Suomenhevonen 2012 -lehti

2 SUOMENHEVONEN 2012

3SUOMENHEVONEN 2012

Puheenjohtajan tervehdys ..........................................................................................................

Cuor di leone ......................................................................................................................................

Paris en vue ........................................................................................................................................

Onnekas varsomistarina ................................................................................................................

Vertaset ..................................................................................................................................................

Monipuolinen Mega-Pomo .........................................................................................................

Kotajärven tilan kasvatustyö .......................................................................................................

Monipuolinen, säännöllinen ja luonnonmukainen treeni ...........................................

Vuoden parhaat palkitut 2011 ...................................................................................................

Hevosten hoidosta se oma juttu ..............................................................................................

Eurajoen hevoskynnön SM-kisat ..............................................................................................

Mikkelin kuninkuusravit ................................................................................................................

Valtakunnallinen työmestaruuskilpailu .................................................................................

Ypäjän siittola 75 vuotta ...............................................................................................................

Pysteri - valtion viimeinen siitosori .........................................................................................

Läpi harmaan kiven, mutta maltilla .........................................................................................

Yksilöllistä ravivalmennusta monipuolisin menetelmin ...............................................

Baltic Cup 2012 - Horce Driving ...............................................................................................

Millan Mölli ..........................................................................................................................................

Corleone on an example on finnhorse’s versatility .........................................................

TOIMITUS/JULKAISIJASuomenhevosliitto ry

TAITTODONE DEAL, Riina Autiowww.donedeal.fi

KANSIKUVASusanna MalmströmPerhehevonen - Rauhallinen ja hyväluonteinen hevonen on myös ystävä sekä perheenjäsen

PAINOPAIKKAKirjapaino Kari Oy, Jyväskylä

Suomenhevonen –lehti ei synny ilman suomenhevosia rakastavia taustajoukkoja! Haluammekin osoittaa suuren kiitoksemme laajalle suomenhevosystävien verkostolle, jotka antoivat oman panoksensa lehden tekoon. Mut-ta, mitäpä me emme olisi val-miita tekemään suurisilmäisen, muhkean, viisaan, lihaksikkaan ja ennen kaikkea oman suomenhe-vosemme eteen. Yksikään ei ole kieltäytynyt tästä tehtävästä. Ja se johtunee siitä, että onneksi, suo-menhevonen kerää ympärilleen vielä sitä vanhaa kunnon yhteis-henkeä, josta ainakin me olemme todella ylpeitä! Kiitos teille!

Suomenhevosliitto ry

Suomenhevosliiton jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvua koko kuluneen vuoden. Tästä kiitos uusille ja vanhoille jäsenille. Toimintamme on yhdistyksen perusajatuksen mukaisesti keskittynyt suomenhevosen arvostuksen ja monipuolisuuden esiintuomi-seen.

Erityisen maininnan ansaitsee viimetalvinen kannustusmatka Pariisiin Kylmäveriot-teluun, oli todella mieliinpainuvaa kannustaa Suomalaisvaljakko voittoon. Tavoittee-namme on järjestää tulevana vuonna myös vastaava matka, toivottavasti osallistujia löytyy riittävästi.

Kotimaisista tapahtumista Mikkelin kuninkuusravit lähestyvät kovaa vauhtia ja pää-osan esittäjien huippukunto samaan tahtiin. Toivonkin jäsenistömme merkitsevän ra-vit taas kesäohjelmaan ja osallistuvan runsaslukuisesti tapahtumaan. Toivon mukaan näemme Mikkelissä huippuradalla huipputuloksia niin kilpailuissa kuin totovaihdois-sakin.

Syksyllä jatkuu suomenhevosliiton oma Varsat vauhdissa kilpailusarja, jonka finaali ajetaan joulukuussa Kuopion T75- ravien yhteydessä. Ypäjällä on perinteinen Kunin-kaalliset tapahtuma, lisäksi on paljon muita suomenhevosiin liittyviä tapahtumia jotka odottavat yleisöä, osallistukaa.

Hyvää suomenhevoskesää kaikille,Varkaudessa 17.6.2012

Heikki KinnunenSuomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja

s. 3

s. 8

s. 10

s. 12

s. 14

s. 16

s. 18

s. 20

s. 23

s. 24

s. 26

s. 28

s. 34

s. 36

s. 38

s. 40

s. 44

s. 47

s. 49

s. 53


Hanki Käteisalennuskortti. Tankkaa ja voita Ford Focus Flexifuel.

Kuvan auto erikoisvarustein.

Kun tankkaat vähintään 3 kertaa uudella käteisalennuskortillaSt1-asemilla tai miehitetyillä Shell-asemilla, olet mukanaauton arvonnassa. Kilpailuaika 1.6.–14.8.2012.

Kortin voi hankkia myös osoitteesta www.st1.fi/kateisalennus.

o autautautautoooo uvann autKKuvKuvKuvaKinn.usteiein.n.aasvarusteerierierierikoikoikoikoisvsvsvasvaerieriere koko

tillakortillanuskortillennuskoeisalennukäteisalendella käteisaa uudella käteKuKunn tatanknk äään 3 kertaa uudella Kun tatanknkkakaatat vvähähinintätään 3 kertaa uudKun tankkaat vähintään 3 kertakk t ähi tääet mukanaa, olet mukaemilla, olet mu Shell-asemilla, olet StSt11 y ä Shell-asemilla,StSt1-1-asasememilillala ttaiai mmieiehihitetetytyilillä Shell-asemiStSt1-1-asasememilillala ttaiai mmieiehihitetetytyililläl Shell-a11 ememilillala ttaiai mmieiehihitetetytyillä Sii

auton arvonnassa. Kilpailuaika 1.6.–14.8.2012.auton arvonnassa. Kilpailuaika 1.6.–14.8.2012auton arvonnassa. Kilpailuaika 1.6.–14.8.auton arvonnassa Kilpailuaika 1 6 –Kil il

Kortin voi hankkia myös osoitteesta www.st1.fi/kateisalennus.

5SUOMENHEVONEN 2012

Liity jäseneksi Suomenhevosliittoon!

Helpoimmin liittyminen onnistuu www.suomenhevosliitto.fi

-sivujen kautta, josta näet myös tilinumeron ja muuta tärke-

ää tietoa liittymisestä ja jäsenyydestä.

Jäsenmaksu on 20 euroa vuodelle 2012. Muistathan, että

maksaessasi jäsenmaksun tarvitsemme myös nimesi ja

tarkan osoitteesi, että postimme tulee perille.

Saat jäsenetuna mm. Suomenhevonen -lehden (vuoden

2011 lehti: http://www.suomenhevosliitto.fi/images/

Suomenhevonen_2011_lehti.pdf ) ja Kuninkuusravien

käsiohjelman postissa suoraan kotiisi heinäkuussa. Joulun

alla saat seuraavan vuoden suomenhevosmausteisen

seinäkalenterin.

Sinulla ei tarvitse olla omaa suomenhevosta voidaksesi

liittyä jäseneksi, riittää, että sinulla on sydämessäsi paikka

suomenhevoselle.

Meitä on jo yli 1500 jäsentä, mutta lisää tukijoukkoja tarvitaan!

Palauta alla oleva lomake täytettynä osastollemme

(numero 45) ja osallistu uudenveroisen

Custom Flexure kilpakärryn arvontaan.

Kärryt on kunnostanut ja lahjoittanut jäsenille

arvottavaksi Custom Sulky.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan

lisäksi 6 kpl Kuopion Kuninkuusravien 2013

Vip-lippuja (1 pv).

Arvonta suoritetaan elokuussa 2012.

Kuinka monta suomenhevosta oli rekisterissä v. 2011?

________________________ kpl

Kuinka monta suomenhevosvarsaa syntyi v. 2011?

________________________ kpl

Haluatko infopaketin Kuopion kuninkuusraveista 2013?

kyllä en

Oletko Suomenhevosliitto ry:n jäsen?

kyllä en

Haluatko saada jäsentarjouskirjeen Suomenhevosliitolta?

kyllä

Nimi

______________________________________________________________

Katuosoite

______________________________________________________________

Postinumero ja toimipaikka

______________________________________________________________

sähköposti

______________________________________________________________

Palauta vastauslipuke ravitorille Suomenhevosliiton osastolle. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 6kpl VIP-lippuja (1pv) Kuopion Kuninkuus-raveihin 2013.

Kerro toiveesi ja kehittämisajatuksesi Suomenhevosliitolle lomakkeen taakse

kuva Susanna Hoppula


Suomenhevosliitto ry on perustettu Saari-järvellä 4. tammikuuta 1998.Liiton kotipaikkana on perustamispaikka-kunta Saarijärven kaupunki.Liiton toimialueena on koko Suomi. Liitto on Suomen Hippos ry:n jäsen.

Suomenhevosliitto ry on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnal-linen yhdistys.

Liitto pyrkii toiminnallaan lisäämään ja jaka-maan tietoa suomenhevosesta sekä tieten-kin pyrkii hankkimaan laajan kannatusjou-kon suomenhevosten ympärille. Päästäksesi liiton jäseneksi sinulla ei tarvitse olla omaa suomenhevosta, eikä sinun tarvitse aktiivi-sesti harrastaa hevosurheilua.

Suomenhevosliitto ry:nhallitus v. 2012Liiton toimintaa hoitaa ja suunnittelee vuo-sikokouksessa valittava hallitus, johon kuu-luu vuodeksi kerrallaan valittava puheen-johtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kymmenen kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä.

Hallituksen jäsenten tehtävänä on viedä tie-toa yhdistyksen toiminnasta omalle toimin-ta-alueelleen ja tuoda vastaavasti jäsenten kehittämistarpeita ja mielipiteitä hallituksen tietoon.

Kinnunen Heikki (puheenjohtaja)Kopolanvirrantie 213, 78610 Varkauspuh. 0400-805755heikki.kinnunen(ät)sterm.fi

Saario Erkki (varapuheenjohtaja)Jokikunnantie 424, 03430 Jokikuntapuh. [email protected]

Jaana Strömberg (sihteeri)Verkkalantie 154, 41900 Petäjävesipuh. [email protected]

Heidi Sinda Kyläsuontie, 31720 Urjalankyläpuh. [email protected]

Räisänen PauliinaSyrjäläntie 8 as 1, 88610 Vuokattipuh. [email protected]

Ahlskog JohnStaversbyvägen 161, 66520 Veikarspuh. [email protected]

Kalalahti HannuUitontie 142, 32200 Loimaapuh. [email protected]

Rauli AnttilaKalliolantie 35, 03400 Vihtipuh. [email protected]

Ryynänen TimoNiittyjamalintie 11, 81700 Lieksapuh. [email protected]

Korpela MikkoJuuritie 5, 33470 Ylöjärvipuh. [email protected]

Suomenhevosliiton pankkiyhteys:540804-224967IBAN: FI32 5408 0420 0249 67

www.suomenhevosliitto.fi

7SUOMENHEVONEN 2012

Suomenhevosliitto ry ja Petäjäveden Hevosystäväinseura ry vastasivat Suomenratsut ry:ltä saamaansa ”Iloa lähimmäi-selle” -haasteeseen ja järjestivät yhteistyössä valokuvaaja Susanna Hoppulan kanssa valokuvanäyttelyn Petäjävedellä, Petäjäkodin Palveluasuntojen aulatiloissa aiheesta: ”Suomen-hevonen suomalaisessa luonnossa”.

Näyttely avautui Suomenhevosen päivänä 6.9.2011 ja se oli avoin kaikille. Suomenhevosen päivänä paikalla oli myös Suo-menhevosruuna Meno-Ralli. Näyttelyyn pääsi tutustumaan 6.-20.9.2011 välisenä aikana.

Näyttely oli erittäin onnistunut ja herätti ihastusta, liikutusta, hyvää mieltä sekä hoitajien mukaan toimi mahtavana voi-maantumispaikkana seisahtua hetkeksi kuvien ääreen.

Suomenhevosliitto ry ja Petäjäveden Hys haastoivat tämän jälkeen Laukaan Hys:n toteuttamaan vastaava tapahtuma heidän alueellaan. Laukaassa tapahtuma sai yhtä ilahtuneen vastaanoton.

- kuvat Susanna Hoppula -

Kilpailuohjelma

Alkukilpailut

2.9. Mikkeli

5.11. Seinäjoki

28.9. Joensuu

11.11. Kuopio

12.10. Pori

20.11. Tampere

18.10. Lahti

Loppukilpailu

29.12. Kuopio

Loppukilpailun ensimmäinen palkinto

on vähintään 1 500 euroa, minkä lisäksi

voittaja palkitaan Suomenhevosliiton lah-

joittamalla loimella sekä kultakellolla.

Loppukilpailu ajetaan aiempien vuosien

tapaan 2120 metrin tasoitusajona, jossa

tammat saavat 20 metrin hyvityksen.

Alkukilpailuihin osallistuneilla hevosil-

la on ensisijainen osallistumisoikeus

loppukilpailuun ja toissijainen muilla

ilmoitetuilla. Ryhmien sisällä noudatetaan

normaalia karsintapistejärjestelmää.

Suomenhevosliitto ry on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnalli-nen yhdistys. Liitto pyrkii toiminnallaan lisäämään ja jakamaan tietoa suomenhevoses-ta sekä tietenkin pyrkii hankkimaan laajan kannatusjoukon suomenhevosen ympäril-le. Päästäksesi liiton jäseneksi sinulla ei tarvitse olla omaa suomenhevosta, eikä sinun tarvitse aktiivisesti harrastaa hevosurheilua. Riittää, että sinulla on sydämessäsi paikka suomenhevoselle.

Suomenhevonen on yhteistyöhaluinen, pyrkivä, nöyrä ja omaa korkean työmoraalin kaikissa eri käyttösuunnissa, mitä se kulloinkin edustaa. Toimi suomenhevonen ravu-rina, ratsuna tai työhevosena, on se ennen kaikkea tärkeä perheenjäsen omistajilleen. Suomenhevosen parhaimpia ominaisuuksia on sen monipuolisuus; suomenhevosen kanssa sinusta voi tulla todellinen hevostaitaja, koska suomenhevosella pystyt aja-maan, ratsastamaan ja tekemään työhommia.


9SUOMENHEVONEN 2012

Tutustuin Corleoneen eli tuttujen kesken Korkkiin, kun se oli kaksivuotias. Naapurital-linpitäjä talutti sen tallimme pihaan 10-vuo-tias tyttär hevosen selässä. Tosin kaksivuotias Korkki oli olemukseltaan noin kolme vuotta vanhemman oloinen kuin omassa pihassam-me seissyt saman ikäinen puoliveriori.

Mutkattomuus on hyvä ilmaisu Korkista. Se on malliesimerkki hevosesta, jolle kaikki on help-poa. On aivan sama mitä sen kanssa tehdään, niin se suorittaa oman osuutensa enempiä mukisematta - niin kuin suomenhevosen kuu-luukin. Hyvä luonne lienee periytynyt molem-milta vanhemmilta. Isä Erovisku ja emä Karine ovat olleet monikäyttöisiä ja hyväluonteisia hevosia. Corleonen suvussa on myös osaajia monella alalla. Sen täysistä sisaruksista Babaari on valioaikainen ravuri ja Viljatuuli kantakirjat-tu ratsu. Emänemä Karoliina taas oli ikäluok-kansa paras tamma ja kuningatarkisankin kä-vijä, jonka jälkeläisissä on kolme tähtijuoksijaa. Ainoana starttaamattomana periyttäjätamma Gilla, joka taas tunnetaan neljän valiojuoksijan emänä. Kolmas emä R.R. Kajsa taas on I palkin-non työhevostamma.

Corleonen omistajan Petra Rantalan louk-kaannuttua aiottu ura ravurina vaihtui ratsuk-si. Samalla kun Korkki on oppinut ratsastuksen salat on ja myös emäntä tutustunut uuteen maailmaan. Ratsastus alkoi kolmivuotiske-väällä amatöörivoimin. Oma tytär ja naapurin Eeva Lahikainen liikuttivat Korkkia ratsain lä-hinnä maastossa. Pikkuhiljaa Korkin mahdol-liset lahjat tähän lajiin alkoivat paljastua ja vii-sivuotiaana sen satulaan istui toinen naapuri, ratsuttaja Maria Pasanen.

Korkin luontainen lahjakkuus oli ilmeistä, sil-lä on kolme hyvää askellajia ja erinomainen kyky kantaa itseään, juuri sitä mitä koulurat-sastuksessa tarvitaan. Kuusivuotiaana ratsuk-ko kilpaili ensimmäistä kauttaan. Muutaman aluekisan jälkeen oli edessä suomenhevosten kuninkaalliset Ypäjällä, minne lähdettiin hy-vin nöyrällä asenteella, sillä taustajoukkojen mielestä Korkkia ei oltu lainkaan tarpeeksi val-misteltu. Meidän kaikkien suureksi yllätykseksi tuloksena oli kumpanakin päivänä voitto ja erityismaininta ”Tulevaisuuden lupaus”.

Seitsenvuotiskauden tavoitteeksi uskal-lettiin jo asettaa ratsukantakirjaus ja ori

kirjattiinkin Harjussa erinomaisin käyttöpistein II palkinnolla. Arvosana 9 ratsastettavuudesta kertoo sen kuinka herkkä ja miellyttävä ratsu voi suomenhevonenkin parhaimmillaan olla. Harjun orisuorassa esitettiin myös lahjat es-teratsastuksessa. Ratsuttaja Mia Pasanen koki oriin itseluottamuksen riittävän siihen, että estekokeen okseria nostettiin lopulta 120 cm korkeuteen.

Uskomme oriin kykyihin vain vahvistui tämän jälkeen. Tätä kirjoittaessani sain viestin, että lentäväksi lihapullaksikin nimitetty Korkki, on suorittanut debyyttinsä esteratsastuksen am-mattiringeissä Jessica Aminoffi n kanssa voit-taen nolla nolla tuloksella110 cm esteluokan.

Kahdeksan vuotiskaudella oriin selkään kiipe-si ensimmäistä kertaa kouluratsastaja Heidi Svanborg-Lodman, joka on edustanut Suo-mea mm. Sydneyn olympialaisissa hevosella Bazalt. Siihen asti Miaa ja Korkkia valmenta-nut Heidi alkoi kouluttaa oria kohti kirkkainta koitosta, suomenhevosten kouluratsastuksen Suomenmestaruuskisoja. Ensimmäisellä koi-toksella 8-vuotiaana saavutettiin hopeaa ja seuraavana vuonna 9-vuotiaana oli mesta-ruuden vuoro. Ratsukko on saavuttanut kan-sallisessa kouluratsastuksessa yli 70% tuloksen ja voittanut mm. Kelmin muistokilpailu Kürin sekä sijoittunut myös avoimissa kouluratsas-tusluokissa.

Monipuolinen treenitakaa työn ilonCorleonen treeni ei ole koskaan ollut sitä mitä kouluratsastushevosten harjoitusohjelman kuvitellaan olevan. Kisakauden jälkeen Kor-kin liikunta on syksystä alkukevääseen silkkaa peruskuntotreeniä. Omistaja Petra ajaa ensim-mäiset 2-4 kuukautta käyntiä Pohjois-Siuntion mäkisissä maisemissa. Talven pimeydessä otsalampun kanssa etenevä parivaljakko on tuttu näky paikallisväelle. Liikennevarman he-vosen kanssa uskaltaa lähteä liikkeelle yleisil-lekin teille.

Keskitalvella ruuvia ryhdytään kiristämään. Aloitetaan reippaan ravin ajaminen, tehdään intervallitreeniä ja ajetaan vetoja ylämäkeen.

Halukasta menijää ei tarvitse käskeä ja perus-kunto kohenee kuin itsestään. Talvella Korkkia ratsastetaan vain harvoin, eikä silloinkaan har-joitella mitään, kunhan liikutaan ja kävellään hangessa. Corleone on hyvä esimerkki siitä kuinka suomenhevonen taipuu monipuo-liseen harrastamiseen. Talvella traktoria ei käynnistetä turhaan pieniä töitä varten. Korkki sen sijaan pääsee tosimiesten hommiin mm. pyöröpaalin veto tallinpihaan kuuluu sen sa-tunnaisiin puhdetöihin.

Kevään tullen, lumien sulettua ja kentän kui-vuttua Heidi Svanborg-Lodman aloittaa läpi-ratsastamisen. Sitä tapahtuu noin kerran kuu-kaudessa, mutta aina kaksi päivää peräkkäin. Petran tytär Vilma Lassila ratsastaa muutoin, sekä sileällä, että esteillä. Kun kouluratsastus aloitetaan, muuttuu vauhti. Ravin ajaminen lopetetaan kokonaan ja Korkki vaihtaa ajohe-vosen manttelin ratsun varusteisiin.

Monipuolisuus pitää huolen siitä, että haluk-kuus säilyy. Hyvä peruskunto ja vahva lihaksis-to takaavat sen, ettei potku lopu rankassakaan treenissä. Tämä taas on edellytys sille, että hevosen psyyke kestää intensiivisemmänkin treenin.

Corleone osaa ottaa roolinsa; kouluhevonen, estehevonen, työhevonen, ajohevonen, ta-lutusratsu jne. Se toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka suomenhevosen kapasiteetti voi riittää tavoitteelliseen harrastamiseen ja sa-malla se on edelleen mukava ja helppo har-rastuskaveri, niin kuin suomenhevosen kuu-luukin olla.

Corleone on murtanut allekirjoittaneen kä-sitykset jyräävistä suomenhevosista joiden askel ei kanna. Olen useammankin kerran katsellut kauempaa kentällämme laukkaavaa punaista oria ja ihmetellyt mikäs liitokavio se siellä viilettää.

Toivonkin, että tulevaisuudessa mahdolli-simman moni suomenhevonen päätyisi heti uransa alkutaipaleella ammattiratsuttajien kä-siin, niin rotu pääsisi eroon vanhoista ennak-koluuloista ja voisi tuoda paremmin esiin lah-jojaan myös varteenotettavana kilparatsuna.

Suomenhevonen on ainutlaatuinen!

Korkin kuulumisia voi seurata facebookis-sa sekä oricorleone.com sivuilta.

teksti Heidi Kallioniemi kuvat Laura Taimioja (kouluratsastus), estekuva Fotomedia ja muut Susanna Malmström.

10 SUOMENHEVONEN 2012111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111110000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 SUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSUUSUSUUSUUUSUSUSUSUUUUUSUUSUSUSUSSUSUSUUUSUSSUSUUUSUSSSSUUUUSSSSSSSSUSSUSUUUSSUSUSSSSSSSUSUSSSUSSUSSSSSUSSSSSUSSUSSSUSSUUSSSSSUSUSUSUSUSUSUSUUUSSSSSSSUSSUUUUUUSSSSSSSSSUUUUUUUUSSSSSSSUUUUUUUUUUUUSSSSSSUUUUUUUUUUUSSSSUUUUUUUOMOMOOOOOMOOMOOOOMOOOOOMOMOMOMOMOMOMOMOOOOOOOOMMOMOMOMOMOMOMOMOOOOOOMMMOOOOMOMOMOOOMOMOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO ENEENE HEHEHEVOVOVONENENENENNENENENNENEEENEEENEEEEEENEEEEEEEENENNENENENENENNEEEENEEEEEEEEEEENENNNENNENEEEEEEEENEEEEEEENENNNNENENENEEEEEEEEEEEEEEENNNENEEEEEEEEEEEEEEEENEENNNENENENEEEEEEEENEEENNENENENEEEEEEEENEENENENENEEEEEENENNENNEENEEEEENENNENNEEEEENNEEEEENNNENEEEEEEEEEEENENNEEEEEEEENENENEEEEEEEEEEENEEEEEEEEEEEENEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEENNNNNNNNNNN NNNNNNN N NNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNN 2222220202022222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222022220222222222022222222222222222222222222222012122121222210

11SUOMENHEVONEN 2012

Loppuvuodesta 2011 tuli tieto, että Suo-menhevosliitto järjestää helmikuun lopussa ”fanimatkan” Parisin Vincenneksen ravira-dalle perinteiseen kylmäveristen kilpailuta-pahtumaan. Vaikka matka tuli myyntiin uu-tena tuotteena ja odottamatta, niin pienellä tsemppaamisella saatiin kokoon vajaan pa-rinkymmenen hengen iskujoukko. Suomen nelijalkaisia edustajia seulottiin tammikuussa mm. Turun Toto75 ravien Paris en vue –läh-dössä. Matkaan saatiin iskukykyinen joukkue; Ruletto, Provinssi, Feelis ja Suikun Rilla.

Hevoset matkasivat Ranskaan hyvissä ajoin, kun taas fanimatkalaiset lähtivät perässä tors-taina 23.2. Joukko tuli pian tutuiksi ja viimeis-tään bussimatkalla hotelliin kaikki jo tunsivat toisensa, ainakin ulkonäöltä. Hotellissa ei kau-an viivytty. Kaikkien matkatavarat sullottiin matkanjohtajana toimineen Heikki Kinnusen huoneeseen ja samalla bussilla jatkettiin ra-viradalle. Tallialueelle teki ryhmän kovasti mieli, ja suomenkieli osoittautui oivaksi reto-riseksi keinoksi päästä sinne. Pieni jutustelu porttivahdin kanssa suomeksi pehmensi hä-nen asennettaan ja halukkaat pääsisivät kat-somaan kylmäverisiä kilpailijoita, sekä omia suomenhevosiamme että Ruotsin ja Norjan kilpakumppaneita. Itse ravit olivat torstai-ilta-päivällä Pariisin kaltaisessa suurkaupungissa ihan mielenkiintoiset. Yleisöä ei ennen raveja hirveästi ollut, mutta ravien alkaessa porukkaa oli jopa yllättävän paljon paikalla.

Torstaina kilpailuJahka ryhmä oli totutellut suuren ravimaan suureen ravirataan ja sen tarjoamiin moni-puolisiin palveluihin, oli aika ottaa itse ravit ja pelit haltuun. Pelaamista opiskeltiin ku-kin tahollaan ja kun taidot yhdistettiin, niin homma alkoi toimia. Kinnusen Heikki oli en-nakkoluulottomin ja kokeili pelaamista itse-palveluautomaatilla, hyvällä menestyksellä. Kylmäverilähtöön osoitettiin tietysti suurta isänmaallisuutta ja peli kulki vahvasti, jos-kaan ei kovin isosti omiemme kautta. Torstai-na saatiin kuitenkin lähinnä kokemusta kun kirkkaimmat mitalit menivät naapurimaahan. Norja otti peräti kolmoisvoiton hevosilla Voje Nido, Rinde Kvikken ja Tin Tveiten. Heti vuo-nomaan kolmikon takana ehti maaliin Teemu Okkolin Ruletto, ollen neljäs ja Harri Sulkun Suikun Rilla joka sijoittui viidenneksi. Hylkäyk-sen kohtalon kokivat suomen kvartetin muut jäsenet, eli Hannu Hietasen Provinssi ja Jouni

Törmäsen Feelis. Viime vuoden menestyksestä huumautuneina odotukset olivat olleet hiu-kan korkeammalla, mutta ei pari sijoitusta to-ton tuntumassa huono alku ollut, joten hyvillä mielillä palattiin ravien jälkeen hotellille. Tämä sijaitsi Pariisin itäpuolella ja paikkakuntatun-temus perustui pelkästään näköhavantoihin. Ennakkoluulottomasti ryhmämme kuitenkin katuja kulki ja iloksemme huomasimme, että muutaman sadan metrin päässä hotellista löytyi ravintolakatu, jossa oli toistakymmen-tä eri ravintolaa. Tämä riittäisi hyvin meidän neljän päivän vierailulle. Kukin valitsi itselleen sopivan ravintolan ja kun vatsa oli täytetty oli aika vetäytyä pitkän ja tapahtumarikkaan pai-vän jälkeen hotelliin lepäämään, kuka suoraan sänkyyn, kuka aulabaarin Calvadoksen nautti-misen kautta.

Perjantaina PariisiPerjantaina ei ollut varsinaista järjestettyä oh-jelmaa, joten jokainen järjesti itselleen sopi-van tavan tutustua kaupunkiin. Metroasema oli kivenheiton päässä ja hetkessä pääsi aivan ydinkeskustaan. Päivän aikana lähes kaikki kävivät katsomassa, vähintäänkin ulkoa, sel-laiset ehdottomat paikat kuten Louvren mu-seo, d’Orsayn museo, Eiff el-torni, Seine –joki, Riemukaari ja Elysee palatsi, ihan pakolliset mainitakseni. Metrolla pääsi keskustassakin kätevästi paikasta toiseen, tosin jotkun ryh-mäläiset patikoivat koko keskustan läpi, jol-loin matkaa tuli lähes 20km! Illalla palattiin hotelliin omia aikojamme ja tutulta ravinto-lakadulta valittiin uusi ruokapaikka ja pian oli perjantaipäivä pulkassa.

Lauantaina GrosboisLauantaina oli vuorossa järjestetty retki Parii-sin ulkopuolella sijaitsevaan Grosboisin val-mennuskeskukseen. Sinne lähdettiin hyvissä ajoin aamulla ja paikka oli melkoisen mykistä-vä. Katsottiin rata jossa ajetaan paikalliset koti-lähdöt (niitä ei siis Vincennensessä ajeta), kat-sottiin valmennuslenkkejä, talleja sekä tietysti katettu rata, joka on kohde mikä aina pitää nähdä. Suomalaisia työntekijöitä oli useampi-kin, joten kielivaikeuksia ei meillä ollut. Retki oli puolipäiväretki, joten iltapäivällä ehdittiin vielä metrolla Pariisin keskustaan ja saatiin bongattua puuttuvat pakolliset nähtävyydet kuten Sacre Coeur ja Pigalle. Pitkän päivän ja monen kokemuksen uuvuttamana masitui illalla taas ranskalaisen keittiön antimet

ravintolakadulta, minkä jälkeen oli aika vetäy-tyä hotelliin nukkumaan ja keskittymään toi-seen varsinaiseen kilpailupäivään.

Sunnuntaina korjattiin satoSunnuntaiaamu valkeni aurinkoisena ja kovin keväisenä, vaikka helmikuuta elettiin. Bussi kuljetti meidät taas radalle ja nyt oli Vincen-neksessä jo aivan eri kuhina. Sunnuntaipäivä oli saanut yleisöä runsaasti liikkeelle ja aistitta-vissa oli oikein kunnon ravitunnelma. Lauan-taina ryhmämme paikallisopas Grosboississa oli luvannut järjestää halukkaille mahdollisuu-den katsoa yksi lähtö sisäradan sisäpuolella kiertävässä vanhassa amerikkalaisessa koulu-bussissa ja siihen syöttiin tarttuivat melkein kaikki. Olikin hieno kokemus nähdä lähtö hy-vinkin läheltä ja poikkeuksellisesta suunnasta. Varsinkin ranskalainen volttilähetys, vierestä katsottuna oli todella mielenkiintoinen. Mei-dän mittapuun mukaan päivän päälähtö oli luonnollisesti lähtö 6, PRIX DES PAYS NORDI-QUE, johon kannatuspeli kulki perinteisesti omien kautta ja maltillisella panostuksella. Faniryhmässäkin oli selvästi aistittavissa re-vanssihenki, sen verran määrätietoista oli kannatus ja ”uho” jo ennen lähtöä. Eikä se ol-lut katteetonta vaan voittohan se sieltä tuli! Hiukan jaettiin iloa ransakalaistenkin kanssa kun sankari Suikun Rillaa sai lähdössä kunnian ohjastaa isäntämaan Franck Nivard. Voittaja seremonioissa suomalaiset ottivat tilanteen haltuun ja onnen hetkestä nautittiin täydellä siemauksella. Fanijoukko varmisti että suo-men ja Suokun Rillan voitto sekä näkyi, että kuului. Muut suomalaisedustajat eivät sun-nuntaina olleet ihan terävimmillään. Feelis sijoittui hyväksyttävästi viidenneksi, kun sen sijaan Ruleton ja Provinssin kohtaloksi tuli hyl-käys. Ravien jälkeen palattiin hotellille ja tun-nelma oli katossa. Illalla lähes koko fanijoukko suuntasi yhteiselle voittoillalliselle.

Maanantaina paluu arkeenMaanantaina oli aika jättää jäähyväiset Pariisil-le. Lentoasemalle matkattiin jo heti aamusta ja iltapäivällä oli Pariisin asvaltti vaihtunut Hel-sinki-Vantaan lumeksi. Joukkomme oli saanut itselleen upean kokemuksen, nähnyt paljon, juonut hiukan tappion katkeraa kalkkia mutta myös Suikun Rillan makeaakin makeampaa voitonmaljaa.

teksti ja kuvat Roger Johansson


Tukevasti tiineenäVihdoinkin! Näitä sanoja oli odotettu hartaasti. Epätavallisen kylmä kevät, epäsäännölliset kii-makierrot, siemennyksen uusinta.. Tuttua mo-nelle hevosenomistajalle siitoskauden aikana. Mutta mitäpä sitä ei tekisi, kun on kerran leik-kiin ryhtynyt. Kampin linja-autoterminaalista siemenpakettia noutaessani, mieleen hiipi hetkeksi ajatuksia muistakin tavoista viettää juhannusta. Uskoimme kuitenkin kuriirilähe-tykseni perille saavuttua, että tässä paketissa on kaikki kesän juhannustaiat mukana. Pääsi-pä tammanomistajakin kurkkaamaan mikro-skooppiin miltä lähetyksen sisältö näytti. Vai-vannäkö kannatti, ja tiineys sai alkunsa.

Kesä sujui mukavasti tamman laitumella ol-lessa, ja pääsimme vihdoinkin kokeilemaan myös ajohommia yhdessä. Allekirjoittanut opetteli valjastuksen, ja niin sitä vain huris-teltiin koppakärryillä harja hulmuten pitkin kesäisiä hiekkateitä. Hevosella ei ollut oh-jasajettu metriäkään viiteen vuoteen, mutta kaikki toimi kuin ajatus. Vanhana juoksijana tamma oli enemmän kuin mielissään päästes-sään taas "virallisiin" töihinsä ratsukiemuroit-ten jälkeen. Jälleen kerran sai tässä kohden todeta, kuinka hieno hevosrotumme taipuu mitä moninaisimpiin tehtäviin. Kärryttely huomattiin hyväksi liikutusmuodoksi myös siinä vaiheessa, kun satula lakkasi sopimasta hevosen muhkeneviin muotoihin, ja omista-jan takapuoli kaipasi lomaa ilman satulaa rat-sastamisesta.

Kesä kääntyi syksyksi, ja kärrytkin kävivät vih-doin pieneksi. Tamma pyöristyi mukavasti. Vointi oli hyvä, ja hevosesta selkeästi näki, kuinka se valmistautui tulevaan tehtäväänsä. Liikkeet muuttuivat verkkaisemmiksi, ja usein se tuntui olevan kuin omissa vaaleanpunai-sissa varsaunelmissaan. Liikuimme yhdessä maastossa taluttaen, juoksuttaen ja maasta käsitellen hevosen jaksamisen mukaan. Kul-lanarvoisia hetkiä, voi nyt todeta, sillä keskit-tyessämme muuhun kuin ajamiseen ja rat-sastamiseen, tuli tutustuttua hevoseen ja sen mielenliikkeisiin aivan eri tavalla.

MuuttoPerheemme haave maallemuutosta isännän kotiseudulle Keski-Suomeen konkretisoitui vihdoin. Asunnon myynti, tavaroiden pakka-us, käytännön järjestelyt ja pitkä muuttomat-ka perheen sekä kantavan hevosen kanssa asettivat erinäisiä haasteita. Kaikki tuntui jär-jestyvän kuin tilauksesta. Näinkö kaikki sujuisi kuin tanssi? Valitettavasti ei sujunut.

Viikkoa ennen hevosen ja perheen muuttoa sain myöhään illalla huolestuttavan viestin tallinpitäjältä - Nyt ei hevonen ole kunnossa. Vauhdikkaan ajomatkan jälkeen saavuin vih-doin tallille ja kohtasin surkean näyn karsinas-sa. Selvästi ähkyinen hevonen kävi makuul-leen karsinaan, eikä olisi jaksanut nousta ylös enää lainkaan. Ilme oli tuskainen ja vaikea. Pu-helinsoitto päivystävälle eläinlääkärille, talu-tusta, mahaäänien kuuntelua ja jälleen kerran, talutusta. Eläinlääkäri pääsi vihdoin paikalle, ja päätyi letkuttamaan öljyä ensihätään. Talutus ja tarkkailu jatkuivat läpi yön, kunnes hevosen olo tuntui helpottavan. Päätin lähteä kotiin pariksi tunniksi nukkumaan.

Aamulla auttamaan tullut ystävämme viesti hevosen olevan jo parempi, tarhaankin tam-ma oli kipittänyt kuten muina aamuina. Ly-hyiksi jääneiden unien jälkeen paluu tallille ja tarkistamaan hevonen. Tamman vointi ei kui-tenkaan vakuuttanut, ja päätin ottaa sen talu-tukseen. Väkinäisten liikkeiden lisäksi vatsa oli alkanut turvota ja kerätä ilmaa. Tässä vaihees-sa ei enää mietitty, pikainen puhelu Helsingin Yliopistolliseen Hevossairaalaan, tilanteen sel-vitys ja siellä oltiin valmiita ottamaan hevonen vastaan. Onneksemme ajomatka sairaalaan kesti alle puoli tuntia, jokainen sekunti tuntui olevan liikaa hukattavaksi. Tamma kirjattiin si-sään tutkimuksiin ja saimme kuulla huolestut-tavia uutisia - kaasuähkyn aiheuttama suolen asentomuutos. Röntgenkuvien jälkeen uuti-set eivät parantuneet, sillä kuvissa näkyi myös merkittävän suuri hiekkakertymä paksusuo-lessa. Enää ei ollut montaa vaihtoehtoa.

Päädyimme leikkausluvan antamiseen. Näin olisimme kuitenkin yrittäneet kaikkemme hevosen parantumisen eteen, meni syteen tai saveen. Tiesimme leikkauksen olevan vaa-tivan, ja komplikaatioriskit olivat suuret. Kun

hevosta valmisteltiin leikkaukseen ja kengitys-tä purettiin, tein jo hiljaisia hyvästejä molem-mille, sekä tammalle että varsalle. Leikkauk-sesta selviäisi (jos selviäisi) todennäköisimmin tamma, mutta varsahaaveet voisimme mah-dollisesti unohtaa. Leikkaus kesti aamuyöhön, ja vihdoin lääkäri pääsi kertomaan meille uutisensa: kaikki oli sujunut olosuhteisiin näh-den hyvin, ja paranemisennusteeksi saimme 75-85% mahdollisuudet. Hevonen siirrettiin toipilaskarsinaan tarkkailuun ja sille puettiin tukiliivit vatsan ympärille leikkaushaavaa tu-kemaan. Lisäksi kuulimme myös hienon uuti-sen - varsa on elossa! Tiineysvuorokausia oli tuolloin kertynyt reilut 220.

Tarkkailuaika sairaalassa sujui paremmin kuin hyvin. Selvästi voimistuva hevonen sai taas tu-tun pilkkeen silmiinsä. Siirtoluvan saatuamme saattoi muutto kohti uutta tallia alkaa. Perillä tamma pääsi ruhtinaallisen kokoiseen varso-miskarsinaan aloittamaan toipumisensa. Kuu-kausi sisällä liikuttamatta, sen jälkeen pienissä pätkissä sairastarha-ulkoilua, kunnes riittävän toipumisajan ja leikkaushaavan niittien pois-ton jälkeen saatettiin aloittaa jo varovainen kävelytys ja normaali ulkoilu. Lähestyvää var-somista jännitettiin, sillä tamma oli ensiker-talainen varsoja ja eläinlääkärin ennusteiden mukaan varsasta olisi suurella todennäköi-syydellä tulossa erikoistapaus. Paksusuoleen kertyneen hiekan ja sairastumisen takia oli vaarana, että varsa kärsisi jonkinasteisista ke-hityshäiriöistä. Varsan laskettuun aikaan oli tässä vaiheessa 1,5 kuukautta ja toipuminen eteni hienosti.

Kun tiineyskuukaudet olivat vihdoin päiväl-leen tasan 11 kuukautta, saimme illan varso-misaavisteluiden jälkeen aamuyöllä viestin - Varsa on syntynyt! Tomeraakin tomerampi pikkutamma oli päässyt maailmaan omin avuin ja hiukan yllättämällä. Tallille päästyäni varsa yritti jo sinnikkäästi pystyyn, ja nisälle auttamisen jälkeen alkoi homma sujua. Nyt voimme ihastella hurmaavan pikkuhevosen kirmailua ja elämää emänsä kanssa laitumella, kaiken kokemamme jälkeen. Tällä kertaa meil-lä oli onni matkassa!

Kiitos, sinnikäs ystävämme Tähti.

teksti ja kuva Hanna Karhapää



Asko Vertasen ajama ravikuninkuus Ihme Totilla vain 16-vuotiaana on nykysäännöillä rikkomaton ennätys. Pojantytär Essi Vertanen muistaa aloittaneensa ravilenkit papan mu-kana suomenhevosen kärryillä. Menestynyt poniohjastaja on suorittanut C-kortin ja aikoo ohjastaa raveissa pian hevosella-luonnollisesti suomenhevosella.

Elimäkeläinen Asko Vertanen on ollut kunin-kuusravien sensaatio siitä asti, kun osallistui vain 11-vuotiaana ohjastajana Ihme Totilla Kokkolan kuninkuusraveihin 1957. Lehdistö innostui tuosta "kahden turnipsin pituisesta" nuorukaisesta, joka näytti "syntyneen ohjak-set käsissä". Vuosi 1957 ei ollut vielä kuiten-kaan Asko Vertasen ja Ihme Totin vuosi ja kun vuodet 58-61 olivat Ero-lohkon hallintakautta, niin Elimäellä (nykyisin osa Kouvolaa) joudut-tiin odottamaan unelmien täyttymystä vuo-teen 1962 ja Jyväskylän kuninkuusraveihin.

Kilpailupaikkana vuonna 1962 oli nykyi-sin lähinnä huippupesäpallosta tunnettu alue, joka on säilyttänyt kuitenkin alkupe-räiseen käyttöön viittaavan nimen Hippos. Kymenlaaksolaiset Asko Vertanen ja Vapia

kuningatar-kisassa ohjastanut hieman van-hempi Erkki Olli muistelivat vuonna 2008 Kil-lerillä noita 60-luvun alun tunnelmia.

- Sen ajan kuljetuskalustolle nuo Jyväskylän jyrkät mäet olivat tiukat ja vanhaan paketti-autoon tehty hevoskoppi ja traktorin lavalle tehty hevosvaunu vaativat paljon aikaa Ky-menlaaksosta Jyväskylään. Matkaan piti va-rata kaksi päivää ja perillä oli vastassa kova sade, muistelivat miehet.

- Ja väliyön tanssit olivat hyvät, innostui täy-si-ikäiseksi juuri päässyt Erkki Olli, jonka koti-matkakin kesti kauemmin kuin 16-vuotiaan Asko Vertasen.

Ihme Toti ratkaisi pisteajon säännöillä ajetun kuninkuuskisan käytännössä jo 2000m ja mai-lin matkoilla voittaen ne ylivoimaisesti. Niinpä 3000 metrin kolmannesta sijasta huolimatta kuninkuus matkasi Elimäen Teuroisiin selkeäl-lä marginaalilla.

Mainittakoon, että tammojen kisa oli puoles-taan ennätysmäisen tiuk ka. Vapin kuningatar-tittelin matka Kymenlaakson Sippolaan jäi vain 0,04 pisteen, eli 0,1 sekunnin päähän.

Reilun 40-vuoden tauko raveistaAsko Vertanen ja nyt 15-vuotias Ihme Toti yrittivät vielä Turussa 1963 toistaa edellisen vuoden menestyksen ja kahden ensimmäi-sen matkan voitot pitivätkin orin mukana kärkitaistossa. Pitkän päätösmatkan haltijat Eri Poika ja Riuska pudottivat Ihme Totin lopulta kolmanneksi.

- Meillä oli tarkoitus yrittää vielä Kouvolassa 1964, mutta jalan loukkaantuminen muutti suunnitelmia. Lisäksi suoritin kuorma-au-tokortin ja ryhdyin kuljetusalan yrittäjäksi, mikä vei aikaani huomattavasti, hymähti Asko Vertanen.

Kuljetusala vei toisenkin kuorma-auton myötä yhä enemmän aikaa ja Vertasella jouduttiin haaveet paluusta kaviouralle siirtämään elä-kepäivien koittoon.

Paluu tapahtui Ajan-Minna tamman valmen-tajana. Hevonen oli kohtalainen menestyjä, mutta vielä parempaa oli tulossa. Läpimur-to takaisin otsikoihin tapahtui A.T. Vekkulin menestyksen myötä. Marko Heikarin vakio-ohjastettava ei ole huono kisaa tehnytkään ja voittoja on tullut ropisemalla.

teksti ja kuvat Matti Meriluoto


Essi Vertasenkin hevosura alkoi suomenhevosella- Ensimmäiset mielikuvani hevosista on, kun pääsin papan (Asko Vertanen) kyytiin kop-pakärryille. Suomenhevonen tuntui upealta ja pian pääsin itsekin pitämään ohjista ja hoitamaan muutenkin hevosia. Kun sain oman ponin, niin se pääsi papan talliin. Nyt minulla on oma huone papalla ja pääsen to-teuttemaan myös suuren osan A.T. Vekkulin treeneistä. Lisäksi ponini Gervalds Star-Light on aina mukana, kun Vekkuli käy radalla hii-tillä tai kisoissa, paljastaa Essi.

- Stara on koko ajan seuraneitinä Vekkulille ja se olisi aivan sekaisin ilman kaveriaan, naurahtaa Essi.

Essi Vertasen oma poniohjastajan ura käsittää 42 starttia, joista 8 on päättynyt "toto-sijaan". Kouvolan poniravikoulu on ollut hyvä jatko-koulu jo hyvän peruskoulun isoisän tallilla saa-neelle nuorelle neidolle. Nyt häntä odottavat C-kortin myötä uudet haasteet raveissa.

- Pian ajan ensimmäisen kisan isolla hevosel-la. Pappa on sanonut, että voisin ajaa kisan A.T.Vekkulilla ja se tapahtunee Riksussa.

Suomenhevosliitto tutkaili tuloslistoja ja on-nitteleekin Essiä uran ensimmäisestä voitosta isoilla hevosilla, A.T. Vekkulilla!


ww

w.hevosm

essut.fi

ww

w.h

evos

mes

sut.f

i

Hevosalan ammatti- ja harrastemessut

6.–7.4.2013Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Ilmoita 1-vuotias varsasi kilpailuun 30.11.2012 mennessä. LisätietojaTeivon raviradalta, puh. (03) 315 481.

TIESITKÖ?että Suomenhevosten Kriteriumissavoittaja kuittaa ykkösrahoina

38.000 €joka on suurin yksittäisessä suomen-hevoslähdössä maksettava palkinto!

Kriterium-voittaja 2011ELMOORI


Lempeällä suomenhevosoriilla kilpaillaan niin kouluruudussa kuin radallakin. Mega-Pomo on malliesimerkki suomenhevosen monipuo-lisuudesta ja urheilullisuudesta. Sekä siitä, että kaikki on mahdollista, kun mukana on vähän luovaa hulluutta ja uskallusta rikkoa rajoja.

Kun haukiputaalainen Hannu Lehmikangas osti nyt 8-vuotiaan Mega-Pomon (i. K. M. Nop-sa, ei. Suikku), kaupan ratkaisi varsan suku.

– Tutkin sukuja netistä ja halusin nimen-omaan tämänsukuisen varsan. Olin vä-hitellen alkanut kiinnostua ravihevosista ratsastusharrastuksen myötä. Kun sopivan sukuinen vuotias varsa sitten oli myytävänä Arja ja Mauri Koskelalla tuossa Nivalassa, piti sitä tietysti lähteä katsomaan. Mega-Pomo oli ensimmäinen oma hevoseni, Hannu ker-too.

Mega-Pomo osoittautui lempeäksi oriiksi, jonka jalat tosin tuntuivat vain pitenevän ja pitenevän.

– Myyjän edellinen, saman tamman varsa oli kasvanut 152-senttiseksi, joten ei tästäkään kovin isoa odotettu. Toisin kuitenkin kävi.

teksti Kati Valjuskuvat Johanna Havia ja Kati Valjus

Kasvulle ei tuntunut tulevan loppua, nyt noin 170-senttisen oriin omistaja nauraa.

Mahtava työmoraaliLempeän ja yhteistyöhaluisen varsan opet-taminen ajolle kävi kuin elokuvissa.

– Sunnuntaina se vietiin emän alta ammat-tivalmentajalle, ja keskiviikkona ajoin sillä jo itse. Se toimi tuolloin samalla tavoin kuin se toimii nykyäänkin: juoksee yhdestä käskystä vaikka kilometrikaupalla, jos ei muuta merk-kiä anneta. Sillä on mahtava työmoraali, Hannu kehuu hevostaan.

Nelivuotiaana Mega-Pomolla ajettiin en-simmäinen startti, jonka se voitti. Ratsastus otettiin ajotreenin rinnalle melko pian, voi-mistavaksi harjoitusmuodoksi.

– Pomon paras askellaji on aina ollut lauk-ka, se on sille mieluisin tapa edetä. Ratsas-tuksesta se nauttii, ja osoittautui pian siinä-kin hommassa hyvin toimivaksi. Muutamiin seura- ja aluetason koulukisoihinkin se on osallistunu, ja oli muun muassa kuusivuo-tiaana kouluratsastuksen Pohjois-Suomen

aluerankingin kolmas. Taakse jäi nippu hie-noja puoliverisiä, Hannu hymyilee.

Kun kaikki oli hevosen kanssa aina mennyt helposti, Hannu sai syksyllä 2009 ajatuksen kokeilla Mega-Pomoa ratsukantakirjaan.

Katselmukseen vaaditaan koulukokeen li-säksi estekoe, jonka pilotiksi valikoitui ou-lulainen esteratsastaja Ville Peltokoski. Hän tosin ensin toppuutteli ajatusta.

– Mutta kun Ville pääsi selkään ja huomasi kuinka helposti tämän hevosen kanssa asiat sujuvat, yhteinen sävel löytyi nopeasti.

Ensimmäiset esteet hypättiin saman vuo-den joulukuussa, ja maaliskuussa 2010 rat-sukko suoritti kantakirjakatselmuksen 110 sentin radan.

Mega-Pomo hyväksyttiin suomehevosrat-sukantakirjaan 3. palkinnolla. Näyttelytuo-marit antoivat hyvää palautetta muun mu-assa oriin koosta.

– Suomenhevosratsuthan ovat keskimäärin melko pieniä, joten kyllä kookkaammalle oriille voisi olla kysyntää.


Legopakettijokaisesta voitostaToistaiseksi Mega-Pomolla ei ole jälkeläisiä. Hevonen on omistajansa mukaan periaatteessa myynnissä. ”Periaatteessa” siksi, että Hannulle on tärkeää, että se pääsisi oikeanlaiselle ihmiselle.

– Sellaiselle, joka lähtisi viemään sitä ratsuna eteenpäin. Olen varma, että siinä olisi siihen ainesta. Siihen saakka harrastel-laan ravipuolella, ravitouhusta innostunut omistaja nauraa.

Mega-Pomon ylimmäinen porkkanansyöttäjä on Hannun ne-livuotias poika Elias Vilperi, joka tulee rauhallisen oriin kans-sa juttuun erinomaisesti. Ja onhan Eliaksella tavallaan myös oma lehmä ojassa hevosta paijatessaan.

– Olemme sopineet, että Elias saa legopaketin jokaisesta voi-tosta. Toistaiseksi Pomo on tienannut Eliakselle kahdeksan le-gopakettia, isä nauraa.

Mega-Pomon ravimenestys on ollut vaihtelevaa.

– Laukka on Pomolla vahva, joten se aiheuttaa radalla joskus hylkäämisiä. Toisaalta en usko, että ratsastaminen on tehnyt huonoa ravihommaa ajatellen. Päinvastoin, talven ajan hoi-taja Heidi Hyttinen on tehnyt hyvää työtä päästelemällä kii-tolaukkavetoja pitkin Haukiputaan metsiä. Sitä touhua Pomo rakastaa.

Myös työhevoskantakirjaa on Hannulle vinkattu. Mega-Po-mossa voisi kokonsa puolesta olla rahkeita myös työhevos-puolelle.

– Jos vuorokauteen saisi jostain lisää tunteja, niin mikä ettei sitäkin touhua voisi opetella. Tällä hetkellä sellaiseen ei vain kerta kaikkiaan ole aikaa, tuntiopettajana Ylä-Savon ammat-tiopistossa kengitystä ja taontaa opettava ja päätyönään rat-suja kengittävä kengitysseppä huokaa.

HEPOEKOHyvinvointia hevoselle!

www.ekohepo.fi


Pirkanmaalla Virtain Kotalassa Kotajärven ti-lalla kasvatetaan suomenhevosia. Kotalaan tultaessa, tila löytyy Kotalan kylätien varresta. Suomenhevostammat varsoineen laidunta-vat kesällä tien varressa. Punainen talo ja ulko-rakennukset näkyvät tielle, niin ettei tilaa voi olla huomaamatta.

Tilalla asuu Jorma Leppänen vaimonsa Maarit Kotajärvi-Leppäsen kanssa, jotka ottavat sydä-mellisesti vastaan tilalleen poikkeavat.

Kotajärven tilaSuomenhevosten kasvatustyö tilalla alkoi Maaritin isän, Tuomo Kotajärven aikana. Sii-tostammoina tilalla oli mm. Puhe-Pirta, Tu-likukka ja Vapun-Siru. Siihen aikaan hevoset vaihtuivat nopeasti, 1- ja 2-vuotiaita varsoja tuli ja meni. Osa tammoistakin vaihtui nope-asti.

Pieniä hevostyttöjä tuli ja meni, Tuomo kan-nusti touhuamaan itsenäisesti ja hankki ty-töille satulankin, kun niin kouluttivat hevosia. Satula sattui olemaan armeija mallia, painoi paljon pienille tytöille. Niinpä tytöt oppivat sitkeyttä ja hevoset pitkämielisyyttä, kun vä-lillä jo satulan saamisesta selkäänkin oli jo suoritus!

90-luvulla tilaa pitämään siirtyi Tuomon tytär Maarit ja hänen miehensä Jorma Leppänen. He muuttivat Tampereelta huoltamo työstä Virroille kasvattamaan hevosia. Tilaa on

kehitetty eteenpäin maltillisesti vuosien varrella, tilalla on nyt pinta-alaa kaikkiaan yli60 hehtaaria. Heinää tehdään tilalle noin10 hehtaarilta, jotka ajetaan pikku paaleihin. Lisäksi tilalla on mökkien vuokrausta.

Kolme vuotta sitten pihaan rakennettiin uusi tallirakennus, josta löytyy paikat kahdeksalle hevoselle. Tallissa on rakentaessa huomioitu tilat siitospuolen toimintaa ajatellen. Vanha talli löytyy pihapiiristä, siellä ei kumminkaan ole nyt hevosia pidetty.

Tilalla on oma hiitti pätkä hevosille, jota on tänä vuonna tarkoitus jatkaa niin että pituutta hiittipätkälle tulisi noin 5km. Talvella hevosilla ajetaan reellä pitkin tilan peltoja.

Tilalla on myös hevosten keinosiemennyslu-vat. Tilalla käy Mäntästä ell Riikka Kolhinen.

Kaiken kaikkiaan tilalla on nyt hevosia kahdek-san. Niistä siitostammoja on viisi.

Tämän vuoden varsat on tilalla jo syntyneet, Erotiikka sai ori varsan Liisingistä, Kaunikki sai tamman Tuisku Topilaisesta, Sirun Muru sai ori varsan Turelaisesta.

Tänä vuonna tilalla on tarkoitus astuttaa tam-mat Sörkän Sällillä ja Turella.

Jorman kasvattamisenperustaaJorman kasvatustyö on vuosien aikana poh-jautunut tammoihin, jotka ovat kasvatukseen

toimivia. Tamman tulee olla hyvä periyttä-mään, sukua tulee olla takana. Jos tammalla itsellä on näyttöä, niin kilpailu kuin jälkeläis-puolelta, se on plussaa. Silti kasvattajalla tulee olla rahapussi aina tamman hankinnan taka-na. Sitä joko ostaa sukua tai jälkeläisnäyttöisiä, mutta loppupelissä kaikki tulee enemmän tai vähemmän tuurilla.

Oppia kasvattamiseen on myös opittu luke-malla ja kuuntelemalla vanhempia hevosmie-hiä. Myös omaan intuitioon on pitänyt luottaa tiettyjen tammojen kohdalla.

Kasvatustyön alkumetreillä Jormalla ja Maari-tilla oli haaveena saada oma kasvatti kunin-kaallisiin.

Jorma kokee, että hyvään suomenhevoskas-vatukseen kuuluu olennaisesti hyvät ostajat, joilla on hyvä hevostuntemus ja käsittelytaito. Hevosta myydessä tuleekin olla itsellä hyvää ihmistuntemusta.

Kuvio toimii hyvin silloin kun hevosista tulee pitkäaikaisia juoksijoita. Jorma arvostaakin rauhallista, sitkeää hevosen kasvattamista ja valmentamista, joka on avain hevoseen joka pysyy ehjänä ja toimivana mahdollisimman pitkään. Jorman kasvatteja on mennyt hyviin paikkoihin mm. Hyytiäisen Anulle, Votkinssille ja Mäenpään Terolle joissa hevosta on kas-vatettu ja valmennettu maltillisesti, hevosta kuunnellen niin että niistä on kasvanut hyviä ja kestäviä juoksijoita.

teksti ja kuvat Lea Koskimäki


Kasvatustyössä on Jormakin saanut silti näh-dä ne aallon pohjatkin, kun kunnon siitostam-maa ei ole ja hyviä varsoja ei tule. Onnistumisi-en myötä sieltä on kumminkin noustu.

Nykyään tammaa astuttaessa Jorma ei enää käyttäisi oria, jolla ei ole näyttöä siitoksessa.

Sörkän Sälli on sikäli eri asia, koska Jorma us-koo että ori on vahva periyttäjä, sillä Jorma tuntee Sörkän Sällin suvun ja sen näytöt hy-vin.

Ratsupuoleen liittyvästä kasvatuksesta Jorma toteaa, että siellä ei liiemmin arvosteta kas-vattajia. Vaikka hevonen voittaisi arvostettu-jakin kisoja, kasvattajia siitä ei muisteta, toisin on ravipuolella. Ratsu puolella ei myöskään makseta varsoista samalla lailla, mitä juoksija puolella.

Jormalla onkin kotona näkyvillä kasvattaja palkintoja yli kymmenkunta tilalla kasvamista hevosista.

J-kantakirjaori PajatsoJorman kasvatustyö on pitkälti pohjautunut vuosien aikana ori Pajatsoon (s.-78 i. Hilu). 90-luvulla huonoilla hevoskalustoilla liikkues-saan oli Jormalle syntynyt ajatus oman orin hankkimisesta. Joka kevät ja kesä kun oli lii-kuttava tammojen kanssa tien päällä orien luokse.

Vuonna 1996 Pajatsosta oli ollut lehti-ilmoitus että oria vuokrataan. Jorma oli kiinnostunut ostamaan Pajatson, ei vuokraamaan. Jorma on aina tykännyt Hilulaisista hevosista, joten kaupat tuli kun hinnasta päästiin sopuun ja niin tilalle saapui Pajatso loppuvuodesta v.-96.

Yhden kauden Pajatso astui osan aikaa Osaral-la, muuten ori on pysynyt tilalla.

Luonteelta oria kuvattiin symppiksenä jolla oli täyden kympin luonne. Ori pysyi paalinnaru tarhassa ja laitumella omalla puolella, vaikka tammat olisivat olleet viereisellä laitumella. Tammoja ja varsoja kohtaan ori oli kaikella ta-valla kohtelias.

Pajatson juoksu uralla, ori oli ravivarma sillä sil-le ei tullut yhtään hylättyä laukoista.

Pajatsolla on reilu 100 jälkeläistä, joista

19 tähtijuoksijaa, 4 valiota. Jälkeläisistä kanta-kirjattuja on useita kymmeniä. Jorma kokee, että prosentuaalisesti Pajatso on ollut hyvä periyttäjä juoksijapuolelle. Pajatson orivarsoja meni paljon ratsupuolelle, koska orivarsat oli-vat hyväluonteisia ja helppoja käsiteltäviä.

Lyhyesti kuvattuna Jorma sanoo Pajatson ol-leen Elämänsä Hevonen! Pajatson kohdalta Jormaa harmittaa ainoastaan, että aikanaan Pajatso ei ollut ns. muoti-ori.

Pajatson jälkeläisiä on mm. Passeri, Vajatso, R.R. Patu, P.H. Karoliina, Sirun Oliver ja Sirun Valpuriina.

Kantatamma Vapun-SiruVapun-Siru (s. -87 i. V.T. Ajatus) on tullut tilalle jo Tuomon aikana, Tuomo kun oli ihastunut vaaleaan tammaan. Myöhemmin tamma hur-masi myös Jorman. Vapun-Siru on laumansa johtaja tamma. Luonne tällä tammalla on kymppi tammaksi. Tämän varsomiset ja mai-don irtoaminen on ollut aina helppoa ja tam-ma on hoitanut varsansa huolella.

Kaikkia tämä tamma ei ole hurmannut. Jorma muistaa elävästi eräänkin hevosmiehen, joka oli vakaasti sitä mieltä, ettei tästä tammasta voi saada juoksijoita. Kehotti Jormaa hävittä-mään tamman pois.

Vapun Sirun ja Pajatson varsat ovat perineet isältään rungon, askeleen ja ravivarmuuden. Emältään ovat perineet peräänantamatto-muuden ja ruokahalun.

Tänä keväänä tamma on ikäänsä nähden to-della hyvässä fyysisessä kunnossa. Laitumella vierellä kulkee vuotias orivarsa. Jos luonto suo, on ajatus astuttaa Vapun-Siru Sörkän Sällillä vielä tänä vuonna.

Tältä tammalta on saatu laadukkaita varsoja, mm. Kihin Siru (i. Kihin Muisto), Sirun Valpu-riina (s. -01 i. Pajatso), joka oli kuningatar ki-san kakkonen. Sirun Muru (i. Pajatso) ja Sirun Oliver (i. Pajatso) RKTK II palkittu, jolla on este SM-kultaa 2011.

Tulevaisuudessa olisi toiveissa saada näiden tammojen juoksija jälkeläiset tilalle jatkamaan tulevaisuuden siitostoimintaa.

Muutoksen tuuletpuhaltavatNyt tilalla puhaltaa uudet tuulet, tilan joh-toon on astumassa vuoden lopulla Maaritin sisaren tytär Maria Perälä, 23-vuotta. Maria on ammatiltaan hevosenhoitaja ja on nyt lisäksi opiskellut Ypäjällä siitostoimintaa. Marialla on siemennyslupa, jotta tilalla voisi jatkossakin jatkua siitostoiminta.

Hevosten ja tilan on tarkoitus siirtyä Marian omistukseen vuoden 2013 aikana.

Marian haaveena on valmentaa joitakin omia kasvatteja juoksija ja ratsupuolelle. Omista kasvateista onkin nyt tarkoitus jättää tilalleo. Sirun Vappu (s. -11 i. Rallaus), jota on tarkoi-tus itse valmentaa tuleville kilpakentille.

Maria ja Jorma ovat yhteistuumin silti jatka-massa tilan työtä ja hevosten kasvattamista. Jorma myös jää asumaan vaimonsa kanssa tilalle.

Rohkeita suunnitelmia Marialla ei ole lähitule-vaisuuteen, hän kertoo haluavansa varovasti aloitella hevosenkasvatusta, kuunnellen pit-kälti Jorman ajatuksia.

Ensi vuonna 2013 tilalle tulee astumaan tilan oma kasvatti RKTK II palkittu Sirun Oliver. Ori tulee astumaan luonnollisesti. Tilalla toivo-taan, että orille saataisiin myös juoksija puo-lelta tammoja, sillä Jorma kokee että Pajatso periyttää hyviä juoksijoita.


Imatralla aivan Venäjän rajassa kiinni sijaitsee 70 hehtaarin maatila, jonka isäntänä häärää 32–vuotias Jouni Hallikas. Maatilalla kasva-tetaan heinää ja kauraa, osa pinta-alasta on metsää. Kesäisin laitumilla kirmaa laumoittain suomenhevosia. Talvikaudella ajohevosten määrä pienenee reiluun 15. Todellisesta junio-ritallista voidaan puhua, sillä tallin kaluston keski-ikä on huimat 3 vuotta.

Jouni Hallikas aloitti tilan pidon vuonna 2000 sukupolven vaihdoksen myötä. Silloin tilalla oli muutama Hallikaan isoisän kasvattama suomenhevonen, joita myös treenattiin. Iso-isän sairastuttua vakavasti jäi hevoset koko-naan Jounin vastuulle. Pikkuhiljaa hevosmää-rä kasvoi nykyiseen reiluun 20.

– Suomenhevosmiehenä minut varmasti tunnetaan, ensimmäiset pärjäävät hevoset olivat suomenhevosia mm. Aatamin Tähti (23,1aly) ja Mamselli (23,5aly) ja sitä kautta niitä sitten on tullutkin treeniin paljon.

Tallilla on omat isot rehevät laitumet, joissa jokainen ikäluokka saa pitää kesäleiriään

rauhassa. Tällä hetkellä pelloilla kirmaa 1-, 2- ja 3-vuotiaiden oriiden laumat sekä tammojen omia porukoita.

– 3-vuotiaat tosin ovat vain kiireisimmät maatilatöiden ajat laitumella. Meillä laite-taan varsat laitumelle heti kun vaan säät sallii, yleensä toukokuun alusta. Suomenhe-voset varsinkin tarvitsevat tuota laumaelä-mää. Ja siellä tulee sitä luonnollista liikuntaa ja painia todella paljon. Vuotiaat saavat olla laitumella niin kauan kun syömistä ja kelejä riittää, sillä ne opetetaan jo keväällä ennen laitumelle laskua, valmentaja kertoo.

Hallikas nauttii arjesta, vaikka työtä onkin pal-jon.

– Tässä hommassa saa itse rytmittää työn-sä. Työ on monipuolista varsinkin kun on maatilan hommat tässä ohessa. Nyt kun tallissa on paljon varsoja ei ole ravireissuja il-taisin. Näin kesällä helpottaa hevoshommat kun saan varsat ja siitostammat laitumelle. Täytyy kyllä myöntää että urheilumiehenä pikkuisen korpeaa kun ei pääse raveihin ki-

saamaan, mutta siihen on luvassa muutosta parin vuoden päästä. Ja nyt on aikaa olla lasten kanssa kun ovat vielä pieniä, Hallikas tuumailee.

Nuorissa on tulevaisuusValmennuslistalta löytyy paljon kovasukuisia 2-3 –vuotiaita, joista suurin osa on oreja.

- Tällä hetkellä on kyllä hienoja varsoja val-mennuksessa, joita ollaan päästy laitta-maan pikkuvarsasta saakka. Nämä saavat ainakin mahdollisuuden jäävätpä sitten tä-hän treeniin tai menevät muualle, Hallikas miettii.

Tallin tämän hetkisistä hevosista Hallikas ha-luaa nostaa esiin tallin seniorin 5-vuotiaan tamman Hämis Rubiinin sekä Kaakon kulman tuhannen omistajan Lumi-Iiriksen 4v. Hämis Rubiini osallistui K-Maatalous CUP –kilpailuun ja juoksi karsinnoissa ennätyksekseen 26,8ke ollen toinen.

– Kyllä on nyt kova viisivuotiaiden tammojen

teksti Jaana Strömberg


ikäluokka. Odotan innolla Villinmiehen Tam-makisaa, joka on Hämis Rubiininkin kauden päätavoite. Lumi-Iiris on varsin lahjakkaan oloinen hevonen, sillä on nyt kasvu kovassa vauhdissa, joten syksyyn ja viisivuotiskau-teen tähdätään enemmän, valmentaja ker-too.

Suomenhevosia Talli Issakassa treenataan monipuolisesti ja paljon – unohtamatta tuota varsojen kesäliikuntaleiriä.

– Meillä hevosia ajetaan erilaisilla vehkeillä, ratsastetaan, uitetaan ja on tuossa pihassa kävelytyskonekin palauttavia harjoitteita ja lämmittelyä varten. Toki myös ihan ratahiitit kuuluvat ohjelmaan. Treenikertoja tulee kyllä paljon, 4-5 kertaa viikossa ajetaan porukois-sa ja yksikseen, Hallikas valottaa valmennus-metodeitaan.

Hyvä fyysinen kunto avain jaksamiseenJouni Hallikas on vannoutunut urheilumies. Juniorina hän harrasti keskipitkien matkojen

juoksua sekä jääkiekkoa ja muitakin lajeja. Miehellä on myös liikunta-alan ammattikou-lutus. Tällä hetkellä harrastukset ovat myös liikuntapainotteisia, ja miehen omien sanojen mukaan vieläkin kilpailuhenkisempiä kuin ai-kaisemmin.

– Ihan puulaakitasolla mennään, mutta kyl-lä aina pitää pisteet, maalit, kilometrit ja ajat laskea, Hallikas naureskelee.

- Hiihdän, pelaan kaukkista, lentopalloa ja tennistä näin kesäisin. Lasten kanssa tulee pelattua joka päivä jotain tuossa pihassa, milloin jalkapalloa ja milloin pesäpalloa. Joskus ovat temppurataa kasanneet, johon sitten haastetaan meidän vanhemmat mu-kaan, Hallikas jatkaa.

Maatilalla ja hevosten parissa työ on fyysistä. Hyvä kunto on tärkeää, jotta jaksaa niin fyysi-sesti kuin psyykkisestikin.

–Kyllä jokaisella on aikaa 30-60min vaikka joka päivä harrastaa liikuntaa jos haluaa. Tekosyitähän me ihmiset ollaan parhaita keksimään, Hallikas muistuttaa.

Hallikkaan perhe on liikkuvaa sorttia. Per-heen lapset Juho 9v, Jaakko 7v ja Helmi-Ilo-na 5v harrastavat kaikki paljon erilaisia lajeja. Lajikirjosta löytyy jääkiekkoa, hiihtoa, painia,

jalkapalloa, voimistelua sekä ratsastusta. Myös Jounin vaimo Kikka on urheiluihmisiä, hän toi-mii voimisteluvalmentajana.

– Kohtahan meitä on tässä kaksi ammatti-valmentajaa kun rouva saa paperit ulos. On-neksi voimistelu ja raviurheilu on aika kau-kana toisistaan niin neuvoja tuskin tämän enempää satelee, Hallikas virnistää.

Pienimuotoista suomen-hevoskasvatustaRavitallin lisäksi tilalla harrastetaan pienimuo-toista suomenhevoskasvatusta. Jounin isän ”pahin painajainen” toteutui, kun Jounin vaimo Kikka innostui kasvatustoiminnasta. Sitä kautta parin kilometrin päässä ravitallista sijaitseva appiukon navetta muuttui siitostal-liksi. Navetan yhteyteen rakennettiin kolme pihattoa sekä karsinat varsomista varten.

– Kyllä tämä on rouvan harrastus alun perin ollut tämä kasvatus. Kovasti tykkää sukuja tutkia. Ja kyllä omat hyvät tammat kannat-taa siitokseen jättääkin, huonoilla ei tee mi-tään Hallikas tuumii.

Tänä kesänä Talli Issakassa syntyy kolme suo-menhevosvarsaa, joiden eminä Aatamin Tähti ja sen sisko Rikun Tyttö sekä turolainen Tuulin Tuikku. Isinä varsoilla Liising, Apassi ja Viesker. Kaksi tammaa uusitaan, oriiksi on valittu Sipori ja Liising.


www.esasahko.fi


Vanhemmat oriit ja ruunat:

ruuna

PIHLAJAN AARONIOm. PA: Stable Aaron Rowan Kasvattaja Sari Lappi(14 st. 6-2-1 86.000 euroa, Suurhollolan ja Satakunta-ajon voitot, enn. 20,3 eniten an-sainnut sh-ruuna/ori 2011)

Vanhemmat tammat:

tamma

I.P. VIPOTIINAOm. Rip Rap Team & Juvonen Seppo ohjastaja Pertti Puikkonen(ravikuningatar 2011, voitti kaikki matkat, 15 st 6-2-1, 94.310 euroa, Suur-Hollolan 2 sija.)

5-vuotiaat oriit ja ruunat:

ori

SÖRKÄN SÄLLIOm. Chef Wotkin’s Stable . Kasvattaja Jorma Leppänen(7 st. 4-2-1, 44.600 euroa, 5 v Fabritius Memo-rial voitto, 5 v Derby-voittaja, 25,0 ake)

5-vuotiaat tammat:

tamma

MARTSAOm. Heikki Karjula Kasvattaja Heikki Karjula(15 st 8-2-0, 35.400 euroa, Villimiehen 5 v sh-tammakilpailun voitto Lappeenrannassa, 24,7 aly, 27,3 ke)


ruuna

ELMOORIOm. Juhola Mirja ja Reijo Kasvattaja Mirja Juhola ja Irja Marsala(7 st, joista 6 voittoa, Tapiolan Pikkuprinssi, 4 v Kriteriumin voitto, Kriteriumin Kenraalin ja Karsinnat voitot, 56.400 euroa)

4-vuotiaat tammat:

tamma

TÄRPÄTTIOm. Laitinen, Eero & Jaakko p. 0400-254520Kasvattaja Kari Viitala(15 st 2-6-2, 14.920 euroa, Ilkka-ajon voitto Seinäjoella, 25,5 aly)


ori

JOKIVARREN KUNKKUOm. Salmi Arto & Posti Alpo Kasvattaja Seppo Kivimäki ja Pekka Oravisjärvi(2 st 1-1-0, 5.600 euroa 3 v Junnustartin voit-to Teivossa)

3-vuotiaat tammat:

tamma

VOITON TYTTÖOm. Jaakko Vinkka Kasvattaja Maria ja Jaakko Vinkka(7 st. 2-2-1, 5.630 euroa, varsat vauhdissa fi-naalin voitto Kuopiossa, 3 v junnustartin 2.sija Teivossa, enn. 31,1)

Monté:

tamma

PILSSIOm. Viljo Lindeman Kasvattaja Markku Pihkala(voitti Teivon kuninkuusraveissa Monten SM:n ajalla 27,3)

Työhevonen:

tamma

VilpotarOmistaja Mässeli, Markku & Taina Kasvattaja Markku Mässeli(työhevosten SM)

Estehevonen:

ori

Sirun OliverOmistaja Taina Mansikkamäki Kasvattaja Jorma LeppänenRats.Maija-Riikka Pellikka(Estemestari 2011, 13 st. 5 voittoa ja 8 sijoi-tusta)

Kouluhevonen:

ori

CorleoneTalli Hermannin Nuorisoseura Kasvattaja Mitja Nummenmaa ja Petra RantalaRats.Heidi Svanborg-Lodman(Koulumestari 2011, 14 st. 4 voittoa ja 14 si-joitusta)

Kenttähevonen:

ori

Pimun Vilskeom. Laura Jalasto Kasvattaja Mira Syrjänpää(kenttäratsastuksen SM 2011)

Valjakkohevonen:

ruuna

Hessin Vihtoriom. Kalalahti Hannu & Leenakasvattaja Heidi Sindaohjastajat: Hannu Kalalahti / Essi Joronen (suomenhevosten ja ponien suomenmestari, menestyi kansainvälisesti ja voitti ponien kan-sainvälisen luokan Unkarissa)

Pienhevonen:

ori

Herkko Huanaom. Sinikka Iso-Herttua Kasvattaja Kristiina Keski-Jyrä(vuonna 2000 syntynyt ori on kilpaillut me-nestyksekkäästi pienhevosten kouluratsastus-luokissa)

Aloittelevien suomenhevosten lähdöt jäävät usein vähälle huomiolle, mutta Suomenhe-vosliitto aikoo osaltaan korjata tätä puutetta tänä vuonna. Tampereen Teivossa nimittäin ajetaan elokuussa 2012 kahtena tiistai-iltana suomenhevosten ”alokassarjoina” Suomen-hevosliiton pokaalilähdöt, joissa voittajille on luvassa komeat pokaalit ”vanhan ajan malliin”

sekä tietenkin ruusukkeet. Kilpailupäivät ovat 7. ja 14. elokuuta, joten muistakaahan merkitä nämä päivät kalenteriinne!

Teivon nopealla kaviouralla tullaan näkemään varmasti vauhdikkaita aloittelijoita ja tiedä vaikka joukosta löytyisi myös niitä tulevaisuu-den tähtihevosiakin…


Aamuaurinko sarastaa Hollolassa Holopaisen tallin ikkunoihin kun hevostenhoitaja Juuso Holttinen saapuu työpaikalleen. Kello on kuu-si aamulla, mutta unihiekat on jo karistettu sil-mistä. Luvassa on normaali päivä, joka sisältää hevosten tarhaamista, tallin siivoamista, he-vosten treenaamista ja hoitamista. Työnteon lomassa ehditään hörppäämään kahvit ja syö-dä porukalla valmennustiimin kanssa samalla turisten niitä näitä.

Juuso Holttinen 31 hakeutui tallille puoli-vahingossa vuonna 2006. Siihen mennessä nuorimies ei ollut vielä keksinyt alaa, joka saisi hänet syttymään. Lappeenrantalainen Toiviai-sen talli haki harjoittelijaa, ja Holttinen tarttui ennakkoluulottomasti syöttiin.

– Raveja olin seurannut pitkään, ja käynytkin raveissa, mutta Toiviaiselle menin kyllä ihan pystymetsästä. Timoa täytyy kiittää, että an-toi minulle mahdollisuuden. Sieltä sain hyvät opit, ja innostuin kun huomasin että teke-mällä oppii, Holttinen kertoo.

Nälkä oppiaHolttinen oppi nopeasti käsittelemään, valjas-tamaan ja ajamaan hevosia.

– Halusin palavasti oppia ja kehittyä. Siksi varmasti taidot tarttuivatkin nopeasti. Muu-taman vuoden jälkeen päätin lähteä Timolta katselemaan ravikuvioita toiselta tallilta kä-sin. Puskaradion kautta sain mahtivihjeen, että Holopaisilla on hoitajan paikka auki. Vähän epäröin asiaa, mutta kävin työhaas-tattelussa, sain paikan ja päivääkään en ole asiaa katunut. Olen ollut todella tyytyväinen

Holopaisiin työnantajana ja siihen, että olen ottanut askeleita eteenpäin, Holttinen pohtii.

Holopaisilla töissä ollessa työntekijät pääse-vät työskentelemään todellisen raviurheilun huippuammattilaisen kanssa. Esa Holopainen on ollut raviurheilun huipulla jo vuosikymme-niä.

– Tallissa on paljon erilaisia hevosia. Eskiltä olen tietysti oppinut todella paljon, mutta myös hevoset opettavat, Holttinen kertoo.

Valmennustiimillä on selkeät vastuualueet. Eski valmentajana suunnittelee hevosten treeniohjelmat ja kilpailuttamiset sekä ken-gittää hevoset. Hoitajat vastaavat ruokinnasta, tallin puhtaanapidosta ja hevosten hyvinvoin-nista muutenkin. Kaikki hevosenhoitajat osal-listuvat Holopaisilla myös hevosten treenaa-miseen ja ravireissuille.

– Itse käyn mielelläni raveissa. Siellä näkee sen työn tuloksen joka kotona on hevosten kanssa tehty. Kilpaa ajamaan ei mitään ka-malaa hinkua ole, vaikka kortin olen ajanut-kin pari vuotta sitten, Holttinen puhelee.

Poksu on parasHolttisen passeja ovat muun muassa suo-menhevoseliittiin kuuluva Boker ja suvukkaat A.T. Veeti ja I.P. Osuma.

– Kaikista passeistani kautta aikain ehdoton suosikkini on Up Date Hoss, mutta nykyisistä Boker eli Poksu on kyllä ylivoimainen. Pidän suomenhevosista – varsinkin oreista. Ne ovat persoonallisempia kuin lämminveriset. Orien kanssa olen tykännyt pelata. Ne eivät

ota starteistakaan niin helposti itseensä kuin tammat. Oriit keskittyvät välillä muuhunkin kuin vain kilvanajoon – tammoihin, Holtti-nen naurahtaa.

Lämminverisiä ja suomenhevosia hoide-taan Holopaisessa samalla tavalla. Hoitajal-le suomenhevonen tuottaa siinä mielessä enemmän työtä, että hiittien välipäivinä niitä liikutetaan esimerkiksi kävelyttämällä, kahluuttamalla, ratsastamalla ja uittamalla enemmän kuin lämminverisiä.

Haaveena kehittyävalmentajaksi- Vaikka olen tosi tyytyväinen nykyiseen työ-höni, haaveilen silti oman toiminnan aloitta-misesta ainakin pienimuotoisesti, Holttinen kertoo haaveistaan.

Holttisen perheellä on omistuksessaan viisi hevosta, joista yksi on suomenhevonen. Issa-kan Obelix on kolmivuotias lupaus, ja valmen-nuksessa Mika Mäkelällä.

– Ainakin omia hevosia voisin treenailla, ja käydä vaikka ulkopuolisessa työssäkin sa-malla. Huippukengittäjäkin löytyisi omasta takaa, tällä Holttinen viittaa avovaimoonsa Maija Ala-Vannesluomaan, joka toimii am-mattikengittäjänä.

Holttinen ja Ala-Vannesluoma tutustuivat missäpä muualla kuin Holopaisen tallilla.

– Tuli syötyä kuormasta, Holttinen virnistää.

teksti Kikka Sissala-Hallikas


Tarkat matkapäivät hintatietoineen varmistuvat syksyn 2012 aikana, mutta matka ajoittunee taas helmikuun lopulle 2013. Ensimmäinen fanimat-ka toteutettiin helmikuussa 2012 ja se oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut ohjelmineen ja palveluineen.

Lähde siis mukaan kokemaan suurta raviurheilujuhlaa, Pariisin tunnelmaa ja nähtävyyksiä!Lisätietoja matkasta päivitetään www.suomenhevosliitto.fi –sivuille.

Hyvälle hoitajalle on aina töitäSuomessa kieritään korkean työttömyyden kourissa. Silti Holttinen on sitä mieltä, että hevostenhoitajille, hyville sellaisille on aina töitä.

– Jos on oikea asenne ja kova tekemään hom-mia niin varmasti löytyy töitä, silmin nähden tyytyväinen mies pohtii elämänsä onnelli-suutta. – Välillä on rankkaa, kun vapaa-aika on vähissä ja unenpuutekin käy tuntumaan jo näillä kymmenillä. Tykkään silti kovasti

työstäni, ja kun pärjätään niin saa kummasti taas uutta tsemppiä. Ennen tätä minulla ei ole koskaan ollut sitä ”omaa juttua”, Holttinen huokaa tyytyväisenä.


Teksti Leena FalttuKuvat Tarja Nurmio


Eurajoen Kotiseutuyhdistys järjestää hevos-kynnön SM-kisat lauantaina 25.8.2012 klo 11 alkaen, Eurajoella, Vuojoen kartanolla. Ruuh-kan välttämiseksi lipunmyynti alkaa jo klo 10.00. Liput maksavat aikuisilta 5 euroa ja lap-silla on ilmainen pääsy.

Kisa on tarkoitettu suomenhevosille ja siinä on kaksi sarjaa, yksikkösarja ja valjakkosarja Oh-jelmassa on työnäytöksiä vanhan ajan tyyliin sekä leuanvetokilpailu. Lapsille on poniajelua ja -ratsastusta. Juontajana toimii Heikki Kares.

Yhteistyökumppaneina kisojen järjestämises-sä ovat Eurajoen kunta, Työhevosharrastajat ry sekä Vuojoen kartano.

Vuojoen kartano, jonka pellolla kisat käydään, on kulttuuri-ja kokouskeskus, jossa on myös Ravintola Vuojoki sekä kisan ajaksi avattava kesäkahvila Kaff etratti, joiden ravitsemuspal-velut ovat kisayleisön käytössä.

Viime vuonna kisoihin osallistui 9 kilpailijaa. Yksikkösarjan voitti petäjäveteläinen Napsuk-ka, kyntäjänään Reijo Nieminen ja ohjastajana Eeva-Liisa Pitkänen (Napsukan omistaja),ja valjakkosarjan pyhämaalainen hevospari Ava-ruus ja Hallanvaara. Kyntäjänä toimi Esko Salo-nen ja ohjastajana Jarmo Varjonen, joka myös omistaa hevoset.

Kisoissa nähtiin kyntämistä kokeilemassa ja yleisöä hauskuttamassa myös Juha Mieto, joka voitti myös halonhakkuukilpailun, jossa hänellä oli vastustajinaan kisan juontaja Miika Åfelt ja eurajokelainen Vesa Tahkoniemi.

Jos kiinnostuit tulemaan kilpailijaksi kisoihin, lisätietoa saa numerosta 044 991 0075 tai osoitteesta www.hevoskyntokisat.suntuubi.com. Ilmoittautumisaikaa on heinäkuun lop-puun asti. Kisoissa jaetaan rahapalkinnot (1-3 sijat kummassakin sarjassa) sekä sata euroa "matkarahaa" jokaiselle hyväksytyn suorituk-sen tehneelle kilpailijalle.

Tervetuloa kisoihin taas tänäkin vuonna!



teksti ja kuvat Antti Savolainen

Mikkelissä ravataan 21.-22. heinäkuuta kunin-kuusravit kolmannen kerran. Edellisen kerran Mikkelissä on kilvoiteltu kuninkaan ja kunin-gattaren seppeleistä vuosina 1979 ja 1996.

Tänä vuonna oman lisämausteensa tapahtu-maan tuo, että siinä yhdistyy yleisömääräl-tään Suomen kaksi suurinta ravitapahtumaa, kuninkuusravit ja St. Michel. Yleisöä odotetaan tulevan paikalle kahtena päivänä yhteensä jopa 50 000 henkilöä.

Tapahtuma on merkittävä koko Etelä-Savolle

myös taloudellisesti. Aiempien kuninkuusra-vien kokemusten perusteella tapahtuman us-kotaan jättävän seudulle noin seitsemän mil-joonaa euroa. Summa koostuu muun muassa kuninkuusravivieraiden majoituksista, heidän ostoksistaan ja palvelujen käytöstä.

Pääosan esittäjät palkitaan ennätyssuurin pal-kinnoin. Kuninkuus- ja kuningatarkilpailujen kunkin kolmen osalähdön ykkönen on 12 000 euroa entisen 10 000 euron sijaan.

- Kuninkuusravien päälähtöjen palkintotason

nosto on puhuttanut jo pitkään. Mikkelin Ku-ninkuusravit haluaa osaltaan olla viemässä tätä asiaa eteenpäin yhdessä Suomen Hippos ry:n kanssa, Mikkelin Ravirata Oy:n toimitus-johtaja Kari Tiainen kertoo.

Suomenhevosella on Mikkelissä vankka rooli itse lähdöissä ja myös kuninkuusravien oheis-ohjelmassa. Sekä lauantaina että sunnuntaina on luvassa hieno esitys, jossa sivutaan paitsi suomenhevosen myös Mikkelin, vanhan pää-majakaupungin, historiaa.

29


Legendaarisia kuninkaitaVuodesta 1924 lähtien ajettuja kuninkuusraveja leimaa juurevuus, josta voi olla ylpeä. Myös Mikkelissä on vankat perinteet kuninkuus-raveista, sillä vuoden päätapahtuma järjestetään maan nopeim-malla radalla jo kolmannen kerran. Aiemmilla kerroilla Mikkelissä on nähty kahden legendaarisen hevosen valtakauden alku. Miten käy tänä vuonna?

Vuoden 1996 kuninkuusraveissa nähtiin Vieskerin valtakauden en-simmäiset kruunajaiset. Ori hallitsi seuraavat vuodet diktaattorin ot-tein avoimia suomenhevoslähtöjä ja pöllyytti siinä sivussa ruotsalai-sia ja norjalaisia kylmäverisiäkin. Ravikuninkuuksia Viesker nappasi peräti viisi putkeen.

Ravikuningatar I.P. Sukkulalle seppele oli ensimmäinen. Myöhem-min se saavutti kuningattaren tittelin myös vuosina 1999 ja 2000 eli nousi harvalukuiseen kolminkertaisten kuningattarien joukkoon.

Myös vuonna 1979 nähtiin melkoisen saagan alkulaukaus, kun Vekseli otti ensimmäisen viidestä ravikuninkuudestaan. Yksi väli-vuosikin mahtui mukaan, mutta Joensuussa 1984 Pentti Savolainen räjäytti potin viemällä ravikuninkuuden Vekselillä ja kuningattaruu-den Vekkuliinalla. Vuoden 1979 ravikuningattareksi seppelöitiin an-saitusti Lenita.

Kolme viimeisintä ravikuningattaren seppelettä I.P. Vipotiinalla na-panneella Pertti Puikkosella on kertoa hauska tarina vuoden 1979 kuninkuusraveista.

- Edellisvuoden ravikuningatar Aiheen Ilo esittäytyi yleisölle radal-la yhdessä maitovarsansa kanssa, tamma oli valjaissa kärryjen edessä ja varsa sen rinnalla kiinni. Se varsa tuli sitten myöhemmin minun valmennukseeni. Ei siitä kummoista juoksijaa tullut, mutta tapaus jäi mieleen.

Lähiruokaa luvassa Vauhdin ja onnistuneen tapahtuman lisäksi Mikkelin raveihin kuu-luu oleellisesti hyvän ruoan leima. Tänäkin vuonna on luvassa taa-tusti hyvänmakuista ja vatsat täyttävää ruokaa, kun kokit panevat parastaan ravintolapäällikkö Hannele Nulpposen johdolla.

- Käytämme mahdollisuuksien mukaan lähialueilta tulevia raaka-aineita ruoanvalmistuksessa, Nulpponen kertoo.

Hienot hatut Viime vuonna onnistuneesti elvytetty perinne Ascot-henkisten hattujen käytöstä St. Michelissä saa jatkoa myös tänä vuonna. Lau-antaina raveihin tyylikkäällä hatulla varustautuneet naishenkilöt voivat noutaa pienen palkinnon Mikkelin seudun matkailun esitte-lypisteestä ravitorilta.


Mikkelin Kuninkuusravien iltajuhlissa nähdään kova nippu suomalaisia artisteja. Perjantain tervetulojuhlassa esiintyvät Cheek, Jean S ja The Criminals. Lauantaina lauteilla ovat Suvi Teräsniska, Katri Helena ja Erin.

Molemmat iltajuhlat järjestetään Mikkelin Urheilupuistossa eli legendaarisessa Urskissa, joka sijaitsee reilun kivenheiton päässä Mikke-lin torilta.

Suvi Teräsniska keikkuu jatkuvasti eri soittolis-tojen kärkisijoilla. Suvin musiikki puhuttelee monenikäisiä ihmisiä, joten lauantai-iltaan ajoittuvaa esiintymistä odotellaan jo innok-kaasti. Myös artisti itse odottaa keikkaa suuren yleisön edessä.

- Jos ollaan keikalla ravintolassa, johon mahtuu 300–400 ihmistä, tuntuu se siltä kuin olisi kaiken aikaa kosketuksessa koko yleisön kanssa, jokaisen henkilön kanssa erikseen. Kun taas nämä suuret yleisöta-pahtumat ovat laaja-alaisempia tilanteita.

Tuntuu hienolta huutaa tuhatpäisen yleisön edessä, että 'Kädet ylös' ja seurata sitä tilan-netta ja fiilistä lavalta! Suurella lavalla tulee iso onnistumisen fiilis kun saat sen koko kan-san mukaan musiikkiin, Suvi kertoo.

Hän on noussut suuren yleisön tietoisuuteen suhteellisen nopeasti, mutta menestyksen taustalla on vuosikausien kova työ.

- Ensimmäinen radiosingle julkaistiin vuon-na 2007 eli tämä on jo viides vuosi tätä hommaa, vaikka totta kai homma alkoi aika pienistä ympyröistä. Olin vuonna 2007 vielä lukion toista vuotta käyvä opiskelija, jolla oli haaveena valmistua joku kaunis päivä lääkäriksi. Musiikki muuttikin sitten kaiken. Lukion tosin opiskelin päätökseen ja valkola-kin sain keväällä 2009. Siihen mennessä olin jo julkaissut esikoisalbumin Särkyneiden sy-dänten tie kesäkuussa 2008, joka myi touko-kuussa 2009 kultaa (15 000 kpl) ja olin tehnyt lähes 100 keikkaa.

teksti Antti Savolainenkuva Warner Music Finland / Aki Roukala

- Hento kuiskaus -biisi oli iso juttu, iso biisi, joka toi mulle paljon radiosoittoa ja tietoi-suuttta. Se siivitti debyyttialbumin suurem-paan suosioon. Toinen albumi Rakkaus pääl-lemme sataa onkin sitten mun toistaiseksi eniten myynein albumini, mikä on varmasti jälleen pitkälti sen hittikappaleiden Jos me-net pois ja Jos mikään ei riitä ansiota. Jou-luna 2009 julkaisin joulualbumin, joka sekin on myynyt jo melkein platinaa. Neljännen studioalbumin Pahalta piilossa julkaisin vii-me syksynä ja sen albumin nimikkokappale palkittiin helmikuussa viime vuoden parhaa-na iskelmänä.

Raviurheilukaan ei ole artistille aivan vierasta.

- Joku todella hämärä muistikuva on lap-suudesta, että olisin joskus ollut katsomassa kotipaikkakunnassani Kolarissa paikallisia Kurtakon raveja. Sen enempää ei ole tullut vietettyä raviurheilun parissa. Mikkelin Ku-ninkuusraveja tulen seuraamaan, jos vain aikataulut sen suinkin sallivat.

Ravirata, 33420 TAMPEREPuh: (03) 344 1700 (ajanvaraus)Fax: (03) 344 [email protected]

Ajanvaraukset arkisin klo 8-15.

Kuusi eläinlääkäriä ja kymmenen avustajaa, hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti.

Käytössä viimeisin tekniikka mm. Suomen ainoa DRS-tähystin, jolla voidaan tutkia hevosen kurkunpään toimintaa kilpailuvauhdissa. Toimii myös ratsuilla.

Uudet toimivat ja väljät tilat.

Kaikki tämä yhdistettynä yli 30 vuoden hevosklinikkakokemukseen.


33SUOMENHEVONEN 2012 333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333SUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSUSSUSUSUUUUUUSUSUSUUSUSUUSUSSSUUUSSUSSUSSSUSSSUSUUUSSSUUUSUSSUUUUSUSSUSSSSSSSSUUUUSSUUUUSUUUSUUUUUUUOMOMOMOMOMOMOMOMOMOMOMOMOMMMOMMOMOMOMMOMOMMOMOMOMOMOMOMOMOMOMOMMOMOMMMOMMMMMMOMOMMMMMOMOMOMOMMMOMMMMOMOMMOMMOMMMMOMMOMMMMMMOMMMMMMOMENENENENENENENENENENENENENENENNNNENNENEENENNENENNNNNNNNENENNNNNENENENENNNNNENNENNNNENNNNENENENENENENENEENENNNEEENENENNNENNNNNNENENNNENEEENNENNNNNEENNNEENNNENNNNNNNENNNNNNNNNNNNNNENENNNNNNENNNNHEHEHHHHEHEHEHEHEHHHEHEHEHEHEHEHEHEHEHEEEEEHEHEHHHHEHEHEHEHEHEHEHHEHEHEHEEHEHEHEHEHHEHEHEEHHEHEEHEHHEEHHHHHHHHHEHHHEHHEHEHEHEHHHHHEHHHHHEHHHHHHHEHHEEHHHHHHEHEHEHEHHEHEEEHEEHHEEHHHHHEHEEEHHHEHHHHEEEEHHHEEHEEEHEHEEHEEEEEHHEEHEHHHEHHEEEVVOVOVOVOVVVVVOVVOVVOVOVOVOVOOVOVOVOVOVOOVOVOOVOVOVVVVOVOOOOVVVOVOVOVOOOVOVVVVVVOVOVOVOVOVVVVVVOVOVVVVOOVOVOVVVVVVOOVOVVOVOVOVOVOOOVVVOOVOVOVOVOVVOOVVOVOVOVVVVVOOVVOVVOOVOVVVVVOOVVOVOVVVOOVOOVOOOOVOOOVVOVVVOVOOOOOOOVVVOOVVVOOOVVOOOVOOVOVVOOOV NENENNNNNNNNNNNNENENENENENENEEEENENEENEENENEENNNNNNENEEENEENNNNENENENNNNNNNNENENENENNNNNNENENENEENENNNNEEENENENENNNEEENENNNNNNNNEEEENNNENNENEENEENNNNNNNEENENNNNNNENEEENNNNNNNENEEENENEENENNENNNEEENNNENENEENNNENEENNENNENEENNENENNNEENNNEENNNNNENNEENEENNNENNNNNNENNNEENNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN NNNNN 22222222222020220002020000000000000222222202220000022222222020200000222222220002000222002222200222020200000222220022202222000002022220002222202002222202002220002222002002220022202000020220202222022220220220020220202000002220022220022022200002022220000222222022222000011112121211212112221222121212121212111212112122222121211121211221222212212121112122212111121222121212121221221111121221121222121222121212212221222221212122211222222221222212222111112222222222122221222211222122112221122212222221122222222222222222121221122221211112222222112222112211111

Black Horse BREEDER on valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville ja imettäville

tammoille sekä varsoille.Soveltuu erinomaisesti myös kilpahevosille

laadukkaan lisävalkuaisen lähteeksi.

Myynti: maatalouskaupat ja hevostarvikeliikkeet. Huom! Basic vain K-Maatalous.

Kasvun voimaa.

34 SUOMENHEVONEN 20123333333333333333334444444 SUSSSUSUSUUOOMOMOMOMOMMENENNENNNENEENNENNHEHEHHEHEHEHHHEHHEHHHEHEHEEEHEEHEVOVOVOVOVOOOOVOVOVVVOVOVOVOOOVOVOOOVOOOOOOOOONENENNNEEEEENNNEENNENEENENENENENENENENEENNNNN NNNNNNNN N NNNNNNNNN N NN 2020202020202020202020020000202020000000000011211212121212122121211212111212121112221

Kävimme ensimmäistä kertaa työhevoski-soissa. Kummallakaan meistä ei ole erityistä kokemusta työhevosista tai työhevoskisois-ta, joten kisojen katsominen taisi jäädä pää-osin vain hienojen hevosten ihastelemisek-si. Ja niitähän riitti. Upeiden hevosten lisäksi näimme hellyyttävän sitkeitä suorituksia. Mieleen jäi varsinkin pieni sitkeä tamma (Vokmarin Vappu), joka oli uskomattoman vahva kokoisekseen! Se saikin ansaitusti parhaan vetäjän palkinnon yleisön ja isän-nän kannustaessa. Eikä kenellekään jäänyt epäselväksi miksi yleisestikin puhutaan he-vosvoimista. Yleisö oli täysillä mukana koko kisojen ajan, paitsi pienen sateen yllättäessä aidan vierusta tyhjeni tehokkaasti. Hevosia ei kuitenkaan pieni vesisade haitannut. Muuten keli oli ihanteellinen, aluksi jopa au-rinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma eikä vettäkään satanut kaatamalla niskaan.

Työhevoskisoissa arvosteltiin hevosen juok-suaika, käyntiaika ja mittelöitiin siitä kuka vetää eniten ja näiden pisteiden päälle li-sättiin tyylipisteet. Yleisölle oli järjestetty oheisohjelmaa kuten autonvetoesitys, kie-siajelua ja katrilli.

Oli hienoa nähdä hyvin hoidettujen he-vosten ja isäntien yhteistyötä. Hevoset, ainakin pääosin, toimivat hyvin ja yrittivät parhaansa. Niitä oli myös selkeästi valmis-teltu suoritusta varten, mikä onkin tärkeää sillä kylmiltään ei näin rankkaan kisaan ole tulemista. Varsinkin vetokokeessa hevonen pian retkauttaa itsensä, jos homma on sille aivan uutta. Tottumattoman silmiin veto-koe näyttikin aika hurjalta, vetiväthän suo-miputet tuplaten oman painonsa verran. Huhhuh. Hatunnoston arvoinen suoritus. Ja kun hevosilta loppui puhti vetämiseen, olivat isännät reiluja eikä enää väkisin vaati-nut enempää. Työhevoskisat olivat kokonai-suudessaan onnistunut tapahtuma ja niitä oli ilo katsella. Emme ala tähän tuloksia rastaamaan, mutta ne voi halutessaan lukea kilpailujen sivuilta http://www.tyohevosmes-taruus.fi . Meidän puolesta onnittelut mestaruuski-soissa menestyneille ja muutenkin kaikille osallistujille, hienosti pärjäsitte!


teksti ja kuvat Sara Hautamäki ja Selina Pääkkönen, Petäjävesi

Suomenhevonen - mikä se on?Molemmat olemme aina pitäneet hevosista ja se on kummallekin tärkeä harrastus. Mei-tä käskettiin kertomaan tähän artikkeliin mitä suomenhevonen meille merkitsee. Ja paljonhan se merkitseekin, vaikka olemme pääasiassa issikkaihmisiä. Voisi kai sanoa, ettei Suomea olisi, ellei olisi Suomenhevos-ta. No ehkei ihan, mutta kumminkin. Suo-menhevonen on ehdottomasti tärkeä osa maamme kansallisidentiteettiä. Siitä on ol-lut älyttömän suuri apu ennen vanhaan pel-totöissä ennen koneellistumista. Se on ollut tärkeä kulkuväline ja perheenjäsen. Sota-ajasta puhumattakaan. Vaikka itse emme ole sota-aikana eläneet (lähimainkaan) niin nostamme hattua (taas kerran) sen aikaisille sotahevosille ja niiden isännille ja emännil-le. Miten olisi selvitty sodan kourista ilman urheaa Suomenhevosta?

Mummuni on kertonut minulle kuinka hä-nen ollessaan pikkutyttö, isä herätti hänet ja hänen siskonsa aina aamuisin hake-maan hevoset haasta. Vaatii hevoselta

35SUOMENHEVONEN 2012 35SUOMENHEVONEN 2012

kunnioitusta ja luottoa kerta lapsetkin pystyvät huoletta käsittelemään niitä. Toki onhan suomiputeissa toisinaan ha-vaittavissa pientä junttiutta, mutta eikös se ole yleinen suomalainen piirre. Kuten vanha kansa sanoo, hevonen on sitä mitä isäntä on. Mutta se luotto, sitkeys ja kun-nioitus on lähes poikkeuksetta joka Suo-menhevosessa. Ainakin silloin, kun sitä on kohdeltu oikein ja reilusti. Ja silloin kun koulutustyö on jaksettu tehdä kun-nolla loppuun saakka.

Toinen piirre, mikä on ihailtavaa Suo-menhevosissa, on niiden monipuolisuus. Niillä voi periaatteessa tehdä mitä vain, sillä ne on jalostunut monipuolisiksi käyt-töhevosiksi. Se näkyy hevosten erilaisista rakenteissa. On sirompia yksilöitä jotka muistuttavat melkein jo puoliverisiä ja sitten taas on oikein jykeviä vanhanajan hevosia. Erimallisia hepoja on kaikenlai-sia (oikeastaan neljänlaista; ratsu-, ravi-, pien-, työhevosia). Mutta jokaiselle löy-tyy varmasti juuri sopiva ja oikeanlainen hevonen omaan käyttötarkoitukseensa.

Aina puhutaan, että koira on ihmisen paras ystävä, mutta kun miettii hevosen merkitystä, voisi melkein ajatella, että tuota sanontaa voisi olla aika jo hieman muotoilla? Ainakin hevosihmiset voisivat ajatella asian näin. Kuten koirakin, oikein hoidettuna ja koulutettuna hevonenkin on loisto kumppani.

Vaalikaamme siis kaikki Suomenhevos-ta, sen loistavaa luonnetta, olemusta ja sen monipuolisuutta. On hieno asia, että meillä suomalaisilla on näin hieno hevo-nen, josta saa olla ylpeä.

Suosi suomalaista sitkeää, nöyrää ja monipuolista hevosta, omistaessasi tällaisen, tunnet kuinka Onni puristaa rinnasta :)

- Kirsi Mäkilä -

Lisäystä...Suomenhevonen on sankarirotu, Aito Suomalainen, nöyra, kova tekemään töitä, välillä viisaampi, kuin ihminen, monikäyttöinen ja uskol-

linen ystävä Suomenhevosmiehille/naisille.

- Rauno Vainikainen -

Ko aijjoa hyväl hevojsel ni velatki on ko soatavii. :)

- Hanna Karhapää -

Kaikillahan rahhaa ja rukihia on, mutta harvalla hyvä hevoonen :)

- Piia Saari -

4dl ruisjauhoja

4dl kaurahiutaleita

2dl kuorittuja auringonkukan siemeniä

1dl pellavan siemeniä

1tl suolaa

7dl vettä

Kaikki aineet sekoitetaan keskenään vaikka-pa pakastepussiin, jossa aineet puristellaanja sekoitetaan - ilman tiskiä.

Kaada seos leivinpaperilla vuorattuunuunipeltiin. Levitä taikina ohuen ohueksi.Ripottele päälle halutessasi ”makuja”esim. kanelijauhetta, oreganoa tms.Paista uunissa 175 asteessa n.15-20 min.

Maistuu itselle ja hevosille.Helppo ja kätevä, eikä yhtään tiskiä!

- Luontoäidin hevoset -

Kuva Susanna Hoppula


Ypäjälle perustettiin Suomen valtionsiittola keväällä 1937. Siittolan yhteyteen perustettiin valtion hevoshoitokoulu sekä puolustusvoi-mien hevosvarikko ja ratsujen koulutuskes-kus eli remonttikoulu. Nykyisin Hevosopisto jatkaa perinteikkään siittolan toimintaa kes-keisenä osana alan koulutuksen, tutkimuksen ja monipuolisen palvelutoiminnan kokonai-suutta Ypäjällä.

Vuonna 1931 tasavallan presidentti vahvisti lain Valtion hevossiittolan ja hevoshoitokou-lun perustamisesta sekä puolustuslaitoksen hevosvarikon ja ratsukoulun sijoittamisesta hevossiittolamaatilalle. Hevossiittolalaissa määrättiin muun muassa seuraavaa:

1§Valtion omistamalle Ypäjän pitäjässä si-jaitsevalle Kartanonkylän tilalle, tarpeen tullen laajennettuna läheisillä, niin ikää Valtion omistamilla alueilla, perustetaan Valtion hevossiittola ja orikasvatuslaitos. Sitä paitsi sijoitetaan tänne hevoshoito-koulu sekä puolustuslaitoksen hevosva-rikko ja ratsukoulu.

2§Hevossiittolan tarkoituksena on kehittää edullisiin käyttöominaisuuksiin nähden varmasti periytyviä suomalaisia, osaksi kuormahevostyyppisiä eli raskasmuotoi-sia, osaksi monipuoliseen käyttöön sekä samalla armeijan ratsuhevosiksi sopivia eli kevytmuotoisia ratsuhevoskantoja maan hevosjalostuksen edistämistä var-ten.

Valtion hevossiittolan ja hevoshoitokoulun ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin agrono-mi Osmo Aalto, joka teki elämäntyönsä Ypä-jällä. Aalto aloitti Siittolassa jalostuksen ohella heti 1930-luvun lopulla myös tutkimustyöt. Yksi hänen meriittejään on ensimmäisten pakastespermalla aikaansaatujen varsojen syntymä vuonna 1974. Siittolan tehtäviä joh-taja Aalto kuvailee vuonna 1938 antamassaan haastattelussa näin;

- Siittolan tarkoituksena on toimia Suomen-hevosten jalostus- ja tutkimuslaitoksena. Se pyrkii kehittämään sekä käyttö- että raken-neominaisuuksiltaan korkealuokkaisia siito-seläimiä maamme hevosjalostustoimintaa varten. Tähän päämäärään pyrkiessään siittola tulee työskentelemään läheisessä

teksti Päivi Lainekuvat Tuija Rauman, Orikantakirja I, Siittolan arkisto ja Eero Perttunen

yhteistoiminnassa maamme eri seutujen hevoskasvattajien kanssa ostamalla näiltä hyväksi tunnettuja kantahevosia siittolaan sekä luovuttamalla sitten kasvattamiaan sii-toshevosia eri seuduille valtion oriiksi. Samal-la siittolan oriit ovat myöskin itse siittolassa kaikkien hevoskasvattajien käytettävissä. Hevossiittolan tarkoituksena ei kuitenkaan ole tuottaa ainoastaan siitosoriita, vaan sen tehtäviin kuuluu myöskin hevostaloudelli-nen tutkimustoiminta maassamme…

- Tutkimustoiminta kohdistuu ennen kaikkea eri hevosten jalostuksellisesti ja taloudellises-ti tärkeiden ominaisuuksien selvittämiseen. Toinen varsin suurimerkityksellinen tutki-musala on suomalaisen hevosen ruokinta- ja hoitokysymys, joka kaipaa perinpohjaista selvittämistä. Kaikille hevoskasvattajillehan on tunnettua, että eri sukuiset ja -rakenteiset hevoset pysyvät samalla ruokinnalla ja muu-tenkin samoissa olosuhteissa hyvin eri taval-la kunnossa. Miten tämä ominaisuus mei-käläisillä hevosilla periytyy, siitä tiedetään varsin vähän, joten jo tämänkin kysymyksen selvittely on varsin suurimerkityksellinen he-vosten siitosvalinnan kannalta.

Kestävä rakenne taloudellisen jalostuksen perustanaSiittolan jalostustyön tavoitteena oli pääpai-noisesti hyvä työhevonen. Rakenteen mer-kitystä taloudellisesti kestävälle hevosjalos-tukselle pidettiin oleellisena, kuten seuraavat otteet Siittolan jalostusohjelmasta vuodelta 1956 antavat ymmärtää.

- Rakenneominaisuuksien kehittämisessä on päähuomio kiinnitettävä, paitsi rotu- ja sukupuolityyppeihin, niiden rakennekohtien parantamiseen, jotka suoranaisesti vaikutta-vat hevosen käyttöominaisuuksiin ja tuotan-toikään…

- Rakenteeltaan hevosten tulee olla tanak-ka- ja kovatekoisia lihaksikkaita sekä kes-kikokoisia… Hevosella tulee olla selväpiir-teiset, hyvät längensijat, edestä ja takaa leveä, lihaksikas, suhteellisen pitkä, tiivis, tynnyrimäinen ja syvä runko. Jalkojen tulee olla vankkaniveliset, edestä katsoen litteä- ja sivulta katsoen leveäsääriset, kuivat, kovat ja hyväasentoiset sekä kavioiden hyvinmuo-dostuneet ja sarveisaineeltaan sitkeät. Esi-

merkkinä tällaisesta mallirakenteisesta oriis-ta voidaan mainita Hörö 2850, joka vähäisiä ulkonaisia vanhuuden merkkejä lukuun ot-tamatta oli vielä 23-vuotiaana samanlainen kuin kantakirjaan otettaessa 4-vuotiaana…

Oriitten valinta valtionsiittolassa painottui nimenomaan hyvärakenteisiin työhevosiin vielä 1950-luvullakin, mutta vähitellen myös juoksijaominaisuudet saivat sijaa. Hörön tyt-tärenpoika Uskoton 6166 Vj kehittyi juoksi-jajalostuksessa merkittäväksi oriiksi. Uskot-toman tyttären, kuningatarkilpailutamma Systin 708-71J jälkeläinen Pysteri 2974-84JTa loi myös merkittävän uran jalostusoriina. Pys-terin kilpailumeriiteistä korkein on kuninkuus-kilpailun kolmas sija vuonna 1995. Pysterin tunnetuimpia orijälkeläisiä on kuninkuuskil-pailuistakin tuttu Huiman Pyste. Ypäjän Siit-tolassa on Pysterin tammajälkeläisiä hyvistä emälinjoista, ja niiden kautta suku jatkuu.



Siittola ja suomenhevonen EuroopassaViime vuoden lopulla Hevosopisto liittyi eu-rooppalaiseen järjestöön European State Studs’ Association (ESSA), joka on Euroopan vanhojen valtionsiittoloiden muodostama yhteisö. Jäsensiittoloina on runsaat kolme-kymmentä vanhaa ja tunnettua hevosjalos-tuksen keskusta Euroopan perinteisissä he-vostalousmaissa, mm. Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Unkarissa. Järjestön tavoitteena on paitsi säilyttää kansallista hevosperintöä myös edistää eri maiden omaleimaisen he-voskulttuurin ja –osaamisen sekä kansallisten

Pysteri (Hiluri – Uskoton) 20-vuotiaana valmentajansa Taisto Nurmion esittämä-

nä (kuva: Eero Perttunen)

hevosrotujen hyödyntämistä nykypäivänä ja tulevaisuudessa.

Ypäjän siittola ja suomenhevonen sekä am-mattikoulutuksen, hevostutkimuksen ja hevosurheilumuseon muodostama koko-naisuus sai erittäin positiivisen vastaanoton ESSA:n uutena jäsenenä. Hevosopisto tulee osallistumaan järjestön yhteisiin EU-hankkei-siin, ja suomenhevonen on keskeisessä roolis-sa hankeohjelmissa.

Suomenratsujen Kuninkaalliset –tapahtuman yhteydessä 31. elokuuta Hevosopisto järjestää Siittolan juhlavuoden kunniaksi 75-vuotista historiaa sekä suomenhevosta esittelevän englanninkielisen seminaarin. Tilaisuuteen

on kutsuttu ESSA:n jäsensiittoloiden sekä muiden ulkomaisten yhteistyökumppanien edustajia. Seminaariin ovat luonnollisesti ter-vetulleita kaikki Suomenratsujen Kuninkaallis-ten osallistujat sekä muut suomenhevosesta ja Ypäjän laitosten historiasta kiinnostuneet. Oheinen Seminaarin ohjelma toimikoon kut-suna lukijoille!

Suomenratsujen Kuninkaalliset -tapahtuman yhteydessä Siittolanmäellä sijaitseva Suomen Hevosurheilumuseo esittelee tämän vuoden juhlanäyttelynsä Siittolanmäki 75 vuotta: Pre-sidenttien hevoset. Museo on avoinna kesä-kaudella viikonloppuisin sekä muulloinkin tilauksesta (www.hevosurheilumuseo.fi ).


Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea!

leppoisaa tunnelmaa, elävää musiikkia, näytöksiä. Poni- ja montelähtöjä.

Vohveleita ja pannukahvin tuoksua,kavion jytkettä joka on lähes

“käsinkosketeltavaa”!

ti 10.7. ti 17.7. ti 7.8.

TERVETULOA! Pielisjärven Hys r.y. www.lieksanravirata.net

Kesäravien aatelia


Finnish Horse; This is the reason why you won the War, Paulo Bastos (SWE).

Hiiron alkutaipale elämässä on aika tavallinen suomenhevosen alkutaival. Ensimmäiset 7v. Hiiro vietti ravurin elämää, treenaten ravaa-mista, mutta radalle siitä ei koskaan ollut. Sen kapasiteetti ei riittänyt siihen ollenkaan, luon-netta sillä kyllä olisi ollut vaikka mihin.

Minulle Hiiro tuli 2004 keväällä jolloin alkoi sen harrasteratsun ura. Hiiron upea luonne ja

hieno ulkonäkö lumosi minut, vaikka en sillä hetkellä ollut orientoitunut ostamaan hevosta. Eräs kaunis päivä ystäväni soitti minulle ja ker-toi löytäneensä juuri minulle sopivan hevosen, ja että minun pitäisi sitä nyt lähteä katsomaan.

Alkutaivuttelun jälkeen lupauduin lähtemään vilkaisemaan edes, sillä hetkellä rakastuin ja huomasin illalla, että omistin upean suomen-hevosen, mutta rahakukkaro oli keventynyt, ja keventyisi vastakin.. noh, ompahan hevonen,

eikä mikä tahansa hevonen. Luonne kuin kul-taa, tosin välillä ruunalla tuppaa unohtumaan oma sukupuolensa ja tammat kiinnostavat hy-vinkin paljon sekä joskus myös töissä herralla kiehahtaa kuppi nurin, siitä kiehumisesta voisi kertoa monen monta tarinaa, kuten ne kerrat kun ratsastajalla jäivät aivot narikkaan ennen maastoreissua ja ruuna päätti ottaa ohjat omiin kavioihinsa ja antaa kuskille makua, mitä on suomalainen sisu.


Luonteeltaan Hiiro on tyypillinen suomalai-nen mies. Jäyhä, rehellinen, vähän tosikko ja hyvän työmoraalin omaava hevonen.

Kaksi ensimmäistä vuotta edettiin perinteises-ti. Treenasimme nimekkäiden valmentajien avustuksella, heistä jokainen näki Hiirossa po-tentiaalia ratsuna.

Ystävän kautta tutustuin Klassiseen ratsastuk-seen ja löysimme opettajaksi Soile Kokon, jon-ka avustuksella aloitimme perusasioiden teke-misen uudestaan ja hyvän perusratsastuksen hiomisen. Sillä tiellä olemme vieläkin.

Vakava hankosidevamma oli katkaista Hiiron hyvin alkaneen taipaleen ratsuna -07 kesällä. Ihmeenkaupalla vastoin eläinlääkärin odo-tuksia jalka parantui lähes täydellisesti. Kiitos kaikille silloin meitä auttaneille ja tukeneille Ystäville. Hiiro on toiminut alkeisratsuna use-ammalle, jotka haluavat kokeilla selässä istu-mista. Se on luotettavan rauhallinen, mutta joillekkin ensikertalaisille hieman liian reipas. Mutta koskaan ei ketään selästään alas ilkeyt-tään heittänyt.

2010 syksyllä Soilen kurssilla tutustuin Tarja Miettuseen. Tarja on auttanut meitä ja vienyt Hiiroa eteenpäin vaativampiin tehtäviin. Halu-an antaa Tarjalle puheenvuoron kertoa Hiiros-ta omien kokemustensa pohjalta enemmän, meidän yhteistyömme tuloksena voidaan sanoa Hiirosta ”suomenhevonen korkeakou-lussa”.

Hiiro, löytyisi niin monta erilaista sanaa kuvaa-maan kyseisen hevosen luonnetta. Ehkä par-haiten kuvaava sana Hiirosta olisi Aito.

Hiiron luonteessa yhdistyy aito halu tehdä työtä sekä aito kiintymys ihmisiin. Koskaan se ei ole ollut mikään täydellinen mamman mus-sukka, eikä jokapojan/tytön ratsu, mutta siitä syystä se onkin ainutlaatuinen ja erinomainen suomenhevonen monipuoliseen harrastami-seen.

Alkutaipaleella, kun aloitimme yhdessä Sarin ja Hiiron kanssa, Hiiro ei oikein hyväksynyt mi-

nua lähelleen, meillä oli molemminpuolinen kunnioitus.

Vaikka se ei koskaan ollut agressiivinen, sen ilmeestä näki, että minun tarvitsee antaa hä-nelle aikaa. Hevosena se on hyvin korrekti. Aina herrasmies muille hevosille, koskaan ei ensimmäisenä haastamassa riitaa.. ei ei, Hiiro on itseluottamusta pursuava hevonen, jolla ei ole tarvetta pikkuseikkoihin ja lillukanvarsiin.

Ratsastuksellisesti Hiiro on hyvinkin haastava. Koulutustasosta en osaa sen enempää sanoa, kuin että mitä tahansa siltä osaakin pyytää, se sen takuuvarmasti tekee ja oppii. Tällä hetkellä minun mielessäni siintää sen kanssa passagen sekä espanjalaisen käynnin harjoit-telu. Piaff ja laukanvaihdot onkin jo hallussa, pienen hienosäädön kanssa niiden avulla ke-rätään voimaa. Joskus näissä vaativammissa harjoituksissa kuppi menee nurin ja hetken aikaa täytyy puhaltaa, ennen kuin voi taas keskittyä tekemiseen. Vahvuus Hiirossa onkin se, että sillä ei ole taipumusta jäädä asioihin kiinni, vaan rohkeana ja itsevarmana hevose-na se miettii hetken ja toteaa, selvä, mä osaan tän, nyt teen ja sitten mennään jo eteenpäin. Sen lempilausahduksiin varmaan kuuluisi läpi

harmaan kiven, mutta maltilla. Niin, maltilla se asioihin aina suhtautuu. Siitä syystä se onkin erinomainen opettaja.

Malttia olen joutunut minäkin oppimaan, koska Hiiro on sitä vaatinut. Uskaltaisin jopa sanoa, että tämä suunnaton itsevarmuus ja rohkeus näkyy siitä ulospäin, jonka vuoksi se ei ole hirveän helposti lähestyttävä hevonen. Mutta loppujenlopuksi, Hiiro on hevonen, jol-la on suuri ja kultainen sydän. Poikani Alexi on tämän hevosen kanssa mennyt kenttää ym-päri pelotta ja ilman talutusta.

Hiiron nykyinen ammatti onkin Working Equi-tation- hevonen, eli klassisen ratsastuksen peruskoulutettuina siirryimme tähän perin-teiseen Portugalilaiseen työratsastukseen, jossa se näytti olevansa ihan kelpo tapaus. Valmentaudumme nykyään Portugalilaisen Paulo Bastosin opetuksessa mahdollisimman useasti. Hän on kuitenkin asunut ruotsissa jo pitkän aikaa pitäen omaa talliaan.

Edustamme klassisen ratsastuksen seuraa, joka järjestelee ahkerasti kaikkeen klassisen ratsastuksen suuntauksiin kursseja. Ratsastaja Tarja Miettunen.


– monipuolisten palvelujen ABC!

20092012

ABC-liikennemyymälätavoinna joka päivä

www.abcasemat.fi www.noutopoyta.fi www.apsi.fi

mobiili mobiili mobiili mobiili mobiili mobiili

Kotisivumme nyt myös mobiiliversiona.Käy tsekkaamassa m.abcasemat.fi

ob ii

a

bbbbbbbbiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiilili mmmmmmmmmmmmmmmmmmmomomommmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmm bbbbbbbibibiiiibibbibbbbbbiibiiibibiiiiiiiiiillillili iiii

a...


Lisätietoa tapahtumasta: www.hevosopisto.fi

Suomenratsujen Kuninkaalliset30.8. – 2.9.2012Suomenhevosratsujen kasvatus- ja kilpailutapahtuma syyskuussa Ypäjällä!

Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin.

SUOMEN-RATSUJEN

KUNINKAALLISET

Loistu 4291 Valio


Savonlinnan Abc:n kohdalla meinaan kään-tää auton ympäri, koska näyttää siltä, että eihän täällä voi olla tallin tallia! Mutta, kuten hevoshommissa ja hevosenomistamises-sa yleensäkin, niin tässäkään kohtaa usko ei horjunut kuin häviävän hetken, joten jatkoin matkaa. Muutama kilometri Abc:ltä löytyikin oikeastaan hevoskeskittymä eli useita talleja pienellä alueella. Yksi näistä talleista kuuluu ravivalmentaja Anna Kantolalle, joka on vuok-rannut tallitilat isältään Päiviö Kantolalta, joka ravipiireissä tunnetaan hevoshierojana ja val-mentajana myöskin.

Anna Kantolan hevosharrastus alkoi v. 1992, jolloin hän pääsi aloittamaan ratsastuksen pienellä yksityistallilla Tuija Kokkosen opeissa. Pieni yksityistalli antoi mahdollisuuden oppia hevosen hoitoa hyvin kokonaisvaltaisesti.

Pari vuotta myöhemmin Päiviö Kantola sai puhelun Erkki Kukkoselta, joka kaipasi ohjeita ja näkemyksiä hevosen valmennusohjelman laadintaan. Päiviö Kantolalla kun on tausta hiihtäjänä ja hiihdon valmentajana, niin yh-teistyötä päätettiin kokeilla. Yhteistyö Kuk-kosen kanssa alkoi ja näin myös Anna alkoi viettämään paljon aikaansa Haapialan tallilla.

- Isän alkaessa käydä Haapialan tilalla aloin-kin yhä enemmän viihtyä heidän tallillaan.

teksti Jaana Strömberg

Siellä aluksi tärkein hevonen oli lv ruuna Tivo-li, jolla ratsastelin. Osallistuin myös kaikkeen mihin tallilla mukaan otettiin. Erkiltä sain ar-vokasta oppia hevosten kanssa toimimiseen. Isäkin innostui siinä sivussa ravihevosista. Samanaikaisesti olimme siskomme kanssa jo pidemmän aikaa haaveilleet ratsusta. Meille ei kuitenkaan sellaista hankittu, vaan jos joku hevonen hankittaisiin, niin sen pitäisi pystyä myös elättämään itsensä, muistelee Anna.

Aika pian tämän jälkeen ensimmäinen oma hevonen, tuolloin 4v. Kihiriina asteli Haapialan tilalle.

- Riina asui Haapialassa ja siellä sitä par-haamme mukaan hoidimme ja valmensim-me Erkin ja muiden tallilaisten avustuksella. Isä tietenkin mukana, kertoo Anna.

Näinhän se yleensä menee, että hevonen toi-mii ihmisen parhaana opettajana ja keskustel-tuamme Annan kanssa asiasta, selviääkin ettei Kihiriina ollutkaan mikään helpoin tapaus, mutta paras opettaja se Annalle on ollut.

- Se kyllä opetti miten hevosten kanssa tulee toimia. Jos nyt sen saisin, saattaisi se jopa juostakin, mutta silloin tulokset radalta ei olleet kummoiset. Periyttäjänä se oli sitäkin parempi. Kolmesta varsasta kaksi on juossut itsensä tähdeksi, kolmas onkin suunniteltu

ratsu, Anna summaa ja on luonnollisesti iloi-nen Kihiriinan periyttämisominaisuuksista.

Krimori ylioppilaslahjanaEnsimmäinen ihan oma hevonen on Krimori eli Aatu. Anna sai sen ylioppilaslahjaksi. Hevo-nen reissasikin Annan mukana, kun hän asui Etelä-Suomessa useamman vuoden.

- Ensin olin puoli vuotta Minna Lindströmin apuna ja sainkin sieltä paljon eväitä hevosen käsittelyyn. Niiden ohjeiden mukaan hieman soveltaen opetin Aatun ajolle ja samoin kaikki muutkin varsat jotka olen sen jälkeen opettanut.

Jatkuvasti mukana on ollut myös ratsastus ja Aatunkin selässä on käyty ennen kuin sillä on ollut kärryt perässä.

Oma talli rakentuuAnna oli välillä työn perässä etelässä ihan muualla kuin hevoshommissa ja tuolloin hän opiskeli samalla eläin- ja ihmispuolen homeo-paatiksi. Koko ajan selkäytimessä oli kuitenkin haave oman tallin pyörittämisestä.

- Isä oli myös innostunut asiasta ja lopulta meille alettiin rakentaa tallia kesällä 2006, iloitsee Anna.


Alkuunsa tarkoitus oli ottaa talliin täysihoito-hevosia ja ajella omia sekä ottaa varsoja ope-tettavaksi. Myös ratsujen koulutusta ja kun-toutusta tuolloin alkuaikana oli tarjolla.

- Ensimmäisen oman ratsunikin ostin silloin, hurjan kokoisen sellaisen. Myös ravurit oli tervetulleita, mutta valmennusta ei silloin markkinoitu. Ensimmäiset tallin asukkaat olivat kuitenkin ravureita. Yksi tuli hoitoon ja toinen isän hevoshieronnan kautta kuntou-tukseen ja valmennukseen. Tämä oli tamma Lirkitta. Siitä varsinainen innostus ravival-mennukseen varmasti sai alkunsa, ravipure-man saanut Anna muistelee.

- Talli on isän rakentama ja vanhempieni omistuksessa. Toimin siinä vuokralaisena. Vuokralla on tarhoja ja laidunmaata sekä ratsastuskenttä ja harjoitusrata, luettelee Anna.

Hyväpohjainen harjoitusrata on aivan tallin läheisyydessä, metsän siimeksessä ja osin pel-lon reunaa kulkien. Se on vajaan kilometrin mittainen. Siinä on loivaa nousua ja laskua, joten treenilenkeistä saa monipuolisen.

Lisäksi on paljon metsäpolkuja ja teitä, joilla voi turvallisesti ja vaihtelevasti ratsastaa.

Tallissa on tällä hetkellä 11 karsinapaikkaa ja lisäksi 3-4 hevosen hirsinen pihatto.

- Omia hevosia on tällä hetkellä 4 ja vieraita 9. Näistä valmennettavia/kuntoutettavia on kaikkiaan 7 (2 omaa), yhdessä isän kanssa työt tehdään, kertoo Anna.

Ravivalmennus on pitkälti ongelmanratkaisua ja tasapainon etsimistä

Annan luo saapuvat hevoset kärsivät lähes poikkeuksetta tuki- ja liikuntaelinten ongel-mista ja vieläpä niin, että usein ongelman aiheuttajaa ei tutkimuksista huolimatta ole löydetty.

- Olen huomannut, että erilaiset elimistön epätasapainotilat johtavat pitkittyessään jopa pahoihin ontumisiin. Vrt. mahakipui-sena liikkuva ihminen, tiivistää Anna ja lisää, - Saapuessaan meille hevonen katsotaan kokonaisvaltaisesti läpi. Ulkonäkö, iho, kar-va, jalat,kaviot, mieliala, käytös. Lisäksi liik-kuminen, lihaksisto ja käytös eri tilanteissa on tarkkailun alla. Yleensäkin koko hevosen yleisolemus. Näiden perusteella luodaan kul-lekin hevoselle yksilöllinen valmennus/kun-toutussuunnitelma, jota voidaan muuttaa aina tarpeen vaatiessa, kuvailee Anna.

Tallin perusarvoihin kuuluu myös luoda he-vosille mahdollisimman luonnollinen elin-ympäristö, jonka pystyy toteuttamaan ilman mitään suuria investointeja.

- Kaikki kilpahevoset ja kovassa valmennuk-sessa olevat hevoset kärsivät jonkinasteisesta "stressistä", siksi on mielestäni tärkeää pyrkiä minimoimaan kaikki ylimääräiset stressiteki-jät hevosen arkipäivästä. Meillä hevoset tar-hataan porukoissa, myös kilpahevoset, jos omistajat niin haluavat.

Hevosten kehitystä seurataan päivittäisessä käsittelyssä ja tarhassa valmennuksen lisäksi. Niiden olemus on jatkuvan seurannan alla. Tarhassa olevan, vapaan hevosen seuraami-nen voi tuoda esille paljon ratkaisevaa tietoa hevosesta, sen vahvuuksista ja heikkouksista.

Elinympäristön muutoksen lisäksi hevosia hoidetaan ruokinnalla, joka suunnitellaan ta-sapainottamaan kunkin hevosen ongelmia. Pohjana on hyvälaatuinen hevosille sopiva heinä. Näiden lisäksi käytetään hierontaa, nor-maalikengitykset eli tasapainossa olevat kavi-ot rakenteen mukaan ilman kallistuksia sekä käytössä on myös homeopatia.

- Valmennuksessa on tärkeintä löytää kulle-kin hevoselle sopiva levon ja rasituksen suh-de kehityskauden mukaan. Täytyy olla myös varaa löysätä, se tuottaa usein nopeammin tuloksia, kertoo Anna kokemuksistaan.

Valmennukseen käytetään ajamisen lisäksi ratsastusta sekä maasta työskentelyä. Kentällä ratsastaen pyritään löytämään hevoselle tahti, tasapaino ja rentous liikkeeseen. Maasta ja rat-sain pystyy myös näkemään ja puuttumaan ongelmiin tarkemmin ja parantamaan puo-lieroja. Metsässä ratsastaen rentoudutaan ja irrotellaan laukaten. Talvella käytetään hyväksi lumihankea.

- Parasta on nähdä, kun hevosten ongelmat lähtevät ratkeamaan. Ilme ja olemus muut-tuu. Se palkitsee, vaikka alta paljastuu usein uusia ongelmia, niin pienikin kehitys auttaa jatkamaan. Pahinta on omistajat, jotka ajat-televat ensisijaisesti rahaa ja toissijaisesti hevosta, vaikka ymmärränkin ettei hevosen pito ole halpaa lystiä, pohtii Anna.

Itsensä jatkuva kehittäminenon tärkeääAla kehittyy, hevosten käyttö monipuolistuu, joten myös esim. problematiikka lisääntyy luonnollisesti asioiden ympärillä ja listahan olisi lukuisa, jos itsensä kehittämisen tarvetta lähtisi perustelemaan. Riittävän hyvä perus-telu ja kaikille ymmärrettävä on varmasti se

miten se kutakin hyödyttää. Anna on kou-luttanut itseään klassiseen ratsastukseen ja maastakäsin työskentelyyn hevosten kanssa, joten hevosen auttamisen ja kehittämisen mahdollisuudet on monipuolisemmat.

- Jos tässä hommassa haluaa päästä eteen-päin on oltava valmis ottamaan vastaan uutta tietoa. Kiinnostus oppia uutta ja kehit-tyä on jatkuva, perustelee Anna.

Kehitys loppuisi kuin seinään, jos hevosih-miset lopettavat haaveilemisen ja unelmien tavoittelemisen. Ilman unelmia ei jaksa uskoa tekemiseen, uskoisin sen olevan näin. Kysyttä-vähän se siis on, että missä Anna itsensä nä-kee 10 vuoden päästä.

- Meillä on oma tila, jossa on hyvät mahdol-lisuudet hevosten kuntoutukseen. Tallista pi-täisi siinä vaiheessa löytyä jo kuninkuusravi-tason hevonen, tottakai, nauraa Anna.

Lopuksi kysyttäessä, Anna tiivistää ajatuksiaan suomenhevosesta, joista hänelläkin pääasias-sa on eniten kokemusta ja joiden kanssa hän päivittäin paljon työskentelee.

- Suomenhevonen vaan yksinkertaisesti on paras. Se opettaa kaiken mitä hevosista tar-vitset tietää jos vain olet valmis oppimaan. Kun opetat hevosesi niin, että se varmasti on ymmärtänyt mitä siltä pyydetään, muuntuu se tarpeen mukaan vaikka ravihevosesta talutusratsuksi samana päivänä! Suomen-hevonen palvelee ihmistä loppuun asti, jos vaan muistat pitää huolen sen hyvinvoin-nista ja kuunnella mitä sillä on sanottavaa. Suomenhevosessa on jalostuksesta huoli-matta säilynyt varmat jalat ja vahva pää.Niiden kanssa, kun on väleissä, rehelli-sempää kaveria saa hakea. Se on myösmielestäni sen monipuolisuuden salaisuus, vakuuttaa Anna.


Tilastot vuonna 2011 syntyneistä suo-menhevosista:

Vuonna 2011 syntyneitä, hevosjalostusliittoihin tai Suo-men Hippokseen ilmoitettuja suomenhevosia on 2357 kappaletta.

Näistä 6.6. mennessä rekisteröityjä on 1203.

Lähdetiedot Suomen Hippos ry

Myymälämme sijaitsee Teivon ravikeskuksessa Tampereella.

Olemme avoinna:ma 9-17ti 12-21 ke 9-15

Verkkokauppamme

palvelee Sinua ympäri

vuorokauden osoitteessa

040 704 1464 [email protected]

to 12-19 pe 9-17la 10-14

vuorokauden osoitteessa

www.teivonravijaratsastus.fi

Tervetuloa!

Teivon ravi- ja ratsastusvaruste

Varusteet, tarvikkeet ja rehut ravi- ja ratsuhevosille, ohjastajille ja

ratsastajille sekä koirille ja koiraihmisille!


Hipon Rolle Savijärvellä. Kuva Miia Puhakka.

Hipon Rolle10v ruuna. I.Hipon Poika, e Valko-Kirri ei Valko-Pur-je. Hevosen on kasvattanut Katja Lassila -Hyypiä Artjärveltä. Hevosen omistaa Miia Puhakka.

Rolle kilpailee nyt valjakkoajossa kolmatta kaut-taan ja sen parhaita saavutuksia on Suomenhe-vosluokan voitto 2011 ja viime kesältä Loimaan vaativan koulukokeen voitto huipputuloksella. Kuski on Raisa Takkinen Kouvolasta ja on ajanut valjakkoa vuodesta ´96. SM-kultaa 1997 ja 2005 Hopeaa, 2006 ja 2007 pronssia 2000,2003 ja 2004 Pohjoismaiden Mestaruuskilpailuissa 2001 Henki-lökohtainen pronssi ja joukkue hopeaa. Vuonna 2005, 7.sija maratonilla kolmas. Menestyksen sa-laisuus varmaan löytyy kovasta harjoittelusta ja ehkä myös itsepäisyydestä. Hommia täytyy tehdä jos aikoo pärjätä ja kisoihin on aina lähdettävä pärjäämään, ei siinä muu auta. Rollen kanssa olisi saatava suoritusvarmuutta ja tasaisuutta. Mara-ton ja tarkkuuskokeeseen hevonen tarvitsee lisää kokemusta ja hyviä ratoja. Sitä kautta saadaan myös varmuus ja itseluottamus kohdilleen.

Hessin Jeviiri7v ruuna i. Vahto, e. Jeviiritär, ei. Jeviiri. Kasvattaja ja omistaja Heidi Sinda, Urjala.

3-vuotiaana laatuarvostelun finaliin Ypäjän kar-sinojen kakkosena, 4-6 vuotiskausilla aluekou-lu- ja estekisoista sijoituksia joista viimeisimmät sh-kummajaisista, niin koulu kuin esteluokasta taas rusetit. 9.-10.6. 2010 Baltic Cupin finaalin tarkkuuden voitto Tarto/Eesti ja kokonaiskilpai-lun 3. tila 2011 Waldemera/Latvia. Monipuolinen työskentely; välillä tiukkaa treeniä (koulu, este, valjakko ja vähän klassista ratsastusta), suurim-maksi osaksi peruskuntoa Hessi-tallin opetus-hevosena, laidunta ja lomaa myös päälle, mo-nipuolisia tapahtumia, hääkeikkoja, näytöksiä ja irtonaisuusjumppana irtohypytystä ja silloin täl-löin vetreyttävää juoksutusta. Haave oli aina ajaa MM-kisoissa, se täyttyi 2002 suomenhevosella Jehun Viima Ranskan Contyssä....jos sinne joskus pääsisi omalla kasvatilla!!!

Kirkastus9v. tamma. e. Pyteri, i. Hermeli, ei. Purteri. om. Vile-sar, kasv. Juha ja Sari Vilenius.

Tamma Kirkastus on voittanut alue rankingin vuonna 2010 ja vuonna 2011 se starttasi kansalli-sella tasolla sijoittuen kaikissa loppuun ajetuissa starteissa (yhden jouduimme jättämään kesken) ollen kansallisen rankingin 5. Kirkastusta on kil-pailutettu nousujohteisesti vuodesta 2008 asti. Aina kauden alussa olemme arvioineet millä tasolla tamma on. Paitsi sen koulutustaso kou-luosuuteen, niin myös sen kunto maratonosuuk-sille on ollut ratkaiseva tekijä. Kirkastus treenaa hyvin monipuolisesti aina maastatyöskentelystä, ratsastuksen kautta ajoon. Oleellinen osa energi-sen tamman treeniä on sen ”kierrosten” hallinta ja rajoittaminen. Maltti onkin Kiran heikoin osa-alue tälläkin hetkellä. Tarkoitus olisi kehittyä edelleen valjakkohevona ja kun malttia ja kokoamistasoa löytyy lisää niin siirtyä vaikeisiin luokkiin. Kenties Kira nähdään joskus myös ratsastuskilpailuissa ja jos lainapilotti löytyy ja ehtii harjoitella hyppää-mistä niin myös kantakirjaustilaisuudessa.


Hessin Muusa ”Muusa”5v., i. Pikku-Peto, e. Jeviiritär, ei. Jeviiri. Omistaja Leena Rantamäki-Lahtinen, kasvattaja Heidi Sin-da.

Mäntymäen Velmu8v ori. E. Mira-Loviisa (P-ktk )i. E.V.Johtotähti ( T-ktk) ei:Vokker. Omistaja Laukanmäki ay ja Kasvat-taja Tiina ja Ali Mero.

Hevosella on useita voittoja ja sijoituksia valjak-kokisoissa. Menestyksen salaisuutena on pitkä-jänteisyys ja maltti kouluttaa hevosia. Tulevaisuu-den suunnitelmissa on ajaa valjakkoa.

Vuohimäen Havu12v. ori. I. Ellun voi, e. S.O. Jessiina, ei. Jessimo.

Havu tuli kisa-areenoille tällä kaudella ns. puskis-ta. Se tuli Leenalle valjakkoajotreeniin viime syk-synä ja nyt kisakauden käynnistyttyä valmennuk-sen voidaan todeta toimineen: Valjakko voitti heti ensimmäisissä kilpailuissaan kansallisen helpon luokan ja Wiurilan vaativassa luokassa se sijoittui toiseksi aivan Hessin Vihtorin kannoille. Kisapai-kalla yleisön suusta on kuultu sille annettu lempi-nimi maratonesteillä -torpedo!

Hessin Vihtori13v ruuna. i.Vahto, e.Vilkku-Valo ei.Aro-Valo. Kasv. Heidi Sinda, Urjala om. Hannu Kalalahti, Loimaa.

Hessin Vihtori edusti Suomea viime syksynä po-nien valjakkoajon MM kilpailuissa Slovenia Lipi-cassa, ensimmäinen pienhevonen kautta aikojen, joka kvaalannut itsensä ko. kilpailuun. Kokeneita konkareita kumpikin. Viime vuodelta saavutuksi-na mm. SM-kultaa poniyksiköissä, kansainvälisen CAI A-kilpailun voitto Unkarin Zankassa ja v.2011 rankinglistan ylivoimainen ykkönen. Suomenhe-vosliiton palkitsema vuoden valjakkohevonen v. 2010 ja 2011. Osana treenikauttaan Vili toimii mainiona opetushevosena Loimihaassa.

SorsasalonSuomalainen Ilta

su 12.8. klo 17.30

Muusa on nuori hevonen ja vasta uransa alkutaipa-leella. Se on kuitenkin kunnostautunut useammal-lakin rintamalla. Se on kilpaillut kausilla 2011 ja 2012 Heidin Sindan ajamana nuorten hevosten valjakko-luokissa. Paras saavutus oli viime vuonna Hämeen ja vieläpä koko maan alueranking kisojen voitto val-jakko-ajossa. Myös tämä kausi on nuorten luokissa käynnistynyt lupaavasti. 3-vuotiaana Muusa oli Ypä-jän laatuarvostelukarsinnoissa toinen. Kesällä 2012 debytoitiin myös ratsastuksen puolella alueluokissa ja nyt plakkarissa on 5-vuotilailta laatuarvosteluun pääsemiseksi vaadittava kisatulos sekä koulu- että estepuolelta, kuskina oli Minne Nyman. Näyttelyissä olemme käyneet aina joskus, maitovarsana Muusa palkittiin Suomenratsujen valtakunnallisen näyt-telyn parhaana maitovarsana. Lähitulevaisuudessa tähtäin on ratsastuspuolella Suomenhevosten ku-ninkaallisissa. Valjakossa tarkoitus on kisata nuorten luokkia Baltic Cupin Tarton ja Urjalan osakilpailuissa. Myöhemmin katsotaan sitten aina vuosi kerrallaan, mitkä ovat realistisia tavoitteita.


Milla on 10-vuotias Ip kantakirjatamma. I. Pu-lun-Poika, e. Vilsun Milla, ei. Viltteri. Omistaja Mari Laaksovirta ja kasvattaja Alpo Vuoren-maa. Millan Mölli kilpailee kouluradoilla Mari Similän kanssa ja heillä on useita sijoituksia aluetasolta helppo-B ja helppo-A luokista. Tä-män kevään suurin tavoitteemme oli Touko-kuussa tammojen kantakirjaus Ypäjällä , jossa Millan Mölli kantakirjattiin 1.palkinnolla ratsu-suunnalle. Tamma sai hienot pisteet kaikilta osa-alueilta niin koulukokeesta kuin myös es-teiltä.. sekä mm. rungosta 9 pistettä !

Menestyksen salaisuus on Kärsivällisyys, pe-riksiantamattomuus ja luottamus hevoseen. Millan kanssa on tehty HURJASTI töitä. Kaikki asiat eivät ole tulleet helposti. Tällä suloisella tammalla on omat oikkunsa ja vaihteet joko "on tai off ", harvemmin mitään siltä väliltä.Marin (Similä) ja Millan yhteistyötä on ollut ilo seurata! Marin uskomattoman pitkä pin-na, edellä mainittu periksiantamattomuus ja usko hevosen kykyihin on omistajan suuren kiitoksen arvoinen. Molemminpuolinen luot-

tamus on löytynyt ja nyt saamme nauttia sen tuomista tuloksista. Ratsukkoa valmentaa Kiki Nyberg, joten kiitos ratsukon hienosta edisty-misestä kuuluu myös hänelle. Millan Mölli ja Mari Similä suuntaavat kohti uusia haasteita, helppo-A luokat ovat tämän kesän ohjelmas-sa niin alue- kuin kansallisellakin tasolla so-pivien kisojen osuessa kohdalle. Tarkoitus on katsoa kuinka pitkälle rahkeet riittävät, jonain päivänä ratsukko voidaan nähdä suomenhe-vosten SM:ssä. Mutta nyt Milla nauttii myös kesästä laitumella, hyppää esteitä tyttäremme Josefi inan kanssa ja nollaa välillä akun koulu-radoilta.

Mikään muu rotu ei menesty näin monella sektorilla, raveissa, kouluradoilla, esteillä ,valja-kossa jne. Suomenhevosliitto tekee arvokasta työtä tämän monipuolisen hevosrotumme tunnettavuuden puolesta. Heille tästä kunni-oittavimmat terveiset!

Suomalaiseen kansallismaisemaan liinakko-harja hulmuten, Mari Laaksovirta Millan Möllin omistaja

teksti ja kuvat Mari Laaksovirta

50 SUOMENHEVONEN 2012555555555550000000 SUSUSUSUSUUUUUUUUUUUOOOOOMOOMOMMMMOMMOMMMMOMMOMOMMMMMMMMMMMMENHEVOOOOOOOOOOOONENENEN N N NNN 202020200001121212121212222222122222222222221222222222222222222222222222222

Tunnus 5003409

00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi

Lähiosoite

Postinumero + postitoimipaikka

Puhelinnumero

Vastaan-

ottaja

maksaa

posti-

maksun

KIRJETILAA UUSI TOTO & HEVOSURHEILU TARJOUSHINTAAN

[email protected]. 020 760 5300

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

TOTO 3 kk 35,00 €

HEVOSURHEILU 3 kk 30,00 €

HEVOSURHEILUN 32,00 €perjantainumerot 6 kk

Hinnat ovat voimassa viim. 31.8.2012

alkavissa uusissa tilauksissa Suomeen.

Tilaus jatkuu tutustumisjakson jälkeen edul-

lisena kestotilauksena kulloinkin voimassa

olevaan kestotilaushintaan. Kestotilaus on

jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota.

vielä syksylläkään!

Iske tästä kesäheila, josta et halua luopua

TOTOKaikkien ravien käsiohjelmat samassa paketissa – kotiin kanne�una!


JOKAKESKIVIIKKO

PÖYTÄ- JA AITIOVARAUKSET Sodexo Service Center 010 5407500 klo 8.30-16.30 (ma-pe) www.vermo.fi

Suuri Suomalainen

DERBY ja Toto75 ravit la 1.9. klo 15.00


Kuva Susanna Malmström.


I got to know Corleone, or Korkki, when he was two years old. Our neighbour walked him to our yard, their 10-year-old daughter riding on Corleone’s back. Though this two-year-old stallion looked at least three years older than our warmblood foal of the same age.

Easy-going describes him well. Everything is easy with him. He does whatever I ask of him just like a finnhorse should. I believe he has inherited his great character from his parents –both Erovisku and Karine have been versatile and good-natured horses. His full brother Babaari is an elite-time trot-ter (1.24,8a), Viljatuuli is a studbooked rid-ing horse. His second dam Karoliina was the best mare of her age-class, even participat-ed in trotter queen race, foaled three good trotters and the only one of her foals that did not race, mare Gilla, gave birth to four elite trotters, and the third dam R.R. Kajsa was a first-prize work horse studbook mare.

“Korkki” was also a planned trotter horse, but the fate decided otherwise since his owner Petra Rantala got injured and Korkki was three years old. They have got to know the whole new world of riding together. First Petra’s daughter and neighbor rid him, but once Korkki showed that he could have talent for dressage, another neighbor of Pe-tra’s, professional rider Maria Pasanen, be-gan to train the five-year-old stallion.

Korkki truly had a natural talent: he has three good gaits, he carries himself natural-ly, just what is needed in dressage contests. Corleone had his first competing season

in dressage at six years of age. After a few regional contests it was time for finnhorse riding championships in Ypäjä, to which the crew went with humble attitude since they felt that Corleone had not received enough training for this big event. That made the surprise in results even bigger, Corleone won his class on both days and received even a special distinction as a future prom-ise.

The R-studbook awaited for Corleone as a seven-year-old. He got excellent rideability points and a second prize. Rideability grade nine (scale 1-10) tells what a pleasure he is to ride. He has also competed in show jumping this season with Jessica Aminoff, even winning in 110cm fences.

As eight years old Korkki got a profession-al dressage rider on his saddle. Olympic representative of Finland Heidi Svanborg-Lodman had trained the horse before but never ridden him. They aimed for the big-gest event, finnhorse dressage champion-ships. He placed second in 2010 and won in 2011. Heidi and Corleone have reached over 70% results in national dressage con-test and won for example Kelmi Memorial Kür and placed also in open dressage class-es against warm-blooded horses.

Versatility in training keeps the horse activeCorleone’s training is not the kind one would imagine for a dressage horse. After

summer season Corleone’s training is more similar to trotters. Petra walks him with heavy carriage around Northern Siuntio, and they are a familiar sight for locals with Petra’s headlamp shining in the dark.

In the middle winter Corleone begins with trotting. Intervals and uphill training grow the horse’s strength in short span of time. He is rarely ridden and even then it is most-ly hacking out or walking in deep snow for strength. He is a great example of a finn-horse at its best –in winter the tractor is not started for smaller work, Corleone pulls the big hay bales to horses regularly.

After the snow has melted in spring, Heidi Svanborg-Lodman begins riding him at least once a month two days in a row. On other days Petra’s daughter Vilma Lassila rides him. When riding season starts, they do not drive the horse. Versatile training program keeps the horse happy and can take more intensive training once in a while.

Corleone has changed the way I think about finnhorses. He is anything but a front-heavy, numb-mouthed rumbler. I just wish that more finnhorses would receive professional schooling so they could be considered as decent riding horses more often. Finnhorse is one of a kind!

http://finnhorse.wordpress.com

Original article by Heidi KallioniemiTranslation by Viivi Huuskonen



Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa.

Ota selvää:

tai soita 0800 30880

Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!

Onko jälkee

vai ei? Toimistotukku • Kirjapainowww.kariteam.fi

Documents

Suomenhevonen 2012 -lehti