä mat-kalaskujen tarkastaminen ja maksatus. Erotuomareiden

matkalaskujen maksatuksen hoitamiseen käytettiin ulko-puolista tahoa.

Lisenssipelaajien määrä jatkoi kasvuaan. Kilpailukauden 2008-2009 lopussa lisens-sipelaajia oli kaikkiaan 43 056 henkilöä. Vuoden 2009 lo-pussa lisenssipelaajien määrä oli 43 286, jossa on kasvua edellisvuoteen 5,71 % (2008: 40 948 hlöä). Aikuisia miehiä lisenssipelaajista oli 44,66%, aikuisia naisia 7,98%, poika-junioreita 40,26 % ja tyttöjunioreita 7,10%. Miespuolisten osuus oli 84,92% ja naispuolisten osuus 15,08%. (Kaavio 3)

2400

2300

2200

2100

2000

2005 2006 2007 2008 2009

Kaavio 2. Sarjatoimintaan osallistuneet joukkueet.

2307

20452090

2128

2199

44000

42000

40000

38000

36000

2005 2006 2007 2008 2009

Kaavio 3. Lisenssin lunastaneet henkilöt (max.) kilpailu-kauden päättyessä.

43056

37736

39318

40897

42225

850

845

840

835

830

825

2005 2006 2007 2008 2009

Kaavio 1. Jäsenseurojen määrä toimintavuoden lopussa (31.12.).

835836

845

830

834


VARSINAINEN TOIMINTA


ANTIDOPINGTOIMINTAAntidopingtoimikunta teki Suomessa salibandyn osalta vuonna 2009 kaikkiaan 102 dopingtestiä. Näistä harjoitus-kauden testejä oli 46 kpl ja kilpailujen yhteydessä suoritet-tuja 56 kpl. Osa testeistä tilattiin kansainvälisen salibandy-liiton, IFF:n ja WADAn kautta. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia.

Toimintavuoden aikana kolme miesten maajoukkue-pelaajaa sekä kaksi naisten maajoukkueen pelaajaa liitet-tiin IFF:n kautta Testauspooli 1:een, ja heidän osaltaan astui voimaan olinpaikkatietojen ilmoittamisen suhteen tarkempi seuranta ja ilmoitusvelvollisuus. Miesten saliban-dymaajoukkue kuului Suomen Antidopingtoimikunnan alaiseen Puhtaasti Paras -ohjelman tähdistöön, edistäen puhtaan urheilun arvoja ja viestiä. Puhtaasti Paras -infor-maatiotilaisuuksia järjestettiin ADT:n toimesta liiton ta-pahtumissa kaksi kertaa vuoden aikana.

PÄIHTEET JA REILUN PELIN PERIAATTEETLiiton kilpailusäännöissä (17§) kielletään ottelutapahtu-missa päihteiden, nuuskan ja tupakan käyttö sekä päih-tyneenä esiintyminen osallistuvien joukkueiden jäseniltä. Pelisäännöissä ja erotuomareiden tulkintaohjeissa tupak-katuotteiden käyttö katsotaan epäurheilijamaiseksi käyt-täytymiseksi, josta seuraa joukkue- ja pelaajakohtainen rangaistus. Päihteiden alaisena esiintyminen ottelussa py-ritään ehkäisemään keskustelun avulla jo ennen ottelua.

Kilpailusäännöissä (12–14§), sarjamääräyksissä, maa-joukkuesopimuksissa ja Salibandyliigan joukkuetoimihen-kilösopimuksissa kielletään ottelutapahtumiin osallistuvil-ta henkilöilta vedonlyönti ja sopupeli. Liiton toimintaan osallistuvien henkilöiden edellytetään toimivan liiton toimintasääntöjen 2§:n sisältöä kunnioittaen: ”Liiton toi-minnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassaan liitto pyrkii edistä-mään tasa-arvoa.”

ALUEELLINEN TOIMINTAEtelä-Suomen alueResurssitEtelä-Suomen alue käsittää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Laji on levinnyt alueen kaikkiin kuntiin. Alu-een toiminnasta vastaa kaksi päätoimista henkilöä; alue-vastaava ja sarjasihteeri. Lokakuun alusta aluevastaava Terho Laaksonen siirtyi Salibandyliigan virkaa tekeväksi kilpailupäälliköksi, ja sarjasihteeri Jan Kondo Etelä-Suo-men vt. aluevastaavaksi. Alueen vt. sarjasihteeriksi nimi-tettiin Tommi Korhonen.

Toimiston pääasiallisena työkenttänä on alueen sarja-toiminnan järjestäminen, asiakaspalvelu, alueen ja liiton web-sivujen ylläpito sekä erotuomareiden matkalaskut.

SarjatoimintaAlueella pelataan lähes puolet liiton kaikista sarjaotteluista. Aluetoimisto vastaa vuoden aikana n. 8 000 ottelun järjes-tämisestä. Vuonna 2009 jatkettiin F-junioreiden pelisys-teemin kehittämistä PeliMaailman tavoitteiden mukaisesti. Alueen erotuomareiden määräksi on vakiintunut reilut 300. Alueen jäsenseurojen määrä vuoden 2009 lopussa (31.12) oli 331 ja lisenssipelaajien määrä 16 364.

Varsinaisen kilpailutoiminnan lisäksi aluetoimisto jär-jesti yhteistyössä (Ylhäs ja Tapanilan Erä) aikuisten ja junio-reiden kausittaista aluesarjaa. Lisäksi alueella pelattiin lukui-sia eri seurojen järjestämiä turnauksia ja yksityisten hallien järjestämiä sarjoja. Myös pääkaupunkiseudun kouluilla on omat sarjansa ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa, URHEAssa, salibandy on lajina mukana. Sarjatoiminnan osalta ei ilmennyt mainittavia ongelmakohtia. Ottelusiirtoja tai luovutuksia jouduttiin tekemään vain muutamia.

OlosuhteetAlueen kenttätilanne on tällä hetkellä melko hyvä. Uusia halleja avattiin Helsingin Latokartanoon ja Lohjalle. Pää-kaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista pääosa myöntää nykyään salibandyseuroille harjoitus- tai pelivuoroja, mut-ta pääkaupunkiseudun kunnat eivät kunnallisia harjoitus-

HELSINKI


OlosuhteetOlosuhteissa tapahtui merkittävä muutos, kun Turkuun avattiin Leaf Areena. Kolmen kentän lisäys on helpottanut huomattavasti lajin harrastajia kaupungissa. Kunnallisis-sa halleissa otteluita saatiin pelattua aikaisempia vuosia enemmän. Alueen merkittävin tapahtuma oli U19-poiki-en MM-kisat, jotka pelattiin Turussa ja Raisiossa. MM-kisojen yhteydessä järjestettiin koulukiertueita yhteensä 104:ssä koulussa. Koulukiertueita tehtiin seuraavilla paik-kakunnilla: Nakkila, Harjavalta, Raisio, Turku ja Lieto. Alueparlamentti kokoontui säännöllisesti ja pääpaino toimintavuonna oli U19 MM-kisojen oheistapahtumien järjestelyt ja muu toiminta kisoissa. Länsirannikon alue oli mukana myös Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilu ry:n leireillä (hiihtis, kesis ja syystis).

ErotuomaritoimintaAlueen et-vastaavana toimi Vesa Vuorinen sekä et-kou-lutusvastaavana Taneli Ahtiainen. Yksittäisten ja turnaus-muotoisten otteluiden asetteluista vastasi Tapio Mäkelä.

Kouluttajina alueella toimivat Inna Ekman, Heikki Ha-kala, Tommi Tuomarila, Peter Eriksson, Taneli Ahtiainen ja Vesa Vuorinen. Porin alueella koulutuksesta vastasivat Timo Pietilä ja Mikko Heikkilä. Porissa järjestettiin tuomarikou-lutusta myös osana lukion opetusta. Ahvenanmaan erotuo-marien kouluttamiseen saatiin apua Pohjanmaalta ja tämä kausi on saatu hoidettua siellä paikallisilla tuomareilla.

Alueen koulutettujen ja toimivien tuomareiden yhteis-määrä oli 116, joista uusia tuomareita oli 33. Rekrytointiin panostettiin aluevastaava Tiina Koiviston kanssa tiedot-tamalla tuomaritilanteesta alueemme seuroille ja järjestä-mällä suuri määrä erotuomarikursseja, Turussa seitsemän ja Porissa kolme. Liiga- ja liittoerotuomarikoulutukseen sai kutsun yhteensä 13 erotuomaria. A4 -koulutuksen läpäisi 12, joille kaikille pystyttiin järjestämään tarkkailuottelu.

Toimitsijakoulutuksia pidettiin Turussa, Porissa, Naan-talissa, Paimiossa, Paraisilla, Salossa, Laitilassa, Kaarinassa

TURKU

vuoroja juurikaan myönnä, vaan ohjaavat seurat harjoit-telemaan kalliisiin yksityishalleihin. Tämä on yhä suuri ongelma varsinkin juniorijoukkueille.

ErotuomaritoimintaAlueen et-vastaavana toimi Sami Rahikainen, et-koulutus-vastaavana Marko Kääriäinen sekä asettelijoina yksittäisissä otteluissa Veli Halonen ja turnausmuotoisissa otteluissa Tero Merenheimo. Muu organisaatio käsitti täysin vapaaehtois-pohjalta toimivia koulutusryhmävastaavia, kouluttajia sekä erotuomarivalmentajia (=tarkkailijoita). Liiton nimeämät vastuuhenkilöt toimivat alueella yhteistyössä Uudenmaan Salibandyerotuomarikerho ry:n (USBEK) kanssa toiminnan toteuttamisessa. Alueella koulutettiin noin 80 uutta erotuo-maria kauden aikana. Tuomarimäärä kasvoi jonkin verran saavuttaen 330 erotuomarin lukeman. Tuomarimäärä ja tuo-mareiden käytettävyys on kääntynyt nousuun, mutta 1. tai 2. vuoden jälkeen toiminnan lopettavia on edelleen liikaa.

Ottelu- ja tuomarimäärän tasapaino ei edelleenkään edesauta varsinaisen kilpailutilanteen syntymistä erotuo-mareiden keskuudessa. Erotuomarimäärää tulee edelleen kasvattaa ja viime vuonna nimetty 400 erotuomarin määrä pysyy tavoitteena seuraavan kahden kauden aikana. Ero-tuomaritoiminnan laiminlyöntien määrä väheni hieman. Suurin osa niistä aiheutui inhimillisistä virheistä sekä nuorten tuomareina juuri aloittaneiden henkilöiden vas-tuullisuuden ja tietojen puutteista. Muutama erotuomarin omasta toiminnasta johtunut laiminlyönti sanktioitiin. Toimitsijakoulutuksia järjestettiin alueella runsaasti seura-koulutuksina.

Etelä-Suomen alue numeroina

2009 2008

Jäsenseurat 331 335

Lisenssipelaajat 16 364 16 174

Koulutetut erotuomarit 330 300

Koulutetut valmentajat 146 153

Koulutetut toimitsijat 642 409

Länsirannikon alueResurssitAlue koostuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakun-nista sekä Ahvenanmaan itsehallintoalueesta. Aluetoimisto sijaitsee Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (Liiku) ja muiden lajiliittojen alueellisten organisaatioiden kanssa samoissa tiloissa. Alueen toiminnasta vastaa päätoiminen työntekijä, aluevastaava Tiina Koivisto. Tilastoinnissa ja lajin markkinoinnissa käytettiin ulkopuolisia palveluita. Alueellisesta ohjaaja- ja valmennuskoulutuksesta ja alue-valmennuksesta vastasi keväällä 2009 puolipäivänen alue-kouluttaja Atte Juuti.


ja Huittisissa. Otteluiden määrät ovat nousseet, ja riittävää määrää uusia erotuomareita ei ole vieläkään saatu mukaan toimintaan. Tämän lisäksi erotuomarien esteellisyyksien lisääntyminen on vaikeuttanut tilannetta. Joissakin turna-uksissa on jouduttu asettelemaan vain yksi tuomari/ottelu, jotta turnaukset on pystytty pelaamaan. Monet tuomarit ovat joutuneet liiallisen ottelumäärän paineeseen, ja täl-lainen kuormittaminen on varmaan osaltaan yksi syy es-teellisyyksien lisääntymiseen. Jatkossa on tarkoitus lisätä uusien tuomareiden määrää ja lisäksi panostaa enemmän alueelliseen tarkkailuun.

Länsirannikon alue numeroina

2009 2008






Sisä-Suomen alueResurssitSisä-Suomen alue koostuu Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnista. Aluetoimisto sijaitsee Tam-pereella ja toimistossa pääsääntöisesti sarjatoiminnan pa-rissa työskenteli aluevastaava Juhani Leppänen. Vuoden 2009 aikana toimistolla suorittivat siviilipalvelustaan Juha Solanterä, Vili Vesala ja Mika Henttonen, jotka olivat apu-na tilastoinnissa, netti- ja toimistotehtävissä. Samassa toi-mintayhteisössä toimi myös muita liikuntajärjestöjä, joista merkittävimmän, Hämeen Liikunta ja Urheilun, kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä etenkin koulutuksen ja seurapalvelun sektoreilla. Aluekouluttaja Tapio Tammisen tehtävänkuvaan kuuluu alueellinen valmentajakoulutus, pelaajakartoitus sekä Pikku Pohjola -tapahtumien ja -tur-nausten kehittäminen. Alueelta erilaisiin valmentajakoulu-tuksiin osallistui 66 henkilöä.

Vuoden lopussa jäsenseuroja alueella oli 154 ja lisenssi-pelaajia 8 480. Seurojen määrä on pysynyt ennallaan, mut-ta joukkue- ja lisenssipelaajamäärissä on tapahtunut lievää kasvua. Kerhotoiminta on vilkasta, mutta pitkät välimatkat sekä vähäinen alueellinen joukkuemäärä ovat esteenä sar-joihin osallistumiselle. Erotuomari- ja pelinohjaajarekry-tointi on onnistunut odotellulla tavalla.

OlosuhteetPirkanmaalla ja Keski-Suomessa pelatuista otteluista suu-rin osa on pelattu kaupallisilla salibandyhalleilla. Tampe-reen talousalueella merkittävimpinä pelipaikkoina ovat olleet Spiral-salit Kaukajärvi, Raholan liikuntakeskus sekä Ylöjärven liikuntakeskus. Kunnallisista liikuntapaikoista

on saatu parhaiten vuoroja Kangasalan, Vammalan, Val-keakosken, Mäntän ja Parkanon liikuntahalleilta. Perintei-set mahtilajit sanelivat kuitenkin vuorojaon kunnallisissa pelipaikoissa.

Tampereen talousalueen ulkopuolella merkittävimmät pelipaikat olivat edelleen Kanta-Hämeessä Forssa, Janak-kala, Riihimäki ja Hämeenlinna sekä Keski-Suomessa Jy-väskylä, Vaajakoski, Joutsa ja Saarijärvi. Myös Äänekos-kella, salibandy on saanut enenevissä määrin jalansijaa. Jyväskylän seudulla kenttäpula on hellittänyt uuden yksi-tyisen monitoimihallin ja parin kunnallisen liikuntahallin valmistumisen myötä.

Kunnallisissa pelipaikoissa pelivuorojen hintataso on kuitenkin nykyään samaa luokkaa kuin kaupallisissa hal-leissa. Muutamat kunnat ottavat juniorit hyvin huomioon ja hallikustannukset ovat kolmasosan aikuisten vastaavasta. Tapahtuneilla isoilla kuntaliitoksilla oli alentava vaikutus vuorohintoihin. Erotuomareiden saaminen peleihin vaikeu-tui, kun pelitoiminta keskittyi vain viikonlopuille. Erotuo-marimäärä ei ole kasvanut pelimäärien kasvun suhteessa.

Toiminnallisilla alueilla on pyritty sarjojen rakentami-seen seurojen resurssit ja maantieteelliset etäisyydet huo-mioon ottaen siten, että paikallispelit on pelattu mahdolli-simman lähellä seuran kotipaikkakuntaa.

ErotuomaritoimintaAlueen erotuomarivastaavana toimi Jani Mäcklin Laukaas-ta. Pirkanmaan paikkakuntavastaavana toimi Petri Heik-kilä Tampereelta. Kanta-Hämeessä paikkakuntavastaavana

TAMPERE


toimi hämeenlinnalainen Petri Pitkänen. Alueen yksittäi-sien otteluiden asettelijana toimi Jukka Suominen. Kanta-Hämeen seudun turnausmuotoisten otteluiden asettelijana toimi Marco Björkskog. Turnausotteluihin Pirkanmaalla tuomarit asetteli Jukka Suominen sekä Keski-Suomessa Reijo Lampinen. Et -koulutusvastaavia Sisä-Suomessa toi-mi kolme kappaletta. Lauri Oksanen (kevät) ja Kari-Pekka Autio (syksy) pitivät huolta Keski-Suomen koulutustilai-suuksista ja niiden järjestämisestä. Pirkanmaalla vastaavaa pestiä hoiti Jyri Jokinen.

Salibandyliiton kouluttamia et -kouluttajia toimi alu-eella seuraavasti: Kanta-Häme 2 kpl, Pirkanmaa 5 kpl ja Keski-Suomi 5 kpl.

Pääsarjatarkkailijoina toimivat tamperelaiset Juhani Leppänen, Tuomas Paananen, Toni Tolsa ja Juha E. Sirk-ka sekä jyväskyläläiset Lauri Oksanen, Kari-Pekka Autio Kimmo Halme ja Jani Mäcklin.

Erotuomarikoulutuksia järjestettiin kattava määrä kai-killa kolmella Sisä-Suomen alueella. A4 -koulutus toteu-tettiin Tampereella 16.8.2009. Osallistujina oli 34 miestä ja kaksi naista. Alueen erotuomarimäärä on n. 150, joista Pirkanmaalla n. 85, Kanta-Hämeen alueella n. 35 ja Keski-Suomessa n. 45 erotuomaria.

Toimitsijakoulutusta on järjestetty alueella sekä perin-teiseen tapaan yleisinä koulutuksina että erityisesti seuro-jen pyynnöstä toteutettuina koulutuksina.

Sisä-Suomessa toimi myös kolme erotuomarikerhoa. Kanta-Hämeen Salibandyerotuomarikerho, Tampereen Salibandyerotuomarikerho sekä Keski-Suomen Saliband-yerotuomarit ry tekivät arvokasta työtä omien jäseniensä eteen. Kerhot alueellaan järjestivät jäsenilleen lisäkoulu-tusta, tapaamisia ym. kerhotoimintaa.

Sisä-Suomen alue numeroina

2009 2008






Kaakkois-Suomen alueResurssitKaakkois-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Ete-lä-Savon, Kymenlaakson sekä Päijät-Hämeen maakunnat. Kaakkois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Sarjatoiminnasta ja tilastoinnista vastasi aluetoimistolla päätoimisesti työskentelevä aluevastaava Anssi Jukka. Toi-mintavuoden lopulla jäsenseuroja oli 66. Lisenssipelaajia seuroissa oli 3 458. Kasvua vuoden takaiseen lisenssimää-rään oli yli 7 %.

SarjatoimintaAikuisille järjestettiin alueellista sarjatoimintaa miesten II – V divisioonissa sekä naisten II divisioonassa. Alueellisia ju-niorisarjoja pelattiin A–E-pojissa, tyttöjen SM-sarjassa sekä C-D – tytöissä. Miesten II divisioonaa lukuun ottamatta sarjat pelattiin turnausmuotoisina. Aikuisten sarjoissa pe-lattiin kaikilla tasoilla paljon alueellisia osaturnauksia, jotka mahdollistivat osallistujille lyhyempiä pelipäiviä ja -matkoja. Keväällä 2009 miesten II – IV divisioonissa pelattiin sarjojen välillä karsintaotteluita ja naisten II divisioonan kaksi paras-ta pelasivat jatkokarsintaa Savo-Karjalan parhaiden kanssa.

Keväällä 2009 pelattiin alueellisia perussarjoja C-ty-töissä, C94-pojissa ja A-poikien I divisioonassa. Alueellisia jatkosarjoja pelattiin tyttöjen nuorten SM-ikäluokassa sekä B- ja C93-pojissa. D95-pojissa ja D-tytöissä pelattiin alue-mestaruudesta Kaakkois-Suomen joukkueiden kesken. D96- ja E-pojissa alueloppuhuipentuma pelattiin yhdessä Savo-Karjalan joukkueiden kanssa.

Syksyllä 2009 pelattiin SM-sarjoihin karsivat alkusarjat tyttöjen SM-ikäluokassa, C-tytöissä, B-pojissa sekä C94- ja C95-pojissa. Alkusarjat pelattiin alueellisissa lohkoissa C94-poikia lukuun ottamatta, joka pelattiin yksilohkoisena.

Kauden 2009–10 kilpasarjoihin osallistui Kaakkois-Suomesta 167 joukkuetta. Senioreiden harrastesarjoihin osallistui 14 joukkuetta. Kilpasarjajoukkueiden määrä on ollut kasvussa lisääntyneen juniorijoukkuemäärän ansios-ta. Aikuisjoukkueiden määrä on pysynyt samansuuruisena edellisvuoteen verrattuna.

Kilpasarjojen lisäksi alueella järjestettiin nuorimmille junioreille ja aikuisille yksittäisiä harraste- ja hallisarjo-ja. Näistä sarjoista vastasivat pääosin seurat tai yksityiset liikuntatoimijat. F-ikäisille ja nuoremmille tarkoitettuja kerhoturnauksia on järjestetty yhdessä salibandyseurojen kanssa. Kerhoturnauksia on pelattu Etelä-Karjalan alueella ja Kotkassa. Lisäksi seurojen omia juniorisarjoja pelattiin mm. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa.

LAPPEENRANTA


Koulukiertueita tehtiin vuoden 2009 aikana ahke-rasti. Salibandya esiteltiin kouluissa Lappeenrannas-sa, Kouvolassa, Imatralla, Rautjärvellä, Parikkalassa ja Vääksyssä. Alueen seuroille järjestettiin 1. tason val-mennuskoulutusta pääosin tilauskurssien muodossa. 2. tason valmennuskoulutusta järjestettiin Tanhuvaaran urheiluopistolla Savonlinnassa. Valmentajakoulutusten ja toimitsijakurssien lisäksi talven aikana järjestettiin maalivahtikoulutusta.

OlosuhteetKunnalliset liikuntapaikat ovat kovassa salibandykäytös-sä. Salibandyseurat jakavat kunnallisten liikuntapaikkojen harjoitusvuorot muiden talvilajien kanssa, sillä yksityisten ylläpitämiä salibandyhalleja on hyvin vähän. Harjoitus-vuorojen vähyys hidastaa edelleenkin salibandyseurojen toimintojen laajentamista. Parikkalaan valmistui uusi lii-kuntahalli syksyllä 2009. Lisäksi uutena pelipaikkana on otettu käyttöön Lemin koulukeskus.

ErotuomaritoimintaAlueen erotuomarivastaavana toimi Mauri Lumerto, et-koulutusvastaavana ja alueen erotuomariasettelijana toimi Pasi Hämäläinen.

Sekä miesten liigan että naisten liigan erotuomarikou-lutusryhmiin kuului alueelta kaksi tuomaria. Liittoerotuo-marikoulutusryhmässä oli kaksi alueen erotuomaria. A4 -ryhmän koko oli n. 15. Alueellisia et –koulutustilaisuuk-sia järjestettiin kymmenkunta. Alueen et –määrä oli koko-naisuudessaan 80. Toimitsijakursseja pidettiin kahdeksan. Alueellista et –valmennusta tehtiin jonkin verran muuta-man aluetarkkailijan voimin. Alueen erotuomarikerhon KASBEK:n kanssa jatkettiin yhteistyötä.

Kaakkois-Suomen alue numeroina

2009 2008

Jäsenseurat 66 67





Savo-Karjalan alueResurssitSavo-Karjalan alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Alueen toiminnasta vastaa päätoi-misena työntekijänä aluevastaava Jani Holopainen, lisäksi Kaakkois-Suomen alueen kanssa yhteisenä puolipäiväisenä aluekouluttajana toimii Atte Juuti. Savo-Karjalan aluetoimis-to sijaitsee Joensuussa Itä-Suomen Liikuntaopiston yhtey-dessä. Samoissa tiloissa toimii myös Jääkiekkoliiton aluetoi-

misto. Savo-Karjalan alueen edustajina liittovaltuustossa ovat Raimo Hulmi (Joensuun Salibandy), Kalevi Aho (SB Raatti) ja Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura) ja heidän vara-jäseninään Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo -84), Esa Huttunen (Rökäletappio) ja Marko Laitinen (Pave).

Salibandy on mukana sekä Joensuun urheiluakatemi-an ja Pohjois-Savon urheiluakatemian lajivalikoimassa. Urheiluakatemiat tarjoavat nuorille urheilijoille hyvät mahdollisuudet urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Sa-libandy oli perinteiseen tapaan myös Pohjois-Karjalan Lii-kunnan talvi- ja kesäleirien lajivalikoimassa. Molemmilla leireillä 60 lasta osallistui salibandyleirille. Kouluilla lajia käytiin esittelemässä liiton ja seurojen toimesta Kuopiossa, Joensuussa ja Nurmeksessa.

SarjatoimintaAlueen sarjoissa pelasi vuoden 2009 lopussa 62 seuran (2008: 59) 131 joukkuetta (2008: 126). Lisenssipelaajia oli vuoden lopussa 2510 (2008: 2411). Maltillinen kasvu on siis jatkunut niin joukkue- kuin pelaajamäärissä. Aikuisten sar-jatoiminnassa joukkueet jaettiin maakunnallisiin lohkoisin niissä sarjoissa, joissa se oli mahdollista. Miesten 2. divisioo-nassa lähes puolet otteluista pelattiin arki-iltoina. C95-poi-kien alkusarja pelattiin kahdessa maakunnallisessa lohkos-sa, muuten junioreiden sarjoissa pelataan yhdessä lohkossa.

OlosuhteetAlueen peleistä suurin osa pelataan kunnallisissa halleissa. Joensuussa käytetään myös yksityistä hallia. Alueen sar-jaotteluita pelattiin 18 paikkakunnalla. Eniten turnauksia pelattiin Kuopiossa, Joensuussa, Iisalmessa, Kontiolahdella ja Nilsiässä.

ErotuomaritoimintaAlueen erotuomarivastaavana toimi Harri Väänänen ja et-koulutusvastaavana Markus Jauhiainen. Yksittäiset ottelut

JOENSUU


Pohjanmaan alueResurssitPohjanmaan alue koostuu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Alueella työskenteli toimintavuoden aikana yksi päätoiminen henkilö: alue-vastaava Taneli Tiilikainen, jonka toimenkuvaan kuului sarjatoiminnan suunnittelu ja toteutus, alueelliset olo-suhdeasiat, lajimarkkinointi, yhteistyö seurojen kanssa, tiedotus sekä seurojen konsultointi. Alueen erotuomari-toiminnasta vastasi oman toimen ohessa erotuomarialue-vastaava Ronny Brännbacka ja valmennuskoulutuksen koordinoinnista aluekouluttaja Kristian Hiltunen. Alueen maalivahtivalmennuksesta vastaavana kouluttajana aloit-ti Timo Ristimäki. Lisäksi alueella toimivat nuorten lah-jakkuuksien kartoitustyöstä vastanneet aluevalmentajat: Toni Haapasalo (tytöt) sekä Matti Pollari (pojat). Alueen jäsenseurojen lukumäärä oli toimintavuoden lopussa 55 ja lisenssipelaajien 2896. Lisenssipelaajien määrä kasvoi n. 12% edelliskauteen verrattuna.

SPV saavutti ensimmäisenä joukkueena Pohjanmaan alueella mitalin miesten Salibandyliigasta, sijoittuen pronssille. Salibandy oli mukana Etelä-Pohjanmaan ur-heiluakatemian lajikirjossa. Urheiluakatemia mahdollisti lahjakkaiden pelaajien harjoittelun arkisin myös päiväsai-kaan. Urheiluakatemiavalmennukseen osallistui toiminta-vuonna 12 salibandypelaajaa (2 tyttöä, 10 poikaa). Saliban-

asetteli Jari Hämäläinen. Turnausmuotoisten otteluiden asettelusta vastasi Pohjois-Karjalassa Mika Saastamoinen ja Pohjois-Savossa Hannu Kokkonen.

Erotuomarikoulutusta järjestettiin Joensuussa, Iisal-messa, Varkaudessa ja Kuopiossa. A4 -koulutus pidettiin Joensuussa. Kaikkiaan Savo-Karjalassa oli vuoden lopus-sa 67 liiton erotuomarikoulutuksen saanutta erotuomaria, joista kuusi toimi myös kouluttajina. Koulutus toteutettiin ns.”pätkäkoulutuksen” periaatteella läpi kauden. Et-val-mennuksesta vastasi kolme pääsarjatarkkailijaa sekä kuusi aluetarkkailijaa. Et-tarkkailu kohdennettiin A4 -ryhmän sekä perusryhmän aloittaneisiin erotuomareihin. Iisalmen suunnalla tarkkailuja lisättiin. Yhteistyötä Savo-Karjalan Salibandyerotuomarit ry:n (SAKSET) kanssa jatkettiin. Li-säksi esitettiin Kuopiossa toimitsijakoulutusta yhteistyössä alueen seurojen kanssa.

Savo-Karjalan alue numeroina

2009 2008

Jäsenseurat 62 59





dyn lajiharjoittelu tapahtui Seinäjoella ja valmennuksesta vastasi Mikko Helanen.

SarjatoimintaPainopistealueena toimintakaudella oli juniorisarjojen joukkuemäärän kasvattaminen sarjatoiminnan mahdollis-tamiseksi sekä sarjajärjestelmien kehittäminen yhteistyös-sä osallistuvien joukkueiden kanssa. Alueellista sarjatoi-mintaa järjestettiin miehille 2.- 5. divisioonissa ja naisille 2.-3. divisioonissa. Pojilla oli mahdollisuus osallistua sar-jatoimintaan F-A -junioreissa ja tytöillä nuorten SM-sar-jassa sekä C-tytöissä. C-tyttöjen sarja järjestettiin alueella ensimmäistä kertaa. D-poikien sarja pelattiin ensimmäistä kertaa erillisinä ikäluokkina (D96 ja D97). Uutena sarja-na mukaan saatiin F-pojat( F-00). Koululainen Road Show vieraili Seinäjoen alueella useassa eri koulussa.

OlosuhteetSalibandyn olosuhdevaatimukset otettiin yhä paremmin huomioon uusissa hallihankkeissa sekä hallien perusparan-nusten yhteydessä. Esimerkiksi Kokkolaan avattiin vuoden lopulla uusi hieno Hollihaan liikuntahalli. On kuitenkin paikkakuntia, joissa salibandyn suosio on niin korkealla, että seurat eivät voi olosuhdetilanteen vuoksi käynnistää uu-sia ryhmiä. Sarjatoiminnassa hyödynnettiin vuoden aikana myös pienempiä halleja. Ongelma-alueilla käytiin neuvotte-luja kuntien kanssa olosuhdepulan ratkaisemiseksi.

ErotuomaritoimintaAlueen erotuomarivastaavana toimi Ronny Brännbacka. Asettelijoina toimivat Jukka-Pekka Jantunen yksittäisissä peleissä sekä Petteri Saarinen turnausmuotoisissa otteluis-sa. Kimmo Timonen toimi et-koulutusvastaavana. Ero-tuomarikoulutuksen peruskurssit järjestettiin Seinäjoella,

SEINÄJOKI


Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa, jatkokoulutukset Vaasassa, Kokkolassa, Seinäjoella sekä A4 -koulutus Mus-tasaaren Botnia-hallissa. Erotuomareiden määrä alueella oli 78. Tarkkailua järjestettiin liiton koulutuksen mukai-sesti ja lähikoulutusta (valmennusta) turnauksissa jatket-tiin. Tarkkailtujen otteluiden määrä oli I ja II divisioonassa edelleenkin liian vähäinen. Toimitsijakoulutusta järjestet-tiin Seinäjoella, Isossakyrössä ja Pietarsaaressa.

Pohjanmaan alue numeroina

2009 2008

Jäsenseurat 55 48





Pohjois-Suomen alueResurssitPohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Aluetoimisto sijaitsee Poh-jois-Pohjanmaan Liikunnan toimitalossa Oulussa. Samasta talosta löytyvät mm. Jääkiekkoliiton Pohjoinen aluetoimis-to sekä SVOL:n aluetoimisto. Aluetoimistossa työskentelee yksi päätoiminen toimihenkilö, aluevastaava Juha Laukka.

Sarjatoiminnan tilastoinneissa ja erotuomariasetteluis-sa on käytetty ulkopuolista apua. Lisäksi alueella on nimet-ty koulutusvastaava Karo Kuussaari. Alueen jäsenseurojen määrä oli vuoden 2009 lopussa 56 ja lisenssipelaajien mää-rä 3666. Tenavasählykoulutusta on alueella pitänyt myös Juha Laukka. Toteutuneita virallisia valmennuskursseja oli toimintakaudella kolme kappaletta. Lisäksi aluevastaava on pitänyt starttikurssin nimellä kaksi koulutustilaisuutta alueen seuroille.

Alue on lisenssipelaajien vertailussa neljänneksi suu-rin Salibandyliiton alueista. Lisenssipelaajien määrä kas-voi 28% edelliseen vuoteen nähden. Tämä selittyy lähinnä pelipassien kasvaneesta määrästä. Lisenssipelaajien vertai-lussa alueen suurin seura oli Oulun Luistinseura. Kokonai-suutena alueen seuroista kymmenellä on yli 100 lisenssipe-laajaa. Pohjois-Suomen aluetta liittovaltuustossa edustavat Jussi Tolonen (OLS), Jukka Teerikangas (LNM) ja Reino Moilanen (PaKa)

Toimintakauden aikana aluevastaava vieraili kahdek-san seuran luona: Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa, Oulussa ja Raahessa.

SarjatoimintaSuurin osa otteluista pelataan edelleen Oulussa ja sen ympä-ristökunnissa Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla. Muita turnauspaikkoja ovat olleet Raahe, Liminka, Kajaani,

OULU

Kemi, Tornio, Rovaniemi, Kuusamo, ja pohjoisimpana Kit-tilä. Turnauksia on järjestetty myös Suomussalmella, Rant-silassa sekä Haapajärvellä. Kauden aikana turnausmuotoisia ottelutapahtumia oli 164 ja yksittäisiä otteluita 120. Liiton organisoimien sarjojen lisäksi, alueella on pelattu seurojen sekä yksityisten hallien järjestämiä sarjoja ja turnauksia. Suurena haasteena alueella on edelleen juniorisarjojen pit-kät välimatkat. Uutena sarjatoiminnan muotona aloitettiin neuvottelut Kyläsarjan nimellä toteutettavasta kevytraken-teisesta sarjatoiminnasta. Sarja aloittaa toimintansa tam-mikuussa 2010 Raahen, Siikajoen, Rantsilan ja Oulaisten ollessa turnauspaikkoina. Koululainen Road Show tapahtu-mia pidettiin Torniossa, Pellossa ja Kolarissa.

OlosuhteetAlueellisesti olosuhdeasiat ovat kohtalaiset. Olemme saa-neet kaikki ottelut pelattua. Ongelmana voidaan nähdä edelleen se, että useat joukkueet harjoittelevat eri paikois-sa kuin missä viralliset ottelut pelataan. Tilannetta paransi joulukuussa valmistunut Nallisport-liikuntahallin laajen-nus Oulussa. Kokonaisuutena alueella on tällä hetkellä tyy-dyttävä hallitilanne.

ErotuomaritoimintaAlueen et-vastaavana toimi Pasi Tiitinen ja koulutusvas-taavana Jouni Kääriäinen. Pohjois-Suomen yksittäiset ottelut lukuun ottamatta miesten ja naisten liigaa asetteli


LASTEN JA NUORTEN SARJATOIMINTAYleistäAikuisten ja junioreiden sarjatoiminta järjestettiin toi-mintavuonna suurimmaksi osaksi edellisvuosien tapaan turnausmuotoisten sarjojen palvelupakettina, joka sisältää joukkueiden osallistumisoikeuden sarjaan, otteluohjel-man, tulospalvelun ja -tiedottamisen, salivaraukset, sali-kulut sekä erotuomariasettelut ja erotuomareiden matka-kulut. Vuonna 2009 pelattiin yhteensä n. 21 000 ottelua Salibandyliiton sarjoissa. Sarjatoiminnan tukitoimia olivat pelaajasiirtojen käsittely (n. 4500 pelaajasiirtoa/vuosi), va-kuutusvapautushakemusten käsittely (n. 1000 hakemusta/vuosi), Y-ilmoitusten ja rinnakkaisedustusoikeushake-musten käsittely, kurinpitoasioiden käsittely sekä erotuo-maritehtävien asettelu ja tarkistaminen. Sarjatoiminnan aikataulutuksessa, ajoituksessa, ottelujärjestelyissä ja tuki-toimissa onnistuttiin hyvin. Varmistus- ja kontrollijärjes-telmien myötä päällekkäisyydet ja virheet on saatu pois-tettua lähes kokonaan sarjatoiminnasta.

JuniorisarjatKaudella 2008–09 juniorisarjoihin ilmoittautui yhteensä 932 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 781 joukku-etta ja tyttöjen sarjoihin 151 joukkuetta.

Juniorit jaettiin kaudella 2008–09 ikäluokittain seu-raavasti: A-pojat (1988-90 synt.), B-pojat (91-92), B-tytöt (89-92), C93-pojat, C94-pojat, C-tytöt (93-94), D95-pojat, D96-pojat, D-tytöt (95-96), E97-pojat, E98-pojat, E-tytöt (97-98), F-pojat (99-00)

Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lu-kuun ottamatta nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja play off -otteluita. A-pojissa pelattiin valtakunnallinen SM-sarja (nuorten SM-sarja) ja play off - ottelut ja alueellinen I-divisioona. B-pojissa, B-tytöissä ja C93-pojissa pelattiin alueelliset alkusarjat, jonka jälkeen kevätkaudella pelat-tiin SM-sarja kahdessa lohkossa. Näissä sarjoissa pelat-tiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jat-kosarjat.

C-tytöissä ja C94-pojissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jatkosarjan), välikarsinta (vain B-C -pojat), loppu-sarja ja loppuhuipentuma. C-tytöissä ja C94- pojissa Suo-men mestaruudet ratkaistiin loppuhuipentumassa, johon pääsi mukaan kunkin ikäluokan neljä parasta joukkuetta. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisältäen alku- ja jat-kosarjan) ja alueelliset loppuhuipentumat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poikien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa (A-C) ja tyt-töjen puolella kolmella eri sarjatasolla (A-C).

Kauden 2008-2009 mitalistit ikäluokittain:A-pojat1. Happee, Jyväskylä, 2. IC-Akatemia, Tampere,3.TPS, Turku

Tom Pruiksma. Turnausmuotoiset ottelut Oulun läänis-sä asetteli Teemu Vehkaoja. Lapin läänissä asettelijana sekä paikkakuntavastaavana toimi Esko Korhonen. Ot-teluvalvojina pääsarjoissa toimivat Pasi Tiitinen ja Jou-ni Kääriäinen. Kouluttajina toimivat Esko Korhonen, Kari-Pekka Autio ja Teemu Mäkikangas. Erotuomari- ja toimitsijakoulutusta järjestettiin Oulun alueella, Kajaa-nissa ja Rovaniemellä. Pelaajalisenssin omaaville tarjottu ilmainen koulutus lienee pääsyynä siihen, että syksyllä uusien koulutettujen tuomareiden määrässä saavutettiin tuntuva lisäys (30). Koko alueen erotuomarimäärä oli yhteensä n. 100.

Pohjois-Suomen alue numeroina

2009 2008

Jäsenseurat 56 55






AIKUISTEN SARJATOIMINTAMiesten sarjatKaudella 2008-09 miesten II divisioona pelattiin alueel-lisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella 2008-09 miesten II-VI divisiooniin osallistui yh-teensä 909 miesjoukkuetta.

Kaudella 2009-10 miesten II divisioona pelattiin alu-eellisesti yksittäisinä otteluina kahdeksassa 8-10 joukkueen lohkossa. Kaikki miesten sarjat III divisioonasta alaspäin pelattiin turnausmuotoisesti alueellisen sarjajärjestelmän

mukaisesti. Kullekin liiton viidestä alueesta rakentui oma alueellinen sarjajärjestelmänsä II divisioonasta alaspäin. Kaudella 2009-10 miesten II-VI divisiooniin osallistui yh-teensä 950 miesjoukkuetta.

Naisten sarjatKaudella 2008-09 naisten I divisioona pelattiin valtakun-nallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisi-oona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kaudella 2008-09 naisten I-IV divisiooniin osallistui yhteensä 188 joukkuetta. Kaudella 2009-10 naisten I divisioona pelattiin valtakunnallisena sarjana kahdessa kahdeksan joukkueen lohkossa yksittäisinä otteluina. Muut naisten sarjat (II-IV divisioona) pelattiin alueellisesti turnausmuotoisena. Kau-della 2009-10 naisten I-IV divisiooniin osallistui yhteensä 194 joukkuetta.

Erityisryhmien liikuntaSähköpyörätuolisalibandySähköpyörätuolisalibandyssa pelattiin sekä SM-sarja että I divisioona. SM-sarjassa oli mukana kuusi joukkuetta ja I-divisioonassa kolme joukkuetta. SM-sarjaan osallistui-vat Räiske (Helsinki), Helsinki Outsiders I ja II, Seinäjo-en Sisu, Woodcutters (Vaasa) ja Merikoski SBT (Oulu). I-divisioonan osallistuivat TPS (Turku), M-Team EG (Helsinki) ja Merikoski SBT (Oulu). Sarjat pelattiin tur-nausmuotoisesti. Molemmissa sarjoissa pelattiin kolme turnausta. SM-sarjan kultaa voitti Helsinki Outsiders, hopealle tuli Seinäjoen Sisu ja pronssia sai Woodcutters Vaasasta. I divisioonan mestaruus meni M-Team EG:lle Helsingistä.

Kaudella 2009-2010 pelataan edelleen SM-sarjaa ja I divisioonaa. SM-sarjassa on mukana kuusi joukkuetta, Helsinki Outsiders I ja II, M-Team EG, Seinäjoen Sisu, Woodcutters ja Merikoski SBT. Muutoksena aikaisempiin kausiin SM-sarjassa, maajoukkue kohtaa kaikki joukku-eet kerran. Tämä on osa maajoukkueen valmistautumista MM-turnaukseen, joka pelataan Italiassa marraskuussa 2010. SM-sarja pelataan turnausmuotoisesti neljässä tur-nauksessa.

I divisioonassa on neljä joukkuetta: TPS, Seinäjoen Sisu ja Merikoski SBT:n kaksi joukkuetta. I divisioona pelataan turnausmuotoisesti kolmessa turnauksessa.

Kuurojen SM-turnausKuurojen SM-sarjaa ei enää ole ollut useampaan vuoteen, vaan kuurot pelaavat yhden SM-turnauksen. SM-turnaus järjestettiin 2.-3.5.2009 Helsingissä Tapanilan Urheilukes-kuksessa. Mukana oli seitsemän joukkuetta: Hero I ja Hero II (Helsinki), Valpas (Turku), Jalo (Jyväskylä), Ryhti (Oulu) ja Gepardit (Lahti). Mestaruuden voitti Hero, hopealla oli Ryhti ja pronssilla Valpas. SM-sarjaturnauksen yhteydessä pelattiin myös ottelu Hero seniorit vastaan Valpas seniorit. Valpas seniorit voitti. Lisäksi pelattiin kaksi naisten ottelua.

Yhden turnauksen sarja on osoittautunut kuuroille hy-väksi ratkaisuksi. Monet pelaajat ovat integroituneet kuu-levien joukkueisiin ja pelaavat liiton sarjoissa. Kaudella 2009-2010 pelataan yksi SM-turnaus Turussa 10-11.4.2010.

B-pojat1. Oilers NG, Espoo, 2. Tapanilan Erä, Hki,3. TPS,TurkuB-tytöt1. SB Pro, Nurmijärvi, 2. SB Naantali, 3. TPS, TurkuC93-pojat1. TPS, Turku, 2. SSV, Helsinki,3. SC Classic, TampereC94-pojat1. Tapanilan Erä, Hki, 2. FBT Karhut, Pori,3. TPS,TurkuC-tytöt1. Tiikerit, Vantaa, 2. SC Classic, Tampere,3. PSS, Porvoo

Kaudella 2009-10 juniorisarjoihin ilmoittautui yh-teensä 972 joukkuetta. Poikien sarjoihin ilmoittautui 813 joukkuetta ja tyttöjen sarjoihin 159 joukkuetta.

Juniorit jaettiin kaudella 2009-10 ikäluokittain seu-raavasti: A-pojat (89-91 synt.), B-pojat, (92-93), B-tytöt (90-93), C94-pojat, C95-pojat, C-tytöt (94-95), D96-po-jat, D97-pojat, D-tytöt (96-97), E98-pojat, E99-pojat, E-tytöt (98-99), F-pojat (00-01).

Kaikki juniorisarjat pelattiin turnausmuotoisesti lu-kuun ottamatta poikien nuorten SM-sarjaa (A-pojat) ja A-C nuorten kevään play off -otteluita. A-pojissa pelattiin valtakunnallinen SM-sarja (poikien nuorten SM-sarja) ja alueellinen I-divisioona. B-pojissa, B-tytöissä, C-tytöissä poikien C94- ja C95-ikäluokissa pelattiin alueelliset alku-sarjat, jonka jälkeen pelattiin valtakunnalliset SM-sarjat kahdessa lohkossa. Ne joukkueet, jotka eivät päässeet SM-sarjaan, pelasivat alueelliset jatkosarjat. Näiden ikä-luokkien loppupeleissä pelattiin puolivälierät, välierät ja mitaliottelut. D-E -junioreissa pelattiin perussarja (sisäl-täen alku- ja jatkosarjan) ja alueelliset loppuhuipentu-mat, joissa pelattiin aluemestaruuksista. F-junioreissa ei pelattu varsinaista sarjaa vaan erillisiä turnauksia. Poi-kien puolella Suomen mestaruudesta taisteltiin neljässä ikäluokassa (A-C) ja tyttöjen puolella kahdella eri sarja-tasolla (B-C).


HARRASTUSTOIMINTANuoriso- ja harrasteliikuntaToimintavuoden aikana nuoriso- ja harrasteliikunta yhdis-tettiin yhdeksi nuoriso- ja harrasteliikunnan toimialaksi. Sektorilla on kaksi päätoimista työntekijää: nuorisopääl-likkö ja harrastevastaava. Lisäksi tiimiin kuuluu assistentti, jonka toimenkuvasta puolet on tämän sektorin työtehtäviä. Toimintavuoden aikana tuotettiin monipuolista harjoitte-lua tukevaa materiaalia 6-12 -vuotiaiden ikäryhmässä, käynnistettiin erillinen tyttösalibandyprojekti ja tuettiin nuorten ja aikuisten harrastustoimintaa.

KerhotoimintaPerustettiin KerhoMaailma-konsepti, joka mahdollistaa seurojen kerhoille ikätasoon sopivien pelien pelaamisen. Tavoitteeseen päästiin luomalla lapsille sopivat fyysiset puitteet pelaamalla pienemmällä kentällä ja pienempiin maaleihin. Säännöt turnauksissa ohjaavat lapsia nonstop-tyyppiseen peliin. Turnauksia pilotoitiin Kaakkois-Suo-men alueella ja Salibandyliiton sivuille perustettiin Kerho-Maailma-osio. Salibandyliitto ja Nuori Suomi perustivat lajikerhohankkeen, jonka tavoitteena on saada monipuo-lista ja laadukasta toimintaa salibandykerhoille.

PeliMaailmat.F-juniorit ja E-tytöt pelasivat pienellä kentällä 4 vs. 4 isossa kaukalossa poikittain tai pitkittäin pienennetyssä kaukalossa (max. koko 30 x 15 m). D-E – juniorijoukkueille tarjottiin mahdollisuutta osallistua joko kilpa- tai haastajasarjaan. Jäl-kimmäiset sarjat toteutuivat Etelä-Suomen alueella.

SinettiseuratoimintaToimintavuoden aikana myönnettiin SC Classicille (Tam-pere) ja RURU-Juniorisalibandylle (Hämeenlinna) sinetit. Syyskuussa järjestettiin sinettiseminaari, johon osallistui kymmenen salibandyn sinettiseuraa. Tällä hetkellä sali-bandyn sinettiseuroja on 17 kpl.

PelinohjaajatPelinohjaajakoulutusta järjestettiin Etelä-Suomessa ja Sisä-Suomessa. Koulutuksissa huomioitiin, että F-juniorit siir-tyivät pelaamaan pienemmälle kentälle. Kun F-turnauksia pelattiin isolla kentällä poikittain kahta peliä yhtä aikaa, niin kutakin ottelua tuomitsi yksi pelinohjaaja/tuomari.

Nuori Suomi -yhteistyöSuunnittelen treenejä -nettipalvelu avattiin. Palvelusta löy-tyy ohjaajan opas, opetusvideoita ja sata harjoitetta. Koh-

deryhmänä ovat aloittelevat ohjaajat ja valmentajat sekä valmennuksen ulkopuolella olevat ohjaajat ja valmentajat. Palvelua ja monipuolista harjoittelua markkinoitiin videol-la, jota levitettiin sosiaalisten medioiden välityksellä. Han-ke saa Opetusministeriön myöntämää ja Nuoren Suomen jakamaa tukea.

Yhteistyössä Nuoren Suomen kanssa aloitettiin la-jikerhomallin kehittäminen. Tavoitteena on saada ker-hoihin laadukasta ja monipuolista toimintaa tuottamalla ohjaajan opas, järjestäjän vihkonen. lasten kerhopassi ja harjoituskortteja. Materiaalit valmistuvat vuoden 2010 aikana.

Your Move on SLU:n ja Nuoren Suomen johtama ja yhteistyössä lajiliittojen kanssa toteuttama 13-19-vuoti-aille nuorille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on nuorten liikunnan lisääminen – nuorten omin ehdoin. Syksyllä 2009 Salibandyliittoon perustettiin neljän nuo-ren Your Move - ydintyöryhmä. Ryhmän rekrytointi suuntautui pääasiassa pääkaupunkiseudun urheilupai-notteisiin toisen asteen oppilaitoksiin sekä seuroihin. Hakemusten perusteella kevään 2010 toimintaa suunnit-telemaan ja toteuttamaan valikoitui neljä aktiivista sali-bandynuorta.

Syksyn aikana työryhmä tutustui kampanjaan Nuoren Suomen järjestämässä lajiliittotyöryhmien tapaamisessa sekä laati kampanjan salibandykonseptille tavoitteet. Tär-keimpiä tavoitteita ovat omatoimisen harjoittelun lisään-tyminen, liikuntakasvattajien lajitiedon sekä salibandyn ja sählyn harrastusolosuhteiden parantaminen.

Opetusministeriön ja Nuoren Suomen myöntämää las-ten ja nuorten seuratoiminnan kehittämistukea sai yhteensä


13 salibandyseuraa. Aikuisten harrastetoiminnan kehittä-mistukea sai yhteensä kolme seuraa. Päätoimisten työnteki-jöiden palkkaustukea saa yhteensä 13 salibandyseuraa.

Tyttö- ja naissalibandyn kehittäminenHuippu-urheiluvaliokunnan alaisena toimiva Valmennus 2 -työryhmä käynnisti tyttö- ja naissalibandyn kehittämi-sen keväällä 2009. Tavoitteena on lisätä tyttö- ja naissali-bandypelaajien määrää ja nostaa lajin tasoa ja arvostusta. Jäsenseuroilta kysyttiin halukkuutta tulla mukaan toimin-taan ja tällä hetkellä projektissa on mukana 49 seuraa. Seu-roille tehtiin toimintaa tukemaan erilaisia tukimateriaaleja toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi muun mu-assa kerhoesite, kaveritreeniohjeistus, katsomokarkelo-ohjeistus, video monipuolisista harjoituksista ja Timant-tikiertueohjeistus. Tytöille on avattu oma nettisivusto: tyttosalibandy.fi. Ensimmäinen Uusi Ura -koulutus entisil-le pelaajille käynnistyi syksyllä.

Tytöille suunnattuja tutustumistapahtumia kouluis-sa, Timanttikiertuetta, järjestettiin vuoden 2009 puolella Espoon Leppävaarassa 7.10. Timanttikiertue on linkitetty naisten I divisioonan otteluiden yhteyteen, missä on mu-kana tyttöjen maajoukkue. Päivällä koululaiset kokeilivat lajia ja illalla lapset vanhempineen kutsuttiin naisten I divi-sioonan otteluun Westend Indians – Tyttöjen maajoukkue.

KouluyhteistyöSalibandyliitto ja yhteistyökumppanit järjestivät yhteen-sä 61 koulukiertuepäivää nimikkeellä Koululainen Road Show. Pohjoisin tapahtuma oli Kolarissa ja eteläisin Hel-singissä. Suurin osa koulukiertuepäivistä järjestettiin Länsirannikon alueella, missä ne linkittyivät Turussa ja Raisiossa keväällä järjestettyihin poikien MM-kisoihin. Koulukiertue tavoitti yhteensä n. 15 000 alakoululaista. Li-säksi opettajille jaettiin salibandytietoutta.

Seniorisarjat Kaudella 2008-09 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikä-luokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jälkeen pelattiin lopputurnaus. M35-sarjassa pelattiin välikarsin-nat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pelattiin kol-messa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kaudella 2008-09 yhteensä 158 joukkuetta.

Seniorisarjojen mitalistit kaudella 2008-09:N30:1. OSB, Oulu, 2. Trombi, Mikkeli,3. SC Classic, TampereM35:1. HaU, Hämeenlinna, 2. SC Classic, Tampere, 3. Pro Stars, TampereN35:1. Tiikerit, Vantaa, 2. KeräilyErä, Helsinki, 3. BerttaMummot, Helsinki

M40:1. Pro Stars, Tampere, 2. Vantaan NMKY,3. SC Dalmac, HelsinkiM45:1. ErNu, Tampere, 2. SC Dalmac, Helsinki,3. GrIFK, KauniainenM50:1. SC Sähly, Helsinki, 2. ErNu, Tampere,3. Maalihaukat, RistiinaM55:1. SC Blues, Jyväskylä, 2. Kilpilahden liik.kerho, Porvoo, 3. Maalihaukat, Ristiina

Kaudella 2009-10 seniorisarjat pelattiin seuraavissa ikä-luokissa: naiset yli 30 vuotta (N30), miehet yli 35 vuotta (M35), naiset yli 35 vuotta (N35), miehet yli 40 vuotta (M40), miehet yli 45 vuotta (M45), miehet yli 50 vuotta (M50) ja miehet yli 55 vuotta (M55). Miesten sarjoissa (M35, M40 ja M 45) pelattiin ensin alkusarjat, jonka jäl-keen pelattiin lopputurnaus. M35-sarjassa pelattiin vä-likarsinnat ennen lopputurnausta. M50 ja M55 sarja pe-lattiin kolmessa turnauksessa. Naisten sarjat N30 ja N35 pelattiin 2-3 turnauksessa. Seniorisarjoihin osallistui kau-della 2009-10 yhteensä 176 joukkuetta.

KatusählyKatusählykiertue toteutettiin yhteistyössä tuotantotiimi Dynamite Promotion Oy:n kanssa. Tuotantotiimi kiersi mukana kaikissa turnauksissa. Touko-elokuun aikana oli 18 turnausta ympäri Suomea. Katusählykiertuetta mai-nostettiin valtakunnallisesti Salibandy-lehdessä, Metro- ja Vartti-ilmaisjakelulehdissä. Katusählyn nettisivusto uusit-tiin. Katusählyn nettisivuilla oli käynyt syyskuun loppuun mennessä liki 25 000 kävijää. Lisäksi maakunta – ja paikal-lislehdissä oli juttuja paikallisista turnauksista.

Kokkolassa 4.7. järjestetty turnaus oli katusählykier-tueen suurin turnaus. Kokkolassa oli mukana 62 joukku-etta ja pelaajia noin 350. Kaiken kaikkiaan kesän turna-uksissa oli mukana yli 3000 pelaajaa. Katusählykiertueen kuluista vastaa Salibandyliitto yhdessä yhteistyökump-


paneiden kanssa. Järjestäville seuroille katusähly on osa varainhankintaa. He saavat osallistumismaksut kokonai-suudessaan itselleen.

Katusählyfinaali järjestettiin 29.8.2009 Helsingissä Kampin Narinkkatorilla. Finaaliin kutsutaan kaikki ke-sän osaturnausten voittajajoukkueet. Finaaliturnaukseen osallistuivat lähes kaikki osaturnausten voittajajouk-kueet. Mukana oli 78 joukkuetta. Vuoden 2009 mesta-ri miesten sarjassa oli Shadows (Haapajärvi). Naisten sarjan mestaruuden otti nimiinsä Happee (Jyväskylä). Firmasarjassa mestaruus meni Tiikerit Areenalla jouk-kueelle (Vantaa). Sekasarjan voitti Hullut Huittisista. Poikien sarjan vahvin oli Team Jiikoo (Pyhäselkä) ja tyt-töjen IBKK (Tampere).

Yhteistyökumppanit olivat vahvasti esillä finaalissa. Exel toi tapahtumaan bussin, jossa oli mahdollista tehdä tietokoneanalyysi itselleen sopivasta mailasta. Katusäh-lykiertueen yhteistyökumppanit esittelivät tapahtumassa tuotteitaan. YleX huolehti esiintyvistä artisteista. Finaali-yleisöä viihdytti artisti nimeltä Aste. Katusähly on vuodes-ta toiseen suosittu kesäpeli. Kiertue kokoaa vuodesta toi-seen yli 3000 osallistujaa. Finaali keskellä Helsinkiä antaa näkyvyyttä koko lajille.

Salibandyn Rock SMRocksalibandyn SM-turnaus järjestettiin 24.1.2009 Tam-pereella. Turnaus järjestettiin seitsemättä kertaa. Muka-na oli peräti 11 joukkuetta. Joukkueet oli jaettu kolmeen alkulohkoon. Voiton vei kolmannen kerran peräkkäin Pasilan Kalteva (Helsinki). Turnauksen käytännön järjes-telyistä vastasi salibandyseura Koovee. Iltajuhlan järjesti Dog’s Ball-joukkue. YleX raportoi turnauksesta omilla nettisivuillaan ja oli mukana tapahtumassa.

Työpaikkasalibandyn SM-turnausSuomen Työpaikkaurheilu ry ja Salibandyliitto järjestävät yhteistyössä Työpaikkasalibandyn SM-turnauksen. Turna-us pidettiin 25.4. Helsingissä AC Myllypurossa. Turnauk-seen osallistui 76 harrastesarjan joukkuetta ja kahdeksan kilpasarjan joukkuetta. Ensimmäistä kertaa tulospalvelu oli nettipohjainen ja se toimi hyvin. Otteluita pelattiin klo 7-23. Harrastesarjassa mestariksi selviytyi toisen kerran peräkkäin Tikkakosken Lennosto. Kilpasarjassa mestaruu-den vei Wärtsilä (Vaasa).

Muut tapahtumatSählyn SM-turnausSählyn SM-turnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa 12.6. Helsingissä AC Myllypurossa. Sählyturnaus sai heti suuren suosion, joukkueita oli mukana 263. Mestaruudet ratkot-tiin kahdeksassa eri sarjassa. Voittajia olivat: IBK Reino, VKTP, S.C.Dalmac2, Brazillos, Shakalaka Boom Boom, Karhu-Kissat, Mosan Tiikerit ja AH Team.

Suosählyn SM-turnausSuosählyn SM-turnaus järjestettiin 11. kertaa Leivonmäel-lä. Mukana oli 27 naisten ja 39 miesten joukkuetta. Naisten mestaruuden vei TurMio (Oulu) ja miesten mestariksi selvisi Love United (Lappi). Kalajoella ratkottiin Hiekkasählyn SM-mestaruudet kolmatta kertaa 12.6.2009. Voiton vei Dyyni (Kalajoki). Hiekkasählyä pelattiin 24 joukkueen voimin.

Salibandyliitto osallistui Kuntoliikuntaliiton järjes-tämille Kuntofestivaaleille 11.9.2009. Kuntofestivaaleilla markkinoitiin taulukkosählyä työyhteisöille.

Kunto- ja harrasteliikunta.Harrastevastaava osallistui Kunto ry:n organisoimaan aikuisliikunnasta vastaavien toimihenkilöiden lajiliitto-tapaamisiin. Harrastevastaava oli Kuntoliikuntaliitto ry:n


Järjestötoiminnan kehitystyöryhmän jäsen. Aikuisten harrasteliikunnan kehittämiseen oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea seuratukea. Tukea haki kahdeksan seuraa ja sitä sai kolme Salibandyliiton jäsenseuraa. Säh-lyn kunto- ja harrasteliikunnan tuoteperhe-esitteitä sai edelleen tilata maksutta Salibandyliiton toimistosta. Ju-nior Games -tapahtumassa huhtikuussa Kuortaneella oli salibandyturnaus.

HUIPPU-URHEILUYleistäLiiton 100 %:sti omistama yhtiö, SSBL Salibandy Oy (Sa-libandyliiga) vastaa huippusalibandyn markkinoinnista, viestinnästä ja kehittämisestä. Kansallisen huippu-urhei-lun pääsarjoja ovat miesten Salibandyliiga, naisten Sali-bandyliiga ja miesten 1. divisioona, joiden sarjajärjestäjänä Salibandyliiga toimii omistajansa, Salibandyliiton, valtuut-tamana. Kansallisen sarjatoiminnan lisäksi Salibandyliiga organisoi ja markkinoi Suomessa järjestettäviä maaottelu-tapahtumia.

Yhtiön sääntömääräinen yhtiökokous kokoontui 18.6.2009. Hallituksen puheenjohtajana toimi Pekka Raita-la. Muut hallituksen jäsenet olivat varapuheenjohtaja Matti Ahde, Tom Hedkrok, Olli Sarekoski, Timo Tuominen ja uu-tena hallituksen jäsenenä yhtiökokouksessa valittiin Timo Kekkonen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jari Kinnunen. Hän toimi samaan aikaan myös liiton toiminnanjohtaja-na. Muut vakituiset työntekijät olivat kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen (30.9.09 saakka), vt. kilpailupäällikkönä Terho Laaksonen (1.10.09 lähtien), sarjasihteeri Jyrki Paajanen, markkinointipäällikkö Jari-Pekka Lehtonen ja myyntineu-vottelija Mikko Aikko.

MarkkinointiviestintäSalibandyliiga toteutti strategian mukaisesti huippusali-bandyn kiinnostavuuden, tunnettuuden ja näkyvyyden kehitystyötä. Salibandyliiga vahvisti lajin imagoa ener-gisenä ja nuorekkaana lajina. Salibandyliiga hyödynsi markkinointiviestinnässä monia eri markkinointi –ja viestintäkanavia. Salibandyliiga myös etsi ja kartoitti uusia ratkaisumalleja etenkin digitaalisen markkinoinnin sekto-rissa. Tällainen oli muun muassa Facebookissa toteutet-tu liigaottelun suora nettilähetys (Espoon Oilersin 20v.-juhlaottelu 9.12.2009). Toimenpiteillään Salibandyliiga vahvisti asemiaan ns. uusissa medioissa. Salibandyliiga ohjeisti vahvasti myös liigaseuroja käyttämään uusia di-gitaalisen markkinoinnin ratkaisuja. Salibandyliiga aloitti myös laajamittaisen verkkopalvelu-uudistuksen.

Salibandyliiga jatkoi myös pitkäjänteistä työtä lajin täh-tipelaajien esiintuomisessa ja heidän tunnettuuden lisää-misessä. Salibandyliiga järjesti tähtipelaajille esiintymis-mahdollisuuksia tv-ohjelmissa sekä lehdissä. Tähtipelaajat tuotiin esille esikuvina nuorille lajin harrastajille ja lajista kiinnostuneille. Luonnollisesti myös median kontaktointia

lisättiin. Salibandyliigan mediapartnereita ovat Sanoma News Oy (Ilta-Sanomat,Veikkaaja) ja Nelonen Media (Ur-heilukanava/Nelonen Sport).

Maajoukkueiden statusta huippu-urheilun toimiken-tässä vahvistettiin sekä maajoukkueen pelaajien arvostus-ta lisättiin. Maajoukkuebrändin ympärille rakennettiin yhä vahvempaa ja aktiivisempaa yhteistyökumppaniver-kostoa. Markkinointiviestintä tuotiin yhä merkittäväm-mäksi osaksi kaikkia Salibandyliiton projekteja. Saliban-dyliitossa aloitettiin verkkopalvelu-uudistus. Internet vahvisti edelleen asemaansa merkittävimpänä viestintä-kanava.

Miesten SalibandyliigaKaudella 2008-09 miesten salibandyliigassa pelasi 14 joukkuetta. Sarjassa pelattiin kaksinkertainen runkosarja. Runkosarjan voitti SSV (Helsinki), toiseksi sijoittui TPS (Turku) ja kolmanneksi Oilers (Espoo). Toimintakerto-musvuonna toteutettiin merkittävä Salibandyliigan ke-hityshanke, kun Liiga hankki kaikille liigapaikkakunnille siirrettävät Taraflex-pelialustat. Näin kaikki miesten Sali-bandyliigan ottelut pelataan vakioidulla pelialustalla.

Runkosarjan kahdeksan parasta pelasivat pudotuspelit. Sijoille 1-4 päätyneet joukkueet saivat valita 5-8:nneksi si-joittuneista joukkueista puolivälierävastustajansa niin, että runkosarjan voittaja sai valita ensimmäisenä, toiseksi tullut toisena ja kolmanneksi sijoittunut kolmantena. Puoliväli-erät, välierät ja loppuottelut pelattiin paras viidestä -järjes-telmän mukaan. Pronssista pelattiin yksi ottelu.


Kauden 2008-09 Suomen mestaruuden voitti Saliban-dySeura Viikingit (SSV, Helsinki), hopeaa sai Tapanilan Erä (Helsinki) ja pronssia Seinäjoen Peliveljet (SPV). FBT Pori putosi I divisioonaan. Oulun Luistinseura (OLS) nou-si I divisioonasta Salibandyliigaan.

Kauden parhaaksi miespelaajaksi valittiin Tero Tiitu. Miesten Salibandyliiga pelataan kaudella 2009-10 yksittäi-sinä otteluina 14 joukkueen kesken.

Miesten 1. divisioonaKaudella 2008-09 miesten I divisioona pelattiin yksittäi-sinä otteluina kahdessa 12 joukkueen lohkossa. Lohkois-sa pelattiin kaksinkertainen runkosarja, jonka jälkeen molempien lohkojen kaksi parasta pelasivat karsintoja noususta Salibandyliigaan. Sijoille 9.-10. päätyneet jouk-kueet karsivat I divisioonan sarjapaikastaan nelilohkoi-sessa karsintasarjasarjassa yhdessä II divisioonan par-haimmiston kanssa. Sijoille 11.-12. päätyneet putosivat II divisioonaan.

Ykkösdivisioonasta putosivat suoraan Vincemus, Pir-kat, Erä Akatemia ja SB Savo. Karsintojen kautta II divisi-oonaan putosivat HIFK ja SB Vantaa. Ykkösdivisioonaan nousivat II divisioonasta ISB-Ilmajoki, FBC Turku, KeLy (Haukipudas), Sbandy (Lahti), Kaneetti (Kerava) ja LeBa-96 (Kontiolahti). Kaudella 2010-2011 miesten 1. divisioo-na pelataan yksittäisinä otteluina kahdessa 10 joukkueen lohkossa.

Naisten SalibandyliigaNaisten Salibandyliigassa pelasi kaudella 2008-09 kaksi-toista (12) joukkuetta, jotka pelasivat kaksinkertaisen run-kosarjan. Runkosarjan voitti Classic (Tampere), toinen oli Happee (Jyväskylä) ja kolmas NST-Lappeenranta. Naisten liigan sarjatunnus uusittiin syksyllä 2009.

Runkosarjan sijoille 1.-8. päätyneet joukkueet pelasi-vat pudotuspelit. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelattiin paras viidestä -järjestelmällä. Pronssiottelu pelattiin yk-

sittäisenä otteluna. Kauden 2008-09 Suomen mestaruu-den voitti Classic. Hopeaa sai Happee ja pronssia NST-Lappeenranta.

Runkosarjan viimeiseksi jäänyt Erä III putosi suoraan I divisioonaan. Sijoille 10. ja 11. päätyneet Oilers ja SB-Pro karsivat paikastaan naisten Salibandyliigassa, mutta säilyt-tivät sarjapaikkansa I divisioonan haastajia vastaan. Suo-raan I divisioonasta naisten Salibandyliigaan nousi OLS (Oulu). Kauden 2008-09 parhaana naispelaajana palkittiin Anne Suomalainen (Classic). Kaudella 2009-10 naisten Salibandyliiga pelataan yksittäisinä otteluina 12 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Suomen CupSuomen Cup aloitettiin syyskuussa 2008. Miesten Suomen cupiin osallistui 142 joukkuetta ja naisten cupiin 39 jouk-kuetta. Miesten cupin loppuhuipentuma pelattiin Tampe-reella ja naisten Lappeenrannassa. Miesten Suomen cupin finaalissa SSV voitti G-Kooveen 7-4. Pikkufinaalin voitti MuurY ja haastajafinaalin Cremasters. Naisten Suomen cupin voitti toista kertaa peräkkäin PSS, joka kaatoi finaa-lissa NST:n 5-2. Naisten pikkufinaalin voitti OLS.

Maaottelut SuomessaEuroFloorball Tour 2009 – HyvinkääNaisten ja tyttöjen EFT-turnaus pelattiin 6.-8.11.2009 Hyvinkäällä Martinhallissa. Tapahtuma toteutettiin yh-teistyössä nurmijärveläisen naisten liigaseuran SB-Pron kanssa.

EFT-turnaukseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, Tshekki ja Sveitsi. Naisten ja tyttöjen sarjoissa pelattiin yhteensä 12 ottelua. Naisten sarjan voitti Ruotsi, toinen oli Sveitsi, Suo-mi kolmas ja Tshekki neljäs. Tyttöjen sarjassa voittaja oli Ruotsi, toinen Suomi, kolmas Sveitsi ja neljäs Tshekki. Ot-teluissa jaettiin kaksi pistettä ottelun voitosta, sekä uuden EFT-kaavan mukaisesti lisäpiste otteluiden jälkeen lauo-tuista rangaistuslaukauskilpailuista. Tapahtumassa toteu-tettu koululaiskampanja keräsi perjantain päiväotteluihin satoja koululaiskatsojia.

ArvokisatPoikien U19 MM-kisat Kisojen suunnittelusta vastasi järjestelytoimikunta, jon-ka kokoonpano oli: Timo Tuominen (puheenjohtaja), Jari Kinnunen (talous), Ari Vehniäinen (kilpailu, hallit),


Peter Hoffström (turvallisuus), Marika Lanne (VIP, ensi-apu), Jari Nikkola (viestintä, mediasuhteet), Valtteri Mik-kola (seremoniat, oheistapahtumat), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointi, myynti), Tiina Koivisto (oheistapahtumat, koululaiset), Reijo Hakorinta (Raision kaupunki), Marjaa-na Risku (Turun kaupunki) ja Mervi Kilpikoski (pääsihtee-ri). Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa.

Järjestelytoimikunnan lisäksi kisojen suunnitteluun osallistui Länsirannikon alueen alueparlamentti: Elise Syrjälä (puheenjohtaja), Hanna Markela, Toni Matti-la, Harri Lindblom, Jarkko Nieminen, Anssi Reunanen, Krista Forsman, Mari Ketolainen ja Valtteri Mikkola. Osa heistä toimi päällikkötehtävissä myös kisojen aika-na. Kisoissa toimi yhteensä 221 vapaaehtoista. Heidän lisäkseen kisojen päällikköorganisaatiossa työskenteli 40 päällikköä.

Kisat pelattiin Turkuhallissa ja Kerttulan palloiluhallis-sa Raisiossa .6.-10.5.2009. Kisoihin osallistui 16 maata ja ottelut pelattiin A- ja B-sarjoissa.

Lopullinen järjestys kisoissa oli: 1. Ruotsi, 2. Suomi, 3. Sveitsi, 4. Tshekki, 5. Latvia, 6. Norja, 7. Slovakia, 8. Tanska. B-sarja: 9. Viro, 10. Puola, 11. Saksa, 12. Unkari, 13. Itäval-ta 14. Venäjä, 15. Kanada, 16. Japani.

Kisat olivat useimpien tavoitteiden kohdalla onnis-tuneet, mm. kisojen järjestelyt kisahalleissa onnistuivat hyvin, tunnelma oli erittäin positiivinen, medianäkyvyys alueella oli erinomainen ja yhteistyö Raision kunnan kans-sa oli erittäin onnistunutta. Kisojen talous ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti ja kisojen tappio oli reilut 130 000 €. Talouden epäonnistuminen johtui sekä lipunmyyn-nin että yhteistyökumppanien vähäisyydestä budjetoituun nähden.

Miesten MM2010-kisat4.-11.12.2010 pelataan miesten 8. salibandyn maailman-mestaruuskilpailujen finaaliturnaus Helsingissä ja Vantaal-la. Kisojen valmistelut aloitettiin toimintavuoden aikana nimittämällä pääsihteeriksi Ismo Haaponiemi, joka toimii myös Salibandyliiton pääsihteerinä kisaprojektin aikana. Kisojen tapahtuma- ja kilpailupäälliköksi nimitettiin Ari Vehniäinen ja yhteyspäälliköksi Mervi Kilpikoski.

Kilpikoski aloitti tehtävässään syyskuussa ja Vehniäi-nen lokakuussa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajak-si nimitettiin Risto Kauppinen. Muut jäsenet ovat Ismo Haaponiemi (vastuualueina yhteistyösopimukset, myyn-ti), Marjo Liljelund (talous, SSBL:n hallituksen edustaja), Jari-Pekka Lehtonen (markkinointi), Markku Huoponen


MaajoukkuetoimintaMiesten maajoukkueMiesten maajoukkueen toimintavuosi aloitti valmistautu-misen kohti Suomessa pelattavia MM-kisoja 2010. Vuoden 2009 aikana Suomi pelasi yhteensä kymmenen maaottelua ja piti yhden erillisen kesäleiritapahtuman, mikä tällä ker-taa toteutettiin kolmen viestijoukkueen voimin suunnis-tuksen Jukolan viestissä.

Helmikuussa Suomi kohtasi Ruotsin eri maajoukkuei-den Ruotsi-ottelussa, joka päättyi Västeråsissa tasan 5-5. Huhtikuussa oli EuroFloorballTour-turnaus Ruotsissa, jossa Suomi sijoittui toiseksi, voittaen Sveitsin 4-0, häviten Ruotsille 7-9 sekä voittaen Tsekin 11-5. Syyskuussa maa-joukkue oli neljän maan turnauksessa Latviassa, josta tuli-aisina oli kakkossija, kun Suomi voitti Norjan 6-2 ja Latvi-an 8-1, mutta hävisi Sveitsille 5-6.

EuroFloorballTour-turnauksessa Tsekissä Suomi oli kakkonen voitettuaan Sveitsin 5-3, hävittyään Ruotsille 6-8 sekä voitettuaan Tsekin 6-2. Tsekin EFT-turnauksessa pe-lattiin ensimmäistä kertaa uusilla EFT-säännöillä, joiden perusteella normaalipeliajan jälkeen lauotaan rangaistus-laukauskilpailut joista voittaja saa yhden lisäpisteen. Ran-

gaistuslaukauskilpailuista Suomi voitti Ruotsin, mutta hä-visi Sveitsille ja Tsekille.

Maajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykyn jatkoso-pimus saatiin valmisteltua maaliskuussa. Maajoukkueen toisena valmentaja keväästä 2009 toimi Petri Kettunen. Liigavalmentajia käytettiin apuna maajoukkueen kolman-tena valmentajana eri tapahtumissa. Joukkueenjohtajan tehtävistä vastasivat keväällä Kristian Linden sekä kesästä alkaen Kimmo Nurminen. Fysioterapeuteiksi seuraavalle MM-periodille valittiin Hannu Tuunainen ja Marko Pirho-nen sekä huoltajaksi Harri Lehtonen.

Naisten maajoukkueNaisten maajoukkueen toimintavuosi huipentui naisten MM-kisoihin joulukuussa Ruotsissa. Maajoukkue valmis-tautui MM-kisoihin seitsemässä maajoukkuetapahtumas-sa vuoden aikana. MM-kisoissa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Tsekin 3-1. MM-kisojen al-kulohkossa Suomi voitti Venäjän 7-1, Tanskan 6-1 sekä Puolan 6-3. Sveitsille Suomi hävisi 3-5. Välierässä Suomi

(media), Mervi Kilpikoski (yhteydenpito erityisesti kan-sainvälisesti, kuljetukset, majoitus, oheistoiminnat) ja Ari Vehniäinen (joukkueet, hallit, turvallisuus, ensiapu). Toi-mikunta valitsi keskuudestaan Marjo Liljelundin toimi-kunnan varapuheenjohtajaksi.

Järjestelytoimikunta kokoontui toimintavuoden aika-na kolme kertaa ja aloitti työnsä talouden ja visuaalisen ilmeen suunnittelusta sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista. Vapaaehtoisia avustajia kisojen toteuttamiseen tarvitaan 300–350. Kisojen ajankohta tuo lisähaasteita vapaaehtois-ten mahdollisuuteen osallistua kisojen järjestelyihin. Va-paaehtoisten rekrytoinnin ensimmäinen vaihe käynnistyi joulukuussa.

Kisojen ensimmäinen mediatapaaminen järjestettiin 11.11. hotelli Crowne Plazassa. Tilaisuudessa julkistettiin kisojen logo ja visuaalinen ilme. Logon ja visuaalisen il-meen suunnitteli kansainvälisesti palkittu designtoimis-to Porkka & Kuutsa Oy, joka on erikoistunut visuaalisten ilmeiden suunnitteluun ja brändikonsultointiin. Porkka & Kuutsa Oy on suunnitellut yli kymmenen vuoden ajan visuaalisia identiteettejä useille koti- ja ulkomaisille yri-tyksille sekä yhteisöille (Ahlstrom Oyj ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK).

SSBL:n hallitus vahvisti kisojen budjetiksi 1,4 miljoo-naa euroa. Kisojen talous rakentuu lipunmyynnin varaan, yli 60 % tuloista arvioidaan saatavan lipunmyynnistä. Toi-nen talouden perusjalka ovat yhteistyökumppanit.

Miesten 8. MM-kisat pelataan uudella tavalla: A- ja B-sarjan sijaan pelataan neljässä neljän joukkueen lohkossa. Kahdeksan maata on varmistanut paikkansa lopputurna-uksessa ja kahdeksan muuta pelaavat omasta paikastaan maanosien karsintaturnauksissa helmikuussa 2010.


hävisi isäntämaa Ruotsille 2-10. Ensimmäistä kertaa jou-lukuussa pelatut naisten MM-kisat toivat maajoukkueen rytmitykseen lisää kesäleiritystä sekä pelaajien tarkempaa fyysisen kunnon seurantaa kesän osalta. Kesällä joukku-eella oli kaksi kesäleiriä, joilla käytiin pelillisten asioiden lisäksi paljon fyysisen valmennuksen asioita ja harjoitte-lun ohjaamista sekä suoritettiin fyysisen suorituskyvyn testauksia.

Helmikuussa naiset voittivat Ruotsin 4-3, mutta seuraa-vana päivänä maajoukkueiden yhteisessä Ruotsi-ottelussa Suomi hävisi 1-10. Huhtikuussa Sveitsin EuroFloorball-Tour-turnauksessa Suomi oli kolmas pelattuaan tasan sekä Sveitsin (5-5) että Tsekin (1-1) kanssa ja häviten Ruotsille 1-7. voitti Sveitsin (3-1) ja Tsekin (6-0), mutta hävisi Ruot-sille (5-9). Syyskuussa Suomi voitti Polish Openin turna-uksen Puolassa kaatamalla lohkopeleissä Slovakian 16-2, Saksan 12-1, Puolan 13-1 ja Norjan 13-3 sekä pelaamalla tasan 3-3 Tsekin kanssa. Finaalissa Suomi voitti Sveitsin 4-1. Marraskuun EFT-turnauksessa Suomessa Hyvinkäällä Suomi oli kolmas voittamalla Tsekin 3-2 ja häviten Sveitsil-le 2-4 sekä Ruotsille 2-6. Uusitussa EFT-muodossa ottelui-den jälkeen lauotuissa rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi sai kolme lisäpistettä voittaen kaikki rl-kilpailut.

Toimintavuoden aikana maajoukkueen päävalmentaja-na toimi Matti Kaipio. Valmentajina toimivat Jari Oksanen, Juho Meuronen sekä Kati Pasanen, joka vastasi erityisesti fyysisestä valmennuksesta ja sen seurannasta. Joukkueen-johtajana oli Mari Murto, fysioterapeuttina Hannele Kero sekä huoltajana Anniina Paavilainen.

Poikien U19 maajoukkuePoikien maajoukkueen toimintavuoden kohokohta oli Suomessa Turussa toukokuussa järjestetyt poikien MM-kisat. MM-kisoissa Suomi saavutti MM-hopeaa, voitta-malla alkulohkossa Slovakian 9-0, Tsekin 6-4 ja Norjan 13-0. Välierissä Suomi voitti Sveitsin rangaistuslaukaus-kilpailun jälkeen 3-2. Loppuottelussa Suomi hävisi Ruot-sille 3-8. Toimintavuoden aikana maajoukkue leireili yhteensä 26 päivää. MM-kisoihin saakka poikien maa-

joukkueen päävalmentajana toimi Lasse Eriksson. Val-mentajina toimivat Tero Sipilä ja Keijo Matilainen. Jouk-kueenjohtajana oli Pekka Ripatti ja fysioterapeuttina Ari Haapalainen.

Helmikuun Ruotsi-ottelussa Suomi hävisi Ruotsille 4-17. Marraskuussa EuroFloorballTour-turnauksessa Tse-kissä Suomi voitti Tsekin 8-2, mutta hävisi Sveitsille 3-5 ja Ruotsille 10-11. Rangaistuslaukauskilpailuissa Suomi voitti Sveitsin ja Tsekin, mutta hävisi Ruotsille. Maajoukkueen päävalmentajana elokuusta lähtien toimi Jarkko Rantala. Valmentajina olivat Miikka Lamu sekä Mikko Laurikai-nen. Joukkueenjohtajan tehtäviä hoiti Tommi Hiltunen ja huoltajana toimi Timo Kolehmainen.

Tyttöjen U19 maajoukkueTyttöjen maajoukkueen toimintavuosi jatkoi valmistau-tumista kohti 2010 pelattavia MM-kisoja. Uutena asia tuli tyttöjen maajoukkueen pelaaminen naisten I divisioo-nassa. Maajoukkue pelasi sarjassa kaikkia vastaan yhden vierasottelun kaudella 2009-2010. Tavoitteena oli parantaa joukkueen toimintaedellytyksiä kohti MM-kisoja. Vuoden 2009 aikana maajoukkue leireili yhteensä 11 päivää, joista erillisiä leirejä oli viisi päivää ja maaottelutapahtumien yh-teydessä kuusi päivää.

Helmikuussa maajoukkue oli mukana maajoukkueiden yhteisessä Ruotsi-ottelussa ja hävisi Ruotsille 0-5. Marras-kuussa tyttömaajoukkue osallistui EFT-turnaukseen Hy-vinkäällä. Turnauksessa Suomi pelasi tasan Sveitsin (6-6) ja Ruotsin (2-2) kanssa ja voitti Tsekin (11-1). Rangais-tuslaukauskilpailuissa Suomi voitti Ruotsin, mutta hävisi Sveitsille ja Tsekille.

Maajoukkueen päävalmentajana toimi Harry Virtanen, valmentajina Tommi Seikkula ja Juho Meuronen, joukku-eenjohtajana elokuuhun saakka Martti Meronen ja sen jäl-keen Esa Partanen sekä fysioterapeuttina Liisa Lehtimäki ja huoltajana Sari Partanen.

Opiskelijoiden maajoukkueetMiesten opiskelijamaajoukkue osallistui syyskuussa kan-sainväliseen seurajoukkueiden kutsuturnaukseen Vantaal-la. Opiskelijamaajoukkue sijoittui turnauksessa toiseksi. Seuraavat opiskelijamaajoukkueiden arvokisat pelataan 2010 toukokuussa.


TUKITOIMINNOT


OHJAAJA- JA VALMENTAJA-KOULUTUSYleistä.Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa pidettiin kaikkiaan 34 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 457 henkilöä. Aluekou-luttajat vastasivat alueellisista kursseista. Aluekouluttajina toimivat Lasse Eriksson (Etelä-Suomi), Tapio Tamminen (Sisä-Suomi), Atte Juuti (Länsirannikko, kevät), Kristian Hiltunen (Pohjanmaa) ja Karo Kuussaari (Pohjois-Suomi). Atte Juuti siirtyi kesällä Tanhuvaaran Urheiluopistolle ja Savo-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen aluekouluttajaksi. Länsirannikolla ei syyskaudella ollut aluekouluttajaa.

ValiokuntatyöKoulutusvaliokunta kokoontui viimeisen kerran. Tilalle perustettiin koulutustyöryhmä, joka toimii järjestö- ja seu-ratoimintavaliokunnan alla. Työryhmä kokoontui kerran, jolloin pohdittiin suuntalinjoja. Toimiala sivuaa myös ju-niorivaliokuntaa ja huippu-urheilun puolella valmennus 1- ja 2-työryhmiä.

Valtakunnallinen koulutusYhteensä oli seitsemän eri koulutustapahtumaa, joihin osallistui 91 henkilöä. 2-tason koulutuksia pidettiin viisi. 3-tason huippuvalmentajatutkinto (HVT) toteutettiin. Ee-rikkilän Urheiluopiston ja Palloliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin Valmentajan Ammattitutkinto (VAT). VAT-1 vietiin loppuun ja VAT-2 aloitettiin.

Alueellinen koulutusAlueellisesti toteutettuja 1-tason kursseja pidettiin yhteen-sä 27 kpl. Niissä koulutettiin 366 valmentajaa. Lisäksi kou-lutusta annettiin pelaajapolun tapahtumissa, Pikku Pohjo-lat ja Pohjola Cup sekä Talenttileireillä.

Seuratoiminnan kehittäminenSalibandyseurojen kehittymisohjelmassa toteutettiin toinen prosessi. Valtakunnallisesti merkittävää oli suora seuratuki, jota myönnettiin 200 urheiluseuralle päätoi-misen työntekijän palkkaukseen. Tukea on kolmen vuo-den ajalle. Kiinnostus oli suurta salibandyseuroissa ja tukea sai 12 seuraa. Palkatut henkilöt aloittivat syksyllä 2009. Salibandyliiton tukitoimet näille seuroille alkavat 2010.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus 2009 lukuina / Alueellinen koulutus

SBV 1 SBJ 1 SBN 1 SBO MV YHT

kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö

Etelä-Suomi 3 56 2 35 2 17 2 38 9 146

Sisä-Suomi 2 23 1 12 1 8 1 9 1 14 6 66

Länsirannikko 1 14 2 23 1 18 4 55

Pohjanmaa 1 12 1 25 2 37

Savo-Karjala ja Kaakkois-Suomi

2 22 1 11 1 15 4 48

Pohjois-Suomi 1 14 7 1 21

YHT 8 115 5 73 7 91 1 9 5 85 26 373

Valtakunnallinen koulutus

SBV 2 SBN 2 HVT VAT

kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö

2 28 3 42 1 15 1 6

SBV 1&2 = Salibandyvalmennus 1&2 SBJ 1&2 = Salibandyn juniorivalmennus 1&2SBN 1&2 = Salibandyn nuoriso-aikuisvalmennus 1&2 SBO= Salibandyn ja sählyn ohjaajakoulutusMV= Maalivahtikoulutus Teema= TeemaseminaaritHVT= Huippuvalmentajatutkinto, 3-taso VAT = Valmentajan ammattitutkinto


VALMENNUSTOIMINTAPelaajapolkuSalibandyliiton junioripelaajien kartoitus ja seurantajär-jestelmää kehitettiin edelleen ja se on nimetty salibandyn pelaajapoluksi. Alueellisia kartoitustapahtumia Pikku Poh-jola- tapahtumia järjestettiin kaikilla seitsemällä alueella. Aluekouluttajien järjestämiä tapahtumia oli kaikilla alueil-la kuusi. Pikku Pohjola- tapahtumissa osaamistaan alue-valmentajille näyttivät 1991- 1994-syntyneet tytöt ja pojat.

TestaustoimintaSalibandyliiton testaustoimintaa toteutettiin niin eri maa-joukkueille ja seuroille. Vuoden aikana SSBL:n testaaja Veli-Matti Hemmo suoritti yhteensä 14 testitapahtumaa ja testattavana oli yli 800 pelaajaa. Testaustoiminnasta pide-tään yllä Veli-Matti Hemmon toimesta tietokantaa, johon testien tulokset syötetään ja tuloksia pystytään vertaamaan viiteryhmässä.

Opiskele ja harjoittele leiritLeirien tavoitteina oli yhdistää urheilu ja opiskelu. Vuoden aikana olleet leirit järjestettiin yhteistyössä Eerikkilän ur-heiluopiston kanssa. Opintosuunnitelman sisältöinä olivat lajiharjoittelun ja omien opintojen lisäksi psyykkinen val-mennus, valmennusoppi sekä ilmaisutaito. Leireille valit-tiin maajoukkueringissä olevia huippulahjakkaita pelaajia. Pojilla leirejä oli keväällä kaksi ja tytöillä syksyllä yksi.

Urheiluoppilaitokset ja UrheiluakatemiatUrheiluoppilaitostoiminnalla pyritään parantamaan sali-bandypelaajien opiskelun ja urheilun yhdistämistä. Laji-liiton kannalta oppilaitokset toimivat alueellisina harjoi-tuskeskuksina. Valmennusta tarjoaa useampi oppilaitos ja

valmennus on toteutettu oppilaitoskohtaisesti. Salibandy-liiton yhteistyöoppilaitoksissa valmennus on koko luku-vuoden kestävää ja säännöllistä, yleensä 3 krt/vko. Kaikki yhteistyöoppilaitoksiin hakevat pisteytetään hakuajan pää-tyttyä Salibandyliiton toimesta, noudattaen Olympiakomi-tean pisteytysjärjestelmää.

Salibandyliiton kanssa yhteistyössä ovatseuraavat oppilaitokset: Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia, Urhea. Urheaan kuuluu useita oppilaitoksia, joiden urhei-lijoilla on mahdollisuus hakea salibandyn valmen-nusryhmiin. Perusryhmät seuraavista kouluista:Mäkelänrinteen lukio, Helsinki. Lajivalmennukses-ta vastaa Lasse Eriksson. Valmentajina Erikssonin lisäksi toimivat Kati Suomela ja Ari Haapalainen. Pohjois-Haagan lukio, Helsinki. Lajivalmentaja Pekka Ripatti. Sotungin lukio, Vantaa. Lajivalmen-taja Sami Vidgren.Turun seudun Urheiluakatemia. Perusryhmä Aurajoen lukio, Turku. Lajivalmentaja Atte Juuti (kevät) ja Matti Kaipio (syksy).Tampereen Urheiluakatemia. Perusryhmä Sammon lukio, Tampere. Lajivalmentajat Hannu Santanen ja Kati Pasanen.Joensuun Urheiluakatemia, Joensuu. Perusryh-mä Yhteiskoulun lukio, Joensuu. Lajivalmentaja Sami Viinikainen.Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Lajivalmen-taja Mikko Helanen.Oulunseutu Urheiluakatemia, Oulu. Perusryhmä Kastellin lukio. Lajivalmentaja Karo Kuussaari.Satakunta Sprts Academy-SSA, Pori. Lajivalmenta-ja Antti-Jussi Härkönen.Pietarsaaren Urheiluakatemia. Lajivalmentaja Markus Åbb.

Pohjola CupTapahtumiin koottiin valtakunnallisesti parhaat tyttö- ja poikapelaajat aluevalmentajien esityksistä. Lopulliset va-linnat suorittivat maajoukkuevalmentajat. Pohjola cu-peihin määriteltiin alueelliset kiintiöt lisenssipelaajien pohjalta. Tapahtumissa pelasivat 1991- 1992- syntyneitä. Aluevalmentajat valitsivat pelaajat joukkueisiinsa eril-lisessä valintatilaisuudessa. Pohjola cupit järjestettiin Eerikkilän urheiluopistolla. Pohjola cupin perusteella ikäkausimaajoukkueiden valmentajat valitsevat maajouk-kueleiriryhmänsä.


TalenttileiritLeirit olivat suunnattu 1993-1994-syntyneille. Leirejä jär-jestettiin kaksi. Osallistujia oli kesäkuussa 100 ja elokuussa 50. Kesäkuun leirille osallistui 50 tyttöpelaajaa ja 50 poika-pelaajaa. Elokuun leirille 50 poikapelaajaa. Leirit on suun-nattu seurojen lahjakkaille urheilijoille, jotka ovat motivoi-tuneita ja tavoitteellisia.

AluevalmentajatJunioripelaajien kartoituksesta ja seurannasta alueilla vas-tasivat aluevalmentajat. Heidän vastuullaan Pikku Pohjola- tapahtumissa olivat pelaajien seuranta, alueleiritykset sekä pelaajien esittäminen Pohjola cupiin. Aluevalmentajat teki-vät yhteistyötä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa.

Etelä-SuomiJari Palin (kevät), Kari Koivula (syksy),Hannu Mattila ja Ilkka Lehtinen, pojatJarno Kivinen, tytötLänsirannikkoJuha-Petri Kujansuu, pojatKari Vellinki, tytötKaakkois-SuomiHenry Pakarinen, pojatPette Nousiainen, tytötPohjois-SuomiKaro Kuussaari, pojatEsa Partanen, tytötSisä-SuomiHannu Santanen, pojatMinna Simonen, tytötPohjanmaaMatti Pollari, pojatToni Haapasalo, tytötSavo-KarjalaHenry Pakarinen, pojat

EROTUOMARITOIMINTAErotuomarivaliokunta (ETV) jatkoi erotuomaritoiminnan kehittämistä vuoden 2009 aikana kehitysohjelmiensa kautta, jotka perustuvat visioon Peli salibandyerotuomarille 2010. Kehitysohjelmat kohdistuvat liiga-, liitto-, nais- ja ns. A4 -luokituserotuomaritoimintaan sekä huippuerotuomarival-mennukseen. Kehitysohjelmat tukevat liiton strategiaa 2013.

Valtakunnallinen koulutusETV koulutti Eerikkilässä viikonloppukoulutuksissa alueiden erotuomarivastaavat, erotuomarikoulutusvas-taavat, erotuomariasettelijat, miesten ja naisten liiga- ja liittoerotuomarit, pääsarjojen erotuomarivalmentajat (eli et-tarkkailijat) sekä eri alueiden alue-erotuomarikoulut-tajat. Pääsarjojen erotuomarien ja et-valmentajien kou-lutuksesta huolehti pääsääntöisesti valiokunnan alainen työryhmä. Miesten liigakoulutusryhmän suuruus oli n. 30, naisten liigaan panostavien erotuomarien koulutus-

ryhmän koko n. 25, liittokoulutusryhmän n. 50 ja kou-luttajien n. 40. Pääsarjatarkkailijoiden lisäksi koulutettiin alueellisesti aluetarkkailijoita. Liigan osalta olosuhde-tarkkailuja jatkettiin. Liigaerotuomareita koulutettiin helmi-, touko- ja elokuussa. Liittokoulutusryhmän ero-tuomareita koulutettiin syyskuussa 2009 kahtena vii-konloppuna. Syksyllä 2009 koulutettiin Pohjola Cupien yhteydessä nuoria lupaavia mies- ja naiserotuomareita Eerikkilässä.

Erotuomarikoulutuksessa jatkettiin yhteispohjois-maisen erotuomarikoulutusmateriaalin käyttöä, mikä aloitettiin syksyllä 2003. Erotuomarikoulutuksessa opin-tosuoritukset merkittiin erotuomarin henkilökohtaiseen opintokirjaan.

Toimitsijakoulutusta jatkettiin alueilla. Koulutuksen hoitivat alueiden erotuomarikouluttajat yhdessä paikallis-ten erotuomarikerhojen kanssa.

ErotuomariasetteluSalibandyliigojen erotuomariasettelijana jatkoivat Marco Matinvesi (mliiga) ja Taneli Ahtiainen (nliiga). Play off- ja liigakarsintaotteluiden sekä Suomen Cupin jatko-ottelui-den asettelusta vastasi ETV. Alueiden erotuomarivastaavat ja -asettelijat huolehtivat kaikkien muiden liiton otteluiden erotuomariasetteluista. Erotuomariasettelussa käytettiin Asettelija-tietokoneohjelmaa. Miesten ja naisten liigoissa käytettiin erotuomaripalkkioiden ja matkakulukorvaus-ten maksamisessa keskitettyä maksamisjärjestelmää. Myös naisten liigassa ja miesten I divisioonassa siirryttiin syk-syllä 2009 keskitettyyn maksamisjärjestelmään. Muissa sarjoissa jatkettiin ottelupaikalla tapahtuvaa maksamiskäy-täntöä. Turnausmuotoisissa otteluissa matkakulukorvauk-set maksettiin liiton toimesta.

ErotuomarivalmennusPääsarjojen erotuomarivalmentajat suorittivat erotuomari-tarkkailua pääasiassa pääsarjoissa. Lisäksi he tekivät olo-suhdetarkkailutehtäviä sarjajärjestäjälle. Et-valmennuksen ja -koulutuksen apuna valiokunta käytti miesten ja nais-ten liigoissa sekä miesten I divisioonassa kerättävää jouk-kuepalautetta. Alueellinen et-valmennus kärsi tekijöiden vähyydestä eli liian usein ko. valmentajat joutuivat toimi-maan alueen muissa otteluissa erotuomareina edelleen jat-kuvan et-pulan vuoksi.

ErotuomariresurssitMaan eri alueilta on kuulunut huolestuttavia tietoja ero-tuomarien määrän riittämättömyydestä ja pelosta toimin-nassa mukana olevien loppuun palamisesta ylisuurien tehtävämäärien vuoksi. Edelleen joillakin alueilla ei ole pystytty asettelemaan kaikkiin otteluihin sääntöjen mukai-sesti kahta erotuomaria, vaikka asettelussa on myös käy-tetty eri alueilta ”lainattuja” erotuomareita. Erotuomarien suuri vaihtuvuus koettiin edelleen suurena ongelmana. Rekrytointiponnistelujen kautta erotuomarimäärä on nyt 920:n tienoilla. Erotuomareiden runsaat esteellisyydet ovat myös haitanneet toimintaa. Lisäksi erotuomaritoiminnan yleinen toimintailmapiiri kaipaa edelleen uuden strategian suuntaista pikaista korjausta.


Alueellinen erotuomaritoimintaKoulutuksessa käytettiin jatkuvan koulutuksen –periaatet-ta, mikä mahdollisti alueellisen erotuomarikoulutuksen ja-kamisen tasaisesti koko kauden ajalle. Erotuomarikerhojen kanssa jatkettiin yhteistyötä. Suomen Erotuomarien liiton (SEL) kanssa tehtiin yhteistyötä mm. ottamalla osaa eri la-jiliittojen yhteisen erotuomarikoulutuksen suunnitteluun ja osallistumalla SEL:n järjestämään koulutukseen.

Seuraavat seitsemän, eri alueiden et –toiminnan vuo-sikertomusta ovat pääsääntöisesti alueiden et –vastaavien laatimia ja ne kertovat osaltaan toiminnan kasvun tuomis-ta ongelmista ja muutospaineesta, jotka vaativat jatkossa runsaasti erimuotoista lisäresursointia.

Alueellinen erotuomaritoiminta on esitelty tarkemmin Aluetoiminta-kohdan yhteydessä

Kansainvälinen toimintaVuonna 2009 liiton kansainvälisinä erotuomareina toi-mivat Tuija Heiskanen, Heli Saario, Mikko Alakare, Vesa Vilkki, Jukka Paso, Anssi Silvo, Tommi Järventausta, Miik-ka Myllykangas, Marco Suvanto, Anssi Tuomi, Tero Fordell ja Lasse Vuola. Lisäksi syksyllä 2009 nimettiin ryhmään Andrew Lewis Jukka Pason lopetettua uransa. Kansainväli-set erotuomarit tuomitsivat maaotteluita ja muita kansain-välisiä otteluja IFF:n RC:n asettelujen mukaisesti useissa Euroopan maissa.

Toukokuussa Suomessa järjestettyjen nuorten MM-kisoissa (MU19) erotuomaritehtäviä oli pareilla Fordell-Vuola, Järventausta-Myllykangas ja Paso-Silvo sekä jou-lukuussa Ruotsissa pidetyissä naisten MM-kisoissa oli mukana pari Heiskanen-Saario.

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINENSeuratoiminta on Salibandyliiton pitkän aikavälin strate-gian mukainen kokonaisuutensa, jota ohjaavat sen omat visiot ja tahtotilat. Seuraorganisaatioiden vahvistaminen on lajin kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää tule-vaisuuden haasteisiin vastaamiseksi, sillä seurojen toimin-nan kehittymisen kautta sekä paikallinen että alueellinen lajitoiminta kehittyy.

IFF:n nimeämät suomalaiset kansainväliset erotuo-maritarkkailijat (Ronny Bränbacka, Klaus Koskela, Lau-ri Oksanen ja Sami Rahikainen) suorittivat kv. otteluissa tarkkailutehtäviä. Lisäksi Klaus Koskela toimi yhtenä vas-tuuhenkilönä erotuomariasetteluissa ja toimi seminaari-kouluttajana RC:ssa. Miesten liigassa suoritettiin erotuo-marivaihtoa Tsekin ja Hollannin liittojen kanssa.

Koulutettujen määrät vuonna 2009

Erotuomarit Toimitsijat

Etelä-Suomi 330 642

Länsirannikko 116 492

Sisä-Suomi 150 576

Kaakkois-Suomi 80 193

Savo-Karjala 67 152

Pohjanmaa 78 134

Pohjois-Suomi 100 129

YHT 921 2318


valmistelussa (kuva). Oheinen kuva havainnollistaa pro-sessin, joka toteutettiin ns. suoran seuratuen hakemises-sa. 200 seuraa sai palkkaustuen, näistä 13 oli salibandy-seuroja: Espoon Oilers, FBC Turku, Happee (Jyväskylä), Josba (Joensuu), Keravan Bandy, M-team (Helsinki), Napapiirin Salibandy (Rovaniemi), SB Vantaa, SC Clas-sic (Tampere), Seinäjoen Peliveljet (SPV), Salibandyseu-ra Viikingit (SSV), Tapanilan Erä (Helsinki) ja Westend Indians (Espoo). Suora seuratuki lisäsi toimintavuoden aikana palkattujen työntekijöiden määrää salibandyseu-roissa 60 %:lla! Lisäksi seurat ovat hyödyntäneet mm. Työhön kutsu -hanketta palkkauksen mahdollistajana. Molemmista tukimuodoista löytyy tietoa osoitteesta www.seuratuki.fi.

Visiot 2013

Seuratoiminnan kehittämisen mallit jamenetelmät ovat vakiintuneet osaksi liiton

ja seurojen perustoimintaa.

Tahtotilat: • Suurten ja keskisuurten seurojen toiminnan suunnittelu on pitkäjänteistä ja tavoitteellista.• ”Avainseura” -verkosto on rakentunut.• Palkattujen henkilöiden määrä seuroissa lisääntyy.

Salibandyseurat ovat elinvoimaisiaja menestyviä.

Tahtotilat:• Seuratoiminnan perusteet on laajasti omaksuttu salibandyseuroissa.• Hyvät toimintatavat ja -mallit ovat kaikkien seurojen saatavilla.• Seurojen taloutta ja hallintoa hoidetaan pitkäjänteisellä ja kestävällä tavalla.• Seurojen toiminta-ajatukset vastaavat toimintaympäristön ja lajin vaatimuksia.

Salibandyseurojen yhteiskunnallinenmerkittävyys on paikallisesti vahva.

Tahtotilat: • Osallistuminen ja vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon on aktiivista ja tavoitteellista.• Salibandy on kansanterveydellisesti merkittävä liikuntamuoto.• Viestintä on tärkeä osa seuratyötä.

Seuratoiminta Salibandyliitossa koostuu neljästä tavas-ta kohdata seuroja: 1) seuratoimintakoulutukset 2) hyvien toimintatapojen ja mallien jakaminen 3) seurakohtaiset kehitysohjelmat sekä 4) miesten salibandyliigajoukkuei-den laatujärjestelmä.

ToteutusSeuratoiminnan peruskoulutukset (Seuratoimintapuu) toteutettiin salibandyseurojen kehittymisohjelman sisällä. Seuroja ohjattiin SLU-alueiden seuratoimintakoulutuksiin sekä SLU-alueiden seurakehittäjien ammattitaidon hyö-dyntämiseen.

Salibandyseurojen kehittymisohjelma 2008 päättyi toi-mintavuoden tammikuussa. Ohjelman suorittivat onnistu-neesti Espoon Oilers, Raahen Ponnistus, Kuopion Saliban-dyseura, Ulmalan Nuorisoseura (Iisalmi), Grankulla IFK (Kauniainen) ja Seinäjoen Peliveljet.

Vuoden 2009 kehittymisohjelmaan valittiin kahdeksan seuraa: Kangasalan Urheilijat -68, Salibandyseura Viikingit (Helsinki), Hirvensalon Heitto (Turku), Ylöjärven Pallo, Nibacos Kokkola ja Roismalan Ponnistus, Telakan Urheili-jat (Imatra) ja Uudenkaupungin Salibandy.

Vuoden aikana kokoonnuttiin kolmena viikonloppuna työskentelemään yhdessä. Viikonloppujen koulutuksissa käytiin läpi monipuolisesti seuratoiminnan osa-alueet ja työntekijän palkkaus. Koko prosessin ajan seurojen omia kehitystavoitteita työstettiin eteenpäin. Kehittymisohjelma toteutettiin yhteistyössä SLU:n kanssa. Ohjelman rehtorina toimi Sirpa Korkatti.

Loppusyksystä käynnistettiin salibandyseurojen kehit-tymisohjelman kolmas haku. Tällä kertaa kohderyhmänä olivat seurat, joissa on vähintään yksi puolipäivätoiminen työntekijä. Tällaisia salibandyseuroja on noin 35. Mukana luvussa ovat ns. suoraa seuratukea saavat seurat.

Miesten salibandyliigajoukkueiden auditointi täy-dennettiin auditoimalla liigaan noussut OLS. Auditoin-nissa selvitetään dokumenttien, haastatteluiden ja käy-tännön toiminnan seurannan avulla joukkueen ja seuran toiminnan suunnitelmallisuutta ja dokumentointia yh-deksällä osa-alueella. Osa-alueet ovat: 1) organisaatio ja henkilöstö, 2) strateginen suunnittelu, 3) urheilutoi-minta, 4) joukkueen tilat, 5) liigajoukkueen viestintä, 6) liigajoukkueen vaikuttavuus, 7) liigajoukkueen markki-nointi ja myynti ja 8) tapahtumajärjestelyt. Auditoinnis-ta joukkueille syntyy laatukäsikirja, jonka avulla kukin joukkue kehittää toimintaansa valitsemillaan kolmella osa-alueella.

Palkatut työntekijät seuroissaSalibandyliiton strategiaan kirjattujen tavoitteiden mukai-sesti palkattujen työntekijöiden määrän odotetaan lisään-tyvän salibandyseuroissa. Veikkausvoittovaroista myön-nettävät seuratoiminnan kehittämistuet omalta osaltaan mahdollistavat palkkauksia. Kertaluontoinen suora seura-tuki työntekijöiden palkkaukseen oli yksi merkittävä palk-kausten mahdollistaja.

Toimintavuoden alussa tehtiin vahvaa yhteistyötä seurojen kanssa palkkaushankkeiden suunnittelussa ja


VIESTINTÄ Salibandyliiton viestintä käsittää jäsenistölle suunnatun sisäisen sekä tiedotusvälineille ja sidosryhmille kohdenne-tun ulkoisen tiedotuksen. SSBL:n organisaatiossa viestintä on toimialoja läpileikkaavaa tukitoimintaa. Valtakunnalli-nen viestintä pitää sisällään liiton eri toimialat, jonka lisäk-si tärkeässä osassa on aluetoimistoista käsin tehtävä paikal-listason tiedotustoiminta.

Sisäinen tiedotusLiiton pääviestimet ovat www.salibandy.net–sivusto ja Salibandy-lehti. SSBL otti loppuvuodesta käyttöön säh-köisen Apsis-uutiskirjesovelluksen, jonka avulla jäsenistö tavoitetaan tehokkaasti ja nopeasti. Sähköposti- ja puhe-linpalvelulla on yhä merkittävä osa päivittäisessä jäsenneu-vonnassa.

Täydentäviä ja kohdennettuja tietopaketteja ovat Sali-bandyNews ja JunnuNews.

Salibandy-lehtiSalibandy-lehden ilmestymiskeroja harvennettiin. Lehti ilmestyi painettuna vuonna 2009 neljä kertaa (numerot 1-2 ilmestyivät kevät- ja 3-4 syyskauden aikana). Numeroa kohden sivumäärät ovat hiukan nousseet, yhden lehden keskimääräisen sivumäärän ollessa 72-76 sivua.

Salibandy-lehden saivat kaikki SSBL:n lisenssin lu-nastaneet jäsenetuna. Yhden numeron painos noudatteli lisenssipelaajien määrää (n. 42 000 kpl) ja kokonaisluki-jamäärä on n. 70 000. Lisenssipelaajien ohella lehdellä on myös pieni tilaajakanta. Salibandy-lehden näköisversio ja arkisto löytyy liiton internetsivuilta.

Salibandy-lehteä on kehitetty yhä vahvemmin aika-kauslehden suuntaan.

Lehden päätoimittajana jatkoi Markku Huoponen. Lehden toimitustyötä päätettiin vahvistaa toimitussihtee-rillä vuoden 2010 alusta alkaen. Tehtävään valittiin Matti Hannula, jonka kanssa tehtiin vuoden mittainen sopimus. Toimitussihteerin palvelut ostetaan ulkopuolisena palvelu-na (Primastory).

Lehden vakituiseen avustajakuntaan kuului n. 10 ulko-puolista kirjoittajaa ja kuvaajaa sekä myös SSBL:n toimi-henkilöitä. Lehden taitosta ja ulkoasusta vastasi pitkäaikai-nen kumppani Viestintänetti Oy/Juha Pöllänen. Painosta vastasi Punamusta.

www.salibandy.netSSBL:n internet-portaali, www.salibandy.net, on yhä kes-keisemmässä asemassa liiton viestinnässä. Uniikkeja vie-

railuja sivustolla kirjattiin kiivaimpina kuukausina yli 90 000 kpl ja koko vuoden aikana yli 750 000 kpl. Portaalin sivumäärä on erittäin laaja, joten sivujen päivitysvastuuta on jaettu usealle toimihenkilölle. Alue- ja toimialavastaa-vat huolehtivat oman vastuualueensa sivujen ajantasai-suudesta. Portaalista löytyy kaikki oleellinen tieto SSBL:n toiminnasta. Suosituimpia sivuja etusivun ohella ovat ti-lastosivut. Toimintakertomusvuoden aikana käynnistet-tiin liiton ja liigan nettisivujen uudistyö, joka jatkui 2010 puolelle.

Sivujen uudistyötä varten perustettiin projektityöryhmä, johon kuului sekä liiton, liigan että palveluntarjoajan edus-tajia. Tarjousten perusteella verkkopalvelu-uudistuksen to-teuttajaksi valittiin Zeeland Oy. Uudistuvilla verkkosivuilla tarjotaan uusia sähköisiä palvelumuotoja jäsenistölle.

Sporttirekisteri on osa SSBL:n sähköistä palvelukon-septia, mm. lisenssimaksut suoritetaan kokonaan verkon kautta. Muita SSBL:n hallinnoimia nettisivustoja ovat www.katusahly.fi ja www.seurakehittaminen.fi ja Saliban-dyliigan puolella www.salibandyliiga.fi ja sabasuora.fi.

Ulkoinen tiedotusYhteydenpitoa tiedotusvälineiden suuntaan hoidettiin leh-distötiedottein, tiedotustilaisuuksin ja toimittajatapaami-sin. Useita lehtiä avustettiin toimittamalla kuvamateriaa-lia ja asiantuntija-artikkelein. SSBL konsultoi tarvittaessa medioita juttujen toteuttamisessa. Salibandy-lehti on myös ulkoisen tiedotuksen ja lajimarkkinoinnin käyntikortti. Sen avulla edistettiin positiivisen mielikuvan syntymistä salibandysta.

Kansainväliset tapahtumatSalibandyliiton ja Salibandyliigan viestintä seurasi maa-joukkueiden edesottamuksia paikanpäällä. Vuonna 2009 pelattiin naisten MM-kisat Ruotsissa ja U19-poikien MM-turnaus Turussa. Lisäksi kansainvälisten viikonloppujen aikana nettisivujen toimitus ylläpiti tulospäivitystä ja otte-luraportointia.


Tilastokirja 2009. Kauden 2008-2009 sarjojen tilas-tot julkaistiin 500-sivuisessa kausikirjassa, joka ilmes-tyi lokakuussa. Kirjan toimituksesta vastasi Mika Hilska ja ulkoasusta Taittopalvelu Yliveto Oy. Kirjaa painettiin (SLU paino) 1 500 kpl. Kirjaa voi ostaa SLU:n myynti-palvelusta.

Muu materiaaliSSBL kertoo toiminnastaan ja taloudenhoidostaan toimin-tasuunnitelman ja vuosikertomuksen muodossa. Liiton muuhun julkaisutoimintaan kuuluu oppaita ja valmennus-koulutusmateriaalia (kirjallisuus ja dvd:t), joiden myynti tapahtui SLU:n myyntipalvelun kautta.

HALLINTOValtuustoValtuuston sääntömääräinen kokous pidettiin 25.4.2009 Helsingissä. Kokouksessa paikalla oli viisitoista valtuus-ton jäsentä ja kolme hallituksen jäsentä. Valtuusto valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Sanna Siltasen. Valtuusto vahvisti ja hyväksyi liiton tilinpäätöksen, tuloslaskelman ja taseen sekä vuosikertomuksen vuodelta 2008. Valtuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille.

Valtuuston jäsenetEtelä-SuomiSanna Siltanen (Salibandyseura Viikingit ry), vara-jäsen Leslie Wardi (Espoon Oilers ry)Jukka Haavisto (Kerkkoon urheilijat ry), varajäsen Yrjö Kokljuschkin (Tikkurilan Tiikerit ry)Matti Kahila (SB-Pro Nurmijärvi ry), varajäsen Anne Salminen (Porvoon Salibandyseura ry)

Sisä-SuomiMarkku Lappi (MultiAnts ry), varajäsen Jari Pajari (Äänekosken Urheilijat ry)Minna Simonen (Koo-Vee ry), varajäsen Jari Pulk-kinen (SB Juupajoen Junnut ry)Esa Johansson (SC Classic ry), varajäsen Esa Kan-gasmäki (Ilves ry)

Kaakkois-SuomiMarja Talikka (NST-Lappeenranta ry), varajäsen Markus Helvasto (Pontuksen Nouseva Voima ry)Rauno Sarja (HU-46 ry), varajäsen Arri Kiili (SC Jenga ry)Olli Lehtonen (Korven Honka ry), varajäsen Anne Auraskari (SB Tuska Team ry)

PohjanmaaTuulikki Kangasluoma (Seinäjoen Peliveljet ry), varajäsen Timo Ristimäki (Nurmon Jymy ry)Antti Nikkola (Ilmajoen Kisailijat ry), varajäsen Simo Kourio (Woodcutters ry)

Jyrki Koskela (Kauhajoen Karhu ry), varajäsen Mika Sarkkinen (Nibacos Kokkola ry)

Savo-KarjalaRaimo Hulmi (Joensuun salibandy ry), varajäsen Mauri Pursiainen (Outokummun Pallo 84 ry)Kalevi Aho (SB Raatti ry), varajäsen Esa Huttunen (Rökäletappio ry)Olli Kankimäki (Kuopion Salibandyseura ry), vara-jäsen Marko Laitinen (PAVE ry)

LänsirannikkoAnssi Reunanen (SB Naantali ry), varajäsen Mari Ketolainen (AFC Campus ry)Jarkko Nieminen (Rauman Salba ry), varajäsen Arto Kuuluvainen (FBT Blue Flames ry) Heini Reunanen (TPS Salibandy ry), varajäsen Krista Forsman (Salon Palloilijat ry)

Pohjois-SuomiJussi Tolonen (Oulun Luistinseura ry), varajäsen Kari Koivikko (Oulun Tarmo ry) Jukka Teerikangas (Limingan Niittomiehet ry), va-rajäsen Keijo Kekkonen (Napapiirin Salibandy ry)Reino Moilanen (Kuusamon Pallo-Karhut ry), vara-jäsen Arto Ojala (Merikoski SBT ry)

LiittohallitusHallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista ker-taa. Lisäksi pidettiin kolme puhelinkokousta. Liittohallitus koostui jäsenten valitsemasta puheenjohtajasta ja kahdek-sasta (1+8) jäsenestä. Toiminnanjohtaja ja pääsihteeri toi-mivat hallituksen esittelijöinä. Heidän lisäkseen kokouk-sissa oli läsnä liiton ja liigan toimihenkilöitä. Henkilöstön ja hallituksen kehitysseminaari pidettiin 5.-7.6. Suomen Urheiluopistolla, Vierumäellä.

Huippu-urheilun sarjajärjestäjänä ja maaottelutapahtu-mien koordinoijana toimi liiton omistama osakeyhtiö, SSBL Salibandy Oy. SSBL:n edustajina SSBL Salibandy Oy:n hal-lituksessa ja sen varapuheenjohtajana toimi liiton puheen-johtaja Matti Ahde. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen toimi SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajana.

Suomen Salibandyn Tuki Säätiössä puheenjohtajana toimi Salibandyliiton puheenjohtaja Matti Ahde, hallituk-sen jäsenenä liiton hallituksen jäsen Marjo Liljelund, Mika Honkasalo, Risto Kauppinen ja Henri Kuitunen. Säätiön asiamiehenä toimi liiton toiminnanjohtaja Jari Kinnunen.

Liittohallituksen kokoonpanoMatti Ahde, puheenjohtaja Marja-Sisko Luode, varapuheenjohtajaJyrki KangasniemiAnn-Christin KauttoMarjo LiljelundValtteri MikkolaMarko RomppanenVille TurunenHarri Väänänen


ValiokunnatLiiton hallitus perustaa liiton tarvitsemat valiokunnat ja nimeää niiden jäsenet. Valiokunnat ja niiden kokoonpanot toimintavuonna:

TulevaisuusvaliokuntaPuheenjohtaja: Matti Ahde. Jäsenet: Mikael Fogelholm, Ismo Haaponiemi, Paula Jouh-ten, Timo Kekkonen, John Liljelund, Risto Nieminen, Mika Pantzar, Eila Ruuskanen-Himma.Sihteeri: Jari Kinnunen.

ErotuomarivaliokuntaPuheenjohtaja: Klaus Koskela.Jäsenet: Marjo Alanko, Veli Halonen, Jouni Kääriäinen, Juha Sirkka, Dick Wallenius. Sihteeri: Jukka Parviainen.

Huippu-urheiluvaliokunta Puheenjohtaja: Valtteri Mikkola.Jäsenet: Jorma Hyytiä, Arja Joutsen, Kari Jussila, Erik Piispa. Sihteeri: Petri Kettunen.

Maajoukkuetyöryhmä: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), JP Lehtonen, Marja-Sisko Luode, Seppo Pulkkinen.Valmennus I: Petri Kettunen (ryhmän vetäjä), Lasse Eriks-son, Jari Oksanen, Kim Sällström, Taneli Tiilikainen.Valmennus II: Kaarina Salomaa (ryhmän vetäjä), Lasse Eriksson, Arja Joutsen, Petri Kettunen, Jyrki Paajanen, Kati Pasanen.

JuniorivaliokuntaPuheenjohtaja: Ann-Christin Kautto.Jäsenet: Jari Fagerström, Arto Hiltunen, Antti Määttä, Jari Pulkkinen, Juha Pyyhtiä, Kari Väkiparta. Sihteeri: Kim Sällström.

Järjestö- ja seuratoimintavaliokuntaPuheenjohtaja: Marjo Liljelund.Jäsenet: Mervi Kilpikoski, Harri Lindblom, Harri Mäkelä 19.11. saakka, Jari Oksanen.Sihteeri: Ismo Haaponiemi.

Koulutustyöryhmä: Marjo Liljelund (ryhmän vetäjä), Me-rita Bruun, Miikka Lamu, Jari Oksanen, Marko Paju, Tapio Tamminen. Harrastetyöryhmä: Harri Mäkelä 19.11. saakka (ryhmän vetäjä), Riitta Hellgren, Minna Henriksson, Anssi Jukka, Kim Sällström, Eeva Welling.Aluetoiminnan kehittämistyöryhmä: Harri Lindblom (ryhmän vetäjä), Jani Holopainen, Tiina Koivisto, Minna Simonen, Elise Syrjälä

Kansainvälinen valiokuntaPuheenjohtaja: Matti Ahde.Jäsenet: Risto Kauppinen, Ismo Haaponiemi, Jari Kinnu-nen, John Liljelund (kutsuttuna).Sihteeri: Mervi Kilpikoski.

IFF-työryhmä: Risto Kauppinen (ryhmän vetäjä), Tom Hedkrok, Ismo Haaponiemi, Klaus Koskela, Tiina Nylan-der, Ari Vehniäinen.

KilpailuvaliokuntaPuheenjohtaja: Ville Turunen.Jäsenet: Kari Koivula, Jouni Kulmala, Markku Lappi, Jark-ko Nieminen, Markku Rantala, Sari Rinta-Luopa.Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

Kurinpitovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Väänänen.Jäsenet: Ann-Christin Kautto, Sami Rahikainen, Ari-Pekka Laitalainen, Ari Vehniäinen, Juhani Leppänen, Jyri Harti-kainen.Sihteeri: Mika Hilska.Kurinpitovaliokunta käsittelee salibandyn kurinpitoasioi-den kehittämistä.

Liiton kurinpitoryhmä: Rainer Ehro, Sirpa Leppäkangas, Sami Rahikainen, Harri Väänänen, Eija Wallenius.Sihteeri: Mika Hilska (äänivaltainen). Kurinpitoryhmä on Salibandyliiton kurinpitopäätöksiä te-kevä toimielin.


MarkkinointivaliokuntaPuheenjohtaja: Marko Romppanen.Jäsenet: Erkka Jaakkola, Juuso Enala, Tino Singh, Elina Hankkio.Sihteeri: JP LehtonenOlosuhdevaliokuntaPuheenjohtaja: Marja-Sisko Luode.Jäsenet: Kaisa Tamminen. Sihteeri: Esko Kyyhkynen.Asiantuntija: Seppo Paavola (OPM).

SääntövaliokuntaPuheenjohtaja: Jyrki Kangasniemi.Jäsenet: Jukka Haavisto, Tom Hedkrok, Mika Hilska, Klaus Koskela.Sihteeri: Esko Kyyhkynen.

HenkilöstöSalibandyliiton toimihenkilöorganisaatio muodostui orga-nisaatiomallin mukaisesti määritellyistä ydinprosesseista ja tukitoiminnoista, joita ovat talous ja hallinto, proses-siohjaus ja järjestötoiminta, kilpailu-, erotuomari- ja olo-suhdetoiminta, nuoriso- ja harraste, valmennus ja huippu-urheilu, koulutus- ja kehitys, viestintä sekä markkinointi ja myynti. Liiton johtoryhmä koostui kahdeksasta henkilös-tä: Jari Kinnunen, Ismo Haaponiemi, Ari Vehniäinen, Kim Sällström, Petri Kettunen, Jari Oksanen, Markku Huopo-nen ja Jari-Pekka Lehtonen.

Vuoden 2010 joulukuussa Suomen Salibandyliiton toi-mesta järjestettävät miesten kahdeksannet MM-kilpailut aiheuttivat muutoksia toimihenkilöorganisaatiossa. MM-kisojen kokopäiväisiksi työntekijöiksi nimitettiin Saliban-dyliiton järjestösihteeri Mervi Kilpikoski (MM2010 yhte-yspäällikkö 1.9. alkaen) ja Salibandyliigan kilpailupäällikkö Ari Vehniäinen (MM2010 kilpailu- ja tapahtumapäällikkö 1.10. alkaen). Ari Vehniäisen paikalle Salibandyliigan kil-pailupäälliköksi nimettiin 1.10. alkaen Etelä-Suomen alue-vastaava Terho Laaksonen. Laaksosen tilalle Etelä-Suomen aluevastaavaksi nimettiin samaan aikaan Etelä-Suomen alueen sarjasihteeri Jan Kondo. Kondoa paikkaamaan sar-jasihteerin toimenkuvaan nimitettiin Tommi Korhonen, joka oli toiminut tätä aikaisemmin Salibandyliitossa sivii-lipalvelusmiehenä. MM2010 kisojen pääsihteeriksi nimi-tettiin 1.6. alkaen oman toimen ohella Ismo Haaponiemi. MM-kisojen johdosta tehdyt henkilöstöjärjestelyt suunni-teltiin kestämään vuoden 2010 loppuun saakka.

Henkilöstökeskiarvo toimintavuonna oli 23,96 henki-löä (23,58 henkilöä vuonna 2008). Liiton osakeyhtiömuo-toisessa huippu-urheiluyksikössä, SSBL Salibandy Oy:ssä työskenteli neljä (4) henkilöä. Vuoden aikana liitossa suo-ritti siviilipalvelustaan viisi henkilöä. Osa-aikaisia työnte-kijöitä oli kuusi (6). Työntekijöistä kolme oli toimintavuo-den aikana vanhempain- ja hoitovapaalla.

Osa-aikaisia työntekijöitä olivatHiltunen Kristian, aluekouluttaja, PohjanmaaJuuti Atte, aluekouluttaja Länsirannikko, aluekou-luttaja Kaakkois-Suomi ja Savo-Karjala 1.6. alkaenKuussaari Karo, aluekouluttaja, Pohjois-Suomi

Lepola Lasse, järjestö- ja henkilöstöassistentti 1.10. alkaenNykky Petteri, päävalmentaja miesten maajoukkueTammine n Tapio, aluekouluttaja, Sisä-SuomiValmentajille, kouluttajille, Salibandy-lehden avustajille ym. työ- tai palkkiosuhteisille makset-tiin palkkioita ja työkorvauksia.

Työsuojelu– ja yhteistoiminta työpaikallaToimintavuoden aikana työsuojelutoimikunta jatkoi toi-mintaansa. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toi-mi Mervi Kilpikoski ja jäseninä Kim Sällström, Merita Bruun ja Jari Oksanen.

HenkilöstöluetteloBruun Janne, assisstentti (harraste- januorisotoiminta, valmennus ja huippu-urheilu),14.4. alkaen.Eriksson Lars, koulutus- ja valmennus- koordinaattoriHaaponiemi Ismo, pääsihteeri(oto pääsihteeri MM2010 8.6. alkaen)Hagman Mira, sihteeri (äitiys– ja hoitovapaalla)Hindström Tanja, puhelinneuvojaHolopainen Jani, aluevastaava Savo-KarjalaHuoponen Markku, tiedottaja, tiedotuspäällikkö 1.9. alkaenJukka Anssi, aluevastaava Kaakkois-SuomiKettunen Petri, valmennuspäällikköKilpikoski Mervi, U19MM pääsihteeri 1.1.-31.5., järjestösihteeri 1.6.-31.8., yhteyspäällikkö MM2010, 1.9. alkaenKinnunen Jari, toiminnanjohtajaKoivisto Tiina, aluevastaava LänsirannikkoKondo Jan, sarjasihteeri Etelä-Suomi ,aluevastaava Etelä-Suomi 1.10. alkaenKorhonen Tommi, aluetyöntekijä Etelä-Suomi1.9-30.9., sarjasihteeri Etelä-Suomi 1.10. alkaenKyyhkynen Esko, kilpailupäällikköLaaksonen Terho, aluevastaava Etelä-Suomi,Salibandyliiga kilpailupäällikkö 1.10. alkaenLaukka Juha, aluevastaava Pohjois-SuomiLeppänen Juhani, aluevastaava Sisä-SuomiLepola Lasse, jäsensihteeri 30.9. saakka,järjestö- ja henkilöstöassistentti 1.10. alkaen(1/2 päiväinen)Oksanen Jari, koulutuspäällikköPaavilainen Anniina, 16.10. saakkaParviainen Jukka, erotuomariasiantuntijaSveholm Anne, puhelinneuvoja 31.7. saakka(vanhempainvapaalla)Sällström Kim, nuorisopäällikköTiilikainen Taneli, aluevastaava PohjanmaaVehniäinen Ari, kilpailu- ja tapahtumapäällikkö MM2010, 1.10 alkaenVasankari Johanna, jäsensihteeri(vanhempainvapaalla 31.8. saakka)Virtanen Kati, kirjanpitäjäWelling Eeva, harrastevastaava


TalousVuoden 2008 lopussa perustetulle Salibandyn Tuki -sääti-ölle tehty lahjoitus sen peruspääomaksi aiheutti hetkellisen notkahduksen liiton likviditeettitilanteeseen alkuvuonna 2009. Tästä huolimatta liiton maksuvalmiusasema säilyi hyvänä koko toimintakertomusvuoden. Toukokuussa 2009 järjestetyt poikien U19 MM-kisat oli budjetoitu alijäämäi-seksi. Lopulta kisojen taloudellinen tulos muodostui vielä budjetoituakin suuremmaksi.

Vuoden 2009 tuotot (liikevaihto) olivat 4 524 030 €, jossa oli kasvua edellisvuoteen 7,73 prosenttia (Kaavio 7, ks. viime vuoden kertomus). Tilivuoden tulos oli niukas-ti alijäämäinen (-14 460 €). Liiton tulorahoitus muodos-tui seuraavasti: osanottomaksut 38 prosenttia (2008: 36

%) (Kaavio 4). Kasvua osanottomaksuissa edellisvuoteen on 6,6 prosenttia. Reilut 27 prosenttia tulorahoituksesta tuli jäsen- ja lisenssimaksutuloina. Näiden kasvu edellis-vuoteen on 8,12 prosenttia. Valtion toiminta-avustuksen osuus tulorahoituksesta oli reilut 18 %., Muiden tuottojen merkittävää suhteellista kasvua selittää toimintakertomus-vuonna laajennettu erotuomareiden keskitetyn maksamis-järjestelmän laajennus koskemaan kaikkia pääsarjoja. Seu-rojen jäsenmaksu oli 190 euroa.

Henkilöstökulut muodostivat suurimman osan ku-luista toimintakertomusvuonna. Henkilöstökulujen osuus koko kulurakenteesta oli 33 prosenttia (2008: 30%), jossa on kasvua edellisvuoteen 9,373 %. Vuokrien osuus kuluista oli 21 prosenttia, jossa kasvua edellisvuoteen 6,39 %. Mat-

Yhteistyösopimukset 6%

Yleisavustukset 18%

Vuokratuotot 0%

Pääsymaksut 1%

Korko- ja osinkotuotot 0%

Ilmoitus- ja mainostuotot 0%

Myyntituotot 1%

Jäsen- ja lisenssimaksutuotot 27%

Muut tuotot 4%Osanottomaksut 38%

Siirrot, luovutusyms. tuotot 4%

Kaavio 4. Liiton tulorahoituksen jakaantuminen vuonna 2009.

Matka- ja majoituskulut 20%

Vuokrat 21%

Henkilöstökulutyhteensä 33%

Materiaalikulut 2%

Muut toimintakulut 7%

Ulkopuoliset palvelut 10%

Paino-, toimitus- japostituspalvelut 5%

Luottotappiot ja korkokulut 0%

Lahjoitukset 0%

Muut kulut 1%

Poistot 0%

Kaavio 5. Liiton kulurahoituksen jakaantuminen vuonna 2009.


kakulujen osuus kulurahoituksesta oli 20 prosenttia, muu-tos edellisvuoteen -4,03 % (Kaavio 5).

Liiton tase tilinpäätöshetkellä on 2 692 249,55 euroa. Tase supistui vuonna 2008 Salibandyn Tuki -säätiölle teh-dyn lahjoituksen johdosta 13,36 % (Kaavio 6). Tarkemmat euromääräiset tiedot liiton vuoden 2009 taloudellisesta tu-loksesta ilmenevät tasekirjasta.

Liiton omistamalle osakeyhtiölle SSBL Salibandy Oy:lle vuosi 2009 oli kymmenes tilikausi. Vuoden 2009 liikevaih-to muodostui ennätykselliseksi ollen 759 959,43 eroa. Kas-vua edellisvuoteen oli 14,77 %. Yhtiö tase tilinpäätöshet-kellä oli 541 990 €. Yhtiön keskimääräinen henkilömäärä vuonna 2009 oli 4 henkilöä. Tilikauden liikevoitoksi muo-dostui 13 055 €.

Järjestöyhteistyö ja edunvalvontaSuomen Salibandyliitto ry on perustajajäsen 1993 peruste-tussa urheilun keskusjärjestössä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä (SLU). Liitolla oli edustajat SLU:n viestintävaliokun-nassa (Jari Kinnunen), olosuhderyhmässä (Esko Kyyhky-nen) ja liikuntapoliittisen työn jäsenryhmässä (Mervi Kil-pikoski). Lisäksi liiton toimihenkilöt osallistuivat muihin SLU:n koolle kutsumiin työseminaareihin ja työryhmiin.

Salibandyliitto on jäsenenä seuraavissa liikunnan alue-järjestöissä: Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali), Pohjois-

Pohjanmaan Liikunta ry (PoPLi), Lounais-Suomen Lii-kunta ja Urheilu ry (LiiKu), Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU), Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (Eslu), Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (Kepli) ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (PLU).

Salibandyliitto kuuluu lasten ja nuorten liikunnan toi-mialajärjestöön Nuori Suomi ry:hyn (NS) ja harraste- ja kuntoliikunnan toimialajärjestöön Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:hyn. Jari Kinnunen oli Nuori Suomi ry hallituk-sen ja Nuori Suomi säätiön hallituksen sekä Nuori Suomi Palvelut Oy:n hallituksen jäsen. Hän kuului myös Nuoren Suomen valtuuskuntaan. Harrastevastaava kuului Kunto-liikuntaliiton aikuisliikunnan vastaavien työryhmään ja nuorisopäällikkö Nuoren Suomen nuorisovastaavien työ-ryhmään. Ismo Haaponiemi kuului myös Nuoren Suomen lajiliittopalveluiden johtoryhmään.

Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry:n kanssa jatkettiin vuonna 1994 alkanutta yhteistyötä Kuurojen SM-sarjan muodossa. Erityisryhmien liikunnan alalla yhteistyötä tehtiin vammaisliikuntajärjestöjen ja vammais- ja kan-santerveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Lihastautiliiton ja Suomen Invalidien Urheiluliiton kans-sa (sähköpyörätuolisalibandy). Toimintakertomusvuonna merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat Oy Veikkaus Ab, OP-Pohjola, Tallink-Silja ja Cumulus Restel.

2005200420032002200120001999199819971996 2006 2007 2008 2009Kaavio 6. Liiton taseen kehitys vuosittain (1996-2009).

2005200420032002200120001999199819971996 2006 2007 2008 2009

Kaavio 7. Liiton liikevaihdon kehitys vuosittain (1996-2009).

Taseen loppusumma: 2.692.249 € (-13,36%)

Liikevaihto: 4.524.030 € (+7,72%)


OlosuhteetSSBL:n olosuhdestrategian mukaan salibandylla tulee olla riittävän kokoista tilaa salibandyn harrastamiseen riittä-västi. Olosuhdeasioissa strategian mukaan vaikutetaan kuntien liikuntatoimiin ja seuroja konsultoidaan salivuo-rojen jakopolitiikassa.

Liiton olosuhdetyössä on kolme osa-aluetta: liikun-tapaikkarakentaminen ja – varustaminen, kunnallisten liikuntapaikkojen taksat ja vuorojen jakoperusteet sekä halli- ja tapahtumaturvallisuus. Liitto on edistää näitä osa-alueita jakamalla tietoa salibandyn olosuhdevaatimuksista ja harrastajamääristä, julkaisemalla asiaan liittyviä artik-keleita Salibandylehdessä ja internet- sivuillaan, suorilla yhteydenotoilla seuroihin ja muihin asiakkaisiin sekä pi-tämällä yhteyttä kuntien liikuntatoimiin ja yksityisiin hal-liyrittäjiin.

Toimintavuoden aikana on salibandyn olosuhteet ovat kehittyneet merkittävästi uudisrakentamisen myötä: uusia salibandyn vaatimukset täyttäviä halleja on valmistunut tai on valmistumassa mm. Turkuun, Ouluun, Kokkolaan ja Joutsenoon. Lisäksi useita hallihankkeita on vireillä, joissa salibandy on lajina merkittävästi mukana.

Suurissa kaupungeissa on salibandyn harrastamisen es-teenä ja kasvun hidasteena entistä laajemmille joukoille la-jin keskittyminen suurelta osin yksityisiin tiloihin. Suurten kuntien kohtuuhintaisten kunnallisten tilojen saaminen laajempaan salibandykäyttöön onkin lajille suuri haaste. Muualla maassa toiminta keskittyy pääasiassa kunnallisiin tiloihin. Keväällä 2009 osallistuttiin omalla osastolla Spor-tec-liikuntapaikkarakentamisen messuille. SSBL:n edustaja SLU:n olosuhderyhmässä on ollut toimintavuoden aikana Esko Kyyhkynen.

Kansainvälinen toimintaSalibandyliitto on Kansainvälisen salibandyliiton (IFF) perustajajäsen. Kansainvälinen liitto perustettiin vuonna 1986 yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa. IFF:ssa oli toimin-tavuoden lopussa 51 jäsenmaata. IFF on kansainvälisen ARISF:in (Sportaccord vuoden 2010 alusta lähtien) jäsen, saatuaan Kansainvälisen Olympiakomitean lajitunnustuk-sen vuoden 2008 lopussa.

IFF:n päätoimisto sijaitsee Helsingissä, Salibandyliiton toimiston yhteydessä. Toimintavuoden aikana toimistossa työskentelivät pääsihteeri John Liljelund, tiedottaja Meri-

ta Bruun, kilpailuassistentti Kaarina Salomaa ja assistent-ti Katriina Sahala. IFF ja SSBL jatkoivat toimintavuoden aikana sopimusta, jonka perusteella IFF:n päätoimisto on Suomessa vuoden 2012 loppuun saakka.

IFF:n hallitus piti toimintavuoden aikana neljä kokous-ta, joista yksi oli sähköpostikokous. Kokoukset pidettiin Turussa, Zurichissä ja Västeråsissa. Suomen liiton edustaja IFF:n hallituksessa on Risto Kauppinen. Hän johtaa IFF:n markkinointistrategian valmistelua. Kurinpitovaliokun-nan (Diciplinary Committee) puheenjohtajana toimi Ismo Haaponiemi. Muiden valiokuntien jäseninä olivat Tom Hedkrok (valitusvaliokunta, Appeal Committee), Klaus Koskela (erotuomarivaliokunta, Referee Committee), Ari Vehniäinen (sääntö- ja kilpailuvaliokunta, Rules and Com-petition Committee), Tiina Nylander (lääkintävaliokunta, Medical Committee) ja Paula Jouhten (urheilijavaliokunta, Athletes Committee).

Toimintavuoden lopussa IFF kutsui koolle puheen-johtajien ja toiminnanjohtajien seminaarin Västeråsissa naisten MM-kisojen yhteyteen. Paikalla oli laaja joukko eri maiden puheenjohtajia ja tapaamisen tavoitteena oli mää-ritellä erilaisten jäsenmaiden tarpeita – odotuksia ja val-miuksia tukea IFF:n toimintaa.

Kansainväliset kilpailutToimintavuoden aikana pelattiin poikien (U19) MM-kisat Turussa ja Raisiossa 6.-10.5.2009, seurajoukkueiden Euroopan mestaruusturnaus (EuroFloorball Cup) 14.–18.10.2009 Fredrikshavnissa, Tanskassa ja naisten MM-kisat 5.-12.12.2009 Västeråsissa Ruotsissa. Saibandyseura Viikingit (SSV) voitti toisena suomalaisena joukkueena Euroopan seurajoukkueiden mestaruuden voittamalla Ta-panilan Erän turnauksen finaalissa.

Finngerprint –verkostoFinngerprint –verkosto on suunnattu erityisesti suomalai-sille liikunnan ja urheilun kansainvälisissä luottamustoi-missa toimiville sekä muille kansainvälisistä yhteyksistä ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Finngerprint –verkosto viestii aktiivisesti mm. sähköpostin välityksellä liikunnan ja urheilun ajankohtaisista aiheista, kuten EU-asioista lii-kunnan ja urheilun näkökulmasta. SLU ylläpitää Finnger-print-verkostoa.



LIITE:TILINPÄÄTÖS

Suomen Salibandyliitto ryAlakiventie 2

00920 HelsinkiPuh. (09) 4542 140

Faksi (09) 4542 1420

Documents

Suomen Salibandyliiton vuosikertomus 2009