Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
2017
Valtuusto
8.12.2016 § 51
Talousarvio vuodelle 2017, sekä talous- ja toiminta-
suunnitelma vuosille 2017 - 2019
1
Sisällysluettelo
I Ohjaus ........................................................................................................................................................ 3 1 Kunnanjohtajan johdanto ....................................................................................................................... 3 2 Inarin visio ja kuntastrategia .................................................................................................................. 5 3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus .................................................................................. 7 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet ............................................... 7 5 Taloudellinen kehys ............................................................................................................................. 11
6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus ................................................. 11 7 Tavoitearvot ......................................................................................................................................... 14
II Tuloslaskelma ........................................................................................................................................ 16 1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ..................................................................................................... 18 2 Valtionosuudet ..................................................................................................................................... 19 3 Poistot................................................................................................................................................... 19
III Rahoituslaskelma ja lainakanta ......................................................................................................... 19
IV Käyttötalous ......................................................................................................................................... 23 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi) ............................................................................... 25
1.1 Valtuusto ....................................................................................................................................... 25 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet ......................................................................................................... 25
2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet .............................................................................. 26
3 Kunnanhallitus ..................................................................................................................................... 26
3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta .................................................................................................. 27 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta .................................................................................................. 28
3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto ...................................................................................................... 28 3.4 Eläkemenot.................................................................................................................................... 29
4 Sosiaali- ja terveyslautakunta............................................................................................................... 29
4.1 Avohoito........................................................................................................................................ 32 4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut........................................................................................................ 33
4.3 Lääkäritoiminta ............................................................................................................................. 34 4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva ..................................................................................................... 35 4.5 Suun terveydenhuolto ................................................................................................................... 36
4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi ................................................ 37 5 Erikoissairaanhoito............................................................................................................................... 38 6 Sivistyslautakunta ................................................................................................................................ 39
6.1 Varhaiskasvatus ............................................................................................................................ 39 6.2 Esi- ja perusopetus ........................................................................................................................ 41 6.3 Lukiokoulutus ............................................................................................................................... 42 6.4 Vapaa-aikapalvelut ........................................................................................................................ 43
7 Tekninen lautakunta ............................................................................................................................. 45
7.1 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntasuunnittelu ................................................................................ 46 7.2 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntarakentaminen ............................................................................ 46 7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta ..................................................................................... 47 7.4 Pelastuslaitos ................................................................................................................................. 47
V Investoinnit ............................................................................................................................................ 48 Investoinnit 2017-2019 ........................................................................................................................... 49
VI Liikelaitokset ja taseyksiköt ............................................................................................................... 55 Elinkeinot & kehitys Nordica ................................................................................................................. 55
2
Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma .................................................................................... 57
Ruokapalvelu liikelaitos .......................................................................................................................... 58 Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma ......................................................................................... 60 Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma .................................................................................... 61
Tilapalvelu liikelaitos .............................................................................................................................. 62 Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma ............................................................................................. 64 Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma ........................................................................................ 65
Kalatalouden kehittämisrahasto .............................................................................................................. 66 Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma ................................................................................. 67
Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma ............................................................................ 68 Saariselän kehittämisrahasto ................................................................................................................... 69
Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma ...................................................................................... 70
Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma ................................................................................. 71
VII Henkilöstöohjelma ............................................................................................................................. 73
VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023 ........................................ 81
3
I Ohjaus
1 Kunnanjohtajan johdanto
Ensi vuoden talousarvion laadintaa ja talous- ja toimintasuunnitelmaa vuosille
2017–2019 on laadittu usealla tavalla arvioiden aikaisemmista poikkeavissa
olosuhteissa. Suunnittelun perusteetkin muuttuivat syyskuussa (12.9.2016)
pidetyn valtuustoseminaarin jälkeen vielä samalla viikolla. Suunnittelun poh-
jana olleet verotulo- ja valtionosuusennusteet poikkesivat merkittävästi uusis-
ta arvioista, joiden mukaan kunnan verotulot ja valtionosuudet ensi vuonna
ovat 0,7 milj. euroa pienemmät.
Ensi vuoteen kohdistuu poikkeuksellisen suuria kertaluontoisia eriä; pitkään
vireillä ollut ja kunnankin ajama Nellimintien peruskorjaus käynnistyy, sa-
moin kuin kunnan omiin toimintoihin kuuluva Männikön palvelukodin perus-
korjaus. Nellimintiehen kunta on sitoutunut antamaan 0,8 milj. euron avus-
tuksen ja Männikön palvelukodin korjauksen väistötilojen kustannukset ovat
arviolta 0,515 milj. euroa. Edellä olevat tulojen vähennykset ja kertaluontoi-
set menot ovat siis yhteensä n. 2,1 milj. euroa. Ilmeistä on, että kunnan kassa-
tilanne tulee ensi vuonna tilapäisesti heikkenemään.
Valtuustoseminaarissa esiteltiin investointitarpeita. Suurin yksittäinen inves-
tointi ensi vuodelle on Männikön palvelukodin peruskorjaus, jonka nettokus-
tannusten arvioidaan olevan 1,6 milj. euroa. Kustannusarvio on kuitenkin sen
verran vanha ja suunnittelu keskeneräinen, että lopulliset kustannukset sel-
viävät vasta urakkatarjousten ratkettua. Vaarana on, että kustannukset nouse-
vat. Seminaarissa esiteltiin alustavasti ja sivistyslautakunta on myöhemmin
päättänyt esittää Ivalon kouluratkaisuihin investointeja Ivalon yläasteelle ja
ala-asteelle. Investointien kustannusarviot vaihtelevat 9-15 miljoonaan eu-
roon. Investoinnit ovat niin suuria, että niiden toteuttamisella ja toteuttamis-
vaihtoehdolla on vaikutusta sekä kunnan kykyyn investoida tulevaisuudessa
että kunnan tuloveroprosenttiin. Jos investoinnit toteutetaan perinteisinä pää-
omahankkeina, kunnan investointikyky romahtaa nykyisestä. Käyttötalous-
vaikutteisena investoinnit vaikuttavat kunnan veroprosenttiin sitä nostavasti.
Kunnan investointisuunnitelmia käsiteltäessä kunnanhallitus joutui totea-
maan, että ei ole tarpeellista tietopohjaa nykyisten kiinteistöjen kunnosta ja
käyttökelpoisuudesta. Kunnanhallitus päätti maaliskuun alussa 2016 kiireelli-
sesti käynnistää toimitilaohjelman. Ohjelmaa ei ole käynnistetty niin, että sen
tulokset olisivat käytettävissä taloussuunnitteluaikataulun edellyttämästi. Si-
vistyslautakunta on esittänyt ohjelman toteuttamiseen varattavaksi määräraha
ensi vuodelle nimikkeellä kiinteistöselvitys. Tähän sisältyy myös kiinteistöjen
kuntotutkimus, jotta saadaan nykyistä tarkempaa tietoa mm. kiinteistöjen si-
säilmaan vaikuttavista tekijöistä. Vasta selvityksen valmistuttua on mahdol-
lista päättää jatkotoimenpiteistä.
Investointiohjelmaa nyt käsiteltäessä tulisi pystyä olemaan maltillinen ja
odottaa kiinteistöselvityksen tulokset. Selvitettäviä kiinteistöjä ovat koulu-
4
kiinteistöjen lisäksi mm. Ivalon urheilutalo ja Saariselän päiväkoti. Näiden to-
teuttamisesta on erilaisia näkemyksiä ja tarvitaan lisätietoja. Näitä toivotta-
vasti saadaan kiinteistöselvityksestä. Nykyisillä tiedoilla ei ole edellytyksiä
nostaa yksittäisiä investointeja toisten edelle eikä edes arvioida peruskorjauk-
sen tai uudisrakentamisen tarpeita.
Taloussuunnittelun ja ylipäänsä suunnittelun tueksi valmisteltiin ja valtuusto
syyskuussa osittain hyväksyi uuden kuntastrategian. Strategia ja erityisesti
sen tuloksen kertova kehittämiskiekko ovat innovatiivisuutta parhaimmillaan
ja antavat monella tapaa apua kunnan käytännön työhön. Strategiatyön alulle-
panijana ja merkittävänä toteuttaja oli uusi vuoden 2015 syyskuussa työnsä
aloittanut kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen, joka hoiti kunnanjohtajan virkaa ai-
noastaan vuoden ja yhden kuukauden. Taloussuunnitteluun ja kunnan toimin-
nan suunnitteluun ei voi olla vaikuttamatta kunnan keskeisimmän viranhalti-
jan puuttuminen. Tätä kirjoitettaessa uuden kunnanjohtajan valintaprosessi on
vielä kesken.
Suurin ja merkittävin kunnan toimintaan vaikuttava asia on valtakunnallinen
sosiaali- ja terveystoimen uudistus (sote), jonka pitäisi tulla voimaan vuoden
2019 alussa. Nyt suunnittelu on tehty vuoden 2019 osalta niin kuin soteuudis-
tus ei toteutuisi, mutta suunnitelmaan on liitetty Perlacon Oy:n selvitys
soteuudistuksen taloudellisista vaikutuksista vuodesta 2019 vuoteen 2023.
Selvityksen mukaan Inarin kunta olisi yksi uudistuksen voittajakunnista. Uu-
distuksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat niin mittavat, että
niitä on vaikea vielä täysin hahmottaa. Uudistuksella on vaikutuksia myös
kunnan hallintoon sekä kunnan että kuntakonsernin organisaatioon ja kunnan
taloudelliseen ja toiminnalliseen asemaan. Strategiatyössä on esitelty ajatuk-
sia uudesta kunnan ja kuntakonsernin organisaatiosta, josta päätetään sen jäl-
keen kun uusi kunnanjohtaja on aloittanut työnsä. Uusi hallinto-organisaatio
tulee voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa.
Pentti Tarvainen
vs. kunnanjohtaja
5
2 Inarin visio ja kuntastrategia
6
Inarin Luonto
• Inarin luonto on suurin voimavaramme sekä konkreettisesti että emotionaali-sesti
• Uuden strategian ohjaamana ja sen hengessä kunta alkaa ideoida, kuinka kerä-tä ja jakaa ajankohtaista ja ehdottoman objektiivista tietoa Inarin luonnon ti-lasta, kehityksestä ja näkymistä
• Tavoitteena tuottaa luontoomme liittyvää tutkittua ja käyttökelpoista tietoa mahdollisimman moniin käyttötarkoituksiin
• INARIN LUONTO on kunnan ylläpitämä avoin ja luotettava lähde kaikkien kun-talaisten, elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen avuksi sekä iloksi
• Inarin Luonto –seminaari Suomen 100-v juhlavuonna 2017
7
3 Kunnan taloussuunnittelun pohja ja tasapainotus
Kunnanhallitus antoi kokouksessaan 4.7.2016 (päivätty 2.6.2016) vuoden
2017 talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman laadintaohjeet, joiden
mukaan taloussuunnittelun lähtökohtana ovat 19 %:n tuloveroprosentti sekä
nykyiset kiinteistöveroprosentit. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että peruskun-
nan lainamäärä pysyy suunnittelukaudella kesimäärin alle 2400 euroa asukasta
kohti.
Kunnanhallitus päätti, että taloussuunnittelukehys on kuluvan vuoden talous-
arvion toteutuma ja erikseen mainituista muutoksista aiheutuvat lisäykset tai
vähennykset. Vuosien 2018–2019 kehyksiin otettiin 1 % nousu sisältäen nii-
den vuosien henkilöstä ja toiminnasta aiheutuvat muutokset, jotka on selostet-
tava ja perusteltava erikseen.
Valtuusto lähetekeskustelun (12.9.2016) jälkeen sekä verotuloennustetta että
valtionosuusarvioita jouduttiin pienentämään yhteensä 0,7 milj. euroa. Ensi
vuoden kassatilanteeseen vaikuttavat heikentävästi kertaluontoiset erät
(Nellimintie yhteensä 0,8 milj. euroa ja Männikön palvelukodin väistötilat
0,515 milj. euroa)
Kunnanhallitus käsitteli 19.9.2016 kokouksessaan mahdollisia lähetekeskuste-
lun aiheuttamia muutoksia talous- ja toimintasuunnitelmaan. Kunnanhallitus
teki taloussuunnittelukehykseen teknisen tarkistuksen liittyen tilojen vuokriin
ja lisäksi joitakin muita lisäyksiä. Kaikkia hallintokuntien lisäyksiä ei hyväk-
sytty (Nordica).
Taloussuunnittelun pohjaan ja tasapainotukseen vaikutti eniten Ivalon koulu-
hankkeiden toteuttaminen. Sivistyslautakunta oli esittänyt kalusteineen kym-
menen miljoonan hankeen toteuttamista rakentamisen (9 M€) toteuttamista
vuokrahankkeena, mikä olisi edellyttänyt tuloveroprosentin nostamista 19,75
%:iin.
Kunnanhallituksessa 17.10.2016 jouduttiin toteamaan, että sillä ei ole riittäväs-
ti tietoja, jotta pystyttäisiin ensi vuonna taloudellisesti varautumaan millään
muulla tavalla kouluhankkeen toteuttamiseen kuin varaamalla tilapalveluun
0,1 milj. euron määrärahan kiinteistöselvityksen tekemiseen. Kouluhankkeen
suunnitteluun on varattu 0,15 milj. euron määräraha sivistystoimen käyttöta-
louteen, jonne suunnitteluvuosille 2018–2019 on varattu määrärahat koulu-
hankkeen toteuttamiseen vuokraperiaatteella. Veronkorotusesityksestä ensi
vuodelle luovuttiin.
4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet
Inarin kunnan omistajapolitiikan pitkän aikavälin tarkastelu ja kytkeytyminen
kuntakonserniin hoidetaan tavoitteenasetteluna talousarvio- ja toimintasuunni-
telmassa tuleville suunnitteluvuosille. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet kun-
nanhallitus toimeenpanee antaessaan toimivaltuudet yhtiökokousedustajalle
vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Vuonna 2016 käynnistyvään kuntastrategia-
8
työhön liittyen Inarin kunta tulee tarkastelemaan konsernirakennettaan sekä
omistajuuden että toiminnan osalta.
Valtuusto määrittelee määräysvallassaan oleville yhteisöille (yhtiöt, säätiöt)
seuraavat sitovat tavoitteet ja toimintaperiaatteet:
1. Inarin kunnan omistamien yhteisöjen toiminnan tulee olla vakiintuneessa
vaiheessa kannattavaa, mikä merkitsee tehokasta ja kilpailukykyistä toi-
mintaa.
2. Toimiva johto ja lakien mukaiset toimielimet vastaavat yhteisöjen tulok-
sesta sekä tekevät toimintaa koskevat päätökset.
3. Konserniyhteisöjen henkilöstöpolitiikassa tulee noudattaa kunnanhallituk-
sen 6.10.2014 hyväksymiä Inarin kuntakonsernin henkilöstöperiaatteita ja
-ohjeita.
4. Konserniyhteisöjen varsinaiseen toimintaan kuulumattomat (yhtiöjärjes-
tyksen toimialan ylittävät) tai siihen vain epäsuorasti liittyvät toimenpiteet
ja investoinnit sekä niiden rahoitus eivät ole mahdollisia.
5. Konserniyhteisöjen tulee toimia vastuullisesti niin taloudellisesti, sosiaali-
sesti kuin ekologisestikin ja vastata näiltä osin paikallisesti asiakkaiden ja
kuntalaisten vaatimuksiin, erityisesti kannattavuutensa, tuottavuutensa ja
kilpailukykynsä aktiivisella tiedottamisella perustellen.
6. Lähtökohtana on, että konserniyhtiöihin sidotulle kunnan omaisuudelle
saadaan kohtuullinen tuotto, joka otetaan huomioon osinkotavoitetta mää-
riteltäessä.
Kunnan yhteisöjen erityistavoitteet vuosille 2017–2019
Inergia Oy (konserni)
1. Inergia – konsernin tavoitteena on 17 %:n liikevoitto ja tuloutus 60 %
(noin 800 000 €) tilikauden tuloksesta.
2. Lämmön, sähkön ja veden hintataso pidetään mahdollisimman alhaisena
tulostavoitteesta tinkimättä.
Inarin Kiinteistöt Oy (konserni)
1. Inarin Kiinteistöt Oy osallistuu omalta osaltaan ja yhteisesti sopien kunta-
konsernissa tapahtuviin omaisuuden järjestelyihin.
2. Inarin Kiinteistöt Oy vastaa kuntakonsernin kiinteistönhuollosta ja laitos-
huollosta kunkin yksikön kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisessa
laajuudessa.
3. Inarin Kiinteistöt Oy hoitaa kuntakonsernin rakennuttamispalveluita tarvit-
taessa ja erikseen niin sovittaessa.
4. Inarin Vuokra-asunnot Oy:n omaisuuden arvon säilyttämisestä huolehdi-
taan oikea-aikaisilla peruskorjauksilla taloudelliset resurssit huomioiden.
9
5. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa perusparannusinvestointien omarahoi-
tusosuudesta yhdessä emoyhtiön kanssa. Omarahoitusosuuden turvaa-
miseksi yhtiö kerää vuokrien yhteydessä 0,50 €/m2/kk.
6. Inarin Vuokra-asunnot Oy vastaa tarvittavan uudistuotannon toteuttamises-
ta ja rahoituksesta hankekohtaisesti emoyhtiön kanssa sovitulla tavalla.
7. Inarin Kiinteistöt Oy pyrkii myymään As Oy Inarin Vuopajanrannan ja As
Oy Inarin Rajanraidon osakkeet markkinahintaan vuosien 2017 – 2019 ai-
kana. Em. osakkeiden myynnistä saaduilla tuotoilla rahoitetaan Inarin
Vuokra-asunnot Oy:n uudisrakennus- ja peruskorjausinvestointien omara-
hoitusosuutta.
8. Keskinäinen KOy Sevettijärven palvelukeskus toiminnallaan mahdollistaa
sekä koulu- että terveysasematoiminnan jatkumisen yhtiön omistamissa
toimitiloissa sekä omalta osaltaan mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-
asuntojen saatavuuden yhtiön omistamissa rakennuksissa.
9. Inarin kiinteistöt Oy:n ja Inarin vuokra-asunnot Oy:n fuusio toteutetaan
niin, että Inarin vuokra-asunnot Oy:stä tulee emoyhtiö ja Inarin kiinteistöt
Oy jää tytäryhtiöksi siten kuin asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty
Kiinteistökehitys InLike Oy (konserni)
1. Kiinteistökehitys Inlike kehittää aktiivisesti omia toimitilapalveluitaan ja
reagoi nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin.
2. Kiinteistökehitys Inlike pyrkii toiminnallaan mahdollistamaan erilaisten
toimitilapalveluiden kehittymistä kunnassa ja auttaa sopivien toimitilojen
löytämisessä.
3. Kiinteistökehitys Inlike Oy jatkaa yhtiön kannattavuuden parantamista
erikseen määriteltyjen kiinteistöjen realisoinnilla sekä jatkuvalla toiminnan
tarkastelulla.
Saariselkä Oy (konserni)
1. Saariselkä Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin asiaa
kuntastrategiatyössä on esitelty
2. Saariselkä Oy markkinoi yhtiön itsensä ja kunnan omistamia Saariselän
rinnealueelle kaavoitettuja tontteja, tavoitteena on myydä vuoden aikana
vähintään 4 tonttia.
3. Saariselkä Oy:n tilikauden tulos on positiivinen ja se kykenee hoitamaan
lainavastuunsa tulorahoituksellaan.
MedInari Oy
1. Yhteistyön vahvistaminen paikallisen terveyskeskuksen ja LSHP:n kanssa.
2. Etäpoliklinikkatoiminnan kehittäminen paikallisesti.
3. MedInari Oy:n tarjoamien yksityisten sairaanhoitopalveluiden kehittämi-
nen.
4. Toiminnan kehittäminen Saariselällä.
10
Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy
1. Yhtiö kehittää nuorisomatkailuun liittyvää perusliiketoimintaa kannatta-
vuutta 20 000,00 € vuodessa parantaen.
2. Yhtiö kasvattaa toimintaansa edellisiin vuosiin verrattuna, johon liittyy
päärakennuksen sisäremontti vuosina 2017 – 2018, kokonaiskustannuksil-
taan n. 500 000,00 €. Hankkeen edellytyksenä on valtionavustus 70 %,
omarahoitusosuudeksi jää 150 000,00 €. Omarahoitus katetaan Inarin kun-
nan pääomalainalla. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan päärakennuksen
perusteellinen kuntokartoitus, jonka perusteella korjaustarve budjetoidaan.
3. Yhtiö kartoittaa mahdollisuutta rakennuttaa lisäkapasiteettia mökkimajoi-
tukseen
4. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Inarin, Lapin, Suomen ja EU- alueen nuoriso-
työn kehittämiseen.
5. Yhtiö osallistuu Inarin kirkonkylän matkailun kehitystyöhön, pääpainona
nuorisomatkailu ja luontoliikuntapalvelut.
Saariselän Siula Oy
1. Saariselän Siula Oy:n osalta toteutetaan uudelleen järjestelyt siten kuin
asiaa kuntastrategiatyössä on esitelty.
2. Valtuuston 14.11.2013 tekemän päätöksen mukaisesti Saariselän Siula
Oy:n osakkeet myydään.
Inarin Paikallisradioyhdistys ry
1. Markkinointi: kuntatiedotuksen tehostaminen, tunnettavuuden lisääminen,
some.
2. Varainhankinta: radiomainosten myyminen ja tuottaminen.
Kalotin oppimiskeskus -säätiö
1. Säätiö hoitaa sääntöjen mukaiset perustehtävät sekä ylläpitää ja kunnostaa
omistamaansa kiinteistöä
2. Säätiö etsii uuden vuokralaisen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuok-
rasopimuksen päättymisen jälkeen syksystä 2018. Mahdollinen korjausin-
vestointi suunnitellaan tulevan vuokralaisen kanssa yhdessä ja päätetään
erikseen. Kiinteistön peruskorjaukseen kunta antaa enintään 2,5 milj. euron
vieraalle pääomalle omavelkaisen takauksen.
3. Säätiö selvittää kiinteistön myyntiä yhtenä vaihtoehtona (KH 21.11.2016).
4. Säätiö vie eteenpäin ”Ammatti omasta kunnasta” -konseptin kehittämistä
Elinkeinot & kehitys Nordican, Ruokapalvelu liikelaitoksen, Tilapalvelu liike-
laitoksen, Kalatalouden kehittämisrahaston ja Saariselän kehittämisrahaston
erityistavoitteet ovat talousarvion osassa VI ja tulos- ja rahoituslaskelmat eril-
lisessä Inarin kunnan talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdo-
tukset, perustelut sekä lähdeaineisto-asiakirjassa.
11
5 Taloudellinen kehys
Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 57,5 milj. euroa, joten toimin-
takulut kasvavat 2,0 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 9,3 milj. euroa,
missä on lisäystä 5,0 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Menojen ja tulojen ero-
tus eli toimintakate kasvaa koko kunnassa 2,0 %. Palkkakustannusten yksittäi-
sinä suurimpina menoerinä arvioidaan pysyvän entisellään.
Verotuloennuste pohjautuu Suomen Kuntaliiton veroennustekehikkoon
(15.9.2016), jossa verotulokertymän arvioidaan kuluvan vuoden tasosta piene-
nevän noin 0,6 milj. euroa eli – 2,4 %. Ensi vuonna veroja arvioidaan kertyvän
25,3 milj. euroa. Ensi vuoden talousarvio sekä talous- ja toimintasuunnitelma
on laadittu nykyisten veroprosenttien pohjalta.
Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,4 milj. eu-
roa, mikä on n. 0,4 milj. euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle arvioitu.
Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huo-
nompi. Vuosikate vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 3,2 milj. euroa ja vuoden
2016 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan n. 2 milj. euroa. Vuoden
2017 vuosikate on n. 1 milj. euroa. Se on pienempi kuin poistot, jotka ovat n.
1,6 milj. euroa. Ensi vuonna peruskunta on n. 1,4 milj. euroa ja koko kunta 0,7
milj. euroa alijäämäinen. Suunnitteluvuodet 2018 - 2019 ovat ylijäämäisiä.
Suunnittelukauden (2017–2019) investointien nettomäärä on n. 4,8 milj. euroa.
Vuoden 2017 nettoinvestoinnit ovat n. 3,8 milj. Kunta ottaa ensi vuonna lainaa
3,9 milj. Kunnan kassatilanne ensi vuonna tilapäisesti heikkenee.
6 Talousarvion ja talous- ja toimintasuunnitelman rakenne ja sitovuus
Taloussuunnitelma on laadittu kolmelle vuodelle 2017- 2019. Henkilöstöoh-
jelma ulottuu vuoteen 2021.
Talousarvioon sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan ei ole sisällytetty lauta-
kuntien ja johtokuntien esityksiä eikä perusteluja, vaan ne ovat erillisessä asia-
kirjassa, joka ei ole valtuustoon nähden sitova. Varsinaiset valtuustoon nähden
sitovat tekstit ovat esitysten ja perustelujen pohjalta laatineet kunnanjohtaja,
hallintojohtaja ja osastopäälliköt sekä liikelaitosten ja taseyksiöiden johtajat.
Talousarvio ja talous- ja toimintasuunnitelma jakaantuu seuraaviin osiin
Ohjaus
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma ja lainakanta
Käyttötalous
Investoinnit
Liikelaitokset ja taseyksiköt
Henkilöstöohjelma
12
Suunnitteluasiakirjaan on lisätty HT Eero Laesterän ja erityisasiantuntija Tuo-
mas Hanelan selvitys Soten vaikutuksista Inarin kunnan talouteen vuodesta
2019 vuoteen 2023.
Tilapalvelu ja Ruokapalvelu liikelaitosten sekä erillisten taseyksiöiden kalata-
louden kehittämisrahaston ja Elinkeinot & kehitys Nordican talousarviot ja
Saariselän kehittämisrahaston tulos- ja rahoituslaskelmat ovat Inarin kunnan
talousarvion sekä talous- ja toimintasuunnitelman ehdotukset, perustelut sekä
lähdeaineisto-asiakirjassa. Näiden käyttötalous sekä investoinnit ja henkilöstö-
ohjelmat sisältyvät kunnan talousarvioon.
Valtuustoon nähden sitova asiakirja on ensi vuoden talousarvio ja kuntalain
edellyttämä taloussuunnitelma kolmelle vuodelle (suunnitelmakausi). Vuosi
2019 on otettu suunnitelmaan niin kuin sosiaali- ja terveystoimen uudistusta ei
toteutettaisi.
Talousarviota seuraava vuosi on uuden talousarvion laadinnan kehys, jota tar-
vittaessa taloustilanteen kehittyessä tarkennetaan.
Talousarvio on sitova menojen ja tulojen erotuksen eli neton osalta.
Sitovuustasoja valtuustoon nähden ovat seuraavat nettomenot (netto):
1. valtuuston netto (sisältäen mm. vaalit ja tarkastustoimen)
2. kunnanhallituksen alaisen hallinnon (sisältäen kunnanhallituksen oman
toiminnan, kunnanhallituksen muun toiminnan, hallinto-osaston ja tietohal-
linnon) ja kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden ja eläkemenojen (sisältäen
eläkemenoperusteiset ja varhemaksut) netto erikseen sekä erillisenä ta-
seyksikkönä kalatalouden kehittämisrahaston, Elinkeinot & kehitys Nordi-
can ja Saariselän kehittämisrahaston yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä
sekä investoinnit (ja muut kulut) netto
3. sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena sosiaali- ja terveystoimen ja eri-
koissairaanhoidon netto erikseen
4. sivistyslautakunnan alaisen sivistystoimen netto
5. teknisen lautakunnan alaisen teknisen toimen (sisältäen rakennustarkastuk-
sen) ja Lapin pelastuslaitoksen netto erikseen. Pelastustoimen menot on
kirjattu teknisen toimen menokohtaan samalla tavalla erillisinä sitoviksi
kuin erikoissairaanhoidon menot sekä
6. rahoitusosa: antolainojen netto ja pitkäaikaisten lainojen netto
7. tuloslaskelmaosa: rahoitustuottojen ja rahoituskulujen netto
8. Investointiosa: tulojen ja menojen erotus eli nettomenot.
Kunnan liikelaitosten ja taseyksiköiden sitovuus noudattelee kunnan muita si-
tovuusmääräyksiä. Ruokapalvelu liikelaitos sekä eriytetyt taseyksiköt kalata-
louden kehittämisrahasto, Elinkeinot ja kehitys Nordica ja Saariselän kehittä-
misrahasto ovat hallinnollisesti kunnanhallituksen alaisia. Tilapalvelu liikelai-
tos on teknisen lautakunnan alainen. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä sitovaa
on yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä sekä investoinnit (ja muut kulut) netto.
Tilivelvollisia ovat edellä olevien toimielinten jäsenet ja valtuustoon nähden
kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja toimielinten esittelijät sekä toimielimiin näh-
den niiden alaiset johtavat viranhaltijat ja laskujen hyväksyjät.
13
Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ei saa ylittää. Kuitenkin toimielinten
alaisuuteen kuuluvia määrärahoja voidaan kunnanhallituksen päätöksellä siir-
tää sitovuustasojen välillä edellyttäen, että siirrot eivät vaikuta talousarvion
loppusummaan.
Varsinainen talousarvio, taloussuunnitelma ja henkilöstöohjelma ovat kaikilta
osin sitovia. Kunnan palvelukseen otettavasta tilapäisestä määräaikaisesta (pl.
sijaiset) henkilöstöstä on oltava maininta yleisperusteluissa ja informatiivisuu-
den vuoksi myös henkilöstöohjelmassa (tilapäistä henkilöstöä ei lasketa henki-
löstön lukumäärään). Talousarvio, taloussuunnitelma ja kuntasuunnitelma ovat
sellaisenaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan päätösehdotusta ja valtuus-
tossa kunnanhallituksen ehdotusta, ellei toisin mainita.
Henkilöstömenoja saa käyttää vain henkilöstöohjelman mukaisen henkilöstön,
näiden sijaisten ja mahdollisesti erikseen käyttösuunnitelmissa hyväksytyn ti-
lapäisen henkilöstön palkkaukseen. Edellä oleva ei koske työllistämiseen va-
rattujen määrärahojen käyttöä.
Sellaisia vuodelle 2017 suunniteltuja toiminnallisia muutoksia tai henkilöstö-
muutoksia, joista aiheutuu kunnalle pysyviä lisäkustannuksia, ei saa panna täy-
täntöön ennen kuin vuoden 2016 tilinpäätös on valmistunut ja selvitetty, mikä
vaikutus kiinteistöselvityksellä on kunnan talouteen ja toimintaan. Muutosten
toteuttamisesta kunnanhallitus päättää erikseen. Täytäntöönpanokielto ei koske
kuntaa velvoittavia lakisääteisiä tehtäviä.
Kuntalain 64 §:n mukaiset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tietoon julkaise-
malla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kunnanhallituksen erikseen
päättämällä tavalla.
Investointiosassa määrärahat myönnetään toimielimille, jotka voivat päätöksil-
lään siirtää käyttämättömiä määrärahoja tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta
sellaisten ennalta arvaamattomien investointien kattamiseksi, joiden kustan-
nukset eivät ole korkeampia kuin varattu määräraha. Maanhankintoihin voi-
daan käyttää käyttötalouden kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin kirjattavia
maamyynnin myyntivoittotuloja.
Sellaisten hankkeiden, joiden kohdalla investointiosassa on maininta
´liittyy kiinteistöselvitykseen´, toteuttamiseen ei saa ryhtyä ennen kuin selvitys
on tehty.
Investoinneiksi kirjattavan irtaimiston tulee olla hankintahinnaltaan yli
10 000 euroa. Määrärahoja ei saa käyttää muihin kohteisiin, kuin mitä suunni-
telmassa on mainittu, jollei toimielin toisin päätä.
14
Käyttösuunnitelmat
Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat toimielimien ja osastojen määrärahat
ja tuloarviot taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun
kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin ja vastaavasti investointiosassa han-
keryhmän / hankkeen määrärahat ja tuloarviot kohteisiin sekä antavat samalla
valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut ta-
voitteet tehtäville.
Edelleen johtavat viranhaltijat voivat jakaa toimielimien vahvistamien tehtä-
vien osamäärärahat, osatuloarviot ja osatavoitteet edelleen pienempiin ja tar-
kempiin osiin.
Sen jälkeen, kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielimen tar-
vittaessa päättää talousarvion laadintavaiheessa hyväksyttyjen käyttösuunni-
telmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota.
Edelleen myös viranhaltijan tulee tarvittaessa tarkistaa käyttösuunnitelmaehdo-
tuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tehtävän käyttösuunnitelmaa.
Toimielimet ja projektit vastaavat siitä, että tulot ja tuet kertyvät kunnalle käy-
tettyjen menomäärärahojen suhteessa.
Projektien on tehtävä selvitys edellisen vuoden toiminnastaan ja tuloksistaan
kunnan toimintakertomuksessa.
7 Tavoitearvot
Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty seuraavien tavoitearvojen pohjalta:
Väkiluvun kehitys
2016 2017 2018 2019
6800 6800 6800 6800
Tilastokeskuksen mukaan väestöennuste on vuosina 2017–2019:
2016 2017 2018 2019
6800 6796 6797 6800
Väestömäärä vaikuttaa mm. kunnan valtionosuuksien perusteisiin.
Työttömyyden kehitykselle on ollut aikaisempina vuosina ominaista työllisyy-
den paraneminen. Vuonna 2005 työttömyysaste oli 17,8 % ja vuonna 2012
15,1 %. Vuonna 2012 alkanut työllisyystilanteen huonontuminen on jatkunut
vuonna 2015, jolloin työttömyysaste oli 17.4 %. Keskimääräinen työttömyys-
prosentti oli elokuussa 15,7 %. Ensi vuonna työllisyystilanne ei nykyisestään
huonontune. Edellä olevasta voisi tehdä seuraavan kuntakohtaisen ennusteen
työttömyyden kehityksestä (työttömyysaste %).
15
2016 2017 2018 2019
17 16 15 14
Työttömyyden kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet vuoden 2006 alusta
voimaan tulleet ja vuonna 2015 kiristyneet säädökset, jotka ovat tuoneet kun-
nille lisävelvoitteita pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa.
16
II Tuloslaskelma
Koko kunnan sitova tuloslaskelma
INARIN KUNTA
TULOSLASKELMA muutos- muutos- muutos- muutos- muutos-
ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 % TA2016 % TA2017 % TA2018 % TA2019 %
tp15/ ta16/ ta17/ ta18/ ta19/
TOIMINTATUOTOT tp14/ ta15/ ta16/ ta17/ ta18/
Myyntituotot 1 290 543 19,5 1 365 856 6 1 570 690 15 1 567 077 0 1 580 415 1
Maksutuotot 2 592 507 -1,3 2 842 299 10 2 939 743 3 2 869 882 -2 2 898 581 1
Maksutuotot/Yhd.k.rak. 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 2 270 026 -17,9 2 330 949 3 2 250 840 -3 2 184 496 -3 2 206 340 1
Muut toimintatuotot 2 273 171 7,1 2 314 797 2 2 265 015 -2 2 377 410 5 2 389 965 1
Toimintatuotot yhteensä 8 426 246 -1,9 8 869 342 5 9 280 395 5 8 900 097 -4 9 024 568 1
Kasvu-% ilman Ss -1,9
MUUT TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -18 775 606 0,2 -19 107 368 2 -19 088 034 0 -19 247 368 1 -19 458 317 1
Henkilösivukulut
Eläkekulut -5 142 082 -1,7 -5 330 034 4 -5 143 736 -3 -5 332 221 4 -5 381 002 1
Muut hlösivukulut -814 389 -11,3 -1 212 654 49 -1 075 596 -11 -1 033 995 -4 -1 042 721 1
Palvelujen ostot -21 250 083 11,4 -23 851 587 12 -24 582 793 3 -24 466 376 0 -24 692 999 1
Aineet, tarv.ja tav.
Ostot tilikauden aikana -3 525 328 -0,8 -2 415 603 -31 -2 433 280 1 -2 501 202 3 -2 540 123 2
Avustukset -3 272 157 15,1 -3 199 136 -2 -3 188 150 0 -2 580 214 -19 -2 608 675 1
Muut toimintakulut -1 106 087 25,0 -974 331 -12 2 185 533 -324 -1 454 197 -167 -1 767 917 22
Toimintakulut yhteensä -53 885 732 5,2 -56 186 154 4 -57 471 237 2 -56 539 996 -2 -57 416 556 2
TOIMINTAKATE -45 459 486 6,6 -47 316 812 4 -48 190 842 2 -47 639 899 -1 -48 391 988 2
Verotulot 25 280 590 1,0 25 178 000 0 25 324 000 1 25 871 000 2 26 561 000 3
Valtionosuudet 22 730 875 3,2 23 770 000 5 23 350 503 -2 23 883 000 2 23 883 000 0
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 98 591 -23,4 112 800 14 101 410 -10 101 410 0 101 410 0
Muut rahoitustuotot 972 547 33,4 750 000 -23 784 410 5 784 410 0 784 410 0
Korkokulut -369 519 0,9 -509 300 38 -418 496 -18 -457 819 9 -430 839 -6
Muut rahoituskulut -20 321 2 037,2 -4 500 -78 -4 500 0 -4 500 0 -4 500 0
VUOSIKATE 3 233 277 -34,1 1 980 188 -39 946 485 -52 2 537 602 168 2 502 493 -1
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn. muk. poistot -1 764 753 2,4 -2 088 703 18 -1 640 847 -21 -1 426 752 -13 -1 308 834 -8
Poistot/Yhdyskuntarak. -85 733 0 0 0 0 0 0 0 0
Satunnaiset erät 0 0 0 0
TILIKAUDEN TULOS 1 382 792 -108 515 -108 -694 362 540 1 110 850 -260 1 193 659 7
Rahastojen väh. -135 773 -1 210,3 14 990 -111 29 599 0 30 406 0 21 807 0
Varausten lis. 0
TILIK. YLIJ-/ALIJÄÄMÄ 1 247 019 -93 525 -664 763 1 141 256 1 215 466
Toimintatuotot/-kulut % 15,6 15,8 16,1 15,7 15,7
17
INARIN KUNTA
Peruskunta TP2015 TA2016 TA2017 % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 1 134 455 935 972 1 236 750 32,1 1 227 858 1 240 132
Maksutuotot 2 569 212 2 819 000 2 919 343 3,6 2 849 278 2 877 771
Tuet ja avustukset 2 184 025 2 300 742 2 137 459 -7,1 2 181 466 2 203 280
Muut toimintatuotot 1 581 859 1 020 092 960 100 -5,9 1 084 609 1 094 455
7 469 551 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 638
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -17 795 601 -18 398 458 -18 336 145 -0,3 -18 491 680 -18 696 773
Henkilösivukulut
Eläkekulut -5 006 088 -5 208 765 -5 014 345 -3,7 -5 201 837 -5 249 613
Muut henkilösivukulut -990 702 -1 165 989 -1 037 269 -11,0 -995 385 -1 003 824
Palvelujen ostot -20 925 090 -22 110 678 -22 789 959 3,1 -22 638 332 -22 846 620
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -1 849 953 -1 886 677 -2 090 576 10,8 -2 146 112 -2 167 573
Avustukset -3 035 814 -3 175 236 -3 169 750 -0,2 -2 580 214 -2 608 675
Muut toimintakulut -4 256 246 -4 380 331 -4 754 833 8,5 -4 785 919 -5 098 978
-53 859 495 -56 326 134 -57 192 877 1,5 -56 839 479 -57 672 056
TOIMINTAKATE -46 389 944 -49 250 328 -49 939 225 1,4 -49 496 268 -50 256 418
Verotulot 25 280 590 25 178 000 25 324 000 0,6 25 871 000 26 561 000
Valtionosuudet 22 730 875 23 770 000 23 350 503 -1,8 23 883 000 23 883 000
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 28 192 30 000 30 000 0,0 30 000 30 000
Muut rahoitustuotot 728 099 700 000 720 000 2,9 720 000 720 000
Korkokulut -225 814 -301 500 -250 000 -17,1 -250 000 -250 000
Muut rahoituskulut -3 377 -3 500 -3 500 0,0 -3 500 -3 500
VUOSIKATE 2 148 620 122 672 -768 222 -726,2 754 232 684 082
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot -707 261 -665 754 -586 517 -11,9 -482 918 -403 262
Arvonalentumiset -85 733 0 0 0,0 0 0
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS 1 355 627 -543 082 -1 354 739 149,5 271 314 280 820
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 1 355 627 -543 082 -1 354 739 149,5 271 314 280 820
(ALIJÄÄMÄ)
18
1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit
Talousarvio ja -suunnitelma on valmisteltu seuraavien veroprosenttien pohjal-
ta:
Tuloveroprosentti 19,00
Kiinteistöveroprosentit:
1. yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35
2. vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55
3. muiden kuin vakituisten asuntojen veroprosentti 1,15
4. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00
5. yleishyödylliset yhteisöt 0,00
6. voimalaitosrakennuksen veroprosentti on yleinen kiinteistövero-
prosentti
Vuodelle 2018 selvitetään tuloveroprosentin korottamisen tarve liittyen Ivalon
alueen kouluhankkeiden rahoittamiseen käyttötaloushankkeina.
Verotuottoja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan noin 25,3 milj. euroa,
mikä on 2,4 % vähemmän kuin kuluvan vuoden arvioitu kertymä. Kunnallis-
verona (ansio- ja pääomaverotuloa) arvioidaan kertyvän n. 19,0 milj. euroa,
mikä on 3,3 % vähemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöveroa arvioidaan
saatavan noin 2,2 milj. euroa, mikä on 1,1 % kuluvaa vuotta enemmän. Kiin-
teistöveroa saataneen saman verran kuin kuluvana vuonna eli noin 4,2 milj.
euroa. Yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain.
Kunnan verotuloennusteena käytetään Suomen Kuntaliiton veroennustekehi-
kon ennustetta. Jos Saariselän rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti,
tulevien vuosien kiinteistöveron tuotto lienee valtakunnallista ennustetta kor-
keampi. Verotulojen ennustamista ja taloussuunnittelua on vaikeuttanut lopul-
lisen verotuksen valmistuttua (15.9.2016) tullut uusi arvio verotuloista, mitkä
olivat uusimman arvion mukaan 0,460 milj. euroa pienempi kuin vielä kesä-
kuussa. Soteuudistuksen vaikutusta vuodelle 2019 ei ole huomioitu.
Verotuloennuste
TILIVUOSI 2014 2015 2016** 2017** 2018** 2019**
Verolaji
Kunnallisvero 18 946 18 855 19 603 18 951 19 399 19 977
Muutos % 0,7 -0,5 4,0 -3,3 2,4 3,0
Yhteisövero 2 063 2 362 2 159 2 183 2 281 2 394
Muutos % 14,0 14,5 -8,6 1,1 4,5 4,9
Kiinteistövero 4 029 4 068 4 190 4 190 4 190 4 190
Muutos % 5,0 1,0 3,0 0,0 0,0 0,0
VEROTULOKSI KIRJATTAVA 25 038 25 285 25 952 25 324 25 871 26 561
Muutos % 2,3 1,0 2,6 -2,4 2,2 2,7
19
2 Valtionosuudet
Valtionosuuksien arvioit perustuvat julkisesti käytettävissä olevien tietojen pe-
rusteella tehtyihin ja kuntaan saatuihin laskelmiin sekä osin, erityisesti sivis-
tystoimen osalta, omiin arvioihin. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi
vuonna kaikkiaan noin 23,35 milj. euroa, mikä on 1,8 % vähemmän kuin ku-
luvalle vuodelle arvioitu. Vuosina 2017–2018 valtionosuuksien arvioidaan
vain hieman lisääntyvät. Arvio perustuu HT Eero Laesterän 19.9.2016 semi-
naarissa esittämään aineistoon.
Valtionosuusjärjestelmään sisältyy erittäin harvan asutuksen, saaristoisuuden
ja saamelaisuuden perusteella kunnille annettava ylimääräinen valtionosuus
(noin 3,5 milj. euroa). Suunnitteluvuosina valtionosuuksien arvioidaan pysy-
vän ennallaan tai vähenevän. Vuoden 2019 valtionosuus on laskennallisesti
sama kuin vuoden 2018 valtionosuus. Siinä ei ole otettu huomioon soteuudis-
tusta. Arvio sen taloudellisista vaikutuksista kunnan talouteen on suunnittelu-
asiakirjan lopussa.
3 Poistot
Poistot on laskettu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Suunni-
telman mukaiset poistot ovat koko suunnittelukaudella keskimäärin puolen-
toista miljoonan euron tasolla. Alle 10 000 euron hankintoja ei oteta poisto-
pohjaan. Poistojen määrään vaikuttaa ensisijaisesti kunnan investointiohjelman
taso. Tavoitteena on poistojen perustan tarkistaminen vuoden 2017 aikana.
III Rahoituslaskelma ja lainakanta
Suunnittelukauden (2017–2019) nettoinvestointien määrä on n. 4,8 milj. euroa.
Rahoituslaskelmaan sisältyy ensi vuodelle pitkäaikaisen lainan ottoa 3,9 milj.
euroa. Vuoden 2017 investoinnit ovat suunnittelukauden korkeimmat eli 3,8
milj. euroa. Vuosina 2017–2019 lainaa otetaan 3,9 milj. euroa. Lyhytaikaista
lainaa on varauduttu nostamaan ja lyhentämään vuoden 2017 aikana 1,0 milj.
euroa. Lisäksi rahoitusosassa on varauduttu antamaan 0,2 milj. euroa lyhytai-
kaista korotonta tilapäislainaa mahdollisiin kehittämishankkeisiin. Kunnanhal-
litus voi erillispäätöksillä antaa tilapäislainoja mm. kylien EU- tai muihin
hankkeisiin.
Suunnitelman mukaisia pitkäaikaisen lainan vähennyksiä on vuositasolla noin
2,0 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä on laskenut vuoden 2012 13,3 milj.
eurosta (1979 euroa/asukas) ja vuonna 2015 noussut 14,2 milj. euroon (2096
euroa/asukas). Vuonna 2016 nostetaan lisää lainaa n. 2,6 milj. euroa Tilapalve-
lu liikelaitokselle. Vuonna 2016 lainamäärä nousee 2175 euroon asukasta
kohden, ja nousee edelleen vuoteen 2017 mennessä 2460 euroon asukasta
kohden. Peruskunnan lainojen taso on alempi kuin maassa keskimäärin, mutta
konsernivelan määrä suurempi.
20
Kunnan kassatulot ovat jälkipainotteisia johtuen kiinteistöveron maksatusaika-
taulusta (kiinteistöverot kerätään ja maksetaan vasta vuoden lopulla). Tavoit-
teena on kunnan kassan pitäminen riittävän vahvana. Tavoite toteutuu, jos
maksuvalmius saadaan pysymään 20 päivänä. Ensi vuonna maksuvalmius
vaihtelee ja tilapäisesti heikkenee johtuen mm. kertaluontoisista menoista.
Maksuvalmius säilyy koko suunnittelukauden korkeana, keskimäärin 33 kas-
sapäivässä.
Koko kunnan ulkoinen rahoituslaskelma ja selvitys lainakannasta ovat ohessa.
21
INARIN KUNTA
RAHOITUSLASK.
ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 TA2018 TA2019
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 3 233 277 1 980 188 946 485 2 537 602 2 502 493
Tulorah.korj.erät
Investointien rahavirta
Investointimenot -5 615 488 -2 993 500 -5 248 550 -570 000 -1 120 000
Rah.osuudet inv.menoihin 141 260 135 000 1 119 000 0 0
Pys.vast.h. luovutustulot 1 618 622 326 000 326 000 326 000 326 000
Toim. ja invest. rahavirta -622 328 -552 312 -2 857 065 2 293 602 1 708 493
Rahoituksen rahavirta
Antolain.muutokset
Antolainasaam.lisäykset
Antolainasaam vähenn. -66 250 185 450 185 450 185 450 185 450
Liitt.maksut/Antolainat
Lainakannan muutokset
Pitkäaik. lainojen lisäys 1 680 000 2 600 000 3 910 000 0 0
Pitkäaik. lainojen vähennys -1 865 528 -2 052 300 -1 972 800 -2 135 000 -2 135 000
Lyhytaik.lainojen muutos 0 0 200 000 200 000 200 000
Oman pääoman muutos 0 0 0 0 0
Muut maksuv.muut. -225 961 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000
Rahoituksen kassavirta -477 738 533 150 2 122 650 -1 949 550 -1 949 550
Rahavarojen muutos -1 100 066 -19 162 -734 415 344 052 -241 057
Kassa 31.12. 6 209 776 6 190 614 5 456 199 5 800 251 5 559 194
väh. kalatalousrah. -1 483 026 -1 479 836 -1 527 600 -1 574 514 -1 620 569
kassa 3112 kunta+tilap.+ruokapalv. 4 726 749 4 710 777 3 928 598 4 225 736 3 938 624
Kassan riittävyys (pv) 37 37 31 36 33
*siitä kalatal.rah. 8 8 8 9 9
* siitä peruskunta+liikel. 29 29 23 27 25
Lainanhoitokate 1,6 1,0 0,6 -41 1,2 102 1,1 -1
22
LAINAKANTA
Vuosi Peruskunta Tilapalvelu Saariselän Yhteensä Asuk- Asukasta
liikelaitos kehittämis-
kaita kohti
rahasto
euroa euroa euroa euroa
euroa
Tilinpäätös 2008 9 018 229 5 905 901
14 924 130
2 196
Tilinpäätös 2009 11 020 642 6 410 074
17 430 716
2 564
Tilinpäätös 2010 8 930 341 8 078 747
17 009 088
2 502
Tilinpäätös 2011 8 090 040 7 289 365
15 379 405
2 263
Tilinpäätös 2012 6 749 739 6 561 964
13 311 703
1 979
Tilinpäätös 2013 7 504 437 6 631 754
14 136 191
2 080 Tilinpäätös 2014 6 554 136 6 048 959 1 826 000 14 429 095 2 119 Tilinpäätös 2015
5 603 836 5 316 359 3 323 400 14 243 595 2 096
Talousarvio 2016
lyhennykset -950 000 -812 300 -290 000 -2 052 300 lainanotto
2 600 000 2 600 000
Netto -950 000 1 787 700 -290 000 547 700 Lainaa 31.12.
14 791 295 6 800 2 175
Talousarvio 2017 lyhennykset -846 700 -943 500 -182 600 -1 972 800
lainanotto
3 910 000
3 910 000 Netto -846 700 2 966 500 -182 600 1 937 200 Lainaa 31.12.
16 728 495 6 800 2 460
Talousarvio 2018 lyhennykset -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000
lainanotto
0 Netto -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000
Lainaa 31.12.
14 593 495 6 800 2 146
Talousarvio 2019 lyhennykset -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000
lainanotto
0 Netto -746 700 -1 205 700 -182 600 -2 135 000 Lainaa 31.12.
12 458 495 6 800 1 832
23
IV Käyttötalous
INARIN KUNTA TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
Peruskunta VALTUUSTO
TULOT 11 907 10 130 12 000 18,5 12 120 12 241
MENOT -81 766 -88 105 -120 800 37,1 -91 708 -92 625
NETTO -69 859 -77 975 -108 800 39,5 -79 588 -80 384
KEH. JA YHTEISTYÖHANKKEET TULOT 131 036 93 618 100 600 7,5 100 600 100 600
MENOT -1 126 588 -1 444 550 -1 673 050 15,8 -1 123 050 -1 123 050 NETTO -995 552 -1 350 932 -1 572 450 16,4 -1 022 450 -1 022 450
KUNNANHALLITUS
TULOT 59 068 51 044 50 000 -2,0 50 500 51 005 MENOT -1 655 242 -1 652 525 -1 627 232 -1,5 -1 613 205 -1 629 336 NETTO -1 596 174 -1 601 481 -1 577 232 -1,5 -1 562 705 -1 578 331
ELÄKEM./YHTIÖT JA LIIKELAIT. TULOT 13 629
MENOT -453 347 -422 300 -477 821 13,1 -482 599 -487 425 NETTO -439 718 -422 300 -477 821 13,1 -482 599 -487 425
SOSIAALI-JA TERVEYSLAUTAKUNTA TULOT 4 198 322 4 350 474 4 465 291 2,6 4 527 972 4 573 252
MENOT -21 664 278 -22 775 410 -22 940 957 0,7 -22 625 551 -22 898 962 NETTO -17 465 956 -18 424 936 -18 475 666 0,3 -18 097 579 -18 325 710
ERIKOISSAIRAANHOITO
TULOT 347 165 1 000 3 581
3 617 3 653
MENOT -9 997 162 -10 515 252 -11 041 015 5,0 -11 151 425 -11 262 939 NETTO -9 649 997 -10 514 252 -11 037 434 5,0 -11 147 808 -11 259 286
SIVISTYSLAUTAKUNTA
TULOT 2 177 859 2 016 205 2 070 680 2,7 2 091 387 2 112 301 MENOT -16 185 952 -16 581 779 -16 519 549 -0,4 -16 938 505 -17 343 091 NETTO -14 008 093 -14 565 574 -14 448 869 -0,8 -14 847 118 -15 230 790
TEKNINEN LAUTAKUN-TA
TULOT 530 563 553 335 551 500 -0,3 557 015 562 585 MENOT -1 991 880 -2 120 013 -2 098 319 -1,0 -2 119 302 -2 140 495 NETTO -1 461 317 -1 566 678 -1 546 819 -1,3 -1 562 287 -1 577 910
24
LAPIN PELASTUSLAITOS
MENOT -703 279 -726 200 -694 134 -4,4 -694 134 -694 134 NETTO -703 279 -726 200 -694 134 -4,4 -694 134 -694 134
TULOT 7 469 549 7 075 806 7 253 652 2,5 7 343 211 7 415 637 MENOT -53 859 494 -56 326 134 -57 192 877 1,5 -56 839 479 -57 672 057 NETTO -46 389 945 -49 250 328 -49 939 225 1,4 -49 496 268 -50 256 420
25
1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi)
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 12 10 12 12 12
Toimintamenot -82 -88 -121 -92 -93
Toimintakate (sitova) -70 -78 -109 -80 -81
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
€ / asukas (6800) -10 -11 -16 -12 -12
1.1 Valtuusto
Toiminnan keskeisin sisältö
Valtuuston kokous- ja niihin liittyvien matkakulujen lisäksi määrärahaan sisältyy tarkastustoimin-
nasta ja vaaleista aiheutuvat kustannukset. V. 2017 määrärahaan sisältyy myös Suomi 100- ja kun-
nan 140 – vuotisjuhlien kustannukset.
Keskeiset tavoitteet
Toiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata toimintaedellytykset kunnallisen itsehallinnon toimi-
vuudelle varaamalla valtuuston, tarkastustoimen ja vaalien toteutukselle tarvittavat määrärahat (v.
2017 kuntavaalit, v. 2018 presidentinvaalit).
Luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan niin, että uudet palkkiot tulevat voimaan seuraavan val-
tuustokauden alussa.
2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 131 94 101 101 101
Toimintamenot -1127 -1195 -1673 -1123 -1123
Toimintakate (sitova) -996 -1101 -1572 -1022 -1022
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
€ / asukas (6800) -147 -161 -231 -150 -150
26
2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet
Toiminnan keskeisin sisältö
Kohtaan on varattu määrärahat kunnan osuuksiin yritystoiminnan, yleisiin, palvelujen, työllisyyden
ja muihin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin.
Keskeiset tavoitteet
Keskeisenä tavoitteena on turvata valtuuston eri suunnitelmissa ja ohjelmissa asettamien yleiset,
yritystoimintaan, palveluihin, työllisyyteen ja muuhun toimintaan asetettujen tavoitteiden toteutu-
minen.
Sitova tavoite
Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden määrärahoilla turvataan Elinkeinot & Kehitys Nordican toimin-
ta.
Yleisperustelu
Kunnanhallitus päättää määrärahan jaosta erikseen käyttösuunnitelmassa. Kehittämis- ja yhteistyö-
hankkeiden määrärahoista merkittävä osuus on siirretty Elinkeinot & Kehitys Nordicalle käytettä-
väksi eri hankkeisiin. Palvelujen ostot Nordicalta ovat ensi vuonna 991 000 euroa.
Määrärahasta maksetaan myös toiminta-avustusta Saamelaismuseo Siidalle (50 000 euroa) sekä
vuokra-avustuksia Ivalon Seudun Työttömät ry:lle ja Kolttakulttuurisäätiölle. Määrärahaan sisältyy
kunnan maksuosuus Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymään kuntien välisen sopimuksen mu-
kaisesti. Määrärahasta varaudutaan maksamaan erikseen päätettäviä kylien hankkeiden (pl. Leader-
hankkeet) kunnan rahoitusosuuksia (varaus 30 000 euroa). Määrärahaan sisältyy myös Nellimintien
peruskorjausavustus vuodelle 2017 550 000 euroa.
Toimintatuotot ovat pääosin maanmyyntituloista saatuja myyntivoittoja, jota voidaan käyttää inves-
tointiosassa maan hankintaan, jos kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden toimintakate ei ylity.
3 Kunnanhallitus
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 59 51 50 51 51
Toimintamenot -1655 -1653 -1627 -1613 -1629
Toimintakate (sitova) -1596 -1602 -1577 -1563 -1578
Sisäiset tulot
27
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
€ / asukas (6800) -235 -235 -232 -230 -232
Luvut sisältävät myös eläkeme-
not
Sitovat tavoitteet
Kunnanhallituksen sitovat tavoitteet liittyvät kunnan perustavoitteisiin
1. ohjaamalla peruskunnan ja koko konsernin palvelutuotantoa luomalla johtamiselle ja työskentelyl-
le työyhteisöissä hyvät toimintaedellytykset sekä varmistamalla asiallisen ja myönteisen työsken-
telyilmapiirin hallinnossa,
2. valmistelemalla ja valvomalla talouden tasapainoa koko suunnittelukaudella,
3. pyrkimällä aktiivisesti käynnistämään kunnan alueella investointeja ja työllisyyshankkeita mui-
denkin kuin kunnan rahoitusmahdollisuuksin työllisyyden edistämiseksi,
4. varmistamalla kunnanhallituksen päätöksenteossa yritysmyönteisen ja yrittäjyyttä edistävän asioi-
den käsittelyn.
3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta
Toiminnan keskeisin sisältö
Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalain mukaisesti vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoi-
dosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kun-
nanhallitus valvoo kunnan etuja, yleensä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jota käyttää
myös kunnanjohtaja.
Kunnanhallituksen omaan toimintaan kuuluvat kunnanhallituksen kokoukset ja niistä aiheutuvat
kustannukset kuten kokouspalkkiot, matkat sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan palkkausmenot
ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserni- ja omistajaohjauksesta.
Saariselän puitesopimuksen kehittämiskorvausten investoinnit ja muut kulut on siirretty kunnan-
hallituksen alaiseen Saariselän kehittämisrahastoon.
Keskeiset tavoitteet
Kunnanhallituksen keskeisenä tavoitteena on keskittyä kuntalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseen
siten, että tehdyt päätökset ovat voimassa olevien kunnan omien suunnitelmien ja ohjeiden mukai-
sia.
Yleisperustelu
Kunnanhallituksen omassa toiminnassa on varattu määrärahat kunnanhallituksen toiminnan lisäksi
kunnanjohtajan, hallintojohtajan ja osittain myös henkilöstösihteeri-suunnittelijan palkkauskustan-
nuksiin. Hallintojohtaja on jäämässä osa-aikaeläkkeelle vuoden 2017 aikana ja siihen liittyen on
tehty eräitä tehtäväjakoja.
28
3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta
Toiminnan keskeisin sisältö
Kunnanhallituksen muussa toiminnassa on varattu määrärahat tiedotustoimintaan, jäsenmaksuihin
ja avustuksiin, kansainvälisiin - ja varsinaisiin yhteiskuntasuhteisiin, rintamaveteraanien neuvotte-
lukunnan toimintaan, kokous- ja arkistotilojen vuokraan, tilapäisten toimikuntien toimintaan, työ-
suojeluun, yhteistoimintamenettelyyn, henkilöstön työterveyshuoltoon, saamen kielilain täytän-
töönpanoon, kunnallisverotukseen ja yhteisen henkilöstöhallinnon kustannuksiin. Talous- ja velka-
neuvonta on siirretty sosiaali- ja terveysosastolle, mutta sijaisuudet on sisällytetty taloussihteeriin
tehtäviin.
Keskeiset tavoitteet
Henkilöstötyön tavoitteena on motivoitunut, palveluhenkinen ja työnsä osaava henkilöstö, joka on
sitoutunut valtuuston asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.
Palkkauksessa tavoitellaan nykyistä parempaa palkan ja työn vaativuuden kohtaamista.
Yleisperustelu
Kunnanhallituksen muu toiminta perustuu jo vakiintuneeseen toimintaan, johon ei suunnitteluvuo-
sina ole tulossa muutoksia. Kunnanhallituksen muun toiminnan kustannuksiin sisältyvät työsuojelu-
ja henkilöstön yhteistoimintamenot. Tiedotustoimintaa hoidetaan yhteistyössä Nordican kanssa.
Saamen kielilain toteutuskustannukset ja saamenkielisen tiedotuksen yhteensovitus tehdään hallin-
nossa. Merkittävän osan kustannuksista muodostavat kokous- ja arkistotilojen vuokrat. Hallinnossa
on varattu määräraha harjoittelijan kolmen kuukauden palkkaan.
Henkilöstö
Koko kunnan henkilöstöön liittyvät asiat käsitellään kohdassa henkilöstöohjelma VII.
3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto
Toiminnan keskeisin sisältö
Hallinto-osasto vastaa ensisijaisesti valtuuston ja kunnanhallituksen tarvitsemista ja kunnan yhteisis-
tä hallinnollisista ja muista palveluista, joihin kuuluu mm. puhelinvaihteen hoito. Hallinnollisia yh-
teisiä palveluja ovat ensisijaisesti kunnallisen demokratian toteutumiseen liittyvät ja sitä tukevat
talous- ja toimintasuunnittelu ja erityisesti konsernitilinpäätöksen ohjaus. Hallinto-osastolla on huo-
lehdittu myös kunnan yhteisestä tietohallinnosta ja tähän liittyvistä keskitetyistä hankinnoista. Kun-
talaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvän suunnittelun yhteensovitus kuuluu hallinto-osaston
tehtäviin.
Hallinto-osastolla on hallintojohtajan lisäksi henkilöstösihteeri-suunnittelija, taloussihteeri, arkisto-
sihteeri ja neljä toimistosihteeriä yhteisissä hallinnon ja talouden toimistopalvelutehtävissä sekä atk-
päällikkö.
Keskeiset tavoitteet
Hallinto-osaston keskeisenä tavoitteena on toimia valtuuston ja hallituksen sekä kunnanjohtajan
apuna koko kuntaa koskevien ja kunnanhallituksen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja
29
täytäntöönpanossa sekä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen yhteensovituksessa, suunnittelussa ja
johtamisessa. Kunnanhallituksen alaisessa henkilöstössä on pohdittava teknisen avustajan osa-
aikaisen tehtävän uudelleen järjestely.
Yleisperustelut
Määrärahoihin sisältyy kunnan oman toiminnan kustannukset. Menoihin on sisällytetty kertaluontoi-
sia yhteisiä kustannuksia, joihin määrärahat varataan tarvittaessa erikseen. Kunta ostaa osan talous-
ja henkilöstöhallintopalveluista Kunnan Taitoa Oy:ltä ja atk-palvelut LapIt Oy:ltä. Kunnanhallituk-
sen menoihin sisältyy verkkoliikenteen ja osastojen yhteisten atk-ohjelmien ylläpitomaksuja. Osto-
palvelukustannukset jaetaan käytön mukaan.
3.4 Eläkemenot
Toiminnan keskeisin sisältö
Eläkemenot sisältävät määrärahoja eläkemenoihin kunnanhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä
kunnan maksettaviin kuuluviin eläkemenoihin, joita ei voi kohdistaa toimintayksiköille. Kohdasta
maksetaan kunnan sähkölaitoksen, vesi- ja viemärilaitoksen ja asuntotoimen palveluksessa aikanaan
olleiden eläkekustannuksia kuten myös kunnalle kuuluvia eläkemaksuja Pohjois-Lapin ammatillisen
oppilaitoksen henkilöstöstä. Kunnan liikelaitosten kiinteistöhoidon ja ruokahuoltotehtävissä olleiden
eläkemaksut on keskitetty myös tähän kohtaan. Kohdasta maksetaan myös ennenaikaiseen eläköity-
miseen liittyviä ns. varhemaksuja.
Keskeiset tavoitteet
Keskeisenä tavoitteena on hoitaa kunnalle kuuluvat eläkemaksuvelvoitteet ajallaan.
Tunnusluvut 2015 TP TA 2016
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
€ / Asukas
Talous
2015 TP
(1 000 €)
TA 2016
(1 000 €)
TS 2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Toimintatulot 14 0 0 0 0
Toimintamenot -454 -422 -478 -483 -487
Toimintakate -440 -422 -478 -483 -487
Yleisperustelut
Aikanaan kunnallisen sähkölaitoksen, vesilaitoksen ja kunnan asuntotoimen palveluksessa olleiden palkkaus-
kustannukset on maksettu laitosten tuotoilla, ne ovat sisältyneet kulloinkin voimassa oleviin maksuihin ja
taksoihin. Toiminnot on yhtiöitetty.
4 Sosiaali- ja terveyslautakunta
TP 2015
(1 000 €)
TA 2016
(1 000€)
TA 2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 4 198 4 350 4 465 4 528 4 573
Toimintamenot -21 664 -22 775 -22 941 -22 626 -22 899
Toimintakate (sitova) -17 666 -18 425 -18 476 -18 098 -18 326
30
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas -2 596 -2 710 -2 717 -2 661 -2 695
Sitovat tavoitteet
Uusi kuntastrategia ohjaa osaltaan toimintaa ja taloutta. Turvataan sosiaali- ja
terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat
lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja asiakasläh-
töisesti lakisääteisissä määräajoissa. Palvelujen järjestämisen painopisteinä
ovat avopalvelut ja varhainen puuttuminen.
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat alle Lapin kuntien keskiar-
von.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee osana maakuntauudistusta. Maa-
kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 1.1.2019 alkaen.
Kesällä 2017 käynnistyy maakuntien väliaikaishallinto valmistelemaan uuden
toiminnan aloittamista.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidetta-
vaksi 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kun-
tien järjestämisvastuulla. Kunnilla on siirtymävaiheessa oikeus tehdä perus-
toimeentulotuen päätöksiä maaliskuun 2017 loppuun asti. Valtio ja kunnat
vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista puoliksi. Kuntien
rahoitusosuus vähennetään kuntakohtaisesti suoraan kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta.
Männikön palvelukodin peruskorjaus toteutetaan vuonna 2017. Peruskorjauk-
sen toteuttaminen aiheuttaa monia toiminnallisia muutoksia, koska remontin
ajaksi joudutaan muuttamaan väliaikaisiin väistötiloihin. Väistötilat on alusta-
vasti suunniteltu 35 henkilölle. Osa eniten palvelua tarvitsevista asukkaista
siirtyy vuodeosastolle hoidettavaksi ja osa asukkaista toisille paikkakunnille
omaisten toiveiden mukaisesti. Väistötiloista aiheutuvat arvioidut kustannuk-
set on huomioitu talousarvion käyttötalousmenoissa.
Vuodeosaston toiminnan sisältöä kehitetään vuonna 2017. Tavoitteena on ke-
hittää erityisesti kuntoutuksen sisältöä siten, että perinteisen vuodeosastohoi-
don sijaan yksikkö palvelee lähikuntoutusyksikkönä.
Yksikössä hoidetaan jatkossakin akuutteja sairauksia lähipalveluina ja yksikkö
vastaa alueen ilta-, yö- ja viikonloppupäivystyksestä voimassa olevan poik-
keusluvan mukaisesti. Osa vuodeosaston paikoista (5-6 potilaspaikkaa) muute-
taan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Akuuttisairaanhoitoa kehitetään
vastaanoton ja vuodeosaston keskinäisen työnjaon kautta.
Terveyskeskuksen poliklinikan aulatiloihin tulee Virtu -palvelupiste, jossa
asiakas voi itsenäisesti ja suojatussa yhteydessä käyttää sähköisiä palveluja ku-
ten ajanvaraus ja erilaisiin yksilö- ja ryhmäpalveluihin osallistuminen.
Lapin aluehallintovirasto ja Valvira ovat ohjeistaneet Inarin kuntaa ryhtymään
tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kunta voi toteuttaa lakisääteistä velvollisuut-
31
taan järjestää kaikissa tilanteissa kiireellinen ja välttämätön sosiaalipäivystys
myös virka-ajan ulkopuolella. Virka-ajan ulkopuolinen kiireellinen sosiaali-
päivystys on ostettu Lapin ensi- ja turvakodilta (etupäivystys) ja Rovaniemen
kaupungilta (takapäivystys). Inari ja Utsjoki aloittavat yhteisen takapäivystyk-
sen tammikuussa 2017 ja näin saadaan sosiaalipäivystyspalvelu Lapin aluehal-
lintoviraston edellyttämälle tasolle. Päivystys toteutetaan KVTES:n mukaisella
varallaolojärjestelmällä.
Päivystysasetusta ollaan muuttamassa ja se tulee vaikuttamaan perustervey-
denhuollon, suun terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen järjestämiseen alu-
eellisesti.
Lakisääteistä hyvinvointikertomusta uudistetaan. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen on sote -uudistuksessa jäämässä kuntien tehtäväksi jatkossakin ja
hyvinvointikertomus tulee saada kuntastrategiaa toteuttavaksi, kaikkien hallin-
tokuntien yhteiseksi strategiseksi suunnitelmaksi.
Hankkeet
Inarin kunta osallistuu Lapin ammattikorkeakoulun ESR – rahoitteiseen Sai-
raanhoitajaksi kampusalueen ulkopuolella – hankkeeseen vuosina 2015–2018.
Hankkeen tavoitteena on varmistaa ammattikorkeakoulutasoinen sairaanhoi-
don osaaminen ja sairaanhoitajatarjonta koko Lapin maakunnassa ja hankkees-
sa mahdollistetaan opiskelu omassa kunnassa.
Inarin kunta on mukana kolmessa ikäihmisiä koskevassa hankkeessa.
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Paljon tukea tarvitse-
vat – paljon tukea käyttävät – hankkeessa (2015–2017) kehitetään asiakasosal-
lisuutta ja asiakkaan kohtaamista tukevia toimenpiteitä kuten tuen tarpeen tun-
nistamista, vastuutyöntekijämallia ja yhteistä asiakassuunnitelmamallia. Lisäk-
si hankkeessa hyödynnetään tiedon tuotantoa mm. toteuttamalla rajattu päivys-
tyksen profilointi sekä kehitetään saamenkielinen palveluohjauksen malli.
Inarin kunta on mukana OmaisOiva – toiminnassa, jota hallinnoi Napapiirin
Omaishoitajat ry. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Toiminnan ta-
voitteena on tukea omaishoitajia vertaistuen, koulutusten ja valmennusten
avulla sekä lisätä omaishoitajien voimavaroja ja osallisuutta.
Lisäksi tavoitteena on lisätä omaishoidon tietoisuutta ja tunnistettavuutta sekä
rekrytoida vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan. Kunta tarjoaa tiloja eri
toiminnoille, osallistuu tiedotukseen ja tarjoaa asiantuntija-alustuksia eri tilai-
suuksissa.
Poske, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit ja Lapin kunnat ovat hakeneet
STM:ltä rahoitusta Toimiva kotihoito Lappiin – hankkeeseen vuosille 2016–
2018. Hankkeessa ovat keskiössä kotona asumista tukevat, varhaista tukea ja
kuntoutusta tarjoavat ja teknologiaa hyödyntävät palvelut, joita tuotetaan laa-
jassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken ja joissa huomioidaan myös saamen-
kieliset ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa.
32
4.1 Avohoito
Toiminnan keskeisin sisältö
Avosairaanhoidon toiminnan painopiste keskittyy hoidon tarpeen arviointiin ja voimavaroja
tukevan hoidon toteutukseen. Terveysneuvonnassa painottuu terveyttä edistävä työ, jolla ediste-
tään asiakkaiden omaa vastuunottoa kansansairauksien sekä niiden riskitekijöiden hallinnasta
ennalta ehkäisevästi. Terveydenhoitajatyössä erityistä huomiota kiinnitetään yksilön, perheen ja
yhteisön hyvinvointiin ja asiakkaita osallistavaan palveluun. Lääketieteelliset tukipalvelut tuote-
taan pääsääntöisesti keskitetysti terveyskeskuksessa. Uutena toimintana aloitetaan fysiotera-
peutin suoravastaanotto, jonka tarkoituksena on nopeuttaa selkäkipupotilaiden hoitoon pääsyä,
ennaltaehkäistä oireiden pitkittymistä ja vähentää painetta lääkärin vastaanotolla. Kotihoidon toi-
mintaperiaatteena on antaa hyvää ja turvallista hoivaa ja hoitoa kotihoidon kriteerit täyttäville
asiakkaille. Hoito toteutetaan kuntouttavalla työotteella siten, että asiakkaan omaa toimintaky-
kyä ylläpidetään ja asiakasta ohjataan selviytymään mahdollisimman omatoimisesti päivittäisis-
tä toiminnoista. Kotihoidossa työskentelee kolme määräaikaista kylätyöntekijää, jotka on pal-
kattu saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetulla valtionavustuksel-
la.
Keskeiset tavoitteet
Avohoidon palveluilla tuetaan ja edistetään eri ikä- ja väestöryhmien hyvinvointia järjestämällä
laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Vastaanottotoimintaa kehitetään Lean-toimintamallin avul-
la. Tällä pyritään mm. parantamaan toiminnan sujuvuutta ja selkiyttämään sisäistä potilasoh-
jausta ja palvelua hyvän koordinoinnin avulla, samalla tarkastellaan palveluprosesseja jatkuvan
parantamisen periaatteiden mukaisesti. Potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja
haittatapahtumailmoitusjärjestelmän käyttö laajennetaan kaikille avohoidon osa-alueille. Kotiin
järjestettävissä palveluissa osaamista vahvistetaan erityisesti saattohoidon osalta.
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Sairaanhoitajan vastaanot-
tokäynnit 4233 3100 7200 7200 7200
75 v. täyttäneet omaishoi-
dontukiasiakkaat 48 55 55 58 60
75 v. täyttäneet säännölli-
sen kotihoidon piirissä
olevat asiakkaat
88 85 90 95 97
Yleisperustelut
Avohoidon toiminnan tavoitteena on edistää kuntalaisten terveyttä järjestämällä tarpeelliset
perusterveydenhuollon ja kotihoidon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Ikäihmisten
palveluiden kehittämistä ohjaa vuonna 2015 laadittu vanhuspalvelulain 5 §:n mukainen suunni-
telma.
33
4.2 Laitoshoito ja asumispalvelut
Toiminnan keskeisin sisältö
Asumispalvelujen tehtävänä on ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelu-
jen tuottaminen, sisällöllinen kehittäminen ja saatavuuden turvaaminen kuntalaisille ja myös
kotikuntaansa vaihtaville henkilöille.
Kehitysvammahuollon tehtävänä on tuottaa asumispalvelujen ja työtoiminnan lisäksi myös lap-
sille ja nuorille aikuisille suunnattuja avokuntoutuspalveluja.
Vuodeosaston tehtävänä on tuottaa toimivat ympärivuorokautiset akuuttihoidon, pitkäaikaisen
laitoshoidon sekä kuntoutukseen liittyvät palvelut kuntalaisille sekä tarvittaessa myös täällä
vieraileville ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille henkilöille.
Määräaikaista työvoimaa käytetään kehitysvammaisten henkilöiden lomahoidon järjestämiseen
arviolta noin ½-henkilötyövuosi.
Keskeiset tavoitteet
Turvataan palvelujen saatavuus omalla tuotannolla ja ostopalveluina.
Kehitetään asumispalveluja ja niiden sisältöä valtakunnallisten suositusten ja alueellisen tarpeen
mukaisesti mm. peruskorjaamalla oman palvelutuotannon toimitiloja.
Kehitetään lapsille ja nuorille aikuisille suunnattuja kehitysvammahuollon avokuntoutuspalve-
luja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa siten, että kuntoutuksen painopiste siirtyy lähem-
mäksi lasten päivittäistä arkea.
Turvataan jatkuvalla ja suunnitelmallisella kouluttautumisella henkilökunnan akuuttihoidon ja
hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen.
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
yli 75 -vuotiaita 628 671 697 733 733
Vuodeosasto, käyttöpäivät
*tehostettu palveluasuminen
10909
12800
12420
1095
10950
2555
10950
2555
Hilla/Puolukka 8107 8700 7600 8700 8700
Mustikka 7167 7665 6400 7665 7665
Kaarnikka 3866 4380 4380 4380 4380
Kaamosranta 3315 3650 3650 3650 3650
Vanhusten ja eläkeläisten tuki 3379 3650 3650 3650 3650
34
ry
Yksityinen palveluntuottaja 5193 8760 11680 10585 10585
Yleisperustelut
Yli 75-vuotiaiden määrän nousu kasvattaa tehostetun palveluasumisen tarvetta jatkuvasti. Koti-
hoidosta siirtyvät asiakkaat ovat runsaasti hoitoa tarvitsevia. Kunta remontoi omaa palvelutuo-
tantoaan vuonna 2017. Remontin jälkeenkin oma palvelutuotanto pysyy nykyisellä tasolla.
Kunta ei lisää omaa palvelutuotantoaan vuosina 2017 -2018, vaan ostaa kilpailutuksen tulokse-
na solmitun puitesopimuksen perusteella ja/tai yksilökohtaisilla sopimuksilla tehostettua palve-
luasumista yksityisiltä palveluntuottajilta.
4.3 Lääkäritoiminta
Toiminnan keskeisin sisältö
Vastaanoton, päivystyksen ja vuodeosaston lääkäripalvelut hoidetaan hoitotakuun velvoitteiden
mukaisesti. Määräaikaisia lääkäreitä on 3-4 päivystys- ja vastaanottotoiminnassa. Erityisesti
viikonloppupäivystyksissä käytetään määräaikaisia, jottei nykyinen päivystysmalli kuormita
vakituisia liikaa. Lisäksi määräaikaisia lääkäreitä käytetään mm. purkamaan rasitusergomet-
riajonoja.
Keskeiset tavoitteet
Sairauksien ennalta ehkäisy, hyvä hoito sekä kiireellisen sairaanhoidon järjestäminen ympäri-
vuorokautisesti.
Tunnusluvut TP 2015 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019
Vastaanottokäynnit 14250 15000 15000 15000 15000
Yleisperustelut Lääkäri- ja vastaanottopalvelut tuotetaan omana toimintana. Ostopalveluina hankitaan mm. sil-
mänpohjakuvaukset, mammografiat, jalkahoito ja toimintaterapiapalvelut. Päivystysvastaanotto
järjestetään yhteistyössä Utsjoen kunnan kanssa. Inarin kunta on saanut poikkeusluvan jatkaa
ympärivuorokautista päivystystä kesäkuuhun 2017 saakka ja poikkeusluvalle haetaan jatkoa ke-
väällä 2017. Koko sairaanhoitopiirin kattava perusterveydenhuollon päivystyskonsultaatiopalvelu
Ivalon terveyskeskuksen tarjoamana aloitettiin 2016 ja toimintaa kehitetään edelleen.
35
4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva
Toiminnan keskeisin sisältö
Inarin kuntalaisten sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, arkielämästä selviytymisen tukeminen
ja syrjäytymisen ehkäiseminen sosiaalityön palveluilla. Näihin palveluihin kuuluvat aikuissosiaali-
työ, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto, lastenvalvojan palve-
lut, talous- ja velkaneuvonta ja kuntouttava työtoiminta sekä työllisyydenhoito.
Keskeiset tavoitteet
Toimeentulotuen siirtyminen Kelan palveluihin vuoden 2017 alusta toteutetaan mahdollisimman
asiakaslähtöisesti kiinnittämällä huomiota asiakkaiden varhaiseen ja ajantasaiseen tiedottamiseen
sekä ohjaamiseen siirtymävaiheessa. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen jäädessä sosiaa-
lityöhön, kiinnitetään huomiota Kelan kanssa tehtävän yhteistyön sujuvuuteen. Aikuissosiaalityös-
sä tavoitteena on asiakassuunnitelmien laatiminen kaikille aikuissosiaalityön asiakkaille.
Kuntouttavassa työtoiminnassa tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn arviointi-mallin kehittäminen
yhteistyössä terveystoimen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä on
vähintään 30 35(Kh 21.11.2016) henkilöä vuonna 2017.
Vammaispalvelussa tavoitteena on asiakkaiden palvelusuunnitelmien tekeminen moniammatilli-
sesti yhdessä terveydenhoidon ja kotipalvelun kanssa. Lisäksi tavoitteena ensi vuodelle on yhteis-
työn tiivistäminen keskussairaalan kuntoutusohjauksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa.
Talous- ja velkaneuvonnassa kiinnitetään huomiota palvelusta tiedottamiseen, jotta kuntalaisten
yhteydenottokynnys palveluihin madaltuisi ja apu velkaantumiseen pystyttäisiin tarjoamaan var-
haisemmassa vaiheessa. Nuorten velkaantumista pyritään ennaltaehkäisemään tarjoamalla talous-
ja velkaneuvontatilaisuuksia eri oppilaitoksissa.
Lapsiperheiden vanhemmat tullaan huomioimaan entistä paremmin parisuhteeseen liittyvien on-
gelmien ratkaisemiseksi. Kaksi sosiaalityöntekijää on käynyt perheasioiden sovittelu -koulutuksen
ja sovittelu vakiinnutetaan osaksi perheiden palvelutarjontaa vuoden 2017 aikana.
Lastensuojelussa jatkuu tuki- ja sijaisperheiden koulutus, jolla turvataan sosiaalihuoltolain edellyt-
tämien tukiperheiden saatavuus Inarin kunnassa. Kehitetään sijais- ja tukiperheiden työnohjausta
ja vertaistukitoimintaa.
Ylläpidetään ja kehitetään Päiväkeskus Valkaman toimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Päihdehuollon asiakastyöhön vakiinnutetaan yhdeksi työn välineeksi asiakassuunnitelmat ja yh-
teistyötä terveydenhuollon kanssa kehitetään edelleen asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen toteut-
tamisessa.
Työllisyydenhoidossa pääpaino asetetaan uusien työllistymismenetelmien ja työkykyarviointimal-
lin kehittämiseen. Toisena tavoitteena on nuorten kesätyötuen organisointi yhdessä sivistystoimen
kanssa.
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Toimeentulotuen käsittelyaika 4 pv 6 pv 6 pv 6 pv 6 pv
36
Kuntouttavassa työtoiminta hlö:t 34 30 30 30 30
Työmarkkinatuen kuntaosuus € 663 269 700 000 700 000 700 000 700 000
Yleisperustelut
Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kehittämään työmenetelmiä ja laaja-alaista yhteistyötä eri
toimijoiden kesken, jolla parannetaan sosiaalityönpalvelujen asiakaskeskeisyyttä ja saatavuutta.
Väestön ikääntymisen myötä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lisääntyvät. Tämä näkyy
erityisesti kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisen avun lisääntymisenä. Oikea-aikaiset ja oikein
kohdennetut palvelut vähentävät erityispalveluiden tarvetta ja toisaalta mahdollistavat kotona
asumisen tuettujen palvelujen turvin.
Kasvava työttömyys ja kunnan vastuun lisääntyminen työllisyyden hoitamisesta näkyy laaja-
alaisesti eri sosiaalityön palveluissa.
Valtakunnallisesti lastensuojelussa tavoitteena on siirtää painopistettä enemmän avohuollon ja
ehkäisevän lastensuojelun suuntaan.
4.5 Suun terveydenhuolto
Toiminnan keskeisin sisältö
Inarin kuntalaisten suun terveyden edistäminen, tietoisuuden lisääminen suun sairauksien vaiku-
tuksesta yleisterveyteen ja suun sairauksien hoito.
Keskeiset tavoitteet
Työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon eri ammattiryhmien kesken. Kehitetään uusia te-
hokkaita työtapoja lasten ja vanhusten hyvään hoitoon terveyskeskuksessa, kotihoidossa ja palve-
luasumisessa. Yhteistyön kehittäminen muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön välillä.
Vähemmällä käyntimäärällä useamman potilaan hoito.
Suun terveyden edistäminen ja tiedottaminen.
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
käynnit 9404 10000 9400 9400 9400
asiakkaat 3029 3250 3300 3300 3300
kiireetön aika 3 kk 3 kk 2kk 2kk 2kk
perushoidon hoitojakson pituus 2 kk 5 kk 3 kk 3 kk 3kk
Yleisperustelut
Tuotetaan lakisääteiset suun terveydenhuollon palveluita koko väestölle (hoitotakuu, neuvola-
asetus).
37
4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi
Toiminnan keskeisin sisältö
Eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun sekä maaseutuhallinnon
lakisääteisten viranomaistehtävien hoitaminen Inarin ja Utsjoen kuntien yhteistoiminta-alueella.
Eri toimialojen toimijoiden sekä kuntalaisten asiakaspalvelu, neuvonta ja ohjaus.
Eläinlääkintähuoltoon on varattu 3 kk määräaikainen virka poroerotuskauden kuormitusta keven-
tämään.
Keskeiset tavoitteet
Ympäristöterveydenhuollossa valvontaa toteutetaan toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien mu-
kaan. Valvonnassa tavoitteena on vähintään 90 %:n toteuma valvontasuunnitelmaan nähden. Ku-
luttajaturvallisuuslain mukainen valvonta poistui kunnilta 1.5.2016. Tästä vapautuneet resurssit
ohjataan vuonna 2017 uuden tupakkalain valvontaan.
Ympäristönsuojelussa maa-aineslupien käsittely siirtyi ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.7.2016.
Vuoden 2017 tavoitteena on päivittää maa-ainesalueiden tiedot sähköiseen järjestelmään. Laadi-
taan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma, joka kattaa myös maa-ainesalueiden suunnitelmalli-
sen valvonnan.
Eläinlääkintähuollossa tuotetaan riittävät lakisääteiset palvelut koko yhteistoiminta-alueella. Panos-
tetaan siihen, että kunnaneläinlääkärille osoitetut valvontatehtävät toteutetaan suunnitelman mukai-
sesti joko omana työnä tai ostopalveluna.
Maaseututoimessa hoidetaan Inarin ja Utsjoen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät yta-
sopimusten mukaisesti sekä Mavin yhteistoiminta-alueen maksajavirastolle säätämät tehtävät oh-
jeiden ja määräysten mukaan.
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
elintarvikevalvonnan tarkastuk-
set (sis. tupakkalain valvontaa) 136 150- 200 125-150 100-150 100-150
terveydensuojelu- ja tupakka-
lain mukaiset tarkastukset
(+ asumisterveys ja sisäilma-
asiat)
111
(28) 40-60 40-80 40-80 40-80
eläinlääkintähuollon käynnit,
tuotantoeläimet 309 150-200 150-300 150-300 150-300
eläinlääkintähuollon käynnit,
pieneläimet 2120 1500-2000 1800-2500 1800-2500 1800-2500
eläinsuojelu ja eläinten hyvin-
vointi sekä eläintaudit, tarkas-
tukset
29 20-40 20-40 20-40 20-40
38
maaseutuhallinnon tuki- ja kor-
vauspäätökset 696 300-500 300-500 300-500 300-500
riistavahinkolain mukaiset tar-
kastukset (poromäärä) 43 30-50 20-40 20-40 20-40
Yleisperustelut
Valvontatulojen ja suoritteiden määrään vaikuttavat mm. keskusvirastojen määrittelemät valvon-
nan painopistealueet kunakin valvontavuotena sekä ns. ei-suunnitelmallinen valvonta (uudet koh-
teet, valitukset, määräykset, hallintopakkomenettelyt jne.).
5 Erikoissairaanhoito
Toiminnan keskeisin sisältö
Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sai-
rauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen
kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Ensihoitopalvelu sisältäen sairaankuljetuksen
on osa erikoissairaanhoitoa terveydenhuoltolain mukaisesti. Kunta järjestää osan erikoissairaan-
hoidon palveluista Ivalossa ostopalveluna. Näitä palveluita ovat kardiologin, psykiatrin ja gyneko-
login vastaanotot, geriatrin etävastaanotto ja magneettikuvaukset. Terveyskeskuksen omat lääkärit
suorittavat pääosin ultraäänitutkimukset, rasituskokeet ja tähystykset.
Keskeiset tavoitteet
Johtava lääkäri ohjeistaa erikoissairaanhoidon hoitokäytännöt, eri diagnostisten ryhmien hoidon
porrastukset ja jatkohoidon lähettämiskäytännöt. Omaa toimintaa pyritään kehittämään tiiviissä
yhteistyössä keskussairaalan kanssa.
Vuosittaisten erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä pyritään pitämään viiden vuoden keskiarvon
mittaluokassa.
Kunta on laatinut yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa järjestämissuunnitelman, joka perustuu
alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Pyritään vaikuttamaan erikoissai-
raanhoidon menojen kasvun hillitsemiseen. Erityisesti tarkastelussa on ensihoidon menojen tarkas-
telu ja ensihoidon päivystysvalmiuden hyödyntäminen terveyskeskuksen arjessa.
Talous
TP 2015
(1 000 €)
TA 2016
(1 000 €)
TA 2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Toimintatulot 347 *) 1 4 4 4
Toimintamenot -9 997 -10 515 -11 041 -11 151 -11 263
Toimintakate (sitova) -9 650 -10 514 -11 037 -11 148 -11 259
39
Tunnusluvut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas -1 418 -1 546 -1 623 -1 639 - 1 656
*) Jäsenkuntalaskutuksen oikaisu vuonna 2015 / Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston päätös
4.11.2015 § 187
Yleisperustelut
Erikoissairaanhoidon palveluja arvioidaan hoitotapahtuman kokonaiskeston perusteella.
6 Sivistyslautakunta
Talous
2015 TP
(1 000 €)
TA 2016
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Toimintatulot 2178 2016 2071 2091 2112
Toimintamenot -16186 -16582 -16520 -16938 -17343
Toimintakate (sitova) -14008 -14566 -14449 -14847 -15231
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas -2059 -2142 -2125 -2183 -2240
Valtuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat:
1. Varhaiskasvatuslain mukainen kunnallinen varhaiskasvatustoiminta
2. perusopetuslain mukainen esi- ja perusopetus
3. perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
4. lukiolain mukainen lukiokoulutus
5. ammatillinen koulutus
6. vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta annettujen lakien mukainen koulutus
7. kirjasto- ja tietopalvelut, kulttuuritoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotyö
8. koulujen perustaminen ja lakkauttaminen talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti
6.1 Varhaiskasvatus
Kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestäminen alle kouluikäisille lapsille lapsen omalla äidinkielel-
lä (suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä) päiväkoti- tai perhepäivähoitona. Alle kouluikäisellä lap-
sella on lakisääteinen (subjektiivinen) oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.
Maksuttoman esiopetuksen järjestäminen 6-vuotiaille lapsille Saariselän päiväkodissa. Lakisäätei-
nen lasten kotihoidontuki (Kela) alle 3-vuotiaille lapsille ja sisaruksille sekä Inarin kunnan harkin-
nanvarainen kotihoidontuen kuntalisä kunnan päättämin ehdoin.
Inarinsaamenkielisen kielipesätoiminnan ostopalvelu n. 75–80 %:n valtionavustusrahoituksella
(kolme kielipesää 31.7.2017 saakka, 1.8.17 alkaen kaksi kielipesää). 1.8.2017 alkaen inarinsaa-
menkielisen ryhmäperhepäiväkotihoidon ostopalvelu (8+2 paikkaa).
40
Koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan järjestäminen (2 kielipesää) n. 75–80 %:n valtionavus-
tusrahoituksella.
Vuorohoidon (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) järjestäminen päiväkodeissa kunnan päättämillä peri-
aatteilla.
Yöhoito on keskitetty Ivalo – Saariselkä -alueella Saariselän päiväkotiin. Yöhoidosta on jätetty
kaksi valtuustoaloitetta, joiden johdosta erilaisten yöhoitomahdollisuuksien vaihtoehtoja Ivalossa
selvitetään. (Kh 21.11.2016.)
Koululaisten loma-aikaisen hoidon järjestäminen 1. luokan oppilaille. Vuorohoidon sekä tukipalve-
luna (erityiset syyt) tapahtuvan hoidon järjestäminen 1-2. luokan oppilaille kunnan päättämin eh-
doin.
1-2. luokan oppilaiden saamenkielisen iltapäivätoiminnan järjestäminen kunnan päättämin ehdoin.
Keskeiset tavoitteet
1. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman teko valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitel-
man perusteiden pohjalta. Uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön
1.8.2017 alkaen. Inarin kunnan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on määritellä, oh-
jata ja tukea varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti ja sen laatimiseen ja kehittämi-
seen osallistuvat varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset, huoltajat sekä muut yhteistyö-
kumppanit. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia, jotka tukevat varhaiskasvatussuunnitel-
man laadintaa ja sen käyttöönottoa. Koko henkilöstölle järjestetään mahdollisuuksien mu-
kaan työaikaa varhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen. Painopisteenä toiminnassa on hyvä
työyhteisö ja työilmapiiri, yhteistyö sekä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.
2. Varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskoulutusta kehitetään. Täydennyskoulutuksen tavoit-
teena on tukea varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa ja sen kehit-
tämistä.
3. Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan yhteistyössä työ-
terveyshuollon kanssa. Työnohjausta järjestetään tarvittaessa esimiehille ja työyhteisöille.
Yleisperustelut
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, joka on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituk-
sen antama valtakunnallinen määräys, valmistuu lokakuussa 2016. Varhaiskasvatussuunnitel-
man perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksen järjestämistä, toteuttamista ja
kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumista koko
maassa.
Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten määrä Inarin kunnassa tulee py-
symään lähivuosina lähes ennallaan. Vuonna 2017 arvioidaan kunnallisessa varhaiskasvatukses-
sa olevan n. 235–240 lasta. Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee vuosittain kunnan eri osissa mm.
vuorohoitotarpeen, syntyvyyden ja työllisyyden mukaan. Toteutuneet hoitopäivät /lapsi ovat
jonkin verran vähentyneet mm. osa-aikaisen hoidon kasvaessa.
Ivalossa on tarve lisätä päiväkotipaikkoja alle 3-vuotiaiden lasten ja vuorohoidon osalta. Ivalon
päiväkotiin, alle 3-vuotiaiden ryhmään, lisätään 1.1.2017 alkaen pysyvästi 4 kokopäiväpaikkaa,
mikä vaikuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteeseen (yhden perhepäivähoitajan toimen
41
muuttaminen päivähoitoasetuksen mukaisesti lastentarhanopettajan toimeksi). Lisäksi Ivalon
päiväkotiin on tarpeen vakinaistaa yksi lastenhoitajan toimi päiväkodin esikoululaisten Suopur-
sut-ryhmän toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yhdistetyssä Suopursut/vuorohoitoryhmä Karpalot -
ryhmässä on toiminut määräaikainen lastenhoitaja 1.8.2016 alkaen. Perhepäivähoidon varahoi-
topaikka Päivänsineen on tarve toiminnan ja varahenkilöjärjestelmän kehittämiseksi lisätä yksi
lastenhoitaja vakinaisesti (siirto toiseen tehtävään/nimikkeenmuutos). Tämä mahdollistaa myös
päiväkoteihin tarvittavia varahoitajaresursseja lisää. Sevettijärven kielipesän toinen perhepäivä-
hoitajan toimi vakinaistetaan.
Tunnusluvut 2015 TP TA 2016
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Todelliset hoitopäivät 35219 36500 35500 35500 36500
Lapsia kunnallisessa varhais-
kasvatuksessa 31.12 235 235 235 235 235
joista ostopalvelut lapsia/31.12 24 25 25 25 25
joista vuorohoidossa 31.12 37 42 45 45 45
Lapsia esiopetuksessa 31.12
(2014 alk. vain Saariselän pk) 2 3 3 3 3
Kotihoidon/yksityisen hoidon
tuen saajat 31.12
joista kotih.kuntalisän saa-
jat/KA
46
16
55
15
50
14
50
14
50
14
6.2 Esi- ja perusopetus
Toiminnan keskeisin sisältö
Perusopetuslain edellyttämää esi- ja perusopetusta annetaan kunnan neljässä koulussa:
1. Inarin koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9
2. Ivalon ala-asteen koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-6, erityisen tuen
pienluokka vuosiluokille 0-6
3. Ivalon yläasteen koulu, perusopetuksen vuosiluokat 7-9, lisäopetus sekä erityisen tuen
pienluokka vuosiluokille 7-9
4. Sevettijärven koulu, esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9
Esi- ja perusopetuksessa opetuskielenä on suomi. Opetusta annetaan lisäksi inarinsaamek-
si, koltansaameksi ja pohjoissaameksi (perusopetuslaki, 10§).
Perusopetuksen hanke vuonna 2017: Perusopetuksen tasa-arvoa edistävät toimenpiteet
(1.11.2016-31.12.2017).
Keskeiset tavoitteet
Opetuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oppilaille riittävät tiedot ja taidot sekä motivaatio
jatko-opintoihin ja siten mahdollisuus omien edellytyksiensä mukaisesti ammattiin ja itsenäi-
seen elämään. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa perusopetuksesta päättötodistuksen ja
siirtyy jatko-opintoihin. Jatko-opintoihin siirtymistä seurataan vuosittain.
Opetuksessa tärkein laatukriteeri on opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus. Inarin kunnan
perusopetuksen koulujen yhteisenä kehittämiskohteena onkin vuonna 2017 ja myös vuonna
42
2018 vuorovaikutus: sekä työntekijöiden ja oppilaiden välinen vuorovaikutus, työntekijöiden
keskinäinen, oppilaiden keskinäinen että työntekijöiden ja huoltajien välinen vuorovaikutus.
Yhtenä laatukriteerinä on myös opetusryhmän koko. Tavoitteena on, että valtuuston hyväksy-
mässä koulutuksen kehittämissuunnitelmassa mainittuja opetusryhmien enimmäiskokoja ei yli-
tettäisi. Toteutuneita ryhmäkokoja seurataan lukuvuosittain. Näiden lisäksi opetuksen laatukri-
teerinä ovat kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön määrä. Tavoitteena on, että Inarin
kunnan esi- ja perusopetuksen työntekijät täyttävät kelpoisuusvaatimukset 100 prosenttisesti.
Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 1.8.2016.
Työnantaja järjestää koulutuksia, jotka tukevat uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa sekä
monipuolisten opetusmenetelmien hyödyntämistä opetuksessa. Inarin kunnan perusopetuksen
koulut ovat myös osaltaan mukana toteuttamassa Inarin kunnan kuntastrategiaa.
Inarin kunnan kouluissa annettavaa koulutusta ja sen vaikuttavuutta arvioidaan sivistyslauta-
kunnassa hyväksytyn arviointisuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2017 aikana arvioidaan moni-
puolisten opetusmenetelmien käyttöä. Monipuolisten opetusmenetelmien arvioinnissa tarkastel-
laan oppitunneilla käytettyjä työtapoja, erilaisten opetustilojen ja opetusvälineiden hyödyntä-
mistä sekä opetustilojen muokkaamista. Opetusmenetelmien monipuolisuutta arvioivat oppilaat.
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas
Esiopetus (koulut) -54 -55 -58 -58 -59
Perusopetus -1081 -1069 -1054 -1061 -1070
6.3 Lukiokoulutus
Toiminnan keskeisin sisältö
Lukio-opiskelu antaa opiskelijoille jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteen opintoihin sekä
opiskelutaidot, joita elinikäinen opiskelu vaatii. Toisaalta lukion tehtävänä on tukea nuorten
kasvua ja identiteetin kehittymistä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus opiskella inarin-, kol-
tan- ja pohjoissaamen kieliä äidinkielenä.
Kuntastrategian mukaisesti Ivalon lukio tekee tiivistä yhteistyötä niin paikallisesti kuin kan-
sainvälisesti. Yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa opiskelijoille tarjotaan
mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto. Ul-
komaisten yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan Erasmus+ kouluhanketta.
Keskeiset tavoitteet
Ivalon lukio on valittu kansalliseen lukioiden kehittämisverkostoon, jossa tavoitteena on kehit-
tää suomalaista lukiokoulutusta. Ivalon lukiossa keskeisenä tavoitteena on kehittää pedagogiik-
ka, jotta se vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Opettajia kannustetaan ottamaan
opetuskäyttöön uusia opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä sekä hyödyntämään tieto- ja vies-
tintätekniikkaa opetuksessa pedagogisesti uudella tavalla. Sähköisten ylioppilaskokeiden kehit-
tämisprosessia seurataan tarkasti ja tarvittaessa reagoidaan järjestelmässä tapahtuviin muutok-
siin järjestämällä opettajille lisäkoulutusta.
43
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas
Ivalon lukio -160 -164 -160 -161 -162
6.4 Vapaa-aikapalvelut
Toiminnan keskeinen sisältö
Kansalaisopisto
Inarin kansalaisopiston tehtävänä on toteuttaa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa, kaikkien saata-
villa olevaa vapaatavoitteista yleissivistävää koulutusta. Koulutus antaa tilaisuuden itsensä
omaehtoiseen kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen, opiskelutaitojen ja kansalaisvalmiuksien
kehittämiseen sekä tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Kirjasto
Kirjastopalvelut ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Kirjasto on kaikille avoin monipuo-
linen työ- ja oppimisympäristö sekä yhteisöllinen kohtaamispaikka. Kirjastossa opitaan, harras-
tetaan ja kokoonnutaan. Perinteisten aineistojen ja palvelujen ohella pidämme tarjolla ja tuo-
tamme monipuolisia digitaalisia aineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kirjasto edistää toi-
minnoillaan aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä luke-
miskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Palvelujen toteuttamisen lähtökohtia ovat yhteisölli-
syys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjaston hankkeet vuonna 2017: Kokoelmas-
ta kohtaamiseen (1.1.–31.12.2017) ja Kotiseutu tutuksi mobiililla (1.4.–31.12.2017, rahoitus-
päätös saadaan maaliskuussa 2017).
Kulttuuritoimi
Kulttuuritoiminnan keskeinen sisältö on taata monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille
kuntalaisille yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kulttuuritoiminta tukee inarilaisia kulttuurialan
harrastajia ja ammattilaisia, tarjoaa kulttuuripalveluita sekä toimii eri kulttuurimuotojen kehit-
tämishankkeissa.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen keskeinen tehtävä on vastata liikunnanharrastamisen edellytysten luomisesta
kunnan alueella. Liikuntatoimi järjestää erityisryhmille liikunnanohjausta ja opastusta sekä kou-
lulaisille Liikkuva Koulu-ohjelman mukaista liikuntaa. Liikuntahenkilöstö huolehtii liikuntati-
lojen kehittämisestä, kunnossapidosta, uimavalvonnasta, liikuntatapahtumien järjestämisestä
sekä koordinoi liikuntatilojen käyttöä. Liikuntatoimen hankkeet vuonna 2017: Liikkuva Koulu
(1.5.–31.12.2017) ja Liikunnallisen elämäntavan kehittäminen, terveyttä ja hyvinvointia edistä-
vä aikuisille suunnattu liikuntahanke (1.2.–31.12. 2017).
44
Nuorisotyö
Nuorisotyö toimii inarilaisten nuorten hyvinvoinnin puolesta käyttäen menetelminä yhteisöllistä
nuorisotoimintaa, yksilöllistä tukea sekä moniammatillista ja – yhteisöllistä työotetta. Nuoriso-
työ toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja tukee nuorisovaltuuston toimintaa. Viestintäpaja toimii
nuorten työpajana ja nuorisotiedotuksen monipuolisena toimintakeskuksena.
Keskeiset tavoitteet
Kansalaisopisto
Kuntalaisille tarjotaan vuositasolla 6400 tuntia opetusta.
Kirjasto
Määrällisenä tavoitteena on 100 000 kävijää, 110 000 lainaa ja 30 tapahtumaa vuonna 2017.
Tarinoiden Inari tietokantaan valmistellaan karttapaikannusta ja mobiilisovellusta. Uusi kirjas-
toauto ja kirjastojärjestelmä (Koha) otetaan käyttöön vuonna 2017.
Kulttuuritoiminta
Vuoden 2017 Inariviikkojen tavoite on 11 000 kävijää ja Elokuvateatteri Aslakissa on tavoit-
teena järjestää 150 näytäntöä vuoden 2017 aikana.
Liikuntatoimi
Kuntalaiset käyttävät kunnan alueella sijaitsevia liikuntapalveluja vuoden 2017 aikana 40 000
käyntikertaa.
Nuorisotyö
Nuorisotiloilla (Stönö – Vintti) on yhteensä vähintään 280 avointa aukiolokertaa vuodessa.
Kummassakin tilassa toimii myös vähintään 2 – 5 toimintaryhmää. Kävijämäärätavoite kaikessa
edellisessä on yhteensä 6000 käyntikertaa. Viestintäpaja toimii tehdyn itsearvioinnin ja kehit-
tämistyön pohjalta. Pajalla on vuoden aikana eri toimenpiteissä vähintään 30 iältään 16 – 25 -
vuotiasta nuorta.
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA 2017 TA TS 2018 TS 2019
Nettokustannukset €/asukas
Kansalaisopisto -67 -64 -67 -68 -68
Kirjasto -88 -105 -95 -96 -97
Kulttuuritoiminta -25 -26 -29 -29 -29
Liikuntatoimi -84 -91 -88 -89 -89
Nuorisotyö -47 -58 -51 -52 -52
45
7 Tekninen lautakunta
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 531 533 552 557 563
Toimintamenot -1992 -2120 -2098 -2119 -2140
Toimintakate (sitova) -1461 -1567 -1547 -1562 -1578
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Tekninen osasto toteuttaa kunnan strategisia tavoitteita usealla osittain päällek-
käiselläkin osa-alueella. Alla olevat sitovat tavoitteet on ryhmitelty keskeisten
strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Sitovat tavoitteet:
Toimivat Palvelut:
Nykyisen palvelutason säilyttäminen peruspalveluissa sekä parantaminen mat-
kailua edistävissä kohteissa kuten ulkoilu- ja virkistäytymiskohteissa.
Veskoniemen sataman suunnittelu kunnanhallituksen asettaman tavoitteen mu-
kaisesti (enintään 250 venepaikkaa) (Kh 21.11.2016).
Veskoniemen sataman pysäköintialuetta ja veneiden talvisäilytysaluetta laajen-
netaan kysyntää vastaavaksi edellä mainitun suunnitelman mukaisesti.
Nellimin sataman kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan.
Yhteensovittava maankäyttö:
Maankäytön suunnittelu on tavoitteellinen ja kiinteä osa kunnan strategista
suunnittelua.
Laadukas infrastruktuuri:
Katujen päällystysohjelma toteutetaan ELY-keskuksen kumppanina, jolla ta-
voitellaan halvempia yksikkökustannuksia.
Ympäristönhoitoa työllisyystöinä jatketaan edelleen.
Innovatiivisuus:
Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan v. 2017. Tavoit-
teena on siirtyminen paperittomaan lupamenettelyyn.
46
Hallitut investoinnit:
Turvallisuus:
Tulvasuojelun täydennykset 2017 – 2018. Ivalon tulvapatoa korotetaan painu-
mien osalta. Terveyskeskuksen ym. tärkeiden rakennusten tulvasuojelusuunni-
telman hyväksyminen (HQ 1/250).
Viihtyisyys:
Sorapäällysteisien katujen päällystäminen ja päällystysvaurioiden korjaaminen
v. 2017 Ivalossa, Inarissa ja Saariselällä.
7.1 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntasuunnittelu
Toiminnan keskeisin sisältö
Hallinto, kaavoitus, mittaus ja kartoitus, maa- ja metsätilat sekä alueiden vuokraus
Keskeiset tavoitteet
Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajentaminen v. 2013–2017.
Etelärinne II kaavamuutos valtuuston hyväksyttävänä v. 2017.
Yleisperustelut
Kaavoitus
Asemakaavoja saneerataan ja laajennetaan rakennustoiminnan ylläpitämiseksi, yritysmahdollisuuk-
sien parantamiseksi sekä vetovoimaisten vuokratonttien saamiseksi.
Lintumaan teollisuusalueen asemakaavan laajennus on vireillä teollisuustonttien lisäämiseksi.
Mittaus ja kartoitus
Maanmittauslaitos on siirtynyt yleiseurooppalaiseen ETRS 89 koordinaattijärjestelmään. Oma
suunnittelu ja kartta-aineisto siirretään ETRS 89 koordinaattijärjestelmään tarpeen mukaan.
Alueiden myynti ja vuokraus Tonttien saatavuutta ylläpidetään asemakaavoituksella.
7.2 Tekninen lautakunta/Yhdyskuntarakentaminen
Toiminnan keskeisin sisältö
Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito sekä ympäristörakentaminen.
Keskeiset tavoitteet
Vuonna 2016 ympäristörakentamisessa keskitytään katujen päällystämiseen ja päällystevaurioiden
korjaamiseen.
Katuvalojen saneerausta jatketaan suunnittelukaudella.
Katujen ja yleisien alueiden saneerausta jatketaan suunnittelukaudella määrärahojen puitteissa.
Veskoniemen, Nellimin ja Inarin satamiin laaditaan kehittämissuunnitelmat. Suunnittelukaudella
47
painopiste on Veskoniemen sataman kehittämisessä.
Yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan vuosittain valtuuston hyväksymin periaattein.
Yleisperustelut
Kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito hankitaan ostopalveluina.
Kaikessa ympäristörakentamisessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ikääntyvän väestön lii-
kuntamahdollisuuksien kehittäminen.
7.3 Tekninen lautakunta / Rakennusvalvonta
Toiminnan keskeisin sisältö
Lakisääteiset rakennusvalvonnan viranomaispalvelujen tuottaminen kunnan tarpeiden mukaisesti.
Yleisperustelut
Rakennusvalvonnan toiminta järjestetään ja edelleen kehitetään maankäyttö- ja rakennuslainsää-
dännön mukaisesti huomioon ottaen kunnan erityisolosuhteet.
Apulaisrakennustarkastajan virka täytetään toistaiseksi vuoden 2017 alussa. Kiinteistöpäällikkö-
rakennustarkastajan virka lakkautetaan.
Rakennusvalvonnan sähköisen arkiston luominen aloitetaan vuonna 2017. Hanke jakaantuu puolek-
si vuosille 2017-2018. Hankkeen tarkoituksena on saada valmiudet paperittomaan lupamenettelyyn
ja helpottaa arkistossa olevien asiakirjojen käsittelyä.
7.4 Pelastuslaitos
Toiminnan keskeisin sisältö
Pelastustoiminnan ylläpito kunnan alueella.
Keskeiset tavoitteet
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Talous
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Toimintatulot
Toimintamenot -703 -726 -694 -694 -694
Toimintakate
Yleisperustelut
Toiminnan järjestää Lapin Pelastuslaitos. Kunta maksaa kuntaosuuden.
Kustannukset on eriytetty teknisen osaston käyttötalousraamista.
48
V Investoinnit
KUSU 2016-2019 2016 2017 2018 2019
2 532 500 3 803 550 244 000 794 000
INVESTOINTIMENOT
Peruskunta
Khall/ Maanhankinta 500 000 50 000 50 000 50 000
Khall/Koneet ja kalusto 30 000 0 0 0
Khall/Tytäryhtiöosakk.ja osuudet 0 150 000 0 0
Sos.-ja terv.ltk/ Koneet ja laitteet 71 500 253 000 85 000 50 000
Sivistysltk/Koneet ja kalusto 340 000 190 000 50 000 600 000
Tekninen ltk./ Kiinteät rakenteet 700 000 871 550 300 000 300 000
Tekninen ltk/Koneet ja kalusto 0 55 000 55 000
Peruskunta yhteensä 1 641 500 1 569 550 540 000 1 000 000
Ruokapalvelu-liikelaitos
Koneet ja kalusto 30 000 35 000 30 000 20 000
Ruokapalvelu-liikelaitos yhteensä 30 000 35 000 30 000 20 000
Tilapalvelu-liikelaitos
Terveyskeskus 139 000 234 000 0 0
Männikön palvelukoti 80 000 2 700 000 0 0
Ivalon ala-aste 180 000 0 0 0
Ivalon yläaste 48 000 0 0 0
Inarin yläaste 25 000 0 0 0
Peräsaajon tsto/sostila+varasto 0 250 000 0 0
Törmäsen koulu 700 000 0 0 0
Inarin vuokratalo-ikäihm. Asunt 0 0 0 100 000
Saariselän päiväkoti 60 000 350 000 0 0
Kunnantalo 40 000 40 000 0 0
Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 1 272 000 3 574 000 0 100 000
Kalatalouden kehittämisrahasto
Inarin kalahallin laitoshyväk. 50 000 0 0 0
Kalatalouden kehittämisrahasto yht. 50 000 0 0 0
Saariselän kehittämisrahasto
Maa-alueet, Rinnealue 0 70 000 0 0
Saariselän kehittämisrahasto yht. 0 70 000 0 0
KOKO KUNTA INV.MENOT YHT. 2 993 500 5 248 550 570 000 1 120 000
RAHOITUSOSUUDET INVEST.
Peruskunta
Sivistysltk /Liikunta/Koneet ja kalusto -135 000 -19 000 0 0
Tekninen ltk/ Kiinteät rakenteet 0 -20 000 0 0
Peruskunta yht. rahoitusosuudet -135 000 -39 000 0 0
Tilapalvelu-liikelaitos
Männikön palvelukoti 0 -1 080 000 0 0
Tilapalvelu-liikelaitos yhteensä 0 -1 080 000 0 0
KOKO KUNTA RAH.OS. YHT. -135 000 -1 119 000 0 0
PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT
Peruskunta
Khall/ Maanhankinta -50 000 -50 000 -50 000 -50000
Peruskunta luovutustulot yht. -50 000 -50 000 -50 000 -50 000
Saariselän kehittämisrahasto
Maa-alueet, Rinnealue -276 000 -276 000 -276 000 -276 000
Saariselän kehittämisrahasto yht. -276 000 -276 000 -276 000 -276 000
PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT YHT. -326 000 -326 000 -326 000 -326 000
KOKO KUNTA INVEST. NETTO 2 532 500 3 803 550 244 000 794 000
49
Investoinnit 2017-2019
50
Sos. Ja terv.ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0
Tulot 0 0 0 0 0 0
Netto 397 837 71 500 253 000 85 000 50 000 0
Sivistyslautakunta
Kirjasto 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 300 000 100 000
Tulot 125 000
Netto 0 175 000 100 000 0 0
Ivalon yläaste ja ala-aste 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 0 600 000 400 000
Tulot
Netto 0 0 0 0 600 000 400 000
Saariselän urheilualue 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 40 000 40 000
Tulot 20 000 10 000
Netto 20 000 30 000 0 0 0 0
Ivalon ala-asteen koulu 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 30 000
Tulot
Netto 30 000 0 0 0
Liikunta 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 60 000
Tulot 19 000
Netto 41 000 0 0 0
Saariselän päiväkoti 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 50 000
Tulot
Netto 0 50 000 0 0
Siv. ltk yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Menot 40 000 340 000 190 000 50 000 600 000 400 000
Tulot 20 000 135 000 19 000 0 0 0
Netto 20 000 205 000 171 000 50 000 600 000 400 000
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019 Vuonna 2016 uuden kirjastoauton hankinta
300.000 €, johon valtionosuutta saatu 125
000 euroa.
Kirjastoauton korityön hankintaan ja korin
maalaukseen tarvitaan vuonna 2017 vielä
100 000 euroa lisää, sil lä vuodelle 2016
varattu investointiraha ei ri ittänyt,
sivistyslautakunta, 15.6.2016, 28 §.
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Vuonna 2019 uuden Ivalon yläasteen ja
Pikkukoulun (Ivalon ala-asteen koulu)
kalustamiseen varataan 1 000 000 €.
Hankinnoista 400 000 siirtyy vuodelle 2020.
Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh 21.11.2016)
Vuonna 2016 Saariselän urheilualueen
kunnostamiseen 40.000 €, johon haetaan
valtionosuutta 10 000 € (hakuaika vuoden
lopussa). Mahdollista on myös kunnostaa ja
siirtää Sääsuojahallin entinen kaukalo.
Vuonna 2017 oppimisympäristön
modernisointi uuden opetussuunnitelman
tavoitteiden mukaiseksi (kaksi luokkaa >
toiminnallisuus ja monikäyttöisyys) 30 000
euroa. Liittyy kiinteistöselvitykseen. (Kh
21.11.2016)
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019
Vuonna 2017 älyli ikuntalaitteiden hankinta
Ivalon ala-asteen kouluun ja Inarin kouluun,
yhteensä 30 000 € (oppimisympäristön
modernisointi uuden opetussuunnitelman
tavoitteiden mukaiseksi / Inarin kunnan
strategiakehät / toimivat sivistyspalvelut).
Investointiin haetaan Lapin ely-keskukselta
30 % (9 000 €) avustusta. Vuonna 2017
Inarin kouluun monitoimikenttä (Ässä-
kenttä) yhteensä 30 000 €, josta S-ryhmä
kustantaa 10 000 €.
Talous- ja toimintasuunnitelma 2017 - 2019Vuonna 2018 Saariselän päiväkodin
kalustaminen 50 000 euroa. Liittyy
kiinteistöselvitykseen (Kh 21.11.2016)
51
52
53
54
55
VI Liikelaitokset ja taseyksiköt
Elinkeinot & kehitys Nordica
Talous TP2015
(1 000 €)
TA2016
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Toimintatulot 1136 1105 1142 1026 1026
Toimintamenot -1178 -1105 -1142 -1026 -1026
Toimintakate -42 0 0 0 0
Valtuuston asettamat erityistavoitteet vuosille 2017 - 2019
1. Yksikkö aloitti loppuvuodesta 2016 vuosien 2017 - 2019 alue- ja elinkeinopoliit-
tisten ohjelman ja –strategian valmistelua.
2. Edunvalvonnassa yksikkö kohdistaa voimavaroja Ivalon lentokentän matkusta-
jamäärän kasvattamiseen sekä reitti- ja charterlentojen lisäämiseen ja monipuo-
listamiseen. Tavoitteena on saavuttaa yli 200 000 lentomatkustajaa vuonna 2017.
3. Yksikkö valmistelee kaksi kansainvälistä ja 3-4 kansallista kehittämishanketta.
4. Yksikkö pyrkii monipuolistamaan kylmätestaustoimintaa kartoittamalla alueen
mahdollisuuksia arktisissa olosuhteissa tarvittavien tuotteiden ja palvelujen tes-
taamiseen. Lisäksi Ivaloon tavoitellaan ajoneuvotoimialan arktisen testauksen
osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksikköä.
5. Yksikkö panostaa yritysneuvontaan henkilöstön osaamisen kehittymisen ja tii-
viin yhteistyöverkoston kautta. Tavoitteena on järjestää monialaisia ja yritysläh-
töisiä yrityskoulutuksia ympäri vuoden ja lisätä merkittävästi henkilökohtaisia
yrityskäyntejä.
6. Yksikkö panostaa luonnonvarojen hyödyntämiseen. Nordican tehtäviin kuuluu
myös vastata kalataloutta koskevien tuettujen hankkeiden kunnan omarahoitus-
osuudet (Khall 16.11.2015).
7. Yksikkö panostaa logistisen saavutettavuuden kehittämiseen alueella.
Elinkeinot & kehitys Nordica
Toiminnan keskeisin sisältö
Eriytetyn taseyksikkö Elinkeinot & kehitys Nordican tehtävänä on hoitaa Inarin kunnan elin-
keinotoimea, joka sisältää 6 eri osa-aluetta: elinkeino- ja yrityspalvelut, kansainvälisyyspalvelut,
aikuiskoulutuksen koordinointi, kehittämishanketoiminta, elinkeinopoliittinen edunvalvonta ja
muu elinkeinotoimea tukeva toiminta.
56
Keskeiset tavoitteet
Elinkeinot & kehitys Nordican tavoitteena on
Kehittää Inarin elinkeinotoimintaa alue- ja elinkeinopoliittisen ohjelman strategisten painopistei-
den ja tavoitteiden mukaisesti hyödyntäen toiminnassaan kehittämishankkeita, yhteistyösopimuk-
sia sekä muita yhteistyömuotoja.
Tavoitteena on luoda yrityksille ja yrittäjyydelle toimintaympäristö, joka edistää yritysten synty-
mistä, toimintaa, kasvua sekä kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Elinkeinot & kehitys Nordica kehittää toiminnassaan erityisesti yritysneuvonnan saatavuutta sekä
tarjoaa aktiivisesti inarilaisille yrityksille yrityslähtöisiä koulutus- ja kurssimahdollisuuksia.
Elinkeinot & kehitys Nordica käy aktiivisesti vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa Inarin elin-
keinoelämän kannalta merkittävistä haasteista ja kehittämiskysymyksistä.
57
Elinkeinot & kehitys Nordican tuloslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 1 052 495 1 099 504 1 019 800 -7,2 1 019 800 1 019 800
Tuet ja avustukset 81 347 0 110 381 0,0 0 0
Muut toimintatuotot 1 886 5 800 11 990 106,7 5 800 5 800
1 135 728 1 105 304 1 142 171 3,3 1 025 600 1 025 600
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -241 801 -171 586 -172 000 0,2 -170 000 -170 000
Henkilösivukulut
Eläkekulut -42 194 -30 192 -30 000 -0,6 -30 000 -30 000
Muut henkilösivukulut -12 043 -13 722 -10 000 -27,1 -10 000 -10 000
Palvelujen ostot -497 945 -744 205 -802 673 7,9 -815 600 -815 600
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -17 074 -6 900 -6 900 0,0 0 0
Avustukset -221 342 -23 900 -18 400 -23,0 0 0
Muut toimintakulut -145 326 -114 768 -102 198 -11,0 0 0
-1 177 727 -1 105 273 -1 142 171 3,3 -1 025 600 -1 025 600
TOIMINTAKATE -41 999 31 0 -100,0 0 0
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot 0 0 0 0,0 0 0
Muut rahoituskulut -110 0 0 0,0 0 0
VUOSIKATE -42 109 31 0 -100,0 0 0
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS -42 109 31 0 -100,0 0 0
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)-42 109 31 0 -100,0 0 0
58
Ruokapalvelu liikelaitos
Yhteensä 2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 1364 1408 1403 1417 1431
Toimintamenot -1324 -1353 -1352 -1366 -1380
Toimintakate 40 55 51 51 52
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Ateriamäärät:
Ivalon alue 270699 273729 262527 262500 262500
Inarin kirkonkylä 52225 55145 54450 55000 55000
Sevettijärvi 7179 8302 9074 9000 9000
Yhteensä 330103 337176 326051 326500 326500
Valtuuston asettamat erityistavoitteet
1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit.
2. Liikelaitoksen toiminnan tavoitteena ovat asiakkaiden tarpeet, odotukset ja
toiminnan kannattavuus ja laadukkaat sekä tehokkaasti tuotetut ruokapalvelun
tuotantoprosessit.
3. Tavoitteiden mittaaminen, arviointi ja tuottavuuden seuranta.
Ruokapalvelu liikelaitos
Toiminnan keskeisin sisältö
Ruokapalvelu liikelaitos tuottaa ateria- ja cateringpalveluja kuntakonsernin sisällä kunnan eri hal-
lintokunnille ja kunnan osakeyhtiöille sekä henkilöstöruokailuun. Ruokapalvelun liikevaihdosta 95
% muodostuu kuntakonsernin sisäisestä myynnistä.
Keskeiset tavoitteet
Tavoitteena on ravitsemissuositusten mukaisesti valmistettujen sekä laadukkaiden ja asiakkaiden
tarvetta vastaavien ateriapalvelujen tuottaminen sekä oman toiminnan kehittäminen. Oman toimin-
nan kehittämisessä huomioidaan paikallisten raaka-aineiden käyttö sekä mahdollinen tuotekehitys
paikallisten toimijoiden kanssa tuotteesta, mitä voidaan hyödyntää ruokapalvelun toiminnassa.
Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan vuosittain toteutettavilla eri asiakasryhmille kohdennetuilla asia-
kaskyselyillä sekä asiakaspalautteella. Ravitsemissuositusten toteutumista seurataan ruokatuotannon
ohjausjärjestelmällä. Ruokatuotannon ohjausjärjestelmän hyödyntäminen ruokapalvelu liikelaitok-
sen päivittäisessä toiminnassa, tavoitteena on kustannuksellisesti sekä ajallisesti hallittu toiminta.
59
Yleisperustelut
Ruokapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta.
Sivistysosasto sekä sosiaali- ja terveysosasto ovat ateriapalveluiden suurimmat ostajat. Sivistysosas-
ton ostot laskivat edellisvuoteen verrattuna, laskuun vaikutti Ivalon yläasteen koulun oppilasmäärän
pieneneminen. Sosiaali- ja terveysosaton ostot nousivat edellisvuoteen verrattuna, koska vuodeosa-
ton ravintopäivien määrä kasvaa Männikön palvelukodin remontin väistövaiheessa. Ulkoisia asiak-
kaita ovat mm. kunnan henkilökunta (ateriamaksut), kunnan osakeyhtiöt sekä kuntayhtymä. Henki-
löstökustannukset ovat suurin menoerä n. 45,06 %, vähennystä edellisvuoteen – 0,25 %. Henkilös-
tömäärä on 16,12 henkilötyövuotta Elintarvikekustannusten osuus kokonaiskustannuksista on n.
31,33 %.
60
Ruokapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 1 354 450 1 404 503 1 400 154 -0,3 1 414 156 1 428 297
Tuet ja avustukset 4 654 3 000 3 000 0,0 3 030 3 060
Muut toimintatuotot 4 857 0 0 0,0 0 0
1 363 961 1 407 503 1 403 154 -0,3 1 417 186 1 431 357
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -495 405 -511 394 -518 089 1,3 -523 270 -528 502
Henkilösivukulut
Eläkekulut -89 146 -86 801 -88 845 2,4 -89 733 -90 631
Muut henkilösivukulut -25 254 -31 454 -25 324 -19,5 -25 577 -25 833
Palvelujen ostot -145 242 -147 785 -155 072 4,9 -155 815 -157 373
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -496 664 -499 487 -500 471 0,2 -508 910 -513 999
Muut toimintakulut -72 313 -75 859 -64 640 -14,8 -62 660 -63 287
-1 324 024 -1 352 780 -1 352 441 0,0 -1 365 965 -1 379 625
TOIMINTAKATE 39 937 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut rahoitustuotot 36 0 0 0,0 0 0
Muut rahoituskulut -16 0 0 0,0 0 0
VUOSIKATE 39 957 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot -36 589 -36 813 -27 511 -25,3 -31 399 -31 666
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 3 368 17 910 23 202 29,5 19 822 20 066
(ALIJÄÄMÄ)
61
Ruokapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 39 957 54 723 50 713 -7,3 51 221 51 732
Investointien rahavirta
Investointimenot -15 493 -30 000 -35 000 16,7 -30 000 -20 000
Toiminnan ja invest. rahavirta 24 464 24 723 15 713 -36,4 21 221 31 732
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos -3 931 0 0 0,0 0 0
Korottomien velkojen muutos 2 835 0 0 0,0 0 0
Rahoituksen rahavirta -1 096 0 0 0,0 0 0
RAHAVAROJEN MUUTOS 23 368 24 723 15 713 -36,4 21 221 31 732
RAHAVAROJEN MUUTOS -23 368 0 0 0,0 0 0
62
Tilapalvelu liikelaitos
Yhteensä 2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 3458 3564 3523 3559 3594
Toimintamenot -2766 -2640 -2791 -2718 -2745
Toimintakate 781 924 733 841 849
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
Yhteensä
Sitovat tavoitteet
Kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet
1. Liikelaitoksen liikevaihto kattaa oman toiminnan ja investoinnit
2. Liikelaitos painottaa kiinteistönhoidon kehittämistä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti
3. Liikelaitos pyrkii edelleen realisoimaan epätarkoituksenmukaisia tiloja
Liikelaitos voi käyttää ylijäämästään enintään 30 000 euroa pieniin alle 10 000 euron korjaustöihin.
Yli 10 000 euron hankkeet on käsiteltävä ja päätettävä erikseen investointiohjelmassa.
Tilapalvelu liikelaitos
Toiminnan keskeisin sisältö
Vuokrata hallintokuntien toimintojen tarpeisiin soveltuvia kohtuuhintaisia toimitiloja.
Keskeiset tavoitteet
Inarin kunnan säästötavoitteiden ja henkilöstöjärjestelyn aiheuttama toimintaympäristön muutos on
ajettu sisään tilapalvelun toimintaan vuosina 2013–2014. Kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja val-
voo ja ohjaa Inarin Kiinteistöt Oy:n ja Tilapalvelu liikelaitoksen välisen palvelusopimuksen toteutu-
mista.
63
Sitova tavoite
Tilapalvelun on toteutettava vuoden 2017 aikana kunnan kiinteistöselvitys (sisältäen kuntotutkimuk-
set) alkaen Ivalon koulukiinteistöistä. Kartoituksen tarkoituksena on tuoda selvyys kunnan kiinteistö-
jen käyttökelpoisuudesta ja kunnosta. Selvityksen jälkeen alkaen Ivalon koulukiinteistöistä (Kh
21.11.2016) päätetään erikseen mahdollisesta peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeesta sekä niiden
toteuttamis- ja rahoitustavasta.
Yleisperustelut
Tilapalvelu on aloittanut liikelaitoksena vuoden 2007 alusta.
Tilapalvelun henkilöstö siirtyi vuoden 2013 alussa Inari Kiinteistöt Oy:lle, lukuun ottamatta kiinteis-
töpäällikköä, joka jää Tilapalveluun. Kiinteistöpäällikön tehtävien hoitamiseksi on perustettu kiinteis-
töpäällikkö-rakennustarkastajan päävirka. Kiinteistöpäällikön tehtävien osuudeksi on arvioitu 30 %.
Tilapalvelu liikelaitos hankkii kiinteistönhoito-, laitoshuolto- ja kunnossapitotyöt ja muut asiantunti-
ja- sekä rakennuttamispalvelut kuntakonserniin kuuluvalta Inarin Kiinteistöt Oy:ltä.
Peruskunnalle vuokrattujen tilojen vuokriin sisältyvät energian, veden, jätehuollon sekä rakennusten
ja alueiden kunnossapidon lisäksi laitoshuolto mitoituksen mukaan, kiinteistönhoito- ja talonmiespal-
velut sopimuksen mukaan sekä pääomakustannukset.
Inarin Kiinteistöt Oy: toimitusjohtaja on toivonut kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastajan työajan ja
tehtäväkuvan tarkastamista kiinteistöjen omistajaohjauksen osalta.
64
Tilapalvelu liikelaitoksen tuloslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 51 541 40 287 40 473 0,5 49 354 49 847
Muut toimintatuotot 3 496 024 3 523 538 3 482 892 -1,2 3 509 245 3 544 338
3 547 565 3 563 825 3 523 365 -1,1 3 558 599 3 594 185
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -15 296 -15 090 -49 800 230,0 -50 298 -50 801
Henkilösivukulut
Eläkekulut -2 544 -2 616 -8 500 224,9 -8 585 -8 671
Muut henkilösivukulut -862 -936 -2 420 158,5 -2 444 -2 469
Palvelujen ostot -1 723 119 -1 553 299 -1 557 817 0,3 -1 611 189 -1 627 302
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -990 766 -1 029 730 -1 033 700 0,4 -1 044 108 -1 054 549
Muut toimintakulut -33 561 -38 402 -138 402 260,4 -921 -930
-2 766 149 -2 640 073 -2 790 639 5,7 -2 717 545 -2 744 722
TOIMINTAKATE 781 416 923 752 732 726 -20,7 841 054 849 463
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 3 243 10 000 2 000 -80,0 2 000 2 000
Muut rahoitustuotot 424 0 0 0,0 0 0
Korkokulut -117 280 -110 000 -131 811 19,8 -173 852 -149 616
Muut rahoituskulut -36 0 0 0,0 0 0
VUOSIKATE 667 767 823 752 602 915 -26,8 669 202 701 847
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot -691 920 -734 761 -769 260 4,7 -681 948 -675 852
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS -24 153 88 991 -166 345 -286,9 -12 746 25 995
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -24 153 88 991 -166 345 -286,9 -12 746 25 995
(ALIJÄÄMÄ)
65
Tilapalvelu liikelaitoksen rahoituslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 667 767 823 752 602 915 -26,8 669 202 701 847
Investointien rahavirta
Investointimenot -626 668 -1 272 000 -3 574 000 181,0 0 -100 000
Rah.osuudet invest.menoihin 16 000 0 1 080 000 0,0 0 0
Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0
Toiminnan ja invest. rahavirta 57 099 -448 248 -1 891 085 321,9 669 202 601 847
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0
Antolainasaamisten vähennykset 0 185 450 185 450 0,0 185 450 185 450
Lainakannan muutokset
Pitkäaik.lainojen lisäys 0 2 600 000 3 910 000 50,4 0 0
Pitkäaik.lainojen vähennys -732 626 -812 300 -943 500 16,2 -1 205 700 -1 205 700
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos 162 007 0 0 0,0 0 0
Korottomien velkojen muutos -1 735 0 0 0,0 0 0
Rahoituksen rahavirta -572 354 1 973 150 3 151 950 59,7 -1 020 250 -1 020 250
RAHAVAROJEN MUUTOS -515 255 1 524 902 1 260 865 -17,3 -351 048 -418 403
RAHAVAROJEN MUUTOS 515 255 0 0 0,0 0 0
66
Kalatalouden kehittämisrahasto
2015 TP
(1 000 €)
2016 TA
(1 000 €)
Talousarvio
2017
(1 000 €)
TS 2018
(1 000 €)
TS 2019
(1 000 €)
Talous
Toimintatulot 220 245 227 229 231
Toimintamenot -295 -320 -312 -315 -318
Toimintakate -75 -75 -85 -86 -87
Tunnusluvut 2015 TP 2016 TA
Talousarvio
2017 TS 2018 TS 2019
kpl/Jäähileasemia 6 6 6 6 6
Kalatalouden kehittämisrahasto
Toiminnan keskeisin sisältö
Rahaston tehtävä on Inarin kunnan ja maa- ja metsätalousministeriön välisen sopimuksen mukaises-
ti kehittää alueen kalataloutta ja vesistöjen muuta käyttöä. Rahasto huolehtii käytettävissä olevien
varojensa rajoissa kalankäsittelytilojen ja jäähileasemien ylläpidosta ja kehittämisestä, kalanpoikas-
ten istutuksista sekä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Rahasto saa tuottoa sijoitetusta n. 4,4 milj.
euron pääomasta. Kalanviljelylaitokseen on sijoitettu varoja n. 1,9 milj. euroa. Laitos on edelleen
vuokrattu Luonnonvarakeskukselle (Luke) 20 vuodeksi ja vuokra 8 %:n pääomasta. Inergia Oy:lle
on lainattu n. 1,2 milj. euroa Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon (korko 5,2 %), loput n. 1,3
milj. euroa on sijoitettu Alfred Berg Oy:n kautta.
Keskeiset tavoitteet
Rahaston keskeisenä tavoitteena on huolehtia rahaston varojen tuotolla kunnan ja valtion (MMM)
16.12.2008 allekirjoitetun sopimuksen toteuttamisesta ja toissijaisesti Inarin kalatalouden kehittä-
misestä ja hoidosta. Rahaston menot sopeutetaan tuloihin.
Rahaston eriytystavoitteet
1. Kalatalouden kehittämisvarat on eriytetty kunnan varoista. Osa varoista on sijoitettu Inarin
kalan-viljelylaitokseen ja lainattu Inergia Oy:lle Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon.
Muutoin sijoitettujen varojen hoito on kilpailutettu. Tavoitteena on saada sijoitetuille varoil-
le vähintään kolmen prosentin tuotto.
2. Kalatalouden kehittäminen rahoitetaan rahaston varoilla ja niistä saatavilla tuotoilla.
3. Rahaston toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin ja niistä saataviin tuottoihin.
4. Rahaston käytännön tehtävät toteutetaan kuntakonsernin omana työnä.
5. Selvitetään yhteistyötä sekä kunnan elinkeinotoimeen että Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalous-
ryhmään.
67
Kalatalouden kehittämisrahaston tuloslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 26 090 20 260 28 000 38,2 28 280 28 563
Maksutuotot 23 328 23 299 20 400 -12,4 20 604 20 810
Tuet ja avustukset 0 27 207 0 -100,0 0 0
Muut toimintatuotot 170 623 174 236 178 057 2,2 179 838 181 636
220 040 245 002 226 457 -7,6 228 722 231 009
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -12 330 -10 840 -12 000 10,7 -12 120 -12 241
Henkilösivukulut
Eläkekulut -2 109 -1 660 -2 046 23,3 -2 066 -2 087
Muut henkilösivukulut -701 -553 -583 5,4 -589 -595
Palvelujen ostot -82 932 -101 300 -103 272 1,9 -104 305 -105 348
Aineet,tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -178 717 -197 535 -191 112 -3,3 -193 023 -194 953
Avustukset -15 000 0 0 0,0 0 0
Muut toimintakulut -3 281 -8 104 -2 500 -69,2 -2 525 -2 550
-295 070 -319 992 -311 513 -2,6 -314 628 -317 774
TOIMINTAKATE -75 029 -74 990 -85 056 13,4 -85 906 -86 765
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 63 172 72 800 69 410 -4,7 69 410 69 410
Muut rahoitustuotot 243 988 50 000 64 410 28,8 64 410 64 410
Muut rahoituskulut -16 782 -1 000 -1 000 0,0 -1 000 -1 000
VUOSIKATE 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot -79 576 -61 800 -77 363 25,2 -77 320 -67 862
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS 135 773 -14 990 -29 599 97,5 -30 406 -21 807
Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) -135 773 14 990 29 599 97,5 30 406 21 807
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0 0 0 0,0 0 0
(ALIJÄÄMÄ)
68
Kalatalouden kehittämisrahaston rahoituslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 215 348 46 810 47 764 2,0 46 914 46 055
Investointien rahavirta
Investointimenot -115 242 -50 000 0 -100,0 0 0
Rah.osuudet invest.menoihin 93 098 0 0 0,0 0 0
Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 0 0 0 0,0 0 0
Toiminnan ja invest. rahavirta 193 204 -3 190 47 764 -1597,3 46 914 46 055
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0,0 0 0
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos 212 718 0 0 0,0 0 0
Korottomien velkojen muutos 6 761 0 0 0,0 0 0
Rahoituksen rahavirta 219 479 0 0 0,0 0 0
RAHAVAROJEN MUUTOS 412 683 -3 190 47 764 -1597,3 46 914 46 055
RAHAVAROJEN MUUTOS -412 683 0 0 0,0 0 0
69
Saariselän kehittämisrahasto
2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS
(1000 €) (1000 €) (1000 €) (1000 €) (1000 €)
Talous
Toimintatulot 0 1220 1220 1220 1220
Toimintamenot -52 -190 -170 -170 -170
Toimintakate -52 1030 1050 1050 1050
Valtuuston erityistavoitteet
Saariselän kehittämisrahasto toteuttaa Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välillä 29.11.2011
allekirjoitettua sopimusta sopimuksen 6 kohdan 6 momentin mukaisesti: ”Kiinteistökehityksen aikaan-
saamat nettotuotot tämän sopimuksen tarkoittamalla alueella kunta ja kunnan omistama rinneyhtiö sitou-
tuvat käyttämään Saariselän laskettelu- ja hiihto-olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen.”
Inarin kunta ja Laatumaa ovat vuosien kuluessa tehneet useita maankäyttösopimuksia. Vuotuisessa tilin-
päätöksessä on tehty solmituista sopimuksista yhteenveto. Sopimusten yhteisarvo vuoden 2014 lopussa
oli 9.165.818 euroa. Sopimuksissa seuraavia tulevien vuosien rakentamisvastuita vuoden 2014 lopussa oli
1.283.741 euroa. Sopimuskannassa on tulevien vuosien saatavakirjauksia 1.020.504 euroa ja korkotuotto-
kirjauksia 470.000 euroa eli yhteensä 1.490.504 euroa. Sopimusvastuut on siirretty vuoden 2015 alusta
Saariselän kehittämisrahastoon sellaisena kuin sopimuskanta oikeuksineen ja velvoitteineen vuoden 2014
lopussa oli.
Saariselän investointistrategia on talousarvion liitteenä. Saariselän kehittämisrahaston sääntöjä, tehtävän-
jakoa Saariselkä Oy:n kanssa sekä talousarvioperusteita tarkastellaan vuoden 2017 aikana.
Rahaston toiminnan keskeisin sisältö
Toiminnan sisältö on määritelty valtuuston 27.3.2014 hyväksymässä säännössä: ”Rahaston tarkoituksena
on Inarin kunnan ja Metsähallituksen Laatumaan välisen sopimuksen 29.11.2011 kohdan 6 mukaisesti,
että kiinteistökehityksen aikaansaamat nettotuotot kunta sitoutuu käyttämään Saariselän laskettelu - ja
hiihto - olosuhteiden sekä Saariselän kehittämiseen. Rahaston tarkoituksena on vastata ensi vaiheessa
Saariselän rinnealueen asemakaavan kunnallistekniikan toteutuksen rahoituksesta.
70
Saariselän kehittämisrahaston tuloslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
TULOSLASKELMA
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot 0 204 000 204 000 0,0 204 000 204 000
Muut toimintatuotot 399 400 1 016 000 1 016 000 0,0 1 016 000 1 016 000
399 400 1 220 000 1 220 000 0,0 1 220 000 1 220 000
TOIMINTAKULUT
Henkilöstökulut
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot -173 266 -190 000 -170 000 -10,5 -170 000 -170 000
Aineet,tarvikkeet, tavarat
-173 266 -190 000 -170 000 -10,5 -170 000 -170 000
TOIMINTAKATE 226 134 1 030 000 1 050 000 1,9 1 050 000 1 050 000
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 3 984 0 0 0,0 0 0
Korkokulut -26 426 -97 800 -36 685 -62,5 -33 967 -31 223
Muut rahoituskulut 0 0 0 0,0 0 0
VUOSIKATE 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777
Poistot ja arvonalentumiset
Suunn.mukaiset poistot -249 407 -589 575 -180 196 -69,4 -153 167 -130 192
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -45 714 342 625 833 119 143,2 862 866 888 585
(ALIJÄÄMÄ)
71
Saariselän kehittämisrahaston rahoituslaskelma
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos % TA2018 TA2019
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 203 693 932 200 1 013 315 8,7 1 016 033 1 018 777
Investointien rahavirta
Investointimenot -3 548 968 0 -70 000 0,0 0 0
Pysyv.vast.hyödykk.luovutustulot 37 500 276 000 276 000 0,0 276 000 276 000
Toiminnan ja invest. rahavirta -3 307 775 1 208 200 1 219 315 0,9 1 292 033 1 294 777
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Pitkäaik.lainojen lisäys 1 680 000 0 0 0,0 0 0
Pitkäaik.lainojen vähennys -182 600 -290 000 -182 600 -37,0 -182 600 -182 600
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 -200 000 0 -100,0 0 0
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos -490 758 0 0 0,0 0 0
Korottomien velkojen muutos 2 283 667 0 0 0,0 0 0
Rahoituksen rahavirta 3 290 308 -490 000 -182 600 -62,7 -182 600 -182 600
RAHAVAROJEN MUUTOS -17 467 718 200 1 036 715 44,3 1 109 433 1 112 177
RAHAVAROJEN MUUTOS 17 467 0 0 0,0 0 0
72
Saariselän investointistrategia Saariselän solmittujen sopimusten tuotto-odotus:
Myyntituotto ilman alennuksia:
Inarin kunnan tontit 3.520.000 €-1.297.000 € = 2.223.000 €
Tulevien vuosien saatavakirjaukset 774.580 €
Laatumaan korvaukset 2015-2018, sopimus 8.4.2011 1.597.600 €
Laatumaan tontit 2.175.000 €
Yhteensä 6.770.180 €
(Saariselkä Oy:n tontit 1.297.000 €)
Sovitut investoinnit: menot toteutus Käyttö 2014-2016
Rinnealueen kadut 2014-2016 Valmis
Vaeltajantien (Alarinteentie) alaosa 2014-2016 Valmis
Latu Kaunispäälle alikulku kpl 2015 Muutos/valmis
Siirtymärinne kh 17.10.2016 § 295 2016 Valmis
Laanilan alikulku 2014 Valmis
Lumetusjärjestelmän tehostaminen 2015 Valmis
Käytetty yhteensä: 4.273.807,55 €
Vaeltajantien alkupään päällystys 70.000,00 € 2017
Vaeltajantien loppuosan päällystys 211.880,00 € 2020
Rinnealueen tonttikatujen päällystys 260.000,00 € 2020
Keskustan alue 1.283.741,00 € 2020→
-Revontulentie
-Kiirunatie
-Honkapolku
yhteensä: 6.099.428,55 €
jäljellä 670.751,45 €
Asemakaavan mukaiset investoinnit:
Kullanhuuhtojantien siirto 150.000,00 € 2020→
Kullanhuuhtojantien latusillan siirto 350.000,00 € 2020→
Ensilumenladun siirto 60.000,00 € 2020→
yhteensä: 560.000,00 €
Kunnan tonttien myyntiprovisio 2,5 % 55.575,00 €
Jäljellä 55.176,45 €
Ivalossa 7.11.2016 Arto Leppälä
73
VII Henkilöstöohjelma
Kunnan palveluksessa on ensi vuonna noin 426 vakinaista henkilöä tai va-
kansseja. Kunnan henkilöstön kokonaismäärä kasvaa kolmella henkilöllä.
Suunnitteluvuosina 2018–2020 henkilöstön määrän ennakoidaan nousevan
molempina yhdellä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö on vielä ohjel-
massa.
Kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset jatkuvat vuoden 2017 loppuun.
Ensi vuodelle ei ole varauduttu henkilöstömenojen kohoamiseen sopimus-
korotusten johdosta. Kilpailukykysopimus lisää kunnan työaikaa ja pienen-
tää kunnan henkilöstömenoja lomarahaleikkauksen määrällä. Vuosina
2018–2019 ei henkilöstömenojen arvioida sopimuskorotusten johdosta nou-
sevan.
Henkilöstön määrän ja kustannusten hallinta on tärkeää. Koko kunnan hen-
kilöstökulut ovat kaikkiaan n. 25,6 milj. euroa eli noin 45,3 % koko kunnan
toimintakuluista. Henkilöstökuluista palkkoja ja palkkioita on noin 19,1
milj. euroa. Palkkojen ja palkkioiden määrä ei kuluvasta vuodesta nouse.
Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtynee vuoden 2019 alusta kunnan
palveluksesta toisen palvelun tuottajan palvelukseen. Tällöin kunnan henki-
löstömäärä ja kustannukset vähenevät merkittävästi, koska sosiaali- ja ter-
veysosaston henkilöstö on n. 44 % koko kunnan henkilöstömäärästä.
74
HENKILÖSTÖOHJELMA
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
KUNNANHALLITUS
kunnanjohtaja 1 1 1
KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 1 1 1 1 1 1 1
HALLINTO-OSASTO
Hallinto hallintojohtaja* 1 1 1
henkilöstösihteeri-suunnittelija 1 1 1 arkistosihteeri 1 1 1 taloussihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 4 4 4 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8
harjoittelija (3 kk) * jää osa-aikaeläkkeelle vuoden aikana, työaika 60 %
Atk atk-päällikkö 1 1 1
tekninen avustaja 0,57 0,57 -0,57 yhteensä 1,57 1,57 1 1 1 1 1
Kalatalous kalataloustyöntekijä 0,5 0,5 0,5
yhteensä 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5
HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ 10,07 10,07 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5
RUOKAPALVELU LIIKELAITOS
Ivalon valmistuskeittiö ruokapalvelujohtaja 1 1 1
ruokapalveluesimies 1 1 1 diettikeittäjä 1 1 1 keittäjä 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöap.) 3 3 3 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(ruoanjak.) 5,13 4,92 4,92 yhteensä 14,13 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92 13,92
Inarin valmistuskeittiö Keittäjä-työnjohtaja 1 1 1
ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.(keittiöapul.) 1 1 1 ravitsemistyöntekijä/peruspalveluteht.**(ruoanjak.) 0,2 0,2 0,2 yhteensä 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2
RUOKAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 16,33 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12 16,12
75
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA elinkeinojohtajan virka 1 1 1
kehittämiskoordinaattori 1 1 1 kansainvälisten asioiden koordinaattori 1 1 1 palvelusihteeri 1 1 1 ELINKEINOT & KEHITYS NORDICA YHT. 4 4 4 4 4 4 4
SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Hallinto sosiaali- ja terveysjohtaja 1 1 1
hallintosihteeri 1 1 1 Hallinto yhteensä 2 2 2 2 2 2 2
Sosiaalityö sosiaalityön johtaja 1 1 1
sosiaalityöntekijä 6 6 6 -1 toimistosihteeri 1,8 1,8 1,8
perhetyöntekijä 1 1 1 päihdetyöntekijä 1 1 1 sosiaaliohjaaja 1 1 1 työvalmentaja 1 1 1 Sosiaalityö yhteensä 12,8 12,8 12,8 11,8 11,8 11,8 11,8
Avohoito avohoidon johtaja 1 1 1
toimistosihteeri 2 2 2
Avosairaanhoito vastaava sairaanhoitaja 1 1 1
terveydenhoitaja 9,5 9,5 9,5 terveyskeskusavustaja 3,5 3,5 3,5 sairaanhoitaja 2 2 3 sairaanhoitajan uusi toimi 2017
1
sairaanhoitaja (varahenkilö) 1 1 0 puheterapeutti 1 1 1
Mielenterveys-perheneuvola psykologi 2 2 2
- toista psykologin tointa ei täytetä 1.9.2013 lukien (HMK) psykiatrinen sairaanhoitaja 3 3 3
Tukipalvelut laboratoriohoitaja / bioanalyytikko 2 0 0
bioanalyytikko
2 2 terveyskeskusavustaja 1 1 1 röntgenhoitaja 1 1 1 fysioterapeutti 4 4 4 välinevarastonhoitaja 0,5 0,5 0,5 välinehuoltaja 1 1 1
76
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Kotipalvelu palveluohjaaja 1 1 1
sairaanhoitaja
1 - kodinhoitajan nimike muutetaan (2016) sai-
raanhoitaja toimeksi kodinhoitaja 9 9 7
- kodinhoitajien toimien vapautuessa nimike muutetaan lähihoitajan toimeksi
lähihoitaja 12,5 11,5 13,5 1 1 1 - uusia toimia; lähihoitajia 1 hlö/2017-2020
fysioterapeutin toimi
1 1 - lähihoitajan (kuntouttava) toimi muutetaan 2016
fysioterapeutin toimeksi hoiva-avustaja 1 2 2
- uusia toimia; lähihoitaja 1 hlö/2015-2016 muu-tettu hoiva-avustajan toimiksi
kylätyöntekijät 3 (määräaikainen) Avohoito yhteensä 59 60 62 63 64 65 65
Lääkäritoiminta johtava lääkäri 1 1 1
terveyskeskuslääkäri 5 5 5 terveyskeskusavustaja 50 %
0,5 0,5
lääkärit 3-4 (määräaikainen) Lääkäritoiminta yhteensä 6 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5
Laitoshoito ja asumispalvelut laitoshoidon johtaja 1 1 1
toimistosihteeri 1 1 1
Vuodeosasto osastonhoitaja 1 1 1
sairaanhoitaja 12 12 12 kätilö 5 5 5 perushoitaja 11,5 10,5 10,5 terveyskeskusavustaja 1 1 1
Ryhmäkoti Hilla ja Puolukka vastaava sairaanhoitaja 1 1 1
perushoitaja 5 3 3 lähihoitaja 10 13 13 osastoapulainen 1 0 0
- osastoapulaisen toimien vapautuessa toimet muutetaan lähihoitajan toimiksi
hoiva-avustaja
0,5 0,5 hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan fy-
sioterapian toimeksi
0,5 0,5 ravitsemistyöntekijä(perusp.)/laitoshuoltaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1 Ryhmäkoti Mustikka
lähihoitaja 6 6 6
77
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
kodinhoitaja 1 1 1 hoitoapulainen 1 1 1
Ryhmäkoti Kaarnikka sairaanhoitaja 1 1 1
lähihoitaja 6 6 6 hoitoapulainen 1 1 1 hoiva-avustaja
0,5 0,5
fysioterapeutti
0,5 0,5 - hoiva-avustajan uusi toimi (2016) muutetaan
fysioterapian toimeksi
Kehitysvammaisten ryhmäkoti hoitaja 1 1 1
lähihoitaja 8 8 8 hoitoapulainen 1 1 1 hoitaja 0,5 (määräaikainen)
Toimintakeskus kehitysvammahuollon ohjaaja 1 1 1
ohjaaja 2 2 2 lähihoitaja 2 2 2
Laitoshoito ja asumis- palvelut yhteensä 82,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5 83,5
Suun terveydenhuolto terveyskeskushammaslääkäri 4 4 4
suuhygienisti 1 1 1 hammashoitaja 6 6 6 Suun terveydenhuolto yhteensä 11 11 11 11 11 11 11
Ympäristönvalvonta, Inari ja Utsjoki v. 2008 - Isäntäkuntana Inari kunnaneläinlääkäri 3 3 3
ympäristötarkastaja 1 1 1 terveydensuojelutarkastaja 2 2 2 eläinlääkäri 3 kk (määräaikainen)
Maaseututoimi maataloussihteeri 1 1 1
toimistosihteeri 1 1 1 *) ympäristöyksikön johtajan tehtävät hoitaa lau-
takunnan määräämä viranhaltija Ympäristövalvonta ja maaseututoimi yht. 8 8 8 8 8 8 8
SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO YHTEENSÄ 181,3 183,8 185,8 185,8 186,8 187,8 187,8
78
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
SIVISTYSOSASTO Hallinto sivistysjohtaja 1 1 1
hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 Sosiaalityöntekijä 0,5 1 1 yhteensä 4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5
Perusopetus rehtori 3 3 3
toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 0,5 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5
opettajaviran haltija 66,5 67,5 68,5 -1 tuntiopettaja (päätoimiset) 3 2 3
koulunkäynninohjaaja 12 14,5 14 lastenhoitaja (2 x 0,5) *) 2 1 1 yhteensä 88,5 89,5 91 90,5 90,5 90,5 90,5
*) nimikemuutos koulunkäynninohjaajaksi
Lukio rehtori 1 1 1
toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 opettajaviran haltija 9 9 8 tuntiopettaja
1
yhteensä 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5 10,5
Kansalaisopisto rehtori 0,5 0,5 0,5
toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 -0,5 opettajaviran haltija 2,5 2,5 2,5
tuntiopettaja (päätoimiset) 4 5 3 yhteensä 7,5 8,5 6,5 6 6 6 6
Kirjasto kirjastotoimen johtaja 1 1 1
informaatikko *)
1 kirjastonhoitaja 2 2 1 kirjastovirkailija 3 3 3 kuljettaja-virkailija 1 1 1 yhteensä 7 7 7 7 7 7 7
*) kirjastonhoitajan nimikemuutos
Kulttuuritoiminta kulttuurisihteeri 1 1 1
yhteensä 1 1 1 1 1 1 1
Liikuntatoimi liikuntasihteeri 1 1 1
erityisryhmien liikunnanohjaaja 0,5 1 1 uinninvalvoja-uimaopettaja 1 1 1 liikuntapaikkojen hoitaja 2 2 2 yhteensä 4,5 5 5 5 5 5 5
79
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Nuorisotyö nuorisosihteeri 1 1 1
nuoriso-ohjaaja 1 1 1 viestintäpajanhoitaja-työelämävalmentaja 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3
Varhaiskasvatus päivähoidon johtaja 1 -1
varhaiskasvatusjohtaja *)
1 1 perhepäivähoidon ohjaaja 1 1 1 kiertävä erityislastentarhanopettaja 0,5 1 1 lastenhoitaja, varahoitaja 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 *) nimikemuutos
Päiväkodit
päiväkodinjohtaja - 3 3 lastentarhanopettaja *) 9 6 7 erityislastentarhanopettaja 1 1 1 ryhmäavustaja - 2 2 lastenhoitaja **) 16 17 18 päiväkotiapulainen 2 2 2 *) perhepäivähoitajan toimen vakinaistaminen
**) perhepäivähoitajan toimen muutos lastenhoitajan toimeksi
Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkodit perhepäivähoitaja *) 22 24 23
lastenhoitaja **) - 2 3 *) 1 pph:n määräaikaisen toimen vakinaistaminen
**) 1 perhepäivähoitajan toimen muuto lastenhoitajan toimeksi
Päivähoito yhteensä 54,5 62 64 64 64 64 64
SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ 180,5 191 192,5 191,5 191,5 191,5 191,5
TEKNINEN OSASTO
Hallinto tekninen johtaja 1 1 1
hallintosihteeri 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 yhteensä 3 3 3 3 3 3 3
Rakennusvalvonta rakennustarkastaja 1 1 1
apulaisrakennustarkastaja 1 1 1 kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,7 0,7 0 yhteensä 2,7 2,7 2 2 2 2 2
80
Lukumäärä Lukumäärä
TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Yhdyskuntasuunnittelu kaavoitusinsinööri* 1 1 1
mittausinsinööri 1 1 1 suunnitteluavustaja 1 1 1 kaavasuunnittelija
1
-1
yhteensä 3 3 4 4 4 3 3
* osa-aikaeläkkeellä, työaika 60 %
Yhdyskuntarakentaminen maanrakennusmestari 1 1 1
reittimestari 1 1 1 johtava ammattimies 0,5 0,5 -0,5 kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 -0,5 varastonhoitaja 1 1 1 kunnossapitotyöntekijä 1 1 4 liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 -1 ulkoilualueiden hoitaja 1 1 -1 työvalmentaja 1 1 1 yhteensä 8 8 8 8 8 8 8
TEKNINEN OSASTO YHTEENSÄ 16,7 16,7 17 17 17 16 16
TILAPALVELU LIIKELAITOS
kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja 0,3 0,3 0 kiinteistöpäällikkö
1
TILAPALVELU LIIKELAITOS YHTEENSÄ 0,3 0,3 1 1 1 1 1
HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 410,2 422,99 426,92 425,9 426,9 426,9 426,92
Muutos, henkilöä
12,79 3,93 -1 1 0 0
Muutos, %
3,12 0,93 -0,23 0,23 0,00 0,00
81
VIII Soten vaikutus Inarin kunnan talouteen vuodesta 2019 vuoteen 2023
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98