Juhlakonsertti Muumimuseon avautumisen,

Tampere-talon uudistumisen ja

Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi.

A concert to celebrate the opening

of the Moomin museum, the renovated Tampere Hall,

and the birthday of Tove Jansson.

Jonne Valtosen (s. 1976) Näkymätön lapsi -sarja

orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille (2017).

Perustuu Tove Janssonin samannimiseen novellikokoelmaan.

Tales from Moominvalley musical suite composed by

Jonne Valtonen (born 1976) for the orchestra,

children’s choir, and vocalists (2017).

Based on a collection of short stories by Tove Jansson.

Musiikki / Music: Jonne Valtonen Kapellimestari / Conductor: Santtu-Matias Rouvali Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy:

Marika Vapaavuori

Nelli Nyman, sopraano / soprano Maria Ylipää, sopraano / soprano Tero Harjunniemi, tenori / tenor

Kristian Lindroos, baritoni / baritone

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir

Joona Pulkkinen, sello / cello Minna Tervamäki, tanssi / dance

Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen

Tuotanto / Production: Tampere-talo & Tampere Filharmonia / Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra

Tampere Filharmonian tilausteos ja kantaesitys. Commissioned and premiered by Tampere Philharmonic Orchestra.

Jonne Valtonen: N

äkymätön lapsi -sarja

orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille

Tales from M

oominvalley m

usical suite for the orchestra, children’s choir and vocalists

Suuri avajaisjuhlakonsertti T

he Grand O

pening Gala C

oncertKe 9.8.2017

Tampere-talo

© L

eh

tiku

va / R

ein

o L

op

pin

en

Juhlakonsertti Muumimuseon avautumisen,

Tampere-talon uudistumisen ja

Tove Janssonin syntymäpäivän kunniaksi.

A concert to celebrate the opening

of the Moomin museum, the renovated Tampere Hall,

and the birthday of Tove Jansson.

Jonne Valtosen (s. 1976) Näkymätön lapsi -sarja

orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille (2017).

Perustuu Tove Janssonin samannimiseen novellikokoelmaan.

Tales from Moominvalley musical suite composed by

Jonne Valtonen (born 1976) for the orchestra,

children’s choir, and vocalists (2017).

Based on a collection of short stories by Tove Jansson.

Musiikki / Music: Jonne Valtonen Kapellimestari / Conductor: Santtu-Matias Rouvali Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy:

Marika Vapaavuori

Nelli Nyman, sopraano / soprano Maria Ylipää, sopraano / soprano Tero Harjunniemi, tenori / tenor

Kristian Lindroos, baritoni / baritone

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir

Joona Pulkkinen, sello / cello Minna Tervamäki, tanssi / dance

Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen

Tuotanto / Production: Tampere-talo & Tampere Filharmonia / Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra

Tampere Filharmonian tilausteos ja kantaesitys. Commissioned and premiered by Tampere Philharmonic Orchestra.

Jonne Valtonen: N

äkymätön lapsi -sarja

orkesterille, lapsikuorolle ja solisteille

Tales from M

oominvalley m

usical suite for the orchestra, children’s choir and vocalists

Suuri avajaisjuhlakonsertti T

he Grand O

pening Gala C

oncertKe 9.8.2017

Tampere-talo

2

Suuri kunnianosoitus Tovelle!

On todella harvinaista, että taiteilijan töille

rakennetaan oma museo. Tampereen kaupun-

gin päättäjille oli aikoinaan kuitenkin selvää,

että Tove Janssonin taiteessa oli jotakin ainut-

laatuista. Tove oli jo tuolloin tunnettu lasten-

kirjailija, mutta hänen muu taiteellinen tuotan-

tonsa oli jäänyt vähemmälle huomiolle. Kuten

tiedämme, Tampereen taidemuseolle tehty

lahjoitus kasvoi suureen arvoon vuosien var-

rella. Aikojen saatossa Toven ainutlaatuiset

kuvitukset ja tarinat ovat tehneet hänestä

maailmankuulun.

Uusi Muumimuseo Tampere-talossa on suuri

kunnianosoitus Tovelle, eikä hänen paikkaansa

Suomen suurien taiteilijoiden joukossa voi

kyseenalaistaa. Tampereen taidemuseon väki

on tehnyt valtavan työn varmistaakseen, että

Toven ja Tuulikki Pietilän työt näytetään suurelle

yleisölle nautinnollisella, satumaisella ja

taiteilijoita kunnioittavalla tavalla.

Toven perikunnan ja Moomin Charactersin

yhtiön puolesta olen todella ylpeä siitä, että

saamme kokea tämän hienon hetken – ja että

minulla on täti, jolle on rakennettu ihan oma

museo!

Sophia Jansson

luova johtaja, Moomin Characters

A great honor for Tove!

It is very rare for an artist to have their

own museum. But going back 30 years,

it was already clear for the city of Tampere

that the art of Tove Jansson was unique.

Back then Tove was already a recognized

children’s author, but all her other artwork

was left largely unnoticed. As we know, the

donation made to the Tampere Art Museum

has increased in value over the years. Over

time the unique artwork and stories created

by Tove have made her world-famous.

The new Moomin museum at Tampere Hall

is a great tribute to Tove, and her place as

one of the greatest artists in Finland is

unquestionable. The people at Tampere

Art Museum have gone to great lengths in

ensuring that the works of Tove and Tuulikki

Pietilä are presented to the public in an

enjoyable, magical, and respectful manner.

On behalf of the estate of Tove Jansson and

the Moomin Characters Oy Ltd, I am very

proud that we are able to experience a

moment like this, and that I have an aunt

that has a museum built just for her!

Sophia Jansson

creative director, Moomin Characters

3© Lehtikuva / Ewa Rudling

4

Muumilaaksosta Muumimuseoon

Kun Tove Jansson vuonna 1986 lahjoitti

suurimman osan piirrostuotannostaan Tampe-

reen kaupungille, hänen toiveenaan oli, että

kokoelma saisi pysyvän kodin omasta museos-

taan. Lahjakirjan ehdot täyttävät ja mieli-

kuvitusta ruokkivat näyttelytilat valmistuivat

viimein Tampere-talon tiloihin kesäkuussa 2017.

Uuteen Muumimuseoon on saatu parhaat mah-

dolliset suunnittelijat ja tekijät, joiden innovatii-

visuuteen ja työn laatuun on voinut luottaa.

Tove Jansson kirjoitti ensimmäiset muumitari-

nansa sotien jälkeisissä tunnelmissa. Hän halusi

kirjoittaa itsensä ja mielensä ulos sodan runtele-

masta maailmasta ja eläytyä vehreään, suvait-

sevaiseen ja aina toiveikkaaseen maailmaan,

jossa ihmiset (kirjojen muumihahmot) jaksavat

uskoa tulevaisuuteen ja toisiinsa. Jo ensimmäi-

sissä muumitarinoissa korostetaan sitä, miten

meidän kaikkien tulee muistaa ottaa kiinni het-

kestä, nauttia elämästä, tehdä työtä ja rakastaa,

kuten Tove Janssonin oma elämänohje kuului.

Muumimuseon ensimmäinen perusnäyttely

kertoo muumien tarinan ensimmäisestä

Muumit ja suuri tuhotulva -kirjasta viimeiseen

Muumilaakson marraskuuhun alkuperäisten

luonnosten, kuvituspiirrosten ja maalausten

sekä runsaan oheismateriaalin avulla. 9.8.

avautuneessa ensimmäisessä erikoisnäyttelys-

From Moominvalley to the Moomin Museum

In 1986 Tove Jansson donated most her

drawn artwork to the city of Tampere — her

wish being that the collection receives a

permanent home in their own museum.

Her wishes were fulfilled when the magical and

imaginative exhibition space was completed at

Tampere Hall in June 2017. The new Moomin

Museum was brought to life by the best

people, whose innovativeness and

workmanship could be trusted to be

of the highest quality.

Tove Jansson wrote the first Moomin stories

after the wars. She wanted to liberate herself

from the atmosphere of war by writing about

an evergreen, tolerant, and hopeful world

where people (the Moomin characters)

continue to have faith in each other and

the future. The Moomin stories have always

focused on the principles that Tove Jansson

valued herself: seize the moment, enjoy life,

work, and love.

The first exhibition tells the story of the Moomins

from the first book “The Moomins and the great

flood” all the way to the last, “Moominvalley in

November” with the original sketches,

illustrations, and paintings. The first temporary

exhibition opened on August 9th, 2017, where the

life story of Tove Jansson and the birth of the

5© Sara Vertanen

sä esitellään lisäksi muumien syntyä Tove

Janssonin elämäntarinan välityksellä sekä

kerrotaan muumien kaupallisen maailman-

valloituksen alkutahdeista.

Taina Myllyharju, museonjohtaja

Tampereen taidemuseo & Muumimuseo

Moomins are told side by side. The exhibition

also tells the story of how the worldwide

commercial success of the Moomins began.

Taina Myllyharju, Museum Director,

Tampere Art Museum & The Moomin Museum

6

Muumien tarinoista löytyy aina syvempi taso

”Lähdin kirjoittamaan muumien musiikkia

aikuisille ja valitsin Näkymätön lapsi -novelli-

sarjasta viisi kertomusta, jotka mielestäni kään-

tyivät musiikiksi parhaiten. Halusin kunnioittaa

Tove Janssonin taiteellista perintöä ja pyrki-

myksenäni oli säveltää korkeatasoista mutta

helposti lähestyttävää tonaalista musiikkia.

Tove Janssonin muumien tarinoista löytyy aina

syvempi taso. Teemat, kuten perheen hylkää-

minen, masennus, paniikkihäiriö ja nähdyksi

tulemisen tarve löytyvät kaikki valitsemistani

kertomuksista. Näitä samoja aiheita pyrin tuo-

maan orkesterisarjaani. Samaan aikaan halusin

kuitenkin säilyttää muumeille tyypillisen posi-

tiivisuuden ja kepeyden kerronnan keskiössä.

On sanottu, että Toven tarinoissa meri on

Muumilaakson asukkaiden lisäksi melkeinpä

kuin oma hahmonsa. Meren aaltoilua ja myrs-

kyä käytänkin tekstuurina teoksen eri osissa.

Lisäksi tietyt valitsemani sävellystekniset

linjaukset sitovat osien erilaiset karaktäärit

yhteen. Näin toisistaan irrallisten tarinoiden

voidaan ajatella tapahtuvan saman meren

äärellä.”

Jonne Valtonen

säveltäjä

The Moomin stories always have a deeper meaning

”My goal was to write Moomin music for

adults, so I chose five of the tales from the

Tales from Moominvalley collection of short

stories that I thought would translate best to

music. I wanted to respect the artistic heritage

of Tove Jansson, and compose tonal music of

the highest quality that was still approachable

to everyone.

The Moomin stories of Tove Jansson

always have a deeper meaning. Themes like

abandonment, depression, panic disorder, and

the need to be seen are all present in the tales

I chose. These same themes I try to introduce

into the orchestral suite. Simultaneously, I still

wanted the positivity and levity of the Moomin

stories to be the center of the narration.

It is said that the sea in Tove’s stories appears

to be almost as if it were a character of its own.

Consequently, I use the idea of waves and

storms as a texture in different parts of the

piece. In addition, certain compositional

decisions tie the different characteristics of

the pieces together. And so, these unrelated

stories are tied together and are as if they

take place by the same sea.”

Jonne Valtonen

composer© Philippe Ramakers

Säveltäjä / Com

poser

Jonne Valtonen

Ohj

aaja

/ D

irec

tor

Mar

ika

Vap

aavu

ori

9

Tove Janssonin rehellisyys on terapeuttista

”Kun avajaisjuhlakonsertin teemalliseksi

kehykseksi valikoitui Näkymätön lapsi

-kokoelma, olin salaa tyytyväinen — olihan

tuo kirja eräs suosikkini koko Tove Janssonin

muumituotannosta. Niminovellin keskiössä on

Näkymätön lapsi: henkilö joka on jäänyt vaille

hyväksyntää ja myötätuntoa ja jonka kylmä

ironia on tehnyt näkymättömäksi. Novelli

käsittelee näkyväksi tulemisen kysymystä.

Minua se puhuttelee taiteen tekemisen näkö-

kulmasta. Taiteen tekemiseen liittyy vääjää-

mättä sisäistä pakkoa ja toisaalta avoimuuden

riskejä. Minua terapoi usein pelottomasti ja

tarkasti tarinoidensa läpi maailmaa kuvaavan

Janssonin rehellisyys. Sama henkilö on sekä

vahva että epävarma. Tällainen ristivalotus

on viehättävää, rohkeaa ja tunnistettavaa.

Muumimuseo on upea taidekokonaisuus.

Siellä vallitseva tunnelma on kiehtova ja monen

ikäisille avautuva, kuten Janssonin muumi-

taidekin. On ollut kunnia saada olla tekemässä

tätä juhlakonserttia ja viettää juhlaa vielä

Tove Janssonin syntymäpäivänä!”

Marika Vapaavuori

ohjaaja ja dramaturgi

Tove Jansson’s honesty is therapeutic

”When it became clear that Tales from

Moominvalley collection would provide the

thematic framework for the opening ceremony

concert, I was secretly happy. After all, it is

one of my favorite Moomin books. The original

name for the series is The Invisible Child, and

the short story itself tells the tale of a person

totally void of acceptance and compassion,

turned invisible by the cold irony of it all. The

short story addresses the need to be seen. To

me it speaks from the perspective of creating

art. There is always an internal need when it

comes to creating art, but there are also risks

involved, opening yourself up in that way.

Jansson’s honesty, when it comes to describing

the real world in such a fearless and accurate

way through her stories, is therapeutic to me.

The same person is both strong, and insecure.

That kind of duality is attractive, brave, and

recognizable.

The Moomin Museum has a fantastic collection

of art. The atmosphere there is both

fascinating and meant for all ages, just like

Jansson’s Moomin art. It has been an honor

working on this concert, and to have the

celebrations on Tove Jansson’s birthday!”

Marika Vapaavuori

director and playwright

10

Alkusoitto / Preludesäv. / comp. Jonne Valtonen

Kevätlaulu / The Spring Tunesäv. / comp. Valtonen san. / lyr. Nelli Nyman

Taitoratsastajatarsan. / lyr. Tove Jansson, suom. Jyrki Kiiskinen

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin / The Fillyjonk Who Believed in Disasterssäv. / comp. Jonne Valtonen

Hattivattien salaisuus / The Secret of the Hattifattenerssäv. / comp. Jonne Valtonen san. / lyr. Nelli Nyman

Näkymätön lapsi / The Invisible Childsäv. / comp. Jonne Valtonen

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta / The Hemulen Who Loved Silencesäv. / comp. Jonne Valtonen

Syyslaulusäv. / comp. Erna Tauro, sov. / arr. Jonne Valtonen san. / lyr. Tove Jansson, suom. Esko Elstelä

Loppusoitto / Outrosäv. / comp. Jonne Valtonen

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus / The Moominsummer Madness, 1954

Suuri avajaisjuhlakonsertti / The Grand Opening Gala Concert

11

”Alkusoitto on muumien maailmaan sukeltava

valoisa panoraama, jossa orkesterin soittimet

ja soitinryhmät esittäytyvät. Alkusoiton

melodia hypähtelee leikkisästi tilanteesta

toiseen, kunnes lopulta suuri aalto nostattaa

koko orkesterin harjalleen ja toivottaa kuulijat

tervetulleiksi Muumilaaksoon.”

Jonne Valtonen

säveltäjä

Tove Jansson: Muumipappa ja meri / Moominpappa at Sea, 1965

“The Prelude acts as a cheerful panorama of

the world of the Moomins where the orchestra

and the instrument sections introduce

themselves. The melody jumps joyfully from

one place to another until finally being

ascended to its apex by a mighty wave,

welcoming the listeners to Moominvalley.”

Jonne Valtonen

composer

Alkusoitto / Prelude

12

”Kevätlaulussa Nuuskamuikkunen

ja pieni Titi-uu kohtaavat ensi kerran.

Nuuskamuikkunen etsii täydellistä

sävelmää. Sen ollessa tuloillaan keskeyttää

yli-innokas Titi-uu hänet kysymyksillään.

Häiriöistä huolimatta saa Nuuskamuikkunen

laulettua sävelmäänsä yhä pidemmälle,

kunnes lopulta myös Titi-uu saa ajatuk-

sesta kiinni. Nyt sävelmä esiintyy

kokonaisuudessaan ilman häiriöitä

—molempien yhdessä laulamana.”

Jonne Valtonen

säveltäjä

“In The Spring Tune Snufkin and the little

Teety-woo meet for the first time. Snufkin

is looking for the perfect melody.

As it is forming he is interrupted with

questions by the over-enthusiastic Teety-

woo. Despite the disturbance, Snufkin is

able to progress in the melody, until finally

Teety-woo catches on. Now the melody

is performed in its entirety, without

interruptions — sung by the two

of them together.”

Jonne Valtonen

composer

Kevätlaulu / The Spring Tune

Tove Jansson: Kevätlaulu, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

The Spring Tune, Tales from Moominvalley, 1962

13

Kielot jo oottelee hetkeään,

jolloin valkeuden tuo metsän hämärään.

Mikä onni on kulkea yksinään,

poluilla kuunnella sisintään.

Ote teoksesta Kevätlaulu, san. Nelli Nyman

Lilies in silence await,

Soon to brighten the forestscape.

To walk alone, and relate

is such joy to listen to the innate

Excerpt from The Spring Tune, orig. Nelli Nyman,

translation by Matias Puronlahti

Tove Jansson: Kevätlaulu, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

The Spring Tune, Tales from Moominvalley, 1962

14

Taitoratsastajatar

Tove Jansson: Muumipappa ja meri / Moominpappa at Sea, 1965

"Valitsin Janssonin novellitekstien lomaan

kauniin ja puhuttelevan runon

Konstberiderskan, jonka Tove kirjoitti

tervehdykseksi uudelle teatterille ja

epäluuloisille insinööreille ja jonka

Jyrki Kiiskinen käänsi pyynnöstäni tätä

konserttia varten. Runo käsittelee kauniisti sitä

symbioosia, joka parhaimmillaan

syntyy taiteen ja resurssien välille.

Nyt auennut museo tuo Janssonin taiteen

ulottuvillemme taitavasti ja kiehtovasti,

ja uskon siellä syntyneiden ”ajatusten

haikaroiden” pesivän vielä

monilla katoilla."

Marika Vapaavuori

ohjaaja

"I chose this beautiful poem to accompany

the short stories. It addresses the symbiosis

that is forming between art and resource

management beautifully.

The newly opened museum brings

the art of Jansson within our reach in

a skillful and captivating manner,

and I believe that the exhibit births

many new thoughts on the way

of the world."

Marika Vapaavuori

director

15

Konstberiderskan

Och jad rider i rött på min sprakande häst

jag är cirkus och färger, förlösande fest,

jag är sammet, paljetter och plymernas svaj –

men ni sitter där snällt i er vardagskavaj –

Jag är spiran på torner, och ni, ni är grunden,

ni som bygger för livet och inte för stunden

de vägar och broar och hus vi behöver,

de vägar och broar som jag flyger över...

Jag färdas beständigt, står alltid på glänt

för farliga tankar ni någongång känt –

men så släcker arenan sitt ljus –

Och publiken går hem

och jag undrar med dem:

att vad är en häst mot ett hus ...

Min musik gick sin väg och galoppen tog slut

och det strålande gnistrande granna bars ut,

min arena är tom, det finns ingenting kvar –

utom någon som mindes hur vackert det var –

(Jag ber er, var mycket försiktiga…)

Ställ upp ert tält för natten, ni som inte bor i hus

Kryp in i era drömmar och släck ert skrämda ljus

den farligt klara dagen är alldeles för lång

den är för starka människor som bygger i betong –

men aldrig borde glömma en mycket viktig sak:

att vilda fåglar bygger sitt bo på deras tak!

San. Tove Jansson

Taitoratsastajatar

Ja niin kiidän säihkyvällä ratsullani,

olen sirkus, yhtä värikästä juhlaa:

samettia, paljetteja, höyheniä –

teillä katsomossa arkitakit yllä –

Olen tornin huippu, te sen kivijalka,

kun te rakennatte talot, tiet ja sillat

jotka tarvitsemme: kaiken mikä pysyy,

talot, tiet ja sillat joiden yli lennän…

lakkaamatta vauhti päällä, mieli auki

väistämättä vaaraa, jonka aavistitte –

mutta sitten sammuu valokeila –

yleisöni lähtee

pohdin heidän laillaan:

mitä hevonen on verrattuna taloon...

Laukka loppui, musiikkini päättyi, oli

ohi räikeys, räiske, kimallus ja säihke,

areena on tyhjä, eikä jäänyt mitään –

ehkä joku muistaa, mitä oli kauneus –

(pyydän, että varoisitte vähän…)

Teltta pystyyn, jos ei ole asuntoa

Ryömi uniin, sammuta ne säikyt valot,

kohta koittaa liian pitkä kirkas päivä,

vaarallisen kirkas, voimakkaita varten,

niitä varten jotka rakentavat betonista –

Mutta heidän pitää muistaa yksi juttu:

villi lintu pesii heidän katoillansa.

Suomennos: Jyrki Kiiskinen

16

”Kappale alkaa levysoittimen rahinalla.

Jousikvartetti tuo Vilijonkalle kauniin

melodian tanssittavaksi, kuin vanhasta

gramofonista ikään. Taustalla häilyy

kuitenkin ainainen pelko hirmumyrskyn

puhkeamisesta. Alun rauhaisa rahina

kasvaakin leikittelevien aaltojen myötä

myrskyksi, ja yllättäen Vilijonkan pahin

pelko käy toteen! Myrskyn, aaltojen ja

Vilijonkan teemat pyörivät hurjasti

sekoittuen, kunnes Vilijonkka kohtaa

pelkonsa ja tyrskyt laantuvat. Vilijonkka

löytää sisäisen rauhan ja aallot jäävät

kaukaisuuteen.”

Jonne Valtonen

säveltäjä

Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin / The Fillyjonk Who Believed in Disasters

Tove Jansson: Vilijonkka joka uskoi onnettomuuksiin, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

A Fillyjonk Who Believed in Disasters, Tales from Moominvalley, 1962

17

”Vilijonkat uskovat olevansa hiukan parempia

kuin muut — Koska vilijonkka on niin hyvin

onnistunut kodinhoidossa ja lastenkasvatuk-

sessa, hän neuvoo mielellään muitakin.

Joskus käy kuitenkin niin, että vilijonkan

ote kirpoaa. Sillon hän säntää ulos kotoaan.

Tukka liiskana ja kädet koholla hän juoksen-

telee pitkin merenrantaa. Vilijonkka on outojen

yhdistelmien hahmo: hillitty ja tapatietoinen,

mutta samalla hätääntynyt ja hurja.”

Sirke Happonen: Muumiopas

“The Fillyjonks think that they are slightly

better than the rest — Because Fillyjonk has

succeeded so well in raising her children, and

excels at housekeeping, she gladly gives advice

to others. But sometimes it just so happens

that she snaps. When that happens she darts

out of the house with her hair flat and her arms

in the air, heads to the shore and runs around

for a while. Fillyjonk is a strange combination

of characteristics: calm and well-mannered,

but at the same time distressed and fierce.”

Sirke Happonen: Muumiopas

(eng. A Guide to the Moomins)

“The piece begins with the crackling

of a vinyl. The string quartet delivers a

beautiful melody for Fillyjonk to dance

to, as if she were listening to an old

gramophone. But there lingers an

unescapable fear of a great storm in

the background. The peaceful crackling

grows in surges into a storm, and

suddenly Fillijonk’s worst fear has come

true! The three themes: the storm, the

surges, and Fillyjonk all clash and mix

until Fillyjonk faces her fears and the

storm settles. Fillyjonk finds inner peace

and the waves fade into the distance.”

Jonne Valtonen

composer

18

”Muumipappa kokee elämänsä tylsäksi.

Hän kuulee tarinan erikoisista hattivateista

ja päättää selvittää näiden olentojen

salaisuuden. Musiikki alkaa hattivattien

kutsulla, joka antaa sysäyksen Muumipapan

lähtöön. Matka on tumma ja maagisia

elementtejä täynnä. Muumipappa saa

huomata uusien ystäviensä olevan varsin

vaitonaista seuraa, kunnes ukonilman

lähestyminen aktivoi mykät merenkävijät.

Myrsky hurjenee, sähköisyys kasvaa,

kunnes salamoinnin ollessa hurjimmillaan

äityvät Hattivatit yhteiseen lauluun. Sanoja

ei ole, mutta on selvää, että kyseessä on

heidän mitä hengellisin messunsa! Myrsky

laantuu ja Muumipappa oivaltaa jotakin

perustavanlaatuista. Hän palaa kotiin ja

hattivatit jäävät taivaanrantaan seuraavaa

myrskyä etsimään. ”

Jonne Valtonen

säveltäjä

“Moominpappa feels that his life is

boring. He hears a story of the peculiar

Hattifatteners and decides to get to

the bottom of it. The music starts with

the Hattifatteners’ call, which pushes

Moominpappa to depart. The journey is

dark and filled with magical elements.

Moominpappa learns that his new friends

are quite the quiet type, until a thunder-

storm energizes the silent seafarers.

The storm grows louder, the electricity

intensifies, and at its apex the

Hattifatteners begin to sing. The song

is void of words, but it’s clear that this

is their most spiritual ritual! The storm

subsides and Moomin-pappa has a

revelation. He returns home and the

Hattifatteners disappear into the

horizon, looking for the next storm.”

Jonne Valtonen

composer

Hattivattien salaisuus / The Secret of the Hattifatteners

19

Äkkiä jyrisee ukkonen

ja taivaankansi suuttuu

Tunnelma pienessä purressa

kuin sähköistyy ja muuttuu.

On kaikki punakeltaista

ja vielä kummempaa:

meri täynnä pieniä veneitä

kaukaa ja kauempaa.

Kohti laakeata luotoa

on kaikilla nyt suunta

Tämän täytyy olla se,

osa suurta salaisuutta!

Ote teoksesta Hattivattien salaisuus,

san. Nelli Nyman

All of a sudden

a rumble in the sky

A tiny wooden boat

begins to electrify

Colors unnatural

bear witness I may:

to a sea of boats

from far and further away

In unison, they leave

go to a skerry by the sea

A great big secret,

this must be!

Excerpt from the composition

The Secret of the Hattifatteners,

orig. Nelli Nyman, translation by Matias Puronlahti

Tove Jansson: Hattivattien salaisuus, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

The Secret of the Hattifatteners, Tales from Moominvalley, 1962

20

”Tädin kylmä välinpitämättömyys on

muuttanut lapsen kirjaimellisesti näkymät-

tömäksi. Hän sitoi lapsen kaulalle pienen

kilikellon tietääkseen, missä tämä milloinkin

liikkuu. Musiikki alkaakin kellojen helähdyksillä,

joiden saattelemana sellosolisti aloittaa

matkansa kohti näkyvää. Sellistin soittama

melodia häviää paikoitellen orkesterin alle

näkymättömiin, nousee jälleen esiin täyteen

mittaansa kasvaen — vain säikähtääkseen

takaisin läpikuultavaksi. Tiukujen helähtely

ja musiikin intensiteetti kasvaa, kunnes

sellisti löytää oman alkuperäisen äänensä

ja nousee sitä peittäneen orkesterin

sointujen ylle.”

Jonne Valtonen

säveltäjä

“The girl has been turned invisible by

the cold emotional neglect of her aunt.

She even hung a small bell on the child’s

neck to know where she is. And so the

music starts with small bells that are soon

accompanied by a cello making its way

towards the visible. The cellist’s melody

alternates between the strong and visible,

and the transparent and quiet.

The chime of the bells and the intensity

of the music grow until the cellist finally

finds their own voice, ascending above

the orchestra.”

Jonne Valtonen

composer

Näkymätön lapsi / The Invisible Child

Tove Jansson:

Kertomus näkymättömästä lapsesta, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

The Invisible Child, Tales from Moominvalley, 1962

21

”Tuula Karjalainen siteeraa kirjassaan

(Tove Jansson — Tee työtä ja rakasta, 2013)

itse Tovea, joka on kirjoittanut muistikirjaansa

näin: ”Näkymättömän lapsen tavoin minunkin

on opeteltava vihastumaan ja näyttämään se.

Luultavasti näytän sitä alussa liikaakin ja siksi

tarvitsen mahdollisuutta eristäytyä. Toivotta-

vasti minulle vähitellen kasvaa omat kasvot.”

Taiteen tehtävä onkin auttaa sekä sen tekijää

että kokijaa löytämään ”omat kasvonsa”:

reittinsä omiin syvimpiin tunteisiin, mielen

sisäisiin seikkailuihin ja ehkäpä selittämättö-

män kauneuden äärelle. Sellaisen kauneuden,

jonka tunnistaa ainoastaan taiteessa ja

toisinaan välähdyksenä rakkaan katseessa.”

Marika Vapaavuori

ohjaaja ja dramaturgi

“In her book (Tove Jansson — Work and Love

2014) Tuula Karjalainen quotes Tove who wrote

in her notebook: “Much like the invisible child,

I had to learn to get angry and to show it. I will

probably show it too much at first, and so for

that reason too I need a margin of isolation.

Hopefully my face will gradually grow on me.”

Art is a tool to help the creator and the viewer

discover their “own face”: their path to the

truest of emotions, adventures of the mind,

and possibly to the fountain of inexplicable

beauty. The kind of beauty only present in art,

and as glimpses in the eyes of those you love.”

Marika Vapaavuori

director

22

”Hemuli on täysin tympääntynyt toimiessaan

huvipuistossa lipunrei`ittäjänä. Hän haluaisi

vain rauhaa ja seesteistä elämää. Huvipuiston

lapset eivät rauhan hetkeä kuitenkaan

Hemulille suo, ja musiikki käynnistyykin lasten

äkkiväärällä melodialla. Lapset sinkoilevat

huvipuiston eri kohteissa ja meno muuttuu yhä

kaoottisemmaksi, kunnes lopulta pamahtaa! 

Taitekohdan raunioilta löytyy loppuunpalanut

Hemuli. Aikansa hengähdettyään ja asioita

pohdittuaan päästää Hemuli lapset takaisin

näyttämölle. Ehkäpä elämänilo onkin vielä

löydettävissä?”

Jonne Valtonen

säveltäjä

“Hemulen was utterly tired of being a ticket

hole puncher at the amusement park. All he

wished for was peace, quiet, and tranquility.

The children at the amusement park bring him

no such things, hence the music starts off with

the children’s dissonant melody. Much like

children darting between attractions, so does

the music progress more chaotic until finally

ending with a bang! Among the ruins, we find a

burnt-out Hemulen. After a period of rest and

consideration Hemulen lets the children back

on-stage. Perhaps there is still joy in life?”

Jonne Valtonen

composer

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta / The Hemulen Who Loved Silence

Tove Jansson:

Hemuli joka rakasti hiljaisuutta,

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

The Hemulen Who Loved Silence,

Tales from Moominvalley, 1962

23

”Tove Janssonin rakastettu Höstvisa

(suom. Syyslaulu) on pieni palanen

100-vuotiaan Suomen ääniraitaa, ja sen

elämän ohikiitävästä perusolemuksesta

kertova teksti sopii illan ainutkertaiseen

luonteeseen. Siksi se puolustaa paikkaansa

uutena sovituksena tuoreen, tätä iltaa

varten sävelletyn musiikin lomassa.

Marika Vapaavuori

ohjaaja

Tove Jansson’s Höstvisa is a small

glimpse into the 100-year-old

Finland’s musical identity, and it

encapsulates the idea that life is

fleeting — much like tonight, it only

happens once. That is why it was

re-arranged for tonight.

Marika Vapaavuori

director

Syyslaulu

Tove Jansson:

Muumipappa ja meri /

Moominpappa at sea, 1965

”Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin, mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.”

Säv. Erna Tauro, Sov. Jonne Valtonen

San. Tove Jansson, Suom. Esko Elstelä

”Perhaps now I love a little less,but still I love more than

you will ever know.”

Translation by Matias Puronlahti

24

Loppumatkan he juoksivat. Yli mäen,

sireenipensaiden välistä, suoraan portaille.

Siellä muumiperhe pysähtyi ja huokaisten

pitkään helpotuksesta ja turvallisuuden

tunteesta he seisoivat kaikki hiljaa ja

tunnustelivat millaista oli olla taas kotona.

Oli aivan kuin ennenkin.

Kuistin hieno kaide lehtisahaleikkauksineen oli

ehyt. Auringonkukka oli jäljellä. Vesitynnyri

samoin. Ja riippumatto oli vaalennut tulvan alla

niin että se oli lopultakin kauniin värinen. Yksi

ainoa vesilätäkkö kuvasti enää taivasta, ja se oli

sopiva uimapaikka pikku Myylle.

They ran the last bit. Up the slope, in among

the lilac bushes, straight to the front steps.

There the Moomins stopped, drawing a long

breath of relief and feeling what it felt like

to be at home. Everything felt right.

The beautiful fretwork railing on the verandah

was unbroken. The sunflower was there.

The water barrel was there. And the flood

wave had bleached the hammock to a really

nice color. Of the whole flood only a small

puddle was left near the front steps, a very

suitable swimming pool for Little My.

Oli aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut

ja kuin mitään vaarallista ei voisi enää tapahtua.

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

It was as if nothing had ever happened and

as if no danger could ever threaten them again.

Tove Jansson: Moominsummer Madness

Translation by Thomas Warburton

25

”Kappale jättää jäähyväiset aiempien

osien melodioille, jotka käyvät vielä kerran

esittäytymässä. Keskeisessä roolissa on

alkusoiton melodia, joka on nyt kasvanut,

hidastunut ja muuttunut juhlavaksi.

Lopun suurten sointujen jälkeen laskee ilta-

aurinko Muumilaakson ylle ja värjää sen

rikkumattomaan lepoon.”

Jonne Valtonen, säveltäjä

“Here we bid farewell to all the melodies as

they greet us for the last time. The focus is

on the prelude’s melody which has grown,

slowed down, and transformed into something

more festive. After the grand finale, the sun

sets over Moominvalley, bringing peace

and quiet with it.”

Jonne Valtonen, composer

Loppusoitto / Outro

Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti /

Comet in Moominland, 1951

”Lopulta laulut vaikenivat ja niityllä oli aivan

hiljaista. Kiiltomadot sammuivat, ja hitaasti,

hitaasti alkoi aamu sarastaa.”

Tove Jansson, Muumipeikko ja Pyrstötähti

At last the songs were ended and it was

quite still in the glade. The glowworms

went out one by one, and very slowly

the night crept toward morning.”

Tove Jansson, Comet in Moominland

26

Musiikki / Music JONNE VALTONEN

Kapellimestari / Conductor SANTTU-MATIAS ROUVALI

Ohjaus ja dramaturgia / Direction and dramaturgy

MARIKA VAPAAVUORI

Nelli Nyman, sopraano / soprano

Maria Ylipää, sopraano / soprano

Tero Harjunniemi, tenori / tenor

Kristian Lindroos, baritoni / baritone

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra

Poikakuoro Pirkanpojat / Pirkanpojat Boys’ Choir

Kuoron johto / Choir Director: Jouni Rissanen

Joona Pulkkinen, sello / cello

Minna Tervamäki, tanssi / dance

Kertojat / Narrators: Jarmo Koski & Armi Toivanen

Ääninauhan kertojat / Audiotape narrators:

Tove Jansson & Liinu Anttonen

Puvustus / Costumes: Tiia Lehtonen

Maskeeraus / Make-up: Johanna Vänttinen

Valosuunnittelu / Lighting designer: Ville Syrjä

Äänisuunnittelu / Sound designer: Heikki Lehtonen

Tehosteäänisuunnittelu / Sound effect designer: Niklas Vainio

Näyttämötekniikka / Stagecraft:

Tani Tamminen & Samuli Happo

Projisointi / Projection: Marika Lehtoaro

Käsiohjelman suunnittelu / Programme design:

Jaani Haapasalo, Anna-Kaisa Noki & Maija Leino

Käännökset / Translations: Matias Puronlahti

Taitto / Layout: Mako Niemelä

Tuottajat / Producers: Timo Suomi & Suvi Leinonen

Kiitokset / Special Thanks to:

Moomin Characters, Tampereen taidemuseo, Fiskars

Kirsi Hieta, Helena Hiilivirta, Sophia Jansson

Meri Kallio, Tuula Karjalainen, Mirja Muurimaa

Taina Myllyharju, Aki Silvennoinen, Taina Väisänen

Lähteet / Sources:

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus /

Moominsummer Madness (1957)

Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

Tales from Moominvalley (1962)

Tove Jansson: Muumipappa ja meri /

Moominpappa at Sea (1965)

Sirke Happonen: Muumiopas (2012)

Tuula Karjalainen: Tove Jansson – Tee työtä ja rakasta /

Tove Jansson – Work and Love (2013)

Tuotanto / Production

Tampere-talo & Tampere Filharmonia

Tampere Hall & Tampere Philharmonic Orchestra

Kansi / Cover: Tove Jansson:

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia /

Tales from Moominvalley (1962)

Alkuperäiset taideteokset / Original Artworks by

Tove Jansson. Muumimuseo, Tampereen taidemuseon

Muumilaakson kokoelmat /Moomin Museum,

Tampere Art Museum Moominvalley Collection.

©Moomin Characters™

Suuri avajaisjuhlakonsertti The Grand Opening Gala Concert 9.8.2017

To

ve J

an

sson

: Mu

um

ipap

pa ja

me

ri / Mo

om

inp

ap

pa a

t Se

a, 19

65

27

Jonne Valtonen valmistui TAMK:sta säveltäjäksi vuonna 2008 ja musiikin-teorian opettajaksi vuonna 2013. Valtosen työkenttään on kuulunut mm. elektronimusiikin ja teatterimusiikin säveltämistä sekä opetustehtäviä. Viime vuosien päätyönä on ollut pelimusiikin säveltäminen, orkestroiminen ja sovittaminen sinfoniaorkestereille. Näitä konsertteja ovat esittäneet mm. Tampere Filharmonia, Tokion filharmonikot sekä Lontoon sinfoniaorkesteri, joka myös äänitti yhden konserttikokonaisuuden (Final Symphony, Abbey Road Studios, 2014).

Jonne Valtonen graduated, as a composer in 2008 and as a music theory teacher in 2013, from the Tampere University of Applied Sciences. Valtonen has experience in composing theatre and electronic music, as well as in teaching. During the past few years he has mainly worked on video game music, orchestration, and composition for the symphony orchestra. These compositions have been performed by the Tampere Philharmonic Orchestra, the Tokyo Philharmonic Orchestra, and the London Symphony Orchestra, the latter also recorded one of the concerts (Final Symphony, Abbey Road Studios, 2014). Santtu-Matias Rouvali aloitti orkesterinjohdon opinnot Sibelius-Akatemiassa 2007 ja on toiminut Tampere Filharmonian ylikapellimestarina vuodesta 2013. Suomen kapellimestarikärkeen kuuluva Rouvali on kysytty nimi myös kansainvälisillä estradeilla. Syksyllä 2017 hän aloittaa Göteborgin filharmonikkojen ylikapellimestarina Tampereen orkesterin rinnalla. Lisäksi hän vierailee säännöllisesti Lontoon Philharmonia-orkesterissa, Tukholman kuninkaallisessa orkesterissa sekä Ranskan radion orkesterissa ja on johtanut mm. Los Angelesin filharmonikkoja ja BBC Symphonya. Santtu-Matias Rouvali began his studies as a conductor at the Sibelius Academy in 2007 and has worked as the lead conductor of the Tampere Philharmonic Orchestra since 2013. Rouvali, being among the top conductors in Finland, has also gained fame on international stages. In fall of 2017 he starts as the lead conductor of the Gothenburg Symphony Orchestra, leading the two orchestras side-by-side. He also regularly performs with the London Philharmonic Orchestra, the Royal Stockholm Philharmonic Orchestra, and the French radio orchestra. In addition, he has led the Los Angeles Philharmonic and the BBC Symphony, among others.

28

Marika Vapaavuori valmistui teatteritaiteen maisteriksi Suomen Teatterikorkeakoulusta 1999. Vapaavuori on ohjannut suurimmissa suomalaisissa teattereissa kuten Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Tampereen Teatterissa sekä Turun Kaupunginteatterissa. Hän on myös käsikirjoittanut useita näytelmiä, konsertteja ja televisioituja suurtapahtumia kuten Suomen itsenäisyys- päivän juhlakonsertin 2013. Muumimuseon avajaiskonsertti on Vapaavuoren yhdeksäs ohjaus Tampere-talossa. Marika Vapaavuori graduated with a Master of Arts (Theatre and Drama) from the Theatre Academy of the University of the Arts Helsinki in 1999. Vapaavuori has directed in the major theatres in Finland, including the Helsinki City Theatre, the Tampere Worker’s Theatre, the Tampere Theatre, and the Turku City Theatre. She has also written multiple plays, concerts, and televised events such as the Finnish independence day concert in 2013. This concert will be her ninth production at Tampere Hall.

Nelli Nyman on tamperelainen musiikkipedagogi ja teatterimuusikko. Opetus- ja esiintymistöiden rinnalle on noussut viime aikoina myös kirjoittaminen, ja Nyman onkin ollut sanoittamassa myös tämän avajaisjuhlakonsertin laulutekstejä.

Nelli Nyman is a theatre musician and music teacher from Tampere. In addition to teaching and performing, she has also worked as a writer in the past years. Nyman wrote some of the lyrics for the opening concert's songs

Maria Ylipää on monipuolinen näyttelijä ja laulaja, joka tunnetaan erityisesti musiikkiteatterirooleistaan, viimeisimpänä pääroolistaan musikaalissa Kristina från Duvemåla. Hän on työskennellyt useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa, joista tuorein työ rikosdraamassa ”Aallonmurtajat” nähdään syksyllä 2017. Lisäksi hän on tehnyt useita äänirooleja animaatioissa. Ylipää tunnetaan myös upeaäänisenä laulajana, joka esiintyy laaja-alaisesti niin jazz-kokoonpanoissa kuin sinfoniaorkesterin solistinakin. Ylipää julkaisi ensimmäisen soololevynsä Onerva vuonna 2013.

29

Maria Ylipää is a multitalented actress and singer, most known for her roles in musical theatre, her last role being the lead in the musical Kristina från Duvemåla. She has worked in many TV-shows and movies, most recently in “Aallonmurtajat”, a crime drama airing in the fall of 2017. In addition, she has done extensive voice acting in animation. Ylipää is also known for her strong vocals, and has performed in jazz ensembles as well as a vocalist for symphony orchestras. Ylipää released her first solo album Onerva in 2013. Tero Harjunniemi on tamperelainen tenori. Harjunniemen monipuolinen repertuaari koostuu oopperasta, operetista, musikaalista, italialaisista lauluista ja omasta tuotannosta. Hän on luonut uraa ympäri Suomea maakuntaoopperoissa ja teattereissa, muun muassa Suomen Kansallis-oopperan Oopperan kummituksessa, Tampereen Oopperan Madame Butterflyssa sekä Tampereen Teatterin Les Miserables -musikaalissa Jean Valjeanin roolissa. Tänä syksynä hänet nähdään Tampereen Teatterin Cats -musikaalissa. Tero Harjunniemi is a tenor from Tampere. His multifaceted repertoire consists of opera, operetta, musicals, Italian songs, and his own productions. He has built his career in regional operas and theatres around the country, appearing in productions such as The Finnish National Opera’s Phantom of the Opera, the Tampere Opera’s Madame Butterfly, as well as in Tampere Theatre’s musical Les Miserables in the role of Jean Valjean. This fall he can be seen in Tampere Theatre’s musical Cats.

Kristian Lindroos valmistelee paraikaa laulun maisteriopintojaan Sibelius-Akatemiassa. Hän on täydentänyt opintojaan myös Venetsiassa sekä Accademia del Belcanto ”Rodolfo Celletti” -laulukurssilla. Lindroos on esiin-tynyt oopperoissa sekä Suomessa että Euroopassa ja voitti Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan vuonna 2016. Lindroos tulee laulajasuvusta: hänen isänsä on basso Petri Lindroos ja isoisänsä tenori Peter Lindroos. Kristian Lindroos is currently working on his Master of Arts in singing at the Sibelius Academy. He has done supplementary studies in Venice as well as taken part in the Accademia del Belcanto “Rodolfo Celletti” singing course. Lindroos has performed in operas both in Finland and in Europe, and won the Lappeenranta singing competition men’s division in 2016. Lindroos comes from a family of singers: his father was Petri Lindroos, bass, and his grandfather was Peter Lindroos, tenor.

30

Joona Pulkkinen on sellisti, joka on esiintynyt lukuisten orkesterien, kuten Aurora Symphony Orchestran, Radion sinfoniaorkesterin ja Brysselin La Monnaie -orkesterin solistina. Hän on toiminut Tampere Filharmonian soolosellistinä vuodesta 2014. Kaudeksi 2015–2016 Pulkkinen valittiin taiteilijaksi Gautier Capuçonin ohjauksessa toimivaan Classe d’Excellence de Violoncelle -ohjelmaan Pariisissa. Pulkkinen soittaa Charles Adolphe Gand -selloa vuodelta 1855. Joona Pulkkinen is a cellist who has performed with multiple orchestras including the Aurora Symphony Orchestra, the Finnish Radio Symphony Orchestra, the La Monnaie Orchestra in Brussels, and the Tampere Philharmonic Orchestra. Pulkkinen was selected as an artist into the Classe d’Excellence de Violoncelle program run by Gautier Capuçon in Paris for the 2015-2016 season. Pulkkinen plays the Charles Adolphe Gand cello from 1855.

Minna Tervamäki on balettitanssija ja koreografi, joka on tehnyt mittavan uran Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana ja esiintynyt uransa aikana lähes kaikissa arvostetuimmissa klassisen baletin päärooleissa. Tervamäki tunnetaan myös omista koreografioistaan, poikkitaiteellisesta yhteistyöstään sekä kehonhuoltoon ja hyvinvointiin keskittyvästä opetustyöstään.

Minna Tervamäki Is a ballet dancer and a choreographer. She has an extensive career as the principal dancer of the Finnish National Ballet, and has performed in nearly all of the prestigious lead roles of classical ballet. Tervamäki is also known for her own choreographies, her collaboration with the arts, and her teachings focusing on bodily health.

Poikakuoro Pirkanpojat on vuodesta 1970 asti vaalinut ja kehittänyt eurooppalaista poikakuorokulttuuria Pirkanmaan alueella. Kuoron piirissä toimii n. 80 kouluikäistä poikaa ja nuorta miestä. Pirkanpoikien ohjelmisto painottuu kirkkomusiikkiin, mutta kuoro esittää myös nykymusiikkia, jazzia ja pop-kappaleita. Jouni Rissanen on toiminut Poikakuoro Pirkanpoikien päätoimisena taiteellisena johtajana vuodesta 2011 lähtien.

31

Pirkanpojat Boys’ Choir has cherished and maintained the European boy choir culture in the Pirkanmaa region from the year 1970. The choir consist of approximately 80 school-aged boys and young adults. Their repertoire focuses on church music, but they perform contemporary music, jazz and pop music as well. Jouni Rissanen has been the art director of Pirkanpojat Boys’ Choir since 2011.

Jarmo Koski on helsinkiläinen freelance-näyttelijä, joka on tehnyt pitkän uran teatterin, radion, television, elokuvan ja animaatiodubbausten parissa, muun muassa muumituotannoissa. Parhaiten hänet tunnetaan Seppo Taalasmaan roolityöstään Salatut elämät -sarjassa. Jarmo Koski is a freelance actor from Helsinki with a long career in theatre, radio, television, film, and animation dubbing, the latter in Moomin productions. He is best known for his role as Seppo Taalasmaa in Salatut Elämät, a Finnish soap opera. Armi Toivanen on helsinkiläinen freelancer-näyttelijä, joka tuli monelle tutuksi tv-sarjasta Putous. Toivanen on vieraillut lukuisissa teatteri-tuotannoissa Helsingissä ja Tampereella. Hänet palkittiin parhaan nais-näyttelijän Venlalla vuonna 2012, ja pääosa elokuvassa 21 Tapaa pilata avioliitto toi hänelle Jussi-ehdokkuuden vuonna 2013. Viimeksi Toivanen on nähty mm. elokuvissa Elämältä kaiken sain, Päin seinää sekä tv-sarjassa Hinnalla millä hyvänsä. Armi Toivanen is a freelance actor from Helsinki, known by many Finnish people for her role in the TV-show Putous. Toivanen has guest starred in multiple theatre productions both in Helsinki and in Tampere. She was awarded with the best actress award (Venla) in 2012, and nominated for her lead in the movie 21 tapaa pilata avioliitto (21 Ways to Ruin a Marriage) in 2013. In the last years, she has been seen in Finnish films such as Elämältä kaiken sain, Päin seinää, and in the TV-show Hinnalla millä hyvänsä.

32

33

Tampere Filharmonia on ylikapellimestarinsa

Santtu-Matias Rouvalin johdolla vetänyt

viime kausina Tampere-talon Ison salin täyteen

lukuisina iltoina. Tampere Filharmonia on 97

muusikon vahvuudellaan ainoa täysmittainen

sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella.

Orkesterin koti on Tampere-talon yli 1800

-paikkaisessa Isossa salissa.

Orkesteritoimintaa Tampereella on ollut jo

yli sadan vuoden ajan. Orkesteri kunnallistettiin

vuonna 1947 ja vuonna 2002 nimi vaihdettiin

Tampereen kaupunginorkesterista Tampere

Filharmoniaksi. Sinfoniakonserttien lisäksi

orkesteri soittaa balettia Tampere-talossa ja

on mukana Tampereen Oopperan

produktioissa sekä Tampere Biennalessa.

Tampere Filharmonia toimii aktiivisesti

musiikkikasvatuksen parissa; useat tuhannet

koululaiset käyvät vuosittain tutustumassa

orkesterin toimintaan. Orkesterilla on myös

oma jo yli 20-vuotias kamarimusiikkisarja.

Keväällä 2017 Tampere Filharmonia teki

menestyksekkään viiden konsertin Japanin

kiertueen.

The Tampere Philharmonic Orchestra led by

chief conductor Santtu-Matias Rouvali has

filled the Main Auditorium of Tampere Hall

multiple times in the last 3 seasons. The

Tampere Philharmonics is the only full-sized

orchestra outside the capital, consisting of 97

musicians. They reside at Tampere Hall’s Main

Auditorium, which holds more than 1800 seats.

Tampere has had orchestral activities for

over a hundred years. The orchestra was

municipalized in 1947, and the name was

changed from the Tampere City Orchestra

to the Tampere Philharmonic Orchestra in

2002. In addition to symphony concerts,

the orchestra plays ballet at Tampere Hall,

and actively participates in productions

made by Tampere Opera, as well as in Tampere

Biennale. Organising educational projects and

various events for young people is also

characteristic of the Tampere Philharmonic

Orchestra. In addition, the ochestra has its

own long-running chamber music series titled

Afternoon of Fauns. In the spring of 2017

the orchestra performed five successful

concerts on a tour in Japan.

Tampere Filharmonia / Tampere Philharmonic Orchestra

34

I-VIOLIN

Pulakka Pekko

(I. CONCERT MASTER)

Chausovskii Anton

(ALTERNATING

1. CONCERT MASTER)

Itkonen Maria

(3. CONCERT MASTER)

Marttila Riikka*

Nuora-Loijas Liina***

Tuominen-Heroja Kati

Heinonen Siri

Wiklund Martti

Torkkeli Vitali

Hannikainen Raimo

Nikkanen Katri

Szalay István

Antola Lea

Laaksonen Lotta

Nordman Jaakko

Ayazyan Tatevik

Iacovache-Pana Adriana

II-VIOLIN

Tullila Kimmo*

Kuula Heidi**

Parviainen Hanna***

Hallila Riitta

Korpela-Pulkkinen Kirsi

Kilpinen Elina

Hannikainen Heikki

Hannikainen Antti

Tulisalmi Pirjo

Angervo Anna

Suuronen Eeva-Liisa

Lilientale-Birzniece Kristine

Tullila Sanna

Jaakkola Leena

VIOLA

Slobodjaniuk Mikhail

(SOLO VIOLA)

Balázs György*

Kivivuori Kimmo***

Saari Tarja-Leena

Hautakangas Marianne

Nachtigall Taavi

Hannikainen Heili

Korhonen Anne

Sorokina Elisabete

Savolainen Lauri

Tiainen-Hammo Anni

CELLO

Pulkkinen Joona

(SOLO CELLIST)

Kankkunen Lauri*

Saari Panu tp

Jämsä Miika

Liukko Sampo

Lamminmäki Tuija

Välimäki Virpi

Birznieks Reinis

Sipilä Elina

Juuti Maija

CONTRABASS

Uimonen Jarkko*

Mäkiharju Petri**

Armio Joni***

Kleemola Juha

Kinnunen Tuomo

Huhtinen Pentti

Laulaja Antti

Lehtinen Heikki

FLUTE

Vivolin Malla tp

Johnson Nina***

Planman Seppo

OBOE

Moré Coloma Cristian*

Ala Juha**

Pöyhönen Heikki***

Nikkanen Kari

CLARINET

Hyväkkö Jarmo*

Reding Mark**

Pesonen Janne***

Näätänen Reetta

BASSOON

Dmitriev Aleksei*

Veryukhanov Aleksandr**

Cozma Alexandru***

Wosinski Marcin

FRENCH HORN

Mäkimattila Aleksi*

Ponkala Ismo

Suuronen Jouni**

Tiitinen Pasi***

Ruskeepää Timo

Koskela Pauliina

TRUMPET

Silinskas Jonas*

Välimäki Aki***

Kilpinen Tapio

TROMBONE

Hirvonen Antti*

Silinskas Vygantas**

Kapustin Mikhail***

Hostikka Olavi

TUBA

Miettunen Harri*

TIMPANI

Laukkanen Tiina*

Fodor Péter***

PERCUSSION

Kurri Jyri*

Oravakangas Tuomo***

HARP

Vartiainen Kirsti*

* principal

** alternating principal

*** assistant principal

tp temporary principal

35

Ole mukanakulttuurinaitiopaikalla

Lataa lisääsisältöä elämään.

Suomen suurin naisten kuukausilehti.

Tyylillä ja tunteella.

★★

★ ★

★★★

■ PIR

JO N

UO

TIO ■

TELLERV

O KO

IVISTO

■ M

AR

IAN

NE H

EIKK

ILÄ ■

AN

U PEN

TIK ■

VU

OSIH

OR

OSKO

OPPI ■

SAN

NA

STELLAN

JA FA

DE

Tyylillä

ja tu

nteella

.

eeva 2017 TA

MM

IKUU

Suomen suurin naisten kuukausilehti. Tyylillä ja tunteella.

TAMMIKUU 2017

Hinta 8,90

Pihla Viitala tyylikäs Suomi-muoti

Marianne Heikkilä

”Heikkouden paljastaminen

on ollut minulle vaikeaa”

Auli Turtiainen

”Seksi ja liikunta

auttoivat toipumaan

syövästä”

Tellervo

Koivisto”Olen nyt Maunon

omaishoitaja”

Juttusarjat:

PerillisetWhitney Houstonin

ja tyttären kohtalo

Minä lemmikkini

Sanna Stellan ja

Fade-koira

+ &

&

Markku Mannisen

vuosi- horoskooppi

Anu Pentik Pohjoisen

luonnon

ruokajuhla

Pirjo Nuotio”Lapsuus teki

minusta selviytyjän”

Äänestä Vuoden

Eeva

&

eeva.fi

ev_Pohjalaisia_74x150_4v.indd 1 30.1.2017 10.26

36

POHJOISEN MAKUELÄMYKSIÄ

Lapland Hotels Tampere Yliopistonkatu 44 | p. 03 383 0000

www.laplandhotels.com

KITCHEN & BAROP Tampere

Yhdessä hyvä tulee.

IRTI ARJESTA TAMPERE FILHARMONIAN SYKSY 2017 MYYNNISSÄ NYT

TAMPERE FILHARMONIA

SINFONIAKONSERTIT 25/19/12/6 €KAMARIKONSERTIT 12/6 €LAPSIPARKKI 6/8 €

www.tamperefilharmonia.fi

Lisätiedot ja esityspäivät: www.tampere-talo.fi/veljenivartija

YKSI PERHE. KAKSI RINTAMAA. OOPPERA VIHASTA JA ARMOSTA.

VÄKEVÄ TEOS VUODEN 1918 SUOMESTA JA SISÄLLISSODAN DRAMAATTISISTA TAPAHTUMISTA TAMPEREELLA.

TAMPEREEN OOPPERAN

KANTAESITYS TAMPERE-TALOSSA

PE 16.2.2018 KLO 18.30

Musiikinjohto: Santtu-Matias Rouvali Libretto ja ohjaus: Tuomas Parkkinen Puvut: Tarja Simonen Lavastus: Kati Lukka Valosuunnittelu: Ville Syrjä

Tampere FilharmoniaTampereen Oopperan kuoro

RooleissaTuuli Takala, Ville Rusanen, Tuomas Katajala, Juha Kotilainen, Päivi Nisula, Erica Back, Virpi Räisänen, Suvi Väyrynen, Tuomas Pursio

Liput alk. 66/86/98 €, myös eläkeläis- ja ryhmälippuja

Tampere-talon lipunmyynti 0600 94500 (1,98 €/min. + pvm)

Hämeenkatu 14 B, Tampere010 346 2000