Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
2/17/10
1
Suora ja epäsuora kerronta suomalaisessa vii8omakielessä
SVKP121/221 Johdatus suomalaisen vii8omakielen rakenteeseen (5 op), 25.2.2010 (F105)
FT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
Havainnollistustarina
Käsi8eistöä (i)
• Referoin( (vs. puhdas kerronta) 'aiemmin esitetyn sijoi8aminen omaan teksJin' • Esityslaji 'tapa, jolla referoidaan' • Suora esitys 'puhujan näkökulma'
• Epäsuora esitys 'referoijan näkökulma'
Käsi8eistöä (ii)
• JOHTOILMAUS + REFERAATTIOSA • Tommi sanoi: "Kyllä te tästä kurssista selviä5e." (suora esitys)
• Tommi totesi opiskelijoille, e5ä kyllä he tästä kurssista selviävät. (epäsuora esitys)
(Vapaa) suora esitys SVK:ssa
• Vapaa suora esitys toteutetaan SVK:ssa surrogaaW‐ eli sijaistarkoiteJlan avulla (Lukasczyk 2008:97).
• Vii8oja on blendautunut siksi hahmoksi (so. o8anut sen hahmon roolin; so. Esi8ää Jlanteen sen hahmon näkökulmasta), jonka puhe8a, ajatusta tai toimintaa hän referoi (ibid.).
• DeikJnen keskus on kuvi8eellisessa Jlanteessa, eli vii8oja voi esim. osoi8aa itseensä ja muihin tarkoi8eisiin kuten kuvi8eellisessa maailmassa tehtäisiin (ibid.).
Esimerkki (Lukasczyk 2008: 53)
2/17/10
2
(Vapaa) epäsuora esitys
• Ominaista hahmon ja kertojan näkökulmien sekoi8uminen; tämä ilmenee eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä puheen, ajatuksen vai toiminnan referoiminen (Lukasczyk 2008: 97).
• (Vapaassa) epäsuorassa puheessa ja ajatuksessa surrogaaWblendi ei ole täydellinen, sillä tyypillisesJ vii8oja esim. katsoo vastaano8ajaan päin; myös deikJsten elemenWen käy8ö voi olla joko kuvi8eellisen puhe‐ tai ajatusJlanteen mukaista tai kertomisJlanteen mukaista; Kuvaileva Jla vii8aa aina kertojan näkökulmaan (id., 98).
• (Vapaassa) epäsuorassa toiminnassa on harvoin deikJsiä ilmauksia; tällaisessa referoinnissa kertojan näkökulma nousee usein esille (ibid.).
Esimerkki (Lukasczyk 2008: 63)
Johtolauseet SVK:ssa
• Kolmentyyppisiä johtolauseita (Lukasczyk 2008:98‐99): – Prototyyppinen johtolause (N[erisnimi, OSOITUS]+V[SANOA, HUOMATA])
– PredikaaJton johtolause (N[erisnimi, OSOITUS]) – Tekijätön johtolause (VTULLA‐MIELEEN)?
• Johtolauseet ja niiden referaaWosat analysoituvat kieliopillisesJ topiikki‐kommenW ‐rakenteiksi
Esimerkkejä
• Prototyyppinen johtolause: KETTU SANOA / OS‐1 KETTU… TOPintrans. KOM
• PredikaaJton johtolause: JÄNIS / OS‐2 KUKA TOP KOM
• Tekijätön johtolause: …TULLA‐MIELEEN / MISSÄ ASUA vrt. ydinargumenJn omissio
ReferaaWosan merkitsimiä
• Ulkoisia liiWmiä – Johtoilmaukset – Katseen, pään ja harJalinjan muutokset; nämä ajoi8uvat referaaWosan edelle ja loppuun samalla tavalla kuin typografiset merkit kirjoitetussa suomessa (Lukasczyk 2008: 99).
• Sisäisiä liiWmiä – Manuaalisia: dialogiparJkkelit, toistot ja muut hahmolle ominaiset ilmaisutavat
– Ei‐manuaalisia: kasvojenilmeet, katseen, pään ja vartalon suuntautuminen sekä asento (ibid.)
Kirjallisuus
• Hakulinen, A., M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto, T. R. Heinonen & I. Alho (2004). ISO suomen kielioppi. Helsinki: SKS.
• Liddell, S. K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: CUP.
• Lukasczyk, U. (2008). SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ – ReferoinJ kolmessa suomalaisella vii8omakielellä tuotetussa fikJivisessä kertomuksessa. KasvatusJeteen pro gradu –tutkielma. Okl, Jyväskylän yliopisto.