Vastaanottaja

Tampereen kaupunki

Asiakirjatyyppi

Hulevesisuunnitelma

Päivämäärä

Marraskuu 2016

TAMPEREEN KAUPUNKI

LAPPI TOAS, AK 8521 HULE-

VESISUUNNITELMA

TAMPEREEN KAUPUNKI, LAPPI TOAS AK. 8521,

HULEVESISUUNNITELMA

Ramboll

Pakkahuoneenaukio 2

PL 718

33101 TAMPERE

T +358 20 755 611

www.ramboll.fi

Tarkastus 6.11.2016

Päivämäärä 6.11.2016

Laatija Antti Harju, Päivi Paavilainen

Tarkastaja Päivi Paavilainen

Kuvaus Suunnitelmaselostus

Viite 1510012675

Sisältö 1. Johdanto 1 1.1 Hankkeen taustaa 1 1.2 Terminologia 2 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä 2 2. Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1 Nykytila 3 2.1.1 Suunnittelualueen hydrologia 4 2.2 Tuleva tilanne 4 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 5 4. Hallintamenetelmät ja niiden Mitoitusperusteet 5 4.1 Asuinkortteleiden alue 5 4.1.1 Suositeltavat hallintamenetelmät 5 4.1.2 Maankäytön muutokset 5 4.1.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 6 4.2 LPA-alue 7 5. Esitys hulevesien hallinnasta 7 5.1 Hallintamenetelmät 7 5.1.1 Läpäisevät pinnat 7 5.1.2 Suodattavat tai imeyttävät viherpainanteet 7 5.1.3 Viivytys 8 5.2 Kansipihat 8 5.3 Tulvareitit 8 5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 8 5.4.1 Hallintarakenteet 8 5.4.2 Geotekniikka 8 5.4.3 Maanalaiset johtolinjat 8 5.4.4 Tulvareitit 9 5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 9 5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi 9 6. Yhteenveto 10

LIITTEET

Liitekartat

Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys

N1 Nykytila, hydrologia Yleiskartta 1:2000 6.11.2016

S1 Hulevesisuunnitelma Yleiskartta 1:500 6.11.2016

1

1. JOHDANTO

1.1 Hankkeen taustaa

Työn tarkoituksena oli laatia hulevesien hallintasuunnitelma Lapinniemen muuttuvaan asemakaa-

vaan 8521. Uudessa asemakaavaehdotuksessa (11/2016) alueella nykyisin olevat viisi kerrosta-

loa korvataan kuudella kerrostalolla, joista neljällä on maanalainen pysäköintitila kannen alla. Li-

säksi muutosalueeseen kuuluu nykyisen LPA-alueen laajennus.

Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 3,4 ha.

Työssä esitetään asemakaavamuutoksen pohjalta, kuinka paljon hulevesien johtamiselle, viivyt-

tämiselle ja käsittelylle on varattava tilaa. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty tulvareitit.

Hankkeen työryhmänä oli

Tampereen kaupunki

Katarina Surakka Maankäytön suunnittelu

Maria Åkerman Hulevesisuunnittelu

Pekka Heinonen Hulevesisuunnittelu

Ramboll

Päivi Paavilainen Projektipäällikkö

Antti Harju Suunnittelija

2

1.2 Terminologia

Biosuodatus Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Huleve-

det johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention,

biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan

maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään

Hulevesi Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois joh-

dettava sade- tai sulamisvesi

Hulevesien

hallinta-alue

Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle

voidaan sijoittaa esimerkiksi biosuodatusalue tai viivytyspainanne.

Viivytyspainanne Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidäte-

tään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan

vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se

kuivuu sadetapahtumien välissä.

Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä

Suunnitelmassa on käytetty gk24 –koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää.

3

2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS

2.1 Nykytila

Suunnittelualue sijaitsee Tampereen pohjoispuolella sijaitsevassa Lapin kaupunginosassa (kuva

2.1). Alue rajautuu pohjoispuolella Rauhaniementiehen ja eteläpuolella Teljontien omakotitonttei-

hin. Länsipuolelta suunnittelualuetta rajaa Rauhaniementie ja itäpuolella Rauhaniementien ja

Kylpylänkujan väliin jäävä pysäköintialue. Suunnittelualueella on nykyisin viisi kerrostaloa ja nii-

hin kytkettyjä jalkakäytäviä. Asemakaavamuutoksen yhteydessä nykyiset talot tullaan purka-

maan. Alueen nykyinen maankäyttö on esitetty ilmakuvan avulla kuvassa 2.2.

Kuva 2.1 Suunnittelualueen sijainti. Kartta © Paikkatietoikkuna.

Kuva 2.2 Suunnittelualueen maankäyttö. Ortokuva © Paikkatietoikkuna, ortokuvan alla Tampereen kau-pungin virastokartta.

4

2.1.1 Suunnittelualueen hydrologia

Suunnittelualue sijaitsee jyrkässä rinteessä, jota pitkin alueen läpi virtaa jonkin verran hulevesiä.

Määrät ovat pääsääntöisesti pieniä, sillä yläpuoleiset alueet koostuvat vanhoista omakotipihoista

ja metsiköstä. Pintavaluntaa lisää mäen jyrkkyys sekä koko alueella maanpinnan läheisyydessä

oleva kallio. Suurimmat vesimäärät rinteestä valuu kevätaikaan lumien sulaessa.

Nykytilanteessa alueelta johdetaan hulevesiä Rauhaniementien hulevesiviemärissä, joka purkaa

Koukkuniemen vanhainkodin alueen läpi pohjoiseen ja Näsijärveen. Pääosalle hulevesistä tulva-

reittinä toimii vanhainkodin pihan läpi kulkeva ajoväylä (hulevesiviemärin reitti). Suunnittelualu-

een itäpäästä toinen tulvareitti kääntyy katua pitkin koilliseen kohti Rauhaniemen kansankylpy-

lää. Koilliseen johtava tulvareitti jakautuu kahteen tulvareittiin, joista toiseen johtuu hulevesiä

Rauhaniementieltä pintavaluntana ja toiseen myös pintavaluntana kaavassa esitetyltä LPA-

alueelta. Hulevedet johtuvat ojia pitkin edelleen Näsijärveen.

Hulevesien johtumissuunnat on tarkemmin esitetty liitekartalla N1.

2.2 Tuleva tilanne

Asemakaavamuutoksessa kortteli on kaavoitettu asuinkerrostalojen alueeksi. Tulevaisuudessa

alueen kerrostalojen määrä kasvaa kuuteen, jolloin täysin läpäisemättömän kattopinnan määrä

kasvaa. Lisäksi osaan kerrostaloja rakennetaan kansipihoja, jotka lisäävät heikosti läpäisevää

pintaa. Nykyistä sorapintaista LPA-aluetta laajennetaan ja pysäköintiä tiivistetään, mikä tarkoit-

taa asfaltti- tai kiveyspintaa. Mahdollisesti LPA-alueelle toteutetaan samoin kansirakenne, jossa

pysäköintiä olisi sekä kannen päällä että alla. Suunnittelualueen tulevaa maankäyttöä on havain-

nollistettu alla kuvassa 2.3.

Kuva 2.3 Kaavan 8521 asemakaavamuutos. Nykyiset rakennukset (violetti) ja BST-arkkitehtien suunni-telma (tummanharmaa = rakennus, vaaleanharmaa = kansipiha) 28.10.2016.

5

3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH-

DOT

Kaavaa 8521 koskevalla asemakaavanmuutosalueella hulevesien hallinnan lähtökohtana ja reu-

naehtoina ovat:

- Tampereen kaupungin hulevesistrategian sekä Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) suosit-

tamat hulevesien hallinnan yleiset periaatteet:

o Hulevesien muodostumisen vähentäminen

o Hulevesien hyödyntäminen, puhdistus ja viivyttäminen syntypaikalla

o Hulevesien poisjohtaminen syntypaikalta viivyttävällä järjestelmällä

o Hulevesien johtaminen pois syntypaikoilta hulevesiviemäreissä viivytysalueille

ennen vesistöön johtamista

- Asemakaavamuutosta koskeva asemakaavaluonnos (12/2014)

- Nykyisen vastaanottavan hulevesiverkoston kapasiteetti

- Viivytystilavuuden määrittämisessä käytetään Tampereella yleisesti hulevesien hallinnas-

sa käytettyä 10 mm sadetta, joka vastaa 1 m3 viivytystilavuutta 100 m2 läpäisemätöntä

pintaa kohden

- Kaavalla ei aiheuteta haittaa alueen nykyisille tulvareiteille ja niiden toiminnalle.

4. HALLINTAMENETELMÄT JA NIIDEN MITOITUSPERUS-

TEET

4.1 Asuinkortteleiden alue

4.1.1 Suositeltavat hallintamenetelmät

Asuinkortteleiden alueelle ei ole suunniteltu maanpäällistä pysäköintiä, joten hulevedet muodos-

tuvat katoilla ja piha-alueilla ja ovat käytännössä puhtaita. Ne voidaan johtaa Rauhaniementien

nykyiseen hulevesiviemäriin viivytyksen kautta, kun varmistutaan että johdettava vesimäärä on

korkeintaan nykytilanteen tasolla. Maanalaiset viivytyssäiliöt soveltuvat hulevesien hallintaan sil-

loin, kun hulevesien laadun parantaminen ei ole tarpeen. Säiliöillä voidaan leikata hulevesien vir-

taamapiikkiä ja hidastaa vesien purkautumista. Säiliöiden etuna on niiden sijoittuminen maan al-

le, jolloin niitä voidaan käyttää ahtaillakin piha-alueilla.

4.1.2 Maankäytön muutokset

Asemakaavan muutoshankkeen aiheuttama muutos asuinkorttelialueen kattojen, viheralueiden ja

kansipihojen kokonaispinta-alassa aiempaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.1. Kaava-alueella

on nykyisin viisi kerrostaloa, joiden piha-alue koostuu runsaasta puustosta sekä nurmi- ja käytä-

väalueista. Uuden kaavan yhteydessä nykyiset rakennukset korvataan uusilla ja tonteille raken-

netaan maanalaiset pysäköintitilat kannen alle.

Kuva 4.1 Maankäytön muutokset suunnittelualueella kokonaispinta-alan muutoksena.

6

Vettä läpäisemättömän pinnan muutoksen selvittämiseksi määritettiin eri toiminnoille

valuntakerroin (taulukko 4.2). Valuntakerroin kertoo, miten suuri osuus sadannasta ei imeydy

pinnan läpi.

Taulukko 4.2 Nykytilan ja tulevaisuuden toimintojen laskennassa käytetyt valuntakertoimet.

Kattopinnat Kansipihat Nurmet ja

käytävät

Metsäiset

pihat

Valuntakerroin 100 % 50 % 30 % 15 %

Vettä läpäisemättömän pinnan muutos suunnittelualueella nykytilaan verrattuna on esitetty

kuvassa 4.3.

Kuva 4.3 Maankäytön muutokset suunnittelualueella vettä läpäisemättömän pinta-alan muutoksena.

Valuntaa muodostavan pinnan kokonaismäärä on alueella nykytilanteessa noin 2400 m2 ja tule-

vaisuudessa noin 6100 m2.

4.1.3 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet

Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoituksessa huomioitiin vettä läpäisemättömät pinnat eli ka-

tot ja kansipihat. Kansipihat huomioitiin mitoituksessa 50 % kertoimella eli käytännössä 0,5 m3

viivytystilavuutta / 100 m2 kansipihaa.

Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteiden valinnassa tarkasteltiin Tampereella yleisesti käytet-

tyä mitoitusta (1 m3/100 m2 läpäisemätöntä pintaa), jolloin suurin osa 10 mm sateesta saadaan

viivytettyä ja välittömästi verkostoon päätyy vain piha-alueiden pintavaluntaa (Kuva 4.3).

Kuva 4.1 Tarkastelualueelta hulevesiverkostoon ilman viivytystä ja viivytyksellä johtuvien hulevesien määrä [m3] 10 mm sateella.

7

4.2 LPA-alue

Kaava-alueen itäosassa olevan nykyisen pysäköintialueen pinta-ala kasvaa ja pinnoite muuttuu

sorapintaisesta läpäisemättömäksi (asfaltti) tai puoliläpäiseväksi (nurmikivi tms.), kun pysäköin-

titiheyttä tiivistetään. Hulevedet laskevat LPA-alueelta ojapainanteeseen josta vedet johtuvat

suoraan Näsijärveen, joten virtaaman viivyttämistä ei nähdä erityisen tarpeelliseksi. Hulevesien

laadullinen käsittely sen sijaan on tarpeen varsinkin koska vedet laskevat uimarannan lähituntu-

maan. Laadulliseen käsittelyyn suositellaan imeyttävää tai suodattavaa viherpainannetta. Öl-

jynerotinta ei suositella, koska henkilöautojen pysäköintialueilla öljypitoisuudet jäävät tyypillisesti

selvästi alle öljynerotinten erotuskyvyn eli erotin jäisi hukkainvestoinniksi.

Viherpainanteen pohjan mitoituksena käytetään 5 % asfaltoidusta pinta-alasta tai 2,5 % puolilä-

päisevän päällysteen pinta-alasta. Tällöin painanteeseen mahtuu 10 mm sademäärällä muodos-

tuva hulevesimäärä, kun lammikoitumissyvyys on maltillinen eli 20 cm.

5. ESITYS HULEVESIEN HALLINNASTA

Ehdotus hulevesien hallinnasta asemakaavan muutosalueella on esitetty liitekartalla S1. Hule-

vesien hallinnassa on pyritty hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hal-

lintaan.

5.1 Hallintamenetelmät

5.1.1 Läpäisevät pinnat

Piha-alueiden ja LPA-alueen päällysteissä suositellaan käytettäväksi läpäiseviä materiaaleja. Täl-

löin osa sataneesta vedestä suotautuu maaperään jo syntypaikalla, jolloin pintavalunnan määrä

pienenee. Materiaalivalinnoissa tulee kuitenkin huomioida päällysteen tarkoituksenmukaisuus,

kestävyys ja huollettavuus. Esimerkiksi sorapintaa voidaan vahvistaa muovikennolla, jolloin sen

kulutuksenkesto paranee. Läpäisemättömien pintojen määrään sidottu viivytysvelvoite kannustaa

läpäisevien materiaalien käyttämiseen.

5.1.2 Suodattavat tai imeyttävät viherpainanteet

LPA-alueen hulevesien käsittelyyn suositellaan suodattavaa tai imeyttävää viherpainannetta, jon-

ka yhteydessä on maanpäällistä lammikoitumistilaa. Hulevedet ohjataan painanteeseen, jossa

kosteutta ja kuivumista hyvin sietävät kasvit, niiden juuristo sekä kasvualusta sitovat ja hyödyn-

tävät hulevesien sisältämiä haitta-aineita, esimerkiksi öljyhiilivetyjä, liukoisia ravinteita ja metal-

leja. Viherpainannetta suositellaan erityisesti pysäköintialueilla syntyvien, tavallisesti melko lai-

meina pitoisuuksina haitta-aineita sisältävien hulevesien hallintaan. Suunnitelmassa LPA-alueen

luoteispuolelle esitetyn erillisen painanteen lisäksi viherpainanteena voi hyödyntää pysäköintiruu-

tujen väliin esitettyjen istutusten kasvualustoja sekä pysäköintialuetta kiertävää reunaojaa. Reu-

naojaa käytettäessä veden virtausta tulee hidastaa käyttämällä hitaasti suotavia pohjapatoja,

joilla vesi saadaan lammikoitumaan mitoitussyvyyteen noin 20 cm. Suunnitelmakartassa esitetyt

hallintarakenteet ovat tyypiltään, muodoltaan ja sijainniltaan suuntaa-antavia. Niiden sijoittelussa

tulee huomioida esimerkiksi lumitila ja luiskausten toteuttaminen kokonaan tontin sisäpuolella.

Myös piha- ja kattovesien hallintaan voidaan hyvin käyttää viherpainannetta, mutta niillä synty-

vät hulevedet ovat verraten puhtaita jolloin menetelmän merkittävin hyöty on sen maanalaisia

rakenteita huomattavasti edullisempi hinta. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan biosuoda-

tinrakenteen tai imeytyspainanteen kustannus on luokkaa 200 €/m3 hulevettä, kun maanalaisilla

järjestelmillä toteutettuna kustannus on vähintään kaksinkertainen. Tässä kohteessa maanpääl-

listen viherpainanteiden käyttämistä asuinkorttelialueella kuitenkin rajoittaa huomattavasti käy-

tettävissä olevan tilan määrä, koska painannetta ei suositella sijoitettavaksi 5 m lähemmäs ra-

kennuksen tai maanalaisten tilojen seinälinjaa.

8

5.1.3 Viivytys

Asuinkorttelialueella pyritään ensisijaisesti viivyttämään hulevesiä Rauhaniementien hulevesilin-

jan rajallisen kapasiteetin ja tulvareittien toimivuuden säilyttämisen takia. Rakenteen tyyppiin

vaikuttaa eniten käytettävissä oleva tila ja maaperän laatu. Hallintarakenteiden suositeltu etäi-

syys maanalaisiin tiloihin on vesitiiviiksi eristämättömänä viisi metriä ja eristettynä (esim. put-

kisäiliöt) kaksi metriä. Käytännössä soveltuvat alueet ovat tässä kohteessa niin kapeita ja pieniä,

että kyseeseen tulee vain maanalaiset, vesitiiviit rakenteet.

Säiliörakenteelle tulee suunnitella riittävän ahdas purkuputki, jotta vesi purkautuisi säiliöstä riit-

tävän hitaasti. Tyhjenemisen tulisi kestää vähintään 2…3 tuntia. Säiliön täyttyessä vedet tulee

ohjata tonttiliittymän kokoa vastaavaan ylivuotoputkeen.

5.2 Kansipihat

Pihakannen päälle ei suositella rakennettavaksi hulevesien hallintarakenteita. Kannella muodos-

tuvat hulevedet tulee johtaa kannen ulkopuolelle rakennettaviin hallintajärjestelmiin. Kannen vi-

heralueilla maahan imeytyvät hulevedet pyritään johtamaan eteenpäin pintavaluntana sekä pin-

takerrosvaluntana pysäköintitilojen betonisen kattorakenteen päällä olevassa maakerroksessa.

Betonirakenteen päällä tulisi olla vettä läpäisemätön pinta, jonka päällä on riittävä kerros karke-

aa seulottua kiviainesta sekä tarvittaessa salaoja, jotta vesi saadaan johtumaan pois kannen

päältä. Rakenne tulee tehdä riittävään kaltevuuteen vesien ohjaamiseksi. Tarvittaessa, esim. kul-

kuväylillä, kansipihojen kuivatusta voidaan tehostaa kaivoilla ja viemäreillä, jolloin vedet on joh-

dettava kansipihan ulkopuolelle viivytykseen.

5.3 Tulvareitit

Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti vastaanotta-

vaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu

oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai

kevyen liikenteen väylällä. Suunnittelualueen alustavat tulvareitit on merkitty liitekartalle 2.

Tulvareitteinä kaavan 8521 hulevesille toimivat nykyiset katuyhteydet Näsijärven rantaan. Ker-

rostalokorttelin eteläpuolelta rinteestä tulevat vedet kerätään tukimuurin reunaan rakennettaval-

la niskaojalla, josta ne viemäröidään edelleen kiinteistön hulevesilinjoihin. Tonttien eteläreunassa

kulkevan pelastustien molempien reunojen tukimuuriin tulee jättää jokaisella tontilla riittävät au-

kot tai madallukset hulevesilinjan jäätymisen tms. toimintahäiriön varalta. Korttelin tulvareitit

toimivat myös tulvareitteinä eteläpuolelta tuleville vesille.

Kaavan itäpuolelle tulevan LPA-alueen laajennuksen tulvareittinä toimii läheiseen rantaan johtava

ajorata ja sen reunaoja. Tulvareitti on sama kuin pysäköintialueella nykytilanteessa, eikä LPA-

alueen laajentumisesta aiheudu toimenpiteitä tulvareitillä.

5.4 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita

5.4.1 Hallintarakenteet

Käytettävät hallintarakenteet tulee valita paikkakohtaisesti tilan ja tarpeen mukaan. Tulevien

maastonmuotojen ja kiinteistön rakenteiden sijainnin tarkentuessa tulee myös käytettävät hule-

vesiratkaisut suunnitella muuhun rakentamiseen sopivaksi.

5.4.2 Geotekniikka

Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuk-

sia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet

toimivat tarkoituksen mukaisesti.

5.4.3 Maanalaiset johtolinjat

9

Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyään tiedossa olevien maanalaisten johtolinjojen sijainti.

Lisäksi on varmistettava nykyisten linjojen mahdolliset siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen si-

joittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Hulevesien hallintajärjestelmien takia ei ole tarkoi-

tuksenmukaista siirtää johtolinjoja.

5.4.4 Tulvareitit

Suunnittelualueen tulvareitit tulee säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana

olevana painanteena. Myös kulkureitit ja liikenneväylät voivat palvella tulvareitteinä. Mikäli suun-

nitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on tulva-

reitti suunniteltava uudelleen. Tulvareittien tarkka sijoittuminen ja korkotasot on selvitettävä tar-

kemmin jatkosuunnittelussa.

5.5 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta

Ennen asemakaavan muutosalueen rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita raken-

tamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus

on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheu-

tuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hule-

vesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta

(Vakkilainen ym. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäris-

tö 776, Ympäristönsuojelu).

Rakentamisen aikaisien hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäisemi-

nen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien kä-

sittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johde-

taan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi.

Painanteiden mitoitus voidaan jättää kohtalaisen pieneksi esim. 1 % työmaa-alueen pinta-alasta,

koska voimakkaan rankkasateen todennäköisyys työmaan rajallisen keston aikana on melko pie-

ni.

Imeytys- ja laskeutuspainanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mielui-

ten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa

edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakenne-

taan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatko-

tarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi, käyttää istutusalueina

tai täyttää.

5.6 Ehdotus kaavamääräykseksi

Kaavamääräykseksi ehdotetaan asuinkorttelialueilla

Hule 43(1) Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee

viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden

tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä

läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden

tyhjentämisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen

päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto.

ja LPA-alueella

Mikäli korttelin 517 pysäköintipaikka toteutetaan maanvaraisena pysäköintinä, ei alueella

saa käyttää täysin vettä läpäisemätöntä pinnoitetta. Puoliläpäisevänä pinnoitteena voi käyt-

tää esim. nurmikiveä. Pysäköintialueen hulevedet johdetaan tontille sijoitettaviin imeyttäviin

viherpainanteisiin, joiden pinta-ala on puoliläpäisevässä ratkaisussa vähintään 2 % ja asfal-

toidussa 4 % päällystetyn alueen ja kannen yhteispinta-alasta. Istutusalueita ja alueen ym-

päryspainannetta voidaan hyödyntää viherpainanteina. Lumen läjittäminen tontin ulkopuoli-

selle puistoalueelle on kielletty.

10

6. YHTEENVETO

Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa hulevesiä koskevat lähtökohdat ja reunaehdot kaavoituk-

sen tueksi sekä esittää tarvittavia hulevesien hallintatoimenpiteitä. Asemakaavan muutokseen

liittyvän kaavaluonnoksen pohjalta määritettiin, kuinka paljon hulevesien käsittelylle ja viivytyk-

selle tilaa on varattava.

Hulevesien hallinnassa pyritään hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien

hallintaan. Taivasalle jäävillä pysäköintialueilla syntyville hulevesille suositellaan hallintamene-

telmäksi luonnonmukaista menetelmää, kuten suodattavaa viherpainannetta. Katoilla ja kansipi-

hoilla muodostuvien hulevesien hallinnassa voidaan käyttää luonnonmukaisten menetelmien li-

säksi maanalaisia säiliöratkaisuja huomioiden riittävät turvaetäisyydet seinälinjoista.

Hallintarakenteita ei suositella rakennettavaksi pihakannen päälle. Kannella muodostuvat huleve-

det tulee johtaa kannen ulkopuolelle rakennettaviin hallintajärjestelmiin. Kannen päällä olevaan

maakerrokseen voidaan viheralueilla sallia pintakerroksesta suotautuvia vesiä, kunhan niille on

suunniteltu hallittu ohjaus betonirakenteen päällä kansirakenteen ulkopuolelle ja ne on huomioitu

kannen ja sen alapuolisten rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa.

Hulevesien hallinnan viivytysvelvoitteeksi ehdotetaan 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pintaa, millä

hallitaan tavanomaisia tai kohtalaisia sademääriä. LPA-alueen hulevedet suositellaan johdetta-

vaksi luonnonmukaisen käsittelyn kautta.

Mitoitussateet ylittäviä rankkasateita, linjojen toimintahäiriöitä sekä suunnittelualueen läpi kulke-

via, alueen ulkopuolelta muodostuvia hulevesiä varten kiinteistöllä tulee olla toimivat tulvareitit,

joita pitkin rankkasateen synnyttämät hulevedet johtuvat hallitusti yleisten alueiden tulvareiteille.

Tontin eteläpuolisen puistorinteen valumavedet kerätään niskaojalla ja normaalioloissa ohjataan

kiinteistöjen hulevesilinjaan. Tonttien eteläreunassa kulkevan pelastustien molempien reunojen

tukimuuriin tulee kuitenkin jättää jokaisella tontilla riittävät aukot tai madallukset hulevesilinjan

jäätymisen tms. toimintahäiriön varalta.

Jatkosuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueen liittymät nykyiseen hulevesilinjaan, maan-

alaiset johtolinjat ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta erityisesti kiintoainekuorman

osalta. Lisäksi tulee tarkentaa hallintarakenteiden tyyppi, sijainti ja koko, kun alueen muiden ra-

kenteiden sijainnit ja korkeustasot on lyöty lukkoon.

Uusien TOAS-talojen tontin

valuma-alue yht. noin 3,2 ha

(tummempi rasteri)

Vanhainkodin vierustaa johtavan

hv-linjan 500 M valuma-alue yht. n.

5,8 ha (tummempi+vaalea rasteri)

Nykyinen hulevesiviemäri 500 M

Valuma-alueelta

tuleva virtaama 180 l/s/ha

sateella n. 300 l/s (kapasiteetti

70% n. 350 l/s)

Nykyinen LPA-alue

Valuma-alueen raja

h

v

v

3

0

0

B

h

v

v

3

0

0

B

h

v

v

5

0

0

M

uS mn

.

un i(n uti

,

itk kato

,

ell )irj

.

ip demi n etnusakenR o

naR neoht enusken k

Ramboll

esoioji aim t

o.k ä/sa kyl tk ttor /eli ila

iPi rt. yH v.

mPv

ajits usiP iru l

u

.

u

nuS un

iPi tusr

tsirPi u

oyönT rala

rosn

s ltäne si öks

tT ton nRi/ :o

a

tooseTi d

uuM tos

aak vittM a

www.ramboll.fi

Viranomaismerkintöjä

Koordinaatti/korkeusjärjestelmä

PL 718, Pakkahuoneenaukio 2

33101 Tampere

puh. 020 755 611

n

Asemakaava 8521

TOAS Lapinniemi

Hulevesiselvitys

Nykytilakartta

Euref GK24 / N2000

1:2000

Yleiskartta

VHT15100 12675

N1

A.Harju, P.Paavilainen P.Paavilainen 6.11.2016

LPA-alue

n.4600 m²

5,0 m³

6,3 m³

8,7 m³

8,7 m³

8,7 m³

8,7 m³

Rinteestä tulevat sulamis- ja

valumavedet ohjataan

pysäköintialueen ohi

Tukimuurin taustalla niskaoja rinteestä

tulevia sulamis- ja valumavesiä varten.

Niskaoja liitetään kupukansikaivoilla

kiinteistön hulevesilinjoihin.

Viivytysrakenne, tilavuus V = 8,5 m³

maanalainen vesitiivis säiliö

Kuivatus nykyiseen hv-liittymään

Viivytysrakenne, tilavuus V = 5,8 m³

maanalainen vesitiivis säiliö

Kuivatus nykyiseen hv-liittymään

Viivytysrakenne, tilavuus V = 5,0 m³

maanalainen vesitiivis säiliö

Kuivatus nykyiseen hv-liittymään

Viivytysrakenne, tilavuus V = 8,5 m³

maanalainen vesitiivis säiliö

Kuivatus nykyiseen hv-liittymään

Viivytysrakenne, tilavuus V = 8,5 m³

maanalainen vesitiivis säiliö

Kuivatus uuteen hv-liittymään

Tukimuurin taustalla niskaoja rinteestä

tulevia sulamis- ja valumavesiä varten.

Niskaoja liitetään kupukansikaivoilla

kiinteistön hulevesilinjoihin.

LPA-alueen reunaoja, pituus yht. noin 150 m

Reunaoja toteutetaan imeyttävänä/suodattavana

viherpainanteena, pohjan leveys 0,5 m

Hyötypinta-ala noin 75 m2 vastaten noin

1,6 % LPA-alueen alasta

Uusi hv-liittymä

Rauhaniementien ali

Imeyttävät viherpainanteet 7 kpl, yht. noin 50 m2

pysäköintialueen istutusalueilla

vastaavat noin 1 % pysäköintialueen alasta

Nykyinen hulevesiviemäri

Suunniteltu hulevesiviemäri

Suunniteltu/nykyinen tulvareitti

Suunniteltu avouoma, painanne

Suunniteltu maanalainen

viivytysrakenne (putkisäiliö)

Tarvittava kattojen ja kansien

viettosuunta, jotta hulevesien

johtaminen onnistuisi

Tontin hulevesien hallintarakenteen

alustava mitoitustilavuus

(läpäisemättömien pintojen

pinta-ala viitesuunnitelman BST

28.10.2016 mukaisesti)

Rakennuksen / maanalaisen

pysäköinnin seinälinja +2m

(vesitiiviin maanalaisen säiliön

esim. putkisäiliön

vähimmäisetäisyys)

Rakennuksen / maanalaisen

pysäköinnin seinälinja +5m

(imeyttävän rakenteen esim.

painanteen tai maanalaisten

kasettien vähimmäisetäisyys)

Tontin raja

MERKINTÖJEN SELITYKSET

5,0 m³

Tarvittaessa kuivatusta voidaan

tehostaa salaojalla

Vettä läpäisevä

kasvualusta

paksuus 0,7...1 m

Mitoitusvesisyvyys 25 cm

Lammikoituminen saadaan

aikaan esim. sorasta ja

sepelistä tehdyillä pohjapadoilla

Imeyttävät / suodattavat viherpainanteet

LPA-alueen

reunapainanteella pohjan

leveys 0,5 m

Luiskat 1:2 tai loivemmat

Huom. luiskat tontinrajojen

sisällä!

Nurmikivi ja P-alueen

rakennekerrokset

P-alueen hulevedet

johdetaan painanteille

pintakuivatuksena.

Mahdolliseen

reunakivilinjaan jätetään

hulevesiä varten aukkoja.

uS mn

.

un i(n uti

,

itk kato

,

ell )irj

.

ip demi n etnusakenR o

naR neoht enusken k

Ramboll

esoioji aim t

o.k ä/sa kyl tk ttor /eli ila

iPi rt. yH v.

mPv

ajits usiP iru l

u

.

u

nuS un

iPi tusr

tsirPi u

oyönT rala

rosn

s ltäne si öks

tT ton nRi/ :o

a

tooseTi d

uuM tos

aak vittM a

www.ramboll.fi

Viranomaismerkintöjä

Koordinaatti/korkeusjärjestelmä

PL 718, Pakkahuoneenaukio 2

33101 Tampere

puh. 020 755 611

n

Asemakaava 8521

TOAS Lapinniemi

Hulevesiselvitys

Hulevesien hallinta ja

rasitteet kiinteistöillä

Euref GK24 / N2000

1:500

Yleiskartta

VHT 15100 12675

S1

P.Paavilainen PPaa 7.11.2016