Suomenhevonen 2013

SUOMENHEVONENSuomenhevosliitto ry:n jäsenlehti 2013

SUOMENHEVOSLIITTO r.y.

28Monilahjakkuus Vektorin Maine

36Somelainen hevonen

26Työmestaruusvaltikka tiukasti Kymenlaaksossa

33Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa

52Suomenpienhevosesta on moneksi

3Suomenhevonen 2013

TOIMITUS/JULKAISIJA

Suomenhevosliitto ry

TAITTO

Viivi Huuskonen

KANSIKUVA

Viivi Huuskonen

PAINOPAIKKA

Kirjapaino Kari Oy, Jyväskylä

Arvoisat Suomenhevosliiton jäsenet

Suomenhevonen –lehti ei synny ilman suomenhevosia rakastavia taustajoukkoja! Haluammekin osoittaa suuren kiitoksemme laajalle suomen-hevosystävien verkostolle, jotka antoivat oman panoksensa lehden tekoon. Mutta mitäpä me emme olisi valmiita teke-mään suurisilmäisen, muhkean, viisaan, lihaksikkaan ja ennen kaikkea oman suomenhevo-semme eteen.

Yksikään ei ole kieltäytynyt tästä tehtävästä. Ja se johtunee siitä, että onneksi, suomenhevonen kerää ympärilleen vielä sitä vanhaa kunnon yhteishenkeä, josta ainakin me olemme todella ylpeitä! Kiitos teille!


Muista lippu salkoon

6.9.Suomenhevosen päivän

kunniaksi!

SUOMENHEVONEN 2013

Kuluneena vuotena olemme toteuttaneet hyviksi koettuja toiminta-muotoja, palkinneet menestyneitä, monenlaisiin huippusuorituksiin yltäneitä suomenhevostähtiä, jotka ovat loistaneet hyvin erilaisilla kilpa-areenoilla. Olemme tehneet aloitteita jalostusasioissa. Olemme saaneet kuninkuusravien palkintotasoa ylöspäin vaikka se ei olekaan aivan vielä sillä tasolla missä sen pitäisi olla.

Olemme myös menneet Facebookin kautta sosiaaliseen mediaan ja sieltä olemme saaneet uusia jäseniä ja toimintamuotoja. Tarinat, jutut ja mielipiteiden vaihto on hyvin helppoa ja mutkatonta . Jäse-nemme ovat löytäneet hyvän ja mielenkiintoisen väylän osallistua valtakunnalliseen suomenhevosperheeseen. Toivon, että saamme juuri sinulta uusia ideoita, jotta voimme edelleen kehittyä ja viettää mielenkiintoisia hetkiä suomenhevosaiheisten asioiden parissa.

Minulla oli tilaisuus lukea muutamia pohjanmaalaisten peruskou-lulaisten ainekirjoituksia sotahevosista ja yllätyin miten hyvin he kirjoittivat ja miten korkealla on suomenhevosen arvostus ja miten vahvat perinteet kotoisella suomenhevosellamme on. Kuninkuusra-vien mahtavan yleisömenestyksen takana on varmasti myös nämä pitkät ja arvostetut suomenhevoseen liittyvät muistot historian si-vuilta. Tulevana kesänä ravataan kuninkuusravit Kuopiossa, odotan taas huipputunnelmaisia raveja, olemmehan hevosrikkaan alueen keskiössä. Edellisistä Kuopion kuninkuusraveista 1998 muistan hie-noja hetkiä, kuninkaalliset Vieskerin ja Ujan sekä ratsastajat jotka liehuvine harsomaisine vaatteineen vetivät esittelyjä.

Kehotan Teitä kaikkia käymään enemmän raveissa ja muissa hevos-tapahtumissa , paikan päällä on hieno tunnelma ja siellä tapaa aitoja ihmisiä. Te teette osallistumisellanne ravitapahtumaa aina paremmaksi.

Suuri Kiitos kaikille, jotka mahdollistitte tämän lehden tekemisen! Hyvää suomenhevoskesää kaikille!

Lieksassa 10.6.2013Timo Ryynänen Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja

Puheenjohtajalta

Kesäravitunnelmissa Lieksassa

Löydät meidät myös Facebookista!

4 Suomenhevonen 2013

Puheenjohtajalta ............................................................................................................... 3

Suomenhevosliitto ry -suomenhevosen hyväksi!..........................................................5

Vuoden parhaat 2012..........................................................................................................7

Tilastotietoa, Varsat Vauhdissa ja Prix de Suomenhevosliitto.....................................8

Suomenhevosliitto haastaa hevosihmiset ojentamaan kätensä.................................10

Hevosten veripankki toivoo luovuttajiksi suomenhevosia...........................................11

”Älähän hättäile” ja muut vanhan kansan ohjeet...........................................................12

Raveissa Ranskanmaalla -pohjoismainen kylmäveriottelu..........................................14

Haastateltavana hevosmies, kengittäjä Veikko Mäkinen Petäjävedeltä....................18

Heinäkuun kuumat poimintavinkit..................................................................................19

Työvaljastuskurssilla Nousiaisissa....................................................................................20

Määrätietoinen jalostustyö on tuottanut jo kolme SE-hevosta..................................22

Työmestaruusvaltikka tiukasti Kymenlaaksossa...........................................................26

Monilahjakkuus Vektorin Maine.......................................................................................28

Hevoskynnön SM-kisat Eurajoella 31.8.2013..................................................................32

Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa......................................................33

Somelainen hevonen..........................................................................................................36

Pertti Niverillä on vielä tavoitteita....................................................................................38

Suvi-Hermiina on uuden sukupolven suomenratsu.....................................................40

Merkkivuosia ja -hevosia Ypäjän siittolanmäellä...........................................................44

Sarasteen Simeon on harvinaisuus Englannissa...........................................................49

Fancy a Finnhorse?..............................................................................................................51

Suomenpienhevosesta on moneksi.................................................................................52

Kunniajäsen Anton Hatakka”Oman panoksensa suomenhe-vosen asemaan jäsen tuo par-haiten hankkimalla uusia jäseniä. Suomenhevosliiton merkityksen ratkaisee jäsenmäärä, koska se tuo uskottavuutta.

Onhan liiton merkitys suurim-millaan asiantuntijana erilaisissa suomenhevosen asemaa kos-kevien asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Liitto edustaa suomenhevosen omistajia eri yh-teyksissä asioiden valmisteluissa

ja siltä kysytään mielipidettä sekä lausuntoja. Niitä valmistellaan lii-ton hallituksessa.” ( Jouko Konsala, SuomenhevosSanomat 1/2007)

Haluamme kiittää Suomenhevos-liiton kunniajäsen Anton Hatakkaa aktiivisesta ja väsymättömästä jäsenhankintatyöstä, jota hän on jo vuosia ansiokkaasti tehnyt.Antonin kautta Suomenhevosliitto on saanut jo satoja uusia jäseniä.

Ilman Antonia emme olisi näin suuri suomenhevosihmisten perhe.

Sisällysluettelo


5Suomenhevonen 2013

14 600

Suomenhevosliitto ry–Suomenhevosen hyväksi!

Suomenhevosliitto ry tekee työ-tä suomenhevosen hyväksi jo viidettätoista vuotta. Suomen-hevosliitto on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnallinen yhdistys.

Liitto on perustettu Saarijärvellä 4.tammikuuta 1998. Liiton ko-tipaikkana on perustamispaik-kakunta Saarijärven kaupunki ja toimialueena on koko Suomi. Liitto on Suomen Hippos ry:n jäsen.

Liitto lisää ja jakaa tietoa suomen-hevosesta sekä kokoaa laajan kannatusjoukon suomenhevosen ympärille. Liittoon kuuluu jo yli 1 600 jäsentä.

Suomenhevonen on yhteistyö-haluinen, pyrkivä, nöyrä ja omaa korkean työmoraalin kaikissa eri käyttösuunnissa, mitä se kulloinkin edustaa. Toimi suomenhevonen ravurina, ratsuna tai työhevose-na, on se ennen kaikkea tärkeä perheenjäsen omistajilleen.

Kaikkien viimeistään 28.7.2013 klo 15.30 mennessä jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan uudenveroinen Custom-kilpakärry. Voit liittyä jäseneksi Suomenhevosliiton osastolla ravitorilla. Myös vanhat jäsenet voivat osal-listua kärryarvontaan palauttamalla tämän lipukkeen osastolle.

Lisäksi kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan VIP-lippuja Kuninkuusraveihin 2014.

Osallistu arvontaan!SUOMENHEVOSLIITTO

r.y.

Palauta lipuke Kuopion kuninkuusravien ravitorille Suomenhevosliiton osastolle (osasto 85) viimeistään 28.7.2013. Kerro toiveesi ja kehittä-misajatuksesi Suomenhevosliitolle lomakkeen taakse!

Kyllä EnOletko Suomenhevosliiton jäsen?

Jos et: haluatko saada jäsentarjouskirjeen Suomenhevosliitolta?

Kyllä En

Nimi

Katuosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Haluatko saada infopaketin Porin Kuninkuusraveista 2014?Kyllä En

24 800 19 700Montako rekisteröityä suomenhevosta Suomessa oli vuonna 2012?


Sykkiihänsinunkinsydämesisuomenhevoselle!

Suomenhevosliiton jäsenenä tuet suomenhevosen puolesta tehtävää työtä rodun säilyttä-miseksi elinvoimaisena.

Suomenhevosliitto edustaa suomenhevosta sen kaikissa käyttömuodoissa ja kokoaa positiivisella toiminnalla suo-menhevosihmisten yhteisön, jossa toimiminen on kaikkien yhteinen juttu. Liiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suo-menhevosen ystävä, omaa hevosta sinulla ei tarvitse olla. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 20 euroa.

Lue lisää Suomenhevosliiton toiminnasta ja jäsenyydestä kotisivuiltamme

www.suomenhevosliitto.fi


Terveiseni Suomenhevosliitolle:

Suomenhevosliitto ry:n hallitus vuonna 2013

PuheenjohtajaTIMO RYYNÄNENp. 0400 378 [email protected]

ERKKI SAARIO (varapuheenjohtaja)p. 0400 213 [email protected]

JAANA STRÖMBERG (sihteeri)p. 0400 640 [email protected]

RAULI ANTTILA (rahastonhoitaja)p. 050 410 [email protected]

HEIDI SINDAp. 040 586 [email protected]

PAULIINA RÄISÄNENp. 040 593 [email protected]

JOHN AHLSKOGp. 040 762 [email protected]

HANNU KALALAHTIp. 040 860 [email protected]

MIKKO KORPELAp. 040 513 [email protected]

JAAKKO [email protected]

• Jäsenlehti

• Kuninkuusravien käsiohjelma

• Suomenhevosaiheinen seinäkalenteri vuodenvaihteessa

• Custom Sulky Oy: edullisia tarjouksia peruskunnostetuista Custom-kärryistä

• Mildtex Oy: 15% alennus Mildtex-tuotteista

• Tallivaruste.fi:10%alennusnormaalihintaisistatuotteista.Tilaaoma alennuskoodisi osoitteesta [email protected]

• Kotisivujemme palveluhakemistoon liittyminen on jäsenille ilmaista. Katso ohjeet suomenhevosliitto.fi/palveluhakemisto

• Yhteisöjäseninä liittoon kuuluvat seurat ja yhdistykset ovat etusijalla Prix de Suomenhevosliitto -luokkien ja palkintotuen saajiksi.

Suomenhevosliitto ry:n jäsenedut 2013

7Suomenhevonen 2013

Vanhempi ori/ruuna

o. ERIKASSON

Tähti-Vokker – Erika

Om.Tuikka Helena ja Varjonen Jaakko, kasv. Tolonen Riitta-Liisa

Vanhempi tamma

MARIMIN

Turo – Donna-Min

Om. Haukivaara Terhi ja Heikki-nen Esa, kasv. Pentti Haukivaara

5-vuotias ori/ruuna

o. EKOLOKI

A.T. Eko – Imun Ilo

Om. Jaakko Mikkonen, kasv. Matti Mikkonen

5-vuotias tamma

CARMELA

Viesker- Cordiitta

Om/kasv.Ravitalli Suuronen Oy

4-vuotias ori/ruuna

r. SIIRIN ÄLLI

Liising- Siirin Piirto

Om. Tapani Krapu, kasv. Belt Outi & Idström Hannu

4-vuotias tamma

WERNA

Viesker – Hiskin Vimma

Om./kasv. Pekka Lillbacka

3-vuotias ori/ruuna

o. VEERAN POIKA

Erikasson – Ruutu-Veera

Om. Palmroth Henri&Kyösti&-Terno, kasv. Palmroth Kyösti ja Terno

3-vuotias tamma

MELIISI

Liising – Kihin Ihme

Om./kasv. Heikki Karjula

Monté-hevonen

r. LAASERIN KUVA

Laaseri – Peilikuva

Om. Teija Lehtonen, kasv. Lasse Ritala

Työhevonen

o. SUIKUN LUKKO

Suikun Ero – Luonto-Riina

Om. Jarmo Korkeaniemi, kasv.Markku Pajunen.

Kouluratsu

o. CORLEONE

Erovisku – Karine

Om. Talli Hermannin nuoriso-seura. Kasv. Mitja Nummenmaa ja Petra Rantala

Esteratsu

r. K.P. SAMPO

Teme – Helli-Eeva

Om. Tmi Laura Niinimäki & Damski Saara. Kasv. Kauko Pie-tiläinen

Kenttäratsu

r. TULI-KISA

Rallaus – Kisa-Posti

Om. Ida & Emma Björkman. Kasv. Juha Mäkelä.

Valjakkohevonen

r. HESSIN VIHTORI

Vahto – Vilkku-Valo

Om. Leena ja Hannu Kalalahti, kasv.Heidi Sinda

Pienhevonen

o. VUOHIMÄEN HAVU

Ellun Voi – S.O. Jessiina

Om. Miina Äkkijyrkkä, kasv. He-lena Lindahl

Siirin Älli ja Ahti Antti-Roiko rikkoivat Suomen ennätyksen Äimäraution Oulu Express-finaalissa 2012.Siirin Älli pysäytti kellot aikaan 25,5a/2100m. Kuva Anne Linna

Vuoden parhaat 2012Suomenhevosliitto ry palkitsi jälleen vuosikokouksessaan edellisvuoden parhaita suomenhevosia. Vuoden kasvattaja-palkinnon saaja julkistetaan perinteiseen tapaan kuninkuusravisunnuntaina.


Nopeimpien suomenhevosten vertailu 2012 vs. 2002 vs. 1992Ikäluokka 2012 2002 1992

3-vuotiaat t. Meliisi 1.32,5a t. I.P. Vipotiina 1.34,1a o. Juhannus 1.33,8a

4-vuotiaat r. Siirin Älli 1.25,5a o. Humeeti 1.27,6a o. Suikun Ero 1.28,0

5-vuotiaat r. Elmoori 1.23,6a r. Eroosio 1.24,9a t. Melvi 1.25,3a

Vanhemmat o. Franko 1.20,8a o. Viesker 1.19,9a o. Ponseri 1.20,4a

J-suunta1. Turo (1.)

2. Tähen Tuuri (5.)

3. Liising (8.)

4. Valtraus (9.)

5. Linkori (10.)

6. Hullumies (13.)

7. Joihuri (15.)

8. Erikasson (16.)

9. Cameron (17.)

10. Apassi (18.)

R-suunta1. Murron Valo (2.)

2. Knuutilan Veikko (7.)

3. Lorentso (11.)

4. Pilven Poika (12.)

5. Jaapeli (14.)

6. Haavekuva (20.)

7. Silvolan Elmeri (21.)

8. Pellervo (24.)

9. Hermeli (25.)

10. Vihi-Totti (30.)

P-suunta1. Pölyke (3.)

2. Mirlakka (4.)

3. A.T.Ukko-Myrsky (6.)

4. Friisin Paletti (26.)

5. Vinha Paanari (33.)

6. E.V. Jovankka (39.)

Orin nimen perässä on sen pörssisijoitus kaikkien oriiden kesken. Isäoripörssin kokosi Eero Perttunen vuoden aikana saatujen varsanäyttelytulosten perusteella. Vuonna 2012 tilastossa ei ollut yhtään T-suunnan oria (vaatimuksena vä-hintään 5 Hippoksen varsanäyttelyssä esitettyä varsaa)

Lähde ja lisää tilastoja: http://www.hippos.fi/rekisterointi_ja_omistaminen/tilastot/isaoriporssi_(sh_lv)

Vuosi Sh

2000 19 500

2001 19 800

2002 19 700

2003 19 730

2004 19 010

2005 19 310

2006 19 500

2007 19 700

2008 19 750

2009 19 800

2010 19 800

2011 19 800

2012 19 700

Rekisteröityjä hevosia

Vuosi Sh

2000 1517

2001 1343

2002 1249

2003 1232

2004 1226

2005 1343

2006 1322

2007 1356

2008 1366

2009 1383

2010 1416

2011 1353

2012 1266

Syntyneet varsat

Isäoripörssi 2012

Tilastotietoa

Kuva: Irina Keinänen

Suomenhevosliitto tukee suomen-hevosen ratsukäyttöä tarjoamalla tavarapalkintotukea (esim. loimet, pokaalit, ruusukkeet) suomen-hevosille rajattuihin luokkiin rat-sastus- ja valjakkoajokilpailuissa sekä suomenhevosnäyttelyissä.

Varsat Vauhdissa 2013Varsat Vauhdissa-kilpailupäivät 2013

16.8. Mikkeli

6.9. Kuopio

22.9. Pori

23.9. Seinäjoki

18.10. Joensuu

12.11. Tampere

28.11. Lahti

21.12. Kuopio, Finaali

Varsat Vauhdissa on kolmevuoti-aille suomenhevosille tarkoitettu ravikilpailusarja. Suomenhe-vosliitto ry lahjoittaa jokaisen alkukilpailun voittajalle loimen. Loppukilpailun ensimmäinen palkinto on 2000 euroa, minkä lisäksi voittaja palkitaan Suo-menhevosliiton lahjoittamalla loimella sekä kultakellolla.

Loppukilpailu ajetaan 2120 met-rin tasoitusajona, jossa tammat saavat 20 metrin hyvityksen. Mahdollisessa karsinnassa ovat etusijalla alkukilpailuihin osallis-tuneet hevoset. Näiden kesken noudatetaan normaalia karsin-tapistejärjestelmää.

Alla: Pörnä-Tyttö voitti Varsat Vauhdissa-alkukilpailun Teivossa 20.11.2012 Kuva Pauli Impola

Prix de Suomenhevosliitto

Tukea voivat hakea kaikki kilpai-luja show-näyttelyjärjestäjät, mutta etusijalla tuen saajiksi ovat Suomenhevosliiton yhtei-söjäsenet.

Katso hakuohjeet kotisivuiltamme suomenhevosliitto.fi


Verenluovuttajan muistilista

• Tarkista lähin verenluovutus-tilaisuutesi osoitteesta www.veripalvelu.fi, voit myös tilata muistutuksen esimerkiksi tekstiviestinä

• Pyydä kaveri mukaan -yh-dessä autamme enemmän ja kahvittelukin on mukavam-paa porukassa!

• Muista ottaa mukaan henki-löllisyystodistus, esim. ajo-kortti

• Muista ilmoittautuessasi mainita kuuluvasi Suomen-hevosliiton VeriRyhmään, niin olet mukana vuositilas-tossa

• Rentoudu ja nauti ansaitusta tauosta luovutuspedillä, tun-ne itsesi sankariksi ja siirry kahvitilaan kun olet valmis. Onneksi olkoon, olet hen-genpelastaja!

Suomenhevosliitto haastaa hevosihmiset ojentamaan kätensäMinustako hengenpelastaja?

Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin hallinnoima palvelu, joka järjestää verenluovutustilaisuuksia ympäri Suomea. Lisäksi verta voi luovuttaa useilla paikkakunnilla veripalvelutoimistoissa.

Verivalmisteita tarvitaan vuoden jokaisena päivänä ja jokainen verenluovuttaja on tärkeä -poti-laat tarvitsevat joka päivä lähes 1000 verenluovuttajan apua. Yksi pussillinen verta voi auttaa jopa kolmea potilasta, sillä veri jaetaan osiin punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Verestä tehtäviä valmisteita ja lääkkeitä tarvitse-vat mm. syöpäpotilaat, onnetto-muuksien uhrit, keskosvauvat ja leikkauspotilaat. Verenluovuttaja on hengenpelastaja!

Sovinko luovuttajaksi?

Lähes kaikki perusterveet 18-65 -vuotiaat voivat luovuttaa verta. Sopivuus luovuttajaksi arvioi-daan jokaisella luovutuskerralla, alkuhaastattelussa luovuttajalla on myös tilaisuus kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä ennen verenluovutusta.

Myös Veripalvelun verkkosivuilla www.veripalvelu.fi ja www.so-vinkoluovuttajaksi.fi on tarjolla paljon tietoa niin Veripalvelusta, verenluovutuksesta kuin veren matkasta luovuttajalta potilaalle sekä verivalmisteiden käytöstä.

Suomenhevosliiton VeriRyhmä

Hevosihmisillä on tunnetusti suuri sydän, ja meitä on paljon. Nyt on aika valjastaa joukkomme voima yhteisen hyvän eteen ja ojentaa kätemme! Suomenhevosliitto haastaa liiton jäsenet sekä kaikki Suomen hevosystäväinseurat, he-vosjalostusliitot, ratsastusseurat, talliporukat ja hevosalan yritykset mukaan näyttämään mitä jouk-kovoima on.

VeriRyhmä on yhteisöllinen tapa luovuttaa verta –VeriRyhmän ko-konaisluovutusmäärä tilastoidaan ja ryhmän antama panos tuodaan julkiseksi. Yksittäistä luovuttajaa tilastosta ei yksilöidä.

Oman verenluovutuksen rekiste-röinti Suomenhevosliiton VeriRyh-män luovutukseksi on helppoa –muista vain mainita ryhmästä ilmoittautuessasi verenluovu-tustilaisuudessa tai -toimistolla. Saat ryhmän oman kuittauslis-tan allekirjoitettavaksesi. Kerran vuodessa julkaistaan tilasto Suo-menhevosliiton ryhmän jäsenten verenluovutuksista.

Haasteeseen vastaaminen ja ryh-män jäsenenä luovuttaminen ei edellytä liiton jäsenyyttä. Suomen-hevosliiton jäsenet ovat kuitenkin avainasemassa viemässä tietoa haasteesta eteenpäin. Haasta siis itsesi ja ystäväsi mukaan!

Lisätietoja Suomenhevosliiton VeriRyhmän toiminnasta antaa ryhmänvetäjä Viivi Huuskonen, [email protected]


Kuva: Veripalvelu

Miten verenluovutus tapahtuu?

Verenottotapahtumassa hevoselle tehdään ensin terveystarkastus, jonka jälkeen ajellaan pieni määrä karvaa kaulalaskimon alueelta, jotta veri pystytään ottamaan puhtaasti. Hevoselta otetaan pieni verinäyte, jonka tulokset annetaan omistajalle mukaan. Hevonen rauhoitetaan verenottotapahtumaa varten. Verenluovutus kestää noin tunnin verran. Verenluovuttajasankarin liikunta saa olla kevyempää muu-taman päivän luovutuksen jälkeen.

Verenluovutus hoituu myös käteväs-ti muun toimenpiteen, esimerkiksi ontumatutkimuksen, kengityksen tai ostotarkastuksen, yhteydessä. Tällöin toimistomaksu hyvitetään laskusta.

Sankarihevoset palkitaan

Verenluovuttajasankareille tarjotaan terveystarkastus sekä piristykseksi Orion Pharma Eläinlääkkeiden Nut-risal-elektrolyyttijuomajauhetta. Omistaja saa hyvän mielen lisäksi tietoa hevosensa sen hetkisestä terveydentilasta.

Lisätietoja:

Päivi Heino

[email protected]

p. (09) 191 57408, 050 415 4430 (arkisin klo 8-16)

Veripankin verkkosivu:

http://www.vetmed.helsinki.fi/elainsairaala/hevossairaala/he-vosveripankki.html

Kokoamme listaa verenluo-vuttajasankareista, ”ilmianna” hevosesi os. [email protected] :)

Hevosten veripankki toivoo luovuttajiksi suomenhevosia

Yliopistollisessa eläinsai-raalassa Helsingissä toi-mii hevosten veripankki, johon kaivataan jatku-vasti uusia verenluovut-tajia.Verta tarvitaan ympäri vuoden vakavasti sairaille hevosille ja po-neille. Verestä erotetusta plasmasta hyötyvät eniten pikkuvarsat, joilla on syntymän jälkeinen vasta-ai-nepuutos. Plasmaa voidaan myös käyttää vakavissa sairauksissa, kuten ähkyleikkauksien jatkohoi-dossa. Plasmaa tarvitaan veren-myrkytystapauksissa, proteiinin ja hyytymistekijöiden puutteessa, sekä maksa- ja munuaissairauksissa.

Tuleeko hevosestani verenluovuttajasankari?

Verenluovuttajahevosen tulee turvallisuuden vuoksi täyttää seuraavat kriteerit:

• terve

• 2-16 vuoden ikäinen

• yli 300 kg painoinen

• ei ole koskaan ollut tiineenä

• rokotettu ja loishäädetty säännöllisesti

• ei ole itse saanut verensiirtoa tai plasmaa

• ei ole todettu veritauteja (esim. piroplasmoosia)

• asunut Suomessa viimeiset kaksi vuotta

Luovuttajiksi tarvitaan erirotuisia hevosia, sillä samanrotuisilla he-vosilla veriryhmät ovat lähimpänä toisiaan. Erityisesti luovuttajiksi toivotaan suomenhevosia ja läm-minverisiä ravihevosia.


Ähkyyn

”Naapurin vanha hevosmies Kau-ko Salo oli kulkenut Vihtjärvellä eläinlääkäri Moringin mukana ja osasi kaikenlaisia niksejä. Yksi ähkynhoitoniksi oli lämmittää maitoa ja voita ja kaataa hevoseen suunkautta–parafiiniöljytaisikorvata tämän.

Ähkyhevosta hypyttettiin navetan sillalta alas ja ylös, jotta ähky tai kiertymä antautuisi.”

-Heidi

Hyvä hevonen

Minun isovanhemmat opettivat aikoinaan hoitamaan hevosta, niin että se tuo leivän talon pöytään.

Tietystikin oppi oli työhevoselle, koska he olivat käyttäneet hevos-ta heinänteossa, sekä kaikessa tarpeellisessa isommassa työssä maatilalla.Hevosen piti olla kuu-liainen ja nöyrä ihmiselle, sillä tukkimetsässä ei hevonen saanut kuumua.

Hevosen rauhallisuus oli suuri hyve, sillä sellaisen tamman astu-tettiinkin. Kaikki tammat ei jälke-läisiä saaneet, eikä kyllä oritkaan. Kokoa ja mielellään näköäkin sai olla, sillä pieni hevonen ei kestä töissä. Kuitenkaan ylisuurikaan ei välttämättä ollut hyväksi.

-Satu

Kuusenjuuriuute

Kuusenjuuriuutetta käytetään puhkurin, yskän ja hengitysteiden limaisuuden hoitoon. Se on erit-täin tehokas luontaislääke näihin oireisiin. Usein tehokkaampi kuin perinteinen lääketiede.

Ainekset/tarvikkeet:

• Pienen kuusentaimen juuria

• Vesisanko/kattila+kans (as-tiaan jää pihkaa, joten sitä emännän tärkeintä kattilaa ei kannata ottaa ilman lupaa)

Valmistusohjeet:

Kerää iso nipullinen pieniä kuu-sentaimia puhtaalta alueelta. Katkaiset taimista juuret erilleen ja heitä muu osa hevosille tarhaan kaluttavaksi. Harjaa juuriharjalla ja kylmällä vedellä juurista hiekka ja multa pois. Pilko sen juuria sen verran, että ne mahtuvat astiaan, esim. sankoon tai vanhaan kat-tilaan. Laita juuret kattilaan ja kaada niiden päälle kiehuva vesi niin, että juuret peittyvät. Sulje astia kannella. Anna hautua 8-12 h. Siivilöi neste tiiviisiin pulloi-hin. Säilyy jääkaapissa 2-4vko. Pakastaa uutetta voi vaikkapa jääpalapusseihin. Pakastettuna teho hieman heikkenee..

Annostelu:

Hevoselle puolisen desiä aamuin illoin tai useammin pelkän kauran sekaan.

-Anne-Maria

Perusohje

Kuulin heti (kilpailukutsua lu-kiessa) mielessäni viime sun-nuntaina edesmenneen isäni antaman erittäin hyvän ohjeen niin hevosten kuin ihmistenkin kanssa;

”Älähän hättäile” .

Tämä menee kategoriaan hevos-miesisältä hevosmiestyttärelle, sopii kaikkeen toimintaan.

-Ulla

Apua löysään vatsaan

Monesti syksyisin ja keväisin varsinkin tammoilla kiimojen aikaan menee vatsa hieman löysälle tai jopa kunnolla ku-ralle. Tämä saattaa sekoittaa vatsan bakteerikannan jopa aivan ympäri. Siihen paras lääke on antaa syötäväksi toisen ja TERVEEN hevosen kakkaa. Mikäli hevonen ei sitä syö kaurojen sekaan laitettuna, niin muussaa se mössöjen joukkoon, jolloin varmasti menee alas.

Olen tätä keinoa käyttänyt suomenhevostammaani jo muu-taman vuoden ajan ja aina on toiminut! (eli käytetty juuri pari viikkoa sitten, kun tamman vatsa oli kunnolla sekaisin) Tämän ruokavalion jälkeen vatsa on alkanut rauhoittua parin päivän sisällä.

”Resepti” on saatu papaltani, jolla oli suomenhevosia kotona työkaluina ja hän itse oli kylän kenkäseppä.

-Hannele

”Älähän hättäile” ja muut vanhan kansan ohjeetVanhan kansan ohjeet-jäsenkilpailussa haettiin perimätietona periytyneitä hevosenhoitoon ja lääkintään liittyviä ohjeita ja reseptejä. Kiitos kaikille osanottajille!

13Suomenhevonen 2013

Etikasta apua

Melkein lääkinnällinen ohje hevosen hoitoon (sillä etikkaa ei kai lueta luonnontuotteeksi =))

Hilseilevän ihon ja ”huonon” karvan kuntoon saamiseksi voi kokeilla seuraavanlaista pesuohjetta: 10 litraan haaleaa vettä sekoitetaan puoli litraa tavallista ruokaetikkaa. Valmiiksi puhtaalla vedellä kasteltu hevonen pestään tällä seoksella muutaman päivän välein noin viikon ajan.

Haju ei ole miellyttävä mutta tähän asti on tehonnut kaikkiin joihin

on kokeiltu tätä joskus 80-luvul-la saatua vinkkiä vanhankansan hevostaiturilta.

Sitä miksi oikeastikin toimii en tie-dä mutta ammattini (farmaseutti) vuoksi olen joskus pohtinut liittyi-sikö siihen, että hilseily ihmisellä johtuu usein ihon emäksisyyden noususta liian korkeaksi. Etikkahan on happo... Miksei myös hevosen iho reagoisi liian korkeaan emäk-sisyyteen hilseilemällä?

Ja saahan melkein samalla kaavalla hienon kiillon näyttelyä varten: Vettä taas se 10 litraa mutta etik-kaa riittää noin puolet eli 2-3dl ja

sekaan vielä 2-3dl sokeria, pesu päivää kahta ennen näyttelyä ja karva kiiltää pehmeänä=) =) Tosin tälläkään ei voi lumota ruokinnan puutteita joka kaikki alkaa saman hevosmiehen ohjeesta aina riit-tävän lämpimästä juomavedes-tä. Pakkasilla ja kylmillä keleillä kädenlämpöistä ja kesäkuumilla viileämpää, ei ole tätä ohjetta noudattamalla tarvinnut käyttää eläinlääkäriä ähkyn hoitoon kun koko lauma juo riittävän paljon, myös ne meille tullessaan ”huonot juojat” =)

- Piritta

Tervaa sädemätään

Anna kengittäjän avata säde kun-nolla, jotta sieltä pääsee valumaan mahdollisimman paljon mätää ulos. Tämän jälkeen laita pari viikkoa joka yöksi haude kavioon. Laita vaikka pumpulipuikolla tehtyyn reikään oikeaa ja aitoa tervaa, (EI venetervaa, koska siinä on liuot-timia mukana) päälle pumpulia ja pintelillä se kiinni kavion pohjaan. Pyöritä pinteli ympäriinsä alakautta, jotta pysyy yön.

Ei suositella valmiita bootseja, koska ne ovat muovisia ja hautovat turhaan. Päivisin jalka saa kastua ja likaantua, pese vain illalla ja laita tervat yöksi. Kun seuraavan ker-ran kengitetään, avataan sädettä

uudelleen auki ja tarkistetaan sen tila. Tarvittaessa sama toistetaan vielä toisen kengitysvälin ajalla, mikäli mätä ollut paha ja syvällä.

Minulle tuli aikoinaan suokki-ruuna, jolla oli joka jalassa pahat mädät ja myyjä sanoi sen olevan kroonista, eli aina uusimassa. Me tehtiin kengittäjäni kanssa tämä ohjelma hevoselle ja kun saatiin säteet kuntoon, ei sitä sitten enään seuraavina vuosina tullut. Toimii oikeasti!!

”Tervareseptin” olen joskus saanut vanhalta kengittäjämestarilta. Minulla on kotona aina oikeaa tervaa, kaiken varalta!

- Hannele

Rahkasammalkääre

Rahkasammal on tehokas venähdysten ja revähdysten aiheuttamien turvotusten poistaja.

Tarvikkeet:

• tuore puhdistettu rahka-sammal

• Elmu-kemua

• pinteli

Kääri tuore kostea rahkasam-malmatto turvonneen raajan ympärille. Kiinnitä sammal Elmu-kelmulla ja viimeistele työ vielä pintelillä. Anna vai-kuttaa useampi tunti. Vaihda tarvittaessa.

-Anne-Maria


Saavuimme 21.2.2013 aurinkoiseen mutta koleaan Pariisiin, Charles de Gaullen lentokentälle. Kun kaikki Suomenhevosliiton matkalle ilmoittautuneet oli todettu läsnä-oleviksi, jatkui matka bussilla kohti hotelliamme Kyriad Bercy Villagea.

Matkalla hotellille saimme ihmetellä valtavia automääriä kahdeksan-kaistaisella moottoritiellä, jossa sulassa sovussa kulkivat rekat, bussit, henkilöautot ja niiden välissä pujotelleet skootterit ja moottoripyörät. Liittymistä tuli liukuhihnan lailla lisää autoja mutta silti liikenne oli yllättävän sujuvaa.

Miljoonakaupungin lieveilmiöt olivat myös nähtävissä. Roskat heitetään sinne minne ne on helpointa heit-tää ja sitä roskaa oli paljon, ihan kuin roska-autot olisi tyhjennetty suoraan teiden varsille. Pahvis-ta, rakennusjätteestä ja pelkistä pressuista kyhättyjä hökkelikyliä oli vieri vieressä moottoritien varrella. Kodittomat, laittomat siirtolaiset ja muuten yhteiskun-nan ulkopuolelle tipahtaneet ovat Pariisissa arkipäivää. Tämä näkyi myös metroasemilla missä kodit-

tomat nukkuivat yönsä ja suurim-pien turistinähtävyyksien liepeillä missä istui kerjäläisiä pyytämässä lantteja ohikulkijoilta.

Hotellille saavuttuamme jätimme matkalaukut huoneisiin ja suurin osa porukasta suuntasi kohti Vin-cennesin ravirataa missä ajettiin pohjoismaisen kylmäveriotelun ensimmäinen kilpailu. Muutama jo viime vuonna matkalla ollut sen sijaan suuntasi suoraan Pariisin sykkeeseen. Edellisvuonna oli jäänyt niin paljon näkemättä ja kokematta, että kaikki mahdolli-nen aika oli käytettävä hyödyksi eli nähtävyydet kutsuivat.

Torstainen kilpailupäivä oli ruotsa-laisten ja norjalaisten juhlaa mutta se ei tunnelmaa radalla latistanut. Vincennesissä nähtävää riittää ja tunnelma (ja yleisömäärä) ranska-laisittain ”tavallisissa iltaraveissa” on melkein yhtä korkealla kuin meillä Suomessa suurimmissa ravitapahtumissa. Tänä vuonna kylmäveriottelu käytiin Vincen-nesin pidemmällä radalla, jonka haasteena ovat ylä- ja alamäet. Ranskassa on myös erittäin tiukka

laukkasääntö, laukka-as-kelia sallitaan vain 15 askelta ja loppusuoralla vain 5 askelta.

Palkintotaso on suo-meen verrattuna aivan omalla tasollaan; pienin maksettu ykköspalkin-to Vincennesissä on 18 000€ (lukuunottamatta kylmäveri-lähdön ykköstä, 10 000€). Tämän mahdollistaa huimat 10 Mrd€ joka vuosittain pyörähtää pelivaihdon kautta. Tästä summasta pelaajille palautuu 7,5Mrd€, valtio saa verotu-loina 1,2Mrd€ ja loput, vajaa miljardi, palautuu hevostalouteen ja radoille.

Lauantaina oli vuorossa tutustuminen Grosboisin valmennuskeskukseen, joka sijaitsee noin 30 km Pariisin ul-kopuolella, vanhan metsästyslinnan mailla. Ranskan valtio myi paikan Ranskan hevosurheilun keskusjärjes-tölle vuonna 1960 ja ehtona oli, että linnaa ja alueita (n.400 hehtaaria) pidetään yllä ja hoidetaan perinteitä kunnioittaen.

Valmennuskeskus toimii mm. si-säoppilaitoksena, josta valmistuu

Raveissa Ranskanmaalla–Pohjoismainen kylmäveriottelu


raviohjastajia ja hevosenhoitajia. Talleilla on valmennuksessa arviolta n. 1600 hevosta. Ala on Ranskassa miesvaltainen, opiskelijoista vain n. 10 % on naisia, tosin naisten osuus on kasvamassa hiljalleen. Raviohjastaja on Ranskassa erit-täin arvostettu ammatti ja alan tulevaisuus nähdäänkin valoisana.

Linnan mailla on treenimaastoja kymmeniä kilometrejä (ja kaikkialla on hevosilla aina etuajo-oikeus), klinikka, maneesi, jonka sisäpinnat ovat isäntämme Edouard Bertrandin mukaan tavallisuudesta poiketen suomalaista mäntyä ja kolme rataa, joista yhden pinta on käsi-telty sitten, ettei se jäädy talvella. Lisäksi löytyy 400 metrin pituinen katettu ja valaistu harjoittelurata

sekä oppilaiden ja henkilökunnan asuntolat, jotka on rakennettu samaan tyyliin kuin itse linnakin.

Valmennuskeskuksessa vierailee paljon valmentajia hevosineen. Alueelta voi vuokrata 10 hevosen tallin 3500€:n kuukausihintaan. Osa valmentajista tulee talveksi kilpailemaan Vincennesiin ja vuok-raa siksi ajaksi tilat Grosboista.

Ranskassa syntyy vuosittain n. 12 000 ravivarsaa ja näistä yli-tarjontaa on 4000-5000 varsaa. Grosboissa järjestetään vuosittain karsintakilpailu 2-vuotialle. Varso-jen on juostava aika 1,22 tai alle. Jos epäonnistuu, mahdollisuutta jatkaa raviuraa Ranskassa ei sen jälkeen ole. Karsinta on kovaa

mutta näin pidetään ravihevosten taso korkealla.

Sunnuntaina koitti jälleen aika kan-nustaa suomenhevosia. Saimme myös nähdä Prix De Paris-kilpailun jossa 200 000€:n ykköspalkintoa olivat tavoittelemassa mm. Ruotsin ylpeys Maharajah seka Ranskan kansallisaarre Ready Cash. Jäl-kimmäinen vei voiton helposti ja meteli katsomossa oli korvia huumaava.

Kylmäveriottelussa Suomalaisten mainetta piti yllä Keisar, joka tais-teli itsensä hienosti kolmanneksi. Voitto meni Norjaan ja kakkostila Ruotsiin. Mutta tässäkin lienee pääasia se ettei Ruotsi ainakaan voittanut…

Jäihän siellä Pariisissa aikaa myös nähtävyyksien katseluun. Kun teimme matkakaverini kanssa sotilaallisen tarkan reittisuunni-telman niin näimme kaiken mitä halusimmekin ja vähän enemmän-kin. Kannattaa rohkeasti käyttää metroa, se on metroverkoston laajuudesta huolimatta todella helppoa ja edullista. Tosin metros-sakin on syytä pitää käsilaukustaan kiinni, sillä jokaisessa vaunussa on ainakin yksi taskuvaras tai rahankerjääjä.

Suurkaupungissa kulkiessaan kannattaa myöskin käyttää maa-laisjärkeä, sillä taskuvarkaita on melkein joka nurkalla ja kodittomat


ja kerjäläiset ovat arkinen näky metroasemilla ja nähtävyyksillä. Vaikka kuinka surettaisi se koditon kerjäläinen, jolla on kaiken lisäksi suloisia koiranpentuja nälissään jalkojensa juuressa, ei kannata py-sähtyä lompakkoaan kaivelemaan. Niin julmalta kuin se kuulostaakin niin yhtä julmalta tuntuu huomata lompakkonsa kadonneen.

Kolmisenkymmentä metromatkaa ja yli 20 kilometriä kävelyä takasivat lukemattoman määrän nähtävyyk-siä. Oli hienoa katsella yli öisen Pariisin 210 metrin korkeudelta Tour Montparnassen huipulta. Notre Damessa ei kellonsoittajaa näkynyt mutta vaikuttava paikka silti.JimMorrisonin,EdithPiafin,Oscar Wilden ja Marie Callasin viimeiset leposijat upealla Pere Lachaisen hautausmaalla tuli näh-tyä. Katakombit luukasoineen ja pääkalloineen,Riemukaari,Eiffelintorni, Sacre Coeur ja sen edustal-ta upeat näkymät koko Pariisiin, Moulin Rouge ja loistelias Galeries Lafayette -tavaratalo.

Pariisissa pärjää hyvin englannilla ja kolmella sanalla ranskaa; bonjour, merci ja pardon. Näistä varsinkin kahta ensimmäistä kun joka tilan-teeseen suustaan livauttaa niin kohtelu on loistavaa.

Myös ruoka oli hyvää ja edullista ja sitä oli riittävästi. Alkupala, pää-ruoka ja jälkiruoka, yleensä noin 20€:lla sai koko satsin ja taatusti mahan täyteen.

Kaikin puolin loistava reissu ja taatusti lähden vielä kolmannenkin kerran. Ja te jotka mahdollisesti olette ensi vuonna menossa hel-mikuussa järjestettävään kylmä-veriotteluun, ottakaa huomioon seuraava asia: jos säätiedotus näyttää Pariisin lämpötilaksi +2 astetta ja aurinkoista, se tarkoittaa kylmää kuin Siperiassa. Ei mei-nannut Suomen talviin tottunut siellä pärjätä kotimaisella talviva-rustuksella. Eli paljon lämmintä vaatetta mukaan, iloinen mieli ja rohkeasti miljoonakaupungin uumeniin ihmettelemään suurta maailmaa.

Teksti ja kuvat Piia Haataja

Pariisi on Euroopan parhaita kulttuurimatkailukohteita, mutta he-vosharrastajakansalle jo paikallisessa raviurheilukulttuurissa riittää nähtävää ja koettavaa koko loman ajaksi.


Pariisinkylmäveri-otteluun 2014!

Kannustus- ja fanimatkalle

Voit ilmoittautua jo nytSuomenhevosliiton järjestämälle

Ilmoittautuminen

Matka-Töysä OyKeuruuntie 14, 42700 [email protected]. 044 733 6423 (suora)p. 014 336 4120 (toimisto)

Ilmoittautumismaksu 100 eur/hlö suoritetta-va viimeistään 21.11. jonka jälkeen matkan toteutuminen tarkistetaan.

Mikäli matkalle ei saada tarpeeksi lähtijöitä, maksu palautetaan täysimääräisenä.

Hinta sisältää

• Lennot Helsinki-Pariisi-Helsinki sis. ke-vyet ateriat sekä matkatavarat

• Lentokenttäverot, matkustajamaksut, ALV ja matkatoimiston palvelumaksut

• Neljän yön hotellimajoituksen• Hotelliaamiaisen neljänä aamuna• Lentokenttäkuljetukset Pariisissa• Kuljetukset hotellilta raviradalle ja

takaisin kumpanakin ravipäivänä• Tutustumiskäynti Grosbois’n valmen-

nuskeskukseen, jossa suomenkielinen opas perehdyttää keskuksen toimin-taan. Suunnitelmissa on myös uusi tutustumiskohde.

Hintaan ei sisälly

• Ravien pääsyliput, n. 6€ portilta• Pakollinen henkilökohtainen matkus-

tajavakuutus: sairastapauksissa kuluja voi hakea vakuutuksesta.

Tarkempi matkaesite ja -ohjelma julkais-taan syksyllä 2013. Kysy lisätietoja matkanjärjestäjältä!


Kiitos kuvasta Hippos/Eeva Karvonen

Tarkat päivämäärät varmistuvat lokakuussa 2013.Perinteisesti kilpailu on järjestetty helmikuun lopulla.

Hinta

kun matkustajamäärä vähintään 20 hlöä.Oikeus muutoksiin pidätetään.


Ennen vanhaan hevosten vaivoja tunnistettiin melko hyvin. Jos kui-tenkin hevosen vaivaa ei kyetty itse tunnistamaan tai hoitamaan, kutsuttiin paikalle eläinlääkäri. Tosin eläinlääkäriä oli vaikea ta-voittaa ja saada paikalle. Kylällä toimi yleensä kuitenkin jonkin sortin eläinlääkäri ja kiertelevät eläinlääkärit olivat myös yleisiä ja hoitivat mm. raspauksen.

Madotus

Madotus hoitui yksinkertaisesti siten, että hevosille syötettiin luonnonheinää (siihen aikaan ei käytetty apulantaa), joka jo it-sessään piti hevosen kunnossa. Hevosille saatettiin myös kuivata kuusenneulasia, jotka annettiin appeena tai kaurojen sekaan. Ke-väällä loisia häätämään annettin myös voikukkaa ja nokkosta.

Ähky

Mikäli hevoselle tuli ähky, eikä eläinlääkäriä saatu paikalle, niin hevoselle annettiin jotakin liukasta ainetta (esim. ruokaöljy). Hevosta myös talutettiin esim. parvensiltaa ylösalas. Tärkeintä tietysti oli se, ettei hevonen päässyt piehtaroimaan.

Flunssa

Hevosenflunssanhoitoonkäytettiinkangassäkkiä, jonka pohjalle laitet-tiin 30-40cm kerros heinänmuruja. Sitten sinne laitettiin tervaa ja kuuma vettä. Sitten pussi laitet-tiin hevosen päähän ja hevosen annettiin hengitellä höyryä. Tätä tehtiin noin puolisen tuntia, ja sitten lima tuli ylös yskimällä.

Haavat

Haavojen hoito esimerkiksi jaloissa tapahtui siten, että että ämpäriin laitettiin kuumaa vettä (sellaista, jota oma käsi sietää) ja suolaa. Hevosen jalkaa haudutettiin äm-pärissä noin puoli tuntia. Tässä ajassa hevosen jalka oli jo sen verran turtunut, että roikkuvat ihon riekaleet pystyttiin yleensä leikkaamaan irti. Sitten jalkaan laitettiin puhdas kääre ja jotakin salvaa. Tätä kaavaa toistettiin tarpeen mukaan ja mikäli jalka ei parantunut, eläinlääkäri ompeli haavan.

Jännevammat

Jännetulehdukset hoidettiin te-kemällä muurauslaastin kaltaista ”mössöä” (sininen savi, purrovin suola, etikka, suovesi), joka sit-ten siveltiin haavattoman jalan päälle. ”Mössön” päälle laitettiin

voipaperia ja siihen päälle vielä ”säkkipinteli” (=säkistä tehty pin-teli). Tätä toistettiin usein kahden viikon ajan. Muita keinoja jänne-tulehduksien hoitoon oli järvessä kahluuttaminen, kovassa virrassa seisottaminen, rahkasammal + suovesi sekä talvella lumi ja jää.

Kaviot

Kavioiden hoito oli erittäin tärkeää, sillä kavion lohjetessa pahasti oli tiedossa vuoden lepo hevoselle. Kuivaan ja lohkeilevaan kavioon laitettiin puhdasta savea, joka kosteutti kaviota. Mikäli kavio oli ennättnyt lohjeta, lohkeamaan tehtiin lovi joka katkaistiin. Sitten kaviota pidettiin märässä/kosteas-sa ja odotettiin että kavio kasvaa. Usein tämä tarkoitti pitkää lomaa hevoselle. Kavion lohkeilemista yritettiin ehkäistä mm. käyttämällä rengaskenkää.

Lihasjumit

Hevosen lihasjumit yritettiin pa-rantaa hieromalla, uittamalla (saunavastat jalkoihin, niin sai vielä enemmän vastusta) sekä saunot-tamalla. Hevosen saunottaminen onnistui yksinkertaisesti siten, että laitettiin sauna lämpiämään ja kannettiin paljon vettä saunaan. Hevonen vietiin saunaan ja se aseteltiin siten, että sen pää oli

Hevosen merkitys on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana muuttu-nut paljon. Nykyisin hevosia käytetäänkin aivan erilaisiin tarkoituksiin kuin 1900-luvun alussa. Myös hevosen hoito ja lääkintä on kokenut ison muutok-sen lääketieteen kehityttyä. Kuinka sitten ennen vanhaan hoidettiin hevosten sairauksia ja vammoja?

Nuoret toimittaa!

Haastateltavana hevosmies, kengittäjä Veikko Mäkinen Petäjävedeltä


saunan ulkopuolella. Sitten hevosta hierottiin saippualla, venytettiin, vietiin karsinaan ja laitettiin loimet päälle. Loimia piti muistaa myös vaihtaa. Kun hevonen oli seissyt karsinassa loimet päällä jonkun aikaa, lähdettiin sillä heittämään pieni ajolenkki. Useimmat hevoset nauttivat saunottamisesta.

Koulutus

Hevosen kouluttaminen oli luon-nollisesti tärkeä asia. Varsa oli lähes aina emänsä mukana hommissa. Varsa sai paljon liikuntaa ja malli-oppi emältään. Kouluttamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että hevonen ei saa lähteä liikkeelle ennenkuin pyydetään ja paikallaan on maltettava olla. Malttia, rauhallisuutta ja pitkäjän-teisyyttä vaadittiin molemmilta osapuolilta, sekä hevoselta että isännältä. Varsaa opetettiin pitkälti samoin kuin nykyäänkin. Vanhan kansan sanoin: ”hevonen on sel-lainen kuin sen opettaa”.

Hevosella oli ennen vanhaan tär-keitä tehtäviä talossa. Hevonen ei myöskään ollut mikään kerta-käyttöesine, joka vaihdettiin kun vanhaan kyllästyttiin, vaan sama hevonen oli usein ihan pikkuvar-sasta eläkepäiviin asti samassa taloudessa. Hevosista pidettiin hyvää huolta ja niiden yleiskuntoa ja olemusta seurattiin tarkasti. Jo-kainen isäntä tiesi tasan tarkkaan millainen hevonen on normaalisti ja tunsi ystävänsä yhtä hyvin kuin omat taskunsa.

Hevosmiestaito

Hevosmiestaidot siirtyivät pitkään sukupolvelta toiselle ja hevosten sairauksien hoitamisessa ja huol-lossa hyödynnettiin tehokkaasti luonnonantimia. Tiedettiin hyvin mitkä yrtit ja rohdot tepsivät mi-hinkin ongelmaan. Hevosten elämä oli verrattain melko stressitöntä, eikä siihen aikaan oikeastaan edes puhuttu mahahaavoista, sillä hevoset eivät juuri joutuneet sietämään jatkuvaa stressiä.

Teksti Sara Hautamäki ja Selina Pääkkönen, kuvat Lemettilän perhealbumista

Vaikuttavien aineiden kannalta on tärkeää kerätä kasvirohdot oikeaan aikaan. Lehdet kerätään ennen kukintaa, kukat juuri puhkeamisen jälkeen, kokonaiset kasvit versokukinnan aikana ja juuret varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Heinäkuu on Suomessa yleensä lämpimin kuukausi, silloin on myös kasvu-kausi huipussaan.

Heinäkuussa kerätään hevosille

• Koivun, pihlajan ja omenapuiden lehtiä ihon, erityselinten ja vatsan hoitoon

• Horsman kukkia ravitsemuksen tehostamiseen ja munuais-ten hoitoon. Ihoa ja erityselimiä ravitsevat myös kehäkukat ja auringonkukat.

• Ratamon, voikukan, mustikan ja puolukan lehtiä ihon, suo-liston, virtsa- ja hengitysteiden hoitoon sekä ravitsemuk-selliseen tukihoitoon

• Siankärsämöä, mesiangervoa, puna-apilan kukintoja, kulta-piiskuja, kuisman ja keto-orvokin kukkia ihon, suoliston ja hengitysteiden hoitoon, kivunlievitykseen, tulehdustilojen hoitoon, hormonaaliseen hoitoon

• Kamomillan ja pihasaunion kukkia ihon, vatsan ja silmien hoitoon

Helpotusta allergiakauteen

Siitepölyallergikot, olivatpa he hevosia tai ihmisiä, kärsivät run-sain mitoin juuri silloin kun kasvit ovat kukintavaiheessaan. Sii-tepölystä kärsivän kannattaakin ryhtyä ajoissa siedättämään itseään talvella syömällä esimerkiksi nokkosta.

Kuivata huolella, säilytä oikein

Heinäkuun aurinkoisia päiviä kannattaa myös hyödyntää kas-vien kuivatuksessa ja kuivattaa kasvinippuja auringossa ja ke-vyessä tuulessa. Kuivat kasvit säilytetään kuten hyvä heinäkin, eli valolta suojattuna, kuivassa ja ilmavassa paikassa jonne kosteus ei pääse tekemään tuhojaan.

Nina Viitamäki / Luontoäidin hevoset

Heinäkuun kuumat poimintavinkit

Haastateltavana hevosmies, kengittäjä Veikko Mäkinen Petäjävedeltä


Työhevosen käyttö muuttui

Jotta hevosen oli helppo tehdä töitä, sen valjaiden täytyi olla sopivat ja valjastajan taitava. Isät opettivat pojilleen hevosmies-taitoja, valjastamista ja ajamista. Pojat opettivat samat taidot omille pojilleen ja niin taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle.

Kun traktorit korvasivat hevoset, hevosten määrä väheni ja niiden käyttö muuttui. Ne eivät olleetkaan enää miesten työtovereita, vaan tyttöjen ja naisten ratsuja. Kuitenkin nykyäänkin työhevosilla tehdään harvennushakkuja ja kyydityksiä. Joissakin tapahtumissa voi olla työnäytöksiä.

Työvaljastuskurssilla

Lämmin kevätaurinko paistoi, kun työhevosten harrastajat kokoon-tuivat Tiina Mikkolan tallille Nou-siaisiin Suomen Työhevosseuran järjestämälle työvaljastuskurssille. Opettajana toimi Taisto Nurmio, joka on itsekin nuorena tehnyt

töitä hevosten kanssa ja on opis-kellut Ypäjällä. Kurssilla tutuiksi tulivat sellaiset sanat kuin länki-patjat, selustin ja rahkeet. Henna Rantanen oli valjastanut ennen-kin hiukan, koska hän opiskelee koulutuskeskus Salpauksessa. ”Rupesi kiinnostamaan, koska siellä oli luokkivaljastusta, ja kun oli mahdollisuus, niin tulin”, hän kertoo. Hänen mielestään kurssi oli mielenkiintoinen ja uuttakin asiaa oli tullut.

Mitä töitä hevosen kanssa sitten tehdään nykyään? Kurssin opet-tajana toiminut Taisto Nurmio kertoo, että hevosia käytetään metsäajossa, harvennushakkuissa ja kyydityksissä. Hän kertoo, että hän oppi valjastamaan omalta isältään. ”Isä piti yhden sunnun-taipäivän, valjastettiin kunnes ne meni. Olin joku 8-9 vanha”, hän sanoo. Nurmion mukaan hyvä työhevonen on nöyrä, virkeä, rauhallinen ja pysyy paikoillaan.

Teksti Pinja Urponen, Kuvat Pinja Urponen ja Eero Perttunen

Ylimpänä: On tärkeää tietää mikä on kunkin valjaiden osan tehtävä, jotta osaa valjastaa hevosen oi-kein.

Yllä: Taisto Nurmio on kokenut kouluttaja. Kuva Ypäjän seminaa-riviikonlopun lauantaipäivältä, aiheena suomentyöhevonen.

Nuoret toimittaa!

TyövaljastuskurssillaNousiaisissa Hevonen oli ennen hyvin tärkeä kotieläin, ehkäpä melkein tärkein. Sen avulla tehtiin ne työt, joissa nykyään autot ja traktorit korvaa-vat sen, kuten peltotyöt, savotat ja tavaroi-den kuljetus. Se työskenteli niin rauhan kuin sodankin aikana.

Lue lisää: www.biofarm.fi

Sport Power on kilpahevosille suunniteltu kypsennetty, maittava täysrehu. Sisältää hyvin sulavia kuituja sekä runsaasti energiaa sisältävää rasvaa. Hivenaineet pääosin hyvin imeytyvinä kelaatteina, mm. orgaaninen seleeni.

”Black Horse Sport Power ja energia riittää aina maaliin asti.”

Vertaa ominaisuuksia ja valitse kotimainen, edullinen ja tehokas Sport Power!


Rapin Aatoksen kasvattaja on Maa-talousyhtymä Rautiaisen nuorempi osakas, Mari, joka isänsä Taiston kanssa vastaa kasvatustoiminnan jatkuvuudesta tilalla. Taisto Rau-tiainen aloitti kasvatustoiminnan jo 1960-luvulla. Tuolloin syntyi nykyisen hevossuvun kantatam-ma Raisa, jonka isä Humuri kuten myös emänisä Raika olivat omassa kunnassa astuneita Hevosystä-väinseuran oriita.

Valiotamma Raisa

Raisa toimi työhevosena, mutta myös tamman hyvät raviliikkeet pistivät silmään. Hienoliikkeinen tamma osoittautuikin periyttäjäk-si ravipuolella, sillä se jätti talon ensimmäisen ravihevosen Poi-ka-Luonnon, joka juoksi 80-luvulle kovan ennätyksen 28,9 ja rahaa

reilun 12 tuhatta euroa. Raisan paras jälkeläinen oli Rääkkylässä vaikuttaneen Vinterin poika V.R.Vinki. Se tienasi omalle ajalleen kunnioitettavat 50 000 euroa ra-haa ja saavutti ennätyksen 25,3. Raisa on pohjana tilan tammalin-jalle, josta sukupolvesta toiseen nousee menestyshevosia aivan maan terävimpään kärkeen. Mari muistaa Raisan vain hämärästi kilttinä tammana, jonka selässä alle kouluikäisen heppatytön oli mukavaa istua.

Raisan tyttäristä Ulin-Siima (i.Uli)meni Taisto Rautiaisen serkulle Teuvo Konttiselle ja sen kautta on versonut runsaslukuinen juoksija-hevosten joukko, joista nuoremmille harrastajille tutuimpia nimiä ovat ainakin Tähen Topelius (i. Tuisku-To-pi e. Siiman Tähti ei. Kihin-Muisto

ee. Ulin-Siima), Tähen Ponkaus (i. Sipori e. Siiman Tähti), derbyvoittaja Ekoloki (i. A.T. Eko e. Imun Ilo ei. K.K. Kössi, 3. emä Ulin-Siima) ja yli puolet uransa starteista voittanut Vihjeen Varma (i. Hovi-Ari e. Siiman Vihje ei. K.K. Kössi ee. Ulin-Siima). Teuvo Konttinen valmensi ja oh-jasti Ulin-Siiman tyttären Siiman Imun kriteriumissa kolmanneksi vuonna 1989.

Rautiaiseen jäi sukua jatkamaan Raisakka (i. Ponte), joka taas muo-dostaa oman haaransa sukupolvien ketjussa. Raisakan tuloksellisesti paras varsa on ruuna Rasavilli (i. Viltter) 25,9 ja 53 tuhatta euroa, jonka ura käsittää kunnioitettavat 281 starttia. Tuollaiseen startti-määrään vaaditaan kestävää tekoa oleva hevonen. Tytär Rapiska (i. Vika-Pisto) eli Rapin Aatoksen emä

Komealta mäeltä Rääkkylän Rasivaarasta on ponnistanut jo useampi suku-polvi lahjakkaita suomenhevosia ravikansan tietoisuuteen. Siellä on ensias-keleensa ottanut myös tuore suomenennätysori Rapin Aatos, joka on Jouni Miettisen käsissä noussut nopeasti sarjoissaan ja on määrätietoisesti etene-mässä kohti kovinta suomehevoshuippua.

Määrätietoinen jalostustyö on tuottanut jo kolme SE-hevosta


oli itsekin oiva kilpatamma, joka kilpaili ensin edesmenneen Matti Mikkosen valmennuksessa, meni sitten Pertti Puikkoselle ja oli myös Reijo Vainikalla. Statistiikaksi jäi 11 voittoa, 10 tuhatta euroa ja ennätys 28,1. Edellytyksiä olisi ollut varmasti parempaankin, mutta etujaloissa oli pieniä vaivoja, jotka lisääntyivät matkan varrella. Tamma tuli sitten kotiin maailmalta ja ratsastelin sitä paljon, jonka jälkeen se vielä teki ennätyksensäkin, Mari kertoo.

Kunnioitettavaan 23 vuoden ikään ehtinyt Rapiska on tehnyt kil-pailu-uransa jälkeen 7 varsaa ja kahdeksannen on määrä syntyä juhannusviikolla. Varsan isänä on tällä kertaa Rapin Aatoksen tallika-veri Hiskin Muisto. Mari arvelee, että varsa jää tamman viimeiseksi ja toivoo tammavarsaa. Tamma on kyllä hyvässä kunnossa ja syö hyvin, mutta vanhat etujalkojen vaivat vaivaavat välillä. Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa, miten varsominen menee ja ottaako varsan hoito koville, ennen kuin tehdään päätös, vieläkö tammaa astutetaan.

Rapin Aatos nousukiidossa

Pitkien matkojen voimanpesä Rapin Aatoksen alkuopetus tehtiin Rautiaisessa ja kaksivuotiskesänä varsa lähti uuden omistajan hoi-viin. Uran alussa laukat sotkivat herkän hevosen kulkua, mutta jo viisivuotiaana ori antoi merkkejä tulevasta voittamalla nuorten

sarjan. Viime kesänä oriin uralla tapahtui käänne, kun se meni he-voskauppias Otto Salojensaaren kautta Fanfaria teamin omistukseen ja Jouni Miettisen valmennukseen.

Oikeat varusteet ja yhteinen sävel löytyivät nopeasti ja hevonen on edennyt sarjoissaan ryminällä. Eritotenseonprofiloitunutpitki-en matkojen spesialistiksi, joka ei

Maatalousyhtymä Rautiainen kasvattaa hevosia kahden sukupolven voimin. Taiston tytär Mari on kiinteästi mukana tilan töissä. Kuvassa Marin kanssa tammat Rapiska (oi-kealla) ja tallin uusin hankinta Pailatar. Viereisellä sivulla tuore SE-juoksija Rapin Aatos.

Komea liinaharja Rapin Uljas on Rapin Aatoksen 2-vuotias puoliveli.


mittaa matkaa ja jolle kolmannen radankaan kiertäminen ei ole myrkynjuontia. Myös tuore suo-menennätys syntyi 3160 metrillä Vermossa ja se kirjataan väkevän esityksen päätteeksi numeroin 25,8.

Rapin Aatos on nyt 7-vuotias eli sen parhaat vuodet ovat vielä edessäpäin, jos terveyttä piisaa. Nousevan orihevosen kohdalla on ajatukset pikku hiljaa käännettävä myös kuninkuuskilpailun suuntaan.

Valmentajan mukaan ei ole mikään mahdottomuus, että ori nähtäisiin haistelemassa kuninkuuskilpailun tuulia jo tänä vuonna Kuopiossa.

Rapin Aatoksen isä on Fannin Muisto ja sen voikin hyvällä syyllä luokitella melko erisukuiseksi, sillä sukutaulusta ei löydy Suikkua ja Vokkerkin vasta kolmennesta polvesta. Rapin Aatos on jo kanta-kirjattu, mutta tammanomistajille se ei ainakaan vielä tänä vuonna ole tiukan kilpailutahdin ohella tarjolla.

Suvut kapenevat

Rautiasessa käytetäänkin tam-moille oreja tarkasti harkiten, eikä muotivirtausten mukana ole tapana kulkea. Hyvä luonne on yksi tärkeä tekijä orivalinnassa.

Mari onkin huolissaan sukujen kapenemisesta, sillä esimerkiksi uusimmalle tammahankinnalle, Turolaiselle Pailattarelle (e.I.P. Vipari ei. Patrik), on hankaluuksia löytää sulhasta. Ellei Suikkua halua kerrata, kuten meillä ei haluta, Turolaisen tamman orivalinta on tosi hankalaa. Nyt Pailatar varsoo Huiman Pysteestä.

Pailatar onkin hieno vahvistus tallin laadukkaaseen tammakantaan, sillä se on Vipanterin ja Tuisku-Topin täyssisko, tähtiaikainen 7-vuotias tamma. Tallin kaksi tyhjää tammaa Apassitar (i. Apassi e. Piparminttu ei. Hilun-Valtti) ja Piskon Tyttö (i. Ilon-Pisko e.Sayonara ei. Jon-nen-Jarru) on jo astutettu, isäoriina on molemmilla Tähen Ponkaus, omakasvatti Ulin-Siiman linjalta.

Kantavista ainakin Pailatar as-tutetaan varsomisen jälkeen ja muualla liisingissä oleva Imun Pimu (i. Suikku e. Siiman Imu ei. Luonnos) on myös astutettu. Viime syksynä ison loven talliin jätti Tähen Ponkauksen ja Tähen Topeliuksen emä Siiman Tähti, joka jouduttiin lopettamaan kantavana.

Rapin Aatoksen suomenennätys ei suinkaan ole ensimmäinen laa-tuaan tallin kasvateille, sillä Tähen Ponkaus ja Tähen Topelius juoksivat

myös aikanaan omien ikäluokkiensa suomenennätykset, molemmat vielä samana kesänä kolme vuotta sitten. Tähen Topeliuksen nimissä on edelleen 3-vuotiaiden oriiden ja ruunien volttilähetysennätykset ja nelivuotiaana Pikkupelimannissa se juoksi nelivuotiaidenkin ennä-tyksen, joka tosin on jo sittemmin rikottu.

Ikäluokkakilpailuista kasvateille on tullut menestystä Pikkuprins-sissä, jonka Joiheri voitti vuonna 2008, Pikkukunkussa vuonna 2010, jonka vei nimiinsä Tähen Ponkaus kukistamalla itsensä Pihlajan Aa-ronin, sekä Pikkupelimannissa ja Oulu Expressissä 2011, jotka Tähen Topelius voitti. -Olisihan se upeaa, jos kasvatti olisi vielä joskus kuninkuuskilpailussa. Sitä-hän sitä suomenhevoskasvattaja tavoittelee, Mari sanoo.

Toiveen toteutuminen ei välttämättä ole kaukana, sillä Rapin Aatoksen ohella myös vuotta nuorempi Tä-hen Topelius tekee vahvaa paluuta kilparadoille talvitauon jälkeen. Ori voitti Mikkelissä kesäkuun alussa V75-lähdön ja tekaisi samalla uuden, komean mailin ennätyksen 22,1.

Teksti Kirsi Tolvanen, kuvat Kirsi Tolvanen ja Viivi Huuskonen

Jo 23 vuoden ikään ehtinyt Rapiska oli mainio kilpatamma. Sen odotetaan varsovan lähiaikoina Hiskin Muistosta.


PÖYTÄ- JA AITIOVARAUKSET Sodexo Service Center 010 5407500 klo 8.30-16.30 (ma-pe) www.vermo.fi

Suuri Suomalainen

DERBY ja Toto75 ravit la 7.9. klo 15.00

JOKAKESKIVIIKKO

SHL_Vermo_A5 310613.indd 1 31.5.2013 11.37

Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea! leppoisaa tunnelmaa, elävää musiikkia, näytöksiä. Poni- ja montelähtöjä.

Vohveleita ja pannukahvin tuoksua,kavion jytkettä joka on lähes “käsinkosketeltavaa”!

• ti 9.7. • ti 16.7. • ti 6.8.

TERVETULOA! Pielisjärven Hys r.y. www.lieksanravirata.net

Vuoden 2012 kesäravirataKesäravien aatelia


Toisen kerran mestaruuden napan-neen virolahtelaisen Markku Mäs-selin Vilpotar loisti tasaisuudellaan ja hopealle sijoittuneen Anjalassa työskentelevan Matti Aholan Pihan Alma oli aivan ylivoimainen vetäjä huikealla 28 portaalla.

Edes kilpailun tunniksi keskeyttä-nyt ukkosmyrsky ei sekoittanut kärkikaksikon keskittymistä, vaan näytti, että suomenhevosen her-motkin ovat rautaa.

- Kyllä viimeiseen asti sai puris-taa. Kitka vielä suureni vedossa ja osasin odottaa Aholan Matin Pihan Alman silti tekevän huip-putuloksen, kehui mestari kovaa vastustajaansa.

Uurastuksestaan mestari palkittiin kunnian,pokaalin ja loimen lisäksi 2500 euron voittajashekillä.

Jo aikaisemmilla kerroilla hirmuve-täjäksi osoittautunut Pihan Alma oli Matti Aholan ohjastamana tutun tehokas, vaikka Aholan valmistautuminen kisaan ei ollut mennytkään toivotusti.

- Pihan Alma oli talvella sairaana ja minulle oli tärkeintä saada tamma terveeksi. En osannut arvioida, miten kisassa kävisi, mutta Alma näytti taas luontonsa, kehaisi Ahola 36,4 pisteen kokonaistulok-sen rekisteröineen Pihan Alman suoritusta.

Pihan Alma on Kouvolan Ammat-tiopiston (ennen Anjalan maata-lousoppilaitos) omistama ja opet-taja Matti Ahola käyttää tammaa normaalisti oppilaitoksen töissä monipuolisesti ympäri vuoden.

Vuonna 2011 ensimmäisen mes-taruutensa valloittanut Vilpotar summasi yhteispistemäärän 37,3 pistettä, mikä lupaa tasokasta kisaa myös ensi vuodelle.

Vuoden 2014 valtakunnalliset työmestruuskilpailut käydäänkin kärkikaksikon kotimaisemissa, sillä Kymenlaakson Harjun oppimiskes-kus on kilpailujen järjestämispaik-ka. Toivoa vain sopii, että tämän vuoden kärkihevoset ja uudet haastajat tsäilyvät terveinä, jotta saame nähdä suomenhevosten huippusuorituksia Virolahdellakin.

Teksti Matti Meriluoto

Kuvat Viivi Huuskonen

Työmestaruusvaltikkatiukasti KymenlaaksossaTämän vuoden Valtakunnalliset työmestaruuskilpailut Seinäjoella olivat erit-täin tasokas tapahtuma, mutta silti parhaat erottuivat edukseen ja kilpailu alleviivasi kärkikaksikon taitoja.

Vilpotar uusi mestaruutensa välivuoden jälkeen. Vaikuttavan kokoinen tamma teki kilpailussa loistavat suoritukset kaikissa osakokeissa.

Oikealla: Markku Mässeliä onnittele-massa ja palkitsemassa Suomenhe-vosliiton hallituksen jäsen John Ahls-kog

Vasemmalla: Kilpailun pronssimi-talisti ja paras ensikertalainen Täh-den Piirros sekä ohjastaja Kauko Tuominen palkittavana. Onnittele-massa Suomen Hippoksesta Eero Perttunen ja Terttu Peltonen

Vasemmalla: Hilppa-patsas on työmestaruus-kilpailujen kiertopalkinto.

Oikealla: Päivän parhaan vetäjän tyylinäyte. Pihan Alma veti viimeisil-lä portailla noin 1200 kg painoa.


- Vektorin Maine tuli minulle loppu-kesästä toisen hevosen kaveriksi ja aloin sillä pellolla ratsastamaan. ”Veka” osottautui heti hevoseksi joka haluaa miellyttää ihmistä, ja oppi tosi nopeasti ratsun alkeet, Mirva Janatuinen kertoo samalla kun jatkaa sen harjan letittämistä kouluratsastuskisoja varten.

- Omistaja Esa Niiranen laittoi hevosen minulle tänne ratsukou-lutukseen, tarkoitus ei ollut enää ajaa kilpaa. Hän tuli kuitenkin he-vosta katsomaan saman vuoden joulukuussa ja kävi sillä ajamassa. Siitä ajoreissusta se ajatus sitten lähti, että jospa kuitenkin vielä koetettaisiin raviuraa ja otimme yhteyttä Jukka-Pekka Kauhaseen, Mirva jatkaa.

Ratsastuksella tasapainoa ja lihaskuntoa

Mirvan mukaan ainakin Vektorin Maineen tasapaino on parantunut paljon ratsastuksen myötä. Myös kengittäjä Sami Taimela vahvistaa, että hevosen lihaksisto on paran-tunut ja tasapainottunut selvästi. Silloin kun hän sen ensimmäisen kerran Iisalmessa kengitti, Vekto-rin Maineen lihaksisto oli aivan toispuoleinen.

Vektorin Mainetta ravikilpailuihin valmentava Jukka-Pekka Kauhanen sanoo, että tämän hevosen kohdal-la ratsastaminen tuntuu tekevän pelkkää hyvää, ja sen takia ratsastus kuuluu hevosen viikko-ohjelmaan.

- Minä käyn Vekalla pari kertaa viikkoon ratsastamassa, ja Juk-ka-Pekka ajaa sitten sillä pari kertaa viikossa. Talvella treenataan myös reellä, Janatuinen sanoo. Tällä hetkellä Vektorin Maine asuu Jukka-Pekan Dahlia-Tallilla. Kunin-kuusravien markkinointikiertueella Kuninkuusravit on Tourillakin nähty monitoimihevonen ma-jailee talvisin Seppälän tallilla ja lomaillessaan Janatuisen omalla kesätallilla kotona.

Ravuri, josta kouliutui myös kisaratsu

Vektorin Maine on kiertänyt myös jonkin verran aluetason ratsas-tuskisoja, jotka tällä hetkellä ovat

8-vuotiaaksi varttuneen Vektorin Maineen (i. I.P. Vektori e.Maine-riina ei. K.K. Kössi) ravurin uran suhteen oli lentänyt jo lähes kir-ves kaivoon, kunnes hevonen löysi paikkansa Iisalmesta Mirva Janatuisen hoivista. Nyt pari vuotta myöhemmin se pärjää niin ravi-, ratsastus- kuin valjakkokilpailuissakin.

Monilahjakkuus Vektorin Maine


toissijainen harrastus monipuoli-selle suomenhevosruunalle. Jutun tekopäivänä läheisellä Koljonvirran Ratsastuskoululla järjestettiin kan-salliset kouluratsastuskisat, joissa Vektorin Maine osallistui kahteen aluetason Helppo A-luokkaan. Ratsun opit Vektorin Maine on saanut yksinään Mirvalta, joten kahdessa vuodessa saavutettu HeA-taso on kaiken kaikkiaan kunnioitettava suoritus. Kisoista pokatulla 57% tuloksella ei sijoituttu tällä kertaa. Mirva oli kuitenkin hevoseen tyytyväinen ja totesi, että parempaan vielä pystytään. Se on helppo uskoa tämän suo-menhevosen kohdalla.

Vektorin Maineen raviura on tä-män vuoden puolella lähtenyt

suoranaiseen lentoon. Nopeasta kehittymisestä kertovat tältä vuo-delta saavutetut 11 starttia, joista on irronnut peräti kuusi voittoa ja ainoastaan kaksi kertaa Veka on jäänyt totosijojen ulkopuolelle., Palkintorahoja on tienattuna 28 700 euroa.

Kesäkuun alussa Mikkelissä 2.6.2013 ruunalle tuli huonompi sijoitus, josta valmentaja Kauhanen ei ollut kuitenkaan huolissaan. - Hevonen paransi ennätystään huimasti (24,1aly), ja antoi siellä viitteitä että sen pitäisi pärjätä vielä jatkossakin. Realistista ei ole odottaa enää isoja voittoputkia koska sarjat nousevat nyt koko ajan, mutta tällä on vielä vuosia paljon edessä.

Mirva Janatuinen ja hänen sil-mäteränsä Vektorin Maine ovat kilpailleet aluetason kouluratsas-tuksessa ja kokeilleet myös valjak-koajoa.

Suomenhevonen on monipuolinen urheiluhevonen

Vektorin Maineen lisäksi monelta muultakin sujuvat monet lajit. Alle listattuna muutamia monitaiturei-ta, jotka ovat pärjänneet raviurilla ja osaavat myös ratsastuksen aakkoset.

• Valvi 25,3ke, Ypäjän Hevoso-piston ratsastuskoulun ope-tushevosena toiminut pitkään menestyksekkään raviuran ohessa.

• Saran Salama 20,3aly, Monin-kertainen ravikuningas, aloitti ratsuopit raviuran jälkeen ja aloittelee kisaamista.

• Pette 22,6aly, Myös ravikuningas, kantakirjattu J- ja R-suunnille ja käytetty ratsujalostukseen.

• Selman Siiri 26,4aly, Kantakir-jattu J- R- ja Ta-suunnille.

• Venlatar 28,7ake, Kantakirjattu J- R- ja Ta-suunnille.

• Mega-Pomo 27,2ake, Kantakir-jattu R-suunnalle ja starttaa ravikilpailuissa edelleen (lue lisää Mega-Pomosta Suomen-hevosliiton jäsenlehdestä vuo-delta 2012!)

• Jennyn Mörkö 27,6aly, Ratsas-tettu paljon raviuran ohessa nuoresta pitäen

• Hurja-Ero 23,8ake, Väkivahva ravuri, jota on ratsastettu ra-viuran ohessa paljon

Viereinen sivu: Jukka-Pekka Kau-hanen huolehtii ruunan ravival-mennuksesta ja ohjastamisesta raveissa. ”Veka” on osoittautunut monilahjakkuudeksi ja tuntuu nauttivan vaihtelusta.


Vektorin Maine edusti Kuopion Kuninkuusraveja Iisalmen Torilla Kuninkuusravit On Tour-tapahtumassa.

Ohjastajan kommenteista huo-kuu tyytyväisyys hevoseen. - Vektorin Maine on mennyt isoilla harppauksilla eteenpäin. Toivo-taan vain, että terveys kestää ja päästään koko kesä ajamaan tasaisesti kilpaa.

Hermojen nollaus yksi avain menestykseen

Kysyttäessä hevosen menestys-kulun syitä, Kauhanen veikkaa, että tietty hyvänlaatuinen ym-märtämättömyys raviurheilusta on ollut hyväksi tämän hevosen kohdalla. - Hevonen on saanut ratsastushommissa nollata her-monsa täysin. Ja kun Mirva ei ole ravihevosten kanssa ollut ennen

tekemisissä, hän on tehnyt asiat ihan omalla tavallaan. Siinä voi olla yksi syy, miksi hevonen syttyi taas radalla kulkemaan, Kauhanen toteaa. - En minä kyllä raviurheilua mieti millään tavalla kun kentällä tällä hevosella ratsastan, Janatui-nen naurahtaa ja jatkaa: - En edes ollut käynyt ikinä raveissa ennen kuin Vektorin Maine tuli kuvioihin, joten uusia elämyksiä tässä on tullut itsellekin.

Ratsastuksen ja raviurheilun lisäksi Vektorin Maineella on koitettu myös valjakkoajoa ihan kilpailumielessä. - Yhden käden sormilla laskettava määrä oltiin treenattu ja hevonen tuntui hommasta tykkäävän, joten kävimme toukokuussa Ypäjällä ys-

täväni Tuulan kanssa kokeilemassa yksi alueluokka. Veka yllätti kyllä kaikki sijoittumalla siellä toiseksi! On se vaan sellainen luonnon-lahjakkuus! Janatuinen iloitsee. - Irtojuoksutuksestaruunatykkääja hyppää vapaana juostessaan kentällä esteitäkin mielellään, se on hyvää mielenvirkistystä. - Vikellys on vielä sellainen laji mitä ei olla kokeiltu, eikä maastoesteitä. Vikeltämiseen tarvittaisiin joku naisvoimistelija, eiköhän sekin Vekan osalta silti sujuisi.

Mikäpä ei tältä yksilöltä onnis-tuisikaan?

Teksti Jutta Ikonen, kuvat Jutta Ikonen ja Terhi Piispa-Helisten


Iltajuhlat Kuopion satamassa 26.–27.7.2013Seiskan Kunkkaribileet pe alk. klo 17.30 • Eini • Anniina Mattila• Miss Divet • Scandinavian Hunks • Ressu Redford & Jussi ”Neon2” Rainio

la alk. klo 18.30 • KAtRi HElENA • JoNNE AARoN • lamourettes

60 000 ihmistä ei voi erehtyä– tule sinäkin KuninkuusraveihinKuopioon!

www.kuninkuusravit.fiwww.kuninkuusravit.fi

OSta lIputennaKKOOnlipputoimistop. (06) 822 9800www.lipputoimisto.fi

OSta lIputennaKKOOnlipputoimistop. (06) 822 9800www.lipputoimisto.fi

Varaa majOItuSSAlES Keskusvaraamo p. (06) 822 [email protected]

Varaa majOItuSSAlES Keskusvaraamo p. (06) 822 [email protected]


Seuran tarkoitus: • Edistää suomentyöhevosen käyttöä ja arvostusta. • Edistää maamme luonnonoloihin sopeutuneen alkuperäisrodun monimuotoisuuden säilyttämistä. • Elvyttää työhevosen jalostusta, kasvatusta ja työkäyttöön ottamista. • Lisätä suomenhevosta koskevaa tietoutta. • Pyrkiä säilyttämään suomenhevonen puhtaana rotuna. • Tutustuttaa ihmisiä työhevosen eri käyttömuotoihin myös nykyisessä ympäristössä. • Säilyttää suomenhevonen Suomen kansallisperinteenä

Työhevosseura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Työhevoslehteä ja järjestää mahdollisuuksien mukaan erilaisia työhevosnäytöksiä ja koulutustilaisuuksia.

www.tyohevosseura.net

SUOMEN TYÖHEVOSSEURA RY

Tulokset 2012:

Yksikkösarja

Sija 1. Uuras, kyntäjänä Siru Saarinen, ohjastajana Tanja Lundsten

Sija 2. Vinpotar, kynt. Pentti Tii-honen, ohj. Matti Makkonen

Sija 3. Napsukka, kynt. Reijo Nie-minen, ohj. Eeva-Liisa Pitkänen

Parihevoset

Sija 1. Avaruus ja Hallanvaara, kynt. Esko Salonen, ohj. Jarmo Varjonen

Sija 2. Vilpotar ja Lento-Suukko,, kynt. Markku Mässeli, ohj. Matti Purho

Hevoskynnön SM-kisatsuomenhevosilleEurajoella 31.8.2013

Eurajoella Vuojoen kartanolla jär-jestetään hevoskynnön SM-kisat jo 8. kerran lauantaina 31.8.2013 klo 11 alkaen. Kisa on tarkoitet-tu suomenhevosille, mutta tänä vuonna aloitetaan uutuutena uusi, avoin luokka, johon voivat osallistua kaikenrotuiset hevoset. Lisäksi avoimessa luokassa salli-taan erilaiset aurat kuin varsinai-sissa kilpailuluokissa (yksiköt ja parihevoset), auran tulee olla lisä-laitteeton ja yksisiipinen.

Luvassa on hevosaiheista ohjel-maa ja mm. poniajelua lapsille. Ruokailumahdollisuus joko Vuo-joen kesäkahvilassa tai ravintolan buffet-pöydässä.


Terve, Antti! Mitäs kuuluu?

-Terve, terve. Hyvää kuuluu, tässä kesää viettäessä ja lomia odotel-lessa, hän kertoo. Treenissä Antilla on tällä hetkellä 3-vuotias Viking Wonder, jolle tuntuu meno kärryjen edessä maittavan. Ruuna nappasi Kuopiossa nuorten sarjan voiton ja on starttien lukumäärään ver-rattuna pärjännyt oikein mainiosti.

Laukaan klinikalla hyvin työssään viihtyvä Antti on hevosmies jo kolmannessa polvessa, ja jatkoa on luvassa, mikäli poika Jimi hevos-kuvioista innostuu. Hevoskuvioista Kinnunen innostui kuitenkin itse jo pienenä poikasena, isä Heikin ja ukki Lassin (Lauri Kinnunen) kautta.

-Sieltä ne ovat, hevosmiestaidot Lassilta ja isältä tarttuneet. Oppia sain jo nuorena kaikesta hevosiin liittyvästä, perushoidosta, tree-naamisesta ja ruokinnasta, hän valottaa. -Ohjat oli kädessä jo niin pienenä, että kärryihin piti laittaa lisäpehmuste penkkiin. Muuten ei jalat yltäneet rampeille, Antti naurahtaa.

Pitkään onkin Kinnusilla hevosilla harrastettu, aktiivisestikin, jo reilusti yli 30 vuotta. -Ukilla oli hevosia työkäytössäkin, ja välillä on ollut isompikin talli. Toistakymmen-tä hevosta taitaa perheellä olla nytkin kertoo Antti. Perheessä on muitakin hevosista kiinnostuneita sukulaisia, ja hevoskimppojakin useita.

Eläinlääkäriksi Tarton yliopistosta

Hevoshommat ovat Kinnusella sen verran verissä, että tie vei nuoren miehen opiskelemaan eläinlääkäriksi. -Selvää oli alusta asti, että hevosiin erikoistuisin, myös kengittäjänä toiminut Antti sanoo. Kinnunen opiskeli Tarton yliopistossa viron kielellä. -Sin-nekin lähtiessä antoi ukki hyvät neuvot, että katsele muutakin kuin koulukirjoja, niin kieli tarttuu. Ja tarttuihan se, nyt sujuvasti viron kieltä puhuva Antti muistelee.

Arvokkaista neuvoista ja opeista on ollut hyötyä myös eläinlääkä-rin työssä. Tärkeimpänä taitona Antti pitää ajan kanssa opittua

Tapasimme ravimies ja eläinlääkäri Antti Kinnusen Ahokkaan tallilla Laukaas-sa eräänä aurinkoisena kesälauantaina, kuinkas muuten kuin ajohommista.

Antti Kinnunen, hevosmies kolmannessa polvessa

Antti Kinnunen on tuttu näky Ahokkaan tallilla Laukaassa.

Eikä puhetta Ahokkaan tallista ilman kuningas Vieskeriä! 24-vuotias ori nauttii kesästä ja on selkeästi aina valmiina edustustehtäviin.


”hevossilmää”. -Jo hevosen perus-olemuksesta pitäisi huomata, mikä sen kulloinenkin vointi on, ihan vaan vaikka se seisoisi käytävällä paikallaan, hän muistuttaa. -Jär-kevällä perushoidolla päästään jo pitkälle. Kyllä omasta hevosestaan aina jonkinlainen tuntuma on, eikä niitä tarvitse ylihoitaa erikoisilla menetelmillä, hän kertaa.

Ei poppakonsteja

Kinnusilla hevoset ovat voineet hyvin ilman poppakonstejakin, ja perushyvinvointiin panostetaan. -Eläinlääkärin työssä on kuitenkin perehdyttävä tarkemmin tutkimuk-siin ja niiden tuloksiin, ilman muuta. Työ on sillä tavalla kliinisempää. Omia hevosiaan näkee päivittäin ja melkein jo korvan asennosta osaa sanoa mikä vaivaa tai millä mielialalla hevonen lähtee töihin.

Hevosten kanssa touhutessa ei voi suunnitella oikeastaan paljoakaan valmiiksi, mutta jonkinlaista treeni-päiväkirjaa Antti kertoo pitävänsä. -Siitä voi seurata miten hevonen on voinut ja kuinka treenit ovat sujuneet milloinkin, hän kertoo. -Jos jokin asia menee hevosen kanssa pieleen, voi päiväkirjasta saada ainakin vinkkiä ratkaisujen löytämiseksi.

Perimätieto kulkee neuvoja kuuntelemalla

Antti pitää tärkeänä myös sitä, että uskaltaa kysyä neuvoa viisaammilta, jos ei itse vastausta asioihin tiedä. -Niin se perimätietokin kulkee eteenpäin, ja hyviä neuvoja voi soveltaa sitten omien hevosten kanssa. Usein tuntuu nykyisin ole-van hevosharrastajilla, että kovin viihdytään vain sen oman lajin asioiden parissa, hän mietiskelee.

-Olisi tärkeää vaihtaa hevostietoa ja – taitoja riippumatta siitä har-rastaako raveja tai ratsastusta, tai mitä tahansa hevosiin liittyvää toimintaa, Kinnunen muistuttaa. -Valitettavan usein nykyisin huo-maa, että jo aivan perusasiat ovat hevosenomistajilla hiukan hakusessa. Sellaista vanhan kan-san hevosmiestaitoa näkee enää

harmillisen vähän. Asiat tulisi tehdä rauhassa ja määrätietoi-sesti, varsinkin varsojen kanssa. Kovin helposti mennään metsään nuoren hevosen kanssa, jos sitä ei kouluteta kunnolla ja johdon-mukaisesti, hän tuumaa.

Varsat liikkeelle ajoissa!

-Varsat pitäisi ja kannattaa laittaa oppiin ja liikkumaan ajoissa, jotta ne kestäisivät tulevat vuodet käytössä. Myös suomenhevoset! Kinnunen huomauttaa. -Suomenhevonen on monikäyttöinen ja hyvin meidän olosuhteisiin sopeutunut rotu. Vähän samanlainen kuin suoma-lainen mies: kun se oppii yhden asian, niin sitä se sitten tekee, Antti virnistää.

-Mielestäni kaikki varsat tulisi opettaa ajolle, vaikkei niillä kilpaa ajettaisikaan. Hevonen oppii jo pienenä varsana kuinka ihmisten kanssa toimitaan ja ratsutuskin on helpompaa, kun alkeita on opeteltu jo ajo-ohjista käsin.

Suomenhevosen tulevaisuus ja jalostus?

Kysyttäessä suomenhevosen jalostuksesta ja tulevaisuudes-ta, kehuu Antti ensin rotumme monipuolisuutta, nöyryyttä ja hyvää työmoraalia. -Jalostuksessa voidaan jo hiukan huomata ravi- ja ratsulinjaisten hevosten eroja rakenteessa, siinä ollaan menty eteenpäin. Yhä kuitenkin kaikki suomenhevoset voi kouluttaa mihin lajiin tahansa, ja jos hevonen on lahjakas, se pärjää kyllä.

-On oikein hienoa seurata pienille avuille opetettuja hevosia. Ratsutkin taipuvat nykyisin sekä esteisiin että kouluratsastukseen, joihin niitä pitäisikin ohjata, molempiin lajeihin tasapuolisesti jotta saataisiin monipuolista tree-niä. Juoksijat ovat jalostuneet yhä nopeammiksi ja suoritukset parantuneet. Kyllä suomenhevo-

selle paikkansa on samalla lailla tulevaisuudessakin.

Hevosia matkan varrelta

Kuinka sitten suomenhevonen liittyy Kinnusten hevosperintei-siin? Paljonkin. Antin mieleen ovat jääneet oriit Lokkari (i. Luonnos, e. Veto-Arpa ei. Uusi-Veto) ja Boston (i. Viltter e.Veto-Arpa ei. Uusi-Veto), joiden kyytiin Kinnunen pääsi jo pienenä ukin apupoikana.

Näiden hevosten kanssa hän pääsi kiertämään raviratoja ja sai arvo-kasta oppia. -Ukin ja isän, sekä muiden vanhojen ravikonkareiden neuvoja kuunnellessa ja toimintaa seuratessa olen käytännön oppini saanut. Kyllä se sieltä lähtee, enem-män taisin heiltä hevosmiestaitoja oppia kuin Tartossa yliopistossa, hän nauraa. -Tuttuja on paljon näiltä hevosajoilta kertynyt, ja kyllä kuulumiset aina tavatessa vaihdetaan, se oli ukillakin tapana.

Erityisen lämpimiä muistoja Kin-nusen hevosmieskolmikolla on erityisesti ori K.P. Tuukasta (i. Jaanen Suikku e.Arvan-Vinku ei.Vinkaus), joka voitti Pikkukunkun vuonna 2002. Hevosen raviura katkesi kuitenkin harmittavan aikaisin tapaturmasta johtuneiden vaivo-jen takia. Myös tamma Marinelli (i.Teme e.Ravi-Nelli ei.K.K. Kössi) on perheen hevosten parhaimmis-toa, ja sillä Antti ajoi ensimmäisen V75-voittonsa.

K.P. Sampo (s. 2002) on ehtinyt raviuran jälkeen niittää mai-netta ratsuna, edeten jopa suomenhevosten estemestariksi!


Raviurheilu on ollut Kinnusella aina päälajina, mutta on hän muutaman kerran ratsastellutkin. -Ei se ollut oikein mun juttu. Vaikka on meiltä lähtenyt yksi hevonen ratsuksikin raviuran päätyttyä, K.P.Sampo (i. Teme e.Helli-Eeva ei.Lokkari), joka on ihan pärjännytkin, Antti kertoo. Ja hyvin on Sampo pärjännyt: se voitti suomenhevosten estemes-taruuden vuonna 2012!

Vanhan kansan hoitokeino?

Kysytäänpä vielä, onko haastatel-tavallamme antaa jotakin vinkkiä tai hoitokeinoa eteenpäin perimä-tietona? -Ei juuri yksittäistä konstia taida ollakaan. Perusasiat kuntoon hevosten hoidossa. Perusruokinta ja oikeanlainen, kullekin yksilölle sopiva liikunta, niillä pääsee pitkäll, kuuluu Antin ohje.

Jutun lopuksi Antti toivottaa luki-joille lämmintä ja elämysrikasta hevosurheilukesää, ja luulenpa

Kinnusen perheessä on hevosmiehiä jo kolmessa polvessa ja neljäskin kas-vamassa.

että Kinnusen perhettä nähdäänkin hevostapahtumissa. -Perinteisesti Kuninkuusraveissa ainakin, katso-taan löytyykö tänä vuonna sinne starttiin sopivaa hevosta, kertoo Kinnunen kesäsuunnitelmistaan. Ja se jos mikä, kuulostaa oikein mukavalta suunnitelmalta.

Teksti Hanna Karhapää, kuvat Hanna Karhapää, Jutta Ikonen, Terhi Piispa ja Tanja Ukkonen


Tero Mäenpään tallissa valmen-tautuva 4-vuotias Demon aloitti raviuransa jo 2-vuotiaana juok-semalla opetuslähdön. Sen jäl-keen 3-vuotiskausi hieman tak-kuili, mutta tänä vuonna meno on ollut jo ihan toista. Oulussa 8.4. ja Kuopiossa 14.4. otetut ylivoimavoitot antoivat omista-japorukalle toivoa että tässähän voi olla lahjakas varsa. Ehtipä ori ottaa toukokuussa vielä hie-non kakkossijan Biofarm Cupin finaalistaajalla28,3ke.

Kesällä ori keskittyy lähinnä reen vetämiseen heinäpellolla, elämästä nautiskeluun, sekä pikkuhiljaa ikä-

luokkakisoihin valmistautumiseen. Kaikesta tästä ori tarinoi myös facebookissa.

Sosiaalisen median hevonen

Valmennustiimiin kuuluu myös Demonin facebook-sivulla esiin-tyvä “Emäntä”, eli allekirjoittanut joka käy välillä harrastamassa raviurheilua Demonin kanssa ja välittää Demonin ajatuksia ja kuvia facebookiin. Tykkääjiä face-book-sivulle on kertynyt 210, joista viimeiset 100 vähän ajan sisään. Demonin omalta sivulta voi lues-kella vaikkapa ihan miten viimeisin

treenilenkki on sujunut, tai miten Kuninkuusravien edustustehtävät sujuivat kauppakeskuksessa. Kuvia löytyy luonnollisesti myös paljon, ovathan ne iso osa “somea” eli sosiaalista mediaa.

Demonin isä on Erikasson, jolta löytyy myös valmentaja Bella Varjosen päivittämä oma fanisivu Facebookista. Pojalla on vielä aika paljon matkaa isänsä fanimääriin, sillä Erikassonilta tykkääjiä löytyy jo yli 1800. “Erkin” fanit elävät täysillä mukana hienon oriin tuh-kimotarinaa, ja some antaa sille hyvän väylän. Esimerkiksi pelkkiä syntymäpäiväonnitteluja Erkki sai Facebookin kautta kymmeniä.

Somelainen HevonenSuomenhevosori Demon on todistanut ettei nimi hevosta pahenna. Luonteel-taan erityisen kiltti ori taipuu hyvin alkaneen raviuran lisäksi ratsastukseen, reen vetämisen, edustustehtäviin ja kirjoittaa jopa kuulumisiaan Facebookiin.


Alla: Demon edustamassa Kuopion Matkus Shopping Centerissä Kuopi-on Kuninkuusraveja Kuninkuusravit On Tour -tapahtuman yhteydessä. Edes ilmapallon räjähtäminen vieres-sä ei oria hätkäyttänyt, kunhan vaan ruokaa oli edessä.

Vasemmalla: ”Se kuka väittää että kävellessä ei tuu hiki, voi tulla ite vetä-mään rekeä! Kyllä ihan vaahto valuu kun käy tuolla jumppaamassa. Muut alottaa starttaamisen, meikäpoika joutuu kesäkuussa reen eteen! Ei mee tasan porkkanat.” päivitti Demon Facebook-statustaan 3.6.2103

Viereinen sivu: Ylpeä osaomistaja Lauri Hyvönen kyselee Demonin tuntemuksia opetuslähdön jälkeen. ”Kunhan kävin hölkkäilemässä”, vas-tasi Demon.

“Siemenestä ravihevoseksi”

Isäksi Erikasson päätyi Demonille sukunsa takia. Allekirjoittanen li-säksi kimppaa perustamassa olleen Harri Haaviston kanssa haluttiin seuraaja edelliselle hevosellemme Kiikun Ihaalle, ja sukulinjoja haet-tiin sitä kautta. “Ihaa” oli Suikun Erosta, ja Erillan emälinjalta joten valitsimme Suikun Erolaiselle liisinki-tammallemme Erikassonin, joka on myös tätä Erillan huippuemälinjaa. Aikaisessa vaiheessa kimppaan lähti myös raviääni Lauri Hyvönen, joka oli kantavana voimana Kiikun Ihaa -kimpassa. Lauri elää myös vahvasti sosiaalisessa mediassa mukana ja hänen facebook-si-vultaan tai twitter-tilin kautta voi myös seurata Demonin elämää.

Demonin omistavassa Team En-kelit ja Demonissa on seitsemän jäsentä. Lämpimästi voi suositella kaikille tälläistä “siemenestä ravi-hevoseksi” kimppaomistamista, jossa kulut eivät ole yhtä jäsentä kohti valtavia. Nykyaikana internet antaa somen ja muiden kanavien kautta hyvän välineen pitää yh-teyttä kimpan välillä, joten meillä ainakin tiedotus on toiminut vuo-sien varrella hyvin. Pari Demonin omistajat ovat sellaisia, jotka eivät ole koskaan osaomistamaansa hevosta livenä nähneet, mutta elävät silti täysillä mukana sen elämässä netin kautta.

Edustuskelpoinen suomenhevonen

Demon on aina ollut kiltti ori, eikä pelkoa ole vieläkään että siltä tarvitsisi haarovälejä keventää. Se on toiminut kaikissa tilanteissa, ja lähtee uusiin juttuihin innolla mukaan. Luonteeltaan se on tyy-pillinen suomalainen mies; ensin ruoka, sitten kaikki muu. Töitä tehdään vasta sitten kun on sen aika, turhaa stressiä ei kannata ottaa mistään. Starteissa onneksi työmotivaatio on ollut kohdillaan! Hyvän työmotivaation ja rennon elämänasenteen ori varmasti onkin perinyt isältään.

Demon on monipuolinen suo-menhevonen parhaimmillaan. Sillä on ratsastettu, ajettu reellä 2-vuotiaasta saakka ja on se jopa osallistunut edustustehtäviin Kuopion Matkuksessa, jossa Kunin-kuusravit olivat yhden viikonlopun ajan vahvasti esillä. Sadat ihmiset kävivät katsomassa ja silittämässä Demonia, jolla hermo ei pettänyt missään vaiheessa pitkää päivää. Ei edes vaikka ilmapallo räjähti ihan vieressä...

Kesä jatkuu Demonin kanssa nau-tiskellen, seuraava isompi tähtäin on kotiradan Kuninkuusraveissa juostava Pikkuprinssi. Jos ei sinne päästä, niin ei se ole niin vakavaa. Raviurheiluahan tämä vaan on!

Teksti ja kuvat Jutta Ikonen

Demonin seikkailuja voi seurata osoitteessa https://www.facebook.com/sh.demon

Lauri Hyvösen paljon raviasiaa si-sältävä twitter-tili https://twitter.com/laurihyvonen


-Meillä on vedonlyöntisopimus tehtynä veljeni Hannun kanssa. Hän ajoi aikoinaan Totin viiden-neksi kuningaskisassa ja lupasi hankkia taas suomenhevosen ja alkaisi valmentamaan sitä jos olisin kuningas- tai kuningatar-kilpailussa joskus paremmalla sijalla kuin viides. No Mikkelissä olisi Vieskerin Valon tarvinnut noteerata kymmenyksen parempi kokonaisaika, niin olisimme olleet neljänsiä ja Hanski treenaisi nyt suomenhevosvarsaa. Tosin voi-han se onnistua nyt Kuopiossa, naurahti Niveri ilkikurisesti.

Vuosien varrella Pertti Niverillä on ollut monta omia tai sukulaisten omistamia hevosia, joilla on voinut tavoitella menestystä, kuten sisa-rensa perheen omistama Pimun Piirto (i. A.T. Vinski, e. Ruutu-Pimu

ei. Etuvei), mutta aivan täysosumaa ei vielä ole tullut.

-Tänä vuonna vaikuttaa olevan erittäin kova taso erityisesti oriiden puolella, mutta Vieskerin Valokin on tulossa huippukuntoon. Se on luotettava juoksija ja parantanut taas ennätyksiään. Orin ainoa huono puoli taitaa olla se, ettei se ole oma. Omistajat toki ovat hienoja ihmisiä.

Hevosmiessukua

Niverit ovat erityisesti Valkealassa tunnettua hevosmiessukua ja niin-pä Pertti Niveri pääsi jo nuorena opettelemaan käytännön taitoja kotitallillaan.

-Kotona kerättiin sammalta suolta ja sitä käytettiin hevosten jalkojen

hoitoon. Silloin ei ollut mitään hevosklinikoita, vaan luonnon aineiden piti riittää. Nythän kli-nikalle pitäisi päästä heti, sillä loukkaantumistauot maksavat paljon. Hevosten hieronnan ja venyttelyjen tärkeyden opin jo varhain.

-Minä käytän tallillani nykyaikaisista aineista Horse Balancen tuotteita ja eritoten tälle Vieskerin Valolle ne sopivat. Olen oikein tyytyväi-nen tuotteiden vaikutukseen ja käytän yhä enemmän niitä myös muilla hevosillamme. Tallimme on leimaantunut syksy- ja talvihevo-siin ja tuolle ajalle Horse Balance antaa tehoa.

Pertti Niverin lapsista tytär Emmi on perinyt suvun hevosinnostuksen. Hänen oma juttunsa on ratsastus,

Vieskerin Valo (i. Viesker e. Suven Aika ei. Pys-teri) on Niverin tallin johtotähti ja kaikin puolin mallikelpoinen ori. ”Se on todellinen herrasmies käsitellä, ja taistelija radalla. Keväällä meiltä ha-josi kärryistä rengas kesken startin mutta Valo punnersi 23-tuloksen pelkällä vanteella” kehuu Pertti suojattiaan.

Pertti Niverillä on vielä tavoitteitaKouvolan Pilkanmaan kaupunginosassa asuva ravivalmentaja Pertti Niveri on leimautunut erityisesti suomenhevosmieheksi eikä ole siitä ollenkaan pahoil-laan, onhan hänellä monivuotinen kokemus taitoa vaativista valmennettavis-ta. Yksi tavoite jäi sekunnin kymmenyksen päähän viime vuoden kuninkuus-ajoissa. Siis mistä on kyse?


Horse Balance OyFormula-1-Horse -täydennysrehuista löydät sopivat tuotteet hevosesi tarpeisiin. Palveluihimme kuuluu myös ruokintaneuvonta ja -suunnittelu.

Yhteistyökumppanimme Niverin valmennustallin ori Vieskerin Valo löysi uusia vaihteita Formula-1-Horse täydennysrehuista, tänäkin vuonna tähtäimessä Kuninkuusravit!

Tutustu verkkokauppaamme - www.horsebalance.fi

jonka alalla hän onkin lupaava. Emmi ja suomenhevosruuna Tuu-livoima (i. Säkenoi Voimaa e. Miksi ei. Jokotai) ovat kilpailleet pääosin esteratsastuksessa. Poika Ville ei puolestaan ole kiinnostunut he-vosista kuin ehkä konepellin alta löytyvinä hevosvoimina. Muita lähisuvun hevosmiehiä ovat niini-kään Kouvolan seudulla vaikuttavat sisarenpojat Aki ja Juha Jokiranta,

joiden ruunat Saahi (i. Turo e. Sa-marin ei. Vokker) ja Dumbledor (i. Turkka K e. Ruskon Lippa ei. Liptus) ovatkin saavuttaneet mukavasti menestystä raveissa.

-Aki ja Juha ovat pärjänneet hyvin. He ovat ahkeria ja kuuntelevat tarkalla korvalla alan vanhojen taitajien kertomuksia. Hevoset tietenkin ratkaisevat paljon, mutta

pojilla on hevosmiessilmää uusiin hankintoihinkin, lopettelee Niveri kesäisen juttuhetken ja valmis-tautuu viemään Vieskerin Valoa astutustöihin.

Teksti Matti Meriluoto, kuvat Matti Meriluoto, Viivi Huusko-nen ja Kristiina Alanko


Mistä lähti kipinä suomenhevosiin?

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen isänmaallisuus! Me emme eläisi tässä maassa näinkään ilman sotahevosten suurta panosta aikoinaan!

Meidän tulee kaikkien mielestäni olla hyvin nöyriä asian kanssa. Näin ensi kertaa suomenhevosen kouluradalla, kun olin vain muu-ten menossa kisoja katsomaan ja kuinka kävikään? Ajoin autoani kun se vaan tuli, valtava tunnevyöry, aloin hulluna parkua itsekseni, kun näin Lumpeen Hyvinkällä, en vaan ollut koskaan nähnyt mitään niin herkkää ja kaunista, jotenkin epätodellinen olo vaan tuli! Älä kysy vuotta, kauan, kauan sitten!

Mikä sitoutti sinut jo aikapäivää sitten niin suuresti

Suvi-Hermiina on uuden sukupolven suomenratsu

suomenhevoseen? Mikä tekee siitä sinun hevosesi?

Kun alku oli noin tunnepainottei-nen, tuli järkikin mukaan. Suomen-hevosen rakenne on ensinnäkin jotenkin puhutteleva, vaikka ny-kyinen omani ei sitä todellakaan vastaa, mutta ehkä juuri se, että niitä on niin monenlaisia, erilaisia ja silti toinen toistaan hienompia yksilöitä.

Leikkisä, mutta puolitodellinen haaveeni oli joskus 80-90 luvulla saada aikaan S-kantakirja, siis suurhevoset, kun on kerran pien-hevosetkin. Minun kaltaiseni yli 180 cm ihmiset tarvitsevat yli 165 tai 170 cm hevosia. Omat entiseni ovat Ritar Knut 165cm, Sutenööri 172 cm ja Suvin äiti Riinan Tähti 173 cm. Jossain vaiheessa kaikki suomenhevoset tuntuivat olevan vain 155 cm korkeita ja 160 cm näytti jo isolta.

Millä perusteella hankit siitostammasi ja teit orivalinnan? Mitä ominaisuuksia painotit kummankin valinnassa ja mitä niistä on periytynyt Suviin?

Isä Hermeli oli ollut selvä asia jo kymmenisen vuotta. Ihan tosi! Näin sen parivuotiaana varsana, ensim-mäisessä versiossa nyt valtaviksi paisuneista kasvattajakilpailuista ja ikäkausiluokista. Se oli niin komea ja korskea, täynnä nuoren hevosen suorastaan vimmaa esittää itseään ja uskomatonta ulkonäköään. Emä ei ollut ollenkaan helppo nakki. Etsin mieleistäni, ISOA ja karis-maattista hevosta, jossa olisi sitä jotain… mitä en olisi vielä ennen nähnyt. Juu niin oli suunnitelma, mutta kuten usein, suunnitelmat voivat heittää ihan häränpyllyä! Kuulin Pohjanmaalla olevasta

Suvi-Hermiina on mallikappale modernin suomenratsukasvatuksen tuottees-ta. Kevytrakenteinen, hienoliikkeinen tamma on menestynyt upeasti suomen-ratsujen ikäluokkakilpailuissa ja aikuisiällä kouluratsastuksessa niin suomen-hevosille rajatuissa kuin avoimissakin luokissa. Tamman omistaja-kasvattaja Tarja Metso-Lavia vastaili kysymyksiimme ”Suvin” taustoista.

Suomenhevosliitto palkitsi vuoden 2012 suomenratsujen kunin-kaallisissa parhaita tammoja kaikkien ikäluokkien laatuarvosteluissa sekä koulumestaruuksissa. Suvi-Hermiina oli koulumestaruusluo-kan paras tamma sijoittuessaan kuudenneksi.

Kuva Pirkko Porthan


Ilmoita 1-vuotias varsasi mukaankilpailuun 30.11.2013 mennessä!

Lisätietoja saat Teivon raviradalta, puh. (03) 315 481, [email protected]

Kriterium on ykköspalkinnoltaan

SUOMENHEVOSTEN

SUURINIKÄLUOKKAKILPAILU

Kriterium-voittaja 2012SIIRIN ÄLLI

Verkkokaupastamme varusteet monenlaiseen hevosharrastamiseen!

Suomenhevosliiton jäsenille 10% alennus normaalihintaisista tuotteista!

Tilaa oma alennuskoodisi osoitteesta

[email protected]

kiviarinalla paistetut.

Katso lisaawww.poro

kylanleipomo.fi

Kasintehdyt,

pihahevosesta, jolla ei oltu tehty 5 v. mitään, eikä ikinä kukaan käynyt selässäkään, ikää 9 vuotta. Ystävän sukulainen videoimaan ja katsottuani sen, olin melko var-masti hevosen kasvattaja… Näytin videota mm. Terttu Peltoselle ja hän vahvisti vain näkemystäni. Hevonen siis oli ISO, isoin ikinä näkemäni suomenhevonen ja sillä oli se jokin pilke silmässä.

Se oli utelias ja liikkui mukavasti vaikka oli kamalan lihava, mutta niin lähdimme vaan mieheni Kim-mon kanssa Pohjanmaalle traikku perässä hevosta ostamaan. Siis minä, huolellinen suunnittelija jne. olin valmis ostamaan ratsas-tamattoman puolivillin tamman videon perusteella. KYLLÄ, juuri niin siinä kävi. Ihastuin siihen aivan välittömästi ja lempinimi ”Tyttö” tuli itsestään, meidän tyttö. Oli alkuun vaikeuksia yhden jalan kanssa, mutten antanut periksi.

Ratsastuskin alkoi ja juoksutus, tosin toisinaan aurasin kentän pohjaa kun tamma veti minua perässään liinassa kuin rukkasta. Kuitenkin ennen pitkää vein sen R-kantakirjattavaksi ja siinä olisi voinut käydä niin ettei hyväksytä, hyväksytään palkinnotta ja hy-väksytään 3. palkinnolla pelkän ratsastettavuuskokeen perusteella siis ja me saimme sen parhaan, eli meillä oli 3. palkinnon ratsukan-takirjatamma.

Apua sain moneltakin ystävältäni sen koulimisessa, kiitos heille, mutta päämäärätietoisuuden ja periksiantamattomuuden lasken kyllä omaksi työkseni. Suvi on pe-rinyt molemmista vanhemmistaan kaikkea!

Se ei ole helppo hevonen, ei se Sh-putte, jota käy kaikkien silitellä jne. Ei ole purrut eikä potkinut koskaan ketään, mutta näyttää luonnetta, kertoo kuin puhekuplin mitä on mistäkin mieltä. On no-pea ja helppo oppimaan, todella älykäs, ja siksi sen kanssa täytyy toimia vielä vähän ovelammin. Sillä on oma ja luja tahto, mutta kun sen saa käyttämään sitä ihmisen toiveiden mukaan, on tulos aivan ihanaa seurattavaa.


Mikä tekee Suvista parhaan tamman ja kilpahevosen?

Tuossa jo osin vastasinkin kysy-mykseen loistavista perintöteki-jöistä, jotka tosin eivät ole kaikkien mieleen, mutta miksi pitäisikään!

Suvi on kulkenut pikkuvarsasta näyttelyissä, ihastuttanut ihmisiä, se ei missään kehityksensä vai-heessa, kun oli päässyt kasvuun, näyttänyt hullunkuriselta tai suo-rastaan rumalta, kuten hevoset usein tapaavat 2-3 vuoden iässä. Best In Show alkoi muodostua vakioksi. Sen ei koskaan tarvin-nut karsia paikasta seuraavaan ikäkausitapahtumaan, vaan ollen aina kolmen parhaan joukossa, jatko oli selvä. 3-vuotiskisa oli ihan mieletön, neljä ruusuketta yhtaikaa suitsissa. Se oli siis valmennettu uusiin tilanteisiin ja jopa pitämään niistä. Se osaa kertoa tulleensa paikalle!

Suvi on tietenkin opetettu ajolle niin kärryillä kuin reellä ja se on pienestä asti saanut irtohypätä ja olla paljon ulkona, alkuun pihatos-sa ja myöhemmin yöt sisällä. Se on heti ihan rauhallinen uudessa paikassa, alkaa syödä kun on tar-kistanut että vai tällainen paikka tällä kertaa. Sen itseluottamuksella ei stressata.

Löytyykö suokeista persoonia? Mikä tekee Suvista persoonallisen? Miten suokki-ihmiset ovat persoonallisia?

KYLLÄ vain! Varmasti jokainen on oma pakkauksensa täynnä kuka mitäkin, mutta ne ovat omia itse-jään koko sydämellään, niitä ei voi liikaa muuttaa.

Lienee jo käynyt osin selväksi Suvin persoonallisuus, mutta vielä sen tavat, joihin ei voi myöskään vaikuttaa. Sen pitää päästä heti talliin tultuaan pissille. Se ei tee asioitaan missään muualla kuin omassa tarhassa tai jossain kar-sinassa. Kisapaikoilla joudunkin

pyytämään lupaa mennä talliin pissittämään hevostani.

Se on aina saanut ja on saatava nykyisin puurot tai mieluummin vellit välittömästi työskentelyn jälkeen. Siinä ei kuolaimia ehdi pestä välillä. Se tuntee autoni jo kaukaa ja ilmoittaa kuuluvasti huomanneensa tuloni. Tarhasta tultaessa olisi oltava herkkupala boxissa odottamassa, niin ei näkisi pettynyttä ja hyljättyä hevosparan ilmettä. Että se osaakin näytellä!

Suokki-ihmiset pitävät omansa puolta aivan mahtavasti. Omassa on aina se jokin hyvä puoli, mitä muissa ei ole. Kuitenkin kannus-tetaan useimmiten myös aivan kaikkia suokkeja kuin olisivat omia. Ihana piirre, jota ei valitettavasti löydy kuitenkaan ihan kaikista, vaan ihan suoraa kateellisuutta-kin ilmenee. No, me olemme vain ihmisiä hevosinemme.

Kerro joku hauska sattumus joka on jäänyt mieleen.

Voih, onko koko lehti tilaa kertoa!? Niitä on kolmenkymmenen suo-menhevosvuoteni aikana niiiiin paljon!

Kerrottakoon nyt vaikka että kun löysin ja soitin Marko Björsille, että olen löytänyt 700 kg kultakimpa-

leen ja kysyin josko hän sitäkin ratsuttaisi, mutta kun nimi on todellakin Sutenööri, kävisikö se päinsä? Siihen Marko huokaisi, että ei kai se nyt sitten olisi pahempi kuin Playboy… Eli kuulutus: seu-raavana Marko Björs ja Sutenööri!

Ensimmäinen hevoseni Ritar Knut, jonka nimessä oli kirjoitusvirhe ja piti olla ritari, kuulutettiin aina kuin ruotsalaisittain, vaikka eihän ”Riittar Knyyt” tarkoita yhtään mitään. Se raukka ei ollut mikään rakennekukkanen, mutta silloin pärjäsi täsmällisyydellä ja saa-toimme työskennellä sen kanssa kuin millimetripaperilla. Ritarista ikävästi kirjoitti herra Ruskeasuolta Hevosurheiluun, että ”Marko Björs starttasi hevosen irvikuvalla…” Ja nyt kun sama herra näki Suvin Janne Berghin alla ja vanha rouva kysyi häneltä, jotta ”mitä oli mieltä mies suomenhevosesta?” Mies katseli ympärilleen ja ihmetteli että mikä suomenhevonen? ”No tuo mikä on Jannella” vastasi rouva ja herra siihen ”pitääkö ne sitten nykyisin jalostaa sen näköisiksi, ettei niitä enää edes tunne suo-menhevosiksi...” Ja kyllä meidän porukoita sisäänpäin nauratti kovasti, kun muistimme entiset moitteet.

Kyllähän toki jalostus on tehnyt aivan loistavaa työtä, varsinkin suo-menhevosen ratsutyypin kanssa.

Miten olympiaedustaja Janne Bergh ja Suvi löysivät toisensa?

Meillä oli Suvin kanssa eräs ongel-ma, minkä yli emme päässeet omin voimin tai tietty keinoin päässeet yli. Mietimme usean ystäväni kanssa mitä tehdä ja eräs heistä keksikin Jannen apuun.

Janne muisti minut hyvin vielä parin vuosikymmenen takaa ja oli valmis auttamaan. Eka kerta oli vallan hurjaa, juuri sitä mihin apua haimme, toinen kerta lupa-si jo ehkä parannusta ja kolmas kerta toden sanoi, ongelmaa ei enää ollut! Missään vaiheessa ei käytetty pienintäkään murua, vaan Janne kertoi Suville olevansa vielä viisaampi!

Suvi-Hermiina ja Janne Bergh, kuva Taina Virkki

Lisätietoja: www.agrimarket.fi

Meiltä saa Bonusta!

Laatua talliin Agrimarketista!

Agrimarketista myös Ryhti-hallit ja -hevostallirakennukset• Elementtirakenteinen halli

ja tallijärjestelmä • Kattava tarvikepaketti

anturasta ylöspäin

ULKOKATOKSETSaatavilla koot 9 m2, 18 m2, 27 m2 ja 50 m2. Toimitusmyyntituote. HINTA ALKAEN 1795,-

MYRBY-TALLIKALUSTEETTukevarakenteiset Ruotsissa valmistetut Myrby-tallikalusteet ovat turvallisia ja erittäin kestäviä. Vaihtoehtoja löytyy peruskarsinoista aina ylellisiin yksityiskohdilla viimeisteltyihin mittatilausratkaisuihin. Myrbyn tuotteista löytyy aina sopiva ratkaisu, riippumatta siitä halutaanko uudistaa vanhaa tallia vai rakentaa aivan uutta.

Tutustu Myrby-tallikalustekuvastoon: agrimarket.fi /harraste_elaimet

KÄTEVÄ VESISÄILIÖ LAIDUNJUOTTOON JA KASTELUUN

Tilavuus 1000 litraa.

MY43051 1450,-

KEVYT MANEESILANA PIIKEILLÄNäppärä ja kevyt maneesilana. Työleveys 2 metriä, lanan pituus 1,2 m. Kaksi ve-topistettä, tasainen työn jälki. Kuuma-sinkitty. Kätevä vetää mönkijällä tai au-tolla. Varustettu 40–60 mm:n piikeillä. Koko 2000x1200x70 mm.

MY41205 395,-

KASTELUOSA MY43052 135,-

AGM_Myrby_Ryhti_105x297.indd 1 11.6.2013 15.32

Janne oli alkanut myös pitää ongelmahevo-sestaan ja kyseli luokkia mestaruuksissa. Kür eli kouluratsastuksen vapaaohjelma musiikilla taisi ratkaista asian, että hän halusi alkaa ratsastaa myös kilpaa.

Pärjäsimme hienosti, vaikka välillä suori-tuspaikalle mentiin peruuttaen mieluummin kuin etuperin, arvaa kenen valinta? Janne vaan totesi tyynen rauhallisesti, ettei sitä oltu kielletty säännöissä ja leiskautti ihanan pisamahymyn.

Janne se otti sitten Suvin mukaan oikeisiin Suomenmestaruuskilpailuihinkin sanoen, ”Tarja, mulla on talli täynnä Grand Prix-he-vosia, muttei yhtään ainoaa kunnon helppo A-hevosta, saanko mä mennä Suvilla?”

Arvatkaa vaan annoinko luvan ja sieltä tul-tiin takaisin suomenhevosluokan voittajana sekä SM-hopeamitali Jannella ja ISO sininen SM-ruusuke Suvilla! Melkein tuli kultaa, mutta vain melkein, onneksi kuitenkin kulta meni joukkueelle, missä oli myös suomenhevonen, Rosmo! Nämä kaksi ovatkin ainoat suomen-hevoset tällaisessa koitoksessa ikinä.

Kiitos ja Janne ja kiitos myös niistä yhdeksäs-tä sijoituksesta kansallisissa kisoissa viime vuonna, jotka nostivat Suvin ykköspalkinnon kantakirjatammaksi, mitä se melkein jo tosin sai pelkässä KTK-tapahtumassa… tai olisi pitänyt saada, sanovat monet täysin minulle vieraat ja nettikeskustelu oli kuumaa, mutta KIITOS Janne, sinä veit asian loppuun asti!


Merkkivuosia ja -hevosiaYpäjän siittolanmäellä

Muitakin merkkipaaluja on Siitto-lanmäellä saavutettu tänä vuonna: Hevosopisto aloitti toimintansa elokuussa 1993, ja perinteinen Finnderby-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran v. 1973. Kil-pailupaikka on ollut koko Derbyn historian ajan sama nurmikenttä, joka alkujaan 1940-luvulla perus-tettiin ratsukoulun upseeristosta koostuvan olympiajoukkueen valmentautumispaikaksi. Siitto-lanmäen sydämessä sijaitsevan Suomen Hevosurheilumuseon tämänvuotisen juhlanäyttelyn teemoja ovatkin Suomalainen rat-sukoulutus 80 vuotta, Finnderby 40 vuotta sekä lisäksi Suomen Hippos 40 vuotta.

Museon näyttelyn avajaisissa kesäkuun toisena viikonloppuna, juhlavuoden yhtenä ilmentymä-

nä paljastetaan Siittolanmäen lippukentällä maailmankuulun hevoskuvanveistäjän Emil Cederc-reutzin veistos Ystäväni nummella. Veistos symboloi suomenhevosta Siittolan laitumilla, ja vielä kuvaan-nollisemmin kansallisomaisuutena ja –aarteena sekä nykypäivänä että aikanaan ratsukoulussa ja suomalaisessa ratsuväessä. Pat-saan jalustaan lisäksi on kiinni-tettykaksiCedercreutzinreliefiä,Esteratsastaja ja Kouluratsastus, kuvaamaan ratsukoulun keskeisiä urheilulajeja.

Siittolan toiminta palvelee koulutusta ja tutkimusta

Hevosopistolla on velvollisuus ja kunnia viedä eteenpäin Valtion-

siittolan menestyksekkään suo-menhevoskasvatuksen perintöä. Tämän päivän kasvatustoiminnan tavoite Ypäjän Siittolassa on tuottaa hyviä hevosia Hevosopiston opis-kelijoiden käyttöön. MTT Hevos-tutkimuksella on omistuksessaan vajaan 30 suomenhevostamman ryhmä, ja Hevosopiston hevoset toimivat tilanteen mukaan myös tutkimuskäytössä. Hevostutki-muksella ja Hevosopistolla on tiivis ja tuloksekas koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö, jonka yhtenä kulmakivenä on hevosten yhteisen hyödyntämisen pitkän tähtäimen suunnitelma, niin sanottu hevospooli. Tällainen yhteistyökuvio lienee ainutlaatuinen Euroopankin tasolla. Johtoajatus hevospoolissa on, että jokaisella hevoselle on rakennettu yksilökohtainen suunni-telma, jonka puitteissa kukin yksilö

Ypäjän Siittolan kauden kuulumisia värittää menestys ja positiivinen kehitys, vaikka taustasävynä alalla väikkyykin valtakuntaa nakertava taloustaantu-ma. Siittolan suomenhevoset menestyvät sekä ravissa että ratsastuksessa, varsoja syntyy ja uusia opiskelijoita on Hevosopistolle tulossa entistä suu-remmin joukoin. Siittolanmäellä juhlistetaan Ypäjän Ratsukoulun perusta-misen 80. merkkivuotta, joka samalla on suomalaisen ratsastuskoulutuksen juhlavuosi. Suomenhevosella on ollut merkittävä rooli myös tässä osassa kan-sakunnan historiaa.

Aulia nelivuotiaana valmentajansa Taisto Nurmion kanssa. Kuva Terttu Peltonen


palvelee opetusta tai tutkimusta tai kumpaakin käyttötarkoitusta. Suunnitelmassa hyödynnetään kunkin hevosyksilön kehitysvaiheita ja hevoskohtaisia ominaisuuksia. Hevosopiston opiskelijat pääsevät työskentelemään Siittolan hevos-ten kanssa niiden kaikissa ikä- ja käyttövaiheissa, pikkuvarsasta kilpahevoseen – myös ajamaan ja ratsastamaan kilpailuissa.

Siittolan oriasema toimii tällä kau-della Hevosopiston pyörittämänä matalallaprofiililla,muttapalvellenmyös lähiympäristön pieniä yksit-täisiä oriinpitäjiä. Siittolan omista juoksijaoriista tarjolla on vain Tai-kuri, pakasteena, mutta erittäin hyvin säilyneenä. Ratsusuunnan oriista tammoja palvelee Siittolan perinteistä tunnettua jalostusta edustava Lorentso.

Emälinjat jylläävät: Keva 200665 Vj …

Kuluneena keväänä otsikoihin on jälleen noussut Siittolan alkuajoilta juontava Kevan emälinja, nyt valta-kunnan nelivuotiseliittiin kuuluvan Ypäjä Eilan myötä. Emälinja Ypä-jällä alkaa Siittolaan 1930-luvulla hankitusta Onnen-Tähdestä, linjan varsinainen kantaemä on Maisu KS-251. Ypäjä Eilan emä Poola (ennätys 1.27,6) juoksi opetus- ja koelähtönsä opiskelija Minna Nie-men ajamana. Poolan emä Uulia oli starttaamaton, MTT:n tutkimustoi-mintaa palvellut tamma. Seuraava emä Paulia ei myöskään kilpaillut. Sen sijaan sen emä, tähtijuoksi-jatamma Aulia (1.29,6) oli hieno yksilö sekä kilpahevosena että opetus- ja työhevosena, muistelee tamman valmentaja ja ohjastaja Taisto Nurmio. Kilpailemistaan 42 startista Aulia voitti 25 ja oli yhteensä 35 startissa totosijoilla.

Aulian koko tarina on kuvaava esi-merkki Ypäjän Siittolan tutkimusta ja koulutusta ”täysin palvelleesta” tammasta:

Aulia 1006-74J syntyi yhtenä neljäs-tä ensimmäisestä suomalaisesta pakastespermalla aikaan saadusta varsasta. Pakastevarsojen syntymä oli yksi hevosten lisääntymistutki-

muksen huippuhetkiä, ja tapahtu-maa juhlistettiin Siittolassa mm. kunkin varsan nimikoiduilla pikku loimilla – jotka nyttemmin kuuluvat museon esineistöön. Aulian kohta-loksi koitui – turhan varhain, vain kymmenvuotiaana – kaviokuume, josta tammaa ei saatu pelastetuksi pitkällisistä hoidoista huolimatta. Vielä kuolemansa jälkeenkin Aulia palveli opetustoimintaa: tamman jalat ja ruho avattiin opiskelijoiden nähtäväksi.

- Tuolloin, kesällä 1984 Aulialta jäi orvoksi tammavarsa Paulia, Ypäjä Eilan kolmas emä.

Linjan nimitamma, vuonna 1962 syntynyt Keva kilpaili yhteensä kymmenen kertaa ja oli niistä kolme kertaa totosijoilla. Kevan emä, vuonna 1948 syntynyt Nee-va toimi Siittolassa työhevosena, kuten myös sen emä, vuonna 1941 syntynyt Evastiina.

… ja Laikka yh 61567

Toinen Ypäjän Siittolan merkittävä juoksijoiden emälinja lähtee 1960-lu-vun alkupuolella Mauri Tuurnalta hankitusta Laikasta. Laikka (ennätys 28,3) oli 1950-60-luvun taitteen tunnetuimpia kilpatammoja, mo-ninkertainen kuningatarkilpailujen osallistuja ja parhaimmillaan ku-ningatar-kakkonen vuonna 1963.

Linjan kantaemä on eteläpohjalaista jalostusta, Hööli EP-2598.

Ypäjän Siittolassa Laikan linjan tällä hetkellä ehkä mielenkiintoisin hevonen on ruuna Valvi. Ruunan ennätys on vasta 25,3, mutta 25 startistaan se on voittanut 14 ja ollut yhteensä 22 kertaa totosijoilla. Valvin työura alkoi Hevosopistolla opetushevosena, sekä ravi- että ns. työajotunneilla, lavakärryjen ja parireen edessä. Kiltti ja erittäin yhteistyökykyinen ruuna on varsi-nainen kaikkien oppilaiden suosikki. Valvin emä Sekka oli starttaamaton tamma – joka jätti myös Valvin valioaikaisen täysveljen Jeesaun. Seuraava emä Illeri ehti kilpailla 21 kertaa ennen siitosuraansa. Sen emä on 28,6 –ennätyksinen Roikka, aikansa Suomi-Derbyn eli nelivuotismestaruuden voittaja.

Samaa Laikka-linjaa edustaa Siitto-lan kasvateista myös valiojuoksija Ulleri, jonka meriitteihin kuuluu nelivuotiaiden tammojen suome-nennätys. Ullerin emä Alleri on starttaamaton, kohta 11. kerran varsova tamma, jonka jälkeläistöä on mm. Ullerin valioaikainen täys-veli Rolleri. Alleri on myös edellä mainitun Illerin tyttäriä. Muista Illerin varsoista mainitsemisen arvoinen on mm. 23,6 –ennätyk-sinen tamma Holleri.

Ypäjä Eila hallitsi Biofarm Cupin finaalia Jyväskylässä 2013. Kuva Hippos/Olavi Ilmonen


Vanhan kansan ohjeeni

”Lapsena Perniössä aloittelin hevoshoi-touraani maanviljelijä Pentti Koskisen tallilla. Pentti oli poikkeuksellinen var-sinaissuomalainen isäntä: hän kasvatti unkarilaisia ratsuja (Furioso - North Star –linjaa, myöskin työ- ja ajohevose-na Unkarissa käytettyjä, hienoja isoja kilttejä tammoja). Pentillä oli kyllä myös suomenhevosratsu, tamma Sopu, jolla muuten Markku Saastamoinen myöhem-min ratsasti estemestaruuden hopealle. Sopulla sain opetella hyppäämään, ja se olikin hieno oppimestari, hyppäsi kuin kone. – Jos unkarilaisia ratsuja olisi ru-vettu enemmälti suosimaan Suomessa, olisin ehkä minäkin jatkanut harrastusta sukulaiskansan hevosilla… No ei maar.

Yksi Pentin ohjeista oli, että hevosen vuohiskuoppiin ei pidä koskea, ei hevosta harjatessa eikä pestessä. Vuohiskuopan iho on ohut, ja hankaantuu helposti rikki. ”

Teksti Päivi Laine

Suomenennätystamma Ulleri kuvattuna vuonna 2010. Kuva Ypäjän siittola/Hevosopisto

Valio-ori Taikurin pakastesper-maa on vielä saatavilla. Kuva Ypäjän siittola/Hevosopisto

Siittolanmäellä tapahtuu syys- ja talvikaudella

Varsomis- ja laidunkauden jälkeen Siittolan alkusyksy huipentuu elo-syyskuun vaihteessa Suomenrat-sujen Kuninkaallisiin. Nelipäiväisen tapahtuman kohokohtia on tänä vuonna Suomenratsut ry:n 40-vuotisjuhlallisuudet perjantai-illan seminaarei-neen ja juhlaillallisineen. Kuninkaallisten lauantain erikoisohjelmaan kuuluu MTT:n kansainvälisen InnoEquine -hevostalous- ja ympäristöhankkeen päätösseminaari. Suomenhevonen saa siis tämän vuoden Kuninkaallisissa ympärilleen myös kan-sainvälistä yleisöä tutkijamaailman huipulta. – Kun samaan viikonloppuun sattuu Turun Metsämäessä kylmäveristen PM-ravit, on ulkomaisilla vierailla mahdollisuus tutustua suomenhevosten parhaim-mistoon kaikissa urheilun lajeissa.

Ypäjän hevostalouskoulun eli Hevosopistoa edeltä-neen oppilaitoksen Vanhojen oppilaiden Kokoontu-misajo järjestetään viimevuotiseen tapaan Forssan Pilvenmäen Valtikka-ravien yhteydessä 20.-21.9.2013. Kaikki vanhat oppilaat ovat silloin tervetulleita viettämään aikaa yhdessä Pilvenmäellä ja Ypäjän Siittolanmäellä, muistellen opiskeluaikoja sekä ni-mikkohevosiaan. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyyHevosopistonsivuiltawww.hevosopisto.fi.

Totuttuun tapaan Suomenhevosseminaari järjeste-tään Siittolanmäellä lauantaina ja sunnuntaina 18.-19.1.2014. Teemana tulee olemaan ”Suomenhevosen tarinat”, sekä lisäksi lauantain erikoisteemana ”Ravu-rista ratsuksi ja ravihevosen ratsastustyöskentely”.

Lähetä viesti: HU TILAUS ja

nimesi ja osoitteesi numeroon 17190

KESÄKSI NÄKÖISLEHDEN LUKUOIKEUS KAUPAN PÄÄLLE!

TILAA HEVOSURHEILU!

Kaksi kertaa

viikossa

3kk ajan

vain 39€!

(norm. 47€)

Esimerkkiviesti:HU TILAUS Vilma Viksu Viksuntie 5 55555 Viksula


29.8. - 1.9.2013 YPÄJÄ FINLAND

SUOMEN-RATSUJEN

KUNINKAALLISET

Suomenratsujen Kuninkaalliset29.8. – 1.9.2013Ohjelmassa:

l Suomenhevosten estemestaruusl Kelmi Kür -kouluratsastuskilpailul Tapiola 6 v. suomenratsujen kasvattajakilpailut este- ja kouluratsastuksessal Suomenhevosten laatuarvostelu 5-vuotiaille ja laatuarvostelun finaali 3- ja 4-vuotiaillel Suuri orikavalkadil SuoRan 40-vuotisjuhlaseminaari

Lisätietoja : www.hevosopisto.fi/srk

Täyttä hevoselämää.

Yhteistyössä


SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET 29.8. - 1.9.2013 Ypäjä

- 3- ja 4-vuotiaiden Laatuarvostelun finaalit- 5-vuotiaiden Laatuarvostelu- 6-vuotiaiden Biofarm Kasvattajakilpailu, koulu- ja esteratsastus - Estemestaruus 2013- MTT “Kelmi Kür” muistokilpailu - Orikavalkadi: R- ja P-oriita jälkeläisryhmineen

LISÄKSI SEMINAAREJA JA JUHLINTAA:Perjantai 30.8.

18.00 Suomenratsut ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari: ”Suomenhevonen – ratsuväen

riveistä peltojen ja metsien kautta nykypäivän harraste- ja urheiluhevoseksi”20.30 Juhlaillallinen

Lauantai 31.8. MTT:n InnoEquine-hankkeen loppuseminaari: Hevosalan menestyskonseptit Keskisen-Itämeren alueella – nyt ja tulevaisuudessa

Alustava ohjelma (Huom! Luennot englanniksi, tiivistelmät suomeksi):

08.30 Kahvi ja ilmoittautuminen 09.00 Tervetuloa, tervehdys hevosalalta09.20 ”Euroopan ja Itämeren alueen hevostaloudesta” 10.00 “Ratsastuspalvelujen kysynnän trendit”11.00 Web-työkalun esittely – hyviä turvallisuus- ja lannan

käsittelykäytäntöjä 12.00 Lounas Orikavalkadin seurantaa 14.00 “Suomen, Ruotsin ja Latvian hevosalan eroja”

”Alkuperäisrotujen tulevaisuus” ”Hevosten laiduntaminen ja luonnon monimuotoisuus”

15.30 Kahvi15.45 “Hevosalan innovaatiot”16.30 Päätössanat17.00 Tilaisuus päättyy20.30 Illallinen, musiikkia, tanssia


Kerro hieman itsestäsi ja hevostaustastasi. Miten päädyitte Englantiin asti?

Se jäi jotenkin elävästi mieleen kun isä aina kertoi kun olin lapsi että vaari oli ollut aina isoveljeni kanssa lähdössä ostamaan suo-menhevosta ja paukutteli tyhjää kukkaroaan keittiön pöytää vasten. Jonnekin ne lähtivät tohinoissaan mutta ilman hevosta aina palattiin kun olisihan sitä rahaakin tarvittu. Jotenkin tuli olo että se vaarinkin unelma uudesta suomenhevosesta pitää vielä toteuttaa jonain päivänä.

Ensimmäisen ponini sain 10-vuo-tiaana ja kyseinen Shetlanninponi on edelleen menossa mukana. Ikinuori 34-vuotias rouva. Rat-sastin noin viisitoistavuotiaaksi

asti jonka jälkeen hevostelussa oli pitkä tauko.

Aikuisiällä, kun muutin takaisin maalle, tuli mahdollisuus hevosen ostoon. Mietin monia vaihtoehtoja mutta päädyin kuitenkin Suomen-hevoseen sen mutkattomuuden ja helppohoitoisuuden vuoksi. Kun se kestää kuitenkin jonkin verran Suomen talvipakkasiakin.

Kolme viikkoa kauppojen teon jälkeen saimme mieheni kans-sa tietää että olisi mahdollisuus muuttaa Englantiin hänen työnsä ansiosta. Jopa hänelle oli selvää että ilman hevosia ei lähdetä mihinkään. Muutaman viikon selvittelyn jälkeen hevosillani oli jo tallivaihtoehtoja Englannissa ja kuljetus järjestettynä. Teimme muutaman reissun Englantiin et-

sien kotia sekä hevosillemme. Ei liene mikään yllätys että hevosilla oli kaikki valmiina kun meillä ei ollut vielä edes omaa kotia, vaan asuimme hotellissa alkuajan.

Miten matka Englantiin sujui, ja miten hevoset suhtautuivat maisemanvahdokseen?

Hevosten kuljetus Suomesta onnis-tui isoilla hevoskuljetuksiin erikois-tuneilla yrityksillä. Matka kestää normaalisti noin kolme päivää, mutta koska meillä ei ollut mikään kiire, hevosten matka kesti nyt viisi päivää. Hevosten majoitus järjestyi viiden tähden heppahoteilleissa ja itse lensimme halpalentoyh-tiöillä, muttanäinhän sen pitääkin mennä! Matka sujui ongelmitta ja hyvin nopeasti hevoset tuntuivat

Sarasteen Simeon onharvinaisuus EnglannissaAnnukka Lautasalo ehti solmia ”kavioliiton” juuri ennen kuin perheelle tar-joutui tilaisuus muuttaa Englantiin. Hevosista luopuminen muuton tähden ei ollut vaihtoehto, joten ruuna Sarasteen Simeon lähti mukaan haistelemaan perinteikkään hevosmaan tuulia. Suomenhevonen on eksoottinen ja harvinai-nen hevosrotu missä hyvänsä muualla kuin Suomessa. Miten tämä harvinai-suus on otettu vastaan?


kotiutuvan uuteen kotimaahansa. Alussa tietysti kummastelivat kuinka paljon enemmän elämää tallilla oli omaan rauhalliseen Suomen kotitalliin verrattuna.

Sarasteen Simeon on viisivuotias ruuna. Minkälainen persoona on kyseessä?

Simppaonhyvinkilttijafiksu,seomaa hyvän työmoraalin mutta on vielä kovin nuori joten monessa tilanteessa vielä hyvin epävarma, mutta jo lyhyen rohkaisevan ”kes-kustelun” jälkeen usein suorittaa määrätyn tehtävän. Simppa nauttii uuden oppimisesta mikä on ollut kiva huomata. Simppa osaa ratsas-tuksessa perusasiat ja kasvattajalla sillä oli ollut kärrytkin perässä.

Suomenhevonen on Englannissa varmasti melko eksoottinen näky.

Loppujen lopuksi hevoseni ei erotu niin paljoa paikallisista hevos-roduista että se olisi herättänyt ulkomuodollaan paljon kysymyksiä. Erikoista tuntuu kuitenkin olevan kohtalaisen suurikokoinen pää verrattuna ruumiin kokoon ja rauhallinen perusluonne on myös huomioitu. Islanninhevoseksikin Simppaa on luultu, mikä kertonee miten hyvin vieraammista roduista ollaan täälläpäin selvillä.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

Englannissa riittää hevosia, talleja ja kisoja. Itse en kuitenkaan ole niinkään kilpailemisesta kiinnostu-nut ja tällä hetkellä tärkeintä onkin nuoren hevosen kouluttaminen ja oman hevosmiestaidon kehittä-minen. Mahdollisuuksia riittää ja toivon että voimme jäädä tänne pidemmäksikin ajaksi.

Englannissa on monia mahdolli-suuksia. Kouluttajia, lajeja ja hevosia löytyy laidasta laitaan. Vaikeinta on löytää ihmiset joilla on myös hevosen hyvinvointi tärkeää, ei vain halu tienata paljon rahaa tai saavuttaa hyviä tuloksia kilpailuis-sa. Hevosala on paljon suurempi business täällä kuin suomessa. Talleja on laidasta laitaan, samoin hevosihmisiä.

Olen ollut hevosteni kanssa muuta-malla eri tallilla ja on hyvin vaikeaa löytää hyvää, ja kun sen löytää ei halua enää vaihtaa. Ikäviä kokemuk-siakin on muutama. Vaihtoehtoja on monia. Joko voi vuokrata talli-paikan johon sisältyy vain tilojen käyttö ja tarvittaessa korvausta vastaan saa palveluja, kuten he-vosen ulosvienti tai ruokkiminen. On myöskin täysihoitotalleja jossa tehdään aivan kaikki, riittää että itse on paikalla tiettyyn kellon-aikaan jonka on ilmoittanut ja saa eteensä valmiiksi harjatun ja satuloidun hevosen.

Koe, näe ja jännitä

Killerillä lauantaina 24.8. klo 15 -1. palkinto 25 000€!Keskisuomalainen Derby 20135-vuotiaiden suomenhevosten

www.killeri.fi

Kuva: Hippos/Olavi Ilmonen

Joskus olen harmitellut miksi ostin näin nuoren hevosen mutta ilman Simppaa olisin tuskin oppinut näin paljon. Olemme vielä alkutaipaleel-la, joten tekemistä riittää. En tiedä vielä mikä laji kiinnostaisi eniten, suomenhevonenhan onneksi sopii kaikkeen! Tämän hetken tavoitteina minulla on oppia mahdollisimman paljon hevosen koulutuksesta ja hioa omaa perusratsastustani paremmaksi.

Seuraan muutamia luonnollisen hevosmiestaidon kouluttajia kuten Ingela Larsson-Smithiä ja Graig Stevensiä, joka muuten käy myös Suomessa. Graig opettaa enim-mäkseen klassista kouluratsas-tusta mutta nykyisin myös tärkeää hevosmiestaitoa ja maastakäsin harjoittelua. Kävin hänen klinikal-laan jo Suomessa mutta muutto Englantiin keskeytti opinnot heti alkuunsa.

Tänä vuonna olen ollut mukana hänen järjestämillään klinikoilla ja meillä on hyvä yhtenäinen ryhmä joka tukee toisiaan myös kurssien välissä.

Koen että tärkein oppini näiltä kursseilta on ollut se, miten vah-vasti hevonen peilaa käsittelijäänsä ja miten hevosen kanssa pärjää-minen on usein eniten omasta itsetunnosta ja -luottamuksesta kiinni. ”It’s simple, but not easy”.

Kuva Lautasalon perhealbumista


Keskisuomalainen Derby 2013

What do you think about our Finnhorse?

Finnhorses are similar to our draft horsesbutslightlyfinerlegsandfeet so are more easily used as riding horses. Their calm, steady temperament makes them ideal horses for the nervous, disabled or those just wishing a pleasant safe hack. Unlike many of our Native draft horses they do not feel too wide to sit on and have a smooth comfortable action -par-ticularly in the trot. This would be an advantage for anyone who physically struggles with a bigger trot -or age!

Do you think it would be an option to start bringing Finnhorses to UK?

Notatthemomentno!Itisdiffi-cult just to sell horses in England due to the recession and our own heavy breed horses are not popular anyway. However, as soon as the economy comes out

of recession I think there could be a market for the Finnhorse. They would be ideally suited for Riding for the Disabled or riding schools -having the advantage that they are cheap to keep, not too tall (thereforemakingitdifficultforsome riders to mount) and their honest, generous natures. What do you see as their advantage/strength in UK.

How did you find Simppa as a learner? Was he easy, quick, interested...

The Finn has the advantage over many of the native breeds in that although he is calm and sensible, he is more cheerful and energetic in nature without being silly. There-fore he is willing and interested to learn. Forgiving of mistakes, they are happy to relearn something incorrectly taught.

Was he nice to ride?

Do not fall into the trap of thinking the Finn horse is a ”dobbin” and

therefore will be dead to the leg. He can be as light as a thorough-bred if taught correctly and will do his utmost to please.

However, if you constantly kick and hold his head on a short rein (as unfortunately taught by many riding schools and dressage riders) he will equally oblige and weigh a ton in your hand and go totally dead to the leg! This is a horse that should be ridden (as all horses) with no more than the weight of the rein. They can have wonderful brakes so why hold more? Although they have chunky necks they, unlike many of the native breeds, are not so thick through the jaw that they can t́ work ”in an outline”. However, forget trying to force them ”on the bit” with the reins and strong use of the leg - it just makes them into dobbins. Allow the horse to engage their hindquarters through lateral work, pole work etc. and they can please the crowd - whilst keeping you safe at the same time!

Teksti ja kuvat Annukka Lautasalo

http://classicalequitation.co.uk/

Fancy a Finnhorse?Annukka kysyi ratsastuksenopettajaltaan Catherine Edwardesilta ulkopuoli-sen mielipidettä suomenratsusta. Vaikka Simppa on ainoa suomenhevonen johon britti on eläissään lähemmin tutustunut, hänen näkemyksiinsä on helppo yhtyä. Hyvin koulutettu suomenhevonen on herkkä, palveleva, turval-linen ja näyttävä ratsu joka sopii monenlaisille ratsastajille.


Raisa Takkinen on osoittanut Hipon Rollella ja Vinskerillä, että suomen-hevonen loistaa vaikean luokan valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa. Vinsker juoksi myös aikoinaan raveissa.

Valjakkoajaja Raisa Takkinen ja suomenhevonen ovat näyttävine kärryineen tuttu näky Elimäen Löytyn rauhallisilla kyläteillä. Sama parivaljakko nähdään usein myös omalla maneesilla harjoittelemassa kouluratsastusta.

-Valjakkoajon lisäksi pidän Hipon Rollen ohjelmassa myös koulurat-sastuksen, sillä se tukee valjak-koajoa. Rolle on välillä vähän ujo ja miettii asioita. Se on kuitenkin saanut kouluratsastuksesta lisää onnistumisia. Kaiken kaikkiaan se on kuitenkin tyypillisen nöyrä suo-menhevonen ja innokas tekemään toivottuja juttuja, vaikka ne olisivat täysin uusia asioita. Mahdottoman

herkkäsuinen ajettava, luonnehti Takkinen hevostaan.

Tähtäimessä PM

-Hipon Rolle menee nykyisin vai-kean tason kisoja ja on tavallaan sääli, että tämä vuosi on meidän viimeinen yhdessä. Asiasta on kui-tenkin sovittu hevosen omistajan. Miia Puhakan kanssa ja pyrimme kruunaamaan yhteistyömme PM-kisoissa Tanskassa heinäkuun puolivälissä.

PM-kisojen taso tulee olemaan kivikova, sillä esimerkiksi hallitseva maailmanmestari on tanskalainen. Raisa Takkinen ei lähde kuitenkaan

etukäteen lyötynä Tanskaan, sillä Hipon Rolle on kehittynyt eritoten tarkkuusajossa. -Tämän vuoden ekoissa kisoissa Ypäjällä Rolle oli toinen vaikeassa luokassa heti Kalalahden Hannun jälkeen. Muu-tenkin suomenpienhevosten taso on nousussa, sillä kaksi sellaista pyrkii tämän vuoden MM-kisoihin, mikä on historiallista.

Takkisen on helppo kiteyttää tunte-muksensa suomenhevosta kohtaan. -Suomenhevoset ovat vitsin kivoja, kun ne ovat niin monipuolisia, summailee Takkinen lopuksi.

Teksti Matti Meriluoto, kuvat Taija Raatikainen

Suomenpienhevosesta on moneksi

Suomenpienhevoset ovat poniko-koisia (enintään 148cm) suomen-hevosia, jotka sopivat kaikkiin he-vosurheilulajeihin. Pienhevonen on kotimainen vaihtoehto muille poniroduille.

Varsinkin valjakkoajossa kestävät ja ketterät suomenpienhevoset ovat kunnostautuneet viime vuo-sina esimerkillisesti saavuttaen kansallista ja jopa kansainvälistä kilpailumenestystä. Viimevuoti-sessa Baltic Cupin finaalissa suo-menhevosvaljakoita oli kolme, ja tänä kesänä Kalalahdet ovat eh-tineet kiertämään Itä-Eurooppaa Hessin Vihtorin ja Vuohimäen Ha-vun kanssa kilpaillen ja sijoittuen mm. Unkarissa ja Itävallassa.

Raisa Takkinen ja Hipon Rolle voit-tivat Sipoossa kesäkuussa 2013 järjestetyn kansallisen vaikean tason luokan ja varmistivat näin paikkansa PM-kilpailuissa Tans-kassa heinäkuun puolivälissä.

Suomenhevosliitto toivottaa valjakoille rutkasti onnea tuleviin koitoksiin!


Sisulla ja sydämellä!

SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosten

ratsukäytöstä kiinnostunut.

Liity jäseneksi! Suomenratsut ry p. 050 5050 881 [email protected] www.suomenratsut. f i


Sisulla ja sydämellä!

SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosten

ratsukäytöstä kiinnostunut.

Liity jäseneksi! Suomenratsut ry p. 050 5050 881 [email protected] www.suomenratsut. f i

Nousevien nuorten suomenhevostentasoituksessa 2500 € voittajalle!

Maanantaina 22.7. klo 18.30

Loviisan Ravit

www.loviisanravit.fi

Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä

Oy

Jokikunnantie 556

03430 Jokikunta, Vihti

Puhelin 09) 2234 131

Avoinna arkisin 9-19www.skuti.com

Kiitämme yhteistyöstäSuuret kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme kaikesta suomenhevoselle ja Suomenhevosliitolle osoittamastanne tuesta!

Tarvitsetko näkyvyyttä?Lue lisää tarjoamistamme yhteistyöratkaisuista http://suomenhevosliitto.fi/yhteystiedot/mediamyynti/ tai ota yhteyttä (ks. hallituksen yhteystiedot s.6)


Sykkiihän sinunkin sydämesi suomenhevoselle!Suomenhevosliitto ry tekee työtä suomenhevosen hyväksi jo viidettätoista vuotta. Suomenhevosliitto on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakun-nallinen yhdistys. Jäsenenä tuet suomenhevosen puolesta tehtävää työtä rodun säilyttämiseksi elinvoimaisena. Meitä on jo yli 1600!

Suomenhevosliitto edustaa suomenhevosta sen kaikissa käyttömuodoissa ja kokoaa positiivisella toiminnalla suomenhevosihmisten yhteisön, jossa toimiminen on kaik-kien yhteinen juttu. Liiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosen ystävä, omaa hevosta sinulla ei tarvitse olla. Jäsenmaksu vuodelle 2013 on 20 euroa.

Lue lisää Suomenhevosliiton toiminnasta ja jäsenyydestä kotisivuiltamme

www.suomenhevosliitto.fi

Documents

Suomenhevonen 2013