Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014

Vuosikertomus 2014

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014

Sisältö

Pelastusjohtajan katsaus ............................................................................... 4

Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti ...................................................... 7

Strategia ....................................................................................................... 9

Organisaatio .................................................................................................. 10

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta .................................................... 11

Avaintietoja vuodelta 2014 ............................................................................ 12

Hallinto ja henkilöstö ...................................................................... 12

Talous ............................................................................................ 13

Riskienhallinta ............................................................................................... 14

Turvallisuusviestintä ...................................................................................... 16

Operatiivinen toiminta ................................................................................... 20

Pelastustoiminta ............................................................................ 20

Ensihoito ........................................................................................ 23

Poimintoja vuodelta 2014 .............................................................................. 26

Kemppilänkadun huoneistopalo oli harvinaisen raju ........................ 26

Harjoittelu Jermuntien kerrostaloissa Raisiossa .............................. 28

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat .......................................................... 30

Tekniset palvelut ........................................................................................... 32

Tilastotietoa .................................................................................................. 34

Yhteystiedot .................................................................................................. 42

Julkaisija: Varsinais-Suomen pelastuslaitosPainosmäärä: 300Painopaikka: Painatuspalvelut, TurkuToimitus: Jaana JussilaKannen kuva: Maria NykyriTaitto: Mia Lehtonen

Pelastustoimen rakenneuudistus sai jäädä tulevaisuuteen

elastuslaitoksen vuosi 2014 oli varsin ta-pahtumarikas. Pelastustoimen rakenneuu-distuksen eteenpäin vieminen jatkui heti tammikuussa siitä, mihin se vuoden 2013

joulukuussa jäi. Pelastuslaitosten yhdistymisiä valmis-teltiin niin meillä kuin muuallakin, vaikka varsinaisia päätöksiä asiasta ei vielä ollut. Pelastustoimen osalta uudistus tai muutos jäi lopulta lähes kokonaan toteutu-matta. Ainoastaan kirjaus säästötavoitteesta ja yhteisten viesti- ja johtokeskusten perustamisista jäi lopullisiin papereihin. Muutenkin julkisen puolen rakenneuudistus jäi pieneksi vielä tässä vaiheessa. Rakenneuudistusta kuitenkin varmasti tarvitaan, ja vieläpä hyvin nopeasti, jotta kestävyysvajeesta selvitään. Suurin muutos, joka toteutui, oli sote-alueista päättäminen. Tämä päätös vaikutti ja vaikuttaa myös pelastuslaitosten ensihoito-toimintaan. Loppuvuoden aikana keskusteltiin kiivaasti siitä, miten ensihoito on tulevaisuudessa mahdollista ja/tai järkevää järjestää näillä suurilla sote-alueilla, ja miten pelastustoimi voi olla toiminnassa mukana. Lo-pulliset ratkaisut ja linjaukset tämän asian osalta tullaan tekemään tulevana vuotena.

Pelastuslaitosta työllistivät suuret tulipalot

Pelastustoimen vuotta värittivät suuret rakennuspalot sekä loppuvuoden ratapihan vaarallisten aineiden on-nettomuus. Kemppilänkadun kerrostalopalo oli erittäin voimakas ja muutenkin poikkeuksellinen. Onnistuneel-la pelastustoiminnalla kyettiin pelastamaan kymmeniä ihmisiä, mutta valitettavasti yksi henkilö menehtyi silti palossa. Palo sai paljon myös valtakunnallista julkisuutta ja Onnettomuustutkintakeskus ottikin sen tutkittavakseen. Virusmäentien rakennuspalossa menehtyi puolestaan kaksi henkilöä ja palo sai runsaasti huomiota keskeisen sijaintinsa, palon voimakkuuden ja laajuuden vuoksi.

Erinomaista julkisuutta puolestaan saimme, kun televi-siossa pyörähti käyntiin 112-sarja, jota oli kuvattu myös

täällä meillä. Ohjelmaa ja oman väkemme toimintaa oli hieno seurata, sillä toiminta oli arvojemme mukaista, eli nopeaa, tasapuolista ja ammattitaitoista.

Paloasemaverkkoa saimme uudistettua uuden Luo-lalan paloaseman valmistuttua loppuvuodesta. Aseman rakentaminen sujui erittäin hyvin, sillä sekä budjetti että aikataulu alitettiin. Luolalan paloasema on meidän toi-seksi suurin ja vilkkain paloasema, kun mittareina ovat hälytysten ja asemalla työskentelevien henkilöiden mää-rä. Asemalle sijoittuvat tässä vaiheessa riskienhallinnan henkilöstön lisäksi pelastusyksiköt, kolme ambulanssia ja Raision VPK.

Henkilöstöasiat lautakunnan painopisteenä

Lautakunnan vuosikellon painopiste oli henkilöstöasi-oissa. Henkilöstöstrategia ja pitkän aikavälin henkilös-tösuunnitelma päivitettiin muiden kokousasioiden ohella. Valtakunnallisen työhyvinvointihankkeen valmistuttua loppuvuodesta käynnistimme oman urapolkuja tuke-van hankkeemme. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii pelastuspäällikkö Mika Kontio, joka myös toimi valtakunnallisen hankkeen työryhmän puheenjohtajana. Loppuvuodesta saimme hallinto-oikeuden päätöksen lau-takunnan kokoonpanosta tehtyyn valitukseen. Hallinto-oikeus kumosi Turun kaupunginvaltuuston päätöksen lautakunnan kokoonpanosta ja näin jäimme taas vuo-denvaihteessa ilman lautakuntaa. Lautakuntahan oli jo kertaalleen uudelleen valittu, joten jää nähtäväksi, milloin saamme taas uuden lautakunnan kasaan.

Julkisen talouden vaikeuksista huolimatta pystyimme vuonna 2014 toteuttamaan palvelutasopäätöksen ja tuottamaan laadukkaita pelastustoimen sekä ensihoidon palveluita kuntalaisille, vieläpä erittäin taloudellisesti.

Jari Sainio, pelastusjohtaja

Pelastusjohtajan katsaus

4 Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014

Pelastusjohtajan katsaus

5Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014


Varsinais-Suomi 2014

Kunnat ja seutukunnat

Salo

Loimaa

Pöytyä

Laitila

Somero

Mynämäki

Kemiönsaari

Lieto

Sauvo

PaimioTurku

Uusikaupunki

Marttila

Koski Tl

Masku

Vehmaa

AuraRusko

Nousiainen

Oripää

Kaarina

Taivassalo

Tarvasjoki

Parainen

Raisio

Pyhäranta

Naantali

Kustavi

Salo

Loimaa

Pöytyä

Laitila

Somero

Mynämäki

Kemiönsaari

Lieto

Sauvo

PaimioTurku

Uusikaupunki

Marttila

Koski Tl

Masku

Vehmaa

AuraRusko

Nousiainen

Oripää

Kaarina

Taivassalo

Tarvasjoki

Parainen

Raisio

Pyhäranta

Naantali

Kustavi

Vakka-Suomi

Loimaan seutu

Turun seutu

Salon seutu

Turunmaa-Åboland

Maanmittauslaitos lupa nro22/MML13

0 4020 km


Varsinais-Suomen pelastuslaitos lyhyesti

Toimintavalmiudessa vuorokauden ympäri

Pelastuslaitos tuottaa pelastuspalvelut 28 kunnan alueella

uodesta 2004 on pelastustoimi hoidettu maakunnallisena. Varsinais-Suomen pe-lastuslaitos on yksi Suomen 22 aluepe-lastuslaitoksesta. Alueellistamisen myötä

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on vastannut pe-lastustoiminnasta Saaristomeren rannikolla yhteensä 28 kunnan alueella. 24h-valmiudessa olevia paloasemia alu-eella on kymmenen ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Yhteensä paloasemia on alueella reilu 80. Sopi-muspalokuntia koko Varsinais-Suomen alueella on 67.

Pelastuslaitoksen toiminta-alue ulottuu Uudestakau-pungista Saloon ja Loimaalta Turun saaristoon. Pinta-alaa on yhteensä 20 539 neliökilometriä, josta maa-aluetta 10 661 km2. Muu osa 9 876 km2 on vesialuetta. Oman haasteensa pelastustoimelle tuovat myös alueen 22 000

saarta. Varsinais-Suomen asukasmäärä on 470 880, joista 418 420 suomenkielisiä ja 26 964 ruotsinkielisiä.

Aluepelastuslaitoksen perustehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, tur-vallisuuskulttuurin edistäminen, poikkeusolojen väes-tönsuojelutehtävien hoitaminen ja niihin varautuminen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteissa. Pelastus-laitokselle kuuluu niin ihmisten, omaisuuden, eläinten kuin ympäristönkin pelastaminen ja suojaaminen.

Pelastuslaitos hoitaa myös sairaankuljetusta viiden terveyskeskuskuntayhtymän alueella: Turussa, Kaari-nassa, Raisiossa, Paraisilla sekä Naantalissa. Jatkuvassa hälytysvalmiudessa olevia sairaankuljetusyksiköitä on aluepelastuslaitoksella yhteensä 12. Ensihoitotehtäviä toiminta-alueella tulee yhteensä reilu sata päivässä.


Arvot:ammattitaitoisuus, nopeus ja tasapuolisuus.

Pelastuslaitoksen visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä, alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja

laadukkaiden pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja.

Toiminta-ajatus: Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa

ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti, kaikkina vuorokauden aikoina.


Strategia

elastuslaitoksen Strategia 2020 hyväksyttiin aluepelastuslautakunnassa marraskuussa 2010. Strategiassa on huomioitu valtakun-nan strateginen tilanne. Varsinais-Suomen

pelastuslaitoksen oma strategia on hyvin linjassa val-takunnallisten strategioiden kanssa. Strategiaa 2020 valmistettiin pelastuslaitoksella hyvin laajapohjaisella ryhmällä. Työhön osallistui lähes 30 henkilöä puolentois-ta vuoden aikana. Henkilöt edustivat kaikkia pelastus-laitoksen keskeisiä toimialoja, lisäksi mukana oli kaksi henkilöstön edustajaa.

Strategia 2020 tavoitteena on luoda yhteinen arvo-pohja pelastuslaitoksemme tulevalle työlle. Strategiassa määritellään yhteiset arvot: ”ammattitaitoisesti, nope-asti, tasapuolisesti”. Strategiassa on myös yhteinen vi-siomme: ”Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastus- turvallisuus- ja ensihoitopalveluiden tuottaja”. Vision tavoite on antaa suunta tuleville palvelutasopää-töksille ja vuosiohjelmille. Strategiassa määritellään myös toiminta-ajatuksemme: ”Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nope-asti kaikkina vuorokauden aikoina”. Toiminta-ajatus luo yhteisen pohjan sille tavalla, jolla palveluja tuotamme.

Strategia käytännön toteuttamista varten on määri-telty tulevaisuuden tärkeimmät painopisteet, jotka tulee erityisesti huomioida, jotta vision tavoite saavutetaan. Näitä painopisteitä on viisi 1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö, 2. Osaavat, motivoituneet, toimintakykyiset sopimuspalokunnat, 3.Toimiva ja katta-va/ riittävä paloasemaverkosto, 4.Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat sekä 5. Toiminnan edellyttämät riittävät

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Strategia 2020 toteutuminen

taloudelliset resurssit. Kustakin painopistealueesta on vielä erikseen haettu kriittiset tekijät eli ne seikat jotka eniten vaikuttavat kohdan toteutumisen onnistumiseen. Kriittisten menestystekijöiden avulla priorisoimme teke-misiämme ja kohdennamme resurssit parhaiten vision toteuttamiseen.

Strategia toteutumista mitataan niillä mittareilla, jotka löytyvät seuraavan strategiatason käytännön vuosiohjel-mista. Näistä vuosiohjelmista tärkein on palvelutasopää-tös. Palvelutasopäätökseen, joka on valtuustokausittain hyväksyttävä asiakirja, sisältyy mittareiden lisäksi myös esimerkiksi investointisuunnitelma, paloasemaverkko-päätös ja valvontasuunnitelma. Palvelutasopäätöksen lisäksi tärkeitä vuosiohjelmia ovat muun muassa talous-ohjelma, henkilöstösuunnitelma, ensihoidon suunnitelma sekä koulutus- ja viestintäsuunnitelma.

Lautakunta seuraa strategian toteutumista vuosittain. Pelastuslaitoksessa sitä seurataan pari kertaa vuodes-sa johtoryhmässä. Strategia prosessien kehittämisestä vastaa kehittämisyksikkö ja sen tukena toimiva strate-gian kehittämistiimi.

Tällä hetkellä sisäministeriö on asettanut työryhmän kirjoittamaan pelastustoimelle uutta valtakunnallista stra-tegiaa. Strategiaryhmään on koottu varsin suuri määrä eri pelastustoimen edustajia. Strategiatyön on aikataulujen mukaan oltava valmis kesään mennessä. Keväällä on myös eduskuntavaalit ja niihin liittyvä uusi hallitusohjel-ma tulossa. On erittäin todennäköistä että myös meidän nykyajassa elävä pelastuslaitoksemme tulee tekemään strategisia korjausliikkeitä seuraavan vuoden aikana. Uudistustöiden taustalla tulee aina ensisijaisesti olemaan pelastuslaitoksen toiminta kuntien ja kuntalaisten hyväk-si sekä oman henkilökunnan osaaminen ja hyvinvointi.

Tulevaisuuden tärkeimmät painopisteet:1. Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö2. Osaavat, motivoituneet, toimintakykyiset sopimuspalokunnat3. Toimiva ja kattava/ riittävä paloasemaverkosto4. Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat5. Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.


Organisaatio

elastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää viisitoistajäseninen aluepe-lastuslautakunta. Pelastuslaitosta johtaa pe-

lastusjohtaja Jari Sainio, tukenaan kuusitoistajäseninen johtoryhmä. Pelastusjohtajan välittöminä alaisina toimivat kolme pelastuspäällikköä, joilla kullakin on erikseen mää-ritelty vastuu- eli palvelualue:

Operatiivinen palvelualue jakaantuu ensihoidon ja pe-lastustoiminnan palveluyksiköihin. Palvelualasta vastaa

Pelastuslaitoksen organisaatio koostuu useammasta kerroksesta

VARSiNAiS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA

PELASTUSJOHTAJA JARi SAiNiOJOHTORYHMä

OPERATiiViNEN

PELASTUSPääLLiKKöJUHA ViRTO

RiSKiENHALLiNTA

PELASTUSPääLLiKKöMiKA ViLJANEN

TUKiPALVELUT

PELASTUSPääLLiKKöMiKA KONTiO

PELASTUSTOiMiNTA

ENSiHOiTO

VALVONTA

VARAUTUMiNEN

TALOUS

HALLiNTO

HENKiLöSTö

TEKNiNEN

KEHiTTäMiNEN

KOULUTUS JA ViESTiNTä

Organisaatiokaavio

pelastuspäällikkö Juha Virto. Lisäksi palveluyksiköiden suunnittelutyön tukena toimii operatiivinen esikunta.

Riskienhallinnan palvelualue muodostuu valvonnan ja varautumisen palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Viljanen.

Tukipalveluiden palvelualue muodostuu hallinnon, koulutuksen ja viestinnän, henkilöstön, teknisen, kehit-tämisen ja talouden palveluyksiköistä. Palvelualuetta johtaa pelastuspäällikkö Mika Kontio.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

PuheenjohtajaFMLindell Pia, Turku

Kaupunginhallituksen edustajafysioterapeuttiRinne Pirjo, Turku

Jäsen

varapuheenjohtaja, pienyrittäjä, paloesimies evpAlanko Kaarlo, Salo

eläkeläinen, palomestariArvonen Jouni, Uusikaupunki

hoitajaAugustin Heli, Nousiainen

everstiluutnanttiKorhonen Pentti, Turku

ylikonstaapeliLehti Timo, Salo

työnjohtajaLindeman Staffan, Parainen

lääkintävahtimestari/sairaankuljettajaNärvänen Vesa, Turku

sairaanhoitaja, yrittäjäRaisto-Elo Tanja, Laitila

yrittäjäRantala ilkka, Pöytyä

erityisopettaja, KMRouhiainen Hannele, Säkylä

pankkitoimihenkilöMuukkonen Tuula, Raisio

toimistopäällikköSukari Helena, Naantali

toimittajaSuominen Jari, Turku

linja-autonkuljettajaTolvanen Mika, Turku

Varajäsenyrittäjä Lehmusvaara Eeva-Leena, Turku

VarajäsenAndersson Li, Turku

Henkilökohtaiset varajäsenet

erityisopettajaKotti Minna, Somero

rakennusinsinööriRanta Tapio, Rautila

eläkeläinenErkkilä Veikko, Mynämäki

levyseppähitsaajaHurme Jyrki, Turku

sairaanhoitaja, koulunkäyntiavustajaMikkola Niina, Somero

lähihoitajaSuomi Berit, Kemiö

tutkimusassistenttiKorhonen Laura, Turku

ylikonstaapeliVirtanen Veli-Matti, Kalanti

Heilala Tuomas, Virttaa

täydennyskoulutuspäällikkö, KLUusitalo ilkka, Mellilä

tarkastajaSalo Maija, Masku

yrittäjäVänni Hanna, Mynämäki

eläkeläinen, linja-autonkuljettajaLempinen Jarmo, Turku

eritysluokanopettajaKoistinen Antti-Pekka, Turku

11

Hallinto ja henkilöstöuonna 2014 Varsinais-Suomen pelastuslai-toksella työskenteli 555 henkilöä, joista pelas-tustehtävissä 263, ensihoidon tehtävissä 149 henkilöä ja hallinnon tehtävissä 24 henkilöä.

Pelastustoiminnassa oli kertomusvuoden aikana 261 ja ensihoidon palveluyksikössä 130 henkilötyövuotta. Pelastustoiminnassa oleva henkilöstö tekee poikkeus-luvan alaista työaikaa ja ensihoitotoiminnassa toteute-taan 2-vuorotyön mukaista työaikaa. Pelastustoimintaa tuotettiin 10:ltä jatkuvassa miehityksessä olevalta palo-

asemalta. Edellä mainittujen lisäksi kolme paloasemaa on miehitetty virka-aikana. Näiden kolmen paloasemien valmius hoidetaan muuna aikana vapaaehtoishenkilöstön (VPK, toimenpidepalkkainen henkilöstö) toimesta. Pelas-tuslaitos tuottaa sopimuksen mukaista ensihoitopalvelua kuudelta paloasemalta.

Teksti: Pertti Soininvaara, hallintopäällikkö jaAnita Reiman, hallintosihteeri

Avaintietoja vuodelta 2014


Talousarsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen vuoden 2014 talous toteutui suunnitelmien mukaisesti monista muutosuhista ja -ehdo-tuksista huolimatta. Kuntatalouden monen-

kirjavilla säästösuunnitelmilla ja kuntien ja kuntayhtymi-en yhdistymisaikeilla haetaan jatkuvasti tehostettavaa, mittakaavaetuja sekä säästettävää. Siinä suhteessa organisaatiomme toiminta, talous ja henkilöstöresurs-sit on viritetty jo ennakolta näiden muutostavoitteiden vaatimuksiin. Yksi osoitus tästä on, että kunnille palau-tettiin ennakkomaksuosuuksista poiketen edellisvuosia enemmän. Talous toteutui näin ollen käyttöpuolen ja investointien osalta hieman jopa odotuksia paremmin.

Pelastuspalvelujen (pl. ensihoitopalvelut) henkilöstö-menot alittuivat reilusti. Tämä johtui mm. hyvästä hen-kilöstöresurssien suunnittelusta ja paremmasta opti-moinnista ja toisaalta henkilöstön palkkojen korotukset olivat maltillisemmat mihin budjetissa oli varauduttu. Palvelujen ostot ja materiaalihankinnat ylittyivät edelleen selvästi suunnitellusta. Tähän ovat syynä muun muassa hintojen noususta johtuvat vaihtelut ja ostopalveluiden tarpeen lisääntyminen. Vuokrakustannukset eivät ennus-tettavuutensa puolesta paljoa talousarviosta poikenneet. investointihankinnat toteutettiin talousarvion mukaisesti,

mutta tulojen vähyydestä johtuen hieman nettoylitys-tä tehden. Tuloja kertyi budjetoitua enemmän tarkas-tus- ja erhemaksujen ensimmäisen kokonaisen vuoden laskutuksista. Kokonaistulojen ylitys ja menojen alitus muodostivat tasapuolisesti kokonaisbudjetin ylijäämän.

Ensihoitopalveluiden talous toteutui tavoitteellisesti. Sairaanhoitopiirille yhteistoimintasopimuksella tuotettu nollakatteinen palvelu pysyi tulojen ja menojen osalta hyvin balanssissa. Ensihoitopalveluiden kokonaisme-noista noin 90 % koostuu henkilöstökuluista, jotka ylit-tyivät hienoisesti ennakoidusta, kun taas hankinnoista ja palvelujen ostoista kertyi säästöä. Kelatulojen yksik-köhintojen nousu ja tehtävämäärät näkyivät edelleen tulokertymässä, myös maksutuloista kertyi ylijäämää.

Aluepelastuslaitoksen vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintamenot (pl. ensihoitopalvelut) olivat 32,7 M€ ja tilikauden nettoinvestoinnit 1,95 M€. Pelastustoimen talouden toteutuma vuodelta 2014 oli n. 570 000 euroa ylijäämäinen. Vertailuna vuodelta 2013 kunnille palautet-tiin noin 130 000 euroa ja vuonna 2012 palautusmäärä oli runsas 50 000 euroa.

Teksti: Juho Kaituri, talouspäällikkö

Avaintietoja vuodelta 2014


Riskienhallinta


elastuslaitos suorittaa palontutkintaa tavoittee-naan tuottaa riskitietoutta pelastuslaitoksen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja pelas-tustoiminnan kehittämisen tarpeisiin.

Vuosi 2014 oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palontutkintaryhmälle kiireinen. Vuoden aikana syttyi useita paloja, joista muutamat olivat tutkinnan kan-nalta varsin haastavia ja henkilöstöresursseja vaativia. Tutkituista paloista saadun tiedon perusteella pystyttiin vuoden aikana myös tuottamaan lisämateriaalia ja sy-ventämään laitoksen osaamista monella eri taholla niin operatiivisessa kuin riskienhallintatyössäkin. Normaalien palontutkintatehtävien lisäksi pelastuslaitos osallistui edellisvuoden tapaan valtakunnallisiin, pelastuslaitosten yhdessä sopimiin teematutkintoihin, joiden tavoitteena on löytää yksityiskohtaisempaa tietoa tulipalojen syttymi-sestä ja niiden jälkiseuraamuksista kansallisella tasolla.

Turun Kemppilänkadulla maaliskuussa 2014 syttyi kerrostalopalo, joka herätti runsaasti valtakunnallista huomiota. Paloa tutki pelastuslaitoksen lisäksi myös Onnettomuustutkintakeskus. Tutkinnan seurauksena annettiin useita merkittäviä turvallisuussuosituksia, joi-den käytännön toteutuminen jää nähtäväksi tulevina vuosina. Vuoden aikana sattuneet vakavat kerrostalo-palot herättivät myös palontutkinnan osalta merkittäviä ammatillisia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä päästiin sel-vittämään ja havainnoimaan paremmin Raision ihalassa purkutuomion saaneissa kerrostaloissa. Kerrostaloissa tehtiin useita polttokokeita ja harjoituksia, joihin osallistui runsaasti pelastuslaitoksen henkilöstöä sekä poliisin ja vakuutusyhtiöiden edustajia. Polttokokeiden ja harjoi-tusten yhteydessä tehtiin normaalin kerrostalohuoneis-ton palossa palontutkinnan kannalta mielenkiintoinen painehavainto. Koepolttojen alkuvaiheessa tapahtuva paineennousu esti käytännössä avaamasta huoneiston sisäpuolista käyntiovea. Tuon havainnon seurauksena on tavoitteena käynnistää vuonna 2015 Aalto-yliopiston tutkimushanke, jossa tutkitaan kerrostalohuoneiston tulipalon aiheuttamia painemuutoksia eri olosuhteissa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on alustavasti mukana tässä valtakunnallisessa tutkimushankkeessa.

”Tavoitteena laadukkaammat riskienhallintapalvelut”

Pelastuslaitoksen palontutkintaTulipaloissa syntyneiden henkilövahinkojen määrä py-

syi myös edellisten vuosien kaltaisena. Kuolinpaloja oli yhteensä 6. Lisäksi kaksi ihmistä menehtyi yli 30 vuo-rokauden kuluttua palosta saatuihin vammoihin, mitä ei tilastoida kuitenkaan palokuolemana nyky-määritelmän mukaisesti. Vakavia henkilövahinkoja sattui kaiken kaikki-aan 15 tulipalossa. Kyseiset henkilövahingot kohdistuivat kahta tapausta lukuun ottamatta yksittäiseen henkilöön.

Pelastuslaitoksen palontutkijoiden suorittamia palontut-kintatehtäviä kirjattiin vuoden aikana 61. Henkilövahinkojen ja teemapalojen ulkopuolella tutkittiin 8 omaisuusvahinkoi-hin johtanutta paloa, joissa tutkinta käynnistettiin mittavien vahinkojen, henkilöturvallisuuden, pelastustoiminnan tai muun erityisen syyn vuoksi. Pelastuslaitoksen varsinai-seen palontutkintaan osallistui 10 henkilöä.

Pelastuslaitos kuntien varautumisen tukena

Pelastuslaitos tuotti kuluneen vuoden aikana alueensa kunnille ja yrityksille erilaisia varautumisen palveluja. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut varautumisen osalta olivat mm. eritasoiset neuvonta- ja asiantuntijapalvelut, joilla pyrittiin tukemaan asiakkaan varautumista erita-soisiin vaara- ja häiriötilanteisiin. Erityisesti pelastuslai-toksen varautumisen tukea ja osaamista kohdennettiin alueemme kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun kehittämiseen. Pelastuslaitos oli myös aktiivisesti muka-na kuntien johtoryhmille suunnatuissa varautumishar-joituksissa muun muassa suuronnettomuusharjoitusten yhteydessä. Kuntien johtoryhmien harjoitukset vietiin läpi mahdollisimman konkreettisesti ja käytännönläheisesti. Suuronnettomuusharjoituksiin osallistuneet kunnat koki-vat harjoitteet mielekkäiksi ja konkreettisiksi. Kuluneen vuoden osalta kohdennetuista varautumisen palveluista on toiminta-alueemme kunnilta saatu kaiken kaikkiaan hyvää palautetta. Kuntien varautumisen tukemiselle on selkeä tarve ja me pelastuslaitoksena haluamme olla mukana kehittämässä sitä edelleen.

Teksti:Mika Viljanen, pelastuspäällikkö

Riskienhallinta



Turvallisuusviestintä

Koulut turvallisuusviestinnän painopisteenä

elastuslaitos näkyi aktiivisesti vuonna 2014 messuilla ja erilaisissa yleisötapahtumissa. Tänä vuonna ei ollut isoja yleisötapahtumia kuten Turun messut, mutta pienempiä ta-

pahtumia oli riittävästi ja turvallisuusviestintää saatiin jaettua kansalaisille.

Vuosien 2013 - 2016 turvallisuusviestinnän painopis-teeksi valittiin koulut. Tavoitteena on kehittää koulujen omatoimista varautumista mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Kouluprojekti avattiin loppuvuodesta 2013 ky-selyllä Varsinais-Suomen ylä- ja alakoulujen rehtoreille. Vuonna 2014 kouluprojekti-hanke jatkui ja sen nimeksi tuli VarTu – Varsinaissuomalaista Turvallisuutta. Nimen saamiseksi järjestettiin Varsinais-Suomen kouluilla kilpai-lu, jonka voittaja sai paloturvallisuuteen liittyvän action-päivän Artukaisten paloasemalla. VarTu-hanke etenee ja vuonna 2015 olisi tarkoitus järjestää paloturvallisuuteen ja ensiapuun liittyvää koulutusta Varsinais-Suomen kou-lujen turvallisuusvastaaville.

Turvallisuustietoa virtuaalisesti

Vuosi 2014 alkoi jo tuttuun tapaan viranomaisten yh-teistyössä järjestettävällä hätänumeropäivällä. Hätä-keskuksen koordinoimaa 112-päivää vietettiin Varsi-nais-Suomen päätapahtumien merkeissä Turussa ja Uudessakaupungissa.

Jo paikkansa Varsinais-Suomessa vakiinnuttanut kampanja NouHätä! sai suosionsa jälleen kerran kah-deksasluokkalaisten keskuudessa. Vuonna 2014 vir-tuaalinen NouHätä-oppitunti sai jatkoa, jota tarjottiin kaikille Varsinais-Suomalaisille kahdeksasluokkalai-sille. Virtuaalitunnissa oli teemoina arjen turvallisuus, ensiapu, hätänumeroon soittaminen sekä tietenkin itse NouHätä!-kampanja ja kilpailu. Virtuaalitunnilla tavoitet-tiin iso määrä oppilaita pienillä resursseilla.

Varsinais-Suomen kakkosluokkalaisille tarjottiin turvalli-suusoppituntia syksyllä 2014, jossa tavoitteena on opettaa lapsille muun muassa hätänumero ja miten toimitaan oikein


Turvallisuusviestintä

tulipalotilanteessa. Kouluja ilmoittautuikin mukaan toistasa-taa. Turvallisuusoppitunnista kerättiin palaute sähköisesti.

Pohjoismaiden yhteistä paloturvallisuusviikkoa vie-tettiin marras-joulukuun vaihteessa. Viikko alkoi Päivä paloasemalla -tapahtumalla ja päättyi palovaroitinpäi-vään. Pelastuslaitos avasi ovensa neljällä paloasemalla Päivä Paloasemalla -tapahtumapäivänä.

Osallistuimme myös Spek:in ja Lasten Klinikoiden kum-mien yhteistyössä pelastuslaitosten ja VPK:iden kanssa järjestämään tapahtumaan lastenklinikoilla. Tapahtuman avulla vietiin Päivä Paloasemalla pienten potilaiden luok-se, jotka eivät muuten päivään olisi voineet osallistua. Ta-pahtuma järjestettiin eri paikkakunnilla ympäri Suomea ja se sai monen pienen potilaan päivästä iloisesti erilaisen.

Toiminnan kautta tutuksi

Pelastuslaitos näkyi myös monilla messuilla vuoden 2014 aikana. Rakentaminen ja Sisustamminen -messuilla lu-ennoitiin asumisen paloturvallisuudesta.

Saariston asukkaita tullaan muistamaan vuosittain aina kesäisin järjestettävällä tapahtumalla ”Saariston turvallisuuspäivä”. Vuonna 2013 tapahtuma järjestettiin iniössä, jossa mukana oli myös hätäkeskuspäivystäjä sekä iniön VPK. Vuonna 2014 saariston turvallisuuspäi-vä järjestettiin Nauvossa. Turvallisuuspäivän teemoina oli muun muassa alkusammutus, hätäensiapu, mökin koordinaatit sekä turvallisesti vesillä.

Vuoden 2014 aikana oltiin mukana myös Urapolku-tapahtumassa Logomossa ja Okra-messuilla Oripään

lentokentällä. Olimme mukana myös monissa pienem-missä yleisötapahtumissa.

Turvallisuusviestintää sosiaalisen median eri kanavissa

Pelastuslaitos on kampanjoinut turvallisuusasioista ak-tiivisesti sosiaalisessa mediassa vuodesta 2013 lähti-en. Suomen suosituimman some-kanavan, Facebookin, kautta olemmekin tavoittaneet kymmeniä tuhansia ih-misiä kuukausittain erilaisten julkaisujen myötä. Turval-lisuusviestinnän ja pelastuslaitoksen toiminnan esittelyn lisäksi olemme halunneet nostaa esiin myös tärkeän sidosryhmämme – sopimuspalokunnat.

Vuoden 2014 alusta laajensimme repertuaaria myös kahteen muuhun kanavaan: Twitteriin sekä WordPress-pohjaiseen blogiin. Painopiste Twitterissä on hieman eri kuin Facebookissa – tavoittelemme kanavassa erityisesti mielipidevaikuttajien, yritysten, yhteistyökumppaneiden, sekä tietysti median mielenkiintoa. Kuumaa Kamaa -ni-mellä kulkevaa blogia puolestaan kirjoitetaan ihmiseltä ihmiselle – blogia kirjoittaa kymmenen pelastuslaitoksen työntekijää, jotka kertovat turvallisuusasioista sekä pe-lastuslaitoksen arjesta omien kokemuksiensa pohjalta.

Saamamme menestyksen innoittamina jatkamme tu-levaisuudessakin uusien keinojen ja kanavien kokeilua turvallisuusviestinnän välineinä.

Teksti: Juha Karjalainen, koulutussuunnittelija Maria Nykyri, tiedottaja



Vain murto-osa palomiehen työstä on pelastustoimintaa. Työhön kuuluu myös harjoituksia, päivittäistä asemapalvelusta sekä ennaltaehkäisevää työtä turvallisuusviestinnän ja tarkastusten muodossa.

Tehtävämäärät vähenivät viime vuodesta

Operatiivisen toiminnan suunnitelmallisuutta parannettiin jälleen

elastuslaitoksen operatiivinen toiminta oli vuonna 2014 hieman rauhallisempaa edel-lisiin vuosiin verrattuna, kun mittarina käy-tetään tehtävämääriä. Pelastustoiminnan

tehtäviä kirjattiin vuoden aikana noin 8 100, kun vuonna 2013 vastaava luku oli noin 9 100. Ensihoidon tehtäviä pelastuslaitos sai hoitaakseen noin 41 250, mikä on 600 tehtävää vähemmän kuin vuonna 2013. Pelastustoimen osalta vähennystä selittää edellisvuosia vähäisemmät luonnononnettomuudet sekä ensivastetehtävien määrän väheneminen. Ensihoidossa taas Uudenkaupungin yksi-kön siirtyminen pois pelastuslaitokselta selittää tehtävä-määrän vähenemisen. Pelastuslaitos tuottaa kuitenkin edelleen ensivastepalveluja alueen asukkaille.

Valtakunnallista kehitystyötä ja sopimuksia

Tärkeä osa pelastuslaitoksen toimintaa on palvelujen kehittäminen, ja myös vuonna 2014 otettiin merkittäviä kehitysaskelia. Pelastuslaitos osallistui muun muassa val-takunnalliseen pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Pelastustoimintapalvelut- ja Ensihoitopalvelut-ryhmien toi-mintaan. Pelastustoimintapalvelut-ryhmä muun muassa ni-mesi pelastuslaitosten alus- ja venetoimintaa koordinoivan Pelas-ryhmän, jonka toimintaan osallistui henkilöitä muun muassa pelastuslaitoksen operatiivisesta esikunnasta.

Pelastuslaitoksen osaamista hyödynnettiin erilaisten valtakunnallisten hälytystoimintaa ohjaavien ja henki-löstön työkykyisyyttä ylläpitävien ohjeiden laadinnas-sa. öljyntorjuntasuunnitelman valmistelun yhteydessä pelastuslaitoksen henkilöstön osaamista hyödynnettiin myös Saaristomeren öljyntorjuntasuunnitelman (mukaan lukien Ahvenanmaa) laatimisessa sekä valtakunnallisen neuvottelukunnan toiminnassa (alue- ja aluskemikaali-vahinkojen torjunnan neuvottelukunta).

Pelastuslaitos allekirjoitti osaltaan merelliseen pelas-tustoimintaan erikoistuneen MiRG-toiminnan sopimuk-sen. Sopimus allekirjoitettiin yhdessä Rajavartiolaitoksen, Sisäasianministeriön Pelastusosaston ja Helsingin pelas-

tuslaitoksen kanssa. Sopimus luo hyvät puitteet toiminnan edelleen kehittämiselle. Pelastuslaitos osallistui myös MiRG-ohjausryhmän toimintaan kuluneen vuoden aikana.

Uusi öljyntorjuntasuunnitelma valmistui

Vuonna 2013 käynnistetty öljyntorjuntasuunnitelman päi-vitys vuosille 2015–2019 saatiin päätökseen ja aluepe-lastuslautakunta hyväksyi suunnitelman. Suunnitelman avulla pyritään ylläpitämään pelastuslaitokselle annet-tujen vaatimuksen mukaista valmiutta. Uusina toimin-tamuotoina suunnitelmaan sisällytettiin muun muassa pikapuomikaluston hankinnat. Uudella kalustolla pyritään siihen, että Saaristomeren alueella tapahtuvien öljyvahin-kojen torjuntatyö saataisiin entistä nopeammin käyntiin.

Torjuntakaluston ja -tekniikan valmistelussa on ollut tärkeässä roolissa Turun Ammattikorkeakoulun koordi-noimat Archoil- ja Sulku-hankkeet. öljyntorjuntasuun-nitelman tavoitteena on lisäksi kohdentaa määrärahoja koulutustoimintaan, jotta öljyntorjuntaveneitä kuljettavien henkilöiden pätevyyksiä kyetään ylläpitämään vaatimus-ten edellyttämällä tasolla.

Viesti- ja johtokeskukselle entistä suurempi merkitys

Pelastustoiminnan tukena toimiva Viesti- ja johtokes-kus (ViKE) on kehittynyt entistä merkityksellisemmäksi sekä pelastustoiminnan tukitehtävissä, että kuntien ja yhteistoimintaviranomaisten tilannekuvan muodostajana. ViKE ylläpitää ja tuottaa tilannekuvatietoutta, jonka avulla sekä kunnat että pelastuslaitos voivat tehdä tarvittavia varautumistoimenpiteitä muun muassa lumimyrskyjen ja voimakkaiden tuulien ja sateiden varalta.

ViKE:n toimintaa on tarkoitus kehittää edelleen vastaa-maan tulevia haasteita, joista merkittävin näyttäisi olevan kuntien toiminnalliseen muutokseen sisältyvä sote-alue-uudistus. Vuoden aikana muuttui myös hätäkeskusalue, joka kattaa nyt Varsinais-Suomen maakunnan lisäksi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueet.


Operatiivinen toiminta

PELASTUSTOiMiNTA



PELASTUSTOiMiNTA



PELASTUSTOiMiNTA

Vuoden aikana harjoiteltiin Seveso-kohteissa sekä Jermuntiellä

Pelastustoiminnan suunnittelulla varaudutaan arvioitui-hin uhkiin. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin suur-onnettomuuksien edellyttämät hälytysohjeet ja -vasteet kuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelastuslai-toksella on valmius niin sanotun yhtymä-vasteen käyt-töönottamiseen. Muodostelman toimivuutta testattiin syksyllä järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa Heikkilän ratapihalla Turussa.

Vuoden henkilöstökoulutuksiin kuuluivat myös johta-miskoulutukset Seveso-kohteissa. Keväällä toteutettiin päällystön johtamiskoulutus Pelastusopiston toimesta Naantalissa Neste Oil -yhtiön alueella. Myös Raision Jermuntiellä pelastushenkilöstö sai erinomaisen mah-dollisuuden harjoitella erilaisia käytäntöjä, kun alueelta saatiin kokonainen kerrostalo harjoituskäyttöön. Tuolloin harjoituksia ja demonstraatioita järjestettiin myös eri yhteistyökumppaneille muun muassa riskienhallinnan toimesta. Kohderyhminä oli muun muassa rakennusvi-rastojen ja Poliisin henkilöstöä.

Henkilöstöasioiden kehittäminen merkittävässä roolissa

Pelastuslaitoksen työsuojelutoimikunta jatkoi toimin-taansa vuodelle 2014 määritettyjen tavoitteiden mu-kaisesti ja kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Vuosi käynnistyi varsinaisten jäsenten ja varajäsenten pereh-dytys- ja koulutustilaisuudella. Toimikunnan kokouk-sissa käsiteltiin muun muassa paloasemakiinteistöjen sisäilmaan liittyviä epäkohtia, työpaikkatarkastusten raportteja ja esityksiä, ensihoidon palveluyksikön työ-turvallisuusohjeistusta sekä ensihoidon ja pelastustoi-minnan riskinarvio-järjestelmän käyttöönottoa (PERA). Työsuojelutoimikunta hyväksyi joulukuun kokouksessaan vuoden 2015 toimintasuunnitelman.

Pelastustoiminnan palvelualueen YT-ryhmän toimin-taa tiivistettiin siten, että ryhmään kutsuttiin henkilös-tön edustajia pelastus- ja ensihoidon palveluyksiöistä. Tavoitteena on, että tietoisuutta YT-ryhmän toiminnasta saadaan parannettua koko palvelualueen sisällä.

Henkilöstökyselyssä (Kunta10) esiin tulleiden haas-teiden parantamiseksi perustettu Kunta10-ryhmä jat-koi vuoden aikana työtään. Ryhmän toiminta muutet-tiin esitysten luovuttamisen jälkeen siten, että ryhmä seuraa esitysten vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin. Huomionarvoista on, että Kunta10-ryhmä antoi oman panoksensa myös pelastustoiminnan palveluyksikön tulospalkkiomallin kehittämisessä vuodelle 2015.

Pelastustoiminnan palveluyksikkö valmisteli lisäksi henkilöstön perehdytysmateriaalin muun muassa uusi-en henkilöiden työhön perehdyttämistä varten. Vastaava materiaali on käytössä ensihoidon palveluyksikössä.



ENSiHOiTO

Sopimuspalokunnat osaksi ensivastetoimintaa

Pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri yhdenmukaistavat ensivastetoimintaa

uoden 2014 aikana pelastuslaitoksen ensi-hoitoyksiköt suorittivat hieman alle 41000 tehtävää. Valtaosa tehtävistä suoritettiin Turun, Kaarinan ja Raision alueella, mikä

näkyi myös alueen yksiköiden käyttöasteen nousuna. Keskuspaloaseman ambulanssien osalta käyttöaste oli jopa 70 % valmiusajasta. Potilaiden tavoittamisviiveet pysyivät edeltävien vuosien tasolla eli 90 % alueemme kiireellistä ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavoitettiin noin 7 minuutin kuluttua hälytyksestä.

Vuoden vaihtuessa sopimuksin vahvistettu ensivaste-toiminta 22 sopimuspalokunnan kanssa on osoittautunut erittäin tärkeäksi osaksi varsinais-suomalaista ensihoi-tojärjestelmää. Pelastuslaitoksen tavoitteena on saada koulutettua lisää ensivastetoimijoita tulevien vuosien ai-kana. Ensivastetoiminnan kehittämistä ja seurantaa varten perustettiin yhteistoimintaryhmä, jossa on kaikkien ensi-vastetoimijoiden alueellinen edustus. Ryhmän tehtävänä on yhdessä pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin kanssa

kehittää ja yhdenmukaistaa operatiivista ensivastetoimin-taa. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa.

Vuoden alusta lisäsimme hoitotason valmiutta ensihoi-don palvelutasopäätöksen mukaiseksi. Tämä mahdollisti 20 ensihoitajan määräaikaisen viran perustamisen. Suurin osa uusien virkojen haltioista löytyi omasta palveluyksi-köstä. Pelastuslaitoksella on 12 sopimuksen mukaista ambulanssia, joista kaikki, yhtä lukuun ottamatta, ovat hoitotason yksiköitä. Kuluneen vuoden aikana saimme myös 3 uutta esimiestä, jotka valikoituivat 22 hakijasta haastattelujen perusteella. Uudet esimiehet saivat pereh-dytyksen tehtäviinsä kevään aikana ja ovat onnistuneet tehtävässään tavoitteiden mukaisesti.

Ensihoidon palveluyksikköön perustettiin syksyllä KEHRY-ryhmä (ensihoidon kehittämisryhmä). Ryhmä muodostuu kymmenestä ensihoidon ammattilaisesta ja sen puheen-johtajana toimii ensihoitopäällikkö. Ryhmän toiminnan ta-voitteena on lisätä luottamusta ja vuorovaikutusta työnte-kijöiden sekä työnantajan välille. Ryhmässä keskustellaan



ENSiHOiTO

henkilöstöön liittyvistä päätöksentekoprosesseista, erilai-sista toiminnan kehittämistarpeista, työturvallisuudesta ja yleisesti työhyvinvointia edistävistä asioista.

Uusia ambulansseja hankimme hankintasuunnitelmam-me mukaisesti kaksi ja ne sijoitettiin Raision ja Jaanin pa-loasemille. Samalla varustimme kaikki kaksitoista ambu-lanssiamme uusilla monitoreilla, jotka mahdollistavat muun muassa sydänfilmin ja verenpaineen ottamisen potilaalta.

Palveluyksikkömme osallistui heinäkuussa Nauvossa järjestettyyn saariston turvallisuuspäivään, jossa esitte-limme kalustoamme ja toimintaamme yhdessä muiden palveluyksiköiden kanssa. Julkisuuteen pääsimme myös useamman kerran 112-sarjan kuvausten ansiosta. Oh-jelman taltiointeja tehtiin useita vuoden aikana. Saimme myös ohjelman tuottajalta ”kauden paras asiakaskon-takti” maininnan ja kunniakirjan. Syksyllä valmistui myös

henkilökunnan innovaation seurauksena ”ensihoidon ka-lenteri 2015”. Kalenterissa on kuvia palveluyksikkömme henkilökunnasta. Saimme kunnian antaa itse kaupun-ginjohtaja Aleksi Randellille ensimmäisen painosta tul-leen kalenterin hänen vieraillessaan pelastuslaitoksella.

Kesälomien päättyessä palveluyksikkömme varautui Länsi-Afrikasta alkunsa saaneen Ebola-viruksen torjuntaan laatimalla ohjeistuksia, hankkimalla suojavarusteita sekä harjoittelemalla yhdessä sairaanhoitopiirin yhteispäivys-tyksen sekä Turun terveystoimen kanssa. Hyvän viran-omaisyhteistyön seurauksena saimme puolustusvoimilta Ebola-potilaan kuljettamiseen soveltuvan kuljetuspussin.

Teksti: Juha Virto, pelastuspäällikkö Markku Rajamäki, ensihoitopäällikkö Kari Alanko, aluepalopäällikkö

Merkittävimmät onnettomuudet ja tapahtumat

• Ensihoito päättyi Uudessakaupungissa.

• 4.3. vaste suuri - Naantali Exon Mobile (moottoriöljysäiliön eristeiden palo).

• 17.3. Kemppilänkatu Turku, palokuolema. Tulipalosta evakuoitu 50 ihmistä, joista viisi sairaalaan ja yksi menehtynyt.

• 20.3. vaste suuri - navettapalo Pöytyällä. Kaikki 24 lehmää saatiin pelastettua.

• 6.4. palokuolema (Turku, Pelttarinkatu).

• EVY YT-ryhmä perustettiin.

• Koko kesäkuu ja juhannuksen sää poikkeuksellisen kylmä. Lämpötila päivisin n. 10 astetta. Piikkiössä ja Halikossa raesateen jälkeen useita samanaikaisia liikenneonnettomuuksia. Lisäksi ukkoskuuroja.

• 22.6. pienkone törmäsi lentokentällä matkustajakoneeseen (2 tarkistukseen).

• 6.8. Kemiönsaaressa metsäpalo (vaste suuri). Palanut alue n. 4 ha, paljon isohkoja metsäpaloja heinä-elokuussa.

• Turun Pitkäsalmen ja Lentoaseman öljyvahingot - molemmissa tapauksissa kevyttä polttoöljyä valui maahan ja/tai mereen.

• Lokakuussa MiRG-sopimus allekirjoitettu.

• MiRG-ohjausryhmän työhön osallistuminen.

• 3.11. palokuolema Somerolla.

• 4.11. 2 palokuolemaa Turussa (Virusmäentie 22).

• 19.11. palokuolema Pyhärannassa.

• 21.11. ullakkopalo Turussa YO-kadulla (46 evakuoitu).

• 12.12. Salossa rivitalon palossa evakuoitiin 10 henkilöä.


ENSiHOiTO



Poimintoja vuodelta 2014

Vuosi 2014 muistetaan suurista rakennuspaloista Varsinais-Suomessa

Kemppilänkadun huoneistopalo oli harvinaisen raju

emppilänkadulla Turun Pansiossa sattui 17.3.2014 lajissaan harvinainen ja erittäin raju huoneistopalo. Tulipalossa evakuoitiin 50 ihmistä, joista viisi siirrettiin sairaala-

hoitoon. Palossa menehtyi yksi henkilö. Hälytys Kemppilänkadun kerrostalon huoneistopalosta

tuli maanantaiaamuna 17.3.2014 klo 6.25.Hälytyksen keskisuureen rakennuspaloon saivat päi-

vystävä palomestari sekä sammutusautot Raisiosta, kes-kusasemalta Turusta ja Naantalista. Hälytysvasteeseen kuuluivat myös säiliöauto ja puomitikasauto keskusase-malta Turusta sekä yksi ensihoitoyksikkö.

Kohde oli 70-luvun puolivälissä rakennettu kahdeksan-kerroksinen asuinkerrostalo, jossa oli yksi porrashuone ja 35 asuntoa. Tulipalo oli syttynyt toisen asuinkerrok-sen yksiössä.

Hälytys otettiin vastaan perustehtävänä, kerrostalohuo-neistossa syttyneen tulipalon sammutuksena. Matkan aikana hätäkeskukselta saatiin lisätietoja: rappukäytä-vässä oli paljon savua, palovaroitin soi ja kohteesta oli tullut useita soittoja. Hetkeä myöhemmin hätäkeskus ilmoitti, että toisen kerroksen asunnon ikkunasta lyö-vät lieskat ulos. Kohdetta lähestyessä huomattiin, että savua oli muodostunut valtavasti. Näytti siltä, että kyse olisi ollut teollisuushallin eikä asuinrakennuksen palosta.

Olosuhteet poikkeuksellisen haastavat

Palokunnan saapuessa paikalle palo oli rikkonut huo-neiston ikkunan ja liekit löivät siitä ulos. Palo oli päässyt leviämään auki jääneen huoneiston oven kautta porras-huoneeseen. Kuumuus sekä paloja savukaasujen määrä porrashuoneessa olivat poikkeuksellisen suuret. Savu ja lieskat löivät ulos porrashuoneen savunpoistoluukuista.

Palavaa asuntoa lähestyttäessä kuumuus porrashuo-neessa oli niin kova, että se esti suoran etenemisen pa-lavaan huoneistoon. Sammutus oli aloitettava etäämpää porrashuoneesta. Sammutustyön edetessä havaittiin, että palo oli levinnyt koko porrashuoneeseen syttyneen huoneiston kerroksessa aina ylimpään kerrokseen asti.

Kaikki mahdollinen palava aines, kuten huoneistojen ovet, paloi tai oli palanut.

Tilanteen laajuuden ja vakavuuden takia kohteeseen hälytettiin lisää sammutus- ja säiliöautoja.

Pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö seurasi tilan-netta ja liitti itsensä tehtävään. Hän otti tilanteen koko-naisjohdon tehtäväkseen ja jakoi sammutus- ja pelastus-tehtävät. Kaikkiaan kohteessa oli 14 pelastustoiminnan yksikköä ja pelastustoiminnan kokonaishenkilömäärä kohteessa oli 43. Myös ensihoidon kenttäjohtaja ja ti-lannekeskus seurasivat tilannetta ja lisäsivät kohteeseen ensihoidon yksikköjä niin, että niitä oli kenttäjohtajan lisäksi paikallaan kaikkiaan kahdeksan.

Mittavilta henkilövahingoilta säästyttiin

Sisällä rakennuksessa olleet palomiehet sammuttivat syttyneen huoneiston lisäksi porrashuoneen ja asunto-jen ovet. Huoneistojen ovet olivat palaneet puhki. Käy-tännössä asuntoihin pääsi kävelemään suoraan sisälle palaneen oven läpi, eikä ovia tarvinnut rikkoa tai murtaa. Savua oli levinnyt lähes kaikkiin asuntoihin.

Asukkaita oli parvekkeilla ja ikkunoissa. Osa oli hätään-tyneitä, osa taas hyvinkin rauhallisia. Sammutustyön ede-tessä asukkaita siirrettiin ulos turvaan. Palomiehet toivat asukkaita ulos porrashuoneen kautta pako- ja savusu-kellusmaskien kanssa sekä ilman hengityksensuojaimia. Asukkaita pelastettiin myös kahdella puomitikasautolla parvekkeilta ja ikkunoista. Palomiehet siirsivät asukkaita huoneistosta toiseen, jotta pelastaminen puomitikkailla olisi mahdollista. Kaikkiaan rakennuksesta siirrettiin turvaan 49 henkilöä, yksi henkilö oli ulkona palokunnan saapuessa paikalle. Palossa menehtyi yksi henkilö, syttyneen asunnon asukas. Jatkohoitoon kuljetettiin yhteensä viisi henkilöä.

Tulipalon laajuuden ja voimakkuuden huomioiden hen-kilövahinkojen määrä on erittäin vähäinen. Sammutus-työn alkuvaiheessa monella kävi mielessä, että saattaa tulla useampia menehtyneitä ja vaikeasti loukkaantunei-ta. Onneksi asukkaat ymmärsivät pysyä asunnoissaan sisällä. Porraskäytävään lähteminen olisi tietänyt mel-



koisella varmuudella sinne jäämistä. Toisaalta asukkaat jäivät asuntoihinsa turvaan todennäköisesti juuri siksi, että porrashuoneessa oli heti runsaasti savua ja liekkejä.

Kemppilänkadun paloa käsitelty alan julkaisuissa ja koulutuksissa

Kemppilänkadun kerrostalon huoneistopalo on saanut valtakunnallisesti suurta huomiota ja sitä on käsitelty muun muassa pelastustoimen ammattilehdessä. Onnet-tomuustutkintakeskus teki Kemppilänkadun kerrostalo-

palosta tutkintaselosteen, jossa se antaa suosituksia ker-rostalojen paloja henkilöturvallisuuden parantamiseksi.

Palosta on kerrottu kokemuksia myös Suomen Pa-lopäällystöliiton koulutuspäivässä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella Kemppilänkadun tulipalo on saanut meidät miettimään ja kehittämään toimintaamme ker-rostalon huoneistopalossa sekä palon ja savukaasujen hallinnassa porrashuoneessa.

Teksti: Olli Suominen, päivystävä palomestari


eväällä 2014 pelastuslaitos sai Raision kaupungilta mahdollisuuden käyttää har-joitteluun purettavaksi määrättyjä kerros-taloja Jermuntiellä.

Kerrostaloissa ja kiinteistöissä harjoittelu on parasta harjoittelua oikeiden tilanteiden varalle. Kun vahinkojen määrää ei tarvitse miettiä, harjoittelu voidaan toteuttaa aivan todenmukaisesti.

Kevään aikana Jermuntien taloissa harjoiteltiin usei-ta satoja työtunteja. Kuumia savusukellusharjoituksia järjestettiin noin kahdelle sadalle palomiehelle ja useita tunteja erilaisia toimintatapojen harjoitteita ja testauksia. Harvassa kerrostalon rappukäytävässä on palanut noin 50 kertaa asunto.

Kerrostaloissa pystyimme suorittamaan erilaisia harjoit-teita. ihmisten pelastamista korkealta, nostolavan käyttöä, etsintää savuisissa tiloissa, ovien oikeanlaista murtamista, savutuuletusta, palon kehittymisen seuraamista, erilaisia sammutustekniikoita, ryhmän ja joukkueen toimintaa tuli-paloissa, lämpökameran käyttöä, savunhallintaa rappukäy-tävässä, leviämisen estämistä ja lähes kaikkea mahdollista.

Näkyvin osa ulkopuolisten silmin oli lämpimien savu-sukellusharjoitusten läpivienti, jolloin ikkunoista ja savun-poistoluukusta tuli mustaa savua. Joskus ikkunoista näkyi myös hieman liekkejä, kun pääsimme harjoittelemaan ko-konaisuuksia huoneistopalojen eri vaiheissa. Seurasimme savunmuodostusta rappukäytävissä, savutuuletuksen ja savunpoistojen tehokkuutta, erilaisten oven avausteknii-

Harjoittelu Jermuntien kerrostaloissa Raisiossa

koiden vaikutuksista savun leviämiseen rappukäytäväs-sä sekä erilaisten sammutusmenetelmien tehokkuutta.

Harjoittelujen tuotteena saimme testattua ja jalostettua yhteiset toimintamallit ovien avaamisen, rappukäytävän savunhallinnan, tehokkaan savutuuletuksen, asuntojen yhtenäisen merkintätavan tarkastusten yhteydessä, sekä huoneistopalon sammutuksen kokonaisuuden osalta.

Talossa järjestettiin harjoittelun loppuvaiheessa ka-lustetun yksiön koepoltto, jossa haluttiin seurata palon kehittymistä, savun kulkeutumista rappukäytävässä, sekä palon leviämisnopeutta ilman sammutustoimen-piteitä. Koe onnistui todella hyvin ja siitä saatiin hyvää koulutusmateriaalia pelastuslaitokselle. Koetta oli talon pihalla seuraamassa Vartu-hankkeen koululaisia, vakuu-tusyhtiöiden edustajia ja poliisin tutkijoita.

Koe osoitti, että tulipalotilanteessa kerrostalon turval-lisin paikka on omassa asunnossa tai oman asunnon savuttomalla parvekkeella/ikkunassa, jos asuntoon tulee sisälle savua rappukäytävästä oven raoista.

Missään tapauksessa ei saa poistua rappukäytävään. Toivottavasti pelastuslaitos saa jatkossakin vastaavia

kohteita käyttöönsä, sillä käytännön harjoitusten avulla opimme jatkuvasti uutta ja pystymme kehittämään toi-mintaamme entistä tehokkaampaan ja turvallisempaan suuntaan.

Teksti: Mika Lankinen, päivystävä palomestari




Sopimuspalokunnat tärkeänä osana Varsinais-Suomen pelastuslaitosta

opimuspalokunnat muodostavat vakinaisen ja toimenpidepalkkaisen henkilöstön kanssa Varsinais-Suomen pelastustoimen. Sopimus-palokuntia eli VPK:ita on maakunnassa 67.

VPK-yhdistykset ovat tehneet pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimukset ja hoitavat hälytystehtävät omalla vastealueellaan sekä tarvittaessa kauempanakin. Koko maakunnan kattavaa ja liikkuvaa toimintaa ovat muun muassa vesihuoltoryhmä sekä huoltoon liittyvät toiminnot.

Kaupungeissa sekä isommissa taajamissa vakihen-kilöstöllä on miehitetyt paloasemat. Sopimuspalokuntia tarvitaan päällekkäisissä sekä suurissa paloja onnet-tomuustilanteissa. Muun muassa myrskyjen aiheutta-mien tuhojen raivaamisessa tarvitaan henkilöitä, joita VPK:t voivat tarjota.

Sopimuspalokunnat lähtivät erilaisiin hälytyksiin vuon-na 2014 yhteensä 4 380 kertaa joista pelastuspuolen tehtäviä oli 3 349 kappaletta ja ensivastetehtäviä ensi-hoidon avuksi 1 031 kappaletta.

Taitoa pidetään yllä säännöllisin harjoituksin

Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistyökuvi-oihin kuuluu monenlaista, esimerkiksi savusukeltajille vuosittain tehtävät kuntotestaukset. Testaukset tekee Paavo Nurmi -keskus. Vuonna 2014 testattiin yhteensä 380 palokuntalaista. Pakolliset lämpimät savusukellus-harjoitukset pelastuslaitos järjestää keskitetysti, joissa kouluttajina toimivat valitut paloesimiehet. Myös paikal-lisesti järjestetään lämpimiä ja kylmiä savusukellushar-joituksia aina, kun sopivia purkutaloja saadaan käyttöön.

Sopimuspalokuntalaisilla on myös mahdollisuus päästä vuosittain kattotyöskentelysimulaattoriin sekä savusu-kellushäkkiradalle.

Peruskoulutusjärjestelmässä on mittava määrä kurs-seja aina yksikönjohtajaksi asti. Kurssiputken käytyään voi tarvittaessa hakeutua sopimuspalokunnan päällik-kökurssille. Pelastuslaitos ostaa kurssipalvelut Länsi-

Suomen Pelastusalan Liitolta sekä ruotsinkielisellä alu-eella FSB:ltä. Kouluttajina toimivat alan ammattilaiset. Viime vuonna koulutettujen määrä oli noin 371 henkilöä ja kursseja yhteensä 28.

Paperitöiltäkään ei vältytä. Onnettomuusselosteiden täyttämisen lisäksi sopimuspalopalokunnat laativat viik-kokoulutussuunnitelmat sekä nimeämislistat koulute-tuista savusukeltajista sekä yksikönjohtajista.

Kehitystä varusteasioissa

Varusteasioissa kehittäminen jatkuu. Viimevuoden aikana otettiin käyttöön laajempi kokonaisuus jossa paloasujen lisäksi voidaan sopimuspalokuntiin hankkia metsurin-, venemiehen-, tai vaikkapa asemapalvelusasusteita sekä nuoriso-osaston varusteita. Varusteisiin saatava määrä-raha on palokuntakohtainen ja muodostuu harjoituksiin osallistumisen määrästä. Kaikki yli 30 tuntia käyneet lasketaan mukaan ja vuosittain tuosta määrästä 20% kerryttää hankintakassaa.

Opettavainen ja hyödyllinen harrastus

Tie palokunnan hälytysosastoon käy joko nuoriso-osaston kautta tai pyrkimällä lähipalokunnan viikkoharjoituksiin. Perehdytyksen jälkeen on mahdollisuus hakeutua sam-mutustyökurssille, jossa saadaan perustiedot toimintaan pelastusyksikössä.

Vapaaehtoispalokuntien toiminta on yhteiskunnalli-sesti katsottuna tärkeää toimintaa. Sen piirissä toimii tuhansia ihmisiä, jotka tekevät hälytystehtävien lisäksi turvallisuusviestintää valistaen ja kouluttaen sekä mark-kinoiden turvallisuusasioita kuntalaisille. Pelastusalan ja ensiapukoulutusta saaneita alan harrastajia on samalla työpaikoilla, kouluissa ja liikenteessä, mikä on osaltaan hyödyksi kaikille.

Teksti:Olli Lehtisalo, palomestari

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat


Auran VPKKarinaisten VPKKosken VPKMarttilan VPKMetsämaan VPKOripään VPKPöytyän VPKTarvasjoen VPKYläneen VPKYläneen kirkonkylän VPK

Askaisten VPKJäkärlän VPKKaarinan VPKKakskerran VPKKuusiston VPKLemun VPKLiedon VPKMaarian VPKMaskun VPKMerimaskun VPKNaantalin VPK

Salon VPKHalikon VPKHirvelän seudun VPKKiikalan VPKKiskon VPKKuusjoen VPKMuurlan VPKPerniön VPKPerttelin VPKSomerniemen VPKSuomusjärven VPK

Hitis Kyrkoby FBKHoutskärs FBKiniö FBKKimito FBKKorpo och Norrskata FBK

Kalannin VPKKarjalan VPKKustavin VPKLaitilan VPKLokalahden VPKMietoisten VPKMynämäen VPKPyhämaan VPKPyhärannan VPKRautilan VPKTaivassalon VPKUudenkaupungin VPKVehmaan VPK

Alastaron palokuntaDragsfjärdin palokuntaLaitilan palokuntaLoimaan palokuntaSomeron palokunta

Loimaan seudun sopimuspalokunnat

Vakka-Suomen sopimuspalokunnat

Toimenpidepalkkaiset palokunnat

Turun seudun sopimuspalokunnat

Salon seudun sopimuspalokunnat

Turunmaan sopimuspalokunnat

Nousiaisten VPKPaattisten VPKPaimion VPKPiikkiön VPKRaision VPKRantakulman VPKRuskon VPKRymättylän VPKSauvon VPKTurun VPKVahdon VPK

Lielax FBKNagu FBKPargas FBKRosala FBKVästanfjärds FBK

Varsinais-Suomen sopimuspalokunnat



Tekniset palvelut

Teknisen palveluyksikön vuosi 2014Varushuolto

uonna 2014 varushuollossa saatiin palomies-ten ja paloesimiesten palopukujen uusinnat päätökseen, projekti kesti kaikkiaan kolme vuotta ja hankkeen kokonaiskustannus oli

noin 300 000 euroa.Palokypärät kilpailutettiin Länsi-Suomen läänin pelas-

tuslaitosten yhteishankintana, jonka Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteutti. Tehdyt hankintasopimukset ovat voimassa vuoden 2016 loppuun.

VPK:ien varustehankintoihin tehtiin melko isoja muu-toksia. Jatkossa sopimuspalokuntien ”vaatekaapit” eli varustelajitelma, joita sopimuspalokunnat voivat tilata, sisältää palovarusteiden lisäksi myös veneasut, metsurin varusteet, asema-asut ja nuoriso-osastojen varusteet. Näitä uusia vaatekaappeja hyödynsi vuoden 2014 varus-tehankinnoissa kaikkiaan noin 40 eri palokuntaa, joten uusi käytäntö näyttää tulleen tarpeeseen. Suosituimpana kokonaisuutena olivat asema-asut, joita tilattiin noin 900 eri vaatekappaletta.

Lisäksi noin 100 uutta sopimuspalokuntien henkilöä varustettiin kuluneen vuoden aikana.

SAP SRM/ERP -hankintojen logistiikkaa kehitettiin edelleen, henkilöiden tehtävänkuvia tarkentamalla ja suuntaamalla henkilöresursseja hieman aiempaa enem-män kyseisiin tehtäviin.

Vuoden 2015 aikana varustehankintojen pääpaino tu-lee olemaan muun muassa päällystön palovarusteiden uusimisessa sekä palomiesten kevytasujen käyttöönot-tomahdollisuuksien kartoittamisessa.

Kaluston kunnossapito

Pelastuslaitoksen korjaamo Turussa huolehtii alueensa kaikesta pelastuskaluston kunnossapidosta.

Sopimuspalokuntien käytössä olevan kaluston kunnos-sapito on järjestetty koko laitoksen alueella kattavasti ja samalla tavalla kalustonhoitajien tehtävinä.

Korjaamolla henkilöstöä ovat esimies ja kolme asen-tajaa ja alueilla on seitsemän kalustonhoitajaa.

Henkilöstölle on asetettu tavoitteet, joissa on määritelty huoltokerrat, paloasemilla käyntikerrat ja muut tehtävät jotka pitää vuoden aikana tehdä.

Raskaan autokaluston huolloista on voimassa ole-vat sopimukset Oy Scan-Auto Ab:n ja Veho Group Oy:n kanssa. Sopimushuollot tehdään ohjelman mukaisesti niin, että kaikki sopimuksen piirissä olevat ajoneuvot huolletaan ja katsastetaan vuosittain.

Uusien säiliö- ja sammutusautojen käyttöönotto mah-dollisti taas, edellisvuosien tapaan, ajoneuvojen kierrättä-misen eri asemien välillä. Vuoden aikana siirrettiin kuusi sammutusautoa ja kaksi säiliöautoa asemalta toiselle, suunnitellun autokierron mukaisesti. Siirtojen yhteydessä tehtiin autojen kuntokartoitukset, tarvittavat muutostyöt, viestijärjestelmien asennukset sekä tunnusten teippaukset.

Ajoneuvokaluston kunnossapidon seurantaa on jatket-tu, apuna käytetään Promeron KOHU -ohjelmaa kaluston ja korjaustoiminnan hallinnassa. Pitkään ja edelleen-kin käytössä olevasta Kalupakki-ohjelmistosta pyritään vähitellen luopumaan, jolloin Promeron-ohjelma tulee korvaamaan vanhan ohjelman. Tämä toteutunee lähi-vuosien aikana, kunhan ohjelmistomuutokseen saadaan osoitettua riittävästi henkilöresursseja.

Aluskaluston katsastusten ja korjausten seurantaa on niin ikään alettu kehittää systemaattisesti: Aluksille on luotu omat tiedostot, joihin tietoja kerätään ja josta ne voidaan siirtää edelleen Promeroniin, kun ohjelman käyttöä laajennetaan.

Toimitilapalvelu

Luolalan paloasema luovutettiin Naantalin kaupungil-le 30.10.2014 ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuokra-aika alkoi 1.11.2014. Asema otetaan virallisesti käyttöön 1.1.2015. Luolalan pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy. Vanhojen Raision ja Naantalin paloasemi-en vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2014 lopulla.

Kemiön paloaseman urakka kilpailutettiin alkukesästä 2014 ja urakoitsijaksi valittiin Areva Service Oy. Raken-taminen alkoi jo loppukesästä ja paloasema valmistuu rakentamisaikataulun mukaan huhtikuun 2015 alkupäi-


Tekniset palvelut

vinä, mikäli talvikausi ei ankaruudellaan sitä rakennus-teknisesti viivytä. Pihatyöt asfaltointeineen viimeistellään, kun kelit sen sallivat.

Piikkiön paloaseman urakka kilpailutettiin Kaarinan kau-pungin toimesta alkusyksyllä 2014 ja urakoitsijaksi valittiin Varpe Oy. Rakentaminen alkoi marraskuun lopulla ja palo-asema valmistuu käyttöön elo-syyskuun vaihteessa 2015.

Kalustonhankinta

Vuonna 2014 otettiin käyttöön kesän ja syksyn aikana vuonna 2013 tilattuja uusia autoja seuraavasti; kaksi sammutusautoa (K11 ja U11) ja kaksi säiliöautoa (La13, Pg13) sekä puomitikasauto (T16).

Kevällä päivystävien palomestareiden käyttöön val-mistui kolme johtoautoa, joiden sijoituspaikat ovat Turku (VS Länsi3 ja VS itä3) ja Loimaa (VS Joki3).

Vuoden 2014 raskaankaluston hankinnat käynnistettiin ja autot otetaan käyttöön keväällä 2015: sammutusautot Lo11 (Loimaa), N11 (Naantali) ja Pg11 (Parainen), sekä säiliöautot L13 (Lieto) ja So13 (Somero).

Aluskaluston perusparannushankkeen mukaisia han-kintoja jatkettiin vuoden 2014 aikana. Työn alla on E-luokan öljyntorjuntaveneen hankinta ja F-luokan öljyn-torjuntaveneen peruskorjaus. Nämä hankkeet saataneen maaliin ensi vuoden kuluessa.

Teksti: Mikko Särmä, tekninen päällikkö


Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 20142. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 20143. Talouden tunnuslukuja 2010 – 20144. Suoritetut palotarkastukset 20145. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2010 - 20146. Palokuolemat vuosina 2010 – 20147. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2010 – 20148. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 20149. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2011 – 201410. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2014


Tilastotietoa

1. Pelastustoimen kustannusrakenne 2014

2. Ensihoitopalveluiden kustannusrakenne 2014

3. Talouden tunnuslukuja 2010 – 2014

63 %16,5 %

15,5 %5 % Palkat

Palveluostot

Vuokrat

Muut kulut

Palkat

Palveluostot

Vuokrat

Muut kulut

89 %

2 % 2 %7 %

Tunnuslukuja 2010 2011 2012 2013 2014

Varsinais-Suomen asukasluku 462 914 465 183 467 217 468 936 470 880

Nettokäyttömenoteuroa/asukas 60,9 62,8 64,88 66,15 66,34

Nettoinvestoinniteuroa/asukas 3,6 3,3 3,48 3,99 4,15

Maksuosuuspalautus (tuhatta euroa) 103 408 51 130 572


Tilastotietoa

4. Suoritetut palotarkastukset 2014

5. Ensihoitotehtävät kiireellisyysluokittain vuosina 2010 - 2014

6. Palokuolemat vuosina 2010 - 2014

Uusi valvontasuunnitelma otettiin käyttöön 1.1.2013, mikä muutti myös kohteiden luokit-telutapaa. Edellisten vuosien tarkastusmäärät eivät ole siis vertailukelpoisia vuoteen 2013.

Tehtävät kiireellisyysluokittain 2010 2011 2012 2013 2014

A-tehtävät 1 852 1 768 1 685 1 805 1457

B-tehtävät 9 100 9 835 9 492 9 701 9459

C-tehtävät 13 741 14 633 14 355 14 542 14 592

D-tehtävät 13 399 14 509 14 218 15 773 15 715

Tehtävät yhteensä 38 092 40 745 39 938 41 821 41 223

Palokuolemat 2010 2011 2012 2013 2014

Varsinais-Suomessa 10 1 7 9 7

Koko maassa yhteensä 81 67 80 58 87

Tarkastukset 2013 2014

A1 - A6 2 970 2 576

omavalvonta 7 309 7 402

Muut 1 221 1 267

Tehtävät yhteensä 11 500 11 245


Tilastotietoa

7. Pelastustoimen tehtävämäärät vuosina 2010 - 2014

8. Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2014

8870

11261

82029077

8139

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2010 2011 2012 2013 2014

Pelastustoimen tehtävämäärät 2010 - 2014

1597

650 624

524

449 447 426372

292 266 254 234

157

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

*) Turunkeskusasema

**) Raisio Kaarina Salo Kärsämäki Lieto Naantali ***)Uusikaupunki

Parainen Loimaa Somero Laitila Paimio

Pelastustoimen tehtävämäärät vakinaisilla pelastusyksiköillä ja päiväpaloasemilla 2014


Tilastotietoa

9. Pelastustoimen tehtävämäärät onnettomuustyypeittäin 2011 - 2014

Onnettomuustyyppi (ensisijainen) 2011 2012 2013 2014

Rakennuspalo 198 179 220 243

Rakennuspalovaara 199 234 270 301

Maastopalo 198 130 369 348

Liikennevälinepalo 195 169 162 163

Muu tulipalo 352 255 298 262

Liikenneonnettomuus 1192 1119 1106 1077

Öljyvahinko 156 181 161 201

Vaarallisten aineiden onnettomuus 20 25 34 40

Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 1812 1832 1704 1516

Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 190 229 192 278

Muu tarkastus-/varmistustehtävä 1044 805 775 858

Ensivastetehtävä 1901 1796 1882 1571

Ihmisen pelastaminen 142 158 131 160

Eläimen pelastaminen 158 141 160 131

Vahingontorjuntatehtävä 3027 537 1209 485

Avunantotehtävä 222 190 224 438

Virka-aputehtävä 184 168 176 65

Muut tehtävät 48 33 4 2

Yhteensä 11261 8202 9077 8139

0500

100015002000250030003500

2011

2012

2013

2014


Tilastotietoa

10. Sopimuspalokuntien ja toimenpidepalkkaisten paloasemien tehtävämäärät 2014

139

76

133

86

55 50 5678

41 4561

92

103

25

67

8280 68

42

71 6546

0

25

50

75

100

125

150

175

200

225

250

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät

63

93 90 89 86

44 4450

34

72

48

31

00 0 2

44 41 30

39

0

24

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät


Tilastotietoa

71 69 6762 59 56 54 53 51 51 50 50

00

0

01

00 0

0 0 0 0

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät

4946

13

45 45 43 42 40 40 39

28

39 38 36

00

33

0 01

01 0 1

12

0 00

0

10

20

30

40

50

60

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät


Tilastotietoa

36

14

34 3432 31 30

2730 29 28 27

25

0

22

0 00 1

14

00

00

1

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät

25 25 2522

2018

14 13 1311

96

2

1 0 0

0

0

0

00 0

0

0

0

0

0

5

10

15

20

25

30

Ensivastetehtävä

Pelastustehtävät


Yhteystiedot

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

[email protected]

Eerikinkatu 3520100 TURKU

Vaihde p. 02 263 3111

Lue polttavat puheenaiheet blogistaSeuraa meitä Facebookissa

http://blogit.turku.fi/vspelastus/

https://www.facebook.com/varsinaissuomenpelastuslaitos

https://twitter.com/vspelastus

http://www.youtube.com/user/vspelastus

http://www.vspelastus.fi

https://instagram.com/vspelastus/

Ammattitaitoisesti

Nopeasti

Tasapuolisesti

Documents

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2014