6.2018

Palkittua työtä 11 Epäpätevyysalennusten oikaisut maksuun 18 Sosionomi ja uusi varhaiskasvatuslaki 20 Keikkalaisten palkat 21 Hae liiton koulutustukea 22 Varaudu ajoissa eläkkeelle jäämiseen 28 Eettinen linjaus vanhustyön järjestämiseen 30 Irlannin naisten pitkä marssi 36

Tiina Laine ja diakonian paikka 12

VEI

KKO

SO

MER

PU

RO

Meillä on tehtävä

Harvinaisen vähäluminen kesä on jäämässä taakse, ja eteläisessä Suomessa valmistaudutaan jopa kahdeksan kuukauden mittai-seen syksyyn. Järkevimmät varautuvat ensi kesään täydentä-mällä tuuletinvarastojaan jo nyt, jotta on vehkeet kunnossa, kun helle taas yllättää.

Vaikka aurinkoinen kesä lisäsi kehojemme D-vitamiineja ja tarjosi mahdollisuuden viettää onnellisia rantapäiviä, se myös vaaransi vanhusten ja sairaiden hengen. Kaikilla ei ollut kuntoa poistua kotoa järveen vilvoittelemaan, eikä kaikilla ollut varaa ostaa tuulettimia ja ilmalämpöpumppuja.

Ilmastonmuutos lisää eriarvoisuutta. Siinä ei ole kyse pelkistä hellekesistä tai talvisateista, vaan suuresta koko maapalloamme koskettavista muutoksista, jotka ulottuvat niin eteläiseen Afrikkaan kuin Suomeenkin.

Ilmastonmuutos tulee näkymään yhä enemmän myös suomalaisessa sosiaali-työssä. Viime kesä antoi esimakua, kun vanhuksemme paahtuivat vankeina omissa kodeissaan. Ruotsissa, jossa sentään tehdään kaikki paremmin, kohdattiin nyky-historian suurimmat metsäpalot.

Miten suomalaisessa sosiaalityössä varaudutaan ilmastonmuutokseen? Sitran tulevaisuusskenaario 2080 mukaan ruoka, energia ja vesi tulevat kallistumaan. Eriarvoisuus lisääntyy, ja varakkaat suojautuvat rauhattomuutta ja säätä vastaan asumalla omilla suojatuilla alueillaan. Sosiaalisten erojen kasvu, ilmastopakolaiset ja julkisten palvelujen rapautuminen tuovat maahamme levottomuuksia ja protes-teja. Terveyserot ja sairaudet lisääntyvät.

Mitä me voimme tehdä jo nyt ennen kuin muutos toden teolla iskee juuri kaik-kein haavoittuvimpiin? Ilmastonmuutoksesta kirjoitimme viimeksi viime vuonna. Jutun voi lukea verkossa talentia-lehti.fi/ilmastonmuutos-ja-sosiaalityo.

Me Talentia-lehdessä haluamme antaa asioihin kulmaa rajojen ulkopuolelta. Tässä lehdessä on tarjolla ajankohtainen aihe naisten lisääntymisoikeudesta ja irlantilaisten pitkästä kamppailusta aborttilainsäädännön muuttamiseksi. Kiinnos-tavia lukuhetkiä!

Kaisa Yliruokanen

”Emme ole turvassa

ilmastonmuutokselta.”

Päätoimittajalta

Julkaisija Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf • Päätoimittaja Kaisa Yliruokanen p. 09 3158 6012 • Toimittaja Helena Jaakkola, p. 040 592 2519 • Toimituksen sähköposti toimitus@talentia.fi • Verkkosivut www.talentia-lehti.fi • Ulkoasu Kinestasis Oy / Veikko Anttila • Toimituksen osoite Talentia-lehti, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 09 3158 6000 • Tilaushinta 55 e / vuosikerta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mia Penttinen, mia.penttinen@talentia.fi • Ilmoitusmyynti PakeMark / Pauli Keinänen, p. 040 546 2162, pauli.keinanen@pake.inet.fi • Painopaikka PunaMusta Oy • Painos 26 700 • Talentia-lehden postittamiseen käytetyt osoitteet ovat peräisin Talentian jäsenrekisteristä sekä lehden tilaaja- ja sidosryhmärekisteristä. Tarkemmat tiedot henkilötietojen käsittelystä ja tietosuojasta ovat tietosuojaselosteessa www.talentia.fi/tietosuoja.

Painotuotteet1234 5678

YM

PÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Painotuotteet4041-0619

12

36

Juttuideat ja uutisvinkit toimitus@talentia.fitalentia-lehti.fi

KRISTIINA KOSKILUOMA

LIISA TAKALA

Diakoniatyöntekijöi-den liiton toiminnan-johtaja Tiina Laine arvioi, että ammatil-lista diakoniatyötä ajetaan kirkossa sivuraiteelle.

Sosiaali työntekijä Kerry Cuskelly perusti sosiaaliseen mediaan SW4Choice-ryhmän ja vaikutti Irlannin aborttiäänestyksen tulokseen.

6.201824.8.2018

ISSN-L 1458-7459ISSN 1458-7459 45. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsen

Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti

”Oikeus rauhanomaiseen mielensä osoittamiseen on arvo, josta tuskin haluamme länsimaisessa oikeusvaltiossa luopua. #pakkopalautukset. Touko Niinimäki, Twitter 3.8.2018.

12 Mitä tapahtuu diakonialle?

18 Talentialaiset saamassa miljoonapotin

20 Uusi varhaiskasvatuslaki

21 Palkka tulee maksaa ajallaan – myös keikkatyössä

26 Solidaarisuustyö tuottaa tulosta

28 Eläkepäiviä odotellessa

30 Vanhustyö tarvitsee sosiaalihuoltoa

32 Huippututkijat tulevat Helsinkiin

34 Sosiaaliohjausta aikuisten perusopetukseen

36 Irlanti valitsi naisten oikeudet

44 Facket i Sverige satsar på hållbar utveckling

Palstat

4 Puheenjohtajalta

5 Profiili I&O-muutosagentti Tuija Koivisto

6 Nyt elokuussa

11 Tänään töissä Palkitussa työssä

22 Jäsenille Syksyn koulutustuki haetaan nyt

25 Mielipiteet

46 Lukemista

47 Kolumnistina Aulikki Kananoja Sosiaalityö – byrokratian ja profession välissä

Kannen kuva: Liisa Takala

3Talentia 6.2018

Puheenjohtajalta

VEI

KKO

SO

MER

PU

RO

Talentian puheenjohtaja kommentoi työelämää ja yhteiskuntaa sosiaalialan edunvalvonnan näkökulmasta ja kertoo, missä kulkee talentialaisten asialla. Seuraa tai pyydä kaveriksi, niin tiedät enemmän!

tero.ristimaki.9

@TeroRistimaki

Kohti vuotta 2019

Kuuma kesä jatkuu politiikan kuumana syksynä, kun eduskunta jat-kaa sote-uudistuksen käsittelyä syysistuntokaudella. Tuleeko sote vai ei, se selviää marras-joulukuussa. Tulevasta sote-päätöksestä riippuu moni asia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Varmasti tiedetään se, että sote-päätökset vaikuttavat lähes kaik-kien Talentian jäsenten asemaan työelämässä.

Sote-ratkaisua odotellessa ammattijärjestö Talentia valmistautuu kevään 2019 eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti käytäviin maakuntavaaleihin. Eduskuntavaa-leissa päätetään sote-uudistuksen tulevaisuudesta, ja maakuntavaaleissa ammatti-laisten käytännön työoloista eri maakunnissa.

Vaalien ennakoimattomuus on lisääntynyt. Mahdollista hallituspohjaa on vaikea ennustaa. Talentia valmistautuukin laaja-alaiseen vaikuttamistyöhön niin edus-kunta- kuin maakuntavaaleissakin.

Syyskuun 1. päivä tulee voimaan uusi varhaiskasvatuslaki. Talentissa jatkamme vaikuttamistyötämme, kun lakia toimeenpannaan ja jalkautetaan arkeen. Edunvalvonnallisesti lainsäädäntörintamalla on muutoinkin vilkas syksy

edessä. Eduskuntaan on tulossa uutta lainsäädäntöä, kuten asiakas- ja potilaslaki sekä työttömyysturvaan liittyvät muutokset.

Työmarkkinasyksy alkaa kunta-alan työmarkkinaseminaarissa Lappeenran-nassa 16.–17.8.2018. Sitä ennen alkaa KVTES:n työryhmien työ Kuntatyönantajat KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen aloitusseminaarilla. Myös yksityisellä sosiaali palvelualalla työryhmät aloittelevat työskentelyään.

Toivotan kuuman kesän jälkeen kaikille meille aktiivista syksyä kohti vuotta 2019. Ja jos työelämässä tulee pulmia vastaan, Talentian monipuoliset jäsen-palvelut auttavat ja tukevat jäsentä.

Jäsenten edunvalvontaa tehdään luottamusmiesten, alueasiamiesten, erityis-asiantuntijoiden ja lakimiesten voimin. Jäsensihteerit pitävät jäsentietosi ajan tasalla.

Viestintä ja toimiston palveluyksikkö tuottavat jäsenille ja jäsenyhdistyksille hyö-dyllisiä materiaaleja ajankohtaisista työelämän ja edunvalvonnan asioista henkilö-kohtaisesti kotiin toimitettuna tai sosiaalisen median kautta. Pidetään yhteyttä!

Tero Ristimäki

4 Talentia 6.2018

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

I&O-muutosagentti Tuija Koivisto pohtii työkseen, miten väestön ikääntymisestä selvitään.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoi kerran osuvasti, ettei ikääntyvä väestö ja heidän palvelutarpeensa ole vain sote-asia. Allekirjoitan tämän.

Ei ole olennaista puhua vain ikääntyvien määrästä ja sote-menoista. Sen sijaan pitäisi pohtia sitä, millais essa henkisessä sekä fyy-sisessä kunnossa väestö vanhenee ja miten ihmisille turvataan mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen.

Hyvä ikääntyminen on kolmen kauppa. Meidän jokaisen pitää varautua ajoissa van-huuteen huolehtimalla vaikkapa riittävästä liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta, joilla hoivataan aivoterveyttä tai miettimällä ajoissa asumisen ja arjen asioinnin ratkaisuja.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on oma roo-linsa, jotta tarjolla on oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita. On ongelmallista, että esimerkiksi lonkkaleikkauspotilaiden kuntoutus ontuu ja puutteiden vuoksi ikääntyvän toimintakyky romahtaa ennen aikojaan.

Kolmanneksi pitää muistaa se, että soten ja maakuntien jälkeenkin kunnille jää tärkeä rooli senioriasumisen vaihtoehtojen kehittä-jänä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäjänä, jolloin huolehditaan muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Näiden aiheiden parissa olen ollut nyt parin vuoden ajan, kun olen toiminut I&O-muutosagenttina Keski-Suomen alueella. I&O on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhe-hoitajien palveluita nykyistä yhdenvertai-semmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Toki ikääntyvien asiat ovat olleet lähes aina työ-kenttääni, sillä olen pitkän linjan vanhustyön ammattilainen ja tulin alalle jo 1980-luvun puolivälissä.

Meitä I&O-muutosagentteja on 19 eri puo-lilla Suomea 18 maakunnassa. Olen kiertänyt paljon Keski-Suomea, tavannut ja kuunnellut järjestöjen ja vanhusneuvostojen edustajia,

poliittisia päättäjiä sekä vanhuspalvelujen henkilöstöä, asiakkaita ja omaisia. On tärkeää tuntea hyvin oman maakunnan ja erityisesti ikäihmisten palvelujen kokonaisuus ja sen toimijat, jotta sotessa voidaan sovittaa yhteen ja rakentaa tasavertaisia iäkkäiden palveluko-konaisuuksia.

Eri maakunnissa on ollut myös osahank-keita, kuten täällä Keski-Suomessa Kukoistava kotihoito -osahanke. Meillä Keski-Suomen 23 kunnassa ja 18 kotihoidon yksikössä palvelut on järjestetty hyvin eri tavoin. Vaihtelua on jo siinä, millä kriteereillä palvelua myönnetään tai millainen on henkilöstön osaaminen.

Nyt Keski-Suomeen rakennetaan yhte-näinen ja tasapuolinen kotihoitokoko-naisuus, jotta ikäihmiset voivat asua turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannus-ten kasvuakin hillitään.

Tällä hetkellä työssämme ele-tään odottavissa tunnelmissa. Tulevatko sote ja maakunnat vai eivät? Hankkeemmekin on päättymässä, sillä edessä on eduskuntavaalit ensi keväänä.

Ajattelen, että työmme ei mene hukkaan. Ikäihmisten palvelukokonaisuuksia on kehi-tettävä, muutoin tilanne käy kestämättömäksi. Ikääntyvien määrä kasvaa vielä seuraavat kak-sikymmentä vuotta, ja huoltosuhteen muutos on tosiasia.

Olemme I&O-hankkeessa valmistautuneet soteen, mutta pitkäkestoista työtä on tehty juurruttamalla vanhuspalvelulain ja omaishoi-don tuesta annetun lain velvoitteita kuntiin. Olemme myös vieneet eteenpäin hyvän ikään-tymisen laatusuosituksia.

Muutosagenttien verkostotapaamisissa olemme huomanneet, että maakunnissa toi-mivien muutosagenttien koordinoivalle työlle on paikkansa, sillä kuntakenttä on hajanainen ja kokoavaa tahoa tarvitaan.

Helena Jaakkola

5Profiili

Ammattijärjestö Talentiassa on jälleen aktiivinen syksy edessä. Tule juttusille, kun

bongaat meidät työpaikallasi, koulutustapahtumissa,

oppilaitoksissa ja messuilla.

6Ajan kuva

7Nyt

Eettinen suositus mittarien käyttöön

Eettinen suositus koskee asiak-kaan toimintakyvyn arvioinnissa ja seurannassa käytettävien toi-mintakykymittareiden käyttöä ja mittaustulosten hyödyntämistä. Lisäksi suosituksella halutaan

ohjata niiden mittareiden käyttöä, joita Toi-mia-verkosto ei ole arvioinut.

Kesällä julkaistu suositus ei ota kantaa sii-hen, mitä mittareita pitäisi käyttää. Tarjolla oleviin erilaisiin mittareihin voi tutustua Toimia-tietokannassa, jonne on koottu Toi-mia-asiantuntijaverkostossa arvioituja mit-tareita.

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkostossa on mukana noin 60 eri

organisaatiota. Verkostoa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ammattijärjestö Talentiasta verkostossa on mukana erityis-asiantuntija Jaana Manssila. Hän on yksi eet-tisen suosituksen laatijoista.

Sosiaalialan työssä käytetään lukuisia mit-tareita ja niiden tuottamaa tietoa. Käytössä olevien mittareiden ja mittaamiskäytäntöjen kirjavuudesta on seurannut tarve yhtenäistää toimintatapoja.

– Suositus on tehty, jotta sosiaalityö ssä ja sosiaalialan työssä ei käytettäisi sattuman-varaisia mittareita, ja jotta niiden tuottamaa tietoa käytettäisiin harkiten, sanoo Jaana Manssila.

– Yhtenäiset mittaamisen käytännöt parantavat asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua.

Suositus koostuu neljästä toisiaan täydentävästä linjauksestaEnsimmäisen linjauksen mukaan sosiaa-lialan ammattihenkilö käyttää työssään vain sellaisia toimintakykymittareita, jotka ovat perusteltuja ja kulloiseenkin asiayhteyteen ja käyttötarkoitukseen soveltuvia. Mittareiden ja niiden käytön tuntemus on osa sosiaalialan ammatillista osaamista.

Suosituksen toisen linjauksen mukaan sosiaalialan ammattihenkilön tulisi keskus-

tella asiakkaan kanssa mittarin käyttötar-koituksesta ja mittaamisen mahdollisista vaikutuksista palvelutarpeen arvioon, asiakas-suunnitelmaan, päätöksentekoon, palvelujen toteuttamiseen sekä palvelujen toteutumisen arviointiin.

Kolmannen linjauksen mukaan sosiaa-lialan ammattihenkilö ei perusta päätöksen-tekoaan yksinomaan käyttämiinsä mittarei-hin. Mittareiden avulla saatu tieto on vain yksi osatekijä kokonaisvaltaista harkintaa edellyt-tävässä sosiaalihuollon päätöksenteossa.

Lopuksi neljännessä linjauksessa todetaan, että toimintayksikön esimiehet ja työnantaja huolehtivat osaltansa siitä, että ammattihen-kilöllä on mittarien käyttöä koskeva riittävä osaaminen ja että mittaamisen toimintakäy-tännöt ovat mahdollisimman yhteneväiset.

On hyvä huomata, että suositus on rajattu koskemaan vain toimintakykymittareita. Suo-situksessa ei esitetä ohjaavia linjauksia muista sosiaalialalla käytössä olevista käytännöistä ja menetelmistä. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia koskevat kysymykset ja menetelmät sekä sosiaalisen toimintakyvyn määrittely on rajattu suosituksen sisällön ulkopuolelle.

Suositus on saatavilla suomeksi ja ruot-siksi osoitteessa thl.fi /toimia/tietokanta/ suositus/48/.

Suositus mittareiden käytöstä

on tarkoitettu sovellettavaksi

sosiaalialan asiakastyössä ja

johtamisessa.

Esimiesten työkuormitus hallintaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet eivät aina saa työnantajalta riittävästi opastusta haitallisen työkuormituk-sen ehkäisemiseen omassa työssään.

Asia on noussut esiin työsuojeluhallinnon Yksote-kuormitus 2017–2018-valvontahank-keen työsuojelutarkastuksilla ja työsuojelu-viranomaisen puhelinpalvelussa.

Esimiestyön suuri työn määrä, keskeytyk-set ja velvoite olla aina tavoitettavissa voivat johtaa ylitöihin sekä työskentelyyn työajan ulkopuolella.

Pitkään jatkuessaan haitallinen työkuor-mitus voi heikentää esimiehen psykososi-aalista kestävyyttä ja vaikuttaa terveyteen. Työssä liiallinen kuormitus voi heikentää työn suunnittelua ja järjestämistä, ja siten aiheuttaa sekaannusta koko työpaikan toimintaan.

Työsuojelu kuuluu myös esimiehille. Työpaikoille pitää luoda toimivat käytännöt,

joiden avulla esimiesten haitallinen työssä kuormittuminen havaitaan ajoissa ja saadaan hallintaan ennen terveyden vaarantumista.

Työhön liittyvän kuormituksen tunnis-tamisessa ja terveysriskien arvioimisessa työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Työsuojeluviranomainen

Vielä ennättää mukaan Hyvä käytäntö -kilpailuun

Ammattijärjestö Talentia etsii jälleen sosiaali- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on levittää tietoa onnis-

tuneista palveluihin tai työhön liittyvistä ratkaisuista, joilla on vaikutettu asiakkaiden elämään.

– Alalla ideoidaan jatkuvasti uutta. Ongelma on usein se, että hyvät ideat jäävät työpaikoille eivätkä niitä pääse muut hyödyn-tämään, sanoo Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa.

– Kannustamme alan ammattilaisia tuo-maan osaamistaan esiin ja paljastamaan hyvän työkäytäntönsä. Olemme kiinnostuneita kai-kista uusista ideoista, aina varhaiskasvatuk-sesta vanhustyöhön.

Talentia järjestää Hyvä käytäntö -kilpai-lun jo 12. kerran. Kilpailun palkinto on 3 000

euroa ja matka sosiaalialan konferenssiin ulkomaille.

– Kilpailuun voi osallistua helposti internetissä. Kerrot vain hyvästä käytän-nöstäsi ja ilmoittaudut mukaan kilpai-luun. Tarkat toimintaohjeet saat Sosiaa-lialan asiantuntijapäivien verkkosivuilta asiantuntijapaivat.fi, Varsa kertoo.

Kilpailun hakuaika päättyy 14.9.2018. Sen jälkeen Talentia valitsee yhteistyö-kumppaneidensa kanssa Sosiaalialan asiantuntijapäiville otettavat hyvät käy-tännöt. Niistä paras saa Hyvä käytäntö -palkinnon. Voittaja julkistetaan Sosiaa-lialan asiantuntijapäivillä, joka järjeste-tään 5.–6.3.2019.

Asiantuntijapäivät on ensi vuonna osa Talentian 70-vuotisjuhlavuotta. Juhla-vuoden teemana on Kasvua uralla.

myös muistuttaa, että saman työnantajan palveluksessa toimivilla esimiehillä on lakiin perustuva oikeus valita keskuudestaan toimi-henkilöiden työsuojeluvaltuutettu edustajak-seen työnantajan järjestämään työsuojelun yhteistoimintaan.

8Nyt

Ryhmärengistä vinkit ryhmien ohjaajille

Monet sosionomit ohjaavat työssään ryh-miä. Usein niiden suunnitteluun ja val-misteluun on kuitenkin vähän aikaa. Sil-

loin avuksi voi ottaa valmiit materiaalit, joita ryh-mien käyttöön on tarjolla.

Jos et vielä tunne RyhmäRenki-verkkosivua, kannattaa sivuun tutustua. Sivusto on osoitteessa ryhmarenki.fi, ja sinne on koottu maksutta käyttöön erilaisia keskustelukortteja, pelejä, visoja ja kuva-sarjoja. Sivustoa ylläpidetään vapaaehtoisvoimin, mutta ammattimaisella otteella.

Alun perin sivusto materiaalit on suunnattu ikäihmisille, mutta ylläpidon mukaan merkittävä osa kävijöistä työskentelee esi- ja peruskoului-käisten kanssa. Lisätietoja antaa Kirsi Alastalo, emanta@ryhmarenki.fi.

Lastensuojelun erikoisnumero ilmestyi

Tämän lehden välissä posti-tettiin lasten-

suojelun erikoisnu-mero 30 päivää -lehti. Jos et saanut lehteä, voimme lähettää sen sinulle. Laita pyyntö toimitukseen sähkö postilla toimitus@talentia.fi.

Nyt julkaistu 30 päivää -lehti sisältää rautais-annoksen lastensuojeluasiaa. Lehdessä muun muassa pohditaan jälkihuollon tilannetta jälki-huoltonuoren ja hänen työntekijöidensä haastat-telussa. Kysytään, miksi lastensuojelutilastot näyt-tävät taas kasvua ja miksi asiakasmitoitus tarvitaan. Kävimme myös Perhekulma Puhurissa, jossa teh-dään työtä perheväkivaltaa nähneiden ja kokenei-den lasten kanssa. Lehdestä voi lisäksi lukea, mistä voimalaulussa on kyse ja millaista työtä koulun kas-vatusohjaaja tekee.

Arabiankielinen kriisipuhelin

Suomen Mielenterveysseuran arabiankielinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville, kuten oleskelulupaa odottaville,

maahanmuuttokriisissä ole ville tai paperittomille, arabiaksi ja englanniksi. Päivystyksen numero on 040 195 8202. Linjalle voi soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä.

– Suomessa ei ole aikaisemmin ollut ara-biankielistä puhelinapua kriisissä oleville. Kan-sainvälisestikin arabiankielinen kriisipuhelin on harvinainen, kertoo Susanna Winter Suomen Mie-lenterveysseurasta.

– Puhelimitse tarjottava apu tavoittaa myös yksin kotona pienten lasten kanssa olevat äidit. Keskusteluapu on lisäksi helppo vaihtoehto luku- ja kirjoitustaidottomalle.

Silvana Martinez IFSW:n johtoon

Dublinissa heinäkuussa 2018 pide-tyssä kansainvälisen sosiaalityön-tekijäjärjestön IFSW:n yleiskokouk-sessa järjestön puheenjohtajaksi

valittiin argentiinalainen sosiaalityön profes-sori Silvana Martinez. Hän seuraa tehtävässä skotlantilaista Ruth Starkia.

Martinez on aiemmin toiminut IFSW:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen puheenjohtajana, IFSW:n hallituksen jäse-nenä ja Argentiinan sosiaalityöntekijäjärjestön puheenjohtajana. Päivätyönään on opettaa valtionyliopistossa Posadasissa.

– Tehdään historiaa! Valitaan ensimmäisen kerran puheenjohtaja Latinalaisesta Ameri-kasta, vetosi Silvana Martinez valitsijoihin.

Historiaa tehtiin myös sillä, että puheen-johtajaksi valittiin opettaja käytännön sosiaa-lityön ammattilaisen sijaan. Silvana Martinez haluaa sosiaalityön äänen kuulluksi ja haluaa kehittää IFSW:suuntaan, joka puhuttelee ja tukee yksittäistä sosiaalityöntekijää.

– Kaikilla tulee olla mahdollisuus päästä IFSW:n tuottaman tiedon äärelle. Toisaalta IFSW:n jäsenjärjestöjen pitää myös tuoda

kentän tunnot päätöksentekoon ja linjojen muotoiluun, jotta ammattikunnalla on vahva tunne siitä, että rakennamme yhdessä parem-paa sosiaalityötä.

Latinalaisen Amerikan sosiaalityö tunne-taan emansipatorisena ja kriittisenä, ja sel-

Käytännön sosiaalityö ei liioin ole vierasta Silvana Martinezille. Hän on tehnyt työtään lähisuhdeväkivallan uhrien parissa.

KRISTIINA KOSKILUOMA

laista sosiaalityötä Martinezkin haluaa edistää.– Sosiaalityö on luonteeltaan poliittista.

Politiikalla määritellään elämisen järjestelmät. Sosiaalityön interventioiden tarkoitus on edis-tää ihmisyhteisöjen oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoisuutta ja demokratiaa.

8202 195 040 فتاهلا

201830 päivääLastensuojelun ammattilaiselle

Jälkihuoltotyö vaatii erityis­osaamista. Nuoren ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, joten niiden korjaaminenkin vaatii pitkäjänteisyyttä.Johanna ja Soile

30paivaa-2018.indd 1 13/08/2018 15.57

9Talentia 6.2018

Hyvinvoinnin vuosikello perusopetukseen

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu vammaispalveluasiassa

Opetussuunnitelman perusteissa kouluyhteisön hyvän elämän rakentaminen ja toimiva vuorovai-kutus nähdään tärkeänä. Samoin

oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa korostetaan yhteisöllisyyden vaikutusta hyvinvointiin. Yhteisöllisyyttä siis painotetaan, mutta mitä se käytännössä voi olla?

Rovaniemen kaupungin sosiaalisen kun-toutuksen kehittämishankkeessa on tuotettu perusopetuksen hyvinvointityöhön sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, hyvinvoinnin vuosikello, jonka avulla oppitunneilla harjoi-tellaan sosioemotionaalisia elämänhallinta-taitoja kuten empatia-, itsetunto, tunne-, kaveri- ja arjen selviytymistaitoja. Näitä oppi-malla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä. Hyvinvoinnin vuosikellon avulla voidaan tukea lasten ja nuorten kiinnittymistä kouluun ja lisätä koulumielekkyyttä.

EU-tuomioistuin on antanut ennak-koratkaisun asiassa, joka koskee vammaispalvelulain mukaisen hen-kilökohtaisen avun myöntämistä

tilapäiseen oleskeluun toisessa EU-maassa. Ratkaisu koski tilannetta, missä Suomessa

asuva vaikeavammainen opiskelija oli hakenut Espoon kaupungilta henkilökohtaista apua opiskellakseen päätoimisesti oikeustieteiden kandidaatin tutkinnon Tallinnassa. Hänen tarkoituksenaan oli viettää Tallinnassa kolme tai neljä päivää viikossa kotikunnan säilyessä Suomessa. Aikaisemmin hän oli saanut hen-kilökohtaista apua lukio-opintojen aikana Suomessa.

Espoo ei myöntänyt palvelua ja katsoi, ettei sillä ole velvollisuutta järjestää palveluja ja tukitoimia ulkomaille, koska oleskelun luonne ulkomailla läheni vakinaista oleskelua. Hallin-

Vuosikellon mukainen toiminta on otettu osaksi Rovaniemen kaupungin paikallista opetussuunnitelmaa, ja se tulee ohjaamaan lasten ja nuorten kanssa tehtävää hyvin-vointityötä Rovaniemen peruskouluissa tästä syksystä lähtien, kertoo projektiohjaaja, yhteisö pedagogi Mikko Sipola Rovaniemen Sosku-hankkeesta.

– Oppilaiden hyvinvointi on kaikkien kouluyhteisön jäsenten yhteinen asia. Teke-mämme materiaali tarjoaa yhteisöllisen oppi-lashuoltotyön tueksi ja koulujen oppitunneille oppisisällöksi sosiaaliseen vahvistamiseen perustuvan työvälineen.

Materiaalissa on jokaiselle vuosiluokalle esiopetuksesta lähtien koottu valmiit teemat ja tuntisisällöt eri aiheiden ja taitojen käsitte-lyä varten. Opettajat voivat vapaasti muokata, koota ja yhdistellä kirjan materiaalia omalle luokalleen ja opetusryhmälleen sopivaksi yhdessä oppilaiden kanssa.

to-oikeus asettui samalle kannalle ja hylkäsi opiskelijan valituksen.

Opiskelija valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyysi EU-tuomiois-tuimelta ennakkoratkaisua EU-oikeuden tul-kinnan osalta. EU-tuomioistuimen ennakko-ratkaisun mukaan EU-kansalaisen oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen seuraa, ettei kunta voi evätä henkilökohtaista apua kyseisessä tapauksessa.

Asia palaa seuraavaksi korkeimpaan hallin-to-oikeuteen, joka tekee lopullisen päätöksen. EU-tuomioistuimen tuomio sitoo korkeinta hallinto-oikeutta unionin oikeuden tulkinnan osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tapauksen vaikutukset henkilökohtaiseen apuun vastaavanlaisissa tilanteissa. Ennakko-ratkaisu on luettavissa osoitteessa urly.fi/10iR.

Hyvinvoinnin vuosikellon sähköinen mate-riaali on tallennettu Innokylään ladattavaksi kaikille esi- ja peruskouluikäisten kanssa toi-miville ammattilaisille. Materiaali on osoit-teessa urly.fi/10j2. Julkaisu on osa Euroopan sosiaalirahaston ja osatoteuttajien rahoitta-maa valtakunnallista sosiaalisen kuntoutuk-sen kehittämishanketta (SOSKU 2015–2018).

10Nyt

HELENA JAAKKOLA

LAURA VESA

Palkitussa työssä

R iikka Kimpanpään johtamalla tiimillä on syytä juhlaan. Hän työtovereineen tekee työtä Tampe-reen kaupungin lapsiperheiden aikuissosiaali-työssä, joka on yksi tämän vuoden kaupungin

Kehittäjäpalkinnon saajista.Tässä muodossaan lapsiperheiden aikuissosiaalityö on uusi

palvelu. Kaupungin huomionosoitus on tuntunut kaikista hyvältä, sillä epäilyjäkin työmuodon tarpeellisuudesta on ollut.

‒ Pormestari Lauri Lyly kiitti sitä, että kehittämistyö on tehty ruohonjuuritasolla työpaikallamme ja palvelu on suun-nattu lapsiperheiden aikuisille. Huomiotta ei liioin jäänyt se, että työllämme voidaan ehkäistä lastensuojelun tarvetta.

Riikka on tyytyväinen tiimiinsä, jossa on sosiaalityön, sosi-aaliohjauksen ja palveluohjauksen ammattilaisia.

‒ Kun teimme rekrytointeja, saimme tänne sopivan yhdis-telmän monenlaista osaamista maahanmuutto- ja lastensuo-jelutyöstä sekä toimeentulotukityöstä.

Lapsiperheiden aikuissosiaalityötä tehdään sosiaali-huoltolain perusteella. Palvelutarpeen arvio ja asiakas-suunnitelma tehdään aina aikuiselle, ja aikuinen saa

tarvittaessa omatyöntekijän. ‒ Työn tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja

suunnitelmat kirjataan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Asiakkaan kanssa myös sovitaan palvelun kestosta, kertoo Riikka Kimpanpää.

Palvelu on tarkoitettu tilanteisiin, joissa perheen aikuinen hyötyy elämäntilanteessaan aikuissosiaalityöstä ja sosiaali-ohjauksesta. Myös monilla lastensuojelun asiakasperheiden aikuisilla olisi erillisen aikuissosiaalityön tarvetta. Tampe-reella on pitkälle kehittynyt aikuissosiaalityön palvelu, jonka työkaluja tässä palvelussa myös hyödynnetään.

Asiakkaat ohjautuvat Riikan tiimille sosiaalipalvelu-jen neuvonnan, sosiaalipäivystyksen, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja muiden yhteistyötahojen kautta.

Kysyntää on tällä hetkellä enemmän kuin siihen pystytään vastaamaan.

‒ Meille ohjautuvat myös ennakolliset lastensuojelu-ilmoitukset. Asiakkaina voi olla lisäksi huostaanotettujen lasten vanhempia, kertoo Kimpanpää.

Tyypillinen asiakas voi olla vaikkapa yksinhuoltajaäiti, jolla on monta lasta. Pikkulapsiperheen arjen pyörityksessä omat tarpeet ovat jääneet taka-alalle. Elämä uuvuttaa, elämänhal-linta ja oma mielenterveyskin on koetuksella.

‒ Meillä on myös maahanmuuttajavanhempia, jotka saattavat tarvita tukea jo siinä, että selviytyvät suomalaisessa yhteiskunnassa, asumisessa ja viranomaisjärjestelmässä.

11Tänääntöissä

JAANA LAITINEN

LIISA TAKALADIAKONIA

– Diakoniatyöntekijöiden määrä kirkossa on laskenut vajaassa kymmenessä vuodessa yksitoista prosenttia, ja lähivuosina heitä siirtyy eläkkeelle. Työtä on entistä enemmän, mutta työntekijöitä vähemmän, kertoo Tiina Laine.

Mitä tapahtuu

diakonialle?

12Teema

13Talentia 6.2018

Kirkon diakoniatyö on ollut sosiaalityölle tärkeä kumppani ihmisten hädän helpottamisessa. Nyt diakoniatyöntekijät epäilevät, että ammattimaisen diakoniatyön annetaan hiipua. Mitä diakonialle on tapahtumassa?

Diakoniatyössä on paineita. Työntekijät uupuvat, kun resurssit ja työmäärä eivät enää kohtaa. Näin väittää Diakoniatyöntekijöiden liiton (Dtl) toiminnanjoh-

taja Tiina Laine. – Siellä näkyy ruuhkina se, mikä yhteis-

kunnan sosiaalisektorilla piiputtaa, hän kuvaa.

Perustoimeentulotuen siirto Kelalle tuo paineita diakonialle edelleen. Siirto ei vähen-tänyt byrokratiaa, vaan toi yhden luukun lisää.

– Ihmisten näkökulmasta avun hakemi-nen ei helpottunut. Nyt apua haetaan Kelasta, sosiaalitoimesta ja viime hädässä diakoniasta.

Avustaminen hakemusten teossa on iso työsarka diakonialle. Joka viides asiakas tar-vitsee apua digiviidakossa. Monet diakonia-työntekijät ovat uupumassa työtaakan alle, Laine sanoo.

– He soittavat ja itkevät, että he eivät jaksa. Työtä on entistä enemmän, mutta työnteki-jöitä vähemmän. Työn määrä ja resurssit eivät enää kohtaa.

Työntekijöiden määrä kirkossa on las-kenut. Työntekijöitä on karsittu etenkin lapsi- ja nuorisotyöstä sekä diakoniasta, Laine huomauttaa.

Vuosina 2008–2017 diakoniatyöntekijöi-den määrä laski 11 prosenttia. Kauden alussa heitä oli 1 500, nyt 156 vähemmän. Eläkkeelle siirtyy lähivuosina lähes 150 työntekijää. Lisäksi joka toinen alle 36-vuotias diakonia-työntekijä harkitsee alan vaihtoa.

– Diakoniatyöntekijät pitävät työtään tärkeänä, mutta heistä tuntuu, että on pakko lähteä muualle töihin. He ovat saaneet tar-peekseen. Jotkut ovat irtisanoutuneet, vaikka uutta työtä ei ole tiedossa, sanoo Dtl:n asian-mies Marko Pasma.

– Diakoniatyöntekijät eivät ole vain hurs-kaita hyväntekijöitä, vaan korkeakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Kovat työpaineet, huono palkka ja koettu arvostuksen puute saa heidät hakeutumaan muualle.

▻

Ajetaanko diakoniaa alas kirkossa?Diakoniatyöntekijöiden liiton mukaan näin on. Ammattimaisen diakonian alasajo näkyy myös diakonian asiantuntijuuden ohittamisena. Se tuntuu oudolta, sillä koko kirkon historian dia-konia on ollut keskeisessä asemassa erikseen kutsuttuna työtehtävänä, Tiina Laine kuvaa.

– Kirkossa on alettu puhua diakoniasta pel-kästään lähimmäisyytenä. Se häivyttää amma-tillista ja vaikuttavaa diakoniatyötä ja kaventaa käsitystä diakoniasta, Marko Pasma sanoo.

Diakoniatyöntekijöillä on entistä vähem-män aikaa perinteiseen diakoniaan, liitosta sanotaan. Se näkyy muun muassa kyselystä, joka tehtiin jäsenille tämän vuoden alussa. Sen mukaan 40 prosenttia diakoniatyöntekijöiden työstä on muuta kuin diakoniaa.

Diakoniatyöntekijät ovat mukana muun muassa rippileireillä. Yksi leiri vie työaikaa kolme viikkoa.

– Kirkossa ajatellaan, että eri henkilöstö-ryhmien pitää tehdä yhteistyötä. Se on läh-tökohtaisesti ihan fine. Varjopuoli on, että mitä enemmän muuhun menee aikaa, sitä vähemmän aikaa jää niille, jotka ovat pahiten pulassa. Kirkon pitää nyt punnita tätä. Karsi-taanko työstä, joka kirkon jäsenten mielestä on tärkeintä, Tiina Laine kysyy.

Laine viittaa Kirkon tutkimuskeskuksen selvitykseen vuodelta 2015. Sen mukaan suu-rimmat syyt kuulua kirkkoon ovat vähäosais-ten auttaminen ja hautausmaiden ylläpito. Silti monet diakoniatyöntekijät kokevat, ettei diakoniaa arvosteta kirkossa kuten ennen.

– Yhteiskunnan ilmapiiri heijastuu kirk-koon. Arvot ovat koventuneet. Sitä eivät kirkon päättäjät aina edes tiedosta. Muutos tapahtui muutaman diakoniaa kriittisesti arvioivan artikkelin jälkeen. Niistä otettiin lauseita jopa suoraan kirkon nelivuotiskertomukseen. Jäi elämään lause, että diakonia hiipuu.

Laine huomauttaa, ettei diakoniassa voi tinkiä ammatillisuudesta. Asiakkaat ovat kaik-kein rikkinäisimpiä ihmisiä.

– Yhteisöllisyys ei auta ihmisiä, jotka eivät pysty osallistumaan. Ensin rikkonaisuus pitää korjata, ja ihminen voimaannuttaa. Siihen tarvitaan ammattilaisen työtä. Se tapahtuu piilossa, se ei ole trendikästä eikä näyttävää. Mutta siihen perustuu pitkälti kirkon uskot-tavuus. Hädässä olevien auttamistyötä ei nyt saisi tuhota.

– Diakonian merkitys on tärkeä ja laaja- alainen ottaen huomioon ihmisten elämän-tilanteet. Siinä autetaan niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei ole muualla autettu.

– Diakonia on kirkolta todella iso ja mer-kittävä työpanos vaikeimmassa asemassa ole-vien auttamiseksi. Kirkko rahoittaa diakoniaa Suomessa selvästi enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa.

Hiilamo kirjoitti Yhteiskuntapolitiikka- lehteen ammatillisesta diakoniasta artikke-lin, joka Dtl:n mukaan muutti kirkon tapaa puhua diakoniasta kriittisempään suuntaan. Hän vertasi siinä toimeentulotuen saajien ja diakonian asiakkaiden määriä. Tutkimus toi esiin, että diakonia ei reagoinut 2008 alkanee-seen lamaan yhtä nopeasti kuin 1990-luvun laman aikana.

Tiina Saarela kuitenkin ymmärtää, mistä aiheutuu diakoniatyöntekijöiden tunne arvo-jen koventumisesta.

– Koko yhteiskunnassa asenteet ovat koventuneet. Eikä kirkko ole yhteiskunnan ulkopuolella. Usein samat päättäjät päättä-vät seurakunnassa ja kunnissa. Julkisuudessa toistuvat näkemykset, että köyhyys on omaa

Diakonian pitää kehittyä murroksen keskelläDiakonian asiantuntija Tiina Saarela Kirkko-hallituksesta ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta eivät näe, että diakonian arvostus kirkossa ja seu-rakunnissa vähenisi.

– Kirkolle diakonia on tärkeää, ja sitä arvos-tetaan. En ole nähnyt missään ajatusta tai puhetta, että sitä pitäisi ajaa alas. Näen, että kirkkoa ja seurakuntaa ei voi olla ilman vahvaa diakoniatyötä, Saarela sanoo.

– Tiedossa on myös se toinen puoli eli resurssien väheneminen. Kun työtekijöitä joudutaan vähentämään kaikkialla kirkossa, syntyy helposti tunne, että resursseista joudu-taan taistelemaan. Mistään taloustilastoista ei näy, että diakonia olisi hiipumassa. Tärkeintä on seurakunnan jäsenten näkökulma: diako-nia on tärkeää.

Heikki Hiilamo sanoo samaa. Hiilamolla on pitkä kokemus diakoniasta. Hän työsken-teli aiemmin kirkkohallituksessa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana.

14 Talentia 6.2018

DIAKONIA

Kirkossa on alettu puhua diakoniasta lähimmäisyytenä. Se häivyttää ammatillista ja vaikuttavaa diakoniatyötä ja kaventaa käsitystä diakoniasta.

Dtl toivoo sosiaalialan työntekijöitä kirkkoon päättäjiksi

Diakoniatyöntekijöiden liiton (Dtl) toi-minnanjohtaja Tiina Laine pyytää, että Talentian jäsenet lähtevät ehdolle syk-

syn seurankuntavaaleihin.Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntiin,

jotka taas päättävät diakonian resursseista. Vaalit käydään marraskuussa, ehdokkaaksi pitää ilmoittautua 17. syyskuuta mennessä.

– Rohkaisen talentialaisia asettumaan ehdolle, jotta ihmisten arjen ja hädän eteen tehtävä työ ei jäisi kirkossa marginaaliin.

Sosiaalialan työntekijät voisivat kirkon luottamusmiehinä tukea sitä, että diakonia säilyy ammatillisena, koulutettujen ihmisten tekemänä, Laine sanoo. Silloin diakonia pysyy laadukkaana ja luotettavana yhteistyökump-panina kuntien sosiaalityölle. Muistahan myös äänestää, lisätietoja: seurakuntavaalit.fi.

”

syytä ja ihmiset eivät halua tehdä töitä. Kova ilmapiiri näkyy köyhissä häpeänä. Meidän teh-tävä kirkossa ja sosiaalitoimessa on puolustaa vähäosaisia.

Saarela sanoo, että koko sosiaali- ja terveys-ala on nyt murroksessa. On tekeillä sote-uudis-tus ja maakuntamalli. Myös diakonia joutuu murroksen keskellä muuttumaan ja kehitty-mään, hän sanoo. Työpaineiden alla on helppo jäädä kiinni vanhaan. Se ei nyt riitä, vaan nyt pitää miettiä uudelleen, mitä diakoniassa teh-dään, miten ja kenen kanssa ja mitkä ovat työn tärkeimmät painopisteet.

– Kukaan muu kuin diakoniatyöntekijät eivät voi sitä tehdä. Seurakunnat päättävät itse diakoniatyöstään, kirkon johto voi vain antaa suosituksia.

Diakonia kutoo yhteistyön verkkojaTiina Saarelan näkemys on, että diakoniaa pitää kehittää yhteisöllisempään suuntaan. Sitä ei pidä käsittää kapeasti, hän sanoo. Yhtei-söllisyys ei ole sitä, että vapaaehtoiset korvaa-vat ammattilaiset, hän sanoo.

– Diakonityöntekijöillä on sosionomin tai sairaanhoitajan koulutus. Heidän työtään ei voi tehdä vapaaehtoisten voimin.

Sen sijaan yhteisöllisyys voisi tarkoittaa yhteistyön kehittämistä alan eri toimijoiden kanssa.

– Kunnat ja järjestöt ovat diakonialle tär-keitä kumppaneita. Yhteistyötä niiden kanssa pitää kehittää, jotta ihmisille saadaan hyvää tukea. Diakonialle sopii ammatillisen verkon-kutojan rooli tässä kuviossa.

– Perinteisesti eri toimijat ovat Suomessa vastanneet vain omasta kapeasta sektorista. Nyt monet asiat pitää ajatella uudelleen. Ammatillisuus diakoniassa ei tarkoita sitä, että hoidetaan vain oma sektori. Tarvitaan uusia tapoja tehdä työtä toisella tavalla.

Diakonian vahvuus on se, että se kohtaa ihmisen, Tiina Saarela sanoo. Diakoniassa ihminen saa puhua ja häntä kuunnellaan. Samaan eivät aina pysty kuntien sosiaali- ja terveyshuolto, jossa aikataulut ovat usein tiu-kat ja resurssit pienet lakisääteisiin tehtäviin nähden.

– Diakonia pystyy paneutumaan kokonai-suuteen.

Heikki Hiilamo näkee, että diakoniatyön-tekijöiden uupumisen taustalla on laajempia syitä.

– Diakonit ovat koulutuksellisesti ja hallin-nollisesti jääneet vaikeaan rakoon. Diakonian viran asemaa kirkossa on yritetty ratkaista 30 vuotta, mutta hyvää ratkaisua ei ole saatu aikaan.

Diakoniatyöntekijöillä on amk-tasoinen koulutus. Se ei anna samoja oikeuksia kuin sosiaalityöntekijöillä on. Diakoniaa ei ole samalla lailla normitettu kuin sosiaalityö tai Kelan toiminta, Hiilamo huomauttaa. Niille on laissa määrätty tehtävät ja oikeuksien rajat. Diakonia joutuu itse määrittelemään työnsä sisällön ja fokuksen.

– Toisaalta se on vahvuus. Diakonia pystyy nopeasti reagoimaan uusiin, esiin nousseisiin tarpeisiin ja ilmiöihin.

Diakoniatyöntekijöiden ammattiasema seurakunnassa on hankala, Hiilamo kuvaa. Kirkon valtahierarkiassa papin ja diakonia-työntekijän oikeuksissa on suurempi ero kuin lääkärin ja sairaanhoitajan.

– Diakoniatyöntekijöiden asema kirkossa on tässä oleellinen kysymys. ▻

– Kirkolle diakonia on tärkeää, ja sitä arvostetaan. En ole nähnyt missään ajatusta tai puhetta, että sitä pitäisi ajaa alas, sanoo Heikki Hiilamo.

15Talentia 6.2018

JYRKI KOMULAINEN

16 Talentia 6.2018

”Kaikki eivät jaksa enää edes yrittää”Johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela kuulee raskaita elämän-kohtaloita Hakunilan kirkolla.

Me upotaan työhön, sanoo johtava diako-niatyöntekijä Liisa Juusela. Hän ohjaa diakoniatiimiä Haku-nilan seurakunnassa

Vantaalla.Hakunila on pääosin 1970-luvulla raken-

nettu kerrostalolähiö kaupungin itäosassa. Seurakuntaan kuuluu myös läheinen Län-simäen alue, jossa kolmasosa asukkaista on taustaltaan maahanmuuttajia. Seurakunnan alueella asuu 30 000 ihmistä.

Diakoniatyöntekijöillä on kerran viikossa avoin vastaanotto kummassakin toimipai-kassa. Muuten työntekijöiden luokse pääsee ajan tilaamalla.

Ihmisten raskas arki ja monet ongelmat näkyvät diakoniatyöntekijöiden työssä: Isä tekee kuolemaa Rovaniemellä eikä ole varaa matkustaa hyvästelemään häntä. Raha ei riitä lapsen hautakiveen. Ruokaa ei voi ostaa, kun pienestä eläkkeestä maksetaan ensin vuokrat ja velat. Ei voi mennä lääkäriin, kun käynti ja lääkkeet maksavat. Hampaat jäävät hoitamatta.

Monet sattumat tuovat vastaanotolle myös työssä käyviä: Omistusasunnon vastike nousi yli maksukyvyn, kun taloon tuli yhtä aikaa katto- ja putkiremontti. Mies oli pelannut, hävinnyt ja ottanut vippejä, ja velat kaatuvat perheen päälle.

Moni on luovuttanut.– Et käy missään, et tee mitään, et osta

mitään. Et jaksa enää edes yrittää, Juusela kuvaa.

Työttömyystuen ja ansiosidonnaisen työt-tömyysturvan pitkät käsittelyajat näkyvät ruuhkina. Päätökset viipyvät viikkoja, ja lopulta ruokaan ei ole rahaa. Aktiivimallin leikkaukset kiristävät kukkaroa entisestään, ja työtön saat-taa saada 460 euroa käteen kuussa.

Pääkaupunkiseudun vuokrataso on korkea, ja asumistuki on jäänyt siitä jälkeen.

– Kuka ne asumismenojen sallitut rajat on keksinyt? Kallis asuminen kurjistaa ihmisiä lisää, sanoo Juusela.

– Täällä yksiötä on vaikea saada alle 700–800 euron. Olen sanonut välillä asiakkaalle, että jos sinulle ei ole siteitä Hakunilaan, muuta Lahteen. Siellä kiva kaksio voi maksaa 500 euroa kuukaudessa.

Jokaisen avun hakijan tilanne selvitetään, Juusela sanoo. Periaate on, että rahaa annetaan vasta, jos Kela ja sosiaalitoimisto eivät ole sitä antaneet. Yhteydet sosiaalitoimeen ovat tär-keät ja toimivat, hän kuvaa. Asiakkaan asioita voidaan selvittää yhteistyössä. Äkillisiin krii-seihin voidaan hakea kerta-apua seurakunnan kriisirahastosta.

– Joskus käy ilmi, että hakija ei ole tiennyt, osannut tai jaksanut edes hakea tukia, joihin hänellä on oikeus, Juusela kertoo.

Asiakkailla suruja ja rankkoja kokemuksia Liisa Juusela on toiminut Hakunilassa diako-niatyössä kolme vuosikymmentä. Sinä aikana työn painopiste on siirtynyt kotikäynneistä vastaanottoihin turvallisuussyistä.

– Ennen diakoniatyöntekijä meni asiak-kaan kotiin yksin. Siellä saattoi olla vastassa mitä vain. Menin itsekin paikkoihin, joihin ei olisi pitänyt mennä. Kirkolla meitä on enem-män paikalla, ja työhuoneesta pääsee pois, jos tilanne vaatii.

– Vanhusten luona kahvittelujen aika on ohi. Jos tiedämme, että joku meille tuttu van-hus kaipaa seuraa, etsimme vapaaehtoisen.

Ihmisten kohtaaminen on kuitenkin meidän tärkein tehtävämme, Juusela linjaa. Kaiken muun voi jättää vähemmälle. Esimer-kiksi kokouksissa istuminen ja byrokratia on Hakunilassa karsittu minimiin. Meidän hal-

DIAKONIA

Hakunilassa diakoniatiimi päivittää jatkuvasti toimintatapojaan. Yksi painopiste on tiedon jakaminen ihmisten hädästä.– Me näemme sen ja tehtävämme on tuoda asiakkaiden ääni kuuluviin, sanoo Liisa Juusela.

lintosihteeri sanoo, että ”antakaa minä hoi-dan paperityöt, keskittykää te auttamiseen”, Juusela kertoo.

– Kysymme asiakkailta aina, mitä sinulle kuuluu. Kukaan ei ehkä ole kysynyt sitä ennen. Asiakas saattaa romahtaa itkemään. En voi puhua näistä, kun se on niin noloa eikä kukaan jaksa kuunnella, moni kertoo.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo sanoo, että hän tunnis-taa diakoniatyöntekijöi-den huolen. Hiippakun-taan on tullut muutamia

yhteydenottoja asiasta.Vielä vuosi sitten hän toimi kirkkoher-

rana Kalliossa. Silloin hän kuuli työntekijöi-den tuntemuksia omasta seurakunnastaan.

– Ammatillista diakoniaa tekevät työn-tekijät kokevat, että vapaaehtoisjutut hei-kentävät heidän asemaansa. Sitä huolta pitää kuulla.

– Jos heillä on tunne, ettei heitä arvosteta tai heidän osaamisensa syrjäytetään, jotakin on mennyt pieleen.

Kirkossa ajatellaan nyt, että lähimmäis-työ ja palvelu kuuluvat kaikille työntekijöille pappeja myöten, Laajasalo sanoo. Samalla halutaan kehittää diakoniassa vapaaehtois-ten osuutta.

– On tärkeä ajatella, että vapaaehtoistyö ja ammatillinen diakonia eivät ole kilpaili-joita tai vaihtoehtoja. Ammatillisella diako-nialla on osaamista, josta on pidettävä kiinni. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattimaista diakoniaa. Se on vain tapa tehdä enemmän.

Ei tarvetta vähentää virkojaHelsingin hiippakunnassa työskentelee tällä haavaa noin 140 diakoniatyöntekijää, Laaja-salo kertoo.

Diakoniatyöntekijöiden määrä vaihtelee eri seurakunnissa. Ne päättävät viroista ja toiminnan painopisteistä itse.

– En ole kuullut signaalia, että olisi halua tai tarvetta vähentää määrää.Diakonian viroilla on kirkossa vahva suoja, hän kuvaa. Kirkkolainsäädäntö määrää, että jokaisessa seurakunnassa pitää olla diako-niatyöntekijä.

Diakoniatyöntekijöiden liitto on ollut huolissaan siitä, että kaikissa hiippakun-nissa ei enää ole omaa diakoniasta vastaavaa henkilöä. Helsingin hiippakunnassa toimi ennen diakoniaan nimetty hiippakuntasih-teeri. Kun viranhaltija jäi eläkkeelle viitisen vuotta sitten, diakonia yhdistettiin muiden hiippakuntasihteerien tehtäviin.

– En ollut tuolloin piispa enkä tiedä kes-kustelua, joka liittyi muutokseen. Yleisellä tasolla voi sanoa, että kirkossa on työalakoh-taisuutta vähennetty ja työtehtäviä yhdis-tetty muutenkin taloussyistä. On varmasti hyvä miettiä tulevia ratkaisuja tässä diako-nien näkökulmasta.

Olen kikkailemattoman perusdiakonian kannattajaLaajasalo sanoo, että diakonia on kirkon työn ytimessä. Sitä arvostetaan sekä kirkon sisällä että jäsenistössä.

Diakonian merkitys näkyy myös työ-muodoissa, joita se on kehittänyt, Helsingin piispa muistuttaa. Esimerkiksi sovittelu, velkaneuvonta ja prostituoitujen auttami-nen on lähtenyt diakoniatyöstä. Nyt ne ovat levinneet muuhun yhteiskuntaan.

Uusista työmuodoista diakonia on kehit-tänyt ruoan jakelua ja ruokailuja vähäva-raisille.

– Olen itse kikkailemattoman perusdia-konian suuri kannattaja ja tukija. Siihen kuu-luvat vastaanottotyö, erilaiset tapahtumat ja kotikäynnit. Kotikäyntejä eivät juuri muut enää tee kuin kirkko. ■

17Talentia 6.2018

– Ihmiset kertovat järkyttäviä asioita. Lapsi on tehnyt itsemurhan tai on perheväkivaltaa. He eivät ole saaneet niihin mitään apua.

Joitakin helpottaa puhuminen. Joitakin ohjataan lääkäriin, terapiaan ja psykiatriseen hoitoon.

– Tapaamme keskusteluapua tarvitsevia useita kertoja. Meillä on pitkäaikaisina asiak-kaina myös päihdeongelmaisia. Monelle heistä yhteys diakoniaan on eräänlaista saattohoitoa, Juusela kertoo. Hän on käynyt monissa asiak-kaiden hautajaisissa.

Diakoniatyöntekijät vastaavat myös yhtei-söruokailuista, joiden yhteistyökumppanina on Yhteinen pöytä. Niitä on kerran viikossa Hakunilasssa ja Länsimäessä. Diakoniatyön-tekijät osallistuvat myös rippileireille, har-taushetkiin ja laitoskäynteihin. Juuselan aikaa vievät myös vapaaehtoisten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ohjaus.

– Paineita aiheuttaa työn määrä ja sen sisältö: ihmisten suru, masennus ja toivot-tomuus. Meillä on työssä aina mukana toivo. Kristillinen ihmiskäsitys näkee jokaisen ainut-laatuisena, arvokkaana ja kauniina. Jos me emme itse usko parempaan, miten voimme välittää toivoa asiakkaille?

”Huolta on kuunneltava”Olen perusdiakonian suuri kannattaja, sanoo Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo

KIRKON KUVAPANKKI / MARKKU PIHLAJA

– Kirkkolainsäädäntö määrää, että jokaisessa seurakunnassa pitää olla diakonityöntekijä, sanoo Teemu Laajasalo.

Talentialaiset saamassa miljoonapotinVirheellisesti palkkaan tehtyjä epäpätevyysalennuksia on jo maksettu monissa kunnissa takautuvasti takaisin. Malttia ja valppautta tarvitaan silloin, jos työnantaja vitkuttelee virheiden oikaisussa.

Ammattijärjestö Talentian työmarkkinalakimies Tuo-mas Hyytinen sanoo, että työnantajan velvollisuus on selvittää asia sen jälkeen, kun työntekijä ilmoittaa, että

hänelle on maksettu palkkoja väärin perus-teettomasta tehdyn epäpätevyysalennuksen vuoksi.

– Selvintä toki olisi, jos työnantaja itse oma-aloitteisesti selvittäisi, onko ns. epäpäte-vyysalennusta sovellettu virheellisesti, jatkaa Hyytinen.

Hämeenlinnan kaupungissa pääluotta-musmiehet sopivat, että jäsenet ohjataan ottamaan epäpätevyysalennusta koskevissa asioissa suoraan yhteyttä henkilöstöpalve-luihin.

– Olemme myös jäsenen luvalla toimit-taneet hänen laatimansa oikaisupyynnön henkilöstöpalveluihin, kertoo talentialainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon pääluottamusmies Johanna Rantala.

– Hämeenlinnassa perusteettomat alen-nukset tuli poistaa 1.2.2018 lähtien. Paikal-

lisneuvotteluja minun ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut käydä, sillä jäseniltä saa-mieni tietojen mukaan oikaisuvaatimuksista on ratkaistu suoraan oikaisupyynnön jälkeen ja korvaukset maksettu tai tulossa maksuun.

Tulkintaerimielisyyksien ratkominen vie aikaaSitten on kuntia, joissa oikaisun saaminen virheellisiin epäpätevyysalennuksiin viivästyy. Syynä on yleensä työnantajan haluttomuus tarttua asiaan. Malttamattomasti saataviaan odottavia jäseniä viivytykset tietysti harmit-tavat.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhty-män talentialainen Jukon pääluottamusmies Linda Sydänmäki kertoo, että hän teki neu-vottelupyynnön asiasta jo joulukuussa 2017, ja nyt kesälomien jälkeen asiassa on vihdoin edistytty.

– Olen tuonut koko ajan esille Jukon näke-myksen siitä, että työnantajan on itse kor-jattava virheensä. Ensin tähän ei myönnytty. Nyt meillä on jo lupaus, että työnantaja antaa esimiehille kirjallisen ohjeistuksen, kuinka

työntekijöiden ja esimiesten tulee asiassa toi-mia. Sopimatta on vielä, lähetämmekö meille saapuneet jäsenten yhteydenotot suoraan henkilöstöpalveluihin.

Talentiasta muistutetaan, että asian vireille tulon jälkeen saatavien vanhentumi-nen katkeaa. Työmarkkinoilla erimielisyyksien ratkaisupolut ovat toimivia, vaikkakin hitaita, joten jäsenten on hyvä odotella rauhassa tul-kintaerimielisyyksien ratkeamista.

Työelämän sopimusten mukaan asioista neuvotellaan ja erimielisyyksiä käsitellään sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Jos työntekijä ja työnantaja eivät keskenään pysty sopimaan asioista, ryhdytään asiaa seuraa-vaksi ratkomaan paikallisesti neuvotellen Jukon pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken, kunhan osapuolet saadaan saman pöydän ääreen.

Jos erimielisyys ei ratkea paikallisesti, käydään keskusneuvottelut, Jukon/Talentian ja kuntatyönantajan kesken. Viime kädessä erimielisyydet ratkotaan työtuomioistuimessa.

18 Talentia 6.2018

16 Opas julkisen sektorin luottamusmiehille

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kohdista ja osapuolten kannoista

perus teluineen erimielisyyspöytäkirja.

Liittoneuvottelut keskusneuvotteluna käydään jos jompikumpi paikalli-

sista osapuolista sitä pyytää. Jos tässä ei päästä sopimukseen, viime kädessä

asia käsitellään työtuomioistuimessa.

KVTES:n sopimusmääräysten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä erimieli-

syyden ratkaisua haetaan eri tavoin:

1. Välitön neuvonpito (työntekijä ja/tai luottamusmiehet – työnantajan

edustaja)

2. Paikallisneuvottelut (pääluottamusmies – työnantajan edustaja)

3. Keskusneuvottelut (JUKO (Talentia) – KT)

4. Työtuomioistuin (erityistuomioistuin)

Kuntasektorin neuvottelujärjestys erimielisyyden syntyessä

Työpaikkatasolla

Välitön neuvonpito

Kuntatasolla

Paikallisneuvottelut

Liittotasolla

Keskusneuvottelut

Ratkaisu ei syntynyt

Työntekijä

Luottamusmiehet

Juko (Talentia)

Työtuomioistuin

Pääluottamusmies

KT

Työnantajan edustaja

Työnantajan edustaja (Esimies)

Kunnille miljoonalaskuKunta-alalle kehittynyt epäpätevyysalennus-ten oikaisujen suma on poikkeuksellisen iso kokonaisuus. Harva muistaa vastaavaa edun-valvonta-asiaa kunta-alalta. Talentiassa on laskettu, että talentialaisten osalta saatavien summa kohoaa yli 10 miljoonaan euroon. Yksittäisinä summina kyse voi olla tuhansista euroista työntekijää kohti.

Voimassa olevan kunta-alan työehtosopi-muksen mukaan työntekijän tai viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa ei voida enää alentaa esimerkiksi puuttuvan kelpoisuuden perus-teella, jos tehtävän vaativuus on yksiselittei-sesti sama kuin muilla vastaavaa työtä teke-villä. Tehtäväkohtaisen palkan ensisijainen määräytymisperuste on tehtävän vaativuus.

– Yksittäisiä jäseniämme olemmekin ohjeistaneet näin KVTES:n muutoksen voi-maantulosta lähtien, kertoo Tuomas Hyytinen.

Monessa kunnissa virheellistä menettelyä on kuitenkin jatkettu KVTES:n muutoksesta huolimatta. Kun Talentiassa päästiin tut-kimaan eri kuntien palkkausohjeita, selvisi ongelman laajuus: epäpätevyysalennus oli

ohjattu tekemään automaattisesti jopa monen ison kaupungin palkkausohjeissa puuttuvan kelpoisuuden perusteella.

Kun Talentian neuvotteluyksikössä asiaan tartuttiin, alkoi ongelmavyyhti purkaantua. Tarvittiin jäsen, joka halusi hakea oikaisun KVTES:n muutoksen perusteella.

– Ensin asiaa yritettiin ratkoa paikallisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken. Kun tässä ei päästy tulokseen asiaa puitiin kes-kusneuvotteluissa Jukon/Talentian ja Kunta-työnantajan kesken. Keskusneuvotteluissa päädyimme yksimieliseen tulkintaan Kunta-työnantajan kanssa tästä sopimuskohdan tul-kinnasta, kertoo Tuomas Hyytinen.

Tarinan opetus on se, että työelämän epä-kohtien korjaamisessa tarvitaan aktiivisia jäse-niä, jotka tuovat epäkohtia ammattiliittonsa tietoon joko omalle luottamusmiehelle tai suoraan Talentiaan. Tämän jälkeen ammatti-liitto voi toimia sovittujen menettelytapojen mukaan. ■

Helena Jaakkola

Entä Kelan etuudet?

Mitä kuntasektorilla työskentelevän kannattaa tehdä, jos hän arvelee, että virheellisesti tehty epäpätevyys-

alennus on vaikuttanut Kelan maksamien etuuksien määrään. Millaisissa tilanteissa oikai-sun voi tehdä?

– Oikaisu voi mahdollisesti koskea sai-rausvakuutuslain mukaisia päivärahaetuuksia, kuten vanhempainpäivärahaa, sairauspäivä-rahaa tai kuntoutusrahaa silloin, jos etuus on maksettu etuutta edeltävän viimeisten 6 kuu-kauden tulojen perusteella, eikä verotuksessa vahvistettujen verotulojen perusteella. Silloin työntekijä tai työnantaja voivat esittää Kelalle korjatut palkkatiedot. Sen jälkeen selvitämme vielä, kohdistuuko korotus edeltävän kuuden kuukauden ajalle, sanoo Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen.

– Päiväraha voidaan laskea sitä edeltävien 6 kuukauden työtulojen mukaan, jos tulot ovat nousseet vähintään 20 prosenttia verotuksessa vahvistetuista tuloista.

Aholainen kertoo, että suurin osa vanhem-painpäivärahoista: äitiysrahasta, erityisäitiys-rahasta, isyysrahasta ja vanhempainrahasta, lasketaan edellisenä vuonna verotuksessa vah-vistettujen työtulojen perusteella.

– Kun etuus on laskettu näin, ei nyt kor-jatulla palkalla ole vaikutusta etuuden mää-rään. Syynä on se, ettei verottajalla ole ollut tapana korjata jo toimitettua verotusta, vaan maksettu lisäpalkka huomioidaan maksamis-vuoden verotuksessa.

– On hyvä, että asia tuli ilmi. Niiden henki-löiden, joilla voi olla oikeus oikaisuun, kannat-taa ottaa yhteyttä meihin.

Kuinka haet oikaisua?1. Ole ensiksi yhteydessä esimieheesi ja kysy

perusteet palkan alentamiselle.2. Jos vastaus viittaa siihen, että alennus on

tehty virheellisesti, pyydä oikaisemaan palkka oikeaksi. Perusteluna käytetään KVTES II luku 9 pykälä.

3. Jos asia ei korjaannu, ole yhteydessä juko-laiseen luottamusmieheesi ja pyydä häntä selvittämään asia.

4. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös Talentian työsuhdeneuvontaan.

5. Voit hakea oikaisua, vaikka työsuhteesi on päättynyt.

6. Virkasuhteisilla vanhenemisaika on kolme vuotta. Työsuhteisilla se on viisi vuotta.

19Talentia 6.2018

Uusi varhaiskasvatuslakiPitkään valmisteltu – ja kiistelty varhaiskasvatuslaki tulee voimaan 1. syyskuuta. Henkilöstörakennetta ja päiväkodin johtajaa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2030.

Miten kelpoisuudet muuttuvat? Miten v a r h a i s k a s v a t u k-seen suuntautunei-den sosionomien käy? Voivatko sosionomit

hakea päiväkodin johtajan tehtäviä? Tästä jutusta saa vastaukset tavallisimpiin uutta lakia koskeviin kysymyksiin.

Siirtymäsäännös turvaa sen, että sosionomi (AMK), joilla on lastentarhanopettajan kelpoi-suus voivat jatkaa tehtävässään varhaiskasva-tuksen opettajina lain voimaantulon 1.9.2018 jälkeen työuransa loppuun saakka.

Siirtymäsäännös myös turvaa, että kelpoi-suus säilyy aiemmin erityisopettajan tehtä-vään kelpoisilla henkilöillä.

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuuk-siin ei tule muutosta. Esiopettajan tehtävissä nyt toimivat säilyttävät kelpoisuutensa. Var-haiskasvatuslaissa säädetään myös steinerpäi-väkoteja koskevista kelpoisuusehdoista.

Uuden lain voimaantulo ei vaikuta voi-massa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuihin oikeuksiin. Esimerkiksi oikeus VES-päiviin ja suunnitteluaikaan säilyvät myös sosionomitaustaisilla varhaiskasvatuk-sen opettajilla.

Koska siirtymäsäännökset turvaavat var-haiskasvatukseen suuntautuneiden sosiono-mien kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opet-tajien tehtäviin, rekrytointi-ilmoituksissa hakijoita ei voi rajata koulutustaustan perus-teella. Varhaiskasvatukseen tulee hankkia paras mahdollinen osaaminen. Se edellyttää, että hakijoiden ansioita arvioidaan kokonais-valtaisesti.

20 Talentia 6.2018

Kelpoisuuksien hankkiminen lain voimaan tulon jälkeenVarhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden saavat ne sosionomi (AMK) -opiskelijat, jotka 1.9.2018–31.7.2019 hyväksytään opiskelemaan lastentarhanopettajakelpoisuuden tuottamaa sosionomi (AMK) -tutkintoa. Heidän on val-mistuttava 31.7.2023 mennessä.

Jos varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole siirtymäsäännöksen edellyttämää varhaiskas-vatuksen opettajan kelpoisuutta viimeistään 31.7.2023, ei hänellä ole hakukelpoisuutta eri-tyisopetukseen valmistaviin opintoihin.

Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi ei voinut vuoden 2005 jälkeen täy-dentää tutkintoaan esiopetuksen opinnoilla, niin että hän saisi esiopetuksen opettajan kel-poisuuden. Esiopetuksen opettajien kelpoisuus-vaatimuksista säädetään asetuksessa opetus-toimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoisuus.

Päiväkodin johtajatPäiväkodin johtajakelpoisuuden säilyttämi-nen edellyttää, että henkilö on johtajan teh-tävässä lain voimaantullessa 1.9.2018 tai on viiden tätä edeltävän vuoden kuluessa ollut (jonkin aikaa) ammatillisen tai hallinnollisen johtajan tehtävässä ja on tehtävään kelpoi-seksi katsottu. Nämä henkilöt voivat jatkaa johtajan tehtävissä myös 1.1.2030 jälkeen työ-uransa loppuun.

Varhaiskasvatuksen opettajakelpoisilla sosionomeilla (AMK) on oikeus tulla valituksi päiväkodin johtajan tehtävään lain voimaantu-lon 1.9.2018 jälkeen. Mutta jatkaakseen johta-jan tehtävässä 1.1.2030 jälkeen, on hänen suo-ritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto ennen vuotta 2030.

Samoin varhaiskasvatuksen opettajakel-poisella sosionomilla (YAMK) on oikeus tulla valituksi päiväkodin johtajan tehtävään lain voimaantulon 1.9.2018 jälkeen. Jatkaakseen johtajan tehtävässä 1.1.2030 jälkeen, on hänen suoritettava kasvatustieteen maisterin tut-kinto ennen 2030.

Varhaiskasvatuslaissa ei säädetä hallinnol-lisen johtajan kelpoisuusvaatimuksista, vaan niistä päätetään paikallisesti kunnissa.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväVuodesta 2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista hen-kilöistä vähintään kahdella kolmasosalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai

sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puo-lella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Varhaiskasvatuslaissa ei säädetä varhais-kasvatuksen sosionomin tehtävän sisällöstä. Lain yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänku-vassa tulisi kuitenkin näkyä sosionomi (AMK) -tutkinnon tuottama moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosi-aali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteut-taminen, perheiden palveluohjaus sekä per-heiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Varhaiskasvatuksen sosionomin palkkaKunta-alalla työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat määritellään tehtävän vaativuuden arvioinnin (TVA) perusteella: mitä vaativampi työ, sitä korkeampaa palkkaa siitä tulisi mak-saa. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehto-sopimus sisältää palkkasopimuksen, jossa määritellään eri tehtävien palkkaluokkiin sijoittaminen.

Koska varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävä on uusi, eikä työ- ja virkaehtosopi-muksissa sitä vielä ole, tarkkaa palkkauksen määrittämisperustetta ei voi vielä sanoa. Ammattijärjestö Talentia edellyttää varhais-kasvatuksen sosionomeille vähintään samaa palkkaa kuin varhaiskasvatuksen opettajille ja yhtäläistä oikeutta muun muassa suunnit-teluaikaan (SAK-aika).

Talentia taisteli paremman lain puolestaAmmattijärjestö Talentia on pettynyt siihen, ettei uudessa varhaiskasvatuslaissa arvosteta ammattikorkeakoulusta saatavaa pedagogista osaamista ja johtamisosaamista, sanoo Talen-tian puheenjohtaja Tero Ristimäki.

– Tämä oli yllättävää ottaen huomioon kai-ken sen tiedon, jonka asiantuntijat ovat heille lakivalmistelun aikana antaneet.

Lain valmistelussa kuultiin Talentiaa siir-tymäsäännöksen täsmentämisessä. Siirtymä-säännös takaa sen, että lastentarhanopetta-jan kelpoisuuden saavuttanut sosionomi on kelpoinen toimimaan jatkossa varhaiskasva-tuksen opettajana. Samoin tehtävään pätevä sosionomi voi jatkaa varhaiskasvatuksen eri-tyisopettajana.

Yksi pettymyksistä oli se, ettei päiväkodin johtajien siirtymäsäännökseen tullut paran-nusta. ■

Palkka tulee maksaa ajallaan – myös keikkatyössä

Jos palkkaa ei ole tullut

työsuhteen päättyessä

silloin, kun on sovittu, syntyy

oikeus työsopimuslaissa

määriteltyyn odotusajan

palkkaan.

Työsuhteen päättyessä palkan eräänty-mispäivä on työsuhteen viimeinen päivä, ellei muuta ole sovittu. Oikeus odotus-

ajan palkkaan on myös keikkatyöläisillä.Odotusajan palkka maksetaan normaalin

palkan päälle, ja sitä voi saada enintään kuu-delta kalenteripäivältä. Lisäksi tulee maksaa viivästyskorkoa.

– On huomattava, että oikeus odotusajan palkkaan on riippumaton siitä, kuinka suuri osa palkasta on maksamatta, sanoo Talentian työ-markkinalakimies Tuomas Hyytinen.

– Odotusajan palkka voi olla merkittävästi suurempi kuin viivästynyt palkanosa,

Kannattaa siis olla tarkkana ja tarkistaa aina palkkapäivänä, että palkka on maksettu ajallaan. Mikäli palkkaa ei ole tullut, kerro siitä heti työnantajalle. ■

Kaisa Yliruokanen

21Talentia 6.2018

Talentian koulutustuki haettavana

Ammattijärjestö Talentian koulutus-tuki on haettavana 30.9.2018 men-nessä. Koulutustukea myönnetään 27 700 euroa.

Koulutustukea voi hakea läpi vuoden. Koulutustuet myöntää liiton hallitus, joka käsittelee hakemukset kaksi kertaa vuodessa päivämäärien 30.3. ja 30.9. jälkeen.

Koulutustukea myönnetään:1. Pitkiin ammatillisiin jatko- ja

täydennyskoulutuksiin, joita ovat esimerkiksi työnohjaajakoulutus ja terapiakoulutukset.

2. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin.

3. Lyhyisiin ammatillisiin koulutuksiin ja koulutustilaisuuksiin, joita voilla esimerkiksi ammattiin liittyvät seminaarit, kongressit ja koulutustilaisuudet. Tukea myönnetään myös järjestöllisiin tilaisuuksiin.

4. Yliopistollisiin perusopintoihin avoimessa korkeakoulussa, vastaavassa koulutuksia järjestävässä organisaatiossa tai verkossa. Aineopintoja ja syventäviä opintoja ei tueta.

Koulutustukea ei myönnetä1. matkakuluihin2. ensimmäiseen perustutkintoon3. perustutkintoon kuuluvien harjoittelujen

aiheuttamiin kustannuksiin4. ammattihenkilölain mukaisiin

rekisteröitymismaksuihin5. ei-ammatillisiin kursseihin6. toista perustutkintoa suorittaville 7. kahtena edeltävänä vuonna

koulutustukea saaneille8. koulutukseen, joka on jo päättynyt9. samaan koulutukseen myönnetään tukea

vain kerran10. lisensiaattikoulutukseen tai

tohtorikoulutuksiin.

Pitkiin ammatillisiin jatko- ja täydennys-koulutuksiin koulutustukea voi hakea liiton yksittäinen jäsen. Lyhyisiin ammatillisiin kou-lutuksiin tai järjestöllisiin tilaisuuksiin koulu-tustukea voi hakea liiton yksittäinen jäsen tai jäsenten muodostama ryhmä.

Hakemuksia käsiteltäessä otetaan myön-teisenä asiana huomioon hakijan järjestöllinen ja ammatillinen aktiivisuus, jotka eivät kuiten-kaan ole ehdottomia edellytyksiä tuen myön-tämiselle. Myös hakijan työmarkkina-aseman parantuminen otetaan huomioon.

Hakulomakkeen voit tulostaa Talentian verkkosivuilta. Voit myös tilata sen Talentian toimistosta: mia.penttinen@talentia.fi, p. 09 3158 6005 tai brita.romppainen@talentia.fi, p. 09 3158 6049.

Hakulomakkeessa kysytään aktiivisuudes-tasi ammatillisissa kysymyksissä ja ay-toimin-nassa. Tarkkoja päivämääriä ja vuosilukuja ei tarvitse muistaa. Riittää, jos kerrot esimerkiksi olleesi 2000-luvulla kaksi vuotta yhdistyksesi hallituksen tai työryhmän jäsen.

Liitä hakemukseen koulutusta koskeva opinto-ohjelma tai seminaarin tai kongressin ohjelma, jos sellaiset ovat saatavilla. Huomaa, että voit hakea tukea koulutukseen, johon sinua ei vielä ole hyväksytty – koulutuksen toteutuminen kohdallasi tarkistetaan sen jäl-keen, kun koulutustukipäätös on tehty.

Hakemukset osoitteella Sosiaalialan kor-keakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.

Koulutustukea koskevissa kysymyksissä jäseniä palvelee järjestöasiantuntija Leena Kemppainen, p. 09 3158 6031 tai leena.kemp-painen@talentia.fi.

22Jäse-nille

YhteistyössäPelastakaa Lapset ry, SOS-Lapsikylä,

Ammatillisten perhekotien liitto ry ja Nuorten Ystävät ry

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:www.pesapuu. /perhehoidonpaivat

Talentian liittovaltuuston opiskelijavaa-leissa on valittu neljä opiskelijajäsentä vuosille 2018–2020.

Liittovaltuuston varsinaisiksi jäseniksi vaalissa valittiin Onni Westlund Tampereen ammattikorkeakoulusta, Anni Pihlaja Tampe-reen yliopistosta, Nimo Samatar Metropolia ammattikorkeakoulusta ja Mia Hiekkamäki Jyväskylän yliopistosta.

Valtuuston varajäseniksi valittiin Mia Rusila, Pia Saukkoriipi, Ida Valtonen, Vilma Viitasaari, Eeva Aspelin, Linda Lindgren, Jenna Simola ja Reetta Turunen.

– Lämpimät onnittelut tuoreille valtuute-tulle ja kiitos kaikille aktiivisuudesta. Liitto-

valtuusto on Talentian korkein päättävä elin, joka päättää esimerkiksi Talentian pitkän aikavälin strategioista ja liiton taloudesta ja toiminnasta, joten kyseessä on merkittävä teh-tävä, jossa todella pääsee vaikuttamaan, sanoo Talentian opiskelija-asiamies Tiia Pesonen.

Uudet valtuutetut aloittavat valtuustotyös-kentelyn syksyllä 2018, kun Talentian liittoval-tuuston syyskokous pidetään 24.11.–25.11.2018 Helsingissä.

Vaalien äänestysprosentti oli 12,4, ja ehdok-kaana oli 18 opiskelijaa. Kaikkien äänestänei-den kesken arvottiin palkintoja, ja niistä on ilmoitettu voittajille henkilö kohtaisesti.

Liittovaltuuston opiskelijajäsenet on valittu

Terveyssosiaalityön valtakunnalliset päivät

Valtakunnalliset Terveyssosiaalityön päivät järjestetään 4.–5.10.2018 Tampereen yli-opistossa. Joka toinen vuosi kokoontuva

tapahtuma tuo yhteen terveydenhuollon eri alueil la työskentelevät sosiaalityöntekijät, terveys-sosiaalityön tutkijat, opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet.

Tänä vuonna päivien pääteemana on Ihmis- ja perusoikeudet talouskuripolitiikan aikana. Terveyssosiaalityön perustehtävä on edesauttaa ihmisten mahdollisuutta ihmisarvoiseen, osalli-suutta tukevaan elämään terveysongelmien koh-datessa ja myös muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

Tapahtuman työryhmiin ovat tervetulleita aihepiireihin liittyvät tutkimuspuheenvuorot, työ-käytäntöjä ja projekteja valottavat puheenvuorot tai muut terveyssosiaalityöhön liittyvät esitykset. Posteriesityksiksi toivotaan erityisesti kokonai-suuksia, jotka esittelevät työkäytäntöjä ja -projek-teja. Abstrakteja voi jättää 3.9.2018 asti. Lisätie-toja saa osoitteesta events.uta.fi/tst-paivat2018/.

23Talentia 6.2018

Academy of Brain -verkkovalmennus jäsenhintaan

Talentian jäsenenä sinulla on mahdollisuus saada Academy of Brainin verkkovalmen-nuksiin vuoden jäsenyys Talentian jäsenhin-

taan 20 euroa (ovh 129 €). Jäsenyys antaa käyttöösi Academy of Brainin yli kymmenen valmentajan verkkovalmennuksia parempaan työhön ja arkeen, työhyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi.

Academy of Brainin valmentajia ovat mm. psy-kologi, FT Ville Ojanen, psykologi Tony Dunderfelt, johdon konsultti Jarmo Manner, psykologi Makke Leppänen, neurologi Markku Nissilä, psykologi, FT

Essi Sairanen ja psykologi Jaakko Sahimaa.Valmennukset tarjoavat tukea ja eväitä muun

muassa psykososiaalisen kuorman kanssa jaksa-miseen, paineensietokyvyn kehittämiseen, työ-hyvinvointiin, kiireen selättämiseen, ajankäytön hallintaan ja rakentavaan vuorovaikutukseen sekä asiakkaiden että kollegoiden suuntaan. Tutustu lisää osoitteessa academyofbrain.com/talentia.

Talentia HelsinkiTervetuloa Talentia Helsingin syyskokoukseen, joka pidetään lauantaina 6.10.2018 kello 16.00 alkaen hotelli Presidentissä, Eteläinen Rauta-tienkatu 4, Helsinki. Syyskokouksessa käsitel-lään sääntömääräiset asiat ja valitaan yhdis-tykselle uusi puheenjohtaja sekä hallitukseen erovuoroisten tilalle uusia jäseniä.

Syyskokouksen jälkeen tarjoillaan illallinen. Tarjoiluiden vuoksi ilmoittautumiset 18.9.2018 mennessä sähköpostiosoitteeseen helsinki@talentia.fi. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruoka- aineallergiat ja ruokarajoitteet. Mikäli olet kiinnostunut hallitustyöskentelystä, lisä-tietoa saat ottamalla yhteyttä helsinki.pj@talentia.fi.

24Jäse-nille

Sosiaalialan korkeakoulutettujen

ammattijärjestö Talentia ry – Fackorganisationen

för högutbildade inom socialbranschen Talentia rf

Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki

vaihde 09 3158 6000

e-mail etunimi.sukunimi@talentia.fi

www.talentia.fi

Järjestön puheenjohtajaTero Ristimäki09 3158 6001

TalouspäällikköHannu Sjöblom09 3158 6002

Toimistopalveluttoimisto@talentia.fi

ToimistovastaavaAnu Hämäläinen

09 3158 6003

Johdon assistenttiTuula Kylli

09 3158 6004

JärjestöassistenttiMia Penttinen09 3158 6005

JärjestöassistenttiBrita Romppainen

09 3158 6006

ViestintäViestintäpäällikkö

Aino Majava09 3158 6010

Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija

Heidi Schrooten(toimivapaalla)Maria Cavonius09 3158 6011

Markkinoinnin ja viestinnänasiantuntija

Johanna Merilä09 3158 6013

PäätoimittajaMarkkinoinnin ja viestinnän

asiantuntijaKaisa Yliruokanen

09 3158 6012

Ammatti- ja aluetoimintaAmmatillisten asioiden

jäsenneuvontama–ti ja to–pe klo 9–12

09 3158 5533www.talentia.fi/kysyneuvoa

Ammattiasioiden päällikköMarjo Varsa

09 3158 6022

ErityisasiantuntijaAlpo Heikkinen09 3158 6023

ErityisasiantuntijaMarjo Katajisto09 3158 6020

ErityisasiantuntijaLaura Lindeberg

09 3158 6024

Erityisasiantuntija Jaana Manssila09 3158 6025

ErityisasiantuntijaPäivi Vepsä

09 3158 6021

Työsuhdeneuvonta Työsuhteen ehtoihin liittyvä

neuvontama–ti ja to–pe klo 9–12

09 3158 5540www.talentia.fi/kysyneuvoa

Alueasiamiehet

Helsinki ja UusimaaEeva-Liisa Lindholm

09 3158 6042

Oulun seutu, Kainuu ja LappiKari Matela

09 3158 6046

Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

Tiia Oksanen09 3158 6044

Satakunta, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Keski-

PohjanmaaSusanna Pelander

09 3158 6045

Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät- ja Kanta-Häme ja

Varsinais-SuomiTanja Tuunainen-Vainio

09 3158 6043

NeuvotteluyksikköNeuvottelujohtajaPaula Kangasmaa

09 3158 6040

TyömarkkinalakimiesTuomas Hyytinen

09 3158 6041

Jäsenyys- ja yhdistysasiatJärjestöpäällikköJanne Seppälä09 3158 6030

JärjestöasiantuntijaLeena Kemppainen

09 3158 6031

Jäsenyys ja jäsenmaksuneuvonta

ma–to klo 9–1509 3158 5530

jasensihteerit@talentia.fiwww.talentia.fi/kysyneuvoa

JäsensihteeritHanna-Riikka Happonen

Anni HeltimoinenNina KarppinenHeidi Makkonen

Opiskelijapalvelutopiskelijatoiminta@talentia.fi

Opiskelija-asiamiehetSaana Landgrén

09 3158 6033

Tiia Pesonen09 3158 6032

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko

Kellosilta 5 B, 6.krs00520 Helsinki

erityiskoulutettujen.tk@erko.fiwww.erko.fi

Palvelunumero09 7206 4343

ma–to klo 12–15

Liity seuraamme

Talentiary

www.akava.fi

www.juko.fi

25Mieli-pide

Suomeen suomalainen yleistuki

Anne Salomäen kirjoitus (Talentia-lehti 5/2018) Brit-tien sosiaaliturvamallin onnistumista antaa uudis-tuksesta yksipuolisen kuvan. Britannian sosiaalit urvan

yhdistäminen yhdeksi tueksi on kantava idea, johon kaikki brittipuolueet ovat sitoutuneet. Tukijärjestelmän sirpaleisuus ja monimutkai-suus synnyttää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, mistä uudistuksessa on haluttu eroon.

Käytännön toteutuksesta ja sosiaali-turvaan käytetystä rahamäärästä on riitaa. Vasemmisto- oppositio kritisoi aiheesta tuki-uudistuksen käytännönongelmia. IT-järjes-telmät eivät ole toimineet ja tukien maksut ovat viivästyneet, joista kärsivät kaikkein hei-kompiosaiset. Lisäksi säästöt ovat syöneet tuen kannustavuutta.

Ongelmista huolimatta Universal Credit -järjestelmää on korjattu jatkuvasti ongelmien ilmentyessä. Tutkimusten mukaan Universal Credit -tuen piirissä olevat työllistyvät aiempaa 7–8 prosenttia nopeammin, ja he ansaitsevat paremmin verrattuna aiempaan järjestelmään verrattuna. 90 prosenttia kaikista asiakkaista kertoo, että heidän työllistymissopimuksensa antaa heille paremmat lähtökohdat löytää työtä.

OECD suosittaa Universal Credit -tukea Suomeen, koska parantaisi työnteon kannus-tavuutta ja samalla vähentäisi järjestön laskel-mien mukaan köyhyyttä. Vastaavasti perus-tulo taas heikentäisi kannustimia ja lisäisi köyhyyttä. Työnteon heikko kannattavuus on erityisesti pienituloisten ongelma.

Työn vastaanottaminen jättää rahaa jopa tukia vähemmän käteen, mikä jättää työ sijaan monet toimeentulotuen varaan. Myös nykyi-

Pidä itsestäsi huolta!

nen tukien moninaisuus on eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Tästä syystä eriarvoisuusprofes-sori Juho Saaren työryhmä ja Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen kannattavat tukijärjestelmän yksinkertaistamista, suuntana yksi tuki.

Britanniassa panostetaan myös työttömän henkilökohtaiseen palveluun sekä työllisyys-ohjelmiin Suomea enemmän. Työttömän osaamista tulee parantaa palveluja lisäämällä. Sitä ei saa unohtaa Suomen tukijärjestelmää uudistettaessa.

Asmo Maanselkäpuoluesihteeri KD

Viime vuoden puolella jul-kaistussa pro gradu -tutkiel-massani tarkastelin terveys-sosiaalityöntekijöiden roo-leja kohtukuolematilan-teissa. Saamani tulokseni

olivat suurelta osin hyvin linjassa aiemman sosiaalityön roolitutkimuksen kanssa. Roolit sisälsivät tehtäviä tai luokkia, jotka kuvaavat roolin ilmenemistä käytännössä. Yllättävä havainto oli, ettei havaitsemaani inhimillisen minän luokkaa ollut löydettävissä mistään aiemmasta tutkimuksesta.

Inhimillisen minän luokka ilmentää inhi-millis-emansipatorista roolia. Siinä sosiaali-työntekijä ikään kuin riisuu ammattiminänsä, niin kutsutun työroolinsa, ja on tilanteessa omana itsenään, ilman suojakilpeä. Vaikka

tutkielmani käsitteli kohtukuoleman koke-neiden kanssa tehtävää työtä, tilanne lienee tuttu kaikille henkisesti kuormittavissa tilan-teissa työskenteleville. Inhimillistä minäänsä kuvaillessaan haastattelemani sosiaalityönte-kijät kertoivat omasta jaksamisestaan. Trau-maattisten kriisien parissa työskentelevillä on riski uupua.

Jaksamista tukevien ja myötätuntouupu-mista ehkäisevien henkilökohtaisten omi-naisuuksien lisäksi työntekijällä tulee olla mahdollisuus ammatilliseen tukeen henki-sesti kuormittavien tilanteiden purkamiseksi. Kaikki haastattelemani työntekijät eivät vali-tettavasti kokeneet, että heillä olisi ollut riit-tävästi tukea. Ammatillisella tuella voidaan tarkoittaa kollegoiden tai työryhmän kanssa käytyjä purkukeskusteluja ja tilanteen yhteistä

reflektointia, täydennyskoulutuksen kautta saatuja eväitä, samojen teemojen parissa työskentelevien kohtaamista eri foorumeilla tai työnohjausta.

Ammattilainen, vaadi itsellesi ammatil-lista tukea! Muista ja ota huomioon inhimil-lisen minän olemassaolo vaikeissa tilanteissa. Ymmärrä kuormittavien tilanteiden vaiku-tukset itseesi.

Kukaan meistä ei ole täysin työminänsä kilven suojissa, vaan teemme tätä vaativaa työtä myös ihmisinä, haavoittuvina. Tutkiel-mani tulokset vahvistavat sitä tosiasiaa, että meillä on oikeus ja pakkokin saada riittävää tukea työhömme, jotta jaksamme sitä tehdä. Pidäthän itsestäsi ja kollegastasi huolta!

Minka Leino-HolmYTM

Mielipidesivu on avoin kaikille Talentia-lehden lukijoille. Ota kantaa ja

vaikuta, herätä keskustelua tai tuo uusia näkökulmia

pohdittavaksi.

Lähetä kirjoituksesi: toimitus@talentia.fi.

ANNINA MANNILA

26 Talentia 6.2018

Solidaarisuustyö tuottaa tulosta Monikymmenpäinen joukko remahtaa nauramaan tamperelaishotellin kokoussalissa. Eturivissä Francisco Sambon olkapäät hytkyvät.

Valkokankaalla pyörii letkeä musiikkivideo, jossa mustat miehet ja naiset laulavat halustaan auttaa kylmyy-dessä eläviä norjalaisia ja viedä heille jouluksi lämpö-

pattereita. Africa for Norway -video on parodia amerikkalaisten ja eurooppalaisten eri vuosi-kymmenillä tuottamista hyvää tarkoittavista projekteista.

AN

NIN

A M

AN

NIL

A

27Talentia 6.2018

Lähettiläskoulutus loi uskoa vaikutusmahdollisuuksiin

Sosiaaliohjaaja Riitta Roos oli yksi ammat-tijärjestö Talentian kolmesta jäsenestä, joka osallistui keväällä SASKin kunnon

työn lähettiläs -koulutukseen Tampereella. Roos löysi koulutuksen sattumalta interne-tissä. SASK ei ollut hänelle entuudestaan tuttu, mutta koulutuksen aihepiiri, kehitysyh-teistyö ja työntekijöiden oikeudet herättivät kiinnostuksen.

Roos kuvailee koulutusviikonlopun tun-nelmaa innostavaksi ja piristäväksi. Koulutuk-sessa käsiteltävät aiheet olivat vakavia, mutta osallistujien kesken vallinnut ryhmähenki antoi uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa.

– SASKin tapa toimia vaikuttaa tosi hyvältä. Tavoitteena on edistää kehittyvien maiden työntekijöiden ihmisarvoista työtä heidän omassa kotimaassaan. SASK auttaa paikalli-sia ammattiliittoja, jotka kykenevät parhaiten auttamaan yksittäisiä työntekijöitä ja tuke-maan heitä asioiden eteenpäin viemisessä, Roos sanoo.

Yhdessä työntekijät pystyvät vaikuttamaan yhteiskuntaan laajemminkin, kuten paranta-maan työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa. Se lisää köyhienkin työntekijöiden osallisuutta ja siten yhteiskunnan vakautta.

Hyvä koulutus myös sosiaalialan ammattilaiselleRoos suosittelee kunnon työn lähettiläs -kou-lutusta kaikille kehitysyhteistyöstä kiinnos-tuneille tai henkilöille, jotka haluavat paran-taa yleissivistystään. Hän uskoo, että myös sosiaali alan ammattilaiset saavat koulutuk-sesta pohdittavaa.

– Pidin tärkeänä, että pääsin keskustele-maan eri taustoista ja ammattiliitoista tullei-den ihmisten kanssa. He eivät olleet sosiaali-alan ammattilaisia, mutta meitä kaikkia kiinnostivat samat asiat – ihmisarvoinen työ, ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö.

– Oman työnikin kannalta oli kiinnostavaa osallistua koulutukseen, kun pääsi näkemään asioita eri näkökulmista, ammatillisessa kun-toutuksessa työskentelevä Roos sanoo.

Hän toivoo, että voi joku kerta osallistua SASKin järjestämälle opintomatkalle ulko-maille. SASK järjestää vuosittain opintomatkoja yhteistyökohteisiin. Seuraava matka suuntau-tuu Mosambikiin marraskuussa.

Johanna Meriläammattijärjestö Talentia

SASK-lähettiläskoulutus

Koulutus järjestetään seuraavan kerran 29.–30.9.2018 Helsin-gissä. Haku koulutukseen alkoi

elokuussa. Kurssille voivat hakea kaikki kansainvälisyydestä ja työntekijöiden oikeuksista kiinnostuneet.

Koulutuksessa perehdytään kan-sainvälisen vaikuttamisen tapoihin. Osallistujat pääsevät verkostoitumaan muiden vastuullisuudesta kiinnostu-neiden kanssa. Lue lisää sask.fi.

Vakavampaakin asiaa puhutaan, sillä mosambikilainen ay-aktiivi Francisco Sambo on saapunut edellisenä päivänä Suomeen ker-tomaan Suomen Ammattiliittojen Solidaari-suuskeskus SASKin kunnon työn lähettiläille kotiapulaisina työskentelevien tilanteesta Mosambikissa.

Koulutuksen aikana lähettiläät paitsi saavat tietoa SASKin toiminnasta ja #kotiorjat -kampanjaan liittyen Sambon työstä, myös pohtivat oman soli-daarisuustyönsä mah-dollisuuksia ja ideoivat kampanjoita. Viikonlopun aikana he saavat eväitä ja ehkä ideoita siihen, miten viedä tietoa eteen-päin omiin liittoihinsa, ammattiosastoihinsa ja työpaikoilleen.

Apua kotiapulaisille MosambikissaFrancisco Sambon esittelemä mosambiki-laisten kotiapulaisten todellisuus näyttäytyy lähettiläille numeroina ja kuvina.

Mosambikin pääkaupungin alueella Mapu-tossa työskentelee jopa 40 000 kotiapulaista, joista osa on alaikäisiä. He ansaitsevat alim-millaan 25 euroa kuukaudessa ja tekevät töitä työnantajan niin pitkiä päiviä kuin työnantaja sattuu vaatimaan – esimerkiksi aamuseitse-mästä iltaseitsemään.

Kotiapulainen saattaa joutua jättämään omat lapsensa koko työpäiväksi yksin, hänellä

on synnytyksen jälkeen noin viiden päivän äitiysloma ja usein tuntikausia kestävät työ-matkat.

Sambo ja hänen edustamansa, vuonna 2006 perustettu kotiapulaisten ammattiliitto SINED yrittää ratkoa työntekijöiden ongelmia

työpaikoilla. Sambo työto-vereineen onkin onnistu-nut selvittämään monia ongelmia ja saanut työn-antajia neuvottelemaan asioista.

– Me yritämme saada työnantajat ymmärtä-mään, että kotiapulai-sille kuuluu oikeuksia. Ongelma on ollut se, että kotiapulaisia palkkaa-vat yksityishenkilöt eivät katso olevansa työnanta-jia, Sambo sanoo.

SASK on tukenut SIN-EDiä vuodesta 2015, minkä

jälkeen liittoon on liittynyt noin 3 500 uutta jäsentä. Kaikkiaan liittoon kuuluu nyt kuuti-sentuhatta kotiapulaista.

SINED on saanut Mosambikissa näkyvyyttä sen jälkeen kun se virallistettiin ja SASK aloitti SINEDin toimintaa tukevan hankkeensa. Näkyvyydellä on suuri merkitys sekä jäsenhan-kinnassa että yhteiskunnallisessa vaikutta-vuudessa. T-paidat ja banderollit ovat tärkeitä, Sambo vakuuttaa. ■

Sini SaaritsaSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

28 Talentia 6.2018

Eläkepäiviä odotellessa

Viimeiset työvuodet voivat olla yhdelle

tervanjuontia tai toiselle haikeaa luopumista.

Kun päätös eläkkeelle siirtymisestä alkaa

muotoutua, henkinen sopeutuminen on

aloitettava hyvissä ajoin.

29Talentia 6.2018

Ikääntyneiden työntekijöiden ajatuk-set saattavat suuntautua toiveikkaina eläkevuosiin.

– Omatahtinen, vähittäinen siir-tyminen eläkkeelle on terveyden kannalta parasta, työhyvinvoinnin

kehittämispäällikkö Marjo Wallin työeläke-vakuutusyhtiö Elosta toteaa.

Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirty-mistä voivat tuntua erityisen raskailta. Apua voi saada organisoimalla työn uudelleen. Ruu-miillisesti kuormittavassa työssä pärjääminen voi heikentyä, jos työntekijä ei esimerkiksi saa nukuttua tarpeeksi tai palautuminen jää muu-toin vaillinaiseksi.

Myös osittainen varhennettu vanhuus-eläke ja työuraeläke antavat mahdollisuuden keventää työuraa.

Työtä voi muokata jaksamisen mukaan Työn muokkaaminen voi auttaa myös tilan-teessa, jossa työntekijä kokee uuden oppimi-sen turhaksi, ei yllä tavoitteisiin tai tarvitsee muista syistä tukea jaksamiseensa.

– Jos työntekijältä hiipuu mielenkiinto työhön, se tarttuu muihinkin työntekijöihin ja koetaan epäoikeudenmukaiseksi. On joh-tamisen vastuulla ratkaista asia työyhteisöä tyydyttävästi, Wallin toteaa.

Hän muistuttaa, että useimmissa työpai-koissa on varhaisen välittämisen malli, jonka mukaan työtä voidaan muokata tarkoituksen-mukaiseksi. Keskusteluun on hyvä osallistua työntekijän ja esimiehen lisäksi työterveys-huollon ja henkilöstön edustaja.

– Työntekijältä voidaan karsia kuormitta-vimmat vaiheet pois. Myös työkierto eri pis-teissä vaikkapa saman työpäivän aikana voi keventää työtä, Wallin kertoo.

Hän korostaa erityisesti vanhempien ja kokeneiden työntekijöiden hiljaisen tiedon eli kokemustiedon siirtämistä eteenpäin.

– Hiljaista tietoa voi olla vaikeaa sanoittaa. Siksi olisi hyvä, jos ikääntyvä työntekijä voisi perehdyttää ajan kanssa uusia työntekijöitä.

Kattava muutos elämäänEläkkeelle voi jäädä nopeastikin, jos vanhuus-eläkeikä on jo saavutettu. Työeläkevakuutus-yhtiöstä on mahdollisuus saada päätös kah-dessa viikossa. Työpaikan irtisanomisaika ja pitämättömät lomat rajaavat eläkkeelle lähtöä.

– Suosittelen työntekijää tarkistamaan elä-ketasonsa vaikkapa työvakuutusyhtiönsä verk-kopalvelusta, neuvontapäällikkö Marjukka Matikainen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta ehdottaa.

Myös muut taloudelliset asiat, kuten vero-tus, asuminen ja elämäntapa saattavat vaatia pohdintaa. Kenties eläke ei riitä tiheään mat-kusteluun tai entisiin harrastuksiin. Myös-kään työterveyshuollon palvelut eivät ole enää tavoitettavissa.

Suunnittelu auttaa sopeutumistaOn heitäkin, jotka varautumisestaan huoli-matta yllättyvät.

– Eläkkeelle jääminen voi olla joillekin ihmisille shokki, Matikainen toteaa.

– Saattaa mennä vuosi, ennen kuin eläk-keelle jäänyt on sopeutunut uuteen elämänvai-heeseen ja löytänyt elämäänsä uutta sisältöä, hän kertoo.

Työstä pois jääminen on valtava muutos, kun tuttua työporukkaa ei tapaakaan lähes päivittäin. Jos työ on muodostunut elämän sisällöksi, uutta rytmiä arkeen ei välttämättä löydy heti.

– Myös aikaansaamisen ja onnistumisen tunteet ovat merkityksellisiä. Niitä olisi hyvä kokea eläkeaikanakin, Matikainen sanoo.

Kuukausi aikaa perua päätösJos vanhuuseläkkeelle lähteminen alkaa kadut-taa, hakijalla on 30 päivää aikaa hakea muu-tosta eläkepäätökseen.

Yhä useammalla on energiaa työskennellä eläkkeen ohessa. Työssä käyvien 63–67-vuotiai-den eläkkeensaajien määrä on nelinkertaistu-nut 2000-luvulla.

– Osa palaa eläkkeeltä entisen työnanta-jansa tarjoamaan työhön. Erityisesti erilaiset keikkatyöt ja osa-aikaisuudet ovat yleisiä.

Matikainen huomauttaa, ettei eläkkeelle siirtyminen merkitse välttämättä työuran loppua.

– On heitäkin, jotka aloittavat aivan uuden uran esimerkiksi yrittäjinä, Matikai-nen toteaa.■

UP/Tiina Tenkanen

Eläkeläisen Talentia

Eläkkeelle jäätyäsi voit jatkaa Talentian jäsenenä. Jäsenmaksusi on vuodessa 25 euroa.

Ilmoita Talentian jäsensihteereille, milloin jäät eläkkeelle. Ilmoita myös kir-jallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, että eroat työttömyyskassasta. Jos jäät osa-ai-kaeläkkeelle tai kuntoutustuelle, älä eroa vielä työttömyyskassasta.

Kun olet jäänyt pysyvästi eläkkeelle, saat eläkeläisen jäsenkortin. Eläkejäse-nenä saat etuina Talentia-lehden ja jäsen-kalenterin. Voit myös osallistua amma-tillisiin seminaareihin, koulutuksiin ja tapahtumiin. Jäsenkortilla saat jäsenalen-nuksia, joihin pääsee tutustumaan kirjau-tumalla member+-palveluun. Sinulla on äänioikeus Talentian liittovaltuuston vaa-leissa ja voit asettua ehdokkaaksi.

Kun jäät pysyvästi eläkkeelle jäsen-eduissa tapahtuu muutoksia. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkustajavakuu-tus päättyvät eläköitymisvuoden lopussa. Samoin päättyy työssä olevan oikeus-turva- ja vastuuvakuutus, eikä se palaa enää vaikka tekisitkin tilapäisesti tai vaki-tuisesti työtä eläkkeellä ollessasi. Myös yksityiselämän oikeudellinen puhelinneu-vonta päättyy.

Useissa Talentian jäsenyhdistyksissä on monipuolista toimintaa eläkeläisjä-senille. Parhaiten eläketoiminnasta saat tietoa yhdistysten verkkosivuilta tai otta-malla yhteyttä yhdistyksen toimijoihin. Ryhmiä ovat muun muassa Talentia Hel-singin Harmaat pantterit, Talentia Var-sinais-Suomen Rusinaklubi, Pirkanmaan Talentian E-klubi ja Talentia Etelä-Karjalan eläkeläisten 60+. Myös Talentia Lapilla, Talentia Oulun seudulla ja Talentia Sata-kunnalla on eläkeläisjäsenille suunnat-tua toimintaa.

Itsenäisessä Sosiaaliseniorit-ryhmässä on mukana järjestöjen, kuntien, valtion ja yksityissektorin palveluksessa olleita sosiaalialan eläkkeelle jääneitä henki-löitä. Puheenjohtajana toimii Airi Salmi, airi.salmi@pp1.inet.fi.

30 Talentia 6.2018

Vanhustyö tarvitsee

sosiaalihuoltoaTalentian ammattieettinen

lautakunta on käsitellyt jäsenen kysymystä siitä, voiko terveydenhuollon

ammattihenkilö tehdä myös kaikki sosiaalihuoltolain toteuttamisen ja

sosiaalipalvelujen päätökset?

Jäsen kertoo eräästä keskikokoisesta kaupungista, jonka vanhustenpalve-luissa ei työskentele yhtään sosiaali-huollon ammattihenkilöä. Kotipalve-lun myöntämisestä ja palvelutarpeen arvioin nista päättää sairaanhoitaja.

Myös haavoittuvassa asemassa olevien ja eri-tyisen tuen tarpeessa olevien vanhusten pää-töksenteko on sairaanhoitajalla ja kotipalvelun päälliköllä, joka on sairaanhoitaja.

31Talentia 6.2018

Kuka vastaa sosiaalihuoltolain toimeen-panosta ja niihin liittyvistä palvelutarpeen arvioinnin kokoavista palvelupäätöksistä, kotipalvelun päätöksistä ja vanhuspalvelujen asumisratkaisuihin liittyvistä päätöksistä, kysyy jäsen.

Sosiaalialan osaaminen vanhuspalveluissaTalentian ammattieettisen lautakunnan mukaan vanhusten kotihoidon ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioiminen edellyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon moni-puolista asiantuntemusta.

Sosiaalialan koulutukseen sisältyy osaami-nen sosiaalipalvelujen sekä elämänhallinnan ja arjen kokonaisuuden arvioinnista. Sosiaalisen osaamista, havainnointia ja vanhusten sosiaa-listen oikeuksien vahvistamisen näkökulmaa väheksytään perusteettomasti näkemällä vanhuus vain terveydellisenä kysymyksenä ja siten vain terveydenhuollon ammatilliseen päätöksentekoon liittyvänä tehtävänä.

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelupää-tösten kokonaisuuteen voi liittyä yksittäisen vanhuksen kohdalla moniongelmaisuutta kuten päihde- ja mielenterveysongelmia, yksi-näisyyttä, puuttuvaa omaisten tukea, vaikeutta luoda kontakteja ja erilaisia sosiaaliseen elä-mänhallintaan liittyviä arjen pulmia.

Palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko eivät voi olla riittävän tiedon koostumisen takia erillään, vaan niiden on kuljettava asia-kasprosessissa yhdessä. Ammattieettisestä näkökulmasta kyse on ihmisen kohtaamisesta kokonaisuutena, ja vanhuksen oikeudesta saada tarvittaessa myös sosiaalihuoltolain mukaisen ammattihenkilön arviointi palve-luiden ja arjen hallinnan kokonaisuudesta.

Erityistä tukea tarvitsevien ja haavoittu-vassa asemassa olevien vanhusten päätöksen-teossa edellytetään sosiaalihuoltolain mukaan laillistettua sosiaalityöntekijää. Geronomin ammatti kuuluu sosiaalihuollon ammattihen-kilölakiin laillistettuna ammattina, ja koulutus tuottaa vanhustenhuollon asiantuntijoita

Monipuolisesta osaamisesta on huolehdittavaTalentian ammattieettinen lautakunta vaatii sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Valviralta valvontaa ja ohjeita vanhustenhuollon henki-löstörakenteen yksipuolistumisen ehkäisemi-seksi ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen tur-vaamiseksi kunnissa ja tulevissa maakunnissa.

Lautakunta lähettää vanhuspalvelujen päätöksenteon ja asiakastyön henkilöstöraken-teen yksipuolistumisesta aiheutuneen ongel-man Valviralle ja STM:lle täsmennettäväksi ja toivoo ohjeistusta kuntiin, jotta asiakkaan etu lakikokonaisuuden osalta toimisi paremmin asiakasturvallisuuden näkökulmasta.

Ei voi olla niin, että ammattihenkilölaki ja vanhuspalvelulaki edellyttävät monipuolista osaamista, mutta sosiaalihuoltolakia ja van-huspalvelulakia tulkitaan kunnissa niin, ettei sosiaalihuollon tutkintoon ja koulutukseen perustuvaa osaamista edellytetä, painottaa ammattieettinen lautakunta.

Lakien on muodostettava myös ammatti-eettinen kokonaisuus, joka on asiakasturval-lisuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Tällöin sosiaalihuollon toteuttaminen edel-lyttää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaamista ja työpanosta vanhustenhuollossa.

Vanhusten kannalta moniongelmaisuu-den ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen estävät syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja parantavat vanhuksen arjen hallintaa. Lait eivät anna aihetta ja tukea sellaiselle tulkin-nalle, että sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen päätöksenteko ja asiakastyö voidaan kokonai-suudessaan vanhustenhuollossa teettää vain tervey denhuollon ammattihenkilöillä. ■

Alpo Heikkinenerityisasiantuntija

ammattieettinen lautakunta

ammattijärjestö Talentia

Lainsäädännön perustelut

Vanhuspalvelulain 10 § edellyttää, että kunnalla on käytettävissään sekä sosiaalihuollon että terveyden-

huollon monipuolista asiantuntemusta. Palvelutarpeen selvittäminen sisältää 15 §:n mukaan sosiaalipalvelujen tarpeen ja kohdentamisen arvioinnin, joka kuuluu sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviin.

Sosiaalihuoltolain (SHL 14 §) mukaisiin tuen tarpeisiin vastaavista palveluista päät-tää sosiaalihuollon laillistettu ammattihen-kilö. 14 §:n 5 ja 6 kohdassa on mainittu kotipalvelu ja kotihoito sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, joka on siksi päätök-sentekona sosiaalihuollon toteuttamista ja kuuluu sosiaalihuollon ammattihenkilön päätettäväksi.

SHL 42 §:n mukaan erityistä tukea tar-vitsevan henkilön omatyöntekijän on oltava sosiaalityöntekijä, muutoin omatyönte-kijä määräytyy asiakkaan palvelutarpeen mukaan ja voi olla joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilö.

SHL 46 §:n mukaan sosiaalityöntekijä tekee hoidon ja huolenpidon turvaavat päätökset erityisen tuen tarpeessa ja haa-voittuvassa asemassa oleville henkilöille.

Asiakaslain 4 §:n mukaan asiakkaalla oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuol-toon. Sosiaalihuoltolain 49 a §:n mukaan sosiaalihuollon toimeenpanoa varten kun-nissa tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä.

Ammattihenkilölain ja sosiaalihuol-tolain mukaan työntekijä ei saa suorittaa tehtäviä, joihin koulutus, osaaminen tai ammattitaito ei riitä.

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan mukaan 46 §:ssä todetaan, että kokoava päätös haavoittuvassa asemassa olevan henkilön osalta koskee asiakkaan tarvitse-mia sosiaalipalveluja. Vanhus voi olla yhtä lailla haavoittuvassa asemassa oleva hen-kilö ja sääntely koskee vanhusta samalla tavalla kuin muita erityisen tuen tarpeessa olevia.

Päätökset tekee omatyöntekijän kanssa henkilö, jolla on sosiaalityöntekijän kel-poisuus. Päätökset sosiaalipalveluista ovat sosiaalihuollon toteuttamista, joista päät-täminen kuuluu sosiaalihuollon ammatti-henkilölle, ellei jostakin päätöksestä erik-seen säädetä muutoin.

Huippututkijat tulevat HelsinkiinFORSA/NOUSA 2018 on merkittävä kansainvälinen Pohjoismaisten sosiaalityön tutkimuksen seurojen konferenssi, joka järjestetään tänä vuonna Helsingissä. Konferenssin teemana on valta ja sosiaalityö.

FORSA/NOUSA on kaikille avoin, mutta erityisesti sosiaalityön tut-kijat, opiskelijat ja työntekijät löy-tävät täällä toisensa, kertoo pro-fessori Helena Blomberg-Kroll Svenska social- och kommunal-

högskolanista, joka vastaa konferenssin käy-tännön järjestelyistä.

Valta ja valtasuhteet sosiaalityön käytän-nöissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa on

laaja teema, ja sen alla järjestetään ohjelmaa myös kapeammista erityisteemoista. Valtaa koskevat kysymykset ovat Blomberg-Krollin mukaan tärkeitä siksi, että ne heijastavat entistä polarisoituneempia poliittisia pyrki-myksiä ja koko yhteiskunnallista kontekstia, jossa syntyy koko ajan uusia ääri-ilmiöitä ja syrjiviä rakenteita.

− On erityisen tärkeää miettiä esimerkiksi sitä, kuinka valta näyttäytyy sosiaalityön asia-

kaskohtaamisissa ja niiden uusien asiakas-ryhmien kanssa, jotka tulevat sosiaaliturvan piiriin tai jäävät kokonaan siitä ulkopuolelle kuten paperittomat jäävät.

Ennätyksellinen suosioMarraskuussa järjestettävässä kolmepäiväi-sessä konferenssissa on peräti kuusitoista työryhmää, kun niitä oli kaksi vuotta sitten Tanskassa pidetyssä konferenssissa vain viisi.

PASI AUTIO / LEHTIKUVA

32 Talentia 6.2018

33Talentia 6.2018

Abstraktiehdotuksia on tullut runsaasti Poh-joismaista mutta myös niiden ulkopuolelta.

Suosion syynä ovat Blomberg-Krollin mukaan muun muassa mielenkiintoa herät-tävä teema ja työryhmien suuri määrä. Työ-ryhmäehdotuksia on tullut myös muista oppiaineista.

Konferenssissa on kolme pääpuhujaa: saksalainen Walter Lorenz on vieraileva pro-fessori Kaarlen yliopistosta Prahasta. Hän on yksi eurooppalaisen sosiaalityön johtohahmoja ja kirjoittanut paljon sosiaalityöstä ja sen val-ta-asetelmista sekä sosiaalityön toimintaedel-lytysten muuttumisesta yhä liberaalimmassa yhteiskuntailmapiirissä. Lorenz on sosiaali-työn vertailevan tutkimuksen edelläkävijä.

− Vertailevan tutkimuksen kautta opimme muun muassa näkemään oman maamme kehityksen, asemamme ja suunnitelmamme globaalista näkökulmasta käsin, kun tutus-tumme trendeihin muualla, Blomberg-Kroll muistuttaa.

Suomessa esimerkiksi perustoimeentulon keskittäminen Kelaan on ainutlaatuista ja Blomberg-Krollin mukaan pohjoismaalaisit-tain erittäin radikaali reformi.

− Osallistujia kiinnostaa, kuinka se on onnistunut, onko se parantanut toimeen-tulotukiasiakkaiden asemaa ja vähentänyt stigmaa, ja onko nyt enemmän aikaa aikuis-sosiaalityölle.

Muissa Pohjoismaissa on tehty toisentyyp-pisiä reformeja, ja Blomberg-Krollin mielestä olisi hyvin tärkeää, että vaikuttamistyössä mukana olevat sosiaalialan asiantuntijat tutustuisivat siihen, kuinka ne ovat toteutu-neet ja mikä on todettu toimivaksi.

Aktivoinnista ja algoritmeistaToinen pääpuhujista on tanskalainen pro-fessori Dorte Caswell, joka työskentelee Aal-borgin yliopistossa. Hän on perehtynyt sosi-aalialan ruohonjuuritason työhön ja muun muassa kokemuksiin työttömien aktivoimi-sesta. Caswell on tutkinut aktivointimenetel-miä ja asiakkaiden kokemuksia aktivointisank-tioista. Hän kritisoi muun muassa asiakkaiden asioiden liiallista dokumentointia.

Virginia Eubanks on amerikkalainen val-tiotieteilijä, joka on kirjoittanut hätkähdyttä-vän teoksen sosiaalisesta oikeudenmukaisuu-desta ja automatisoinnista nimeltä Automating Inequality: How High-Tech Tools Profile, Police, and Punish the Poor. Teema on hyvin ajankohtainen

myös Suomessa, jossa keskustellaan tekoälyn uhkista ja mahdollisuuksista sote-alan asia-kastyössä.

Eubanksin kirja käsittelee muun muassa uusia algoritmeja, jotka on jo otettu käyt-töön joissakin USA:n osavaltioissa. Algoritmit pisteyt tävät asiakkaan sen mukaan, kuinka kauan hän on saanut toimeentulotukea ja mitä sairauksia tai muita riskitekijöitä hänellä on. Kun pisteitä on riittävästi, voi esimerkiksi lastensuojelu katsoa hänen kuuluvan riskiryh-mään ja ottaa häneen yhteyttä. On asiakkaita, jotka välttääkseen tällaista pisteytystä eivät ole hakeutuneet terveydenhuollon palveluihin sairautensa vuoksi.

Virginia Eubanksin teos on saanut paljon palstatilaa mediassa. Monet yhteiskuntakrii-tikot, kuten amerikkalaisen kriittisen keskus-telun johtohahmo Naomi Klein, pitävät kirjaa tärkeänä keskustelun aloittajana. Eubank-sin esitelmä konferenssissa on Blomberg- Krollin mukaan merkittävä ei-eurooppalainen puheenvuoro ja antaa tietoa siitä, mihin voi johtaa, jos tekoälyn kanssa mennään liian pitkälle.

− Toivon kuitenkin, että tulemme kes-kustelemaan myös siitä, mitä uusia mahdol-lisuuksia algoritmit, tekoäly ja muu digitali-sointi avaavat ja mitä hyötyä niistä voisi olla sosiaalityölle.

Professori Helena Blomberg-Kroll toivottaa kaikki tervetulleiksi kon-ferenssiin, joka tarjoaa laajan ja monipuolisen kattauksen sosiaalityön ja tutkimuk-sen kehityksestä meillä ja muualla. ■

Iita Kettunen

FORSA/NOUSA 21.−23.11.2018. Ilmoittautuminen päättyy 30.9. Lue lisää: helsinki.fi/en/conferences/nordic-social-work-conference.

Helena Blomberg-Kroll iloitsee konferenssin saamasta laajasta suosiosta ja pitää tärkeänä, että konferenssissa pääsevät ääneen myös ei-eurooppalaiset puheenvuorot.

Sosiaaliohjausta aikuisten perusopetukseenPakolaistaustaiset nuoret kaipaavat aikuista, joka ehtii jutella heidän kanssaan.

IITA KETTUNEN

VALTTERI HEINONEN

Anne-Maarit Pullinen toivoo, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua samoihin harrastuksiin kantasuomalaisten nuorten kanssa.

34 Talentia 6.2018

Erityisesti konfliktialueilta tulleet nuoret ovat usein kokeneet ras-kaita menetyksiä ja väkivaltaa. He saattavat kärsiä unettomuu-desta ja erilaisista psykosomaat-tisista oireista, ja heidän on

usein vaikea keskittyä koulunkäyntiin.Nuoret eivät liioin selviydy yksin palvelu-

järjestelmän viidakossa. Koska asioiden hoito, hakemusten täyttäminen ja vaikkapa asunnon hakeminen vievät niin paljon aikaa, heillä on usein paljon poissaoloja koulusta.

Espoon maahanmuuttajapalveluiden kaksi sosiaaliohjaajaa ovat jalkautuneet nuorten tueksi aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetukseen Omnian oppilaitokseen. Nuoret ovat pääosin yksin alaikäisinä maahan tulleita ja iältään nyt 17−25-vuotiaita.

Sosiaaliohjaaja Anne-Maarit Pullinen kertoo, että monet nuoret ovat kotimaassaan käyneet koulua hyvin vähän tai ei ollenkaan, joten jo oppimistaitojen opetteleminen on iso tehtävä. Siksi oppitunnit ja koulupäivät nou-dattavat samaa struktuuria ja asiat toistuvat samanlaisina, jotta myös kielitaidottoman nuoren on helpompi pysyä mukana.

− Pyrimme siihen, että päivässä olisi mah-dollisimman vähän ennakoimattomia muu-toksia ja kaoottisia tilanteita. Olemme tosi tiukkoja säännöistä, poissaoloista ja koulussa käyttäytymisestä. Siksi on tärkeää, että opet-tajat ja henkilökuntakin noudattavat yhteisiä sääntöjä.

Luokkaan tueksiSosiaaliohjaajien työhuoneen ovi on auki pit-kin koulupäivää, joten sinne on helppo pis-täytyä. Koulupäivän jälkeen nuori voi jäädä juttelemaan asioistaan ohjaajan kanssa.

− Nuoret selkeästi kaipaavat aikuista, joka ehtii istua heidän kanssaan ja keskittyä heidän asioihinsa.

Jos nuori asuu yksin ja on jatkuvasti väsy-nyt, hänellä saattaa olla elämänrytmi sekaisin. Ohjaajat kertovat nuorelle, että unettomuu-teen saattaa vaikuttaa vaikkapa se, että alkaa laittaa ruokaa yöllä. Jos nuorella on vaikeuksia herätä aamulla kouluun, hän voi sopia ohjaa-jan kanssa, että tämä soittaa herätyspuhelun.

Pullisen mukaan nuoret tarvitsevat myös paljon palveluohjausta. He opettelevat ohjaa-jien kanssa lukemaan ja täyttämään erilaisia hakemuksia. Ohjaajat auttavat tarvittaessa varaamaan aikoja terveyspalveluihin tai etsi-mään harrastuksia.

Jos nuori haluaa, ohjaaja voi tulla myös luokkaan nuoren tueksi ja opettajan työpariksi.

− Jos nuori on huonovointinen tai luokassa on ollut jokin konflikti, tilanne saattaa hel-pottua sillä, että me tulemme sinne mukaan.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetuksessa on kahdeksan ryhmää, jossa kus-sakin noin viisitoista opiskelijaa eri maista. Ohjaajat vetivät lukukauden aluksi kaikille ryhmille ryhmäytymistunnit nimi- ja tutustu-misleikkeineen. Tunnin lopuksi keskusteltiin siitä, millaisessa ryhmässä on hyvä opiskella. Nuorten piti myös keskenään miettiä opiske-luryhmälleen yhteisiä sääntöjä, joista äänes-tettiin ryhmälle kolme tärkeintä.

Verkostopalavereihin isot huoletViikoittain kokoontuu sosiaaliohjaajien ohjaama Olotila-ryhmä, jossa keskustellaan kotoutumista koskevista aiheista ja tehdään tutustumiskäyntejä eri paikkoihin. Ryhmässä käy myös vierailijoita kertomassa esimerkiksi

kaupungin tarjoamista harrastusmahdolli-suuksista. Koeviikon lähestyessä voidaan lukea läksyjä yhdessä. Tapaamisten aluksi istutaan aina yhdessä alas teekupin äärelle vaihtamaan kuulumisia.

− Kahtena päivänä viikossa on erityisopet-tajan pitämää tukiopetusta, jonne myös ohjaamme nuoria.

Nuorten kanssa täytetään yhdessä asun-nonhakulomakkeita ja Kelan hakemuksia. Monet 17-vuotiaat alkavat siirtyä perheryh-mäkodeista tai tukiasumisyksiköistä itsenäi-siin asuntoihin. Lisäksi perheiden mukana tai juuri täysi-ikäistyttyään Suomeen yksin tulleet nuoret tarvitsevat tukea itsenäiseen asioiden hoitamiseen. Asunnonhakuinfoissa käydään läpi vuokralaisten vastuut, oikeudet ja velvol-lisuudet. Lisäksi sosiaaliohjaajat järjestävät yhteistyötahojen kanssa muita teemainfoja.

Pullinen kertoo, että sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan ensin, voiko nuori oikeasti muuttaa tukiasumisyksiköstä kokonaan asumaan yksin, vai olisiko parempi muuttaa soluasuntoon, jolloin hän saisi tiiviimpää tukea.

− Meidän yhteistyössämme sosiaalityön-tekijöiden kanssa on tärkeää, että tuemme nuorta johdonmukaisesti samaan suuntaan.

Jos nuoren opintoaika päättyy ja nähdään, että hänellä on erityisen tuen tarvetta, ohjaa-jat voivat kirjoittaa opettajien kanssa yhdessä pedagogisen lausunnon nuoren tarvitsemasta konkreettisesta tuesta.

− Jos nuori ei osaa riittävästi lukea, mak-saa itse laskujaan tai hahmottaa kalenteria, olemme lausunnoillamme saaneet hänelle mahdollisuuden hakea jatkossa esimerkiksi erityisammattiopistoon.

Jos ohjaajilla herää jostain nuoresta huoli, järjestetään hänen asioissaan verkostopalave-reja. Kerran kuussa kokoontuvat myös Espoon maahanmuuttajapalveluiden nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden tiimit.

Sosiaaliohjaajien lisäksi koululla on käy-tettävissä kerran viikossa koulukuraattori ja terveydenhoitaja ja kahden viikon välein koulupsykologi. Maahanmuuttajapalveluiden jälkihuollossa on oma psykiatrinen sairaan-hoitaja, ja tarvittaessa nuori ohjataan julkiselle puolelle. Apua voi saada myös kidutettujen kuntoutuskeskuksesta.

− Iso osa meidän työtämme on ymmärtää oman työmme rajoja, että osaamme ohjata nuoren eteenpäin hänelle sopivan ammatti-avun luokse, Anna-Maarit Pullinen sanoo. ■

On myös tärkeää, että ymmärrämme työmme rajat, jotta osaamme ohjata nuoren eteenpäin hänelle sopivan erikoistuneen ammattiavun luokse.

”

35Talentia 6.2018

36 Talentia 6.2018

Irlanti valitsi naisten oikeudet

Irlannissa laajan Yes-kampanjan osanottajat juhlivat kansanäänestyksen tulosta viime toukokuussa. Vuosikymmenten taistelu tiukan aborttilain kumoamiseksi tuotti viimein tulosta.

AFP

/LEH

TIK

UV

A

Irlannissa on ollut erityisen tiukka aborttilainsäädäntö. Vuonna 1983 perustuslakiin lisätyssä 8 §:ssä abortti-kieltoa tiukennettiin määrittelemällä syntymättömän lapsen ja äidin elämä samanarvoisiksi. Tämän pykälän

nojalla abortti oli kielletty kaikissa tapauksissa, oli sitten kyse äidin elämästä, raiskauksen tuloksena syntyneestä raskaudesta, sikiön vakavasta epämuodostumasta, insestin seu-rauksista.

Valtio puuttui lisääntymisoikeuksiin vah-vasti myös muutoin. Ehkäisyvälineiden käyttö oli kiellettyä 1970-luvun lopulle saakka, jolloin naimisissa olevat pariskunnat saattoivat saada niitä lääkärin määräyksestä. Vasta vuonna 1985 ehkäisyvälineet tulivat kaikkien täysi-ikäisten saataville.

Tämän vuoden toukokuussa pidettiin kansanäänestys, jossa 66 prosenttia irlanti-laisista kannatti perustuslain 8 §:n kumoa-mista. Äänestystä edelsi vuosien kamppailu, joka tiivistyi 2010-luvulla säännöllisiin mie-lenosoituksiin ja laajenevien yhteisöjen kam-panjointiin.

Ammattiliitot ja opiskelijajärjestöt olivat aktiivisia, samoin monet ammattilaisryhmät kuten lakimiehet, lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt. Yllättäen sosiaalityöntekijät eivät olleet tässä kamppailussa etulinjassa.

Naisvihaa vai uskontoa?Sosiaalityön professori Maeve Foreman on kuumana kesäpäivänä vastassa Dublinin keskustassa sijaitsevan Trinity Collegen pää-portilla. Kuljemme turisteja kuhisevan pihan poikki opettajien talolle ja nousemme paljon nähneet portaat toisen kerroksen kahvilaan.

Virallisesti Maeve Foreman on eläkkeellä, mutta hän ohjaa edelleen opiskelijoita Trinity Collegessa. Hänellä on perspektiiviä valaista Irlannin naisten oikeustaistelua sosiaalityön näkökulmasta.

– Yhteiskunnan suhtautuminen raskaaksi tulleisiin naimattomiin tyttöihin ja naisiin on ollut tuomitseva. Samalla, kun elämää pidet-tiin pyhänä ja ehkäisy oli kielletty, rankaistiin aviottomia äitejä ja myös heidän lapsiaan, Maeve Foreman kertoo.

Irlannissa toimi nunnien ylläpitämiä Magdalena-pesuloita, joihin sijoitettiin ”lan-genneita naisia”. Laitoksissa saattoi olla myös rötösteleviä, flirttailevia tai ”liian kauniita” tyt-töjä. Joskus myös orpoja tyttöjä joutui aikuis-tuessaan orpokodeista Magdalena-pesuloiden työvoimaksi.

Naiset ja tytöt asuivat Magdalena-asunto-loissa ja työskentelivät ilmaisena työvoimana pesuloissa. He kohtasivat fyysistä ja psyykkistä kaltoinkohtelua. Viimeinen Magdalena-pesula suljettiin vasta vuona 1996.

– Ei kannata syyttää yksin nunnia. Koko yhteiskunta oli osallisena tässä käytännössä. Perheet piilottivat häpeänsä – toisinaan myös insestin seuraukset – Magdalena-pesuloihin. Perheet ja monet valtion laitokset pesettivät myös pyykkinsä näissä pesuloissa.

Oli myös nunnien ylläpitämiä äiti–lapsi- koteja, joissa saattoi odottaa synnytystä ja synnyttää lapsen.

Näissä kodeissa syntyneitä aviottomia lapsia annettiin adoptioon ja myös myytiin ulkomaille. Toisinaan äidin tahdon vastaisesti.

Palkittu elokuva Philomena kertoo yhdestä täl-laisesta tapauksesta, jossa vuosien etsinnän jälkeen äiti saa tietää, että hänen poikansa oli adoptoitu Yhdysvaltoihin.

– Myös sosiaalityöntekijät olivat osallisena sijoittamalla naisia näihin koteihin, muistut-taa Maeve Foreman.

Kiertoteitä ja neuvokkuuttaSosiaalityöntekijät luonnollisesti kohtasivat naisia, jotka raskauden vuoksi tarvitsivat apua joko elämän järjestämiseen tai abortin saami-seen. Kädet olivat varsin sidotut.

Yksinäisen äidin oli lähes mahdotonta pitää lapsensa, jos oma perhe ei tukenut, sillä yhteiskunnan taloudellista tukea yksinhuol-tajille ei ollut ennen vuotta 1976.

Maeve Foreman muistaa ajat, jolloin oli kiellettyä edes tarjota tietoa abortin mahdol-lisuudesta ulkomailla.

– Saatoin kysyä asiakkaalta, haluaisiko hän kupin teetä, ja poistuin sitä valmistamaan jät-täen asiakkaan saataville kirjallista materiaalia abortista.

Taistelu naisten lisääntymisoikeuksista on ollut Irlannissa pitkä ja katkera. Sosiaalityöntekijäjärjestö lähti mukaan kamppailuun vasta tänä keväänä.

▻

Professori Maeve Foreman on työurallaan hakeutunut tehtäviin, joissa on pitänyt muuttaa luutuneita tapoja ja luoda uutta. Tässä hengessä hän on myös kouluttanut sosiaalityöntekijäpolvia Trinity Collegessa.

KRISTIINA KOSKILUOMA

37Talentia 6.2018

– Jos asiakas halusi abortin ulkomailla, mutta hänellä ei ollut varaa matkustaa, saa-toimme hakea avustusta pesukoneen ostoa varten.

– Se ei ollut hyvää sosiaalityötä, Maeve Foreman huokaa.

– Tilanne muuttui, kun tuli HIV/AIDS. Ehkäisyvälineet tulivat sallituiksi, kun niillä oli muu tarkoitus kuin ehkäisy, kertoo Maeve Foreman, joka työskenteli tuohon aikaan HIV/AIDS-klinikalla.

– Oli tärkeää kertoa HIVin vaikutuksista sikiöön ja syntyvään lapseen. Ennen lääkityk-sen kehittymistä abortti oli usein suositeltava vaihtoehto. Kun lääkitys kehittyi, osattiin estää taudin siirtyminen sikiöön. Silloin oli tärkeää voida jakaa oikeaa tietoa raskaana olevalle potilaalle, jotta turhalta abortilta voitiin vält-tyä. Avoimuus ja lupa puhua helpottivat työtä.

Maeve Foreman kertoo samalla HIV/AIDS-klinikalla työskennelleestä nunnasta, joka antoi potilaille tietoa abortista ja auttoi ulkomaille saamaan abortin, jos se oli tarpeen.

– Aivan varmasti abortti oli vastoin hänen uskoaan ja vakaumustaan, mutta hän toimi

– Irlanti on ensimmäinen valtio, joka hyväk-syi kansanäänestyksen tuloksena homoavio-liitot jo vuonna 2015. Myös suhtautuminen transsukupuolisiin on liberaali, jokainen saa päättää sukupuolensa ilman lääkäreitä, Fore-man kertoo.

Maeve Foreman oli vaikuttamassa siihen, että Irlannin sosiaalityöntekijäyhdistys otti kantaa ja kehotti äänestämään aborttikiel-lon kumoamiseksi. Tietä tasoitti myös hänen oppilaansa, sosiaalityöntekijä Kerry Cuskellyn aktivismi sosiaalisessa mediassa.

– Sosiaalityöntekijäjärjestö ei ole ollut ensimmäisten joukossa puolustamassa naisten lisääntymisoikeuksia. Aikaisempien kansanää-nestysten yhteydessä yhdistys vältti kannan-ottoa. Oli meiltä suuri saavutus saada kannan-otto läpi tämän kevään yleiskokouksessa, vain muutama viikko ennen kansanäänestystä, Foreman kertoo.

Irish Association of Social Workers on pieni ammatillinen yhdistys, jolla on noin 1 300 jäsentä. Tärkeä toimintamuoto on jäsenten kiinnostuksen kohteiden pohjalta muodos-tetut toimintaryhmät. Ne ottavat kantaa, lobbaavat päättäjiä, ovat mukana julkisessa keskustelussa. Maeve Foreman on aktiivinen maahanmuuttajatyön ryhmässä, Kerry Cus-kelly mielenterveystyön ryhmässä.

Pieni punainen kanaKerry Cuskelly oli heinäkuun alussa täydessä työn touhussa kansainvälisessä sosiaalityön konferenssissa. Hänellä on kuitenkin aikaa kertoa perustamastaan SocialWorkers 4Choice-ryhmästä.

– Naisten historia ei ole valoisa Irlannissa. Naisena, sisarena, tyttären äitinä ja sosiaali-työntekijänä aloin yhä enemmän kärsiä nais-ten kohtaamasta epäoikeudenmukaisuudesta ja oikeuksien puutteesta. Vihaisuus kertyi vuo-sien mittaan ja lopulta oli aika toimia.

Kerry Cuskelly on omaksunut professoril-taan Maeve Foremanilta yhteisöllisen sosiaa-lityön mallin, jota kannattaa käyttää kaikessa sosiaalityössä.

– Olen onnellisimmillani, kun saan akti-voida asiakkaita ajamaan omaa asiaansa, tulemaan julkisuuteen, toimimaan ja vaikut-tamaan.

Tällä kertaa kyse oli poikkeuksellisesti kol-legoiden aktivoimisesta toimintaan.

– Aloitin julkisen alan ammattiliiton kam-panjassa, jonka mottona oli ”naisten lisään-tymisoikeudet ovat työntekijän oikeuksia”. Kun yhä useammat ammattiryhmät alkoivat

– Vihaa ei kannata torjua eikä pelätä. Vihaisuus voidaan kanavoida toiminnaksi. Jos sosiaalityöntekijä ei ole vihainen, hänen on syytä arvioida ammatillista tilaansa uudelleen, uskoo Kerry Cuskelly.

KRISTIINA KOSKILUOMA

ammatillisesti potilaan edun mukaisesti. Hän oli hyvä sosiaalityöntekijä. Olen käyttänyt häntä esimerkkinä ammatillisesta asenteesta myös opettaessani sosiaalityötä.

Paljastukset ja ihmisten tarinat muokkaavat mielipiteitäMagdalena-pesulat nousivat keskusteluun 2011, kun dublinilaisen pesulan takapihalta löytyi 155 kuolleen lapsen jäännökset. Lukui-sia todistajia tuli esille kertomaan pesuloiden elämästä.

Paljastukset jatkuivat, kun historiantut-kija toi vuonna 2012 esille tietonsa liki 800 alle 3-vuotiaan lapsen jäännöksistä Galwaystä entisen äiti–lapsi-kodin pihalta.

Vuonna 2013 pääministeri Enda Kenny pyysi valtion puolesta anteeksi naisten ja las-ten kaltoinkohtelua. Vuonna 2015 perustettiin tutkimuskomissio selvittämään asioita.

Aborttikieltoon liittyen julkisuuteen nousi vuosien myötä yksittäisiä kohtuuttomina pidettyjä tapauksia, joissa abortti- ja ehkäisy-kielto, suvaitsemattomuus ja salailu olivat aiheuttaneet tragedioita.

– Yksittäistapaukset muokkasivat ihmisten mielipiteitä lisääntymisoikeuksien suhteen enemmän kuin mikään muu, toteaa Maeve Foreman.

Muutos oli tapahtumassa. Tällä vuositu-hannella Irlanti on ollut edelläkävijä liberaa-leissa asenteissa.

38 Talentia 6.2018

1861 abortti kielletään.

1935 ehkäisyvälineiden myynti,

mainostaminen ja maahantuonti

kielletään.

1968 abortti sallitaan Britanniassa,

mutta ei Pohjois-Irlannissa.

1969 ensimmäinen

perhesuunnittelutoimisto avataan

(IFPA).

1980 ehkäisyvälineiden myynti ja

maahantuonti sallitaan, saatavana

lääkärin määräyksestä.

1983 kansanäänestys, jolla lisätään

perustuslakiin pykälä 8, joka asettaa

syntymättömän lapsen ja äidin

oikeudet yhdenvertaisiksi.

1985 sallitaan kondomien myynti yli

18-vuotiaille.

1992 kolme kansanäänestystä

aborttiin liittyen: äidin

itsemurhariskiä ei hyväksytä abortin

perusteeksi, mutta matkustaminen

ulkomaille abortin saamiseksi

sallitaan, samoin oikeus jakaa

tietoa aborttimahdollisuuksista

Irlannin ulkopuolella

2003 ”katumuspillerit” saatavaksi

reseptillä, 2011 vapaasti.

2005 IFPA haastaa kolmen

naisen puolesta Irlannin

hallituksen Euroopan

ihmisoikeustuomioistuimeen, koska

naiset joutuvat matkustamaan

ulkomaille saadakseen abortin.

2010 Euroopan ihmisoikeus-

tuomioistuin ratkaisee kanteen

IFPAn hyväksi ja hallitus joutuu

maksamaan korvauksia naisille.

2012 perustetaan Irish Choice

Network, aborttioikeuksien

puolesta, vuosittaiset

mielenosoitukset kansainvälisenä

naistenpäivänä.

2018 kansanäänestyksessä 66

prosenttia kannattaa naisen

oikeutta aborttiin ennen 12

raskausviikkoa.

1984 Ann Lovett (15) kuoli synnytettyään yksin kirkkomaalla. Myös lapsi kuoli.

perustaa omia ryhmiään, tunsin, että sosiaa-lityöntekijöidenkin on lähdettävä mukaan.

– Usein kuulen kollegojen sanovan, että työ on kovin raskasta, eivätkä aika ja voimat riitä aktivismiin työtuntien jälkeen. Ei minullakaan ole aikaa, mutta olen hyvä suunnittelemaan ajankäyttöäni.

Kerry Cuskelly tuntee itsensä Pieni punai-nen kana -lastensadun kanaksi, joka on valmis työhön saavuttaakseen tavoitteensa, vaikka ei saisikaan muita mukaan. Tällä kertaa oli onni, että muutkin innostuivat ja kaikki saavat naut-tia työn tuloksesta.

– Perustin sosiaaliseen mediaan ryhmän SocalWorkers4Choice. Aluksi meitä oli kouralli-nen, mutta myöhemmin saimme perustetuksi paikallisia toimintaryhmiä, jotka puolestaan tekivät yhteistyötä muiden ammattilaisten vastaavien ryhmien kanssa. Saimme tukea myös Pohjois-Irlannista, Uudesta Seelannista ja Yhdysvalloista, Cuskelly kertoo.

Ryhmien tarkoituksena oli vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, jotta kansanäänes-

tyksessä perustuslain 8 §:n kumoaminen onnistuisi. Samalla vaikutettiin sosiaalityön-tekijöiden mielipiteisiin.

Ammatti velvoittaaMaeve Foreman kertoo, että kannanotto kan-sanäänestykseen syntyi yksittäisten yhdis-tyksen jäsenten aloitteesta yhdistyksen vuo-sikokoukselle.

– Olimme hyvin tarkkoja siinä, mitä halu-simme, sillä yhdistyksessä on montaa mieltä olevia ihmisiä. Sosiaalityöntekijät kuvastavat irlantilaista yhteiskuntaa mielipiteineen ja vakaumuksineen. Emme halunneet rajoittaa kenenkään oikeutta omaan mielipiteeseen abortista.

– Teimme selväksi, ettemme äänestä siitä, onko abortti oikein vai ei. Perustava kysymys on siinä, että rekisteröitynä ammattilaisena sosiaalityöntekijä ei saa antaa omien arvo-jensa ja asenteidensa vaikuttaa asiakastyössä. Asiakkaalla tulee olla oikeus tehdä omat rat-kaisunsa, sillä lopultakin hänen terveydestään ja elämästään on kysymys, Foreman tiivistää.

Kannanoton perusteluissa tuotiin esille ne haitat, joita asiakkaat ja heidän yhteisönsä ovat kokeneet aborttilainsäädännön vuoksi.

– Hyvin toimeentulevat ja perheensä tuke-mat naiset ja tytöt kykenevät matkustamaan ulkomaille saamaan laillisen abortin, mutta toisin on varattomien, alistavassa suhteissa elävien, turvapaikkaa hakevien ja paperitto-mien sekä monien muiden kohdalla.

Äänestyksessä esitystä tuki 80 prosenttia kokouksen osanottajista.

Työ jatkuuVaikka aborttioikeutta koskevan kansanäänes-tyksen tulos ei ollut edes tiukka, ovat vastavoi-mat edelleen liikkeellä ja yrittävät hidastaa prosessia ja väljentää oikeuksia mahdollisim-man vähän. Lakia laaditaan parhaillaan, ja Kerry Cuskellyn ryhmä pyrkii vaikuttamaan lain sisältöön siten, että se on tarpeeksi kat-tava.

– Laissa on otettava huomioon ihmisten monenlaiset olosuhteet, jotta voidaan tur-vata esimerkiksi väkivaltaisessa ja alistavassa suhteessa elävän naisen oikeudet, turvapai-kanhakijoiden oikeudet ja sosiaalityön palve-lut asiakkaille. Tarvitaan myös suoja-alueet abortti klinikoiden ympärille, jotta niissä voi-daan asioida yksityisyyden kärsimättä, Cus-kelly luettelee. ■

Kristiina Koskiluoma

”

39Talentia 6.2018

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry hakee

JÄRJESTÖASIANTUNTIJAAvakituiseen työsuhteeseen 1.10.2018 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Talentia on kasvava akavalainen yli 25 000 sosiaalialan korkeakoulutetun ja alan opiskelijan ammattijärjestö, joka ajaa ja valvoo jäsentensä palk-kauksellisia ja ammatillisia etuja.

Järjestöasiantuntija tehtäviin kuuluvat mm.• jäsenyhdistysten ja jäsenten neuvonta, ohjaus ja tuki• osallistuminen aluetoiminnan kehittämiseen ja työtaisteluvalmiuden

ylläpitoon• jäsenrekrytoinnin, jäsenetujen ja palveluiden kehittäminen ja

markkinointi• järjestökoulutusten suunnittelu ja kouluttajana toimiminen • hallituksen ja valtuuston sihteerinä toimiminen• vaalien järjestäminen.

Edellytämme hakijalta vankkaa kokemusta järjestötyöstä, yhdistyslain ja sen soveltamisen tuntemusta sekä rautaisia organisointitaitoja. Eduksi katsotaan kielitaito sekä kiinnostus ja kokemus jäsenetujen markkinoin-tiin sekä palvelumuotoiluun. Työ sisältää ilta- ja viikonlopputöitä.

Talentia tarjoaa hyvän ja kehittyvän työyhteisön tuen sekä kilpailuky-kyiset työsuhteen ehdot. Talentian keskustoimisto sijaitsee Itä-Pasilassa, Helsingissä. Järjestöasiantuntijan lähiesimiehenä toimii järjestöpäällikkö.

Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 3.9.2018 mennessä osoitteeseen janne.seppala@talentia.fi. Haastattelut toteute-taan 10.9.2018 alkavalla viikolla.

Lisätietoja tehtävästä antaa 13.–17.8.2018 välisenä aikana puhelimitse puheenjohtaja Tero Ristimäki puh. 09 3158 6001.

40Ilmoi-tukset

IlmoitusmyyntiPauli Keinänen / Pake-Mark T:mip. 040 546 2162, pauli.keinanen@pake.inet.fi

Ilmoitusvaraukset• 7/2018 varaus 31.8. mennessä• 8/2018 varaus 5.10. mennessä

Helsingissä vahvistetaan ja kehitetään lapsiperheiden perus-palveluja sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten sosiaali-huollon palveluja. Rekrytoimme 12 uutt a sosiaalityöntekijää vuoden 2018 aikana.

Perhesosiaali-työntekijäksi Helsinkiin!Sosiaalityöntekijänä työskentelet muutokseen sitoutuneiden lapsiperheiden kanssa luoden uusia ratkaisuja ja palveluita asiakkaitt esi parhaaksi. Kehitt ämismyönteisyys ja luovuus ovat uuden oppimisen halun lisäksi työssä menestymisen avaimia. Uudessa yksikössä pääset osallistumaan uuden rakentamiseen!

Uudesta yksiköstä huolimatt a takaamme vakiintuneet edut – meillä työtäsi tukevat hyvät ja toimivat rakenteet kuten säännölliset työryhmän kokoukset, sosiaalityön lähiesimiehen tuki ja ulkopuolinen työnohjaus. Tarjoamme käytt öösi HSL:n työ-suhdematkalipun ja tarvitt aessa edullisen työsuhdeasunnon. Käytössämme on myös kolmen kuukauden palkallinen graduvapaa!

Avoimet virat löydät osoitt eesta www.helsinkirekry.fi Tutustu samalla uusiin rekrytointisivuihimme osoitt eessa www.hel.fi /sosiaalityontekijaksi

Hae nyt töitä meiltä ja ylläty positiivisesti! Helsinki on tutkitusti resursseiltaan, vetovoimaltaan ja mahdollisuuksiltaan ylivertainen muihin suomalaisiin kaupunkeihin verratt una. Helsinki on täynnä elämää ja tapahtumia, ympärillä on paljon luontoa sekä viihtyisästi rakennett ua ympäristöä.

Helsingin kaupunki edistää henkilöstön yhdenvertaisuutt a ja laaja-alaista tasa-arvoa.

Sosiaali- ja terveystoimi

Katso tarkemmat kuvaukset ja hakuohjeet: www.tampere.fi/tyo

Tampereen perheneuvolaan

SOSIAALITYÖNTEKIJÄ 1-299-18

Sosiaalityöntekijä työskentelee moniammatillisessa tiimissä. Tehtäviin kuuluvat lapsen ja hänen perheensä tilanteen arvioiminen, vanhemmuuden ja perheen vuorovaikutussuh-teiden tukeminen, perheasioiden sovittelutyö ja yhteistyö sidosryhmien kanssa.

Tehtävässä edellytetään sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 817/2015, 7§, 32§ mukaista sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Eduksi katsotaan kokemus lasten ja perheiden palveluista sekä ammatillinen lisäkoulutus.

Lisätietoja antavat johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen, puh. 040 806 2196 ja perheneuvolan johtaja Sirkku Rahikkala, puh. 040 800 4864.

Hakuaika päättyy 10.9.2018.

Sosiaali- ja terveystoimi

Helsingin sosiaali- ja terveystoimessa nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö hakee lännen vastuualueelle

Aikuissosiaalityön päällikköäTehtävään kuuluu henkilöstön, toiminnan ja prosessien johta-minen ja kehitt äminen sekä aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntijatehtävät. Lisäksi päällikkö tekee laaja-alaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sisäisten ja ulkois-ten kumppaneiden kanssa. Lännen aikuissosiaalityön päällikön kehitt ämisvastuualueena on sosiaalinen kuntoutus.

Lue lisää ja hae tehtävään 7.9.2018 klo 16 mennessä osoitt eessa www.helsinkirekry.fi , työavain 7-1261-18.

Lisätietoja tehtävästä antaa myös nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela, p. 050 544 3734, leena.luhtasela@hel.fi , 5.9. klo 12.30-13.30.

Helsingin kaupunki edistää henkilöstön yhdenvertaisuutt a ja laaja-alaista tasa-arvoa.

Tervetuloa joukkoomme

Katso sivuiltamme sosiaalityön tehtävämme.

SOSIAALITYÖN AMMATTILAINEN Vammaispalvelut

Espoon vammaissosiaalityössä työskentelee kaksi moniam-matillista tiimiä, joissa on noin 30 työntekijää. Työhön sisältyy palvelujen järjestämistä, toimintakyvyn arviointia ja laaja-alais-ta asiakasyhteistyötä. Työtä tehdään lasten ja nuorten sekä aikuisten tiimeissä.

Vammaissosiaalityössä yhdistyvät psykososiaalinen tuki ja päätöksenteko. Työ on itsenäistä, vaativaa ja monipuolista. Haluamme olla vammaispalvelujen edelläkävijöitä ja kehitämme toimintojamme jatkuvasti. Vahvuuksiamme ovat ammattitaitoi-set työntekijät sekä hyvä työilmapiiri.

Tarjoamme Sinulle alan ammattilaisten tiimin tuen, apua asunnon hankintaan, taloudellista tukea opiskeluun ja itsensä kehittämiseen sekä työsuhdematkalippuedun ja liikunta- ja kulttuuriedun.

KOULUTUS TYÖSUOJELUTOIMIJOILLE Peruskurssi / neuvottelupäivät jakso 2

Koulutus on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille, -varavaltuutetuille, työ-suojeluasiamiehille ja työsuojelupäälliköille.

Kurssilla perehdytään työsuojelutoiminnan tavoitteisiin, perusteisiin ja toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin kokonai-suutta lähestytään sosiaalialan havaintojen ja erityiskysymysten näkökul-masta. Kurssin aikana pohditaan omaa roolia ja mahdollisuuksia ennakoi-vassa, kehittävässä ja korjaavassa työsuojelutoiminnassa sekä vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.

Koulutus on sopimuskoulutusta, joten se oikeuttaa saamaan palkan kurssin ajalta. Talentia korvaa matka- ja majoituskulut. Talentia perii kuntatyönantajilta koulutussopimuksen mukaisesti ateriakorvauksen kurssin ajalta.

Ajankohta: 15.--16.11.2018

Paikka: Radisson Blue Royal, Runeberginkatu 2, Helsinki

Ilmoittautuminen: talentia.fi/tapahtumat/tyosuojelutoimijoiden-koulutus-syksy-2018/

Lisätietoja: alpo.heikkinen@talentia.fi

41Talentia 6.2018

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on suunnattu sosiaalityönteki-jöille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Tavoitteena on vahvistaa vaativaa sosiaalityön erikoisosaamista ja asiantuntijuutta. Koulutuk-sen laajuus on 70 op, ja se suoritetaan 2,5 vuodessa työn ohessa. Kohderyhmä ja valintakriteerit: Koulutus on tarkoitettu yliopistol-lisen maisterin tutkinnon suorittaneille sosiaalityöntekijöille, joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Valinnassa pisteitä saa sosi-aalityön opintojen ja pro gradu -tutkielman arvosanasta, työkoke-muksesta ja erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perusteluista. Koulutus toteutetaan kaksikielisenä, joten koulutukseen osallistu-minen edellyttää suomen ja ruotsin kielten tyydyttävää hallintaa. Koulutuksen toteutus: Erikoistumiskoulutus toteutetaan Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä. Koulu-tus on monimuotokoulutusta, joka sisältää 16–20 lähiopetuspäi-vää sekä verkkovälitteistä ja itsenäistä opiskelua. Lähiopetuspäivät järjestetään vuorotellen Helsingissä, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa. Opintojen aikana tehdään tieteellis-käytännöllinen loppu-työ (10 op), jonka voi nivoa omaan työhön. Erikoistumiskoulutus toteutetaan suomen ja ruotsin kielillä, jolloin opintojen aikana on mahdollisuus kehittää toisen kotimaisen kielen osaamista. Koulu-tus alkaa keväällä 2019.Opintomaksu: Koulutuksen opintomaksu on 3500 euroa, jonka voi maksaa erissä koulutuksen aikana. Opintomaksu voidaan jakaa työnantajan ja opiskelijan kesken. Valittavien määrä: Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikois-alalle valitaan 24 opiskelijaa, joista 12 opiskelijaa suomenkielisessä kiintiössä Turun yliopistoon ja 12 opiskelijaa ruotsinkielisessä kiin-tiössä Helsingin yliopistoon.

Utbildningen för specialsocialarbetare är riktad till socialarbe-tare som vill fördjupa sitt kunnande. Målet är att fördjupa special-kunnande och expertis inom krävande socialt arbete. Utbildningen omfattar 70 sp och den utförs under 2,5 år vid sidan av arbetet. Målgrupp och urvalskriterier: Utbildningen är avsedd för soci-alarbetare som har en magisterexamen från ett universitet och arbetserfarenhet av uppgifter inom socialt arbete. Vid urvalet får den sökande poäng för sitt betyg i studierna i socialt arbete, sin avhandling pro gradu, arbetserfarenhet och sina motiveringar för att söka till utbildningen. Utbildningen är tvåspråkig, vilket innebär att nöjaktiga kunskaper i finska och svenska är en förutsättning för att delta i utbildningen. Genomförandet av utbildningen: Specialiseringsutbildningen genomförs som ett samarbete mellan Helsingfors, Åbo, Östra Fin-lands och Tammerfors universitet. Utbildningen består av flerforms-studier: 16–20 närstudiedagar, webbaserade studier och självstän-diga studier. Närstudiedagarna ordnas turvis i Helsingfors, Kuopio, Tammerfors och Åbo. I studierna ingår ett vetenskapligt och prak-tiskt slutarbete (10 sp), som den studerande kan koppla ihop med sitt eget arbete. Specialiseringsstudierna genomförs på svenska och finska, och de studerande har möjlighet att förkovra sitt kunnande i det andra inhemska språket under studiernas gång. Utbildningen börjar våren 2019.Studieavgift: Avgiften för utbildningen är 3 500 euro, som kan erläggas i delbetalningar under utbildningens gång. Studieavgiften kan delas upp mellan arbetsgivaren och den studerande. Antal deltagare: Till specialiseringsområdet socialt arbete med barn, unga och familjer väljs 24 studerande av vilka 12 till den finsk-språkiga kvoten vid Åbo universitet och 12 till den svenskspråkiga kvoten vid Helsingfors universitet.

Lisätietoa: www.sosnet.fi/erko sekä suunnittelija Sanna Lähteinen Sanna.Lahteinen@ulapland.fi, 040 849 3033.

HakuaikaAnsökningstid

24.8.–24.9.2018!

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisala

Utbildning för specialsocialarbetareSocialt arbete med barn, unga och familjer

42 Talentia 6.2018

www.asiantuntijapaivat.fi

TapahTuman hinTa on edullinen1 päivä – 59 eur+alv/hlö • 2 päivää – 110 eur+alv/hlöRyhmät ja opiskelijat vieläkin edullisemmin! hinta sisältää koulutukset, näyttelyn ja iltapäiväkahvin.

Sosiaalialan asiantuntijapäivät 2018 järjestetään 5.-6.3.2019 Tampere-talolla. Samalla juhlistetaan 70-vuotiasta Talentiaa! päivät rakentuvat monipuolisesta luento-ohjelmasta sekä alan näyttelystä. mukana tuttuun tyyliin sosiaalialan parhaita käytäntöjä ja menetelmiä. Juhlavuoden tapahtuma on entistäkin suurempi ja laajavaikutteisempi. Sosiaalialan asiantuntijapäiviltä saat inspiraatiota ja puhtia työhön. Älä jätä väliin juhlavuoden voimaannuttavinta alan yhteistä koulutustapahtumaa! Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaanosoitteessa www.asiantuntijapaivat.fi.

Sosiaalialan asiantuntijapäivät

5.–6.3.2019 Tampere-talowww.asiantuntijapaivat.fi

Kasvua uralla • www.asiantuntijapaivat.f

Sosiaalialanasiantuntijapäivät Asiantuntijapvt #asiantuntijapäivät

Hinnat: yksi päivä 59 euroa, kaksi päivää 110 euroa Opiskelijat: yksi päivä 39 euroa, kaksi päivää 70 euroa

Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24 %

Tutustu myösryhmähintaamme!

Tapahtuman järjestävät Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry ja

Globex Info

rmatio

n Oy

43Talentia 6.2018

– Fackets påverkansarbete är brett och regeringen anlitar ofta vår sakkunskap, säger ordförande Heike Erkers, nöjd över att kuratorerna inom hälso- och sjukvården fått legitimation.

44På svenska

Facket i Sverige satsar på hållbar utveckling

I våras infördes legitimation

för kuratorer inom hälso-

och sjukvården i Sverige.

Legitimationen var redan

en viktig och stor fråga när

samhällsvetarförbundet

SSR grundades 1958.

Akademikerförbundet

SSR driver nu fram det

förebyggande sociala arbetet.

Varför legitimationen för kura-torer inom hälso- och sjuk-vården är viktig, sammanfat-tas av förbundets ordförande Akademikerförbundet SSR:s Heike Erkers.

– Legitimationen behövs för att jag som patient eller anhörig ska veta att kuratorn har erforderlig utbildning för det uppdrag hen har i sin tjänst. Patientsäkerheten stärks då kura-torn som sina kollegor inom hälso- och sjuk-vården är legitimerad, säger Erkers.

– Dessutom stärks yrkesrollen kurator i sig, för att man ska kunna jobba inom sjukvården ska man vara socionom och därtill ha en sär-skild kuratorsutbildning. Den första perioden gäller generösa övergångsregler.

Just nu har förbundet inte fler legitimatio-ner på sin agenda.

Ny socialtjänstlagRegeringen har tillsatt en arbetsgrupp för att se över Socialtjänstlagen. Akademikerförbun-det SSR tar en aktiv roll i det uppdraget.

– Socialtjänstlagen styr utformningen av socialtjänstens arbete, påverkar yrkesrollen. En viktig fråga är förhållandet mellan tjäns-

temännen och det politiska ansvaret, det vill säga socialsekreteraren och socialnämnden, säger Erkers.

– I dag fattar socialnämnden beslut i en del ärenden som socialsekreteraren jobbat med. Socialsekreterarens roll, det professionella arbetet bör stärkas. Vi anser att socialtjänsten så mycket som möjligt ska vara en autonom funktion, stå på egna ben, vilket den inte gör utifrån nuvarande lag, Redan nu finns det krav på socialsekreterarna inom socialtjänstens enheter för barn och unga att vara utexaminerade socionomer.

– Man skulle kunna jobba med olika pro-fessioner inom socialtjänsten, t.ex. anställa beteendevetare för vissa arbetsuppgifter och socionomer som tjänstemän och inom myn-dighetsutövningen. Man kunde jobba på ett bredare sätt gällande olika professioner och

deras arbetsuppgifter. Men utbildningen kan vara beteendevetare, socionom eller något annat. Jag tror ändå att arbetsgivaren anser att socionomer är utbildade för detta komplexa sociala arbete.

Personalresurserna ska stärkasDet talas om krisen inom socialtjänsten i Sverige.– Det som fick bägaren att rinna över var flyk-tingströmmen, de många ensamkommande barnen hösten 2015. Dock larmade vi kraftfullt redan 2011 och 2012 att socialtjänsten var över-belastad, Heike Erkers berättar.Avgiften för A-kassatillhörighet blev då dyrare för många grupper och när de som inte betalat avgiften blev arbetslösa erhöll de ingen ersätt-ning och hänvisades till försörjningsstödet. – Samtidigt bedömde Försäkringskassan (Sve-riges motsvarighet till FPA) att många som varit sjukskrivna hade arbetsförmåga och hän-visades till arbetsförmedlingen som inte kunde hjälpa dem. Kostnaderna för försörjningsstödet skenade iväg och arbetet behövde mycket per-sonal. Men socialtjänsten tilldelades inte mer pengar för nyanställningar utan socialsekre-terarna överbelastades med alltför många kli-

SUNNIVA EKBOM

45Talentia 6.2018

VEI

KKO

SO

MER

PU

RO

enter. Redan då blev det förebyggande arbetet lidande, förklarar Erkers.

Asylrätten är viktig för Akademikerförbun-det SSR, människor ska kunna ansöka om asyl för att fly undan krig. De ensamkommande barn som kommer till Sverige ska vi även ta hand om på bästa sätt. Då ensamkommande barn från Afghanistan började skickas hem för ett år sedan, tog vårt förbund ställning mot att skicka tillbaka barnen.

– Våra skolkuratorer och socialsekreterare hörde av sig och var bekymrade. Jag har själv rest runt och träffat ungdomar som gör allt för att lära sig svenska och klara skolan fastän deras situation är enormt osäker. De lever under hotet att bli utvisade. Varför omfattas dessa barn inte av Barnkonventionen, frågar sig Erkers.

Ska vi ha ett levande Sverige behöver kom-muner och landsting enorma personalresurser.

– Inflödet av människor som kan ta de här jobben behövs. Vi är inte tillräckligt många för att ta hand om oss själva. Då måste också skola, arbetsmarknads- och bostadspolitik fungera. Att ha en bostad är en av de viktigaste förutsättningarna för att kunna etablera sig. Om detta inte fungerar hamnar personen i knäet hos den enskilda socialsekreteraren som får omhänderta det som andra inte har löst. Ytterst handlar det om hurdan politik vi har, hur vi vill att Sverige ska fungera, och hur vi styr dithän

SSR organiserar alla från chefer till stu-derande.

– Det finns tre studerande som är ordina-rie medlemmar i Akademikerförbundet SSR:s styrelse, och det värdesätter vi. Chefsfrågan är viktig för oss inom förbundet för om det saknas möjlighet för chefen att leda arbetet på ett bra sätt så slår det tillbaka på medarbe-tarna. En god arbetsmiljö börjar med chefens förutsättningar för ett gott ledarskap. Vi vet att inom många av branscherna har cheferna sämre förutsättningar, de har fler underställda, lägre lön, tuffare krav, högre administration, inte tillräckligt med assistenter som hjälper dem. Detta är också en viktig jämställdhets-fråga, det sociala arbetet är en kvinnodomi-nerad bransch.

Efter intervjun ska Heike Erkers ta itu med förberedelserna för det brotts- och våldsföre-byggande arbete som Akademikerförbundet SSR utför i samarbet e med Polisförbundet. Det eskalerande våldet är en het fråga som ofta diskuteras i de svenska medierna, inte minst nu inför höstens riksdagsval. ■

Från ordföranden

På väg mot år 2019

Den varma sommaren fortsätter som en varm höst för politiken när riksdagen under höstens plenum fortsätter behandlingen av sote-reformen. Ska sote genomföras eller inte, det klarnar i november-december. Det kommande sote-beslutet beror på hela organiseringen av social- och hälsovårdsservicen. Säkert påverkar besluten närapå alla Talentia-medlemmars ställning

i arbetslivet.I väntan på sote-reformen förbereder sig fackförbundet Talentia för riks-

dagsvalet våren 2019 och eventuellt för ett landskapsval.Utgången av valen har blivit mer oberäkneliga. Det är svårt att sia om even-

tuell regeringsbas. Talentia förbereder sig även för ett brett påverkansarbete såväl inför riksdags- som landskapsvalet.

Den första september träder en ny lag om småbarnspedagogiken i kraft. Inom Talentia fortsätter vi vårt påverkansarbete, när lagen verkställs och implementeras i vardagen. Även annars, med tanke på intressebe-

vakningen har vi framför oss en livlig höst gällande lagstadgan. Ny lagstadgan är på kommande till riksdagen, exempelvis kli-ent- och patientlagen samt förändringar knutna till arbets-löshetsskyddet.

Arbetsmarknadshösten börjar på kommunsek-torns arbetsmarknadsseminarium i Willmanstrand

16–17.8.2018. Dessförinnan börjar KVTES (Kommun-sektorns tjänste- och arbetskollektivavtal) arbets-

gruppernas arbete på det inledande seminariet för Kommunarbetsgivarna KT och kommunsektorns huvudförlikningsorganisation. Även inom den

privata socialservicesektorn påbörjar arbetsgrup-perna sitt arbete.

Efter en varm sommar önskar jag oss alla en aktiv höst på väg mot år 2019. Och om det uppstår problem i arbetslivet hjälper och

stöder Talentias mångsidiga medlemsservice med-lemmen.

Medlemsintressebevakning utförs med hjälp av förtroendemän, distriktsombud, specialsakkunniga och

jurister. Medlemssekreterarna uppdaterar dina medlem-suppgifter.

Informations- och serviceenheten på kansliet produ-cerar användbart material om aktuella frågor som berör

arbetslivet och intressebevakningen vilket förmedlas personligen eller via sociala medier.

Tero Ristimäki

tero.ristimaki.9

@TeroRistimaki

SUNNIVA EKBOM

Talousosaamista nuorille

K yösti Hagert ja Pauliina Jokinen kirjoittivat talous-kirjan, jollaisen he olisivat itse tarvinneet aloittaessaan nuorina omaa itsenäistä talouttaan. He olisivat kai-

vanneet muun muassa tietoa siitä, miten vero-vähennys tehdään, miten välivuosi rahoitetaan tai miten opiskelijan vuosiansiot lasketaan. Kirjan motto on käyttökelpoinen: nauti elä-mästä, mutta ole itsellesi rehellinen talous-asioissa. Hoida talouttasi järkevästi, mutta sopivan leppoisasti.

Kortinvartija − opas itsenäiseen talouselämään on aika järkäle talousosaamisesta, teemoja on pal-jon ja vinkit pikkutarkkoja. Teos on kuitenkin koottu mukavalla tavalla, ja nykytyyliin kuulu-vasti se innostaa lukemisen lisäksi toimimaan. Oppaassa on runsaasti tehtäviä ja tilaa omille muistiinpanoille.

Kirja on tarkoitettu yleisteokseksi, mutta se sopii myös työkäyttöön kaikille, jotka ohjaavat asiakkaitaan talousasioissa. Asiantuntijoina kirjan laadinnassa on käytetty niin Kelan kuin Takuusäätiön talousosaajia.

Mielenkiinnosta voi testata omaakin osaamista. Kuinka usein tarkistat palkkalas-kelmasi, oletko saanut kaikki sinulle kuuluvat

suoritukset? Tiedätkö, miten lomaraha mää-ritellään tai paljonko palkastasi tulisi mennä pakollisiin sosiaalikuluihin? Tiedätkö, mitä tehdä, jos epäilet virhettä? Näihinkin kirja antaa vastauksia.

Kortinvartija näyttää, että talouden hallinta ei ole rakettitiedettä, vaan se on ennen kaikkea kansalaistaitoja. Kirjoittajat lupaavat, miten pienenkin budjetin saa riittämään. Tällaiset ohjeet saattavat ärsyttää mininitoimeentulon varassa eläviä, mutta silti kirjan konkreettiset tehtävät auttavat suunnittelemaan, punnitse-maan ja rakentamaan omaa taloutta ja mietti-mään, mihin raha kannattaa käyttää, ja miksi pahan päivän varalle on hyvä varautua.

Kirja tarjoaa myös esimerkkejä sijoittami-sesta ja säästämisestä sekä siitä, miten talous saadaan tasapainoon, kun raha-asiat eivät ole menneet putkeen. Pikavippien vaaroistakin varoitellaan – niiden varaan ei arkea kannata rakentaa. Jos kulutusluottoja pesukoneen rik-koontuessa on pakko käyttää, on oppaaseen koottu vertailu erilaisista rahoitusvaihtoeh-doista.

Helena Jaakkola

Kyösti Hagert ja Pauliina Jokinen: Kortinvartija. Opas itsenäiseen talouselämään. Atena 2018.

Kortinvartija -opas on

suunnattu itsenäistä elämää

aloitteleville nuorille, mutta

se sopii työkäyttöön ja itse

kullekin talousosaamisen

kansalaistaidoista

kiinnostuneille.

Fasilitoivan johtami-sen käsikirja esit-tää yhdeksän joh-

tamisen avaintilannetta, joissa fasilitoiva johtami-nen tulee avuksi.

Fasilitoivan johtami-sen ytimessä on pää-töksenteko. Tiimi luo yhteisen ymmärryksen ja tekee päätöksiä keskus-

tellen sen sijaan, että johtaja tekisi päätöksiä itse tai jokaisen kanssa yksitellen. Pepe Nummi: Fasiloivan johtamisen käsikirja. 9 avainhetkeä. Alma 2018.

Mitä yhteistä on pakolaisilla, f inanssikr ii -

sis sä kotinsa menettä-neillä ja kaivosteollisuu-den maananastuk silla? Ne ovat kaikki esimerk-kejä karkottamisen prosessista, joihin joh-taa sellaiset globaalin talouden teknologiset innovaatiot, finanssitalouden rahoitusvälineet ja juridiset operaatiot, jotka eivät palvele yhteis-kunnan kehitystä ja hyvinvointia. Teos esittelee lukuisia tapausesimerkkejä, joiden välillä on yllättäviä yhteyksiä.Saskia Sassen: Karkottamisen logiikka. Vasta-paino 2018.

Erityisesti pakolais-taustaisilla ihmi-sillä on pääväes-

töä enemmän psyykkistä kuormaa ja ongelmia mielen terveydessä. Suo -messa ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut yhte-neväistä valtakunnallista linjaa siitä, miten heidän mielenterveyspalvelunsa järjestetään.

Nyt julkaistu käsikirja on syntynyt osana Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnal-lista kehittämishanketta.Anu Castaneda, Johanna Mäki-Opas, Satu Jokela, Nina Kivi, Minna Lähteenmäki, Tanja Miettinen, Satu Nieminen ja Päivi Santalahti: Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suo-messa - PALOMA-käsikirja. THL 2018.

46Luke-mista

VEIKKO SOMERPURO

47Kolum-ni

Sosiaalityö – byrokratian ja profession välissä

Sosiaalityöllä on mielenkiintoinen – ja jännitteinen – paikka yhteis-kunnan palvelujärjestelmässä. Se on yhtäällä yhteiskunnan lainsäädännön ja palvelutavoit-teiden toteuttaja ja toisaalta oma

ammattinsa, jonka olemassaolo perustuu (tutkittuun?) tietoon ja taitoon auttaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteen vaikeuksissa.

Sosiaalityön juuretkin nousevat kahdesta suunnasta: hyväntekeväisyysjärjestöjen kehit-tämästä ammatillisesta työstä ja julkisen vai-vais- ja köyhäinhoidon kautta rakentuneesta lakisääteisestä sosiaalihuollosta. Yhteisötyöllä on vielä omat juurensa.

Jännitteet kuuluvat ja näkyvät monin tavoin. Ammattilaisten puheenvuoroissa kannetaan huolta siitä, että he eivät voi toteuttaa ammatin etiikkaa kuntien niu-koista voimavaroista, hallinnon käytännöistä tai vääränlaiseen orientaatioon perustuvasta johtamisesta johtuen. Toisaalta kansalaiset ja

valvonta viranomaiset valittavat, että ammat-tilaiset eivät toteuta lainsäädäntöä tarkoite-tulla tavalla.

Keskeinen ero byrokraattisen ja pro-fessionaalisen työotteen välillä liittyy siihen, minkälaisin viitekehyksin ja

käsittein asiakkaan kanssa tilannetta kartoi-tetaan ja yhteistä prosessia viedään eteenpäin.

Byrokraattinen lähestymistapa jäsentää asiakkaan tilannetta ja vaikeuksia lainsäädän-nön, organisaatiorakenteiden ja palveluvalikoi-man suunnasta ja niistä nousevin käsittein. Ihmisten tilanteet ja tarpeet sovitetaan tähän kehikkoon.

Professionaalinen lähestymistapa puoles-taan jäsentää asiakkaan – ja muiden osallisten – kertomaa elämäntilanteiden, niitä kuvaavien käsitteiden sekä ihmisten kokemusten ja niitä jäsentävien käsitteiden avulla. Auttamisen välineet ja hallinnolliset kehykset otetaan käyttöön sen mukaan kuin tilanne vaatii.

Kun asiakkaat kertovat, että he eivät ole tulleet kuulluiksi tai yhteistyökumppanit valit-tavat sosiaalihuollon päätös ten odottelusta, puhutaan byrokraattisesta lähestymistavasta. Kun asiakkaat kiittävät, että kerrankin joku kuunteli ja otti vakavasti, on ote ollut kaikesta päätellen professionaalinen.

Jännitteinen kenttä on työntekijöille kuormittava. Kannattaisiko oikeissa työ-olosuhteissa selvittää, kummalla lähesty-

mistavalla päästään paremmin asiakkaiden elämässä myönteisiin muutoksiin, kumpi tuo enemmän työtyytyväisyyttä työntekijöille ja onnistumisen energiaa organisaatiolle. Ja onko kustannuksissa eroa?

Sosiaalihuoltolakiin sisältyvät sosiaalityö ja sosiaaliohjaus omina toimintamuotoineen. Kun lisäksi voimassa on kumpaakin ammatti-ryhmää koskeva ammatinharjoittamislaki, on lainsäätäjä antanut mahdollisuuden, jopa vel-voitteen, myös professionaaliselle käytännölle.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja aloitti sosiaalityöntekijänä vuonna 1963 eikä lähde kulumallakaan pois sosiaalityön kentältä.

www.miessakit.fi

Tarjoaa apua väkivaltaa läheisiään

kohtaan käyttäneille

miehille

Asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet.

Apu on luottamuksellista ja maksutonta ja perustuu asiakkaan omaan haluun päästä eroon väkivallan käytöstä.

044 751 1334 lyomaton.linja@miessakit.fi