www.skp.fi /tampere

SKP:n Tamp ereen pi ir i järjestö r y :n julk aisu 1/06

Ruotsalaisomisteisen Bong Suomi Oy:n johdon päätös lopettaa kirjekuorituotanto Tampereella hämmentää ja suututtaa tehtaan väkeä. Lue varapääluottamusmies Timo Tervon haastattelu.

Tilaaja-tuottaja -malli on kaupungin omien palvelujen vähentämisen ja työntekijöiden kurjistamisen toimintamalli, kirjoittaa SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Jos kunnallista päätösvaltaa käyttää pieni sisäpiiri ja kaupunkia johdetaan kuin yritystä, ei tavallinen ylöjärveläinen koe osallisuutta yhteisten asioiden hoitamiseen., kirjoittaa Jouko Koivunen.

2 Näköala 1/06 3Näköala 1/06

Päätoimittaja:Pekka Järvinen

Toimitussihteeri:Riitta Suokas

Taitto:Satu Siirtola

Julkaisija:SKP:n Tampereen piirijärjestö rywww.skp.fi/tampere

Yhteystiedot:Näsilinnankatu 22 A 3533210 Tamperepuh. 222 3591fax 222 3596skp.tampere@kolumbus.fi

Painos: 27 000 kpl

Painopaikka:Kangasalan Lehtipaino Oy

Kvartaalitalouden poliittinen neljännesvuosikatsaus

ARTO VIITANIEMISKP:N PÄÄSIHTEERI

Olemme lisääntyvässä määrin joutuneet toteamaan, miten maamme työelämä ja koko yhteiskunta on alistettu valtiovallan ja ay-liikkeen toimesta yhä enemmän työnantajien ja niiden järjestöjen sanelupolitiikkaan. Joudumme kysymään, mikä on SAK:n ja niiden liittojen vastaus tähän kehitykseen.

Lähes päivittäin tiedotusvälineet uutisoivat, miten kilpailun nimissä tuotantoa ajetaan alas ja siirretään halvemman työvoi-man maihin. Kysymys ei ole siitä, että kapitalistit haluaisivat näin auttaa köyhiä maita. Ei, vaan kysymys on pääoman kas-vattamisesta tai toisin sanoen koko maailman työläisten riiston lisäämisestä.

Riistonsa ja valtansa lisäämiseksi kapitalistit operoivat kaikkialla maailmassa keinoja kaihtamatta. Tähän liittyvät myös työntekijöiden valitsemiin luottamushenkilöihin kohdistuneet lisääntyneet hyökkäykset. Luottamushenkilöiden irtisanomiset kyseenalaisin tai jopa mielivaltaisin perustein osoittavat, ettei kysymys ole vain yksittäisiin henkilöihin kohdistuvista hyök-käyksistä vaan hyökkäyksestä koko ammattiyhdistysliikettä vastaan.

Mikä sitten on ollut SAK:n tai koko ammattiyhdistysliikkeen vastaus näihin hyökkäyksiin? Yleisesti työnantaja pyrkii eroon luottamusmiehestä nimellisellä rahakorvauksella. Kapitalistille jokunen kymmenentuhatta euroa on pieni hinta aktiivisesta luottamushenkilöstä pääsemiseksi. Kysymys on paljon vaka-vampi ammattiyhdistysliikkeelle, onhan se perustettu puolus-tamaan ja kehittämään työväen oikeuksia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ammattiyhdistysliikkeen johdon toimet ovat jättäneet jäsenistön pelinappuloiksi siinä härskissä pelissä, jota kapitalistit johtavat.

Tämä kehitys pysähtyy vasta sitten, kun ammattiyhdistys-liikkeen jäsenistö puuttuu siihen ja ryhtyy isännäksi omassa talossaan. Aikaa hukattavaksi ei ole paljon. Pitkittyessään oikeistolaisen uusliberalismin hyökkäys vain voimistuu ja ajaa maamme 30-luvun tyyliseen oikeistolaiseen terroriin niin työ-elämässä kuin koko yhteiskunnassakin.

Poliittista muutosta yhteiskuntaan ja työelämään ei tule, vaan se pitää tehdä. Muutoksen rintamassa me kommunistit olemme mukana.

Vasemmistoliiton kriisikehitys syvenee.

Vasemmistoliittoa on vaivannut koko sen historian ajan pyrkimys irtaantua perinteisen työväenliikkeen yhteiskunnalli-sista ja aatteellisista lähtökohdista. Tällä tiellä vasemmistoliiton kriisit seuraavat toinen toistaan, kunnes se lopulta ajautuu his-torian roskatunkiolle. Mutta selvää on, että SKDL/SKP:n työn jatkajaa tarvitaan. Tätä työtä jatkaa Suomen kommunistinen puolue, SKP.

Helsingin pörssiin listautuneet yhtiöt jakoivat osinkoja vuonna 2005 yhteensä 8 380 miljoo-naa euroa. Se on uusi ennätys. Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat viime vuosina jakaneet suuria osinkoja omistajilleen. Kansantalouden tilinpidon mukaan osinkoja jaettiin vuo-sina 2000 – 2005 yhteensä 74,1 miljardia euroa.

Myös pörssiyhtiöiden osak-keenomistajien omaisuudet ovat lihoneet uusiin lukemiin. Vuoden 2005 tammikusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsingin pörssiin listautu-neiden yhtiöiden osakkeitten yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljardista eurosta 210 miljardiin eroon.

Osingoista ei niiden saajat maksa kunnille veroa ol-lenkaan. Valtion verostakin osingonsaajat on lähestul-koon kokonaan vapautettu ja verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mikään konsti kiertää verot kokonaan suuris-

takin osinkotuloista. Vanhasen hallitus vapautti suuromista-jat omaisuuden perusteella perittävästä veronmaksun taakasta säätämällä lain, jolla omaisuusvero poistettiin koko-naan. Näin siis myös ne pörs-similjardöörit, joiden omaisuus vuoden aikana lisääntyi noin 50 miljardilla eurolla, vapautettiin omaisuusverosta.

Osingoista ei makseta myös-kään eläkevakuutusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyys-vakuutus- ja sairausvakuutus-maksuja. Osinkotuloja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat yhteiskunnan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityksessä.

Osingot ovat työntekijöi-den työn tulosta. Ne ovat osa yritysten tuottamaa voittoa, joka jaetaan omistajille. Noin toinen puoli voitoista sijoite-taan yritysten itsensä toimesta lähinnä kansainvälisille osake-markkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Työpaikkoihin ei investoida juuri nimeksikään – varsinkaan ei kotimaahan.

Osinkotulojen viime vuosi-na tapahtuneen räjähdysmäisen

kasvun perimmäinen syy on harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka, jonka oleelli-nen osa on ollut tulopoliittiset ratkaisut ja niihin liittyneet matalat palkkojen korotukset. Nämä tekijät ovat ruokkineen tehokkaasti tulonjaon muutta-mista rikkaitten omaisuustuloja saavien hyväksi ja työntekijöi-den tappioksi.

Nykyinen kehitys on täysin kestämätöntä. Siksi kasvavista voitoista on siirrettävä osa myös työntekijöille. Palkkojen korottaminen hyödyttäisi myös julkista sektoria lisääntyneinä verotuloina, joka puolestaan parantaisi kuntien mahdolli-suuksia tuottaa kuntalaisille välttämättömiä palveluita. Pääomatuloista on jo oikeu-denmukaisuudenkin nimissä ryhdyttävä perimään kunnal-lisveroa, joka on toinen keino kunnallisten palvelujen rahoi-tuksen turvaamiskesi.

Missään tapauksessa kyse ei ole siitä, etteikö tässä maassa olisi varaa laittaa asiat kuntoon. Kyse on poliittisesta tahdosta.

Helsingin Sanomat kirjoitti 10.2. ensi syksyn muodista. Työläistyyli on yksi neljästä päätrendistä. Virtaukset eivät koske vain muotia, vaan koko elämäntapaa - myös politiikkaa. Life-style johtaja Vincent Grégoiren mukaan esimerkiksi lähiöi-den ongelmat ja työläisyys puhuttavat muotitietoista väkeä. ”Ranskassa ajatellaan, että seuraavissa vaaleissa on trendikästä äänestää kom-munisteja.”

Sosialidemokraatit:Puheenjohtaja Eero Heinäluoma on vihdoinkin oppinut avaamaan sanaisen arkkunsa. Se on tosin osoittautunut ihan tyhjäksi – ei euron latia.

Keskusta:Paula Lehtomäen kevätkylvöt on aloitettu, mutta Matti Vanhasta vaan pukkaa hangen alta Kauko Juhantalonkin tiluksilla.

RKP & Vihreät:Mites nyt käy ärkkopeen (RKP), kun Tarja Cronbergin vihreät haluavat tilkkeeksi mihin tahansa hallituk-seen? Oppositioon? Mikä se on?

Vasemmistoliitto:Siimes lähti, Roppola loikkasi ja Viialainen on kahden vaiheilla. Osakkeenomistajana en sijoittaisi noin epävarmaan yhtiöön.

Kokoomus:KOP:n Matti Virkkunen elvyttäisi Suomen talouden armeijan saa-pasteollisuudella. (ajankohtainen uutiskertaus vuodelta 1968)

Perussuomalaiset:Jakomäen Tony Halme on laske-nut Espoon Timo Soinin kurssia, mutta Alajärven nimismies Raimo Vistbacka pistää viimeiset lanttinsa likoon.

Kristillisdemokraatit:Kalliksen ruuna valmistautuu Suo-nenjoen kilpailuihin hitaampien lähtöön, sillä Bjarne on synnyn-näinen hevosmies. Päivi Räsänen ohjastaa ja lyö vetoa.

Kauden vinkki:Eläkkeelle jäänyt Tarmo Ropponen voisi ryhtyä antamaan sijoitusvih-jeitä mihin puolueeseen kannattaa kulloinkin sijoittaa.

Vaihtoehto:Äänestäjille, joille ei mikään edellä mainituista vaihtoehdoista kelpaa, suositellaan Suomen kommunistista puoluetta (SKP). Internetissä www.skp.fi.

Poliittista muutosta yh-teiskuntaan ja työelä-mään ei tule, vaan se pitää tehdä.

Tämä vuosi Lenin-museon 60-vuotisjuhlavuosi, joka huomi-oidaan vuoden mittaan monin tavoin. Tammikuussa avattu juhlanäyttely Vallankumouk-sesta neuvostonostalgiaan on kavalkadi aiemmista näyttelyistä ja mukana on myös museon esineistöä. Näyttely on avoinna 17.4. saakka.

Museonjohtaja Aimo Minkki-nen kertoo, että aivan alkuvuo-desta oli juhlaseminaari. Kevään aikana on udmurdialaisten kou-lulaisten piirustusten näyttely ja yleisötilaisuus nuorisofestivaalien historiasta.

– Mukana on veteraanien lisäksi myös viime vuonna Ve-nezuelan festivaaleilla käyneitä nuoria. Vuoden mittaan on festivaaleihin liittyviä näyttelyjä. Nämä tapahtumat ovat osa yleis-maailmallista nuoriso ja museot -teemavuotta.

Aimo Minkkinen kertoo, että Lenin-museo on saavuttanut kaikin puolin arvostetun ja va-kiintuneen aseman. Kävijämäärät ovat kasvussa ja kiinnostusta on kaikkialta maailmasta, mm. japa-nilaiset ja kiinalaiset matkailijat ovat löytäneet museon. Yhteis-työ Työväen keskusmuseon sekä

pietarilaisten Poliittisen historian museon ja Demokraattisten liikkeiden museon kanssa on toimivaa.

– Historian tuntemuksen merkitys on kasvanut, sillä va-litettavasti myös vasemmiston piirissä on ilmennyt melkoista historiatiedon vajetta. Mutta kiin-nostus on myös kasvussa, kuten Aleida Guevaran vierailun saama huomio osoitti. Imperialismin ja globalisaation vastaisuus yhdistää hyvin eri tavoilla ajattelevia ihmi-siä, sanoo Aimo Minkkinen.

ON TRENDIKÄSTÄ ÄÄNESTÄÄ KOMMUNISTEJA

2 Näköala 1/06 3Näköala 1/06

Vesa Suhonen ja Jaakko Ujanen ovat nuoria työläisiä Lempäälän Sääksjärveltä, ikää kummallekin on karttunut 21 vuotta. Vesa on putkiasentaja, Rakennusliiton jäsen ja töissä Putkiliike P. Nuo-ralla. Jaakko on koulutukseltaan suurtalouskokki, Palvelualojen ammattiliiton PAM:n jäsen ja töissä Liisan Leipomolla.

Siis varsin tavallisia nuoria miehiä, mutta jotain erikoista heidän tarinaansa liittyy. Mo-lemmat tekivät viime vuoden syksyllä radikaalin valinnan ja liittyivät Suomen kommu-nistiseen puolueeseen, sen

Lempäälän osastoon. Jaakolla on pioneeritausta lapsuudesta saakka, myös Vesan kotitausta on vasemmistolainen.

– Varsinaisesti minut sai pohtimaan asioita kyllästymi-nen porvarilliseen elämänta-paan, jota näin lähipiirissäni. Kun tutustuin Jaakkoon, alettiin yhdessä pohtia asioita ja ottaa selvää niistä, kertoo Vesa.

– Vaikka olen ollut pionee-reissa ja pari vuotta ohjaajana-kin, on poliittiset näkemykset pitänyt selvittää itse. Tutus-tuimme Vesan kanssa ensin Vasemmistoliittoon, mutta ei se vastannut meidän odotuksiam-me, sanoo Jaakko.

Tinkimättömyys on tärkeää

Niinpä tie vei vasemmalle ja SKP:n jäsenyyteen. Molemmat ovat poliittisen taipaleensa alussa ja haluavat ennen kaik-kea tietää asioista lisää, mutta toimintaakin tarvittaisiin. Lem-päälän osaston väki on varsin ikääntynyttä ja tämän vuoksi toiminta on ymmärrettävästi hiipunut vähäiseksi.

– Meidän ansiosta osaston keski-ikä laski alle 75:n, heittä-vät pojat pienen kärjistyksen.

Vesa ja Jaakko ovat ratkaisun-sa tehneet ja toivovat tietenkin muita mukaan, niin nuorempia kuin vanhempiakin.

Politiikasta kiinnostuneet Vesa Suhonen ja Jaakko Ujanen tutustuivat ensin Vasemmistoliittoon, mutta se ei vastannut heidän odotuksiaan. Puolueen kokoa tärkeämpää on heidän mielestään aatteellinen ja toiminnallinen linja.

HANNU OITTINEN

– Kun viime kunnallisvaalien aikaan seurasin poliittisia kes-kusteluja, ei Suvi-Anne Siimes jättänyt mitään vasemmisto-laista vaikutelmaa, ja muuten-kin Vasemmistoliitto on ollut pettymys. Onhan SKP pieni puolue, mutta poliittinen tinki-mättömyys tärkeämpi asia kuin puolueen koko, Vesa Suhonen pohtii.

Vaikka monet haluavat äänestää varman päälle jotain suurempaa puoluetta, se ei ole Vesan mukaan kestävä peruste poliittiselle valinnalle. Jaakko on samoilla linjoilla.

– Monet kuvittelevat voivan-sa vaikuttaa Vasemmistoliittoon sisäpiirin kautta, mutta eipä siitä näy tulosta olevan.

Tupoilu riittääay-liikkeessä

Sääksjärvi on perinteisesti vasemmistolainen taajama Lempäälässä. Ehkä sillä on vaikutusta siihen, että monet kunnalliset palvelut on vuosien ja vuosikymmenten mittaan hoidettu kuntoon alueella.

– Urheilukenttä, kuntosali ja pururata ovat hyvässä kunnossa ja laajassa käytössä. Nuorisotalo on tärkeä kokoontumispaikka, siellä pioneeritkin kokoontuvat, kertoo Vesa.

Liikunta-asiat ovat Vesalle läheisiä, sillä hän on Lempäälän Hockey Teamin aktiivikiekkoili-ja ja pelaa 3.divisioonassa.

Työelämässä ja ay-liikkeessä

tarvittaisiin Vesan ja Jaakon mu-kaan terävöitymistä ja rohkeita tavoitteita.

– Työviikon lyhentäminen 30 tuntiin palkkaa alentamatta korjaisi palkkatyöllä elävien ase-maa siitä mihin pääomapiirien suosiminen on kehitystä vienyt, Jaakko Ujanen linjaa.

– Pahin tilanne on naisval-taisilla palvelualoilla, kuten terveydenhuollossa. Ja koko ay-liikkeessä tarvitaan suunnan-muutosta, kyllä Lauri Ihalainen on pannut nimensä turhan moneen tupoon, Vesa Suhonen sanoo.

Vesan ja Jaakon kokemus on, että viihteen kautta tuputetaan porvarillista maailmankatso-musta, joka menee läpi yllät-tävän monella. Vaihtoehtoisia lehtiä, kuten Tiedonantajaa tarvitaan.

– Minua on varoitettu, ettei Tiedonantaja jätä mitään lu-kijan ratkaistavaksi, mutta itse en ole kokenut niin. Toivoisin lehden kirjoittavan enemmän vaihtoehdoista USA:n maail-manpolitiikalle, kuten vaikka Kuuban yhteiskuntaelämästä, sanoo Vesa.

Paljon ovat Vesa ja Jaakko asioita pohtineet, mutta poh-timisen lisäksi he haluavat nyt myös toimia. Vesa on miettinyt asiaa niin pitkälle, että sanoo olevansa valmis SKP:n ehdok-kaaksi ensi vuoden eduskunta-vaaleissa, jos niin on tarpeen.

HANNU OITTINEN

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa SKP kolminkertaisti äänimää-ränsä Pirkanmaalla vuoden 1999 vaaleihin verrattuna, mutta ei yl-tänyt kansanedustajan paikkaan. Tuolloin vaalipiirin viimeisen pai-kan vei kokoomus, mutta vuoden päästä pidettävissä vaaleissa SKP ottaa sen paikan.

Tällaiseen tavoitteeseen ja tulokseen uskoo tamperelainen sosiaalipolitiikan professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Hei-nonen, joka viime vaaleissa sai SKP:n suurimman äänimäärän Pirkanmaalla.

– SKP ottaa paikkansa edus-kunnassa ja luo samalla painetta muuhun vasemmistoon yhteis-kuntapolitiikan suunnan muut-tamiseksi selkeästi vasemmalle. Ykkösasia on työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen. Kun rahavirrat käännetään, meil-lä on varaa ylläpitää kansalaisten tarpeita vastaava hyvinvointival-tio, sanoo Jari Heinonen.

Työpaikkojen lakkauttamiselle ja samanaikaiselle kymmenien miljardien eurojen osinkojen

jaolle on vihdoinkin jonkun po-liittisen voiman tehtävä jotain. Hymistelyt ja näpertelyt eivät nyt auta. Heinosen mielestä SKP:n on otettava vanhan SKDL:n paikka, ja koottava muutok-seen valmiit äänestäjät kaikista puolueista ja nykyisin nukkuvien keskuudesta.

– Kun SKP tässä onnistuu, se samalla ryhdistää muuta va-semmistoa ja ay-liikettä sekä antaa kansalaisliikkeille niiden tarvitsemaa selkänojaa. Se antaa itseluottamusta, uskoa omiin voimiin ja yhteiseen toimintaan poliittisen muutoksen puolesta. Pelkkä äänestäminen vaaleissa ei riitä, mutta vaalivoitto saavu-tetaan vain äänestämällä, sanoo Heinonen.

Otetaan paikka pois porvareilta

Jari Heinonen kertoo tutkineensa jälleen viime eduskuntavaalien tulosta vaalipiiri- ja kuntakoh-taisesti. Sen mukaan äänimäärän kaksinkertaistaminen on realis-tinen tavoite, kun kokonaisääni-potti jaetaan ja asetetaan selkeät kuntakohtaiset tavoitteet.

– Tavoitteen merkitystä lisää se, että näin meillä on tilaisuus pudottaa pois kokoomukselta yksi paikka. Tarvittavat äänet löytyvät nukkuvien, vasemmis-toliiton, demareiden ja vihreiden parista. Pitää muistaa, että vasem-mistoliitto kulkee perälauta auki.

Heinosen mukaan vasem-mistoliittoon pettyneet eivät

suinkaan ryntää demareihin ja vihreisiin, sillä miksi he menisivät muihin puolueisiin pettymään. SKP:n on mahdollisuus saada valtaosa näistä äänistä.

– Kattava ehdokaslista, hyvä vaalityö ja periaatteellinen po-litiikka, hän tiivistää kolmen kohdan ohjelman SKP:n vaalita-voitteen saavuttamiseksi.

Politiikkaa sydän- ja ruohonjuuresta

Kihniöläinen fi l.kand. ja kotiäiti Taina Hollo on pohjoisen Pir-kanmaan ja yleensä autioitetun maaseudun puolestapuhuja. Hän on toiminut aktiivisesti mm. kamppailussa kylä- ja lähikou-lujen puolesta viime syksynä, jolloin kerättiin yli 20000 nimeä tavoitteen puolesta.

– Toivon, että voisin toimin-nallani herättää liikettä maaseu-dun autioitumista vastaan. Se on kamppailua lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta keino-tekoisia suurkuntia ja vallan kes-kittämistä vastaan, sanoo Taina Hollo.

Hän on lupautunut SKP:n eh-dokkaaksi ensi kevään eduskun-tavaaleissa, sillä mikään muu puo-lue ei vastaa hänen omia arvojaan ja tavoitteitaan. Mutta samalla hän haluaa kehittää myös SKP:n politiikkaa ja toimintatapaa.

– Haluan nostaa politiikkaan omia kokemuksiani, naisten, pal-velujen käyttäjien ja maaseudun ihmisten asioita. Vaikka meillä joissakin asioissa olisi erilaisia

näkemyksiä ja painotuksia, sen ei saa antaa haitata yhteisten asioiden hoidossa. Haluan olla mukana oikein sydämestäni, hän sanoo.

Vaikka tappio kamppailussa oman kylän koulun puolesta on ilmeinen, siitä ei Taina Hollon mukaan pidä masentua. On tartuttava kaikkeen mitä pitää ja mitä voidaan puolustaa kansalais-ten voimin.

– Kihniö aiottiin liittää Par-kanoon väkisin, eikä muista vaihtoehdoista tehty selvityksiä. Kun kihniöläiset vaativat asiasta kansanäänestystä, hankkeesta luovuttiin. Kunta- ja palvelu-

rakenneuudistusten ja muiden pakkotoimien sijasta tarvitaan aitoa yhteistyötä palvelujen ja toimeentulomahdollisuuksien puolesta, sanoo Taina Hollo.

Hänen mielestään suurkunnat vievät sekä palvelut että päätök-senteon yhä kauemmas kuntalai-sista. Se on typerää myös ympä-ristösyistä, sillä joka asian takia täytyy kulkea autolla kymmeniä kilometrejä. Taina Hollo ei ole luopunut toivosta, vaan hän us-koo maaseudun elinvoimaan.

– Jos me maaseudun asukkaat päätämme, maaseutu on elinkel-poinen tulevaisuudessakin.

Pirkanmaan kommunistit tuplaavat äänimääränsä ja vievät paikan kokoomukselta, uskoo professori, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

Taina Hollo kotoisasti pöydän ääressä Viola-tyttärensä kanssa. Kamppailu maaseudun kouluolojen ja muiden palvelujen puolesta työllistää äitiä.

4 Näköala 1/06 5Näköala 1/06

JARI HEINONENPROFESSORI

KAUPUNGINVALTUUTETTU (SKP)www.jariheinonen.tk

Kaikki Tampereen kaupungin henkilöstöjärjestöt ovat ottaneet kielteisen kannan kaupungin-hallituksen henkilöstöjaostossa loppusyksyllä käsiteltyyn henki-löstöohjelmaan. Tuota ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä henkilöstöjärjestöt esittivät pal-velussuhdeturvan osalta lukuisia muutosehdotuksia kuntatyönan-tajaa sitovampaan suuntaan. Asia olisi voitu henkilöstöjärjestöjen mielestä muotoilla esimerkiksi niin, että ”kaupunki turvaa enna-koinnilla palvelussuhteet”. Tähän ei kuitenkaan suostuttu.

Kaupunginhallitus hyväksyi ko. henkilöstöohjelman yhden pöydällepanon jälkeen tammi-kuussa 2006. Henkilöstöjärjestö-jen edustajia kyllä muodollisesti kuultiin henkilöstöohjelman valmistelussa, mutta henkilöstön esittämiä näkemyksiä ei paperiin sisälly. Tämä on valitettavaa, kos-ka kuntatyöantajan – myös Tam-pereen kaupungin - tulisi näyttää esimerkkiä muille työnantajille

suomalaisilla työmarkkinoilla.

Strategisessa, pitkän aika-välin henkilöstösuunnittelussa työsuhdeturva on ilmaistu niin, että käytännössä kaupunki ei enää takaa mitään, vaan pyrkii ainoastaan ”välttämään irtisano-miset”. Palvelussuhdeturva on ollut kaupungin koko henkilös-tölle keskeinen arvo ja motivaa-tiotekijä. Siksi viisi kaupungin henkilöstöjärjestöä (Tampereen yhteistyöjärjestö JHL ry, Jyty Tampere ry, Tnj-Tampere, Ktn: n Tampereen paikallisyhdistys ja Juko ry.) katsovat, etteivät ne voi sitoutua henkilöstöohjelmaan. Tampereella ei siten nykyisellään ole henkilöstöjärjestöjen hyväk-symää henkilöstöohjelmaa.

Tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi Tampereen kaupungin liikennelaitoksessa (TKL) bussikuskien ajovuoro-järjestelmää on haluttu yksipuo-lisesti muuttaa, pidentää heidän palkatonta ruokatuntiaan ja lisätä kaksiosaisia työpäiviä. Samoin kouluille ja päiväkodeille ruokaa tekevässä Tampereen Ateriassa työntekijät kokevat työtahtinsa kiristyneen kohtuuttomasti ja vaativuusarviointien seurauksena useiden työntekijöiden – erityi-sesti sijaisten ja määräaikaisten - palkka alentui, kun vastaavasti työnjohdon palkat nousivat. Huoli tulevaisuudesta ja jaksami-sesta on kaupungin työntekijöi-den keskuudessa suuri.

On syytä kysyä, että tässäkö on Tampere- työnantajan henki-löstölleen tarjoama tulevaisuus? Tätäkö tilaaja-tuottaja – malliin

eli Tiltuun siirtyminen merkitsee koko Tampereen kaupungin hen-kilöstölle, eli onko Tampere pian samanlainen konserni kuin mikä tahansa yksityinen suuryritys, joissa lähes viikoittain käydään ns. YT- neuvotteluja ja josta val-takunnan päämediat kirjoittelevat alituiseen (vrt. HESA 4.1.2006)?

Markkinahenkisellä Tiltulla ja Tampereen kaupungin kovene-valla henkilöstöpolitiikalla näyt-tää olevan kiinteä keskinäinen yhteytensä. Tiltun perusideahan on palvelumarkkinoiden laajen-taminen ja niiden täysimittainen hyödyntäminen. Mitä muuta tämä voisi tarkoittaa pitkällä ai-kavälillä kuin kaupungin omien työpaikkojen mittavaa vähentä-mistä, julkisten palvelujen laajaa kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. Tässä mielessä Tiltu on kaupungin omien palve-lujen vähentämisen ja työntekijöi-den kurjistamisen toimintamalli. Ihmetystä herättää, miksi sosiaa-lidemokraatit ja vasemmistoliitto sitä valtuustossa ovat niin lujasti kannattaneet.

Olen vahvasti sitä mieltä kuten äskettäin esittämässäni valtuustokyselyssäni totesin, että Tampereen kaupungin on syytä ottaa huomioon henkilöstön oikeutetut näkemykset palvelus-suhteiden sitovammasta turvaa-misesta. Samalla työntekijöiden oikeutetut vaatimukset tulee kirjata kaupungin henkilöstöoh-jelmaan ja kaupungin henkilöstö-politiikan tulee ylipäätään lähteä siitä, että työntekijöitä ja heidän edustajiaan kuunnellaan nykyistä herkemmällä korvalla.

Hervannassa on vireillä kaava-hankkeita, joissa aiotaan kaavoittaa suuren rahan eduksi ja hervanta-laisten tappioksi. Ruskossa Volvo haluaa laajentaa tehdastaan kas-vimaan päälle, vaikka nykyisellä tontilla olisi tilaa laajennukselle. Talousjohtaja Sirkku Saarelainen on myöntänyt tämän, mutta hänen mukaansa yksikerroksisen teolli-suuslaitoksen laajentaminen olisi vaikeaa huomattavan korkeuseron vuoksi. Tällä perusteellahan koko Hervanta olisi jäänyt rakentamat-ta!

On hyvä, että Volvo laajentaa ja lisää työpaikkoja, mutta siihen olisi käytettävä nyt tyhjänä olevaa maa-ta eikä tuhottava kaupunkilaisten omaehtoista harrastustoimintaa. Kaupungin pitäisi päinvastoin pa-rantaa Ruskon kasvimaan olosuh-teita järjestämällä sinne vesipisteet. Vastakkainasetteluun bussitehtaan ja viljelijöiden välillä ei ole kuiten-kaan aihetta, kysymys on erilaisten vaihtoehtojen hakemisesta.

Vasemmistoliiton valtuutettu Jari Heikkilä on lehtikirjoituksessa kehottanut hyväksymään kaava-muutoksen sellaisenaan. Vasem-mistoliitolla on yhteistyösopimus

Joukko tamperelaisia kansalais-järjestöjä on päättänyt järjestää Pirkanmaan sosiaalifoorumin he-latorstaina 25.5. Työväen keskus-museossa Finlaysonin alueella. Avaus on klo 10.30 ja seminaarit alkavat klo 11. Päätösistunto alkaa klo 17. Samaan aikaan jär-jestetään Mahdollisuuksien tori museon edustalla, Väinö Linnan aukiolla.

Sosiaalifoorumissa kansalais-järjestöt tuovat esille ja keskus-teluun tärkeinä pitämiään asioita ja aloitteita. Mottona on ‘Toisen-lainen maailma on mahdollinen” ja yhteisinä tekijöinä uusliberalis-min, pääomien maailmanvallan ja imperialismin vastustaminen sekä väkivallaton muutostyö.

Ensimmäinen sosiaalifoorumi järjestettiin tammikuussa 2001 Brasiliassa, ja sen jälkeen jopa miljoona ihmistä on osallistu-nut niihin eri puolilla maailmaa. Pirkanmaalla sosiaalifoorumi järjestetään nyt toisen kerran, en-simmäinen oli syksyllä 2002.

Mielenkiintoisia seminaarejaPirkanmaan sosiaalifoorumiin on ilmoitettu jo useita tilaisuuksia. Aiheita ovat mm. kunnalliset hy-

vinvointipalvelut, kuntauudistus, EU:n pakolaispolitiikka, ilmas-tonmuutos, sata vuotta poliittisia aatteita, Venezuela, pääoman läh-tö ja kansalaistottelemattomuus.

Demokraattisen Sivistys-liiton aluejärjestö ja kriittinen ay-verkosto ovat järjestämässä seminaaria pääoman maastavien-nistä ja katoavista työpaikoista. Alustajana on mm. Ritva Pitkä-nen, joka on Pekka Sauramon kanssa tutkinut pääoman lähtöä, suomalaisten yritysten kansainvä-listymistä ja tulopolitiikkaa. DSL:n aluejärjestö on järjestämässä myös seminaaria, jossa käsitellään kunta- ja palvelurakennehanket-ta, julkisia palveluja ja henkilös-tön asemaa. Alustajana on mm. sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen.

Tapahtumia voi ilmoittaa 7.4. asti. Lisätietoja ja tapahtumien ilmoit-tautumiset sosiaalifoorumin yh-teyshenkilöille:

Riitta Suokas Demokraattisesta Si-vistysliitosta riitta.suokas@pp1.inet.fi 040 5406052.

kokoomuksen ja demareiden kanssa ja linja on liiankin tuttu viime vuosilta niin hallitus- ja kuntatasoltakin: ei ole kuin yksi vaihtoehto ja siihen pitää kaikkien alistua. Tällä politii-kalla saadaan kyllä eTampere ja jäähalliin uusi videotaulu, mutta ei tarpeeksi hoitajia Koukkunie-meen.

Mutta takaisin kaavoituk-seen. Vireillä on myös Hervan-tajärven pohjoispuolen kaavoi-tus asuinalueeksi. Taas kerran. Edellisellä kerrallahan hanke tyrmättiin. SKP:n Hervannan osasto otti silloin kantaa alueen säilyttämiseksi virkistyskäytössä. Tilanne ei ole siitä muuttunut. Eikös Hervannan keskustan täydennysrakentamisella pitänyt turvata, ettei Hervantajärven kaavaa tehdä? Taktiikkana näyt-tää olevan, että rantoja lähellä olevia metsäalueita pyritään kaavoittamaan pieninä paloina, ettei meteliä syntyisi.

Ei kannata kuitenkaan alistua, nyt tarvitaan aktiivista kansa-laistoimintaa. Vuosi on aikaa myös johtopäätösten tekemi-seen. Miksi äänestää nykyisiä valtapuolueita, kun ne eivät anna mitään arvoa tavallisten kaupunkilaisten asioille?

SAULI SIIDOROFF

Marko Ulvila Maan ystävistä, marko.ulvila@kaapeli.fi (03) 212 0097,

Vanhasen hallitus ajaa kun-ta- ja palvelurakenteiden rajua muutosta. Hanketta ajavat samat puolueet, jotka ovat leikanneet kuntien rahoitusta ja supista-neet kuntien osuutta kansan-tuotteesta. Valmisteluryhmissä ovat mukana hallituspuolueiden - keskustan, SDP:n ja RKP:n - lisäksi kokoomuksen, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat.

Tarkoitus on lopettaa suurin osa kunnista ja keskittää ne suu-riin yksiköihin. Samalla aiotaan laajentaa kunnallisten palvelujen kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä. Asukkaat ja työntekijät on sivuutettu ratkai-suja valmisteltaessa.

Valmistelujen edetessä on käynyt yhä selvemmäksi, että tavoitteena on muuttaa kunnal-liset palvelut markkinaehtoisiksi ja laajentaa yksityisiä palvelu-markkinoita.

SKP vastustaa hanketta, koska se heikentää palveluja, lisää eriarvoisuutta ja kaventaa asukkaiden vaikutusmahdolli-suuksia. Suomen perustuslakiin on kirjattu velvoite taata jokai-selle kuuluvat perusoikeudet ja tätä lähtökohtaa vahvistaa vielä se, että lain mukaan kunnallinen itsehallinto on nimenomaan asukkaiden itsehallintoa.

- SKP vaatii kunta- ja pal-velurakenteiden uudistamisen

arvioimista ja suuntaamista nimenomaan perusoikeuksien ja asukkaiden itsehallinnon vah-vistamisen pohjalta, sanoo SKP:n Tampereen valtuustoryhmän sihteeri Mirva Tossavainen.

- Sen sijaan, että hanketta nyt runnotaan kovalla kiireellä, on kunnallisten palvelujen ja de-mokratian kehittämisen tarpeet saatava asukkaiden ja työnte-kijöiden laajaan keskusteluun. Tältä pohjalta on valmisteltava kuntakohtaiset kehittämisoh-jelmat. Lähtökohtana pitää olla palvelujen saatavuus ja vaikutta-vuus, asukkaiden hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuudet. SKP:n kannan mukaan kun-tien taloudellisia edellytyksiä on parannettava laatimalla ra-hoitusohjelma, jolla palautetaan kunnilta leikatut valtionosuu-det, muuttamalla kunnallisvero progressiiviseksi, saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin ja siirtämällä erikoissai-raanhoidon rahoitus pääosin valtiolle. Lyhytnäköinen ”sääs-täminen” henkilöstömenoissa ja palvelujen kilpailuttaminen henkilöstön kustannuksella on lopetettava. Työntekijöiden palkkausta on parannettava ja lisättävä vakinaista henkilöstöä mm. sijaisia vakinaistamalla.

- Pidän tärkeänä, ettei kun-tien oikeutta päättää itse palve-

luistaan ja niiden tuottamisesta omana toimintana rajoiteta. Kilpailuttaminen heikentää eri-tyisesti naisten asemaa. Suurin osa naisista on töissä julkisissa palveluissa ja enemmistö julkis-ten palvelujen työntekijöistä on naisia. Ei siis ole yhdentekevää, tuottaako palvelut kunta vai yksityinen yritys. Hallituksen ja eduskunnan on torjuttava palvelujen laajaan kaupallistami-seen tähtäävä palveludirektiivi ja GATS-sopimuksen laajentami-nen, Tossavainen vaatii.

- Päätösvaltaa ei saa keskit-tää pienelle piirille. Tarvitaan osallistuvan ja lähidemokratian, kuten kunnanosavaltuustojen, vuokratalojen asukkaiden it-sehallinnon ja työntekijöiden va ikutusmahdol l i suuks ien kehittämistä. Kuntien yhdistä-mistä koskevat ratkaisut tulee aina alistaa kunnalliseen kan-sanäänestykseen, linjaa kunnal-lisoikeutta opiskeleva Mirva Tossavainen lopuksi.

Kilpailuttaminen heikentää naisten asemaa, sanoo Mirva Tossavainen

Hervantalainen Sauli Siidoroff puolustaa Ruskon viljelypalstaa. Tehtaan voi laajentaa muuhunkin suuntaan kuin kasvimaan päälle.

4 Näköala 1/06 5Näköala 1/06

HANNU OITTINEN

Tämä tarina alkoi siitä, kun met-suri Kalevi Kalliomäki Ikaalisista luki Näköalasta sosiaalineuvon-nasta ja soitti Jari Heinoselle. Taustalla oli 30 vuotta kestänyt työura metsurina, rakennustyö-läisenä ja maatalousyrittäjänä pienellä kotitilalla sekä työperäi-sen sairauden vuoksi pysyvästi alentunut työkyky ja alkanut elä-kekamppailu.

Tuosta puhelusta alkoi vuo-sien oikeustaistelu viranomaisten laintulkintoja vastaan. Kaksi ja puoli valituskierrosta kestänyt kamppailu johti lopulta täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntä-miseen vuoden 2005 puolivälistä alkaen.

- Eläke yli kaksinkertaistui, mikä on tosi iso asia toimeentu-lon kannalta. Ja toteutuihan tässä oikeus, sillä viisi erikoislääkäriä on useampaan otteeseen todennut minut täysin työkyvyttömäksi. Välillä tuli tunne, että onko Suo-mi oikeusvaltio lainkaan, sanoo huojentunut Kalevi Kalliomäki.

- Taustalla on tosiasiallinen tavoite nostaa eläkeikää, jopa lain määräysten ja lääkärinlau-suntojen vastaisesti. Kela, Mela (maatalousyrittäjien eläkelaitos) ja vakuutusoikeus ovat tehneet hylkäyspäätöksiään voimassa ole-vien lakien vastaisesti, toteaa Jari Heinonen.

Hän huomauttaa, että eläkelai-tokset ovat valmiita myöntämään 2/5:n työkyvyn aleneman, mutta ratkaiseva 3/5:n alenema pyritään kiertämään tavalla tai toisella.

Masennus iskikipujen lisäksi

Oikean käden ja selän kipeyty-minen, käden puristusvoiman heikkeneminen ja leikkaus sekä pysyvä työkyvyn aleneminen eivät usean erikoislääkärin yhtä-pitävistä lausunnoista huolimatta vakuuttaneet Kelan ja vakuutus-yhtiöiden päättäjiä

Kalevi Kalliomäen vaivat pahenivat hoitoa vaativiksi 1990-luvun lopulla. Kipujen, huimauk-sen ja toimintakyvyn alenemisen lisäksi masennus iski päälle. Oikean käden leikkaus tehtiin vuonna 2000, jolloin hänet pas-sitettiin TAYS:sta Kankaanpään kuntoutuslaitokseen.

- Siellä lääkäri totesi, että jos käsi ei ojennu, minua on pidet-tävä toistaiseksi työkyvyttömänä. Keväällä 2001 pääsin osittaiselle kuntoutustuelle ja osatyökyvyt-tömyyseläke myönnettiin vuoden 2002 alusta.

- Onneksi Kela vihdoin myön-si sairauspäivärahan osatyökyvyt-tömyyseläkkeen lisäksi. Minua kehotettiin hakemaan kevyempiä töitä, mutta mistäpä niitä tällä kunnolla ja työkokemuksella Ikaalisista löytyisi. Työvoima-toimisto ei suostunut antamaan lausuntoa, että työllistäminen on mahdotonta.

Nyt on elämäparemmalla tolalla

Siitä alkoi Kalevin ja Jarin pitkä ja sitkeä kamppailu vakuutusyh-tiöiden, eläkelautakunnan ja va-kuutusoikeiden tulkintoja vastaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen puolesta.

- Erikoislääkärien yhtäpitävät ja aina vaan perusteellisemmat lausunnot painoivat niin paljon, että täysi työkyvyttömyyseläke lo-pulta myönnettiin. Mutta sitkeitä valituksia ja hyviä perusteluja se vaatii, sanoo Jari Heinonen.

- On se kumma miten vaikeaa viranomaisten on ollut myöntää, että kyseessä ovat todelliset ja vakavat sairaudet. Kun maitopur-kin nostaminen pöydältä sattuu, niin miten tällä kädellä vedetään moottorisaha käyntiin, kysyy Ka-levi Kalliomäki.

Mutta nyt on entisen metsu-ri-rakennusmies-pienviljelijän elämä on paremmalla tolalla, sillä täyseläke takaa toimeentulon, vaikka leveästä leivästä ei ole tietoa. Hän asuu pientilallaan Kovelahden kylällä yhdessä iäk-kään äitinsä kanssa, tätä vointinsa mukaan auttaen.

Myös haitari soi ja runoja syntyy. Kalevi Kalliomäeltä on ilmestynyt 1998 Riimirunoja -ni-minen kokoelma, ja paikalliset säveltäjät ovat tehneet lauluja hänen runoistaan. Sirkku Lehto on valinnut kirjaan runot, jotka jakautuvat 18:sta eri kokonaisuu-deksi. Ohessa näyte sarjasta Omi-tuiset olijat, jonka runosta Kuka on muka kuka ehkä päättäjätkin löytävät piirteitä itsestään.

Noin viisi vuotta sitten nousi Tampereella SKP:n sosiaalipo-litiikan asiantuntijoiden piiris-sä keskustelua tarpeesta saada apua ja neuvoja erilaisissa sosiaalisissa kysymyksissä, sillä viranomaisten, vakuutusyhti-öiden ym. niukka ja tyly linja jättää asiakkaat usein vastausta vaille. Lisäksi nuo vastaukset sekä lakien ja sopimusten tul-kinnat voivat olla suorastaan lainvastaisia.

– Kun Tampereen Tapa-turma- ja sairausinvalidien (TSIL) yhdistys tarjosi neu-vontapalvelulle tilat, saattoi toiminta käynnistyä. Tässä on palattu vanhan työväenliik-keen juurille, jossa porukalla autetaan yksityisiä kansalaisia heidän vaikeuksissaan, sanoo neuvonnassa mukana oleva sosiaalipolitiikan professori ja kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen.

HANNU OITTINEN

Aikoinaan sosiaalista vuok-ra-asuntotuotantoa rahoit-tamaan perustetun aravajär-jestelmän on annettu ajautua kriisiin, jonka seurauksena arava-asuntojen tuotanto on romahtanut lähes täysin muu-tamassa vuodessa. Kun kolme vuotta sitten aravalla rahoitet-tiin 8000 vuokra-asuntoa ja viime vuonna valmistui 4200 arava-asuntoa, tänä vuonna jäädään 3000 asuntoon.

– Myös tavoitteet ovat jääneet alle todellisen tarpeen jo pitkään. Kun viisi vuotta sitten hallitus otti tavoitteeksi 10000 arava-asuntoa, tarve olisi ollut kaksinkertainen. Ja nyt tuotannossa on siis jääty paljon alle alimitoitettujen tavoitteiden, sanoo Asukas-liiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi Nokialta.

Hänen mukaansa valtio ajoi asiat tähän tilaan omalla korkopolitiikallaan. Aravan korko oli pitkään liian kallis eli asuntomarkkinoilla se ei ollut kilpailukykyinen pankki-en korkoon verrattuna. Mutta muitakin syitä oli.

– Valtiovarainministeriö vaatii rahaa valtion kassaan, ja esimerkiksi toissa vuonna otettiin 130 miljoonaa euroa pois asuntotuotannosta. Ja nyt kun aravan korko on laskenut kohtuulliseksi, ei aravaan enää luoteta asuntotuotannossa, toteaa Hernesniemi.

Mutta Asukasliitto ei luovu sosiaalisen vuokra-asuntotuo-tannon tavoitteestaan, vaan vaatii aravarahoituksen ja – tuotannon lisäämistä sekä järjestelmän sosiaalisen luon-teen säilyttämistä. Sen sijaan Vanhasen hallitus askaroi toissijaisten ja vahingollisten ratkaisujen parissa.

– Valtioneuvosto on teh-nyt nippeliratkaisuja, joilla vain pahennetaan tilannetta. Sosiaalisen asumisen tulora-jojen poistaminen on avannut aravan myös keskituloisille, jolloin todella pienituloisten asema vain heikkenee. Tämä näkyy mm. siten, että asun-nottomuus on lähtenyt mo-nilla paikkakunnilla uudelleen nousuun.

Asukkaille myöshyviä uutisia

Yksi parannus tällä hetkellä on asuntomarkkinoille tullut osaomistusasuminen, joka on tullut romahtaneen aravatuo-tannon tilalle.

– Sen avulla vuokralle pää-see ilman vakuuksia ja viiden

vuoden jälkeen asukas voi lunastaa asunnon itselleen. Maksetut vuokrat lasketaan asukkaan sijoitukseksi asun-toon. Tämä on tärkeää myös siksi, että omistusasuntojen tuotanto on laskussa, ja kun-nat lopettavat omaa tuotanto-aan ja luopuvat vuokra-asun-noistaan, jatkaa Hernesniemi.

Pirkanmaan Avo-asunnot on tuottanut 300 osaomis-tusasuntoa, mikä vastaa kymmenesosaa koko tämän-vuotisesta aravatavoitteesta. Asukas voi myydä asunnon 10 vuoden siirtymäkauden jälkeen valtion rahoituksen päätyttyä.

Kunnat voisivat omalla toiminnallaan helpottaa tilannetta, mutta se vaatisi käännettä tonttipolitiikassa. Nokian kaupunginvaltuu-tettuna ja Pirkanmaan maa-kuntavaltuuston jäsenenä Herkku Hernesniemi patistaa äänestäjiä vaikuttamaan val-tuutettuihin.

– Sosiaalista asuntotuo-tantoa harjoittaville raken-nusliikkeille ei ole riittävästi halpoja tontteja. Myös valtio pitää tonttimaan hintaa liian korkealla omistamansa Kapi-taali-yhtiön kautta. Jos valtio ja kunnat muuttaisivat tontti-politiikkaansa, se laskisi tont-timaan hintaa myös vapailla markkinoilla ja parantaisi sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksiä.

Osaomistusasumisen lisäk-si asukkailla on tulossa pari muuta hyvää muutosta, jos eduskunta hyväksyy esitykset.

– Ryhmäkannelaki ja uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo-vat parannuksia asukkaille. Edellinen helpottaa kynnystä viedä esim. vuokra-asuntorii-dat oikeuteen ja jälkimmäinen helpottaa asunto-osakeyhtiöi-den perusparannuksia, sanoo Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi.

Hän toteaa, että ihmiset eivät useinkaan tunne perus-tavanlaatuisia oikeuksiaan ja viranomaiset eivät vapaaeh-toisesti kerro niistä. Kuntien sosiaaliasiamiehet hieman korjaavat puutetta, mutta se apu jää varsin vähäiseksi.

Jari Heinosen ohella neu-vonnassa antavat vapaaeh-toisapua Taavi Lintunen ja Pertti Keihänen. Lintusen kontilla ovat asumiseen liit-tyvät asiat, Keihänen neuvoo työelämän asioissa ja Heino-selle jää muu sosiaalikenttä, kuten eläkkeet, toimeen-tulotuki, vammaispalvelut, omaishoito ja lastensuojelu.

Valtaosa kysymyksistä ja avun tarpeesta koskee toi-meentulotukea. Se kuvannee hyvin, miten rahan puute on yhä useamman ongelma työt-tömyyden, pätkätöiden aikana ja sosiaaliturvan leikkausten

aikana.– Neu-

v o n n a n l i s ä k s i hakemus-ten ja valitusten t e k e m i -nen on k e s k e i -nen osa t y ö t ä . Ison osan muodos-tavat Ke-lan toimintaan liittyvät asiat, esimerkiksi asumis-, opinto- ja eläkkeensaajan hoitotuet ja niihin liittyvät takaisinperin-tätapaukset. Nämä johtavat usein valituksiin, joissa lop-putuloksena on monta kertaa asiakkaalle myönteinen päätös, kertoo Heinonen.

HANNU OITTINEN

Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi puolustaa sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa.

Jari Heinonen (vas.) ja Kalevi Kalliomäki ovat käyneet voitokkaan eläkekamppailun.

6 Näköala 1/06 7Näköala 1/06

Metallialalla on ilmennyt paikka paikoin työvoima-pulaa. Pulaa on ollut ennen kaikkea ammattitaitoisesta työvoimasta. Tämä tilanne on pitkän ajan kehityksen tulos. Metallialan maine on suorastaan romahtanut siitä mitä se oli vielä 40-30 vuotta sitten.

Metallialaa ovat leiman-neet laajat irtisanomis- ja lomautusaallot. On selvää ettei tällainen ala kiinnos-ta, jossa ei voi päivääkään olla varma työpaikan py-syvyydestä. Metallialalla vaaditaan korkeata am-mattitaitoa. Aikaisemmin ammattitaito hankittiin käymällä ammattikoulu tai ammattikursseja, joiden jälkeen työpaikalla harjaan-nuttiin ammattiin.

Nyt yritykset haluavat valmiita ammattityönteki-jöitä koulutukseen, ja am-mattiin harjaantumiseen ei haluta uhrata mitään. Tällä menolla yritykset saavat haikailla ammattityönte-kijöiden perään pitkään ja kauan.

Metallin mainetta työntekijöiden silmissä on heikentänyt myös tällä

alalla harjoitettu työehto-sopimuspolitiikka. Metalli on yleensä ensimmäisenä solminut sopimukset ja lähes aina heikkotasoisim-mat. Metallityöväen liitto oli aikaisemmin todellinen päänavaaja ja se sai lukuisia parannuksia aikaan.

Muutos tapahtui lähes 20 vuotta sitten. Liitosta tuli maan hallituksen nöyrä pönkkäpuu. Voimassa ole-vaan työehtosopimukseen valmistauduttaessa juuri Metallityöväen liiton johta-jat vaativat malttia, malttia ja vielä kerran malttia. Liitto onnistui vaatimuk-sessaan, sillä palkansaajille tuli todella maltilliset koro-tukset. Paljon mainostettu muutosturvakin on osoit-tautumassa varsin vähäpä-töiseksi.

Maltti unohtuiyhden kerran

Liiton johdolta pääsi maltti unohtumaan, kun 18.2 2006 liittotoimikunta päätti yksimielisesti johdon palkankorotuksista. Jäse-nistölle tulee tänä vuonna 1.6. lähinnä alkavan pal-kanmaksukauden alusta 1,6 prosentin korotus ja tämän lisäksi 0,3 prosentin järjestelyvara. Edellä mai-nitussa liittotoimikunnan kokouksessa korotettiin puheenjohtajan kuukausi-palkkaa 650 eurolla 7400 euroon eli pikkuista vaille 10 prosentilla. Tämän siis liittotoimikunta päätti yk-simielisesti.

Tällainen menettelytapa on ollut jo pitkään yleistä yritysten johtajien ja yleen-sä johtavissa asemissa ole-vien keskuudessa. Olemme saaneet nähdä miten ovat käyttäytyneet kansanedus-tajat omien palkkojensa ja muiden etujensa suhteen. Kaikki, jotka pystyvät rohmuamaan, tekevät sen kylmän rauhallisesti. Metal-liliiton tapauksessa on su-rullista se, että nyt yletöntä rohmuamista harrastaa työväenjärjestö.

Onko työväenliikkeelle käynyt niin, että ainoaksi merkittäväksi saavutukseksi jää sen johtajien loismainen elintaso? Yhteiskunnas-samme tuloerot kasvavat. Tuoreen tutkimuksen mu-kaan Suomessa on lähes 600000 köyhää - yksistään työssäkäyviä köyhä laske-taan maassamme olevan 180000. Näistä ei näytä kukaan huolta kantavan. Politiikan keskiössä on nyt hyväosaisten eduista huo-lehtiminen.

Vaikka Metalliliitossa tehtiin törkeä päätös tasa-arvoa ja kaikkea solidaari-suutta kohtaan, ei sitä pidä hylätä. Ammattiyhdistyslii-kettä tarvitaan ja suuresti tarvitaankin. On vain huo-lehdittava siitä, ettei sitä johda rahan ahneet - vain omista eduistaan huolehti-vat pyrkyrit. Työväenliike olisi palautettava juurilleen eli sellaiseksi, että ensin viedään apua sinne missä hätä on suurin.

HANNU PULLINENKUMERA OY:N PÄÄLUOTTAMUSMIES

TOIJALA

Suomen Tasavallan presidentti, Suomen halli-tus ja moni eduskunnassa edustettuna oleva oppo-sitiopuoluekin kannattaa suomen osallistumista tällä hetkellä vielä perus-tamisvaiheessaan olevien Euroopan Unionin tais-telujoukkojen toimintaan. Julkisuuteen kerrottujen suunnitelmien mukaan nämä EU:n taistelujoukot voivat toteuttaa sotilaallisia operaatioitaan Yhdistynei-den Kansakuntien luvista riippumatta eli ne voivat käydä myös kansainvä-lisen oikeuden vastaisia hyökkäyssotia. Suomen poliittisen eliitin taholta on vakuuteltu EU:n taistelu-joukkojen käytöllä pyrittä-vän mm. ihmisoikeuksien puolustamiseen ja kansan-murhien ehkäisyyn.

Näissä vakuutteluissa julkilausutut pyrkimykset kuulostavat tietysti varsin jaloilta ja tuskin kenel-läkään on mitään niiden edistymistä vastaan. En silti kuitenkaan oikein rohkene uskoa todeksi näitä vakuut-teluja ja niihin uskominen voi mielestäni ilmentää sitä, että hyvää tarkoittavat haaveilut ovat astuneet kapitalismin realiteettien tunnistamisen sijaan. Tämmöisellä ihmisoikeus-puheella pyritään nimittäin peittämään ne imperialisti-set valtapyrkimykset, jotka ovat EU:n taistelujoukko-jen perustamishankkeen taustalla.

Kapitalistiset suurvallat, jollaiseksi EU:a ollaan ko-vasti kehittämässä ja ollaan osittain jo kehitettykin, eivät valitse sotilaallisten hyökkäyksiensä kohteita ihmisoikeusloukkausten vakavuuden tai kan-

sanmurhissa kuolleiden ihmisten lukumäärän perusteella. Sen sijaan täl-laiset suurvallat valitsevat hyökkäyskohteensa ennen muuta siten, että niiden hallitsevien luokkien edut tulisivat parhaalla mahdol-lisella tavalla turvatuiksi. Hyökkäyssotiin ollaan näin ollen valmiita ryhtymään silloin, kun kapitalistien ja heidän erilaisten edus-tajiensa etuja ei riittävässä määrin kyetä turvaamaan rauhanomaisesti poliittis-taloudellisin painostus-/suostuttelumenetelmin. Puheet ihmisoikeuksien puolustamisesta ja kansan-murhien ehkäisemisestä näiden tulevien maail-manjärjestys- ja luonnon-varasotien yhteydessä on siis mielestäni nähtävä en-sisijaisesti omien etujensa puolesta sotilaallisiin hyök-käyksiin valmistautuvan

MIKA FAGERSTRÖM

EU:n sotapropagandana, jolla pyritään muovaamaan kansalaisten mielet eliitin sotasuunnitelmille otolli-seen tilaan.

Suomen aiottu osal-listuminen EU:N taiste-lujoukkojen toimintaan ja Suomen kytkeminen myös tätä kautta yhä tii-viimmin Natoon on hyvin riskialtista politiikkaa sekä osoitus nykyisen poliittisen eliittimme piittaamatto-muudesta niitä inhimillisiä kärsimyksiä kohtaan, joita sodat aina tuottavat. Sillä sota on tappamista, puolin ja toisin ja tällaiseen provo-katoriseen sotapolitiikkaan sisältyy sellainen vaara, että sillä horjutetaan Suomessa ja Suomen lähialueilla tällä hetkellä vallitsevaa varsin vakaata tilannetta. Taitaa tämä kapitalismi toisinaan olla varsin veristä puuhaa.

Kyllä hävettää, erityi-sesti vasemmiston kan-sanedustajien puolesta! Vihreiden Irina Krohn joutui eduskunnan lähe-tekeskustelussa yksinään puolustamaan puolueto-verinsa Rosa Meriläisen kanssa tekemäänsä lakialoitetta kirkon erot-tamiseksi valtiosta.

Lakialoitteen mu-kaan mm. koulujen ja päiväkotien uskonnon-opetus lopetettaisiin, kirkolta poistettaisiin verotusoikeus ja juma-lanpilkkapykälä kumot-taisiin. Lyhyesti sanoen uskonnoista tulisi vain aatteita muiden jou-kossa ja uskonnollisista yhteisöistä aatteellisia yhdistyksiä ilman erioi-keuksia. Kristinuskon jumala menettäisi lain erityissuojeluksen, min-kä pitäisi nykyaikaisessa, sekulaarissa yhteis-kunnassa olla itsestään selvää.

Uskonnolliset tunteet asetettaisiin uudessa ti-lanteessa samalle viivalle

muiden pyhien tunteiden kanssa. Nythän on Mu-hammed-pilakuvakohun yhteydessä vedottu siihen, että uskonnollisia tunteita olisi erityisesti suojeltava. Miksi esim. kristityn pyhät tunteet olisivat pyhempiä kuin kommunistin? (Pu-humattakaan, että kum-matkaan näistä olisivat pyhempiä kuin sanan- ja painovapaus!) Onko lakiin siis kirjattava kaikkien jon-kun ihmisen tai ryhmän pyhänä pitämien asioiden loukkaamattomuus?

Tunteet ja niiden loukkaaminen ovat niin vaikeasti määriteltävä ja tulkinnanvarainen asia, että lähes kuka tahansa voisi ve-tää kenet tahansa oikeuteen pyhänä pitämänsä asian loukkaamisesta. Jouduttai-siin kerta kaikkiaan mielet-tömyyksiin ja haaskattaisiin yhteiskunnan varoja. Louk-kauksesta ei myöskään automaattisesti seuraa loukkaantuminen: ihminen voi valita suhtautumisen-sa loukkausyritykseen. Pyhä tunne on mielestäni loukkausten yläpuolella, ja minkään uskonnon jumala tuskin tarvitsee maallista lakia turvakseen.

Jos pyhien tunteiden loukkaamisesta tulisi jumalanpilkkapykälän ku-

moamisen takia jonkin-lainen yhteiskunnallinen ongelma, johon ei muun lainsäädännön avulla pystyttäisi puuttumaan, voitaisiin yhteiskunta-rauhan nimissä perustaa epävirallinen ”totuusko-missio” käsittelemään tällaisia asioita. Sitä ei kuitenkaan taidettaisi tarvita – ovathan muut aatteet ja vakaumukset tulleet tähänkin asti toimeen ilman erityistä lain suojaa.

Kirkosta eroaminen on vihdoin päässyt Suo-messa kunnolla vauh-tiin, erityisesti siksi, että eroaminen onnistuu ny-kyään internetitse. (Yksi osoitus tilanteen nu-rinkurisuudesta jälleen: vaikket ole koskaan antanut suostumustasi kirkkoon liittämiseksi, sinun on varta vasten ilmoitettava eroavasi. Miten suhtautuisimme, jos vauvoja liitettäisiin esim. SDP:n jäseniksi?) Eduskunta ei selväs-tikään vielä ole kypsä erottamaan kirkkoa valtiosta, mutta ennem-min tai myöhemmin sen pakko taipua tosiasioi-den edessä.

TAINA HOLLO

Legendaarisen Che Gue-varan tytär, kuubalainen lastenlääkäri Aleida Gue-vara kävi Pohjoismai-den vierailullaan myös Tampereella. Hän oli Lenin-museon ja Suomi-Kuuba-seuran vieraana. Vierailu kiinnosti laajas-ti, sillä Tampereen Työ-väentalon juhlasali lähes täyttyi Aleida Guevaran kuulijoista ja ihailijoista.

Guevara kertoi laajas-ti Kuuban poliittisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä, latinalaisen Amerikan tilanteesta ja globalisaatiokriittisestä liikkeestä. Tärkeän osan puheenvuoroa muodosti Che Guevaran arviointi perheenisänä sekä isän ja tyttären suhde.

Aleidan mukaan Chen yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta elää latinalaisessa Amerikas-sa, jossa erilaiset vasem-mistolaiset ja kapitalis-

minvastaiset liikkeet ovat voimistuneet ja saaneet poliittista valtaa.

Aleida Guevara kävi tutustumassa TAYS:ssa suomalaiseen lasten-sairauksien hoitoon ja jatkoi täältä matkaansa

Islantiin. Tamperelaisten kommunistien lahjana kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen luovutti Aleida Guevaralle ku-vateoksen Rauhan ja toivon lapset.

Che Guevaran tytär, kuubalainen lastenlääkäri Aleida Guevara vieraili myös Tampereella.

www.eroakirkosta.fi

6 Näköala 1/06 7Näköala 1/06

Nokian kaupunki myi kau-kolämpötoimintansa For-tum Lämpö Oy:lle vuoden 2004 alusta. Silloin SKP:n kaupunginvaltuutettu Tuu-la Palomäki ihmetteli, miksi Nokian kaupunki luopui tuottavasta helmestään.

Kaupunki sai kolme tarjousta, joista paras-ta ei valittu valtuuston 20.10.2003 kokouksessa. Fortum oli ilmoittanut neuvotteluissa, että hei-dän kanssaan 24.1.2001 solmittu sopimus sisältää sidonnaisuuden, jonka rikkoessaan Nokian kau-punki joutuu korvausvel-volliseksi. Tuo sopimus oli määräaikainen 31.12.2018 saakka eikä siihen sisältynyt irtisanomismahdollisuutta. Fortum ei siis ollut paras, mutta näin kiristämällä sai itselleen Nokian kaupungin helmen.

Nyt nokialaiset kauko-lämmön kuluttajat ovat al-kaneet epäillä laskutuksen oikeellisuutta. Hinnat ovat nousseet kohtuuttomasti. Fortum aikoo korvata liikaa perityn hinnan kol-men prosentin korkoineen. Ihmettelen, ettei Nokian kaupunki itse suurena ku-luttajana ole huomannut, ovatko laskut sopimuksen mukaisia, sanoo Tuula Pa-lomäki.

Kaukolämpöasiakkaat

ovat kyselleet vastuullisia päättäjiä ja sopimusten neuvottelijoita. Mitä sanot tähän SKP:n Nokian val-tuustoryhmän puheenjoh-taja Herkku Hernesniemi?

- Päätös oli valtuustossa 20.10.2003 äänestyspäätös, koska tein ryhmän puolesta hylkäysehdotuksen, jota Eero Salonen kannatti. Saimme oman kolmen äänemme lisäksi kolme muuta taaksemme, hyväk-symisen kannalla oli 34 valtuutettua ja yksi äänesti tyhjää, kaksi valtuutettua olivat esteellisiä.Miksi teitte hylkäysehdo-tuksen?- Suurin syy oli tuottavan laitoksen tulojen menetys kaupungille . Toisena syynä oli pelko kaukolämmön hintojen noususta, josta päätösvalta menisi pois

Demokraattisten Naisten perinteinen kevätretki sunnuntaina 21.5. Nokialle. Lähtö Keskustorilta klo 11 Mäntylän bussilla. Käymme mm. tutustumassa Ossi Somman sodasta ja rauhasta kertoviin teoksiin Penttilän koululla ja Nancy Holtin maataideteoksiin Pinsiössä. Lounaan nautimme jo 1300-luvulla tunnetussa Knuutilan kartanossa. Tulkaa mukaan, puhutaan kulttuurin lisäksi muutakin asiaa ja vietetään yhdessä mukava sunnuntaipäivä.

Ilmoittautumiset : Anja Kivipensaalle puh (03) 255 1232 / 040 569 6022 tai Inkeri Toloselle (03) 2124159 (työ).

kaupungilta. Molemmat pelkomme ovat siis toteu-tuneet, vastasi Hernesnie-mi.

Vastuulliset kaupungin neuvottelijat kauppaeh-doista olivat kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Seppo Kallio (vas), tekni-sen lautakunnan puheen-johtaja Seppo Parkkali (sdp), varapuheenjohtaja Leo Lähde (vihr), kaupun-gin insinööri Simo Latva (vas), liikelaitospäällikkö Juha Menonen (kok), ta-lousjohtaja Alpo Karila (vas) ja kaupunginjohtaja Markku Rahikkala (sdp).

Nyt Nokian kaupunki neuvottelee Fortumin kanssa, onko sopimusehto-ja rikottu vai onko kyseessä laskuvirhe. Tulevaisuus näyttää lopputuloksen.

Nokian Kerholassa ko-koontui ke 8.3.06 run-saat sata henkeä puolus-tamaan saappaiden teon jatkuvuutta Nokialla. Perustettiin Pro Kontio liike suomalaisen työn puolesta puhujaksi ja liikkeen toivottiin val-taavan koko Suomen niemen.

Pääluottamusmies Nuolikoski valotti ny-kytilannetta ja sanoi, että kokoonpanijat ovat lo-mautettuina toukokuun puoleenväliin saakka. Siihen mennessä pitäisi välimiesoikeudessa rat-keta kilpailukiellon koh-talo eli että saadaanko saappaita myydä muil-lekin kuin Bernerille. Sehän juuri on Kontion elämän ja kuoleman kysymys.

Kemian liiton Timo Vallittu korosti, mitä merkitsee saappaan teon lopettaminen. Se on ammattityötä ja se on

käsityötä. Päätös on lo-pullinen, vaihtoehtoja ei ole. Jos saappaan teko lopetetaan, ei sitä niin vaan aloiteta uudelleen. Jokainen suomalainen on ollut tekemisissä Nokialla tehtyjen Nan-son yöpaidan ja Kontio-saappaan kanssa. Nyt niistä on toinen uhattu-na, jatkoi Vallittu.

TUULA PALOMÄKI

Ylöjärvelläkin kunnallispo-litiikan ammatillistuminen on johtanut siihen, että valtapoliitikot ovat asettu-neet tietoineen tavallisen kaupunkilaisen yläpuolelle. Arjen pienet asiat ovat saaneet jäädä sivuun. Ti-lalle on tullut tilaustyönä laaditut strategiasuunnitel-mat ja niihin pohjautuvat suuret kunnallispoliittiset linjat. Ylöjärvellä on käyn-nissä kunnallisdemokratian ulkoistamisprosessi.

Veroni ja vesilaskuni maksavana kaupunkilai-sena kaipaan kunnallispo-litiikkaa, joka on avointa ja jossa näkyy arjen kun-talaisnäkemys. Tämän toteuttaminen vaatii nykyi-sen päätöksentekokulttuu-rin kyseenalaistamista ja muuttamista muun muassa julkisilla kysymyksillä ja kuntalaisaloitteilla.

Kuntaliitos kaventaademokratiaa

Maan hallitus on käyn-nistänyt laajan kunta- ja palvelurakenteen muu-toshankkeen. Hankkeen tarpeellisuudesta ei ole ky-sytty kuntalaisilta, kunnan työntekijöiltä tai päättäjiltä. Muutostarvetta on perus-teltu muun muassa suurista yksiköistä saatavilla talou-dellisilla säästöillä ja suu-remmalla tehokkuudella.

Ylöjärven kaupungin-valtuusto ja Viljakkalan kunnanvaltuusto päättivät 23.2.2006 kuntien yhdistä-misestä vuoden 2007 alusta alkaen. Kuntaliitoksen valmistelu ja päätökset hoi-dettiin konsulttien, virka-miesten ja edustuksellisen demokratian yhteistyönä. Kuntalaisten mielipidettä liitoshankkeeseen ei ky-sytty.

Ylöjärven ja Viljakkalan yhdistyminen toteutettiin nopeassa aikataulussa. Lii-tossopimusta valmistelleet työryhmät pitäytyivät tiu-kasti annetussa raamissa, eikä sopimuksesta löydy esityksiä kuntalaisten vai-kutusmahdoll isuuksien parantamisesta. Sopimuk-sen mukaan kunnallinen demokratia toteutetaan yhdistämällä valtuustot ja täydentämällä lautakuntia niiden toimikauden lop-puajaksi vuoden 2008 lop-puun asti.

Yhdistymissopimukses-sa ei oteta kantaa siihen, että kunnallinen demokra-tia kaventuu vuoden 2009 alusta alkaen Ylöjärvellä. Sopimusajankohtaan ver-rattuna kaupunginvaltuus-

ton koko pienenee 64 val-tuutetusta 43 valtuutettuun ja lautakunnissa olevien luottamushenkilöiden mää-rä vähenee. Lisäksi päätök-senteko viljakkalalaisten silmin katsottuna etääntyy ja luottamusmiehet sekä virkamiehet muuttuvat kas-vottomiksi.

”Hidas” Ylöjärvi – lisää osallisuutta!

Kuntaliitoksen jälkeinen Ylöjärvi kaipaa todellista ja kriittistä julkista keskustelua kaupungin tulevaisuudesta. Millaisen kaupungin ylöjär-veläiset haluavat rakentaa? Keskustelu voidaan aloittaa vaikka seuraavista aiheista ja esityksistä:

Onko Ylöjärven puu-tarhakaupunki-idea vailla todellisuuspohjaa, kun keskusta aiotaan täyttää suurilla marketeilla, eikä kaupungissa ole puutarhoi-hin ja puutarhamaisuuteen liittyvää historiaa. Voisiko Ylöjärven kaupungin ke-hittämisen lähtökohdaksi ottaa ”hitaan” kaupunki-ajattelun?

Hitaan kaupungin perus-idea on kehittää kaupungin omia vahvoja ja ainutlaatui-sia puolia ja vastustaa ny-kyisen kaupunkikehityksen kielteisiä puolia esimerkiksi yhdenmukaistamista. Hi-taan Ylöjärven nettisivuilla kerrottaisiin mitä Ylöjärvi todellisuudessa on, eikä sitä, mitä sen toivotaan olevan.

Laajentuneen Ylöjärven tulee selvittää yhdessä kaupunkilaisten ja kau-pungin työntekijöiden kanssa nykyisten palvelujen puutteet ja kehitystarpeet. Selvityksen pohjalta tulee laatia laaja peruspalvelujen

JOUKO KOIVUNEN”HIDAS” YLÖJÄRVELÄINEN

pitkän tähtäimen kehittä-misohjelma.

Pinta-alaltaan kas-vaneessa kaupungissa myös etäisyydet pitenevät entisestään. Tämä ei kui-tenkaan saa johtaa siihen, että poliittinen päätösvalta etääntyy kaupunkilaisista. Poliittisen päätöksenteon ulkoistaminen, ammatillis-tuminen ja vallan keskit-tyminen nykyistä pienem-män piirin käsiin tulee es-tää. Ylöjärven kunnallisen demokratian turvaamiseksi tulee ns. edustuksellisen demokratian rinnalle ke-hittää uusia osallistavan de-mokratian muotoja, jossa kaupunkilaisille turvataan todelliset mahdollisuudet vaikuttaa kunnalliseen pää-töksentekoon myös vaalien välillä.

Kalliiden kunnallisvaali-kampanjoiden synnyttämää demokratiavajetta on ka-vennettava, sopimalla vaa-limainonnan kustannusten ylärajasta. Kaupunki osal-listuisi vaalikampanjaan jul-kaisemalla tiedotuslehden, jossa puolueet ja ryhmät saisivat tilaa vaaliohjelman ja ehdokkaiden esittelyyn. Lisäksi kaupunki järjestäisi vaalipaneelit eri kuntakes-kuksissa.

Kuntalaiselle on tärkeää, miten kunnalliset päätökset vaikuttavat hänen joka-päiväiseen elämäänsä tai asuinympäristön muuttu-miseen. Toissijaista on se, miten kunnallishallinto tai virkamies asian kokee ja näkee. Jos Ylöjärvellä kun-nallista päätösvaltaa käyttää pieni sisäpiiri ja kaupunkia johdetaan kuin yritystä, ei tavallinen ylöjärveläinen koe osallisuutta yhteisten asioiden hoitamiseen.

Suomessa Nokialla on valmistettu sata vuotta kumisaappaita ja jalkineita, Vielä vuonna 1975 oli Nokian kumi-tehtaassa 6000 työnte-kijää. Nyt on enää 70 ja nämä työpaikat sekä niiden ohessa toinen 70 työpaikkaa alihank-kijoilla ovat tänään uhanalaisia.

ALLEKIRJOITA VETOOMUS: www.prokontio.nettisivut.fi

Jouko Koivunen haluaa Ylöjärvelle kuntademokratiaa kuntalaisten ehdoilla.

SKP:n kaupunginvaltuutetut Tuula Palomäki ja Eero Salonen ihmettelevät miksi Nokian kaupunki luopui tuottavasta helmestään.

8 Näköala 1/06

HANNU OITTINEN

Ruotsalaisomisteisen Bong Suo-mi Oy:n johdon päätös lopettaa kirjekuorituotanto Tampereella ja siirtää tuotanto Kaaville Poh-jois-Savoon hämmentää tehtaan väkeä. Hämmennyksen lisäksi päätös järkyttää ja suututtaa, sillä Tampereen kirjekuoritehdas on koko Bong-konsernin kannat-tavin tuotantoyksikkö. Tämän lisäksi Kaavilla ei ole riittävästi tiloja eikä ammattitaitoista hen-kilökuntaa.

Koneita siirrettypikkuhiljaa

Tampereen tehtaan varapääluot-tamusmies Timo Tervo (skp) kertoo, että tuotannon lopetta-mista pohjustavia merkkejä on jo ollut olemassa.

- Uskon, että Kaavin kunta on luvannut Bongille merkittäviä etuja, sillä ei siirrossa muuten olisi järkeä. Toinen juttu on, että onko Bong siirtämässä tuotantoaan Venäjän ja Viron suuntaan. Yhtiö osti vähän aikaa sitten tehtaan Vi-rosta, ja koneita on siirretty sieltä ja täältä Venäjälle, jossa Bongilla on tehdas, sanoo Tervo.

Hän toteaa, että Venäjän teh-das takkuilee siinä määrin, että sen varaan tuskin voi laskea tällä hetkellä. Mutta ilmeisesti nämä tapahtumat ovat merkkejä yhtiön johdon suunnitelmista. Osansa asiassa saattaa olla Bongin naa-purissa Tampereen Tesomalla sijaitsevalla UPM:n Rafl atacin tehtaalla, joka laajentuessaan ha-vittelee Bongin toimitiloja.

- Vaikka kirjekuorien menekki laskee hitaasti sähköisen tiedon-välityksen takia, ei nyt ilmoitetulla lopetuspäätöksellä ole tekemistä menekin kanssa. Bong riskeeraa epävarmalla tuotannon siirrolla. Se voi koitua yhtiön tappioksi, jos muut kirjekuorivalmistajat iskevät tähän saumaan.

Vaikka työnantajan ilmoit-tama kuorien menekin viiden prosentin vuosialenema pitäisi paikkansa, Tampereen tehtaan lopettaminen ei auta yhtiötä.

Ay-liike saatavatositoimiin

Maaliskuun alkupuolella alkaneis-sa yt-neuvotteluissa ratkaistaan tuotannon jatkumisen ohella noin 120 työntekijän ja toimi-henkilön kohtalo. Yksi keskeinen kysymys neuvotteluissa on, mitä sopimusta palkanmaksussa nou-datetaan.

- Kaavilla noudatettaisiin ke-vyen paperin selvästi alempaa so-pimusta, ja sitä on tarjottu Tam-pereellekin. Meidän on pidettävä kiinni omasta sopimuksestamme, sillä emme voi lähteä palkan-alennuksiin hyvin kannattavan tehtaan voittojen kasvattamisek-si. Työnantajat pärjäävät joka tapauksessa globaalitaloudessa, sillä heidän menestyksensä ei ole Suomen varassa, Timo Tervo pohtii.

Hänen mielestään nyt tarvi-

taan koko ay-liikkeen yhteistä kamppailua isänmaattomien ka-pitalistien toimia vastaan.

- Jos työnantajat jatkavat tähän tahtiin, eikä ay-liike puolusta yh-tenäisesti suomalaisia työpaikko-ja, sen uskottavuus työläisten sil-missä kärsii. Nyt pitäisi olla pois työstä niin kauan, että työnantaja huomaa työntekijäin merkityksen yhtiön tulokseen.

Satsataanko projekteihinvai perusteollisuuteen?

Jos Bongin johdon päätös pitää, menee Tervolta jo toistamiseen paperitehdas alta. Uusperheel-lisellä Tervolla on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa, vaimon tu-lot koostuvat kotihoidon tuesta.

Hän kyselee myös Tampereen päättäjien vastuuta perusteolli-suuden säilyttämiseksi paikka-kunnalla.

- Kaiken maailman näyttäviin projekteihin satsataan, mutta perusteollisuuden työpaikkojen puolesta he eivät ole ääntään ko-rottaneet, sanoo Timo Tervo.

HANNU OITTINEN

UPM:n hallituksen tuore pää-tös, jonka mukaan yhtiö aikoo irtisanoa Suomessa 3000 työn-tekijää ja lopettaa kokonaisen tehtaan, järkyttää koko Suo-messa. Valkeakoskella Terva-saaren tehtaalta jätetään työtä vaille 120 työntekijää.

Tervasaaren tehtaan kun-nossapidon luottamusmies Seppo Kuisma on tuohtunut tavasta, jolla Voikkaan tehtaan lopetuksen ja irtisanomisten jälkihoito aiotaan hoitaa.

– Yhtiön kurssinousun ja osakkeenomistajien miljoo-navoittojen kielteiset seurauk-set aiotaan maksattaa täysin yhteiskunnan varoilla, sillä apuun huudetaan valtiovaltaa eri muodoissaan. En voi hy-väksyä, että UPM turvautuu eläkeputken käyttöön, koska kyseessä ei ole konkurssikypsä yritys vaan miljoonavoittoa tuottava fi rma. Tämä jos mikä on sosiaalitukien väärinkäyttöä, sanoo Seppo Kuisma.

Kaikkia keinoja täytyy tie-tenkin käyttää irtisanottavien toimeentulon turvaamiseksi, mutta yrityksen tulosta pitäisi voida käyttää hädänalaisten auttamiseksi.

EU ja palkkamalttieivät tuoneet työtä

Kuisma muistuttaa myös, että UPM:n päätös toteutuessaan heijastuu paljon laajemmalle kuin 120 irtisanottavan talou-teen.

– Kun kuntien verotulot pu-toavat ja ostovoiman heikkene-misen seurauksena paikalliset yritykset menettävät, jää lasku tätäkin kautta yhteiskunnan kontolle. Paljon puhuttua yh-

Suomen kannattavimman pa-periteollisuuden suuryrityksen UPM:n ilmoitus 3 600 työnteki-jän vähentämisestä kuvaa suur-pääoman raakaa voitontavoit-telua. Yhtiö jakaa omistajilleen osinkoina 392 miljoonaa euroa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin se aikoo säästää irtisanomisilla. Lisäksi se aikoo käyttää satoja miljoonia yhtiön omien osakkeiden ostamiseen.

Yhtiön johto kerää itselleen lisää optioetuja maksattamalla työntekijöillä johdon tekemiä virheitä. UPM kirjaa metsäteol-lisuuden julistamasta työsulusta 195 miljoonan euron menetyk-set, epäonnistuneista yritysosas-toista yli 200 miljoonan tappiot ja kartellilakien rikkomisesta 57 miljoonan sakot. Ilman näitä kertaluontoisia eriä yhtiön lii-kevoitto on yli 100 miljoonaa edellistä vuotta suurempi.

UPM:n valmistelemat jouk-koirtisanomiset ovat räikeä esimerkki siitä, miten tuhansien työläisten, perheiden ja koko-

naisten kuntien työllisyys ja hyvinvointi uhrataan suurpää-oman voittojen kasvattamiseksi. Samalla se kertoo pörssikes-keisen kapitalismin kieroutu-neesta logiikasta, jossa myös metsäteollisuuden kaltaisen, pitkiin ja suuriin investointeihin perustuvan alan kannattavuutta mitataan suursijoittajien pika-voittojen odotuksilla.

Hallitus ei saaväistää vastuutaan

Puheet yhtiöiden yhteiskun-tavastuusta ovat yhtä tyhjän kanssa, kun lähes päivittäin tulee lisää uutisia joukkoirtisa-nomisista samaan aikaan kun yhtiöt jakavat ennätysosinkoja. Toisin kuin Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus esittää, valtiovallalla on mahdollisuus pysäyttää joukko-irtisanomisten vyöry.

SKP vaatii työsopimuslain muuttamista niin, että estetään irtisanomisten käyttäminen keinona pörssikurssien ja voit-tojen kasvattamiseen. Samalla

irtisanomiset on tehtävä työn-antajille kalliimmaksi, kuten ne ovat useimmissa muissa EU-maissa. Yhtiöiden valtiolta saamat erilaiset tuet on perittävä takaisin UPM:n kaltaisissa irti-sanomistilanteissa. Laittamalla pörssikaupalle vero, saattamalla pääomatulot kunnallisveron pii-riin ja estämällä veroparatiisien kautta tapahtuvaa veronkiertoa löytyy lisää rahaa työllisyyteen ja kuntien palveluihin.

Monissa muissakin yhtiöissä uhkaavat joukkoirtisanomiset ja tuotannon siirtämiset halvem-man palkkatason maihin ovat haaste ammattiyhdistysliikkeel-le. Irtisanomisten ja työvoiman polkumyynnin lopettamiseksi tarvitaan ay-liikkeen keskinäistä solidaarisuutta, joukkovoimaa ja kansainvälistä yhteistyötä. AKT:n lakko ja monet kansainväliset lakkotaistelut osoittavat, että joukkovoimalla voidaan myös saada tuloksia.

SKP:N POLIITTINEN TOIMIKUNTA 14.3.06

teiskuntavastuuta ei näy UPM:n päätöksessä, sanoo Seppo Kuisma.

Hän kohdistaa kritiikkinsä myös Suomen EU-jäsenyy-teen ja ay-liikkeen taipumi-seen palkkamalttivaatimusten edessä. – Kumpikaan ei ole tuonut luvattuja työpaikkoja, vaan näyttää käyvän päinvas-toin. Kun palkat muodosta-vat UPM:n kuluista alasta riippuen 8-14 prosenttia, yhtiö voisi hakea lisää kannattavuutta muilta suunnilta.

Esimerkkinä Kuisma mai-nitsee ylihintaiset ja muutenkin epäonnistuneet yritysostot mm. Saksasta ja Kanadasta. Markkinoita on yritetty vallata keinolla millä hyvänsä, vaikka ne ovat osoittautuneet virhein-vestoinneiksi.

– Lainsäädäntöä on muutet-tava, jos yritysten ja työpaikko-jen halutaan pysyvän Suomessa. Paljon puhuttu muutosturva jäi torsoksi, joten tarvitaan huo-mattavasti järeämpiä keinoja, sanoo Seppo Kuisma.

Luottamusmies Seppo Kuisma syyttää UPM:ää sosiaalitukien väärinkäytöstä ja vaatii yrityksen voittoja työttömyyden hoitoon.

Varapääluottamusmies Timo Tervo muistuttaa, että Tampereen tehdas on Bongin kannattavin yksikkö.