1

Tä ydennysräkentämisen mähdollisuudet Turun keskustä-älueellä

LUONNOS 20.8.2018

1. JOHDANTO

Selvityksen tausta ja tavoitteet

Turussa on vireillä Yleiskaava 2029. Keskustan osalta yleiskaava laaditaan osayleiskaavan tarkkuusta-soa noudattaen, koska alue edellyttää tarkempaa tarkastelua mm. liikkumisen, täydennysrakentami-sen ja viheralueiden osalta. Tämä selvitys on tehty yleiskaavan laadinnan avuksi. Sitä voidaan hyödyntää myös asemakaavoituk-sessa, yleisten alueiden suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa. Keskusta on kaikkien turkulaisten yhteistä aluetta. Elävä ja viihtyisä keskusta on tärkeä kaupalle, kult-tuurille, matkailulle ja kaupungin vetovoimalle. Tavoitteena on luoda hyvää kaupunkiympäristöä kai-kille keskustan käyttäjäryhmille sekä tarjota uusia asumisen vaihtoehtoja.

Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella -selvityksessä valotetaan keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Selvityksessä linjataan myös, miten täydennysrakentaminen tulee toteuttaa, jotta sen avulla saavu-tettaisiin myös kaupunkiympäristön laadullista paranemista. Keskustan täydennysrakentaminen on kaivannut selkeitä periaatteita. Tähän tarpeeseen vastaavat 12 täydennysrakentamisessa noudatet-tavaa periaatetta, jotka esitetään luvussa 3. Lopussa kerrotaan toimenpiteistä, joilla kaupunki voi ak-tiivisesti edistää täydennysrakentamista. Tunnistetut täydennysrakentamisen paikat on esitetty liite-kartassa.

Tämä selvitys kattaa yleiskaavan keskustatoimintojen alueen.

Selvitys on laadittu Turun kaupunkisuunnittelussa työryhmässä, johon kuuluvat va kaavoituspäällikkö Paula Keskikastari, maisema-arkkitehti Tuuli Vesanto, kaavoitusaluearkkitehti Nella Karhulahti, kaa-voitusinsinööri Andrei Panschin, kaavasuunnittelija Matilda Laukkanen, liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen ja kaavasuunnittelija Jimi Antikainen.

Täydennysrakentaminen maankäytön suunnittelussa

Keskustan ja keskusta-asumisen kehittäminen on ollut jo usean vuoden ajan yksi kaupungin painopis-tealueista.

Vuosien varrella keskusta-alueen täydentämiseksi on laadittu useita erilaisia suunnitelmia, joissa pää-paino on ollut keskusta-asumisen lisäämisessä ja kaupunkikuvan kehittämisessä.

(Täydennetään ehdotusvaiheessa.)

2

2. MITÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA TAVOITELLAAN?

Laadukas ja viihtyisä ympäristö

Täydennysrakentamisen tavoitteena on viihtyisä ja ihmisläheinen ympäristö, joka tarjoaa edellytyksiä ihmisten väliseen kohtaamiseen, kaupunkielämään ja liiketoimintaan. Täydennysrakentaminen tar-joaa mahdollisuuksia ympäristön laadun parantamiseen ja myös edellyttää sitä. Ympäristön paranta-minen lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. On tiedostettava täydennysrakentamisen mahdol-liset haitat ja pyrittämä minimoimaan ne. Näitä haittoja ovat mm. ikkunanäkymien heikkeneminen ja piha-alueiden pieneneminen sekä puuston ja pysäköintipaikkojen väheneminen.

Palvelujen saatavuus

Keskustan vetovoimaan asuinympäristönä vaikuttavat palvelujen tarjonta, lyhyet etäisyydet ja arjen sujuvuus. Täydennysrakentamisella voidaan tukea keskustan palvelujen ml. kivijalkakaupan säily-mistä ja ehkäistä kaupan hajaantumista pääväylien varsille. Kun asukkaita on riittävästi, kaupunkiym-päristö säilyy elävämpänä ja virikkeellisempänä ja sosiaalista kontrollia on enemmän.

Monipuolinen asuntokanta

Vuosina 2010–2017 keskustan uusista asunnoista ¾ oli pieniä asuntoja (alle 60 m2). Jotta keskustan asuntokanta ei yksipuolistuisi entisestään, on huolehdittava siitä, että keskustassa on jatkossakin tar-jolla erikokoisia asuntoja. Lisäksi keskustan täydennysrakentamisella voidaan luoda houkuttelevia uusia asumismuotoja.

Kestävä kehitys

Turku 2029 -kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin elinvoiman ja kasvun tulee rakentua eko-logisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle.

Ekologisesti kestävän kehityksen perusehtona on monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Turun tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2029 mennessä. Tämä tarkoittaa, että kasvihuone-kaasupäästöjen on oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut.

3

Rakentamisen suuntaaminen keskustan rakennettuun ympäristöön ja brownfield-alueille auttaa säi-lyttämään metsiä, jotka ovat hiilen sitojina erityisen tärkeitä. Mitä suurempi kasvillisuuden pysyvä määrä on, sitä suuremmaksi kasvaa myös maaperän hiilivarasto.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen keino vähentää kasvihuonepäästöjä. Lyhyet etäisyy-det, palvelujen läheisyys ja toimiva joukkoliikenne vähentävät turhaa liikennettä ja kannustavat il-mastoystävällisempään liikkumiseen. Rakentaminen olemassa olevan kunnallistekniikan varaan aut-taa vähentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Kestävän kehityksen sosiaaliseen aspektiin kuuluu taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen suku-polvelta toiselle.

Taloudelliseen kestävyyteen kuuluu se, että kehitys ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen.

Kaupunkistrategia Turku 2029 | Turku.fi

Mitä on kestävä kehitys? | Ympäristöministeriö

Taloudellisuus

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on kunnalle ja sen asukkaille hyvin kallista. Olemassa olevan inf-rastruktuurin varaan rakentaminen pienentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Keskeinen asuin-paikka myös pienentää merkittävästi yksittäisen asukkaan liikkumiskustannuksia.

Iso osa keskustan rakennuskannasta on tullut korjausikään. Tonttien lisärakentamisella voi olla mah-dollista kattaa osa korjauskustannuksista. Täydennysrakentamisen kannattavuuden arvioiminen on kuitenkin vaikeaa siihen sisältyvien lukuisien muuttujien vuoksi.

3. KESKUSTA-ALUEEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PERIAATTEET

Keskustan ympäristöt ja rakennukset ovat eri-ikäisiä ja niiden toteutuksen taustalla on hyvin erilaisia suunnitteluideologioita, siksi yhtenäisiä täydentämismalleja on vaikea muodostaa. Lisäksi on selkeästi rajattavissa sellaisia alueita, joilla täydennysrakentamismahdollisuuksia ei ole, esim. Port Arthur. Kes-kustan erityyppisistä miljöistä ja niiden kehittämisen suuntaviivoista on kerrottu Turun keskustan kaupunkikuva -selvityksessä.

Kuitenkin tietyt periaatteet pätevät erilaisissa täydennysrakentamishankkeissa:

1. Korttelin kokoinen kaava

Täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon rakennetun ympäristön arvot, viihtyisyys, näkymät, aurinkoisuus, varjostus, melu, puusto ja sen vaatima maanvarainen piha-alue, hulevedet, pysäköinti ja pelastustiet.

Jotta hankkeen vaikutukset naapureihin pystytään arvioimaan, asemakaavamuutoksen tarkastelualu-een minimikoko on kortteli. Samalla pystytään arvioimaan myös naapuritonttien rakentamismahdol-lisuudet.

Kun asemakaavanmuutos laaditaan laajemmalle alueelle, mm. pysäköinti voidaan ratkaista tarkoituk-senmukaisemmin. Keskitetty ratkaisu voi auttaa säästämään esim. merkittävää puustoa.

4

2. Uudet asumismuodot

Kuten edellä on kerrottu, keskustan viimeaikainen asuinrakentaminen on painottunut voimakkaasti pieniin asuntoihin. Nyt tarvitaan täydennysrakentamista, jonka tavoitteena on asumismuotojen, asuntokoon ja asuntotyyppien moninaisuus. Keskustaa pitää rakentaa kaikenlaisille, erilaisissa elä-mäntilanteissa oleville ihmisille.

Täydennysrakentamisen avulla voidaan myös tarjota aivan uudenlaisia, yksilöllisiä asumismahdolli-suuksia Turun keskustassa. Tällaisia voivat olla esim. katoille sijoittuvat pientalot.

Täydennysrakentamisessa tuleekin hyödyntää ennakkoluulottomasti monenlaisia ratkaisuja: laajen-nuksia, käyttötarkoituksen muutoksia, ullakoiden käyttöönottoa, townhouse-taloja jne. Pihojen pe-rältä on usein helpompi löytää paikkoja pienille hankkeille. Luodaan sopivia rakennuspaikkoja myös ryhmärakentamiselle.

3. Ullakkorakentaminen ja rakennusten korottaminen

Turussa ullakkorakentaminen on tähän asti keskittynyt puutalojen ullakoiden käyttöönottoon osaksi alapuolista asuntoa. Kerrostalojen ullakoita on muutettu jonkin verran lähinnä toimistoiksi, mutta niiden laajempikin hyödyntäminen olisi mahdollista. Tasakattoisten kerrostalojen korottaminen mah-dollistaa uudenlaiset asumisratkaisut kattoterasseineen. Asuntojen valtteja ovat tilallisuus, yksilölli-syys ja näköalat. Parhaimmillaan ullakkorakentaminen tai rakennusten korottaminen tuo vaihtelua kattomaisemaan ja kaupunkikuvaan. Rakennusoikeuden myymisestä taloyhtiö saa rahaa esim. re-montteihin.

Kattojen mahdollisuuksia oleskeluun ja virkistäytymiseen on syytä hyödyntää nykyistä enemmän. Ka-tot voivat tarjota rauhaa, aurinkoa ja avaruutta taloyhtiön asukkaille tai esim. kahviloina laajemmalle-kin yleisölle.

Ullakkorakentaminen edellyttää tavallista huolellisempaa suunnittelua. Haasteita voivat olla mm. tek-ninen toteutus, rakennussuojelulliset ja kaupunkikuvalliset rajoitukset, paloturvallisuus ja esteettö-myys. Hyvä lähtökohta on se, että rakennuksen ulkonäköön ei tule suuria muutoksia etenkään kadun puolelle. Jos ikkunapinta-ala tästä syystä jää pieneksi, ullakolle on kenties mahdollista sijoittaa toi-mistoja, liikunta- ja saunatiloja tms.

Tasakattoisten rakennusten korottamisen potentiaalia on Turussa paljon. Lisäkerroksen rakentami-nen on ullakoiden käyttötarkoituksen muuttamista helpompaa ja taloudellisempaa. Tasakatto saa-daan käyttöön terasseina ja kattopuutarhoina. Katoille rakentamalla on mahdollista saada keskus-taan jopa pientaloja. Rakennuksia korotettaessa pätee kohdan 4 korkeussääntö.

Ullakkorakentamisessa ja talojen korottamisessa tulee tiettyjen ehtojen täyttyä: Kiinteistöllä tulee olla rakennusten piha-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta edellytyksiä ullakkorakentamiseen. Asumisviihtyvyyttä on parannettava esim. pihan tai yhteistilojen kehittämisellä. Rakentaminen ei saa vahingoittaa rakennuksen ulkoisia tai sisäisiä arkkitehtonisia arvoja, ja rakennus- ja kulttuurihistori-allisesti arvokkaissa rakennuksissa vesikattoon muutoksia aiheuttavaa ullakkorakentamista voidaan rajoittaa. Kaikissa tapauksissa kaupunkikuvallisten arvojen säilymisestä on pidettävä huolta. Hank-keista pyydetään lausunto Turun museokeskukselta silloin, kun kyseessä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kohde.

Täydennysrakentamiseen soveltuvia ullakoita on kartoitettu*. Samoin on kartoitettu alueita, joilla ullakkorakentamisessa tulee käyttää erityistä harkintaa**.

* Ullakkotutkimus Puska & Eräpohja 1986.pdf

** Tamminen, Anni (2008). Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain aivan muuta. Turun keskusta-alueen ullakoiden ja asumisen mahdollisuudet.

5

Karkea jako alueista, joilla ullakkorakentamisessa tulee käyttää erityistä harkintaa. Lähde: Tamminen, Anni (2008). Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain aivan muuta.

4. Rakentamisen korkeus

Turun keskustan kaupunkikuvan keskeisiä elementtejä ovat mm. valtakunnallisesti arvokas jokimai-sema, kaupunkirakennetta jäsentävät mäkipuistot, ruutukaava ja pitkään historiaan pohjautuva ker-roksellisuus. Keskustalla on vahva, historiallinen identiteetti, jota on syytä vaalia myös täydennysra-kentamisessa.

Rakentamisen korkeus vaikuttaa mm. keskustan siluettiin ja tärkeisiin näkymiin. Ruutukaava-alueen siluetti on suhteellisen tasainen: asuinrakennukset ovat tavallisesti enintään 8-kerroksisia, ja korke-ammalle kohoavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain historialliset merkkirakennukset, kuten kirkot. Historiallisilla maamerkeillä on paljon symboliarvoa, mitä myös niiden hierarkkinen asema kaupunkikuvassa korostaa.

Kuva: Samuli Saarinen.

6

Engelin kaavaan perustuva ruutukaava-alue yhtenäisine kortteliperiaatteineen soveltuu huonosti kor-keaan rakentamiseen. Ruutukaava-alueella tiivistyvät monet kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalli-set arvot. Keskustan täydennysrakentamisessa on syytä pitää kiinni suhteellisen yhtenäisestä si-luetista sekä tonttijakoon pohjautuvasta rakennushankkeen koosta ja siitä seuraavasta kaupunkiku-vallisesta rytmistä. Rakentamisen korkeus tulee sovittaa ympäristön rakentamiskorkeuksiin.

Keskustan korttelien täydennysrakentamisen lähtökohtana on periaate, että korttelin sisäosien ra-kentamisen korkeus ei ylitä kadunvarsirakennusten korkeutta.

Alueiden soveltuvuutta korkeaan rakentamiseen on arvioitu Turun korkean rakentamisen selvityk-sessä. Korkea rakentaminen on syytä ohjata ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin. Jokaisen hankkeen tulee olla sijainniltaan perusteltu sekä täyttää muut korkealta rakentamiselta edellytettävät asiat, jotka on koottu selvityksen sisältä-mään korkean rakentamisen tarkistuslistaan. Rakennuspaikan soveltuvuuden arvioinnissa hyödynne-tään tätä tarkoitusta varten laadittua arviointikehikkoa.

5. Viherympäristö

Pihojen ja yleisten alueiden viherympäristö on tärkeä asumisviihtyvyyteen ja terveelliseen elinympä-ristöön vaikuttava asia. Kasvillisuus tarjoaa kauneusarvoja, näkösuojaa ja kosketusta vuodenaikojen vaihteluun, ja sen avulla voidaan luoda miellyttävää pienilmastoa. Lisäksi kasvillisuus parantaa ilman-laatua. Pihojen suunnitteluun olisikin panostettava monissa keskustan kortteleissa. Käyttämätöntä potentiaalia on paljon. Yhteispihoihin, pihasaunoihin ja yhteisölliseen toimintaan olisi mahdollisuuk-sia myös kerrostalokortteleissa.

Puukaupunkiajalta periytyvät jalopuuvaltaiset palokujanteet ovat edelleen yksi Turun keskustan piho-jen arvokas erityispiirre. Vanhan puun kaataminen vaatii painavat perustelut. Istutettava puu ei kor-vaa suurta puuta kaupunkikuvassa. Täydennysrakentaminen kohdennetaan paikkoihin, joissa haitat puustolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tällaisia paikkoja voivat olla esim. matalien liikeraken-nusten paikat.

Kuva: Tuuli Vesanto

7

Jos tontin täydennysrakentaminen on perusteltua mutta mahdollista vain puustoa kaatamalla, veh-reyden menetystä kompensoidaan istuttamalla puita tontin muihin osiin tai yleisille alueille. Vas-tuuta tästä on syytä osoittaa rakennuttajalle. Myös kaupungin on panostettava entistä enemmän yleisten alueiden vehreyttämiseen sekä viherympäristöjen laatuun ja hyvään ylläpitoon.

Kaavoissa voidaan edellyttää tontilta tiettyä viherkerrointa. Viherkertoimella tarkoitetaan painote-tun viherpinta-alan ja tontin kokonaispinta-alan välistä suhdetta. Erilaisille viherpinnoille ja puille on omat kertoimensa, joiden perusteella tontin viherkerroin lasketaan. Viherkerroin ohjaa puustoa säi-lyttäviin ratkaisuihin, koska vaadittu viherkerroin on siten helpompi saavuttaa. Viherkertoimen avulla voidaan myös aikaansaada uutta viihtyisää viherympäristöä ja edistää hulevesien hallintaa.

Kaupunkiympäristön tiivistyminen ja läpäisemättömän pinnan lisääntyminen ovat ajaneet kaupunki-puut ahtaalle. Täydennysrakentaminen lisää osaltaan puihin kohdistuvia uhkia: kuivuutta, elintilan kutistumista ja vaurioita, jotka lisäävät altistumista kasvitaudeille. Uhkia on ehkäistävä mm. suojaa-malla puut kaiken rakentamisen aikana. Puiden ympärillä on hyvä säilyttää n. 7–10 m säteellä ra-kentamatonta aluetta, jolle ei uloteta kaivutöitä myöskään rakentamisen aikana.

Vaikka pihakannet voivat olla hyvä keino järjestää pysäköintiä ja vehreyttää pysäköintikäytössä ol-leita asfalttipihoja, maanvaraista pihaa tulee säilyttää tonteilla, joilla sellaista vielä on. Vähintään 20 % näiden tonttien pinta-alasta tulee jättää rakentamattomaksi piha-alueeksi. Rakentamaton, maanvarainen piha mahdollistaa suureksi kasvavien puiden istuttamisen: sen avulla Turun keskustan lehtevyys säilyy tulevaisuudessakin.

Kaupunkipuulinjaus | Turku.fi

6. Hulevedet

Keskustan täydennysrakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien hulevesiviemärien varaan. Hu-levesien viivytystä tarvitaan, jotteivät putkistot kuormittuisi ja jotta tulvariskejä pystyttäisiin pienen-tämään. Putkien koon suurentaminen ei tule yleensä kyseeseen, koska katujen alla ei ole tilaa. Ilmas-tonmuutoksen ennustetaan lisäävän rankkasateita ja sademäärää, joten näihin vaikutuksiin on ryh-dyttävä järjestelmällisesti varautumaan.

Hulevesien hallintaa Kööpenhaminassa. Kuva: Anna Räisänen.

8

Viherkatto Kööpenhaminassa. Kuva: Anna Räisänen. Kuva: Nella Karhulahti.

Asemakaavoissa käytetään viivytysmääräystä hule-100. Tämä tarkoittaa, että vettä läpäisemättö-miltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytystilavuutta tulee olla 1 m3 jokaista sataa läpäisemätöntä neliömetriä kohti.

Viivytys voidaan toteuttaa esim. maanalaisilla säiliöillä, mutta viherrakenteita kuten sadepuutarhoja käyttäen saadaan aikaan viihtyisämpää asuinympäristöä. Samalla kasvillisuus tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluja.

Puut ovat arvokkaita myös hulevesien hallinnassa: ne pidättävät ja haihduttavat vettä ja vähentävät siten tontilta lähtevien hulevesien määrää.

Hulevesiä viivyttäviä viherpintoja – istutuksia, nurmikoita ja viherkattoja – kannattaa hyödyntää mo-nipuolisesti ulkotilojen suunnittelussa. Järkevintä on toteuttaa mahdollisimman paljon viherpintaa kansipihoille sekä sellaisille katoille, jotka tulevat käyttöön oleskelupaikkoina tai jotka näkyvät ikku-noista. Lähtökohta on se, että kansipihan niiden osien, jotka eivät ole pelastus- tai huoltoteitä ei-vätkä oleskelu- tai leikkipaikkoja, tulee olla viherpintaa. Autokatoksissa ja muissa vastaavissa kyl-missä rakennuksissa tulee olla viherkatto.

9

Viherkatto Kakolanmäen Michailowinkadun varrella. Kuva: Tuuli Vesanto.

Istutettua kansipihaa Telakkarannasta. Kuva: Tuuli Vesanto.

7. Aktiivinen maantasokerros

Täydennysrakentamisen yhtenä tavoitteena on aikaansaada elävää ja ihmisläheistä kaupunkiympäris-töä. Jotta ympäristö houkuttelisi kävelemään, oleskelemaan ja käymään ostoksilla, se on suunnitel-tava jalankulkijan kokemusmaailman pohjalta.

Ihmisen näköaisti on kehittynyt havainnoimaan sitä, mitä tapahtuu silmän korkeudella tai sitä alem-pana. Näkökenttämme on horisontaalinen. Katutilassa huomiomme kiinnittyy rakennusten maanta-sokerrokseen; ylempien kerrosten yksityiskohdat eivät ole samalla tavalla merkittäviä.

10

Julkisivuja Århusista ja Amsterdamista. Kuvat: Samuli Saarinen.

Jotta katutila houkuttelisi kävelemään, rakennusten maantasokerroksessa tulee olla riittävästi vaihte-lua. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aistimme tarvitsevat stimulaatiota neljän tai viiden sekunnin välein. Kun tämä suhteutetaan tavalliseen kävelyvauhtiin, nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 5–6 metrin välein kadunpuoleisessa julkisivussa jalankulkijan silmänkorkeudella on mielenkiintoista katsottavaa. Esim. vilkkailla liikekaduilla eri puolilla maailmaa kauppojen julkisivut ovat usein le-veydeltään tuota luokkaa.*

Näyteikkunat lisäävät kadun kiinnostavuutta olennaisesti, ja liiketilojen sijoittumista kadun varren maantasokerrokseen tuleekin edistää kaikkialla keskustassa. Toimintojen monipuolisuus ja sekoittu-minen edistävät keskustan elävyyttä. Kadunvarteen sijoittuvassa julkisivussa tulee olla vähintään 50 % näyteikkunapinnalla varustettua tilaa, johon on oma sisäänkäynti.

Sen lisäksi, että keskustan kadunvarsien näyteikkunapintojen määrää lisätään, koko keskustassa tu-lee panostaa kadunvarsirakennusten maantasokerroksen ja edustan suunnitteluun. Siellä, missä

11

julkisivut ovat sulkeutuneita ja monotonisia, etäisyydet tuntuvat pitkiltä eikä käveleminen houkut-tele. Samalla tavalla vaikuttavat julkisivun horisontaaliset linjat. Kun julkisivu on jäsennelty pysty-suuntaisin elementein, matka tuntuu lyhyemmältä ja käveleminen merkityksellisemmältä. Vaihtelua tuovat ovet, sisäänkäyntisyvennykset, värit ja muut julkisivun yksityiskohdat, aitaukset, istutukset jne.

Julkisivun syvennykset tarjoavat samalla luontevia paikkoja oleskelulle. Onnistunut julkisivu toimii rajana, joka vetää puoleensa ulkotilassa tapahtuvaa elämää tai jonne rakennuksen sisällä tapahtuva toiminta levittäytyy.

Palvelueteisten toteuttaminen sisäänkäyntien yhteyteen on suositeltavaa. Palvelueteinen on tila, johon voi tilata verkkokaupasta tavaroita sähköisen lukitusjärjestelmän turvin.

* Gehl, Jan (2010). Cities for People.

Kuvat: Nella Karhulahti.

12

8. Julkinen ympäristö

Hyvin suunniteltu ja hoidettu julkinen kaupunkiympäristö on yksi asumisviihtyvyyden edellytys. Se edistää myös keskustan elinvoimaisuutta ja kaupungista välittyvää positiivista kuvaa. Täydennysra-kentamisessa hyödynnetään mahdollisuudet luoda kaikille ihmisryhmille hyvää kaupunkiympäris-töä.

Mitä useammat ihmiset kulkevat jalkaisin tai polkupyörällä, sitä enemmän kaduilla on elämää. Liikku-misen edellytysten lisäksi tarvitaan myös paikkoja, missä seisahtua, istuskella, viettää aikaa – tilaa kaupunkielämälle. Tällaisia julkisia paikkoja ei Turun keskustassa ole liikaa. Täydennysrakentamisen yhtenä tavoitteena on luoda uusia julkisia paikkoja sinne, missä niille on tarvetta.

Oleskeluun houkuttelevilla kaupunkitiloilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä: Ihminen kokee paikan miellyt-täväksi ja turvalliseksi, kun selän takana on esim. seinusta ja paikasta on hyvä näkyvyys ympäristöön. Ihmisillä on taipumus hakeutua seinustoille, mutta tilaa rajaavina elementteinä voivat toimia myös esim. istutukset. Riittävän kompakti ja selkeästi rajattu kaupunkitila koetaan houkuttelevaksi. Myös paikan suuntautuminen lämpimään ilmansuuntaan on tärkeä.

Monien keskustan kaupunkitilojen ongelmia ovat liian suuri mittakaava ja heikko tilantuntu. Levenne-tyt katutilat ja vaihtelevat katulinjat voidaan kuitenkin kääntää mahdollisuudeksi: rakennusten si-säänvetojen kohdalle voidaan muodostaa oleskelupaikkoja ja tilaa on istutuksillekin. Täydennysra-kentamisen yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet jäsentää katutilaa uudelleen. Kadun järjestelyissä edistetään kadun moninaiskäyttöä: jalankulkua ja pyöräilyä, oleskelua ja pysäköintiä. Katupuuistutuk-set ovat merkittävä keino lisätä viihtyisyyttä.

Uudet aukiot eivät automaattisesti houkuttele oleskeluun, elleivät ne sijoitu luontevasti. Suunnitte-lussa on selvitettävä, mitkä ovat ihmisille tärkeitä kohteita ja miten niiden välillä kuljetaan – parhaat oleskelupaikat löytyvät näiden reittien varsilta. Kaupunkielämästä voidaan saada itseään ruokkivaa: ihmiset tulevat sinne, missä on ihmisiä. Olennaisempaa kuin ihmisten määrä on vaikutelma siitä, että paikka on suosittu ja merkittävä.

Kuva: Samuli Saarinen.

13

Linnankadun alkupään uudistaminen muutti liikenneväylän katuaukioksi ja suosituksi vapaa-ajan ympäristöksi. Kuvat 1–2: Tomi Hangisto, kuva 3: Tuuli Vesanto.

14

9. Monipuoliset toiminnot

Keskustan täydennysrakentamisessa on muistettava muutkin kuin asumisen tarpeet. Keskustasta tu-lee löytyä tilaa liiketoiminnalle, toimistoille, päiväkodeille ja kouluille, palvelutaloille, terveyspalve-luille ja kulttuuritoiminnoille. Lähtökohtana on sekoittunut kaupunkirakenne, jossa niin korttelit kuin rakennuksetkin mahdollistavat erilaisten toimintojen yhdistämisen.

Liiketoiminnan kannalta otollisia alueita ovat Kauppatorin ympäristö sekä ideoidun matkakeskuksen alue. Matkakeskukseen liittyvät kaupalliset palvelut eivät kuitenkaan saa heikentää torin ympäristön asemaa kaupungin kaupallisena keskuksena. Toimistoille on keskustassa jonkin verran tarvetta, koska nykyiset toimistotilat ovat vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia.

Kaupungin palvelutarpeille on varattava riittävästi tilaa. Keskustan asukasmäärän lisääntyessä myös päiväkodit, koulut ja terveyspalvelut tarvitsevat nykyistä enemmän tilaa. Keskustan päiväkoteihin ja kouluihin tullaan kauempaakin mm. vanhempien työpaikkojen sekä opetuksen painotusten vuoksi.

Koulujen ja päiväkotien laajennukset on pystyttävä mahdollistamaan. Kaavoituksella tulee olla käy-tössään riittävästi tietoa tulevaisuuden palvelutarpeista. Palveluverkkoselvityksissä esiin tulleet tar-peet huomioidaan täydennysrakentamisessa.

Niin päiväkotien ja koulujen kuin terveysasemienkin sijoittelussa on huomioitava hyvät liikenneyhtey-det, etenkin julkinen liikenne. Terveyspalveluita on mahdollista sijoittaa myös muun julkisen tai kau-pallisen rakentamisen yhteyteen, esim. matkakeskukseen. Päiväkodin mahduttaminen esim. asuin-kerrostalon yhteyteen onnistuu harvoin, koska päiväkodit tarvitsevat riittävästi piha-aluetta ja saatto-liikenne tuo omat vaatimuksensa.

Kupittaan–Itäharjun alueesta on syntymässä voimakas kaupunkirakenteen painopiste, jonne keskit-tyy entistä enemmän keskiasteen ja korkea-asteen koulutusta, tutkimusta ja yritystoimintaa. Turun Tiedepuiston tulevaisuuskuva sisältää yli 10 000 uutta työpaikkaa ja asuntoja 20 000 ihmiselle. Yh-tenä keskustan täydennysrakentamisen tavoitteena on auttaa säilyttämään Kauppatorin ympäristö vetovoimaisena ja toiminnoiltaan monipuolisena.

Kulttuuritoiminnoille tarvitaan keskeisiä sekä mielellään näkyviä ja kaupunkikuvallisesti edustavia paikkoja. Paraatipaikat Aurajoen läheisyydessä varataan ensisijaisesti kulttuurille.

Julkinenkaan rakentaminen ei saa vähentää keskustan viheralueita. Puistot ja muut julkiset alueet säilytetään kaikkien käytössä.

10. Pysäköinti

Turussa on tekeillä uusi autopaikkanormisto erityyppisille alueille. Normistoon tulevat vaikuttamaan alueen sijainti kaupunkirakenteessa sekä monipuolisen liikkumisen mahdollisuudet. Normit tullaan määrittelemään mm. SYKE:n Urban zones -vyöhykeanalyysin pohjalta.

Kestävien liikkumismuotojen edistämiseksi polkupyörien pysäköintiin osoitetaan säältä suojattu, lukittu ja helposti saavutettava tila.

15

11. Maanalainen rakentaminen

Numerokaupunginosien alueella sijaitsee monenlaisia maanalaisia tiloja, kuten Kakolan jäteveden-puhdistamo, pysäköintiluolia, viemäri- ja kaukolämpötunneleita, sähköasema, erilaisia kriisiaikoina käytettäviä tiloja sekä vanhoja, usein käyttökelvottomia väestönsuojia. Mahdollisia tulevaisuuden tarpeita ovat mm. uudet pysäköintiluolat ja nykyisten laajennukset, liikennetunnelit sekä erilaiset liikuntatilat.

Jotta maanalaiset hankkeet olisivat tulevaisuudessakin mahdollisia, yleiskaavassa on annettu keskus-tan osalta sitä koskevia määräyksiä. Yleiskaavan yhdyskuntatekniikka-teemakartassa on esitetty alu-eet, jotka on varattu kalliorakentamista varten. Näillä alueilla rakennuksiin ei saa tehdä yli kaksi ker-rosta syviä kellareita. Myös porakaivojen teko on kielletty. Mahdollista tulevaa käyttöä ei saa rajoit-taa muulla rakentamisella. Esim. mahdollisia sisäänmenopaikkoja ei saa ottaa muuhun käyttöön.

Nämä varaukset pohjautuvat mm. kallioresurssiselvitykseen* sekä tietoihin tähänastisesta maanalai-sesta rakentamisesta. Kallioalueiden soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kallion laatu, to-pografia, maaperäolosuhteet ja pohjavesi, rakennetut ja suunnitellut kalliotilat sekä ympäristö, kuten rakennuskanta ja kulkuyhteydet. Sisäänmenot on helppo toteuttaa siellä, missä kallion topografia on jyrkkä.

Kallioresurssiselvityksessä parhaaseen I luokkaan kuului kolmannes tutkituista kallioista. Tämän jäl-keen osa näistä kallioresursseista on jo otettu käyttöön mm. jätevedenpuhdistamon ja pysäköintilai-tosten rakentamisen myötä. Mahdollisia kallioresursseja on myös menetetty harkitsemattoman maanpäällisen rakentamisen myötä.

* Kallioresurssiselvitys. Turun kaupunki, asemakaavaosasto, katurakennusosasto. Kalliosuunnittelu Oy Rockplan ltd. 31.12.1991.

12. Kestävä kehitys

Ilmastotietoisen maankäytön suunnittelun ja rakennussuunnittelun tavoitteena on pienentää raken-tamisen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä.

Turun kasvihuonepäästöistä 42 % (2015) on peräisin kaukolämmön tuotannosta. Keskusta-asumisen kestävyys riippuu siten osaltaan siitä, millä tavoin kaukolämpöä tuotetaan. Rakennusten lämmitys-tarve on keskustassa keskimääräistä pienempi lämpösaarekeilmiön vuoksi; toisaalta jäähdytystarve voi muodostua vastaavasti suuremmaksi. Rakennusten energiankulutukseen voidaan vaikuttaa esim. luomalla kasvillisuuden avulla edullista pienilmastoa.

Rakentamisvaihe aiheuttaa huomattavan osuuden rakennuksen hiilijalanjäljestä. Rakennusten kor-jaaminen ja käyttötarkoituksen muutokset ovat ilmaston kannalta perusteltuja valintoja. Puura-kennukset voivat toimia hiilinieluina.

Liikenne aiheuttaa viidenneksen Turun kasvihuonepäästöistä. Turussa kestävien liikkumismuotojen eli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kulkutapajakaumasta on 49 % (2016)*. Kaupungin kasvu näkyy lisääntyvänä liikenteenä. Kaupunkiseudun ajoneuvoliikenteen suoritteiden on ennakoitu kasvavan vuodesta 2016 vuoteen 2029 mennessä noin 25 %**.

16

Kuva: Tuuli Vesanto

On tärkeää hillitä autoriippuvuutta luomalla ympäristöä, jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja jalankulku ja pyöräily koetaan houkutteleviksi. Kun yleiskaava 2029:n pohjaksi tehtyjen kehityskuvien vaikutuk-sia arvioitiin, kävi ilmi, ettei yksikään kehityskuva toteuttanut Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristö-ohjelmassa 2009–2013 asetettua kulkutapajakaumaa koskevaa tavoitetta.

Vihreällä infrastruktuurilla on tärkeä rooli ilmastotietoisessa suunnittelussa. Kaupunkivihreä tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluja, joten kaupunkia ei tulisi tiivistää kaupunkivihreän kustannuk-sella. Myös hoidetuilla puistoilla voi olla suuri merkitys runsaslukuisen eliölajiston elinympäristönä. Luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokkaita ovat vanhat jalopuut.

Sekoittunut kaupunkirakenne ja asuntotyyppien moninaisuus edistävät sosiaalisesti kestävää kehi-tystä. Täydennysrakentamisella voidaan tasapainottaa alueen sosiaalista rakennetta ja edistää ihmis-ten välistä kohtaamista. Olennaista on luoda kaikille väestöryhmille hyvää ja virikkeellistä kaupun-kiympäristöä.

Kaupunkisuunnittelu, jossa pyritään aikaa kestäviin ratkaisuihin, edistää taloudellista kestävyyttä. Laajempien kokonaisuuksien tarkastelu, kokonaisvaltainen suunnittelu ja vaikutusten arviointi ovat taloudellisen kestävyyden lähtökohtia.

*Henkilöliikennetutkimus 2016: Turun seutu

** Turun yleiskaavan liikenne-ennusteet 2016. Strafica. Muistio 30.12.2016

Hiilineutraali Turku 2040 | Turku.fi

Yleiskaava 2029 Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi, raportti.pdf

Henkilöliikennetutkimus 2016

Kaupunkipuulinjaus | Turku.fi

17

4. MAHDOLLISET TÄYDENNYSRAKENTAMISTYYPIT

Olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutos

Turussa on runsaasti eri-ikäisiä rakennuksia, joiden elinkaaren aikana rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut useaan otteeseen. Rakennusten historiaa kunnioittavat uudet käyttötarkoitukset luovat Turusta ainutlaatuisen kaupungin. Toimintojen muutos kuuluu elävään kaupunkiin.

Keskustan vanhojen korkeaharjaisten kerrostalojen ullakkotiloja on luontevaa ottaa toimisto-, liike-tila- ja asuinkäyttöön.

Kuvat: Tuuli Vesanto

18

Olemassa olevan rakennuksen lisärakentaminen

Keskusta-alueen tasakattoisten, suurelta osin 1960–70-luvuilla rakennettujen rakennusten korotta-minen kerroksella tai kahdella on ratkaisu maltilliseen täydennysrakentamiseen. Rakennusten piden-täminen sopii myös täydennystavaksi useisiin keskusta-alueen tilanmuodostukselta avoimiin kortte-leihin.

Uusi rakennus yhdelle tai useammalle tyhjälle tai vajaakäyttöiselle tontille

Turun keskusta on isolta osalta rakentunut 1960-luvun autokaupungin ja avoimen korttelirakenteen ihanteen perusteella. Liiketilat sijaitsevat usein matalissa liikesiivissä kadun varressa, ja autopaikoitus vie suuren osan vapaasta piha-alueesta. Tällaisten vajaassa käytössä olevien korttelien täydentämi-nen kokonaan uudella rakennuksella tai olevan rakennuksen purkaminen ja korvaamineen uudella ovat usein käytettyjä täydennysrakentamisen ratkaisuja Turussa. Täydentämistä suunniteltaessa on erityisen tärkeää huomioida naapuruston näkymät, rajautuminen katutilasta sekä pihan ja huollon yhteisjärjestelyt. Täydennysrakentamiselle on usein löydettävissä paras paikka, jos täydentämisen paikat tutkitaan korttelikohtaisesti ja rakentaminen voidaan sijoittaa kokonaisuuteen parhaiten sopi-valla tavalla tonttijaosta riippumatta.

Toteutunut täydennysrakennuskohde Ursininkatu 8, Auratum Oy.

19

Kuva: Tutkielma Täydennysrakentamisen erilaisista sijoittamisvaihtoehdoista. Parhaimmillaan täydennysrakentamisella voidaan rajata pihatiloja ja suojata pihaa melulta. Harkitulla sijoittamisella pihoilla pystytään säilyttämään komeaa puustoa ja vaikutus olevien asuntojen näkymiin jää pieneksi. Lähde: Björklund, Christa (2013). Keskustan täydennysrakentaminen. VII kaupunginosa, kortteli 17. Turun kaupunki, ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö.

20

Täydennysrakentaminen sopeutuu mittakaavaltaan ja julkisivun jäsentelyltä ympäristöönsä. Kaupunkipientalo lisää kes-kusta-asumisen vaihtoehtoja. Tutkielma korttelin täydentämiseksi Läntiselle Pitkäkadulla. Lähde: Turun kaupunki, kaavoitus, Tero Lehtonen.

21

Rakennuksen korvaaminen uudella rakennuksella

Esimerkkinä kaupunkisuunnittelun tutkielma Tuurinkulman mahdolliseksi täydennysrakentamiseksi.

Nykytilanne. Oleva liikerakennus Tuureporin- ja Brahenkatujen kulmassa on varsin matala suhteessa naapureihinsa.

22

Suunnitelma. Matala liikerakennus korvataan uudella 5–6-kerroksisella asuin- ja liikerakennuksella, jossa noin 3600 m² maanpäällistä kerrosalaa. Pysäköinti rakennuksen alle, ajo Brahenkadulta. Lähde: Turun kaupunki, kaavoitus, Tero Lehto-nen.

5. TÄYDENNYSRAKENTAMISEN HAASTEITA

(Tähän tekstiä seuraavista aiheista.)

Käyttötarkoitus ja kysyntä – mm. asuminen, liiketilat, toimistotilat

Toteuttamistapa – mm. rakennusliike, taloyhtiö, ryhmärakentaminen

Kiinteistönomistus ja -muodostus – kaupunki, As oy, Ki oy, tontin muodostus, hallinnonjako

Taloyhtiön hallinnointi – sama vai erillinen taloyhtiö

Autopaikkajärjestelyt – korvaavat, uudet, yhteiset

Talous energiatehokkuuden parantaminen rakennussuojelu korjaaminen vs. täydennysrakentaminen vs. purkaminen infra ja palotekniset järjestelyt taloyhtiön myyntivoitto ja verotus maankäyttösopimuskorvaukset täydennysrakentamisen kokonaishinta

23

Kaupunkikuva umpikorttelit / avoin rakennustapa rakentamisen korkeus rakennussuojelu kaupunkiympäristön laadun parantaminen ja hoitoluokan nostaminen

Tahtotila – suunnitelmat, päätökset

6. KEINOJA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN TUKEMISEKSI

Täydennysrakentamisen tukemiseksi on tärkeää tiedottaa eri sidosryhmiä täydennysrakentamisen mahdollisuuksista sekä neuvoa ja opastaa kiinteistönomistajia prosesseissa. Esimerkiksi kaupungin nettisivuilla tulee olla selkeät ohjeet täydennysrakentamisprosessin etenemisestä ja sen eri mahdolli-suuksista.

Kaupunki voi tehdä yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa korttelisuunnitelmia tukeakseen täydennysrakentamista ja kehittääkseen keskustan kaupunkikuvaa. Kiinteistöjen omistajat päättävät ja vastaavat rakentamisesta.

Keskustan täydennysrakentamista tuetaan asettamalla täydennysrakentamista koskevat kaavat etu-sijalle asemakaavoituskohteita ohjelmoitaessa.

Kaupunki voi lisäksi edistää täydennysrakentamista erilaisilla taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (10.11.1989) Ullakkotutkimuksessa (Puska & Eräpohja 1989) kartoitettujen täydennysrakentamiseen soveltuvien ullakoiden kerrosneliömetreistä ei peritä maankäyttösopimuskorvausta, kun näitä ullakoita otetaan asumiskäyttöön. Tätä käytäntöä voidaan laajentaa koskemaan muitakin keskustan ullakoita.

Maankäyttösopimuskorvausten laskukaavoja voidaan muuttaa siten, että niissä otetaan huomioon täydennysrakentamisen hyödyt kuntataloudelle, kuitenkin infran kapasiteetti huomioiden.

Maantasokerroksen aktivointia on mahdollista edistää antamalla vapautus katutasoon sijoitettavan liiketilan maankäyttösopimuskorvauksesta.

Pysäköintinormeista saatava helpotus lisää täydennysrakentamisen houkuttelevuutta. Hankkeissa tulisi edistää vuorottaispysäköintiä ja muita innovatiivisia pysäköintiratkaisuja.

24

LÄHTEITÄ JA TAUSTAMATERIAALIA

Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen (2013). VTT.

Björklund, Christa (2013). Keskustan täydennysrakentaminen. Itäinen Pitkäkatu. Turun kaupunki, ympäristötoi-miala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö. 31.12.2013.

Björklund, Christa (2013). Keskustan täydennysrakentaminen. VII kaupunginosa, kortteli 17. Turun kaupunki, ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö. 31.12.2013.

Gehl, Jan (2010). Cities for People.

Kallioresurssiselvitys (1991). Turun kaupunki, asemakaavaosasto, katurakennusosasto. Kalliosuunnittelu Oy Rockplan ltd. 31.12.1991.

Kaupunkistrategia Turku 2029 | Turku.fi

Liike- ja toimistotilojen kartoitus Turun ruutukaava-alueella. Näyteikkunat (2012). Turun yleiskaava 2035. Läh-tökohdat. Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitusvirasto, yleiskaavatoimisto. 21.11.2012.

Rajainmäki, Ville (2016). Turun kaupungin maanalaiset tilat. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK). Maanmittaustekniikka. Insinöörityö. 7.10.2016.

Tammelan täydennysrakentamisen edullisuus (2012). Asiakasraportti. VTT.

Tamminen, Anni (2008). Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain aivan muuta. Turun keskusta-alueen ullakoiden ja asumisen mahdollisuudet. Diplomityö. Lokakuu 2008.

Turun arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (2009). Turun kaupunki. Hyväksytty kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.2.2009.

Turun elävä keskusta! -hanke 2007–2010. Loppuraportti, perusselvityskartat ja osaselvitykset. Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitusvirasto.

Turun kansallinen kaupunkipuisto. Hoito- ja käyttösuunnitelma (2011). Turun kaupunki, ympäristö- ja kaavoitus-virasto, yleiskaavatoimisto. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 7.3.2011.

Turun kaupungin rakennusperintöohjelma (2015). Turun kaupunki, ympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu..

Turun kaupunkipuulinjaus (2016). Turun kaupunki.

Turun korkean rakentamisen selvitys (2017). Turun kaupungin ympäristötoimiala. Helmikuu 2017.

Turun yleiskaavan liikenne-ennusteet 2016. Strafica. Muistio 30.12.2016

Ullakkotutkimus (1986). Turun kaupunki. Markku Puska ja Risto Eräpohja. 15.7.–17.9.1986.

Yleiskaava 2029. Arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet. Kartta ja raportti, alustava luonnos 2018.

Yleiskaava 2029. Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi (2015). Turun kaupunki, kaupunkiympäristö-toimiala, kaupunkisuunnittelu, kaavoitus. Elokuu 2015.

Yleiskaava 2029. Rakennetun ympäristön inventoinnit 2013–2017.

Sekä lukuisat hankekohtaiset kehittämissuunnitelmat, diplomityöt jne.

LIITEKARTTA Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella