T I L I N P Ä Ä T Ö S Valtuusto 28.5 - Kalajoki...Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina alkuvuonna 2017 seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20,

1

KALAJOEN KAUPUNKI

T I L I N P Ä Ä T Ö S

2 0 1 7

Kaupunginhallitus 26.3.2018

Valtuusto 28.5.2018

2

Sisällysluettelo

1. TOIMINTAKERTOMUS ......................................................................................................................... 1

1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa .................................................................................. 1 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus ............................................................................................................................... 1 1.1.2. Kaupungin hallinto .............................................................................................................................................. 5 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .............................................................................................. 10 1.1.4. Yleinen taloudellinen kehitys .......................................................................................................................... 11 1.1.5. Olennaisimmat tapahtumat kunnan taloudessa ja toiminnassa ................................................................ 13 1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä .............................................................................................. 24 1.1.7. Kunnan henkilöstö ............................................................................................................................................ 29 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen

vaikuttavista seikoista .................................................................................................................................................... 29 1.1.9. Ympäristötekijät ................................................................................................................................................ 32 1.1.10. Muut ei taloudelliset asiat ........................................................................................................................... 33 1.1.11. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä ................................................................. 33 1.1.12. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ................................................................... 37 1.1.12.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................................................................. 37 1.1.12.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ....................................................................................................... 38 1.1.12.3. Tase ja sen tunnusluvut .............................................................................................................................. 39 1.1.12.4 Kaupungin kokonaistulos ja menot ........................................................................................................... 42 1.1.13. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous ....................................................................................................... 43 1.1.13.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ................................................................. 43 1.1.13.2. Konsernin toiminnan ohjaus ....................................................................................................................... 44 1.1.13.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................................................................. 44 1.1.13.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ....................................................................... 45 1.1.13.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ........................................................................................ 46 1.1.13.6. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................................................... 49 1.1.13.7. Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ......................................................................................... 50 1.1.13.8. Konsernitase ja sen tunnusluvut ................................................................................................................ 51 1.1.14. Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet ................................................................ 53 1.1.14.1. Tilikauden tuloksen käsittely ...................................................................................................................... 53 1.1.14.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet ..................................................................................................... 53

1.2. Talousarvion toteutuminen ......................................................................................................................... 54 1.2.1. Käyttötalousosan toteutuminen ...................................................................................................................... 54 1.2.1.1. Hallintopalvelut ............................................................................................................................................. 54 1.2.1.2. Kehittämispalvelut ........................................................................................................................................ 74 1.2.1.3. Hyvinvointipalvelut/Sivistyslautakunta ...................................................................................................... 87 1.2.1.4. Hyvinvointipalvelut/Perusturvalautakunta .............................................................................................. 102 1.2.1.5. Tekniset palvelut ........................................................................................................................................ 121 1.2.2. Tuloslaskelman toteutuminen ....................................................................................................................... 144 1.2.3. Investointiosan toteutuminen ........................................................................................................................ 146 1.2.4. Rahoitusosan toteutuminen .......................................................................................................................... 154 1.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta ........................................................................... 155

2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ........................................................................................................... 158

2.1. Tuloslaskelma .............................................................................................................................................. 158

2.2. Rahoituslaskelma........................................................................................................................................ 159

2.3. Tase ............................................................................................................................................................... 160

3

2.4. Konsernituloslaskelma .............................................................................................................................. 162

2.5. Konsernirahoituslaskelma ........................................................................................................................ 163

2.6. Konsernitase ............................................................................................................................................... 164

3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ................................................................................................ 166

3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ....................................................................................... 166 3.1.1. Kaupungin tilinpäätöstä koskevat liitetiedot ................................................................................................ 166 3.1.2. Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot ..................................................................................................... 167

3.2. Tuloslaskelman liitetiedot ......................................................................................................................... 168

3.3. Taseen liitetiedot ........................................................................................................................................ 171 3.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot .......................................................................................................... 171 3.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ........................................................................................................ 175

3.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................................................... 177

3.5. Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot ................ 179

3.6. Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta ................................................................................................... 180 3.6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma ................................................................................................................ 180 3.6.2. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma .......................................................................................................... 181 3.6.3. Vesihuoltolaitoksen tase ................................................................................................................................ 182

4. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ............................................ 183

4.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista ............................................................................. 183

4.2. Tositelajit ...................................................................................................................................................... 183

5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ..................................................................................... 185

5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus ....................................................................................................................... 185

5.2. Tilinpäätöksen merkinnät .......................................................................................................................... 185

1

1. Toimintakertomus

1.1. Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa

1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Poikkeuksellisen suuri murros testaa uudistumiskykymme.

Maakuntauudistus muuttaa rajusti julkista palvelujen järjestämistapaa Valmisteilla oleva maakuntauudistus tule muuttamaan ennenäkemättömällä tavalla julkisten palvelujen järjestämistapaa Suomessa. Karkeasti puolet kunnallisesta palvelujen järjestämistehtävistä siirtyy uusien perustettavien maakuntien järjestettäviksi. Kalajoen osalta tämä tarkoittaa sitä, että kalajokiset voivat reilun kolmen prosentin ääniosuudella omalta osaltaan äänestää ehdokkaita tulevaan maakuntavaltuustoon. Realismia lienee, että Kalajoelta ei tulevassa maakuntavaltuustossa istu kovin monta edustajaa. Tällaisessa tilanteessa korostuu sen merkitys, että valittavilla henkilöillä on hyvä kyky verkostoitua ja eduksi on, jos on jo valmiiksi olemassa olevia sidosryhmäsuhteita. Tuleva maakunta tulee päättämään muun ohessa palveluverkosta, jolloin olisi äärimmäisen tärkeää päästä osallistumaan keskeisiin poliittisiin valmistelutehtäviin jo hallitustyöskentelyssä tai muissa keskeisissä toimielimissä. Kalajoella maakuntauudistus näkyy muun ohessa siten, että erinomaisesti kalajokisille palveluja tuottaneesta yli 1000 hengen henkilöstöstä noin puolet siirtyy tulevan maakunnan, maakunnan liikelaitoksen, maakunnan yhtiön tai yksityisen työnantajan palvelukseen. Jäljelle jäävä Kalajoen kaupungin organisaatio tulee myös muutoin sopeuttaa uuden organisaation laajuuden ja palvelutehtävän mukaiseksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä Kalajoki on linjannut tavoitteeksi sen, että palvelutuotantoa olisi jatkossakin Kalajoella. Tämäkin vaatii ennakkoluulotonta tarkastelua. Mikäli emme ajoissa selvitä vaihtoehtoja ja tee ratkaisuja on vaarana se, että palvelujen keskittyminen pois Kalajoelta on kaikista voimakkainta. Toivottavasti tunnistamme ennakkoluulottomasti myös niitä vaihtoehtoja, joissa on työpaikkojen lisääntymisen mahdollisuuksia. Kalajoen neuvotteluasetelmaa ja ratkaisuvaihtoehtojen valintaa helpottaa se, että palvelumme on pääsääntöisesti järjestetty erinomaisesti. Hyvä toimija on aina kiinnostavampi yhteistyökumppani ja edellytykset uuden menestyksen rakentamiselle ovat paremmat.

Tavoitteena yli 10 000 asukkaan seutukaupunkikeskus Yhdyskuntarakenne ja aluekehitys muuttuvat Suomessa vauhdilla ilman maakuntauudistustakin. Maakuntauudistuksen yhteydessä Kalajoella on äärimmäisen tärkeä huolehtia siitä, että paikkakuntamme on elinvoimainen ja kehityskykyinen. Kalajoki on yksi Pohjois-Pohjanmaan menestyvistä yli 10 000 asukkaan kaupungeista. Pohjois-Suomessa rannikkoalueelle on muodostunut parhaiten menestynyt alue, tarkastellaan sitten yritystoiminnan tai väestön kehitystä. Oulun seudun lisäksi erityisesti Kalajoen-Kokkolan-Ylivieskan -alueella on ollut erinomaista kehitystä. Fennovoiman jättihanke vahvistaa hienosti myös Kalajoen pohjoisen naapurialueen elinvoimaa.

2

Aluerakenteen muuttuessa ja maakuntauudistuksen yhteydessä Kalajoen kaltaisilla seutukaupungeilla on edelleen viisaasti toimien menestymisen mahdollisuuksia. Menestyminen edellyttää kuitenkin päämäärätietoista työtä ja rohkeita ratkaisuja, joilla huolehditaan kaupunkiorganisaation toiminnan taloudellisesta perustasta ja vetovoiman jatkuvasta kehittämisestä.

Vahva pohja, haasteita riittää Kalajoen kaupungilla on menestykseen vahva ja vakaa pohja. Kaupungin yrittäjyys on kaksi kertaa vahvempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Kaupungin tasapainossa oleva talous ja strateginen valinta panostaa toimenpiteisiin, joilla vauhditetaan paikkakunnan yritystoiminnan kehittymistä ja työpaikkojen syntyä ovat olleet jo pitkään kaupungin toiminnan perusta. Nämä linjaukset ovat vauhdittaneet 2000-luvulla Kalajoen myönteisen kehityksen kierrettä. Vaikka Kalajoki on kokoluokassaan selkeä menestyjä 2000-luvulla, viime vuodet ovat aiheuttaneet meillekin haastetta. Koko valtakunnassa ja myös meillä syntyvyys on laskenut ja ikärakenne muuttuu epäedullisemmaksi. Samaan aikaan aluekehitys ei automaattisesti tue sitä, että väestö- ja työpaikkakehitys olisi alueellamme positiivista. Kalajoellakin väestökehitys on pitkän kasvukauden jälkeen jo kolmatta vuotta lievästi miinuksella. Tällaisessa murrosvaiheessa jako menestyjiin ja menettäjiin tapahtuu entistäkin rajummin. Menestyminen ja kehityksen kääntäminen uudelleen positiiviseksi edellyttää rohkeita valintoja. Vakaalta taloudelliselta pohjalta meillä on paremmat edellytykset tehdä näitä onnistuneita valintoja, joilla Kalajoen myönteistä työpaikkakehitystä ja elinvoiman voimistumista vauhditetaan. Vakaalla taloudellista pohjalta pystymme myös parhaiten tarjoamaan kestävällä tavalla hyvät kunnalliset palvelut. Suomessa on surullisen paljon esimerkkejä kunnista, joissa muutamassa vuodessa näennäisellä palvelujen parantamisella ja päättämättömyydellä taloudellisesti merkittävissä asioissa on ajettu kunnan talous umpikujaan. Seurauksen on ollut pakon edessä saneeraus ja palvelujen raju karsiminen. Näennäisesti on menty palvelutuotantotarpeet kärkenä, mutta lopputuloksena on ollut palvelutason laskeminen heikommaksi kuin perustansa hyvin hoitaneilla kunnilla.

Ennätysmäärä hankkeita vireillä Yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä työstetyn matkailun kasvuohjelman toimenpiteet ovat hyvässä vauhdissa. Kesärannan ja Marinan kaavat ovat tulleet lainvoimaisiksi. Jo pelkästään nämä kaksi kaavaa laukaisevat yli 300 miljoonan euron yksityiset investoinnit. Valtatien 8 liikennejärjestelyt, uusi arkkitehtuuriltakin upea puurakenteine liikekeskus ja Hilmantorin toteutus parantavat matkailukeskuksen keskustan ja pääsisääntuloväylän toimivuutta ja ilmettä. Matkailukeskuksen voimakas kasvu tulee näkymään koko kaupungin elinvoiman vahvistumisena, palveluvarustuksen kehittymisenä ja väestönkasvuna. Kalajoelle valmistuu kesäksi 2018 Pohjois-Pohjanmaan eteläosan suurin kauppakeskus 2000-luvulla. Hankkeen myötä Kalajoen kaupallinen palveluvarustus kohenee merkittävästi ja kaupan alan työpaikkojen määrä lisääntyy. Kalajoki kulkee yhdyskuntarakenteen

3

kehittymisessä edelläkävijänä suuntaan, jossa paljon asiointia edellyttävät kaupan palvelut sijaitsevat ydinkeskustassa. Keskustaa elävöittää kaupallisten palvelujen lisääntymisen ohessa liikekeskuksen yhteyteen tulevat kulttuuritilat. Kunnallisalan kehittämissäätiön äskettäin julkaistussa selvityksessä todettiin, että kaksi eniten käytettyä kulttuuripalvelua ovat kirjasto ja elokuvat. Juuri näihin palveluihin Kalajoella tulee uudet ajanmukaiset tilat. Lisäksi esimerkiksi paikkakunnalla ansiokkaasti toimineille teatterintekijöille tulee keskeiselle liikepaikalle paremmat toimimisedellytykset. Kulttuuritiloissa on otettu oppia ja haettu hyvää verrokkia Ruotsin kulturhuset –konseptista. Kirjastotoimintojen esikuvana voidaan pitää Tukholman alueella kauppakeskuksen yhteydessä toimivaa maailman parhaaksi valittua Kistan kirjastoa. Luonnollisesti teemme Kalajoelle oman juuri meidän tarpeisiin kehitetyn toteutuksen. Liikekeskuksen toteutus on erinomainen jatko Kalajoen keskustaajaman ilmeen kohentamisessa. Ventelän pihapiirin kunnostus on hyvässä vauhdissa. Kalajoentie on uudistettu ja kaupungin tärkeimmän kadun ilmettä on uudistettu yhteistyössä Kalajoen yrittäjien kanssa. Kaikista tärkein keskusta uudistamistoimenpide on ollut Kalajoen Yrittäjien hallinnoima keskustahanke, jolla on tiivistetty eri toimijoiden yhteistyötä ja luotu keskustaan toinen toistaan kiinnostavampia tapahtumia. Lestijoen tulvasuojelua toteutettiin hyvässä yhteistyössä valtion kanssa. Hanke on Kalajoen kaupungin investointiohjelmassa erittäin suuri yksittäinen kokonaisuus, mutta välttämätön, jotta pystytään ennalta ehkäisemään alavalle maalle toteutettujen kaava-alueiden rakennusten kastuminen tulva-aikaan. Erittäin odotettu ja toivottu investointi oli kettuturkisten esikäsittelylaitoksen valmistuminen. Kalajoen vahvan tarhaustoimialan toimintaedellytyksiä paransi omalta osaltaan myös noin 800 000 euron bioarvolantahanke ja siihen liittyvät kiinteistöhankinnat ja uuden yritystoiminnan käynnistämistoimenpiteet. Kalajoen kaupunginvaltuusto päätöksen mukaisesti Kalajoelle toteutetaan yhtenäiskoulu Merenojan alueelle. Päätös oli onnistunut ja rohkea ratkaisu, jolla varmistetaan Kalajoen tasokkaiden sivistyspalvelujen edelleen kehittäminen. Merenojan yhtenäiskoulun yhteyteen tulee liikuntapuiston palveluvarustusta täydentämään uusi palloiluhalli. Monipuolisuudessaan urheilualueen ja koulun kokonaisuus on ainutlaatuinen. Yhtenäiskoulu tarjoaa paremmat puitteet perusopetukselle. Rakennushanke on samalla olennainen osa lukion vetovoiman edelleen kasvattamisessa. Laaja valikoima kielitarjontaa, aktiivinen kansainvälisyystoiminta sekä alueella esikuvana toimivan Kalajoen urheilu- ja kulttuuriakatemian toiminnan edelleen kehittämiselle avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia. Valtuuston päätöksen jälkeen Merenojan koulussa ilmeni siinä määrin vakavasti otettavia sisäilmaongelmia, että uudisrakentamisen osuutta jouduttiin huomattavasti kasvattamaan, jotta pystytään olemaan varmoja siitä, että uudet tilat ovat terveet ja toimivat. Toimintojen uudelleenjärjestelystä saatavat käyttötalouden säästöt ja kaupungin terve taloudellinen

4

tilanne mahdollistavat tämänkin investoinnin, mutta on syytä tunnistaa, että investoinneissa ja velkaantumisessa mennään Kalajoellakin äärirajoilla.

Kiitos kuluneesta vuodesta

Kalajoen kaupunki on maineensa veroinen. Voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen, millaista työtä olemme yhdessä tehneet. Kehitettävää ja mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä meilläkin kuitenkin riittää. Kalajoen asema ja rooli kasvavana hyvien palvelujen kaupunkina eivät ole itsestään selviä, vaan se on ansaittava ja hankittava. Menestys on monen tekijän summa ja me kaikki vaikutamme omalta osaltamme siihen, millainen maine Kalajoella on ja kuinka vetovoimaiseksi kotikaupunkimme mielletään. Lämmin kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, luottamushenkilöille sekä sitoutuneelle, osaavalle ja aikaansaavalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta. Jukka Puoskari Kaupunginjohtaja

5

1.1.2. Kaupungin hallinto

Kaupunginvaltuusto Kalajoen kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina alkuvuonna 2017 seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Pro Kalajoki 2, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 1, Vihreä Liitto r,p, 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1, Ryhmä Aho 1, Perussuomalaiset r.p. 1. Valtuuston kokoonpano 1.1.2017 – 31.5.2017 on ollut seuraava:

Märsylä Pekka maatilayrittäjä KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, koulunjohtaja KOK II vpj Tilus Riitta A. kunnanjohtaja, HTM KESK III

vpj Aho Erkki Yo-merkonomi Ryhmä Aho Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Halmeenpää Hanna biologian ja maantiedon lehtori VIHR Heikkilä Eeva-Liisa yrittäjä KESK Hietala Väinö kirvesmies, eläkeläinen VASL Hihnala Tarmo tuotantopäällikkö KESK Hänninen Sami opiskelija KESK Jyrinki Jouni toiminnanjohtaja KESK Kaattari Laura lastentarhanopettaja KESK Kinare Eero vapaa kirjoittaja, ex. yrittäjä VASL Murtoniemi Alpo ent. nuorisosihteeri, eläkkeellä KESK Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja, koulunjohtaja KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi PRO K Nivala Juha agrologi, talousneuvoja KESK Ojala Tapani insinööri, tuotantojohtaja KOK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Prittinen Anu kiinteistövälittäjä KESK Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Rautakoski Ossi yrittäjä KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo SDP Tolonen Juhani turkistarhaaja KESK Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK.

Huhtikuussa 2017 järjestetyissä kuntavaaleissa valittu uusi valtuusto aloitti toimintansa 1.6.2017. Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina loppuvuonna 2017 seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20, Kansallinen Kokoomus r.p. 4, Vasemmistoliitto r.p. 4, Vihreä Liitto r.p. 3, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p 2, Perussuomalaiset r.p. 1, Suomen Kristillisdemokraatit r.p 1.

6

Valtuuston kokoonpano 1.6.2017 – 31.12.2017 on ollut seuraava: Tilus Riitta A. kunnanjohtaja, HTM KESK pj Heikkilä Miika luokanopettaja KESK I vpj Arvo Jouko luokanopettaja, koulunjohtaja KOK II vpj Joensuu Lasse turkistarhaaja KESK III vpj Ainali Veli kanttori, eläkeläinen KD Alho Päivi koulunkäyntiavustaja, PLM VASL Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Ekoluoma Jenni operaattori, kemiantekniikan insinööri KESK Halmeenpää Hanna kansanedustaja, opettaja VIHR Heikkilä Hannu maatalousyrittäjä KESK Hihnala Vesa kenttäpäällikkö KESK Hukka Kauko eläkeläinen VASL Hänninen Sami opiskelija, yrittäjä KESK Isokääntä Arja matemaattisten aineiden opettaja VIHR Isopahkala Markku maanviljelijä KESK Kinare Eero ex. yrittäjä VASL Lauri Mikko eläkeläinen, yrittäjä SDP Myllylä Raili sosionomi KESK Mäntymäki Ritva luokanopettaja KESK Mölsä Sami toimistotyöntekijä KOK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Niemelä Mari sosionomi KESK Nikula Antti opettaja, FM KESK Nivala Juha agrologi, palvelupäällikkö KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Pernu Lek myyjä PS Puusaari Alpo FM, VTM KESK Rahja Jukka maitotilayrittäjä KESK Rahkola Juha toimitusjohtaja KOK Rahkola Mauno maanviljelijä KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Salmu Sami historian ja yhteiskuntaopin opettaja VIHR Siermala Jaana erityisopettaja KESK Suni Timo tuotantopäällikkö SDP Vuotila Aulis yrittäjä, eläkeläinen KESK.

Toimintavuonna 2017 kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 148 asiaa. Vuoden 2016 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 30.5.2017 samoin hallintosääntö hyväksyttiin 30.5.2017 ja vuoden 2018 talousarvio 18.12.2017. Vuoden aikana järjestettiin 12 valtuuston iltakoulua, joiden teemoina olivat mm. konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhteisöjen vuoden 2016 tilinpäätösten esittelyt, tilinpäätös 2016, Merenojan yhtenäiskoulun KVR-urakka tarjouspyyntö, viemärilaitos, Mäntyrinteen ja Himangan palvelukeskuksen rakennusten ja toiminnan myynti sekä vuoden 2018 talousarvio. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 16 valtuustoaloitetta. Kuntalaisaloitteita jätettiin toimintavuonna 2017 viisi. Muita aloitteita jätettiin toimintavuonna 2017 kolme.

7

Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on huolehtia Kalajoen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen kokoonpano 1.1.2017 – 31.5.2017 on ollut seuraava: Myllylä Raili emäntä, sosionomi KESK, pj Puusaari Alpo maanmittausinsinööri (AMK), FM KESK, vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Rahja Mikko maatalousyrittäjä KESK Niemelä Kullervo maanviljelijä KESK Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Tuliniemi Juha yrittäjä VASL Untinen Jorma kehitysinsinööri PRO K

Kaupunginhallituksen kokoonpano 1.6.2017 – 31.12.2017 on ollut seuraava: Rahkola Mauno maanviljelijä KESK, pj Hihnala Vesa kenttäpäällikkö KESK, vpj Alho Sirkka yliopistonopettaja, YTM VASL Pahkala Eija kuntohoitaja KESK Niemelä Mari sosionomi KESK Rahja Jukka maitotilayrittäjä KESK Saari Hanna yrittäjä KOK Suni Timo tuotantopäällikkö SD Säteri Meri KTM, FM, opettaja VIHR

Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Jukka Puoskari. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2017 aikana 26 kertaa ja käsitteli 377 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaosto kokoontui vuoden 2017 aikana 5 kertaa. Henkilöstöjaosto 1.1.2017 – 31.5.2017 Myllylä Raili pj Niemelä Kullervo vpj Kinare Eero Rahja Mikko Saari Hanna

1.6.2017 – 31.12.2017 Rahkola Mauno pj Rahja Jukka vpj Halmeenpää Hanna Niemelä Mari Saari Hanna

Kaupunginhallitus on nimennyt kaksi toimikuntaa vuonna 2017: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Puoskari Jukka pj Märsylä Pekka vpj Alho Sirkka Jyrinki Jouni Myllylä Raili

Niemelä Mari

Puusaari Alpo Rahkola Juha

8

1.6. 2017 – 31.12.2017 Puoskari Jukka pj Rahkola Maunu vpj Alho Sirkka

Myllylä Raili Rahkola Juha Salmu Sami Tilus Riitta A.

Maaseututoimikunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Vuotila Henna pj Hukka Kauko vpj Ketola Voitto Kupari Tuomas Pasanen Heidi Suvanto Anja Tuura Oskari

1.6.2017 – 31.12.2017 Nivala Juha pj Hukka Kauko vpj Ainasoja Kaija-Liisa Pernu Sanna Rahja Jukka Räihä Heidi Sarkkinen Marko

Kaupungin muut tilivelvolliset toimielimet ja niiden jäsenet Keskusvaalilautakunta

1.1.2017 – 31.5.2017 Nikupaavo Hanna pj Suni Lassi vpj Ikäheimo Ilpo Peltola Eila Väre Pekka

1.6.2017 – 31.12.2017 Nikupaavo Hanna pj Ojala Tapio vpj Ainali Veli Boren Mikko Hakkarainen Paula

Perusturvalautakunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Murtoniemi Alpo pj Valikainen Esko vpj Alho Päivi Heikkilä Eeva-Liisa Myllylahti Terttu Mäntymäki Ritva Nevalainen Tuomas Peltola Matti Tallila Ismo

1.6.2017 – 31.12.2017 Niemelä Kullervo pj Valikainen Esko vpj Alahimanka Tuija Alho Päivi Borén Leena Lahti Hannu Myllynen Eeva Nikula Antti

Sivistyslautakunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Nivala Juha pj Ainali Veli vpj Alajoki Sari Alho Tiina-Sisko Kaattari Laura Rautakoski Ossi Salmela Eeva Hänninen Sami Tuliniemi Jenni

1.6.2017 – 31.12.2017 Mäntymäki Ritva pj Isokääntä Arja vpj Hänninen Sami Mölsä Sami Nivala Juha Pasanen Markku Siironen Niko Siljander Kirsti Tilvis Aija

9

Tarkastuslautakunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Prittinen Anu pj Niemelä Mari vpj Hukka Kauko Karjalainen Reijo Lahti Hannu Nygård Heikki Peltola Eila Vuorinen Heli

1.6.2017 – 31.12.2017 Siermala Jaana pj Rahkola Juha vpj Borén Leena Haapasaari Markus Heikkinen Tapio Pöntiö Fanni Ulvi Mikko Urpilainen Anita

Tekninen lautakunta

1.1.2017 – 31.5.2017 Tarmo Hihnala pj Meri Säteri vpj Hihnala Sari Kurikkala Jani Siirilä Aila Suni Timo Tilvis Päivi Yrjänä Juha Vuotila Aulis

1.6.2017 – 31.12.2017 Isopahkala Markku pj Pöllä Markus vpj Ekoluoma Jenni Lauri Mikko Pöyhtäri Tomme Rahkola Jonna Siipola Maiju Tuliniemi Jenni Vuotila Aulis

Ympäristölautakunta 1.1.2017 – 31.5.2017 Oja Heikki pj Hilli Vuokko vpj Heikkilä Hannu Hihnala Seppo Isokääntä Minna Pernu Lek Siironen Niko

1.6.2017 – 31.12.2017 Heikkilä Hannu pj Hukka Kauko vpj Halla-aho Pauliina Kupari Iida Ojala Aku Rauha Juha Siirilä Aila

Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat vuonna 2017 Kaupunginjohtaja Puoskari Jukka Hyvinvointipalvelujohtaja Mäki-Leppilampi Anne Tekninen johtaja Raiman Marko Rakennustarkastaja Lehikoinen Jouko Ympäristötarkastaja Alatalo Aino Talousjohtaja Männistö Pirjo Henkilöstöjohtaja Saari-Somero Mari Tietohallintojohtaja Krank Sami Elinkeinojohtaja Himanka Miia Maaseutujohtaja Pulkkinen Antti Kaupunginsihteeri Juvonen Otso

10

1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys

Alueen asukaslukukehitystä vuonna 2017 2016 2017 Muutos Muutos %

Alavieska 2 639 2 610 -29 -1,1 % Haapavesi 7 098 6 971 -127 -1,8 % Kalajoki 12 586 12 514 -72 -0,6 % Kokkola 47 723 47 734 11 0,0 % Merijärvi 1 131 1 119 -12 -1,1 % Nivala 10 889 10 818 -71 -0,7 % Oulainen 7 514 7 472 -42 -0,6 % Pyhäjoki 3 188 3 189 1 0,0 % Raahe 25 010 25 002 -8 0,0 % Sievi 5 069 5 035 -34 -0,7 % Ylivieska 15 199 15 256 57 0,4 % Pohjois-Pohjanmaa 411 150 411 887 737 0,2 % Keski-Pohjanmaa 69 027 68 793 -234 -0,3 %

Alueen työllisyyskehitystä

Työttömät

12/2016 Työttömät

12/2017 Työttömyys%

12/2016 Työttömyys%

12/2017 Työvoima 12/2016

Työvoima 12/2017

ALAVIESKA 118 97 10,2 8,5 1 155 1 145 HAAPAVESI 411 341 13,5 11,5 3 045 2 974 KALAJOKI 625 514 11 9,2 5 666 5 601 KOKKOLA 2 614 2 025 11,9 9,2 21 894 21 934 MERIJÄRVI 43 46 9,6 10,8 447 426 NIVALA 586 475 12,8 10,7 4 571 4 448 OULAINEN 426 355 13,1 11,2 3 245 3 166

2013 2014 2015 2016 2017

Työttömyysaste, % (koko maa) 8,2 8,7 9,4 8,8 8,6 Ansiotaso /muutos % 2,1 1,4 1,3 1,2 0,2 Bruttokansantuotteen volyymi /m- % -0,8 -0,7 0,2 1,6 3,1 Julkisyhteisöjen velka BKT:sta 56,5 60,2 63,6 63,7 61,1 Veroaste, % BKT:sta 43,8 43,9 44,1 44,4 43,1 Julkinen kulutus 0,8 -0,2 0,4 0,2 0,1 Yksityinen kulutus -0,3 0,5 1,3 1,9 1,9 Investoinnit -7,1 -3,9 -2,2 4,1 5,6 Rahan arvon muutos, % 1,5 1,1 -0,2 0,4 0,8 Korot % Lyhytaikainen 3 kk 0,2 0,2 0,0 -0,3 -0,3 10 vuotta 1,9 1,4 0,7 0,4 0,6

Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Asukasluku Kalajoella 12644 12632 12615 12 586 12 514

Avoimet työpaikat 54 56 62 42 62 Työttömyysaste 9,6 10,7 10,9 10,4 8,6 Työttömät työnhakijat 552 610 619 625 514 Alle 25 v työttömät työnhakijat 80 91 89 80 101 Yli 50 v työttömät työnhakijat 215 234 239 218 193 Yli vuoden työttömänä olleet 96 115 139 148 115

Rakennusvalvonnan lupapäätökset 218 251 185 168

11

PYHÄJOKI 154 126 11,4 9,8 1 352 1 286 RAAHE 1 541 1 301 14,1 12,2 10 902 10 626 SIEVI 252 177 12,6 8,9 2 000 1 994 YLIVIESKA 928 778 13,5 11,3 6 867 6 864

1.1.4. Yleinen taloudellinen kehitys

Maailmantalouden myönteiset näkymät ovat vahvistuneet ja kasvu on laaja-alaista. Erityisesti Euroopassa talouskehitys on ollut ennakoitua parempaa. Maailmankauppa kasvoi v. 2016 loppupuolella erittäin nopeasti pitkälti kehittyvien maiden vetämänä. Vuoden 2017 keväällä kasvu hidastui Aasiassa. Maailmankaupan kasvun suhde kokonaistuotannon kasvuun on suurempi kuin viime vuosina, mutta pienempi kuin viime vuosikymmenellä. Yhdysvaltojen talouden kasvu on jatkunut nopeana vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Erityisesti teollisuuden uudet tilaukset osoittavat vahvaa kasvua, joskin uusien vientitilausten suhteen odotukset ovat maltillisempia. Inflaationäkymät ovat vielä maltillisia. Euroalueen vahva kasvu jatkuu, luottamus on korkealla ja investoinnit ovat elpyneet lähelle kriisiä edeltävää tasoa. Työllisyystilanne on hyvä, mutta kuten Yhdysvalloissa, palkkakehitys on useissa maissa yhä maltillista, mikä heijastuu ostovoiman vaatimattomana kasvuna ja vaimeina inflaatio-odotuksina. Tästä huolimatta kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat useissa maissa myönteisiä. Vuonna 2017 Suomen BKT:n kasvun ennustetaan nopeutuneen 3,1 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana, asuntorakentamisen suhdannetilanteessa ei näy vielä rauhoittumista ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Työttömyysaste ei alentunut alkuvuonna juuri lainkaan, mutta on syksyllä kääntynyt jälleen laskuun. Työllisyys on parantunut selvästi talouskasvun kiihtyessä, vaikka työn tuottavuus on kohentunut huomattavasti. Inflaatio jää alhaiseksi, vaikka se kiihtyy loppuvuotta kohden energian hintojen vetämänä

Hallitus on asettanut tavoitteeksi julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisen, työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavien päätösten tekemisen. Työmarkkinoiden tilanne koheni hieman ja koko vuoden työttömyysaste laski 8,6 prosenttiin (v. 2016, 8,9 %). Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut nopeasti kaikissa ikäryhmissä. Laaja-alainen talouskasvu nosti työllisten määrän 1,0 % edellisvuotta korkeammaksi ja samalla työllisyysaste nousi 69,6 prosenttiin. (v. 2016 68,7 %). Kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste euroalueella oli joulukuussa Eurostatin mukaan 8,7 prosenttia. Hallituksen työllisyystavoitteesta ollaan kuitenkin jäljessä, mutta työllisyysasteen odotetaan nousevan lähes 71 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan alle 8 prosenttiin v. 2019. EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle kolme finanssipoliittista sääntöä:

Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % suhteessa BKT:seen

Julkinen velka saa olla enintään 60 % suhteessa BKT:seen

12

Lisäksi julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetetaan keskipitkän aika-välin tavoite.

Joulukuun ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä olisi 1,8 % BKT:sta v. 2016 ja 1,2 % BKT:sta v. 2017. Näin ollen Suomi täyttää alijäämää koskevan kriteerin. Julkinen velka oli v. 2016 63,1 %:ia suhteessa BKT:een ja v. 2017 61,1 %:ia. Velka on ylittänyt rajan jo v. 2014. Suomen rakenteelliselle alijäämälle asetettu keskipitkän aikavälin tavoite on tällä hetkellä 0,5 % suhteessa BKT:hen, eli rakenteellinen alijäämä voi tavoitteen mukaisesti olla korkeintaan puoli prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2018 talouskasvu hidastuu 2,4 prosenttiin. Vienti kasvaa kysynnän vetämänä ja Suomi ei enää menetä markkinaosuuksia. Nettovienti pysyy kasvua tukevana koko ennustejaksolla. Työllisyyden kasvu nopeutuu prosenttiin v. 2018.

Kuntatalous Manner-Suomessa oli 295 kuntaa (v. 2016 297 kuntaa) eli vuonna 2017 toteutui 2 kuntaliitosta Luvian kunnan yhdistyessä Eurajoen kuntaan ja Juankosken kaupungin yhdistyessä Kuopion kaupunkiin. Ahvenenmaalla on 16 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korotti 47 kuntaa ja laski 14 kuntaa (mukaan lukien Ahvenanmaa). Keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,91 (kasvua 0,05 prosenttiyksikköä). Kuntaliiton arvion mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Kuntasektorin (kunnat ja kuntayhtymät) toimintatuotot heikkenivät 1,2 prosenttia ja toimintakulut laskivat arvion mukaan keskimäärin prosentin muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Yhteenlaskettu toimintakate heikkenee noin prosenttiyksikön verran. Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle 100 000 asukkaan kuntia. Manner-Suomen kunnat saivat verotuloja asukasta kohden 4 096 euroa (+79 €/as) ja valtionosuuksia 1 553 euroa (-53 €/as). Vuoden 2017 valtionosuuksissa kompensoitiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetyksiä, mutta samalla kilpailukykysopimus ja perustoimeentulotuen siirto leikkasivat kuntien valtionosuuksia. Kuntaliiton arvion mukaan kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi, joten kuntiin viime vuonna kohdistuneet valtionosuusleikkaukset ovat olleet ylimitoitettuja. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena peruspalveluiden rahoitus on jäänyt yhä enemmän kuntien vastuulle. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. Muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka. Kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta laski yli 100 000 ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien lainakanta on 15,99

13

miljardia euroa (v.2016 16,09 miljardia euroa). Kuntaliiton arvion mukaan kuntien investointimenot olivat tarpeisiin nähden maltilliset. Asukasta kohden Manner-Suomen kuntien lainat olivat 2 921 euroa, kun edellisenä vuonna vastaava lainamäärä oli 2 938 euroa. Huomionarvoista on, että koko maan lainakanta asukasta kohden laskee, mutta arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla lainaa olisi asukasta kohti 3 496 €/as (v. 2016 3 440 €/as) ja Keski-Pohjanmaalla 4 903 €/as (v. 2016 4 750 €/as). Kuntien lainakannan muutos 2000-2017, milj. € (Kuntaliitto, 7.2.2018)

1.1.5. Olennaisimmat tapahtumat kunnan taloudessa ja toiminnassa

Keskeiset lainsäädännön muutokset Toimeentulotukilaki

Eduskunta on hyväksynyt toimeentulotukilain muutokset. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Perustoimeentulotuen siirtyminen vaikuttaa kuntien tuloihin, menoihin sekä valtionosuuksiin ja pitää huomioida tilinpäätöstä analysoidessa.

Sote- ja maakuntauudistus Maan hallitus hyväksyi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevat linjaukset ja aluejaon perusteet marraskuun 2015 alkupuolella. Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että Suomen 18 maakunnan toiminta käynnistyisi 1.1.2020 alkaen. Maakuntien perustamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuun siirtyä maakunnille vuoden 2020 alusta. Uudistuksen esivalmisteluvaihe on menossa. Ensi kesänä valmistelua jatkavat voimaanpanolailla perustettavat maakuntien väliaikaiset valmistelutoimielimet ja sen jälkeen lokakuussa 2018 pidettävien ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen, maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2019 alusta lukien.

14

Hankintalaki

Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2016 uudet julkisia hankintamenettelyjä koskevat lait. Lait tulivat voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Uusia hankintalakeja sovelletaan hankintoihin, jotka on aloitettu 1.1.2017 jälkeen. Uuden lainsäädännön myötä tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi 60 000 euroon aiemmasta 30 000 eurosta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kynnysarvo nousi 100 000 eurosta 400 000 euroon ja ns. erityisten palveluhankintojen kynnysarvo 300.000 euroon. Rakennusurakoiden kansallinen kynnysarvo säilyi nykyisessä 150 000 eurossa. Käyttöoikeussopimusten uusi kansallinen kynnysarvo on 500 000 euroa. Laki toi muutoksia sekä kansallisiin että EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin. Laissa esiteltiin Eu-hankintoihin mm. kokonaan uusi hankintamenettely: innovaatiokumppanuus sekä uusi menettelytekniikka, sähköiset luettelot. Hankintailmoitukset ja tarjouspyyntömateriaali tulee olla avoimesti ja rajoituksetta saatavilla sähköisessä muodossa ja vain poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan käyttää muuta kuin sähköistä viestintämuotoa, myös tarjoukset pitää jättää sähköisessä muodossa. Soveltuvuuden alustavana näyttönä on käytettävä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa, ESPD:tä. Jatkossa poissulkemisperusteiden täyttyminen tai täyttymättä jättäminen tulee tarkistaa tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta. Tarkistamisessa käytetään omaa erityistä rikosrekisteriotetta.

Hankintalakien uudistamisen yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle annettiin toimivalta valvoa julkisia hankintoja.

Olennaisimmat muutokset kaupunkikonsernin organisaatiossa ja toimintojen järjestämisessä vuonna 2017 olivat seuraavat:

Sivistyspalveluiden uudelleen organisoituminen kaupunginhallituksen 3.10.2016 § 210 mukaisesti: Palvelualueet vuodelle 2017 ovat: varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut,

kehittämis- ja kansainvälistymispalvelut ja Kalajoki Akatemia Muutoksena, että keskiasteen koulutusta ei jatkossa ole erillisenä

palvelualueena, vaan se kuuluu opetuspalveluihin Uutena palvelualueena kehittämis- ja kansainvälistymispalvelut

Kuntoutusosaston toiminta siirtyy osasto 1:n yhteyteen ja entinen osasto 2 muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi, jolloin kuntoutuksen painopiste muuttuu avohoitoiseksi

Kaupungintalon tilaratkaisu sekä toimistotyön kehittäminen. Tilaratkaisulla tehostetaan tilojen käyttöä siten, että henkilökunta asettuu monitilatoimistomaiseen työskentely-ympäristöön. Kaupungintalolla työskenteli aiemmin 46 henkilöä ja muutoksen jälkeen tulee työskentelemään 76 henkilöä. Tilan käyttö/hlö tehostuu ratkaisun myötä noin 39 %. Vuoden 2017 aikana on mm. pintaremontoitu tiloja ja lisätty neuvottelutilojen

määrää. Kaupungintalon tilaratkaisun ansiosta on mahdollista luopua Rantatalon, Katveen ja osin ns. virastotalon (Kalajoentie 5) käytöstä. Muutoksella saavutetaan tilankäytöllisiä vuotuisia säästöjä. Lisäksi muutos vaikuttaa toimintatapoihin, joissa korostuu sähköisten toimintaympäristöjen käyttö. Pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa resurssintarpeeseen. Hyvä esimerkki tästä on

15

jo käynnistetty toimistotyön kehittäminen, jossa toimistotyön osa-alueet kerätään yhtenäisiin kokonaisiin aiemman palveluihin perustuvan rakenteen sijaan.

Toimistotyötä kehittämällä varmistetaan toimiva asiakaspalvelu ja tukipalvelut sekä varmistetaan riittävän laaja osaaminen organisaatiossa. Tällä tavoin varaudutaan myös tuleviin eläköitymisiin.

Uudistus on jatkunut dokumentinhallintajärjestelmän ja tiimien muodostamisen osalta vuonna 2018, jotka parantavat kuntalaisen sähköistä asiointi- ja toimintaprosesseja. Myös muilta osin kehittämistä jatketaan edelleen.

Asianhallintatiimin on aloittanut toimintansa hallintopalveluissa

Asiakaspalvelutiimi on aloittanut toimintansa hallintopalveluissa

KOY Vuokra-asuntojen asiakaspalvelupiste on siirtynyt kaupungintalolle

KOY Kalajoen Merta on kaupunkikonsernissa uutena osakkuusyhteisönä Suurimmat investointikohteet

Investointeihin varattiin talousarviossa 2017 14,5 milj. euroa. Vuoden 2017 aikana tästä käytettiin 9,84 milj. euroa. Kaupunki aloitti vuonna 2017 merkittävän määrän investointeja, jotka jatkuvat suunnitelman mukaisesti yhä vuonna 2018: kulttuuritilojen rakentaminen, paloaseman rakentaminen, uimahallikylpylän pesu- ja pukutilojen saneeraus ja kaupungintalon tilaratkaisu. Lisäksi Lestijoen tulvasuojelu, VT8 ja matkailutien liikennejärjestelyt sekä Hilmantori jatkuvat vuonna 2018. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2017 olivat:

Kaupunki hankki uusia maa-alueita n. 1,1 M€ (v. 2016 1,0 M€)

Kaupunki myi maa-alueita 1,4 M€, josta suurimpana kiinteistö Merta

Kesärannan kunnallistekniikka 1,1 M€

Lestijoen tulvasuojelu 0,9 M€, rahoitusosuutta 0,45 M€, jatkui vuodelta 2016 ja ELY:n päätöksellä jatkuu edelleen v. 2018

VT8 ja matkailutien liikennejärjestelyt 0,9 M€, rahoitusosuutta 0,45 M€

Kirjasto- ja kulttuuritilat 0,8 M€, rahoitusosuutta 0,12 M€

Paloaseman rakentaminen 0,8 M€, rahoitusosuutta 0,06 M€

Tiealueisiin 0,8 M€

Kylpylän pesu- ja pukutilojen perusparannus 0,65 M€

Hilmantori 0,6 M€, rahoitusosuutta 0,17 M€

Kaupungintalon tilaratkaisu 0,2 M€

Pohjankylän koulun liikuntasalin perusparannus 0,2 M€

Viher- ja ulkoilualueet 0,2 M€ Yleistä käyttötalouden toteumasta

Talousarvioon tehtiin vuoden 2017 aikana seuraavat määrärahamuutokset käyttötalouteen ja tuloslaskelmaosaan: - KV 18.12. § 144 käyttötalousosa: Lisämääräraha erikoissairaanhoitoon 2,0 milj. euroa ja

lisämääräraha lastensuojeluun 0,5 milj. euroa - KV 18.12. § 144 tuloslaskelmaosa: kunnallisveron tuotto-odotusta vähennettiin 130 000

eurolla ja yhteisöveron tuotto-odotusta lisättiin 83 000 eurolla, peruspalveluiden valtionosuuteen lisättiin 76 123 euroa, sijoitusten korkotuotosta vähennettiin 70 000 euroa, kauppahintasaamisten korkotuotoista vähennettiin 60 000 euroa, arvopapereiden

16

myyntivoitoista vähennettiin 50 000 euroa ja lainojen korkokuista vähennettiin 300 000 euroa

Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna yhteenlasketut toimintatuotot toteutuivat talousarviossa odotettua korkeampina (+0,19 milj. €). Merkittävimmin tähän vaikuttivat kertaluonteisena eränä ict-laitteiston myyminen leasingyhtiölle (0,25 M€), lomituspalvelukorvausten väheneminen (-0,15 M€) ja 31 luvitetun tuulivoimalan rakennuslupamaksut (+0,3 M€). Investointien kasvavasta trendistä kertoo aktivoitujen palkkamenojen määrä, joka ylitti talousarvion 0,1 M€. Talousarviossa varatut toimintakulut riittivät. Toimintakulut alittuivat n. 0,4 M€, johon vaikutti merkittävimmin henkilöstökulujen alitus 2,2 milj. euroa ja palvelujen ostojen ylitys 1,9 milj. euroa. Toimintakate toteutui n. 0,7 M€ talousarviossa odotettua paremmin ja 64,8 milj. euroa jäi rahoitettavaksi verorahoituksella.

Tuloslaskelmatarkastelu Tilikauden tulos on 0,23 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos sisältää alla esitetyt kertaluonteiset erät toimintatuotoissa, -kuluissa sekä pysyvien vastaavien arvonalentumisia. Lisäksi sijoitusten tulosvaikutus on vuonna 2017 merkittävä. Poistoperusteiden muuttaminen pienensi suunnitelman mukaisia poistoja, joiden lisäksi purettavaa Merenojan koulua poistettiin 1,0 milj. euroa lisäpoistona. Tästä syystä toiminnan tulos vuonna 2017 on esitetty ilman näitä eriä sisältäen vain palvelutuotannon. Toiminnan tulos on hieman alijäämäinen -0,2 milj. euroa (poistettu kertaluonteiset tuotot ja -menot, lisäpoistot, sijoitusten vaikutus, satunnainen tuotto ja arvonalentumiset). Pelkästään sijoitusomaisuudesta saatu tulosvaikutus on yli 0,55 milj. €. Vuoden 2016 tilikauden tulos kääntyi negatiiviseksi kertaluonteisten erien vaikutuksesta, vuonna 2017 vaikutus on päinvastainen. Toimintatuotot Vuoden 2016 toteumaan verrattuna toimintatuottojen toteuma säilyi ennallaan. Perustoimeentulotuen siirto vähensi toimintatuottoja 0,26 M€, mutta vuonna 2017 toteutui useita kertaluonteisia eriä: - rakennusluvat uudelle tuulivoimapuistolle, joka lisää kertaluonteisesti rakennusvalvonnan

tuottoja 0,35 M€. - ICT-kaluston myynti leasingyhtiölle 0,25 M€ - Ekokemin osakkeiden myyntivoitto 0,06 M€.

Muut merkittävimmät muutokset verrattaessa v. 2016 tilinpäätökseen: - Merijärven erikoissairaanhoidon käyttö oli edellisvuotta korkeampaa, jolloin Merijärveltä

saatavat myyntituotot kasvoivat vastaavasti, +0,15 M€ - lomituspalvelutuotot vähenivät, -0,27 M€

Mikäli kertaluonteisia eriä ei huomioida, toimintatuotot jäivät kokonaisuudessaan edellisvuoden toteumasta 0,3 M€ (-1,4 %), joten palvelutuotannosta saatavien tuottojen määrä laski edelleen. Tätä selittävät mm. lomituspalveluiden tarpeen väheneminen ja varhaiskasvatusmaksuihin tehdyt valtakunnan tason helpotukset. Toimintatuottojen negatiivinen kehitys on huolestuttava.

17

2017 2016 Muutos € Muutos %

Toimintatuotot yht. 21 516 471 21 477 524 -44 674 -0,20 % Vähennetään perustoimeentulotuki 11 061 267 719 -256 658 -95,90 % Toimintatuotot yht. 21 505 410 21 209 805 295 605 1,39 % Rakennusvalvonnan kertaluonteiset tuotot 315 818 ICT-kaluston myynti 245 178 Kertaluonteiset voitot 65 327 32 999 Toimintatuotot yht. 20 879 087 21 176 806 -297 719 -1,41 %

Toimintamenot Vuoden 2016 toteumaan verrattuna toimintakulut kasvoivat 0,86 M€ (+1,0 %). Perustoimeentulotuen siirto siirsi Kelalle menoja 0,57 M€, joten todellisuudessa menot kasvoivat yli 1,4 M€:lla (+1,7 %). Menojen kasvu selittyy erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kasvaneilla menoilla sekä menoihin sisältyvällä kertaluonteisella erällä, joka syntyi Merenojan koulun suunnittelukustannuksista ennen kaupunginvaltuuston 9.5.2017 §46 päätöstä purkaa nykyinen Merenojan koulu ja rakentaa uusi yhtenäiskoulu. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä suunnittelutyön kustannukset, 296 776 euroa, olivat keskeneräisen investoinnin kustannuksina. Koulun perusparannuksen suunnittelua jatkettiin alkuvuonna 2017. Peruskorjaukseen laadittua suunnittelutyötä ei voida hyödyntää uuden rakennuksen suunnittelussa, jolloin kevääseen mennessä toteutettu suunnittelutyö on kirjattu investointiosasta käyttötalousosaan kuluksi. Menojen kasvu ilman kertaluonteista erää on maltillista, jota selittää kilpailukykysopimuksen vaikutukset henkilöstömenoihin sekä oman tuotannon kustannustehokkuus.

2017 2016 Muutos € Muutos %

Toimintamenot yht. -86 584 685 -85 727 442 -857 243 1,00 % Vähennetään perustoimeentulotuki -3 381 -572 883 569 502 -99,41 % Kertaluonteinen meno -405 826

Toimintamenot yht. -86 175 478 -85 154 559 -1 020 919 1,20 %

Henkilöstökulut ovat merkittävästi edellisvuotta pienemmät pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutusten johdosta, mutta myös eläkemenoperusteiden maksun pienentymisen johdosta. Kiky vaikutti siihen, että lomarahaa maksetaan 4,2 prosenttia jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (aiemmin 6 %), palkkoihin tuli nollakorotus, työaika jatkui vastikkeetta ja työnantajamaksuja helpotettiin. Työnantajamaksujen helpotus tarkoittaa 0,5 milj. euron vähennystä. Samaan aikaan kaupungin henkilöstömäärä on hieman pienempi ja lomarahaleikkaus tuli 1.2.2017 alkaen voimaan, joten palkkasumma jäi myös edellisvuotta pienemmäksi (-0,45 M€). Kevan vahvistama eläkemenoperusteinen maksu laski, joka jäi 0,3 M€ edellisvuotta pienemmäksi. Henkilöstömenot 2017 2016 Muutos € Muutos %

Palkat ja palkkiot -32 814 808 -33 268 384 453 576 -1,4 %

Eläkekulut -7 159 325 -7 720 279 560 954 -7,3 %

Muut henkilösivukulut -1 676 648 -2 259 119 582 471 -25,8 %

Henkilöstömenot yht. -41 650 781 -43 247 782 1 597 001 -3,7 %

Merkittävimmät muutokset verrattaessa vuoden 2016 tilinpäätökseen:

- Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat +2,9 M€, jossa vaikuttavat seuraavat tekijät: o Erikoissairaanhoito Kalajoen kaupunki + 2,0 M€ (josta Soite 1,5 M€) ja Merijärven

kunta +0,1 M€. Soiten toteumassa on huomioitu saavutettu neuvottelutulos – 5 % vähennys vuoden 2017 kokonaislaskutuksesta.

o lastensuojelun avohuolto ja laitoshoito +0,4 M€ o asumispalvelut +0,4 M€

- Muiden palvelujen ostot kasvoivat +0,3 M€

18

o Ict-palvelut +0,17 M€ o Rakennusten kunnossapito +0,2 M€ o opetus- ja kulttuuripalvelut +0,1 M€ o työvoiman vuokraus +0,2 M€ o kuljetuspalveluihin käytetiin -0,1 M€ edellisvuotta vähemmän.

- Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin -0,3 M€ edellisvuotta vähemmän o kalusto -0,18 M€ o elintarvikkeet -0,15 M€

- Avustuksiin käytettiin -0,6 M€ edellisvuotta vähemmän o toimeentulotuki siirtyi Kelalle, -0,57 M€ o omaishoidon tukea maksettiin 0,07 M€ enemmän o päivähoidon palveluseteliä käytettiin 0,07 M€ enemmän

- Vuokria maksettiin +0,15 M€ edellisvuotta enemmän o liikuteltavat tilaelementit opetustoimintaan +0,11 M€

- Muut toimintakulut +0,4 M€ o pysyvien vastaavien myyntivoitot -0,1 M€ o Merenojan perusparannuksen suunnittelukustannukset +0,4 M€

Toimintakate Toimintakatteen toteuma -64 780 549 euroa oli 0,8 M€ edellisvuotta heikompi, joten tämän verran enemmän jäi käyttötaloudesta maksettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate kasvoi 1,25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Verotulot Verorahoitus toteutui talousarvion mukaisesti, mutta jäi huomattavasti edellisvuoden toteumasta. Kalajoen kaupungin tuloveroprosentti oli 20 %:a edelleen vuonna 2017. Yhteenlaskettuja verotuloja kertyi 38,7 M€ (v. 2016 39,1 M€), joka on 0,4 M€ vähemmän kuin edellisvuonna, mutta 0,15 M€ enemmän kuin talousarviossa odotettiin. Tuloveron toteumassa näkyvät selvästi kilpailukykysopimuksen heikentävät vaikutukset kunnallisveron tulopohjassa (palkkojen nollakorotukset, lomarahaleikkaus) ja lisäykset tulosta ja verosta tehtäviin vähennyksissä, jotka vähensivät kunnallisveron toteumaa. Verokevennykset tehtiin sekä ansio- että eläketuloihin. Tuloveron toteuma jäi odotetusti 0,8 milj. euroa edellisvuotta heikommaksi. Kikyn vaikutus vähensi verotuloja jopa miljoonalla eurolla, mutta osa tästä kompensoitiin valtionosuudessa. Maan hallitus muutti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja, joiden mukaan kuntien tuli määrittää kiinteistöveroprosenttinsa vuodelle 2017:

- vakituiset asuinrakennukset 0,41–0,90 (aiemmin 0,39–0,90) - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,93–1,80 (enintään 1 prosenttiyksikköä korkeampi

kuin vakituisille asuinrakennuksille määritetty) - yleinen kiinteistövero 0,93–1,80 (0,86–1,80) - rakentamaton rakennuspaikka 2,00–6,00 (1,00–4,00).

Ennallaan säilyivät voimalaitokselle määritettävä kiinteistöveroprosentin yläraja (3,10 %) sekä mahdollisuus määrittää erikseen kiinteistöveroprosentti yleishyödyllisille yhteisöille. Vähimmäistarkastuksen yhteydessä kiinteistöveroprosentteja tarkistettiin seuraavasti:

- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % (aiemmin 0,90 %) - vakituiset asuinrakennukset 0,45 % (aiemmin 0,40 %) - muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,10 % (aiemmin 1,00 %)

19

- voimalaitokset 2,40 % (aiemmin 1,40 %).

Kiinteistöveron tuotto kasvoi valmistuneiden tuulivoimaloiden (+0,3 M€) sekä kiinteistöveroprosentteihin tehtyjen tarkastusten vaikutuksesta (+0,25 M€). Tuulivoimalaitosten (64 kpl) osuus kiinteistöveron tuotosta oli noin 0,62 milj. euroa (v. 2016 0,33 milj. € ja v. 2015 0,05 milj. €). Yhteisöveron toteuma on edellisvuoden tasossa, johon vaikuttivat työnantajanmaksujen alenema sekä toukokuussa kuntiin tilitetty monikuntakonsernin jäännösvero (Kalajoen osuus kertatilityksestä 0,6 milj. euroa). Asukasta kohden verotuloa kertyi 3 097 euroa ja v. 2016 3 111 euroa/as (v. 2016 koko maassa keskimäärin 4 017€/as ja Pohjois-Pohjanmaalla 3 474 €/as). Valtionosuudet Valtionosuus muodostuu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, verotulojen tasauksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta. Valtionosuudet vuonna 2017 olivat 30 188 656 euroa. Talousarvion valtionosuusodotuksesta jäätiin n. 81 000 euroa, mikä johtui OKM:n negatiivisesta valtionosuudesta, joka kasvoi syyskuun oppilasmäärän tarkistuksen yhteydessä. Vuoteen 2016 verrattaessa valtionosuus väheni yli 0,5 M€ lähinnä perustoimeentulotuen kela-siirron ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta, vaikkakin alhaisemmat kuntien laskennalliset kustannukset ja asukasmäärä vaikuttavat määräytymiseen myös.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus on negatiivinen erä, -0,8 M€ (v. 2016 -1,2 M€). Negatiivinen valtionosuus johtuu siitä, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain euromääräisesti merkittävin osa on lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen suoraan koulutuksen ylläpitäjille maksettava yksikköhintarahoitus. Kuitenkin vain harva peruskunta järjestää toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kaikilla kunnilla on asukasta kohden yhtä suuri omarahoitusosuus. Osuus pieneni ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden merkittävien säästötoimien johdosta.

Rahoituserät Osinkotuottoja saatiin vuonna 2017 yhteensä 13 877,48 euroa. Korkomenot olivat 158 308 € (v. 2015, 158 464 €). Korkomenojen alhaisuus selittyy negatiivisilla vaihtuvilla koroilla. Koko lainakanta oli vuoden lopussa 36,30 (v. 2015 32,60 M€). Kaupungin lainakannasta 17 M€ (~47 %) oli kuntatodistusohjelmien puitteissa laskettuja kuntatodistuksia, joiden korko oli hyvin alhainen v. 2017. Velkakirjalainoista 42 % on kiinteä korkoisia ja 58 % vaihtuvakorkoisia. Rahoituserissä näkyy alla mainitun sijoitusomaisuuden vaikutukset v. 2017 tilinpäätöksessä. Sijoitukset Kalajoen kaupunki sijoitti v. 1999/2000 yhteensä 8,9 M€ Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntituottoja. Sijoituksia hoitavat valtuuston hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaisesti

TP2015 TP2016 TP2017

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 22 115 600 22 957 719 22 174 924

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 8 658 252 8 985 288 8 805 036

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -1 334 941 -1 220 962 -790 304

Valtionosuudet yhteensä 29 438 911 30 722 045 30 188 656

20

ulkopuoliset omaisuudenhoitajat valtakirjalla. Vuoden 2017 joulukuussa sijoitusten tuotosta tuloutettiin 0,8 milj. euroa, joka sijoitettiin kaupungin osakkuusyhteisöön KOY Kalajoen Mertaan pääomalainana. Vuoden 2017 lopussa sijoitusten arvo oli omaisuudenhoitajien raporttien mukaan yhteensä 15,32 M€, joka on tuloutuksesta huolimatta vain 0,15 M€ edellisvuoden loppua heikompi. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusten arvo kasvoi voimakkaasti v. 2017 aikana. Omaisuuden markkina-arvo poikkeaa taseessa olevasta arvosta, koska arvon korottaminen (varovaisuuden periaate) saadaan tehdä vain hankintahintaan saakka. Kaupungin tuloslaskelmaan ja tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat sijoitusvarojen osalta kirjattu seuraavat erät: 1000 € 2014 2015 2016 2017

Korkotuotot 108 74 47 14 Myyntivoitot 510 412 194 565 Myyntitappiot -17 -24 -54 -9 Arvon alentuminen -32 -107 -24 Arvon korottaminen 5 9 88 19 Omaisuudenhoitajien palkkiot -8 -8 -7 -8 Vaikutus tulokseen 566 356 268 557

Vuosikate Tilikauden toiminnallinen tulos heikkeni edellisvuoteen nähden, josta indikoi vuosikatetason miljoonaa alhaisempi toteuma. Vuosikate jäi alle 5 milj. euron ollen 4,78 milj. euroa (ed. vuosi 5,8 milj. €, joka jäi edelleen v. 2015 noin 0,9 milj. €). Vuosikatetta parantaa yli 0,5 milj. eurolla sijoitusomaisuudesta saadut myyntivoitot. Sijoitusomaisuuden merkitystä kaupungin taloudelle on käsitelty tarkemmin myöhemmin kohdassa ”sijoitukset”. Vuosikate riitti kattamaan suunnitelman mukaiset poistot 113 %, mutta lisäpoistoihin ja arvonalentumisiin se riitti vain 86,8 %:sti.

Vierasta pääomaa lyhennettiin 2,3 M €:lla ja nettona investointiin 7,0 M€. Vuosikate riitti kattamaan lainanlyhennyksistä ja nettoinvestoinneista vain n. 51 %:a. Vuosikate ei ole riittävän korkealla tasolla, jotta talouden kantokyky säilyy vahvana.

Poistot Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 18.12.2017 § 143, jotka otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä pienentää v. 2017 tilinpäätöksen poistoja viemäriverkoston ja pumppaamoiden poistoperustemuutosten vaikutuksesta. Kaupunginvaltuusto on 9.5.2017 § 46 päättänyt, että valtuuston 15.12.2015 § 102 päättämään palveluverkon uudistamiseen sisältyvän Merenojan alueelle muodostettavan yhtenäiskoulun 1 - 6 luokkien, liikuntasalin ja lukion laajennusrakentamisen lisäksi myös luokkien 7 - 9 tarvitsemat uudet tilat rakennetaan samassa yhteydessä ja vanhat tilat ml. nykyisen kirjaston, auditorion ja ruokasalin tilat puretaan pois. Koko hankkeen, sis. toimintavarustuksen ja vanhojen rakennusten purkamisen, kustannusarvio on 25 milj. euroa ja laajuus 11 600 m2. Päätös tarkoittaa nykyisen Merenojan alueen rakennusten purkamista lukiorakennusta lukuun ottamatta. Merenojan alueen rakennuksilla on milj. euron tasearvo. Rakennuksen purkaminen ja uusrakentaminen aloitetaan keväällä 2018. Jäljellä oleva tasearvo puretaan

21

ennen uuden rakennuksen käyttöönottoa vuonna 2020. Lisäpoistona Merenojan kouluun kohdistettiin 1,0 milj. euron lisäpoisto.

Arvonalentumiset Himangan Kehitysyhtiö Oy on 100 % kaupungin omistama yhtiö. Osakkeiden arvo kaupungin taseella on 0,44 M€. Himangan Kehitysyhtiö Oy:n taseella olevan omaisuuden arvo on noin 0,26 M€. Kaupungin sijoituksen ja käyttöomaisuuden arvon erotus (0,18 M€) kirjattiin kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 13 §:n mukaisena arvonalentumisena tilikauden tulosta heikentäen.

Keski-Pohjanmaan Komposti Oy on 37,5 % omistuksella kaupungin osakkuusyhtiö. Keski-Pohjanmaan Komposti Oy on kaupungin osakkuusyhteisö. Kaupunki omistaa yhteisöstä 37,50 %. Sen osakkeiden arvo kaupungin taseella on 490 435,99 euroa. Kaupunki on päättänyt kaupunginvaltuuston päätöksellä 18.12.2017 §145 hankkia kiinteistön Kompostikangas RN:o 208-431-878 rakennuksineen, laitteistoineen, liittymineen ja piha-alueineen. Keski-Pohjanmaan Komposti Oy ei ole ollut varsinaisessa liiketoiminnan käytössä vuoden 2015 jälkeen. Yhtiö on tarkoitus purkaa toteutetun kaupan jälkeen. Yhtiön purkamisen seurauksena kaupunki saa arviolta kassavaroja 300 000 euroa, jota voidaan käyttää osakkeiden todellisena arvona. Kaupungin sijoituksen ja kassavarojen arvon erotus (0,19 M€) kirjattiin kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 13 §:n mukaisena arvonalentumisena heikentäen tilikauden tulosta. Kalajoen kaupungilla on alkuperäiseltä pääomaltaan 168 187,92 euron sijoitus Siika-Pyhäjokialueen liitossa. Sijoitusta on kirjattu alas vuodelle 2014 132 868 euroa. Liitto purkautui ja palautuksena Kalajoen kaupungille tuloutui 141 308,60 euroa. Tästä 105 988,68 euroa kirjattiin KPL:n 17 § 4 mom. arvonalentumisen palautuksena parantaen tilikauden tulosta. Kertaluonteiset käyttöomaisuuden myyntivoitot Fortum Oy lunasti enemmistöomistajana Ekokem Oy:n osakkeet. Asia käsiteltiin kaupunginhallituksessa 21.2.2017 § 63. Kalajoen kaupunki omisti 200 kpl Ekokem A ja 200 kpl Ekokem B osakkeita, jotka lunastettiin hintaan 66 000 euroa. Ne oli hankittu 15.11.1990 ja niiden arvo oli kaupungin taseella 672,75 euroa, jolloin lunastuksesta kertyi 65 327,25 euron myyntivoitto. Satunnainen tuotto Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Kiinteistöön Merta 208– 406-138-6 kirjattiin kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 17 § 1 mom. mukainen arvonkorotus 1,0 M€. Maa-alueen kirjanpitoarvo oli tämän jälkeen yli 1,1 milj. euroa. Kiinteistöstä myytiin 86,5 %:n määräosa KOY Kalajoen Merralle. KPL:n 17 § 4 mom. mukaan, jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava ja arvonkorotusrahastoa on vastaavasti alennettava. Arvonkorotus on siis peruutettava, kun omaisuus tai osa siitä on luovutettu. Arvonkorotuksesta peruutettiin 86,5 % osuus. Määräosan myynnistä syntyi 905 671 euron myyntivoitto, joka kirjattiin satunnaisiin tuloihin.

Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten tilikausien ylijäämästä korjattiin aiemmilta tilikausilta jäänyitä virheitä. Satama Oy:n perustamisen yhteydessä on poistoero otettu mukaan kaupungin osakkeiden arvostukseen. Kuitenkaan osakeyhtiö ei voi hyödyntää julkisen puolen poistoeroa, joten tätä ei ole voitu

22

kohdistaa yhtiön perustamisvaiheessa osakepääomaksi. Koska yhtiö on kaupungin perustama ja 100 % kaupungin omistama yhtiö, pitää kaupungin osakkeiden arvon vastata yhtiön osakepääomaa ja sijoitetun vapaan pääoman rahastoa. Yhtiö on perustettu joulukuussa 2015. Omaisuuteen kohdistuva investointivaraus on purettava taseesta omaisuuden myynnin yhteydessä. Tätä ei kuitenkaan kaupungin kirjanpidossa ole yhtiön perustamisen yhteydessä tehty. Kaupungilla investointivarauksen purku tehtiin seuraavana tilikautena ja se kohdistettiin edellisten tilikausien tulokseen. Tässä yhteydessä osakkeiden arvoa ei kuitenkaan oikaistu vaan ne ovat jääneet yliarvostetuiksi. Korjataan osakkeiden arvoa edellisten tilikausien tulokseen, koska kirjausvirhe on tapahtunut tilikaudella 2015. Tämän vaikutuksesta edellisten tilikausien ylijäämä heikkenee 96 708,08 euroa. Toisena on korjattu Himangan kuntaliitoksen yhteydessä kirjattua selvittämätöntä saldoa 37 266,57 euroa. Tästä tilinavaussaldosta on oikaistu tilikaudella 2010 3 907,11 euroa ja selvittämätöntä saldoa tilille on jäänyt 33 359,46 euroa. Selviämätön Himangan kunnan aikainen saldo 33 359,46 euroa on kirjattu edellisten tilikausien tulokseen kertynyttä ylijäämää heikentävästi tilikaudella 2017.

€ TP2016 TA2017 TP2017 Muut €

TP17-TA17 Muut % TA 2017

Muut € TP17-TP16

Muut % TP 2016

Toiminnan tulos 2017

Toimintatuotot

Myyntitulot 11 552 363 11 629 101 11 771 592 142 491 1 % 219 229 2 % 11 771 592

Maksutulot 5 862 330 5 927 794 6 122 780 194 986 3 % 260 450 4 % 5 806 962

Tuet ja avustukset 1 169 782 1 315 986 1 012 947 -303 039 -23 % -156 835 -13 % 1 012 947

Muut tulot 2 893 050 2 453 270 2 609 130 155 860 6 % -283 920 -10 % 2 298 626

Toimintatuotot 21 477 524 21 326 151 21 516 449,68 190 299 1 % 38 926 0 % 20 890 127

Valmistus omaan käyttöön 270 571 187 470 287 666 100 196 53 % 17 095 6 % 287 666

Toimintakulut

Henkilöstömenot -43 247 782 -43 840 173 -41 651 382 2 188 791 -5 % 1 596 400 -4 % -41 651 382

Palvelujen ostot -30 668 714 -31 760 461 -33 626 397 -1 865 936 6 % -2 957 683 10 % -33 626 397

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 225 862 -6 203 190 -5 922 879 280 311 -5 % 302 983 -5 % -5 922 879

Avustukset -4 099 224 -3 245 110 -3 496 079 -250 969 8 % 603 145 -15 % -3 496 079

Muut menot -1 485 860 -1 929 188 -1 887 949 41 239 -2 % -402 089 27 % -1 482 123

Toimintakulut -85 727 442 -86 978 122 -86 584 685 393 437 0 % -857 243 1 % -86 178 859

Toimintakate -63 979 347 -65 464 501 -64 780 570 683 931 -1 % -801 223 1 % -65 001 066

Verotulot 39 098 020 38 602 000 38 755 622 153 622 0 % -342 398 -1 % 38 755 622

Valtionosuudet 30 722 045 30 269 813 30 188 656 -81 157 0 % -533 389 -2 % 30 188 656

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 80 512 56 000 72 026 16 026 29 % -8 486 -11 % 33 007

Muut rahoitustulot 426 293 507 000 745 421 238 421 47 % 319 128 75 % 161 380

Korkomenot -158 464 -400 000 -158 304 241 696 -60 % 160 0 % -158 304

Muut rahoitusmenot -325 349 -120 000 -46 487 73 513 -61 % 278 862 -86 % -13 485

Rahoitustuotot ja -menot 22 991 43 000 612 655 569 655 1325 % 589 664 2565 % 22 597

Vuosikate 5 863 710 3 450 312 4 776 363 1 326 051 38 % -1 087 347 -19 % 3 965 809

Suunnitelmapoistot ja arvonalentumiset

-6 116 106 -4 970 000 -5 503 319 -533 319 11 % 612 787 -10 % -4 212 222

Satunnaiset erät 905 671 905 671 905 671

Tilikauden tulos -252 396 -1 519 688 178 715 1 698 403 -112 % 431 111 -171 % -246 413

Poistoerojen vähennys (+) 53 923 53 920 53 925 5,33 0 % 2 0 % 53 924

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-198 473 -1 465 768 232 641 1 698 409 -116 % 431 114 -217 % -192 489

23

Yhteenveto tuloarvioiden toteutumisesta ja määrärahojen riittävyydestä

Yhteenlasketut toimintatuotot toteutuivat ja määrärahat riittivät tilivuoden toimintaan. Tuloarviot jäivät kehittämis- ja perusturvapalveluiden osalta odotetusta. Määrärahat riittivät lukuunottamatta perusturvapalveluita.

HALLINTO TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 366 000 766 182 209 % 400 182 480 372 285 810 59 % KULUT -3 855 291 -3 720 978 97 % 134 313 -4 043 403 322 425 -8 % NETTO -3 489 291 -2 954 796 85 % 534 495 -3 563 031 608 235 -17 % KEHITTÄMINEN TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 4 920 546 4 552 968 93 % -367 578 4 907 026 -354 058 -7 % KULUT -5 865 770 -5 355 666 91 % 510 104 -5 470 511 114 845 -2 % NETTO -945 224 -802 698 85 % 142 526 -563 485 -239 213 42 % PERUSTURVA TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 10 320 683 10 103 168 98 % -217 515 10 238 063 -134 895 -1 % KULUT -44 359 691 -45 245 027 102 % -885 336 -43 595 319 -1 649 708 4 % NETTO -34 039 008 -35 141 859 103 % -1 102 851 -33 357 256 -1 784 603 5 % SIVISTYS TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 1 676 822 1 719 406 103 % 42 584 1 770 078 -50 672 -3 % KULUT -18 888 479 -18 368 419 97 % 520 060 -18 742 806 374 387 -2 % NETTO -17 211 657 -16 649 013 97 % 562 644 -16 972 728 323 715 -2 % TEKNINEN TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 4 229 570 4 662 391 110 % 311 536 4 352 556 309 835 7 % KULUT -14 008 890 -13 894 595 99 % 524 038 -13 875 402 -19 193 0 % NETTO -9 779 320 -9 232 204 94 % 835 574 -9 522 846 290 642 -3 % YHTEENSÄ TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 21 513 621 21 804 115 101,4 % 290 494 21 748 095 56 020 0,3 % KULUT -86 978 121 -86 584 685 99,5 % 393 436 -85 727 442 -857 243 1,0 % NETTO -65 464 500 -64 780 570 99,0 % 683 930 -63 979 347 -801 223 1,3 % Ilman maatalouslomitusta

YHTEENSÄ TA2017 TP2017 TOT% TOT-TA T0T2016 MUUT 17-16 MUUT %

TUOTOT 17 432 500 17 869 337 97,6 % 436 837 17 419 729 449 608 2,6 % KULUT -82 962 144 -82 743 282 100,3 % 218 862 -81 682 872 -1 060 410 1,3 % NETTO -65 529 644 -64 873 945 101,0 % 655 699 -64 263 143 -610 802 1,0 %

Tarkemmin palvelut on kuvattu käyttötalousosan kunkin palvelun käyttötalousosiossa.

24

1.1.6. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Kaupungin taloudessa on tällä hetkellä kaksi isoa haastetta: aluehallintouudistus, jossa talouden tasapainotilan muutos on arvioitu voimakkaasti negatiiviseksi sekä investointien tuoma suunnitelman mukaisten poistojen kasvu ja vuosikatteen riittävyys suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen. Vaikka aluehallintouudistuksen vaikutus on suuri, vielä voimakkaammin taloutta haastaa tulevat investoinnit.

Aluehallintouudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus ovat parhaillaan tiiviissä valmisteluvaiheessa. Uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien tehtäväkenttään, talouteen ja erityisesti rahoitusasemaan. Uudistus on edelleen valmistelussa ja odottaa lopullisia päätöksiä, mutta tarkennettuja talousvaikutuslaskelmia kunnille on VM:n ja Kuntaliiton toimesta esitetty. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty useita arviolaskelmia, mutta uudistuksen keskeneräisyys tuo haasteita vaikutusten todelliseen arviointiin. Taloudellisia vaikutuksia esiteltiin tarkasti vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Uusien laskelmien mukainen kuntien verotulojen leikkausprosentti on 11,71 %-yks., kun aiemmin käytetty leikkausprosentti oli 12,37 %-yksikköä. Syy prosenttileikkauksen määrän pienemiseen on pääasiassa kunnallisveroennusteen paranemisesta parantuneen talouskasvun ja työllisyystilanteen johdosta. Myös kunnallisverosta leikattava euromäärä pieneni hieman. Uudistuksella on myös välillisiä vaikutuksia esim. tukipalvelutuotannon keskittyessä isompiin kokonaisuuksiin, jolloin työpaikat vähenevät alueelta. Lisäksi kiinteistöihin ja muuhun sote-tuotannossa olevaan omaisuuteen kohdistuu taloudellisia riskejä: kiinteistöt saattavat jäädä tyhjilleen sovitun vuokra-ajan (3+1) jälkeen ja muu irtain omaisuus on päätetty siirtyvän vastikkeetta maakunnalle. Lisäksi ICT-laitteiden osalta on keskustelua, ettei maakunta ottaisi lainkaan olemassa olevaa laitteistoa käyttöön. Tämä aiheuttaa taloudellista menetystä mm. niille kunnille, jotka ovat ICT-laitteet hankkineet leasingvuokralla käyttöönsä ja joiden vuokra-aikaa on vielä jäljellä. Toisaalta tämä on ristiriidassa sopimusten siirtymistä koskevan linjauksen kanssa. Uudistuksessa on tärkeää huomata kaksi talouden kannalta tärkeää elementtiä: sote-siirron muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Muutosrajoitin toimii siten, että ne kunnat joilta siirtyy enemmän menoja, saavat pysyvänä tasauksena 60 % menetetyistä tuloista takaisin. Mikäli kunnalta siirtyy enemmän menoja kuin tuloja, menojen enemmyyttä rajoitetaan myös 60 %. Mikäli kunta onnistuu säästämään siirtyvien menojen kustannuksia ja tulojen siirtyvä määrä ei muutu, hyötyy kunta tasauksesta. Kunnan omalle vastuulle jää laskennallisesti 40 %. Mikäli Kalajoen kaupungin menot kasvavat, tulojen enemmyys supistuu. Mikäli menot supistuvat, tulojen enemmyydestä tasataan pysyvänä eränä yhä enemmän. Mikäli sote-menojen osalta saadaan aikaan säästöä, valtionosuuden sote-siirron muutosrajoihin siirtää kunnalle tuloa takaisin jäljelle jäävän palvelutuotannon rahoituksen perustaksi. Valtiovarainministeriön arviolaskelma Kalajoen siirtyvistä sote menoista ja tuloista osoittaa seuraavaa, jota tukee myös tilinpäätöksen 2017 perusteella laadittu oma laskelma:

25

Soten vaikutus, milj. € Oma laskenta TP2017 VM arvio 2019 tasossa

Arvio siirtyvistä tuloista

Verotulot 19,5 19,5 Valtionosuudet 20,3 20,3 Siirtyvät tulot 39,8 39,8

Arvio siirtyvistä menoista

Siirtyvät menot 37,68 37,40

Kalajoelta siirtyy tuloja menoja enemmän 2,13 2,40

Tuloista palautetaan rajoittimella 60 % 1,28 1,44 Tulomenetyksestä omalle vastuulle 40 % 0,85 0,96

Muutosrajoittimen lisäksi kunnan taloudellisen tilanteen muutosta kuvataan

tasapainotilalla, jolla tarkoitetaan vuosikatetta poistoilla vähennettynä. Nykytilanne kuvaa

kunnan nykyistä tilannetta, missä sote-järjestämisvastuu on kunnilla. Puhdas siirto ja

lopullinen tasapaino kuvaavat tilanteita, missä sote-järjestämisvastuu on siirretty kunnilta

maakunnille. Uusi tasapaino (vuosikate - poistot) lasketaan summaamalla tulot yhteen ja

vähentämällä niistä nettokäyttökustannukset (kunnallisvero + kiinteistövero + yhteisövero

+ peruspalveluiden valtionosuus + OKM valtionosuus + rahoituserät + verokustannusten

alenema + muutosrajoitin) - (toimintakate + poistot ja arvon alentumiset). Uudessa

tasapainotilassa on mukana jo edellä laskettu muutosrajoitin, joka joko lisää tai heikentää

kunnan tasapainotilaa, jos kunta tekee toiminnallisia muutoksia ennen uudistuksen

voimaantuloa. Siirtymätasauksessa muutos rajataan +/- 25 €/asukas per vuosi. Viidentenä

vuonna eli vuonna 2024 muutos on kumulatiivisesti enintään +/- 100 €/asukas, joka jää

toistaiseksi pysyvänä voimaan.

Uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi

lähtökohtatilanne. Käytännössä kunnan tasapainotilan maksimimuutoksen rajaaminen

tarkoittaa sitä, että kuntien taloudellinen asema pysyy laskennallisesti lähes uudistusta

edeltävän vuoden tilanteen mukaisena. Tämä koskee niin tasapainossa olevia kuntia kuin

myös sellaisia kuntia, joissa talous on lähtökohtaisesti epätasapainossa.

Siirtymätasauksella ei siis ”käännetä” kuntien uudistusta edeltävää isoa, yli -100 €/as,

epätasapainotilannetta tasapainoon uudistuksen jälkeen. Uudistuksella ei myöskään

kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää.

Siirtymätasausmenettely sisältää kunnille kannusteen tasapainottaa talouttaan

uudistuksen voimaantuloon mennessä. Olennaisin asia muutoksissa on lopullinen

tasapaino uudistuksen siirtymäkauden päättyessä. Lopulliseen tasapainotilaan voidaan

vaikuttaa sekä kustannuksia karsimalla, että tuloja lisäämällä. Erityisesti sote-kustannusten

alentamisella on oleellinen merkitys, koska se vaikuttaa pysyvään muutosrajoittimeen.

Kalajoen kaupungin taloudellisen tasapainon heikennys on enintään 1,2 milj. euroa, johon paras varautuminen tulisi ennakkoon yllä kuvatulla tavalla. Mikäli muutoksia tuloihin tai menoihin ei ennen muutosta onnistuta tekemään, tulee varautua viimeistään vuosien 2020-2024 aikana siten, että ensimmäisen vuoden osalta muutos tasataan 0 euroon ja seuraavien vuosien aikana -25, -50, -72 ja -100 €/asukas. Tasapainotilan heikkeneminen tarkoittaa 0,75 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin, mikäli muita muutoksia palvelutuotantoon ei tehdä.

26

Arvio tulevista investoinneista, investointien rahoittamisesta ja lainamäärän kehityksestä

Kaupungin investointisuunnitelma vuosille 2018–2022 on edelleen todella mittava. Samanaikaisesti sote- ja maakuntauudistus siirtää valtaosan kaupungin käyttötuloista maakunnalle jättäen aiemmat velkarasitteet kuitenkin kunnalle siitäkin huolimatta, että ne kohdistuisivat siirtyvään palvelutuotantoon. Lisäksi rakentumassa on kaupungin mittavin investointi, yhtenäiskoulu, joka toteutetaan kiinteistöleasingilla. Talousarviossa 2018 nettoinvestoinnit viidelle vuodelle ovat 41,9 M€. Vuonna 2017 investointiin nettona 7 milj. eurolla vuosikatteen rahoittaessa tästä enintään 4,7 milj. euroa. Vuosikatetta huomattavasti korkeampi investointiohjelma tuo painetta kaupungin lainamäärään, korkomenojen kasvuun sekä vuosikatteen riittävyyteen lainanlyhennyksiin. Viiden vuoden suunnitelmakauden jälkeen investointitaso on sopeutettava erittäin maltilliseksi, jotta lisälainanotto saadaan pysähtymään ja velkamäärän lyhentäminen tapahtumaan.

milj. € TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Nettoinvestointisuunnitelma 5,5 7,9 13,1 9,0 7,9 6,4 5,4 2,0

Kaupungin tuleva lainamäärän kasvu on edellisestä johtuen todella korkea. Kaupungilla oli lainaa 31.12.2017 tilanteessa 36,3 milj. eurolla (+3,7 M€). Alla on esitetty arvio talousarvion 2018 nettoinvestointien mukaisesta lainakannan kehityksestä. Punaisella on korostettu vuodet, jossa lainamäärä €/as ylittää kuntien nykyhetken keskimääräisen lainakannan.

milj. € TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Lainamäärä 32,6 36,3 45,4 49,4 52,9 54,0 54,8 56,8

Lainat €/as 2 605 2 901 3 628 3 948 4 226 4 313 4 378 4 537

Nettovelka €/as 1 582 1 878 2 605 2 925 3 204 3 290 3 355 3 515

Kokonaisvastuu yhtenäiskoulu muutettuna taselainaksi 6 8 8 Lainamäärä 32,6 36,3 51,4 56,9 60,4 54,0 54,8 56,8

Lainat €/as 2 605 2 901 4 107 4 547 4 826 4 313 4 378 4 537

Nettovelka €/as 1 582 1 878 3 085 3 524 3 803 3 290 3 355 3 515

Kuntien lainakanta keskimäärin 2017, €/as 2 921

Olennaisempaa kuin vertailu kuntien lainakantaan, on oman talouden kantokyky. Kaupungin vuosikate eli vuosittain investointeihin ja lainanlyhennyksiin käytettävä rahavarallisuus on 2010-luvulla ollut 4,7-7,5 milj. euron tasossa. Vuosikatearvio tuleville vuosille on esitetty alla. Arvio lähtee nykytasoisesta palvelutuotannosta ja sijoituserien vaikutuksesta vuosikatteeseen, jonka jälkeen siinä on huomioitu taloussuunnitteluvuosien yhtenäiskoulun vaikutukset käyttötalouteen, aluehallintouudistus, tavanomainen menojen kehitys, valtionosuuden stabiilisuus, verotulojen maltillinen kasvu sekä korkoriski. Korkomenojen kasvu on ennakoitu maltillisella koron muutoksella, vaihtuvien korkojen noustessa nykytasosta merkittävästi, vaikutus on voimakkaampi. Menojen kasvuksi on arvioitu maltillinen inflaatiotason mukainen 1 %/v. Arvion perusteella vuosikatteen kehityksessä on haasteita vuodesta 2019 eteenpäin. Tilanne muodostuu hankalaksi, mikäli vuoden 2018 talousarvion vuosikatetaso ei toteudu, jota haastaa v. 2017 erikoissairaanhoidon korkea toteuma.

27

Vuosikatearvio nykytasossa, kun soteuudistus tasataan muutoin kuin enint. -100 €/as vaikutusta

milj. € TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021 2022

Vuosikatearvio 5,8 4,7 5,8 5,2 4,9 4,4 3,8 Arviossa huomioitu tulevat vaikuttavat tekijät Tuulivoimavero 1,3 0,25 0,25 0,1 0,1 Koulun leasingmeno -0,45 -0,45 Koulun käyttötaloussäästö 0,2 0,2 Sote- ja maakuntauudistus, vaiheittain enint. -100 € /as 0 -0,31 -0,63 Palkkasopimus -0,6 Menojen kasvu: 0,5 - 1,25 % (inflaatio) -0,5 -0,5 -0,4 -0,2 -0,2 Valtionosuuden muutos 0,6 Verotulojen kasvu -0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 Korkojen kasvu -0,1 -0,1 -0,04 -0,03 -0,1

Vuosikate riitti v. 2016 rahoittamaan nettoinvestoinnit täysin. Vuonna 2017 investoinneista voidaan vuosikatteella rahoittaa 83 %. Kuntien keskimääräinen investointien tulorahoitusprosentti oli 81 %. Mikäli vuosikate olisi nykyisellä noin 5-6,0 miljoonan euron tasolla, vuosikatteella pystytään rahoittamaan kuluvana vuonna investoinneista vain 45 %.

TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021 2022

Vuosikatearvio 5,8 4,7 5,8 5,2 4,9 4,4 3,8 Nettoinvestoinnit 5,5 7,0 13,1 9,0 7,9 6,4 5,4 Investointien tulorahoitusprosentti 105 % 67 % 44 % 57 % 62 % 69 % 70 %

Jokainen investointi omalle taseelle kasvattaa suunnitelman mukaisia poistoja, joka näkyy tulosvaikutteisesti tilinpäätöksen tuloslaskelmaosassa. Pääsääntö on, että rakennukset poistetaan 20 v poistoajalla ja kuntatekninen infra 20 % menojäännöspoistoilla. Poistonalaisista investoinneista on pääsäännöillä laskettu arvio tulevista poistoista. Alla on huomioitu vain suunnitelman mukaiset poistot, ei esim. Merenojan koulusta aiheutuvaa lisäpoistoa. Kuntatalouden kantokykyä mitataan vuosikatteen riittävyydellä suunnitelman mukaisiin poistoihin ja poistojen ja nettoinvestointien vastaavuudella. Terveessä kuntataloudessa, jossa ei tarvita lisävelkaantumista, vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin ja poistot vastaavat nettoinvestointimäärää.

Kun vielä vuoden 2015 tilinpäätöksessä arvioitiin, että investointien omahankintameno ylittää suunnitelmapoistot keskimäärin yli 1,2 M€:lla ajanjaksolla 2014–2020, niin nyt ylitys näyttää olevan keskimäärin 4,8 M€:a investointien huippuvuosina 2016–2021.

TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Vuosikatearvio 5,8 4,7 5,8 5,2 4,9 4,4 3,8 3,8

Poistoarvio 4,9 4,2 5,2 6,1 7,1 7,3 7,8 7,9

Nettoinvestoinnit 5,5 7,0 13,1 9,0 7,9 6,4 5,4 2,0

0,0

5,0

10,0

15,0

Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen vastaavuus

28

Lisävelkaantuminen on väistämätöntä. Osa hankkeista (elinkeinopoliittiset investoinnit) tuovat myös tuloja, joita tässä laskelmassa on huomioitu varovaisuutta noudattaen. Arvion mukaan vuosikate ei riitä vuonna 2020 kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, jolloin syntyy rakenteellista alijäämää. Vuosikatetta haastaa myös lainanlyhennysten määrä. Yhtenäiskoulun toteutus leasingilla haastaa vuokramenon osalta vuosikatetta, joskaan suunnitelman mukaiset poistot eivätkä lainan lyhennykset kasva, mutta vaikutus on samaa luokkaa. Arvion mukaan vuosikate riittää kattamaan lainanlyhennykset vuoteen 2020 saakka.

Investointien rahoittaminen aiheuttaa painetta tulovero- ja kiinteistöveroprosentteihin tuleville vuosille sekä tarvetta käyttötalouden tehostamiselle. Tämän lisäksi aluehallintouudistuksen talouden tasapainon heikkenemiseen ja sen muihin välillisiin vaikutuksiin, kuten työpaikkojen vähenemiseen, ei ole riittäviä toimenpiteitä. Nämä edellyttävät organisaation muokkaamista ja ratkaisuja palvelutuotannon osalta, jotta talouden kantokyky, työpaikat ja elinvoima säilyvät paikkakunnalla.

Talouden kantokyvylle, lainanhoitokatteelle, omavaraisuusasteelle ja suhteelliselle velkaantuneisuudelle seuraava viiden vuoden ajanjakso on erittäin haastava. Suhteellinen velkaantuneisuus on Kalajoella jo nyt korkea, mutta velkamäärä nostaa velkaantumista edelleen. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

2016 2017 2018 2019 2020 2021

Suhteellinen velkaantuneisuus, arvio 52 59 68 72 75 87

Kunnat keskimäärin 55,60 %

5,8

4,7

5,85,2 4,9

4,4

3,02,3

2,93,9

4,8

5,7

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

TP2016 TP2017 2018 2019 2020 2021

Vuosikatteen riittävyys lainanlyhennyksiin

Vuosikatearvio Lainan lyhennykset

29

1.1.7. Kunnan henkilöstö

Kaupungin henkilöstö 31.12. 2017 2016

Vakinaiset 762 773Muut 261 274Yhteensä 1023 1047

Palkat ja palkkiot 32,8 M€ 33,3 M€Henkilöstösivukulut 8,8 M€ 9,9 M€ Eläkekulut 7,2 M€ 7,7 M€ Muut henkilöstösivukulut 1,7 M€ 2,2 M€Henkilöstökulut yhteensä 41,7 M€ 43,2 M€

1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan

kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Toimintaympäristöön liittyvät riskit Strategisista riskeistä keskiössä ovat edelleen syntyvyyden lasku, työttömyyden lisääntyminen, muuttoliikkeen keskittyminen sekä merkittävät lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat kuntien itsehallintoon ja palvelutuotantoon jatkossa.

Meneillään olevat kuntakentän historian suurimmat, yhtä aikaa etenevät ja monimutkaiset uudistukset sisältävät yksilö-, paikallis- ja maakuntatasolla paljon epävarmuutta, joka sinällään pitää sisällään lukuisasti erilaisia strategisia riskejä. Mahdolliseen maakuntauudistukseen keskeisesti sisältyvät tehtävien järjestämis- ja tuottamisvastuisiin valmisteilla olevat uudistukset aiheuttavat huomattavia muutoksia kaupungin toimintaan. Kalajoen kaupunki on osallistunut yhdessä 22 Pohjois-Pohjanmaan kunnan kanssa ”Uusi kunta”-hankkeeseen, jossa kuntareformin vaikutuksia arvioitiin yhteisesti. Lisäksi Kalajoen kaupunki on osallistunut aktiivisesti rakenne- ja lainsäädännöllisten muutosten valmisteluun sekä yhteistyöhön Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksessa. Uudistusten toteuttamisen lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa, mikä haastaa kuntien valmistautumista. Lisäksi erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa on lukuisia kuntia koskevia riskejä mm. kiinteistöjen osalta.

Alueen vetovoima haastaa kaikkia alueen kuntia ja lisää riskiä muuttotappioon. Koko Suomen alhainen syntyvyys tuo myös haasteita alueen väestökehitykseen. Elinkeinoelämän kehityksellä ja alueen elinkeinorakenteen murroksella on vaikutuksensa muun muassa työllisyyteen, muuttoliikkeeseen, investointeihin, rakentamiseen ja väestön hyvinvointiin. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten heikkeneminen johtaa muun muassa verotulojen pienenemiseen ja työllisyyden tukemisesta sekä työttömyyden seurannaisvaikutuksista aiheutuvien kustannusten kasvuun. Kalajoen työllisyys on edelleen korkea ja työttömyys on laskenut entisestään. Työikäisen väestön määrä laski vuodesta 2016 vuoteen 2017 65 työikäisellä. Väestön ikääntyminen ja nuorten ja työikäisten poismuuttaminen haastaa verotulojen kehitystä ja palvelutuotantoa.

Tiukkeneva taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottavat kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosesseja ja niiden tehokkuutta

30

vielä entistä tarkemmin. Toimintojen tehostaminen ja resurssien uudelleenkohdentaminen jatkuvat.

Palvelutuotanto Kalajoen kaupungin palvelujen järjestämisellä ja tuottamisen tavalla on merkittäviä vaikutuksia sekä kaupungin rakenteisiin ja talouteen, että kaupunkilaisille tarjottaviin palveluihin. Nykyinen palvelutaso, -rakenne ja osittain hajautunut yhdyskuntarakenne edellyttävät muutoksia, jotta kaupungin toimintaedellytykset turvataan heikentyneessä taloustilanteessa. Julkiset palvelut uudistetaan käyttäjälähtöisiksi, ensisijaisesti digitaalisiksi, toimintatapoja uudistamalla.

Omaisuusriskit Rakentamiseen liittyviä teknisiä riskejä ja toiminnan keskeytysriskejä pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turva- ja automatiikkajärjestelyillä. Sisäilmaongelmien lisäksi kaupungin omaisuuteen ei ole kohdistunut merkittäviä vahinkoja. Sisäilmatyöryhmä on jatkanut toimintaansa vuoden 2017 ajan. Sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kaupungille erittäin suuren kiinteistöriskin, sillä lakiluonnoksen mukaan maakunta on velvollinen vuokraamaan kaupungilta rakennuksia vain vuoden 2021 loppuun. Mikäli maakunta ei päätä jatkaa palvelutuotantoa kiinteistössä tämän ajanjakson jälkeen, on riskinä, että käytöstä poistettujen kiinteistöjen ylläpitokustannukset jäävät edelleen rasittamaan taloutta usean vuoden ajan tai maakunta edellyttää kaupungilta mittavia investointeja kiinteistön saattamiseksi nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon.

Muut henkilöstöön kohdistuvat riskit Työturvallisuusriskejä ehkäistään työpaikkojen sekä työsuojeluhenkilöstön kiinteällä yhteistoiminnalla. Sisäilmaongelmien lisäksi ei ole havaittu muita merkittäviä työturvallisuusriskejä. Kaupungin henkilöstöä eläköityy jatkuvasti huomattavan paljon. Vaihtuvuus sinänsä tuo sekä riskejä että mahdollisuuksia. Henkilöstön rekrytoinnissa tiettyyn tehtäviin on ollut haasteita. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti työhyvinvointikyselyillä, joiden tuloksissa ei ole ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia ja työhyvinvointi on säilynyt hyvällä tasolla. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia liikuntamahdollisuuksia on tarjolla laajasti. Sairauspoissaolojen määrä laski vuoden 2017 aikana edellisvuodesta.

Taloudenhallinta ja rahoitus Kalajoen kaupunki velkaantuu voimakkaasti heikentyneen tulorahoituksen ja toimintamenojen kasvun sekä korkeiden investointimenojen johdosta. Mikäli menokehitystä ei pystytä hallitsemaan, tilanne johtaa negatiiviseen kierteeseen eli verojen ja maksujen korotuksiin sekä palvelutason heikkenemiseen. Lisäksi kaupungin investointikyky heikkenee. Kaupungin talouden hallinnan kannalta on keskeistä laskea keskipitkällä aikavälillä investointitasoa ja mahdollistaa kustannusten pienentäminen nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Vuosittainen velkamäärän kasvu ja lähivuosina toteutuva korkojen nousu kasvattavat lyhennyksiä ja korkomenoja. Velanhoitokyky oletettavasti heikkenee maakuntauudistuksen seurauksena.

31

Kaupungin rahoitusriskit jakautuvat likviditeettiriskiin, valuuttariskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Likviditeettiriskiä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla sekä lyhytaikaisen rahoituksen mahdollistavalla kuntatodistusohjelmalla. Kaupunki suojautuu korkovirtariskiltä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta lainasalkussa. Alkuvuoden 2018 aikana pitkät korot ovat nousset ja korkojen merkittävän nousun tuomaan korkoriskiin on syytä varautua. Kalajoen kaupungin vieras pääoma 31.12.2017 tilanteessa oli 36,3 M€, josta velkakirjalainaa 19,3 M€ ja kuntatodistuksia 17 M€. Velkakirjalainoista vaihtuvakorkoisia n. 9,5 M€ (49 %). Kaupungin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen muutoksista. Korkoriskiä hallitaan pitämällä osa lainoista kiinteäkorkoisina (31.12.2017 tilanteessa n. 51 %:a). Pitkät korot ovat nousseet, mutta euribor 3-12 kk korot ovat edelleen matalalla. Luottoriskit kohdistuvat lähinnä kaupungin myöntämiin takauksiin ja antolainasaamisiin. Erääntyneiden myyntisaamisten määrä on kasvanut heikohkon yleisen taloustilanteen johdosta. Luottotappioksi näistä on kirjattu noin 0,05 M€ vuosittain. Takauksiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä. Kaupungilla on takausvastuita yhteensä 19 miljoonalla eurolla. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. henkilöihin kohdistuviin riskeihin, omaisuusvahinkoihin, keskeytyksiin, vastuisiin sekä ympäristövahinkoihin ja onnettomuuksiin. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuutuksin. Vuoden aikana ei realisoitunut merkittäviä vahinkoriskejä. Teknisissä palveluissa on käytössä palautekanava. Palautekanavan kautta voi kuka tahansa ilmoittaa puutteesta, vaaratekijästä, riskeistä tai yleisestä laatutasosta.

Vakuutukset

Kalajoen kaupunki on kilpailuttanut vakuutukset vuoden 2017 aikana. Kilpailutus oli erittäin onnistunut, molempien osa-alueiden, omaisuuden ja lakisääteisen tapaturman, osalta vakuutusmaksuissa saatiin merkittävä säästö heikentämättä vakuutusturvaa, päinvastoin vakuutusturva osin parani. Omaisuusvakuutuksen osalta vakuutusyhtiönä jatkaa IF. Lakisääteisen ja vapaaehtoisten tapaturmavakuutusten osalta tulee muutoksia 1.4.2018 alkaen ja vakuutusyhtiöksi vaihtuu Protector Vakuutus. Lisäksi ostetaan vakuutusmeklaripalveluja Semita Oy:ltä.

Palvelujen ja tytäryhteisöjen suorittamassa riskienarvioinneissa keskeisimmiksi riskeiksi nousevat henkilöriskit, tietojärjestelmien toimivuus, omaisuus- ja vahinkoriskit, joihin liittyvät erityisesti kiinteistöjen sisäilmaongelmat sekä tytäryhteisöissä kannattavuus- ja rahoitusriskit. Myös tekniseen infrastruktuurin liittyvät riskit (lämmön, sähkön ja vedenjakeluhäiriöt) koettiin merkittäviksi. Arvioitavat riskit on jaettu toiminnallisiin ja strategisiin riskeihin, vahinkoriskeihin, rahoitusriskeihin sekä muihin riskeihin. Sisäilmaongelmiin on vastattu väliaikaisilla tilaelementeillä, joihin on siirretty opetustoimintaa.

32

1.1.9. Ympäristötekijät

Ympäristöntilinpäätös koskee kaupungin omaa toimintaa. Raportti sisältää keskeiset ympäristöasioiden hoitoa, kestävän kehityksen edistämistä sekä ilmastostrategian toteuttamista koskevat toimenpiteet. Merkittävimpiä ympäristökuluja kaupungille syntyi ympäristönhoidollisista investoinneista ja viemäriverkoston kunnossapidosta. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat vuonna 2017 jätevesiviemäreiden vuotovesien saneeraukseen. Energiahuolto Kalajoen Lämpö Oy vastaa Kalajoen alueella kaukolämpöverkosta. Kaikki Kalajoen lämpölaitokset käyttävät pääasiassa energiana uusiutuvia polttoaineita. Fossiilisia polttoaineita käytetään ainoastaan varalla. Kalajoella on katuvaloja 2779 kpl, joista vuonna 2017 uusittiin 100 kpl. Vanhoista elohopealampuista uusittavia on vielä 951 kpl. Kalajoen kaupunki lähti mukaan Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) sopimuskaudelle 2017 – 2025. Ohjelmakauden kokonaistavoitteena on 7,5 % energiansäästö ja välitavoite vuodelle 2020 on 4 % energiansäästö. Vuoden 2017 aikana toteutettiin pienempiä energiatehokkuutta parantavia kiinteistönhoidollisia toimia ja toteutettiin viimeisiä energiakatselmuksia kiinteistöihin. Yksittäinen isompi energiatehokkuutta parantava investointi oli mm. Jäähallin valaistuksen uusiminen. Vesihuolto Vesikolmio Oy vastaa raakaveden tuottamisesta ja veden myynnistä jakeluyhtiöille sekä jätevedenkäsittelystä koko Kalajoen alueella. Veden jakelun kuluttajille hoitaa Osuuskunta Valkeavesi Kalajoen alueella. Kalajoen kaupunki vastaa viemäriverkostostaan alueellaan, lukuun ottamatta Vesikolmio Oy:n siirtoviemäreitä. Vuotovesien vähentämiseksi on vuosittain 100 000 €:n määräraha, jolla korjataan jätevesiviemäri-verkoston vuotavia osuuksia. Jätevesipumppaamojen automaatiota on uusittu. Jätehuolto Vestia Oy on kuntien omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka järjestää kotitalouksien hyöty- ja vaarallisten jätteiden huollon, jätekuljetukset sekä tarjoaa jäteneuvontaa. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa kuntien yhteinen Jokilaaksojen jätelautakunta.

Meluntorjunta Asutuksen kannalta merkittävin meluhaitta aiheutuu tie- ja katuliikenteestä. Olemassa olevien asuntoalueiden ja maanteiden meluntorjuntatoimet etenevät katujen ja teiden saneerauksien yhteydessä toteutettavilla meluntorjuntatoimenpiteillä. Uudet asuinalueet sijoitetaan ja suunnitellaan niin, että meluntorjuntatoimenpiteitä ei tarvita. Vuonna 2017 on jatkettu meluvallin rakentaminen 8-tien ja Metsolantien väliselle alueelle aloittamalla maamassojen ajo alueelle. Meluvallin rakentaminen jatkuu vielä tulevina vuosina. Maaperän ja pohjavesien suojelu Pohjavesien tilaa seurataan vuosittain korkeuksien mittauksilla ja näytteenotolla. Vuonna 2017 on aloitettu maaperän pilaantumisen tutkimukset Kalajoen vanhan ampuradan alueella ja suoritettu riskinarviointi koskien pilaantuneisuutta.

33

Vesiensuojelu Kalajoen kaupunki kuuluu Kalajoen ja Lestijoen vesienhoitoryhmiin. Vesienhoitoryhmien tarkoituksena on miettiä niitä toimenpiteitä, joilla vesistöjen veden laatua saataisiin parannettua. Kalajoki toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa Vääräjoen alaosan ja Siiponjoen kalataloudellista kunnostusta. Kunnostustyöt on aloitettu 2017 ja niitä jatketaan vesiluvan vaativissa kohteissa 2018. Yleisen viihtyvyyden edistäminen Hiekkasärkkien alueella suoritetaan päivittäin yleisten alueiden roskien keräys ja muilla taajama-alueilla joka toinen päivä. Ympäristölautakunta suorittaa vuosittain ympäristökatselmuksen kaupungin alueella. Havaituista puutteista lähetetään kiinteistön omistajille siistimis-, korjaamis- ja purkukehotuksia

1.1.10. Muut ei taloudelliset asiat Ympäristötilinpäätös on annettu edellä. Ympäristötekijöissä ei vuoden 2017 aikana ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Henkilöstöasioista annetaan erillinen henkilöstökertomus. Kalajoen kaupunki on hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman vuonna 2006, lisäksi käytössä ovat päihdeohjelma, varhaisen puuttumisen malli ja ohjeet häirintätilanteiden selvittämiseksi. Kalajoen kaupunki käyttää vuosittain ostopalveluihin yli 30 miljoonaa euroa, ilman erikoissairaanhoitoa noin 15 miljoonaa. Lisäksi aine- ja tavarahankintoihin käytetään noin 6 miljoonaa euroa. Kalajoen kaupungin tietoon ei ole tullut esille korruptiota tai lahjontaa. Hankintatoimintaa ohjataan keskitetysti hallintopalveluista. Sellaisten kaupungin puolesta tehtävien sopimusten tekemisestä, joilla on yhtä palvelua laajempi merkitys ja useammalle vuodelle ulottuva vaikutus, päättää kaupunginhallitus.

1.1.11. Selonteko kaupungin sisäisestä valvonnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan ja siihen olennaisesti liittyvän riskienhallinnan järjestäminen perustuu kunnan perustehtävään, toimintaympäristön analysointiin, kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja sen toimintayksikköjen toiminta on laillista, taloudellista ja tuloksellista. Sisäisellä valvonnalla edesautetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Samalla varmistetaan tiedon riittävyys sekä luotettavuus päätösten perusteeksi sekä että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että kaupungin omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaan (KV 28.10.2014 § 99) valtuuston tehtävänä on päättää kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus vastaa siitä, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostavat toimivan ja kattavan kokonaisuuden. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisön sisäisestä

34

valvonnasta ja riskienhallinnasta lainsäädännön ja yhtiön ohjeistuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus, lautakunnat, palveluvastaavat, yksiköiden esimiehet sekä konserniyhteisöiden toimielimet huolehtivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä omilla tahoillaan sekä siitä, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet tulevat täytetyiksi.

Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perustana ovat kuntalaki, kaupunginvaltuuston hyväksymät hallintosääntö sekä myös kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen hyväksymät ohjeet (konserniohje, sisäisen valvonnan ohjeet, hankintaohje ym.). Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu palvelujen laatimiin selontekoihin sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearviointeihin sekä tarkastustietoihin. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vuonna 2017 toimielimet ovat kokouksissaan käsitelleet lausuntoja hallinto-oikeudelle ja antaneet vastineita oikaisuvaatimuksiin seuraavasti:

Toimielin Lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Lausunto hallinto-oikeudelle

Oikaisuvaatimukseen vastine

Sivistyslautakunta 2

Tekninen lautakunta 3

Perusturvalautakunta 4

Kaupunginhallitus 1 2 2

Kaupunginhallitus ei käyttänyt otto-oikeutta vuonna 2017. Asioiden valmistelussa otetaan huomioon toimintaa sitova lainsäädäntö, kaupungin omat säädökset, vallitsevat eettiset arvot ja mahdolliset riskit. Asioiden valmistelussa tulisi ottaa käyttöön entistä enemmän yritysvaikutusten arviointi. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on pystytty hoitamaan eikä kaupunginhallituksen tiedossa ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta 2017 on esitetty palvelukohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kuntalain 121 §:n mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa. Valtuusto on hyväksynyt 20.12.2016 § 110 konsernistrategian. Valtuusto on hyväksynyt 30.9.2014 § 91 elinkeinostrategian 2015 – 2025.

35

Tavoitteiden asetannan ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa kaupungin strategiasta, joiden perusteella palveluyksiköille asetetaan omat tavoitteensa ja joiden toteutumista seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti ja myös osittain asiakaskyselyin. Tavoitteisiin on otettu käyttöön sähköinen työkalu Opiferus Johdon työpöytä, jossa strategiasta johdotetut tavoitteet asetetaan ja toteutuminen seurataan. Työkalulla on raportoitu kokonaisuudessaan vuosi 2017. Tavoitteiden asettamista ja toteutumista työkalun avulla kehitetään edelleen. Toimintaa seurataan ja muutoksiin reagoidaan. Kaupungin toimintatavat ja menettelyt tavoitteiden saavuttamisen, varojen käytön valvonnan sekä tuloksellisuuden ja strategiaprosessin toimivuuden osalta ovat hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuutusturva on järjestetty ja vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2017. Samassa yhteydessä vakuutusturva läpikäytiin ja sitä laajennettiin mm. oppilaiden jatkuvalla matkavakuutuksella, sillä hankkeiden myötä matkustaminen ja siihen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Myös omaisuusvakuutuksen kohteet käytiin läpi kohdearvoittain ja irtaimistoittain. Riskienhallinnan osalta epäkohtia havaitaan ja riskienhallinnan kehittäminen tarkoituksenmukaisempaan suuntaan on käynnistynyt. Asioita käsitellään kaupungin johtoryhmässä ja palvelujen omissa johtoryhmissä. Koska muutoksia tapahtuu kaikkialla, asiakkaiden tarpeissa, lainsäädännössä, työtavoissa ja tietojärjestelmissä, on johtoryhmätyöskentelyn yhtenä tarkoituksena hallita tätä laajaa ja moniulotteista kokonaisuutta. Kaupunginhallitus ja lautakunnat arvioivat johtamista, hallintoa ja riskienhallintaa osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi osavuosikatsausten välillä kaupunginhallituksen ja lautakuntien on mahdollista toteuttaa valvontaa mm. viranomaispäätösten otto-oikeuteen liittyen.

Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole ennakoimattomia riskejä, jotka saattaisivat aiheuttaa merkittäviä seurauksia kaupungin toiminnalle tai taloudelle. Riskienhallinta ja sen toimivuuden seuranta on nykymuodossaan vastuutettu asianmukaisesti. Riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden 2017 aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoitettu toimintakertomuksessa kunkin palvelun tai palveluyksikön kohdalla. Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntejä tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua kaupungille korvausvaade. Sopimustoiminta Sellaisten kaupungin puolesta tehtävien sopimusten tekemisestä, joilla on yhtä palvelua laajempi merkitys ja useammalle vuodelle ulottuva vaikutus, päättää kaupunginhallitus. Muiden ja yksinomaan ko. palvelua koskevien operatiiviseen toimintaan liittyvien sopimusten tekemisestä päättää asianomainen palvelu.

36

Pääohjeena on, että sopimukset tulee laatia aina kirjallisena. Lisäksi käytetään oman

toimialan erityispiirteet huomioivia yleisiä sopimusehtoja. Sopimuksia säilytetään sekä keskitetysti että palveluissa eli molemmat tavat on käytännössä käytössä. Sopimusten alkuperäiset kappaleet tulisi olla keskitetysti arkistossa ja käyttökappaleet palvelualueella. Sopimuksia tehdään kaikissa kaupungin organisaatioyksiköissä ja lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa. Merkittävimmistä sopimustyypeistä voidaan mainita henkilöstöön ja työsuhteeseen liittyvät sopimukset, laitteet ja laitteistot esim. leasing- ja kunnossapitoasioiden osalta, kiinteistöihin liittyvät sopimukset, rakennuttajasopimukset, vakuutus- ja rahoitussopimukset kaupankäyntiin ja tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset ym. Asianhallinta- ja asiakirjahallinta hoidetaan sähköistä järjestelmää käyttäen. Sopimuksia ylläpidetään Dynasty–asianhallintajärjestelmässä. Vanhat sopimukset siirretään sähköiseen sitä mukaa kuin resursseja riittää. Lisäksi käyttöön on otettu v. 2017 aikana M-files-dokumentinhallintajärjestelmä, jonka käyttöönottoa jatketaan. Kaupungin sopimuksenhallinta on hyväksyttävällä tasolla. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupungin organisaatiossa ei ole kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäisen tarkastuksen yksikköä. Yleinen vastuu kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisestä valvonnasta on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Palveluvastaavat suorittavat palvelunsa ja kukin esimies oman osastonsa, vastuualueensa tai yksikkönsä sisäistä valvontaa. Jokainen palvelu valvoo oman palvelunsa säädösten ja toimintaohjeiden noudattamista. Käytännössä sisäisestä valvonnasta on vastuussa yksikköjen esimiehet. Prosessien kuvantamiseen ja kehittämiseen on panostettu vuodesta 2017 lähtien aiempaa voimakkaammin. Prosesseja, työtehtäviä ja vastuita selkeyttämällä ja suoraviivaistamalla parannetaan palvelutuotannon laatua sekä sisäisen tarkastuksen eri osa-alueet (kontrollit vaarallisista työtehtävistä ja väärinkäytösten mahdollisuudet, tietoturvanäkökulma, laatu ja riskit) tulevat tarkastettua. Työtä jatketaan laajasti eri palveluissa.

Keskeinen toiminnan ohjaus tapahtuu talousarviossa asetettujen strategisten tavoitteiden avulla. Tavoitteiden saavuttamista on seurattu valtuustotasolla kaksi kertaa vuodessa. (osavuosikatsaus 30.4. ja 30.8.)

37

1.1.12. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.1.12.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016

TOIMINTATUOTOT 21 516 21 478

Valmistus omaan käyttöön 288 271

TOIMINTAKULUT -86 585 -85 727

TOIMINTAKATE -64 781 -63 979

Verotulot 38 756 39 098

Valtionosuudet 30 189 30 722

Rahoitustuotot ja -kulut 613 23

VUOSIKATE 4 776 5 864

Poistot ja arvonalentumiset -5 503 -6 116

Satunnaiset erät

TILIKAUDEN TULOS 179 -252

Varausten ja rahastojen muutokset 54 54

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 233 -198

Toimintatuotot/Toimintakulut % 24,5 25,1

Vuosikate/Poistot % 89,7 95,9

Vuosikate €/asukas 381,7 465,9

Vuosikate % verorahoituksesta 6,8 8,4

Vuosikate % 5,2 6,4

Asukasmäärä 12 514 12 586

Toimintatuotot/Toimintakulut, %-tunnusluku osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus.Kun vuosikate/poistot , % -tunnusluku on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentä- mällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet.Vuosikate, €/asukas oli koko maassa v.2012 249 €Vuosikate% verorahoituksesta -tunnusluku ilmoittaa kuinka paljon vuosikate on kunnan verotuloista ja käyttötalouden laskennallisista valtionosuuksista.Vuosikate % -tunnusluku kertoo vuosikatteen suhteen käyttötuloihin (=toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet)

Toimintatuotot/Toimintakulut, %-tunnusluku osoittaa paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla eli mikä on maksurahoituksen osuus.

Kun vuosikate/poistot , % -tunnusluku on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä vain, jos poistot

vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenoista valtionosuudet, liittymismaksut ja muut

rahoitusosuudet.

Vuosikate, €/asukas oli koko maassa v.2016 494 €

Vuosikate% verorahoituksesta -tunnusluku ilmoittaa kuinka paljon vuosikate on kunnan verotuloista ja käyttötalouden laskennallisista valtionosuuksista.

38

1.1.12.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2017 2016

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 4 776 5 864

SATUNNAISET ERÄT 906

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -1 256 -422

TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 426 5 441

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA

INVESTOINTIMENOT -9 842 -7 524

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 858 1 282

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 2 022 727

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -6 961 -5 515

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 535 -74

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET

ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -887 -7

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 64 34

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -823 27

LAINAKANNAN MUUTOKSET

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 000 3 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -2 290 -2 068

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -1 000

LAINAKANNAN MUUTOKSET 3 710 -68

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -33

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET

TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 22 8

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 11 -10

SAAMISTEN MUUTOS 612 -382

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 2 480 999

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 3 125 615

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 5 978 575

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 443 501

KASSAVARAT 31.12. 19 478 16 035

KASSAVARAT 1.1. 16 035 15 535

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta

1000 € -2575 -3 522 Investointien tulorahoitus % 53,2 93,9

Pääomamenojen tulorahoitus % 39,5 70,5

Lainanhoitokate 2,0 2,7

Kassastamaksut, 1000 € 99 520 95 539 Kassan riittävyys, pv 71,4 61,3

Asukasmäärä 12514 12586

Toiminnan ja investointien rahavirta kertoo tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymänavulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusosuus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Investointien tulorahoitus, % = Vuosikate / investointien omahankintameno (=br. investoinnit-rahoitusosuudet). Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenoa laskettaessa ei käyttöomaisuuden myyntituloja vähennetä investointimenoista, vaan ainoastaan rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus, % -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosentuaalisen osuuden investointien omahankintamenon, antolainojen lisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset). Lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluku on > 2, tyydyttävä 1 - 2 ja heikko < 1. Kassan riittävyys(pv) = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella. Huom. Kassavaroihin luetaan myös rahoitusarvopaperit.

39

1.1.12.3. Tase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 100 34

Muut pitkävaikutteiset menot 983 116

Aineettomat hyödykkeet 1 083 150

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 21 085 21 058

Rakennukset 31 569 33 446

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 985 14 878

Koneet ja kalusto 517 592

Muut aineelliset hyödykkeet 21 21

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Ennakkomaksut 558 580

Keskeneräiset hankinnat 4 381 1 966

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 938 2 546

Aineelliset hyödykkeet 74 116 72 540

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä 11 932 12 539

Kuntayhtymäosuudet 4 262 4 262

Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.yht. 1 038 490

Muut osakkeet ja osuudet 293 1 032

Osakkeet ja osuudet 17 526 18 323

Muut lainasaamiset 2 767 2 030

Muut saamiset 447 361

Sijoitukset 20 740 20 714

PYSYVÄT VASTAAVAT 95 939 93 404

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 2

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 26 26

Muut toimeksiantojen varat 341 334

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 367 362

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 53 63

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 326 1 087

Muut saamiset 14 14

Pitkäaikaiset saamiset 1 340 1 101

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 520 3 277

Lainasaamiset 7 7

Muut saamiset 519 914

Lyhytaikaiset saamiset 4 046 4 198

Siirtosaamiset

Siirtyvät korot 12 22

Muut siirtosaamiset 1 727 2 416

Siirtosaamiset 1 740 2 439

Saamiset 7 126 7 737

Rahoitusarvopaperit

Joukkovelkakirjalainasaamiset 560 1 122

Muut arvopaperit 12 340 12 235

Rahoitusarvopaperit 12 900 13 358

Rahat ja pankkisaamiset 6 578 2 678

VAIHTUVAT VASTAAVAT 26 657 23 836

VASTAAVAA 122 962 117 602

40

VASTATTAVAA (1000 €) 2 017 2 016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 40 332 40 332

Arvonkorotusrahasto 141 1 047

Muut omat rahastot 8 681 8 681

Edellisten tilikausien yli/alijäämä 18 054 18 383

Tilikauden yli-/alijäämä 233 -198

OMA PÄÄOMA 67 441 68 244

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 1 381 1 435

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 381 1 435

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 40 18

Lahjoitusrahastojen pääomat 26 26

Muut toimeksiantojen pääomat 388 383

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 454 427

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 825 13 198

Lainat julkisyhteisöiltä 261

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 736 3 448

Pitkäaikainen 20 562 16 907

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 223 18 618

Lainat julkisyhteisöiltä 261 522

Saadut ennakot 39 25

Ostovelat 6 883 4 837

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 795 914

Siirtovelat

Siirtyvät korot 32 30

Lomapalkkajaksotus 4 310 4 573

Valtionosuusennakot 130 84

Muut siirtovelat 1 453 986

Siirtovelat 5 925 5 673

Lyhytaikainen 33 125 30 589

VIERAS PÄÄOMA 53 687 47 497

VASTATTAVAA 122 962 117 602

Tilikauden yli/alijäämä €/asukas 18,59 -15,77

Kertynyt ylijäänä 1000 € 18 287 18 184

Kertynyt yli/alijäämä €/asukas 1 461 1 446

Omavaraisuusaste, % 56,0 59,3

Nettovelka 1000 € -16 831 -16 564

Nettovelka/asukas -1 345 -1 316

Suhteellinen velkaantuneisuus % 59,3 52,0

Lainasaamiset 1000 € 2 767 2 030

Lainat/asukas 2 901 2 590

Lainakanta 31.12. 1000 € 36 309 32 599

Velat ja vastuut % käyttötuloista 59,7 52,9

Asukasluku 12 514 12 586

41

Omavaraisuus-% -tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä tasoa (v. 2011 se oli 64,2 %). 50 % tai sitä alempi aste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus €/asukas osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Nettovelka = rahoitusomaisuusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset - lainakanta Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa

42

1.1.12.4 Kaupungin kokonaistulos ja menot

TULOT 1 000 € %-osuus MENOT 1 000 € %-osuus

Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 21 516 21,4 Toimintakulut 86 585 86,2

Verotuotot 38 756 38,5 Valmistus omaan käyttöön -288 -0,3

Valtionosuudet 30 189 30,0 Korkokulut 158 0,2

Korkotulot 72 0,1 Muut rahoituskulut 46 0,0

Muut rahoitustuotot 745 0,7 Satunnaiset kulut 0,0

Satunnaiset tuotot 906 0,9 Tulorahoituksen korjauserät 906 0,9

Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutusvoitot -355 -0,4

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustappiot -5 0,0

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 858 0,9 Käyttöomaisuusinvestoinnit 9 842 9,8

Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 022 2,0 Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 887 0,9

Antolainasaamisten vähennykset 64 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2 290 2,3

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000 6,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0

Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Oman pääoman vähennykset 33 0,0

Oman pääoman lisäykset 0,0 Kokonaismenot yhteensä 100 455 100,0

Kokonaistulot yhteensä 100 773 100,0

Täsmäytys

Kokonaistulot - Kokonaismenot 319

Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos 318

0

43

1.1.13. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

1.1.13.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Uutena osakkuusyhteisönä konserniin kuuluu KOY Kalajoen Merta, joka aloittaa varsinaisen toimintansa vuonna 2018.

44

1.1.13.2. Konsernin toiminnan ohjaus

Yhtiöiden toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja soveltuvin osin myös kuntayhtymät sekä muut yhtiöt, joissa kaupunki on osakkaana, noudattavat toiminnassaan konserniohjetta, Kalajoen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita sekä hyvää hallintotapaa, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä tai säännöstä muuta johdu.

Kalajoki-konsernin toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat:

o Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.10.2014 § 99 tehnyt kuntalain 14 § 2 mom. 7 kohdan mukaisen päätöksen Kalajoen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.

o Kaupunginhallitus on 20.12.1999 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet. o Kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.6.2016 136 § hyväksynyt hankintaohjeen. o Hankintakäsikirja on hyväksytty 14.2.2011 § 429. Pienhankintojen toteuttamista

on lisäksi täydennetty vuonna 2013 kaupunginjohtajan antamalla ohjeistuksella. o Kalajoen kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa

27.11.2007. Konserniohje on joiltain osin vanhentunut ja sen päivittäminen on aloitettu. Samalla ohjeissa huomioidaan uuden kuntalain (410/2015). vaatimukset.

Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

1.1.13.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakkeita hankittiin 3200 kappaletta. Himangan Matkailu Oy:n purkuprosessi on edelleen kesken. Kalajoen kaupunki osti 20 prosentin osuuden perustetusta KOY Kalajoen Merrasta, joka omistaa kaupungin keskustassa olevan kauppakeskuskiinteistön. Viemärilaitos on päätetty eriyttää kirjanpidolliseksi taseyksiköksi 1.1.2018 alkaen. Kalajoen Satama Oy:n liikevaihto oli edellisvuoden tasossa. Tilikauden alku käynnistyi voimakkaassa kasvussa ja maaliskuun loppuun mennessä toteutui kasvua yli 12 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Jakson puolivälissä Pohjois-Afrikan vientimäärien hiipuminen pienensi koko kauden toteumaa, mutta loppujaksolla sahaamattoman puutavaran viennin käynnistyminen ja tuontiliikenteen vahva kasvu auttoivat kokonaisliikennemäärän pysymään edellisen vuoden tasolla. Kalajoen Satama Oy laati uuden strategian vuoden aikana, jolla se haluaa olla Perämeren tehokkain satama. Strategian jalkauttamista tehtiin vauhdikkaasti ja ensimmäisiä tuloksia saavutettiin tilivuoden lopulla. Strategian mukaisilla toimenpiteillä haetaan liikennemäärien tuplaamista. Kalajoen Lämpö Oy: pellettilämpökeskuksen tuotanto oli ennätykselliset 7 050 MWh vuoden 2017 aikana. Energiaa myytiin 779 MWh enemmän kuin edellisvuonna liittyjämäärän kasvusta johtuen. Lämpö Oy rakensi verkostoa 1461 m, josta keskustaan 976 m ja Hiekkasärkille 427 m, mm. Raitin kauppakeskusta ja tulevia laajentumistarpeita silmällä pitäen. Lisäksi siirrettiin runkolinjaa Hilmantorin rakentamisen vuoksi. Himangan

45

biokattilaan tehtiin mittava peruskorjaus, kun kattilan konvektioputket ja märkätuhkaus järjestelmä uusittiin. Tänä aikana energia tuotettiin öljykattilalla. Kalajoen Hiekkasärkät Oy on toteuttanut matkailun kasvuohjelman mukaisia toimia mm. kehittämällä Kalajoenseudun palveluliiketoiminnan konsepteja, kartoittamalla ja aktivoimalla toimijoita sekä markkinoimalla Kalajoen matkailukeskuksen mahdollisuuksia. Kehitystoimien kärkihankkeina ovat Marinan kokonaisuus sekä Hiekkasärkkien mantereenpuoli ja matkailukeskuksen ydinalue. Ydinalueella on käynnissä merkittävät investoinnit, jotka monipuolistavat ja laajentavat palveluita (mm. Ostoskylä Raitti) sekä lisäävät vuodekapasiteettia. SaniFani -kylpylän modernisoinnin ensimmäinen vaihe on valmistumassa. Lisäksi ydinalueelle sijoittuva Hilmantori, tapahtuma- ja kohtaamismiljöö, on rakenteilla. Kalajoen matkailu on tällä hetkellä kotimaisen kysynnän varassa, jonka kasvu on valtakunnallisestikin maltillista, ja kansainvälistämistoimet on aloitettu. KOY Kalajoen Vuokra-asunnot siirtyi vuoden 2017 aikana tiiviimmin Kalajoen kaupunkikonserniin: yhtiö toimii nyt Kalajoen kaupungintalon tiloissa ja sen talous- ja henkilöstöohjauksen sekä tietohallinnon palvelut tuotetaan kaupunkikonsernissa. Yhtiön toimintaa on vuoden aikana leimannut keskeisesti toimintatapojen muutos, mm. toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan kautta. Lisäksi asuntotarjonta on tuotu asiakkaalle helpommin tavoitettavasti yhtiön uusilla kotisivuilla, joista on julkaistu ensimmäinen versio. Toimintatapoja yhtenäistettiin myös kiinteistönhuollossa. Kiinteistönhuollon palvelut keskitettiin koko yhtiön osalta samalle palveluntuottajalle ja kaikki yhtiön omistamat kiinteistöt liitettiin samaan kiinteistöautomaatiojärjestelmään.

1.1.13.4. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernin talouden seurannan merkitys kasvoi uuden kuntalain myötä. Konsernin lainakanta ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat osa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelykriteereitä. Konsernivelan kehitys aiheuttaa haasteita tulevaisuudessa. Emokaupungin lisäksi investointipainetta on myös tytäryhtiöissä. Kalajoen Sataman tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset kuljetusmäärien ja liikevaihdon suhteen, mutta edellyttävät mittavaa laituri-investointia. Satamassa on tehty pohjatutkimukset kahdesta eri vaihtoehdosta uuden laiturin rakentamiseen, joka mahdollistaa useamman laivan yhtäaikaisen käsittelyn laitureilla. Tavoitteena on, että 2018 syksyllä olisi uusi laituri käytössä. Myös satamaan tulevan väylän syventämistä on lähdetty viemään eteenpäin. Tämä mahdollistaisi isojen laivojen lastaamisen kokonaisuudessaan Kalajoen Satamassa. Laituri investointiin satamayhtiö ottaa ulkopuolista rahoitusta ja antolainaa kaupungilta. Samaan aikaan yhtiö laajentaa toimintaa Repolan niemelle. KOY Vuokra-asuntojen osalta lainakannan ja korkoriskin hallintaan on syytä panostaa kuluvana ja tulevina vuosina. Vuokra-asuntokannan ylläpito vaatii tulevaisuudessakin taloudellisia resursseja, mikä haastaa yhtiön kassavaroja ja lainanhoitokykyä. Kalajoen Lämpö Oy:n toiminta laajenee mm. alueelle toteutuvien merkittävien investointien kautta (yhtenäiskoulu, kauppakeskus) ja edellyttää myös kapasiteetin

46

tarkastelua. Lisäksi Hiekkasärkillä uusi Marinan kaavan toteutuminen edellyttää lämpölaitoksen kapasiteetin kasvattamista. Himangan kesä- ja huippuajankattilan investointi on myös tarpeen.

Arvio konsernin tulevasta lainakannan kehityksestä Arvio tulevasta kehityksestä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Konsernin lainakanta, €/as 4 350 4 311 4 760 5 743 6 131 6 457 6 584 6 681

Konsernin nettovelka, €/as 2 657 2 464 2 661 4 760 5 148 5 475 5 601 5 698

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 69,5 68,7 76,5 84,9 89,2 92,8 94,2 95,3

Konsernivelka huomioiden yhtenäiskoulu 6 966 7 993 8 959 9 085 9 182

Himangan Kehitysyhtiö Oy:n osakkeiden tasearvo kaupungin taseella oli 0,44 M€. Osakeomistuksessa oli alaskirjaustarvetta 0,18 M€, joka toteutettiin tilinpäätöksessä 2017. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (kuntayhtymä) taseessa on 31.12.2017 kattamatonta alijäämää 5,4 milj. euroa. Tilivuosi 2017 oli 2,1 milj. euroa ylijäämäinen. Kalajoen osuus kattamattomasta alijäämästä on n. 42 500 euroa, mikä ei täytä olennaisuuden kriteeriä (ollen vain n. 0,25 % kaupungin rahoitusvarallisuudesta). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on laatinut alijäämän kattamisohjelman sekä toteuttanut sitä vuosien 2015, 2016 ja 2017 aikana. Aluehallintouudistusta koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa on todettu, että kuntien katettavaksi tulee kuntayhtymien alijäämät 31.12.2019 tilanteen mukaisena. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri näyttää kattavan alijäämän seuraavien kahden vuoden aikana eikä kaupungilla ole riskiä alijäämän kattamisen realisoitumisesta.

1.1.13.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjaus jaetaan omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvonta koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus on kaupungin edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Tytäryhtiöiden valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kunnan omille toimielimille ja viranhaltijoille. Lisäksi kaupunki antaa teknisluonteista ohjeistusta tytäryhteisöille sovituissa konsernin toiminnoissa kuten tilinpäätösraportoinnissa tai rahoituksen taikka hankintojen järjestämisestä. Kaupungin konserninvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginhallitus vasta kaupunkikonsernin omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnasta kaupunginjohtajan ohella.

Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus on antanut yhtiökokousedustajalle ehdotuksensa ao. yhtiön hallintoelimiin valittavista kelpoisista henkilöistä. Kaupunginhallituksen toimivaltaa hallituksen jäsenten ehdottamisessa rajoittavat ao. yhtiön yhtiöjärjestys, mahdolliset osakassopimukset ja tasa-arvolain säännökset.

47

Kaupunginhallitus on antanut myös muut tarvittavat toimiohjeet yhtiökokousedustajalle. Kaupungin tytäryhtiöitä valvotaan konserniohjeiden kautta. Kaupungin tytäryhtiöt ovat velvolliset hankkimaan kaupungin suostumuksen merkittäviin yhtiön toiminnassa tapahtuviin muutoksiin ja oikeustoimiin sekä investointeihin. Kaupungin tytäryhtiöissä kirjanpitoa ja hallintoa tarkastaa sama tilintarkastusyhteisö kuin kaupungin omaakin kirjanpitoa ja hallintoa. Konserniohje ja hyvä hallintotapa-suositus on hyväksytty tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa ja hallituksissa.

Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kaupunginvaltuusto antaa vuosittain tytäryhteisöille kaupungin omistajapolitiikkaan nojaavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien tavoitteiden toteutumisesta sekä taloudellista kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Raportointi kaupunginhallitukselle/valtuustolle tapahtuu neljännesvuosiraportoinnin sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymän ohjauksesta vastaava viranhaltija tuo aina tarvittaessa keskeiset omistajaohjauskysymykset kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Valtuusto asetti talousarvion 2017 vahvistamisen yhteydessä tulostavoitteet seuraaville tytäryhtiöille: Kalajoen Lämpö Oy, Kalajoen Satama Oy, Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja KOY Kalajoen Vuokra-asunnot. Kaupunginvaltuusto asetti neljälle suurimmalle tytäryhteisölle yhteensä 12 tavoitetta vuodelle 2017. Tavoitteiden toteuma on raportoitu käyttötalouden toteumavertailussa kohdassa ”konserniohjaus”. Kaupunginjohtajan tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kanssa käymissä omistajaohjauskeskusteluissa on käyty läpi tytäryhtiöiden taloudellista tilannetta ja riskejä sekä keskusteltu niiden pohjalta yhtiöiden tulevaisuuden näkymistä. Omistajaohjauskeskusteluihin on osallistunut myös talousjohtaja. Keskustelut toimitusjohtajien kanssa on pyritty käymään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarvittaessa kaupunginjohtaja on käynyt useampia keskusteluja.

Keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palveluiden käyttö Keskitettyjen konsernitoimintojen tavoitteena on, että konsernissa hyödynnetään erilaisten tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- että erityisosaaminen. Kaupunkikonsernin yhteisöillä on mahdollisuus käyttää hyväkseen konsernin tietohallintoa, taloushallintoa, henkilöstöhallinto, kiinteistönhoidon ja talonrakentamisen palveluita. Palveluiden hinnoittelu perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Kaupungin taloushallinto hoiti vuonna 2017 kirjanpidon Kalajoen Lämpö Oy:lle, Hiekkasärkät Oy:lle ja Kalajoen Satama Oy:lle, KOY Kalajoen Vuokra-asunnoille ja Himangan Kehitysyhtiö Oy:lle. Palkkahallinto tuotti palvelut Kalajoen Lämpö Oy:lle, Kalajoen Satama ja KOY Kalajoen Vuokra-asunnoille. Konserniohjauksen tukemiseksi kaupunki on edellyttänyt tytäryhteisöjen yhtiökokouksilta, että tytäryhteisöissä valitaan vastuulliseksi tilintarkastajaksi kaupungin tilintarkastajaksi valitun yhteisön osoittama tilintarkastaja. Tämä keskitetty tilintarkastus palvelee konsernin johtamista ja valvontaa sekä osaltaan varmentaa konsernitilinpäätöksen oikeellisuutta. Konserniohjeen noudattamisesta ei ole huomautettavaa.

48

Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.10.2014 § 99 kuntalain (410/2015) 14 § 2 mom. 7 kohdan edellyttämän päätöksen Kalajoen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Päätöksellä valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasolla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Konserniohjeen mukaisesti hallituksen on huolehdittava, että yhtiön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan. Yhteisöjen antamien selontekojen mukaan riskikartoitukset on laadittu ja riskien realisoitumisen ehkäisemiseen panostetaan. Selonteoissa riskeiksi tunnistettiin kannattavuuden ylläpitoon, rahoitukseen sekä kiinteistöjen kunnossapitoon liittyvät riskit. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu konsernijohdon osalta ja konsernin tytäryhteisöissä ei ole havaittu merkittäviä ennakoimattomia riskejä.

Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Kuntalain 116 §:n mukaan ”Kunnan tytäryhteisön hallituksen tai sitä vastaavan toimielimen on annettava kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.” Yhteisöille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä yhteisöjen taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Keskeiset konserniyhtiöt antoivat osavuosikatsauksen per 30.4. ja 31.8. Lisäksi konserniyhtiöiden kanssa käydään tarpeen mukaan neuvotteluja konserniyhtiöiden toiminnasta sekä toimitusjohtajat raportoivat tarvittaessa kaupunginvaltuustolle. Tytäryhteisöjen raportointia kehitetään ja standardoidaan edelleen. Investointitarpeiden raportoinnista on annettu uusi ohjeistus vuonna 2017. Lisäksi vuoden 2017 aikana on panostettu voimakkaasti yhtiöiden lainakannan hallintaan ja korkoriskiä koskeviin näkökulmiin. Yhtiöiden taloudellinen asema parantui vuoden 2017 aikana.

49

1.1.13.6. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 37 969 36 431

Toimintatkulut -102 797 -100 091

Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) 49 90

Toimintakate -64 779 -63 571

Verotulot 38 599 39 000

Valtionosuudet 34 367 35 486

Rahoitustuotot ja -kulut 0

Korkotuotot 68 83

Muut rahoitustuotot 730 447

Korkokulut -471 -200

Muut rahoituskulut -56 -355

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 271 -25

Vuosikate 8 458 10 891

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelmanmukaiset poistot -8 233 -7 882

Omistuksen eliminointierot 0 0

Arvonalentumiset -89 -1 077

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -8 322 -8 959

Satunnaiset erät 906 -6

Tilikauden tulot 1 042 1 926

Tilinpäätössiirrot 6 140

Tilikauden verot -53 -80

Laskennalliset verot -16 -50

Vähemmistöosuudet -9 19

Tilikauden ylijäämä 969 1 955

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,9 36,4

Vuosikate/Poistot, % 101,6 121,6

Vuosikate, €/asukas 676 866

Asukasluku 12514 12576

50

1.1.13.7. Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2017 20161 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 8 458 10 891

Satunnaiset erät 906 -6

Tilikauden verot -20 -7

Tulorahoituksen korjauserät -1 188 -1 341

8 156 9 537

Investointien rahavirta

Investointimenot -11 598 -9 091

Rahoitusosuudet investointimenoihin 877 1 294

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 2 154 901

-8 567 -6 896

Toiminnan ja investointien rahavirta -411 2 641

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -842 -17

Antolainasaamisten vähennykset 79 26

-763 8

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 9 175 3 426

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 022 -3 271

Lyhytaikaisten lainojen muutos 154 -990

5 306 -835

Oman pääoman muutokset -3 914 0

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 22 -279

Vaihto-omaisuuden muutos -109 8

Saamisten muutos 755 -202

Korottomien velkojen muutos 2 184 493

2 852 19

Rahoituksen rahavirta 3 482 -807

Rahavarojen muutos 3 071 1 834

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 26 271 23 201

Rahavarat 1.1. 23 201 21 367

3 071 1 834

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta € -1999 -6229

Investointien tulorahoitus, % 101,6 139,7

Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,5 98,5

Lainanhoitokate 1,93 1,57

Rahavarat 31.12., T€ 26 271 23 201

Kassastamaksut/vuosi, T€ 119 788 113 025

Kassan riittävyys, pv 80 75Asukasmäärä 12514 12586

51

1.1.13.8. Konsernitase ja sen tunnusluvut

VASTAAVA 2017 20161 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 123 493 118 652Aineettomat hyödykkeet 1 465 406

Aineettomat oikeudet 441 266Muut pitkävaikutteiset menot 987 119Ennakkomaksut 37 20

Aineelliset hyödykkeet 115 824 113 505

Maa-ja vesialueet 21 767 21 659Rakennukset 63 348 66 060Kiinteät rakenteet ja laitteet 19 699 17 354Koneet ja kalusto 3 208 3 272Muut aineelliset hyödykkeet 2 248 2 352Ennakkomaksut ja keskeneräiset 5 553 2 809

hankinnat

SIJOITUKSET 6 203 4 741Osakkuusyhteisöosuudet 3 894 2 725Muut osakkeet ja osuudet 617 1 139Muut lainasaamiset 1 466 677Muut saamiset 228 200

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 676 542

Valtion toimeksiannot 146 125Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 29 29Muut toimeksiantojen varat 501 387

VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 088 31 263Vaihtoomaisuus 542 420

Aineet ja tarvikket 303 210Keskeneräiset tuotteet 217 175Valmiit tuotteet 22Muu vaihto-omaisuus 0 27Ennakkomaksut 0 8

Saamiset 10 274 10 860Pitkäaikaiset saamiset 1 265 1 111

Myyntisaamiset 1 191 940Lainasaamiset 29 39Muut saamiset 46 132

Lyhytaikaiset saamiset 9 009 9 749Myyntisaamiset 5 826 5 148Lainasaamiset 17 7Laskennalliset verosaamiset 0Muut saamiset 1 120 1 916Siirtosaamiset 2 046 2 679

Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 996 13 490

Osakkeet ja osuudet 49 0Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 560 49Joukkovelkakirjalainasaamiset 12 387 1 122Muut arvopaperit 0 12 319

Rahat ja pankkisaamiset 13 275 9 739

VASTAAVA YHTEENSÄ 161 257 150 458

52

VASTATTAVAA 2017 2016

1 000 € 1 000 €OMA PÄÄOMA 74 275 75 666Peruspääoma 40 332 40 332Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 0 0Arvonkorotusrahasto 1 474 2 180Muut omat rahastot 10 500 10 048Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 21 004 21 151Tilikauden yli/-alijäämä 966 1 955

VÄHEMMISTÖOSUUDET 884 848

PAKOLLISET VARAUKSET 276 272Muut pakolliset varaukset 276 272

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 766 610Valtion toimeksiannot 186 141Lahjoitusrahastojen pääomat 29 30Muut toimeksiantojen pääomat 550 439

VIERAS PÄÄOMA 85 055 76 307Pitkäaikainen 47 736 41 512

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 35 172 32 883Lainat julkisyhteisöiltä 1 035 646Lainat muilta luotonantajilta 2 283 0Muut velat 9 067 7 827

Laskennalliset verovelat 178 156

Lyhytaikainen 37 319 34 795Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 20 353 19 583Lainat julkisyhteisöiltä 332 556Lainat muilta luotonantajilta 236 395Saadut ennakot 177 153Ostovelat 8 050 5 587Muut velat 902 1 487Siirtovelat 7 264 7 026Laskennalliset verovelat 5 9

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 161 257 153 703

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuus-% 46,7 49,8

Suhteellinen velkaantuneisuus-% 76,5 68,7

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € 21 970 23 106

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas 1756 1836

Nettovelka 31.12., 1.000 € *) -33 140 -30 834

Nettovelka €/asukas -2 648 -2 450

Konsernin lainat, €/asukas 4 748 4 295

Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € 59 412 54 062

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € 1 466 677

Asukasmäärä 12514 12586

Velat ja vastuus % Käyttötuloista 77,4 69,4

*) Nettovelka = Rahoitusomaisuusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset-

Konsernin lainakanta 31.12.

53

1.1.14. Tilikauden tuloksen käsittely ja tasapainottamistoimenpiteet

1.1.14.1. Tilikauden tuloksen käsittely

Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta. Kalajoen kaupungin taseessa on 18 054 347,75 euroa edellisten tilikausien ylijäämää. Kalajoen kaupunginhallitus esittää tilikauden 178 715,18 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan aiemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelmien mukaisesti 53 925,33 euroa. 2. Ylijäämä 232 640,51 euroa siirretään taseen edellisten tilikausien ylijäämään.

1.1.14.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Kunnan tuloskehitys edellyttää tasapainottamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen. Kalajoen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös ei edellytä kuntalain mukaisia tasapainottamistoimenpiteitä.

54

1.2. Talousarvion toteutuminen

Tässä osiossa annetaan kuntalain mukainen selvitys sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Henkilöstömäärä ja HTV:n laskeminen käyttötalousosassa Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä eli 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100). Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön työskentelyä koko kalenterivuoden aikana. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. – 31.5. = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.

1.2.1. Käyttötalousosan toteutuminen 1.2.1.1. Hallintopalvelut

TOIMINNANOHJAUS JA ARVIOINTI Kaupunginvaltuusto

Kunnallisvaaleissa 2012 valitun valtuuston toimintakautta jatkettiin kuntavaalien ajankohdan ja uuden valtuustokauden alkamisajankohdan siirtymisen takia 31.5.2017 saakka. Valtuuston 2013 - 31.5.2017 paikkajako oli seuraava:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 1 valtuutettu

Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua

Suomen Keskusta r.p. 20 valtuutettua

Vihreä liitto r.p. 1 valtuutettu

Vasemmistoliitto r.p. 4 valtuutettua

Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 valtuutettu

Perussuomalaiset r.p. Ryhmä Aho Pro Kalajoki

1 valtuutettu 1 valtuutettu 2 valtuutettua

YHTEENSÄ 35 VALTUUTETTUA

Toimintavuonna 2017 kaupunginvaltuusto 2013 - 2017 kokoontui 5 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 66 asiaa. Vuosi 2017 oli kuntavaaleissa 2017 valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi. Toimintavuosi kesti 6 kuukautta ajanjaksolla 1.6. - 31.12.2017.

55

Valtuuston 2017 – 2021 paikkajako on seuraava:

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 valtuutettu

Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua

Suomen Keskusta r.p. 20 valtuutettua

Vihreä liitto r.p. 3 valtuutettu

Vasemmistoliitto r.p. 4 valtuutettua

Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 valtuutettu

Perussuomalaiset r.p. 1 valtuutettu

YHTEENSÄ 35 VALTUUTETTUA

Toimintavuonna 2017 kaupunginvaltuusto 2017 - 2021 kokoontui 6 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 82 asiaa. Katso kohta 1.1.2. Hallinto

HALLINTOPALVELUT TOIMINNAN

OHJAUS JA ARVIOINTI

KÄYTTÖTALOUS Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos%

ed tp

Kokoukset 10 11 11 11 0 10,0

Käsitellyt asiat 114 120 120 148 28 29,8

Seminaarit 12 9 9 12 3 0,0

Osallistumisprosentti 96,0 100,0 100,0 94,8 -5,2 -1,3

TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 500 500 -500

TOIMINTATUOTOT 500 500 -500

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -67 009 -54 740 -54 740 -66 614 -11 874 -0,6

Palvelujen ostot -11 464 -36 720 -36 720 -16 121 20 599 40,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 200 -9 860 -9 860 -7 688 2 172 47,8

Muut toimintakulut -18 -10 000 -10 000 -414 9 586 2178,8

TOIMINTAKULUT -83 691 -111 320 -111 320 -90 836 20 484 8,5

TOIMINTAKATE -83 691 -110 820 0 -110 820 -90 836 19 984 8,5

LASKENNALLISET ERÄT

Vyörytykset -27 111 -833 -833 -96,9

Sisäiset erät -43 364 -43 364 0

LASKENNALLISET ERÄT -27 111 -44 197 -44 197 63,0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -110 802 -110 820 0 -110 820 -135 033 -24 213 21,9

56

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Vuonna 2017 toimitettiin kuntavaalit.

Vaalit Ennakkoon äänestäneet

Vaalipäivänä äänestäneet

Äänestäneet yhteensä

lkm % -osuus lkm %- osuus lkm % -osuus

ED 2011 2792 29,3 4018 42,1 6810 71,4 PRES 2012 I 2904 30,4 4145 43,4 7049 73,8 PRES 2012 II 2871 30,1 3458 36,2 6329 66,3 KUN 2012 2515 26,0 3635 37,5 6150 63,5 EU 2014 1313 13,7 2495 26,0 3808 39,7 ED 2015 2983 31,1 3954 41,2 6937 72,3 KUN 2017 2531 26,1 3588 37,0 6119 63,0

KESKUSVAALILAUTAKUNTA Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -21 176 -21 176 -14 185 6 991

Palvelujen ostot -4 000 -4 000 -2 827 1 173

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -600 -600 -7 245 -6 645

Muut toimintakulut -69 -69

TOIMINTAKULUT -25 776 -25 776 -24 326 1 450

TOIMINTAKATE 0 -25 776 0 -25 776 -24 326 1 450


Vyörytykset -163 -163

Sisäiset erät -1 711 -1 711

LASKENNALLISET ERÄT -1 874 -163

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 -25 776 0 -25 776 -26 200 -424

TARKASTUSTOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain (140/2015) mukaan huolehtia kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisen ja arvioinnin järjestämisestä sekä arvioinnista, yhteen sovittaa kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävä kohdistuu valtuuston toimikautta vastaaviin vuosiin. Tarkastuslautakunnan uutena tehtävänä 1.6.2017 alkoi sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonta sekä ilmoitusten käsittely ja vieminen valtuustolle tiedoksi. Tätä varten hankittiin selainpohjainen sidonnaisuusrekisteri JOKI-ICT Oy:ltä. Tarkastuslautakunta kokoontui seitsemän (7) kertaa käsittelemään yhteensä 44 asiaa. Kaupungin tilintarkastusyhteisö on Julkispalvelut EY Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Anne Räisänen ja tilintarkastajana, tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi KHT, JHT Tanja Pajulampi. 1.12. alkaen tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi Anne Räisänen.

57

TARKASTUSLAUTAKUNTA Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -8 139 -8 600 -8 600 -6 562 2 038 -19,4

Palvelujen ostot -15 977 -23 150 -23 150 -15 540 7 610 -2,7

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 235 -500 -500 500 -100

Muut toimintakulut -250 -250 250

TOIMINTAKULUT -31 351 -32 500 -32 500 -22 102 10 398 -29,5

TOIMINTAKATE -31 351 -32 500 0 -32 500 -22 102 10 398 -29,5


Vyörytykset -230

Sisäiset erät -2 325 -2 325 179,1

LASKENNALLISET ERÄT -230 -2 325 -2 325 910,9

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -31 581 -32 500 0 -32 500 -24 427 8 073 -22,7 KONSERNIOHJAUS

Katso kohta 1.1.2. Hallinto

Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2017 aikana 26 kertaa ja käsitteli 377 asiaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi yksi jaosto: henkilöstöjaosto. Kaupunginhallitus on valinnut valmistelemaan määrättyä palvelualuetta kaksi toimikuntaa: elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan sekä maaseututoimikunnan.

Avustukset Avustuksia yhteisöille maksettiin 27.970,30 €, josta Kalajoen Kristilliselle Opistolle 24 000 euroa. Opisto on rakennuttanut asuntolarakennuksen (2,4 M€) ja avustusta myönnetään opistolle vuosittain ja korkeintaan 10 v ajan. Lisäksi kaupunginhallitus jakoi toiminta-avustuksia järjestöille 3 350 eurolla (KH 18.4.2017 § 118) ja rakentamis- ja peruskorjaushankkeiden avustusta Kalajoen eläkeläiset ry:lle 620,30 euroa (KH 25.4.2017 § 129).

Henkilöstö Kaupunginjohtaja ja myynti- ja asiakkuusvastaava

Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Konserniohjaus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017

Vakinaiset 1 2 2 2 2

Määräaikaiset 1

Sijaiset 1

Työllistetyt

Yhteensä 2 2 2 3 2

HTV 2 2 2,83 2,62 2

58

Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteuma

Kalajoen Satama Oy:lle asetetut tavoitteet

- liikevaihdon vähintään 9 % vuotuinen kasvu - liikennemäärien kehitys vuositasolla paremmin kuin toimialalla keskimäärin, - varautuminen tulevaisuudessa liiketaloudellisesti välttämättömiin investointeihin - omistajalle 200 000 euron tulouttaminen vuositasolla

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikevaihto ei kasavanut tavoitteen mukaisesti. Liikevaihdon osalta päästiin v. 2016 tasoon. Vastaavasti liikennemäärien kehityksessä jäätiin toimialan keskiarvosta, mutta tuontiliikenne kasvoi toimialaa paremmin. Tilivuoden aikana tehtyjen investointien johdosta likvidivarojen muutos tilikaudella oli negatiivinen, mutta rahavarat mahdollistavat välttämättömät investoinnit edelleen. Rahavarat mahdollistavat sijoitetun vieraan pääoman tuloutuksen omistajalle.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle asetetut tavoitteet - Matkailun kasvuohjelman 2015-2025 tavoitteiden toteuttaminen ja taloudellisesti

kannattava toiminta.

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Yhtiö on saavuttanut vuoden 2017 osalta tavoitteensa. Matkailun kasvuohjelman mukaisia toimia on toteutettu mm. kehittämällä Kalajoenseudun palveluliiketoiminnan konsepteja, kartoittamalla ja aktivoimalla toimijoita sekä markkinoimalla Kalajoen matkailukeskuksen mahdollisuuksia. Lisäksi Marinan kokonaisuus, Hiekkasärkkien mantereenpuoli ja matkailukeskuksen ydinalue ovat kehittyneet vuoden 2017 aikana (mm. Ostoskylä Raitti, SaniFani-kylpylän modernisoinnin ensimmäinen vaihe on valmistumassa, Hilmantorista kehittyy tapahtuma- ja kohtaamismiljöö). Myös Kalajoen matkailun kansainvälistämistoimet on aloitettu. Kansainvälistymisellä voidaan saavuttaa huomattavaa matkailutulon kasvua. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 2017 alkanut kylpyläremontti on ennakoidusti alentanut remonttiajalta yhtiön liikevaihtoa ja tämä näkyy edellistä vuotta alempana liikevoittona, mutta remontin aikaisista vaikutuksista huolimatta yhtiön tulos on positiivinen. Yhtiön toiminta on sille asetettujen tavoittein mukaisesti taloudellisesti kannattavaa.

Kalajoen Lämpö Oy:lle asetetut tavoitteet - toimittaa kaukolämpöä edulliseen hintaan - pitää yhtiön talous tasapainossa ja maksuvalmius kunnossa.

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Oman keskiarvon mukaan laskettuna kaukolämpö on vähintään 13 % alle keskiarvotaksojen erillistuotantolaitosten vertailussa, asiakasmäärään suhteutettuna 3-6 % edullisimpia. Alueellisesti taksoissa on isoja eroja. Selvästi edullisimmat toimijat, kuten Kokkolan Energia, Raahen Energia, Haapajärven Lämpö ja Kannuksen kaukolämpö, ovat 16–25 % edullisempia. Puolestaan kalliimpaa taksaa löytyy Nivalasta, Toholammilta, Sievistä, Oulaisista ja Alavieskasta. Yhtiön talous on vahva ja maksuvalmius on kunnossa. Hinnoittelu on pysynyt jo pitkää samalla tasolla, vaikka yhtiö on investoinut lämpölaitoksiin ja

59

verkostoon viime vuosina. Uusia investointeja on edelleen nähtävissä, joten maksuvalmiuden ylläpito on tärkeää.

KOY Kalajoen Vuokra-asunnoille asetetut tavoitteet

- toteuttaa kaupungin kokonaisstrategiaa mm. järjestämällä työikäiselle väestölle mahdollisuuden vuokra-asumiseen

- vuokra-asuntokannan käyttöasteen säilyttäminen yli 90 %:ssa - sähköisten työvälineiden hyödyntäminen, kuten Internet-sivut - ajantasaisen vapaiden vuokra-asuntojen saatavuustiedon tuottaminen - yhtiön

maksuvalmiuden säilyttäminen

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen mukaiseen käyttöasteeseen ei ihan ylletty käyttöasteen jäädessä 89,5 %. Tavoitteeseen pääsemistä haastaa erityisesti yksi kiinteistö. Myös vapaarahoitteisten asuntojen käyttöaste on heikentynyt vuodesta 2016. Tilanteen kohentaminen edellyttää markkinoinnin tehostamista. Kotisivujen ensimmäinen versio on julkaistu ja se integroidaan vielä Kodiksi Kalajoki –sivustoon. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelu aloitettu 2017 ja otetaan käyttöön keväällä 2018. Maksuvalmius on kohtuullisella tasolla ja omaa pääomaa vahvistettiin konvertoimalla kaupungin kolmoissijalainoista osa pääomalainoiksi ja maksamalla mahdollisuuksien mukaan korkeakorkoisia lainoja ennenaikaisesti.

HALLINTOPALVELUT

KONSERNIOHJAUS


TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkeam

a

Muutos %

ed tp

Kaup.hall. kokoukset 24 25 25 26 1 8,3

Käsitellyt asiat 301 310 310 377 67 25,2

Seminaarit 0 0 0 0 0

Osallistumisprosentti 89,4 100,0 100,0 93,1 -7 4,1

60

KONSERNIOHJAUS Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 13 799 100 100 235 950 235 850 1609,9

Maksutuotot 7 150 6 000 6 000 7 000 1 000 -2,1

Muut toimintatuotot 10 098 65 327 65 327 546,9

TOIMINTATUOTOT 31 047 6 100 6 100 308 278 302 178 892,9

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -266 783 -380 000 -380 000 -411 312 -31 312 54,2

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -32 928 -17 680 -17 680 -36 367 -18 687 10,4

Avustukset -27 350 -28 000 -28 000 -28 170 -170 3

Muut toimintakulut -86 101 -197 000 -197 000 -69 359 127 641 -19,4

TOIMINTAKULUT -700 657 -865 155 -865 155 -785 348 79 808 12,1

TOIMINTAKATE -669 610 -859 055 0 -859 055 -477 070 381 985 -28,8


Arvonalentumiset -1 184 556 -261 880 -261 880 -77,9

Poistot ja arvonalentumiset -1 184 556 -261 880 -261 880 -77,9


Vyörytykset -48 383 -676 -676 -98,6

Sisäiset erät -1 -36 032 -36 032

LASKENNALLISET ERÄT -48 383 -36 708 -36 708 -24,1

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 902 550 -859 055 0 -859 055 -775 658 83 397 -59,2 HENKILÖSTÖOHJAUS

Toiminta-ajatus

Henkilöstöohjaus on keskitetty sisäinen tukipalvelu, jonka tehtävänä on tukea organisaation toimivaa johtoa päivittäisessä henkilöstötyössä ja palkanlaskennassa. Henkilöstöohjauksen vastuulla on ylläpitää yhtenäisiä käytäntöjä, mitä tulee työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaan, henkilöstöä koskevaan ohjeistukseen ja palkkaukseen. Lisäksi se vastaa strategisesta henkilöstötyöstä, kuten johtamisen, esimiestoiminnan ja osaamisen kehittämisestä sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemisesta yhteistyössä palvelujen ja yhteistyökumppanien kanssa. Henkilöstöohjaus valmistelee ja esittelee henkilöstöä koskevat asiat kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston päätettäväksi sekä antaa lausunnon kaupunginhallituksen toimialaan kuuluvista henkilöstöä ja resursointia koskevista asioista. Henkilöstöohjaukseen kuuluvan yhteistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa henkilöstön osallistuminen kaupungin toiminnan kehittämiseen sekä antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminta tapahtuu keskeisesti pääluottamusmiesten kautta. Kokoontumiset toteutuvat yhdessä henkilöstöjohtajan kanssa järjestettävissä epävirallisissa tapaamisissa sekä yhteistoimikunnan kokouksissa, joihin osallistuu myös työsuojeluorganisaatio.

61

Henkilöstöohjauksen merkittävin yhteistyökumppani on työterveyshuolto. Kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta on vastannut Suomen Terveystalo Oy, Kalajoki 1.1. -31.12.2017. Kalajoen kaupungin työterveystiimiin kuuluvat vastaava työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, sairausvastaanottoa hoitavia lääkäreitä, työfysioterapeutti, työpsykologi sekä työterveysassistentti. Työterveyshuollon toiminnan pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Tavoitteena on ollut työhyvinvoinnin ylläpitäminen, varhainen reagointi terveysmuutoksiin sekä työkyvyn hallinta ja seuranta. Työterveyshuollon ohjausryhmä kokoontuu vuosittain kolme kertaa. Henkilöstöjohtaja ja vastaava työterveyshoitaja ovat aktiivisessa yhteydessä työkykyyn liittyvissä kysymyksissä toistuvasti. Henkilöstön kehittämisen osa-alueen tehtävät liittyvät keskeisesti esimiestyön kehittämiseen. Lähtökohtana näissä toimenpiteissä toimivat kahden vuoden välein toteutettavat henkilöstökyselyt ja niissä esiin nousevat kehittämistarpeet.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Vuoden 2017 alkupuoliskolla henkilöstöohjauksen toiminnassa korostui valmistautuminen maakuntauudistukseen. Valmisteluun liittyen tehtiin useita selvityksiä maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä. Osana tätä valmistelua valmisteltiin myös toimistopalveluiden organisaatiomuutosta, jossa henkilöstöohjaus siirtyy osaksi konsernitilitoimistoa. Henkilöstöhallinnon kustannukset toteutuivat määrärahojen puitteissa lukuun ottamatta joitakin HR-järjestelmään tehtyjä lisähankintoja. Yhteistoiminnassa käytiin paikallisia neuvotteluja lähinnä teknisissä palveluissa. Vuoden 2017 aikana käytiin myös organisaatiomuutoksiin liittyviä yt-neuvotteluja opetuspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja toimistopalveluissa. Näiden neuvottelujen seurauksena on sijoitettu henkilöitä uusiin tehtäviin ja työyksiköihin eikä niiden tavoitteena ole ollut työvoiman vähentäminen. Yhteistoiminnassa tapahtunut määrärahojen ylitys aiheutui syksyllä 2017 pidetystä henkilöstöjuhlasta, jossa muistettiin Kalajoen kaupungin työntekijöitä pitkäaikaisesta ja sitoutuneesta työskentelystä ansiomerkein. Työterveyshuollossa kilpailutettu uusi sopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta. Työterveyshuollon kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna lähes 14 %. Kustannukset vähenivät sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa että sairaanhoidossa. Ilahduttavaa on, että sairauspoissaolojen määrä kääntyi vuonna 2017 laskuun usean vuoden nousun jälkeen. Henkilöstöohjauksen toimintaa sekä kuvataan yksityiskohtaisemmin henkilöstöraportissa.

Talousarviotavoitteiden toteuma

Strategia-päämäärä

Konsernistrategia Strategia-tavoite

Kehitetään henkilöstön ammattitaitoa toimintaympäristön muutoksia ennakoiden ja tuottavuutta parantaen

Talousarviotavoite Tilannekuvaus

Esimieskoulutus Henkilöstökyselyn tulokset on käsitelty vuoden 2017 aikana työyksiköissä. Työyksiköiden tehtävänä on ollut tämän jälkeen pohtia toimenpiteitä, joilla kehittämiskohteina nousseisiin tarpeisiin voidaan vaikuttaa. Näistä on raportoitu edelleen palveluvastaaville ja henkilöstöohjaukseen. Esimiesvalmennusta on vuonna 2017 toteutettu ryhmätyönohjauksena.

62

Mittari

Henkilöstötyytyväisyys (1-5) edellinen arvo

3,20 tavoite arvo

3,20 toteuma arvo

3,20


Henkilöstön osaamisen kohdentaminen soten aiheuttamiin muutoksiin

Toimistopalveluiden uudelleen organisoinnin valmistelu eteni syksyn 2017 aikana. Tehtävänkuvat on muokattu uudelleen vastaamaan nykyistä rakennetta. Rekrytoinneissa on huomioitu osaamistarve vuonna 2020 tapahtuvan maakuntauudistuksen jälkeen.



Kehitetään kunnan toimintaprosesseja sekä kuntalaisen sähköistä asiointia


Sähköinen palkkalaskelma Mittari

Sähköisten laskemien määrä (%) edellinen arvo

tavoite arvo

90,00 toteuma arvo

90,38



Palvelutuotannossa näkyy asiakaslähtöisyys, positiivisuus, uudistumiskyky ja poikkihallinnollinen toimintatapa


Palvelujen myynnin kasvattaminen konserniyhtiöiden henkilöstöohjaukseen

Merijärven kunta teki marraskuussa 2017 päätöksen palkkahallinnon palveluiden ostamisesta Kalajoen kaupungilta.

Mittari

Uuden oikeushenkilön henkilöstöhallinto (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

Henkilöstö henkilöstöjohtaja, 4,4 palkkasihteeriä


Henkilöstöohjaus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 1 1

Sijaiset

Työllistetyt 1

Yhteensä 7 7 7 7 7

HTV 7,2 6,65 6,22 6,7 5,4

63

HENKILÖSTÖOHJAUS Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 9 946 11 000 11 000 12 774 1 774 28,4

Tuet ja avustukset 231 495 200 000 200 000 217 908 17 908 -5,9

Muut toimintatuotot 375 100 100 -73,3

TOIMINTATUOTOT 241 816 211 000 211 000 230 782 19 782 -4,6

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -649 573 -549 000 -549 000 -570 328 -21 328 -12,2


Muut toimintakulut -8 733 -7 500 -7 500 -17 938 -10 438 105,4

TOIMINTAKULUT -982 028 -894 278 -894 278 -919 105 -24 827 -6,4

TOIMINTAKATE -740 212 -683 278 0 -683 278 -688 322 -5 044 -7


Vyörytykset 632 322 228 399 228 399 -63,9

Sisäiset erät 209 077 209 077

LASKENNALLISET ERÄT 632 322 437 476 437 476 -30,8

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -107 890 -683 278 0 -683 278 -250 846 432 432 132,5 TALOUSOHJAUS Palvelun kuvaus

Talousohjaus vastaa kaupungin taloushallinnon tehtäväalueesta sisältäen kirjanpidon, maksuliikenteen, kassavalmiuden ja lainanhallinnan, myynti- ja ostoreskontran siltä osin kuin niitä ei ole hajautettu, sijoitustoiminnan, talouden sekä väestö- ja elinkeinorakenteen tietohuollon sekä avustaa kaupungin strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa. Talousohjaus kokoaa ja valmistelee vuosittain talousarvion, osavuosikatsaukset ja tilinpäätöksen.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä

Keskeiset onnistumiset Kuntakonsernin merkitys korostui entisestään 1.5.2015 voimaan tulleessa kuntalaissa (410/2015) siten, että konsernitilinpäätös on pakollinen laadittava myös pienissäkin konserneissa sekä kriisikuntakriteerit tarkastellaan myös konsernin taloudellisen aseman näkökulmasta. Tämä asettaa entistä suurempaa painoarvoa konserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen taloudellisen toiminnan ohjaamiselle ja seurannalle. Tytäryhtiöiden raportointia kehitettiin ottamalla käyttöön Opiferus Taloussuunnittelu myös yhtiöille. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu toimistotyön kehittämistä ja uusien tiimien muodostamista. Talousohjaus tiivistyy kolmeen tiimiin: konsernitalouden ohjaus ja suunnittelu, kirjanpito ja kassanhallinta.

64

Konsernistrategiassa on asetettu konsernin taloutta koskevia strategisia tavoitteita, joiden ohjauksesta ja valmistelusta vastaa talousohjaus. Konsernin taloutta koskevien strategisten tavoitteiden raportointi toteutetaan talousohjauksen toimesta.

Haasteet Vuoden 2017 alusta otettiin osin käyttöön sisäiset veloitukset korvaamaan tilinpäätösvaiheessa tehtyjä vyörytyseriä. Sisäiset veloitukset koskevat palvelulta toiselle myytäviä suoritteita ja palveluita, esimerkiksi talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluita, ruokapalveluita ja sisäisiä vuokria. Sisäisten veloitusten määrittämisessä hyödynnettiin Opiferus-toimintolaskentaa, jolloin parannetaan suoritteiden tunnistamista/tuotteistamista ja kustannustietoisuutta. Laskentamalleja on kehitetty vuoden 2017 aikana, mutta kustannuspaikkojen, tunnisteiden ja toiminteiden kompleksisuudesta johtuen malleja tarkennetaan vielä vuoden 2018 aikana. Vuonna 2017 painopisteenä oli lisäksi projektisalkunhallinnan käyttöönotto tukemaan strategian tavoitteiden mittaamista, joka oli tarkoitus toteuttaa yhteistyössä projektitoimiston kanssa. Tämän toteuttaminen siirtyi vuoteen 2018. Määrärahan riittävyyden arviointi Talousohjaus on vuoden 2017 ajan tuottanut palvelua uusina yhteisöinä Merijärven kunnalle, KOY Kalajoen Vuokra-asunnoille sekä Himangan kehitysyhtiölle. Tämä näkyy talousarviota korkeampana myyntituottojen toteumana. Vuoden 2016 toteuma oli kuitenkin edelleen hieman suurempi, sillä Merijärven kunnan kirjanpidon hoidon aloittaminen vaati alkuvaiheessa enemmän resurssia. Varatut määrärahat riittivät toimintaan. ICT-menot kasvavat järjestelmätoimittajien ylläpitomaksujen noustessa vuosi vuodelta ja raportoinnin ja seurannan tueksi hankittujen uusien järjestelmien vuoksi. Lisäksi vuoden 2017 aikana panostettiin erityisesti henkilöstön kouluttamiseen mm. tarjoamalla yhtiöiden kirjanpitäjille kuntakirjanpidon asiantuntemusta. Vuoden 2016 toimintakulujen yhteismäärä sisälsi verotuskustannukset, 0,3 milj. euroa, jotka siirrettiin kaupunginhallituksen alle v. 2017 talousarviossa.


Strategiapäämäärä Konsernistrategia Strategiatavoite Kehitetään kunnan toimintaprosesseja sekä kuntalaisen sähköistä asiointia


Sähköisten osto- ja myyntilaskujen määrän lisääminen, sähköisten maksumahdollisuuksien järjestäminen

Ostolaskujen sähköinen määrä kasvoi loppuvuodesta edelleen (elokuun lopussa 68 %, vuoden lopussa 75 %). Kaupunki on ottanut käyttöön toimittajaportaalin, jonka kautta nekin toimittajat, joilla ei ole sähköistä laskutusvalmiutta, voivat tehdä laskunsa sähköisesti. Toimittajaportaali otetaan käyttöön tytäryhtiöihin v. 2018 alkupuolella. osalta riittävää kehitystyötä ei ole ollut mahdollista toteuttaa ja laskuista valtaosa lähetetään asiakkaille edelleen paperisena. Kehitystyö tältä osin on haastavampaa, sillä asiakkaalla on oikeus valita myös paperinen lasku.

Mittari

E-laskut % edellinen arvo

23,00 tavoite arvo

30,00 toteuma arvo

28,73

Mittari

Verkkolaskut % edellinen arvo

64,20 tavoite arvo

60,00 toteuma arvo

71,27

65


Toimintolaskennan hyödyntäminen kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa

Toimintolaskennan avulla on laadittu sisäiset veloitukset vuoden 2017 aikana. Ne on siirretty vuoden 2017 tilinpäätökseen ja edelleen vuoden 2018 talousarvioon. Toimintolaskennan sisäiset veloitusmallit ovat monitahoisia ja vaativat edelleen jatkotyötä, jotta malleja voidaan soveltaa vuodesta toiseen. Sisäiset veloitukset ovat kuitenkin vyörytyksiä tarkemmat, jolloin palvelutuotannon aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannustietoisuus parantuu.

Strategiapäämäärä Konsernistrategia Strategiatavoite Palvelutuotannossa näkyy asiakaslähtöisyys, positiivisuus, uudistumiskyky ja poikkihallinnollinen toimintatapa


Palvelujen myynnin kasvattaminen Tavoite on saavutettu ja palvelutuotantoa on kasvatettu edelleen. Palvelua on myyty vuoden 2017 ajan uusina yhteisöinä Merijärven kunnalle, KOY Kalajoen Vuokra-asunnoille ja Himangan Kehitysyhtiölle. Talousohjauspalvelua on myyty vuoden 2018 alusta alkaen edelleen myös Alavieskan kunnalle.

Mittari

Yhteisöt kpl edellinen arvo

5,00 tavoite arvo

6,00 toteuma arvo

7,00

Strategiapäämäärä Konsernistrategia Strategiatavoite Verotus ja julkisten palvelujen maksut ovat korkeintaan alueen keskiarvossa


Talouden tasapainon säilyttäminen Manner-Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,92% ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien 20,44 %. Kalajoen tuloveroprosentti on edelleen 20,00 % ja on Pohjois-Pohjanmaan alhaisimpia. Kalajoen kaupungin talouden kokonaisuutta haastaa erikoissairaanhoidon edellisvuotta huomattavasti korkeampi toteuma. Vuosikatteen taso jää v. 2016 tilinpäätöksen tasosta. Kertaluonteisen erän, myyntivoiton, johdosta tilikausi on ylijäämäinen. Kalajoen kaupungin talouden tasapainotila on edelleen vahva, joskin investointitaso ja lainamäärän kasvu haastavat tilannetta voimakkaasti.

Mittari

Tuloverorosentti % edellinen arvo

19,50 tavoite arvo

20,00 toteuma arvo

20,00

Henkilöstö talousjohtaja, kehittämis- ja laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä, 2 kirjanpitäjää ja

toimistosihteeri


Talousohjaus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017



Sijaiset

Työllistetyt 1

Yhteensä 7 7 7 7 6

HTV 7,2 6,65 6,22 6,7 6,54 *Kehitysjohtaja eläköityi v. 2017 alusta alkaen

66

TALOUSOHJAUS Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 32 418 27 300 27 300 47 713 20 413 47,2

Tuet ja avustukset 1 600 1 600 100

Muut toimintatuotot 22 999 44 44 -99,8

TOIMINTATUOTOT 55 416 27 300 27 300 49 357 22 057 -10,9

TOIMINTAKULUT



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 169 -4 540 -4 540 -1 511 3 029 -30,4


TOIMINTAKULUT -743 391 -431 798 -431 798 -395 162 36 636 -46,8

TOIMINTAKATE -687 975 -404 498 0 -404 498 -345 806 58 692 -49,7


Suunnitelman mukaiset poistot-13 685 -500 -500 -7 836 -7 336 -42,7

Poistot ja arvonalentumiset -13 685 -500 -500 -7 836 -7 336 -42,7


Vyörytykset 379 816 -12 113 -12 113 -103,2



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -321 844 -404 998 0 -404 998 -150 120 254 878 -53,4 YLEISHALLINTO Toiminta-ajatus

Yleishallinto toimi kaupunginjohtajan apuna kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston ratkaisuvaltaan kuuluvien asioiden valmistelussa. Yleishallinto vastasi keskusarkistosta ja ohjasi asiakirjahallintoa. Yleishallintoon kuuluivat velkaneuvonta ja kunnallinen edunvalvonta. Kaupunginkanslia/asianhallintayksikkö Asianhallintayksikkö aloitti toimintansa 1.1.2017. Asianhallintayksikkö hoitaa keskitetysti kirjaamon ja päätöksenteon tukitehtävät kuten esityslistat, pöytäkirjat ja täytäntöönpanot sekä arkistointitehtävät.

Henkilöstö 0,3 toimistosihteeriä. Toimistosihteeri työskenteli henkilöstöohjauksessa (50 %), tietohallintopalveluissa (20 %) ja yleishallinnossa (30 %). Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnan tehtävänä on ylivelkaantumisen ehkäiseminen ja sen seurauksien korjaaminen. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen toimeksiantosopimuksen mukaan tarjotaan talous- ja velkaneuvontaa mm. Kalajoen kaupungin asukkaille. Talous- ja velkaneuvonnan toimialueella oli 1.1.2017 yhteensä 81.991 asukasta. Palveluksessa on kaksi toimihenkilöä, jotka toimivat Ylivieskassa ja Haapajärvellä. Vuosi 2017 oli edellisten vuosien tavoin vilkas. Työn laatu on pysynyt haastavana moniongelmaisten asiakkaiden ja heidän suurten velkamäärien

67

vuoksi. Kulutusluotot ja pikalainat tuovat oman haasteensa velkaneuvontaan. Asuntovelallisten osuus on pysynyt alueellamme vielä kohtuullisena.

Talous - ja velkaneuvonnan budjetti 2017 ja toteuma 31.12.2017

Budjetti 2017

Toteutuma 31.12.2017

Tulot: KTM 65 000,00 69 940,94 Kuntien osuus 45 800,00 30 060,48 Henkilöstökorvaukset 0,00 0,00 Työllistämistuki 0,00 0,00

110 800,00 100 001,42 Menot: Palkat kuluineen 91 250,00 88 736,68 Matkakulut 3 500,00 1 249,76 Kalusto, atk 2 400,00 573,54 Koulutus 500,00 0,00 Vuokrat 5 600,00 5 003,00 Posti-, toimisto ym. kulut 7 550,00 4 438,44

110 800,00 100 001,42

Ylivieskan kaupunki sai talous- ja velkaneuvonnan hoitamisesta työ- ja elinkeinoministeriöltä vuonna 2017 perus ja lisäkorvausta yhteensä 69 940,94 €. Kalajoen kaupungin maksuosuus oli vuonna 2017 4 614,42 €. Tavoitteena on tarjota noin kahden viikon jonotusajalla asiakkaalle ensimmäinen neuvontakäynti. Lisäksi asiakkaan neuvontaan tarvittavaa kokonaisaikaa on pyritty lyhentämään siten, että aika ensimmäisistä neuvontakäynnistä esim. velkajärjestelyhakemuksen jättöön jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Ennaltaehkäisevä valistus ja talousneuvonta ovat tärkeitä ylivelkaongelman ratkaisussa ja velallisten kuntouttamisessa takaisin työelämään. Tähän mennessä on hoidettu kuitenkin pääsääntöisesti velkojen järjestelyä ja talousneuvonta on kuulunut osaksi prosessia. Tavoitteena on saada asiakkaat motivoitumaan takaisin työelämään ja siten vähentämään kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Vuonna 2019 talous- ja velkaneuvonta siirtyy oikeusaputoimiston alaisuuteen.

Talous- ja velkaneuvonnan toiminnasta 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Uudet asiakkaat 199 172 160 167 170 233 Uudet yritysasiakkaat 13 4 Neuvontakäyntien määrä 393 277 268 229 268 239 Velkajärjestelyhakemukset 32 41 42 45 51 39 Vapaaehtoiset sovintoesitykset 38 28 26 13 11 20 Takaus hakemukset Takuu-Säätiöön 5 5 0 1 7 7 Selvittely lisätilityksestä 17 16 18 22 13 21 Maksuohjelma asiakkaan puolesta käo:lle 1 2 0 2 4 5 Maksuohjelma muutoksia 7 11 20 16 18 25 Puhelinneuvonta 456 555 468 471 456 451 Kirjallinen/sähköpostineuvonta 194 115 122 120 140 102 Lausumia käräjäoikeuteen ja selvittäjälle 10 21 36 25

68

Kunnallinen edunvalvonta Liittojen maksuosuuksia on maksettu vuosina 2014 - 2017 seuraavasti:

Väestönsuojelu Kaupungilla työskennellyt satamamestari eläköityi vuoden 2017 alkupuolella. Hän työskenteli kaupungin palveluksessa ja hänen työpanostaan myytiin Kalajoen Satama Oy:lle. Satamamestarin työpanoksesta 6 % kuului väestönsuojeluun/varautumiseen. Kustannuspaikalle oli varattu määrärahat palkkamenoihin sivukuluineen sekä muihin toimintamenoihin. Vuonna 2017 ei järjestetty valmiusharjoituksia.

Henkilöstö kaupunginsihteeri, arkistosihteeri, toimistosihteeri, hallintosihteeri. Hallintosihteeri siirtyi hyvinvointipalveluista 1.1.2017 alkaen asianhallintayksikköön. Asiakaspalvelu- ja postitus 0,3 toimistosihteeriä Toimistosihteeri työskenteli henkilöstöohjauksessa (50 %), tietohallintopalveluissa (20 %) ja yleishallinnossa (30 %). Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Yleishallinto TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 1 1 1

Sijaiset

Työllistetyt

Yhteensä 6 5 6 5 4

HTV 5,98 4,97 5,31 5,51 4,99

Maksuosuudet Maksuosuudet Maksuosuudet Maksuosuudet

vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017

Keski-Pohjanmaan liitto 45 550,00 46 035,00 Pohjois-Pohjanmaan liitto 91 306,05 92 368,29 90 515,46 93 506,31 Kuntaliitto 38 779,00 39 918,00 39 760,00 39 623,00 Yhteensä 175 635,05 178 321,29 130 275,46 133 129,31

69

YLEISHALLINTO Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 53 201 19 800 19 800 12 398 -7 402 -76,7

Tuet ja avustukset 2 885 2 885 100

Muut toimintatuotot 61 61 100

TOIMINTATUOTOT 53 201 19 800 19 800 15 344 -4 456 -71,2

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -160 734 -179 710 -179 710 -165 554 14 156 3

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 518 -40 330 -40 330 -12 168 28 162 -10


TOIMINTAKULUT -433 525 -489 943 -489 943 -423 445 66 498 -2,3

TOIMINTAKATE -380 323 -470 143 0 -470 143 -408 101 62 042 7,3


Suunnitelman mukaiset poistot -1 704 -1 430 -1 430 -1 580 -150 -7,3

Poistot ja arvonalentumiset -1 704 -1 430 -1 430 -1 580 -150 -7,3


Vyörytykset 14 709 -1 341 -1 341 -109,1

Sisäiset erät 251 804 251 804 726,5

LASKENNALLISET ERÄT 14 709 250 463 250 463 1602,8

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -367 319 -471 573 0 -471 573 -159 218 312 355 -56,7 TIETOHALLINTOPALVELUT

Tietohallintopalvelut on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille yksiköille tarvittavia tietohallinto- ja ICT-palveluita palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Toimintaa ohjaa asiakaskeskeisyys.

Kuvaus vuoden 2017 toiminnasta Tietohallinnon työmäärät ovat lisääntyneet digitalisointitavoitteiden lisääntyessä ja maakuntauudistukseen valmistautuessa. Lakisääteiset velvoitteet on täytettävä ja maakuntauudistuksen vaikutuksiin pitää reagoida. Projekteissa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja kumppaneita mahdollisuuksien mukaan. Jokilaaksojen tietohallinnon yhteistyö käynnistyi vuonna 2017. Ensimmäiset merkittävät yhteistyötulokset ovat kuntaverkon nopea laajentuminen, sidonnaisuusrekisteri, yhteisen tietosuojavastaavan palkkaaminen Joki ICT:hen. Alueellinen yhteistyö huomio muut yhteistyöfoorumit, kuten EPS2:n tuotokset. Uusi kunta -hankkeen tietohallintomoduulissa selvitettiin tietohallinnon yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Alueen tietohallintopäättäjät esittivät yhteistyön pohjaksi olemassa olevaa Pohjois-Suomen kattavaa EPS2:sta ja sen laajentamista. EPS3:n toiminta on alkamassa vuoden 2018 aikana.

70

ICT-palvelutuotannon toimintaympäristön kasvu on jatkanut, joskin hitaampana ja työmäärävaikutuksiltaan maltillisempina. Työasemien vaihdoissa on siirrytty kesälomiin ajoitettaviin massavaihtoihin ja kesätyöntekijöiden hyödyntämiseen. Muina aikoina keskitytään perustoimintaan, kuten käyttäjätukeen, jatkuvuuteen, järjestelmien muutoksiin, päivityksiin ja kehittämiseen. Laskennallinen laitteita/työntekijä -mitoitus kasvoi entisestään. Laskentatavasta riippuen mitoitus on nyt 500-745 laitetta/työntekijä. Talousarvion toimintakulut ja -tuotot ylittyivät erityisesti kahden toimenpiteen takia. Kalajoen kaupunki osallistui osatoteuttajana maakunnan POP IT -hankkeeseen, joka lisäsi menoja 27 000 € ja tuloja 25 744 €. Työasemien leasingpalvelun käyttöönotossa tietokoneiden myynti ja takaisvuokraus lisäsivät ICT-kaluston vuokramenoja. Ylimääräinen vuokrameno (28 569 €) huomioitiin myyntitulon kirjauksessa. Ylityksistä huolimatta, toimintakate ylittyi 4 988 €.

Tulevaisuuden näkymiä ja riskejä Tuleva maakuntauudistus tulee aiheuttamaan ylimääräisiä kustannuksia ja resurssitarpeita vuosina 2018-2020, painottuen vuoteen 2019. Työmääriä ja kustannuksia ei ole arvioitu, mutta kokonaisvaikutus voi olla jopa 0,5-1 M€. Haastetta lisää tuleva pula toimittajien omista resursseista, mikä oletettavasti nostaa asiantuntijapalveluiden yksikköhintoja. Maakuntauudistus on tältä osin kustannuksia nostava markkinahäirikkö. Toistaiseksi maakunnalta/valtiolta ei ole luvassa tukea kunnille koituviin kustannuksiin. Maakuntauudistuksen jälkeen ICT-palveluiden ja joidenkin tietojärjestelmien yksikkökustannukset nousevat 20-50%. Erityisesti varautumisen yksikkökustannukset nousevat, koska suurimmat varautumista vaativat palvelut, sote-palvelut poistuvat kaupungilta. ICT-palveluiden järjestämistä on tarkasteltava avoimesti ja yhteistyötä on lisättävä toimintavarmuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

Projektitoimisto Projektitoimisto on Kalajoen kaupungin hallintopalveluihin sijoitettu tukipalveluyksikkö, joka tuottaa muille yksiköille tarvittavia hanke- ja projektipalveluita. Pääpaino on avustaminen hankkeiden rahoitusmahdollisuuksissa, hakemusten laadinnassa, raportoinnissa ja maksatushakemuksissa. Vuonna 2017 projektitoimisto avusti/ohjasi neljää järjestelmäprojektia

Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän (Daisy) kilpailutus ja käyttöönotto

Tilavarausjärjestelmän määritys, kilpailutus ja käyttöönotto

Palvelutietovarannon käyttöönotto

Dokumentinhallinnan määritys ja kilpailutus

71




Kalajoki on haluttu yhteistyökumppani; kaupunki on mukana aktiivisesti sekä alueellisessa yhteistyössä että muissa yhteistyöverkostoissa


Uusien hankekumppaneiden etsiminen Ei ole edennyt





Hankeaktiivisuuden ylläpitäminen Osallistuttiin mm. POP IT-hankkeeseen. Projektitoimiston työ oli tuloksellista.


ICT-palvelutuotannon uudelleenjärjestely Siirtyi vuodelle 2018


Kustannustehokas toiminta Ei ole edennyt. Odottaa päätöstä ICT-palvelutuotannon ulkoistamisesta.


Liikkeen luovutus kuntien yhteiseen ICT-yhtiöön

Ei valmistunut 2017. Ulkoistuksen esteet purettiin ja valmistelu aloitettiin uudestaan Ylivieskan kaupungin kanssa.


Prosessien kehittäminen 3 Step IT:n käyttöönotto tehty onnistuneesti. Muita valmisteluja ei ole tehty, koska ulkoistus ei ole edennyt.





Digitalisoinnin ja sähköisen asioinnin lisääminen

Neuvottelut Innofactorin kanssa ovat edenneet. Tavoiteltavat arkkitehtuurit on saatu sovitettua yhteen. Innofactor saavuttaa samalla uutta järjestelmäriippumattomuutta, jonka se hyvittää meille työkustannuksissa ja palvelun hinnoittelussa. Hanke käynnistyy 2018. Hankkeeseen voi tulla muita kuntia mukaan.

Mittari

Lomakkeiden digitalisointiaste % edellinen arvo

tavoite arvo

50,00

toteuma arvo

Henkilöstö Tietohallintojohtaja, tietoliikenne- ja järjestelmäasiantuntija, kaksi ICT-asiantuntijaa, 2

laiteasentajaa ja Pyhäjoen ICT-asiantuntija Hankeasiantuntija, toimistosihteeri (50%) ja projektipäällikkö


Tietohallinto TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 2 1 1 2 1

Sijaiset

Työllistetyt 1

Yhteensä 7 7 8 11 10

HTV 6,57 7,74 9,7 11,31 11,17

72

HALLINTOPALVELUT

TIETOHALLINTOPALVELUT


TA-

muutok-

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp

Työasemat / kpl 1128 1200 1 200 1384 184 22,7

240

Fyysiset palvelimet / kpl 16 0 12 12 -25,0

Virtuaaliset palvelimet / kpl 96 100 45 101 1 5,2

käyttäjät /kpl 1200 1200 1 200 1 200 0 0,0

Dokumentoidut järjestelmät / kpl 226 250 250 239 -11 5,8

Dokumentoidut rajapinnat / kpl 99 100 100 123 23 24,2

Etäpisteet 42 40 40 40 0 -4,8

Työasemapalvelu €/kpl (ei laite) 125,00 0,00 141,00 16,00

Verkkopalvelu €/kpl 30,00 30,00 28,00 -2,00

Virtuaalipalvelin €/kpl (keskihinta) 550,00 550,00 586,00 36,00

Käyttäjähallinta €/kpl 9,00 9,00 15,00 6,00

TIETOHALLINTO Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 98 046 101 300 101 300 135 890 34 590 38,6

Tuet ja avustukset 360 25 744 25 744 7051,1

Muut toimintatuotot 485 488 488 0,6

TOIMINTATUOTOT 98 891 101 300 101 300 162 121 60 821 63,9

Valmistus omaan käyttöön 300 300 100

TOIMINTAKULUT




Avustukset -53 115 -94 000 -94 000 -80 000 14 000 50,6


TOIMINTAKULUT -1 068 760 -1 004 521 -1 004 521 -1 060 655 -56 134 -0,8

TOIMINTAKATE -969 869 -903 221 0 -903 221 -898 234 4 988 -7,4


Suunnitelman mukaiset poistot-19 112 -5 750 -5 750 -952 4 798 -95

Poistot ja arvonalentumiset -19 112 -5 750 -5 750 -952 4 798 -95


Vyörytykset 536 901 -3 263 -3 263 -100,6



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -452 079 -908 971 0 -908 971 -293 283 615 688 -35,1

73

HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 207 410 160 000 160 000 444 725 284 725 114,4

Maksutuotot 7 150 6 000 6 000 7 000 1 000 -2,1

Tuet ja avustukset 231 855 200 000 200 000 248 137 48 137 7


TOIMINTATUOTOT 480 372 366 000 366 000 765 882 399 882 59,4


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 866 027 -1 776 412 -1 776 412 -1 722 932 53 480 -7,7

Palvelujen ostot -1 659 925 -1 399 109 -1 399 109 -1 455 833 -56 724 -12,3


Avustukset -80 465 -122 000 -122 000 -108 170 13 830 34,4

Muut toimintakulut -165 561 -293 960 -293 960 -205 007 88 953 23,8

TOIMINTAKULUT -4 043 403 -3 855 291 -3 855 291 -3 720 978 134 313 -8

TOIMINTAKATE -3 563 031 -3 489 291 0 -3 489 291 -2 954 796 534 495 -17,1


Suunnitelman mukaiset poistot -34 500 -7 680 -7 680 -10 368 -2 688 -69,9

Arvonalentumiset -1 184 556 -261 880 -261 880 -77,9

Poistot ja arvonalentumiset -1 219 057 -7 680 -7 680 -272 247 -264 567 -77,7


Vyörytykset 1 488 022 210 009 210 009 -85,9

Sisäiset erät 1 191 151

LASKENNALLISET ERÄT 1 488 022 1 401 160 32 072 -5,8

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 268 965 -3 496 971 0 -3 496 971 -1 825 883 1 671 088 -778,9

74

1.2.1.2. Kehittämispalvelut ELINKEINOPALVELUT Toiminta-ajatus

Elinkeinopalvelut toteuttavat elinkeinojen edistämistoimenpiteitä keskittymällä yritys- ja elinkeinoneuvontaan, kehittämishankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen, yritysten toimitilaratkaisujen selvittämiseen, yhteistyöverkoston toimintaan sekä päätöksenteon valmisteluun elinkeinojen kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Keskeiset onnistumiset Keskustan kauppa- ja kulttuurikeskuksen sekä Hiekkasärkkien Kauppakylä Raitin rakentaminen alkoi ja monta tulevaa kauppakeskustoimijaa julkistettiin. Keskustan alueelta purettiin useita vanhoja rakennuksia, uuden kerrostalohankkeen toteutus käynnistyi ja kolme muuta tuli ennakkomyyntivaiheeseen. Yksityisen päiväkodin rakentaminen aloitettiin keskustan alueelle. Alueellinen kettuturkisten esikäsittelylaitos valmistui ja toiminta aloitettiin työntekijöiden koulutusvaiheen jälkeen. Kaupunki osti kompostilaitoksen kiinteistön ja myi sen edelleen yritykselle, joka käynnistää laitoksella oman toiminnan heti Bioarvolanta-kehittämishankkeen jälkeen. Lähienergiaklusterin pilottihankkeen kehittäminen eteni hyvin, hanketta eteenpäin vievä yritys perustettiin ja yhteistyöhön tuli mukaan useita yrityksiä ja yliopisto. Yhteistyössä Kalajoen Yrittäjien kanssa järjestetyt Kalajoki-Messut onnistuivat toukokuussa, samoin Keski-Pohjanmaan Kirjapainon kanssa järjestetyt energia- ja hyvinvointimessut syyskuussa. Messujen hyvästä näytteilleasettajapalautteesta johtuen Energia- ja hyvinvointimessujen järjestämisestä vuonna 2018 päätettiin. Ylivieskan seutukunnan alueelle myönnettiin Maaseuturahaston yritystukia kuudelle yritykselle yhteensä 890.000 euroa, josta kolmelle kalajokiselle yritykselle yhteensä 789.000 euroa. ELY:n kautta yritystukia 13 yritykselle, joista 5 Kalajoelta. Tukia myönnettiin seutukunnan alueelle 1.815.000 euroa, josta 270.000 euroa Kalajoelle. Haasteet Asukasluku tippui aikaisemmasta vuodesta. Asukasmarkkinointia on toteutettu ja asukaspalvelujen kehittämistä on tehty voimakkaasti koko vuoden ajan. Kiinnostus Kalajokea kohtaan on kasvanut, mutta tämä kiinnostus ei vielä näy asukasluvun kehityksessä. Vuoden loppupuolella kymmenissä kalajokisissa yrityksessä oli haasteita saada osaavaa työvoimaa avoimiin työpaikkoihin. Näihin haasteisiin vastaamiseksi pyritään löytämään erilaisia toimenpiteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeet Palveluliiketoiminnan kehittämishanke (Kalajoki päähallinnoijana) Hankkeen kehittämispäällikkö kontaktoi toimijoita liittyen kasvuohjelman eri osa-alueiden markkinointiin ja kehittämiseen ja järjesti tilaisuuksia eri osa-alueiden edistämiseksi. Hanketta on toteutettu lähinnä toimijakartoituksin ja kasvuohjelman osa-alueiden markkinoinnin suunnittelu- ja toteutustoimenpitein. Hankkeessa toteutettiin palvelujen digimarkkinointisuunnitelma sekä harrastelentotoiminnan markkinatutkimus.

75

Rajaton (Kalajoki osatoteuttajana) Ylivieskan Seutukuntayhdistyksen hallinnoiman ja Kalajoen kaupungin osatoteuttaman Rajaton-hankkeen yrityskehittäjä suuntasi työpanostaan erityisesti konkreettiseen työhön yritysten tuotannon, laadun ja ympäristöasioiden kehittämisessä. Yrityskehittäjän toimesta järjestettiin alueella ajankohtaistilaisuuksia tilintarkastukseen, Leaniin, 9001 ja 14001 -järjestelmiin, joihin osallistui 150 henkilöä. Hankkeen konkreettisiin toimenpiteisiin osallistui 39 yritystä, lisäksi 11 yritystoiminnan aloittanutta ja seminaareihin osallistuneet. Hankkeessa on haettu aktiivisesti uusia palveluja ja kokeiltu uusia palvelumalleja yrityskehittämiseen. Kokeilujen tuloksena on nähty, että erilaiset nopeat ja hyvin rajatut palvelumallit toimivat hyvin ja niillä on konkreettista vaikutusta tuloksiin. Hanke sai jatkoaikapäätöksen 30.6.2018 saakka, Kalajoen osatoteutus hankkeen loppuaikana keskittyy omistajanvaihdosten aktivointiin. Bioarvolanta (Kalajoki osatoteuttajana) Luonnonvarakeskuksen hallinnoima ja Kalajoen kaupungin osatoteuttama Bioarvolantahanke sai jatkoaikapäätöksen 30.6.2018 saakka. Luonnonvarakeskuksen osiossa keskityttiin tutkimukseen ja kaupungin osiossa tuotteen markkinatutkimukseen, yritysverkoston kasaamiseen, yhteistyön käynnistämiseen ja aloitustoimien valmisteluun. Bioarvolannan yritysryhmässä on mukana kuusi kalajokista yritystä. AIKO Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hanke käynnistyi. Hankkeen tavoitteena on selvittää biotalouden tarjoamia mahdollisuuksia uusien innovaatioiden liiketoimintaan ja biotalousstrategian laatiminen. Hankkeessa aloitettiin selvitystoimet, mutta varsinainen toteutus jää vuodelle 2018. Tuottava rannikkoseutu -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeen rekrytointitoimet käynnistettiin loppuvuodesta, muita toimenpiteitä hankkeella ei vielä ollut. Marina Masterplan -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja hankkeessa käynnistettiin asiantuntijapalvelun kilpailutus. Konkreettiset hankkeen toimenpiteet toteutetaan vuonna 2018. Muistamiset Kalajoen vuoden 2017 yritykseksi valittiin Kalajoen Raudoitus Oy ja Matkailumajakan 2017 sai Seikkailupuisto Pakka / X-Pakka Oy.




Järjestetään palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti


Lähienergiaklusteri Kalajoelle Kaavalliset selvitykset on tehty, toteutettavuusselvitys ja rahoituskierros ovat käynnissä, yritys on perustettu, pilotointivaiheen suunnittelu on työn alla. AIKO-rahoituspäätös on saatu Pohjois-Pohjanmaan liitolta biotalousalan esiselvityksen ja strategian suunnittelua varten.

Mittari

Uusien testausalustojen suunnittelu, rahoitus ja kokeiluvaiheen käynnistys

edellinen arvo

tavoite arvo

1,00 toteuma arvo

0,80

Mittari

Osallistuvien toimijoiden lukumäärä edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

7,00

76


Veljesmotin alueen kehittäminen yhteistyössä maankäyttöpalveluiden kanssa

Vanhat rakennukset on purettu. Alueelle on suunniteltu uudisrakennus, jonka myyntivaihe on alkanut.





Toimistohotellin yhteistyökumppanin haku, tilojen suunnittelu ja markkinoinnin käynnistäminen

Toimistohotellin konseptin suunnittelu saatiin mukaan Kalajoenseudun palveluliiketoiminnan kehittämishankkeeseen, jonka rahoituksen turvin päästiin käynnistämään toimistohotellin konseptin ja liiketoimintamallin suunnittelu. Konseptisuunnitelma valmistuu alkuvuoden 2018 aikana ja sen jälkeen lähtee markkinointivaihe toteutukseen. Konkreettisista toimistohotellin toimitiloista on neuvoteltu kahden rakennusliikkeen kanssa Hiekkasärkkien ydinalueelle rakenteilla olevien vaihtoehtojen osalta.



Kaupunki edistää yhteisöllisyyttä kaupungin toiminnoissa ja kaupunkirakenteen kehittämisessä yhdessä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kylien kanssa


Kauppakeskuksen toteutus ydinkeskustan alueelle

Rakennustyöt ovat käynnissä, valmistuminen kauppatilojen osalta kesäksi 2018 ja kulttuuritilojen osalta syksyksi 2018.



Kokonaisväestömäärää kasvaa noin 80 asukkaalla vuodessa


Kalajoen markkinointi ja myynti alueen tuleville asukkaille ja työntekijöitä palkkaaville yrityksille, alueella opiskeleville ja alueelta poismuuttaneille

Asukasmarkkinoinnin työkalu Asumisen tietopankki ja sen kieliversiot saatiin valmiiksi sekä paperi- että sähköisenä versiona. Tietopankkia on jaettu Pyhäjoen rakennusprojektin yrityksille ja yritysten työntekijöille sekä muille potentiaalisille asukkaille eri tapahtumissa. Kalajoen yli 10 henkilöä työllistävät yritykset on kontaktoitu ja toimitettu näihin jonkin verran tietopankkia jaettavaksi muualla asuville tai vasta paikkakunnalle muuttaneille työntekijöille. Yhteismarkkinointia asukasmarkkinoinnissa on tehty Kalajoki Matkailuyhdistyksen ja Kalajoen Yrittäjien keskustan kehittämishankkeen kanssa. Henkilökohtaiset kontakti alueelle muuttaneisiin ovat tärkeitä, niihin panostetaan yksilö- tai perhekohtaisesti ja palvelu on tuottanut jo uusia asukkaita Kalajoelle. Raahen Voi hyvin -messuilla Kalajoen osastolla kävi noin 200 Kalajoen palveluista kiinnostunutta, joista 10 henkilön kanssa on jatkettu asumispalvelujen toimenpiteissä. Rekrykohtaamossa kävi noin 550 kävijää, joista 15 oli kiinnostunut muuttamisesta Kalajoelle. Viiden tähden Kalajoki-asukaslehti valmistui, suurjakelu lähialueelle sekä lehden jakelu asukastapahtumissa. Facebook-mainontaa ja julkaisuja on toteutettu 76 kpl, jotka ovat tavoittaneet yli 60.000 ihmistä. Kaupungin markkinointisuunnitelma vuodelle 2017 on laadittu. Yritysmarkkinoinnissa on kontaktoitu 120 yritystä. Energiaseminaari ja Energia- ja hyvinvointimessut toteutettiin syyskuussa hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Messut olivat niin onnistuneet, että näytteilleasettajat toivoivat uusia messuja jo vuoden päähän samaan ajankohtaan. Messuilla vieraili viikonlopun aikana noin 2.500 maksanutta kävijää. Henkilökohtaiset kontaktit alueelle muuttoa suunnittelevien henkilöiden ja perheiden kanssa on tuottanut tulosta ja muuttoaikeita on tällä hetkellä useilla alueelle töihin tulevilla, joista osa alkoi konkretisoitumaan loppuvuoden aikana.

Mittari

Asukasluvun kasvu edellinen arvo

12 621,00 tavoite arvo

12 666,00 toteuma arvo

12 514,00

77



Työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain


Alueellisen kettuturkisten esikäsittelylaitoksen suunnittelu, rahoitus ja rakentaminen

Rahoituspäätökset hankkeelle on saatu, yritys perustettu, rakennuslupa myönnetty, rakentaminen toteutunut ja toiminta käynnistynyt.


Invest in Kalajoki -sijoittumispalvelut

Invest in Kalajoki -sijoittumispalveluja on markkinoitu useissa tapahtumissa pääasiassa suurhankkeisiin liittyen mm. Rekrykohtaamo ja Energy Exhibition Vaasa. Suorakontakteja alueella työskenteleviin tai alueelle töihin tuleviin yrityksiin 120 kpl. Kalajoelle on sijoittunut neljä uutta toimivaa yritystä.

Mittari

Kalajoelle sijoittuneet uudet yritykset/toimipisteet

edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

4,00


Keskustan kehittämistoimien toteutus ja jatkosuunnittelu yrittäjäyhdistyksen ja muiden toimijoiden kanssa

Yhteistyössä kaupungin, Kalajoen Yrittäjien ja Kalajoki Matkailuyhdistyksen kanssa toteutettu markkinointiosasto Raahen Voi hyvin-messuille sekä Rekrykohtaamoon. Muita tapahtumia keskustan kaupoissa mm. ystävänpäivän tempaus, outlet-toimintaa useaan otteeseen, eurooppalainen ruokatori, joulunavaus, Pauhamat, Katiskatapahtuma sekä säännölliset yrittäjien yhteistyöpalaverit kampanjoiden ja tapahtumien suunnittelemiseksi. Tori- ja tapahtuma-alueen suunnittelua on aloitettu yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin kesken. Keskustan kehittämishankkeelle saatiin Rieska-Leaderistä jatkorahoitus syyskuun loppuun 2018 saakka.

Mittari

Tapahtumat (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

10,00 toteuma arvo

10,00

Mittari

Kehittämistoimet (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

10,00


Yrityshautomotoiminnan aloittaminen

Yrityksen perustajalle suunnatun yritysneuvonnan uudenlaista toimintamallia suunniteltiin ja ensimmäiset kokeilut toteutettiin. Oman yrityksen perustamis- ja aktivointitilaisuus pidettiin Ammattiopiston opiskelijaryhmälle. Vuoden aikana Kalajoelle perustettiin 73 uutta yritystä, joista 19 ollut yrityshautomon palveluissa. Lisäksi yrityksen perustamista suunnittelevia asiakkuuksia oli vuodenvaihteessa noin 10 kpl.

Mittari

Uusien yritysten määrä edellinen arvo

tavoite arvo

20,00 toteuma arvo

73,00

Mittari

Palvelun testaus (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

19,00


Yrityskehittämisen uusien työkalujen ja prosessien kehitystyö ja toteutus

Tuottava rannikkoseutu -hanke sai rahoituspäätöksen (Kalajoki päätoteuttaja, Raahe osatoteuttaja), hanke käynnistyy vuoden 2018 puolella rekrytointien jälkeen. Asiakasyrityksiä on ollut vuoden aikana noin 300 kpl, joihin toimenpiteitä yli 600 kpl. Yritysrahoituksen päätöksiä on saatu alueelle erittäin hyvin. Uusia omistajanvaihdoksia on tullut vireille 15 kpl. Erilaisia yritystilaisuuksia/koulutuksia on järjestetty 16 kpl, joissa yli 900 osallistujaa.

Mittari

Uudet vireille tulevat omistajavaihdokset (kpl)

edellinen arvo

tavoite arvo

20,00 toteuma arvo

15,00

Mittari

Tuottava rannikkoseutu rahoituspäätös ja käynnistäminen

edellinen arvo

tavoite arvo

10,00 toteuma arvo

10,00

78

Mittari

Rahoituspäätökset (€) edellinen arvo

tavoite arvo

500 000,00 toteuma arvo

1 210 192,00


Yritysten toimitilaratkaisujen selvittäminen ja toteutus, kehitysyhtiömallin selvittäminen

Toimitilaratkaisuja on selvitetty yli 30:lle yritykselle, joista noin puolelle on löydetty sopiva tilaratkaisu. Lisäksi keskustan kauppa- ja kulttuurikeskuksen sekä Kauppakylä Raitin rakentaminen on käynnissä, molempiin kokonaisuuksiin liittyy usean yrityksen toimitilaratkaisuja. Lisäksi on suunnitteilla yhden vapautuvat tilan osalta toimitilaratkaisuja ja suunnittelussa yksi uusi liiketila-kerrostalokokonaisuus ydinkeskustan alueelle (toimijat haussa). Kehitysyhtiömallin selvitystä ei ole aloitettu.

Mittari

Uudet vuokrasopimukset tai kauppakirjat (kpl)

edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

17,00

Henkilöstö Elinkeinojohtaja, kaksi yritysasiantuntijaa, turkistalousneuvoja ja toimistosihteeri


Elinkeinopalvelut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 3 1 2 1

Sijaiset 1

Työllistetyt

Yhteensä 8 5 5 7 5

HTV 8,24 8,13 5 5,87 5,78

KEHITTÄMISPALVELUT

ELINKEINOPALVELUT


TA-

muutok-

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poik-

keama

Muutos

% ed tp

Määrätavoitteet

Yrityskanta kpl 889 943 943 943 0 6,1

Työpaikkamäärä 4 757 4 700 4 700 4 541 -159 -4,5

Työpaikkarakenne % (mies-

/naistyöpaikat) 55/45 1 56/44

Perustetut yritykset kpl 40 40 73

Uudet omistajanvaihdos-

prosessit 15 20 20 15 0,0

Kalajoelle siirtyneet yritykset 2 2 4

Yritystuet € 500 000 500 000 1 059 000

Yritystilaisuudet/koulutukset kpl 10 10 11

Yritystilaisuudet/koulutus hlöä 300 300 820

79

ELINKEINOPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 44 330 54 830 54 830 75 138 20 307 69,5

Tuet ja avustukset 158 024 312 643 312 643 150 511 -162 132 -4,8


TOIMINTATUOTOT 202 354 367 473 367 473 225 922 -141 551 11,6

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -340 646 -423 391 -423 391 -355 573 67 818 4,4



Avustukset -28 624 -30 000 -30 000 -30 175 -175 5,4


TOIMINTAKULUT -857 258 -1 134 061 -1 134 061 -946 128 187 933 10,4

TOIMINTAKATE -654 904 -766 588 0 -766 588 -720 206 46 382 10


Suunnitelman mukaiset poistot -1 592 -100

Poistot ja arvonalentumiset -1 592 -100


Vyörytykset -38 512 -2 117 -2 117 -94,5



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -695 007 -766 588 0 -766 588 -755 044 11 544 8,6 MAASEUTUPALVELUT Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Toiminta-ajatus

Maaseutupalvelut toteuttavat maksajavirastotehtäviä KaSi–yhteistoiminta-alueella. Maksajavirastotehtävät järjestetään Maaseutuviraston kanssa allekirjoitetun maksajavirastosopimuksen mukaisesti sopimuksessa asetettujen palvelutavoitteiden sekä muiden edellytysten mukaisesti. Näihin kuuluvat mm. tuenhakijoiden riittävä koulutus, hakemusten, maksujen ja takaisinperintöjen käsittely annettujen määräaikojen puitteissa. Maksajavirastotehtävien lisäksi maaseutupalvelut vastaavat maaseudun ja kylien kehittämisestä toimialueellaan, johon kuuluvat Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Raahen ja Kalajoen kaupungit.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Viljelijätukiin liittyviä koulutuksia järjestettiin kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa. Tukiehtomuutoksien lisäksi painopisteenä oli sähköinen asiointi niin kartta-asioissa kuin varsinaisen tukihakemuksen osalta. Sähköisen asioinnin painopiste onnistui hyvin, sähköinen asiointi päätukihaun osalta YTA-alueella on kehittynyt seuraavasti:

2016 2017

kpl % kpl %

Alavieska 125/129 97 % 123/128 96 %

Kalajoki 306/326 94 % 294/311 95 %

Merijärvi 54/58 93 % 53/57 93 %

80

Pyhäjoki 93/101 92 % 97/103 94 %

Raahe 157/191 82 % 163/186 88 %

Siikajoki 195/225 87 % 197/219 90 %

Koko YTA 930/1030 90 % 927/1004 92 %

Koko Suomi 90 % 92 % Kpl-sarakkeessa ensimmäinen luku on sähköisesti palautetut hakemukset ja toinen luku on hakemukset yhteensä päätukihaussa.

Viljelijätukia maksettiin vuonna 2017 koko yhteistoiminta-alueella 52 666 448 €. Tästä Kalajoen osuus oli 17 585 423 €. Kalajoen yhteistoiminta-alue oli vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueen suurin tuen maksaja. Suurimpia maksettuja tukia olivat:

Kalajoki YTa – alue

Luonnonhaittakorvaus 4 252 929 14 565 339

Perus- ja viherryttämistuki 2 721 710 9 522 586

Maidon tuotantotuki 2 222 548 6 328 758

Ympäristökorvaus 1 720 592 5 515 624

Pohjoinen kotieläintuki 1 545 507 4 303 442

Kylätoiminta / valokuituverkot vetämään Kyläkohtaisia tilaisuuksia järjestettiin hankealueella 17 kpl. Tilaisuuksiin osallistui noin 318 henkilöä. Parhaimmat osallistujamäärät on saatu kasaan sellaisilla kylillä, missä kylien edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana tilaisuuden järjestämisessä. Lisäksi hanke on osallistunut mm. Kalajoen energiamessuille, sekä Tyngän maalaismarkkinoille. Hanke toteutti kokeilun kahdella eri kylällä/alueella 17.10.2017 alkaen järjestämällä kylätilaisuudet valokuituhankkeesta ja samalla keräten valokuituaktivaattoreita kylältä antaen samalla aktivaattoreille käyttöön kylä-/aluekohtaiset osoiteluettelot, joissa oli ko. alueen kaikki vakituisessa käytössä olevat osoitteet. Tämä havaittiin toimivaksi ratkaisuksi ja helpotti kylien ja alueiden aktivaattoreiden käytännön työtä kuitukysynnän selvittämisessä kiinteistö kerrallaan. Vuoden 2017 loppuun mennessä useammalla Kalajoen kylällä on jo saavutettu yli 50 % sitoutumisaste valokuituverkkoon liittymiseksi. Kyseisillä kylillä on saatu runsas joukko kyläaktivaattoreita sitoumusten keräämiseen. Hankealueen kunnista yhdellä on valokuituverkon varsinainen rakentaminen aloitettu vuoden 2017 aikana. Valokuituverkkojen rakennussuunnitelmien edetessä hankealueen kunnissa ja kaupungeissa on alkanut myös tulla merkittävää kysyntää valokuidun infotilaisuuksille. Hankkeelle oli tarkoitus alun perin saada käyttöön suomi.fi -tunnistautuminen helpottamaan valokuidun ennakkositoumuksien keräämistä. Näin olisi saatu luotua täysin sähköinen kysynnän kartoittava kanava. Väestörekisterikeskuksen kielteinen päätös kesti useita kuukausia ja sillä aikaa ennakkositoumuksien keräys hankkeen puitteissa oli vähäisempää. Suomi.fi -tunnistautumisen kariuduttua loppukeväällä 2017 otettiin käyttöön korvaava paperinen menetelmä.

81

Kylien toiminta-avustukset Kylien toiminta-avustukset suunnattiin yleisavustuksen lisäksi aktivoimaan kyliä järjestämään kylillä toimintaa, tapahtumia ja tilaisuuksia. Lisäksi avustettiin pienimuotoisia investointeja. Kyläavustuksia maksettiin vuonna 2017 yhteensä 16 185 €. Maaseudun kehittäminen Kalajoen maaseudun kehittämisen osalta painopisteenä oli maatilojen talous- ja tuotanto-osaamisen lisääminen. Maatilojen kehittämisvarat kohdennettiin pääosin talousneuvontaan. Vuodelle 2017 talousneuvonta kilpailutettiin ja talousneuvonnan järjestäjäksi valittiin ProAgria Keski-Pohjanmaa. Taloushankkeen aloituksena järjestettiin kaikille maatiloille avoin talouspäivä maaliskuussa ja tämän jälkeen maatiloilla oli mahdollisuus osallistua syventävään tilakohtaiseen jatko-osioon. Jatko-osioon oli varattu kehittämismäärärahoista varat maksimissaan 30 tilalla ja jatko-osioon osallistui 23 tilaa. Kyseiset tilat ovat saaneet talouden ja tuotannon hallinnasta tarpeellista oppia. Muistamiset Kalajoen vuoden 2017 maaseutuyritykseksi valittiin Esa ja Marja Leena Rahjan maatila. Määrärahojen riittävyys Maaseutupalveluiden toiminta järjestettiin määrärahojen puitteissa.

Lomituspalvelut Toiminta-ajatus

Lomituspalvelujen hallinnosta vastaa Mela, joka antaa varat maatalouslomitukseen täysimääräisenä ja hallinnon kustannuksiin laskennallisena lomitettujen päivien perusteella. Kalajoki hallinnoi lomituspalveluja neljän kunnan alueella; Kalajoki, Pyhäjoki, Alavieska ja Merijärvi. Lomituspalvelut järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti koko paikallisyksikön alueella. Palvelut järjestetään lomituspalvelulain mukaisesti turvaten yrittäjien oikeudet tasapuolisesti. Lomittajia palkataan tarpeellinen määrä joko vakinaiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen.

Kuvaus toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Vuonna 2017 lomituspalveluja käytettiin seuraavasti: Vuoden aikana lomitettiin vuosilomia yhteensä 9 102 ja sijaisapua 6 169 päivää. Vuosiloman käyttöaste oli n. 95 %. Sijaisapua käytti 138 yrittäjää ja vuosilomaa 366. Vuosilomaa lomitettiin 24.89 pv / yrittäjä, Melan tavoite oli 25.5 pv. Sijaisapua yrittäjää kohden käytettiin 44.28 päivää ja toteutumisaste noin 97 %.

Tuettua maksullista lomitusapua on käytetty 15 359 tuntia, päivinä 2 229 päivää. Tätä lomitusmuotoa käytti yhteensä 237 yrittäjää. Täysin maksullista lomitusta käytti 13 yrittäjää, yhteensä 796 tuntia ja 115 päivää. Täysin maksullinen lomitus ei kerrytä hallintorahaa. Itse järjestetyn lomituksen piirissä on ollut tiloista 2.27 %, 5 tilaa / 10 yrittäjää. Tarhaajien lomituspalvelut Vuonna 2017 vuosilomaoikeus oli 18 päivää ja lisävapaata oli käytettävissä 120 tuntia tarhaajaa kohden ja siitä perittävä maksu 6.58 € / tunti. Toimintaa oli seuraavasti.

82

Lomaoikeus myönnettiin 42 tarhaajalle. Itse järjestetyn lomituksen hakeneista valitsi 21 tarhaajaa ja 21 kunnallisen lomituksen. Lomituspäiviä kertyi seuraavasti: Itse järjestetty: Vuosilomaa 248 pv ja 1 724 tuntia. Lisävapaata 600 tuntia (75 pv).

Käyttäjiä vuosilomassa 14 henkilöä ja lisävapaassa 5 henkilöä. Kunnallinen: Vuosilomaa 404 pv ja 2 722 tuntia. Lisävapaata 11 172 tuntia (157 pv). Käyttäjiä vuosilomassa 25 henkilöä ja lisävapaassa 13. Kaikki lomituspäivät yhteensä 18 502 pv.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvion mukaiset maksutulot maatalouslomituksessa alittuivat noin 3.2 % ja tarhalomituksessa noin 11 %. Toimintakulut pysyivät talousarvion puitteissa ja toteutuma kustannuspaikoittain jakautuu hallinto 98.9 %, maatalouslomitus 95.8 % ja tarhalomitus 107 %. Lomituspäivän nettohinnaksi vuonna 2017 tulee n. 180 €. Tuntihinta tulee olemaan n. 27.00 € / tuntinetto. Se jää alle täysin maksullisen lomituksen tuntihinnan, joka on 33.38 € / tunti. Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2017 tehtiin vuosittainen oma asiakaspalautekysely tiloille ja se pohjautui Melan antamaan valtakunnalliseen tuloskorttiin.

Melan tavoite valtakunnalliseksi keskiarvoksi oli 4. Vastanneita oli 57 % tiloista.






Kehitetään turkistarhaajien lomituspalvelua ja tarpeen mukaan pystytään järjestämään kunnallinen lomitus laajenevalle kysynnälle (LOMITUSPALVELUT)

Itsejärjestetyssä lomituksessa ongelmana oli lain edellyttämän lomittajan löytyminen. Myös kunnallisessa lomituksessa oli ajoittain haasteita vaihtelevan kokonaistilanteen vuoksi.

Yleisarvosana

LypsytyöKiimojen jaterveydenseuranta

Koneidenkäyttö jahallinta

SiisteysAsiakaspalv

eluTavoitettav

uusTiedonsaan

tiAsiantunte

musOngelmienhoitaminen

Kokonaisarvio

KA 4,15 4,27 3,68 3,93 4,00 4,45 4,46 4,11 4,46 4,32 4,30

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

Asiakaspalautteen keskiarvio 2017

83

Mittari

Tarhaajien määrä (kpl), joille myönnetty vuosilomaoikeus

edellinen arvo

49,00 tavoite arvo

42,00 toteuma arvo

39,00


Lomituspäivän hinta pysyy kohtuullisella tasolla (LOMITUSPALVELUT)

Lomituspäivän hinta on edelleen samalla kohtuullisella tasolla, kuin aiemminkin. Lopullinen päivän hinta sekä vertailut maan keskiarvoihin valmistuvat myöhemmin. Tilitys Melaan tehdään 30.4.2018 mennessä vuoden 2017 osalta ja siihen mennessä saadaan tarkat laskelmat valmiiksi.

Mittari

Lomituspäivän nettohinta (€) maan keskiarvo

edellinen arvo

178,05 tavoite arvo

toteuma arvo

185,50

Mittari

Lomituspäivän nettohinta (€) Kalajoella

edellinen arvo

177,62 tavoite arvo

182,00 toteuma arvo

180,00


Lomituspäivän pituus ja lomittajien keskimääräiset työajat saadaan kohtaamaan oikein ja tasapuolisesti (LOMITUSPALVELUT)

Lomituspäivän pituuden osalta pysyttiin asetetussa tavoitteessa. Lomittajien työ-aikoihin ei ole asetettu liian tiukkoja rajoja vaan tärkeintä on että työt saadaan tehtyä eikä eläinten hoito ja hyvinvointi vaarannu.

Mittari

Lomituspäivän keskimääräinen pituus (tunnit/päivä)

edellinen arvo

6,60 tavoite arvo

6,80 toteuma arvo

6,78


Tarhaajien lomituspäivien toteutuminen

Lomaoikeus vuodelle 2017 oli myönnetty 42 tarhaajalle ja heistä 39 käytti lomaoikeuden joko osittain tai kokonaan.

Mittari

Tarhaajien lomapäivien toteutuminen

edellinen arvo

930,00 tavoite arvo

920,00 toteuma arvo

888,00


Turvataan viljelijöiden oikeudet niin, että pyydetyistä lomituspäivistä mahdollisimman suuri osa pystytään lomittamaan (LOMITUSPALVELUT)

Lomitustarpeeseen on pystytty vastaamaan suhteellisen lyhyellä aikataululla ja sijaisavut järjestämään tarpeen mukaan mahdollisimman nopeasti. Kun lomittajien työvuorot on etukäteen suunniteltu, on jouduttu turvautumaan tilapäiseen työvoimaan sen mukaan miten sitä on ollut saatavissa. Tai vaihtoehtoisesti on jouduttu tekemään muutoksia lomittajien työvuoroihin ja jo sovittuihin lomituksiin. Akuuteissa sairastapauksissa on aina jouduttu arvioimaan kokonaistilannetta.

Mittari

Myönnetyistä sijaisavuista toteutuu %

edellinen arvo

97,00 tavoite arvo

96,00 toteuma arvo

96,00


Vuosilomapäivien määrä toteutuu lainmukaisesti (LOMITUSPALVELUT)

Tavoitteesta 25.5 pv / yrittäjä pidettyjä vuosilomapäiviä jäätiin hieman. Syynä oli ajoittain huono lomittajatilanne sekä sijaisapujen isompi määrä. Yrittäjiä lopetti tilanpidon kesken vuoden ja lomapäiviä jäi käyttämättä, joten myös se näkyy miinuksena tässä tilastossa. Yrittäjiltä tieto lopettamisesta tulee usein niin yllättäen, että ei ehditä varautua lomapäivien käyttämiseen ennen eläinten poislaittoa.

Mittari

Vuosilomista siirtyy seuraavalle vuodelle %

edellinen arvo

4,90 tavoite arvo

10,00 toteuma arvo

6,55

Mittari

Vuosilomapäivien määrä per yrittäjä (ka.)

edellinen arvo

25,70 tavoite arvo

25,50 toteuma arvo

24,95

84





Aktiivinen vaikuttaminen maakuntauudistuksen työryhmässä

Maakuntauudistuksen työryhmävalmistelun lisäksi on osallistuttu aktiivisesti työryhmän valmistelutoimielimen, työjaoksen toimintaan. Pohjois-Pohjanmaalla ei ole vielä edetty toimipisteverkoston määrittämiseen saakka.

Mittari

Kalajoen yhteistoiminta-alueelle sijoittuneiden toimipisteiden lkm

edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

0,00





Ohjataan kehittämismäärärahat talouskoulutuksen järjestämiseen

Talouspäivän alkuinfo on järjestetty suunnitellun mukaisesti. Tilakohtaiseen jatko-osioon osallistui 23 maatilaa. Jatko-osiossa mukana olleet maatilat ovat saaneet tarpeellista ja hyödyllistä oppia talousosaamiseen ja talouden hallintaan.

Mittari

Tilat, joille tehty tuloslaskelma (kpl)

edellinen arvo

tavoite arvo

30,00 toteuma arvo

23,00

Mittari

Talouspäivien järjestäminen kpl edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

1,00





Sähköisen asioinnin edistäminen

Sähköisen asioinnin edistäminen on onnistunut. Sähköisen asioinnin osuus päätukihaussa Kalajoen osalta 94,5 %

Mittari

Sähköisesti jätettyjen viljelijätukihakemusten osuus %

edellinen arvo

94,00 tavoite arvo

95,00 toteuma arvo

95,00


Valokuituverkot vetämään –hankkeen tiedotus ja aktivointitoimet

Hankealueella (5 kuntaa) yhden kunnan alueella valokuituverkkoa on jo rakennettu vuoden 2017 aikana ja rakentamista jatketaan 2018. Lisäksi kahden kunnan alueella rakentaminen käynnistyy kesällä 2018. Kalajoen osalta useammalla kylällä on saavutettu yli 50 % sitoutumisaste valokuituverkkoon liittymisen osalta.

Henkilöstö lomatoimenjohtaja, lomasihteeri, kolme johtavaa lomittajaa, lomasihteeri 31.5. asti,

lomittajia


Maaseutupalvelut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017



Sijaiset 1 1

Työllistetyt

Yhteensä 138 144 130 126 105

HTV 103,45 98,39 93,36 90,45 87,87

85

KEHITTÄMISPALVELUT

MAASEUTUPALVELUT


TA-

muutok-

set

TA

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkeam

a

Muutos

% ed tp

Määrätavoitteet

Maaseutuelinkeinojen

kehittäminen

tukea hakevia tiloja kpl

Kalajoen osuus 326 320 311 311

tukea hakevia tiloja kpl YTA 1 030 1010 1 004 1 004

rahoituksen määrä euroa 525 309 617 48 000 000 48 000 000 52 666 448 4 666 448 -90,0

Korkotukilainoja / euroa 3 700 608 4 000 000 4 000 000 3 377 382 -622 618 -8,7

josta Kalajoen osuus 2 511 924 1 243 721 1 243 721 -50,5

Avustuksia euroa 2 556 003 1 500 000 1 500 000 -1 500 000

josta Kalajoen osuus 1 366 402

investointitukiasioita kpl 50 50 59 9

josta Kalajoen osuus 24

tuotanto-oikeus asioita kpl 8 8 0 -8

maa- ja metsätalouden 600 600 600 600 0 0,0

Toiminnan kysyntä- /

laajuustiedot

Maataloustulo euroa

Kalajoen osuus 51 490 000 55 000 000 55 000 000 54 870 000 -130 000 6,6

YTA osuus 152 000 000 152 000 000 153 060 000 1 060 000

Eu-ja kansalliset tuet euroa

Kalajoen osuus € 15 749 734 16 000 000 16 000 000 17 585 423 1 585 423 11,7

YTA osuus € 49 000 000 49 000 000 52 666 448

aktiivitiloja 1030 1010 1 010 1 004 -6 -2,5

aktiivitiloja Kalajoen osuus 326 320 311 311 -4,6

keskim. Tilakoko ha Kalajoki 51,94 52,4 52 54,36 2 4,7

keskim. Tilakoko ha YTA

Kalajoki 59,1 59 60,05 1

SPV--kauppoja Yta Kalajoki 12 12 13 1

SPV-- Kalajoki 3 6 6 3 0,0

Lomitus

lomitetut päivät 19 265 19 900 24 000 18 502 5 498 -100,0

Laatutavoitteet

asiakastyytyväisyys 96 % 96 % 1 96 % 0 0,0

Taloudellisuus

lomituspäivän hinta 180 180 175 180 5 0,0

Vaikuttavuus 0

toteutumis aste 98 % 98 % 0 96,00 % 1 -2,0

Toiminnan kysyntä- /

laajuustiedot

Yrittäjien määrä 447 440 447 423 0,0

HUOM ! VERTAILUKOHDAN MUUTOS, Korkotukilainat ja avustukset kohdassa investointirahoituksen määrä yhteensä,

avustuksia ei saatu eroteltuna

86

MAASEUTUPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 141 017 3 997 628 3 997 628 3 838 296 -159 332 -7,3

Maksutuotot 535 769 450 000 450 000 430 756 -19 244 -19,6

Tuet ja avustukset 18 049 105 445 105 445 46 798 -58 647 159,3


TOIMINTATUOTOT 4 704 672 4 553 073 4 553 073 4 326 746 -226 327 -8


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -3 775 663 -3 948 613 -3 948 613 -3 585 377 363 236 -5



Avustukset -55 679 -67 400 -67 400 -50 982 16 418 -8,4


TOIMINTAKULUT -4 613 254 -4 731 709 -4 731 709 -4 409 538 322 171 -4,4

TOIMINTAKATE 91 419 -178 636 0 -178 636 -82 492 96 144 -190,2


Vyörytykset -120 370 -20 209 -20 209 -83,2



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -28 951 -178 636 0 -178 636 -188 733 -10 097 551,9

KEHITTÄMISPALVELUT

YHTEENSÄ Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 4 185 346 4 052 458 4 052 458 3 913 433 -139 025 -6,5

Maksutuotot 535 769 450 000 450 000 430 756 -19 244 -19,6



TOIMINTATUOTOT 4 907 026 4 920 546 4 920 546 4 552 668 -367 878 -7,2


TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -1 003 017 -1 126 541 -1 126 541 -1 114 029 12 512 11,1


Avustukset -84 303 -97 400 -97 400 -81 157 16 243 -3,7


TOIMINTAKULUT -5 470 511 -5 865 770 -5 865 770 -5 355 666 510 104 -2,1

TOIMINTAKATE -563 485 -945 224 0 -945 224 -802 698 142 525 42,5



Poistot ja arvonalentumiset -1 592 -100


Vyörytykset -158 881 -22 325 -22 325 -85,9



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -723 958 -945 224 0 -945 224 -943 776 1 448 30,4

87

1.2.1.3. Hyvinvointipalvelut/Sivistyslautakunta

Hyvinvointipalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä kasvua ja oppimista tarjoamalla asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti. Hyvinvointipalvelut jakautuvat kuuteen palvelualueeseen: varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut, Kalajoki Akatemia, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto.

Hallinto Toiminta-ajatus

Hallinto- ja toimistopalvelut ovat vastannet uusien toimintojen ja organisaation kehittämistyön johtamisesta ja tiedon tuottamisesta. Hallinnon tehtävänä on ollut mahdollistaa tavoitteiden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden onnistuminen sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti palveluprosessien kehittämiseen.



Elinvoimankehittäminen Strategia-tavoite

Sote- ja maakuntahallintouudistuksessa tavoitellaan aluetuotantomallia, jossa Kalajoki on yksi vahva tuotantopaikka


Tarkastellaan vaihtoehtoiset tuottamistavat Maakunnalliseen valmisteluun osallistuttu aktiivisesti. Tuotantotapojen arviointi on palvelualueiden kohdalla. Palveluiden määrä on säilynyt nykytasolla.



Kalajoki edistää kansainvälistymistä erityisesti matkailussa ja koulutuksessa sekä tarpeen mukaan muissa toiminnoissa


Kansainvälisyys on osa kaikkia palvelualueita/ Europe for citizens -hanke

Europe for citizens hankkeeseen osallistuttu Ruotsissa, Montenegrossa ja Liettuassa, yhteensä 18 työntekijää eri palvelualueilta.





Sähköisen asioinnin lisääminen. Prosessikuvaukset

Oppilaiden oppilaaksiottoprosessi on kuvattu ja digitalisoitu. Varhaiskasvatuspalveluiden prosessikuvaukset ovat valmiina ja sähköinen asiointi valmis.

Henkilöstö


Hyvinvointipalvelut hallinto *) 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017



Sijaiset 2 0 0

Työllistetyt 2 2 0 0

Yhteensä 6 6 8 7 5

HTV 3,65 4,22 7,23 7,17 4,87

*) sisältää myös kansainvälisyys-ja kehittämisyksikön tiedot

88


Sivistyspalvelut hallinto 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017

Vakinaiset 3 3


Sijaiset

Työllistetyt

Yhteensä 4 4 0 0 0

HTV 3,6 4 0 0 0

HYVINVOINTIPALVELUT/

PERUSTURVALAUTAKUNTA

KALAJOKI AKATEMIA Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos %

ed.tp

Ltk:n kokoukset/Petula 8 10 10 8 -2 0 %

Käsitellyt asiat/ § Petula 126 140 140 127 -13 1 %

Ltk kokoukset Sivla 9 10 10 6 -4 -33 %

Käsitellyt asiat/§ Sivla 88 90 90 75 -15 -15 %

Tak - Hyvinvointipalvelut yhteensä 4 4 -4

HYVINVOINTIPALV. HALL.- JA

TSTOPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 20 493 20 717 20 717 21 834 1 117 6,5

Maksutuotot 114 135 135 18,8


Muut toimintatuotot 12 519 4 000 4 000 9 809 5 809 -21,6

TOIMINTATUOTOT 40 847 100 357 100 357 79 056 -21 301 93,5

TOIMINTAKULUT




Avustukset -6 000 -6 000 -6 000 -6 000


TOIMINTAKULUT -381 983 -351 590 -351 590 -323 342 28 248 -15,4

TOIMINTAKATE -341 135 -251 233 0 -251 233 -244 286 6 947 -28,4


Suunnitelman mukaiset poistot -1 904 -500 -500 500 -100

Poistot ja arvonalentumiset -1 904 -500 -500 500 -100


Vyörytykset 346 087 7 881 7 881 -97,7



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 047 -251 733 0 -251 733 -54 876 196 857 -1901,0

89

VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus

Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan ja yksityisen järjestämästä päivähoidosta, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuspalveluiden tehtävänä on tukea lasten kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia yhdessä vanhempien kanssa.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Uusi Varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön toimintakauden alussa 1.8.2017. Henkilöstölle järjestettiin koulutus, jonka tavoitteena oli antaa työkaluja uuden varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävän lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon. Asiakastyytyväisyyskyselyssä henkilöstön ja vanhempien välisten kasvatuskeskustelujen arvioitiin sujuvan hyvin (4,3). Kiertävä erityislastentarhanopettaja on aloittanut työssään ja näin on saatu kaivattua resurssia erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatukseen ja tuen tarpeen varhaiseen havainnointiin. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tulleet leikkaukset näkyvät pienentyneinä menoina. Toisaalta lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen on sen myötä käytetty aikaisempaa enemmän. Vuoden lopussa päivähoidossa oli 548 lasta, mikä on 30 lasta enemmän, kuin vastaavana aikana 2016. Vain noin 34 % lapsista käyttää päivähoitopaikkaa säännöllisesti 5pv/viikossa. Päivähoitopaikat ovat täynnä, uusien omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien rekrytoinnissa ei ole onnistuttu. Sähköinen Daisy- toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön.






Lomien keskittäminen. Lapsiryhmien rakennemuutokset tarvetta vastaaviksi. Henkilöstöresurssien käyttö joustavasti eri yksiköiden välillä

Käyttöaste jää hieman alle tavoitteen. Vanhemmat varaavat vähemmän päiviä / kuukausi. Yksittäisiä päiviä vaikea täyttää, koska ne eivät ole säännöllisiä.

Mittari

Läsnäolotilasto / käyttöaste % edellinen arvo

85,00 tavoite arvo

80,00 toteuma arvo

79,00


Vuorohoidon järjestäminen keskitetään päiväkoti Mäntylään ja selvitetään täydentävien palveluiden järjestäminen

Vuorohoito siirtyi päiväkotiin 1.8.2017.





Kansainvälinen ryhmä perustetaan päiväkoti Puolukkaan. Henkilökunnan rekrytointi vapautuneisiin toimiin.

Maahanmuuttajalapsia tuli päivähoidon piiriin odotettua vähemmän, oman ryhmän järjestäminen ei ole ollut tarkoituksenmukaista, vaan lapset on integroitu pääasiassa päiväkoti Puolukan ryhmiin.

90

Mittari

Uudet perustetut kansainväliset ryhmät (kpl)

edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

1,00 toteuma arvo

0,00





Varhaiskasvatussuunnitelman tekoon osallistuu koko henkilöstö

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on 95 % tehty kahden kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta. Kaikkien vanhempien kanssa ei keskusteluaikaa ole saatu sovittua.

Mittari

Varhaiskasvatussuunnitelmaan osallistuu henkilöstöstä %

edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

100,00





Henkilöstön koulutus. Yksityinen palvelutuotanto

Yksityiset palveluntuottajat saivat TAK-arviossa 4,1. Yksityisen päiväkodin rakentaminen käynnistynyt ja otetaan käyttöön 8/2018.

Mittari

TAK-arvioinnin tulos 1-5 edellinen arvo

4,00 tavoite arvo

4,00 toteuma arvo

4,20

Henkilöstö 1 varhaiskasvatusjohtaja, 3 päiväkodin johtaja, 1½ päivähoidon ohjaaja, 13

lastentarhanopettaja, 1 erityislastentarhanopettaja, 1 kiertävä erityislastentarhanopettaja, 18 lastenhoitaja, 9 ryhmäavustaja, 39 perhepäivähoitajaa vakituisessa työsuhteessa (+12 määräaikaista), 1 toimistosihteeri Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Varhaiskasvatus 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017



Sijaiset 6 6 9 6 9

Työllistetyt 4 2 4 0 0

Yhteensä 129 125 118 112 112

HTV 123,04 122,19 115,53 112 105,69

91


SIVISTYSLAUTAKUNTA

VARHAISKASVATUS Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4 4 4 4 0 0,0 %

Päiväkotipaikat 194 194 194 194 0 0,0 %

Ryhmäperhepk. Kalajoki 48 48 48 48 0 0,0 %

Ryhmäperhepk. Merijärvi 20 20 20 20 0 0,0 %

Perhepäivähoitopaikat Kalajoki 145 140 140 123 -17 -15,2 %

Perhepäivähoitopaikat Merijärvi 4 4 4 8 4 100,0 %

Päiväkodit läsnäolopäivät 35 253 35 500 35 500 38 750 3 250 9,9 %

Ryhmäperhepvähoito

- läsnäolopäivät Kalajoki 10 057 8 500 8 500 8 715 215 -13,3 %

- läsnäolopäivät Merijärvi 3 882 3 400 3 400 3 413 13 -12,1 %

Perhepäivähoito

- läsnäolopäivät Kalajoki 24 469 23 000 23 000 25 072 2 072 2,5 %

- läsnäolopäivät Merijärvi 765 700 700 1 345 645 75,8 %

Käyttöaste, koko pvhoito 82 80 80 79 -1 -3,7 %

Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Ka 227 320 320 233 -87 2,6 %

Yksityisen hoidon tuen piirissä Ka 10 10 10 4 -6 -60,0 %

Kotihoidontuki lasta tuen piirissä Me 57 50 50 60 10 5,3 %

Yksityisen hoidon tuen piirissä Me 0 4 4 1 -3

Palveluseteli myönnetty/lapsi 93 80 80 108 28 16,1 %

Esiopetus yhteensä 161 162 162 164 2 1,9 %

Esiopetus päiväkodit 81 81 81 81 0 0,0 %

Esiopetus koulut 80 81 81 83 2 3,8 %

- Etelänkylä 18 18 18 12 -6 -33,3 %

- Mehtäkylä 5 5 5 5 0 0,0 %

- Pohjankylä 11 12 12 9 -3 -18,2 %

- Rahja 5 4 4 7 3 40,0 %

- Raumankari 13 13 13 13 0 0,0 %

- Rautio 11 11 11 15 4 36,4 %

- Tynkä 17 18 18 18 0 5,9 %

92

VARHAISKASVATUSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 396 866 419 980 419 980 381 721 -38 259 -3,8

Maksutuotot 774 210 701 200 701 200 720 820 19 620 -6,9

Tuet ja avustukset 150 6 000 6 000 1 110 -4 890 640

Muut toimintatuotot 5 634 4 500 4 500 3 633 -867 -35,5

TOIMINTATUOTOT 1 176 860 1 131 680 1 131 680 1 107 283 -24 397 -5,9

TOIMINTAKULUT




Avustukset -1 437 715 -1 595 000 -1 595 000 -1 428 703 166 297 -0,6


TOIMINTAKULUT -5 261 106 -5 285 371 -5 285 371 -5 005 553 279 818 -4,9

TOIMINTAKATE -4 084 246 -4 153 691 0 -4 153 691 -3 898 270 255 421 -4,6


Suunnitelman mukaiset poistot -278 -278 100

Poistot ja arvonalentumiset -278 -278 100


Vyörytykset -874 482 -32 803 -32 803 -96,2

Sisäiset erät -780 424 -780 424


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -4 958 728 -4 153 691 0 -4 153 691 -4 711 775 -558 084 -5,0

93

OPETUSPALVELUT Toiminta-ajatus

Opetuspalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja perus- ja lukiokoulutus palveluita. Lasten ja nuorten kehittymistä tuetaan kokonaisvaltaisesti vanhempien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Perusopetuksen kouluja on yhteensä yhdeksän; Raumankarin yhtenäiskoulu jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9, Merenojan koulu on yläkoulu vuosiluokille 7-9. Vuosiluokkien 1-6 opetusta järjestetään Etelänkylän, Vuorenkallion, Mehtäkylän, Pohjankylän, Raution ja Rahjan kouluilla sekä Tyngän aluekoululla. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuosiluokilla 1-7. Siirtymä toteutetaan valtakunnallisen porrastuksen mukaisesti. Koko perusopetus noudattaa uutta opetussuunnitelmaa syksystä 2019 alkaen. Lukuvuoden 2016-17 monialainen oppimiskokonaisuus oli Suomi100, johon liittyviä tapahtumia ja teemoja järjestettiin koulukohtaisesti kaikissa kouluissa. Opetushenkilöstön YT-neuvottelut käytiin kevään 2017 aikana ja niiden perusteella osoitettiin opettajille koulu palveluverkon muutoksen jälkeen. Kaikille vakituisille opettajille pystyttiin osoittamaan työskentelypaikka myös muutoksen jälkeen. Muun henkilöstön yt-neuvottelut käydään vuoden 2018 aikana. Merenojan yhtenäiskoulun suunnittelua on tehty valtuuston päätöksen mukaisesti. Kokonaan uusi yhtenäiskoulu aloittaa toimintansa suunnitelman mukaisesti syksyllä 2020. Yhtenäiskoulun henkilökunta on laatinut syksyn 2017 aikana KVR-asiakirjojen vaatiman koulun pedagogisen suunnitelman, jota käytetään rakennuksen suunnittelun pohjana. Liikkuva koulu –toiminta on jatkunut kaikilla kouluilla. Pohjankylän koulun toiminta huomioitiin kansallisesti ja kansainvälisesti kun koulu valittiin edustamaan Suomea eurooppalaiseen loppukilpailuun yhtenä kolmesta finalistista. Kansainvälinen toiminta jatkui oppilasvaihdolla ystävyyskaupunki Izumon kanssa aikaisempien vuosien mukaisesti. Merenojan koululla on menossa kaksi Erasmus+ rahoitteista hanketta sekä NordPlus Junior ohjelmasta rahoituksen saanut hanke. Pohjankylän koulu on saanut hankerahoituksen Erasmus+ ohjelman kautta. Kieltenopetuksen varhentamiseen ja kielirikasteisen opetuksen kehittämiseen on saatu Opetushallituksen rahoitus, jolla on voitu palkata äidinkielenään englantia puhuva apuopettaja esiopetukseen sekä alakoulujen kielirikasteiden opetuksen toteuttamiseen. Saman hankkeen rahoituksella on sekä englannin että ruotsin kielten opetusta varhaistettu pilottiryhmillä Pohjankylän koululla sekä aloitettu uutena venäjän opetus Raumankarin ja Merenojan yläkouluilla. Lukion kansainvälinen toiminta jatkunut aktiivisena. Rahoitusta saatu kolmelle Erasmus+ hankkeelle sekä yhdelle NordPlus Junior –hankkeelle. Opetushallituksen Toimivat tutorit –hankkeen rahoituksella on parannettu opettajien osaamista tietokoneavusteisen opetuksen ja koodaamisen opettamiseksi kaikilla

94

kouluilla. Lisäksi on käynnistetty Oppilasagentti toiminta, jossa oppilaita koulutetaan toimimaan vertaisopettajina. Lukiossa opetusjärjestelyitä kehitetty kohti sähköisiä yo-kirjoituksia. Kaikilla opiskelijoilla käytössä henkilökohtainen laite, rakennettu Abitti-koeverkko harjoituskokeiden pitämistä varten ja lisätty opettajien osaamista sähköisiin oppimisympäristöihin. Merenojan koulun sisäilmaongelmien vuoksi on koulun vanhin osa eli B-osa suljettu ja opetus siirretty väliaikaistiloihin. Merenojan koulun käyttöön jääneissä osissa on tehty korjauksia kuntotutkimusten tulosten perusteella, jotta opetus voidaan järjestään opetussuunnitelman mukaisesti myös erityistiloja vaativissa oppiaineissa. Pohjankylän koululla on tehty useita korjauksia sisäilmaongelmien vuoksi. Sisäilmatilannetta parannettiin korjaamalla ja puhdistamalla koko päärakennuksen ilmanvaihto kanavisto kesällä 2017. Liikuntasalin puoli vuotta kestänyt korjaus valmistui joulukuussa 2017. Koulujen opetustoiminta on pystytty järjestämään talousarvion määrärahojen puitteissa.



Elinvoimankehittäminen

Strategia-tavoite

Kalajoella on korkeatasoiset opetuspalvelut, joka sisältää ylivertaisen valinnaisainetarjonnan ja yrittäjyyskasvatuksen laadukkaissa oppimisympäristöissä


Englanninkielisen Business School opintokokonaisuuden käynnistäminen lukiossa

Suunnitelmia valmiina. Tarjotaan osana projektiviikon kursseja keväällä 2018


Laaditaan opetuspalveluiden yrittäjyyskasvatussuunnitelma

Valmistelutyö kesken.


Lukion taideopintojen täydentäminen musiikin opintokokonaisuudella

Uusi musiikinopettaja valittu. Kurssitarjonnan suunnittelu keväällä 2018. Laajennettu kurssitarjonta oppilaiden valittavana kevään 2018 aikana

Mittari

edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo


Yrityskylä –hankkeeseen osallistuminen

Kaikki 6 luokan oppilaat osallistuneet Yrityskylä -hankkeeseen.

Mittari

Osallistuneet 6.lk oppilaat (%) edellinen arvo

tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

100,00





Kuvataan oppilaaksi ottoprosessi ja sähköistetään palvelu

Sähköinen kouluun ilmoittautuminen otettu käyttöön 2017.


Opetushenkilöstön valmennus Merenojan yhtenäiskoulun käynnistämiseen

Yhtenäiskoulun henkilöstö osallistunut koulun toiminta-ajatuksen sekä pedagogisen suunnitelman laadintaan syksyn 2017 aikana 2,5 päivää

95

Mittari

Henkilöstön osallistumisprosentti (%)

edellinen arvo

tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

100,00


Opetuspalveluiden ja Kalajoki Akatemian yhteistyön kehittäminen niin, että lukion yhteyteen muodostuu urheilun huippuvalmennusta 1-3 valittuun lajiin

Lukion urheilulinjan suunnittelu aloitettu. Omana hakukohteenaan kevään 2018 yhteisvalinnassa. Linja alkaa syksyllä 2018





Kansainväliset hankkeet, joissa toimijoina oppilaat ja opettajat

Kansainvälisiä hankkeita käynnissä yhteensä 8. Oppilasryhmiä on ollut ulkomailla ja vastaavasti ryhmiä Suomessa hankkeiden tavoitteiden mukaisesti.

Mittari

Hankkeiden määrä (lukio) edellinen arvo

3,00 tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

4,00

Mittari

Hankkeiden määrä (yläkoulut) edellinen arvo

2,00 tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

3,00

Mittari

Hankkeiden määrä (alakoulut) edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

1,00 toteuma arvo

1,00


Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan koulutuksen käynnistäminen

Ei tarvetta vuonna 2017

Mittari

Oppilaiden määrä (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

10,00 toteuma arvo

0,00


Venäjänkielisen koulun käynnistäminen

Ei toteutunut, koska asialle ei ollut tarvetta.





Laatujärjestelmän jatkuva kehittäminen

Lukion TAK -asiakastyytyväisyys on 3,8.

Mittari

Asiakastyytyväisyysmittaus (perusopetus), TAK 1-5

edellinen arvo

4,40 tavoite arvo

4,00 toteuma arvo

4,40


Lukion oppilasmäärän kasvattaminen

Oppilasmäärä lähtenyt kasvuun ja markkinointityötä on tehostettu, että yhteishaussa keväällä 2018 hakijoita saadaan enemmän.

Mittari

Oppilasmäärän kasvattaminen (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

20,00 toteuma arvo

13,00

96

Henkilöstö


Opetuspalvelut 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017

Vakinaiset 161 151 149 146 148


Sijaiset 7 14 9 7 9

Työllistetyt 1 1 0

Yhteensä 202 203 188 181 193

HTV 184,65 185,14 173,1425 172,66 177,35


SIVISTYSLAUTAKUNTA

OPETUSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutoste

n jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

Perusopetus

Asiakastyytyväisyys (TAK) 4,43 4 4 4,46 0,46 0,7 %

Oppilasmäärät (1-9):

Etelänkylän koulu 79 80 80 81 1 2,5 %

Mehtäkylän koulu 37 32 32 33 1 -10,8 %

Pohjankylän koulu 358 342 342 343 1 -4,2 %

Raution koulu 72 75 75 75 0 4,2 %

Rahjan koulu 36 39 39 39 0 8,3 %

Raumankarin koulu 299 304 304 307 3 2,7 %

Tyngän aluekoulu 124 125 125 128 3 3,2 %

Vuorenkallion koulu 119 117 117 112 -5 -5,9 %

Merenojan koulu 370 387 387 378 -9 2,2 %

Yhteensä 1 494 1 501 1 501 1 496 -5 0,1 %

Kv-hankkeet 3 1 alak. + 2 yläk. 1 alak. + 2 yläk. 3 0,0 %

Oppilaan opetuk. osallist. 36,6 h/opp/v yli 90 % yli 90 % 92,70 %

Oppimistulokset(valtakunn.ko-

keet) *)hyvä

osaaminenhyvä

osaaminen *)

Päättötodist. saaneet oppilaat 99,40 % 100 % 100 % 100 % 0 0,6 %

Jatko-opint. päässeet oppilaat 99,40 % 100 % 100 % 100 % 0 0,6 %

Keskiaste 0 0

Asiakastyytyväisyys (TAK) 4,03 4 4 3,81 -0,19 -5,5 %

Kv-hankkeet 3 2 2 -2 -100,0 %

Oppilasmäärä 236 290 290 249 -41 5,5 %

Kurssien määrä 456 464 464 475 11 4,2 %

Aloitt. päättötod. saaneet opp. yli 96,5 % yli 96,5 % 98.7

Vetovoima (opp. muilta paikkakunn.) 29,70 % yli 28 % yli 28 % 29,70 % 0,0 %

Yo-kirj. läpäisseet opp. 97,70 % 100 % 100 % 98.7%

Jatko-opint. päässeet opp. **) 100 % 100 % **)

97

OPETUSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed

tp.

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 87 476 16 460 16 460 105 302 88 842 20,4

Maksutuotot 137 526 108 000 108 000 114 031 6 031 -17,1


Muut toimintatuotot 40 108 1 000 1 000 41 584 40 584 3,7

TOIMINTATUOTOT 446 881 333 928 333 928 444 812 110 884 -0,5

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -1 294 900 -1 174 820 -1 174 820 -1 377 458 -202 638 6,4


Avustukset -30 234 -15 300 -15 300 -32 414 -17 114 7,2


TOIMINTAKULUT -11 543 078 -11 533 138 -11 533 138 -11 304 324 228 814 -2,1

TOIMINTAKATE -11 096 197 -11 199 210 0 -11 199 210 -10 859 512 339 698 -2,1


Suunnitelman mukaiset poistot -99 612 -90 950 -90 950 -31 527 59 423 -68,4

Poistot ja arvonalentumiset -99 612 -90 950 -90 950 -31 527 59 423 -68,4


Vyörytykset -3 912 183 -42 978 -42 978 -98,9

Sisäiset erät -4 254 849 -4 254 849

LASKENNALLISET ERÄT -3 912 183 -4 297 827 -4 297 827 9,9

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -15 107 992 -11 290 160 0 -11 290 160 -15 188 866 -3 898 706 0,5

KEHITTÄMIS- JA KANSAINVÄLISYYSYKSIKKÖ

Toiminta-ajatus Yksikön tehtävänä on innovoida ja käynnistää uusia kehittämishankkeita palveluiden kehittämistyön tueksi. Se tukee kouluja, päiväkoteja ja Kalajoki Akatemiaa kehittämishankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja ulkoisen rahoituksen hankinnassa. Kansainvälisen toiminnan käynnistäminen ja tukeminen ovat yksikön työssä keskeisellä sijalla. Yksikössä on erityisosaamista kansainvälisten hankkeiden laatimiseen ja toteutukseen.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Yksikkö on osallistunut useiden kansainvälisten ja paikallisten kehittämishankkeiden valmisteluun ja hakuprosessiin. Kaikista haetuista hankkeista ei talousarviovuoden aikana saatu päätöksiä. Hankkeet kirjautuvat palvelualueille. Määräraha on riittänyt toimintaan.






Opetuksen kehittämishankkeet Kehittämishankkeet kohdistuvat mm. digitalisaatioon, aktiiviseen koulupäivään ja kerhotoimintaan.

Mittari

98

Pitkäkestoisten hankkeiden määrä (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

9,00


Palveluverkon/fyysisten puitteiden kehittämishankkeet

Merenojan koulun ja liikuntahallin rakentamispäätös ja -laajuus päätetty. Tarjousasiakirjat laadittu 12/2017

Mittari

Uudistamishankkeiden määrä (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

2,00

Henkilöstö Kehittämispäällikkö, manager of international activities

KEHITTÄMIS- JA

KANSAINVÄLISYYSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 300 300

Muut toimintatuotot 1 050 1 050

TOIMINTATUOTOT 1 350 1 350

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -59 602 -59 602 -56 845 2 757

Palvelujen ostot -25 049 -25 049 -14 548 10 501

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 800 -6 800 -1 022 5 778

Muut toimintakulut -38 537 -38 537 -2 589 35 948

TOIMINTAKULUT -129 988 -129 988 -75 004 54 984

TOIMINTAKATE 0 -129 988 0 -129 988 -73 654 56 334


Vyörytykset -330 -330


LASKENNALLISET ERÄT -7 927 -330

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 -129 988 0 -129 988 -81 581 48 407

KALAJOKI AKATEMIA Toiminta-ajatus

Kalajoki Akatemia tukee asukkaiden hyvinvointia tuottamalla laadukkaita ja monipuolisia kirjasto-, kansalaisopisto-, liikunta-, kulttuuri- sekä nuorisopalveluita. Kalajoki Akatemia kannustaa kaiken ikäisiä kuntalaisia sekä vierailijoita omaehtoiseen aktiivisuuteen luomalla mahdollisuuksia monipuoliseen itsensä kehittämiseen sekä mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan. Tehtäviin sisältyy myös lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen organisointi sekä yhteistyö järjestöjen, yhdistysten sekä urheiluseurojen kanssa.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä

Kulunut Suomi 100 -juhlavuosi näkyi Kalajoki Akatemian toiminnassa laajasti mm. Unelmien liikuntavuoden tapahtumien sekä lukuisten teemaan liittyvien kansalais-, kulttuuri- ja nuorten tapahtumien välityksellä. Yhteistyössä paikkakunnalla toimivien yhdistysten sekä urheiluseurojen kanssa toteutettiin 52 viikkoa - 52 teemaa kokonaisuus jonka avulla toteutettiin yli 100 eri harrastusmuotoa esittelevää kokeilu- ja esittelytapahtumaa. Teemaviikkojen avulla nostettiin esiin paikkakunnan

99

harrastusmahdollisuuksia sekä tiivistettiin seurojen ja yhdistysten yhteistyötä, jonka tuloksena syntyi uusia toimintatapahtumia.

Vuoden aikana tehtiin suunnitelma Urheilu Akatemian toiminnan käynnistämiseksi, toukokuussa toimintaa kehittämään valittiin määräaikainen Kehittämis- ja valmennuspäällikkö ja syyskaudella hankittiin välineistöä mm. testiaseman käynnistämiseksi. Toimintaa kehitettiin useiden aluehallintoviraston rahoittamien erillishankkeiden avulla mm. Piirunverran Liikkuvampi Kalajoki 2, Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla, Ulos kirjastosta sekä Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen.




Kalajoella on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan monimuotoisin ja aktiivisin tapahtuma-, 20. urheilu-, liikunta- ja kulttuuritoiminta


Isojen tapahtumien järjestäminen venetsialaisten ja juhannuksen väliin

Osallistuttiin mm. Energia- ja hyvinvointimessujen, Pakka Beach Gamen sekä Nice Runin järjestämiseen.


Jokaisella Kalajokisella lapsella ja nuorella mielekäs vapaa-ajan harrastus

Kerhotoimintaa on järjestetty jokaisella koululla. Kouluterveyskyselyn perusteella vähintään kerran viikossa harrastuksiin osallistuu 94 % oppilaista.

Mittari

Koulu-ikäisistä mukana aktiivisessa toiminnassa vapaa-ajalla %

edellinen arvo

tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

94,00


Selvitetään mahdollinen yhtiöittäminen. Suunnitteluprojekti; Toimintasuunnitelman laatiminen. Rahoituksen selvittäminen ja hankkeistaminen

Vuoden 2018 talous- sekä toimintasuunnitelma on laadittu vahvistaen kolmea toimintalinjaa: Urheilu Akatemia, Kulttuuri Akatemia sekä Nuorisokeskus. Rahoitushakemukset toiminnan kehittämiseksi jätetään OKM:n kevään 2018 aikana.





Yhdistysten aktivointi Seura- ja yhdistysiltoja järjestettiin säännöllisesti. Aktiivinen tiedotus yhdistysten järjestämästä toiminnasta. Toiminta- ja kohdeavustuksia myönnettiin 47 yhdistykselle.





Kotona asuvien senioreiden ja ikääntyvien tavoittaminen ja aktivointi

Kunta liittyi Ikä instituutin Voimaa vanhuuteen kärkihankkeeseen. Kulttuurikaveri ja Ulkoilukaveri koulutuksista tiedotettiin, Järjestettiin kohdennettuja tapahtumia senioreille yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.


Osallistujamäärän kasvattaminen 52 viikkoa 52 teemaa nosti toimintatapahtumien määrää huomattavasti ja näin myös ohjattuun toimintaan osallistuvien määrä lisääntyi siten että 10 % kasvu saavutettiin

Mittari

100

Osallistujamäärän kasvu % edellinen arvo

tavoite arvo

10,00 toteuma arvo

10,00

Henkilöstö Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, kehittämis- ja valmennuspäällikkö, vapaa-aikaohjaaja,

nuoriso-ohjaaja, palvelupäällikkö, kirjastovirkailija 7, kirjastonhoitaja 2, kansalaisopiston koulutussuunnittelija, kansalaisopiston päätoiminen musiikinopettaja, kansalaisopiston rehtori (oto)


Kalajoki Akatemia 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017



Sijaiset 1 1 1 2

Työllistetyt 1

Yhteensä 67 59 52 49 55

HTV *) 21,98 48,28 44,22 22,37 22,94

*) vuodesta 2016 alkaen HTV-raportista on poistettu Kuntatyönantajan ohjeen mukaisesti

sivutoimiset tuntiopettajat ja kansalaisopiston sivutoimiset opettajat, koska heillä ei ole työaikaa.


SIVISTYSLAUTAKUNTA KALAJOKI

AKATEMIA Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

TAK arviointi 3 >3,8 >3,8

Määrätavoitteet

Kansalaisopiston tunnit 7 863 8 800 8 800 8 716 -84 10,8 %

Kirjaston paikallislainat 211 035 210 000 210 000 204 152 -5 848 -3,3 %

Kirjaston aukiolotunnit 4 915 4 600 4 600 4 890 290 -0,5 %

Lainaus/asukas 17 17 17 16 -1 -4,7 %

Kirj.käynti/asukas 8 9 9 8 -1 5,0 %

Avoin nuorisotilatoiminta/osallistuja 3 713 7 000 7 000 2 170 -4 830 -41,6 %

Last. ja nuort ohjattu toim/osallallistuja 2 914 2 500 2 500 5 924 3 424 103,3 %

Lasten ja nuorten yöleirit 7 7 7 0

Lasten ja nuorten päiväleirit 6 6 8 2

Kulttuuritoiminta/osallistujat 11 511 12 000 12 000 14 450 2 450 25,5 %

Kulttuuritapahtumat,alueelliset 10 10 12 2

Kuntotapahtumat,alueelliset 10 10 15 5

Liikuntakampanjat,/ osallistujat 6 849 8 000 8 000 10 738 2 738 56,8 %

Kansalaisopiston opiskelijat 3 704 2 100 2 100 3 665 1 565 -1,1 %

101

KALAJOKI AKATEMIA Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 8 542 22 850 22 850 3 590 -19 260 -58

Maksutuotot 109 412 122 414 122 414 105 485 -16 929 -3,6

Tuet ja avustukset 26 620 54 950 54 950 54 756 -194 105,7

Muut toimintatuotot 1 764 11 000 11 000 2 131 -8 869 20,8

TOIMINTATUOTOT 146 337 211 214 211 214 165 962 -45 252 13,4

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 057 545 -1 044 501 -1 044 501 -1 053 453 -8 952 -0,4



Avustukset -200 777 -158 500 -158 500 -158 184 316 -21,2


TOIMINTAKULUT -1 938 622 -1 939 982 -1 939 982 -1 983 538 -43 556 2,3

TOIMINTAKATE -1 792 285 -1 728 768 0 -1 728 768 -1 817 576 -88 808 1,4





Vyörytykset -1 820 595 -725 879 -725 879 -60,1

Sisäiset erät -945 660 -945 660

LASKENNALLISET ERÄT -1 820 595 -1 671 539 -1 671 539 -8,2

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 645 824 -1 740 028 0 -1 740 028 -3 490 230 -1 750 202 -4,3

102

HYVINVOINTIPALVELUT

SIVISTYSLAUTAKUNTA Ed. tp TA

TA-

muuto

kset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 492 884 459 290 459 290 490 912 31 622 -0,4

Maksutuotot 1 021 148 931 614 931 614 940 335 8 721 -7,9

Tuet ja avustukset 208 541 269 418 269 418 239 762 -29 656 15


TOIMINTATUOTOT 1 770 078 1 676 822 1 676 822 1 719 406 42 584 -2,9

TOIMINTAKULUT




Avustukset -1 668 726 -1 768 800 -1 768 800 -1 619 300 149 500 -3


TOIMINTAKULUT -18 742 806 -18 888 479 -18 888 479 -18 368 419 520 060 -2

TOIMINTAKATE -16 972 728 -17 211 657 0 -17 211 657 -16 649 013 562 644 -1,9





Vyörytykset -6 607 260 -801 990 -801 990 -87,9

Sisäiset erät -5 988 531 -5 988 531


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -23 712 544 -17 313 867 0 -17 313 867 -23 472 454 -6 158 587 -1,0

1.2.1.4. Hyvinvointipalvelut/Perusturvalautakunta SOSIAALIPALVELUT

Toiminta-ajatus

Sosiaalipalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Sosiaalihuoltolain uudistuksen mukainen toiminta on sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan mukaisesti edennyt sosiaalitoimen palveluissa hyvin. Sijaishuollon kustannukset ovat edelleen nousseet toimenpiteistä huolimatta, sillä tarve on edelleen lisääntynyt. Lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut runsaasti. Tietoa perheiden tilanteista tulee sosiaalitoimeen entistä paremmin ja toisaalta näkyy myös kaikessa toiminnassa työtä ja kustannuksia lisäten. Syksyn 2017 aikana on kokeiltu osa-aikaista pari- ja perheterapeutin palvelua, joka on todettu erinomaiseksi täydennykseksi palvelussamme kokonaisvaltaisessa perheiden auttamisessa. Kalajoki vastaanotti pakolaisia kuntapaikalle ensimmäisen kerran. Pakolaisasioista vastaavalla sosiaaliohjaajalla on ollut asiakastapaamisia 222, joista 29 eri asiakasta. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on ollut 62 asiakasta ja yksilövalmentajalla 32 asiakasta.

103

Kuraattoreilla on ollut Kalajoella 196 asiakasta ja Merijärvellä 27 asiakasta. Kuraattoreilla käyntejä on ollut Kalajoella 422 ja Merijärvellä 116. Yli 75-vuotiaista kalajokista asuu kotona tällä hetkellä 93%, mikä on yli tavoitteen. Palkkaamalla kotihoitoon määräaikaisesti lisää henkilöstöä, on nopeutettu kotiutumista osastolta ja erikoissairaanhoidosta, ja mahdollistettu yhä huonompikuntoisten kotona asuminen. Myös omaishoidon kasvu tukee kotona asumista. Hoitotarvikkeiden kilpailutus ja hoitotarvikejakelun uudet ohjeet ovat hillinneet kustannusten nousua sekä kotihoidossa että asumispalveluissa niin, että hoitotarvikkeisiin varattu määräraha riittää poikkeuksellisesti edellisvuosiin verrattuna. Geriatrin työpanosta on käytetty myös osastolla ja vastaanotolla, mikä laskee käyntien määrää muistineuvolassa. Kotona asumista tukeva kuntoutuksen ja toimivan hoitoketjun kehittäminen aloitettiin vuoden loppupuolella. Ikäihmisten jonotusaika asumispalveluihin oli keskimäärin 48 päivää. Ikäihmisille asumispalveluun myönnetyt palvelusetelit ylittävät talousarvion mukaisen tavoitemäärän (16 kpl), vaikka vähennystä on edelliseen vuoteen nähden. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiin annettava tuki ja ohjaus näkyivät suoraan ostopalveluissa asumispäivien vähentyneenä määränä. Vammaisten asumispalvelujen ostot ovat ylittymässä johtuen äkillisistä asumispalvelutarpeista. Asumispalveluissa painetta on vuorohoitopaikkojen lisäykseen erityisesti vammaispalveluissa ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osalta. Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä tukiasuntopaikkoja vammaispuolelle. Vammaispalveluissa paljon ikääntyneitä omaishoitajia, jolloin tarve asumispalveluihin kasvaa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien puitesopimuksen loppuminen 1/2018 sekä palveluseteliuudistus tuo haasteita asumispaikkojen riittävyyteen muutosvaiheessa. Työ- ja toimintapalveluissa Monitoimikeskus Maakarin asiakasmäärä on kasvanut ja tämä on aiheuttanut muutoksia toimintaan. Uusia avotyöpaikkoja on löytynyt asiakkaille. Kuntouttavan työtoiminnan osalta on ollut haasteita pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet sekä fyysinen tai psyykkinen terveydentila ovat vaikeuttaneet asiakkaiden eteenpäin saamista. Jatkopolku on löytynyt 49 asiakkaalle työllistymisen, opiskelun ja eläköitymisen kautta. Yhteisöstä voimaa-hankkeen kautta on hankittu ostopalveluna työkyvyn arviointeja 12 asiakkaalle ja kokonaistarpeeksi on arvioitu n. 30 – 40 hlöä. TYP-asiakkaiden määrä on ollut varsin korkea ja vaatinut paljon sosiaaliohjauksen resursseja. Sosiaalihuoltolain mukainen päivätoiminta on kasvanut. Palveluliikenne on siirtynyt osaksi työ- ja toimintapalveluja.






Muutetaan laitospaikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi

Himangalla kuntoutusosasto muuttui tehostetun palveluasumisen paikoiksi 1.3.2017 alkaen.

Mittari

Yli 75-vuotiaiden palveluasumispaikkojen muutto %

edellinen arvo

7,70 tavoite arvo

7,70 toteuma arvo

7,00

104


Vanhusten oman poliklinikan kehittäminen Poliklinikkatoiminnan lisäksi geriatrin työpanosta on käytetty vuodeosaston ja vastaanoton asiakkaille.

Mittari

Geriatrin käyntimäärät (kpl) edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

toteuma arvo

303,00





Toimivat hoitoketjut kaikissa palveluissa Jonotusaika asumispalveluihin 1,3 kk (39 vrk). Ei sisällä vuodeosastolta asumispalveluihin siirtyviä.

Mittari

Jonotusaika kuukausina asumispalveluun edellinen arvo

tavoite arvo

3,00 toteuma arvo

1,30





Lisätään yksityisen palvelutuottajan kanssa tehtävää yhteistyötä.

Yksityistä tuotantoa senioriasumisessa ei ole tullut tarjolle Kalajoella. Myönnetyt palvelusetelit 24 (vuoden 2017 aikana). Asumisen ohjaaja palkattu helpottamaan kotiutustilanteita ostopalveluista. Asiakkaita kotiutettu muualta yhteensä 5. Yksityisen palvelutuotannon osalta on tehty selvityksiä.

Mittari

Myönnetyt palvelusetelit (kpl) edellinen arvo

24,00 tavoite arvo

toteuma arvo

24,00





Henkilöstön resursointi ja yhteiskäyttö sekä keskitetty työvuorosuunnittelu

Senioriasumisen paikkoja väheni ja henkilöstöä siirrettiin kotihoitoon. Sijaisten yhteiskäyttöä on toteutunut jonkin verran. Keskitettyä työvuorosuunnittelua ei käynnistetty.

Mittari

Henkilöstömitoitus erityisryhmien asumispalveluissa

edellinen arvo

0,75 tavoite arvo

0,70 toteuma arvo

0,70

Mittari

Henkilöstömitoitus ikääntyvien asumispalveluissa edellinen arvo

0,54 tavoite arvo

0,55 toteuma arvo

0,55


Kotikuntoutuksen kehittäminen laitoshoidosta kotiin siirtymiseksi

Kotikuntoutuksessa aloitti fysioterapeutti 12/2017. Kotikuntouksen ohjaaja on työskennellyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotiuttamiseksi ja tehnyt ehkäisevää työtä kotona asuvien parissa laitoshoidon välttämiseksi. Kotikuntoutus käynnistymisestä lyhyt aika toiminnan arviointiin.


105

Kotona asumisen tukeminen Yli 75-vuotiaista kalajokista asuu kotona tällä hetkellä 93%, mikä on yli

tavoitteen. Palkkaamalla kotihoitoon määräaikaisesti lisää henkilöstöä, on nopeutettu kotiutumista osastolta ja erikoissairaanhoidosta, ja mahdollistettu yhä huonompikuntoisten kotona asuminen. Myös omaishoidon kasvu tukee kotona asumista.

Mittari

Kotona asuvien määrä % edellinen arvo

92,00 tavoite arvo

92,00 toteuma arvo

93,00

Mittari

Välitön asiakastyöaika osuus % edellinen arvo

tavoite arvo

65,00 toteuma arvo

63,00

Mittari

Omaishoitajien määrä (kpl) edellinen arvo

87,00 tavoite arvo

102,00 toteuma arvo

125,00


Laitospaikkojen määrän laskeminen suositusten mukaiseksi

Himangalla kuntoutusosasto muuttui tehostetun palveluasumisen paikoiksi 1.3.2017 alkaen ja kuntoutuksen painopiste muuttui avohoitoiseksi. Maininkiin keskitettiin vuorohoitojaksolla olevien kuntoutus sekä turvattiin saattohoitopaikan säilyminen ja riittävä sairaanhoitajamitoitus. Uutta toimintamallia on kehitetty kuntoutuksen ja osasto 1:n välillä.

Mittari

Laitospaikkojen määrä edellinen arvo

58,00 tavoite arvo

40,00 toteuma arvo

40,00


Lapset puheeksi toimintamallin käyttöönotto kaikissa hyvinvointipalveluissa

Menetelmäkoulutusten toteutus: menetelmäkoulutukset järjestetään 4 x 3 h koulutuspaketteina- ensisijaisesti koulutetaan 1. ja 7. luokkien opettajat- kahden kouluttajan ryhmässä max. 20 henkilöä- ensimmäinen koulutusryhmä syksyllä 2018.


POPUP-ohjaamotoiminnan kehittäminen uusien sijoitusten välttämiseksi ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tarjoaminen kuntalaisille

PopUp -ohjaamon toiminta käynnistyi opetuspalveluiden kanssa yhteistyössä. Toiminnalla pystyttiin välttämään kaksi lastensuojelun raskaampaa toimenpidettä. Toiminta siirrettiin opetuspalveluihin 8/2017 ja toiminnan sisältöä tarkasteltiin uudelleen.


Päivätoiminnan siirtyminen Mäntyrinteelle Päivätoiminta siirtyi Mäntyrinteelle 6/2017 ja Maininkiin päivätoiminta siirtyi 4/2017.


Työtoiminnan kehittäminen ja asiakkaiden aktivoiminen riittävällä resursoinnilla kaikissa hallintokunnissa

Asiakkaita kuntaosuuslistalla 77 hlöä/kk. Haastavat elämäntilanteet sekä fyysinen tai psyykkinen terveydentila ovat vaikeuttaneet aktivointia. Listalle tulevien asiakkaiden määrä on lisääntynyt kuukausittain, vaikka asiakkaita siirtynyt toimenpiteisiin samanaikaisesti.

Mittari

Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevat henkilöt (kpl)

edellinen arvo

78,00 tavoite arvo

50,00 toteuma arvo

77,00

Henkilöstö Lasten ja perheiden palvelut: 4 sosiaalityöntekijää, 2 perhetyöntekijää, perheohjaaja, 2

sosiaaliohjaajaa vammaispalveluissa, sosiaaliohjaaja pakolaistyössä, 3 kuraattoria, 2 psykologia, toimistosihteeri, etsivä nuorisotyöntekijä, yksilövalmentaja, osa-aikainen pari- ja perheterapeutti, sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja/palvelupäällikkö. Kotiin annettavat palvelut: palvelupäällikkö, toimistosihteeri, 4 palveluohjaaja, ohjaaja, osastonhoitaja, kotiutushoitaja, muistihoitaja, geriatri, 6½ sairaanhoitajaa, 13½ lähihoitajaa, 28 kodinhoitajaa ja 2 kotiavustajaa.

106

Asumispalvelut: palvelupäällikkö, toimistosihteeri, ohjaaja, 4 osastonhoitajaa, vastaava sairaanhoitaja, 9 sairaanhoitaja, 73 lähihoitajaa ja osastoapulainen 0,5 Työ- ja toimintapalvelut: palvelupäällikkö, 2 sosiaaliohjaajaa, 13 ohjaajaa, erityisavustaja, työtoiminnanohjaaja, pesulatyöntekijä, 2 hanketyöntekijää ja 2 palveluauton kuljettajaa.


Sosiaalipalvelut 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017

Vakinaiset 150 149 148 156 175


Sijaiset 48 42 41 47 45


Yhteensä 228 216 219 232 238

HTV 202,2 199,49 199,35 208,25 224,84

107



SOSIAALIPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) >3,6 >3,6 3,99

Sosiaalityö

Toimeentulotuen ruokakunnat 274 100 100 117 17 6,2 %

Toimeentulotuen ruokakunnat Me 30 15 15 16 1 3,3 %

Pene asiakaskäynnit /Kalajoki 750 900 900 900 0 0,0 %

Pene asiakaskäynnit /Merijärvi 120 150 150 97 -53 -44,2 %

Koulupsykologi 323 350 350 561 211 65,3 %

Lasten psykiatrin käynnit Ka+Me 33 30 30 30 0 0,0 %

Lastensuojeluilmoitukset 215 150 150 367 217 100,9 %

Lastensuojelu asiakkaat 58 40 40 64 24 41,4 %

Lastensuojelu asiakkaat Me 9 5 5 7 2 22,2 %

Last.suoj. laitoshoito/vrk 2 146 1 500 1 500 3 079 1 579 73,6 %

Last.suoj. laitoshoito/vrk Me 162 50 50 121 71 43,8 %

Last.suoj. perhehoito vrk 1 932 1 900 1 900 1 640 -260 -13,5 %

Lastenvalvojan sopimukset 386 410 410 321 -89 -23,1 %

Perhetyö/asiakasperheet 58 60 60 69 9 15,5 %

Perhetyön käynnit Kalajoki 1 037 900 900 1 157 257 24,8 %

Perhetyön käynnit Merijärvi 131 100 100 134 34 26,0 %

Kuljetuspalvelun asiakkaat Ka+Me 64 110 110 73 -37 -57,8 %

Kuntoutt.työt. asiakkaat 184 165 165 194 29 15,8 %

Kuntoutt.työt. asiakkaat Me 29 18 18 26 8 27,6 %

Kuntouttava työtoimintapvt 6 923 7 000 7 000 6 931 -69 -1,0 %

Vammaispalvelut

Vammaispalvelun asiakkaat Ka 87 68 68 96 28 32,2 %

Vammaispalveluasiakkaat, Me 15 16 16 14 -2 -13,3 %

Erityishuollon piirissä/Kalajoki 109 106 106 114 8 7,3 %

Erityishuollon piirissä/Merijärvi 13 12 12 14 2 15,4 %

Ryhmäkoti Puistola, asukaspaikat 15 20 20 15 -5 -33,3 %

asumispäivät 5 010 7 300 7 300 6 267 -1 033 -20,6 %

Kalliokoti (9), asumispäivät 3 642 3 285 3 285 3 157 -128 -3,5 %

Asumispalveluiden osto 2 536 3 696 3 696 3 438 -258 -10,2 %

Perhehoidossa 2 2 2 1 -1 -50,0 %

Monitoimikeskus Maakari, asiakkaat 78 70 70 85 15 19,2 %

toimintapäivät/Kalajoki 5 898 5 000 5 000 6 343 1 343 22,8 %

toimintapäivät/Merijärvi 698 440 440 696 256 36,7 %

Monitoimikeskus Kuunari, asiakkaat 35 35 35 30 -5 -14,3 %

toimintapäivät 2 909 4 500 4 500 2 745 -1 755 -60,3 % HYVINVOINTIPALVELUT/



TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

108

Kotiin annettavat palvelut

Yli 75-v asuu kotona % 92 92 92 93 1 1,1 %

Säännöllistä kotihoitoa saa % ikäluokasta 13 13 13 17 4 30,8 %

Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Kalajoki 231 240 240 258 18 7,8 %

Säännliisen kotihoidon asiakkaat Merijärvi 29 38 38 29 -9 -31,0 %

Kotihoidon käynnit Kalajoki 156 071 155 000 155 000 151 903 -3 097 -2,0 %

Kotihoidon käynnit Merijärvi 13 085 13 000 13 000 11 333 -1 667 -12,7 %

tukipalveluasiakkat Ka/Me 510 550/60 550/60 578/55

Omaishoidontukea saa yli 75-v % 3 5 5 4,5 -1 -16,7 %

Omaishoidontuen saajat Ka 115 102 102 125 23 20,0 %

Omaishoidontuen saajat Merijärvi 17 14 14 16 2 11,8 %

Ikääntyneiden palveluasuminen 0 0

Asuu tehostetussa palv. asumisessa % 7,7 8 8 7 -1 -13,0 %

Mäntyrinne (59 paikkaa) 20 805 21 535 21 535 17 217 -4 318 -20,8 %

Maininki 10 643 10 585 10 585 14 916 4 331 40,7 %

Osasto2 tehostettu palv.as. (20) 0 7 300 7 300 0 -7 300

Salmenranta (22 paikkaa) 7 622 8 030 8 030 7 654 -376 -4,9 %

Asumispäivät Kalajoki 31 512 32 120 32 120 32 133 13 0,0 %

Asumispäivät Merijärvi 7 714 8 030 8 030 7 654 -376 -4,9 %

Asumispäivät/palvelusetelillä

tuotetut (16) 7 731 5 840 5 840 7 092 1 252 16,2 %

*Asumispalveluiden ostot/ Kalajoki 64 0 0 63 63 98,4 %

*Asumispalveluiden ostot/ Merijärvi 92 0 0 0 0 0,0 %

asumispäivät/osto MTT/Kalajoki 7 989 8 030 8 030 7 332 -698 -8,7 %

asumispäivät/osto MTT/Merijärvi 0 0 0 0

Palveluasumisen käyttö% 97,7 98 98 99,09 1 1,1 %

* siirrytty palveluseteliin

109


TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 817 846 2 115 170 2 115 170 1 857 642 -257 528 2,2

Maksutuotot 2 365 368 2 700 780 2 700 780 2 559 091 -141 689 8,2


Muut toimintatuotot 420 670 356 970 356 970 304 963 -52 007 -27,5

TOIMINTATUOTOT 5 148 251 5 525 760 5 525 760 4 992 851 -532 909 -3

Valmistus omaan käyttöön 9 435 -100

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -9 279 633 -10 564 975 -10 564 975 -9 763 267 801 708 5,2

Palvelujen ostot -4 012 828 -3 712 280 -500 000 -4 212 280 -4 538 743 -326 463 13,1


Avustukset -2 073 896 -1 054 860 -1 054 860 -1 490 165 -435 305 -28,1

Muut toimintakulut -355 977 -324 150 -324 150 -335 685 -11 535 -5,7

TOIMINTAKULUT -16 136 851 -16 080 125 -500 000 -16 580 125 -16 553 246 26 878 2,6

TOIMINTAKATE -10 979 165 -10 554 365 -500 000 -11 054 365 -11 560 396 -506 031 5,3





Vyörytykset -2 041 919 -21 469 -21 469 -98,9

Sisäiset erät -2 362 985 -2 362 985


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ-13 041 127 -10 567 805 -500 000 -11 067 805 -13 947 337 -2 879 532 6,9

TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus

Perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveydentilan seuranta ja sairaanhoito sekä terveyden edistäminen ja terveysneuvonta, terveystarkastukset, kuntoutukset, päivystys ja mielenterveys- ja päihdetyö. Perusterveydenhuolto on yleisesti kaikkien saatavilla ja muodostaa terveysjärjestelmän perustan. Terveyskeskus toimii Kanta-Kalajoella, terveysasemat toimivat Kalajoen Himangalla ja Merijärvellä. Kaikissa toimipisteissä on neuvola – ja vastaanotto toimintaa. Terveyspalvelut sisältävät vuodeosaston, vastaanottotoiminnan, neuvolan, kuntoutuksen sekä erikoissairaanhoidon.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Neuvola Neuvolassa tehtävä työ on keskeinen osa terveyden edistämistyötä. Terveyden edistämiseen sisältyy sairauksien ehkäisy, terveyden ylläpitäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Neuvolan toimialaan kuuluu perhesuunnittelu, äitiys- ja lastenneuvola, kouluja opiskelijaterveydenhuolto, rokotukset sekä aikuisten terveydenhoito sekä työttömien ja omaishoitajien terveystarkastukset. Lisäksi äitiysneuvolan

110

terveydenhoitajille kuuluu naisten ikäkausitarkastukset sekä seksuaaliterveysneuvonta. Perhevalmennukset toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä perheneuvolan, sosiaalityön ja kuntoutuksen kanssa. Neuvola toimii yhteistyössä perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, sosiaalityön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta ja pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. Vuonna 2017 Kalajoen sote–yhteistoiminta-alueella syntyi 148 lasta, joista 19 syntyi Merijärvellä. Kuntoutus Kuntoutuspalveluihin sisältyy kuntoutumista koskevaa neuvontaa, toimintakyvyn arviointia ja ohjausta. Kuntoutuspalveluita ovat fysio-, toiminta-, puhe- ja psykoterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus. Kuntoutusyksiköstä järjestetään myös ryhmätoimintaa ja apuvälineiden lainausta. Noudatamme PPSHP:n lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä. Kuntoutuksella ja neuvolalla on vuoden 2017 alusta yhteinen osastonhoitajana. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta aloitettiin ja ergonomiakorttikoulutukset jatkuivat hoitoalan henkilöstölle. Lokakuussa 2017 aloitti uusi fysioterapeutti, jonka tavoitteena on kotikuntoutuksen kehittäminen ja toteuttaminen. Osasto 1.lle on lisätty fysioterapeutin resurssia, koska kuntoutettavia potilaita on ollut osastolla enemmän Himangan kuntoutusosaston lakkautuksen vuoksi. Vuoden 2017 toimintakate on kuntoutuksessa miinuksella -88 000. Puhe- ja toimintaterapiat on jouduttu ostamaan yksityiseltä palvelun tuottajalta, koska työntekijöitä ei ole rekrytoinnista huolimatta saatu. Myös aineiden ja tarvikkeiden osalta budjetti ylittyi, josta osa saatu takaisin vakuutusyhtiöiltä. Vastaanotto Avosairaanhoidon tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten sairaanhoitopalveluista. Avosairaanhoitoon kuuluvat vastaanottotoiminta, laboratorio- sekä röntgenpalvelut. Vastaanottotoiminta sisälsi terveyskeskuslääkäreiden, erikoislääkäreiden sekä sairaanhoitajien palveluita. Vastaanotolla hoidetaan päivystys- ja ajanvarausasiakkaita. Perusterveydenhuollon avohoidossa lääkärimiehityksen suhteen tilanne on ollut alkuvuodesta hyvä. Kesäkuun jälkeen vastaanoton lääkäriresurssia on siirretty vuodeosastolle, missä on tarvittu kokeneen terveyskeskuslääkärin työpanosta. Vastaanottotoiminnassa on jouduttu keskittymään enemmän päivystystyöhön sairauksien tasapainon ylläpitämisen sijaan. Toimistotyö on lisääntynyt lääkäreillä huomattavasti viime vuosien aikana, Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ovat lisääntyneet, koska lääkäriresurssi on kasvanut. Visalan lakkauttaminen on lisännyt edelleen Osviitan työpainetta päivystyksellisen hoidon tarpeen kasvuna ja jatkohoidon toteutumisen ongelmina. Päivystävän

111

sairaanhoitajan ja päihdetyöntekijän vastaanotoista saatiin hyviä kokemuksia. Todennettiin, että toiminnan toteutuminen jatkossa vaatii sairaanhoitajan lisäresurssia. Koko henkilöstö suoritti kirjallisen terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen Navisec Flex- järjestelmässä. Vuodeosasto Osastolla on lisääntynyt hoitojaksot ja kuormitus on ollut korkea koko vuoden. Keskimääräinen hoitoaika on laskenut vuodesta 2016, vaikka otetaan mukaan pitkäaikaiset ja jatkohoitopaikkaa odottavat potilaat. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen vähentäminen näkyy paineena vuodeosastolla, sillä osaston potilaiden hoito on entistä vaativampaa ja vie enemmän hoitohenkilökunnan ja myös lääkärin työpanosta. Tähän on vastattu henkilöstöresurssien lisäämisellä. Osaston toimintaa on kehitetty kuntoutuspainotteisemmaksi ja lisätty yhteistyötä fysioterapia yksikön kanssa. Osaston haasteina ovat palveluasumispaikkaa osastolla odottavat potilaat. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet runsaasti. Osittain kasvua selittää Visalan sairaalan lakkauttaminen ja hoidon siirtyminen Kokkolaan ja Ouluun. Monilla muilla erikoisaloilla on hoidon tarpeen ja kustannusten nousua. Hoitopäivät, hoitojaksot ja käynnit ovat lisääntyneet ja erityisesti Soiten laskutus on kasvanut huomattavasti laskutusyksikköä kohti. Vaikka omaa erikoissairaanhoitoa on lisätty ja perusterveydenhuollon resurssit lääkäreiden osalta hyvät, myös väestön hoidontarve on kasvanut. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on päästy määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin. Tulotavoite on ylittynyt ja menot ovat pysyneet kurissa, jolloin toimintakate on jäänyt positiiviseksi. Viime vuoden aikana hammaslääkäriresurssit hieman vähenivät, koska vastaava hammaslääkäri tekee puolet työajastaan terveyspalvelujen palvelualuejohtajan työtä. Lisäksi on ollut eläköitymisistä johtuvia työpanoksen tilapäisiä vähenemisiä, jonka johdosta hoitoonpääsyajat pitenivät ollen kuitenkin hoitotakuun piirissä.






JokiMieli selvityksen toimeenpano (ERIKOISSAIRAANHOITO)

Avohoidon päivystysresurssia mielenterveystyöhön lisätty, vähentämään sairaalajaksojen määrää.


Laajasti toteutettu järjestelmällinen hoito (SUUN TERVEYDENHUOLTO)

Mittari

112

Kustannus/asukas € edellinen arvo

tavoite arvo

70,00 toteuma arvo

67,00

Mittari

Käyntihinta € edellinen arvo

tavoite arvo

60,00 toteuma arvo

51,00


Oman toiminnan tehostaminen yksittäisten pienimuotoisten ostopalvelujen sijaan

Oman toiminnan tehostaminen aloitettu. Psyk. sairaanhoitaja aloittanut 5/2017. Oman a toimintana tuotettu erikoissairaanhoito on erikoisaloittain kilpailutettu.


Oman vastaanottotoiminnan kehittäminen vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta (ERIKOISSAIRAANHOITO)

Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat huomattavasti. Lakkautetussa Visalan sairaalassa hoitopäivän hinta oli alhainen, johtuen matalista kiinteistökustannuksista ja henkilöstövajeesta. Potilaiden ohjautuessa muihin yksiköihin, hoitopäivän hinta on korkeampi. Erikoissairaanhoidon tarve kasvoi Kalajoella.

Mittari

Menojen toteuma (€) edellinen arvo

tavoite arvo

15 889 845,00 toteuma arvo

18 020 171,00


Riskiryhmien seulonta, tehokas profylaksia, hammashoitajan työpanoksen lisääminen terv. kasvatukseen (SUUN TERVEYDENHUOLTO)

Hammashoitaja on tehnyt aktiivista valistustyötä kouluilla.

Mittari

DMF-indeksi alle 12.v edellinen arvo

1,42 tavoite arvo

1,20 toteuma arvo

1,17


Toimivat hoitoketjut pitkäaikaispotilaiden määrän vähennyttyä ja siirryttyä tehostettuun palveluasumiseen

Keskimääräinen hoitoaika akuuttipotilailla vähentynyt. Keskimääräistä hoitoaikaa kasvattaa osastolla palveluasumiseen siirtymistä odottavat.

Mittari

Keskimääräinen hoitoaika osastolla

edellinen arvo

18,90 tavoite arvo

13,90 toteuma arvo

13,30


Vastaanottotoiminnan kehittäminen ja Triagen käyttöönotto

Sähköinen hoidontarpeen arviointi otettu käyttöön 11/2017.

Mittari

Hoitotakuu % edellinen arvo

tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

98,00





Henkilöstöresurssin oikea kohdentuminen

Vapautuneita toimia on kohdennettu yksiköiden välillä resurssitarpeen mukaan.

Mittari

Henkilöstömitoitus vuodeosastolla

edellinen arvo

0,60 tavoite arvo

0,63 toteuma arvo

0,70

113





Henkilöstön koulutus, osaston sisäinen kehittäminen, TeleQ järjestelmän hyödyntäminen (SUUN TERVEYDENHUOLTO)

Sähköinen hoidontarpeen arviointi otettu käyttöön 11/2017. TeleQ -ajanvaraus otettu käyttöön vuoden 2017 aikana,

Mittari

TAK-potilastyytyväisyys kyselyn tulos 1-5

edellinen arvo

4,30 tavoite arvo

4,40 toteuma arvo

4,47


Muutetaan kuntoutusosaston toiminta osasto 1:n yhteyteen

Vuodeosaston toimintaa on muutettu kuntoutuspainotteisemmaksi, fysioterapiaresurssia on lisätty. Yhteistyötä kuntoutuksen ja osaston välillä on kehitetty, mm. viikoittaisten kuntoutuspalaverien muodossa ja osaston henkilökunnasta ja fysioterapeuteista on muodostettu kuntoutustyöryhmä toimintaa kehittämään. Osastotoiminnan kehittäminen jatkuu kaudella 2018.


Opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien terveyden edistäminen ja rokotuskattavuuden lisäys

Ikäpoliklinikkatoiminta käynnistynyt. Työttömien ja omaishoitajien terveystarkastuksia on tehty 108.


Päihdetyön kehittäminen Oman päihdeavohoitotoiminnan kehittäminen: laitoshoitojaksojen ostopalveluiden kustannukset vähenivät edellisvuodesta 28 %.

Henkilöstö


Terveyspalvelut 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017

Vakinaiset 114 116 115 112 97


Sijaiset 30 36 32 25 26

Työllistetyt 1 1 0

Yhteensä 151 149 141 128

HTV 125,07 126,94 123 123,8 114,35

114



TERVEYSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) TAK 4,41

Neuvola

Perhesuunnittelu/Ka 564 550 550 571 21 1,2 %

Perhesuunnittelu/Me 19 30 30 18 -12 -5,3 %

Äitiysneuvola/Ka 2 246 2 600 2 600 2 377 -223 5,8 %

Äitiysneuvola/Me 389 420 420 348 -72 -10,5 %

Äitiysneuvola laajat

terveystarkastukset Ka/Me 50 120 120 76 -44 52,0 %

Lastenneuvola/Ka 3 691 3 600 3 600 3 751 151 1,6 %

Lastenneuvola/Me 659 500 500 602 102 -8,6 %

Lastenneuvola laajat

terveystarkastukset Ka / Me 435 480 480 403 -77 -7,4 %

Koulu- opisk.terv. Ka 5 026 4 200 4 200 4 847 647 -3,6 %

Koulu- opisk.terv. Me 350 350 350 350 0 0,0 %

Kouluterv.hoito laajat

terveystarkastukset Ka / Me 455 360 360 226 -134 -50,3 %

Aikuisten ter-ja sair Ka 3 951 2 300 2 300 2 864 564 -27,5 %

Aikuisten ter-ja sair Me 279 140 140 332 192 19,0 %

Vastaanotto

Lääkärin vast.otto Ka 15 221 15 200 15 200 12 421 -2 779 -18,4 %

Lääkärin vast.otto Me 1 268 1 050 1 050 1 174 124 -7,4 %

Lääkäri, puh /toim Ka 3 202 3 400 3 400 2831 /7553

Lääkäri, puh Me 170 170 170 247 77 45,3 %

Ulkokuntalaisten käynnit 1 679 1 000 1 000 1 655 655 -1,4 %

Sairaanhoit.Ka 11 373 9 600 9 600 10 814 1 214 -4,9 %

Sairaanhoit.Me 1 006 560 560 783 223 -22,2 %

Diabeteskäynnit Ka 1 539 1 350 1 350 1 852 502 20,3 %

Diabeteskäynnit Me 76 75 75 77 2 1,3 %

Osasto I

Hoitopäivät 13 875 14 200 14 200 14 316 116 3,2 %

Hoitojaksot 991 970 970 1 114 144 12,4 %

Keskim. hoitoaika 14,6 13,9 14 13,3 -1 -8,9 %

Käyttöaste, % 95,05 <96 % <96 % 98 3,2 %

Osasto II

Hoitopäivät 5 293 0 0 0 -100,0 %

Hoitojaksot 264 0 0 0 -100,0 %

Keskim.hoitoaika 21,4 0 0 0 -100,0 %

käyttöaste, % 90,39 0 0 0 -100,0 %

115

TERVEYSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 465 084 2 370 550 2 370 550 2 595 440 224 890 5,3

Maksutuotot 1 575 730 1 369 530 1 369 530 1 389 305 19 796 -11,8

Tuet ja avustukset 832 -100


TOIMINTATUOTOT 4 047 287 3 744 080 3 744 080 4 004 304 260 245 -1,1

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -17 918 219 -17 191 745 -2 000 000 -19 191 745 -19 935 669 -743 924 11,3


Avustukset 64 64 100


TOIMINTAKULUT -25 882 318 -24 309 694 -2 000 000 -26 309 694 -27 234 596 -924 902 5,2

TOIMINTAKATE -21 835 031 -20 565 614 -2 000 000 -22 565 614 -23 230 292 -1 130 705 6,4





Vyörytykset -1 635 334 -30 280 -30 280 -98,1

Sisäiset erät -1 500 331 -1 500 331

LASKENNALLISET ERÄT -1 635 334 -1 530 611 -1 530 611 -6,4

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ-23 538 903 -20 603 994 -2 000 000 -22 603 994 -24 788 492 -2 184 498 5,3

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

Toiminta-ajatus

Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on suojata kansalaisia erilaisilta ympäristön vaaroilta. Tavoitteena on hyvälaatuinen talousvesi, terveellinen asuin- ja elinympäristö, turvalliset elintarvikkeet, terveet ja hyvinvoivat eläimet sekä toimiva eläinlääkintähuolto. Valvomalla ympäristöterveydenhuollon lakien noudattamista varmistetaan, että elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltua ja toimintaa harjoitetaan turvallisesti ja riskejä minimoiden.

Kuvaus vuoden toiminnasta ja määrärahojen riittävyydestä Vuoden aikana on tehty valvontaa erilaisissa elintarvikekohteissa mm. ravintolat, grillit, pitseriat ja vähittäiskaupat. Tämän työn ohella on vastattu kuluttajien kysymyksiin ja havaintoihin liittyen valvontakohteiden hygieniaan ja ruokamyrkytysriskeihin. Lisäksi on opastettu ja ohjattu elintarvikeyrittäjiä ja julkisen sektorin valmistuskeittiöitä elintarvikkeisiin liittyvissä kehityskysymyksissä. Valvontakäyntien yhteydessä toteutettiin projekti, jossa arvioitiin erityyppisten kohteiden pintapuhtauksia luminometri - laitteella. Terveystarkastajat ovat osallistuneet aktiivisesti koulutustilaisuuksiin ja yhteisiin palavereihin, joissa on suunniteltu alueella tapahtuvaa maakuntauudistuksen mukanaan tuomaa uutta isoa valvontaorganisaatiota.

116

Terveysvalvonnan osalta merkittävimmät painoalueet ovat muodostuneet julkisten rakennusten sisäilmaongelmien selvittelytyöstä sekä talousvettä toimittavien laitosten suunnitelmallisesta valvonnasta. Sisäilmaongelmien selvittelytyötä on hoidettu kunnallisten toimijoiden sekä kuntotutkimuksia tekevien konsulttien kanssa yhteistyössä. Sisäilmaongelmien selvittelytyö on vienyt paljon resursseja suunnitelmallisesta valvontatyöstä. Talousvesivalvonnassa merkittävimmän kokonaisuuden muodosti vedenjakelualueiden uudelleen määrittäminen vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia. Alueellamme on useita pieniä vesiosuuskuntia, jotka eivät vielä ole valvonnan piirissä.




Kalajoen Satama Perämeren suurimpana sahatavaran vientisatamana kasvattaa satamatoimialalla markkinaosuuttaan


Laivatarkastuspyynnöt pystytään täyttämään ja tarkastajien koulutukseen panostetaan

Kaikki pyydetyt tarkastukset on tehty. Kaikki tarkastuksia tehneet viranhaltijat ovat käyneet laivatarkastuskoulutuksessa.




Laadukkaiden lausuntojen anto kaavoittajalle

Kaavoituslausuntoja ei ole pyydetty Kalajoella vuoden 2017 aikana.





Yhteiset tarkastukset palo- ja pelastuslaitoksen, poliisin, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kanssa

Yhteistarkastuksia on tehty ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Fennovoiman viranomaistapaamiset toteutuvat kerran vuodessa.



Työpaikkojen bruttolisäys on noin 40 työpaikkaa vuosittain


Ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen järjestäminen uusille elintarvikealan yrittäjille

Lapaluodon Kalahallin ja Konikarvon perkaus- ja huoltotilan käyttäjille on järjestetty koulutusta. Ohjausta ja neuvontaa on annettu elintarvikealan toimijoille tarkastusten ja toimistokäyntien yhteydessä. Eviran hankkeisiin on osallistuttu.

Mittari

TAK-arvioinnin tulos 1-5 edellinen arvo

4,20 tavoite arvo

4,00 toteuma arvo

4,20



Verotus ja julkisten palvelujen maksut ovat korkeintaan alueen keskiarvossa


Ympäristöterveydenhuollon maksutaksan päivittäminen yhdessä naapuriyksiköiden kanssa.

Maksutaksat on hyväksytty ja perusteet ovat samansuuntaiset naapuriyksiköiden kanssa.

117

Henkilöstö ympäristöterveydenhuollon johtaja, terveystarkastajia 5, praktikkoeläinlääkäreitä 6,6, valvontaeläinlääkäri, osa-aikainen toimistosihteeri Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Ympäristöterveydenhuolto 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017



Sijaiset 1 4 2 2 4

Työllistetyt

Yhteensä 12 16 15 16 18

HTV *) 6,19 13,52 13,99 6,34 6,16

*) vuoden 2016 alkaen HTV:raportista on poistettu Kuntatyönantajan ohjeen mukaisesti

eläinlääkärien henkilötyövuodet, koska eläinlääkäreillä ei ole työaikaa HYVINVOINTIPALVELUT/


YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteuma

31.12.2017

Poikke-

ama

Muutos

% ed.tp

Määrätavoitteet

Asiakastyytyväisyys TAK (1-5) 4,2 4 4,2

El.lääkärin sairauskäynnit 2 623 3 100 3 100 2871 -229 9,5 %

El.lääkärin vast.oton käynnit 5 635 5 300 5 300 7372 2 072 30,8 %

Eläinsuojelutarkstukset 139 135 135 130 -5 -6,5 %

Terveydenhuoltokäynnit 290 250 250 218 -32 -24,8 %

Tartuntatautien valvonta 19 20 20 10 -10 -47,4 %

Elintarvikel.muk.tarkast.

a)elintarvikehuoneistot 248 320 320 269 -51 8,5 %

b)alkutuotanto maitotilat 23 48 48 8 -40 -65,2 %

c)alkutuot liha, kananmuna ja kala 0 0 0 0 0

d)alkutuotanto vilja ja kasvis 0 0 0 8 8

Terv.suoj.lain muk. Tarkast. 199 220 220 133 -87 -33,2 %

Toim.p.tupak.väh.lain muk.tarkast. 36 40 40 20 -20 -44,4 %

Lääkelain(nikot.k.v.)muk.tark. 0 40 40 0 -40

Kulutustav.ja kul.palv.turv.lain tark. 5 0 0 0 0 -100,0 %

viranom.suor.näytt.otto,elintarv. 43 50 50 0 -50 -100,0 %vir.om.muut

mitt./näytt.otot(pintapuht.n.) 86 30 30 18 -12 -79,1 %

talousvesi 76 80 80 91 11 19,7 %

uimavesi(uimahalli,kylp.jne) 57 20 20 26 6 -54,4 %

uimavesi (uimaranta) 114 110 110 112 2 -1,8 %

asunn.t.muu olesk.t.:sis.ilm. 20 10 10 66 56 230,0 %

asunn.t.muu olesk.t.:muut

mitt./näytt. 59 10 10 102 92 72,9 %

118

YMPÄRISTÖTERVEYDEN-

HUOLTO Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 876 827 855 486 855 486 850 834 -4 652 -3

Maksutuotot 115 416 95 000 95 000 175 939 80 939 52,4


TOIMINTATUOTOT 992 243 950 486 950 486 1 026 957 76 471 3,5

TOIMINTAKULUT





TOIMINTAKULUT -1 194 168 -1 118 282 -1 118 282 -1 133 843 -15 561 -5,1

TOIMINTAKATE -201 925 -167 796 0 -167 796 -106 886 60 910 -47,1



Kertaluonteiset poistot -24 504 -24 504 100

Poistot ja arvonalentumiset -2 579 -24 504 -24 504 850


Vyörytykset -84 967 -18 985 -18 985 -77,7

Sisäiset erät -49 194 -49 194 -706,3


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -289 471 -167 796 0 -167 796 -199 569 -31 773 -31,1

119

HYVINVOINTIPALVELUT

PERUSTURVALAUTAKUNTA Ed. tp TA

TA-

muutokse

t

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 180 249 5 361 923 5 361 923 5 325 750 -36 173 2,8

Maksutuotot 4 056 627 4 165 310 4 165 310 4 124 470 -40 840 1,7


Muut toimintatuotot 438 830 364 970 364 970 334 515 -30 455 -23,8

TOIMINTATUOTOT 10 228 628 10 320 683 10 320 683 10 103 168 -217 515 -1,2


TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -22 113 284 -21 087 475 -2 500 000 -23 587 475 -24 674 354 -1 086 879 11,6

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 418 648 -1 222 630 -1 222 630 -1 425 281 -202 651 0,5

Avustukset -2 079 896 -1 060 860 -1 060 860 -1 496 101 -435 241 -28,1


TOIMINTAKULUT -43 595 319 -41 859 691 -2 500 000 -44 359 691 -45 245 027 -885 336 3,8

TOIMINTAKATE -33 357 256 -31 539 008 -2 500 000 -34 039 008 -35 141 859 -1 102 851 5,3




Poistot ja arvonalentumiset -93 064 -52 320 -52 320 -54 580 -2 260 -41,4


Vyörytykset -3 416 134 -62 853 -62 853 -98,2

sisäiset erät -3 730 981 -3 730 981


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ-36 866 454 -31 591 328 -2 500 000 -34 091 328 -38 990 273 -4 898 945 5,8

120

HYVINVOINTIPALVELUT YHTEENSÄ Ed. tp TA

TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12. Poikkea-ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 673 133 5 821 213 5 821 213 5 816 662 -4 551 2,5

Maksutuotot 5 077 775 5 096 924 5 096 924 5 064 805 -32 119 -0,3



TOIMINTATUOTOT 11 998 707 11 997 505 11 997 505 11 822 574 -174 931 -1,5


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -31 726 260 -32 021 026 -32 021 026 -30 855 740 1 165 286 -2,7

Palvelujen ostot -24 104 333 -22 926 501 -2 500 000 -25 426 501 -26 809 712 -1 383 211 11,2

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 087 008 -1 859 460 -1 859 460 -2 052 793 -193 333 -1,6

Avustukset -3 748 622 -2 829 660 -2 829 660 -3 115 401 -285 741 -16,9

Muut toimintakulut -671 902 -1 111 523 -1 111 523 -779 799 331 724 16,1

TOIMINTAKULUT -62 338 125 -60 748 170 -2 500 000 -63 248 170 -63 613 446 -365 276 2

TOIMINTAKATE -50 329 984 -48 750 665 -2 500 000 -51 250 665 -51 790 872 -540 207 2,9






Vyörytykset -10 023 393 -864 843 -864 843 -91,4

Sisäiset erät -9 719 512 -9 719 512


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -60 578 998 -48 905 195 -2 500 000 -51 405 195 -62 462 727 -11 057 532 3,1

121

1.2.1.5. Tekniset palvelut Tekninen palvelutuotanto jakaantuu kuuteen palvelualueeseen; hallinto- ja toimistopalvelut, tilapalvelut, kuntatekniikka, maankäyttöpalvelut, ruoka- ja siivouspalvelut ja ympäristönohjaus. Teknisten palveluiden toiminta koostuu hallinnollisten palveluiden lisäksi eriasteisesta maankäytön-, talonrakennuksen ja yhdyskuntatekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Viranomaistoimintana tekniset palvelut vastaa rakennus- ja ympäristönvalvonnasta. Tekniset palvelut on vastannut myös viemärilaitoksen liiketoiminnasta. Toimintavuoden 2017 aikana Tekniset palvelut tuotti edellä mainittuja oman toimialansa palveluja Kalajoen kaupungissa. Kalajoen Lämpö Oy:lle myytiin toimistohenkilön palvelua.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Teknisten palveluiden toimintakate oli -9 323 203,93 €, toteutuma 94,4 %. Toimintakate alittui 547 116 €:lla. Toimintatuotot olivat 333 225 € suuremmat ja toimintakulut 114 296 € pienemmät kuin talousarviossa. Valmistus omaan käyttöön oli 99 595 € arvioitua suurempi.

HALLINTO – JA TOIMISTOPALVELUT Kuvaus vuoden toiminnasta

Hallinto- ja toimistopalvelut tukevat koko organisaation toimintaa. Teknisten palveluiden hallintoon sisältyy myös teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan toiminta, sekä alueellisen pelastuslaitoksen kuntakohtainen kustannuserä. Tekninen lautakunta kokoontui 7 kertaa ja ympäristölautakunta 5 kertaa.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Teknisten palveluiden hallinto- ja toimistopalveluiden toimintakate mukaan lukien pelastustoimen kustannukset olivat -1 393 431,66 €, toteuma 98,2 %. Budjetti alittui 24 977 eurolla.


tavoite

arvo100,00

Strategia-

paamaaraKonsernistrategia

Strategia-

tavoite

Järjestetään palvelut laadukkaasti ja

kustannustehokkaasti


Sähköiseen kokoushallintaan siirtyminen Tavoite toteutunut.

Mittari

Sähköisen kokoushal l innan osuus (%)edel l inen

arvo

toteuma

arvo100,00

Henkilöstö Tekninen johtaja, laskentasihteeri, toimistosihteeri 70 %, toimistosihteeri 60 %,

toimistosihteeri 50 %.

122


Hallinto TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset

Sijaiset

Työllistetyt 1

Yhteensä 6 7 6 6 6

HTV 5,64 5,47 5,41 5,57 5,5

TEKNISET PALVELUT HALLINTO


TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke-

ama

Muutos

ed. tp%

Määrätavoitteet

Verottajan työntekijäilmoitukset 201 200 200 156 -44 -22,4

Verottajan urakkailmoitukset 103 100 100 102 2 -1,0

HALLINTO- JA

TOIMISTOPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 333 500 500 6 -494 -98,3

TOIMINTATUOTOT 333 500 500 6 -494 -98,3

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -229 200 -213 939 -213 939 -213 420 519 -6,9

Palvelujen ostot -1 209 738 -1 197 870 -1 197 870 -1 176 739 21 131 -2,7


Muut toimintakulut -2 468 -2 700 -2 700 -1 701 999 -31,1

TOIMINTAKULUT -1 451 344 -1 418 909 -1 418 909 -1 393 437 25 471 -4

TOIMINTAKATE -1 451 011 -1 418 409 0 -1 418 409 -1 393 432 24 977 -4


Vyörytykset -56 136 -904 -904 -98,4



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 507 147 -1 418 409 0 -1 418 409 -1 451 592 -33 183 -3,7

MAANKÄYTTÖPALVELUT

Maankäyttöpalvelut muodostuvat kaavoitus-, maaomaisuus- ja paikkatietoyksiköistä. Maankäyttöpalveluita johtaa kaavoituspäällikkö. Maankäyttöpalveluiden strategiset linjaukset ovat toimivia ja vuoropuhelu on luontevaa. Merkittäviä haasteita toiminnalle ovat aiheuttaneet henkilöstössä tapahtuneet muutokset. Kaavoituksen toimintavuosi on ollut erittäin haasteellinen useista vaativista kaavahankkeista ja henkilöstöjärjestelyistä johtuen. Useita merkittäviä kaavahankkeita on viety eteenpäin vuoden aikana, mutta resurssipulasta johtuen hankkeet eivät ole edenneet vuoden aikana hyväksymisvaiheeseen, vaan ne siirtyvät vuodelle 2018.

123

Tonttivaranto on asuinpientalo- ja teollisuustonttien osalta erinomainen. Kerros- ja rivitalotonttien tarjonta on tällä hetkellä keskittynyt Kalajoen keskustaan. Himangan rivitalotonttien varantoa parannetaan kaavoitusohjelman mukaisilla kaavahankkeilla sekä maanhankinnalla. Loma-asuntotonttien tilanne on tällä hetkellä erinomainen, kun Kesärannan ja Marinan asemakaavat on saatu lainvoimaisiksi. Tapionportin laajennuksen kaavahanke on viivästynyt kaavan hyväksymispäätöksestä jätetyn valituksen vuoksi. Maankäyttöpalvelut on pyrkinyt edesauttamaan keskustan kehittymistä tukevia yksityisiä rakennushankkeita maanhankinnan ja erilaisten selvitysten sekä neuvotteluiden kautta.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Maankäyttöpalveluiden toimintakate oli 148 576 €. Toimintakate ylittyi 57 897 € ja toteutumisprosentti oli 164 %. Toimintatuotot olivat 80 075 € suuremmat ja toimintakulut 22 506 € suuremmat kuin talousarviossa. Henkilöstökulut jäivät budjetoitua pienemmiksi. Kaavoitusohjelmaa on priorisoitu ja osa merkittävistä kaavahankkeista on valmistumassa. Toimintatuottojen ylitys selittyy pääasiassa vuokratuottojen sekä käyttöomaisuuden myynnistä saaduilla lisätuloilla.

Kaavoitus Kaavoitustoimen tehtäväalueena ovat kaupungin omana työnä tehtävät kaavat ja muut maankäyttöön liittyvät selvitykset sekä konsulttiohjaus, kaavahallinto ja toimistotehtävät. Kaavahankkeiden käsittely tapahtuu elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa sekä kaupunginvaltuustossa. Kaupungin kaavoitus vastaa kaupungin omana työnä tehdyn kaavoituksen lisäksi konsulttikaavojen hallinnoimisesta ja ohjaamisesta. Kalajoen valtuusto hyväksyi kaavoituskatsauksen 2017 ja kaavoitusohjelman 2016-2020 kokouksessaan 27.3.2017. Painopistealueena on edellisvuoden tapaan ollut matkailukeskus, kaupunkikeskusta sekä keskustan yleiskaavoitus. Uutena kaavahankkeena aloitettiin asemakaavan muutos ja laajennus Savontien risteyksen alueella. Yleiskaavoitus Keskustan osayleiskaavaehdotusta on valmisteltu nähtäville asettamista varten, mutta kaavaan liittyvästä Natura-arvioinnista saadun lausunnon perusteella nähtävillä oloa on lykätty vuoteen 2018. Kaavaa varten on vuoden 2017 aikana aloitettu kulunohjaussuunnitelman laatiminen Maristonpakkojen alueelle. Suunnitelman valmistuminen ajoittuu vuoden 2018 puolelle. Läntisten tuulivoimapuisto hyväksyttiin valtuustossa 6.6.2017. Kaavasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Torvenkylän tuulivoima-alueen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa 6.11.2017. Kaavasta on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Kokkokankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotusta ei valmisteltu hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana.

Asemakaavoitus Asemakaavoituksen osalta vietiin eteenpäin Virpirannan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus hanketta ehdotusvaiheeseen. Kaava on yksityisten maanomistajien toimesta

124

laadittava kaava. Uutena hankkeena käynnistettiin Pohjankylän koulun alueen kaavamuutos. Vuonna 2017 toivottuun muutokseen tonttivarannossa päästiin Hiekkasärkkien alueella Kesärannan asemakaavan lainvoimaisuuden myötä, jolloin saatiin uutta tonttivarantoa. Hiekkasärkkien asemakaavan laajennus Tapionportin alueelle hyväksyttiin, mutta kaavasta jätetyn valituksen vuoksi sitä ei saatu lainvoimaiseksi vuoden 2017 aikana. Marinan kaava saatiin lainvoimaiseksi maaliskuussa 2017. Muut yleiset asiat Aluearkkitehtipalvelua myytiin Merijärven kunnalle vähän, koska Merijärvellä ei ollut vuoden aikana käynnissä hankkeita, joissa olisi tarvittu laajemmin kaavoituksen palveluja. Kaavoituksen toimintatuottoja olivat asema- ja yleiskaavoituksista perittävät kulut sekä aluearkkitehtityö. Tuulivoimapuistoyleiskaavojen hallinnollisia kuluja kattamaan on laadittu toimijoiden kanssa kaavoitussopimukset.

Maaomaisuus

Toiminnan eräs keskeinen painopiste on raakamaan hankinta kaavoituksen tarpeisiin. Kaavoitetun maan hankkimisen tavoitteena on ensisijaisesti tiivistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta. Maanhankintaa pyritään ensisijaisesti kohdentamaan kaavoitusohjelman mukaisesti. Yleisestä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta vuosi 2017 oli maaomaisuuden toiminnassa kohtuullisen hyvä useilla osa-alueilla. Tontinmyyntituloissa ei tapahtunut merkittävää kehitystä, koska Kesärannan tontit saatiin myyntiin vasta alkukesällä ja asuinrakentamisen vilkkaus on noudattanut yleistä maltillista suhdannetta. Maanvuokratuloissa on tapahtunut edelleen kasvua, joka selittyy osittain toteutuneilla tai käynnistymässä olevilla rakennushankkeilla Hiekkasärkkien ydinalueen matkailua palvelevilla (RM) korttelialueilla. Maanhankinta Maata hankittiin yhteensä 38 kiinteistökaupalla ja -vaihdolla noin 46 ha. Maanhankintaan käytettiin rahaa 1 164 918 euroa. Merkittävimmät kaavoituksen raakamaan kaupat ja vaihdot sijoittuivat Liikuntapuiston ja Savontien risteyksen tuntumaan. Kalajoen keskustasta hankittiin kaupungin omistukseen keskeisiä maa-alueita Pohjankylän koulun ja Kalajoen Osuuspankin läheisyydestä. edellä mainituilla kaupoilla mahdollistetaan asemakaavan toteuttamista ja kaupunkirakenteen tiivistymistä. Muilta osin maanhankinta oli luonteeltaan yritystoimintaa mahdollistavaa ja kaupungin aiempaa omistusta täydentävää sekä katualueisiin kohdistuvia kauppoja.

Tontinmyynti ja -vuokraus Tonttien ja maa-alueiden myyntitulo oli noin 20 ha:n maa-alueista yhteensä noin 1 463 927 euroa. Vuoden 2017 aikana tehtiin yhteensä 28 kappaletta maa-alueiden myyntiin tai vaihtoon liittyvää kauppa- tai vaihtokirjaa. Asuintontteja (AO, AR ja AK) myytiin tai vuokrattiin 11 kpl, loma-asuntotontteja (RA ja RM) myytiin tai vuokrattiin 17 kpl Vuokrasopimuksia vuoden 2017 aikana allekirjoitettiin yhteensä 30 kpl, joista loma-asuntontteja 12 kpl, asuin- rivi- ja kerrostalotontteja 3 kpl, liike- ja teollisuustontteja 5 kpl ja muita 10 kpl. Maa-alueiden vuokratuotto oli 532 675 euroa. Tonttien varaussopimuksia tehtiin 30 kappaletta.

125

Kiinteistönmuodostus Lohkomistoimituksia tehtiin vuoden 2017 aikana noin 20 kpl. Lohkomistoimitukset kohdistuivat pääosin asemakaavan mukaisten tonttien muodostamiseen itsenäisiksi kiinteistöiksi.

Paikkatieto Paikkatiedon henkilöstöä työllistivät vuoden 2017 aikana lukuisat kuntatekniikan rakentamiskohteet Kalajoen alueella, kaavan pohjakarttojen sekä johtokartan laatimiseen ja perusparannukseen liittyvät tehtävät toimistossa ja maastossa, ympäristökuntien mittaustehtävät sekä WebGIS-paikkatietopalveluun tehdyt aineistolisäykset. Paikkatietopalvelua suoritettiin sopimuspohjaisesti Merijärven, Pyhäjoen ja Sievin kunnille sekä tapauskohtaisesti alueen yrityksille ja kuntalaisille. Paikkatiedon myyntipalvelun taloudellinen merkitys on ollut vuoden 2017 aikana n. 1,5 henkilötyövuotta. Kartat ja paikkatieto Himangan keskustan asemakaavan pohjakartan laatimiseen liittyviä kiinteistörekisterikartan perusparannustöitä jatkettiin vuoden 2017 aikana. Keskustan aluetta käytiin läpi maastomittauksia suorittamalla, sekä arkistotutkimuksia tekemällä. Kiinteistörekisterikartan laatiminen perustuu JHS185-suositukseen, jossa on yksityiskohtaisesti määritelty asemakaavan pohjakartan tietosisältö. Perusparannustöiden päätyttyä alueelle valmistuu JHS185-suositukset täyttävä asemakaavan pohjakartta. Asemakaavan numeerista pohjakarttaa laadittiin Kalajoen keskustasta pohjoiseen 8-tien merenpuolelle, Pyhäjoen rajalle saakka mukaan lukien Jokelan tarha-alueen. Ranta-asemakaava-alueille on valmistunut numeerinen kartta-aineisto, joka korvasi vanhan käytössä olleen rasterisen (kuvatiedosto) kartta-aineiston. Uusi pohjakartta sekä ilmakuvauksen myötä valmistunut ortoilmakuva palvelevat myös rakennusvalvontaa sekä muuta viranomis- ja suunnittelutoimintaa. Ajantasainen kartta-aineisto on tärkeä pohja-aineisto myöhemmin suoritettavassa rakennuskannan selvittämistyössä. Uutta asemakaavan pohjakarttaa valmistui Kalajokisuu-Vasankari välille yhteensä noin 1690 hehtaaria vuoden 2017 aikana. Maastomittaus Maastomittausta työllistivät perustöiden lisäksi pääasiassa Kesärannan ja pienempien kohteiden. kunnallistekniikan suunnitteluun- ja rakentamiseen liittyvät mittaukset. Lisäksi Himangan kiinteistörekisterikartan ja Kalajoen johtokartan päivitysmittaukset Kesärannassa sekä Keskustassa olivat työn alla. Kaupungin ulkopuolisia hankkeita tehtiin pääasiassa yksityisille talon- ja maanrakennusyrityksille Kalajoen ja Pyhäjoen alueella. Merkittävimmät ulkopuoliset työtuntimäärät tehtiin Sievin ja Pyhäjokisuun Vesiosuuskunnille. Palveluiden myyntiä yrityksille ja yksityisille kertyi vuonna 2017 n. 31000€:n (alv 0%) edestä Kuntayhteistyösopimuksiin liittyen Pyhäjoki on ollut työllistävin tilaustöiden suhteen (n.460h). Pääasiassa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen vaikutuksesta erilaisia työsuoritteita on edelleen tilattu runsaasti. tilaustöistä valtaosa on maastoryhmän työtunteja. Myös muut Pyhäjoen alueen hankkeet työllistävät maastomittaus osastoa

126

aika ajoin. Myös Sievin ja Merijärven kunnat työllistivät Paikkatieto- ja mittausosastoa n. 185 tunnin verran. Maanmittausalan harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä on palkattu hoitamaan lisääntynyttä työmäärää kesäkaudella. Väliaikaisen työvoiman turvin on pystytty pitämään palvelujen vasteaika tavoitteiden mukaisina.




Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan houkuttelevin asuinpaikka ja työskentely-ympäristö


Kalajoen Marinan kaavoitus Kaava on hyväksytty valtuustossa 31.1.2017. Kaava on lainvoimainen.


Keskustan ja Hiekkasärkkien välinen maanhankinta

Maanhankinnan tavoitetaso saavutettiin vuoden 2017 osalta Keskustan ja Hiekkasärkkien välisellä alueella.

Mittari

Hankittu maa-alue pinta-ala ha edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

24,00

Mittari

Merkittäviä maanostoja/vaihtoja alueella (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

2,00 toteuma arvo

2,00


Merenojan koulukeskuksen asemakaava Kaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.5.2017. Kaava on lainvoimainen.


Raakamaan hankinta Savontien risteysalueelta

Kaksi keskeisintä maakauppa tehty ja maata hankittu kaavoitettavaksi noin 4,5 ha.


Sautinkarin alueen kaavoitus Kaavaluonnoksen laatiminen on siirretty vuoden 2018 puolelle.





Paloaseman asemakaava Kaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.5.2017. Kaava on lainvoimainen.

Henkilöstö Kaavoituspäällikkö, kaavoitusteknikko, kaavasuunnittelija ja määräaikainen arkkitehti-yo

(elokuuhun 2017 saakka), maanmittausteknikko, kiinteistösihteeri, paikkatietoinsinööri, mittaustyönjohtaja, mittamiehet (4)


Maankäyttöpalvelut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 1

Sijaiset 1

Työllistetyt

Yhteensä 11 11 11 11 11

HTV 15,78 11,85 11,6 10,65 11,79

127

TEKNISET PALVELUT



TA-

muutokset

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke

ama

Muutos

ed tp %

Palvelualueen tavoitteet

Määrätavoitteet

Yleiskaavat kpl 0 4 4 2 -2

Yleiskaavat ha 1 870 7 783 7 783 1 547 -6 236 82,7

Asemakaavat kpl 0 8 8 5 -3

Asemakaavat ha 19 139 139 115 -24 605,3

Ranta-asemakaavat kpl 0 1 1 0 -1

Ranta-asemakaavat ha 0 73 73 0 -73

Tunnuslukuja 0

Yleiskaava-aluetta ha 13 979 19 289 19 289 15 486 -3 803 110,8

Asemakaava-aluetta ha 3 428 3 556 3 556 3 544 -12 103,4Ranta-asemakaava-aluetta ha 2 306 2 359 2 359 2 304 -55 99,9

Asuntotontit 194 199 199 193 -6 99,5

Kirkonseutu 8 91 91 90 -1 1 125,0

Tynkä 18 18 18 19 1 105,6

Rautio 15 17 17 15 -2 100,0

Himanka (kaava-alue) 51 51 51 56 5 109,8

Himanka (muut) 14 14 14 13 -1 92,9

Loma-asuntotontit 2 90 90 99 9 4 950,0

Teollisuus- ja liiketontit 48 56 56 54 -2 112,5

Kirkonseutu 33 41 41 39 -2 118,2

Rahja 6 6 6 6 0 100,0

Himanka 9 9 9 9 0 100,0

128

MAANKÄYTTÖPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 180 341 211 500 211 500 233 301 21 801 29,4

Maksutuotot 49 490 95 200 95 200 70 888 -24 312 43,2


TOIMINTATUOTOT 1 216 376 1 064 700 1 064 700 1 144 775 80 075 -5,9

Valmistus omaan käyttöön 119 328 328 175,8

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -483 419 -558 322 -558 322 -500 675 57 646 3,6



Muut toimintakulut -168 508 -15 230 -15 230 -30 405 -15 175 -82

TOIMINTAKULUT -1 015 198 -974 022 -974 022 -996 528 -22 506 -1,8

TOIMINTAKATE 201 297 90 678 0 90 678 148 576 57 897 -26,2


Suunnitelman mukaiset poistot -6 567 -6 570 -6 570 -11 617 -5 047 76,9

Poistot ja arvonalentumiset -6 567 -6 570 -6 570 -11 617 -5 047 76,9


Vyörytykset -58 415 -19 981 -19 981 -65,8


LASKENNALLISET ERÄT -58 415 275 275 -100,5

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 136 315 84 108 0 84 108 137 234 53 126 0,7 TILAPALVELUT

Tilapalvelun tehtävänä on hallinnoida kaupungin omistamaa rakennuskantaa ja ylläpitää niitä käyttötarkoituksen edellyttämässä toimintakunnossa. Rakennuskanta koostu pääosin hallintokuntien käytössä olevista tiloista, johon oman lisänsä tuovat ulospäin vuokrattavat liike- ja teollisuustilat sekä toiminnasta poistetut rakennukset. Tilapalveluissa peruskorjataan, kunnossapidetään ja hoidetaan olemassa olevaa rakennuskantaa ja rakennutetaan uudiskohteita kaupungin tarpeisiin. Määrältään ja laadultaan riittävät toimitilat luovat pohjan ns. peruspalvelutuotannolle. Tilapalvelu myy konserniyhtiöille isännöinti-, kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja rakentamispalveluita.

Kuvaus vuoden toiminnasta Tilapalvelut tuottavat kiinteistönhoidon pääosin omalla työvoimalla, joskin mm. Raution kiinteistönhoito on ulkoistettu paikalliselle toimijalle. Eläköitymisen myötä osa Himangan kiinteistönhoidosta on ulkoistettu. Vartiointipalvelu on hankittu yksityiseltä vartiointiliikkeeltä. Vuoden aikana täytettiin rakennuttajainsinöörin virka. Toimitilasihteeri jäi osa-aikaiseksi, jonka yhteydessä asuntoviranomaisen tehtävät siirtyivät hallintopalveluihin. Merkittävimpiä kunnossapidon kohteita ovat olleet mm. vuosittainen SaniFanin vuosihuolto tammikuussa, Pohjankylän ja Merenojan koulun ja lukion sisäilmaongelmien korjaukset. Ilmastoinnin puhdistuksia tehtiin mm. seuraaviin kohteisiin: Himangan palvelukeskus, Raumankarin koulu, Himangan alueen päiväkodit, Etelänkylän, Merenojan ja Pohjankylän koulut sekä lukio. Merenojan koululle on hankittu vuokraparakkeja

129

väistötilaksi B-osan sulkemisen vuoksi syyslukukauden alusta alkaen yhteensä 10 luokkatilaa eteis- ja wc-tiloineen.

Toiminnan kehittämisessä olemme päässeet hyvään alkuun. Kuluneen vuoden aikana luotiin ensimmäinen versio sisäisen vuokran mallista ja otettiin käyttöön sähköinen huoltokirja sekä kiinteistörekisteri. Kiinteistörekisterin käyttöä tehostetaan vielä tulevaisuudessa mm. korjaussuunnittelussa ja korjausvelan laskennassa. Myös sähköinen tilavarausjärjestelmä on pääosin saatu käyttöön alkuvaikeuksista huolimatta ja vastuu ylläpidosta on siirtynyt kiinteistötoimelle. Tilavarausjärjestelmän hallinnointia on hajautettu eri toiminta-alueille tilojen hallinnan mukaisesti hyvinvointipalveluille, liikuntatoimelle ja liikuntapaikkamestareille. Käyttöönotto ja toimintatapojen organisointi viedään loppuun tulevalla kaudella. Kuluvan vuoden aikana tavoitteena oli toteuttaa 70 prosentille rakennuskannasta pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Tältä osin tavoite jäi saavuttamatta, mutta työtä jatketaan. Tilojen käytön tehostamisessa pääsimme 95 % tavoitteeseen myymällä, poistamalla ylläpidosta ja purkamalla tyhjillään olleita ja kaupungille tarpeettomia kiinteistöjä. Kalajoen kaupunki liittyi uudelle kaudelle Kuntien Energiatehokkuusohjelmaan 2017 – 2025. Ohjelmakauden kokonaistavoitteena on 7,5 % energiansäästö ja välitavoitteen vuodelle 2020 4 % energiansäästö. Hankkeen koordinointi kaupungissamme on Tilapalvelun vastuulla.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Tilapalveluiden toimintakate oli -3 085 340,53 €, toteumaprosentti oli 115 %. Toimintakulut ylittyivät 416 912 euroa, mikä johtui Merenojan koulun perusparannukseen tehdystä suunnittelutyöstä, joka kirjattiin investointiosasta kuluksi v. 2017 yhtenäiskoulurakentamisen suunnitelman muuttuessa. Tilapalveluiden toimintatuotot jäivät hieman, 26 271 euroa, talousarvio-odotuksesta. Valmistus omaan käyttöön toteutui n. 44 000 arvioitua suurempana, mikä kuvastaa kaupunkimme rakentamisen trendiä hyvin.






Ei tyhjillään olevia tiloja Ylläpidettävissä kiinteistöissä ei juurikaan tyhjiä tiloja. Huonokuntoisia ja käyttämättömiä rakennuksia on purettu tai lämmitys ja ylläpito on lopetettu.

Mittari

Tilojen käyttöaste % edellinen arvo

92,00 tavoite arvo

95,00 toteuma arvo

98,00


Kiinteistökohtaiset huolto-ohjelmat Tavoitteet saavutettu, huolto-ohjelmia päivitetään säännöllisesti tarpeen mukaan.

Mittari

Kattavuus % edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

95,00 toteuma arvo

100,00


Kunnossapitosuunnitelman laatiminen Kartoitettu poistuvat kiinteistöt -> kunnossapitosuunnitelmaa ei laadita ( 16 kpl)

130

Mittari

Kp-suunnitelman omaavien kiinteistöjen määrä %

edellinen arvo

0,00 tavoite arvo

70,00 toteuma arvo

17,00

Henkilöstö Talonrakennuspäällikkö, rakennuttajainsinööri, isännöitsijä, toimitilasihteeri,

rakennusmestari, kiinteistönhoitaja 8, kirvesmies 3, asentaja


Tilapalvelut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017



Sijaiset 2 2

Työllistetyt

Yhteensä 20 22 19 18 17

HTV 21,83 19,69 20,43 19,25 17,19

TEKNISET PALVELUT



TA-

muutok-

set

TA-

muutoste

n jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke-

ama

Muutos

ed tp %

Kunnossapitomääräraha €/kem² 3,69 6,4

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot

Rakennukset

perusturvapalveluiden rakennukset 20 13 13 12 -1 -40,0

kerrosala m² 21 212 16 995 16 995 17 290 295 -18,5

varhaiskasvatuksen kiinteisöt kpl 6 6 6 0

kerrosala m² 3 331 3 331 3 331 0

sivistyspalveluiden rakennukset 26 26 26 26 0 0,0

kerrosala m² 35 034 35 034 35 034 35 647 613 1,7

toimistorakennuskiinteistöt kpl 2 2 2 2 0 0,0

kerrosala m² 3 240 3 240 3 240 3 240 0 0,0

teollisuus- ja liikekiinteistöt kpl 24 21 21 21 0 -12,5

kerrosala m² 25 634 25 258 25 258 23 063 -2 195 -10,0

liikeosakehuoneistot 15 5 5 5 0 -66,7

kerrosala m² 4 709 2 002 2 002 2 002 0 -57,5

asuinrakennukset 6 7 7 6 -1 0

kerrosala m² 1 493 1 904 1 904 1 244 -660 -16,7

asunto-osakehuoneistot 2 2 2 2 0 0

kerrosala m² 106 106 106 106 0 0

toiminnasta poistetut rakennukset 7 6 6 6 0 -14,3

kerrosala m² 4 092 3 638 3 638 2 515 -1 123 -38,5

muut rakennukset 5 5 5 7 2 40,0 kerrosala m² 267 267 267 2 593 2 326 871,2Vuokratut kohteet 2 2 2 4 2 100,0 kerrosala m² 376 376 376 1 289 913 242,8Yhteensä 109 95 95 97 2 -11,0 kerrosala m² 96 163 92 151 92 151 92 320 169 -4,0

131

Perusturvapalveluiden ki inteis töis tä Ankkuri s i i rretty l i ike- ja teol l i suusti loihin.

Perusopetuksen rakennuks i in l i sätty Pohjankylän vi ipalekoulun nel iöt.

Li ike- ja teol l i suusti lois ta poistettu Ranta (purettu), l i sätty Himangan paloaseman nel iöt

ja rakennus (a iemmin uupuneet).

Asuinrakennuks is ta Sinika l l io myyti in. Impi l inna on kylmänä, joten poistettu yl läpitonel iöis tä , mutta

rakennuksena vielä olemasssa.

Toiminnasta poistetuista rakennuks is ta poistettu Vel jesmotti (purettu) ja Kärkisen koulu (myyty).

Raution monitoimita lo ja vanha koulu rakennuks ina mukana, nel iöt poistettu yl läpitonel iöis tä .

Ventelän ta lo l i sätty rakennuksena toiminnasta poistetuissa, mutta ei vielä yl läpitonel iöissä mukana

Muihin rakennuks i in otettu mukaan Kala joen varikon nel iöt.

Vuokrakohteis i in l i sätty Merenojan parakit

TILAPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 121 055 96 330 96 330 114 755 18 425 -5,2


Muut toimintatuotot 1 312 033 1 276 800 1 276 800 1 224 837 -51 963 -6,6

TOIMINTATUOTOT 1 433 308 1 373 130 1 373 130 1 346 859 -26 271 -6

Valmistus omaan käyttöön 80 239 63 000 63 000 106 996 43 996 33,3

TOIMINTAKULUT


Palvelujen ostot -936 578 -666 170 -666 170 -1 052 732 -386 562 12,4

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 026 103 -2 228 040 -2 228 040 -2 010 326 217 714 -0,8


TOIMINTAKULUT -4 107 399 -4 122 283 -4 122 283 -4 539 195 -416 912 10,5

TOIMINTAKATE -2 593 852 -2 686 153 0 -2 686 153 -3 085 341 -399 187 18,9


Suunnitelman mukaiset poistot-2 099 849 -2 109 690 -2 109 690 -2 046 921 62 769 -2,5

Kertaluonteiset poistot -191 979 -1 000 527 -1 000 527 421,2

Poistot ja arvonalentumiset -2 291 828 -2 109 690 -2 109 690 -3 047 448 -937 758 33


Vyörytykset 4 057 415 -27 964 -27 964 -100,7

sisäiset erät 4 921 654 4 921 654

LASKENNALLISET ERÄT 4 057 415 4 893 690 4 893 690 20,6

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -828 265 -4 795 843 0 -4 795 843 -1 239 099 -6 034 942 49,6

RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Ruoka- ja siivouspalvelut toimivat tukipalveluina. Toiminta pohjautuu kaupungin yhteiseen strategiaan ja toiminnan linjauksiin. Ruokapalvelut tuottavat palveluita hyvinvointipalveluiden toimintayksiköihin sekä kotiin annettavien ateriapalveluiden piirissä oleville asiakkaille. Siivouspalvelut vastaavat kaupungin kiinteistöjen puhtaanapidosta, huomioiden tilojen käyttötarkoituksen vaatiman puhtaustason. Siivottavia tiloja on n. 42 000 neliötä 52 kohteessa. Ylläpito- ja perussiivouksen ohella laitoshuoltajat tekevät myös oheispalvelutehtäviä mm. kahvituksia, viherkasvien hoitoa, vaatehuoltoa, vuodeosastoilla ruoanjakoa ja muita avustavia tehtäviä.

132

Kuvaus vuoden toiminnasta

Keskuskeittiö Merta tuotti lounas-, päivällis- ja kotipalveluaterioita, jotka toimitettiin kuuma- ja kylmätoimituksina kaupungin palveluja jakelukeittiöille, sekä kotiin annettaviin palveluihin kuuluvina kotipalveluaterioina, Kalajoella ja Himangalla. Himangan palvelukeskuksen, Satumajakan päiväkodin, Raumankarin koulun ja Kalliokodin ruokakuljetukset hoidettiin kolme kertaa viikossa keskuskeittiöltä kylmäkuljetuksina. Kalajoen alueen hyvinvointipalveluiden yksiköiden ruokatoimitukset hoidettiin keskuskeittiöltä päivittäin pääosin kuumatoimituksena. Kotiin annettaviin palveluihin kuuluvat ateriapalvelut toimitettiin kolme kertaa viikossa kylmätoimituksina. Kaupungin toimipisteistä palvelukeittiöitä on ollut kahdeksan: Raumankarin, Merenojan ja Pohjankylän kouluissa, Satumajakan, Puolukan ja Mäntylän päiväkodeissa, Himangan palvelukeskuksessa ja Seniorikeskus Mäntyrinteellä. Niissä palveluiden tuottamisesta vastaa ruokapalveluvastaavat ja palvelutyöntekijät. Jakelukeittiöitä on kuusi: Etelänkylän, Mehtäkylän, Rahjan, Raution, Tyngän aluekoulun ja Vuorenkallion kouluilla, joissa ruoanjaosta huolehtii pääsääntöisesti ruoka- ja siivouspalvelun yhdistelmätyöntekijänä toimivat palvelutyöntekijät. Edellä mainittujen lisäksi, keskuskeittiöistä toimitetaan ruoka myös ryhmäperhepäivähoidon, kehitysvammahuollon sekä vanhusten asumispalveluyksiköihin. Ruoan jakaminen ja astiahuolto hoidetaan ao. toimipisteissä työskentelevän henkilöstön toimesta. Ruoka- ja siivouspalvelut järjestivät kesäkuussa yhteisen TYKY-päivän henkilöstölle. Suojavaatteina on käytetty pääasiassa vuokravaatteita. Joissakin pienemmissä kohteissa on ollut käytössä ruoka- ja puhdistuspalveluiden omaksi hankitut suojavaatteet. Merenojan koululla B osa jäi pois opetuskäytöstä ja tilalle tulivat elokuussa parakit, joissa on 10 opetustilaa. Siivouksessa on tehty määräaikaisia järjestelyjä. Sisäilmaongelmien vuoksi sekä Pohjankylän että Merenojan kouluilla on tehty mittavia puhdistustöitä pinnoille ja opetusmateriaaleille. Siivousmitoitus on tehty marraskuussa. Osaan kohteista mitoitus on tehty kartoitusten perusteella ja käytöstä poistuville kohteille teholuvuilla, m²/h.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Vuodelle 2017 budjetoidut määrärahat ovat olleet riittävät. Ennakoitua pienempinä ovat toteutuneet henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut. Ruoka- ja siivouspalveluiden toteutuma on talousarvion mukainen. Toimintakatteen toteutuma oli -3 908 694,98 € ja alitti talousarvion 399 490 € (toteutumaprosentti 90,7 %). Toimintatuotot toteutuivat talousarvio-odotusta paremmin, +34 278 euroa.

133






Tuotannonohjausjärjestelmän kehittäminen Tuotannonohjausjärjestelmän kehittämistyö on saatu valmiiksi. Järjestelmä otetaan käyttöön tammikuusta 2018 alkaen.

Mittari

Toimintakapasiteetti % edellinen arvo

20,00 tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

100,00

Henkilöstö Ruokapalvelupäällikkö, palveluohjaaja, ruokapalveluesimies, 9 kokkia, 4,85

ruokapalveluvastaavaa, ja 17,69 palvelutyöntekijää. Osa-aikaisten työntekijöiden työajat on laskettu yhteen ja ilmoitettu kokoaikaisina. Jakelukeittiöiden palvelutyöntekijöiden tehtävistä on ilmoitettu jakelukeittiön toimintoihin käytettävä työaika. Siivoustyönjohtaja, vakinaisia laitoshuoltajia kokoaikaisiksi laskettuna 27,68 ja määräaikaisia laitoshuoltajia kokoaikaiseksi laskettua 9,44. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Ruoka- ja siivouspalvelut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017



Sijaiset 18 18 10 6 6


Yhteensä 104 101 100 82 86

HTV 87,13 88,92 87,13 85,62 79,01

TEKNISET PALVELUT RUOKA- JA

SIIVOUSPALVELUT KÄYTTÖTALOUS Ed. tp TA

TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke-

ama

Muutos

ed tp %

Sivistyspalv. ateriasuoritteet 536 481 493 700 493 700 515765 22065 -3,9

Koulut, lounas 385 832 365 000 365 000 366329 1329 -5,1

Ap/ip, aamu- ja välipalat 16 937 16 000 16 000 19 592 3592 15,7

Perusturvan ateriasuoritteet

Ikäihmiset ja asumispalv.yksiköt 32 581 25 400 25 400 30619 5219 -6,0

Aamupala 64 631 59 500 59 500 63664 4164 -1,5

Lounas 36 500 27 800 27 800 35561 7761 -2,6

Päiväkahvi 375 784 375 460 375 460 357749 -17711 -4,8

Päivällinen

Iltapala 63 751 55 000 55 000 58023 3023 -9,0

Päivähoito 97 100 99 500 99 500 93635 -5865 -3,6

Aamupala 54 575 70 200 70 200 51649 -18551 -5,4

Lounas 83 545 76 800 76 800 82796 5996 -0,9

Välipala 51 063 44 800 44 800 47019 2219 -7,9

Ateriapalvelu

Lounas 25 750 29 160 29 160 24627 -4533 -4,4

Ruokasaliruokailut 12 087 0 12809 12809 6,0Ruokasaliruokailut sisältävät Mäntyrinteellä, palvelukeskuksessa ja Merrassa henkilökunnan ja kotonaan

asuvien, ruokasaliin ruokailemaan tulevien ruokailuja.

134

RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 84 022 58 400 58 400 90 385 31 985 7,6

Tuet ja avustukset 170 2 040 2 040 1100

Muut toimintatuotot 608 253 253 -58,4

TOIMINTATUOTOT 84 800 58 400 58 400 92 678 34 278 9,3

TOIMINTAKULUT





TOIMINTAKULUT -4 366 016 -4 366 585 -4 366 585 -4 001 373 365 213 -8,4

TOIMINTAKATE -4 281 216 -4 308 185 0 -4 308 185 -3 908 695 399 490 -8,7


Suunnitelman mukaiset poistot -49 995 -43 220 -43 220 -55 880 -12 660 11,8

Poistot ja arvonalentumiset -49 995 -43 220 -43 220 -55 880 -12 660 11,8


Vyörytykset 4 318 766 -22 496 -22 496 -100,5

sisäiset erät 4 025 588 4 025 588

LASKENNALLISET ERÄT 4 318 766 4 003 092 4 003 092 -7,3

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12 445 -4 351 405 0 -4 351 405 38 517 4 389 922 -409,5

135

KUNTATEKNIIKKA

Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Osa kunnallistekniikan kunnossapito- ja investointitöistä toteutettiin omana työnä ja osa hankittiin ostopalveluna. Kuntatekniikan hallinnon tehtävistä osa on hoidettu ostopalveluna.

Käyttötalous TA Toteuma Toteuma %

Toimintatuotot 1 271 100 1 245 553,39 98,0

Valmistus omaan käyttöön 124 470 179 741,07 144,4

Toimintakulut -2 831 109 -2 689 817,38 95,0

Toimintakate -1 435 539 -1 264 522,92 88,1

Liikenneväylät ja yleiset alueet

Katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tavoitteena on taata turvallinen liikkuminen. Lisäksi toimenpiteillä pyritään hidastamaan tai pysäyttää rakenteiden rappeutuminen ja siten ylläpitää sijoitetun omaisuuden arvo. Liikenneohjauslaitteiden ja kuivatusjärjestelmien kunnossapidosta sekä toiminnallisuudesta huolehtiminen on myös tärkeä osa turvallisuutta. Kuntatekniikan tavoitteena on hoitaa katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito mahdollisimman tehokkaasti. Kunnossapitotoimia ennakoimalla, päällysteiden reikiä paikkaamalla, reunapalteiden poistolla sekä laskuojien aukaisulla ja kunnon tarkkailulla etukäteen jatketaan rakenteiden elinikää merkittävästi. Hyvin hoidettu ja suunnitelmallisesti rakennettu katuverkosto on tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Liukkauden torjunta ja alueiden kuivatusjärjestelmien riittävän toiminnan varmistaminen ovat erityispainopistealueina. Lisäksi kunnossapidon laatuluokituksen ja saneerausohjelman tekeminen ovat keskeisiä painopistealueita.

Kuvaus vuoden toiminnasta Toiminnallisena tavoitteena oli pitää liikenneväylät ja niihin liittyvät rakenteet liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa niin, ettei tapahtuisi kunnossapitopuutteiden takia onnettomuuksia, kuten liukastumisia tai muita henkilövahinkoja. Henkilövahinkoja eikä vakavia liukastumisia ole tullut tietoon. Osa kunnossapidosta tehtiin omana työnä ja osa ostopalveluna. Palveluiden ostot sisältävät talviaurauksen sekä kesäkunnossapidon. Talviaurauskausi oli vähä luminen mutta hiekoitukseen on käytetty paljon voimavaroja. Urakoitsijat olivat samat kuin aikaisemmin.

Viher- ja ulkoilualueet Tavoitteena on pitää rakennetut viher- ja ulkoilualueet käyttökunnossa. Latualueista Kalajoen liikuntapuiston ja Himangan liikuntapuiston latuverkostoja on hoidettu myös viikonloppuisin. Himangalla kaupungin omistamalla latukoneella latujen tekeminen on ostettu urheiluseuralta. Hiihtäjille on pystytty tarjoamaan latuverkosto, joka on lumiolosuhteiden salliessa hyvässä käyttökunnossa. Tekolumen avulla hiihtokautta on pystytty jatkamaan. Kovat säävaihtelut ovat asettaneet haasteita kunnossapitäjille. Sekä latujen, että jääalueiden kunnostustietoa on voinut seurata netin mski/kalajoki palvelun avulla.

136

Luistelualueiden osalta ulkoalueiden kunnossapito toimii arkisin. Himangan Raumankarin koululla, Raution koululla ja jäähallin ulkokaukalon kunnossapitoa on tehty myös viikonloppuisin. Yksityiset yrittäjät ovat hoitaneet osan lumitöistä jääalueilla. Sunnuntaisin on jäähallissa pysyvä yleisöluisteluvuoro, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Kalajoen koulujen lomaviikoilla on myös yleisöluistelu- ja mailaluisteluvuoroja, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Jäähallin varatut harjoitusvuorot ovat tehokkaassa käytössä arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Internetistä kuntalaiset voivat seurata varauslistaa. Veneilykaudella Kalajoen kaupunki vuokraa vuosittain noin 600 venepaikkaa. Venesatamien rakenteiden ja väylien kunnossapito vaatii sesonkiaikoina lähinnä vakinaisen henkilökunnan työpanosta. Osassa satamia kaupungilla ei ole tarjota venepaikkoja kaikille halukkaille. Viheryksikön kesätöihin puistojen ja leikkikenttien lisäksi kuuluu lukuisten kunnan kiinteistöjen piha-alueiden hoitotöitä. Kukka- ja pensasryhmien hoitotyöt vaativat suoritustason henkilöstöä. Rakennetut kohteet on pystyttävä hoitamaan, muutoin alueiden virkistystarkoitus jää saavuttamatta. Kesäaikana puistotöihin palkataan vakituisten työntekijöiden lisäksi koululaisia ja puutarha-alan opiskelijoita. Työllisyysvaroin palkatut henkilöt muodostavat osan sesonkiluonteisessa työssä. Puistotöissä kaupunki on voinut tarjota usealle opiskelijalle ja työttömälle mielekästä kesätyötä.

Viemärilaitos Uusia jätevesiviemärisopimuksia tehtiin vuonna 2017 yht. 57 kpl, josta asunrakennuksia 16 kpl, loma-asuntoja 20 kpl, teollisuus – ja liikerakennuksia 9 kpl ja muita sopimuksia 12 kpl. Kaupungin valtuusto kokouksessaan 18.12.2017 teki päätöksen viemärilaitoksen eriyttämisestä omaksi taseyksiköksi vuoden 2018 alusta alkaen. Kesällä viemäriverkoston vuotovesimäärien pienentämiseksi tehtiin paljon töitä. Kartoituksella ja korjaamalla saatiin paljon korjattua vuotavaa viemäriverkostoa, mutta suurempien vuotavien viemäreiden korjaaminen tai vuotovedestä laskuttaminen vaatii vesihuoltolaitoksen yleisten sopimusehtojen muutoksen. Korjauksilla saatiin vuoden 2017 aikana aikaan 7,15 % muutos vuotovesiin. Vesikolmio laskuttaa vuotovesistä vuoden 2018 alusta 100 %. Vuoden 2017 jäteveden ja vuotoveden käsittelymaksun hinta 0,90 €/m3. Viemärilaitoksen on pyrittävä toimimaan niin, että mahdolliset toimintahäiriöt eivät saa vaikuttaa asiakkaan elämään eivätkä puhdistetun veden laatuun. Vesikolmio Oy omistaa Kalajoen, Raution ja Himangan jätevedenpuhdistamot ja vastaa jäteveden käsittelystä sekä puhdistamoiden toiminnasta. Vesikolmio Oy vastaa myös puhtaan veden hankinnasta. Veden jakelusta kuluttajille vastaa Osuuskunta Valkeavesi.

137

Vesihuoltolain mukaan jäteveden käyttömaksun on oltava sama vesihuoltolaitoksen alueella, liittymismaksut ja perusmaksut voivat vaihdella alueittain.




Luodaan keskustasta ja taajamista entistä elinvoimaisempia kohtaamispaikkoja


Yleisen siisteyden ylläpitäminen Vuoden 2017 aikana JIRAan kirjattuja huoltopalautteita oli 36 kpl kuntatekniikan osalta ja huoltopalaute sähköpostiin saapui 16 kpl palautteita. Yhteensä vuoden 2017 aikana saapui 52 palautetta.

Mittari

Huoltopalautteiden määrä kuukaudessa (ka.) edellinen arvo

tavoite arvo

5,00 toteuma arvo

4,34





Laadukas ja tehokas alueiden ylläpito Tavoite saavutettiin noin 85 %:sti. Liukastumisia tapahtui muutamia. Jatkossa tulee kiinnittää parempaa huomiota ennaltaehkäisevään toimintaan kuten hiekoitus ja ennen kaikkea sen oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Korvausvaateita liukastumisista ei tullut.

Mittari

Liukastumisten tai muiden henkilövahinkojen määrä vuodessa (kpl)

edellinen arvo

tavoite arvo

0,00 toteuma arvo

3,00

Henkilöstö Yhdyskuntatekniikan insinööri, kuntatekniikan työnjohtaja ja 3 kuntatekniikan

työntekijää. Kaupungin puutarhuri, kenttämestari, 5 ulkoalueiden hoitajaa ja puutarhuri. Henkilömäärä ja henkilötyövuodet

Kuntatekniikka TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017



Sijaiset 1 1 1

Työllistetyt 1

Yhteensä 17 16 15 17 13

HTV 21,81 20,72 19,63 20,06 18,16

138

TEKNISET PALVELUT

KUNTATEKNIIKKA


TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke-

ama

Muutos

ed tp %

Jäähallin käyttötunnit 2 495 2 400 2 400 2 561 161 2,6

Jäähallin €/käyttötunti 90 100 100 92 -8 2,7

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0 0

kunnossapid. kaavatiet/km 121 125 125 128 3 5,8

kunnossapid. kev.liik.väylä/km 35 38 38 36 -2 2,9

avustettavat yksityistiet/km 171 170 170 171 1 0,0

katuvalot kpl 3 020 2 995 2 995 3 060 65 1,3

viemäriin liitetyt kiinteistöt 3 666 3 730 3 730 3 678 -52 0,3

puhdistettu jätevettä m³ 682 786 570 000 570 000 671 763 101 763 -1,6

vuotovesiä 244 500 120 000 120 000 227 015 107 015 -7,2

Toiminnan kysyntä- / laajuustiedot 0

JV-pumppaamot kpl 163 165 165 170 5 4,3

viemäriverkostoa km 220 216 216 226 10 2,70 0

Vuokratut venepaikat 626 650 650 637 -13 1,8

Puistot ja leikkikentät 45 45 45 45 0 0,0

Urheilukentät kpl 3 3 3 3 0 0,0

Kaukalot 15 15 15 15 0 0,0

Valaistut ladut km 40 40 40 40 0 0

Hoidettava latuverkosto km 138 130 130 138 8 0,0

139

KUNTATEKNIIKKA Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 098 676 1 227 700 1 227 700 1 157 672 -70 028 5,4

Maksutuotot 5 520 6 400 6 400 4 530 -1 870 -17,9


TOIMINTATUOTOT 1 167 603 1 271 100 1 271 100 1 245 553 -25 547 6,7

Valmistus omaan käyttöön 180 778 124 470 124 470 179 741 55 271 -0,6

TOIMINTAKULUT




Avustukset -185 833 -196 050 -196 050 -191 350 4 700 3

Muut toimintakulut -32 713 -30 640 -30 640 -33 369 -2 729 2

TOIMINTAKULUT -2 650 112 -2 831 109 -2 831 109 -2 689 817 141 291 1,5

TOIMINTAKATE -1 301 731 -1 435 539 0 -1 435 539 -1 264 523 171 016 -2,9


Suunnitelman mukaiset poistot-2 319 086 -2 648 310 -2 648 310 -2 032 286 616 024 -12,4

Kertaluonteiset poistot -2 361 814 814 -134,5

Poistot ja arvonalentumiset -2 321 448 -2 648 310 -2 648 310 -2 031 472 616 838 -12,5


Vyörytykset 452 730 751 631 751 631 66

Sisäiset erät -236 117 -236 117


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 170 448 -4 083 849 0 -4 083 849 -2 780 481 1 303 368 -12,3 YMPÄRISTÖNOHJAUS Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa ja asioita kirjattiin 35 pykälää.

Kuvaus määrärahojen riittävyydestä Ympäristölautakunnan toimintakate oli 271 210,63 euroa positiivinen, toimintakate ylittyi 292 923 euroa. Toimintatuotot ylittyivät 271 185 eurolla, joka johtui tuulivoimaloille myönnettyjen rakennuslupien määrän lisääntymisestä. Toimintakulujen alitus johtui rakennusvalvonnan resurssien vajavaisuudesta. Toista rakennustarkastajaa ei saatu rekrytoitua loppuvuoden aikana, joten palkkamenoissa tuli säästöä.

Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan tehtävät perustuvat pääosin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaiseen rakentamisen valvontaan kuten mm:

rakennuslupien käsittely

lausunnot ja kannanotot maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin rakennuskaava-asioihin, poikkeuslupa- ja suunnittelutarve hakemuksiin

140

asuinrakennusten korjauksiin myönnettävien avustusten käsittely, rakennustyön valvonta ja neuvonta

asuntorahaston ja maatalousministeriön kautta rahoitettujen kohteiden rakentamiseen liittyvä rakentamisen neuvonta ja valvonta

Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lain keskeisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatuun ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. Laki on lisännyt rakennuslupakäsittelyssä rakennusvalvonnan tehtäviä mm. naapurien kuulemisen, rakennuspaikalla suoritettavien katselmusten, aloituskokousten, energiatodistusten, jätevesijärjestelmien ja lämpökaivojen luvittamisen sekä osin lisääntyvän rakentamisen valvonnan kautta.

Kuvaus vuoden toiminnasta Kulunut vuosi oli rakennuslupien määrän kannalta normaalivuotta vaisumpi. Uusille omakotiasunnoille myönnettiin 17 rakennuslupaa, rivitaloille 1 ja yksi kerrostalon rakennuslupa. Vapaa-ajan asuntojen ja matkailua palvelevien rakennusten rakennuslupia myönnettiin 29 kpl, joilla rakennetaan yhteensä 102 huoneistoa. Vuonna 2017 myönnettiin rakennus-, toimenpide-, purku- ja ilmoituslupia yhteensä 267 kpl. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli yhteensä 43.996 m2, josta uusille rakennuksille 40.092 m2. Luvitettujen rakennusten rakennuskustannukset olivat n. 35 - 40 miljoonaa euroa.

Ympäristönvalvonta

Ympäristönsuojelulain tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen lisäksi muun muassa edistää kestävää kehitystä ja turvallisen elinympäristön säilymistä. Toimintojen luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (YSL 527/2014) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (YSA 713/2014). Kaikki maa-ainesten ottoalueet ja voimassa olevien maa-aineslupien lupaehtojen noudattaminen tarkastettiin. Valvontasuunnitelman mukaisia ympäristöluvallisia toimintoja oli valvontaohjelmassa 61 kpl. Näistä tarkastus tehtiin 42 ympäristöluvalliselle toiminnolle. Päättyneitä ympäristöluvallisia toimintoja, joiden luvat tulee kumota, löytyi yhteensä 10 kpl. Päättyneille toiminnoille ei tehty tarkastuksia. Kalajoen kaupungin ympäristöviranomaisen valvontaan kuuluvia ympäristöluvallisia ja rekisteröityjä kohteita on yhteensä 164 kpl. Ympäristöluvallisia eläinsuojia on 62, turkistarhoja 56 ja muita toimintoja 46. Ympäristöluvallisten toimintojen lisäksi valvottaviin kohteisiin kuuluvat kaikki vaarallisia jätteitä tuottavat toiminnot. Lisäksi ympäristöviranomaisen valvontaan kuuluu 46 maa-ainestenottopaikkaa, joista voimassa olevia lupia on 42 kpl. Lopputarkastamattomia kohteita, joista lupa on vanhentunut, on 4 kpl.

141

Kuvaus vuoden toiminnasta

Ympäristölupapäätöksiä tehtiin 12 kpl. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7 kk (min 2 kk – max 17 kk) laskettuna lupahakemuksen vireille tulosta. Maa-aineslupia myönnettiin 9 kpl, joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kk. Lisäksi tehtiin 7 kpl väliaikaiseen meluun liittyvää päätöstä ja 3 kpl maa-aineslupien siirtopäätöksiä. Lausuntoja annettiin 29 kpl. Maa-ainestenottopaikoille suoritettiin 40 kpl tarkastusta ja yksi lopputarkastus. Lisäksi tarkastettiin vireillä olevien hakemusten osalta maa-ainestenottopaikat. Ympäristöluvallisille toiminnoille tehtiin määräaikaistarkastuksia 42 kpl. Lupaharkintaan ja ilmoituksiin perustuvia tarkastuskäyntejä tehtiin 26 kpl. Lisäksi osallistuttiin eri viranomaisten yhteisiin tarkastuksiin. Toimintatuottojen lisääntyminen saavutettiin lisäresurssilla, joka mahdollisti mm. maksullisen valvonnan toteuttamisen. Toimintakulut vastasivat talousarviota.




Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan eteläosan ja Keski-Pohjanmaan houkuttelevin asuinpaikka ja työskentely-ympäristö


Ympäristökatselmusten suorittaminen koko kunnan alueella

On suoritettu kesäkuussa.

Mittari

Koko kunnan alueen katselmusten määrä (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

1,00 toteuma arvo

1,00





Antaa ratkaisu lupahakemuksesta julki keskimäärin 3 kk kuluttua hakemuksen jättämisestä

Tavoitteeseen ei päästä näillä resursseilla.

Mittari

Ratkaisuun käytetyn ajan keskiarvo (kuukausien määrä)

edellinen arvo

tavoite arvo

3,00 toteuma arvo

7,00


Osallistua omalta toimialalta kaavoitukseen viranomaisneuvottelujen muodossa

On osallistuttu kutsuttuihin viranomaisneuvotteluihin, joko paikan päällä tai videoneuvottelujen välityksellä.

Mittari

Osallistumismäärä (kerrat) edellinen arvo

tavoite arvo

toteuma arvo

3,00


Suorittaa valvontaohjelman mukaiset tarkastukset lupamääräysten valvomiseksi tai lupavelvollisuuden arvioimiseksi

42 kpl tarkastuksia tehty. Valvontaohjelman mukaan suunniteltu 61 kpl tarkastuksia.

Mittari

Tarkastusten määrä (kpl) edellinen arvo

tavoite arvo

61,00 toteuma arvo

42,00


Suorittaa yksi valvontakäynti jokaiselle maa-ainesottopaikalle

Maa-ainestarkastukset on suoritettu jokaiselle maa-aineksenottopaikalle 2017.

Mittari

142

Valvontakäyntien keskiarvo määrä (kpl) per maa-ainesottopaikka

edellinen arvo

tavoite arvo

1,00 toteuma arvo

1,00


Sähköisen arkiston ja lupapalvelun käyttöönotto

On otettu käyttöön 1.1.2017. Kokemukset ovat hyviä.

Mittari

Sähköisen asioinnin osuus edellinen arvo

tavoite arvo

100,00 toteuma arvo

100,00

Henkilöstö Rakennustarkastaja 2, toimistosihteeri

1,6 ympäristötarkastajaa, toimistosihteeri 30 %


Ympäristönohjaus TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017


Määräaikaiset 1

Sijaiset

Työllistetyt

Yhteensä 4 4 5 5 5

HTV 4,41 4,35 4,63 4,42 4,1

TEKNISET PALVELUT

YMPÄRISTÖOHJAUS


TA-

muutok-

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikke-

ama

Muutos

ed tp %

Palvelualueen tavoitteet

Rakennusvalvonta

Rakentamisen luvat kpl 311 360 360 267 -93 -14,1

Rakennusluvat 168 230 230 161 -69 -4,2

Toimenpideluvat 68 70 70 59 -11 -13,2

Ilmoitusluvat 59 50 50 21 -29 -64,4

Purku- ym luvat 16 10 10 26 16 62,5

Katselmukset ja

aloituskokoukset kpl 803 760 760 770 10 -4,1

Lausunnot kpl 7 10 10 5 -5 -28,6

Korjausavustuspäätökset kpl 20 25 25 -25 -100,0

Ympäristönsuojelu 0 0

Lupapäätökset kpl 23 29 29 12 -17 -47,8

Tarkastukset kpl 68 70 70 82 12 20,6

Lausunnot kpl 9 20 20 29 9 222,2

Ilmoitukset 21 30 30 26 -4 23,8

Maa-ainesluvat kpl 4 5 5 9 4 125,0

143

YMPARISTÖNOHJAUS Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 046 1 000 1 000 654 -346 -68

Maksutuotot 186 626 273 270 273 270 544 800 271 530 191,9

Muut toimintatuotot 328 -100

TOIMINTATUOTOT 189 000 274 270 274 270 545 455 271 185 188,6

TOIMINTAKULUT





TOIMINTAKULUT -285 334 -295 983 -295 983 -274 244 21 738 -3,9

TOIMINTAKATE -96 334 -21 713 0 -21 713 271 211 292 923 -381,5


Vyörytykset -20 107 -3 126 -3 126 -84,5



TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -116 441 -21 713 0 -21 713 241 072 219 359 -307,0

TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ Ed. tp TA

TA-

muutok

set

TA-

muutosten

jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma

Muutos

% ed tp.

TALOUS

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 486 473 1 595 430 1 595 430 1 596 773 1 343 7,4

Maksutuotot 241 636 374 870 374 870 620 218 245 348 156,7


Muut toimintatuotot 2 362 921 2 071 800 2 071 800 2 149 027 77 227 -9,1

TOIMINTATUOTOT 4 091 420 4 042 100 4 042 100 4 375 325 333 225 6,9

Valmistus omaan käyttöön 261 137 187 470 187 470 287 065 99 595 9,9

TOIMINTAKULUT




Avustukset -185 833 -196 050 -196 050 -191 350 4 700 3


TOIMINTAKULUT -13 875 402 -14 008 890 -14 008 890 -13 894 595 114 296 0,1

TOIMINTAKATE -9 522 846 -9 779 320 0 -9 779 320 -9 232 204 547 116 -3,1


Suunnitelman mukaiset poistot -4 475 497 -4 807 790 -4 807 790 -4 143 858 663 932 -7,4

Kertaluonteiset poistot -194 341 -999 714 -999 714 414,4

Poistot ja arvonalentumiset -4 669 837 -4 807 790 -4 807 790 -5 143 572 -335 782 10,1


Vyörytykset 8 694 252 677 159 677 159 -92,2

Sisäiset erät 8 647 112 8 647 112

LASKENNALLISET ERÄT 8 694 252 9 324 271 677 159 7,2

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -5 498 431 -14 587 110 0 -14 587 110 -5 051 505 9 535 605 -8,1

144

1.2.2. Tuloslaskelman toteutuminen

TA TA- TA-muutos- Toteutuma Poikkea- Tot %

muutokset tenjälkeen 31.12. ma ed. tp

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 11 629 101 11 629 101 11 771 592 142 491 101,2 %

Maksutuotot 5 927 794 5 927 794 6 122 780 195 007 103,3 %

Tuet ja avustukset 1 315 986 1 315 986 1 012 947 -303 039 77,0 %

Muut toimintatuotot 2 453 270 2 453 270 2 609 130 155 860 106,4 %

TOIMINTATUOTOT 21 326 151 21 326 151 21 516 450 190 319 100,9 %

Valmistus omaan käyttöön 187 470 187 470 287 666 100 196 153,4 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -43 840 173 -43 840 173 -41 651 382 2 188 791 95,0 %

Palvelujen ostot -29 260 461 -2 500 000 -31 760 461 -33 626 397 -1 865 936 114,9 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 203 190 -6 203 190 -5 922 879 280 311 95,5 %

Avustukset -3 245 110 -3 245 110 -3 496 079 -250 969 107,7 %

Muut toimintakulut -1 929 188 -1 929 188 -1 887 949 41 239 97,9 %

TOIMINTAKULUT -84 478 134 -2 500 000 -86 978 134 -86 584 685 393 449 102,5 %

TOIMINTAKATE -62 964 513 -2 500 000 -65 464 513 -64 780 570 683 943 102,9 %

Verotulot 38 649 000 -47 000 38 602 000 38 755 622 153 622 100,3 %

Valtionosuudet 30 193 690 76 123 30 269 813 30 188 656 -81 157 100,0 %

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 126 000 -70 000 56 000 72 026 16 026 128,6 %

Muut rahoitustuotot 617 000 -110 000 507 000 745 421 238 421 147,0 %

Korkokulut -700 000 300 000 -400 000 -158 304 241 696 39,6 %

Muut rahoituskulut -120 000 -120 000 -46 487 73 513 38,7 %

Rahoitustuotot ja -kulut -77 000 120 000 43 000 612 655 569 655 1424,8 %

VUOSIKATE 5 801 177 -2 350 877 3 450 300 4 776 363 1 326 063 138,4 %


Suunnitelman mukaiset poistot -4 970 000 -4 970 000 -5 241 439 -271 439 105,5 %

Arvonalentumiset -261 880 -261 880

Poistot ja arvonalentumiset -4 970 000 -4 970 000 -5 503 319 -533 319 110,7 %

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 905 671 905 671

Satunnaiset erät 905 671 905 671

TILIKAUDEN TULOS 831 177 -2 350 877 -1 519 700 178 715 1 698 415 111,8 %

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 53 920 53 920 53 925 5 100,0 %

Varausten ja rahastojen muutokset 53 920 53 920 53 925 5 100,0 %

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 885 097 -2 350 877 -1 465 780 232 641 1 698 421 115,9 %

145

Verotulojen erittely

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma Poikkema

Verotulot

Kaupungin tulovero 32 560 000 -130 000 32 430 000 32 482 050 52 050

Kiinteistövero 3 539 000 3 539 000 3 557 248 18 248

Yhteisövero 2 550 000 83 000 2 633 000 2 716 324 83 324

Yhteensä 38 649 000 -47 000 38 602 000 38 755 622 153 622

Veroprosentit ja kunnallisveroa vastaava tulo

Tulovero

%

Yleinen k-

vero %

Asuinrak:n

k-vero %

Muiden

asuinrak:n

k-vero %

Voimalai-

tosten k-

vero %

Kunnallisveroa

vastaava tulo

1.000 € % muutos

Verovuosi 2009 18,85 0,60 0,30 0,80 139 457

Verovuosi 2010 19,00 0,75 0,35 0,90 145 212 4,1

Verovuosi 2011 19,00 0,75 0,35 0,90 153 355 5,6

Verovuosi 2012 19,50 0,75 0,35 0,90 156 489 2,0

Verovuosi 2013 19,50 0,75 0,35 0,90 162 485 3,8

Verovuosi 2014 19,50 0,75 0,35 0,90 164 575 1,3

Verovuosi 2015 20,00 0,90 0,40 1,00 165 535 0,6

Verovuosi 2016 20,00 0,90 0,40 1,00 1,40 164 113 -0,9

Verovuosi 2017 20,00 1,00 0,45 1,10 2,40 163 063 -0,6 Valtionosuuksien erittely

Alkuperäinen

talousarvio

Talousarvio-

muutokset

Talousarvio

muutosten

jälkeen Toteutuma Poikkema

Kunnan peruspalvelujen

valtionosuus, ml tasaukset 30 940 286 76 123 31 016 409 30 978 960 -37 449

Opetus- ja kulttuuritoimen

muut valtionosuudet -746 596 -746 596 -790 304 -43 708

Valtionosuudet yht. 30 193 690 30 269 813 30 188 656 -81 157

146

1.2.3. Investointiosan toteutuminen

Maa-alueita myytiin 1,4 milj. eurolla, josta suurimpana Merta-kiinteistön myynti. Maa-alueita hankittiin 1,1 milj. eurolla. Osakkeissa ja osuuksissa hankittiin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakkeita, KOY Kalajoen Merta osakkeita sekä päivitettiin Metsäliitto-osuuskunnan omistus vastaamaan metsähehtaareita. Osakkeissa ja osuuksissa näkyvät osakkeiden myynti Ekokem 0,06 M€, KOY Kalajoen Linja-autoaseman purkaminen 0,18 M€, Siika-Pyhäjokialueen liiton purkaminen 0,14 M€ ja Satama Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman tuloutus omistajalle 0,15 M€.

Irtaimistomäärärahaa hallintopalveluissa käytettiin Pro Economica – taloushallintojärjestelmän päivittämiseen Premium-versioon ja M-files dokumentinhallintajärjestelmän hankintaan. Hyvinvointipalvelut hankkivat kaappisänkyjä varhaiskasvatuspalveluihin, Pegasos-potilastietojärjestelmää päivitettiin sekä Kalajoki Urheiluakatemian testilaitteistoa. Tekniset palvelut hankkivat pakettiauton.

Talonrakentaminen

Rakentamisen puolella toiminta on ollut kiivasta. Vuodelle 2017 varatuista investointimäärärahoista käytettiin 52,1 %. Alhainen toteutumisprosentti selittyy investointien jaksottumisella vuosien 2017 ja 2018 välille ja merkittäviltä osin usea hanke jatkuu vuonna 2018. Lisäksi Pikkumansikan kalastajienhallin investoinnin aloitus siirtyi vuodelle 2018. Merkittävimmät vuoden 2017 aikana valmistuneet peruskorjaukset ja uusinvestoinnit ovat: - Pohjankylän koulun liikuntasalin lattian saneeraus - Mäntylän keittiön ilmastointi - Jäähallin pukutilojen laajennus, 2. vaihe - Mäntyrinteen hoitotilojen muutos toimistotiloiksi - Tabascon hallin sadevesikourujen ja –syöksyjen uusiminen ja hallin lattian pinnoitus - Santaholman teollisuushallin kohdepoistojärjestelmän hankinta ja toimiston

muutostyöt - Aaltosalin äänentoiston parantaminen - Merenojan yhtenäiskoulun rakennushankkeen valmistelu - Keskeneräisenä vuodelle 2018 jatkuvat: - SaniFanin yritystilojen saneeraus ja kylpylän puku- ja pesutilojen saneeraus - uuden paloaseman suunnittelu ja rakentaminen - keskustan kauppakeskuksen yhteyteen tulevien kirjasto- ja kulttuuritilojen

suunnittelu ja rakentaminen - Ventelän talon perusparantamisen 2. vaihe - Kaupungintalon tilamuutokset

147

Julkisen käyttöomaisuus

Investointimenot TA + muutos € Toteuma € Toteuma %

Julkinen käyttöomaisuus -6 133 820 -4 994 292 81 %

Yhteishankkeet -2 963 820 -1 873 001 63 %

Kuntatekniikka -3 170 000 -3 121 291 98 %

Urheilu- ja liikuntapaikat -150 000 -143 222 95 %

Liikelaitokset -375 000 -134 533 36 %

Yhteensä -6 658 820 -5 272 047 79 %

Investointitulot 1976787 652 126 33 %

Investoinnit netto -4 682 033 -4 619 921 99 %

Liikenneväyliä ja muuta julkista käyttöomaisuutta rakennettiin vuoden 2017 aikana seuraavasti:

- Kesärannan asemakaava-alue - Ymmyrkäisentien jatke - Kaskelantanhuan saneeraus - Haapanatien jatke - Hiekkakuja - Oivantien saneeraus - Siipolantanhua Hilmantorin rakentaminen, jatkuu vuodelle 2018 - Katuvalojen peruskorjaustyö on jatkunut, vaihdettu elohopealamppuja Led tai NAT

lamppuihin - Kosteikkoalueen kunnostaminen - Markkinatie 14 hulevesilinja - Yliuntisentie - Santaholman risteysalue - Kannuskyläntien siltarummun korjaus - Meluvalli - Merenojan liikuntakeskus, liikennejärjestelyt - Merenojan laskuojan kunnostus Yhteishankkeina toteutettiin: - Vt8 risteysjärjestelyt Hiekkasärkillä - Lestijoen tulvasuojelu - Tomujoentien korottaminen, suunnittelu - Siipojoki- Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus - klv Rahja-Hiekkasärkät

Alla on erittelyt investointiosan määrärahojen ja tuloarvioiden toteumasta.

148

INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU YHTEENVETO

Euro TA 2017

Muutos

2017

TA+Muutos

yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

KIINTEÄ OMAISUUS

MENOT 750 000 530 740 1 280 740 1 121 308 87,6 159 431

TULOT 550 000 0 550 000 1 411 242 256,6 -861 242

NETTOMENOT 200 000 530 740 730 740 -289 934 1 020 673

OSAKKEET JA OSUUDET

MENOT 100 000 0 100 000 40 531 40,5 59 469

TULOT 100 000 0 100 000 544 681 544,7 -444 681

NETTOMENOT 0 0 0 -504 151 504 151

TALONRAKENNUS

MENOT 6 128 052 83 000 6 211 052 3 237 267 52,1 2 973 785

TULOT 649 242 0 649 242 244 789 37,7 404 453

NETTOMENOT 5 478 810 83 000 5 561 810 2 992 478 53,8 2 569 332

JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS

MENOT 6 213 820 0 6 213 820 4 994 290 80,4 1 219 530

TULOT 1 961 787 0 1 961 787 637 325 32,5 1 324 462

NETTOMENOT 4 252 033 0 4 252 033 4 356 965 102,5 -104 932

VIHER- JA ULKOILUALUEET

MENOT 150 000 0 150 000 143 222 95,5 6 778

TULOT 15 000 0 15 000 14 800 98,7 200

NETTOMENOT 135 000 0 135 000 128 422 95,1 6 578

LIIKELAITOKSET

MENOT 375 000 0 375 000 134 534 35,9 240 466

TULOT 0 0 0 0 0

NETTOMENOT 375 000 0 375 000 134 534 35,9 240 466

IRTAIMISTO

MENOT 200 000 0 200 000 170 629 85,3 29 371

TULOT 0 0 0 27 670 -27 670

NETTOMENOT 200 000 0 200 000 142 960 71,5 57 040

YHTEENVETO

MENOT 13 916 872 613 740 14 530 612 9 841 781 67,7 4 688 831

TULOT 3 276 029 0 3 276 029 2 880 507 87,9 395 522

NETTOMENOT 10 640 843 613 740 11 254 583 6 961 274 61,9 4 293 309

149

INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

TOIMIELIN KAUPUNGINHALLITUS

Euro

TA 2017

Muutos

2017

TA+Muutos

yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

MAAN MYYNTI JA OSTO

MENOT 750 000 530 740 1 280 740 1 121 308 87,6 159 431

TULOT 550 000 550 000 1 411 242 256,6 -861 242

NETTO 200 000 530 740 730 740 -289 934 -39,7 1 020 673

OSAKKEET JA OSUUDET (KAUPUNGINHALLITUS)

MENOT 100 000 100 000 40 531 40,5 59 469

TULOT 100 000 100 000 544 681 544,7 -444 681

NETTO 0 0 0 -504 151 -504,2 504 151

YHTEENSÄ

MENOT 850 000 530 740 1 380 740 1 161 839 -417 663 582

TULOT 650 000 0 650 000 1 955 923 257 -861 242

NETTO 200 000 530 740 730 740 -794 084 -673,2 1 524 824 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

TOIMIELIN KAUPUNGINHALLITUS

TA 2017

Muutos

2017

TA+Muuto

s yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

HALLINTOPALVELUT

MENOT 75 000 75 000 39 755 53,0 35 245

TULOT

NETTO 75 000 0 75 000 39 755 53,0 35 245

HYVINVOINTIPALVELUT

MENOT 100 000 100 000 104 116 104,1 -4 116

TULOT 27 670

NETTOMENOT 100 000 0 100 000 76 447 76,4 -4 116

TEKNISET PALVELUT

MENOT 25 000 25 000 26 758 107,0 -1 758

TULOT 0 0

NETTOMENOT 25 000 0 25 000 26 758 107,0 -1 758

YHTEENSÄ

MENOT 200 000 0 200 000 170 629 85,3 29 371

TULOT 0 0 0 27 670 0,0 -27 670

NETTO 200 000 0 200 000 142 960 71,5 57 040

150


Toimielin: Tekninen lautakunta

Päävastuualue: Tekniset palvelut

TALONRAKENNUS Euro

HANKE KUST.ARV.

Ed.

vuosien

käyttö TA 2017

Muutos

2017

TA+Muu-

tos yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

OPETUKSEN JA KASVATUKSEN

RAKENNUKSET

Merenojan Yhtenäiskoulu,

lukion laajennus ja palloiluhalli 12 000 000 200 000 200 000 -218 019 -109,0 418 019 1a)

Pohjankylän koulun liikuntasalin

perusparannus 200 000 0 200 000 200 000 268 494 134,2 -68 494 2)

Kirjasto- ja kulttuuritilat 3 000 000 1 500 000 1 500 000 795 013 53,0 704 987 3)

Yhteensä 15 200 000 0 1 900 000 0 1 900 000 845 488 44,5 1 054 512

Jäähalli

Pesu- ja pukutilojen laajennus ja

saneeraus, jatkuu vuodelta 2016 460 000 292 370 250 000 250 000 243 195 97,3 6 805 4)

Yhteensä 460 000 292 370 250 000 0 250 000 243 195 97,3 6 805

Muut liike- ja teollisuusraken. 900 000 150 000 150 000 140 338 93,6 9 662 5)

Paloaseman rakentaminen 3 600 000 1 800 000 1 800 000 822 494 45,7 977 506 6)Yhteensä 4 500 000 0 1 950 000 0 1 950 000 962 831 49,4 987 169

UIMAHALLI/KYLPYLÄ 0

Kuntosalin perusparannus 300 000 300 000 300 000 0,0 300 000 7)

Uimahallikylpylän pesu-, puku-,

löylytilat ja tekniset

perusparannukset 900 000 700 000 700 000 662 353 94,6 37 647 8)

Yhteensä 1 200 000 0 1 000 000 0 1 000 000 662 353 66,2 337 647

0

MUUT RAKENNUKSET

Pikku-Mansikan kalastajien halli 278 052 278 052 278 052 0 0,0 278 052 9)

Ventelän talon A kunnostus 276 000 191 952 100 000 83 000 183 000 140 474 76,8 42 526 10)

Kaupungintalon tilaratkaisun

suunnittelu ja toteutus, vaihe 1. 700 000 450 000 450 000 204 377 45,4 245 623 11)

Jakelukeittiöiden muutostyöt 0 0 0 0

Himangan kiinteistöjen

rakennusautomaatio 0 0 6 520 -6 520

Yhteensä 1 254 052 191 952 828 052 83 000 911 052 351 371 38,6 559 681

ERITTELEMÄTÖN LTK

MÄÄRÄRAHA 1 600 000 200 000 200 000 172 028 0,9 27 972 12)

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 24 214 052 484 322 6 128 052 83 000 6 211 052 3 237 267 0,5 2 973 785

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 1 768 242 649 242 649 242 244 789 0,4 404 453

NETTOMENOT 22 445 810 484 322 5 478 810 83 000 5 561 810 2 992 478 53,8 % 2 569 332

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN

RAKENNUKSET

LIIKE- JA TEOLLISUUSRAKENNUKSET

151




TALONRAKENNUS Euro 1a) KV 27.6.2016, KH 28.11.2016 ja KV 9.5.2017 mukaisesti yhtenäiskoulun rakentaminen, lukion laajennus sekä palloiluhallin rakentaminen. Liikuntatilan rakentamiseen haettu valtionavustusta 750 000 euroa. Suunnittelu vuonna 2017.

2) Pohjankylän liikuntasalin perusparannus.

3) Uuden kirjaston ja kulttuuritilojen rakentaminen. Saatu valtionavustusta rakentamiseen ja kalustamiseen.

4) Jäähallin pesu- ja pukutilojen perusparannus, jatkuu vuodelta 2016. Avustusta saatu 80 000 euroa, josta loppuosa kirjattu vuonna 2017.

5) Kaupunginhallituksen päätöksillä liike- ja teollisuustilojen korjauksiin, saneerauksiin ja rakentamiseen.

6) Uuden paloaseman rakentaminen. Palosuojelu- ja öljyntorjuntarahaston avustus.

7) Kuntosalin perusparannus.

8) Uimahallikylpylän pesu-, puku ja löylytilojen saneeraus.

9) Pikku-Mansikan kalastajien halli, avustusta haettu 80 % toteutukseen. Avustuksen saaminen oli edellytyksenä toteutukselle.

10) Ventelän pihapiirin kunnostus jatkuu vuodelta 2016. Hanke toteutettu yhteistyönä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa.

11) Kaupungintalon tilaratkaisun toteuttaminen.

12) Erittelemätön lautakunnan jakama määräraha pienemmille kohteille.

152




JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Euro

HANKE KUST.ARV.

Ed.

vuosien

käyttö TA 2017

Muutos

2017

TA+Muu-tos

yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

KUNTATEKNIIKKA

Uudet kaava-alueet 8 600 000 2 500 000 2 500 000 2 326 131 93,0 % 173 869 1)

Muut alueet 2 800 000 500 000 500 000 575 488 115,1 % -75 488 2)

Yhteensä 11 400 000 0 3 000 000 0 3 000 000 2 901 620 96,7 % 98 380

MUUT KOHTEET

Marinan alue - kosteikon

kunnostus 150 000 150 000 150 000 83 321 55,5 % 66 679 3)

Yhteensä 150 000 0 150 000 150 000 83 321 55,5 % 66 679

SADEVESIJÄRJESTELMÄT 250 000 50 000 50 000 75 694 151,4 % -25 694

TIEVALAISTUS 300 000 50 000 50 000 50 351 100,7 % -351

Keskusta ja muut alueet 300 000 300 000 50 000 50 000 50 351 100,7 % -351 4)

TEOLLISUUS- JA TARHA-ALUE

Rahvon teollisuusalueen laaj. 0 0 914 -914Tarha-alueiden perusk Jokela 0 0 175 -175

0 0 0 0 0 1 089 -1 089

YHTEISHANKKEET

Kalajoentien parantaminen 0 0 9 215 -9 215

Lestijoen tulvasuojelu +

Tomujoentie 2 650 000 1 200 000 1 200 000 902 945 75,2 % 297 055 5)

Siipojoki-Vääräjoen

kalataloudellinen kunnostaminen 172 316 75 000 75 000 22 316 29,8 % 52 684 6)

VT 8 ja matkailutien

liikennejärjestelyt 1 303 820 1 303 820 1 303 820 915 179 70,2 % 388 641 7)

VT 8 kevyenliikenteen väylä

Viitapakat -Maantie 7773

(matkailutie) liittymä 385 000 385 000 385 000 16 639 4,3 % 368 361 8)

VT 8 liittymärj Pajalantie-Uunilan

rantatie 15 255

Raution kevyenliikenteen väylä 0 0 667 -667

Yhteensä 4 511 136 0 2 963 820 0 2 963 820 1 882 216 63,5 % 1 081 604

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 16 611 136 300 000 6 213 820 0 6 213 820 4 994 290 80,4 % 1 219 530

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 3 617 564 1 961 787 0 1 961 787 637 325 32,5 % 1 324 462

NETTOMENOT 12 993 572 4 252 033 0 4 252 033 4 356 965 102,5 % -104 932

3) Kosteikon kunnostus

5) Kaupunki toimii rakennuttajana ja valtiolta 50 % rahoitusosuus.

8) Reitistöalikulun rakentaminen Hiekkasärkille. Avustuksen saaminen on toteutuksen ehtona.

1) Uusien kaava-alueiden kadunrakentaminen, esim. Tapionportti, Kesäranta, Rahvo, Hannila-Mätäsmaa ja

Hilmantori. Valtionavustusta Hiekkasärkkien matkailukeskuksen toiminnalliseen kehittämiseen.

2) Muiden alueiden kadunrakentaminen. Erillisen TekLtk jaon mukaisesti.

4) Elohopeahöyrylamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. Valaisimien uusiminen. Selvitetään

avustusmahdollisuudet.

6) Hankkeelle haettu rahoitusta, avustuksen saaminen on toteutuksen ehtona. Kunnostukset edistävät alueen

virkistyskalastusta ja siten alueen käyttöä myös matkailuun.

7) Matkailualueen kehittäminen. Hankerahoitus. Avustuksen saaminen on toteutuksen ehtona.

153




VIHER- JA ULKOILUALUEET Euro

HANKE KUST.ARV. TA 2017

Muutos

2017

TA+Muu-tos

yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

Valaistuksen uusiminen radoille 60 000 30 000 30 000 29 597 98,7 403 1)Lankkupolkujen uusiminen 180 000 60 000 60 000 59 635 99,4 365 2)

Yhteensä 240 000 90 000 0 90 000 89 232

PUISTOT JA LEIKKIKENTÄT

Erittelemätön 150 000 30 000 30 000 34 537 115,1 -4 537Pikku-Mansikan lammikon

kunnostus/ruoppaus 30 000 30 000 30 000 19 453 64,8 10 547 3)

Yhteensä 180 000 60 000 0 60 000 53 990 90,0 6 010

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 420 000 150 000 0 150 000 143 222 95,5 6 778

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 15 000 15 000 15 000 14 800 98,7 200

NETTOMENOT 405 000 135 000 0 135 000 128 422 95,1 6 578




LIIKELAITOKSET Euro

HANKE KUST.ARV. TA 2017

Muutos

2017

TA+Muu-tos

yht.

Käytetty

31.12.2017 TOT % Alle/-yli

VIEMÄRILAITOS

Uusien viemärilinjojen rakentaminen 100 000 100 000 100 000 46 077 46,1 53 923

Viemäriverkoston perusk. 40 000 40 000 40 000 415 1,0 39 585

Jätevedenpumppamojen rak. 35 000 35 000 35 000 48 148 137,6 -13 148

Haja-asutusalueen viemäröinti 100 000 100 000 100 000 0 0,0 100 000Viemäriverkoston vuotovedet 100 000 100 000 100 000 39 893 39,9 60 107

YHTEENSÄ 375 000 375 000 0 375 000 134 534 35,9 240 466

NETTOMENOT 375 000 375 000 0 375 000 134 534 35,9 240 466

154

1.2.4. Rahoitusosan toteutuminen

TA

TA-

muutokset

TA-muutos-

ten jälkeen

Toteutuma

31.12.

Poikkea-

ma TA-TOT

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 5 801 177 -2 350 877 3 450 300 4 776 363 1 326 063

SATUNNAISET ERÄT 905 671 905 671

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -300 000 -300 000 -1 256 031 -956 031

TOIMINNAN RAHAVIRTA 5 501 177 -2 350 877 3 150 300 4 426 003 1 275 703


INVESTOINTIMENOT -13 916 872 -613 740 -14 530 612 -9 841 782 4 688 830

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 2 626 029 2 626 029 858 308 -1 767 721

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 650 000 650 000 2 022 200 1 372 200

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -10 640 843 -613 740 -11 254 583 -6 961 274 4 293 309

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -5 139 666 -2 964 617 -8 104 283 -2 535 271 5 569 012



ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -1 000 000 -1 000 000 -886 821 113 179

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 110 000 110 000 63 672 -46 328

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -890 000 -890 000 -823 149 66 851


PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 000 000 6 000 000 6 000 000

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -2 550 000 -2 550 000 -2 289 845 260 155

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2 000 000 2 000 000

LAINAKANNAN MUUTOKSET 5 450 000 5 450 000 3 710 155 260 155

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -33 359 -33 359


TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM.

MUUTOS 22 124 22 124

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 10 674 10 674

SAAMISTEN MUUTOS 611 917 611 917

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 2 479 998 2 479 998

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 200 000 200 000 3 124 712 3 124 712

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 4 760 000 4 760 000 5 978 358 1 218 358

RAHAVAROJEN MUUTOS -379 666 -2 964 617 -3 344 283 3 443 087 6 787 370

155

1.2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta

Sito- Määrärahat Tuloarviot Netto

vuus1Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-

talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama

arvio jälkeen arvio jälkeen arvio jälkeen

KÄYTTÖTALOUSOSA

HALLINTOPALVELUT

Valtuusto

Toiminnan ohjaus ja arviointi B 111 320 111 320 90 836 20 484 500 500 500 -110 820 0 -110 820 -90 836 19 984

Tarkastuslautakunta

Tarkastustoimi B 32 500 32 500 22 102 10 398 0 0 0 -32 500 0 -32 500 -22 102 10 398

Keskusvaalikautakunta

Vaalit B 25 780 25 780 24 326 1 454 0 0 0 -25 780 0 -25 780 -24 326 1 454

Kaupunginhallitus

Konserniohjaus 865 150 865 150 785 348 79 802 6 100 6 100 308 278 -302 178 -859 050 0 -859 050 -477 070 381 980

Henkilöstöohjaus 894 277 894 277 919 105 -24 828 211 000 211 000 230 782 -19 782 -683 277 0 -683 277 -688 322 -5 045

Talousohjaus 431 800 431 800 395 162 36 638 27 300 27 300 49 357 -22 057 -404 500 0 -404 500 -345 806 58 694

Yleishallinto 489 940 489 940 423 445 66 495 19 800 19 800 15 344 4 456 -470 140 0 -470 140 -408 101 62 039

ICT-palvelut 1 004 518 1 004 518 1 060 655 -56 137 101 300 101 300 162 421 -61 121 -903 218 0 -903 218 -898 234 4 984

HALLINTOPALVELUT YHT. B 3 855 285 0 3 855 285 3 720 979 134 306 366 000 0 366 000 766 182 -400 182 -3 489 285 0 -3 489 285 -2 954 797 534 488

Kaupunginhallitus

KEHITTÄMISPALVELUT

Elinkeinopalvelut 1 134 107 1 134 107 946 128 187 979 367 473 593 395 225 922 367 473 -766 634 0 -766 634 -720 206 46 428

Maaseutupalvelut 4 731 695 4 731 695 4 409 538 322 157 4 553 073 4 553 073 4 327 046 226 027 -178 622 0 -178 622 -82 492 96 130

KEHITTÄMISPALVELUT YHTEENSÄB 5 865 802 0 5 865 802 5 355 666 510 136 4 920 546 0 4 920 546 4 552 968 367 578 -945 256 0 -945 256 -802 698 142 558

Sivistyslautakunta

SIVISTYSPALVELUT

Varhaiskasvatus 5 285 371 5 285 371 5 005 553 279 818 1 131 680 1 131 680 1 107 283 24 397 -4 153 691 0 -4 153 691 -3 898 270 255 421

Opetuspalvelut 11 533 132 11 533 132 11 304 324 228 808 333 928 333 928 444 812 -110 884 -11 199 204 0 -11 199 204 -10 859 512 339 692

Kehittämis- ja kansainvälisyyspalv. 129 988 129 988 1 983 538 -1 853 550 0 165 962 -165 962 -129 988 0 -129 988 -1 817 576 -1 687 588

Kalajoki Akatemia 1 939 982 1 939 982 75 004 1 864 978 211 214 211 214 1 350 209 864 -1 728 768 0 -1 728 768 -73 654 1 655 114

SIVISTYSPALVELUT YHT. B 18 888 473 0 18 888 473 18 368 419 520 054 1 676 822 0 1 676 822 1 719 406 -42 584 -17 211 651 0 -17 211 651 -16 649 013 562 638

156





Perusturvalautakunta

PERUSTURVAPALVELUT

Hallinto 351 590 351 590 323 342 28 248 100 357 100 357 79 056 21 301 -251 233 0 -251 233 -244 286 6 947

Sosiaalipalvelut 16 080 125 500 000 16 580 125 16 553 246 26 879 5 525 760 5 525 760 4 992 850,88 532 909 -10 554 365 -500 000 -11 054 365 -11 560 396 -506 031

Terveyspalvelut 24 309 690 2 000 000 26 309 690 27 234 596 -924 906 3 744 080 3 744 080 4 004 305 -260 225 -20 565 610 -2 000 000 -22 565 610 -23 230 291 -664 681

Ympäristöterveydenhuolto 1 118 280 1 118 280 1 133 843 -15 563 950 486 950 486 1 026 957 -76 471 -167 794 0 -167 794 -106 886 60 908

PERUSTURVAPALVELUT YHTEENSÄB 41 859 685 2 500 000 44 359 665 45 245 027 -885 342 10 320 683 0 10 320 683 10 103 168 217 515 -31 539 002 -2 500 000 -34 039 002 -35 141 859 -1 102 857P E RUS T URVAP ALVE LUT

ILMAN

E RIKO IS S AIRAANHO IT O A B 25 969 840 500 000 26 469 840 27 224 853 -755 013 8 879 983 0 8 879 983 8 553 593 326 390 -17 089 857 -500 000 -17 589 857 -18 671 260 -1 081 403

ERIKOISSAIRAANHOITO 15 889 845 2 000 000 17 889 845 18 020 174 -130 329 1 440 700 0 1 440 700 1 549 575 -108 875 -14 449 145 -2 000 000 -16 449 145 -16 470 599 -21 454

HYVINVOINTIPALVELUT YHT. B 60 748 158 2 500 000 63 248 138 63 613 446 -365 288 11 997 505 0 11 997 505 11 822 574 174 931 -48 750 653 -2 500 000 -51 250 653 -51 790 872 -540 219

Tekninen lautakunta

TEKNISET PALVELUT

Hallinto ja tstopalv. 1 418 920 1 418 920 1 393 437 25 483 500 500 6 494 -1 418 420 0 -1 418 420 -1 393 432 24 988

Maankäyttöpalvelut 974 017 974 017 996 528 -22 511 1 064 700 1 064 700 1 145 104 -80 404 90 683 0 90 683 148 576 57 893

Tilapalvelut 4 122 289 4 122 289 4 539 195 -416 906 1 436 130 1 436 130 1 453 855 -17 725 -2 686 159 0 -2 686 159 -3 085 341 -399 182

Ruoka- ja siivouspalvelut 4 366 610 4 366 610 4 001 373 365 237 58 400 58 400 92 678 -34 278 -4 308 210 0 -4 308 210 -3 908 695 399 515

Kuntatekniikka 2 831 068 2 831 068 2 689 817 141 251 1 395 570 1 395 570 1 425 294 -29 724 -1 435 498 0 -1 435 498 -1 264 523 170 975

Ympäristölautakunta 0 0

TEKNISET PALVELUT 0 0

Ympäristönohjaus B 295 985 295 985 274 244 21 741 274 270 274 270 545 455 -271 185 -21 715 0 -21 715 271 211 292 926

TEKNISET PALVELUT YHT. B 14 008 889 0 14 008 889 13 894 595 114 294 4 229 570 0 4 229 570 4 662 391 -432 821 -9 779 319 0 -9 779 319 -9 232 204 547 115

KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 84 478 134 2 500 000 86 978 114 86 584 686 393 448 21 513 621 0 21 513 621 21 804 115 -290 494 -62 964 513 -2 500 000 -65 464 513 -64 780 571 683 942





INVESTOINTIOSA

Kaupunginhallitus

Kiinteä omaisuus B 750 000 530 740 1 280 740 1 121 308 159 432 550 000 550 000 1 411 242 -861 242 -200 000 -530 740 -730 740 289 934 1 020 674

Osakkeet ja osuudet B 100 000 100 000 40 531 59 469 100 000 100 000 544 681 -444 681 0 0 0 504 150 504 150

Irtaimisto B 200 000 200 000 170 629 29 371 0 27 670 -27 670 -200 000 0 -200 000 -142 959 57 041

Pitkävaikutteiset menot B 2 963 820 2 963 820 1 873 001 1 090 819 1 653 510 1 653 510 467 306 1 186 204 -1 310 310 0 -1 310 310 -1 405 695 -95 385

Talonrakennus B 6 128 052 83 000 6 211 052 3 237 267 2 973 785 649 242 649 242 244 789 404 453 -5 478 810 -83 000 -5 561 810 -2 992 478 2 569 332

Julkinen käyttöomaisuus B 3 250 000 3 250 000 3 037 969 135 487 308 277 308 277 170 020 138 257 -2 941 723 0 -2 941 723 -2 867 949 73 774

Viher- ja ulkoilualueet B 150 000 150 000 226 544 -76 544 15 000 15 000 14 800 200 -135 000 0 -135 000 -211 744 -76 744

Liikelaitokset B 375 000 375 000 134 533 240 467 0 0 -375 000 0 -375 000 -134 533 240 467

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 13 916 872 613 740 14 530 612 9 841 782 4 688 830 3 276 029 0 3 276 029 2 880 508 395 521 -10 640 843 -613 740 -11 254 583 -6 961 274 4 293 309

157

Sito- Määrärahat Tuloarviot

vuus1Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poik-

talous- muutokset muutosten tuma keama talous- muutokset muutosten tuma keama

arvio jälkeen arvio jälkeen

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 38 649 000 -47 000 38 602 000 38 755 622 -153 622

Valtionsouudet B 30 193 690 76 123 30 269 813 30 188 656 81 157

Korkotulot B 126 000 -70 000 56 000 72 026 -16 026

Muut rahoitustulot B 617 000 -110 000 507 000 745 421 -238 421

Korkomenot B 700 000 -300 000 400 000 158 304 241 696

Muut rahoitusmenot B 120 000 0 120 000 46 487 73 513

Korjauserät B 0 0 0 0 0 0 905 671 -905 671

RAHOITUSOSA

Tulorahoituksen korjauserät B 300 000 300 000 1 256 031 -956 031

Pakollisten varausten muutokset B

Antolainojen muutokset

Antolainojen vähennys B 0 110 000 110 000 110 000

Antolainojen lisäys B 1 000 000 1 000 000 886 821 113 179 0 63 672 -63 672


Pitkäaik. lainojen vähennys B 2 550 000 0 2 550 000 2 289 845 260 155

Pitkäaik. lainojen lisäys B 6 000 000 6 000 000 6 000 000 0

Lyhyaik. lainojen lisäys/ähennys N 0 0 2 000 000 2 000 000 2 000 000

Oman pääoman muutokset B 0 33 359 -33 359 0 0 0

lainakannan muutokset V 0 0

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksetN 0 0 0 22 124 -22 124

Vaihto-omaisuuden muutos N 0 0 0 0 10 674 -10 674

Saamisten muutos N 0 0 200 000 200 000 200 000

Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 0 0 0 611 917 -611 917

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutosN 0 0 0 0 2 479 998 -2 479 998

Vaikutus maksuvalmiuteen N 0 3 443 087 -3 443 087 379 666 2 964 617 3 344 283 3 344 283

YHTEENSÄ 103 065 006 2 813 740 105 878 746 104 540 402 1 338 344 103 065 006 2 813 740 105 878 746 104 540 402 1 338 344

158

2. Tilinpäätöslaskelmat 2.1. Tuloslaskelma

2017 2016

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 11 771 592,35 11 552 362,91

Maksutuotot 6 122 779,96 5 862 329,86

Tuet ja avustukset 1 012 947,27 1 169 781,67

Muut toimintatuotot 2 609 130,10 2 893 049,95

TOIMINTATUOTOT 21 516 449,68 21 477 524,39

Valmistus omaan käyttöön 287 665,61 270 571,09

TOIMINTAKULUT

Palkat ja palkkiot -32 815 300,93 -33 268 384,30

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -7 159 408,63 -7 720 279,34

Muut henkilöstökulut -1 676 672,10 -2 259 118,74

Henkilöstökulut -41 651 381,66 -43 247 782,38

Palvelujen ostot -33 626 396,73 -30 668 713,81

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 922 878,98 -6 225 862,48

Avustukset -3 496 078,86 -4 099 223,84

Muut toimintakulut -1 887 949,11 -1 485 859,64

TOIMINTAKULUT -86 584 685,34 -85 727 442,15

TOIMINTAKATE -64 780 570,05 -63 979 346,67

Verotulot 38 755 621,75 39 098 020,38

Valtionosuudet 30 188 656,00 30 722 045,00


Korkotuotot 72 025,71 80 511,61

Muut rahoitustuotot 745 420,55 426 292,80

Korkokulut -158 304,42 -158 464,26

Muut rahoituskulut -46 486,71 -325 348,85

Rahoitustuotot ja -kulut 612 655,13 22 991,30

VUOSIKATE 4 776 362,83 5 863 710,01


Suunnitelman mukaiset poistot -5 241 439,02 -4 931 550,07

Arvonalentumiset -261 879,67 -1 184 556,37

Poistot ja arvonalentumiset -5 503 318,69 -6 116 106,44

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 905 671,04

Satunnaiset erät 905 671,04

TILIKAUDEN TULOS 178 715,18 -252 396,43

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 53 925,33 53 923,33

Varausten ja rahastojen muutokset 53 925,33 53 923,33

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 232 640,51 -198 473,10

159

2.2. Rahoituslaskelma

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2017 2016

TOIMINNAN RAHAVIRTA

VUOSIKATE 4 776 362,83 5 863 710,01

SATUNNAISET ERÄT 905 671,04

TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -1 256 030,75 -422 304,32

TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 426 003,12 5 441 405,69


INVESTOINTIMENOT -9 841 782,25 -7 524 320,94

RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 858 308,29 1 281 989,88

PYS. VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 2 022 199,64 727 389,98

INVESTOINTOINTIEN RAHAVIRTA -6 961 274,32 -5 514 941,08

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 535 271,20 -73 535,39



ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -886 820,85 -6 693,75

ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 63 671,73 33 539,22

ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -823 149,12 26 845,47


PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 6 000 000,00 3 000 000,00

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -2 289 844,90 -2 067 785,90

LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -1 000 000,00

LAINAKANNAN MUUTOKSET 3 710 155,10 -67 785,90

OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -33 359,46


TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS 22 123,60 8 294,30

VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 10 673,84 -10 008,46

SAAMISTEN MUUTOS 611 916,53 -381 969,45

KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 2 479 997,74 999 137,51

MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 3 124 711,71 615 453,90

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 5 978 358,23 574 513,47

RAHAVAROJEN MUUTOS 3 443 087,03 500 978,08

KASSAVARAT 31.12. 19 478 354,16 16 035 267,13

KASSAVARAT 1.1. 16 035 267,13 15 535 060,86

160

2.3. Tase

VASTAAVAA 2017 2016

PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 100 185,77 34 413,40

Muut pitkävaikutteiset menot 983 192,25 115 548,97

Aineettomat hyödykkeet 1 083 378,02 149 962,37


Maa- ja vesialueet 21 085 127,89 21 058 222,61

Rakennukset 31 569 239,53 33 445 690,18

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 985 438,38 14 878 094,49

Koneet ja kalusto 517 204,26 591 982,54

Muut aineelliset hyödykkeet 20 533,20 20 533,20

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Ennakkomaksut 557 577,00 579 677,00

Keskeneräiset hankinnat 4 380 753,55 1 966 071,12

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 938 330,55 2 545 748,12

Aineelliset hyödykkeet 74 115 873,81 72 540 271,14

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä 11 932 308,16 12 539 021,24

Kuntayhtymäosuudet 4 261 983,10 4 261 983,10

Osakkeet ja osuudet osak.ja omist.yht. 1 038 310,26 490 435,99

Muut osakkeet ja osuudet 293 135,58 1 031 707,83

Osakkeet ja osuudet 17 525 737,10 18 323 148,16

Muut lainasaamiset 2 766 658,32 2 030 330,05

Muut saamiset 447 446,76 360 625,91

Sijoitukset 20 739 842,18 20 714 104,12

PYSYVÄT VASTAAVAT 95 939 094,01 93 404 337,63

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 2 093,25

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 25 826,42 25 962,34

Muut toimeksiantojen varat 341 004,27 333 619,18

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 366 830,69 361 674,77

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 52 660,01 63 333,85

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 326 032,58 1 087 221,89

Muut saamiset 13 500,00 13 500,00

Pitkäaikaiset saamiset 1 339 532,58 1 100 721,89

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 519 899,44 3 276 982,14

Lainasaamiset 7 000,00 7 000,00

Muut saamiset 519 176,93 914 090,73

Lyhytaikaiset saamiset 4 046 097,27 4 198 072,87

Siirtosaamiset

Siirtyvät korot 12 393,68 22 124,45

Muut siirtosaamiset 1 727 477,44 2 416 477,39

Siirtosaamiset 1 739 871,12 2 438 601,84

Saamiset 7 125 480,07 7 737 396,60

Rahoitusarvopaperit

Joukkovelkakirjalainasaamiset 560 476,10 1 122 316,77

Muut arvopaperit 12 339 935,26 12 235 439,36

Rahoitusarvopaperit 12 900 411,36 13 357 756,13

Rahat ja pankkisaamiset 6 577 942,80 2 677 511,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 26 656 494,24 23 835 997,58

VASTAAVAA 122 962 418,94 117 602 009,98

161

VASTATTAVAA (1000 €) 2017 2016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 40 331 840,71 40 331 840,71

Arvonkorotusrahasto 141 347,50 1 047 018,54

Muut omat rahastot 8 680 778,90 8 680 778,90

Edellisten tilikausien yli/alijäämä 18 054 347,75 18 382 888,39

Tilikauden yli-/alijäämä 232 640,51 -198 473,10

OMA PÄÄOMA 67 440 955,37 68 244 053,44

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Poistoero 1 380 673,26 1 434 598,59

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 380 673,26 1 434 598,59

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 39 998,39 18 207,40

Lahjoitusrahastojen pääomat 25 826,42 25 962,34

Muut toimeksiantojen pääomat 388 173,60 382 549,15

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 453 998,41 426 718,89

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 825 408,25 13 198 219,30

Lainat julkisyhteisöiltä 261 096,00

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 736 093,05 3 448 095,90

Pitkäaikainen 20 561 501,30 16 907 411,20

Lyhytaikainen


Lainat julkisyhteisöiltä 261 096,00 522 224,00

Saadut ennakot 38 614,79 25 154,06

Ostovelat 6 882 838,96 4 837 378,05

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 794 943,73 913 896,57

Siirtovelat

Siirtyvät korot 32 356,42 30 168,15

Lomapalkkajaksotus 4 309 944,83 4 573 332,47

Valtionosuusennakot 129 813,35 83 729,71

Muut siirtovelat 1 452 870,67 985 723,15

Siirtovelat 5 924 985,27 5 672 953,48

Lyhytaikainen 33 125 290,60 30 589 227,86

VIERAS PÄÄOMA 53 686 791,90 47 496 639,06

VASTATTAVAA 122 962 418,94 117 602 009,98

162

2.4. Konsernituloslaskelma

2017 2016

€ €

Toimintatuotot 37 969 244,37 36 430 911,78

Toimintatkulut -102 796 982,37 -100 091 005,87

Osuus osakuusyht. Voitosta (tappiosta) 48 841,25 89 550,91

Toimintakate -64 778 896,75 -63 570 543,18

Verotulot 38 598 699,68 39 000 038,40

Valtionosuudet 34 367 178,89 35 486 057,83


Korkotuotot 68 120,16 83 358,08

Muut rahoitustuotot 730 339,99 446 641,51

Korkokulut -471 414,24 -199 529,29

Muut rahoituskulut -56 230,45 -355 138,25

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 270 815,46 -24 667,95

Vuosikate 8 457 797,28 10 890 885,10


Suunnitelmanmukaiset poistot -8 232 680,39 -7 881 904,45

Omistuksen eliminointierot

Arvonalentumiset -89 196,64 -1 077 127,34

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -8 321 877,03 -8 959 031,79

Satunnaiset erät 905 671,04 -5 545,93

Tilikauden tulos 1 041 591,29 1 926 307,38

Tilinpäätössiirrot 6 054,95 140 006,68

Tilikauden verot -53 048,64 -80 200,10

Laskennalliset verot 36 253,94 -49 741,39

Vähemmistöosuudet -65 155,39 18 553,43

Tilikauden ylijäämä 965 696,15 1 954 926,00

163

2.5. Konsernirahoituslaskelma

2017 2016

€ €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 8 457 797,28 10 890 885,10

Satunnaiset erät 905 671,04 -5 545,93

Tilikauden verot -19 653,99 -6 805,71

Tulorahoituksen korjauserät -1 188 127,47 -1 341 388,35

8 155 686,86 9 537 145,11

Investointien rahavirta

Investointimenot -11 598 163,22 -9 090 758,91

Rahoitusosuudet investointimenoihin 877 446,33 1 293 705,57

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 2 154 193,68 900 681,98

-8 566 523,21 -6 896 371,36

Toiminnan ja investointien rahavirta -410 836,35 2 640 773,75

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -842 248,53 -17 285,68

Antolainasaamisten vähennykset 79 130,80 25 607,61

-763 117,73 8 321,93


Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 9 174 506,88 3 425 802,66

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 022 470,62 -3 270 907,37

Lyhytaikaisten lainojen muutos 154 433,48 -989 863,67

5 306 469,74 -834 968,38

Oman pääoman muutokset -3 914 010,78


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 21 661,83 -278 692,49

Vaihto-omaisuuden muutos -109 126,40 7 755,19

Saamisten muutos 755 400,59 -202 235,74

Korottomien velkojen muutos 2 184 270,71 492 595,39

2 852 206,73 19 422,35

Rahoituksen rahavirta 3 481 547,96 -807 224,10

Rahavarojen muutos 3 070 711,61 1 833 549,65

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 26 271 496,61 23 200 785,00

Rahavarat 1.1. 23 200 785,00 21 367 235,35

3 070 711,61 1 833 549,65

164

2.6. Konsernitase

VASTAAVA 2017 2016

€ € A. PYSYVÄT VASTAAVAT 123 492 581,04 118 652 425,89Aineettomat hyödykkeet 1 465 050,18 406 075,94

Aineettomat oikeudet 441 224,64 266 487,03Muut pitkävaikutteiset menot 987 002,63 119 477,55Ennakkomaksut 36 822,91 20 111,36

Aineelliset hyödykkeet 115 824 075,35 113 505 414,82

Maa-ja vesialueet 21 766 835,55 21 658 812,24Rakennukset 63 348 043,53 66 060 041,59Kiinteät rakenteet ja laitteet 19 699 155,61 17 354 171,30Koneet ja kalusto 3 208 418,78 3 271 986,83Muut aineelliset hyödykkeet 2 248 437,51 2 351 711,47Ennakkomaksut ja keskeneräiset 5 553 184,37 2 808 691,39

hankinnat

SIJOITUKSET 6 203 455,51 4 740 935,13Osakkuusyhteisöosuudet 3 893 565,26 2 724 863,55Muut osakkeet ja osuudet 616 588,63 1 139 285,17Muut lainasaamiset 1 465 546,94 676 590,91Muut saamiset 227 754,68 200 195,50

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 676 344,94 542 136,91Valtion toimeksiannot 146 478,87 125 278,75Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 29 315,79 29 480,37Muut toimeksiantojen varat 500 550,28 387 377,79

VAIHTUVAT VASTAAVAT 37 087 881,75 34 508 557,40Vaihtoomaisuus 542 098,21 420 042,50

Aineet ja tarvikket 302 969,30 210 326,49Keskeneräiset tuotteet 217 267,88 174 930,93Muu vaihto-omaisuus 21 861,03 27 260,91Ennakkomaksut 7 524,17

Saamiset 10 274 286,93 10 859 976,70Pitkäaikaiset saamiset 1 265 277,65 1 110 980,55

Myyntisaamiset 1 190 622,22 939 880,77Lainasaamiset 28 782,65 38 803,84Muut saamiset 45 872,78 132 295,94

Lyhytaikaiset saamiset 9 009 009,28 9 748 996,15Myyntisaamiset 5 825 545,57 5 147 646,08Lainasaamiset 17 410,91 7 006,57Laskennaliset verosaamiset 27,66Muut saamiset 1 120 098,52 1 915 744,41Siirtosaamiset 2 045 954,28 2 678 571,43

Rahoitusomaisuusarvopaperit 12 996 104,79 13 489 927,17

Osakkeet ja osuudet 89,82 89,82Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 48 590,01 48 912,11Joukkovelkakirjalainasaamiset 560 476,10 1 122 316,77Muut arvopaperit 12 386 948,86 12 318 608,47

Rahat ja pankkisaamiset 13 275 391,82 9 738 611,03

VASTAAVA YHTEENSÄ 161 256 807,73 153 703 120,20

165

VASTATTAVAA 2017 2016

€ €

OMA PÄÄOMA 74 275 476,16 75 665 985,65

Peruspääoma 40 331 840,71 40 331 840,71

Säätiöiden ja yhdistysten peruspääoma

Arvonkorotusrahasto 1 473 780,89 2 179 977,38

Muut omat rahastot 10 499 711,69 10 048 061,40

Edellisten tilikausien yli/-alijäämä 21 004 446,72 21 151 180,16

Tilikauden yli/-alijäämä 965 696,15 1 954 926,00

VÄHEMMISTÖOSUUDET 884 492,49 847 867,51

PAKOLLISET VARAUKSET 275 851,93 271 663,89

Muut pakolliset varaukset 275 851,93 271 663,89

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 766 215,26 610 345,38

Valtion toimeksiannot 186 477,26 141 392,90

Lahjoitusrahastojen pääomat 29 378,72 29 554,62

Muut toimeksiantojen pääomat 550 359,28 439 397,86

VIERAS PÄÄOMA 85 054 771,89 76 307 257,77

Pitkäaikainen 47 735 769,74 41 512 542,24


Lainat julkisyhteisöiltä 1 035 464,52 646 070,08

Lainat muilta luotonantajilta 2 282 631,95 0,00

Muut velat 9 066 997,21 7 826 969,88

Siirtovelat 197,67

Laskennalliset verovelat 178 257,49 156 138,97

Lyhytaikainen 37 319 002,15 34 794 715,53


Lainat julkisyhteisöiltä 332 485,19 555 540,46

Lainat muilta luotonantajilta 235 719,44 394 634,80

Saadut ennakot 176 529,70 153 425,04

Ostovelat 8 049 964,80 5 587 159,72

Muut velat 902 373,89 1 486 938,19

Siirtovelat 7 263 550,43 7 025 693,90

Laskennalliset verovelat 5 109,46 8 809,38

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 161 256 807,73 153 703 120,20

166

3. Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 3.1.1. Kaupungin tilinpäätöstä koskevat liitetiedot

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston vahvistamilla poistoperusteilla kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen pääsääntöisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusarvopaperien arvonalennukset ja niiden palautukset on kirjattu tuloslaskelman rahoituskuluihin ja – tuottoihin. Arvonkorotuksen periaatteet Maa- ja vesialueiden arvonkorotus on tehty varovaisuuden periaatteella, jos arvonkorotuskohteen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintahintaa olennaisesti suurempi ja kohteesta on laadittu riittävä ulkopuolinen arvio. Muita arvonkorotuksia ei ole.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että sekä kuluva että edellinen tilikausi sisälsi sekä merkittäviä arvonalentumisia että lisäpoistoja. Vuoden 2017 tilinpäätös sisältää Merenojan koulun 1,0 milj. euron lisäpoiston. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 18.12.2017 § 143, jotka otettiin käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tämä pienentää v. 2017 tilinpäätöksen poistoja erityisesti viemäriverkoston ja pumppaamoiden poistoperustemuutosten vaikutuksesta. Vuoden 2016 toiminnallinen ylijäämä oli 1,4 M€ ja kuluvan vuoden sisältäen yhtä lailla sijoitusten vaikutuksen 0,4 M€.

167

3.1.2. Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Osakkuusyhteisöistä on yhdistelty Keski-Pohjanmaan Komposti ja Vesikolmio Oy. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitaseen liitteessä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilipäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa, jossa on sidottu pitkäaikaisten lainojen vaihtuva korko koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Kiinteistöverot on eliminoitu. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa ja konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Edellisen tilikauden vertailtavuus Korpelan voiman omistusosuus on kasvanut tilikauden aikana 4,30 prosenttiyksikköä.

168

3.2. Tuloslaskelman liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Hallintopalvelut 932 083,79 608 007,89 765 881,85 480 371,79

Kehittämispalvelut 6 068 547,38 6 425 348,06 4 552 668,01 4 907 026,45

Perusturvapalvelut 15 119 319,59 15 214 348,40 10 103 189,22 10 228 628,37

Sivistyspalvelut 3 409 904,91 3 601 189,41 1 719 406,17 1 770 078,23

Tekniset palvelut 12 439 409,60 10 582 018,02 4 375 325,33 4 091 419,55

Yhteensä 37 969 265,27 36 430 911,78 21 516 470,58 21 477 524,39

Verotulojen erittely 2017 2016

Kaupungin tulovero 32 482 049,58 33 344 319,73

Yhteisövero 2 716 323,84 2 719 507,00

Kiinteistövero 3 557 248,33 3 034 193,65

Yhteensä 38 755 621,75 39 098 020,38

Valtionosuuksien erittely 2017 2016

30 978 960 31 943 007

8 805 036 8 985 288

-790 304 -1 220 962

0 0

Valtionosuudet yhteensä 30 188 656 30 722 045

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus

Siitä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Palvelujen ostojen erittely 2017 2016

20 391 316 17 725 834

13 235 081 12 942 879

Kunnan palvelujen ostot yhteensä 33 626 397 30 668 714

Asiakaspalvelujen ostot

Muiden palvelujen ostot

169

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Käyttösuunnitelman poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista

arvioidun pitoajan mukaan.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät 31.12.2012 asti ovat:

Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta tasapoisto

Satamaväylän ruoppaus 50 vuotta menojäännöspoisto

Rakennukset 15-50 vuotta tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet 16-28 vuotta menojäännöspoisto

Maarakenteet 28 vuotta menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto 3-5 vuotta tasapoisto

Verkostot 18-43 vuotta menojäännöspoisto

Vesirakenteet 16-50 vuotta menojäännöspoisto

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät 1.1.2013 alkaen ovat:

Aineettomat hyödykkeet 2-5 vuotta tasapoisto

Osake- ja vuokrahuoneistojen 10 vuotta tasapoisto

perusparannusmenot

Maa-ja vesialueet ei poistoa


Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-25 % menojäännöspoisto

Maarakenteet 20 % menojäännöspoisto

Verkostot 10-15 % menojäännöspoisto

Vesirakenteet 15-25 % menojäännöspoisto


Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset ei poistoa

hankinnat

Pysyvien vastaavien sijoitukset ei poistoa

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät 1.1.2017 alkaen ovat:

Aineettomat hyödykkeet 2-5 vuotta tasapoisto

Osake- ja vuokrahuoneistojen 10 vuotta tasapoisto

perusparannusmenot

Osallistuminen toisen yhteisön -

tiehakkeisiin 15 vuotta tasapoisto

Maa-ja vesialueet ei poistoa


Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-25 % menojäännöspoisto

Vedenjakelu-, viemäri- ja

kaukolämpöverkosto 30-40 vuotta tasapoisto

Maarakenteet 20 % menojäännöspoisto

Verkostot 10-15 % menojäännöspoisto

Vesirakenteet 15-25 % menojäännöspoisto

Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta tasapoisto



Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet ei poistoa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset ei poistoa

hankinnat

Pysyvien vastaavien sijoitukset ei poistoa

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.

170

Pakollisten varausten muutokset

2017 2016 2017 2016

Potilasvahinkovastuu 1.1. 261 681,22 195 508,08 0,00 0,00

Lisäykset tilikaudella 14 170,71 66 173,14 0,00 0,00

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00

Potilasvahinkovastuu 31.12. 275 851,93 261 681,22 0,00 0,00

Konserni Kaupunki

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

myyntivoitot ja -tappiot

2017 2016 2017 2016

Muut toimintatuotot

Osakkeiden luovutusvoitot 65 327,25 0,00 65 327,25

Kaluston luovutusvoitot 0,00 10 000,00 10 000,00

Rakennusten luovutusvoitot 0,00 50 850,38 50 850,38

Maa-alueiden luovutusvoitot 289 674,37 458 898,30 289 674,37 458 898,30

Muut luovutusvoitot 10 079,28 888,81 252,26

Luovutusvoitot yhteensä 365 080,90 520 637,49 355 001,62 520 000,94

Muut toimintakulut

Rakennusten myynti

Maa-alueiden myynti 4 641,89 97 696,62 4 641,89 97 696,62

Muut luovutustappiot 2,38 6 115,28

Luovutustappiot yhteensä 4 644,27 97 696,62 4 641,89 97 696,62

Konserni Kaupunki

Konserni Kaupunki

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely 2017 2016 2017 2016

Satunnaiset tuotot 905 671,04

Arvonkorotuksen purku

Satunnaiset kulut

Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä

Teknologiakeskus Ketek Oy

osakepääoman alaskirjaus 5 545,93

Erittely poistoeron muutoksista 2017 2016

Investointivaraukseen liittyvä poistoeron

muutos 53 923,33 53 923,33

Yhteensä 53 923,33 53 923,33

Osinkotuottojen ja peruspääoman

korkojen erittely 2017 2016

Osuuspääomankorot muista yhteisöistä 13 615,28 15 183,28

Yhteensä 13 615,28 15 183,28

171

3.3. Taseen liitetiedot

3.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Arvonkorotukset

2017 2016 2017 2016

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1. 1 081 103,85 34 085,31 1 047 018,54

Arvonkorotukset 905 671,04 1 047 018,54 1 047 018,54

Arvonkorotusten purku 905 671,04

Arvo 31.12. 1 986 774,89 1 081 103,85 141 347,50 1 047 018,54

Rakennukset

Arvo 1.1. 409 603,89 409 603,89

Arvonkorotukset

Arvonkorotusten purku

Arvo 31.12. 409 603,89 409 603,89

Sijoitukset

Arvo 1.1. 689 269,61 689 269,61

Arvonkorotukset

Arvonkorotusten purku

Arvo 31.12. 689 269,61 689 269,61

Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 3 085 648,39 2 179 977,35 141 347,50

Konserni Kaupunki


Aineettomat oikeudet

Muut pitkä- vaikutteiset menot Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 34 413,40 115 548,97 149 962,37

Lisäykset tilikauden aikana 80 977,68 934 950,00 1 015 927,68

Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00

Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00

Tilikauden poisto 15 205,31 67 306,72 82 512,03

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00

Poistamaton hankintameno 31.12. 100 185,77 983 192,25 1 083 378,02

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 100 185,77 983 192,25 1 083 378,02

Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotuksen kohteena olevien maa-alueiden ja rakennusten arvo on määritelty varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvonkorotusten määrä perustuu riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoihin maa-alueiden ja rakennusten todennäköisestä luovutushinnasta. Arvonkorotus on tehty kaikkiin maa-alueisiin, joiden osalta kirjanpitolain mukaiset arvonkorotuksen edellytykset täyttyvät.

172


Maa- ja vesialueet Rakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto


Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 21 058 222,61 33 445 690,18 14 878 094,49 591 982,54 20 533,20 2 545 271,14 72 539 794,16

Lisäykset tilikauden aikana 1 448 023,40 1 456 651,97 3 360 555,42 180 575,11 3 221 458,91 9 667 264,81

Rahoitusosuudet tilikaudella 30 300,00 176 252,00 799 800,94 1 006 352,94

Vähennykset tilikauden aikana 1 398 428,21 342 870,85 1 921,40 30 073,35 28 598,56 1 801 892,37

Siirrot erien välillä 0,00

Tilikauden poisto 22 689,91 2 959 931,77 2 075 038,13 225 280,04 5 282 939,85

Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Poistamaton hankintameno 31.12. 21 085 127,89 31 569 239,53 15 985 438,38 517 204,26 20 533,20 4 938 330,55 74 115 873,81

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 21 085 127,89 31 569 239,53 15 985 438,38 517 204,26 20 533,20 4 938 330,55 74 115 873,81

Olennaiset lisäpoistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet

Osakkeet konserni- yhtiöt

Osakkeet omistusyht. yhteisöt

Kunta- yhtymä- osuudet

Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 12 539 021,24 490 435,99 4 261 983,10 1 031 707,83 18 323 148,16

Lisäykset 4 800,00 20 000,00 0,00 15 730,68 40 530,68

Vähennykset 611 513,08 190 435,99 0,00 35 992,67 837 941,74

Siirrot erien välillä 718 310,26 0,00 718 310,26 1 436 620,52

Hankintameno 31.12. 11 932 308,16 1 038 310,26 4 261 983,10 293 135,58 17 525 737,10

Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 11 932 308,16 1 038 310,26 4 261 983,10 293 135,58 17 525 737,10

Jvk-, muut laina- ja muut saamiset

Jvk- saamiset

Saamiset konserni- yhteisöt

Saamiset osakkuusyhteisöt

Saamiset kuntayhtymät

Saamiset muut yhteisöt Yhteensä

Hankintameno 1.1. 0,00 1 412 922,01 0,00 572 916,63 405 117,32 2 390 955,96

Lisäykset 0,00 0,00 800 000,00 0,00 86 820,85 886 820,85

Vähennykset 0,00 60 000,00 0,00 0,00 3 671,73 63 671,73

Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12. 0,00 1 352 922,01 800 000,00 572 916,63 488 266,44 3 214 105,08

Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 1 352 922,01 800 000,00 572 916,63 488 266,44 3 214 105,08

173

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Nimi Kotipaikka Kaupungin Konsernin

omistusosuus omistusosuus

Tytäryhteisö

Omasta

pääomasta

Vieraasta

pääomasta

Ti l ikauden

voitosta/tapp

iosta

Himangan Kehitysyhtiö Oy Kala joki 100,00 % 100,00 % 273 617 1 354 -2 213

Himangan Matkai lu Oy Kala joki 100,00 % 100,00 %

Ki inteis tö Oy Kala joen Vuokra-asunnotKala joki 100,00 % 100,00 % 183 479 12 147 062 55 049

Kala joki 100,00 % 100,00 % 1 123 940 3 964 410 53 186

Kala joki 93,20 % 93,20 % 831 155 103 374 46 772

Kala joki 100,00 % 67 836 1 828 19 049

Kala joki 73,10 % 73,10 % 341 659 2 461 4

Kala joki 65,00 % 261 112 1 868 456 49

Kala joki 89,32 % 89,32 % 189 288 95 530 3 534

Kala joki 60,00 % 60,00 % 566 226 1 231 463 9 452

Ki inteis tö Oy Kala joen Linja-autoasemaKala joki 100,00 % 100,00 %

Ki inteis tö Oy Kasarmintien PäiväkotiKa la joki 60,00 % 60,00 % 16 263 751 051 0

Kala joen Satama Oy Kala joki 100,00 % 100,00 % 8 174 071 694 899 -116 637

Kuntayhtymät

Oulu 0,78 % 0,78 % 1 236 432 1 965 467 27 161

Kokkola 3,08 % 3,08 % 1 026 440 876 943 645

Nivala 11,38 % 11,38 % 4 694 019 526 063 150 040

Kannus 11,36 % 11,36 % 5 081 110 6 931 497 348 195

Oulu 2,25 % 2,25 % 29 310 76 585 7 205

Osakkuusyhteisöt

Keski -Pohjanmaan Komposti Oy Kala joki 37,20 % 37,20 % -202 966

Ves ikolmio Oy Yl ivieska 23,40 % 23,40 % 151 735

Ki inteis tö Oy Kala joen Merta Kala joki 20,00 % 20,00 %

Kala joen Lämpö

Kala joen Hiekkasärkät Oy

Kala joen Apartementos Oy

P-Pohjanmaan l i i tto

Kannuskylän Li iketalo Oy

P-Pohjanmaan sa iraanhoitopi i ri

Ki inteis tö Oy Kala joen

Kylpylähotel l i

Ki inteis tö Oy Kala joen Marin Park

Ki inteis tö Oy Kala joen

Kala joentie 5

Keski -pohjanmaan

koulutuskuntayhtymä

Joki laaksojen

koulutuskuntayhtymä

Korpelan Voima

Kaupunkikonsernin osuus €

174

Saamisten erittelyt

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 137 500,00 88 481,04 150 000,00 94 081,42

Lainasaamiset 0,00 7 000,00 54 118,58 147 823,40

Muut saamiset 0,00 3 016,27 0,00 43 481,33

Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 23 979,00

Yhteensä 137 500,00 98 497,31 204 118,58 309 365,15

Saamiset kuntayhtymisltä,

joissa kaupunki on jäsenenä

Myyntisaamiset 0,00 49 173,69 0,00 1 491,07

Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 49 173,69 0,00 1 491,07

Saamiset osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00

Saamiset yhteensä 137 500,00 147 671,00 204 118,58 310 856,22

2017 2016

Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät

Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Siirtyvät korot 14 279,08 26 074,26 12 393,68 22 124,45

Kelan korvaus työterveyshuoltoon 230 136,10 250 909,22 210 000,00 230 000,00

Eu-tuet 583 778,75 1 037 587,25 499 505,03 966 512,76

K-P:n sairaanhoitopiiri 319 580,00 845 388,00 319 580,00 845 388,00

Ely-palkkatuet 36 007,13 0,00 36 007,13

Tapaturmavakuutusjaksotus 79 422,47 79 422,47

Tasausrahastolaskutus 20 920,08 25 401,14

Muut siirtosaamiset 494 878,41 493 211,56 633 091,44 374 576,63

Siirtosaamiset yhteensä 1 779 002,02 2 678 571,43 1 789 999,75 2 438 601,84

Lyhyaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 779 002,02 2 678 571,43 1 789 999,75 2 438 601,84

175

3.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oman pääoman erittely

Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 40 331 840,71 40 331 840,71 40 331 840,71 40 331 840,71

Lisäykset 0,00

Vähennykset 0,00

Peruspääoma 31.12. 40 331 840,71 40 331 840,71 40 331 840,71 40 331 840,71

Arvonkorotusrahasto 1.1. 2 179 977,38 1 132 958,81 1 047 018,54 0,00

Lisäykset 0,00 1 047 018,57 1 047 018,54

Vähennykset 706 196,49 905 671,04 0,00

Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 473 780,89 2 179 977,38 141 347,50 1 047 018,54

Muut omat rahastot 1.1. 10 048 061,40 10 045 021,68 8 680 778,90 8 680 778,90

Siirrot rahastoon 451 650,29 3 039,72 0,00

Siirrot rahastosta 0,00

Muut omat rahastot 31.12. 10 499 711,69 10 048 061,40 8 680 778,90 8 680 778,90

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 23 106 106,16 21 151 180,16 18 184 415,29 18 382 888,39

Siirto rahastoon

Edellisen tilikauden virheen oikaisu -2 125 315,98 -130 067,54

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 20 980 790,18 21 151 180,16 18 054 347,75 18 382 888,39

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 969 188,57 1 954 926,00 232 640,51 -198 473,10 Oma pääoma yhteensä 74 255 312,04 75 665 985,65 67 440 955,37 68 244 053,44

Viiden vuoden kuluttua erääntyvät velat ja velkojen osat

2017 2016

Lainat rahoitus- ja vakuutus-

laitoksilta 8 042 603,60 6 725 638,90

Lainat julkisyhteisöiltä

Pitkäaikaiset velat yhteensä 8 042 603,60 6 725 638,90

176

Pakolliset varaukset

2017 2016 2017 2016

Muut pakolliset varaukset

Potilasvahinkovakuutusmaksu 275 851,93 271 663,89

Muut pakolliset varaukset yhteensä 275 851,93 271 663,89 0,00 0,00

Konserni Kaupunki

Vieras pääoma

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöiltä

Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 177 170,65 0,00 121 176,92

Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 24 494,87

Yhteensä 0,00 177 170,65 0,00 145 671,79

Velat kuntayhtymiltä,

joissa kaupunki on jäsenenä

Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 1 164 154,38 0,00 1 159 021,37

Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 172 406,63 0,00 442 119,70

Yhteensä 0,00 1 336 561,01 0,00 1 601 141,07

Velat osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöiltä

Saadut ennakot

Ostovelat 51 718,05

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 51 718,05

Vieras pääoma yhteensä 0,00 1 565 449,71 0,00 1 746 812,86

2017 2016

Muiden velkojen erittely

2017 2016 2017 2016

Muut velat

Liittymismaksut 8 923 534,95 7 730 254,80 3 712 140,80 3 425 794,00

Muut velat 143 462,26 96 715,08 23 952,25 22 301,90

Muut velat yhteensä 9 066 997,21 7 826 969,88 3 736 093,05 3 448 095,90

Konserni Kaupunki

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Lyhytaikaiset siirtovelat

Palkkojen ja henkilöstösivikulujen 4 389 326,26 4 674 051,45 4 332 863,08 4 569 259,38

jaksotukset

Lomarahavapaajaksotus 851 701,13 886 376,11 20 495,63 36 711,93

Korkojaksotukset 81 104,60 90 930,67 32 356,42 30 168,15

Valtionosuusennakot 129 813,35 83 729,71 129 813,35 83 729,71

Projektirahoitus 299 533,49 444 624,57 196 040,10 444 624,57

Tasausrahastolasktus 62 555,39 25 401,14

Potilasvakuutusvelka 33 330,02 33 438,75

Muut siirtovelat 1 416 186,19 735 003,23 893 836,69 508 459,74

Lyhyaikaiset siirtovelat yhteensä 7 263 550,43 6 973 555,62 5 605 405,27 5 672 953,48

Siirtovelat yhteensä 7 263 550,43 6 973 555,62 5 605 405,27 5 672 953,48

177

3.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

2017 2016 2017 2016


Vakuudeksi annetut kiinnitykset 11 540 172,72 11 149 898,35

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 0,00 0,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 11 540 172,72 11 149 898,35

Konserni Kaupunki

Vakuudet

Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

annetut vakuudet

Pantatut tonttien vuokraoikeudet 8 745,74 8 745,74

Vuokravastuut Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Vuokravastuut yhteensä

- seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 525 414,17 492 759,03 463 222,20 433 461,00

- sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 0,00 0,00 0,00 0,00

Leasingvastuut yhteensä 432 620,93 429 874,07 369 386,29 380 005,75

- seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 229 918,10 198 595,17 203 763,68 178 879,02

- siitä kiinteistöihin liittyvät rahoitusleasingvastuut 66 224,24 132 447,68 66 224,24 132 447,68

Kaupunki: Leasingvuokrasopimuksiin sisältyy tilaelementin osalta lunastusehto vuodelle 2019 (185 995,75 euroa).

Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Takaukset samaan konserniin kuuluvien

yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 17 106 508,70 16 936 545,84 16 217 945,14 16 217 945,14

Jäljellä oleva pääoma 14 084 230,55 14 363 257,52 13 316 642,09 14 049 086,36

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 6 684 310,00 7 568 538,22 6 684 310,00 7 568 538,22

Jäljellä oleva pääoma 4 962 106,24 5 860 666,86 4 962 106,24 5 860 666,86

Yhteensä jäljellä 19 046 336,79 20 223 924,38 18 278 748,33 19 909 753,22

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2017 2016

Kaupungin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 70 458 440,00 60 858 178,00

Kaupungin osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00

Kaupungin mahdollista vastuuta kattava osuus

takauskeskuksen rahastosta 31.12. 46 567,00 45 426,59

178

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Sopimusvastuita

Sitoumukset avustukseen

Seuraavalle tilikaudelle kohdistuva osuus 24 000,00 24 000,00 24 000,00 24 000,00

Sähköpäästermiinit

Markkina-arvoarvo -114 458,18 -83 002,62

Tulouttamatta -114 458,18 -83 002,62

Vammaispalvelulain mukaisen tuleva tuetun

asumisen vastuu 87 661,10 90 703,87

Eu-hankkeiden omarahoitusosuudet 85 432,55 74 132,84

Arvonlisäveron palautusvastuu 853 832,27 932 427,87

Osuus kuntayhtymän alijäämästä 42 527,38 58 797,95

*Kalajoen kaupungin osuus PPSHP:n alijäämästä, joka on vain 0,25 % kaupungin rahoitusvarallisuudesta. Alijäämän

kattamisohjelma on tehokas eikä alijäämän kattamisvelvollisuutta näytä syntyvän.

Johdannaissopimukset Konserni Kaupunki

2017 2016 2017 2016

Koronvaihtosopimus (KOY Kalajoen Marin Park)

Koronvaihtosopimus on tehty yks i ttä isen

la inan korkoriskin suojaamiseks i .

Koronvaihtosopimuksel la muutettu

va ihtuvat korot ki inteiks i . Sopimus

erääntyy 15.8.2018.

La inapääomaa vastaava nimel l i sarvo

yhteensä 1 280 630 1 405 106

Käypä arvo (pankin i lmoituksen mukaan) -9 625 -22 264

Koronvaihtosopimukset (PPSHP)

Koronvaihtosopimukset (2 kpl ) yks i ttä is ten

la inojen korkoriskien suojaamiseks i .

Sopimukset erääntyvät 15.7.2019.

La inapääomaa vastaava nimel l i sarvo yhteensä 36 469 72 938

Käypä arvo (pankin i lmoituksen mukaan) -73 1 062

Koronvaihtosopimus yks i ttä isen la inan

korkoriskin suojaamiseks i . Sopimus




Koronvaihtosopimusyks i ttä isen la inan





Koronvaihtosopimus yks i ttä isen la inan





179

3.5. Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12.

2017 2016

Vakinaiset:

Hallintopalvelut 27 28

Kehittämispalvelut 84 87

Hyvinvointipalvelut Perusturva 291 286

Hyvinvointipalvelut Sivistys 246 255

Tekniset palvelut 114 117

Yhteensä 762 773

Muut:


Tukityöllisteyt 8 4

Yhteensä 261 274

Henkilöstö yhteensä 1023 1047

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

2017 2016Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 289,02 200,37Kalajoen Vihreät ry 1 769,89 704,54Suomen Keskustan Kalajoen kunnalisjärjestö 3 421,43 4 006,58Keskusta Raahen kunnalisjärjestö 31,31 56,97

Palkkiot yhteensä 5 511,65 4 968,46

Tilintarkastajan palkkiot

2017 2016

Ey Kuntatarkastus

Tilintarkastuspalkkiot 8 640,00 9 146,68

Tilintarkastajan lausunnot 640,00 857,64

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 008,00 3 347,68

Muut palkkiot

Palkkiot yhteensä 12 288,00 13 352,00

Intressitapahtumat

Intressitahojen väliset liiketoimet

Kalajoen kaupungilla ei ole määräysvalta- tai osakkuusyrityssuhteessa oleville tahoille korottomia lainoja tai muita tavanomaisesta poikkeavin perustein laadittuja taloudellisia järjestelyjä. Annettuihin lainoihin ei kohdistu merkittäviä taloudellisia riskejä. Kuntalain 2015 voimaantulon jälkeen annetuille lainoille kohdistuu riittävät vastavakuudet.

Kalajoen kaupunki ei ole antanut intressitahoille avustuksia.

Konsernin lähipiiriin/intressipiirin kanssa ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia liiketoimia.

180

3.6. Laskennallisesti eriytetty liiketoiminta 3.6.1. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma

LIIKEVAIHTO

Vesimaksut (ulk.) 1 053 454,79 978 938,33

Vesimaksut (sis.) 93 223,05 97 031,30

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden

varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Valmistus omaan käyttöön 33 684,86 15 424,12

Liiketoiminnan muut tuotot 130,00 4 744,50

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -62 785,34 -55 574,99

Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Palvelujen ostot -773 107,59 -835 892,93 -754 097,70 -809 672,69

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -27 307,95 -5 024,08

Henkilösivukulut

Eläkekulut -8 842,01 -54 331,33

Muut henkilösivukulut -2 566,56 -38 716,52 -1 526,76 -60 882,17


Suunnitelman mukaiset poistot -172 895,00 -470 939,59

Arvonalentumiset -172 895,00 0,00 -470 939,59

Liiketoiminnan muut kulut -7 817,81 -7 628,76

Liikeylijäämä (-alijäämä) 125 170,44 -252 984,96

Rahoitustuotot ja - kulut

Korkokulut 0,00 0,00

Korvaus jäännöspääomasta -10 856,42 -10 856,42 -5 317,91 -5 317,91

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 114 314,02 -258 302,87

Satunnaiset tuotot ja -kulut

Satunnaiset tuotot 0,00 0,00

Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 114 314,02 -258 302,87

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 114 314,02 -258 302,87

Lisätiedot:

Sijoitetun pääoman tuotto-%. 2,37 % -5,33 %

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet on esitelty kaupungin tuloslaskelman liitetietojen yhteydessä.

Tase-erät on kohdistettu viemärilaitokselle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Yhteiset kuluerät on jaettu toimintamenojen suhteessa.

2017 2016

181

3.6.2. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma

Tulorahoitus

Liikeylijäämä 114 314,02 -258 302,87

Poistot ja arvonalennukset 172 895,00 470 939,59


Satunnaiset erät 0,00

Muut tulorahoituksen korjauserät

Sisäiset tuotot - -93 223,05 -97 031,30

Sisäiset kulut + 193 985,97 115 605,42

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -490 692,02 -504 152,47

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Käyttöomaisuuden myyntitulot

Sisäiset katteet -490 692,02 -504 152,47

Tulorahoitus ja investoinnit, netto -296 706,05 -388 547,05

Rahoitustoiminta


Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00


Vaihto-omaisuuden muutos 0,00

Pitkäaikaisetn saamisten muutokset

Lyhytaikaisten saamisten muutokset -27 948,99 -27 144,24

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten

velkojen muutos 237 162,89 209 213,90 375 896,12 348 751,88

Rahoitustoiminta netto 209 213,90 348 751,88

Vaikutus kaupungin kassavaroihin -87 492,15 -39 795,17

2017 2016

182

3.6.3. Vesihuoltolaitoksen tase

VASTAAVA 2017 2016 VASTATTAVAA 2017 2016

A PYSYVÄT VASTAAVAT 4 689 036,80 4 371 239,78 A OMA PÄÄOMA 1 306 691,54 1 198 108,42

I Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 I Jäännöspääoma 1 192 377,52 1 456 411,29

1. Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 II Liittymismaksurahasto 0,00 0,00

2. Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 III Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00

3. Ennakkomaksut 0,00 0,00 IV Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 114 314,02 -258 302,87

II Aineelliset hyödykkeet 4 689 036,80 4 371 239,78 B POISTOERO JA VAPAA-

1. Maa- ja vesialueet 0,00 0,00 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00

2. Rakennukset 0,00 0,00 1. Poistoero 0,00 0,00

3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 689 036,80 4 355 399,07 2. Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00

4. Koneet ja kalusto 0,00 0,00

5. Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00

6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1. Eläkevaraukset 0,00 0,00

hankinnat 0,00 15 840,71 2. Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00

B VAIHTUVAT VASTAAVAT 499 257,85 471 308,86 D VIERAS PÄÄOMA 3 881 603,11 3 644 440,22

I Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 I Pitkäaikainen 3 712 140,80 3 425 794,00

1. Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

2. Keskeneräiset tuotteet 0,00 0,00 2. Lainat rahoitus- ja vakuutus-

3. Valmiit tuotteet/tavarat 0,00 0,00 laitoksilta 0,00 0,00

4. Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

5. Ennakkomaksut 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00

5. Saadut ennakot 0,00 0,00

II Saamiset 499 257,85 471 308,86 6. Ostovelat

Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 7. Muut velat 3 712 140,80 3 425 794,00

1. Myyntisaamiset 0,00 0,00 8. Siirtovelat 0,00 0,00

2. Lainasaamiset 0,00 0,00 II Lyhytaikainen 169 462,31 218 646,22

3. Muut saamiset 0,00 0,00 1. Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00

4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 2. Lainat rahoitus- ja 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset 499 257,85 471 308,86 vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00

1. Myyntisaamiset 499 257,85 471 308,86 3. Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00

2. Lainasaamiset 0,00 0,00 4. Lainat muilta luotonanatajilta 0,00 0,00

3. Muut saamiset 0,00 0,00 5. Saadut ennakot 0,00 0,00

4. Siirtosaamiset 0,00 0,00 6. Ostovelat 120 009,02 181 796,11

7. Muut velat 49 093,65 36 546,69

8. Siirtovelat 359,64 303,42

0 0

VASTAAVA YHTEENSÄ 5 188 294,65 4 842 548,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 188 294,65 4 842 548,64

183

4. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista

4.1. Luettelo kirjanpitokirjoista ja niiden säilytysajoista Kirjanpitokirja Säilytysaika Tililuettelot paperituloste pysyvästi Päiväkirja sähköinen säilytys 10 vuotta Pääkirja sähköinen säilytys 10 vuotta Talousarvion toteutuminen paperituloste pysyvästi Myyntireskontra sähköinen säilytys 10 vuotta Ostoreskontra sähköinen säilytys 10 vuotta Tasekirja paperituloste pysyvästi Tase-erittely irtolehtinä kansiossa 10 vuotta Paperitulosteiden säilytyspaikka on kaupungin taloushallinnon käsiarkistossa ja kaupungin keskusarkistossa. Sähköinen säilytys on kaupungin tietohallintopalveluiden konesalissa.

4.2. Tositelajit

001 Muistiot 006 Jaksotukset 007 Vyörytykset

008 Oikaisut tilinavaussaldoihin

009 Käyttöomaisuusviennit 010 Tiliotetositteet 019 Elatusturva

020 Myyntireskontra suoritukset

040 Ostoreskontra suoritukset 305 Matkalaskut 310 Palkat 470 Ostolaskut 490 Sosiaalityö 601 Yleishallinnon laskutus

602 Teollisuus- ja liiketilavuokralaskutus

603 Maa-aluevuokralaskutus 604 Antolainalaskutus 605 Lomituspalvelulaskutus 606 Antolainalaskutus

607 Turkistarhauksen lomituslaskutus

621 Hammashoitolaskutus 622 Vuodeosastolaskutus 623 Terveyskeskuslaskutus 624 Kuntoutuslaskutus 625 Perusturvan laskutus

626 Terveyspalvelulaskutus 630 Asumispalvelulaskutus 631 Palvelukotilaskutus 632 Työkeskuslaskutus 633 Kotihoitolaskutus

634 Sosiaalipalv. vuokra-asuntolaskutus

635 Päivähoitolaskutus

636 Kehitysvammahuollonvuok-ralaskutus

638 Pesulalaskutus

639 Ympäristöterveydenhuollon laskutus

641 Koulutoimiston laskutus 642 Kansalaisopiston laskutus 643 AP-IP laskutus

644 Vapaa-aika Hellewi-laskutus

645 Vapaa-aikapalvelut laskutus

648 Maa-ainesluvan valvontamaksulaskutus

649 Ympäristövalvontamaksut 652 Venepaikkalaskutus

653 Vesi- ja viemäriliittymälaskutus

654 Jäähallilaskutus 655 Teknisentoimiston laskutus

184

658

Rakennus- ja ympäristövalvonnan laskutus

659 Asuntojen vuokralaskutus 660 Ruokapalvelulaskutus

661 Tilapalvelut/Kiinteistötoimi laskutus

662 Tilanvarauslaskutus

700 Sisäiset Palveluautolaskutus

701 Sisäiset Pesulalaskutus

702 Sisäiset Yleishallinnon kopiolaskutus

703 Sisäiset Teknisentoimiston kopiolaskutus

705 Sisäiset ICT-palvelut

706 Sisäiset Toimistotarvikelaskutus

750 Sisäiset Ruokapalvelulaskutus

751 Sisäiset tilanvarauslaskutus

185

5. Allekirjoitukset ja merkinnät

5.1. Tilinpäätöksen allekirjoitus Kalajoella 26. päivänä huhtikuuta 2018 KALAJOEN KAUPUNGINHALLITUS

Mauno Rahkola Vesa Hihnala Sirkka Alho Eija Pahkala Mari Niemelä Jukka Rahja Hanna Saari Timo Suni Meri Säteri Jukka Puoskari

5.2. Tilinpäätöksen merkinnät Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kalajoella toukokuun . päivänä 2018 Julkispalvelut Ey Oy, JHTT-yhteisö Anne Räisänen JHT/KHT

186

Documents

T I L I N P Ä Ä T Ö S Valtuusto 28.5 - Kalajoki...Kaupunginvaltuustoon kuluu 35 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina alkuvuonna 2017 seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. 20,