Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TAMPERE
V U O S I K E R T O M U S
2
3
Valtuustokausi alkoi poikkeuksellisen laajalla yksimielisyydellä. Tamperetta kehitetään yhdessä laaditun pormestariohjelman askelmerkein ja siinä annetuin palvelulupauksin. Tampere kehittyy Suomen toiseksi metropoliksi ja kasvuvauhti on Suomen toiseksi suurinta. Se myös haastaa meidät.
Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin investoimalla rohkeasti, mutta kestävästi. Näin luomme yhdessä edellytyksiä kasvun jatkumiselle ja myös tulojen kasvattamiselle. Investointien avulla mahdollistamme Tampereen yhä suuremman kasvuvauhdin.
Investointitaso pysyy vahvasti kasvavassa kaupungissa edelleen korkeana. Vuoden 2017 aikana moni mittava investointi sai tuulta alleen. Kansi ja areena hankkeen päätökset syntyivät ja monitoimiareenan rahoitus varmistui. Lisäksi raitiotien rakentaminen pääsi vauhtiin. Tampere–Pirkkalan lentoaseman investointipäätös parantaa Tampereen saavutettavuutta.
Yhteistyö on kantanut uusiin avauksiin myös kaupunkien välillä. Tampere on aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen 21 suurimman kaupungin C21verkostossa. Se tiivistää maamme kaupunkiyhteistyötä ja hahmottelee tulevaisuuden kaupunkikehityksen suuntaviivoja.
Suomen taloudessa näkyi vuoden lopulla valonpilkahduksia. Valtuustokauden aikana tavoitellaan kaupungin talouden tasapainoa, ja työtä vauhditetaan erillisellä tasapainottamisohjelmalla. Ykkösasiana on Tampereen seudun työllisyyden parantaminen, joka on yksi keskeisimmistä keinoista myös kaupungin talouden tasapainon saavuttamiseksi. Työttömyyden vähentäminen on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää.
Elokuussa käynnistynyt Pirkanmaan kymmenen kunnan yhteinen työllisyyskokeilu on lyhyessä ajassa tuottanut hyviä tuloksia. Työllisyyskokeilulla tavoitellaan vuoden 2018 aikana merkittävää vähennystä työmarkkinatuen rahoitusosuuteen.
Lisäksi kokeilussa etsitään keinoja ja työkaluja tehostaa työllisyyspalveluja ja vähentää työttömyyttä kestävästi.
Työelämän ja yhteiskunnan muutokset haastavat kaupunkia muuttumaan ja pysymään edelläkävijänä. Tampereen kahden yliopiston yhdistyminen ja ammattikorkeakoulun siirtyminen yliopistosäätiön omistukseen synnyttää vahvan korkeakoulukeskittymän. Kaupunki on aktiivisesti edistänyt uuden yliopiston syntymistä, sillä uusi yliopisto on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden vetovoimatekijöistä myös kansainvälisesti.
Vahvuuksiamme ovat osaavat ihmiset, laadukkaat palvelut, laajaalainen koulutus ja kulttuuritarjonta, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen sekä kehittyvä ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Yhdessä näistä syntyy vetovoimainen ja inhimillinen Tampere. Paras kaupunki sinulle.
tehdään tampereesta kestäväst i paras
Lauri LylyPormestari
2 276Lainat
€/ASUKAS
14,3%Työttömyysaste
muutos -4% -yks.
t ietoja tampereesta
Asuntotuotanto 2017
vuosimuutos
+ 919
3 074
vuosimuutos
+3 579
231 853Väkiluku
Väestön kasvu
500
1 500
2 500
3 500
1 000
2 000
3 000
4 000
1990 19952000
2005 2010 2015
10
20
30
0–6 7–1516–29
30–64 75–65–74
40
50
Väestön ikäjakauma%
Väestön kasvu ikäryhmittäin 20162017−0,553,241,841,343,430,88
0,6% 3,2% 1,8% 1,3% 3,4% 0,9%
Väestön kasvu ikäryhmittäin 20162017
Läh
de:
Fac
tak
un
tare
kist
eri
Läh
de:
Til
asto
kesk
us
2017
sisältö
Väestön kasvu ikäryhmittäin 20162017−0,553,241,841,343,430,88
Tehdään Tampereesta kestävästi paras
Sinulle paras Tampere
Kaupungin talous
Kaupunkikonsernin toiminta ja talous
Tampere palvelujen järjestäjänä
Periaatteena sujuvan kasvun ja opin polku
Lisää vuorovaikutusta asiakaspalveluun
Vetovoimainen ja kansainvälinen kaupunki
Urbaaani ja kestävästi kasvava
Raitiotien rakentaminen alkoi
Hype nousi Särkänniemessä
Tampereen tekijät
Kaupungin johto
Tilinpäätöslaskelmat
143
6
8
10
12
14
18
22
26
28
30
32
34
38
18
22
26
28
30
6
Tampere sai uuden strategian syksyllä 2017. Strategia viitoittaa kaupungin kehittämistä vuoteen 2030. Tampereen visio on olla Sinulle paras kaupunki.
Strategia jatkaa rohkeaa, uudistumiskykyistä ja inhimillistä linjaa, jolla kaupunkia on kehitetty jo vuosia. Teemoina ovat edelleen yhdessä tekeminen, ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen, elinvoima ja kilpailukyky sekä kestävä kaupunkikehitys. Toimintaympäristössä tunnistetut muutostekijät ovat nostaneet strategiaan myös uusia painotuksia.
Uusi rooli korostaa kumppanuutta ja yhteistyötä Kaupunkien rooli on muutoksessa toisaalta sosiaali ja terveyspalvelujen ja maakuntahallinnon uudistuksen edessä, toisaalta kansalaisyhteiskunnan vahvistuessa. Kaupunkiorganisaation tehtävänä on mahdollistaa ja edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja yhteisön elinvoimaa. Kaupunki toimii kumppanina ja tarjoaa alustoja asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuudelle ja yhdessä tekemiselle. Yrityksille luodaan edellytyksiä ja kehitysalustoja uudenlaisen liiketoiminnan synnyttämiseksi.
Teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja palvelujaTeknologinen kehitys vaikuttaa kaupunkien tulevaisuuteen. Uutta teknologiaa hyödyntämällä parannetaan palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tavoitteena on, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Teknologioiden kehittyminen haastaa myös koko
kaupunkiyhteisön osaamisen. Koulutusta ja osaamista kehitetään vastaamaan ennakoivasti ja joustavasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
Luovuudesta kilpailukykyä ja vetovoimaaKaupunkien välinen kilpailu kiristyy ja korostaa erottautumista. Tampere toimii aktiivisesti kaupunkiyhteisön luovuutta ja teknologioita yhdistävien innovaatioiden mahdollistajana. Tampere myös investoi tulevaisuuden kulttuurikaupunkiin. Luovuuden ja kulttuurin lisäksi kaupungin merkittävät hankkeet ja investoinnit vahvistavat alueen tunnettuutta ja vetovoimaa.
Kasvua kestävällä ja älykkäällä tavallaKaupungistuminen on voimistuva trendi. Strategiassa otetaan keskeisesti kantaa kaupungin kasvuun. Tampereella tavoitellaan väestön määrän lisääntymistä, mutta kasvavaa kaupunkia pyritään rakentamaan kestävällä ja älykkäällä tavalla.
Uusi toimintamalli strategian tukenaStrategian toteutumista tukevat toimintatavat konkretisoituvat kaupungin uudessa toimintamallissa, joka tuli kokonaisuutena voimaan kesäkuussa, kun uusi kaupunginvaltuusto ja muut poliittiset toimielimet aloittivat toimintansa. Toimintamallin yti messä on kuntalainen ja siinä korostuvat laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa, johtamisen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen aiempaa laajempi hyödyntäminen.
sinulle paras tampere
7
Kaupungin tulos parani edellisvuodesta. Tulorahoituksen taso on kuitenkin edel leen riittämätön kattamaan kasvavan kaupungin investoinnit. Erityisesti sosi aali ja terveyspalveluissa menojen kasvu jatkui palvelutarpeen voimakkaan kasvun seurauksena. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi on päätetty toteuttaa valtuustokauden kattava talouden tasapainottamisohjelma.
Vuoden 2017 talousarviossa kaupungin tulostavoitteeksi asetettiin 18,8 miljoonaa euroa. Talousarviomuutosten myötä muutetun talousarvion mukainen tulos oli alijäämäinen 23,5 miljoonaa euroa. Lopulta tilikauden tulos päätyi 10,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nettomenojen kasvu onnistuttiin pitämään edelleen maltillisena ja vertailukelpoinen nettomenojen kasvu oli 2,0 prosenttia.
Verotulot kasvoivat 22,8 miljoonaa euroa (2,5 %) yhteisöveron ja kiinteistö veron myönteisen kehityksen vuoksi. Kunnallisverotulot jäivät edellisen vuoden tasolle. Valtionosuuksien pienenemisen vuoksi verorahoituksen kasvu kokonaisuutena jäi negatiiviseksi (0,8 %).
Edelliseen tilikauteen verrattuna tili kauden tulos parani 10,6 miljoonalla eu
rolla. Toimeentulotuen siirto Kelaan ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset pienensivät kaupungin nettomenoja, mutta samanaikaisesti myös kaupungin valtionosuudet pienenivät. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vähensivät kaupungin henkilöstökuluja noin 11 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoiset henkilöstökulut kasvoivat 3,9 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia. Edelliseen vuoteen nähden kaupungin tulosta paransivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin maksama 5,7 miljoonan euron ylijäämän palautus sekä satunnaisista eristä kertynyt 8 miljoonan euron tuotto.
Investointitaso edelleen korkeaNettoinvestoinnit olivat 183,5 miljoonaa euroa. Investointitaso laski edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä useiden investointihankkeiden myöhästymisen vuoksi.
Kaupunkiympäristön palvelualueella merkittävimpiä investointeja olivat RantaTampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin alueiden ja Ratapihan kadun rakentaminen sekä Viinikan liikenneympyrän uudistaminen.
Merkittävimpiä talonrakennushankkeita vuonna 2017 olivat Tesoman koulu ja päiväkoti, Koukkuniemen Toukola ja Tesoman jäähalli. Tampereen maauimalan rakentaminen käynnistyi, ja vuoden aikana valmistui useita investointihankkeita, kuten Tamperetalon ja Metson tilamuutokset sekä Tampereen kansainvälisen koulun perusparannus ja laajennus. Kau pinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus valmistui loppuvuodesta.
Viiden tähden keskusta kehitysohjelmassa RantaTampellan rakentaminen eteni ja Kansi ja areena hanke käynnistyi. Hiedanrannan alueen investoinnit kohdistuivat pääosin alueen rakentamiskelpoiseksi saattamiseen.
Kaupungin toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui tilikaudella 55 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti, 46 prosenttia, parani edellisestä vuodesta ja talousarviossa asetettu tavoite saavutettiin näiltä osin. Lainamäärän kasvusta huolimatta asukaskohtainen lainamäärä on edelleen suurten kaupunkien välisessä vertailussa matalaa tasoa ja asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2 276 euroa.
kaupungin talous
46%2 276Investointien tulorahoitusLainat, euroa/asukas (1 000€)
(2 139) (34%)
-10,7Tilikauden tulos, meur
(21,3)
Tilinpäätöksen 2017 avainluvut (suluissa vuoden 2016 tieto)
8
1 716,7meur
189,2meur
1 663,9meur
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Avustukset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Poistot ja arvonalentumiset
Vuokrakulut
Rahoituskulut
Muut toimintakulut
38,9 %38,1 %6,9 %6,1 %6,1 %3,0 %0,6 %0,3 %
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut pitkävaikutteiset menot
Maa ja vesialueet
Sijoitukset
Tietojärjestelmät
Muut aineelliset hyödykkeet
42,0 %40,1 %6,7 %4,8 %3,7 %2,4 %0,2 %0,1 %
Verotulot
Valtionosuudet
Myyntituotot
Maksutuotot
Vuokratuotot
Rahoitustuotot
Muut toimintatuotot
Tuet ja avustukset
55 %17 %13 %6 %3 %2 %2 %1 %
Tuotot
Kulut
Bruttoinvestoinnit
-0,6%
82%
59%
2 041,4
527,7
367
-502,5
Nettomenojen kasvu
Vuosikate/poistot, %
Omavaraisuusaste
Taseen loppusumma
Lainakanta 31.12.
Vuosikate, euroa/asukas
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta
(+1,9%)
(80%)
(61%)
(1 999,6)
(488,3)
(326)
(541,0)
Tilinpäätöksen 2017 avainluvut, MEUR(suluissa vuoden 2016 tieto)
9
kaupunkikonsernin toiminta ja talous
Raitiotien rakentaminen pääsi tilikauden aikana kunnolla vauhtiin. Hankkeen vastuut ja velvoitteet siirrettiin kaupungin tytäryhteisö Tampereen Raitiotie Oy:lle. Kehitysvaiheen aikana Raitiotieallianssin osalle 1 (Hervantakeskusta ja keskustaTAYS) määritetty kokonaiskustannusarvio oli 238,8 milj. euroa ja vaunuhankinnan kustannusarvio 61,0 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa vaunuhankinnan kustannusarvio nousi 72,1 milj. euroon, kun vaunujen määrä nostettiin 19 vaunuun. Raitiotien rakentamisen toteutuneet kustannukset vuoden 2017 loppuun mennessä olivat 74,1 milj. euroa, joka sisältää kehitysvaiheen kustannuksia 13,2 milj. euroa ja vaunuhankinnan kustannuksia 10,8 milj. euroa. Kustannuksiin saatava valtiontuki oli 18,1 milj. euroa. Luvut eivät sisällä kaupungin Raitiotiekehitysohjelman kustannuksia.
Tampereen Sähkölaitoksen hajautetun lämmön erillistuotantoa koskevan strategisen investointisarjan valmistuminen vuonna 2015 näkyi tuloksessa vahvasti toivotulla tavalla. Sähkölaitoksen kokonaispäästöt laskivat sähkön tuotannon pienentyessä. Kaukojäähdytystuotantolaitos valmistui ja kaukojäähdytysverkon rakentaminen jatkui.
Särkänniemen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti positiivisesti lipputuotteiden onnistunut ennakkomyynti ja Särkänniemen historian näyttävin laitehankinta Hype.
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy käynnisti Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksen, ja sen arvioidaan valmistuvan keväällä 2018.
Uutena tytäryhtiönä toimintansa aloitti Tampereen Tilapalvelut Oy, johon yhtiöitettiin Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen palveluliiketoiminta.
Tuloskehitys edelleen vahvaaKaupunkikonserniin kuului vuoden 2017 lopussa 56 tytäryhteisöä ja 16 omistusyhteysyhteisöä. Kaupunki oli jäsenenä kolmessa kuntayhtymässä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 9.
Konsernituloslaskelma osoittaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Kaupunkikonsernin tilikauden 2017 tulos oli 55,0 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos heikkeni edelliseen tilikauteen nähden 9,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toimintakate eli nettomenot pienenivät tilikauden aikana 1,3 prosenttia. Konsernin
vuosikate kattoi poistoista 128 %. Tampereen Sähkölaitos konsernin tuloskehitys jatkui erittäin vahvana ja tilikauden tulos toteutui 38,6 milj. eurona, mikä oli 6,7 milj. euroa edellistä vuotta parempi.
Kaupunkikonserni investoiKaupunkikonsernin investointitaso pysyi edelleen korkeana. Investointien bruttomenot olivat 425,4 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden syntyi 40,6 milj. euroa. Kaupungin investoinnit muodostivat merkittävimmän osuuden kaupunkikonsernin investoinneista. Lisäksi raitiotien rakentaminen nostaa kaupunkikonsernin investointitasoa merkittävästi. Tampereen Raitiotie Oy:n tilikauden 2017 bruttoinvestoinnit olivat 49,3 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri konsernin investoinneista oli 43,4 milj. euroa.
Konsernin 43 prosentin omavaraisuusaste pysyi edellisen vuoden tasolla. Konsernin lainamäärä kasvoi noin 144 milj. eurolla suurimman lainamäärän kasvun ollessa Tampereen Raitiotie Oy:n 80 milj. euron kasvu. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 6 274 euroa.
55,0(64,8)
Tilikauden tulos, meurKonsernin lainat,
euroa/asukas (1 000€)
6 274(5 740)
62%Investointien tulorahoitus
(65%)
Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen 2017 avainluvut (suluissa vuoden 2016 tieto)
10
128%
1 081
401,6
43%
3 568,0
1 454,6
54%
Vuosikate/poistot
Vuosikate, €/asukas
Nettoinvestoinnit
Konsernin omavaraisuusaste
Konsernintaseen loppusumma
Konsernin lainakanta 31.12.
Toimintatuotot/toimintakulut
(135%)
(1 084)
(379,4)
(44%)
(3 358,4)
(1 310,2)
(52%)
Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen 2017 avainluvut, MEUR(suluissa vuoden 2016 tieto)
11
Kaupunki otti vuoden alussa käyttöönsä uuden toimintamallin. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen rooli on keskiössä palvelujen yhteiskehittämisessä ja toteuttamisessa. Uusi toimintamalli tukee osallistumista ja sitoutumista kaupunkiyhteisöön. Palveluja koskeva päätöksenteko on tuotu aikaisempaa lähemmäs asiakasta, ja palvelualueilla on keskeinen asema kaupunkiorganisaatiossa.
Kaupungin palvelut on jaettu kolmelle palvelualueelle, joita ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että palvelutoiminnan poliittisesta johtamisesta. Palvelualueiden tehtävänä on järjestää ja tuottaa vastuualueelleen kuuluvat palvelut. Ne myös huolehtivat tehtäviinsä
liittyvistä tuki ja kehittämisprosesseista.Hyvinvoinnin palvelualue koostui
vuonna 2017 seuraavista palveluryhmistä: sairaala ja kuntoutuspalvelut, avo ja asumispalvelut, kasvatus ja opetuspalvelut sekä kulttuuri ja vapaaaikapalvelut. Palvelutoiminnan poliittisesta johtamisesta vastasivat uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017 sosiaali ja terveyslautakunta sekä sivistys ja kulttuurilautakunta.
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella toimii seuraavat palveluryhmät: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, työllisyydenhoito, yritys ja yhteiskuntasuhteet, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka sekä kehitysohjelmat. Palvelualueelle sijoittuu neljä kehitysohjelmaa: Smart Tampere, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta sekä Työllisyyskokeilu. Palvelualueen poliittisina luottamuseliminä toimivat 1.6.2017 lähtien
elinvoima ja osaamislautakunta sekä asunto ja kiinteistölautakunta.
Kaupunkiympäristön palvelualueella on seuraavat palveluryhmät: kaupunkiympäristön suunnittelu, joukkoliikenne, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueelle sijoittuvat Raitiotiekehitysohjelma sekä asiakas ja tukipalveluyksikkö. Palvelualueen poliittisesta johtamisesta vastasivat 1.6.2017 lähtien yhdyskuntalautakunta sekä kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja alueellinen jätehuoltolautakunta.
Alla olevassa grafiikassa esitetään palvelualueiden vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiset toimintakulut ja investoinnit lautakunnittain. Seuraavilla sivuilla kerrotaan tarkemmin kunkin palvelualueen toiminnasta.
tampere palvelujen järjestäjänä
Toimintakulut lautakunnittain (MEUR) :
Asunto ja kiinteistölautakunta
Yhdyskuntalautakunta
Kaupunkiseudun joukkoliikenne lautakunta
Alueellinen jätehuoltolautakunta
Sosiaali ja terveyslautakunta 828,0
Sivistys ja kulttuurilautakunta
Elinvoima ja osaamislautakunta
387,0
181,9
6,8
50,2
61,9
0,3
828,0
181,961,9 387,0
50,2
12
Nettoinvestoinnit lautakunnittain (MEUR)
Sosiaali ja terveyslautakunta
Sivistys ja kulttuurilautakunta
Asunto ja kiinteistölautakunta
Elinvoima ja osaamislautakunta
Yhdyskuntalautakunta 65,9
10,2
6,2
2,0
0,9
85,2meur
13
Tampereen kasvatus ja opetuspalvelujen palveluryhmä tuottaa lakisääteistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Palvelut järjestetään siten, että toiminnan johtamisessa ja ohjauksessa toteutetaan sujuvan kasvun ja opin polun periaatetta. Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen toiminnan järjestämisestä ja opetuksen kehittämisestä.
Tampereella yli 90 prosenttia esiopetuksesta on koulujen yhteydessä ja näin alkuopetuksen (esiopetus ja 1.2.luokat) yhteistyö on huomattavasti tiiviimpää kuin muualla Suomessa. Esiopetuksen jälkeisen hoidon tarve järjestettiin vuonna 2017 pääsääntöisesti Eppukerhojen avulla eli koulujen yhteydessä tapahtuvana kerhotoimintana.
Lisää liikettäPerusopetuksessa kiinnitettiin vuoden 2017 aikana erityistä huomiota lasten
liikkumisen edistämiseen. Tamperelaisten liikuntapaikkojen tarjoajien sekä liikuntaseurojen kanssa tehtävä yhteistyö on vahvistunut merkittävästi. Onnistuneen verkostotyön ansiosta lapsille pystytään tarjoamaan kouluvuosien aikana erilaisia liikkumisen edistämiseen liittyviä kokemuksia ja elämyksiä erittäin kattavasti. Hyvää yhteistyötä tehtiin muun muassa terveyspalveluiden, liikuntatoimen, kaupunkiympäristön rakennesuunnittelun, liikuntaseurojen sekä yksityisten liikuntapalveluiden tuottajien kanssa.
Yhteistyö Varalan urheiluopiston kanssa on ollut onnistunutta: urheiluopiston liikunnan opiskelijat ohjaavat tamperelaisia koululaisryhmiä viikoittain esimerkiksi Ratinan telinevoimistelusalissa, Varalassa ja kouluilla. Opiskelijat luovat omalta osaltaan liikuntamyönteistä kulttuuria koko kouluun. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Varalan opiskelijat että koululaiset, kun opiskelijat suorittavat työharjoittelunsa ja samalla koululaiset saavat monipuolisen
paketin tasapaino ja liikkumistaitoja. Myös oppilasryhmien opettajat hyötyvät, kun saavat hyvän tilaisuuden kouluttautua tuoreimpien liikunnallisten leikkien, pelien ja harjoitteiden parissa.
Kielenopetusta varhennettiinTampere on suomalaisessa koulumaailmassa edelläkävijä kielten opiskelun var hentamisessa. Kaikilla perusopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on ollut mahdollisuus varhennettuun kielenopetukseen lukuvuodesta 2017–2018 lähtien. Tampereen kouluissa on tutustuttu eri kieliin leikinomaisesti ja toiminnallisesti tunti viikossa.
Digitalisaatiota on viety eteenpäin sekä perusopetuksessa että varhaiskasvatuksessa vuoden 2017 aikana. Perusopetuksessa asiointi tapahtuu tällä hetkellä pääsääntöisesti digitaalisesti. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siten, että kai killa oppilailla on henkilökohtainen digitaalinen lukujärjestys.
Hyvinvoinnin palvelualue
periaatteena sujuvan kasvun ja
opin polku
Sähköisten oppi materiaalien lisenssejä
ostettiin, kpl
13 75016 11519Perusopetuksen opetusryhmän
keskikokoPeruskouluissa
oppilaita
oppilasta/ryhmä kasvua edellis vuodesta 594
kasvua 20%
Päiväkotihoidossa lapsia yhteensä
9 85414
Hyvinvoinnin palvelualue
Yhdessä tekemällä kehitetään osaamistaVarhaiskasvatuksessa aloitettiin vuoden 2017 aikana vasuagenttiverkostotoiminta. Verkostossa toimivat varhaiskasvattajat tukevat uuden varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttamista päiväkoteihin. Verkoston toiminta on koettu tärkeäksi päiväkodeissa. Myös viime vuonna aloi t etut päivähoitajien vertaismentorointiryhmät ovat hyviä keinoja kehittää osaa mista. Kaksikymmentä prosenttia varhaiskasvatuksesta tarjotaan yksityisten toimijoiden palveluna.
Uudet opetussuunnitelmat vaikuttavat koulujen toimintakulttuuriin. Tampereella on kehitetty muutoksen tukemiseen opsagenttiverkosto, jossa 24 agenttia tarjoaa opettajille tukea opetussuunnitelmaan liittyvissä asioissa. Agentit jakavat toimivia käytänteitä ja hyviä ideoita sekä kouluttavat opettajia.
Aamu ja iltapäiväohjelmaan osallistui
oppilasta, joista kaupungin tuottamaan palveluun 58%
2 656
15
Kulttuuri- ja vapaa-aika- palveluille palkintojaKulttuuri ja vapaaaikapalvelut tarjoavat sivistystä ja elämälaatua edistäviä hyvinvointipalveluja. Kulttuuri ja taide, kir jas to ja kansalaisopisto, liikunnan ja nuo rison sekä Sara Hildénin taidemuseon palvelut edistävät sisällön luomista elämään, hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja yhdenvertaisuutta sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia.
Kulttuuri ja vapaaaikapalveluille vuosi 2017 oli menestyksekäs. Museokeskus Vapriikki valittiin Vuosisadan museoksi, kun Suomen itsenäisyyden 100vuotisjuhlan kunniaksi palkittiin suomalaisia kulttuurin tekijöitä ja tekoja. Vapriikissa avattu Suomen pelimuseo palkittiin Vuoden pelikasvattajana ja pelialan Sensation of the Year tunnustuksella. Lisäksi museokeskus saavutti uuden kävijäennätyksen: siellä kävi vuoden aikana 206 171 kävijää.
Huhtikuussa Europe Jazz Network myönsi Tampere Jazz Happeningille arvostetun EJN Award for Adventurous Programming palkinnon. Se myönnetään eurooppalaiselle festivaalille menestyksekkäästä näkemyksellisen ja yleisöä kiehtovan mu siikkiohjelman suunnittelusta. Huomiota sai myös Tampereen musiikkijuhlien Tampere Biennale, jonka Finland Festivals
valitsi Vuoden festivaaliksi.Liikunta ja nuorisoyksikkö oli mukana
tuottamassa useita kansallisia ja kansainvälisiä tapahtumia. Tampereella oli muun muassa suunnistuksen nuorten MMkilpailut, 30 lajin SMviikko, painin nuorten MMkilpailut, jalkapallon MMkarsintaottelut Ukrainaa ja Islantia vastaan, Robbie Williamsin konsertti sekä Blockfest. Lisäksi Tampereella järjestettiin Suomen suurin koskaan järjestetty nuorisoalan ammattilaisten NUORI2017tapahtuma.
Muumimuseo avattiin Tampere-talossaMaailman ainoa Muumimuseo avautui Tamperetalossa kesäkuussa. Tampereen taidemuseon ylläpitämään Muumimuseoon tutustui vuoden aikana yli 71 000 kävijää, joista kolmasosa tuli ulkomailta, suurin osa Japanista.
Pääkirjasto Metson kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui, ja Tammerkosken rannalla sijainnut lehtilukusali siirtyi Metson parvikerroksen tiloihin. Eri tyistä huomiota kiinnitettiin pääkirjaston esteettömyyden parantamiseen. Tässä onnistuttiin, sillä vammaisneuvosto myönsi peruskorjatulle Metsolle vuoden 2017 esteettömyyspalkinnon.
56%
Työväenopiston yleisöluentojen ja tapahtumien
osallistujamäärät kasvoivat
Hyvinvoinnin palvelualue
Kirjastolainoja
miljoonaa
Uimahalleissa käyntejä
kertaa/asukas
4,7 2,916
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Perusopetus
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Sivistys- ja kulttuuripalvelujen toimintakulut
meur
41%
33%
26%
387
71 203 1 539Muumimuseossa kävijöitä
Kulttuuripalvelut tuottivat yhteensä
joista 1/3 ulkomaalaisia tapahtumaa
Taide- ja kulttuuriyhdistykset
Festivaalit ja suuret yleisötapahtumat
LiikuntaseuratTaidelaitokset
Stipendit, palkinnot ja muut avustukset
Myönnetyt avustukset (meur)
16,5meur
206 171
19 733
Uudet kävijäennätykset:
Vapriikissa
Amurin työläiskorttelissa
1,0
0,6
13,8
0,5
0,6
17
Avo ja asumispalvelut tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille sekä aikuisille ja ikäihmisille sosiaali ja terveyspalveluja. Työkenttään kuuluvat esimerkiksi psykososiaalinen tuki eli aikuisten sosiaali, mielenterveys ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto ja terveysasemien palvelut. Asiakasohjauksessa ohjataan ja neuvotaan muun muassa kotihoidon ja vammaispalvelujen asiakkaita.
Parempi arki hanke toi vuonna 2017 terveysasemille asiakasvastaavia tukemaan paljon palveluja tarvitsevien asiakasohjausta. Perusterveydenhuollon kiirevastaanottotoiminnalla alettiin turvata hoitoa iltaisin ja viikonloppuisin, kun terveysasemat ovat kiinni. Linnainmaan ja Tipotien terveysasemilla otettiin kokeiluun uusi toimintamalli, jossa asiakkaalle osoitetaan hänen palvelutarpeensa perusteella yhteyshenkilö hoidon kokonaisuudesta vastaamaan. Palveluja kehitetään ja vuorovaikutusta asiakkaisiin ylläpidetään terveysasemien asiakasraadeissa.
Suun terveydenhuollossa hyväksi todettua monihuonemallia kehitettiin muun muassa laajentamalla aikuisten hammas
hoidon monihuonevastaanottoja. Palvelut liittyivät Kantaarkistoon, jossa asiakkaat voivat tarkastella potilastietojaan Omakannan kautta.
Sähköiset palvelut monipuolistuivatSähköisten terveyspalvelujen valikoimaa lisättiin ja kehitettiin sähköisiä yhteydenottotapoja ja ajanvarauspalveluja. Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) hankkeessa kehitettyjä ratkaisuja otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana.
Sosiaali ja terveysministeriön valinnanvapauskokeilu on Tampereella koskenut terveysasemapalveluja ja sosiaaliohjausta. Kokeilussa on noin 22 000 asukkaan väestöpohja, jolla on mahdollisuus valita perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut joko kaupungilta tai kokeiluun ilmoittautuneilta yksityisiltä toimijoilta.
Sähköinen äitiyskortti korvasi perinteisen pahvikortin raskauden seurannassa. Muutoksen etuna on aikaisempaa sujuvampi tiedonkulku äitiysneuvolan, ultraäänitutki
Hyvinvoinnin palvelualue
lisää vuorovaikutusta
asiakaspalveluun
Käynnit kiirevastaanotolla612/2017
4 54121 27214 328Suun terveydenhuollon
sähköisiä ajanvaraustapahtumia
Vastaanottotoiminnan asiakkaiden sähköisiä
ajanvarauksia
kasvua 17 %
18
Hyvinvoinnin palvelualue
muksia tekevän yksikön ja synnytyssairaalan välillä. Sähköinen äitiyskortti mahdollistaa myös esimerkiksi terveystottumuksia ja hyvinvointia koskevien kyselyiden tekemisen ja kotona tehtyjen mittaustuloksien tallentamisen kortille.
Lasta odottavien ja pienten lasten vanhempien hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi otettiin käyttöön Tunnetaitojennettineuvola. Verkkoohjelma tarjoaa ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen sähköistä pal velua kaikille äitiys ja lastenneuvoloiden asiakkaille.
Myös 4vuotiaiden lasten perheille suunnattu Voimaperheettoimintamalli tarjoaa digitaalisessa hoitoympäristössä ohjausta joustavasti perheen oman aikataulun mukaan. Lisäksi kaupungin internetsivuilla on lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sähköinen Pyydä apua lomake. Avunpyyntö välittyy perhepalvelujen palveluohjaajille, jotka ottavat yhteyttä perheeseen 13 vuorokauden kuluessa.
Yhteyshenkilön saaneiden asiakkaiden määrä Linnainmaan ja
Tipotien terveysasemien uudessa toimintamallissa 812/2017
Lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaajille
yhteydenottoja yhteensäUusia Tamperelaisia syntyi
7 378 1 113 2 229joista netin kautta 227
19
Hyvinvoinnin palvelualue
Uudistuksia tehdään yhteistyössäAikuissosiaalityön palvelut organisoitiin uudelleen ja jaettiin alkuvaiheen palveluihin ja Omatyöntekijäpalveluihin. Muutoksen taustalla vaikutti erityisesti perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelaan. Aikuissosiaalityössä aloitettiin Osallisuutta vahvistavan kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen OSKUpalvelu. Palvelut liittyvät kiinteästi alueelliseen työllisyydenhoidon kokeiluun.
Kotona asuvien veteraanien tukemiseen kaupunki tarjoaa laajan kirjon erilaisia palveluja hyödyntäen muun muassa Valtiokonttorin vuosittaista määrärahaa. Veteraaneilla on mahdollisuus valita satojen palveluntuottajien joukosta esimerkiksi sopiva ateriapalvelu, jalkahoitaja tai siivooja. Palvelutarjontaan lisättiin 20 ilmaista taksimatkaa ja mahdollisuus käyttää määrärahaa kotihoidon asiakasmaksuihin. Veteraaneilla oli vuonna 2017 kaksi omaa asia kasohjaajaa, jotka pitivät yhteyttä kaikkiin kotona asuviin veteraaneihin.
Hoidettujen potilaiden määrä kasvoiSairaala ja kuntoutuspalvelut tarjosivat erikoissairaanhoidon palveluja, lyhytaikaista kuntouttavaa sairaalahoitoa ja kotiin annettavia sairaanhoitopalveluja tamperelaisille.
Vuosi 2017 oli palveluissa toiminnallisesti onnistunut, ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoi entisestään. Toiminnan tehostuminen ja hoitojaksojen pituuden merkittävä lyhentyminen mahdollistivat kasvun. Erikoissairaanhoidon poliklinikoilla käyntimäärät kasvoivat ja vuodeosastoilla puolestaan hoitojaksojen lukumäärä. Lisäksi kotisairaalatoiminta ja kotihoidon lääkäripalvelut muiden kotona asumista tukevien palvelujen tuella vähensivät selvästi kotihoidon asiakkaiden sairaalakäyntejä.
Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistymistä valmisteltiin niin, että se toteutui 1.1.2018 alkaen. Yhdistyminen ei koskenut Oriveden terveyskeskuksen vuodeosastoja, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palveluja eikä Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalveluja. Hatanpään sairaalasta tuli yksi Taysin toimialueista, ja sen nimeksi tuli Tays Hatanpää.
5310 003Toimeentulotuen piirissä kotitalouksia yhteensä
Pitkäaikaisasunnottomien määrä 11/2017
20
Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut
75 vuotta täyttäneitä tamperelaisia 12/2017
19 902
Vastaanottopalvelut
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Psykososiaalisen tuen palvelut
10%
11%
Erikoissairaanhoidon palvelut 41%
Ikäihmisten palvelut 21%
16%
2 327Säännöllisen
kotihoidon piirissä
828meur
joista kotona asuu 92,2%
21
Elinvoima ja osaamispalvelut edistävät Tampereen alueen elinvoimaisuutta, kilpailukykyä, työllisyyttä ja osaamista sekä kaupungin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Tavoitteena on houkutella Tampereelle niin matkailijoita, opiskelijoita, osaajia kuin yrityksiäkin.
Erityisesti ulkomaisten turistien määrä lähti vuoden 2017 aikana selvään kasvuun. Muumimuseon avautuminen uusissa Tam peretalon tiloissa oli matkailullisesti vuoden kohokohta, ja muumimarkkinoinnin kannalta panostettiin tärkeimpiin kohteisiin eli Japaniin, Britteihin ja Saksaan.
Tampereen yliopiston, Tampereen ammat tikorkeakoulun sekä Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyminen yhdeksi Tampereen yliopistoksi sai sinettinsä huhtikuussa. Uusi korkeakoulu synnyttää eri tieteenaloja ristiin hyödyntävän ja globaalisti vetovoimaisen tutkimus ja oppimisympäristön.
Vuoden aikana käynnistyivät kansainvälisesti kiinnostavat kehityshankkeet: Kansi ja areenan sekä raitiotien rakentaminen. Globaaliin älykaupunkitrendiin vastattiin käynnistämällä Smart Tampere ohjelma,
joka tuo yhteen älykkäitä palveluita tuottavia yrityksiä ja luo Tampereelle arkea ja matkailua helpottavia palveluita. Tampere oli kymmenen finalistin joukossa Euroopan innovaatiopääkaupunki kisassa.
Työllisyydenhoitoa vahvalla yhteistyölläKaupunki sai elokuussa vastuulleen noin 15 000 työttömän työllistymistä edistävät palvelut osana työvoima ja yrityspalveluiden alueellisia kokeiluja. Kokeilussa yhdistetään kunnan ja valtion resursseja työttömyyden nujertamiseksi ja kehitetään vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kaikille kokeilun työnhakijaasiakkaille on nimetty OMAvalmentaja, joka auttaa työllistymisessä. Uusia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja kehitetään nopeilla kokeilulla palveluntuottajien kanssa.
Työllisyyspalveluiden, ammatillisen koul utuksen ja yrityspalveluiden toimintaa on yhdistetty asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Työllisyyspalvelut ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat yhdessä rakentaneet työvoimaa tarvitseville aloille tähtääviä tiiviitä ja pääosin työelämässä
Oppisopimuskoulutuksessa
2 2008 1903 600Lukioissa Ammatillisessa
peruskoulutuksessa
Opiskelijoita
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
vetovoimainen ja kansainvälinen
kaupunki
22
16 800 16 506Työttömien määrä
vuoden lopussaTyöttömyysasteen lasku
4%yksikköä
Työllisyyskokeilun piirissä
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
23
toteutettavia uusia koulutuksia. Lisäksi yhteistyössä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen palveluita sekä tarjotaan tukea valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen Tredun opiskelijoille.
Yrityksille tarjottavista palveluista ke hitetään entistä saumattomampi, koko yrityksen elinkaaren aikainen kokonaisuus. Myös sosiaali ja terveyspalveluiden kanssa luodaan uusia toimintamalleja. Esimerkkinä on työllisyyspalveluiden vieminen pop up periaatteella hyvinvointikeskuksiin lähelle asiakkaita.
Fiksua kaupunkia kuntalaisilleKaupunki uudistaa itseään digitalisoimalla palveluitaan. Digikokeiluja tehdään yhteistyössä yritysten, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa. Nopeiden digikokeilujen avulla testataan, mitkä palvelut toimivat niin hyvin, että ne kannattaa hankkia laajempaan käyttöön.
Vuoden aikana kokeiltiin esimerkiksi osaamisbottikeskustelurobottia työllisyydenhoidossa ja Hatanpään sairaalassa LääkeTablettimobiilisovellusta. Lisäksi on panostettu myös erilaisiin terveydenhuollon, liikenteen, matkaketjujen, katuvalaistuksen ja rakentamisen digitaalisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Ratikan matkustajakokemuksen kehittämisessä digitaalisuus on keskeisessä roolissa. Kokeiluja tehdään yhdessä niin startup kuin isojenkin yritys
ten ja oppilaitosten kanssa.Keskustassa ja Hiedanrannas
sa kaupunki oli innovaatioiden kehitysalustana, kuten Vuores on ollut jo vuosia. Hervannassa aloitettiin vuoden lopussa 5Gverkon testialusta, jonka ensimmäisenä tavoitteena on autonomisten ajoneuvojen kehitysympäristö ja joka palvelee jatkossa eri toimijoiden tiedonsiirron kehitystarpeita.
Tavoitteena monipuolinen asuntotuotantoTampereen asuntopolitiikan tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä. Yhteistyöllä seutukunnan, kaupungin sekä omistaja, rakennuttaja ja rakentajatahojen kanssa halutaan ehkäistä asunalueiden negatiivista eriytymistä.
Kiinteistötoimi luovutti tontteja yhtiömuotoiseen asuinkerros ja rivitalorakentamiseen, josta osa kohdentui kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon. Oma toimiseen rakentamiseen kaupunki luovutti 96 omakotitonttia; haettavana oli 146 omakotitonttia.
Digitalisaatiolla sujuvoitettiin muun muassa yritystonttitarjonnan ja maaomistajan lupien käsittelyn asiakaspalvelua. Haettavana olevat yritystontit julkaistiin
kaupungin verkkosivuilla karttapalvelua hyödyntämällä. Yhtenä kehittämisen painopisteenä oli kaupungin tilojen ja alueiden avaaminen yleisön käyttöön digitaalisen palvelun kautta.
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kaksi kansallista pilottia toteutettiin Tampereella. Ikäystävällinen Hervanta kehittämishanke ja Käräjätörmän monisukupolvisen yhteisökylän arkkitehtikilpailu toteutettiin yhteistyössä ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Matkailijoiden yöpymiset Tampereella, vrk
Kotimaisia yöpymisiä 84% Ulkomaisia 16%
Kasvua 5,8%
1 090 819 84% 67,8Majoitusmyynnin arvo,
MEUR
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
24
Luovutetut omakotitalotontit
96
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Lukiot
Ammatillinen koulutus
Työllisyyden hoito
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelujen toimintakulut
Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka
Yritys- ja yhteiskuntasuhteet
4%
5%meur
50%
26%
14% 188,7Kehitysohjelmat 2%
Ammatillinen koulutusLukiokoulutus
Viiden tähden keskustaHiedanranta
Asunto- ja kiinteistö-lautakunta, muut
Nettoinvestoinnit (meur)
meur11
2,91,7
5,6
0,80,1
25
Uusia rakennuslupia myönnettin
3 364Asuntoja valmistui
3 074
Kaupunkiympäristön palvelualue
urbaani ja kestävästi kasvava
Kaupunkiympäristön palvelualueen teh täviin kuuluvat kaupunkiympäristön suun nittelu, rakennuttaminen ja ylläpito, kaupungin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen koordinointi, joukkoliikenne sekä viranomaispalvelut. Tampereen yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suunnataan ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeelle ja aluekeskuksiin. Raitiotietä kehitetään kaupungin liikennejärjestelmän runkona.
Maankäytön suunnittelua ohjaava kantakaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin toukokuussa 2017. Yleiskaavassa määritellään kaupunkirakenteen kehittämisen tavoitteet. Syksyllä hyväksyttyyn strategiaan perustuen Tampere varautuu tulevaisuudessa aiempaa nopeampaan kasvuun, joka suunnataan keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Asemakaavoituksen painopisteitä olivat vuoden aikana erityisesti raitiotien ensimmäisen toteutusvaiheen lähialueet Kalevassa ja Hervannassa sekä keskustan kohteet.
Kaupungin keskustassa käynnissä olevia laajoja suunnittelukokonaisuuksia ovat asemakeskus sekä Särkänniemen ja Tullin alueet. Monipuoliselle asuinrakentamiselle luotiin edellytyksiä muun muassa Ojalan alueelle sekä Hatanpään sairaalan läheisyyteen. Raitiotien toisen osan varrelle sijoittuvalle Hiedanrannan alueelle laadittiin maankäytön rakennesuunnitelma.
Kohti hiilineutraalia TamperettaKaupunkistrategiassa linjattiin kaupungin tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tampereen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä.
Ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan Kestävä Tampere 2030 tiekarttaa, joka on konkreettiset toimenpiteet sisältävä työkalu hiilidioksidipäästö jen vähentämiseksi. Hiilineutraaliustavoite
26
TampereKangasala
78% 13 191
5% 848
Ylöjärvi 5% 819Nokia 5% 824
Pirkkala 4% 705
Lempäälä 2% 388
Orivesi 1% 114Vesilahti 1% 95
Kaupunkiympäristön palvelualue
kattaa koko Tampereen päästöt. Siksi ilmas totoimenpiteisiin sisältyy paljon yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja sidosryhmien kanssa.
Isojen rakennus hankkeiden vuosiRakennustyömaat leimasivat erityisesti kaupungin keskustan katukuvaa vuonna 2017. Näkyvimmin esillä olivat luonnollisesti raitiotien työmaat, mutta lisäksi rakennettiin Ratinan kauppakeskusta, Viinikan liittymäaluetta ja lukuisia pienempiä kohteita.
Myös Kansi ja areena hanke käynnistyi loppuvuodesta. Tampereelle valmistui vuoden aikana noin 3 000 uutta asuntoa, mikä on enemmän kuin pitkään aikaan. Rakentaminen on merkki kaupungin vetovoimasta ja kasvusta, mutta työmaat aiheuttavat myös harmaita hiuksia keskustassa liikkuville. Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä asukkaiden ja yritysten kanssa rakentamisvaiheen häiriöt saadaan pidettyä kuitenkin mahdollisimman pieninä.
Kaupunkiympäristön suunnittelu
Kaupunkiympäristön suunnittelu
Joukkoliikenteen sopijakuntien maksuosuudet, 1 000 euroa
0,7
65,2
Joukkoliikenne
Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito
Kaupunkiympäristön palvelujen toimintakulut
Raitiotie -kehitysohjelma
Jätehuolto
Kestävä kaupunki
1%0,2%
5% meur
55%
25%
14% 112,4
Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja
ylläpito
Nettoinvestoinnit (meur)
Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi
8%
meur65,9
27
Raitiotien ensimmäisen osan, Hervanta–keskusta–TaYS, rakentaminen käynnistyi ja ensimmäinen rakentamisvuosi eteni suunnitellusti. Raidetta valmistui yhteensä kilometrin verran kahdeksaan paikkaan, muun muassa Hämeenkadulle, Itsenäisyydenkadulle ja Insinöörinkadulle. Siltoja valmistui kahdeksan, eli puolet ensimmäisen osan siltamäärästä.
Kaikkiaan ensimmäiseen toteutusosaan sisältyy 15 kilometriä kaksoisraidetta ja 23 py säkkiä. Tavoitteena on, että raitiotieliiken ne alkaa vuonna 2021.
Raitiotien rakentaminen edellyttää yhteistyötä, laajaa vuoropuhelua ja viestintää. Radan, pysäkkien ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Raitiotieallianssi. Raitiotieallianssissa tilaajina ovat Tampereen kaupunki ja kaupungin tytäryhtiö Tampereen Raitiotie Oy. Rakentajaosapuolina ovat YIT Rakennus Oy ja VR Track Oy sekä suunnittelijaosapuolina VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotien toteutusvaihe työllisti vuonna 2017 kaikkiaan 280 henkilötyövuotta ja rakennustyömaille perehdytettiin 1500 henkilöä.
Läntisen toteutusosan suunnittelu eteneeRakennustöiden rinnalla eteni raitiotien toisen toteutusosan, keskusta–Lentävänniemi, suunnittelu. Hiedanrannan aluetta suunnitellaan vuonna 2016 järjestetyn kansainvälisen ideakilpailun pohjalta, ja yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe, rakennesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin raitiotien reitin linjaus Hiedanrannan ja Lielahden alueilla.
rait iot ienrakentaminen
alkoi
28
Raitiotien toisen toteutusosan varrella etenee myös Niemenrannan alueen asemakaavoitus ja Santalahden alueen rakentaminen Rantatien varteen. Joulukuussa kaupunginhallitus päätti, että Raitiotieallianssi voi aloittaa raitiotien toi sen toteutusosan kehitysvaiheen. Tämä tarkoittaa katu ja rakennussuunnitelmien laatimista ja lopulta rakentamisen kustannusarvion määrittämistä. Sen perusteella valtuusto päättää rai tiotien toisen toteutusosan rakentamisesta. Ta voitteena on, että raitiotie Lentävänniemeen rakennetaan vuosien 2021–2024 aikana.
Tampereen Raitiotie Oy vastaa radasta ja vaunuistaTampereen Raitiotie Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja omistaa raitiotien radan, pysäkit, vaunut ja varikon. Yhtiö vastaa niiden ylläpidosta. Raitiovaunujen toimittaja on Transtech Oy, joka toimittaa raitiovaunuja myös Helsinkiin.
Raitiotien ensimmäiselle osalle hankitaan liikennöimään 19 raitiovaunua, jotka valmistetaan Tampereen tarpeiden mukaisiksi. Vuoden 2018 aikana raitiovaunujen muoto ja väritys ratkeavat, ja vaunun sisätiloihin pääsee jo tutustumaan. Viimeistään alkuvuodesta 2020 Tampereella on koeliikenteessä ensimmäinen raitiovaunu.
Raitiotiestä tulee osa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää ja samalla seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmää uu distetaan. Avorahastuksen myötä raitiovaunuun voi nousta ja poistua kaikista ovista. Raitiovau nuissa käy sama lippu kuin busseissa, ja vaihto oikeus on vastaava kuin bussilinjojen välillä. Raitiotiestä tulee helppokäyttöinen: tiheä vuoroväli, selkeä linjasto, tasainen kulku, tilavat vaunut ja esteettömät pysäkit.
29
Särkänniemellä oli vuonna 2017 vauhdikas vuosi: huvipuistoon saatiin historian huikein vuoristoratauutuus, huvipuisto sesonkia laajennettiin syyslomalle Karmivassa Karnevaalissa ja lisäksi Särkänniemi perusti tytäryhtiön uutta toimintaa varten.
Kesällä 2017 hurjapäitä hemmoteltiin, kun Särkänniemen historian korkein ja nopein huvilaite Hype avattiin. Hype on 45 metriä korkea, kolmesti laukaistava vuoristorata, ja se kiihtyy 100 kilometrin tuntinopeuteen. Hypen mainoskampanja tehtiin yhteistyössä poptähti Robinin kanssa. Robin kuvasi Särkänniemessä musiikkivideon, ja fanit saivat osallistua kilpailuun, jonka palkintona oli Hypeajelu Robinin kanssa.
Tähti ja vuoristorata houkuttelivat Hypen avajaiskonsertilla huvipuiston täyteen, ja vuo den aikana Hypessä vieraili yli 100 000 asiakasta. Hypen vaikutus oli nähtävissä vielä syyslomalla järjestetyssä Karmivassa Karnevaalissa, jossa ensimmäisenä tapahtumavuotena vieraili 18 000 asiakasta.
Tampereen vetovoimaisin kohdeSärkänniemi on Suomen monipuolisin vapaa ajankeskus ja Tampereen seudun merkittävin matkakohde. Huvipuiston lisäksi Särkänniemeen kuuluvat Koiramäen eläinpuisto, akvaario ja planetaario sekä Näsinneula. Alueella toimivat myös Sara Hildénin taidemuseo ja SuperPark Särkänniemi.
Särkänniemeen saapuvien matkailijoiden taloudellinen vaikutus Tampereen kaupunki
hype nousisärkänniemessä
30
seudulle on vuosittain noin 70 miljoonaa euroa. Peräti 85 prosenttia kesäajan Tampereenmatkailijoista nimeää Särkänniemen ainoaksi tai ensisijaiseksi syykseen tulla Tampereelle. (Synergos 2014)
Jatkuvaa uudistumistaViime vuosina Särkänniemi on panostanut erityisesti hurjapäihin. Lähivuosina keskitytään vahvasti myös aivan uudenlaisiin elämyssisältöihin. Monet asiakkaat arvostavat myös kokemuksia, jotka eivät
suoraan liity hurjiin laitteisiin.Viihtyisyys ja visuaalisuus, kaikille ais
teille tarjottavat nautinnot sekä ympärivuotisuus ja uusien teknologioiden hyödyntäminen ovat esimerkkejä Särkänniemen kehitystä ohjaavista trendeistä.
Suurin yksittäinen muutos vuonna 2017 oli Särkänniemen laajentuminen konserniksi, kun FunZones Oy tytäryhtiö perustettiin Lempäälän Ideaparkissa aloitettavaa sisäviihdekeskustoimintaa varten. Zones avaa ovensa alkuvuonna 2018.
Yhtiö perusti tytäryhtiön
FunZones Oy:n
Lempäälässä tapahtuvaa sisäviihdekeskus toimintaa varten
Tampereen Särkänniemi Oy on vuonna
1966 perustettu Tampereen
kaupungin omistama yhtiö
18,6 0,7 487Liikevaihto, meur Henkilöstöä sesongin
vilkkaimpaan aikaan
ja vuoden aikana keski määrin 265 henkilöä
Tulos, meur
31
Vuoden 2017 päättyessä kaupungin palveluksessa oli 15 606 henkilöä. Tampereen tekijät opettavat, kasvattavat, hoitavat, virkistävät, liikuttavat, rakentavat, kuljettavat, pelastavat ja suunnittelevat tulevaisuuden kaupunkia.
Kaupungin toiminnassa korostuu laaja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, johtamisen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen monipuolisesti. Tätä edistetään kumppanuus ja kehittämiskulttuurilla, jossa johtaminen on mahdollistavaa, henkilöstö kehittää ja yhteisöllisyys on vahvaa.
Kumppanuus ja kehittämiskulttuuria vahvistamaan on luotu johtamisperiaatteet sekä henkilöstö kehittäjänä periaatteet. Periaatteissa korostuvat yhdessä tekeminen, ihmisten tietojen ja taitojen yhdistäminen sekä jatkuva parantaminen.
Uskallan johtaa ja luotan osaamiseenUskallan johtaa ja luotan osaamiseen lauseeseen kiteytyy Tampereen kaupungin johtamisen kehittämisen ydin. Kaupungin
johtamiskulttuurin edistämiseksi ylin johto kokoontuu säännöllisesti johtamisfoorumeihin, jotka rakentuvat johtamisperiaatteiden sisältöihin. Johtamisfoorumeissa on työstetty yhdessä muun muassa uutta kaupunkistrategiaa sekä pohdittu, miten vakiinnutetaan periaatteiden mukainen johtaminen.
Jokainen esimies on mukana esimiesarvioinnissa, jonka tavoitteena on vahvistaa henkilökohtaista johtamisosaamista ja joh tamisperiaatteiden mukaista toimintaa. Esimiesarvioinnit, esimiespäivät ja johtoryhmien valmennuspäivät ovat osa jatkuvaa kehittämistä.
Tehdään, opitaan ja kehitetään yhdessäHenkilöstö kehittäjänä toimintatapa antaa tukea ja välineitä tehdä, oppia ja kehittää yhdessä kaupungin periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen. Kehittäminen nähdään
oivaltamisena, asioiden tekemisenä uudella tavalla ja uskalluksena ajatella toisin.
Kokeilemalla rohkeasti saamme kokemuksia onnistumisista ja epäonnistumisista, jotka mahdollistavat oppimisen ja uuden luomisen. Tätä edistetään Tampereen kau pungilla muun muassa Leanajattelulla, jonka avulla henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. Leania on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä muun muassa elintarvikevalvonnassa, kir jastopalveluissa, lastensuojelussa ja rakennusvalvonnassa.
Suurta suosiota on saavuttanut visuaalinen ohjaus, jonka avulla työnhallinta ja tie donkulku ovat parantuneet. Tätä on hyödynnetty muun muassa Koukkuniemessä, jossa asukkaiden virkistyshetkiä ohjataan Elämää Reinolassa taulun avulla.
Oppimalla ja osaamista kehittämällä kaupunki uudistuu. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden ketterää ja yhteisöllistä kaupunkia.
tampereen tekijät
Kumppanuus- ja kehittämis-
kulttuuri Henkilöstö kehittäjänä -periaatteet
Tehdään, opitaan ja kehitetään yhdessä
Uskallan johtaa ja luotan osaamiseen
Johtamisperiaatteet
• olen Tampereen tekijä• kehitän osaamista ja olen utelias uudelle• kehitän yhdessä tavoitteellisesti• parannan asiakaskokemusta
• annan selkeän suunnan ja teemme tuloksia• mahdollistan onnistumisen• kannustan vaikuttavaan kehittämiseen• edistän kumppanuutta ja asiakaskokemusta
Vahva yhteisöllisyysHenkilöstö kehittäjänä On lupa kehittää
Tehdään yhdessä tulevaisuuden kaupunki
On lupa johtaa
Mahdollistava johtaminen
32
12%81% 45 800 790Osaaikaisten osuus
henkilöstöstäVakinaisten osuus
henkilöstöstä
13%
21%
25%
31%
11%
alle 30vuotiaita
30–39vuotiaita
40–49vuotiaita
50–59vuotiaita
yli 60vuotiaita
Koko henkilöstön keskiikä
Erilaisia tehtävänimikkeitä Esimiehiä
75% 25%
Tampereen tekijöitä
15 606Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 370
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 1 513
Kaupunkiympäristön palvelualue 321
Konsernipalveluyksikkö 315
Konsernihallinto 213
Hyvinvoinnin palvelualue 10 874
1%
2%2%
10%
15%
70%
Henkilöstön määrä organisaatioittain
33
KaupunginvaltuustoTampereen kaupunginvaltuustossa on 67 kaupunginvaltuutettua. Kuntalain siirtymäsäännöksen mukaisesti toimikaudeksi 2013–2016 valitun valtuuston toimikautta jatkettiin 31.5.2017 saakka. Kevään kuntavaaleissa, 9. huhtikuuta, valitun valtuuston toimikausi on 1.6.2017–1.5.2021.
Valtuuston puheenjohtajana toimi 1.6.2017 alkaen AnnaKaisa Ikonen (kok.) ja varapuheenjohtajina Pekka Salmi (sd.), Iiris Suomela (vihr.) ja Mikko Aaltonen (vas.).
KaupunginhallitusKaupunginhallitus johtaa yhdessä konsernijohdon kanssa kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa toimivat 1.6.2017 alkaen: Puheenjohtaja: Lauri Lyly (sd.), 1. varapuheenjohtaja: Kalervo Kummola (kok.),
2. varapuheenjohtaja: Jaakko Mustakallio (vihr.) ja 3. varapuheenjohtaja: Atanas Aleksovski (sd.). Kaupunginhallituksen muut jäsenet olivat: Aila DündarJärvinen (sd.), Olga Haapaaho (vihr.), Lassi Kaleva (ps.), Anneli Kivistö (sd.), Minna Minkkinen (vas.), Suvi Mäkeläinen (kesk.), Ilkka Sasi (kok.), Irja Tulonen (kok.) ja Veikko Vallin (ps.).
Pormestari, apulais-pormestarit ja konserni-hallinnon johtoTampereen kaupunkia johtaa päätoiminen pormestari, joka on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apulaispormestarit ovat vastuualueidensa lautakuntien päätoimisia puheenjohtajia.
Pormestarina toimii 1.6.2017 alkaen Lauri Lyly (sd.). Apulaispormestareina toimivat Johanna Loukaskorpi (sd.), sosiaali ja terveyslautakunta sekä sivistys ja kulttuurilau
takunta, AnnaKaisa Heinämäki (vihr.), elinvoima ja osaamislautakunta sekä asunto ja kiinteistölautakunta, ja Aleksi Jäntti (kok.), yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.
Konsernijohtaja johtaa konsernihallintoa ja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Konsernijohtajana toimii Juha YliRajala.
Palvelualueiden johtajina toimivat Taru Kuosmanen, hyvinvoinnin palvelualue, Teppo Rantanen, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä Mikko Nurminen, kaupunkiympäristön palvelualue.
Konserniohjausyksikköjä olivat hallinto , henkilöstö, strategia, kehittämis, vies tintä, omistajaohjaus ja talousyksikkö. Hallintoyksikköön kuului erillinen konsernipalveluyksikkö.
Kok., KD, RKP 15+2+1Sasi Ilkka, pj.Ahonen Reeta, vpj.Löfberg Peter (RKP), vpj.Axén erkkiHöyssä MattiIkonen Anna KaisaIvanoff AnttiJussila AnneMariJäntti AleksiKostiainen LeenaKummola KalervoMarkkanen JouniRajala PetriTaina AnneliTulonen IrjaVikman SofiaRauhala Leena (KD)Tanus Sari (KD)
SDP 16Aleksovski Atanas, pj.Sirniö Ilpo, 1. vpj.Kaivonen Kirsi, 2. vpj.DündarJärvinen AilaGustafsson JukkaKanerva EsaKivistö AnneliLiimola AnneLoukaskorpi JohannaLyly LauriMarin SannaOllila RiittaRokosa InnaSalmi PekkaWigelius AriViitanen Piia
kaupungin johto
Vihr. 14Stenhäll Jaakko, pj.Mustakallio Jaakko, 1. vpj.Haapaaho Olga, 2. vpj.Backman HenriFriman VäinöHeinämäki AnnaKaisaHelimo MattiKajan MaijaKarjalainen MiisaParviainen OlliPoikaSiuro PetriSuomela IirisSuoniemi JuhanaTynkkynen Oras
34
Vas. 7Aaltonen Mikko, pj.Alppi UllaLeena, vpj.Hanhela MilkaHyötynen KalleMinkkinen MinnaTapio NooraTorkkola Sinikka
PS 4Kaleva Lassi, pj.Luoto Heikki, vpj.Puisto SakariVallin Veikko
Kesk. 4Ovaska Jouni, pj.Alatalo MikkoHanhilahti VilharttiKiili Kalle
TaPu 2Oksanen Lasse, pj.Schafeitel Yrjö, vpj.
Sin. 1Elovaara Tiina, pj.
Vata 1Raevaara Aarne, pj.
AnnaKaisa Heinämäki
Aleksi Jäntti
Johanna Loukaskorpi
Juha YliRajala, AnnaKaisa Ikonen ja Lauri Lyly
35
Kaupunginvaltuusto
Pormestari
Hyvinvoinnin palvelualue
Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue
Kaupunki ympäristön palvelualue
APO
Tytär yhtiöt ja yhteisöt
APO
APO
Keskusvaalilautakunta
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Sisäinen tarkastus
Tarkastustoimikunta
Johtaja
Konsernijohtaja
Tampereen Voimia liikelaitos Johtokunta
Tampereen Tilakeskus liikelaitos Johtokunta
Sara Hildénin taidemuseo
Johtokunta
Tampereen Infra liikelaitos
Johtokunta
Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitos
Johtokunta
Tampereen Vesi liikelaitos
Johtokunta
Pirkanmaan PelastuslaitosNeuvottelukunta
Johtaja
Johtaja
Sairaala ja kuntoutuspalvelutAvo ja asumispalvelutKulttuuri ja vapaaaikapalvelutKasvatus ja opetuspalvelut
Ammatillinen koulutusLukiokoulutusTyöllisyydenhoitoYritys ja yhteiskuntasuhteetKiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkaKehitysohjelmat
Kaupunkiympäristön suunnitteluJoukkoliikenneKaupunkiympäristön rakennutt. ja ylläpitoKestävä kaupunkiKehitysohjelmatAsiakas ja tukipalvelut
Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
Yhdyskuntalautakunta
Asunto ja kiinteistölautakunta
Sivistys ja kulttuurilautakunta
Elinvoima ja osaamislautakunta
Sosiaali ja terveyslautakunta
Alueellinen jätehuoltolautakunta
Kaupunginhallitus
hallinto (sis. konsernipalveluyksikkö) henkilöstökehittäminenstrategiatalousomistajaohjausviestintä Konserniohjaus
36
tampereen kaupungin organisaatio 31.12.2017
Ekokumppanit Oy
Finnpark Oy (konserni)
Pysäköintiveturi Kiint. Oy
Tullin Parkki Oy
Pellavan Parkki Kiint. Oy
Haukiluoman Liikerakennus Oy
Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy
Keinupuistokeskus Oy
Lukonmäen Palvelukeskus Kiint. Oy
LänsiTesoman Liikekeskus Kiint. Oy
Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy
Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy
Pirkan Opiskelijaasunnot Oy
Tieteenkadun Parkki Kiint. Oy
Tupakkikiven Parkki Kiint. Oy
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö
Pirkanmaan Jätehuolto Oy (konserni)
Pirkan Putkikeräys Oy
RantaTampellan Putkikeräys Oy
Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy
Runoilijan tie Oy
Tammenlehväsäätiö (konserni)
Tammenlehväkeskus Oy
Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy
Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy
Visit Tampere Oy
Tampereen Kotilinnasäätiö
Pispan Tupahaka As Oy
Tampereen Tammelankodit As Oy
Vellamonkodit Oy
Tampereen Messu ja Urheilukeskus Oy
Tampereen Palvelukiinteistöt Oy
Tampereen Raitiotie Oy
Tampereen Sarka Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy (konserni)
Tammervoima Oy
Tampereen Sähköverkko Oy
Tampereen Vera Oy
Tampereen Särkänniemi Oy
FunZones Oy
Tampereen Tilapalvelut Oy
Tampereen työvalmennussäätiö Syke
Tampereen Vuokraasunnot Oy
Tampereen Vuokratalosäätiö
Atalan Metsätonttu As Oy
VTS Kiinteistöpalvelu Oy
Tamperetalo Oy
Tavase Oy
TREDUkiinteistöt Oy
Tullinkulman työterveys Oy
Tuomi Logistiikka Oy
Vilusen Rinne Oy
Vuores Palvelu Oy
70 100 %908050 604030
100 %908070605040
Kuviossa on esitetty Tampereen kaupungin konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryhteisöt sekä konsernin omistusosuus niistä prosentteina. Säätiöiden osalta kuviossa esitetty prosentti kuvaa osuutta määräysvallasta.
Tytäryhteisöjen lisäksi konserniin kuului 13 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 9 olennaista osakkuusyhteisöä. Tampereen kaupunki oli jäsenenä 3 kuntayhtymässä.
Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Suomen ItämeriInstituutin säätiö ja Intenational Forest Machine Operator Training Centre, kaupungin omistusosuus 100%
37
tampereen kaupungin konsernirakenne
rahoituslaskelmatuloslaskelma
1.1.31.12.2017 1.1.31.12.2016milj. euroa milj. euroa
Toiminnan rahavirtaVuosikate 85,1 74,4Satunnaiset erät 8,0 2,7
Tulorahoituksen korjauserät 29,6 18,0
Investointien rahavirtaInvestointimenot 189,2 226,3
Rahoitusosuudet investointimenoihin 5,7 5,3
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
65,0 21,3
Toiminnan ja investointien rahavirta -54,9 -146,0
Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset 3,4 5,8
Lainakannan muutokset 39,4 89,5
Muut maksuvalmiuden muutokset 41,7 58,4
Rahoituksen rahavirta 84,5 153,7
Rahavarojen muutos 29,6 7,7
Rahavarat 31.12. 138,4 108,9
Rahavarat 1.1. 108,9 101,1
29,6 7,7
1.1.31.12.2017 1.1.31.12.2016milj. euroa milj. euroa
Toimintatuotot 430,3 434,7Valmistus omaan käyttöön 34,0 28,4Toimintakulut 1 602,1 1 608,0
Toimintakate -1 137,7 -1 144,9
Verotulot 919,0 896,2Valtionosuudet 285,1 317,2
Rahoitustuotot ja kulut 18,8 5,9
Vuosikate 85,1 74,4
Poistot ja arvonalentumiset 103,9 93,0
Satunnaiset erät 8,0 2,7
Tilikauden tulos -10,7 -21,3
Tilinpäätössiirrot 4,0 4,3
Tilikauden alijäämä -6,8 -17,0
Toimintatuotot/Toimintakulut, % 27 28
Vuosikate/Poistot, % 82 80
Vuosikate, €/asukas 367 326
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -502 541
Investointien tulorahoitus, % 46 34
Lainanhoitokate 1,8 2,4
Kassan riittävyys, pv 28 22
tp 2017 tp 2016Tunnusluvut
38
tase vastaavaa tase vastattavaa
31.12.2017milj. euroa
31.12.2016milj. euroa
Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 1,0 2,0
Muut pitkävaikutteiset menot 120,0 115,9
121,0 117,8Aineelliset hyödykkeetMaa ja vesialueet 192,8 186,8
Rakennukset 548,3 460,1
Kiinteät rakenteet ja laitteet 422,8 403,2
Koneet ja kalusto 39,2 39,3
Muut aineelliset hyödykkeet 4,3 4,1
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 111,3 171,1
1 318,7 1 264,6SijoituksetOsakkeet ja osuudet 266,5 285,1
Muut lainasaamiset 96,1 99,5
Muut saamiset 1,3 1,3364,0 385,9
Toimeksiantojen varat 1,7 1,5
Vaihtuvat vastaavatVaihtoomaisuus 1,9 2,0
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset 9,1 9,7
Lyhytaikaiset saamiset 86,6 109,295,7 118,9
Rahoitusarvopaperit 20,6 20,1
Rahat ja pankkisaamiset 117,8 88,8
Vastaavaa yhteensä 2 041,4 1 999,6
31.12.2017milj. euroa
31.12.2016milj. euroa
Oma pääomaPeruspääoma 636,7 636,7
Muut omat rahastot 29,0 30,1
Edellisten tilikausien ylijäämä 524,4 541,4
Tilikauden alijäämä 6,8 17,0 1 183,3 1 191,1Poistoero ja vapaa-ehtoiset varaukset 25,4 28,2Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset 2,6 3,1
Muut pakolliset varaukset 1,5 6,5 4,1 9,6Toimeksiantojen pääomat 14,0 14,6
Vieras pääoma
Pitkäaikainen Korollinen 321,8 247,2Koroton 50,6 48,8
372,4 295,9LyhytaikainenKorollinen 206,0 241,2Koroton 236,3 218,9 442,2 460,1
Vastattavaa yhteensä 2 041,4 1 999,6
Omavaraisuusaste, % 59 61
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50 46
Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 83 79
Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 518 524
Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 233 2 297
Lainakanta 31.12., milj. euroa 528 488
Lainakanta, euroa/asukas 2 276 2 139
Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 96 100
tp 2017 tp 2016Tunnusluvut
39
konserninrahoituslaskelma
konsernintuloslaskelma
1.1.31.12.2017 1.1. 31.12.2016milj. euroa milj. euroa
Toiminnan rahavirtaVuosikate 250,5 247,5Satunnaiset erät 0,0 0,5Tilikauden verot 11,6 10,6Tulorahoituksen korjauserät 25,4 28,7
213,5 208,6
Investointien rahavirtaInvestointimenot 425,4 384,8Rahoitusosuudet investointimenoihin 23,8 5,3Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 27,4 24,1
374,2 355,3
Toiminnan ja investointien rahavirta -160,7 -146,7
Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset 0,4 5,4
Lainakannan muutokset 144,4 100,9
Oman pääoman muutokset 2,0 2,2
Muut maksuvalmiuden muutokset 20,9 43,8
Rahoituksen rahavirta 167,8 152,4
Rahavarojen muutos 7,1 5,6Rahavarat 31.12. 199,8 192,7
Rahavarat 1.1. 192,7 187,0
1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016milj. euroa milj. euroa
Toimintatuotot 1 141,5 1 105,6
Toimintakulut 2 132,1 2 117,9Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 4,1 13,2
Toimintakate -986,5 -999,1
Verotulot 919,0 896,2Valtionosuudet 340,9 375,0Rahoitustuotot ja kulut 22,8 24,6
Vuosikate 250,5 247,5Poistot ja arvonalentumiset 195,5 183,1
Satunnaiset erät 0,0 0,5
Tilikauden tulos 55,0 64,8
Tilinpäätössiirrot 1,1 3,2Tilikauden verot 11,6 10,6
Laskennalliset verot 3,5 2,5
Vähemmistöosuudet 3,3 2,2
Tilikauden ylijäämä 37,6 52,7
Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54 52
Vuosikate/Poistot, % 128 135
Vuosikate, €/asukas 1 081 1 084
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -617 589
Investointien tulorahoitus, % 62 65
Lainanhoitokate 2 3
Kassan riittävyys, pv 27 27
tp 2017 tp 2016Konsernin tunnusluvut
40
konsernitase vastaavaa
konsernitase vastattavaa
31.12.2017milj. euroa
31.12.2016milj. euroa
Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 11,7 16,6
Muut pitkävaikutteiset menot 129,9 124,2Ennakkomaksut 0,1 0,4
141,6 141,2Aineelliset hyödykkeetMaa ja vesialueet 211,1 205,0Rakennukset 1 585,9 1 440,1
Kiinteät rakenteet ja laitteet 686,6 660,6
Koneet ja kalusto 104,9 97,8
Muut aineelliset hyödykkeet 33,4 33,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 286,4 270,2
2 908,2 2 707,4SijoituksetOsakkuusyhteisöosuudet 53,3 51,9Osakkeet ja osuudet 21,8 21,9Muut lainasaamiset 3,1 3,3Muut saamiset 1,0 1,0
79,3 78,1Toimeksiantojen varat 4,5 4,3
Vaihtuvat vastaavatVaihtoomaisuus 33,9 40,7SaamisetPitkäaikaiset saamiset 13,9 13,7Lyhytaikaiset saamiset 186,7 180,3
Rahoitusarvopaperit 39,7 37,2
Rahat ja pankkisaamiset 160,1 155,4
Vastaavaa yhteensä 3 568,0 3 358,4
31.12.2017milj. euroa
31.12.2016milj. euroa
Oma pääomaPeruspääoma 636,7 636,7
Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,4 0,4
Muut omat rahastot 44,1 45,2
Edellisten tilikausien ylijäämä 724,6 671,9
Tilikauden ylijäämä 37,6 52,7 1 443,4 1 406,8
Vähemmistöosuudet 80,5 78,9Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset 2,6 3,1
Muut pakolliset varaukset 36,4 42,0 38,9 45,1Toimeksiantojen pääomat 29,5 29,8
Vieras pääoma Pitkäaikainen Korollinen 1 389,5 1 196,9Koroton 90,5 83,6LyhytaikainenKorollinen 65,1 113,3Koroton 430,6 404,1
1 975,7 1 797,8
Vastattavaa yhteensä 3 568,0 3 358,4
Omavaraisuusaste, % 43 44
Suhteellinen velkaantuneisuus, % 82 76
Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 104 97
Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 762 725
Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 3 288 3 174
Lainakanta 31.12., milj. euroa 1 455 1 310
Lainakanta, euroa/asukas 6 274 5 740
Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 3,1 3,3
tp 2017 tp 2016Konsernin tunnusluvut
41
Lainakanta
€ / asukas
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
Lainamäärän kehitys
tp 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
600
500
400
300
200
100
Milj. euroa
€ / asukas
50
100
150
200
250
tp 2010 2012 20132011 2014 2015 2016 2017 2018
NettoinvestoinnitVuosikate
Nettoinvestoinnit ja vuosikate
Milj. euroa
-10,7
2,0%
27%
29,6
28
Tilikauden tulos, meur
(suluissa vuoden 2016 tieto)
Tulos parani edelliseen tilikauteen verrattuna
10,6 milj. eurolla
Vertailukelpoinen netto menojen kasvu
Toimintatuotot/ toimintakulut, %
Rahavarojen muutos, meur
Kassan riittävyys, pv
(28%)
(7,7)
(22)
42
tietoja tampereen taloudesta
Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen / DesignKomiteaValokuvat: Marika Haapala, Tinja Juutilainen, OlliPekka Latvala, Hanna Leppänen, Susanna Lyly,
Tuuli Oinonen, Hanna Porrassalmi, Kirill Sultanshin, Olli Vakkala, Laura Vanzo Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy
43
KONSERNIHALLINTOPL 487, 33101 TAMPERE
http://www.tampere.fi/tilinpaatos44