SATAKUNNAN - SataMittari · Vuodelle 2016 povataan kuitenkin hienois-ta nopeutumista 4,5 %:iin. Vahvimmat nä-kymät sijoittuvat Kaukoitään. Suomen vuo-den 2015 kokonaistuotanto

ISSN-L 1798-7784

26 • joulukuu 2015

SATAKUNNANtalousnykytila ja lähiajan näkymät

2SATAKUNNAN TALOUS 26 • joulukuu 2015

SUHDANNEKUVATeksti: Saku Vähäsantanen

Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mu-kaan maailmantalous elää vaihtelevia aikoja. Alueelliset erot ovat yhä suuria. Teollisuus-maiden talouskasvu on vahvistumassa, mut-ta kehittyvien talouksien näkymät ovat aiem-paa maltillisempia. Tämä johtuu mm. raaka-aineiden hintojen laskusta sekä poliittises-ta kehityksestä. Yhdysvaltojen ja Britannian kasvu on länsimaiden parasta luokkaa tällä hetkellä. IMF:n mukaan maailmantalous kas-vaa tänä vuonna 3,1 %, mikä on hieman vä-hemmän kuin edellisenä vuonna. Ennustet-ta on rukattu vähän alaspäin kevään arvioon verrattuna. Ensi vuonna kasvu kuitenkin no-peutunee 3,6 %:iin. Teollisuusmaiden nou-su yltää pariin prosenttiin kuluvana vuonna ja ensi vuonnakin lähes samaan, 2,2 %:iin. Euroalueen kasvu jää 1,5 %:n luokkaan tä-

nä ja ensi vuonna. Maailmantalouden nou-su tukeutuukin vahvasti kehittyviin talouk-siin, joiden kasvu tosin putoaa tänä vuonna neljään prosenttiin edellisvuoden 4,6 %:sta. Vuodelle 2016 povataan kuitenkin hienois-ta nopeutumista 4,5 %:iin. Vahvimmat nä-kymät sijoittuvat Kaukoitään. Suomen vuo-den 2015 kokonaistuotanto kääntyy IMF:n mukaan varovaiseen 0,4 %:n nousuun, kun viime vuonna laskua kirjattiin vielä saman verran. Orastava kasvu ei silti saane juuri uutta puhtia, sillä ensi vuoden ennuste jää vain 0,9 %:iin.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun lopun luottamusindikaattorit osoittavat, et-tä maamme yritysten luottamus talouteen on yhä heikko. Suhdannetilanne kuitenkin koheni lokakuussa edelliskuuhun verrattu-na. Teollisuudessa luottamus koheni vähän,

koska valmiiden tuotteiden varastot supis-tuivat. Tuotanto-odotukset ja tilauskanta ovat kuitenkin edelleen vaatimattomat. Ra-kentamisen luottamus toipui lokakuun aika-na yli tavanomaisen tason, jota ei ole ylitet-ty yli kolmeen vuoteen. Palvelualojen näky-mät ovat pienestä noususta huolimatta alle tavanomaisen. Vähittäiskaupan luottamus mataa yhä lähellä pohjalukemia ja alan suh-danteet ovat pysyneet edelleen alle pitkäai-kaisen keskiarvon.

Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrin mukaan maamme pk-yri-tysten näkemykset lähiajan suhdannekehi-tyksestä ovat aiempaa myönteisempiä, sillä muutokset näkymissä ovat kevään 2015 ba-rometriin verrattuna selvät. Talouden aallon-pohja näyttäisi olevan meneillään, joten uu-den nousun odotetaan lähtevän vähitellen

Lähiajan näkymät

Satakunnan talouden vuoden 2015 ensimmäistä puoliskoa leimaa

teollisuuden merkittävä alakohtainen vaihtelu. Kehitystä varjosti etenkin

meriteollisuuden vaikeudet. Teollisuuden liikevaihto kasvoi silti vielä

vähän. Elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus pystyivät vielä lievään

nousuun, mutta kemianteollisuuden laskukierteelle ei näy loppua.

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvukin tasaantui selvästi ja ilman

metallien jalostuksen kasvua tukevaa värimetallien hintojen nousua ala

olisi painunut pakkaselle. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto

romahti keväällä lähinnä meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Myös

maakunnan telakoiden toiminta hiipui alkuvuonna huomattavasti.

Metallituotteiden valmistuksenkin liikevaihto alkoi jälleen laskea.

Satakunnan teollisuuden yhteenlasketun viennin arvo supistui metallialojen

viennin laskun myötä. Rakentamisen suhdannekuva pysyi edelleen

selvästi tavanomaista vaisumpana. Palvelualojen alkuvuosi näyttäytyi

sekin keskimääräistä harmaampana. Tosin liike-elämän palveluiden uusi

nousu näyttäisi käynnistyneen vahvana. Sen sijaan kaupan liikevaihto

aleni jälleen. Talouden palkkasumma laski henkilöstön supistuttua lähes

jokaisella päätoimialalla. Lähiajan näkymiin on virinnyt lievää toiveikkuutta

mm. pk-yritysten suhdannenäkymien voimakkaan kohenemisen myötä.

3 SATAKUNNAN TALOUS 26 • joulukuu 2015

26 •joulukuu 2015

PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen

KIRJOITTAJAT:

Ari Karppinen

Merja Mannelin

Paavo Okko

JULKAISIJA: Turun yliopiston

kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Liivola

Suhdannekuva 2

Teollisuus 6

Palvelut 13

Satakunnan meriklusteri,

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja

Meri-Porin M20-teollisuuspuisto 16

Luovat alat 18

Rakentaminen 19

Alueellinen ennakoiva

hyvinvointimittaristo 20

Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokes-kuksen asiakaskohtaisen suhdannepalve-lun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksi-sarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa pe-rusvuoteen 2010. Indeksisarjojen tulkinnas-sa olennaista on, minkä kahden ajankoh-dan välistä kehitystä arvioidaan. Esimer-kiksi mitä alemmalta (perusvuotta alem-malta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2005, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosi-en 2005–2010 välisenä aikana. Trendikuvi-oiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (re-visoitua) tulevien kuukausitietojen päivittä-misen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelai-tosten asiantuntemusta.

>>

+ Metallien jalostuksen liikevaihto vahvassa nos-teessa

+Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus jälleen kasvupolulla

+ Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti pienessä nousussa

+ Elintarviketeollisuus yhä loivassa kasvussa, joskin kevät jäi poikkeuksellisen heikoksi

+ Liike-elämän palvelut vauhdissa liikevaihdon reip-paan nousun myötä

– Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto sakannut

– Meriteollisuus laskussa osin telakoiden toimin-nan hiipumisen myötä

– Teknologiateollisuuden viennin arvo taittunut las-kuun

– Kemianteollisuuden liikevaihto supistunut yhä tuntuvasti

– Työllisyys heikentynyt selvästi etenkin teollisuu-dessa ja rakentamisessa

– Kaupan liikevaihto kääntynyt loivaan alamäkeen

SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS

PLUSSAT

MIINUKSET

ti vientiin ja erityisesti investointeihin odotetaan yhä heikennystä.

Vuoden 2015 tammi–kesäkuun talouskehitys Satakunnan talouden vuoden 2015 en-simmäistä puoliskoa leimaa teollisuu-den merkittävä alakohtainen vaihte-lu. Teollisuuden liikevaihto kasvoi sil-ti vielä vähän, mutta työntekijämäärä supistui yhä huomattavasti. Elintarvi-keteollisuus ja metsäteollisuus pystyi-vät vielä lievään nousuun, mutta kemi-anteollisuuden laskukierteelle ei näy loppua. Teknologiateollisuuden liike-vaihdon kasvukin tasaantui selvästi ja ilman metallien jalostuksen kasvua tukevaa värimetallien hintojen nou-sua koko ala olisi painunut pakkasel-le. Korkean tuottavuuden koneiden ja

käyntiin. Lähiajan näkymiä luotaava saldo-luku kipusi arvoon yhdeksän pohjautuen odotuksiin viennin vedon vahvistumises-ta. Nousua kevääseen 2015 verrattuna on peräti 16 yksikköä. Pk-yrityksistä lähes jo-ka kolmas arvioi suhdanteiden paranevan seuraavan vuoden aikana ja enää vajaa vii-dennes arvioi niiden huonontuvan. Sata-kunnassa lähiajat nähdään hieman synkem-pinä, joskin huomattavaa parannusta on ta-pahtunut kuluneen puolen vuoden sisällä. Saldoluku onkin kohonnut maan keskiar-voa voimakkaammin, kevään -16:sta syksyn +3:een. Henkilöstömäärissä laskua ja nou-sua odottavia on yhtä paljon, joten saldok-si jää nolla. Tämäkin on aiempaa parem-pi. Satakunnassa odotukset ovat myöntei-siä mm. liikevaihdossa, vakavaraisuudes-sa, tilausten määrässä sekä kapasiteetin käyttöasteessa. Sen sijaan huolestuttavas-

Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa


>> laitteiden valmistuksen liikevaihto romahti keväällä lähinnä meriteollisuuden vaikeuk-sien vuoksi, mikä juontaa juurensa mm. öl-jyn halvan hinnan kutistamaan alan laitteis-ton kysyntään. Myös maakunnan telakoiden toiminta hiipui alkuvuonna huomattavasti. Metallituotteiden valmistuksenkin liikevaih-to alkoi jälleen laskea. Sen sijaan elektroniik-ka- ja sähkötuoteteollisuus näyttäisi pääs-seen kestävälle kasvupolulle, mutta ala ei pienen kokonsa vuoksi juuri kykene vaikut-tamaan teknologiateollisuuden suuntaviivoi-hin. Satakunnan teollisuuden yhteenlaske-tun viennin arvo alkoi supistua, sillä metal-lialojen vienti taittui laskuun pääosin kone-pajojen ja telakoiden hankaluuksien myötä. Sen sijaan metsäteollisuuden viennin arvo alkoi kohota mm. sellun käytyä hyvin kau-paksi maailmalle.

Rakentamisen suhdannekuva pysyi tämän vuoden tammi–kesäkuussa edelleen selvästi tavanomaista vaisumpana. Liikevaihto ja hen-kilöstömäärä putosivat yhä tuntuvasti. Aino-astaan korjausrakentaminen näyttäisi tuke-vimmin kannattelevan alaa, mikä ei kuiten-kaan kyennyt patoamaan tarvetta työnteki-jöiden supistamiselle. Palvelualojen alkuvuo-si näyttäytyi sekin tavanomaista harmaam-pana ja henkilöstövähennyksetkin jatkuivat yleisesti. Tosin liike-elämän palveluiden uu-si nousu näyttäisi käynnistyneen vahvana, vaikka alan tarjoamia suunnittelu- ja tukipal-veluja käyttävien teollisuuden ja rakentami-sen suhdannetila pysyi edelleen sameana. Majoitus- ja ravitsemistoimintakin onnistui luomaan jälleen pientä kasvua ostovoiman hiipumisesta huolimatta. Sen sijaan kaupan liikevaihto aleni jälleen.

Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdanneti-lastojen mukaan Satakunnan yritysten yh-teenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 0,4 % korkeammaksi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014. Kas-vu pysyi tasaisena koko ensimmäisen vuosi-

puoliskon ajan. Liikevaihdon nousu onnistui 48 %:lta maakunnan yrityksistä ja yli 15 %:n kasvun saavutti 32 % alueen yrityskannas-ta. Yli 20 henkilöä työllistävien yritysten lii-kevaihto kasvoi alkuvuonna vajaan prosen-tin pääosin suurten teollisuuslaitosten loi-van nousun ansiosta. Sen sijaan alle viiden työntekijän yritysten liikevaihto putosi run-saan prosentin ja 5–20 henkilön yrityksissä se pysytteli ennallaan.

Liikevaihto pysyi alueella siten yhä kasvu-suunnassa pääosin metallien jalostuksen huiman nousun ansiosta. Silti alan tuotan-tomäärä ei juuri liene muuttunut, joten maa-kunnan kokonaistuotanto on todennäköisesti alkuvuoden aikana supistunut, mihin viittaa osaltaan palkkasumman sekä työntekijämää-rien aleneminen. Satakunnan yritysten mak-sama palkkasumma jäi vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 1,1 % matalammaksi kuin vastaa-vaan aikaan vuotta aiemmin. Se on suoraa seurausta henkilöstön leikkauksista. Palkka-summa supistui tuntuvasti maakunnan teol-lisuudessa ja siinä etenkin metallialoilla tela-koiden romahduksen vuoksi. Myös muualla teknologiateollisuudessa metallien jalostus-ta lukuun ottamatta palkkasumma pieneni hieman. Elintarvike- ja metsäteollisuudessa palkkasumma kohosi jonkin verran merkki-nä olosuhteisiin nähden kohtuullisesta työl-lisyyskehityksestä. Kemianteollisuudessa ja

rakentamisessa palkkapotti pieneni yhä voi-makkaasti. Palveluissa palkkasumma sen si-jaan kohosi yleisesti hieman.

Valtakunnallisesti teollisuus menestyi alku-vuonna vielä Satakuntaakin heikommin, mikä painoi kaikkien toimialojen yritysten yhteen-lasketun liikevaihdon 1,1 % alemmaksi vuot-ta aiemmasta. Vienti supistui selvästi. Kom-pastuskivenä on yhä elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus, jonka uutta suuntaa ei näytä löytyvän. Sen sijaan tärkeä koneiden- ja laitteiden valmistus vaikuttaisi saaneen tuul-ta siipiensä alle. Metallituotteiden valmistuk-sen liikevaihto laski vähän, mutta metallien jalostuksessa syntyi kiivasta kasvua Satakun-nan tapaan, mikä sekin tosin perustuu hin-tojen, eikä tuotantomäärien nousulle. Elin-tarviketeollisuus tarpoi syvässä suossa toisin kuin Satakunnassa, kenties yleisen ostovoi-man heikkenemisen ja Venäjän tilanteen va-navedessä. Metsä- ja kemianteollisuudessa syntyi taasen hienoista kasvua. Rakentami-sen liikevaihto oli vahvassa nousussa. Palve-luissakin syntyi yleisesti kasvua, mutta kau-pan kehitys sakkasi edelleen pahasti. Talou-den palkkasumma kasvoi prosentin verran alkuvuonna edellisvuodesta, sillä teollisuu-dessa, rakentamisessa ja palveluissa kirjat-tiin pientä nousua huolimatta liikevaihdon yleisestä lamaannuksesta. Henkilöstömää-rät lienevät silti supistuneet.

Satakunnan palkkasumman jakauma v. 2014

Elintarviketeollisuus 87Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 113Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 87Metallien jalostus 86Metallituotteiden valmistus 92Koneiden ja laitteiden valmistus 138Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 17Muu kulkuneuvojen valmistus (telakat) 46Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 380Meriklusteri 159Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke 376M20-teollisuuspuisto 50Koko teollisuus (TOL BCD) 856Rakentaminen 201Tukku- ja vähittäiskauppa 241Majoitus- ja ravitsemistoiminta 76Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 344Luovat alat 141Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut 105Kaikki toimialat yhteensä 2 945

Satakunnan palkkasumma (milj. €) toimialoittain v. 2014, luvut ovat arvioita

Elintarviketeollisuus3 %

Metsäteollisuus (puu- ja paperiteoll.)

4 %

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm.

3 % Metallien jalostus3 %

Metallituotteiden valmistus3 %

Koneiden ja laitteiden valmistus5 %

Elektroniikka- ja sähkö-tuotteiden valmistus

1 %

Rakentaminen7 %

Muu kulkuneuvojen valmistus (telakat)

2 %Tukku- ja

vähittäiskauppa8 %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

3 %

Liike-elämän palvelut (TOL JLMN)

12 %

Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut

4 %

Muut(osin julkinen sektori,

jonka osuus on n. 28 %)44 %


Satakunnan yrityksissä työskenteli vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 2,4 % vähemmän henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta ai-emmin. Teollisuudessa väkeä vähennettiin eniten, 5,6 %. Rakentamisessa laskua kirjat-tiin 1,8 % ja palveluissakin 0,8 %. Teollisuu-den lasku syveni, mutta rakennus- ja palve-lualoilla kurimus hellitti jo hieman.

Työttömyyden kasvu on jatkunut edelleen Satakunnassa. Tänä vuonna työttömiä työn-hakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa noin 1 300 henkeä enemmän kuin vuosi sit-ten. Nuorten työttömien määrä on kasva-nut tänä vuonna muuta työttömyyttä selväs-ti enemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työn-hakijoita on ollut keskimäärin kuukaudessa runsaat 300 henkeä enemmän kuin vuosi sit-ten. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt ja näyttää kasvavan edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä on ollut lähes 600 enem-män kuin vuosi sitten.

Myös lomautettujen määrä on lisääntynyt. Yt-neuvotteluja on käyty enemmän, mutta

Paavo OkkoKansantaloustieteen professori emeritus | Turun kauppakorkeakoulu | Turun yliopisto

Suomen kilpailukykyongelma on vakava. Em-me ole päässeet mukaan euroalueella me-nossa olevaan elpymiseen. Viimeinen pisa-ra ongelmien maljaan näyttää olleen Venä-jän viennin supistuminen tänä vuonna. Suo-mi vie nyt vähemmän Venäjälle kuin Yhdys-valtoihin. Satakunnan vienti on pysynyt al-kuvuonna entisellä tasollaan, ja sekin on pa-

rempi suoritus kuin koko maan. Tämä kuvaa-kin hyvin Satakunnan kehitystä viime vuo-sina. Maakunta lisäsi osuuttaan koko maan arvonlisäyksestä vuoden 2009 pohjalukemi-en jälkeen, ainakin vuoteen 2012 saakka.

Edellä sanottu on laiha lohtu, koska maakun-nassa on muun maan tapaan menty kuiten-kin lievästi alaspäin. Kilpailukyvyn palautus olisi Satakunnan kaltaiselle vientimaakun-nalle erityisen tarpeen. Kustannuskilpailu-kyvyn korjaaminen on vaikeaa ja hidasta il-man devalvaatiota, mutta se on mahdollis-ta. Vaikka osaaminen ja muut reaalisen kil-pailukyvyn tekijät ovat ratkaisevia maan kil-pailumenestykselle, niitä ei voi korjata niin-kään nopeasti kuin kustannustasoa. Kustan-nuskilpailukyvyn parantaminen käy parhai-ten palkkaratkaisun kautta, ja antamalla tilaa yrityskohtaiselle sopeutumiselle. Toivotta-vasti tässä on vihdoin päästy eteenpäin tä-män katsauksen ilmestyessä.

Satakunnan teollisuus pärjäsi alkuvuonna muuta maata paremmin perinteisillä vah-

vuuksillaan teknologiateollisuudessa. Me-tallien jalostuksen liikevaihto kasvoi reip-paasti ja muutkin alatoimialat olivat osin plussalla. Elintarviketeollisuus sekä puu- ja paperiteollisuus olivat samoin lievässä kasvussa. Telakkateollisuudessa on Sata-kunnassa nyt tunnetusti hankalampi tilan-ne kuin Turun seudulla. Rakentamisen vä-häisyys on ollut alkuvuonna maakunnal-le ongelma.

Talousuutiset kertovat taantuman pitkitty-misestä. Samalla kuitenkin kuullaan uuti-sia pörssiyritysten paranevista tuloksista. Tämä voi saada ajattelemaan, että maalla ei ole kilpailukykyongelmaa. Yhdistetty-nä huonoihin liikevaihto- ja vientilukuihin se kertoo kuitenkin juuri sen, että globaa-lissa kilpailussa on tärkeää pitää kotipesä kilpailukykyisenä. Muutoin yritykset tur-vaavat kannattavuutensa siirtämällä tuo-tantoa ulos maasta. Uutiset eivät valitet-tavasti ole kertoneet suurten talouspoliit-tisten ratkaisujen etenemisestä. Niitä täy-tyy nyt tulla, muuten luottamus ei palaa.

irtisanomisia on ollut suunnilleen yhtä pal-jon kuin vuosi sitten. Alueen suurimmat yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat tänä vuonna koskeneet kemikaalien ja kemiallisten tuot-teiden valmistusta sekä koneiden ja laittei-den valmistusta.

Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut johtotehtävissä sekä palveluja myynti-työssä. Suhteellisesti pienintä lisäys on ollut erilaisissa avustavissa tehtävissä. Positiivista on, että avoimet paikat ovat lisääntyneet tä-nä vuonna. Avoimia työpaikkoja on ollut tä-nä vuonna keskimäärin kuukaudessa runsaat 100 paikkaa enemmän kuin viime vuonna. Eri aloilla tilanne vaihtelee. Avoimet työpai-

kat ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten toi-misto- ja asiakaspalvelutyössä. Suhteellisesti eniten vähennystä on ollut erilaisissa avusta-vissa tehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä. Määrällisesti työpaikkoja on avautunut eni-ten palveluja myyntityössä sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä. Työvoiman saa-tavuusongelmat ovat vähentyneet, mutta nii-tä on edelleen etenkin terveydenhoitoalalla.

Satakunnassa oli syyskuun lopussa työttö-miä työnhakijoita runsaat 13 600 ja työttömi-en osuus työvoimasta oli 13,2 %. Lomautettu-na oli lähes 900, mikä on yli 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Satakunnan TE-toimistos-sa oli syyskuun aikana avoinna runsaat 1 800 työpaikkaa.

Henkilöstömäärien kehitys Satakunnassa, kaikkien toimialojen yritykset yhteensä

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 I/2011 I/2012 I/2013 I/2014 I/2015

Työttömyys yhä kasvussa

Teksti: Merja Mannelin ja

Saku Vähäsantanen

Satakunta on sinnittellyt taantumassa muuta maata paremmin


Teksti: Saku Vähäsantanen

TEOLLISUUS Teollisuus pysyi Satakunnassa vuoden 2015 tammi–kesäkuussa nipin napin pinnalla, vaik-ka monilla aloilla kasvu päättyi tai tasaantui selvästi. Alakohtainen vaihtelu pysyi edel-leen suurena. Liikevaihto kasvoi hitusen, jos-kin suurin kasvaja, metallien jalostus, hyötyi värimetallien hintojen noususta, vaikka itse tuotanto ei juuri muuttunutkaan. Siten tekno-logiateollisuuden kasvu onkin peräisin hinto-jen kohoamisesta, ja itse tuotanto on toden-näköisesti supistunut. Teknologiateollisuus pysyi metallien jalostuksen tukemana siis kas-vupolulla, joskin vienti alkoi laskea juurikin hyödyketuotannon supistuttua. Teknologia-teollisuuden merkittävimmän arvonlisäyksen tuottajan, koneiden ja laitteiden valmistuk-sen, liikevaihto supistui tuntuvasti mm. me-riteollisuuden vaikeuksien myötä. Ne ovat osin peräisin öljyn hinnan laskusta, ja asia korjaantunee aikanaan. Toisaalta öljyn hin-nan tippumisen pitäisi tukea muuten teolli-suuden ja yleisesti koko talouden kehitystä. Myös metallituotteiden valmistus kääntyi las-kusuuntaan. Pieni elektroniikka- ja sähköteol-lisuus ei pystynyt juuri muuttamaan koko me-talliteollisuuden kehityskulkua, vaikka sen lii-kevaihto kasvoi jonkin verran. Myös telakoi-den toiminta on hiipunut maakunnassa lähes olemattomiin, mikä sekin piilee laskutrendin taustalla. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi edelleen Satakunnassa, joskin nousu tasaantui kehnon kevään johdosta. Metsäte-ollisuus pääsi taasen kasvuun kiinni kevääl-lä ja vientikin alkoi toipua. Kemianteollisuu-den suhdannekuva pysyi maakunnassa yhä synkkänä. Harmaasta suhdannetilasta huo-limatta noin 45 % maakunnan teollisuusyri-tyksistä kasvatti alkuvuonna liikevaihtoaan ja 30 % saavutti yli 15 %:n kasvun. Alle 20 hen-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Tammi–kesäkuu 0,5 % -3,9 % Tammi–maaliskuu 0,1 % -3,0 % Huhti–kesäkuu 0,9 % -4,8 %

Tammi–kesäkuu -4,5 % 0,7 % Tammi–maaliskuu -5,6 % 1,1 % Huhti–kesäkuu -3,6 % 0,3 %

Tammi–kesäkuu -0,6 % -4,5 % Tammi–maaliskuu -1,9 % -2,1 % Huhti–kesäkuu 0,6 % -6,7 %

Tammi–kesäkuu -5,6 % Tammi–maaliskuu -6,5 % Huhti–kesäkuu -4,8 %

Teollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan

ajankohtaanverrattuna

Satakunta Koko maaLiikevaihto

Palkkasumma

Vienti

Henkilöstömäärä

Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

-14 %

-12 %

-10 %

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %


Metsä- ja teknologiateollisuuden viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta, teknologia

Koko maa, teknologia

Satakunta, metsä

Koko maa, metsä

gen yrityksissä liikevaih-to taantui selvästi, mutta niitä suurempien liikevaih-to kasvoi keskimäärin hie-man suurten metsäteolli-suuden ja metallien jalos-tuksen yritysten ansiosta.

Satakunnan teollisuuden yhteenlaskettu viennin arvo kääntyi alkuvuon-na laskuun. Vaikka met-säteollisuuden vienti al-koi kohota, supistui suu-rimman vientialan, teknologiateollisuuden viennin arvo hieman johtuen todennäköi-sesti meriteollisuuden hankaluuksista. Sa-takunnan teollisuuden viennin 4,1 miljardin arvosta (v. 2013) teknologiateollisuus muo-dostaa 52 % (2,1 mrd. €) ja metsäteollisuus 32 % (1,3 mrd. €). Teollisuuden palkkasum-ma ja henkilöstön määrä supistuivat selväs-ti alkuvuoden aikana. Palkkasumma putosi yleisesti ja kasvua kirjattiin vain elintarvike- ja metsäteollisuudessa sekä metallien jalos-tuksessa. Laskusta iso osa on kuitenkin pe-räisin telakoiden romahduksesta.

Maassa keskimäärin teollisuuden suhdanne-kuva on pysynyt Satakuntaa edelleen selväs-ti heikompana, sillä etenkin elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen kurimus pai-naa kokonaisuutta selvästi. Sen sijaan toisen tärkeän arvonlisäyksen tuottajan, koneiden ja laitteiden valmistuksen, nousu näyttäisi al-kaneen tuoreiden tilausten ansiosta. Metalli-tuotteiden valmistuksen liikevaihto notkahti hieman alaspäin Satakunnan tapaan. Metal-lien jalostus kasvoi hintojen nousun siivittä-

mänä, vaikka itse tuotanto on saattanut vä-hän laskeakin. Elintarviketeollisuuden liike-vaihto supistui alkuvuonna selvästi todennä-köisesti ostovoiman laskun ja Venäjän tilan-teen vuoksi. Metsä- ja kemianteollisuus pys-tyivät luomaan hentoa kasvua. Huolestutta-vasti maamme teollisuuden yhteenlasketun


20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Telakat

Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koneet ja laitteet

Metallituotteet

Sähkötekniset

Metallit. keskim.

Metallien jalostus

Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Tammi–kesäkuu 3,4 % 0,1 % Tammi–maaliskuu 2,8 % -0,6 % Huhti–kesäkuu 3,9 % 0,8 %




Palkkasumma

Vienti

Teknologiateollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Teknologiateollisuuden (TOL 24–30, ei sis. tie-totekniikka-alaa) kehitystä varjosti alkuvuon-na 2015 Satakunnassa etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon vakava sakkaaminen keväällä. Pudotus on peräisin osin meriteollisuudesta johtuen osaltaan öl-jyn halvenneesta hinnasta. Myös metallituot-teiden valmistus taittui jälleen laskusuuntaan. Sen sijaan metallien jalostuksen ensimmäi-nen vuosipuolisko sujui vahvassa myötätuu-lessa, sillä värimetallien hintojen nousu pön-kitti liikevaihtoa. Toisaalta tuotannon taso ei liene juuri muuttunut. Myös elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen kasvu jat-kui ja ala näyttäisi pääsevän maakunnassa vähitellen jaloilleen.

Maakunnalle tärkeä metallialojen vienti kään-tyi sen sijaan laskuun, sillä tuotteet eivät ole käyneet kaupaksi maailmalle aikaisempaan tahtiin. Liikevaihdon ja viennin välillä vallit-see toki yleisesti vahva korrelaatio, mutta koska ensin mainitun nousu perustuu suu-relta osin metallien hintojen kohoamiseen, eikä tuotannon nousuun, ei vientikään ole

vetänyt entiseen malliin. Siihen on osasyy-nä myös maakunnan telakoiden toiminnan raju hiipuminen. Satakuntaan mahtuu silti yhä suuri joukko kasvuun kyenneitä metal-lialan yrityksiä, eikä niiden määrä juuri ku-tistunut aiemmasta. Tämä viittaa yritysten ja toimialojen välisen ennestäänkin suuren hajonnan kasvuun. Liikevaihto kohosi alku-vuonna 46 %:ssa yrityksistä ja noin kolman-nes saavutti nopean, yli 15 %:n liikevaihdon kasvun. Tammi–kesäkuussa 2015 yli 20 hen-gen yritysten kasvu jatkui keskimäärin nel-jän prosentin tahtia metallien jalostajien an-siosta, mutta pienemmissä kokoluokissa lii-kevaihto supistui jonkin verran. Palkkasum-ma notkahti pahasti, sillä telakoilta vähen-nettiin vuoden sisällä roimasti väkeä. Muil-lakin aloilla kirjattiin lievää laskua pl. metal-lien jalostus.

Maassa keskimäärin teknologiateollisuuden liikevaihto pysyi yhä ennallaan vuoden 2015 alkupuoliskolla, mutta alakohtainen vaihtelu muodostui suureksi. Metallien jalostus pon-nisti kovaa metallien hintojen nousun ansi-

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

viennin arvo tippui alkuvuonna selvästi, sil-lä päätoimialoista mahdollisesti ainoastaan metsäteollisuus on kyennyt luomaan kas-vua. Teollisuuden palkkasumma kohosi Sa-takunnasta poiketen vuoden 2015 tammi–ke-säkuussa, joskin nousu jäi sen verran ohuek-si, että henkilöstömäärät ovat mahdollisesti

osta ja tärkeä talouskasvun lähde, koneiden ja laitteiden valmistus, pääsi kiivaaseen kas-vuun kiinni. Sen sijaan elektroniikka- ja säh-kötuotteiden valmistuksen alamäelle ei näy edelleenkään loppua. Lisäksi metallituottei-den valmistuksen liikevaihto supistui, joskin huomattavasti elektroniikkapuolta loivemmin. Metallialojen viennin yhteenlaskettu arvo pu-tosi vähän. Palkkasumma kasvoi hieman, jo-ten työllisyys ei ole enää kovin paljon heiken-

yhä pudonneet. Kasvua kirjattiinkin muissa paitsi metsäteollisuudessa.

Maamme teollisuuden luottamus koheni EK:n mukaan vähän lokakuussa, koska valmiiden tuotteiden varastot supistuivat. Tällöin indi-kaattorin myönteisten ja negatiivisten vas-

tausten erotusta kuvaava saldoluku kohosi -6:een syyskuun -9:stä. Pitkän ajan keskiarvo on +1. Tuotannon määrän arvioidaan kasva-van ainoastaan loivasti. Tilauskanta on edel-leen selvästi tavanomaista matalampi. Val-miiden tuotteiden varastot laskivat kuiten-kin keskimääräiselle tasolleen.

>>


40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

METALLIEN JALOSTUS

Metallien jalostuksen nousukiito jatkui väri-metallien hinnan nousun tukemana etenkin Satakunnassa. Liikevaihto kasvoi alkuvuon-na 2015 eniten kaikista maakunnan päätoi-mialoista. Maakunnassa merkittävän kupa-rin hinta on pysynyt korkeimpana värimetal-leista vuoden 2005 tasoon verrattuna, mikä on kohottanut alueen metallien jalostajien liikevaihtoa. Toisaalta värimetallien hinnat ovat alkaneet yleisesti laskea vuoden 2015 kesän jälkeen, mikä enteilee liikevaihdon laskua jatkossa. Kasvua on kertynyt selvästi eniten yli 20 hengen yrityksissä, joiden pai-noarvo on muutenkin selvästi voimakkain alan kehityksessä. Alle viiden työntekijän yrityksissä liikevaihto jopa supistui selväs-ti johtuen mahdollisesti suuriin verrattuna

Tammi–kesäkuu 22,3 % 7,4 % Tammi–maaliskuu 15,2 % 6,5 % Huhti–kesäkuu 29,6 % 8,2 %

Tammi–kesäkuu 0,7 % 1,3 % Tammi–maaliskuu 3,2 % -0,6 % Huhti–kesäkuu -1,5 % 3,0 %

Metallienjalostus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Palkkasumma

erityyppisestä tuotannosta. Kasvuun kyen-neiden yritysten osuus kohosi Satakunnas-sa ensimmäisen vuosineljänneksen 43 %:sta toisen 62 %:iin. Tällöin liikevaihdon nousu-kin yltyi. Yli 15 % kasvaneiden siivu leveni silti vain vähän, vastaavasti 26 %:sta 29 %:iin vuoden edettyä.

Metallien jalostuksessa maksettu palkkasum-ma kasvoi vain hyvin niukasti sekä Satakun-nassa että maassa keskimäärin. Palkankoro-tukset huomioiden henkilöstömäärä lienee hieman supistunut myös Satakunnassa joh-tuen tuotannon tason loivasta laskusta liike-vaihdon tuntuvasta, hintoihin perustuvasta noususta huolimatta. Tätä tukee myös Tek-nologiateollisuus ry:n suhdannekatsaus, jonka mukaan terästuotteiden, värimetal-lien, valujen ja metallimalmien yhteenlas-ketun tuotannon määrä laski maassa keski-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

määrin tämän vuoden tammi–toukokuus-sa kolme prosenttia verrattuna samaan ai-kaan vuonna 2014. Ja valtakunnallisesti, jos-sa palkkasumma kohosi vähän Satakuntaa pontevammin, henkilöstömäärä on pudon-nut nelisen prosenttia kuluvan vuoden tam-mi–kesäkuussa vuotta aiempaan verrattuna.

Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metallituotteiden valmistuksessa viime vuo-det ovat sujuneet hyvin ailahtelevaisesti. Suh-

dannekuva on piirtynyt keskimäärin melko harmaana, sillä liikevaihto on pysytellyt tiu-

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metallituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

kasti ajoittaisista kasvupyrähdyksistä huoli-matta vuoden 2008 tasoa alempana sekä Sata-

tynyt. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huh-ti–kesäkuussa euromääräisesti 14 % runsaam-min kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisvuon-na ja 28 % enemmän kuin edeltävällä vuosi-

neljänneksellä. Tilauskannan arvo nousi ke-säkuun lopussa 22 % suuremmaksi kuin sa-maan aikaan vuonna 2014 ja seitsemän pro-senttia korkeammaksi kuin maaliskuun lopus-sa. Kasvun takana piilee etenkin laivatilauk-

sia, jotka ajoittuvat usealle vuodelle. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tek-nologiateollisuuden yritysten liikevaihdon ar-vioidaan olevan syksyllä vähän suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

>>



Tammi–kesäkuu -0,4 % 0,8 % Tammi–maaliskuu 0,4 % 0,6 % Huhti–kesäkuu -1,1 % 1,0 %

Metallituotteidenvalmistus2015vs.2014

%-muutosedellisvuodenvastaavaanajankohtaanverrattuna


Palkkasumma

Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa


Tammi–kesäkuu -0,6 % 0,0 % Tammi–maaliskuu -4,6 % -0,3 % Huhti–kesäkuu 3,6 % 0,4 %

Koneidenjalaitteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Koneiden ja laitteiden valmistuksen vahva nousukiito katkesi Satakunnassa heti vuoden 2015 alussa ja keväällä liikevaihto romahti yli kymmenyksen. Laskuun on myötävaikut-tanut osaltaan meriteollisuuden vaikeudet, sillä alan näkymät ovat heikentyneet osin öl-jyn hinnan laskun myötä. Liikevaihto on sil-ti edelleen vuoden 2008 tasoa korkeampi ja alan pitkän ajan kehitys on ollut valtaosaa muita teollisuuden aloja suotuisampaa. Kyse saattaa olla tilapäisestä häiriöstä. Kasvu on-nistui tämän vuoden ensimmäisellä puolis-kolla silti melko suurelta joukolta yrityksiä, sillä 42 % saavutti nousua, ja yli 15 %:n vah-vaan kasvuun pääsi kiinni vajaa kolmasosa kone- ja laitevalmistajista. Yrityskokoluok-kien alkuvuosi sujui hyvin eri tahtiin. Pien-ten, alle viiden henkilön yritysten liikevaih-dosta katosi tammi–kesäkuun aikana peräti 35 %. Niitä toimi alueella 54 kappaletta (eli noin puolet alan yrityskannasta). 5–20 hen-kilön yritysten liikevaihdosta suli vastaavas-ti runsaat seitsemän prosenttia. Yli 20 hen-kilön yritykset, jotka määräävät huomatta-valla painoarvollaan alan suuntaviivat, lii-kevaihto kasvoi vielä hienoisesti aivan al-

kuvuodesta, mutta jo keväällä liikevaihto supistui yli kymmenyksen. Siten alan suur-ten valmistajien vaikeudet heijastuivat välit-tömästi alan suhdannekuvaan.

Maassa keskimäärin liikevaihto kääntyi al-kuvuonna selvään kasvuun tilauskantojen täydentymisen myötä. Liikevaihto onkin jo kivunnut hyvin lähelle vuoden 2008 tasoa muista metalliteollisuuden aloista poiketen. Tämä onkin myönteinen signaali, sillä alan työn tuottavuus on 40 % toimialojen keski-arvoa korkeampi, millä on suotuisa vaiku-tus maan talouden kehitykseen.

Palkkasumma putosi vuoden 2015 ensimmäi-sellä puoliskolla Satakunnassa, joskin lasku jäi melko loivaksi. Valtakunnallisesti palkka-potti pysyi ennallaan kasvun käynnistymises-tä huolimatta, ja Teknologiateollisuus ry:n mukaan henkilöstö on hieman supistunut.

Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden saamat uudet tilauk-set ja tilauskanta kasvoivat huhti–kesäkuus-sa. Taustalla vaikuttaa etenkin laivatilaukset,

joiden valmistus ajoittuu useita vuosia eteen-päin. Alan yritykset saivat maassa keskimää-rin tuoreita tilauksia huhti–kesäkuussa arvol-taan 39 % runsaammin kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja 63 % enemmän kuin edeltä-vällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan ar-vo kohosi kesäkuun lopussa 32 % suurem-maksi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja 11 % korkeammaksi kuin maaliskuun lopus-sa. Viime kuukausien tilauskehityksen perus-teella kone- ja metallituoteteollisuuden yri-tysten liikevaihdon arvioidaan olevan syk-syllä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

kunnassa että maassa keskimäärin. Satakun-nassa alan kasvu pysähtyi viime vuodenvaih-teessa ja valtakunnallisesti lievä pudotus jat-kui alkuvuonna edelleen muuttumattomana. Satakunnassa alan liikevaihdon kääntyminen laskuun näkyy myös kasvaneiden yritysten osuudessa, joka jäi hieman alle puoleen yri-tyskannasta. Taantuvasta kehityksestä huoli-matta yli 15 %:n nousuun kykeni runsas kol-mannes metallituotteiden valmistajista. Tal-vella 2015 laskevaan suhdannekehitykseen vaikutti maakunnassa yli 20 henkilön yritys-ten liikevaihdon tuntuva pudotus, mitä pie-nempien yritysten nopean kasvun jatkumi-nen ei riittänyt paikkaamaan. Keväällä osat

vaihtuvat, ja suuret yritykset pääsivät ainakin tilapäisesti kasvuun kiinni. Alle viiden työn-tekijän yritysten nousu jatkui myös vahva-na, mutta 5–20 henkilön yritysten liikevaih-to laski. Ne toimivat aiemmin kasvun veturei-na. Palkkasumma alkoi laskea Satakunnassa kehnon liikevaihdon kehityksen vanavedes-sä, mikä viittaa henkilöstön sopeuttamiseen niukkenevaan kysyntään. Valtakunnallisesti kasvu tasaantui. Alan palkkasumma on kui-tenkin Satakunnassa hieman vuoden 2008 tasoa korkeampi, mutta jää valtakunnalli-sesti jonkin verran sen alle. Siten Satakun-nassa alan työllisyys lienee kehittynyt viime vuosina maan keskitasoa myönteisemmin.

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Sata-kunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa


TELAKAT

Maakunnan telakat elävät hyvin vaikeaa vai-hetta. Technipin Mäntyluodon telakka kokee huutavaa pulaa uusista tilauksista ja Rauman

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Telakat Satakunnassa

Teollisuus yhteensä Satakunnassa

Kulkuneuvojen valmistus koko maassa

Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

Tammi–kesäkuu -56,7 % -12,5 % Tammi–maaliskuu -60,5 % -13,9 % Huhti–kesäkuu -52,7 % -11,3 %

Satakunta Koko maaPalkkasumma

Telakat2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


telakan uusi elämä on vasta alussaan. Tämä kaikki näkyy palkka-summan romahtami-sena pohjamutiin. Uu-sia tilauksia kaivattai-siin siis kipeästi. Val-takunnallisesti kulku-neuvojen valmistuk-sen palkkasumma pu-tosi selvästi, joskin sa-maa tahtia kuin vuosi sitten syksyllä. Koko maan luvut sisältävät myös mm. veneiden,

junanvaunujen ja taisteluajoneuvojen val-mistuksen. Satakunnassa ala koostuu kui-tenkin lähes täysin telakoista. Tämä heiken-

tää vertailukelpoisuutta. Tilastokeskuksen mukaan kesä–elokuussa 2015 kulkuneuvo-jen valmistuksen työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi jo selvästi Suomessa, ilmeisesti uu-sien tilauksien ansiosta. Tammi–toukokuus-sa 2015 tuotanto tippui vielä huomattavasti. Käänne näyttäisi siis tapahtuneen valtakun-nan tasolla, mutta Satakunnassa alan uusi alku antaa vielä odottaa itseään.



Elektroniikka-jasähkötuotteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus näyttäisi päässeen jotenkin jaloilleen Sata-kunnassa, sillä liikevaihto on kasvanut yhtä-jaksoisesti jo jonkin aikaa. Nousu pysyi va-kaana alkuvuonna 2015 Satakunnassa, sillä vuosineljännesten välille ei syntynyt juuri-kaan eroa. Kasvuun kykeni tammi–maalis-kuussa 35 % alan valmistajista, mutta yli 15 %:n nousu onnistui vain 12 %:lta yrityksistä. Huhti–kesäkuussa osuudet kohosivat selväs-ti, vastaavasti 43:een ja voimakkaasti kasva-neiden osalta jo 34 %:iin. Alle viiden hengen yritykset kasvoivat ripeimmin saavuttaen tal-vella yli neljänneksen ja keväällä runsaan 50 %:n nousun. Sen sijaan 5–20 henkilön yritys-ten liikevaihto supistui ensimmäisellä vuosi-puoliskolla lähes kymmenyksen verran. Sa-maan aikaan yli 20 hengen yritykset loivat runsaan kolmen prosentin nousun, mikä tu-ki vahvasti alan nousukiitoa.

Valtakunnallisesti tärkeän alan liikevaihdon kurimus jopa paheni alkuvuonna. Liikevaih-dosta on kadonnut viime kesään mennessä kolmasosa vuoden 2010 tasoon verrattuna

ja yli puolet vuodesta 2008, ajasta ennen ta-louskriisiä. Tämä on yksi merkittävimmistä selittävistä tekijöistä Suomen talouden tä-mänhetkiseen tilaan, sillä alan työn tuotta-vuus on ollut perinteisesti korkea, noin kol-manneksen toimialojen keskiarvoa suurem-pi. Alan tuottavuuden kasvu on aikanaan osaltaan siivittänyt maan BKT:n ja viennin nousua aina vuoteen 2008 saakka.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden palkka-summa laski edelleen kohtuullisesta liike-vaihdon noususta huolimatta. Liikevaihdon kehitykseen nähden ehkä yllättävästi palk-kasumman nousu jatkui valtakunnallisesti, vaikka alan henkilöstö on supistunut Tekno-logiateollisuus ry:n mukaan. Teknologiate-ollisuus ry:n mukaan maan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuoreet tilaukset jäi-vät huhti–kesäkuussa viimevuotista alem-malle tasolle tietoliikennelaitteiden valmis-tuksen vaikeuksien vuoksi. Koko toimialan tilauskanta kohosi silti kesäkuussa korkeam-maksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Alan yritykset saivat maassa keskimäärin

huhti–kesäkuussa uusia tilauksia arvoltaan 12 % niukemmin vuotta aiempaan verrattuna ja kolme prosenttia vähemmän kuin edeltä-vällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan ar-vo kasvoi kesäkuun lopussa neljä prosent-tia suuremmaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin ja hieman suuremmaksi kuin maa-liskuun lopussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perus-teella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon odotetaan silti laske-van edelleen lähiaikoina.


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Elintarviketeollisuuden kasvu tasaantui Sa-takunnassa selvästi vuoden 2015 ensimmäi-sellä puoliskolla, mutta teollisuuden vaisuun suhdannekuvaan nähden elintarviketeolli-suuden alkuvuosi sujui silti melko mainiosti. Kasvun hyytymisen taustalla piilee heikko kevät, sillä vielä vuoden 2015 ensimmäisel-lä neljänneksellä liikevaihto kohosi ripeäs-ti. Maassa keskimäärin liikevaihto kääntyi entistä jyrkempään laskuun myös huhti–kesäkuun aikana, ja koko kuluvan vuoden alkupuoli jäi selvästi pakkaselle. Satakun-nassa kehno kevät selittyy yli 20 henkilön yritysten taantumisella. Vaikka niitä toimii alueella vain parikymmentä kappaletta, nii-den suuri painoarvo riitti painamaan koko

Tammi–kesäkuu 0,7 % -4,4 % Tammi–maaliskuu 6,9 % -1,8 % Huhti–kesäkuu -4,9 % -6,8 %



Palkkasumma

Elintarviketeollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


alan pinnan alle. Sen sijaan alle 20 hen-gen, ja etenkin 5–20 henkilön yrityksissä syntyi yhä reipasta kasvua. Siten yritysten välinen hajonta on ollut merkittävää, mihin viittaa myös liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten korkeahkona pysytellyt osuus. Ni-mittäin tammi–maaliskuussa 48 % kannasta kasvoi, ja yli 15 %:n reippaan nousun saa-vutti 27 % yrityksistä. Heikolla huhti–kesä-kuun ajanjaksollakin osuudet notkahtivat vain vähän, vastaavasti 43:een ja 22 %:iin. Suurten yritysten kehitystä lienee kampit-tanut ostovoiman heikkenemisen ohella Ve-näjän tilanne. Palkkasummassa ei ole kovin suurta muutosta tapahtunut, sillä etenkin Satakunnassa nousu on pysytellyt vakaa-na, joten työllisyydessä ei liene tapahtu-nut kovin suurta muutosta. Valtakunnalli-sesti kasvu hiipui edelleen. Alan vaikeudet

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Metsäteollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

saattavat heijastua jatkossakin henkilöstö-määriin, mikäli liikevaihdon sakkaus ei oi-kene piakkoin. Huonona enteenä tuotan-non taso putosi edelleen heinä–elokuussa maassa keskimäärin.

>>

METSÄTEOLLISUUS

Metsäteollisuudessa alkoi näkyä orastavan nousun merkkejä keväällä 2015, kuten alan

barometrit olivat ennustaneetkin. Sekä val-takunnallisesti että etenkin Satakunnassa liikevaihto kohosi keväällä heikon talven jälkeen. Suotuisa huhti–kesäkuu nosti ko-

ko alkuvuoden pinnalle pitkän sukelluksen jälkeen molemmilla alueilla. Satakunnassa nousu on tukeutunut yli 20 henkilön yrityk-siin, joita toimii alueella vajaa parikymmen-


Kemianteollisuuden laskukierre ei näytä oikenemisen merkkejä Satakunnassa. Lii-kevaihdon lasku juontuu osin matalasta öl-jyn hinnasta, joskin myös tuotannon tasoa lienee sopeutettu taantuvan kysynnän mu-kaiseksi. Raaka-aineiden hintakehityksestä huolimatta maassa keskimäärin liikevaih-don loiva nousu näyttää jatkuneen. Aina-kin tuotannon taso on pysynyt suunnilleen entisellään. EK:n mukaan tuotanto-odotuk-set ovat varovaisen myönteisiä. Tilastokes-kuksen mukaan heinä–elokuussa 2015 tuo-tanto oli kasvusuunnassa. Sen sijaan vien-ti Venäjälle on laskenut. Satakunnassa alan kehitys on jäänyt selvästi maan keskiarvoa vaisummaksi ja liikevaihdossa vuoden 2008 tasoon on yhä enemmän matkaa. Silti alan yrityksistä pääsi kuluvan vuoden ensimmäi-sellä puoliskolla jopa 56 % kasvuun kiinni ja



Kemikaaliensekäkumi-jamuovi-tuotteidenvalmistus2015vs.2014



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitysSatakunnassa ja koko maassa (2010=100)

yli 15 %:n nousun kirjasi runsas viidennes yrityskannasta. Kehnommalla toisella neljän-neksellä osuudet supistuivat hieman, vastaa-vasti 42:een ja 16 %:iin. Kemianteollisuudes-sa siis yritys- ja alakohtainen vaihtelu on ol-lut merkittävää. Parhaiten ovat pärjänneet 5–20 henkilön yritykset, joiden liikevaihto pysyi tammi–kesäkuussa likimain ennallaan, sillä kehnoa talvea tasapainotti myönteinen kevät. Sen sijaan niitä suurempien ja eten-kin pienempien yritysten kehitys pysyi hy-vin alavireisenä.

Palkkasumma ja siten työllisyys heikkenivät Satakunnassa edelleen selvästi, ja maassa keskimäärinkin kasvu lopahti. Satakunnassa palkkasumma on tipahtanut viimeisen kym-menen vuoden aikana lähes yhtäjaksoises-ti, joten alan työllisyys on yksi maakunnan

KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS

pahiten taantumasta kärsineistä. Valtakun-nallisesti palkkasumma on pysytellyt lähel-lä vuoden 2008 tasoa, joten työllisyys ei ole notkahtanut niin pahasti kuin Satakunnassa. Tosin EK:n mukaan alan henkilöstöodotuk-set ovat laskusuunnassa.

Tammi–kesäkuu 1,2 % 0,5 % Tammi–maaliskuu -1,3 % -0,4 % Huhti–kesäkuu 3,7 % 1,3 %

Tammi–kesäkuu 0,8 % 2,1 % Tammi–maaliskuu -1,5 % 1,4 % Huhti–kesäkuu 3,0 % 2,7 %



Palkkasumma

Vienti

Metsäteollisuus2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


>>

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

tä kappaletta. Niiden taite parempaan nä-kyy suuren painoarvon ansiosta koko alan kehityksen käänteenä. Sen sijaan pienem-pien ja etenkin 5–20 henkilön yritysten ke-hitys takelteli yhä melko pahasti. Paremmis-ta ajoista huolimatta maakunnassa kasvuun kyenneiden yritysten osuus pysyi kutakuin-kin ennallaan, sillä ensimmäisellä vuosinel-jänneksellä 41 % kasvoi ja yli 15 %:n nope-an nousun saavutti 29 % yrityksistä. Toisel-la osuudet kohosivat vastaavasti jo 46:een ja 32 %:iin. Siten yritys- ja alakohtainen ha-jonta on pysynyt yhä suurena. Koska mer-kittävä osa alan tuotannosta menee vientiin, myös sen arvo kääntyi loivaan nousuun lii-kevaihdon tavoin. Palkkasummakin alkoi kohota Satakunnassa ja lasku loiveni maas-sa keskimäärin, joten myös työllisyydessä näyttäisi tapahtuneen vaihdos parempaan.

Kirittävää silti riittää, sillä sekä liikevaihto et-tä työllisyys ovat valahtaneet poikkeuksel-lisen paljon esimerkiksi vuoden 2007 tasoa matalammaksi.

Pellervon taloustutkimus PTT:n lokakuisen raportin mukaan maamme metsäteollisuu-den suhdannekuva piirtyy vaihtelevana. Metsäteollisuuden vienti nousee tänä vuon-na selvästi sellu- ja kartonkiteollisuuden an-siosta. Sen sijaan sahatavaran vientiä kurit-taa kehno hintakehitys. Ensi vuonna inves-toinnit ja kasvava kysyntä nostavat metsäte-ollisuuden tuotantoa. Vientiarvoltaan mer-kittävimmän tuotteen, paperin, vienti su-pistuu silti selvästi sekä kuluvana että ensi vuonna. Näkymiä tukee myös Tilastokes-kus, jonka mukaan mekaanisen metsäteol-lisuuden tuotanto on ollut yhä lievässä las-

kussa vuoden 2015 heinä–elokuussa maas-sa keskimäärin, mutta kemiallinen metsäte-ollisuus on kyennyt yhä kasvuun.


PALVELUT

Kaupan kehitys pysyi yhä poikkeuksellisen heikkona vuoden 2015 tammi–kesäkuussa sekä Satakunnassa että etenkin valta-kunnan tasolla. Osasyy lienee heikon ostovoiman ohella kulut-tajahintojen yleinen lasku, joka on vaatinut veronsa. Satakun-nassa liikevaihto kasvoi vielä vähän ensimmäisellä vuosineljän-neksellä, mutta toisella liikevaihto sukelsi epätavallisen paljon. Vaikka alkuvuosi sujui melko murheellisissa merkeissä, alalle mahtui myös karuun kokonaiskehitykseen nähden paljon kas-vuun kyenneitä yrityksiä. 44 % maakunnan kaupan alan toimi-

Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut


TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

Satakunnan palvelualojen yritysten vuoden 2015

ensimmäinen puolisko sujui edelleen selvästi

tavanomaista vaimeampana. Ainoastaan liike-

elämän palveluiden uusi nousu vaikuttaisi alkaneen.

Merkittävimmän alan, kaupan, alkuvuosi jäi

pakkaselle poikkeuksellisen kehnon kevään vuoksi.

Myöskään majoitus- ja ravitsemistoiminnassa

ei juuri kasvua syntynyt. Palveluja kurittaa

yleisesti heikko taloustilanne, mikä vaikuttaa

ostovoimaan. Lisäksi teollisuuden ja rakentamisen

suhdannekuva piirtyy edelleen tavanomaista

kehnompana, mikä pienentää osaltaan mm. tuki-

ja suunnittelupalveluihin kohdistuvaa kysyntää.

Valtakunnallisesti tilanne on samansuuntainen

kuin Satakunnassa, mutta kauppa menestyi

vieläkin kehnommin. Palvelualoilla maksettu

palkkasumma kohosi liikevaihdon takeltelusta

huolimatta yleisesti sekä Satakunnassa että

maassa keskimäärin, mutta nousu jäi sen verran

niukaksi, että henkilöstömäärät ovat hieman

notkahtaneet. Satakunnassa palvelualat työllistivät

vuoden 2015 tammi–kesäkuussa 0,8 % vähemmän

henkilöstöä kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.

Pudotus oli melko tasaista. EK:n mukaan maamme

palveluyritysten luottamus koheni vähän

lokakuussa. Indikaattori nousi +6:een syyskuun

+2:stä. Pitkän aikavälin keskiarvo on +13. Alan

yritykset arvioivat yleisen suhdannekuvansa

heikentyneen edelleen hieman, eikä myynnin

taso ole kovin paljoa kasvanut. Loppuvuodelle

ennustetaan kuitenkin jonkin verran nousua

myyntilukuihin.

-8 %

-6 %

-4 %

-2 %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %


Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa

>>


50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan suhdanne-kuva piirtyi vuoden 2015 tammi–kesäkuussa yhä melko harmaana, joskin Satakunnassa liikevaihdon lasku pysähtyi. Hieman vajaa puolet maakunnan yrityksistä onnistui kas-vattamaan liikevaihtoaan ja runsas viiden-nes kasvoi yli 15 %. Alle viiden hengen yri-tykset kasvoivat vielä ensimmäisellä vuo-sineljänneksellä nelisen prosenttia, mutta toisella laskua kertyi vajaat kolme prosent-tia. Yli 20 henkilön yrityksien alkuvuosi su-jui päinvastaisesti: ensin laskua vajaat nel-jä prosenttia ja sen perään jopa reippaan viiden prosentin nousu, mikä riitti nosta-


Tammi–kesäkuu 0,2 % 1,4 % Tammi–maaliskuu -0,3 % 1,3 % Huhti–kesäkuu 0,7 % 1,5 %

Majoitus-jaravitsemistoiminta2015vs.2014



Palkkasumma

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

maan koko vuoden alkupuoliskon plussal-le. 5–20 hengen yritysten tammi–kesäkuu sujui tasaisen, vajaan prosentin liikevaih-don laskun merkeissä. Valtakunnallisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvoi Sa-takuntaa ripeämmin ja monista muista toi-mialoista poiketen sen liikevaihto ylittää selvästi ajan ennen finanssikriisiä. Toisaal-ta ostovoiman heikkeneminen on saatta-nut heikentää nousua. Palkkasumma pysyi alkuvuonna Satakunnassa ennallaan ja ko-ko maassakin nousu jäi melko maltillisek-si, joten alan työllisyys on todennäköisesti hieman heikentynyt.

joista kohotti tammi–kesäkuussa liikevaih-toaan ja neljännes kasvoi vähintään 15 %:n verran. Siten kaupan ala- ja yrityskohtainen vaihtelu on ollut alueella suurta. Etenkin yli 20 henkilön yritysten ensimmäinen vuosi-puolisko sujui hyvin ailahtelevaisesti. Tam-mi–maaliskuussa kasvua syntyi vielä kym-menen prosenttia, mikä vaihtui yhdeksän prosentin laskuksi huhti–kesäkuun aikana. Alle viiden henkilön yrityksiin laskusuhdan-ne näyttäisi iskeneen silti pahiten, sillä nii-den yhteenlaskettu liikevaihto tippui kolmi-sen prosenttia. 5–20 hengen yritysten liike-vaihdosta katosi tammi–kesäkuussa runsas

Tammi–kesäkuu -1,2 % -3,0 % Tammi–maaliskuu 2,1 % -3,1 % Huhti–kesäkuu -4,1 % -3,0 %

Tammi–kesäkuu 1,0 % 0,1 % Tammi–maaliskuu 0,4 % -0,2 % Huhti–kesäkuu 1,6 % 0,3 %

Tukku-javähittäiskauppa2015vs.2014



Palkkasumma

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

prosentti. Kaupan palkkasumma kasvoi sil-ti vähän Satakunnassa, mutta nousu jäi al-kuvuodesta sen verran niukaksi, että hen-kilöstön leikkauksilta ei liene vältytty. Valta-kunnallisesti palkkasumma pysyi ennallaan. Kaupan näkymät ovat maassa keskimäärin yhä kehnot, sillä EK:n mukaan vähittäiskau-pan luottamus on pysynyt sitkeästi matalana. Luottamusindikaattorin lokakuun saldoluku on -10 pistettä (syyskuussa -16) pitkän aika-välin keskiarvon ollessa -2. Myynnin määrä laski edelleen laajalti. Myös odotukset lähi-kuukausille ovat varovaiset, ja myynnin en-nustetaan vähenevän yhä.

>>

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Majoitus- ja ravitsemispalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja ko-ko maassa (2010=100)

Kaupan palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)


40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

30405060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnas-sa ja koko maassa (2010=100)

Liike-elämän palveluiden vaisuus näyttäisi väistyneen Satakunnassakin, sillä liikevaih-to kääntyi pitkän tauon jälkeen huimaan nou-suun heti vuoden 2015 alussa huolimatta teol-lisuuden ja rakentamisen vaikeuksista. Ne kun ovat erilaisten tuki- ja suunnittelupalve-luiden suurkäyttäjiä. Myös valtakunnallisesti ripeä kasvu jatkui teollisuuden ja rakennus-alan harmaudesta huolimatta. Satakunnassa alan taite siivitti entistä useamman yrityksen nousukiitoon, sillä 54 % alan yrityksistä kasvoi tammi–kesäkuussa ja yli 15 %:n kasvuloikan

Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma kohosi vakaa-na sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin tämän vuoden tammi–kesäkuussa. Vaikka nousu onkin tasaantunut selvästi huippuvuosis-ta, pysyi kasvu silti edelleen toimialojen keskiarvoa rivakampana, jo-ten alalle on syntynyt yhä lisääntyvää kysyntää mm. väestön ikäraken-teen alati vanhetessa.


Yksityisetsosiaali-jaterveyspalvelut2015vs.2014


Satakunta Koko maaPalkkasumma

YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT

kirjasi 36 % alan yrityksistä. Toki ala- ja yritys-kohtainen vaihtelu on ollut yhä suurta. 5–20 henkilön yritykset menestyivät maakunnas-sa ylivoimaisesti parhaiten liki viidenneksen liikevaihdon kasvullaan. Suurimpien, yli 20 työntekijän yritysten nousu jäi melko vaisuk-si, vain pariin prosenttiin. Alle viiden henki-lön yritykset kirjasivat kuuden prosentin ko-hoaman liikevaihtoonsa. Palkkasumma kään-tyi myös Satakunnassa nousuun, joten liike-vaihdon käännekohta näyttäisi heijastuneen myös työllisyyteen.

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Liike-elämän palvelujen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)




Palkkasumma

Liike-elämänpalvelut2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



MERIKLUSTERI

Satakunnan meriklusteriin kuuluu 50 meri-teollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Alan yritysten yhteenlaskettu lii-kevaihto kääntyi suotuisan talven jälkeen keväällä voimakkaaseen laskuun. Toden-näköisesti pudotus johtuu alueen telakoi-den toiminnan rajusta supistumisesta, mut-ta myös osaltaan alhainen öljyn hinta lie-nee vähentänyt alaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää. Vielä vuoden 2015 tammi–maaliskuussa 72 % klusterin yrityk-sistä onnistui liikevaihdon kasvussa. Huh-ti–kesäkuussa osuus supistui 44 %:iin, mi-kä sekin on suhteellisen korkea liikevaih-don sukellukseen nähden. Voimakkaasti, vähintään 15 % kasvaneiden osuus pysyi ennallaan runsaassa kolmasosassa kannas-ta. Keväinen lasku johtuu täysin yli 20 hen-kilön yrityksistä, joiden osuus meriteolli-suuden valmistajista on korkea, noin puo-let. Sen sijaan 5–20 henkilön yritykset kas-

Tammi–kesäkuu -10,3 % Tammi–maaliskuu 5,9 % Huhti–kesäkuu -21,9 %

Tammi–kesäkuu -2,8 % Tammi–maaliskuu -9,4 % Huhti–kesäkuu 4,3 %

SatakuntaLiikevaihto

Palkkasumma

Meriklusteri2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan



Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

voivat alkuvuonna keskimäärin yli 60 % ja al-le viiden työntekijän yritykset yli kaksinker-taistivat liikevaihtonsa. Siten yrityskohtainen hajonta on ollut aiempaa suurempaa. Palk-kasumma kääntyi keväällä selvään nousuun huolimatta liikevaihdon voimakkaasta supis-tumisesta. Siten telakoiden romahduksesta huolimatta alan muut valmistajat ovat toden-näköisesti kyenneet työllistämään uuttakin väkeä. Suhdannenotkahduksesta huolimat-ta meriteollisuuden kehitys on ollut sekä lii-kevaihdossa että palkkasummassa maakun-nan keskimääräistä teollisuutta jonkin ver-ran parempaa pitkällä aikavälillä, joten eväät uuteen nousuun ovat todennäköisesti edel-leen olemassa.

30405060708090

100110120130140150160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

KokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhykeM20-teollisuuspuisto

Yritysklustereiden ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2010=100) Yritysklustereiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2010=100)

5060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Meriklusteri

Teollisuus yhteensä

KokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhykeM20-teollisuuspuisto


KOKEMÄENJOKILAAKSON TEOLLISUUSVYÖHYKE

Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke koostuu vajaasta 800:sta teollisuus- ja insi-nööripalveluyrityksestä, jotka toimivat Kaa-naasta Kokemäelle ulottuvalla vyöhykkeellä. Mukana ovat myös Noormarkun alueella toi-mivat teollisuuden yritykset sekä koko Porin keskusta lähiöineen. Klusterissa on teknolo-giateollisuus vahvasti edustettuna suurten toimijoiden ansiosta. Etenkin metallien ja-lostuksen kehitys näyttäisi määräävän liike-vaihdon trendiä. Suurelta osin tämän vuok-si liikevaihto kohosi edelleen selvästi toimi-alojen ja myös maakunnan teollisuuden kes-kiarvoa rivakammin. Nousu kiihtyi vielä ke-sää kohden ja sen taustalla piilee käytännös-

Tammi–kesäkuu 9,5 % Tammi–maaliskuu 6,0 % Huhti–kesäkuu 12,8 %



Palkkasumma

Kokemäenjokilaaksonteollisuusvyöhyke2015vs.2014


M20-TEOLLISUUSPUISTO

M20-teollisuuspuisto koostuu runsaasta 120 yrityksestä, jotka toimivat Porin Mänty-luodon, Kirrisannan, Reposaaren, Tahkoluo-don, Ahlaisten ja Lampin alueella. Siellä toi-mii yrityksiä aina alkutuotannosta teollisuu-den kautta monipuolisiin palveluihin, joskin meriteollisuudella on vahva rooli Technipin telakan ansiosta. Myös energiantuotannol-la on alueella tukeva jalansija tuulivoima-tuotannon ja hiilivoimalan vuoksi. Kluste-rin liikevaihto on heilahdellut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana johtu-en todennäköisesti Technipin telakan tilaus-kantojen ja laskutusaikataulujen vaihteluis-ta. Alueen yritysten liikevaihto romahti vuo-den 2015 tammi–kesäkuussa ja pudotus on




Palkkasumma

M20-teollisuuspuisto2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Satakunnan meriklusteri, Kokemäenjokilaakson teollisuusvyöhyke ja Meri-Porin M20-teollisuuspuisto

Kolmen yritysklusterin seuranta toteutetaan yhteistyössä Prizztech Oy:n kanssa ja se on osa INKA-ohjelmaa, josta saa lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/inka#.VS-S_5P57Sg

peräisin viidestä vähintään 20 henkilöä työl-listävästä yrityksistä. Todennäköisesti mer-kittäviltä osin Technipin telakalta, joka po-tee pitkäaikaista ja syvää tilauskantojen va-jausta. Kuitenkin pienempien yritysten alku-vuosi sujui myönteisemmin, vaikka niiden-kin liikevaihto laski useita prosentteja. Siitä huolimatta klusterin yrityksistä keskimäärin 57 % kohotti liikevaihtoaan ja 34 % kasvoi yli 15 %. Siten alueen yritysten kehitys vaikut-taa hyvin ristiriitaiselta. Pienempien yritys-ten keskimäärin valoisampi suhdannekuva jää suurten toimijoiden varjoon. Tämä nä-kyy myös työllisyydessä, sillä palkkasumman pudotus lienee suurelta osin peräisin tela-kalta. Palkkasumman kehitys on kuitenkin

pitkällä aikavälillä ollut lähellä maakunnan teollisuuden keskiarvoa, viime vuosikym-menellä jopa selvästi ripeämpää.

sä täysin vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset, joita toimii alueella 73 kappaletta. Alle viiden henkilön yritykset kasvoivat myös selvästi, mutta 5–20 henkilön yritysten liike-vaihto pysyi keskimäärin ennallaan. Kaiken kaikkiaan puolet ryppään yrityksistä kasvoi alkuvuonna ja suunnilleen kolmannes saa-vutti vähintään 15 %:n liikevaihdon nousun.

Palkkasumma kääntyi hienoiseen laskuun, mikä viittaa tuotannon tason pysyneen kor-keintaan ennallaan liikevaihdon kovasta nou-susta huolimatta. Se osoittaa myös liikevaih-don nousun juontuvan suurelta osin raaka-aineiden hinnoista. Kuitenkin vyöhykkeen teollisuuden palkkasumman pitkän aikavä-lin nousu on ollut maakunnan teollisuuden

keskiarvoa nopeampaa etenkin vuoden 2010 jälkeen, joten jokilaakson teollisuus on työl-listänyt muuta maakunnan teollisuutta kes-kimäärin paremmin.



Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

5060708090

100110120130140150160170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Luovat alat -osiossa tarkastellaan joukkovies-tinnän, muotoilun ja mainonnan, taiteen ja kulttuuriperinnön, viihteen, urheilun ja kä-sityöalojen yritysten kehitystä sekä Satakun-nassa että koko maassa. Luovien alojen suun-ta näyttää olevan jälleen kohti valoa, sillä lii-kevaihto alkoi kasvaa alkuvuonna 2015 pitkän tauon jälkeen etenkin Satakunnassa. Valta-kunnallisesti lasku taittui myös, mutta nou-su jäi vielä hennoksi. Toisaalta Satakunnassa ala mataa selvästi alle vuosien 2008 ja 2012 tasojen, joten kurottavaa riittää vielä. Kas-vun pysyvyydestäkään ei ole takeita, eten-kään kun talouden yleinen suhdannetila on osoittautunut sitkeän harmaaksi, mikä näyt-täisi vaikuttavan perinteisesti luovien alojen näkymiin. Satakunnassa kasvua kirjasi alku-vuonna 47 % yrityksistä ja yli 15 %:n kasvuun


Tammi–kesäkuu -0,4 % -0,5 % Tammi–maaliskuu -0,5 % -0,4 % Huhti–kesäkuu -0,4 % -0,6 %


Palkkasumma

Luovatalat2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 201550

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

Satakunta

Koko maa

Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/sites/satamittari.fi/files/asiakaskuvat/muunnokset/linkki0ID57.htm.

pääsi kiinni runsas kolmannes alan yritys-kannasta. Käänne on peräisin yli 20 henki-lön yrityksistä, sillä niitä pienempien liike-vaihto supistui edelleen muutaman prosen-tin verran. Maassa keskimäärin 50–250 hen-gen yrityksissä liikevaihto laski, mutta muis-sa kasvoi vähän. Kaiken kaikkiaan puolet yri-tyksistä kasvoi koko maassa ja 39 % saavutti vähintään 15 %:n liikevaihdon nousun. Kor-keat lukemat viittaavat yritysten ja eri alojen väliseen suurehkoon hajontaan.

Luovien alojen yritysten maksama palkka-summa sen sijaan laski edelleen liikevaih-don taitteesta huolimatta. Satakunnassa itse asiassa vuoden 2014 syksyllä orastanut nou-su lopahti alkuvuonna. Palkkasumman las-ku onkin peräisin alle 20 henkilöä työllistä-vistä yrityksistä, joten niiden suuri lukumää-rä painoi koko luovan alan palkkasumman vuotta aiempaa pienemmäksi. Yli 20 henki-lön yrityksissä palkkasumma kasvoi aavistuk-sen. 52 % yrityksistä maksoi palkkoja vuotta aiempaa enemmän ja 30 % kannasta vähin-tään 15 % runsaammin. Valtakunnallisesti palkkasumma taas putosi yli 50 hengen yri-tyksissä, mutta kohosi niitä pienemmissä.

LUOVAT ALAT


30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Satakunnan rakennusalan kehitys näytti hy-vin synkältä viime kevääseen asti. Laskutren-diä on osaltaan voimistanut Olkiluodon ra-kennustyömaan vähittäinen hiljeneminen. Myös muu rakennustoiminta on pysynyt vai-suna etenkin asuntotuotannossa ja liikera-kentamisessa, joista jälkimmäisessä Puuvil-lan kauppakeskuksen valmistuminen on sel-västi pienentänyt volyymiä, sillä läheskään vastaavan kokoluokan hankkeita ei ole maa-kunnassa käynnissä. Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan korjausrakentamisen suhdan-nekuva piirtyy kuitenkin selvästi muuta ra-kentamista valoisampana. Myös suunnitte-lijat ovat kokeneet näkymät muita alan toi-mijoita suotuisampina. Keväällä rakennus-alan liikevaihto jopa kasvoi hieman pitkän tauon jälkeen, mutta kasvu lienee tilapäis-tä, koska Rakennusteollisuus RT ry:n mu-kaan maakunnan asunto– ja toimitilaraken-tamisen odotettiin pysyvän alamäessä kesän ja alkusyksyn aikana. Lisäksi talonrakennus-urakoitsijat ovat olleet huolestuneita urakka-hintojen laskusta sekä talonrakennustöiden vähäisestä määrästä.

Erityyppisen rakennustoiminnan ohella myös yrityskohtainen vaihtelu on pysynyt merkit-tävänä. Vaikka liikevaihto laskikin keskimää-rin etenkin talvella, kykeni 48 % Satakunnas-sa toimivista alan yrityksistä luomaan kasvua tammi–kesäkuussa ja yli 15 %:n liikevaihdon nousu onnistui 40 %:lta rakennusyrityksistä. Aivan pienimmät, alle 20 henkilöä työllistävät ja niistä etenkin alle viiden hengen yritykset kasvoivat muutaman prosentin verran myös alkuvuodesta. Sen sijaan suurien, yli 20 hen-kilön yritysten liikevaihto supistui tammi–maaliskuussa jopa 15 % ja vielä huhti–kesä-kuussakin parin prosentin verran. Tämä pai-noi koko alan pakkaselle vuoden alussa ja hi-dasti kasvua vielä keväälläkin. Rakentamisen vaisu suhdannetilanne peilautuu myös palk-kasummaan ja siten työllisyyteen, joka pysyi alueella heikkona kevääseen saakka. Toisel-la vuosineljänneksellä henkilöstön vähene-minen pysähtyi ainakin tilapäisesti.

Tammi–kesäkuu -1,8 % 6,3 % Tammi–maaliskuu -5,8 % 4,1 % Huhti–kesäkuu 1,5 % 8,1 %


Tammi–kesäkuu -2,4 % 2,3 % Tammi–maaliskuu -5,2 % 1,8 % Huhti–kesäkuu 0,2 % 2,7 %


Palkkasumma

Henkilöstömäärä

Rakentaminen2015vs.2014%-muutosedellisvuodenvastaavaan


-15 %

-10 %

-5 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %


Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa

RAKENTAMINENTeksti: Saku Vähäsantanen

40

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Satakunta

Koko maa

Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2010=100)

Valtakunnallisesti raken-nusalalla on pyyhkinyt Satakuntaa paremmin viime vuodet. Liikevaih-to on kohonnut jo sel-västi yli vuoden 2008 ta-son toisin kuin Satakun-nassa. Kasvua kertyi run-saasti keväällä ja myös palkkasumma on kohon-nut sen verran, että työl-lisyys on tuskin enää ko-vin paljoa heikentynyt. Vertailua kuitenkin vai-keuttaa Olkiluodon työ-maa, joka on aikanaan voimistanut huomatta-vasti maakunnan raken-nusalan kasvua ja siten taas valmistumisen lä-heneminen vastaavasti heikentää sitä osaltaan. EK:n mukaan alan suh-dannetila pysytteli maas-samme syyskuuhun asti tavanomaista vaimeam-pana. Rakennusyritysten luottamus vahvistui selvästi lokakuussa. Sen uusin saldoluku on +2, kun syyskuun lukema jäi vielä -12:een. Indikaattorin pitkän aikavä-lin keskiarvo on -8, joten luottamus kohosi pitkästä aikaa tavallista vahvemmaksi. Silti tilauskannan kuvataan olevan hieman keski-määräistä pienempi, mutta henkilöstön en-nustetaan kasvavan vähän. Myös Rakennus-teollisuus RT ry näkee suhdanteet varsin vai-suina. Sen mukaan kuluva vuosi on rakenta-misessa neljättä vuotta peräkkäin heikko ja sen määrän odotetaan vähentyvän prosen-tilla viime vuodesta. Ensi vuodeksi ennuste-taan kuitenkin noin kahden prosentin kas-vua. Keskeisin kysymys Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan on, miten investoinnit lähte-vät liikkeelle. Rakennusinvestoinnit muodos-tavat yli puolet kaikista investoinneista. Ny-kyisillä ennusmerkeillä rakentamisen kasvu ei kanna pidempään vaan edellyttää yleisen

taloustilanteen kohenemista. Talonrakenta-misen aloituskuutiot ovat liki viimevuotisel-la tasolla, mutta huomattavasti pitkän aika-välin keskiarvon alapuolella.


Hyvinvointi: haasteellinen käsite – mittaamisen vaikeus

Hyvinvointia voidaan mitata monella tapaa. Mittauksista esitetyt tulkinnat ovat moninaisia. Esimerkiksi aidon kehityksen indeksi (Genui-ne Progress Index, GPI) mukaan Satakunnas-sa – ja ainoastaan Satakunnassa – eletään jo nyt tulevien sukupolvien hyvinvoinnin kustan-nuksella. GPI-mittarin mukaan vuonna 2012 aiheutettu hyvinvointitappio on -530 €/asu-kas – tuotannon haitat ihmisille, luonnonvaro-jen kuluminen ja ympäristön heikentyminen olivat arvoltaan suurempia kuin maakunnan pääomakannan nettokasvu ja markkinaehtoi-sen ja markkinattoman – käytännössä julki-sen sektorin tuottaman, mutta myös kotona tehtävän työn – tulonjakopainotettu kulutuk-sen arvo. (Hoffrén & Vatanen 2014, 38–39.). GPI on yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön kehittämä ja varsin yleisesti maata-solla käytetty ns. aggregaattihyvinvointi-indi-kaattori, jossa hyvinvoinnin kehitys pyritään tiivistämään yhteen lukuun (Rättö 2008; Hof-frén 2008; Hoffrén ja Vatanen 2014).

Kun tarkastellaan Satakunnan hyvinvointi-kehitystä GPI-mittarilla reilun 50-vuoden aikajänteellä, niin Satakunnan hyvinvoin-nin reaalinen taso on reilusti alle vuoden 1960 tason ja se on laskenut -8500 €/asukas

vuodesta 1975 vuoteen 2012. Saman hyvin-vointimittarin mukaan koko Suomen hyvin-vointi vuonna 2012 on vuoden 1975 tasol-la (vajaa +8000 €/asukas), mutta se on las-kenut 1990-luvun lamavuosien tasosta tren-dinomaisesti 40%. (Hoffrén & Vatanen 2014: 14, 21). Samalla ajanjaksolla vuodesta 1975 vuoteen 2012 Satakunnan ja koko Suomen kokonaistuotannon reaalinen arvo asukasta kohden (BKT/asukas) on kutakuinkin kaksin-kertaistunut ollen 2012 noin 30000 €/asukas (Tilastokeskus 2014). Kun verrataan tätä perin-teistä, keskimääräisen taloudellisen elintason mittaria edellä esitettyyn GPI-mittariin, niin johtopäätöksenä näyttäisi olevan, että BKT/asukas-mittari selvästi yliarvioi (n. 22000 €/asukas) hyvinvointia.

Toisenlaisen, elämänarvoa painottavan hyvin-vointimittarin (kulutus, vapaa-aika, eliniäno-dote ja tulonjaon tasaisuus) mukaan Suomen hyvinvointi on lähes 3,5-kertaistunut vuosi-na 1975–2010 (Pohjola, 2013). Tämä tulos merkitsee, että suomalainen – ja varmaankin myös satakuntalainen – hyvinvointiyhteiskun-ta on toiminut kuten on odotettu: hyvinvoin-ti asukasta kohden on kasvanut nopeammin kuin tuotannon arvo (BKT/asukas). Pohjolan (2013) laskelmasta voidaan päätellä, että pe-rinteinen BKT/asukas-mittari ennemminkin

aliarvioi kuin yliarvioi hyvinvointivaikutuk-sia (vrt. Hoffrén & Vatanen 2014).

Satamittarin hyvinvointimittarin tieteelliset lähtökohdatEdellä olleet hyvinvointimittariesimerkit osoit-tavat, että hyvinvoinnin mittaaminen on haas-tava tehtävä. Toisin kuin usein näyttäisi ole-van, niin taloudellisen elintason kasvattami-nen ei pitäisi olla minkään yhteiskunnan ta-voite sinänsä, vaan tehokas talous ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta ovat välineitä tuottaa hyvinvointia ihmisille. Käsitteellisestä haas-teellisuudesta ja mittaamisvaikeuksista huo-limatta voidaan helposti yhtyä huippuasian-tuntijaraportin keskeiseen hyvinvointimittauk-sen johtopäätökseen (Stiglitz, Sen & Fitoussi, 2009 (S-S-F) (Stiglitzin ja Senin lisäksi rapor-tin laatineen tieteellisen komission jäsenenä oli neljä muuta taloustieteen nobelistia: Ar-row, Heckman, Kahneman ja Deaton): Kos-ka hyvinvointi on kompleksinen käsite, niin hyvinvoinnille ei ole olemassa yhtä ainoaa mittaria tai lukua.

Hyvinvoinnin mittaamisen näkökulmasta S-S-F (2009) esittävät jatkopäätelmiä. Ensiksi-kin käsitteellisen kompleksisuuden vuoksi hy-vinvoinnin mittaamisesta ei kannata luopua,

Alueellinen ennakoiva hyvinvointimittaristoTeksti: Ari Karppinen

Satamittarin hyvinvointimittaristo perustuu viimeaikaiseen hyvinvointi- ja aluetaloudelliseen tutkimukseen. Hyvinvointi on helposti hyväksyttävä yhteiskunnallisen toiminnan perustavoite, mutta mitä se on, voidaanko sitä mitata ja mitä erityispiirteitä alueellinen tarkastelukulma tuo? Stiglitz, Sen ja Fitoussi (2009) nostavat perustavaa laatua olevassa katsauksessaan hyvinvoinnin kehityksen keskeisimmäksi yhteiskunnalliseksi päämääräksi, sen mittaamista pidetään tärkeänä, mutta samalla haasteellisena: ”hyvinvointikäsitteen kompleksisuuden vuoksi hyvinvoinnille ei ole olemassa yhtä ainoaa mittaria tai lukua”. Tämä on ollut lähtökohtana myös toteutettaessa Satamittariin Sata-hankkeen hyvinvointimittaristo-osiota. Toisaalta Sata-hanke EAKR-hankkeena tähtää nimenomaisesti alueellisen hyvinvoinnin arviointiin ja aluekehittämisen mahdollisuuksien arviointiin. Lukuisat aluetaloudelliset mallit osoittavat, että hyvinvointi ja taloudellinen toiminta ei jakaudu alueittain

tasaisesti, aluetaloudessa etua on läheisyydestä alueen sisällä, mutta myös maantieteellisestä sijainnista suhteessa muihin menestyviin alueisiin. Lisäksi alueiden mahdollisuudet suojautua taloudellisia häiriöitä vastaan ja vaikuttaa välittömästi aluekehitykseensä, ovat rajoitetummat kuin maatasolla. Näistä lähtökohdista Satamittarin hyvinvointimittaristo on suunniteltu jatkuvasti kehittyväksi, ennakoivuuteen pyrkiväksi, alueellisiin tavoitteisiin interaktiivisesti reagoivaksi ja laaja-alaiseksi mittaristoksi alueellisen hyvinvoinnin erilaisista ulottuvuuksista. Tämä artikkeli tuo esiin ennen muuta satakuntalaisen hyvinvointimittariston rakentamisen lähtökohtia ja muutamia hyvinvointimittaristoesimerkkejä. Laajempi katsaus löytyy www.satamittari.fi -sivustolta 2015 sekä tulossa olevasta julkaisusta Karppinen, A. & Vähäsantanen, S. (2015): Alueellinen ennakoiva hyvinvointimittaristo, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Julkaisusarja A.


vaan tulee kehittää hyvinvoinnin tilastointia ja pyrkiä rakentamaan useammanlaisia valideja ja hyvin perusteltuja indikaattoristoja erilais-ten hyvinvointiulottuvuuksien kuvaamiseen.

Toiseksi S-S-F:n mukaan hyvinvointimitta-riston reliabiliteetin parantamiseksi on tär-keää erottaa ja analysoida erikseen nyky-hetken hyvinvointia (current well-being) ja pidemmän aikavälin kestävän kehityksen hyvinvointia (sustainability). Ensin mainit-tu sisältää taloudelliset resurssit ja niillä ai-kaansaadut tulot ja kulutuksen sekä ei-talou-delliset hyvinvointiulottuvuudet (muuttujat mitattu tiettynä ajanjaksona). Jälkimmäinen sisältää tyypillisesti sen, kuinka pääomava-ranto hyödyttää tulevia sukupolvia ja sen, kuinka elämänmuotomme (luonnonmukai-nen, fyysinen, inhimillinen ja yhteiskunnal-linen) säilyy tuleville sukupolville (muuttu-jat mitattu tiettynä ajanhetkenä). Ongelmia, sekaannuksia ja jopa virheellisiä johtopää-töksiä on S-S-F:n mukaan syntynyt juuri sii-tä, kun nykyhetken hyvinvointimittarit ja kestävään kehitykseen liittyvät mittarit on yritetty sisällyttää yhteen ja samaan hyvin-vointi-indikaattoriin. (vrt. aggregaatti-indi-kaattorit, esim. GPI).

Kolmantena keskeisenä jatkopäätelmänä S-S-F raportista voidaan esittää, että kun pu-hutaan hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta, niin olisi erotettava koettu hyvinvointi (sub-jektiivinen mittaus: onnellisuus ja tyytyväi-syys) ja hyvinvointiin oletettavasti vaikutta-vien tekijöiden mittaaminen (objektiivinen mittaus). Ensin mainittu korostaa yksilölli-siä eroja, vaikka olosuhteet keskeisissä ul-koisissa tekijöissä ovat samanlaiset (esim. BKT/asukas). Jälkimmäinen puolestaan so-veltuu hyvin maa- ja aluekohtaiseen vertai-levaan hyvinvointimittaukseen.

Satamittarin hyvinvointimittareiden erityispiirteet: aluetalouslähtöisyys ja ennakoivuus

Satamittarin alueelliset hyvinvointimittarit perustuvat S-S-F:n suosituksiin (ks. kuvio 1). Keskeisenä rajoittavana tekijänä on kuitenkin se, että S-S-F raportin näkemykset perustuvat merkittäviltä osin maatason hyvinvointimit-tareihin ja Satamittarin hyvinvointimittareis-sa pyritään aluetason tarkasteluihin. Satamit-tarissa korostuvat aluetaloudelliseen toimin-taympäristöön liittyvät hyvinvointi-indikaatto-rit, mutta myös koettuun subjektiiviseen hy-vinvointiin liittyvät tarkastelut. Hyvinvointi-toimintoihin liittyviä indikaattoreita esitetään esimerkinomaisesti.

Satamittarin hyvinvointi-indikaattoreita on kehitetty EAKR-rahoitteisessa SATA-hank-keessa aluetasolla. Hyvinvointi-indikaatto-reiden oleelliset lisäpiirteet verrattuna S-S-F:ään (2009) syntyvät ensiksikin siitä, että alue maan sisällä on tietyissä suhteissa eri-lainen toimintaympäristö kuin maa. Tyypil-lisesti alueet ovat enemmän keskinäisriippu-via kuin maat, alueet ovat enemmän riippu-via keskushallinnon toimenpiteistä (tulo- ja menovirroista) kuin maat keskenään, alueet ovat herkempiä talouden häiriöille, alueil-la on huomattavasti rajoitetummat mahdol-lisuudet vaikuttaa aluetaloutensa äkillisiin häiriöihin, ja jos niihin yritetään vaikuttaa, niin maatasoa herkemmin vaikutukset ”vuo-tavat” aluetalouden ulkopuolelle.

Toiseksi hyvinvointiedellytykset ja -toimin-not luodaan ja koetaan usein aluetasolla, jo-ka liittyy ihmisten jokapäiväiseen elinympä-ristöön. Luonnollinen aluejako alueellisissa hyvinvointimittareissa olisi työssäkäyntialue ja tavanomainen elinpiiri (asuin- ja vapaa-ajan asunnon paikka, työpaikan ja/tai kou-lun sijainti). Koska alueellisten hyvinvointi-mittareiden muodostamisen yksi käytännön rajoitus suhteessa vaikkapa maatason mitta-reihin liittyy tilastoaineistojen saatavuuteen, niin käytännössä alueluokituksena käyte-tään kunta-, seutukunta- ja maakuntatasoa.

Kolmanneksi aluetalouden tasolla reaalisen hyvinvoinnin kehityksen kuvaaminen on enemmän suuntaa-antavaa, koska aluetasolla ei ole saatavilla käypähintaisten aikasarjojen deflaattoria. Ei siis voida huomioida alueel-lisia eroja esimerkiksi hyödykkeiden, palve-lujen ja asuntojen hintakehityksessä. Lisäksi maakunta- tai sitä pienemmällä aluetasolla

useat sukupolvien välisen hyvinvoinnin tyy-pilliset indikaattorit (esim. GPI, ISEW, Index of Sustainable Economic Welfare) on vaikea kohdistaa tietylle alueelle, vaan tyypillises-ti hyvinvointihaitat kulkeutuvat aluerajojen yli (esim. ilmansaasteiden kustannukset, ks. kuvio 1. objektiiviset mittarit: pitkä aikaväli).

Erityistä huomiota kiinnitetään hyvinvointi-mittareiden ennakoivuuteen, koska alueta-solla taloudelliset vaihtelut ovat maatasoa suurempia ja suorat keinot puuttua vaihte-luihin ovat vähäisempiä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että aluetaloudellisen menes-tyksen edellytyksistä ja aluetalouksen erilai-sesta kyvystä vastata talouden yllättäviin häi-riöihin muodostetaan ennakoivia taloudelli-sen hyvinvoinnin indikaattoreita. Mittariston avulla voidaan ennakoida alueen joutumis-ta esimerkiksi ns. äkillisen rakennemuutok-sen alueeksi (ERM) ja kykyä palautua luon-nolliselle kasvu- ja työllisyysuralle. Tällä on suoria hyvinvointivaikutuksia esim. asukkai-den kokeman taloudellisen turvallisuuden, tulonjaon tai vaikkapa asuntojen alueellisen hintariskin ja siten varallisuuden alueellisen jakaantumisen näkökulmasta. (ks. kuvio 1. objektiiviset mittarit: keskipitkä aikaväli).

Esimerkkejä satakuntalaisesta hyvinvoinnistaSeuraavaksi tässä artikkelissa on esitetty muu-tamia Satamittarin hyvinvointimittaristoesi-merkkejä ja tulkittu niitä aluekehittämisen näkökulmasta. Kattavampi hyvinvointimitta-risto ja hyvinvointimittariston jäsennys – yh-teys tutkimukseen, muihin hyvinvointimitta-reihin, aluekehittämiseen tai vaikkapa kunti-en hyvinvointikertomuksiin – löytyy sähköi-

Kuvio 1. Satamittarin hyvinvointimittariston perusulottuvuudet perustuvat Stiglitz, Sen, Fitoussi (2009) suosituksiin.

>>

Hyvinvoinnin määrittäminen ja mittaaminen

1. Mitkä ovat tyypilliset hyvinvointitoimialat tai hyvinvointiklusterit?2. Millaiset toiminnot ja palvelut ovat hyvinvointia edistäviä?

Objektiiviset toimintaperusteiset

mittarit:1. LYHYT AIKAVÄLI: Kuinka hyvinvointia on syntynyt ja kuinka se jaetaan ihmisten välillä nyt?2.KESKIPITKÄ AIKAVÄLI Kuinka hyvinvointia ennakoidaan synny-

tettävän ja jaettavan tulevaisuudessa?3. PITKÄ AIKAVÄLI: Kuinka hyvinvointia jaetaan sukupolvien välillä?

Objektiiviset toimintaympäristöön

liittyvät mittarit:

Kuinka hyvinvointi koetaan?1. Onnellisuus2. Tyytyväisyys

Subjektiiviset koettuun hyvinvointiin

liittyvät mittarit


20

22

24

26

28

30

32

34

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Tuloerot maakunnittain ja kunnittain Porin seutukunnassa 2001-2011(Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot)

Harjavalta Huittinen Kokemäki Luvia Merikarvia

Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on 100. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret.

0 10 20 30 40

Keski-PohjanmaaKainuu

KymenlaaksoKanta-Häme

LappiEtelä-Pohjanmaa

PohjanmaaEtelä-Karjala

Etelä-SavoKeski-Suomi

Pohjois-PohjanmaaSatakunta

Pohjois-SavoPohjois-Karjala

Päijät-HämeAhvenanmaa

PirkanmaaVarsinais-Suomi

Uusimaa

Tulonjaon tasaisuus maakunnittain 2012

Kuvio 2. Tuloerot käytettävissä olevien tulojen suhteen maakunnittain 2012 ja Porin seutukunnan kunnittain 2011–2011.

Kuvio 3. Tuloerot tuotannontekijätulojen suhteen seutukunnissa ja pitkäaikaistyöttömyys 2009–2012.

sesti osoitteesta www.satamittari.fi vuodes-ta 2015 eteenpäin ja julkaisusta Karppinen & Vähäsantanen (2015): ”Alueellinen enna-koiva hyvinvointimittaristo”. Turun yliopis-ton kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Jul-kaisusarja A. (tulossa).

Kuviosta 2 nähdään (pieni kuvio), että erot Suomen maakuntien välillä käytettävissä ole-vien tulojen tuloeroissa maakuntien sisällä ovat varsin pienet ja tasoltaan alhaiset vuon-na 2012. Tuloerot ovat jonkin verran suurem-mat taloudellisesti menestyvien maakuntien osalta. Tämä on osoitus siitä, että hyvinvoin-tiyhteiskuntamme alueellinen tulonjakojärjes-telmä on toiminut hyvin. Toiseksi esimerkki-kuviomme Porin seutukuntien kuntien sisäi-sistä tulonjakoeroista (iso kuva) osoittaa, et-tä käytettävissä olevien tulojen tulonjakoerot ovat varsin vähäisiä myös kuntien sisällä ja ne käyttäytyvät samalla tapaa eli 2000-lu-vulla tuloerot ovat kasvaneet lähes kaikil-la hiukan ja edelleen finanssi- ja eurokrii-sin jälkeen (2009–2011) lievästi tasaantu-neet. Tämä siis siitä huolimatta, että työttö-myys on kohonnut.

Hyvinvointinäkökulmasta ja alueellisen ke-hittämisen näkökulmasta tärkeämpää kuin tietää tuloerojen kehityksestä sinänsä (ku-vio 2) olisi saada käsitys siitä, kuinka tu-loerot vaikuttavat aluetaloudessa. Kuviossa 3 on esimerkinomaisesti tarkasteltu Suomen

seutukuntien sisäisiä tuloeroja nykyisen ta-loustaantuman aikana (Gini-kerroin keski-määrin 2009–2012 tuotannontekijätulojen suhteen) ja verrattu niitä saman ajanjakson pitkäaikaistyöttömyyteen (osuus työvoimas-ta, %) seutukunnissa. Pitkäaikaistyöttömyy-dellä ja tuloeroilla seutukunnissa on selvä positiivinen suhde eli niissä seutukunnissa, joissa on suuremmat tuloerot myös pitkäai-kaistyöttömyys on merkittävämpää. Tällä on useammanlaatuisia seurauksia aluekehittä-misen tai pitkäaikaistyöttömyyden hoidon näkökulmasta. Näistä on keskusteltu ja ana-

lysoitu tarkemmin julkaisussa Karppinen & Vähäsantanen, 2015. Samoin em. tutkimuk-sessa on tarkasteltu tuloerojen ja taloudelli-sen menestyksen välistä suhdetta.

Alueelliset hyvinvointimittarimme pyrki-vät olemaan aluetalouden tasolla ennakoi-via. Luonnollisiin työssäkäyntialueisiin pe-rustuvia kehityskulkuja ei voida tarkasti en-nustaa, koska ei ole olemassa työssäkäynti-alue- tai seutukuntakohtaisia malleja talou-den toiminnasta, yksittäiset alueet ovat hy-vin riippuvia muiden (naapurialueiden) ta-

>>


Kuvio 4. Aluetaloudellinen materiaalisen hyvinvoinnin ennakoiva mittari.

loudellisesta kehityksestä ja seutukuntatason tilastolliset aineistot ovat usein puutteelliset mallien rakentamisen näkökulmasta. Seu-tukuntatason hyvinvoinnin kehitysedelly-tyksiä voidaan kuitenkin yrittää ennakoida seutukuntien taloudellisten menestysedel-lytysten avulla.

Kuviossa 4 on esitetty yksi alueellisen hyvin-voinnin ennakoiva tarkastelu. Siinä on keski-tytty taloudellisen hyvinvoinnin edellytyksiin seutukunnissa. Kuvio on tulkittu Satakunnan seutukuntien näkökulmasta. Vaaka-akselilla on mitattu pidemmän aikavälin taloudellisen kilpailukyvyn edellytyksiä perustuen alueta-loudellisen menestyksen tyypillisiin kasvute-kijöihin (SEKKI-indeksi, ks. tarkemmin www.satamittari.fi). Nämä tekijät ovat varsin pysy-viä tarjonta- eli resurssitekijöitä ja siinä mie-lessä mittari on pidemmällä aikavälillä enna-koiva. Globaalissa kilpailussa hyvin menesty-vät alueet omaavat hyvät edellytykset ylläpi-tää ja rahoittaa taloudellista hyvinvointiaan.

Toisaalta seutukuntataloudet ovat huomatta-vasti herkempiä talouden ulkoisille häiriöille kuin koko kansantalous. Erityisesti globaalis-sa kilpailussa pärjäävän teollisuuden menes-tys on keskeisessä asemassa myös lyhyem-mällä aikavälillä. Alueellisen teollisen raken-teen monipuolisuus vaikuttaa siihen, kuin-ka herkkiä alueet ovat ns. epäsymmetrisille (toimialakohtaisille) häiriöille. Monipuoli-sen teollisen toimialarakenteen alueet kärsi-vät todennäköisesti vähemmän talouden häi-riöistä verrattuna yksipuolisen teollisen elin-keinorakenteen alueisiin. Kuviossa 4 pysty-akselilla on mitattu kansainvälisessä kilpai-lussa pärjäävän teollisuuden toimialaraken-teen monipuolisuutta Herfindahl-Hirschman-indeksillä ja yhdistetty se aluetalouksien so-peutumissalttiusindikaattoreihin. Yhdessä ne

muodostavat seutukuntien taloudellisen re-silienssin eli kimmoisuuden indikaattorin. (SRI-indeksi, ks. tarkemmin www.satamit-tari.fi tai TEM:n ylläpitämä Toimiala Online http://www2.toimialaonline.fi/).

Kuviossa 4 alkuperäiset indikaattorit on mit-ta-asteikkovakioitu tarkastelemalla seutu-kuntien sijalukuja ko. muuttujien suhteen. Näin muodostettujen mediaanien suhteen lounaisnurkkauksessa olevilla seutukunnil-la on sekä keskimääräistä paremmat kilpai-lukykyedellytykset että niillä on keskimää-räistä parempi taloudellinen resilienssikyky.

Satakunnan seutukunnat omaa-vat keskimääräistä paremmat ta-loudellisen hyvinvoinnin säilyt-tämisen edellytykset, joskin Poh-jois-Satakunnan kilpailukyky on keskimääräistä heikompi. Me-diaanin sijasta voidaan käyttää myös muita jakaumavertailuluku-ja (esim. desiilit, kvintiilit) kuvaa-maan seutukuntien riskiä ajautua ERM-alueeksi lyhyellä tai pidem-mällä aikavälillä.

Karppisen & Vähäsantasen (2015) tutkimuksessa näitä ennakoivia mittareita on edelleen kehitetty

myös dynaamisempaan suuntaan. On huo-mioitu pidemmän aikavälin muutokset kilpai-lukyvyssä ja resilienssissä. Lisäksi on erik-seen tarkasteltu elinkeinorakenteen monipuo-lisuutta, seutukuntatalouksien eroja palautua ulkoisista häiriöistä (ilman rakennemuutosta) ja eroja rakennemuutoskyvyssä.

Karppinen & Vähäsantanen (2015) ovat lisäk-si tutkineet regressioanalyysein subjektiivises-ti koetun hyvinvoinnin (onnellisuus ja tyyty-väisyys) määräytymistä. Tässä he ovat käyt-täneet aineistona European Social Survey -tietokantaa (noin 50 000 havaintoa vuon-na 2012) ja Tilastokeskuksen ajankäyttötut-kimuksia 1987–2010. Lisäksi em. tutkimuk-sesta ja Satamittari-sivustolta löytyy runsas joukko perinteisiä objektiivisia hyvinvointi-toimintoihin liittyviä mittareita (mm. terveys, sosiaaliset suhteet, turvallisuus, syrjäytymis-riski, ks. kuvio 1).

Satamittarin hyvinvointimittaristo ei ole kui-tenkaan lopullinen kuvaus satakuntalaisesta hyvinvoinnista, vaan mittaristo on pyritty ra-kentamaan silmällä pitäen jatkuvia, uuden-laisia aluekehittämisen tarpeita. Mittariston tuloksia tullaan hyödyntämään esimerkiksi Satakunnan älykkään erikoistumisen mitta-ristoja rakennettaessa.

Lisätiedot: Ari Karppinen [email protected] | [email protected] Vähäsantanen [email protected] [email protected]

0

10

20

30

40

50

60

70

0 10 20 30 40 50 60 70SEU

TUKU

NN

AN T

ALO

UDE

LLIN

EN R

ESIL

IEN

SSI (

SRI-I

NDE

KSI,

PAIN

OTE

TTU

SI

JALU

KU)

SEUTUKUNNAN KILPAILUKYKY (SEKKI-INDEKSI, PAINOTTAMATON SIJALUKU)

Ennakoiva taloudellisen hyvinvoinnin mittari SEUTUKUNTIEN TALOUDELLISEN MENESTYKSEN EDELLYTYKSET

(ki lpai lukyky) JA TALOUDELLINEN RESILIENSSI (k i lpai l lun sektor in el inkeinorakenteen m onipuolisuus ja talouden sopeutumissaltt iu s)

2011-2012

Porin sk

Rauman sk Pohjois-Satakunnan sk

mediaani

mediaani

400

kep

pos

ta O

y /

Bra

nd

ID O

y

Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonai-suutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa. Tämä numero on talouskatsauksen 26. numero, ensimmäi-nen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuk-sen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyö-dynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri en-nustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tilastotiedot ovat kesäkuul-ta 2015, ennusteiden ja näkymien osalta marraskuulta 2015.

Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Satakun-taliiton kautta. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspank-ki, Nordea, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.

Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löy-tyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivus-ton kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteek-si otetaan mielellään vastaan.

Satakuntaliiton ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa käsittelevää tilasto-, tutkimus- ja ennakointi-tietoa. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailuky-vyn kehitystä sekä tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tie-toa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-tau-lukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta.

Lisätietoja:

Aluekehitysasiantuntija

Saku Vähäsantanen

Satakuntaliitto

puh. 044 711 4350

[email protected]

http://www.satamittari.fi

Documents

SATAKUNNAN - SataMittari · Vuodelle 2016 povataan kuitenkin hienois-ta nopeutumista 4,5 %:iin. Vahvimmat nä-kymät sijoittuvat Kaukoitään. Suomen vuo-den 2015 kokonaistuotanto