1 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

6 • marraskuu 2005

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

YLEISTÄTeksti: Jani-Petri Laamanen

Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vähenihieman kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Liikevaihtoa painoialas metsäteollisuuden työtaistelu, jonka vaikutusta muiden

toimialojen kasvu ei täysin pystynyt kompensoimaan. Liikevaihtokasvoi nopeasti etenkin liike-elämän palveluissa ja rakentamisessa.

Maakunnan palkkasumman kasvu hidastui alkuvuonna hieman, muttatyöllisyyskehitys oli aiempaa selvästi positiivisempaa. Työmarkkinoilla lähikuu-

kausien tilannetta leimaavat suurien irtisanomisten realisoituminen ja teollisuudessakoettu pula työvoimasta. Yrityksissä lähiajan näkymät ovat pääosin positiiviset, ja telakoiden

hyvä työtilanne vaikuttaa myönteisesti koko maakunnan talouskehitykseen.

SuhdannekuvaMaailmantalous elää edelleen nopean kasvun vaihetta, vaik-

kakin kasvuvauhti on hieman hidastunut. Talousennusteiden

mukaan tilanne pysyy samankaltaisena ensi vuonna, ja brutto-

kansantuotteen kasvuvauhti on neljän prosentin luokkaa. Kas-

vun painopiste pysyy edelleen Euroopan ulkopuolella, joskin

EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden kasvu on ollut viime ai-

koina lupaavaa. Suomen talous on kasvanut – ja kasvaa edel-

leen – muuhun Eurooppaan nähden nopeasti. Kuluvan vuoden

bruttokansantuotteen kasvun ennustetaan kuitenkin jäävän Suo-

messa 1,5–2 prosenttiin paperiteollisuuden alkukesän työtais-

telun vuoksi. Ensi vuodelle ennustelaitokset lupailevat noin 3,5

%:n kasvua. Myös elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marras-

kuun suhdannebarometrin tulokset antavat viitteitä kasvun jat-

kumisesta kuluvan vuoden lopulla ja ensi

vuoden alulla. Tuotannon odotetaan kas-

vavan ja henkilöstön määrän arvellaan

kehittyvän suotuisasti. Erityisen positii-

vista on se, että tilauskannat ovat nyt

normaalia korkeammalla tasolla ensim-

mäistä kertaa sitten vuoden 2000.

Satakunnan talousnäkymät ovat suh-

dannetiedustelujen mukaan pääosin po-

sitiiviset. Kuluvan vuoden alkupuolis-

koon verrattuna maakunnan yritysten

kasvuodotukset kohdistuvat nyt enemmän tuotannon tasoon ja

liikevaihtoon henkilöstömäärän sijaan. Suomen yrittäjien ja

Finnveran tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan suhdanneo-

dotukset ovat kohentuneet Satakunnassa ja liikevaihdon kas-

vuun uskotaan koko maan keskimääräistä enemmän. EK:n alu-

eellinen suhdannebarometri antaa tilanteesta varsin samanlai-

sen kuvan: Lounais-Suomen alueen teollisuusyrityksissä tilaus-

kannat ovat nyt selvästi aiempaa paremmalla tasolla ja tuotan-

toon kohdistuvat kasvuodotukset ovat aiempaan verrattuna voi-

makkaat. Myös palveluyrityksissä arviot myynnin kasvusta ovat

muuttuneet positiivisemmiksi. Sen sijaan henkilöstömäärän

kasvua koskevat odotukset ovat sekä teollisuudessa että palve-

luissa hieman heikentyneet. Pk-yritysbarometrista ilmenee, että

Satakunnan pienet ja keskisuuret yritykset keskittyvät nyt in-

vestointien ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan sijaan paranta-

maan taloudellista asemaansa: suuri osa yrityksistä uskoo kan-

nattavuutensa ja vakavaraisuutensa paranevan. Lähikuukausi-

en tuotanto- ja työllisyysnäkymiä parantaa myös Olkiluodon

ydinvoimalarakentaminen, jonka vaikutukset ovat tosin tähän

mennessä jääneet jonkin verran odotettua vähäisemmiksi. Sa-

takuntalaisten kuluttajien suhdanneodotukset ovat perinteisesti

olleet hieman koko maata heikommalla tasolla. Näin on myös nyt.

Kuluttajien luottamus talouteen on ollut laskussa kuluvan vuoden

toisesta neljänneksestä lähtien sekä Satakunnassa että koko maas-

sa. Satakunnassa tähän voivat olla syynä alkuvuo-

teen ajoittuneet irtisanomisuutiset ja se, että työl-

lisyys alkoi kasvaa vasta vuoden toisella neljännek-

sellä.

Alkuvuoden yleinen talouskehitysvaimeaa – joillakin aloilla nopeaakasvua

Kuluvan vuoden talouskehitystä ovat leiman-

neet teollisuuden luottamuksen väliaikainen hei-

kentyminen alkuvuodesta ja paperiteollisuuden

työtaistelu toisella vuosineljänneksellä. Teollisuus

piristyi nopeasti uudestaan, mutta paperialan kiistan vaikutuk-

set näkyvät toisen neljänneksen kasvuluvuissa sekä Satakun-

nassa että koko Suomessa. Koko maassa metalliteollisuuden

voimakas liikevaihdon kasvu kompensoi paperialan notkahduk-

sen vaikutusta kasvulukuihin. Satakunnassa taas metallien ja-

lostuksen heikko ensimmäinen neljännes salli paperialan pai-

naa liikevaihdon muutoksen negatiiviseksi. Kaikkien yritysten

tammi-kesäkuun yhteenlaskettu liikevaihto laski Satakunnassa

1,6 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko

maassa liikevaihto kasvoi samaan aikaan 5,1 %. Negatiivisesta

”Kemianteollisuudessa, ra-

kentamisessa ja liike-elä-

mää palvelevassa toimin-

nassa liikevaihdon kasvu

oli Satakunnassa koko

maan keskiarvoa nopeam-

paa.”

3 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

6 •marraskuu 2005

TEKSTI:Jani-Petri LaamanenSaku Vähäsantanen

Jessi IllmanHeli Koski-TuuriKati LuhtanenHanna LuotoMerja MannelinJenita PernellJuha Tuominen

JULKAISIJAT:TuKKK Porin YksikköSatakuntaliittoSatakunnan TE-keskusSatakunnan yrittäjät rySatakunnan KauppakamariPrizztech OyPorin Seudun Kehittämiskeskus Oy

TAITTO:Mainostoimisto 400 kepposta Oy

YLEISTÄ 2

JÄMI SATAKUNNAN MATKAILUN KÄRKIHANKKEITA 5

OSAAMINEN JA JOUSTAVA PALVELU TAKAAVATMAAKUNNAN YRITYSTEN MENESTYMISEN 7

TEOLLISUUS 9Teknologiateollisuus 9Elintarviketeollisuus 12Metsäteollisuus 12Kemikaalien sekä kumi- jamuovituotteiden valmistus 13Rakentaminen 13

PALVELUALAT 14Tukku- ja vähittäiskauppa 14Majoitus- ja ravitsemistoiminta 14Liike-elämän palvelut 15Sosiaali- ja terveyspalvelut 15

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin ke-hitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suh-dannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjatkuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) ke-hitystä suhteessa perusvuoteen 2000. Indeksisarjojen tul-kinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistäkehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perus-vuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 1995,sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 1995–2000 välise-nä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huo-mioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoi-tua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muutkatsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuk-sen ja Satakunnan TE-keskuksen tuottamiin tilastoihin.

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Palkkasumman muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Satakunnassa jakoko maassa.

kokonaisliikevaihdon muutoksesta huolimatta kaikki Satakun-

nan toimialat puu- ja paperiteollisuutta, elintarviketeollisuutta

ja majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta päätyivät

selvästi plussalle. Kemianteollisuudessa, rakentamisessa ja lii-

ke-elämää palvelevassa toiminnassa liikevaihdon kasvu oli maan

keskiarvoa nopeampaa. Osaamiskeskustoimialoilla kasvu nopeu-

tui huomattavasti viimevuotiseen verrattuna ja telakoilla tilaus-

kanta oli selvästi aiempaa vahvempi.

Talouden palkkasumman kasvu hidastui kuluvan vuoden al-

kupuolella viime vuoden viimeisen neljänneksen nopeaan kas-

vuun verrattuna sekä Satakunnassa että koko maassa. Paperi-

alan työkiista pudotti toisen neljänneksen palkkasumman kas-

vua, mutta tätä kompensoi rakentamisen, joidenkin palvelualo-

jen ja kemianteollisuuden palkkasumman kasvun nopeutumi-

nen. Satakunnassa palkkasummaansa tammi-kesäkuussa nope-

asti kasvattivat elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus, rakenta-

minen ja liike-elämän palvelut. Näiden lisäksi elintarviketeolli-

suudessa ja kaupan alalla palkkasumman kasvu oli ripeämpää

Satakunnassa kuin koko maassa.

Viennin kasvu pysähtyi vuodenvaihteessaViime vuosi oli viennin kasvun aikaa Satakunnan teollisuu-

dessa. Kasvu pysähtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla,

kun metalliteollisuuden vienti hyytyi ensimmäisellä neljännek-

sellä ja paperialan vienti laski työtaistelun vuoksi. Viennin yh-

teenlaskettu arvo tammi-kesäkuussa Satakunnassa jäi 13,7 %

alemmalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa vienti

OikaisuLehden kesäkuun numerossa Modultek Oy:n toimitusjoh-tajan nimi oli väärin. Yrityksen toimitusjohtaja on JukkaSalovaara, ei siis Olli Malmivaara.

4SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Työllisten määrän vuosimuutos (%) Satakunnassa ja koko maassa.

Teollisuuden viennin muutos (%) Satakunnassa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä.

Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

sen sijaan kasvoi samaan aikaan 5,4 % metalliteollisuuden ja

kemianteollisuuden vetämänä. Lähikuukausien näkymät Sata-

kunnan viennin osalta ovat epäselvät. Elinkeinoelämän keskus-

liiton suhdannebarometrin mukaan vientiä koskevat odotukset

ovat Suomessa nyt hyvät ja Lounais-Suomen alueella vielä pa-

remmat. Toisaalta Suomen yrittäjien ja Finnveran barometrin

mukaan satakuntalaisyritysten vientinäkymät ovat hieman hei-

kentyneet vuoden takaisesta.

Työllisyys kasvussa – työttömyys laskussaTeksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen

Yritysten suotuisat henkilöstömäärää koskevat odotukset ja

telakoiden parantunut työtilanne ovat realisoituneet ennakoi-

dusti Satakunnan työllisyyden kohenemisena. Työllisyys on

kehittynyt myönteisesti kuluvana vuonna, vaikka alkuvuonna

meriteollisuudessa oli vielä runsaasti lomautuksia. Työttömien

työnhakijoiden määrä on laskenut voimakkaasti vuoden aika-

na. Työttömien määrä on vähentynyt noin 9 % vuoden takaises-

ta, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Syynä on lähinnä lomautusten voimakas väheneminen. Työttö-

myys on alentunut kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vä-

hentyminen on ollut teollisuudessa ja palveluissa. Erityisesti

miesten työllisyystilanne on parantunut. Satakunnassa oli ku-

luvan vuoden syyskuussa työttömiä työnhakijoita vajaa 13 500

ja työttömyysaste 12,1 %. Lomautettuina oli 400 henkeä. Työt-

tömien määrä on laskenut vuoden takaisesta lähes 1 400:lla.

Lomautettuja on 500 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työllisten määrä päätyi tammi-kesäkuussa Satakunnassa

keskimäärin 1,8 % viime vuoden vastaavaa ajankohtaa alemmalle

tasolle, mutta toisella neljänneksellä työllisyys jo kasvoi vuo-

den takaiseen verrattuna 0,3 %. Koko maassa kasvua kertyi toi-

sella neljänneksellä 1,7 %. Merkillepantavaa Satakunnan työlli-

syystilanteessa on, että vaikka työttömien määrä on vähenty-

nyt vuodentakaiseen verrattuna n. 1 400 henkilöllä, työllisten

määrä on samaan aikaan kasvanut vain n. 500 henkilöllä. Tämä

selittyy eläköitymisestä ja negatiivisesta nettomuuttoliikkeestä

johtuvalla työvoiman ja työikäisen väestön

määrän vähenemisellä. Tilastokeskuksen en-

nakkotietojen mukaan vastaavanlainen kehitys

on jatkunut kuluvan vuoden kolmannellakin

neljänneksellä.

Lähikuukausina on odotettavissa, että

työttömien määrä edelleen vähenee ja työl-

listen määrä kasvaa jonkin verran. Työllisyy-

den lisäyksessä tärkeä rooli on telakoiden

hyvällä tilauskannalla. Toisaalta satakunta-

laisten yritysten suunnitelmat lisätä henki-

löstöään ovat hieman heikentyneet viime

vuodesta, ja kuluvana vuonna uutisoidut suu-

ret irtisanomiset realisoituvat ensi vuoden al-

kupuolella. Kuluvan vuoden aikana käydyt yt-neuvottelut mer-

kitsevät yli 400 työpaikan häviämistä maakunnasta. Uusi ilmiö

Satakunnan työmarkkinoilla on yrityksissä koettu työvoimapu-

la. EK:n suhdannebarometrin mukaan työvoimapula on Lounais-

Suomen alueella pahempi yritysten kehittämisen este kuin muu-

alla maassa: jopa 47 % alueen teollisuusyrityksistä mainitsee am-

mattityövoiman puutteen yrityksen kasvun esteenä. Suomen

yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa Satakunta saa yri-

tyksiltä selvästi muuta maata huonomman arvosanan yrityksel-

le sopivan työvoiman tarjoajana. Työllisyys- ja talouskehityk-

sen kannalta olisikin toivottavaa, että työntekijäpulasta kärsi-

vät työnantajat löytäisivät lähikuukausien laajoissa irtisanomi-

sissa työpaikkansa menettävät tekijät.

5 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

JämiSatakunnan

matkailun kärkihankkeitaTeksti: Saku Vähäsantanen

Matkailualan odotetaan kasvavan sekä globaalilla

että paikallisella tasolla. Pohjois-Satakunnan seutukunnan

kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista onkin

valittu luonnonkaunis Jämin harjualue Jämijärven kunnassa.

Jämi on myös koko maakunnan kärkihankkeita. Jämistä ollaan

parhaillaan kehittämässä harrastekeskusta, Neljän Vuodenajan

Elämysmaailmaa. Jämin sijainti on matkailun kannalta periaattees-

sa hyvä, koska Pori ja Tampere sijaitsevat lähellä, eikä pääkaupun-

kiseudultakaan etäisyys ole liian pitkä. Jämi tarjoaa lähes pohjoi-

sen Suomen kaltaiset olosuhteet eteläisessä Suomessa.

Reima Country toimii Jämin koko toiminta-alueen matkai-

lu-, elämys- ja peruspalveluyritysten yhteisenä yhteismarkki-

noinnin ja tuotteistamisen järjestäjänä. Verkostoon kuuluu li-

säksi eri alojen toimijoita, jotka osaltaan pyrkivät kehittämään

matkailua. Jämin vaikutusalueen (Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaa-

linen) matkailuklusteriin kuuluu noin sata erilaista toimijaa.

Myös mm. Satakunnan vetovoimahankkeen puitteissa Jämistä

pyritään luomaan matkailualan osaamiskeskittymä, jolla Poh-

jois-Satakunnan kehitys aiotaan kääntää positiivisemmaksi.

Porin kaupunkikin lähti mukaan Jämin kehityshankkeeseen, kun

Satakunnan vetovoimaohjelmalle myönnettiin ESR-rahoitusta

ajalle 12.1.2004–31.12.2006. Vetovoimahankkeella pyritään ke-

hittämään maakunnan osaamiskeskittymiä, joiden avulla maa-

kunnan väestökehitys ja talous saadaan kasvuun.

Jämin luonto ja harrastusmahdollisuudetmonipuolisia

Jämi on osa Hämeenkankaan harjualuetta. Se on muodostu-

nut noin 9500 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana.

Jämin harjut muodostuvat kolmesta harjusta: Soininharju, Nii-

niharju ja Koivistonharju. Ne muodostavat harjukokonaisuuden,

jonka korkein kohta kohoaa 85 metriä Jämijärven pintaa ja 185

metriä Itämeren pintaa ylemmäs. Yhdessä Ikaalisten puolella

olevan Vatulanharjun kanssa nämä kuuluvat maamme korkeim-

pien harjujen joukkoon.

Ilmailutoiminta sai Jämillä alkunsa v. 1935, kun Suomen

Kuvalehti järjesti kilpailun sopivan purjelennon keskuspaikan

löytämiseksi. Jämijärven Soininharju tuli valituksi ja samana

vuonna perustettiin Jämin ilmailukoulu. Paikan valinnassa rat-

kaiseva tekijä oli 160 m merenpinnasta kohoava hiekkaharju,

jota käytetään purjelennon alkeiskoulutuksessa hyväksi. Len-

totoiminta kehittyi nopeasti. Nykyisin Jämillä harrastetaan pur-

jekoneiden lisäksi mm. riippuliitoa, laskuvarjohyppäämistä, eri-

laisia lennokkeja, experimental-koneita ja taitolentoa.

Jämi on myös luontomatkailukohde ja se kuuluukin Satakun-

ta-Pirkanmaa-luontoreitistöön. Talvella valaistuja latuja löytyy

7 km ja muita kilpa- ja kuntolatuja 40 km. Jämillä sijaitsee myös

hiihtotunneli ympärivuotista hiihtoharrastusta varten. Kesällä

Jämin maastossa voi patikoida sekä marjastaa ja sienestää. Li-

säksi esimerkiksi moottorikelkoille, mönkijöille, maastopyöril-

le, hevosille ja koiravaljakoille on omat reittinsä. Jämillä on usei-

ta luonnontilaisia lähteitä sekä luontohavaintotorni.

Jämin alueen harrastusmahdollisuudet on jaettu erilaisiin

teemakokonaisuuksiin, ”maailmoihin.”

• Lumimaailman hiihtotunneli, ladut ja laskettelurinteet tar-

joavat talvisia liikuntamahdollisuuksia.

• Ilmailumaailmaan kuuluvat purjekoneet, taitolento yms.

• Reima Country tarjoaa elämyspalveluita yritys- ja ystäväpo-

rukoille. Tarjolla on erilaista toimintaa, kuten moottorikelk-

ka- ja mönkijäsafareita, luontoretkiä ja vaelluksia, värikuu-

la-ammuntaa yms.

• Luonto- ja liikuntamaailman luontopolut ja ladut pyrkivät

tarjoamaan erityyppisille kuntoilijoille liikuntaelämyksiä Jä-

min ympäristössä.

• Ruoka- ja majoitusmaailmaan kuuluvat majoitus- ja ravitse-

mispalvelut tarjoavat hotellimajoitusta, majoja ja mökkejä eri-

kokoisille ryhmille sekä eritasoisia ruokapalveluita. Hotelleissa,

mökeissä ja majoissa on yhteensä noin 300 vuodepaikkaa.

• Kokousmaailma tarjoaa kokoustiloja ja oheispalveluita eri-

kokoisille ryhmille. Syksyllä 2005 valmistuva Jämi-Areena

luo puitteet myös suurten seminaarien ja messujen järjestä-

miselle.

Jämin vetovoima kasvussaOhjelma-, aktiviteetti- sekä majoituspalvelut ovat oleellinen

osa Jämin matkailubisnestä. Nämä ovat viime vuosina kasva-

neet ja kehittyneet hyvin sekä määrällisesti että laadullisesti.

Esimerkiksi Jämijärven majoitus- ja ravitsemistoiminnan toi-

6SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

mialan liikevaihto oli vuonna 2003 1,055 miljoonaa euroa. Vuon-

na 1998 liikevaihto oli 596 000 euroa ja vuonna 1993 351 000

euroa (lähde: Tilastokeskus 2005). Liikevaihto on siis kolmin-

kertaistunut kymmenessä vuodessa. Lukuihin sisältyy kaikki Jä-

mijärven kunnassa harjoitettava majoitus- ja ravitsemistoiminta.

Jämille on luotu kaiken aikaa uusia tuotekokonaisuuksia li-

säämään alueen vetovoimaa, kuten hiihtotunneli, liukkaan ke-

lin rata ja autotestaus. Tulevaisuudessa Länsi-Suomen valmen-

nus- ja terveysliikuntakeskus mahdollisesti aloittaa toimintan-

sa, jolloin tarjonta monipuolistuisi entisestään. Myös uusien

tuotekonseptien luomista tutkitaan.

Jämin kehittäjien yhteistyön koordinoimiseksi on Suomen

Matkailuasiantuntijat Oy:n toimesta laadittu liiketoimintasuun-

nitelma, jonka ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on yhtenäis-

tää Jämin kehittämisen tavoitteet, jotta saadaan aikaan yhte-

näinen tahtotila kehittämisen suuntaviivoista. Toisessa vaiheessa

panostetaan markkinointiviestinnän materiaalien laadintaan.

Kolmannessa vaiheessa keskitytään myynnin tehostamiseen.

Seuraavana on otteita liiketoimintasuunnitelman sisällöstä.

Matkailualan osaamiskeskittymän perusosat ovat Suomen

Matkailuasiantuntijat Oy:n mukaan kunnossa etenkin niiden

yrittäjien osalta, jotka jo toimivat Reima Countryn sateenvar-

jon alla. Seudullista klusteria dominoi Ikaalisten kylpylä, jolla

on suuri merkitys yhteistyössä. Lähialueen toimijoista Kankaan-

pään kuntoutuskeskus ja Mertiörannan koulutus- ja kurssikes-

kus Jämijärvellä ovat myös merkittäviä yhteistyökumppaneita.

Lisäksi matkailuklusterin uloimman kehän, vähittäiskaupan ja

liikennöitsijöiden, kanssa pyritään luomaan yhteistyötä.

Jämin matkailukeskuksen vision mukaan Jämi on vuonna

2015 eräs Suomen tunnetuimmista matkailukeskuksista, jonka

käyttöaste on korkea ympäri vuoden. Palvelutarjontaa on kai-

kenikäisille koti- ja ulkomaanmatkailijoille. Jämi tarjoaa lisäksi

monipuolista toimintaa ja toimii suurten tapahtumien pitopaik-

kana. Tämän toteutuminen edellyttää mm. 150 000–300 000

euron vuotuista markkinointipanosta. Lisäksi viestinnän tulee

olla kunnossa ja toimijoiden koulutukseen ja yhteistyöhön sekä

imagon pitkäaikaiseen rakentamiseen tulee panostaa. Jämin

kehittämiseen, alueen yhteistoimintaan ja markkinointiin eri-

koistunut organisaatio tulisi myös luoda, jotta koko ajan laaje-

neva toiminta pysyisi hallinnassa. Alueen infrastruktuurikin

kaipaa kohennusta, joten investoinnit ovat välttämättömiä ta-

voitteiden saavuttamiseksi.

Kuitenkin viimeaikaiset uutiset (Kauppalehti 26.10.2005) ovat

kertoneet, että hiihtotunnelibisnes ei ole Jämijärvellä lähtenyt

käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kävijämäärätavoitteet

ovat kyllä suurin piirtein täyttyneet, mutta pääsymaksutulot

eivät vielä riitä kannattavaan liiketoimintaan. Lippu- ja mainos-

tulot kattavat ainoastaan juoksevat menot. Myös itse tunnelin

rakentaminen nieli varoja ennakoitua enemmän, mikä on pie-

nentänyt mm. markkinointibudjettia. Tämä on hidastunut kä-

vijämäärien kasvua. Toisaalta aikaa on varattu bisneksen saa-

miseen kannattavaksi, eikä toiminnasta tavoitella voittoja. Kil-

pailu on myös kiristymässä. Hiljattain avatut Paimion ja Uu-

denkaupungin putket saavat pian Lempäälään avattavasta hiih-

totunnelista seuraa.

7 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Osaaminenja joustava palvelu takaavat

maakunnan yritysten menestymisenTeksti: Juha Tuominen (tietojenkäsittelypalvelut), Heli Koski-Tuuri (automaatioala), Jenita Pernell (mainospalvelut),

Kati Luhtanen (meritekninen teollisuus), Hanna Luoto (vaate- ja kenkäkauppa) ja Jessi Illman (elämyspalvelut)

Satakuntalaisissa yrityksissä nähdään henkilöstönosaaminen ja joustava, asiakkaan tarpeisiin nopeas-ti vastaava tarjonta tärkeinä menestymisen ehtoina.Myös verkostoituminen ja pitkät asiakassuhteetauttavat varmistamaan, että asiakkaan toiveetvoidaan toteuttaa. Satakunnan etuina yrityksetnäkevät edullisen kustannustason, hyvän koulutustar-jonnan ja maakunnan luonnon monipuolisuuden.Pulmia nähdään liikenneyhteyksissä ja kysynnänrajallisuudessa. Tiedot ilmenevät Turun kauppakor-keakoulun Porin yksikössä opinnäytetöinä tehtävistätutkimuksista, joissa tarkastellaan satakuntalaistenyritysten kriittisiä menestystekijöitä toimialoittain.

Tietojenkäsittelypalveluissa tarvitaanliiketoimintaosaamista

Osaaminen ja osaava henkilöstö on satakuntalaisten tieto-

jenkäsittelypalvelualan yritysten tärkein menestystekijä. Osaa-

mista on niin teknologinen osaaminen kuin liiketoimintaosaa-

minen. Yritykset näkevät Satakunnan hyvänä alueena henki-

löstön kannalta. Henkilöstön vahvuutena nähtiin sitoutuneisuus.

Kuitenkin motivoituneiden ja kokeneiden ohjelmisto-osaajien

löytämistä pidettiin paikoitellen vaikeana. Yritykset näkivät

suureksi ongelmaksi erityisesti markkinointi- ja myyntiosaaji-

en sekä liiketoimintaosaamisen puutteen. Hyvä maine ja pitkät

asiakassuhteet auttavat menestymään. Hyvän asiakaskunnan

nähtiin tuovan turvaa tasoittamaan suhdanteita. Asiakastarpei-

siin reagoiminen ja pitkäjänteinen laadukas työ johtaa toimi-

alalla menestymiseen. Pienemmille yrityksille alihankintapro-

jekteissa menestyminen on tärkeää. Ongelmana pienelle yrityk-

selle on kuitenkin projektien sitovuus. Maakunnan edullisem-

mat toimitila- ja henkilöstökustannukset vaikuttavat toimialan

yrityksiin. Asiakkaat sijoittuivat kuitenkin eri puolille Suomea

ja maailmaa, mutteivät näe toimittajan sijainnilla olevan mer-

kitystä. Laatu ja lupaukset ratkaisevat. Satakuntalaisilla tieto-

jenkäsittelypalveluyrityksillä on suunnitelmia kasvusta myös

ulkomaille, mutta pienimmissä yrityksissä resurssien vähyys

estää kasvua. Kasvun suurimpana esteenä nähtiin rajalliset

markkinat sekä kasvun rahoitus.

Automaatioalalla pärjätään profiloitumalla javerkostoitumalla

Automaatiotoimiala on tällä hetkellä melko vakiintuneessa

tilassa Satakunnassa. Alalla ei ole odotettavissa suurta kasvua.

Yksittäinen automaatiotoimialan yritys saattaa kasvaa lähinnä

markkinaosuuttaan lisäämällä. Tärkeimpänä kriittisenä menes-

tystekijänä yrityksissä pidetään henkilöstöä. Automaatioala ei

ole tyypillisesti kovinkaan pääomavaltaista, vaan yrityksen voi-

mavarat ovat työntekijöiden tietotaidoissa kiinni. Satakunnan

seudulla ei katsota olevan pulaa koulutetusta henkilöstöstä, kos-

ka Porissa ja Raumalla on alaa vastaavaa koulutusta ja siksi

ammattitaitoista työvoimaa on hyvin tarjolla. Henkilöstön lisäksi

automaatioalan tärkeä kilpailukeino on profiloituminen. Alalla

on jonkin verran päällekkäisyyttä ja onkin tärkeää löytää jokin

oma erityisosaamisalue. Resurssien keskittämisen yhteen osa-alu-

eeseen ja sitä kautta erikoisosaamisen lisäämisen katsotaan ole-

van kannattavaa. Automaatiotoimialan yritykset ovat jonkin ver-

ran verkostoituneet kilpailijoiden sekä alihankkijoiden kanssa, jos-

kin yhteistyöhön asiakkaiden kanssa olisi enemmänkin halukkuut-

ta. Verkostoitumisella pystyttäisiin varmistamaan tasainen tilaus-

kanta sekä sellainen varmuus, johon yritykset pyrkivät.

Mainospalveluyritysten palveltava joustavasti jalaadukkaasti

Satakunnan alueen mainospalveluyritysten määrä on tasa-

painossa alueella sijaitsevaan asiakaskuntaan nähden. Uusia

yrityksiä perustetaan lähinnä alan koulutuksen myötä, mutta

kilpailijoiden tulo koetaan positiivisena, alaa vireyttävänä asia-

na. Alueellisena vahvuutena nähdään asiakaskunnan jakautu-

minen tasaisesti alan yrityksiin. Mainospalveluyritykset pysty-

vät ohjaamaan henkilöresurssinsa tuottavaan toimintaan, kun

asiakkaat pitkälti itse ohjautuvat yritysten asiakkaiksi. Alan

palvelupainotteisuuden vuoksi henkilökunnan osaaminen, sitou-

tuneisuus ja joustavuus nähdään toiminnan kivijalkana. Kriitti-

senä vaiheena ovat siten myös rekrytointiprosessit ja niissä

8SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

onnistuminen. Palvelun laadulla kilpaileminen on jatkuvuuden

perusta, sillä toimialan piirit ovat pienet, ja yrityksen maine

kulkeutuu nopeasti asiakkaiden tietoon. Palvelun laatuun pa-

nostetaankin henkilökohtaisuudella, joustavuudella ja nopeu-

della. Satakunnassa toimimisen vahvuustekijöitä ovat alhaiset

toimitilakustannukset ja alan koulutusmahdollisuudet. Heikkou-

deksi luokitellaan asiakasyritysten pienuus pääkonttoreiden si-

jaitessa muissa maakunnissa. Satakunnassa uskotaan kuitenkin

olevan kasvupotentiaalia, joka tosin jätetään käyttämättä riskinot-

tokyvyn puuttuessa. Toimialan yritykset eivät pääasiallisesti toimi

tuottoon pyrkivinä yrityksinä, vaan yrittäjän ja henkilökunnan elät-

täjänä, jolloin kasvun tavoittelun motiivit pitkälti puuttuvat.

Henkilöstö avainasemassa meriteknisessäteollisuudessa

Satakuntalaisten meriteollisuusyritysten (telakkateollisuus,

laivanrakennus ja suunnittelutyöt) kriittisiä menestystekijöitä

selvitettäessä esiin nousi erityisesti ammattitaitoisen ja yrityk-

seen sitoutuneen henkilöstön merkitys. Osaavan henkilöstön

avulla on onnistuttu saavuttamaan arvostetun, luotettavan, jous-

tavan ja toimitusvarman toimittajan maine asiakkaiden silmis-

sä, mikä on ollut toimialalle tyypillisten pitkäkestoisten asia-

kassuhteiden perustana. Toisena merkittävänä menestystekijä-

nä voidaan pitää toimivan, laadukkaan ja kustannustehokkaas-

ti valmistetun sekä siten hinnaltaan kilpailukykyisen tuotteen

tarjoaminen erittäin kilpailluilla markkinoilla. Tärkeänä osana

tuotetta voidaan nähdä myös tarvittaessa huolto- ja after sale -

toiminta. Satakuntaa toimintaympäristönä pidetään meriteolli-

suusyrityksissä pääasiassa positiivisena tekijänä. Maakunta näh-

dään Suomen teollisuuden painopistealueena nyt ja myös tule-

vaisuudessa, vaikkakaan sijainnilla ei ole yrityksille olennaista

merkitystä toimittaessa maailmanlaajuisesti. Tällöin tosin hei-

koista liikenneyhteyksistä maitse ja ilmateitse on haittaa yri-

tyksen asiakassuhteiden hoitamiselle, mutta kehittynyt infor-

maatioteknologia helpottaa tilannetta. Tulevaisuuden näkymiä

pidettiin lupaavina ja satakuntalaiset meriteollisuusyritykset

suhtautuvat luottavaisina tulevaisuuteen, mutta nopeasti muut-

tuvassa maailmassa on kuitenkin pysyttävä valppaana koko ajan.

Vaate- ja kenkäkaupassa on tarjottava hyvääpalvelua hyvällä paikalla

Vaate- ja kenkäkauppa on Satakunnassa perinteikäs toimi-

ala, jonka tulevaisuudennäkymiä pidetään kohtalaisen hyvinä,

koska työttömyyden laskiessa ostovoima maakunnassa lisään-

tyy jatkuvasti. Vaate- ja kenkäkaupan kilpailutilannetta pide-

tään Satakunnassa terveellä pohjalla olevana, koska kilpailu

painottuu ainakin erikoisliikkeiden kohdalla hintakilpailun si-

jasta ammattitaitoiseen palveluun ja kattavaan tuotevalikoimaan.

Ulkomaisten ketjujen tulon myötä lisääntynyttä kilpailua pide-

tään toisaalta hyvänä asiana, koska uusien liikkeiden myötä

ostovoiman kohdistumisen maakunnan ulkopuolelle katsotaan

vähentyneen. Vaate- ja kenkäkaupan erikoisliikkeissä tärkeim-

pinä menestystekijöinä pidetään hyvää liikepaikkaa, ammatti-

taitoista ja palvelualtista henkilöstöä sekä yrityksen tunnettuut-

ta. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään lisäksi tarkoituksen-

mukainen tuotevalikoima, asiakkaiden tunteminen ja uskolli-

sen asiakaskunnan saavuttaminen, johon nykyään pyritään yhä

useammin erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien avulla. Ulko-

maisten ketjujen kasvava markkinaosuus on saanut erikoisliik-

keet panostamaan entistä enemmän palvelun laatuun. Myös

uusien palvelujen, kuten pukeutumisneuvonnan ja erilaisten

asiakastilaisuuksien kehittäminen nähdään vaate- ja kenkäkau-

pan erikoisliikkeissä kilpailukeinona.

Satakunnan luonto tarjoaa mahdollisuudenmonipuolisiin elämyksiin

Elämyspalvelujen kysyntä on kasvanut huomattavasti viime

vuosien aikana. Ihmiset haluavat kokea uutta ja hakevat elä-

myksiä ja seikkailuja työn ja arjen vastapainoksi. Elämyspalve-

luyritysten tuotteiden kirjo on laaja ja asiakkaille tarjotaan niin

yksittäisiä tuotteita kuin kokonaisia, tarkkaan räätälöityjä oh-

jelmapakettejakin. Palvelujen saatavuus on lähiaikoina paran-

tunut erilaisten Internet-pohjaisten markkinointi-, varaus- ja

myyntijärjestelmien kautta. Elämyspalveluissa tuotekehityksen

perusta on useimmiten luonto. Satakunta alueena tarjoaa tä-

hän hyvät puitteet. Alueelta löytyy monipuolista maastoa ja luon-

toa, joka tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliselle elämyskoke-

mukselle. Satakunnassa elämyspalveluyritykset ovat pääsään-

töisesti suhteellisen nuoria, pieniä ja niillä on melko suppea tuo-

tetarjonta, joten kehittämismahdollisuuksia on vielä monia. Var-

sinkin palvelutuotteiden monipuolistaminen ja yritysten verkos-

toituminen luo uusia mahdollisuuksia. Verkostoituminen onkin

tärkeä menestystekijä yrityksille, jotta ohjelmatarjontaa asiak-

kaille saadaan laajennettua ja investointikulut pysyvät pieninä.

Suurimman kilpailuedun saavat yritykset, jotka kuuluvat esi-

merkiksi jonkin matkailukeskuksen tai matkatoimiston verkos-

toon. Elämyspalveluiden muita kriittisiä menestystekijöitä ovat

muun muassa luotettava, ammattitaitoinen ja täsmällinen pal-

velu, tuotteiden turvallisuus, ympärivuotisuus sekä monipuoli-

nen tuotteisto.

■ Toimialojen taloudellinen tilanne ja kriittisetmenestystekijät SatakunnassaTurun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä kartoite-

taan kuuden toimialan taloudellista tilannetta ja kes-

keisiä kilpailukykytekijöitä. Tutkimus toteutetaan opin-

näytetöinä ja kohteena ovat tietojenkäsittelypalvelut,

elämyspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, vaa-

te- ja kenkäkauppa, meritekninen teollisuus ja automaa-

tio. Keväällä 2004 käynnistyneen tutkimuksen rahoit-

tajana on Porin kauppiassäätiö ja tuloksia raportoidaan

tutkimusprosessin edetessä myös Satakunnan Talous

-lehden tulevissa numeroissa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Professori Heli Hookana, puh. (02) 627 2756

9 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Teknologiateollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

TEOLLISUUSTeksti: Saku Vähäsantanen

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

Maailmantalouden kasvun painopiste on ollut tänäkin vuon-

na Kaukoidässä ja muilla kehittyvillä alueilla. Etenkin Kiinan

talouskasvu on ollut nopeaa ja sen asema kansainvälisessä kil-

pailussa on koko ajan vahvistunut ja läntisten teollisuusmaiden

heikentynyt. Tämä heijastunee ajan myötä myös teknologiateol-

lisuuteen. Teknologia-

teollisuuden vuonna

2003 alkanut liikevaih-

don kasvu tosin jatkui

myös vuoden ensimmäi-

sellä puoliskolla. Liike-

vaihtoa on kasvattanut

etenkin metalliraaka-ai-

neiden korkea hintataso.

Satakunnassa kasvu oli

kuitenkin koko maata

selvästi vaisumpaa. Me-

tallien jalostuksen suuri

osuus liikevaihdosta ja

sen muita teknologia-

teollisuuden alatoimialo-

ja heikompi kasvu pienensivät koko teknologiateollisuuden lii-

kevaihdon kasvua Satakunnassa. Palkkasumman kasvussa ero

oli pienempi, mutta Satakunnan kehitys oli siinäkin koko maa-

ta heikompaa. Satakunnan teknologiateollisuus ei käytännössä kas-

vanut liikevaihdolla mitattuna ensimmäisellä neljänneksellä, mut-

ta toinen neljännes toi mukanaan selvän kasvun. Satakunnan tek-

nologiateollisuuden liikevaihto (pl. telakat) kasvoi kokonaisuudes-

saan 3,9 % ja koko maan 13,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajan-

jaksoon verrattuna. Palkkasumman vastaavat kasvuluvut olivat

2,9 % ja 5,7 %. Viennin arvo kuitenkin putosi Satakunnassa 9,0 %.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan koko maan viennin arvo

kasvoi 18 % (tammi-heinäkuu) lähinnä Eurooppaan ja Lähi-itään

suuntautuvan viennin kasvun ansiosta. Vienti Kaukoitään kui-

tenkin väheni hieman, mikä johtuu suomalaisten yritysten li-

sääntyneestä tuotannosta ko. maissa. Tuottajahinnoissa ei ole

juurikaan tapahtunut kasvua. Tilauskanta oli kesäkuun lopussa

kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Maalis-

kuun 2005 loppuun verrattuna kasvua tuli kolme prosenttia.

Henkilöstömäärä pysyi koko maan tasolla viime vuoden luke-

missa.

Satakunnan teknologiateollisuuden alatoimialoista liikevaih-

doltaan ylivoimaisesti suurin on metallien jalostus, mutta hen-

kilökuntaa työskentelee selvästi eniten koneiden ja laitteiden

valmistuksen parissa. Koko Suomessa elektroniikka- ja sähkö-

tuotteiden valmistus luo selvästi parhaiten liikevaihtoa ja työl-

listää niukasti eniten teknologiateollisuuden alatoimialoista. Sata-

”Koko Suomessa elekt-

roniikka- ja sähkötuottei-

den valmistus luo selvästi

parhaiten liikevaihtoa ja

työllistää niukasti eniten

teknologiateollisuuden ala-

toimialoista. Satakunnassa

toimiala jää kuitenkin suh-

teellisesti heikkoon ase-

maan sekä henkilökunnan

määrällä että liikevaihdol-

la mitattuna.”

10SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Metallien jalostuksen liikkeenvaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa(2000=100).

kunnassa toimiala jää kuitenkin suhteellisesti heikkoon asemaan

sekä henkilökunnan että liikevaihdon määrillä mitattuna.

METALLIEN JALOSTUSSatakunnan metallinjalostusteollisuuden liikevaihdon kasvu

hiipui vuoden 2005 puolelle tultaessa, vaikka alkuvuoteen 2004

verrattuna kasvua tulikin vielä reilun prosentin verran. Ensim-

mäinen vuosineljännes oli Satakunnassa liikevaihdon osalta

kuitenkin vajaat viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Toisen neljänneksen koko maan tasolle yltänyt kasvu kuitenkin

tasapainotti kehitystä ja vuoden ensimmäinen puolisko jäi siis

kokonaisuudessaan hieman plussalle vuotta aiempaan ajankoh-

taan verrattuna. Koko maan tasolla metallien jalostuksen liike-

vaihdon kasvu jatkui edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan ver-

rattuna. Syynä on lähinnä metallien korkea hinta. Värimetalli-

en hintakehitys on ollut vaihtelevaa, mutta terästuotteiden hin-

nat ovat olleet laskussa. Alkuvuonna liikevaihdon kasvua tuli

koko maassa yhteensä 12,3 %, mutta toinen neljännes oli sel-

västi ensimmäistä heikompi.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan värimetallien ja terästuot-

teiden tuotanto oli koko maassa määrältään 4–5 % vuotta aikai-

sempaa pienempi, mutta valujen tuotanto kasvoi 14 %. Teräs-

tuotteiden, värimetallien ja valujen viennin arvo oli alkuvuon-

na (tammi-heinäkuu) noin 13 % viime vuoden vastaavaa ajan-

kohtaa suurempi. Myös alan palkkasumma on jatkanut kasvu-

aan: Satakunnan ja koko maan palkkasummat kasvoivat vajaat

seitsemän prosenttia, mutta toisen neljänneksen kasvu oli en-

simmäistä heikompaa Satakunnassa.

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUSKone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto lähti viime vuon-

na hurjaan nousuun metalliraaka-aineiden korkean hinnan ja

lisääntyneen palveluliiketoiminnan siivittäminä. Satakunnassa

koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi 9,0 % ja

koko maassa 14,5 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Metallituotteiden valmistuksen (pl. koneet ja laitteet) liikevaih-

don kasvuluvut olivat vastaavasti 5,5 % ja 17,4 %. Satakunnan

kasvuluvut jäivät siis selvästi koko maata alemmaksi huolimat-

ta mm. värimetallien voimakkaasta hintojen noususta.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan tilauskannan arvon kasvu

koko maassa on vaihdellut alkuvuonna, mutta kesäkuun lopus-

sa kanta oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisem-

min ja viisi prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Myön-

teisesti kehittyneen tilauskannan uskotaan kasvattavan liike-

vaihtoa myös lähikuukausina. Koko maan koneiden, metallituot-

teiden ja kulkuneuvojen viennin arvo on kasvanut kuutisentoista

prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta (tammi-hei-

näkuu). Satakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksen palkka-

summa ei kasvanut alkuvuonna, kun taas koko maassa kasvua tuli

viitisen prosenttia. Metallituotteiden valmistuksessa maksetut pal-

kat kasvoivat Satakunnassa 3,1 % ja koko maassa 4,4 %.

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDENVALMISTUS

Satakunnan ja koko maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden

valmistuksen liikevaihto on kasvanut selvästi edellisvuoden al-

kupuoleen verrattuna. Liikevaihdon kasvu oli sekä koko maas-

sa että Satakunnassa samaa suuruusluokkaa, eli noin 12 %. Eri-

tyisesti vuoden ensimmäinen neljännes oli menestyksekäs. Täl-

löin liikevaihto kasvoi Satakunnassa yli 21 %. Toisen neljännek-

sen kasvu jäi kuitenkin kuuteen prosenttiin. Koko maan kasvun

vaihtelu oli pienempää ensimmäisen ja toisen neljänneksen vä-

lillä. Liikevaihdon kasvu heijastui myös maksettuihin palkkoi-

hin, jotka kasvoivat lähes saman verran. Satakunnassa kasvua

oli selvästi koko maata enemmän (11,5 % vs. 5,9 %). Teknologia-

teollisuus ry:n tilauskannat vahvistuivat koko maan tasolla sel-

Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa(2000=100).

11 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Sähköteknisten tuotteiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

■ AVAIMET KÄTEEN -PALVELULLA MENESTYKSEENPitkälle menevä räätälöinti, joustavuus ja kokonaistoimituksen vastuut ovat yrityksen elinehto, toteaa KMT Group

Oy:n toimitusjohtaja Esa Pyöriä. KMT Group Oy on Kankaanpäässä toimiva sähkötekniikan ja mekaniikan valmis-

tuspalveluita ja järjestelmätoimituksia tarjoava yritys. Asiakkaille tarjottavat alan palvelut kattavat suunnittelun,

tuotekehityksen, valmistuksen, testauksen ja asennuksen. Yritys valmistaa sähkönjakelu- ja ohjausjärjestelmiä sekä

koneita ja mekaanisia ohutlevyrakenteita raideliikennevälineisiin, tutkimuslaitteisiin, laivanrakennus- ja offshore-

sekä koneenrakennusteollisuuteen. Laivanrakennusasiakkaat ovat pääosin Suomessa, raideliikennepuolen taas Ruot-

sissa, Saksassa ja Espanjassa. KMT Group Oy on perustettu vuonna 1980 ja se työllistää kahdessa eri toimipisteessä

yhteensä noin 140 henkilöä. Yrityksen toiminnan tukena on toimiva yhteistyö- ja alihankintaverkosto. Alihankkijois-

ta merkittävä osa sijaitsee Pohjois-Satakunnassa. Yritys ei tarvittavien investointien suuruuden vuoksi ole suuntau-

tunut massatuotantoon, vaan aktiivisen tuotekehityksen tukemana tuotteiden räätälöintiin. Etusijalla ovat asiakkai-

den tarpeet.

KMT on kasvattanut voimakkaasti vientiään viime vuosina. Myös liikevaihto ja toiminnan volyymi ovat olleet

kasvussa, liikevaihdossa lisäystä on viime vuodesta yli 20 %. Yritys on avannut tehtaan Viroon. Tämä ei toimitusjoh-

taja Esa Pyöriän mukaan kuitenkaan vaikuta negatiivisesti vaan päinvastoin positiivisesti Kankaanpään tehtaiden

tulevaisuuteen. Yrityksen työntekijät ovat pitkälti Kankaanpäästä ja lähiseudulta, joten osaaminen on siellä, eikä

sitä ole kannattavaa lähteä siirtämään. Ongelmana on kuitenkin ollut osaavan uuden työvoiman rekrytointi. Yritys

järjestää itse koulutusta potentiaalisille työntekijöille, koska julkisesti tarjottu koulutus ei aina riitä yrityksen tarpei-

siin. Mikäli rekrytointi olisi helpompaa, olisi työvoimaa saatettu palkata enemmänkin.

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2000=100).

TELAKATTelakoiden tilauskannan vahvistuminen on kääntänyt alan

työllisyyden ja sitä kautta myös palkkasumman kasvuun. Tosin

huippuvuoteen 2003 on vielä matkaa. Raumalla Aker Finnyard-

sin telakalla valmistettavan Tallinkin tilaaman uuden loistoris-

teilijän rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2005 ja täystyölli-

syys saavutettiin elokuussa. Tilauksen arvo on 165 miljoonaa

euroa ja työllistävä vaikutus 1700 henkilötyövuotta. Tilaus tuo

telakalle täystyöllisyyden, mutta telakalta kuitenkin vähennet-

tiin 60 henkilöä vuoden 2004 marraskuussa alkaneiden yt-neu-

vottelujen seurauksena. Samalta telakalta valmistuu ensi vuon-

na merivoimille uusi ohjusvene ja kolme konttialusta B & N

Nordsjöfraktille. Koko yhtiön tilauskantaan kuuluu myös muita

aluksia. Aker Finnyards on myös solminut varsinaisia sopimuk-

sia sekä aie- ja optiosopimuksia useista aluksista mm. Tallinkin

kanssa. Norjalaisyhtiön mukaan Suomessa sijaitsevien Turun ja

Rauman telakoiden käyttöaste on hyvä ja Helsingissäkin kohe-

nemaan päin. Risteilyalusten markkinat ovat Aker Finnyardsin

mukaan nopeasti toipumassa ja autolauttojen kysyntä jatkuu

vilkkaana. Uudet tilaukset pitänevät Rauman telakan työllistet-

tynä vuoteen 2007 saakka. Technip Offshore Finland Oy:n Po-

rin Mäntyluodon telakan lomautukset peruuntuivat, kun uusi

tilaus vahvistui. Telakalla valmistetaan 250–300 miljoonan eu-

ron arvoinen öljynporauslautan runko ja ankkuroimisjärjestel-

mä Meksikonlahdelle. Kolmesataa uutta työntekijää palkkaava

telakka odottaa myös jatkossa uusia tilauksia. Kuluvana vuon-

na ja ensi vuoden alkupuoliskolla telakoiden työtilanteen odo-

tetaan edelleen paranevan hyvän tilauskannan ansiosta. Vuo-

den 2005 ensimmäisellä puoliskolla telakoiden palkkasumma

kuitenkin putosi kuutisen prosenttia vuoden 2004 alkuvuoteen

verrattuna.

västi erityisesti toisella neljänneksellä edellisvuoden vastaavas-

ta ajankohdasta. Kasvua tuli 19 %, mutta tilauskannan arvo kui-

tenkin pieneni ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kesä-

kuun lopussa tilauskannan arvo oli 11 % suurempi kuin vuotta

aiemmin, mutta maaliskuun lopun tasolla. Tilauskannan kasvu

enteilee liikevaihdon kasvua myös lähitulevaisuudessa. Koko

maan viennin arvo kasvoi 22 % lähinnä tietoliikennelaitteiden

viennin nopean kasvun ansiosta. Sähkökoneiden ja -laitteiden

sekä instrumenttien vienti kasvoi vain muutaman prosentin edel-

lisvuoden vastaavasta ajankohdasta (tammi-heinäkuu).

12SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

SATAKUNNANOSAAMISKESKUSTOIMIALATAutomaatio, elektroniikka ja ICT

Satakunnan osaamiskeskustoimialojen liikevaihto kasvoi

voimakkaasti alkuvuonna viime vuoden vastaavasta ajanjaksos-

ta. Kasvu voimistui edelleen toisella vuosineljänneksellä ja oli

tuolloin lähes 20 %. Koko alkuvuoden kasvuprosentiksi tuli 16,9.

Palkkasummat eivät kasvaneet läheskään samaa tahtia, vaan

kasvua tuli ainoastaan kolmisen prosenttia. Tämä viittaa tuotta-

vuuden kasvuun ja myös mahdollisiin tuleviin rekrytointeihin.

ELINTARVIKETEOLLISUUSSatakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihdon loiva kasvu

on jatkunut jo useita vuosia. Sama trendi jatkui myös vuoden

ensimmäisellä puoliskolla, jolla kasvua tuli 0,3 % vuotta aiem-

paan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäinen vuosineljännes oli

kuitenkin lievästi negatiivinen myös Satakunnassa. Koko maas-

sa vuonna 2004 alkanut liikevaihdon lasku jatkui voimakkaana

myös vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä. Negatiivinen

kehitys kuitenkin vaihtui toisella vuosineljänneksellä hienoiseen

kasvuun. Siitä huolimatta liikevaihto kokonaisuudessaan laski

koko maassa 3,0 % ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Elintarvike-

teollisuuden palkkasumma laski 0,5 % koko maassa. Satakunnassa

kasvua oli kaiken kaikkiaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,1 %,

vaikka ensimmäinen vuosineljännes oli negatiivinen.

METSÄTEOLLISUUSMetsäteollisuuden liikevaihdon ja palkkasumman kehitykseen

vaikuttivat huomattavasti paperialan lakko ja sitä seurannut

työsulku, jotka suoraan ja välillisesti vaikuttivat myös maakun-

nan ja koko maan talouskehitykseen. Metsäteollisuus on paitsi

merkittävä työnantaja Satakunnassa, myös tärkeä viejä. Sata-

kunnan viennin arvosta metsäteollisuus muodostaa noin kol-

manneksen, kun taas koko maassa osuus on noin neljännes.

Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto ja palkkasumma kas-

voivat vielä hieman ensimmäisellä vuosineljänneksellä niin Sa-

takunnassa kuin koko maassakin edellisvuoden vastaavaan ajan-

kohtaan verrattuna. Satakunnassa liikevaihdon kasvu oli koko

maata vähän ripeämpää, mutta palkkasumman kasvussa ei ero-

ja juurikaan ollut. Toisella neljänneksellä liikevaihto romahti

Satakunnassa lähes 30 % ja koko maassa 25 %. Myös palkka-

summat tippuivat noin 14 % Satakunnassa ja 12 % koko maassa.

Kokonaisuudessaan liikevaihto laski Satakunnassa ensimmäi-

sellä vuosipuoliskolla 15,7 % ja koko maassa 12,5 %. Palkkasum-

mat tipahtivat vastaavasti 7,0 % ja 5,8 %. Luonnollisesti myös

viennin arvo romahti (noin 16 % Satakunnassa). Työkiistalla oli

monia kerrannaisvaikutuksia: esimerkiksi sahat joutuivat suu-

riin vaikeuksiin, koska sellutehtaat eivät voineet ottaa vastaan

sivutuotteena syntyvää haketta tuotannon loputtua. Sahojen

toiminta uhkasikin pysähtyä. Myös mm. kunnallisen sektorin

verotulot vähenivät. Esimerkiksi Rauman kaupunki hävisi yli

miljoona euroa menetettyinä verotuloina työtaistelun aikana.

Työkiistan seurausten ohella muita metsäteollisuuden ongelmia

ovat olleet jo pitkään alhaisena pysytelleet hinnat ja vahva euro,

joka kuitenkin viime aikoina on selvästi heikentynyt dollariin

nähden.

Osaamiskeskustoimialojen (automaatio, elektroniikka ja ICT) ja koko teollisuuden liikevaih-don kehitys Satakunnassa (2000=100).

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Metsäteollisuuden liikevaihdon muutos (%) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä Sata-kunnassa ja koko maassa.

13 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JAMUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

Euroopan hidas talouskasvu pitää myös kemianteollisuuden

kasvun maltillisena. Kemianteollisuus ry:n mukaan Suomen

kemianteollisuuden kysyntänäkymät ovat kuitenkin varovaisen

positiiviset. Paperiteollisuuden työtaistelu pienensi peruskemi-

kaalien tuotantoa, mutta tyhjentyneitä paperivarastoja täyte-

tään loppuvuoden aikana. Tämän ansiosta peruskemikaalien

kysyntä pysynee korkealla tasolla jatkossa. Peruskemikaalien

tuotannossa paperitehtaiden seisaus näkyi koko maan tasolla

10 prosentin pudotuksena, mutta vuositasolla työkiistan vaiku-

tus peruskemikaalien tuotantoon jäänee kuitenkin korkeintaan

pariin prosenttiin. Muovituoteteollisuudessa näkymät ovat yhä

vakaat. Vakaus perustuu asiakasalojen jatkuvaan kasvuun. Esi-

merkiksi muovisten talonrakennusmateriaalien kysyntä pysyy

korkeana rakennusalan kasvun ansiosta. Myös päivittäistavara-

kaupan myynnin lisäys vaikuttaa positiivisesti pakkausten me-

nekkiin. Toisaalta pakkausten raaka-aineesta yhä isompi osa

tulee ulkomailta ja myös valmiiksi pakattujen kuluttajatuottei-

den tuonti on yleistynyt. Kilpailu on erittäin kovaa, sillä pakka-

usalalla on Keski-Euroopassa ylikapasiteettia.

Tilastokeskuksen tuoreimpien teollisuustilastojen mukaan

kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liike-

vaihdon kasvu viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattu-

na on jatkunut myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvu-

vauhti on kuitenkin hieman hidastunut viime vuodesta. Toisel-

la vuosineljänneksellä liikevaihdon kasvu pieneni merkittävästi

sekä Satakunnassa että koko maassa johtuen pääosin paperite-

ollisuuden työkiistasta. Palkkasumman kasvu nopeutui kuiten-

kin toisella neljänneksellä. Kemikaalien sekä kumi- ja muovi-

tuotteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuo-

sipuoliskolla kuutisen prosenttia Satakunnassa ja koko maassa.

Palkkasumman kasvu oli kolmisen prosenttia Satakunnassa ja

viitisen prosenttia koko maassa.

RAKENTAMINENTeksti: Saku Vähäsantanen

Rakentamisen toimialan liikevaihto kasvoi Satakunnassa

huomattavasti koko maata nopeammin vuoden 2005 ensimmäi-

sellä puoliskolla. Kasvuprosentti oli Satakunnassa 12,4, kun koko

maan kasvu oli 6,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan

verrattuna. Kasvu oli tosin ensimmäisellä vuosineljänneksellä

koko maata hieman hitaampaa, mutta toisella vuosineljännek-

sellä kasvuprosentti oli jo koko maata selvästi suurempi ja muu-

tenkin huomattavan korkea 18,7. Palkkasumman kasvu oli kui-

tenkin liikevaihtoa hitaampaa. Palkkasumma kasvoi ensimmäi-

sellä vuosipuoliskolla Satakunnassa hieman koko maata ripeäm-

min. Palkkasumma nousi Satakunnassa 8,6 % ja koko maassa

5,6 %. Palkkasumman kasvu nopeutui selvästi toisella vuosinel-

jänneksellä Satakunnassa, kun taas koko maan kasvu oli tasai-

sempaa. Merkittävä tekijä rakennusalan hyvälle menestykselle

Satakunnassa on luonnollisesti Olkiluodon ydinvoimalatyömaa.

Asuntorakentaminen on myös ollut vilkasta ja teollisuuden tilo-

jen saneeraukset ovat olleet kasvussa. Näkymät ovat Satakun-

nassa jatkossakin positiiviset, vaikka alalla on kausivaihtelua.

Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan rakennusteollisuuden

suhdannekuva pysyy vakaana myös koko maan tasolla. Talon-

rakennustöiden kokonaisaloitukset kasvavat tänä vuonna viiti-

sen prosenttia. Eniten kasvavat teollisuus- ja varastorakenta-

minen, liike- ja toimistorakentaminen ja asuntotuotanto muun

talonrakentamisen pysyessä lähes ennallaan. Rakennustuoteteol-

lisuuden tuotanto lisääntyi viime vuonna 5,6 prosenttia. Näky-

mät ovat RT:n mukaan myönteiset myös tänä vuonna, mutta

kasvuvauhti hidastuu. Rakennustuotteiden vienti kasvoi tämän

vuoden alkupuoliskolla vajaat kolme prosenttia. Myös työllisyys

on kasvussa, mutta kausivaihtelua esiintyy edelleen. Ongelmia

on myös työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa, sillä hy-

västä työmarkkinatilanteesta huolimatta rakennusalan työnte-

kijöitä on edelleen työttömänä, vaikka kysyntää olisi.

Kemian ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa(2000=100).

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

14SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

PALVELUALATTukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-

elämän palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.Teksti: Jani-Petri Laamanen

Tukku- ja vähittäiskauppaKaupan alan kasvu on ollut viime vuosina nopeaa sekä Sata-

kunnassa että koko maassa. Liikevaihdon kasvuluvut ovat Sata-

kunnassa jääneet vain hieman koko maan lukuja pienemmiksi,

vaikka vähenevä väestömäärä ja työllisyyden hitaampi kasvu

heikentävätkin alueen väestön yhteenlaskettua ostovoimaa. Tuk-

ku- ja vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden ensim-

mäisellä puoliskolla Satakunnas-

sa 4,2 % ja koko maassa 6,3 % vii-

me vuoden vastaavaan ajankoh-

taan verrattuna. Alan palkka-

summa kasvoi maakunnassa

koko maata nopeammin kasvu-

lukujen ollessa 6,1 % Satakun-

nassa ja 5,7 % koko maassa.

Satakunnassa kaupan ala on

ollut viime vuodet muutoksen

kourissa, kun alalle on tullut

uusia toimijoita ja markkina-

osuuksista käytävä kilpailu on

muuttanut alan voimasuhteita.

Kaupan palkkasumman ripeä

kasvu maakunnassa on pitkälti

seurausta syntyneistä uusista päivittäistavarakaupan toimipai-

koista. Myös työllisyys on kaupan alalla ollut hyvällä tasolla Sa-

takunnassa parin viime vuoden ajan. Liikevaihto kasvaa palk-

kasummaa hitaammin hintakilpailun hintoja alentavan vaiku-

tuksen vuoksi. Lähiajan näkymät ovat alalla edelleen hyvät,

koska kestokulutushyödykkeiden kauppa piristyy pitkään jat-

kuneen kotitalouksien positiivisen tulokehityksen seurauksena.

Kovenevan kilpailutilanteen voidaan kuitenkin ennakoida pi-

demmällä aikavälillä heijastuvan joidenkin kaupan yksiköiden

putoamisena pelistä.

Majoitus- ja ravitsemistoimintaSatakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

pysyi tammi-kesäkuussa ennallaan vuoden takaiseen verrattu-

na. Koko maassa liikevaihdon kasvu sen sijaan nopeutui 4,1 %:iin.

Maakunnan kehityksen syitä voidaan etsiä sekä majoitus- että

ravitsemistoiminnasta. Majoitusalalla alkuvuotta leimasi hotel-

liyöpymisten määrän väheneminen viime vuoden vastaavaan

ajankohtaan verrattuna. Toisaalta on huomioitava, että vuoden

2004 alkupuolisko oli majoitusalalla melko hyvä. Ravitsemisa-

lalla liikevaihdon laimea kehitys johtunee kilpailun kiristymi-

sestä. Maakunnan anniskelumarkkinoille on rantautunut viime

aikoina uusia toimijoita, joiden kilpailukeinona on ollut aggres-

siivinen hinnoittelu. Tämä on asettanut hinnanalennuspaineita

koko anniskelukentässä. Liikevaihdon heikko kehitys heijastui

alkuvuonna myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa makset-

tuun palkkasummaan. Palkkasumman kasvu lähes puolittui maa-

kunnassa ollen tammi-kesäkuussa 2,2 %. Koko maassa palkkasum-

ma kasvoi vastaavana aikana 3,4 %. Palkkasumman hitaasta kas-

vusta huolimatta majoitus- ja ravitsemisalan työllisyys on ollut

hyvällä tasolla kuluvan vuoden alkupuoliskolla Satakunnassa.

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa(2000=100).

”Liike-elämän palvelut

ovat olleet Satakunnassa

koko maata nopeammassa

kasvussa vuoden 2003 lo-

pulta lähtien sekä liikevaih-

dolla että palkkasummalla

mitattuna. Alan työllisyy-

den lisäyksellä oli alku-

vuonna merkittävä positii-

vinen vaikutus maakunnan

yleiseen työllisyystilantee-

seen.”

15 SATAKUNNAN TALOUS 6 • marraskuu 2005

Satakuntalaisen majoitus- ja ravitsemistoiminnan tulevaisuu-

dennäkymät riippuvat maakunnan elinkeinoelämän yleisestä ke-

hityksestä ja maakunnan yleisötapahtumien ja matkailukohtei-

den vetovoimaisuudesta. Mikäli työllisyys- ja tulokehitys on alu-

eella hyvä, voidaan ravitsemistoiminnan kysynnän arvella ke-

hittyvän suotuisasti. Paikallisen väestön ikääntyminen saattaa

lisätä lähialuematkailua ja ravitsemispalvelujen käyttöä. Sata-

kunnan kauppakamarin keväällä julkistamasta Satakunnan pal-

veluvisio 2010:stä selviää, että todennäköisimmin majoitus- ja

ravitsemisalan liikevaihto kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä

jonkin verran, mutta alan työllisyys saattaa jonkin verran alen-

tua. Olkiluodon ydinvoimalaprojektin vuoksi alalle ennakoidaan

kysyntäpiikkiä vuosina 2008–2010.

Liike-elämän palvelutLiike-elämän palvelut ovat olleet Satakunnassa koko maata

nopeammassa kasvussa vuoden 2003 lopulta lähtien sekä liike-

vaihdolla että palkkasummalla mitattuna. Alan työllisyyskin on

kohentunut viime vuoden loppupuoliskolta lähtien, ja alan työl-

lisyyden lisäyksellä oli alkuvuonna merkittävä vaikutus maa-

kunnan yleiseen työllisyystilanteeseen. Liike-elämän palvelujen

tuottaminen työllistää tällä hetkellä Satakunnassa lähes 9 000 hen-

kilöä, mikä on lähes 9 % koko maakunnan työllisyydestä. Liike-

elämää palvelevan toiminnan liikevaihto kasvoi Satakunnassa

alkuvuonna 18,4 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan ver-

rattuna, kun koko maassa alan kasvu jäi vajaaseen kahdeksaan

prosenttiin. Alan palkkasumma kasvoi sekin Satakunnassa koko

maata nopeammin. Palkkasumman kasvuluvut olivat Satakun-

nassa 8,8 % ja koko maassa 8,0 %.

Liike-elämän palvelujen myönteisen kehityksen taustalla oli

Satakunnassa voimakas kasvu kone- ja prosessisuunnittelussa,

tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä ohjelmistoalalla. Myös

henkilöstönvuokraustoiminta on vilkastunut maakunnassa, osin

Olkiluodon ydinvoimalatyömaan tarpeiden myötä. Kone- ja pro-

sessisuunnittelu ja teollisuutta palveleva tutkimus- ja kehittä-

mistoiminta ovat maakunnassa perinteisesti vahvoja aloja ja

kasvaneet aiemminkin voimakkaasti. Osin kasvu näillä aloilla

on seurausta teollisuudessa tehtävistä toimintojen ulkoistuksista.

Ohjelmistosuunnittelu ja -tuotanto ja tietojenkäsittelypalvelut

yleensäkin ovat Satakunnassa jääneet vähemmän kehittyneiksi

aloiksi, joten kasvu näillä aloilla on tervetullutta.

Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa eletään rakenteel-

listen muutosten aikaa, kun väestö ikääntyy ja yhä suurempi

osa palveluista tuotetaan yksityisesti. Näiden muutosten vaiku-

tukset eivät kuitenkaan näy kovinkaan voimakkaina sosiaali- ja

terveysalalla maksetussa palkka-

summassa. Palkkasumma on kasva-

nut jo vuosia Satakunnassa noin 5–6

% ja koko Suomessa noin 8–9 % vuo-

tuista vauhtia. Kuluvan vuoden alku-

puoliskolla palkkasumma kasvoi Sa-

takunnassa 5,4 % ja koko maassa 8,2

% viime vuoden vastaavaan ajankoh-

taan verrattuna. Alan työllisyys on py-

synyt kohtuullisen hyvänä parin vii-

me vuoden ajan. Satakunnassa kas-

vunvaraa olisi vielä ainakin yksityis-

ten sosiaalipalvelujen tuotannossa,

joka on jäänyt maakunnassa vielä

suhteellisen vähäiseksi, joskin kulu-

vana vuonna alalle on perustettu usei-

ta uusia toimipaikkoja.Palkkasumman vuosimuutos palvelujen alatoimialoilla 2000–2005 I–VI.

Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2000=100).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa(2000=100).

Ma

i nost

oi m

i sto

40

0 k

epp

ost

a O

y /

Keh

i tys

Oy,

20

05

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä

kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi ker-

taa vuodessa. Tämä numero on talouskatsauksen kuudes numero, ensim-

mäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsaus toteutetaan Satakuntaliiton myön-

tämän ESR-rahoituksen avulla.

Katsauksen laadinnassa ovat olleet mukana satakuntalaisista kehittäjäor-

ganisaatioista Satakuntaliitto, Satakunnan TE-keskus, Satakunnan yrittäjät

ry, Satakunnan kauppakamari, PrizzTech Oy, Porin Seudun Kehittämiskes-

kus Oy ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Toimialoittaisissa nä-

kymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja haastateltu

paikallisia yritysjohtajia.

Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoimin-

nan kuukausikuvaajat. Poiketen muista aluetilastoista liiketoiminnan kuu-

kausikuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat

talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Katsauksen viimeisimmät

tiedot ovat kesäkuulta 2005.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materi-

aalia löytyy internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja in-

ternet-sivujen kehittämiseksi satakuntalaisia palveleviksi tietolähteiksi ote-

taan mielellään vastaan.

Lisätietoja:Saku Vähäsantanen Jani-Petri LaamanenTuKKK, Porin yksikkö TuKKK, Porin yksikköpuh. (02) 627 2831 puh. (02) 627 2799

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Liiketaloustieteellisen kehitys-

keskuksen ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa

http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsitteleviä tilasto- ja tutkimus-

tietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä

ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa tietoa. Satamitta-

rista löytyy nyt myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina.