Tästä alkoikaupungintarinaK

uva

: Gu

stin

Lo

jan

der

/Tam

per

een

mu

seo

iden

ku

va-a

rkis

to

Tampereen kaupunkiseutu on edelleen yksi maan vetovoimaisimmista kasvukeskuk-sista. Tulevaisuus on kuitenkin täynnä haasteita, joihin on valmistauduttava ja kyet-tävä vastaamaan, jos haluamme säilyttää edelläkävijän roolimme.Haasteista suurimpia on väestörakenteen muuttuminen. Suurten ikäluokkien jättä-essä työelämän eläkeläisten määrä kasvaa ja työikäisten vähenee. Kaupungin on va-

rauduttava samanaikaisesti sekä palveluiden kasvavaan kysyntään että työvoiman vähenemi-seen.

Jotta kaupunki onnistuu turvaamaan asiallisella tasolla tamperelaisten hyvinvointipalvelut,esimerkiksi tarvittava rahoitus on kyettävä varmistamaan ja säilyttämään kaupungin vetovoimatyönantajana.

Muun muassa näistä syistä Tampereen kaupunki on ryhtynyt uudistamaan toimintamalliaan.Tavoitteena on paitsi poliittisen päätöksenteon ja strategisen johtamisen vahvistaminen myösyleensä palvelutuotannon tehostaminen ja erityisesti kaupungin oman palvelutuotannon ”isku-kyvyn” turvaaminen.

• • •Tiedämme hyvin, että muutos aiheuttaa aina epävarmuutta. Se synnyttää kysymyksiä ja ikäväkyllä myös huhuja esimerkiksi kaupungin tarjoamien palveluiden järjestämisestä. On syytä tois-taa, että kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen edellyttää kaupungin panostusta myös omanorganisaationsa laadun ja kilpailukyvyn parantamiseen. Muun muassa liikelaitostamisella ja ti-laaja–tuottaja -mallin käyttöönotolla tähdätään tähän päämäärään. Kilpailukyvyn säilyttäminenei onnistu missään organisaatiossa ilman oman toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Oman osaamisen kehittäminen tapahtuu myös pienin askelin. Niitä ovat kustannustietoisuu-den lisääminen, aikaisempaa parempi töiden organisoiminen, kaupunkilaisten tarpeiden enna-koiminen ja oman työn laadun ja omassa työssä onnistumisen arvioiminen.

Kaupungin eri yksiköillä on runsaasti todisteita oman tuotantonsa kannattavuudesta ja kilpai-lukyvystä. Tamperelaiset voivat luottaa kaupungin palveluksessa olevien ammattitaitoon ja senkehittämiseen.

Tampereen kaupungin palveluksessa on kaikkiaan 15 000 ihmistä. Niinpä heidän kokemuk-sensa ja tuntemuksensa koskettavat tavalla tai toisella jokaista tamperelaista. Siksi on syytä muis-tuttaa, että kaikissa muutoksissa kaupungin henkilöstön työpaikat ovat säilyneet. Työtehtävissäon tosin tapahtunut muutoksia ja niihin on jatkossakin varauduttava.

• • •Tampere vastaa mainittuihin haasteisiin myös seutuyhteistyötä tiivistämällä. Kaupunkiseudunkuntien yhteistyö on jo nyt varsin laajaa, mutta uudet reseptit ovat tarpeen. Sen verran nopeaaTampereen kaupunkiseudun kasvu on.

Tärkeintä on, että kaupunkiseudun kunnat pääsevät yhteisymmärrykseen seutukunnan ra-kenteesta, maankäytöstä ja liikenteestä. Tämä ei ole itsetarkoitus. Tavoitteena on sellainen kau-punkiseutu, jossa ihmisten on hyvä elää ja heitä palvelevan ja työllistävän elinkeinoelämänkin toi-mintaedellytykset ovat hyvät. Päämäärään pääsemistä helpottaisi oleellisesti seudullinen oikeus-

vaikutteinen yleiskaava, jollainen muun muassa Oulun seudulla on.Tiivistyvän yhteistyön pohjaksi on kuitenkin löydettävä hallinto-

malli, jolla yhteistyötä demokraattisesti ohjataan. Seutuyhteistyö onnyt viidakko erilaisia sopimuksia, joiden läpi kuntalaisten on vaikeanähdä. Käytettävissä on joukko erilaisia malleja, joista Tampereenseudullekin jokin varmasti sopii.

Me emme välttämättä tarvitse vaaleilla valittua seutuvaltuustoa,mutta kuitenkin sellaisen poliittisen elimen, jossa kaikkien kuntienpoliittiset päättäjät ovat mukana. Se mahdollistaa poliittisen vastuunkantamisen ja riittävän läpinäkyvyyden. Lisäksi se vahvistaa poliit-tisten päättäjien asemaa, valtaa ja vastuuta.

Jarmo RantanenKaupunginjohtaja

2

Toimintamallin kehittämisellä turvataan palvelutuotanto

• Lääkäriasemille tuleekaikkiaan 13 uutta omalää-käriä. Lisäksi kaupunki ostaa30 000 vastaanottokäyntiäyksityisiltä lääkäriasemilta.Kun uudet terveyskeskuslääkärit aloittavat toi-mintansa kaupungin lääkäriasemilla toukokuunkuluessa, tietää se monelle omalääkärin vaihdos-ta.

– Uusien lääkärien tulo muuttaa omalääkäripii-rejä, mutta toisaalta myös tietää entistä lyhyempiäodotusaikoja ja joustavampaa palvelua, lupaa pe-rusterveydenhuollon vastaava ylilääkäri ErkkiLehtomäki.

Lehtomäki uskoo, että jatkossa kuntalainen pää-see kolmen päivän sisällä kiireelliseen hoitoon jakiireetönkin hoito järjestynee noin viikossa.

Kolmetoista uuttaomalääkäriä Kaupungin lääkäriasemille on tulossa 13 uut-ta omalääkäriä, joista kahdeksan on palkat-tu kaupungin palvelukseen ja viiden lääkä-

rin työpanos ostetaan yksityiseltä MedisavoOy:ltä.

Lääkäriasemien lisäksi uudesta työvoimasta saa-vat kaivatun osansa myös kouluterveydenhuoltoja neuvolat. Lisäksi kaupunki ostaa kuntalaisillevuodessa noin 30 000 vastaanottokäyntiä kahdel-ta yksityiseltä lääkäriasemalta.

Lääkärit sijoittuvat isoille lääkäriasemilleKaupungin tiloihin sijoittuvista uusista omalääkä-reistä hyötyvät lähinnä isot lääkäriasemat. Kau-pungin omista lääkäreistä kolme asettuu lännenalueelle Tesoman, Lielahden ja Pyynikin lääkäri-asemille. Itäisen alueen kolmesta uudesta lääkä-ristä kaksi tulee töihin Tammelakeskukseen ja yk-si Linnainmaan lääkäriasemalle. Eteläisen alueenkahden uuden omalääkärin toimipaikkana onHervannan terveysasema, mutta toinen lääkäreis-tä hoitaa myös Kaukajärven asukkaita.

Viiden ostolääkärin vastaanottotilat ovat Her-vannan, Tesoman, Pyynikin, Tammelakeskuksenja Linnainmaan lääkäriasemilla.

Uudet lääkärit on sijoitettu sen mukaan, mitenlääkäriasemilta on löytynyt työhuoneita. Pienem-mille asemille ei uusia lääkäreitä ole voitu tilan-puutteen takia sijoittaa.

Jos omalääkäri on lomalla,yksityislääkäri auttaaOmalääkäripalveluja täydennetään ostamallakuntalaisille vuoden sopimuksella noin 30 000vastaanottokäyntiä kahdelta yksityiseltä lääkäri-asemalta eli Suomen Terveystalolta ja Hakalääkä-reiltä.

Suomen Terveystalon toimipisteet Tampereellaovat Lääkäri- ja laboratoriopalvelu Tammer-Tutka,Lääkärikeskus Operon ja Lielahden lääkärikeskus.Hakalääkärit pitää vastaanottoaan Hakametsän lii-kekeskuksessa.

Kuntalainen ohjataan yksityiselle lääkäriase-malle, jos hänen omalääkärinsä on lomalla, eikälääkärillä ole sijaista.

Yksityisvastaanottoja voidaan käyttää apunamyös siinä tapauksessa, jos jonkun lääkärin väes-tövastuualue osoittautuu liian suureksi. Potilaanohjaa tarvittaessa yksityislääkärille kaupungin lää-käriasemalla työskentelevä sairaanhoitaja.

Sairaanhoitajat tekeväthoidon arviointejaSuomen Terveystalolta ostetaan vuoden aikananoin 21 000 vastaanottokäyntiä läntisen ja eteläi-sen alueen asukkaille ja Hakalääkäreiltä noin 9 000käyntiä itäisen alueen asukkaille.

Uusien omalääkäreiden lisäksi kaupungin lää-käriasemille palkataan kymmenen uutta sairaan-hoitajaa, ja myös terveyspalvelujen neuvonta onsaanut lisätyövoimaa.

Kuntalainen voi kääntyä oman lääkäriaseman-sa sairaanhoitajan puoleen, jos on sairastunut äkil-lisesti tai tarvitsee lyhytkestoisen sairaanhoidolli-sen toimenpiteen, esimerkiksi ompeleiden poiston.Sairaanhoitaja voi kirjoittaa lyhyitä sairauslomia jaantaa hoito-ohjeita.

Terveyspalvelujen neuvontaan kuuluu sekä pu-helinneuvontaa että Teuvo neuvoo -verkkohoita-japalvelua. Terveyspalvelujen puhelinneuvontavastaa sairaanhoitoa ja terveyspalveluja koske-viin kysymyksiin joka päivä kello 7–22. Sairaan-hoitajalta voi kysyä hoito-ohjeita ja hän opastaamyös hoitoon hakeutumisessa sekä ohjaa tarvit-taessa oikeaan hoitopaikkaan. Terveyspalvelujenneuvontaa saa puhelimitse numerosta 10023.

Matkapuhelimesta soitettaessa numero on 060092 323.

Terveydenhoitoa koskeviin kysymyksiin voi ha-kea apua myös Internetissä olevan Teuvo neuvoo-verkkohoitajapalvelun välityksellä. Palveluun löy-tää osoitteesta www.tampere.fi/terveyspalvelut.

Tuula Ala-Honkola

Omalääkäri saattaa vaihtua, muttavastaanotolle pääsee nopeammin

3

• Tampereenkielistäkauhukomediaa, vam-pyyrileffaa ja erikoisialyömäsoittimia. Kädentaidoilla saa paljon ai-kaan.

Toimintakeskus Vuoltsun taide- ja me-diapajan editointihuoneessa liimaillaanviimeisiä äänipätkiä tulevaan menes-tyselokuvaan. Musikaaliguru AndrewLloyd-Webberin tunnetusta teoksestanimensä alkuidun saanut, mutta kään-teiseksi muuttunut kuusiminuuttinenAntichrist Superstar ei olekaan mikä ta-hansa filmi. Se on Tampereen murrettaestoitta käyttävä, Sibeliuksen Finlan-diankin tahdittama kauhukomedia.

Hollywoodin markkinointimiesten eitarvitse oikeasti olla huolissaan uudes-ta kilpailijasta. Antichrist Superstarillaon vain yksi julkinen esitys. Tekijöillepikku filmi on kuitenkin paljon enem-män. Se on matka elokuvailmaisun sa-loihin, mutta myös tärkeä askel elä-mänpolulla.

– Tämä on leppoisaa ja täydellistä,tunnustaa Hanna Utriainen, joka on yk-si filmin tekijöistä.

Hanna ja kumppanit osallistuvat Kä-den taidot -projektin vajaan viiden kuu-kauden kurssille, joka tutustuttaa työt-tömiä nuoria taide- ja media-alaan. Osal-listujat, jotka ovat 17–25 -vuotiaita, saa-vat Vuoltsulla monipuolisen läpileik-kauksen alan töistä.

Elokuvan lisäksi he tekevät esimer-kiksi kotisivuja, tutustuvat lehtityöhön,luovaan kirjoittamiseen, valokuvauk-seen ja improvisaatioon. Lisäksi osallis-tujat käyvät vaikkapa taidenäyttelyissä.

EU:n ESR-ohjelman rahoittama han-ke käynnistyi syksyllä 2000, jolloin tai-de- ja mediapaja siirtyi Tampereen kau-pungin kulttuuritoimen nuorisopalve-lujen alaisuuteen. Projektissa on muka-na myös Vuoltsun puu- ja metallipaja.

– Kaikki osallistujat tulevat omaeh-toisesti työvoimatoimiston kautta. Suo-sio on ollut hyvä. Kaikki halukkaat eivätole mahtuneet mukaan. Motivaatio onvahva, kertoo pajaohjaaja Terhi Turkia.

Taide-ja mediapajojen tavoitteena olinuorisotyöttömyyden vähentäminen.Käden taidot -projektin tavoitteet ovatvielä laajemmat. Nuorten syrjäytymisenehkäiseminen osaamista, elämänhallin-taa ja osallistumista vahvistamalla ovattulleet keskiöön. Pajatyöskentely tarjo-aa lisäksi sosiaalista kanssakäymistä jauusia ihmissuhdeverkkoja.

Etappi matkallakoulutukseenTaide- ja mediapaja toimii monelle nuo-relle väylänä kohti opintoja. Se antaavinkkejä ammatin valintaan.

Oulusta Tampereelle puolitoista vuot-ta sitten muuttanut Tiitu Veijola on ol-lut työttömänä ylioppilastutkinnon jäl-keen parisen vuotta. Haaveena on kir-jallisuuden opiskelu yliopistossa. Kädentaidot -projektin taide- ja mediapajanjakso sattui hänen kannaltaan hyvään ai-kaan. Omaehtoisuus ja motivaatio olivatvähenemässä.

– Jos en olisi täällä, viettäisin kai aikaakotona. Olen tosi iloinen, että pääsin mu-kaan. Meillä on ollut hauskaa. Täällä saaluoda ja kokeilla uusia juttuja, joita voitarvita tulevaisuudessa.

Tiitun ryhmä sai jo valmiiksi rakkaut-ta, komiikkaa ja actionia yhdistävän

vampyyrileffansa. Filmin tekijöihin kuu-luu myös Katja Aalto, joka kirjoitti yli-oppilaaksi Tammerkosken lukiosta.

– Tavoitteena on löytää ammatti graa-fisesta viestinnästä. Olen jo pyrkinytkinopiskelemaan, mutta toistaiseksi tulok-setta. En kuitenkaan anna periksi. Tämäkurssi vahvistaa valmiuksiani. Eteen ontullut jo paljon kiinnostavia uusia juttu-ja, kertoo Katja, jonka kotisivuja koris-tavat omat piirrokset.

Eero Honkanen, 17, ehti jo pyrkiä kes-ken kurssin Hervannan ammattioppi-laitokseen audiovisuaalisen viestinnän

linjalle.– Pajassa opitusta oli pääsykokeessa

paljon hyötyä. Vain matikka jäi askar-ruttamaan. Saa nähdä kuinka käy.

Eeron kotisivut kertovat kahvin histo-rian. Aihe syntyi hetken mielijohteesta,kun joku pyysi häntä hakemaan kahvia.

Vuoltsun alakerrassa toimiva puu- jametallipaja on Käden taidot -projektintoinen osapuoli. Vaikka muodikas taide-ja media-ala onkin kaksikosta suositum-pi, myös puu- ja metallipuolelle on riit-tänyt nuoria. Yksi heistä on juuri siviili-palveluksensa Tampereen yliopistossa

lopettanut Mikko Nenonen, joka pääsiylioppilaaksi vuonna 2000.

– Lähdin mukaan, koska halusin teh-dä jotakin omilla käsilläni. En kuiten-kaan usko, että tästä tulee minulle am-mattia.

Mikko on jo ennättänyt rakentaa kier-rätysmetallista lyhdyn. Nyt on työn al-la persoonallinen lyömäsoitin, joka onsuunnittelijansa ainutkertainen tuote.Valmiina on vahva puukehikko.

– Soitan Drakes Medicinessä. Musiik-kimme perustuu improvisaatioon. Tä-mä lyömäsoitin tulee tarpeeseen, my-häilee Mikko, joka ei itsekään ole vielätäysin varma soittimensa lopullisestamuodosta.

Puu- ja metallitöitä ohjaava JohannaHyyryläinen sanoo, että pajan tavoit-teena on tarjota osallistujille järkevää kä-sillä tekemistä.

– Monelle tämä on yksi etappi mat-kalla pääsykokeisiin. Toisille riittää työt-tömyyden katkaiseminen ja osallisuus.

Matti Wacklin, tekstiAri Järvelä, kuvat

Vuoltsun taide- ja mediapajaehkäisee nuorten syrjäytymistä

Taide- ja mediapajan kurssi ontuonut lisää mieltä Tiitu Veijolanarkeen.

TeatteriEevaSudestaKädentaidot -projektiin

Arja Hakulisen perustama Teat-teri Eeva Susi -yhdistys perustijo 1990-luvun alussa teatteriryh-miä nuoriso- ja koulukoteihin.Tavoitteena oli auttaa syrjäyty-neitä nuoria taiteen keinoin.Myöhemmin kohderyhmäksi tu-livat myös työttömät nuoret. Ko-keiluna käynnistynyt työ-menetelmä pyrki luomaan psy-kologisesti ja pedagogisesti ajat-televan, verkostoituneen työpa-jamallin. Sen taustalla on pyrki-mys vuorovaikutukseen, elä-myksellisyyteen ja kulttuuriseennäkemykseen.

Ensimmäinen taide- ja me-diapaja perustettiin Espooseen1994 opetusministeriön rahoi-tuksella. Samana vuonna yhdis-tys järjesti ensimmäisen taide- jamediapajan ohjaajien kurssin.Sen avulla toimintamalli saatiinsiirrettyä kahdeksaan kuntaan.Yhdistyksen taide- ja mediapajaaloitti Tampereella joulukuussa1998.

Taide- ja mediapaja siirtyi kau-pungille syksyllä 2000. Samaanaikaan käynnistyneen EU-ra-hoitteisen Käden taidot -projek-tin rahoitus on katkolla keväällä2005. Jatko on vielä epäselvä.Tällä hetkellä ESR-rahoilla mak-setaan kahden työntekijän pal-kat ja kaupunki antaa projektil-le tilat. Käden taidot -projektiinon osallistunut tähän mennessänoin 200 tamperelaisnuorta.

Käden taidot -projektin taide-ja mediapajan jakson osallistu-jista tehty seurantatutkimus ker-too, että noin 75 prosenttia vas-taajista oli päässyt opiskelemaan.Monet heistä juuri taide- ja me-dia-alaa.

Vapise Hollywood! Tampereenmurretta vääntävän AntichristSupestarin työryhmä MarjoAaltonen, Hanna Utriainen, KaisaNurminen ja Tapani Ojaniemiluotekee Vuoltsun edit-tilassa uuttaelokuvaestetiikkaa.

Liikennelaitossiirtyy jälleenkesäkauteenLiikennelaitos siirtyy kesäkauden aikatauluihin31.5. Vuorovälit harvenevat jonkin verran edellis-kesien tapaan hiljaisempaa kysyntää vastaaviksi.

Linjat 19 ja 24 jäävät kesän ajaksi tauolle. Linja25 liikennöi edelliskesästä poiketen myös viikon-loppuisin. Linjalla 28 liikennöidään viikonloppui-sin suoraan Aitolahdentietä pitkin. Linjoilla 5, 6, 14ja 20 ei liikennöidä viikonloppuisin.

Kesän aikataulut ovat voimassa 8.8. asti.

Hae aikataulukirjajakelupisteestäKesän aikataulukirjaa ei sen lyhyen voimassaolo-ajan vuoksi jaeta joka kotiin. Kirjan voi noutaa il-maiseksi liikennelaitoksen neuvonnasta, liiken-nelaitoksen toimistosta Nekalasta (Jokipohjantie24), linja-autoasemalta, rautatieaseman R-kioskis-ta, Keskustorin Juvenes- ja Elintarvike -kioskeista,kirjastotalo Metsosta sekä kaikista sivukirjastoistaTampereella. Aikataulukirjaa voi kysellä viikosta22 lähtien.

Liikennelaitoksen neuvonta Keskustorilla (Alek-sis Kiven katu 18) on suljettu kesä- ja heinäkuunlauantait. Neuvonta palvelee kesä- ja heinäkuussamaanantaista perjantaihin klo 8–18. Puhelinneu-vonta palvelee normaalisti. Numerossa 0100 0506(0,66 e + pvm) vastataan aikataulu-, reitti- ja löy-tötavaratiedusteluihin arkisin klo 8–20, lauantaisinklo 8–15 ja sunnuntaisin klo 11–18. Automaattinenaikataulu- ja reittineuvonta palvelee suomeksi ym-päri vuorokauden numerossa 0100 0505 (0,44e/min + pvm).

• Matkakortin saldo ja omientärkeiden linjojen seuraavatlähtöajat löytyvät hel-posti Internetistätai matkapu-helimesta.

Haluatko tarkistaajo kotona, mikä onmatkakorttisi saldo?

Nyt se onnistuu uu-den informaatiopalvelunkautta joko Internetissä taimatkapuhelimella WAP-palveluna.

Johonki -työnimellä aloitta-nut palvelu tarjoaa tietoa matka-kortin saldon lisäksi sen käyttö-tiedoista, matkustajamääristä,ajankohtaisista asioista ja aikatau-luista.

Palveluun pääsee Internetissä osoit-teessa www.tampere.fi/tkl/johonki.html.

Rekisteröitymisen yhteydessä palve-

luun syötetään oman matkakortin nu-mero sekä enintään viisi itselle tärke-

ää bussilinjaa ja kymmenen pysäk-kiä.

Ajankohtaista -osio näyttää se-kä yleiset, kaikkia TKL:n asiak-

kaita koskevat tiedotteet ettäniitä linjoja ja pysäkkejä kos-

kevat tiedotteet, jotka rekis-teröityessä on valinnut it-

selleen kiinnostaviksi. Ai-kataulut -osio näyttää

valittujen linjojen seu-raavat lähdöt.

Kortin saldo- jakäyttötiedoista

palvelu näyttääsaldon lisäksi

muutaman vii-meisen käyt-tökerran ajan

(päivämäärä jakellonaika) sekä euro-

määrän. Plusmerkkinen määrätarkoittaa rahan latausta kortille ja

miinusmerkkinen veloitusta kortilta.

Kausikorteista näytetään jäljellä oleva käyttöaika.Matkustajamäärät -osiossa palvelu kertoo nii-

den linjojen matkustajamäärät, jotka rekisteröi-tyessä on merkinnyt itselleen kiinnostaviksi. Edel-lisen vuorokauden matkustajalaskenta valmistuupäivittäin aamuvarhaisella, jonka jälkeen tuoreettiedot ovat nähtävissä palvelussa. Edellisen päi-vän lisäksi palvelu näyttää edellisen kuukaudenmatkustajamäärät.

Jatkossa palvelua on tarkoitus kehittää siten,että rahan tai kauden lataaminen matkakortilleonnistuisi myös Internetin kautta. Tämä vaatiikuitenkin uudenlaisen matkakortin kehittämis-tä.

Keksipalvelulle nimi!Palvelun kautta voi jättää myös palautetta ja osal-listua kilpailuun, jossa liikennelaitos etsii palve-lulle nimeä. Parhaat ehdotukset palkitaan mat-kakortin latauksilla.

Palvelu on alkanut kokeiluvaiheella, joka kes-tää toukokuun loppuun. Tämän jälkeen palveluakehitetään saadun palautteen pohjalta.

Hanne Tamminen

4

Alpakkapariskunta muuttiSärkänniemeen

Liikennelaitoksen uusi tietopalvelu on käyttäjänsä näköinen

• Särkänniemen elämyspuis-ton kesäuutuudet ovat ainakinlasten mieleen.

Lasten Eläintarhan tuoreimmat asukit ovat lem-peitä alpakoita. Veikeän näköiset alpakat ovat laa-mansukuisia kamelieläimiä ja ne ovat harvinai-nen näky koko Euroopassa.

Nykyään alpakkaa pidetään sekä lemmikki-eläimenä että villaa tuottavana kotieläimenä. Al-pakkoja on kahta eri tyyppiä. Huacayalla on pak-sumpi villapeite, kun taas surin villa on punou-tunut kierteisesti. Särkänniemestä löytyy kum-mankin tyypin edustaja.

Alpakka on kotoisin Andien jyrkänteiltä4 000–5 000 metrin korkeudesta. Nykyään ylän-köjen asukit ovat kesyyntyneet, eikä alpakka-kantoja enää esiinny villinä. Alpakat viihtyvätlaumoissa ja ne pitävät kontaktia toisiinsa hiljai-sella yninällä sekä seuraamalla toistensa eleitä jaasentoja.

Kesän laiteuutuus on Ipanaarion Pikku Hi-naaja. Laivaseikkailun kyydissä pienimmätkinpääsevät vanhempiensa seurassa vauhdin ma-kuun.

Planetaariossa matkataanpunaiselle planeetallePlanetaarion uutuusohjelma kertoo ihmiskuntaavuosituhansien ajan kiinnostaneesta punaisestaplaneetasta, eli jännittävästä ja mystisestä Mar-sista.

Mars-ohjelma kertoo historiallisista Marsiin liit-tyvistä uskomuksista sekä Marsin vanhoista jauusista tutkimuksista. Mars ja sen hurjat maise-mat kutkuttavat miljoonien ihmisten mielikuvi-tusta niin nykyisin kuin ennenkin. Mars on an-tiikin Rooman sodan jumala, ja planeetan pinnallaon nähty käsin tehtyjä kanavia, joskus pieniä vih-reitä miehiäkin

Ohjelma on toteutettu 3D-animaatiotekniikal-la ja siinä hyödynnetään planetaarion uutta laa-jakuvavideojärjestelmää.

Alpakat ovat Särkänniemen LastenEläintarhan uusimmat asukkaat. Toisinkuin sukulaisensa laamat, ne ovat säyseitäja lempeän näköisiä.

Vihreällä viikolla tehdäänvanhasta uuttaKansainvälistä Vihreää viikkoa vietetäänTampereella jo toisen kerran, tänä vuonna tee-mana on vastuullinen kuluttaja. Viikolla31.5.–5.6. on tiedossa monenmoista ympä-ristöaiheista säpinää. Voit esimerkiksi tuodavanhoja hyväkuntoisia kirjoja ympäristötie-tokeskus Moreeniaan ja ottaa tilalle ”uusia”vaihtohyllystä. Kirjoja voi tuoda jo edellisel-lä viikolla. Moreenia on Vihreällä viikollaavoinna tiistaista torstaihin 10–18. Moreenialöytyy patosillalta vesivoimalasta osoitteestaSatakunnankatu 13 b.

Tiistaina 1.6. voivat vaippaikäisten äidit,isät tai muut sukulaiset opetella Moreenias-sa kangasvaippojen ompelua kello 10–18.Lapsille on leikkinurkkaus. Moreenia ot-taakin vastaan ompelutarvikkeiksi flanelli-tai froteekangaspaloja, vanhat pyyhkeetkinkäyvät.

Keskiviikkona 2.6. jatketaan ompelun jakäsityön merkeissä tekemällä vanhasta uut-ta Moreeniassa kello 10–18. Tarjolla on oh-jausta, materiaalia ja ideoita.

Torstaina 3.6. on kello 13–18 Moreenian jaSähkölaitoksen edustalla ulkotapahtuma,jossa esittäytyy mm. Joutsenmerkki ja jouk-ko yrityksiä ympäristöystävällisine tuottei-neen. Kompostikäymälän rakentamisesta-kin on tarjolla tietoa. TKL jakaa kesäaika-tauluja ja Tampereen Vesi hanatuoretta vet-tä täytettäviin pulloihin.

Vihreä Viikko huipentuu Maailman ym-päristöpäivään 5.6., jolloin Tallipihalla jär-jestetään perinteinen Mältinrannan juhla kel-lo 12—15.

Vihreän viikon ohjelmasta tarkempaatietoa www.tampere.fi/moreenia

5

Tampere saa meluntorjunnan toimintasuunnitelman

Kaupunkikierroksilla tarjotaanananaksia ja ylhäistä elämää• Tampere tulee kesällä tu-tuksi kävellen, hevoskyydilläja linja-autolla.

Tampereen historiasta tulevat ensin mieleen pum-pulin plikat, masuunin miähet, punatiiliset pii-put ja koneiden jylhä jyske.

– Mutta on tasavallassa ja työväen kaupungis-sa aikoinaan elänyt ikioma ”kuninkaallinen per-heemmekin”, Finlaysonin puuvillatehdasta hal-linnut Nottbeckin suku, matkailuopas Arja Tuo-minen muistuttaa.

– Patrunessa, syntyjään siniverinen eli oikeakreivitär, oli tottunut hovitapoihin ja noudatti nii-tä Tampereelle päädyttyäänkin. Esimerkiksi ka-marineitsyillä oli ankara urakka ylellisen vaate-varaston huollossa, Tuominen kuvailee.

Finlaysonin palatsin pöydät notkuivat eritotensilloin, kun itse Venäjän keisari ja Suomen suu-riruhtinas suvaitsi kunnioittaa patruunaperhettävisiiteillään. Tarjolle kannettiin eksoottisia ana-naksia suoraan omista kasvihuoneista ja vasta-vierailuille Pietariin karautettiin uljailla ratsu-koilla, joista muistoksi Tampereelle jäi hiljattainentistetty Tallipiha.

Lisää tarinoita kiehtovasta ”ylhäisten elämäs-tä” on luvassa opastetuilla kävelykierroksilla, joi-ta järjestetään kesätorstaisin 1.7. alkaen.

Myös Työväen keskusmuseon erilaisilla tee-makierroksilla tutustutaan Finlaysonin alueeseen;Kummituksen kepponen on erityisesti lapsille tar-koitettu jännittävä aikamatka menneisyyteen.

Terttu-tammallapääsee kaupungilleTallipihasta kuuluu jälleen aitoa kavioiden kop-setta, kun Terttu-tamma aloittaa kesätyönsä. Ter-tun vetämien komeiden vankkureiden kyytiinkaupunkia katselemaan pääsee keskiviikkoisin,torstaisin ja perjantaisin 23.6.–31.8.

Näyttelijä Asko Sahlman johdattaa yleisönsäKadun kulttuurikuiluun eli tamperelaiskirjaili-joiden jalanjäljille maanantai-iltaisin. Yhden mie-hen kävelyteatteriesitykset alkavat 7. kesäkuuta.

Tiistaiehtoisin jaloitellaan oppaan kanssa kau-pungin sydämessä Tammerkosken rannoilla, kes-kiviikkoisin kuullaan, minkälaisia tarinoita Tam-

pereen patsailla, monumenteilla ja muistomer-keillä on kerrottavinaan. Suosituimpiin suvikier-roksiin kuuluva Hehkuva Hatanpää vie lauan-taisin vehreään arboretumiin ja ruusutarhan huu-maavaan tuoksuun.

Sunnuntai-iltapäivisin patikoidaan pitkin Pis-palan katuja, kujia, polkuja – ja tietysti portaita.

Tunnelmallisia hautausmaakävelyjä järjestetäänläpi kesän kaikilla kaupungin kirkkomailla.

Päivittäisellä kiertoajelulla 1.6.–31.8. (ei juhan-nuksena) nähdään näppärästi kahdessa tunnissaTampereen parhaat palat ja kauneimmat maise-

mat, joita ihaillaan muun muassa Pyynikin nä-kötornista. Tällä kierroksella opastus on suomenlisäksi englanniksi. Liikkeelle lähdetään matkai-lutoimiston edestä klo 14.

Tarkat tiedot opastetuista kierroksista saa kau-pungin matkailutoimistosta, verkko-osoitteestawww.tampere.fi/matkailu ja kesemmällä myös pai-kallisista lehdistä. Tampereen kaupungin mat-kailutoimisto, Verkatehtaankatu 2. Puh. 3146 6800,touristbureau@tampere.fi.

Päivi Ikonen

• Tampereelle laaditaan me-luntorjunnan toimintasuunni-telma vuosiksi 2005–2010.Suunnitelma sisältää pitkänajan strategian melun torju-miseksi sekä meluntorjuntaanja meluhaittojen vähentämi-seen liittyviä tavoitteita jatoimenpiteitä.

Myös hiljaisten alueiden määrittäminen ja niidensäilyttämiseen tähtäävät toimet sisällytetään toi-mintasuunnitelmaan.

Toimintasuunnitelmassa käsitellään tie-, lento-ja raideliikenteen melua sekä ulkona käytettävienlaitteiden ja liikkuvien koneiden melua.

Melualueilla asuulähes neljännes tamperelaisistaViime vuonna valmistunut kantakaupungin lii-kennemeluselvitys oli työn ensimmäinen vaihe.Melualueilla asuu yhteensä 47 650 tamperelaista,joten meluongelma koskettaa suurta joukkoa kau-punkilaisista.

Ympäristömelu koetaan yhdeksi Euroopan

kaupunkien suurimmista ympäristöongelmista.Ensimmäinen yleisötilaisuus meluntorjunnas-

ta pidettiin 15.4. Nikolainsalissa. Siellä esiin nos-tettiin muiden muassa lentomelun aiheuttamatmelupiikit, raideliikenteen yömelu, liikenneme-lu eri puolilla kaupunkia, nopeusrajoitukset, Ra-tinan musiikkitapahtumat, teollisuuslaitosten ym-päristölupien valvonta, yökerhojen edustojen ”yö-ralli”, raskas liikenne asuntoalueilla ja rakentei-den, kuten autotallien, heppoisuus meluesteinä.

Ennakolta melua voidaan torjua parhaiten lii-kennesuunnittelulla ja maankäytön suunnitte-lulla. Teknisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hil-jaisempien kulkuvälineiden ja työkoneiden va-linta.

Melun leviämistä voidaan rajoittaa meluestei-den ja rakenteiden avulla.

Meluntorjuntasuunnitelman laadintaa voi seu-rata osoitteessa www.tampere.fi/ymparisto/ymparis-tonsuojelu/meluntorjuntaohjelma. Toimintasuunni-telmasta valmistuu luonnos syksyllä.

Suunnitelman laadinnasta vastaa kaupunginyhdyskuntapalvelut ja työn toteutuksessa avus-tavat Suomen Akustiikkakeskus Oy ja DiskurssiOy. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä kaupun-gin viranomaisten, tamperelaisten ja muiden si-dosryhmien kanssa.

Tarja Nikupaavo-OksanenRaskas liikenne on yksi suurimpia melunaiheuttajia.

Viheralueohjelmaon viittä vaillevalmisTampereen Viheralueohjelma on valmistumassa.Kaupunkilaiset voivat antaa vielä palautetta oh-jelmasta, sillä ohjelmaluonnos tulee nähtäville tou-kokuun aikana palvelupiste Frenckelliin ja Vihe-ralueohjelman Internet-sivuille www.tampere.fi/ytoteto/puisto/vao/. Nähtävilläolosta ja palaut-teenantomahdollisuuksista tiedotetaan erikseen.Ohjelma hyväksytään kesän aikana ensin tekni-sessä ja ympäristölautakunnassa ja sitten valtuus-tossa.

Viheralueohjelma on pitkän tähtäimen toimin-tasuunnitelma, joka määrittelee viheralueiden ylei-set kehittämistarpeet, -tavoitteet ja -toimenpiteetvuoteen 2014 asti.

Ohjelman laadinnassa on ollut mukana laajaosallisten joukko: viheralueiden käyttäjät ja muutsidosryhmät sekä kaupungin viheralueita ylläpi-tävät yksiköt. Asukkaat ovat voineet vaikuttaamm. asukastilaisuuksissa ja Internetin välityksel-lä. Viheraluekyselyssä selvisi, että asukkaiden mie-lestä viheralueiden käyttöä haittaavat eniten ros-kaaminen ja ilkivalta, hoitamattomuus, melu jasaasteet.

Viheralueiden kehittäminen on ohjelman tärkeinosio. Suurin osa toimenpiteistä voidaan toteuttaatoimintatapoja tarkistamalla ja uudistamalla. Li-säresursseja tarvitaan esimerkiksi koulu- ja päivä-kotipihojen kunnostamiseen, keskustapuistojenperusparannukseen, koirapuistojen rakentamiseenja leikkipaikkojen välineiden uusimiseen.

Kello käy taasraatihuoneenjulkisivussaKeskustorilla kulkevat näkevät jälleen tarkan kel-lonajan, kun raatihuoneen julkisivun peittäväänpressuun asennettiin kello.

– Kello laitettiin kaupunkilaisten pyynnöstä, ker-too projektipäällikkö Jukka Harjula kaupungin ti-lakeskuksesta.

Alunperin pres-suun oli maalattukello, jonka maala-tuista viisareista eiaikaa kannattanutkatsoa.

– Ihmiset ovattottuneet katso-maan raatihuo-neen kelloa, jameille tuli soittojajoissa kaivattiinkelloa takaisin.Niinpä sitten lai-toimme kellon tu-tulle paikalle.

Koko kesähupun allaTyöt raatihuonees-sa ovat edenneetsuunnitellusti. Uusi katto on käytännössä valmisja julkisivun rappaustyö saatiin käyntiin huhti-kuun lopulla. Sisällä raskaimmat työt alkavat ol-la takana ja maalauksissa ja muussa pintatyössäollaan pitkällä.

– Suuria yllätyksiä ei ole tullut vastaan, muttavanhan talon remontissa joudutaan aina tekemäänpieniä muutoksia suunnitelmiin, Harjula toteaa.

Talon värikäs huppu hallitsee keskustorin nä-kymiä koko kesän ajan. Harjulan mukaan remon-toitu talo paljastuu pressujen alta elo-syyskuunvaihteessa.

Kaiken pitäisi olla valmiina lokakuun alun Tam-pereen päivään mennessä.

Janne Elonen, teksti ja kuva

Kaupunkilaistenpyynnöstä raatihuonekertoo taas oikeankellonajan.

Tamperetta kannattaa ihailla myös vesiltä. Jos omaa venettä ei ole, risteilyjä järjeste-tään niin Näsijärvellä kuin Pyhäjärvelläkin.

6

Tampere syntyi Tammerkosken kartanon pelloille

Kun Tampereen kaupunki 225 vuotta sit-ten perustettiin kosken länsirannalle, senasukkaat elivät maalaismaista elämää.Näin siitä huolimatta, että Tammerkos-ken kylästä oli jo 1600-luvun puolellaryhdytty rakentamaan kauppapaikkaa.Tampereesta ei kehittynyt kaupan kes-kusta, vaikka nykyisellä kaupunkialu-eella vielä 1700-luvun lopullakin pidet-tiin vuosittain kahdet markkinat. Merenrannalla sijaitsevien kaupunkien palve-lumahdollisuudet olivat paremmat. Tur-ku hallitsi Tammerkoskenkin maisemis-sa käytyä kauppaa.

Uuden kaupungin aloittaessa se saileipänsä ainoasta elinkeinostaan, maa-taloudesta. Ruis ja ohra olivat päävilja-lajit. Jos perunasta oli jotain kuultu, sitäei kuitenkaan viljelty. Perunan tehtäväähoiti nauris.

Kuvaavaa on, että uutta kaupunkiaryhdyttiin rakentamaan Tammerkoskenkartanon pelloille, joilla ei ennen kau-pungin perustamista ollut yhtään ra-kennusta. Ensimmäinen asemaakaavatehtiin 300–400 asukasta varten, joille ar-vioitiin riittävän 50–60 tonttia. Sen ajantonttipolitiikan mukaan jokainen halu-kas sai tontin ilmaiseksi kaupungilta. Nejaettiin arpomalla.

Vuoteen 1819 mennessä kaupunginrakentamiseen varattu alue, joka rajoit-tui idässä koskeen ja lännessä Näsilin-nankatuun sekä pohjoisessa ja etelässä

kaupunkia reunustaviin järviin, oli jo ra-kennettu.

Uuden kaupungin elämä perustuiomavaraistalouteen. Niinpä kaupunki-laisten siat tonkivat kyläraitteja, ja kukotkeikkuvat elinvoimaa tuoksuvilla tun-kioilla.

Arkipäivässä tarvitsemansa uudet tie-dot ja taidot tamperelaiset ammensivatkaupungin ympärillä sijaitsevista karta-noista. Niiden omistajat liikkuivat pal-

jon niin kotimaassa kuin ulkomaillakintuoden mukanaan uutta tietoa ja uusiaajatuksia.

Valistunutta väkeä löytyi myös pap-piloista. Monet papit olivat paitsi läk-synsä lukeneita myös kiinnostuneitakäytännön asioista. Kartanoiden ja pap-piloiden nokkelimmat piiat ja rengitsaattoivat oppia paljon ympärilleen kat-selemalla. Pappien merkitystä kuvastaahyvin se, että koko Tampereen synnylle

antoi ison panoksen Lempäälän kirkko-herra Erik Edner.

Käsityöläisten kaupungiksiJos maaseudulla viljelystapojen kehittä-misestä, sivistysharrastuksista ja uusis-ta tavoista huolehtivat kartanot ja pap-pilat, vastaavaan ylsivät kaupunkiensäätyläiskodit. Vapaakaupunkioikeuk-sien myötä Tampere oli 1800-luvun alus-sa muuttunut käsityöläisten kaupun-giksi, josta herrasväkeäkin löytyi. Vuon-na 1805 Tampereella oli 523 asukasta,joista säätyläisiä oli 79, kauppiaita ja por-vareita 111, käsityöläisiä 264, ajureita se-kä työmiehiä 40 ja muita 30.

Ensimmäisten tamperelaisten joukos-sa oli myös Tammerkosken molemmatrannat omistaneen Hatanpään kartanonpalkollisia. Moni heistä aloitti uuden elä-män ajureina.

Maanviljelijöitä ei enää 1800-luvunalussa kaupungista löytynyt. Tämä joh-tui siitä, että vapaakaupunkioikeuksillatuettiin nimenomaan kaupan, käsityönja teollisuuden kehittymistä. Samallamaanviljelys kiellettiin kaupunkilaisiltakokonaan. Kotieläimet ja kasvimaat to-ki sallittiin.

Ruotsin vallan päättyessä vuonna1808 Tampere oli pieni sisämaakau-punki, jonka pääelinkeinoiksi olivatnousseet käsityöammatit. Kaupungissa

oli vain yksi tehtaana pidettävä laitos jasenkin työntekijät olivat laskettavissayhden käden sormin. Tehdas oli Abra-ham Häggmanin perustama paperiteh-das kosken keskiputouksen varrella.Tehtaan suuruutta kuvastaa se, että kuntehtaan tuotanto vuonna 1806 oli suu-rimmillaan, se mahtui kymmeneen he-voskuormaan.

Itse Venäjän keisari Aleksanteri I olimatkallaan suuriruhtinaskunnassaanihastunut Tammerkosken putouksiin jasuunnitellut niiden valjastamista teolli-suuden käyttöön. Keisarin suunnitel-mista ryhtyi tunnetusti tekemään tottaenglantilainen James Finlayson.

Ajatus Tammerkosken valjastamises-ta teollisuuden käyttöön ei kuitenkaanollut uusi. Se oli käynyt jo Lempäälänkirkkoherran Erik Ednerinkin mielessä.Sen oli oivaltanut myös Tampereen pe-rustaja Kustaa III.

Tampereen savupiipputeollisuudenperustaa alkoi rakentaa Finlayson. Hä-nen haaveensa menestyvästä valimostaja konepajasta kariutuivat ja suunnitel-mat muuttuivat. Finlayson myi teh-taansa lääkäri Georg Adolf Rauchille jakauppias Carl Samuel Nottbeckille. Olikuitenkin tultava aina 1800-luvun toi-selle puoliskolle ennen kuin käsityöläis-ten kylästä oli tullut tehtaalaisten kau-punki.

Heikki Näreikkö

• Kuningas Kustaa III:n päätöksellä Ruotsi-Suomen valtakuntaan perustettiin Tampereen kaupunki vuonna 1779. Asukkaita oli silloin alle 200. Matka kartanon pelloilta nykyiseen 200 000 asukkaan kaupunkiin on ollut pitkä.

Tampereen perustuskirja

Kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustuskirjanGripsholmin linnassa 1.10.1779. Perustuskirja on nahkakantinen kultaisinornamentein ja kuningas Kustaa III:n vaakunalla koristel-tu pergamenttiasiakirja. Kooltaan se on 32x41cm. Kirjaan kuuluu myös sinetti.

Perustuskirjan alkuperäinen teks-ti on ruotsinkielinen; vuonna 1780siitä julkaistiin virallinen, suomennos,joka löytyy osoitteesta www.tampe-re.fi/arkistot/kaupunginarkisto/perus-tuskirja/.

Perustuskirjan liitteenä oli maanmit-tari Daniel Hallin suunnitelman pohjaltavalmistunut asemakartta, jossa näkyvätsuunnitellut tontit ja kadut sekä kaupun-gin rajat.

Ku

va: J

ann

e R

uo

tsal

ain

en

Ku

va:

Sva

nte

Lag

erg

ren

/ T

amp

eree

n m

use

oid

en k

uva

-ark

isto

Tampere näytti tältä vuonna 1880. Etualalla Frenckellin tehtaat ja koski.

• Tanssi on loistava tapaylläpitää kuntoa ja nauttiahyvästä seurasta. Ja se so-pii ihan jokaiselle.

Kalevan uintikeskuksen alakerrasta kaikaa ryt-mikäs humppa.

– Ottakaa parit! Yks – kaks – kol, nyt lähtee…,ohjaaja Terttu Hasa vauhdittaa ja TampereenKuntoliikunnan senioritanssijat pyörähtävät len-nokkaasti lattialle.

Ryhmä on syksystä lähtien ja pikku hiljaa tah-tia tiivistäen harjoitellut 2. kesäkuuta pidettävääIkäihmisten Tanssin vuoden pääjuhlaa varten.Pyynikin palloiluhallissa soi silloin seniori-humppa, mutta ikäihmisten tanssi on toki paljonmuutakin kuin humppaa.

– Tanssi Suveen -juhlassa nähdään tansseja, jot-ka sopivat ikääntyneiden harrastettaviksi. Esiin-tyjiä tulee yli 200 ja yleisöä mahtuu noin 900.

Sinikka Mäkelän ohjaamassa kansantanssinyhteisesityksessä on mukana sata tanssijaa eri yh-distyksistä.

Toinen iso yhteisesityss on Minna Niemelänohjaama Senioritanssi, yhteyssihteeri AulikkiKuusela Tampereen kaupungin vanhusten pal-veluista kertoo.

Ikäihmisten toimintakyvyn edistämiseksi työs-kentelevä Elonpolkuja-yhteistyöverkosto on ni-mennyt vuoden 2004 Tanssin vuodeksi. Tarkoi-tus on tehdä mainiota liikunta- ja seurustelu-

muotoa tunnetuksi ikäihmisten harrastuksena jainnostaa uusia ihmisiä mukaan.

Tanssi tuokuntoa ja ystäviä– Tanssi ylläpitää kuntoa, ketteryyttä ja tasapai-notaitoa, virkistää mieltä ja karkottaa yksinäi-syyttä. Monen mielestä tärkeintä on juuri muka-va yhdessäolo, Aulikki Kuusela kiteyttää tunnel-man.

Samaa vakuuttavat Kuntoliikunnan seniori-tanssijat. Liikunnan ilo ja yhdessäolo vetävät tans-simaan.

– Kun tanssii, ei lääkäriä tarvitse. Kotona kunliikkuu, kolottaa; täällä ei kolota yhtään. Ja täälläon hieno porukka. Tämä on virkeätä väkeä, mo-ni käy myös kaupungin liikuntatoimen seniori-tansseissa ja tanhuamassa, Aira Vaarankorpi, An-na Valtanen, Eila Roivas, Eila Kokkonen ja Mir-ja Wilkman nauravat.

He lähtevät Tanssin vuoden pääjuhlaan iloisellamielellä samanhenkisiä ihmisiä tapaamaan. Esiin-tymiskokemusta on jo kertynyt oman seuran juh-lista, Tampere-talosta, Helsingin stadionilta jaPirkkahallista.

– On mahtava haaste saada tanssia isossa po-rukassa, Anja Harinen sanoo.

Hän on viihtynyt Kuntoliikunnan senioritans-sijoissa vuodesta 1995. Liikunta ja reippaat mu-siikkikappaleet miellyttävät tanhuamistakin har-rastavaa Harista.

– Täällä on ystäviä, hän sanoo.– Aina tarvittaessa saa kysyä. Ohjaajat ovat

miellyttäviä, naiset kehuvat.

Monen mahdollisuudenharrastus

– Mielestäni tanssi sopii kenelle vaan. Se antaahaastetta myös älynystyröille. Tärkeintä lieneväthyvä musiikki, yhdessäolo ja iloinen hyvä po-rukka, Hasa arvelee.

Hän toivottaa tervetulleiksi myös nuoremmateläkeläiset. Ryhmän keski-ikä on nyt noin 70vuotta.

– Ikäihmisille sopivia tanssimuotoja löytyy run-saasti. Toivoisimmekin, että ihmiset uskaltaisivatkokeilla uusiakin tansseja, Aulikki Kuusela tote-aa.

– Yhdistyksissä harrastetaan paljon esimerkik-si kansan- ja senioritansseja. Myös itämainen tans-si on löydetty, samoin rivitanssi ja jopa flamenco.Useimmat tanssikoulut tarjoavat kaikenikäisillemahdollisuuksia. Lavatanssi on myös suosiossa.

Kuuselan mukaan eläkeläiset kaipaisivat lisäätavallisia tanssipaikkoja. Moni haluaisi pyöräh-dellä muuallakin kuin ravintoloissa.

– Toivottavasti Tanssin vuosi edistää asiaa.Tanssi Suveen -juhla on myös valtakunnallisen

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman alueellinen ta-pahtuma. Tilaisuudessa esittää tervehdyksensäteemavuoden suojelija Teija Sopanen.

Juhla pidetään Pyynikin palloiluhallissa 2.6.kello 14. Juhlaa edeltää Jo joutui armas aika -mu-siikkihartaus Aleksanterin kirkossa kello 13. Val-takunnallinen senioritanssitapahtuma pidetäänPirkkahallissa 3.6. kello 12–16. Yleisö on terve-tullutta mukaan.

Jaana Kalliomäki, tekstiAri Järvelä, kuva

7

Tanssin vuosi huipentuu suureen suven juhlaan

225-vuotis-juhlaviikonohjelmasta

löytyy jokaisellejotakin

Tampere juhlistaa ensi syksynä 225-vuotista tai-valtaan paitsi perinteisellä Tampereen päivällämyös erityisellä juhlaviikolla. Kaupunkilaisilletarjotaan monipuolista ohjelmaa ja liki kaikki ta-pahtumat ovat maksuttomia.

Lapsia muistetaan kolmipäiväisellä Sekoa sa-noihin -sanataidetapahtumalla, joka pidetäänPakkahuoneella 24.–26. lokakuuta. Kahtena en-simmäisenä päivänä on luvassa muun muassamusiikkia, tanssia ja teatteria myös lasten ominaesityksinä. Ensimmäisenä päivänä yleisönä ovatpäiväkotien lapset ja koululaiset, toisena lapsi-perheet. Esillä on myös pirkanmaalainen sanata-ideopetus.

Kolmantena päivänä on vuorossa lastenteatte-riesitys, joka kootaan viidestä kuuden minuutinosuudesta. Ahaa-teatteri, Komediateatteri, Tans-siteatteri MobitaDansco, Teatteri 2000 ja TeatteriMukamas tuottavat jokainen tyylillään omanosansa, joista kootaan puoli tuntia kestävä Puna-hilkka -esitys.

Nuorille järjestetään oma SuperLine bändita-pahtuma perjantaina 1. lokakuuta. Sen pitopaik-ka ja ohjelma ovat vielä auki. Eläkeläisille puo-lestaan on tarjolla Pakkahuoneessa 28. syyskuu-ta Elon polkuja -tanssit.

Tiedettä ja taidettaMyös Tampere Filharmonia ja Mansetti osallis-tuvat juhlaviikon musisointiin. Edellisen kon-sertti on 30. syyskuuta Tampere-talossa ja jäl-kimmäisen 3. lokakuuta Hervannan elokuva-teatterissa.

Teatteri Telakka tarjoaa Työväen Keskusmu-seon tiloissa Verstasantologian. Eläkkeellä olevametallimies Heikki Halonen on kirjoittanut en-tisistä työtovereistaan kuvauksia, jotka esitetäänmonologeina Tampereen historiaan sidottuina.

Tampere klubi järjestää kaksipäiväisen sym-posiumin, jossa 27.–28. syyskuuta pohditaan ai-nakin demokratiaa.

Suunnitteilla on myös luentosarja, jossa tar-kastellaan Tamperetta eri näkökulmista. Aiheenaon Tampereen historia, arkkitehtuuri, teatteri, ku-vataide ja kirjallisuus. Luennot sisältävät myöspuheenvuoroja aiheesta Minun Tampereeni.Luentosarja päättyy 3. lokakuuta Metsossa pi-dettävää tilaisuuteen, jossa on mukana tampere-laisia kirjailijoita. Osa luennoista saatetaan pitääjuhlaviikon ulkopuolella. Luennot ovat osa työ-väenopiston normaaleja yleisöluentoja.

Metsossa järjestetään myös Värit ja viivat -se-minaari, jossa käsitellään lastenkirjojen kuvitta-mista.

Erilaisia näyttelyitäJuhlaviikon ohjelmaan sisältyy myös erilaisianäyttelyitä. Kun raatihuone on remontissa, sensaleissa olevat taideteokset ovat nähtävillä Tam-pereen Taidemuseossa kesä-elokuussa. Taide-teokset viedään takaisin raatihuoneelle 1. loka-kuuta mennessä, jolloin siellä pidetään juhla-vastaanotto kutsuvieraille. Keskustorin remont-tia väistänyt Kaupunki kasvaa -patsas saa 1. lo-kakuuta uuden sijoituspaikan.

Tampereen kaupungin keskusvirastotalolla on20. syyskuuta – 4. lokakuuta Tampere-aiheinenvalokuvanäyttely. Myös Tampereen perustajaKustaa III on esillä. Metsossa on puolestaan Tam-pereen Teatterin 100-vuotisjuhlanäyttely.

Juhlaviikon ohjelmaan kuuluu myös Tampereenpalkinnon ja Teknisen luovuuden palkinnon jako.

Juhlaviikolle on suunnitteilla vielä muutakinohjelmaa, josta kerrotaan suunnitelmien täsmen-nyttyä. 225-vuotisjuhliin liittyy luonnollisesti pe-rinteisen Tampereen päivän vietto. Senkin ohjel-ma on tavallista runsaampi.

Ikäihmisten Tanssin Vuoden pääjuhlassa nähdään useita tanssiesityksiä. Senioritanssin yhteisesityksessä ovat mukana myösTampereen Kuntoliikunnan senioritanssijat.

• Uurnalla kävijä on keskei-nen osa vaalikoneistoa, jokaon käynnissä neljä kuukautta.

Tampereen keskusvaalilautakunnan sihteeri Tii-na Laakso kertoo, että kesäkuun europarla-menttivaalien valmistelu alkoi Tampereella maa-liskuussa. Työn käynnisti koko maassa oikeus-ministeriö, jolta vaalipiirilautakunnat saivat tar-vittavat ohjeet. Ne puolestaan hoitivat kuntieninformoinnin. Tampereella vaalit organisoi kes-kusvaalilautakunta, jonka kaupunki valitseekunnallisvaalien jälkeen vaalikaudeksi eli nel-jäksi vuodeksi. Lautakunnassa on viisi varsinaistaja viisi varajäsentä.

Palkattua väkeätarvitaan melkoisesti– Keskusvaalilautakunta palkkaa muun tarvit-tavan henkilöstön. Tampereella heitä on sihtee-rin lisäksi järjestelyvastaava ja toimistosihteeri.Avustavaa henkilöstöä on europarlamenttivaa-leissa noin 40. Heihin luetaan ennakkoäänten tar-kastajat ja ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoi-mitsijat. Vaalivahtimestareitakin tarvitaan. Viimevaaleissa heitäkin oli 40, Laakso luettelee.

Luettelo ei lopu tähän. Vaaliavustajia on 59.Ratkaisevilla hetkillä astuu kuvaan kaksi atk-vas-taava, jotka Tampereen keskusvirastotalolla 15tallentajan kanssa siirtävät vaalilautakuntien las-kemat ja keskusvaalilautakunnan välittämät ää-nimäärät valtakunnalliseen atk-järjestelmään.

Itse vaali ja ääntenlasku tapahtuu vaalilauta-kuntien silmien alla. Niitä on kaikkiaan 59. Vaa-lilautakunnissakin on viisi varsinaista ja yhtämonta varajäsentä eli yhteensä 590 luottamus-miestä, jotka kaupunginhallitus valitsee hyvissäajoin ennen vaaleja.

– Kaupunginhallitus valitsee myös vaalitoi-mikunnat, jotka käyvät laitoksissa ja hoitavat ko-tiäänestykset. Toimikuntia on 12. Niissä on kol-me varsinaista ja neljä varajäsentä eli yhteensä 84ihmistä.

Laakso arvioi, että kesäkuun europarlament-tivaalien toimittamiseen tarvitaan noin 800 ih-mistä. Kunnallisvaaleissa pääluku nousee jo tu-hanteen.

Paikkojen varauksesta palkkojen maksuunKun vaalien järjestäminen maaliskuussa alkaa,ensimmäisiä tehtäviä on äänestyspaikkojen va-raus. Laakso ryhtyy valmistelemaan myös kau-punginhallituksen päätöksiä esimerkiksi vaali-lautakunnista ja ennakkoäänestyspaikoista.

–Tehtäviin kuuluu myös vaalilautakuntien jä-senten ja vaalivahtimestarien ohjeistaminen, en-nakkoäänestyspaikkojen henkilöstön koulutus jaennakkoäänestysasiakirjojen tarkistaminen. Ää-nestyspaikoille on järjestettävä myös siellä tar-vittavat välineet, esimerkiksi sermit ja uurnat.

Työt eivät lopu vielä vaalituloksen selvittyä-kään. Vaalipäivän jälkeen on vuorossa muunmuassa palkkojen ja palkkioiden maksu sekävaalipaikkojen purku.

– Kaikki on ohi kesäkuun loppuun mennessä– toivottavasti, Laakso sanoo.

Entä mitä koko ruljanssi maksaa? Europarla-menttivaalien menot Tampereella ovat 387 000euroa. Kun valtio maksaa osansa äänioikeutet-tujen pääluvun mukaan, sen osuudeksi tulee270 000 euroa. Tampereen kaupungin kontollejää loput, eli 117 000 euroa.

Heikki Näreikkö, tekstiJanne Elonen, kuvat

8

Tampereen vaalikonetta pyörittää 800 ihmistä

Keskusvirasto-talo korvaa pääpostin ennakko-äänestys-paikkana

• Tampereella äänestetään kesä-kuun europarlamenttivaaleissa en-nakkoon kolmessa uudessa paikas-sa, Tampereen kaupungin keskus-virastotalolla, pääkirjasto Metsos-sa ja Kämmenniemen kirjastossa.Ennakkoon äänestäminen on en-simmäistä kertaa mahdollista kau-pungin omissa tiloissa.

• Ennakkoon voi äänestää edel-leenkin posteissa, joita on kaikki-aan kaksitoista. Keskusvirastotalokorvaa äänestyspaikkana pääpos-tin, jossa tilojen saneeraustyöt es-tävät ennakkoäänestyksen.

• Tampereen kaupungin luotta-mushenkilöt ovat halunneet lisätääänestyspaikkoja taatakseen mah-dollisimman suuren äänestysaktii-visuuden. Lokakuun kunnallisvaa-lien ennakkoäänestyspaikoistapäätetään erikseen. Äänestyspaik-kojen lukumäärää saatetaan tule-vaisuudessa lisätä.

Ennakkoäänestys-paikat 2.–8.6.

• Kaupungin keskusvirastotalo

• Pääkirjasto Metso

• Kämmenniemen kirjasto

• Posti Tampere 20 keskusta

• Posti Tampere 21 Amuri

• Posti Tampere 25 Pispala

• Posti Tampere 31 Tesoma

• Posti Tampere 40 Lielahti

• Posti Tampere 50 Kaleva

• Posti Tampere 54 Sampo

• Posti Tampere 58 Linnainmaa

• Posti Tampere 71 Kaukajärvi

• Posti Tampere 72 Hervanta

• Posti Tampere 82 Koivistonkylä

• Posti Tampere 90 Härmälä

Ikurin koululla ei äänestetä

• Tampereen kaupunginhallituspäätti 21. lokakuuta 2002, että ää-nestysalueiden 31 ja 32 äänestys-paikka on Ikurin koulu. Europarla-menttivaalien äänestystä ei kui-tenkaan järjestetä koulussa, koskasen katto on vaalien aikana remon-tissa. Korvaavat tilat ovat koulunnaapurissa sijaitsevassa Länsi-Te-soman päiväkodissa.

Tiina Laaksolla riittää vaalitöitä tänä vuonna. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä hänorganisoi nyt eurovaaleja. Vaalivuosi jatkuu syksyllä kunnallisvaaleilla.

Europarlamenttivaalit 1

3.6.

Ennakkoäänestys 2.—8. 6.

Vaaleissa kaikki on tarkkaan säädettyä,vaalileimankin pitää olla juuri oikeassa kohdassa.

9

• Luontoon tutustumi-sen voi aloittaa hetiomasta lähipiiristä.Uusia elämyksiä löytää jo naapurikau-punginosasta.

Ympäristösihteeri Lasse Kosonen mie-tiskelee tovin, kun häneltä kysyy hyviäluontoretkikohteita Tampereella.

–Tampere on voimakas kasvukeskusja hyvät viheralueet jäävät helposti ra-kentamisen jalkoihin. Kauppi-Niiha-masta löytyy hienoja kohteita, esimer-kiksi Tuomikallio ja Soukonvuoren leh-to.

– Villilänsaaressa on pieni luonnon-varainen viheralue, jossa elelee tiheä lin-nusto. Toukokuisena aamuna korva le-pää siellä keskellä lintujen konserttia, jo-hon osallistuvat lehto- ja mustapääker-tut, peipot, pajulinnut, sirittäjät, kirjo-siepot ja rastaat. Myös Iidesjärvi on ar-vokas helmi keskellä kaupunkia, Koso-nen luettelee.

Kosonen on vetänyt jo vuosikaudetkaupungin järjestämiä luontoretkiä, joil-le voi osallistua tänäkin kesänä. Myösluontoyhdistykset ja jotkut kaupungin-osayhdistykset järjestävät retkiä.

Tampereen Hervantalaiset ry:n pu-heenjohtaja Hannele Kaskinen kertoo,että asukasyhdistys on järjestänyt Her-

vannassa kesäisin muutaman luonto-retken. Tietoa ajankohdista saa Hervan-nan Sanomista.

–Tänä kesänä järjestetään esimerkiksivillivihannesretki, jonka aikana opetel-laan luonnonkasvien keräilyä, käsittelyäja käyttöä.

– Lisäksi järjestämme linturetken jaopastetun retken uudella Hervantajär-ven luontopolulla. Se valmistui viime ke-sänä ja on nyt merkitty kunnolla. Her-vantajärven ja Suolijärven ympäristöönvoi tutustua myös itsenäisesti nelivä-rioppaan avulla. Opasta saa vapaa-aika-talolta, Lindforsinkatu 5, huoneesta 214.

Maalaismaisemiin pääseeTeiskon suunnallaMaalaismaisemaa ja Tampereen arvok-kaimpia luontokohteita löytyy Teisko-Aitolahden alueelta. Siellä sijaitsee esi-merkiksi Tampereen suurin luonnon-suojelualue Vattula sekä lukuisia perin-nebiotooppeja ja lehtoalueita.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdis-tys on hoitanut Teiskon alueella Koivu-lan niittyä ja Isomurron hakaa niittotal-koin. Varapuheenjohtaja Kaija Helteenmukaan työ on ollut erittäin arvokasta.Niittyjen arvokkaat kasvit, kuten keto-katkero ja noidanlukko, ovat alkaneet el-pyä. Kaikille avoimet talkoot pidetääntulevanakin kesänä.

Tietoa Tampereen luonnosta löytyyosoitteesta www.tampere.fi/ymparisto.Alkuun pääsee myös Tutustu Tampe-

reen luontoon -oppaan avulla, jota onsaatavissa ympäristötietokeskus Moree-niasta, Satakunnankatu 13 b ja palvelu-piste Frenckellistä, Frenckellinaukio 2 B.Niistä saa myös luontopoluista kertoviaopasvihkosia.

Syvällisempää tietoa Tampereen ar-vokkaista luontokohteista löytyy tämänvuoden alussa ilmestyneestä Tampereenarvokkaat luontokohteet -raportista. Si-tä myydään 15 euron hintaan Moree-niassa ja palvelupiste Frenckellissä. Selöytyy myös Internetistä osoitteestawww.tampere.fi/ymparisto ja sieltä julkaisutja selvitykset.

Tarja Nikupaavo-Oksanen

Tampereen kaupungin Internet-si-vuilla sanottiin, että on olemassa il-maisimia havaitsemaan liikkuvat japysähtyneet ajoneuvot tai jalankul-kijat. Miksi niitä ei voisi käyttää erit-täin hankalakulkuisessa risteykses-sä, nimittäin Särkänniemen valois-sa?

Kuinka monta autoa tarvitaan tu-lemaan pois huvipuistosta päin, et-tä valot vaihtuvat, vai eikö tunnis-tinta ole? Montako jalankulkijaa tar-vitaan seisoskelemaan, että valotvaihtuisivat?

Joka-aamuinen ja iltainen odot-telu, kiirehtiminen bussiin, valot ei-vät vaihdu vaikka kuinka hakkaatnappia, tien molemmin puolin.Rantatien ruuhka on tietysti autoi-lijaparoille kamalaa, mutta tarkoi-tus olisi kai myös pystyä ylittämäänkatu kävellen.

Punaista päin

VastausPaasikiventien ja Laiturikadun liit-tymän liikennevaloliittymä toimiiyhteenkytkettynä muiden Paasiki-ventien valoliittymien kanssa. Yh-teenkytkentäohjelmia on kaikkiaanviisi, jotka ovat käytössä eri vuoro-kauden aikoina.

Yhteenkytkentäohjelmat toimivattietyn kiertoajan puitteissa, kierto-aika on jaettu eri vaiheisiin. Samas-sa vaiheessa ei voi esiintyä toisten-sa kanssa törmäysuhassa olevia tu-losuuntia. Lisäksi alueella käytetäänalueellista Spot-ohjausta, joka poik-keaa yhteenkytkentäohjelmista si-ten, että kiertoaika vaihtelee liiken-netilanteen mukaan.

Ajoneuvoilmaisimilla seurataan

liikennettä eri tulosuunnilla ja vih-reän ajan kesto perustuu sen hetki-siin liikennemääriin. Kuitenkin ontietty minimivihreän aika, jonkavihreä valo palaa aina kun tulo-suunnalla on liikennettä.

Kun esimerkiksi Laiturikadultaon tulossa autoja, rekisteröi ajoneu-voilmaisin sen ja suunta tulee vih-reäksi kulkukaaviossa määritetys-sä vaiheessa, oli suunnalla tulossasitten yksi tai useampia autoja. Vih-reän vaiheen pituus on riippuvai-nen ajoneuvojen määrästä.

Jalankulkijan painonapilla vas-taavasti jalankulkija pyytää itselleenvihreää, joka toteutuu kulkukaa-viossa määritetyllä hetkellä.

Kyseisen valoliittymän jalankul-kijapainikkeet on varustettu koske-tuskytkimillä, ja jo ensimmäinenkevyt painallus välittää vihreänpyynnön ohjauskojeelle. Painikkeenalaosaan syttyvä valo ilmoittaa vies-tin menneen perille, useammat pai-nallukset eivät nopeuta vihreän vai-heen alkamista ja hakkaaminen voivaurioittaa painiketta.

Paasikiventie on Tampereen vilk-kain ajoneuvoliikenteen väylä ja lii-kennemäärät ovat moninkertaisetverrattuna Laiturikatuun ja näin ol-len se saa enemmän vihreää aikaakuin Laiturikadun suunta.

Simo Moisiosuunnitteluinsinööri

Palstalla julkaistaanKansalaiskioskissa(www.tampere.fi/osallistuminen)kysytty kysymys ja vastaussiihen.

Tunnistimialiikennevaloissa?

Kuukauden kysymys

• Sunnuntai 16.5. Iidesjärven luontopolku Tutustutaan Iidesjärven linnustoon jakasvillisuuteen rantoja kierrellen. Vaik-ka järven linnusto on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien, siellä voi yhä havaita sa-toja naurulokkeja, silkkiuikkuja, noki-kanoja, haapanoita, lapasorsia ja sotkia.Polku päättyy Iidesjärven lintutornille.Kierros kestää 3–4 tuntia. Lähtö klo 10.00Iidesjärven länsipäästä Lokintaipaleenkohdalta.

• Helatorstai 20.5. ViikinsaariRetki kasvistoltaan ja linnustoltaan mo-nipuoliseen. Saarelta on löydetty 253putkilokasvilajia, joista arviolta 150 al-kuperäisiä. Lähtö klo 10.00 Laukontorinlaivarannasta. Muista laivamaksu (ai-kuiset 5,5 euroa, eläkeläiset ja opiskeli-jat 4,5 euroa, lapset 2 euroa, perhelippu12 euroa).

• Sunnuntai 30.5. Villilänsaari Hieno koivikon konsertti tarjoaa mie-leenpainuvan luontoelämyksen, kunkymmenet lintuparit kuuluttavat revii-reitään. Pesintälinnustoon kuuluvatpyrstötiainen, kultarinta ja pikkusiep-po. Valkoselkätikka ja kuhankeittäjäkinovat vierailleet saaressa. Alueella asus-taa myös paljon puhuttu liito-orava.Kierros kestää 1,5 tuntia. Tapaaminenkello 10.00 Villilänsaaren parkkipaikal-la.

• Sunnuntai 6.6. Niemen sahan alueEntisen kaatopaikan alueelle on joskushaudattu ilmeisesti virolaista kalkkiki-veä. Tästä syystä sinne on kehittynyt us-komattoman monipuolinen kasvillisuuslukuisine harvinaisuuksineen. Lähtö klo10.00 Lentävänniemen koulun pihalta,Lentävänniemenkatu 3..

• Sunnuntai 13.6. Luonnonkukkien päivän retkiKauppi-Niihaman metsäalueella tutus-tutaan tuoreen kangasmetsän ja osittainmyös lehtometsän kasvillisuuteen. Ko-koontuminen Tenniskeskuksen p-alu-eella, Toimelankatu 8, kello 14.00. Otamukaan saappaat ja kasvio. OppaanaMatti Kääntönen.

• Sunnuntai 18.7. Vaakko-lammin-Likokallion alueVaakkolammin alueen rauhoittaminenluonnonsuojelualueeksi on vireillä. Alu-eella kasvaa runsaasti kulttuuriperäistäkasvilajistoa sekä harvinaisia sammalia.Runsaan lahopuuston ansiosta myöspikkutikka pesii alueella. Lähtö klo 10Kaarilan koululta, Vallerinkatu 11.

• Sunnuntai 25.7. Niihaman alueKierrellään Niihamajärven ympäristös-sä ja poiketaan myös Soukonvuoren ar-vokkaassa lehdossa. Eläinlajistoon kuu-luu mm. mäyrä. Lähtö klo 10.00 Niiha-man majalta

• Sunnuntai 1.8. Halimas-järven luonnonsuojelualueHalimasjärven alueelta löytyy järven-rantaa, soita, kallioalueita jyrkänteineen,puroja, lähde, siirtolohkareita, kuusi-metsikkö ja lehto. Kasvisto on runsas jasienistökin monipuolinen. Lähtö klo10.00 Halimasjärven lounaispään uima-rannalta.

• Sunnuntai 8.8. Sieniretki Teiskon VattulansäästömetsäänVattulan säästömetsä rauhoitettiin 1959ja se on Tampereen ensimmäinen luon-nonsuojelualue. Tampereen ainoa edus-tava vanha aarnimetsä on hyvää sieni-maastoa. Lähtö klo 10.00 Sorilasta Kai-tavedentien ja Pulesjärventien risteyk-sestä omin kulkuneuvoin.

• Lauantai 14.8. KetotalkootKoivulan niityllä ja Iso-Mur-ron haassa Teiskossa. Lähtö kello 9.00 Vanhalta kirkolta kimp-pakyydein. Tysy järjestää työkalut ja tar-joaa retkieväät. Lisätietoja ja ilmoittau-tumiset Kirsti Raulo, puh. 045-676 9902.Järjestäjinä Tampereen ympäristönsuo-jeluyhdistys ja OK opintokeskus.

Lisäksi kesällä järjestetään rreettkkiilleeppaakkkkoojjeenn mmaaaaiillmmaaaann.. Ajankohtailmoitetaan myöhemmin osoitteessawww.tampere.fi/ymparisto.

Kesän luontoretkiä

Tampereenluonto kutsuukesäretkelle

Halimasjärven luonnonsuojelualueen luonto on monipuolinen soineen, rantoineen, kallioineen ja lehtoineen.

10

• Kesällä museokeskus Vaprii-kissa on Samurain ja Tiedonpalatsin ohella myös muitamielenkiintoisia näyttelyitä.

Triennaaliksi muodostunut Suomalainen Koru 4esittelee 21 tekijältä uusia ja ennen julkaisematto-mia korutaideteoksia.

Korutaide on Suomessa vielä nuori ja suurelleyleisölle tuntematon nykytaiteen muoto. Käsittee-nä korutaide sekoitetaan usein korumuotoiluun javarsinkin uniikkeihin käsityönä valmistettuihinstudiokoruihin. Korumuotoilussa ja uniikeissa stu-diokoruissa on kuitenkin kyse aivan erilaisesta lä-hestymistavasta ja näkökulmasta kuin korutai-teessa. Korutaide lähestyy korua puhtaasti taiteennäkökulmasta, jossa oleellista on taiteellinen il-maisu.

Pärinäpoikia janäyttäviä menopelejäMikä sopisi kesään paremmin kuin moottoripyö-rät! 1950-luvun moottoripyöräkulttuuria esittele-vä näyttely muistelee pärinäpoikia ja heidän har-rastustaan. Esillä on näyttäviä menopelejä ja muis-toja Speedway-radalta ja Pyynikin ajoista.

Syyskausi aloitetaan jääkiekolla. Lätkässä kort-teihin esittelee korttien keräilyharrastusta. Jää-kiekon keräilykortteja on Suomessa julkaistu sar-jamuotoisesti vuodesta 1965 alkaen. Keräilyn kiin-nostavuus perustui osittain sarjojen kustantajientekemiin keräilykirjoihin. Täysi kansio palkittiinjääkiekkomailalla, kirjalla tai muulla palkinnolla.

Jääkiekkomuseon näyttelyssä tulee olemaan esilläyli 20 täyttä keräilysarjaa.

Vapriikin syksyn tapaus on Venezuelan Orino-co-joen intiaanien kulttuurista kertova näyttely lo-kakuussa. Värikkäät korut, aseet ja käyttöesineetkertovat joen varrella elävien intiaaniheimojenmenneisyydestä ja nykypäivästä. Aineistoa on ke-rätty 12 heimon parista, joista osa elää edelleen pe-rinteiseen tyyliin metsästäen ja keräillen. Osa hei-moista on ottanut käyttöönsä joitakin nykyajankeksintöjä arkea helpottamaan.

Vapriikin kesässä muistellaan 1950-luvunmoottoripyöriä.

• Valtakunnallista mu-seoviikkoa vietetään jälleen17.–23.5.2004. Tampereenmuseot tarjoavat viikon aika-na monipuolista ohjelmaa.Kaikkiin Tampereen museoi-hin on museopäivänä eli tiis-taina 18.5. ilmainen sisään-pääsy

Sara Hildenin museoLapsille suunnattu Nassikkanavigointi viikon-loppuna 15.–16.5. Lisätietoja: www.tampere.fi/cul-ture/laku/Koko viikonlopun ajan nassikkapassilla ilmai-seksi sisään (norm. maksu huvipuiston alueelle4 euroa, alle 6-v. ilmaiseksi). Museossa tasatun-nein ohjattua croquis-piirustusta klo 12–17. Kansainvälisenä museopäivänä ti 18.5. Nassik-kanavigointipassilla ilmaiseksi sisään Museos-sa tasatunnein ohjattua croquis-piirustusta klo12–17. Museo ja Café Sara avoinna klo 11–18. Särkän-niemi, puh. 03 3144 3500, www.tampere.fi/hilden

VapriikkiVapriikissa on tarjolla ylimääräisiä yleisöopas-

tuksia Samurai- ja Tiedon palatsi -näyttelyihin.Tiistaina opastettu kierros alkaa klo 17, ke–su klo14.Tiistaina 18.5. vietetään kansainvälistä museo-päivää. Vapaa pääsy Vapriikin näyttelyihin klo10–18! Nassikkanavigoinnin työpajat klo 11–15

Alkuaika-näyttelyn työpajassa voi kokeilla ki-venhiontaa ja maalata rituaalikuvan kallioon!Työpajat alkavat klo 11, 12, 13, ja 14.

Jääkiekkomuseon pelipajassa testataan peli-tekniikkaa maalisimulaattorilla klo 11–15.

Vapriikin Museoviikko huipentuu japanilaisenmusiikin viikonloppuun.

Lauantaina 22.5.klo 13–14 Professori Timo Leisiö luennoi aiheestaJapanin musiikki. Vapaa pääsyklo 15.15–16Koto soikoon! Eva Alkula ja MinnaPadilla esittävät koto- ja kantelemusiikkia. Va-paa pääsy.

Sunnuntaina 23.5.klo 13–14 Säveltäjä Pehr Henrik Nordgren luen-noi aiheesta Japanin musiikki. Vapaa pääsy.klo 16 Taikorumpuworkshopin loppukonsertti.Mukana The helsinki Koto Ensemble, RiikkaLänsisalmi työpajansa kanssa ja Kulttuuri-osuuskunta Uulun työpajat. Vapaa pääsy.

Viikonlopun ajan Vapriikissa on esillä Tampe-reen yliopiston musiikintutkimuksen laitoksenopiskelijoiden kokoama Japanin musiikkia kä-sittelevä näyttely.Avoinna ti, to–su 10–18, ke 19.5. 11–18. www.tampere.fi/vapriikki

MuumilaaksoMuseoviikon tapahtumiin liittyvä lapsille suun-nattu Nassikkanavigointi viikonloppuna15.–16.5. Lisätietoja: www.tampere.fi.culture/laku/Koko viikonlopun ajan ostamalla nassikkapas-sin pääset sisään useisiin Tampereen kaupunginmuseoihin. Muumilaaksossa Runokioski la–suklo 11–14.

Kansainvälisenä museopäivänä, ti 18.5., Nas-sikkanavigoinnin runokioski Muumilaaksos-sa klo 12–14. Vapaa pääsy Muumilaaksoon ti18.5. klo 9–17.

Muumilaakso ja sen Kauppapuoti avoinna ti–peklo 9–17, la–su klo 10–18; huom! helatorstaina20.5. klo 10–18.www.tampere.fi/muumi

Tampereen taidemuseoVuoden nuori taiteilija 2004 Kim Simosson -näyttely ti–su klo 10–18, myös Helatorstaina.Yleisöopastus la ja su klo 15. Vapaa pääsy tiistaina 18.5., pääsymaksut 5 eu-roa/ 2 euroa.

Leikkikenttä-uutisia kesällä

2004

• Toiminta-aika 1.6.–24.6.2004 klo8–15

• Kuukausimaksu 51,30 euroa (sisäl-tää ruokailun)

• Päivämaksu 5,30 euroa (sisältääruokailun)

• Kuukausimaksu 35,40 euroa (omateväät)

• Päivämaksu 3,70 euroa (omateväät)

• Ikäraja 4–10 vuotta

Tule yksin tai kavereiden kanssaviettämään mukavaa alkukesää. Leik-kikentillä retkeillään, pelataan, urheil-laan, leikitään, askarrellaan ym…

Ilmoittaudu, kysele, tiedustele…leikkikenttä voi olla lähempänä kuintiedätkään…

Erkkilän leikkitoimintakeskus puh. 222 0042Hennerin leikkitoimintakeskus puh. 344 0213Härmälän päiväkoti puh. 265 6605Linnainmaan päiväkoti puh. 363 1985Telkän päiväkoti puh. 317 4435Erityiskoululaisten kesähoito puh. 261 7724

Tampereen kaupunki / Päivähoito

Vapriikin kesässä on koruja jamoottoripyöriä

Museoviikko kutsuu kulttuurin pariin

Vapriikin loppuvuoden uudet näyttelyt:

• Suomalainen Koru 4 15.5.–5.8.

• Moottoripyöriä 18.6.2004–10.4.2005

• Lätkässä kortteihin 9.9.2004–9.1.2005

• Orinoco 23.10–31.3.2005

• Tina Enghoff: Tunsiko kukaan? 8.10.2004–9.1.2005

• Ami Hyvärinen: Ero – video-installaatio 11.11.–28.11.

Ree

tta

Lep

istö

11

Maakunnan toiset lastenkulttuuriviikot LastenPirkkaset jatkuvat 23.5. asti. Eli vielä ehtii mukaan!

Yhdessä tilassaHaiharassaHaiharan kartanoalue on lasten taide- ja kulttuu-rikeskus. Päärakennuksessa on koko perheelle elä-myksellinen ja muuntuva näyttely Yhdessä tilas-sa. Mukana taiteilijat Kanerva Niemelä, MirvaSopanen, Satu Hyriäinen sekä Sara Hildén -aka-temian opiskelijat.

Eläinten hullut kahvikestit pidetään talliraken-nuksessa. Mukana taiteilijat Teemu Luoto ja Cat-harina Kajander.

Pihapiirissä taiteilija Minna Elorannan ja kou-lulaisten ympäristötaidetta.

Alue ja näyttelyt avoinna 30.5. asti ma–pe klo9–18, la–su klo 12–18. Vapaa pääsy. Järj. Tampe-reen kulttuuritoimi.

HulinaHyrrä pyörii taas! HulinaHyrrä pyörii Tampere-talossa ja Sorsa-puistossa 22.5. kello 10–15.

Kuudennen HulinaHyrrän tähtinä loistavat las-ten itsensä lisäksi Suomen eturivin esiintyjät. Tä-nä vuonna pikkuväen tapahtuman pääesiintyjä-nä on Simo Taikuri. Tähän ilmaiseen huviin pää-see mukaan toukokuussa jaettavilla vapaalipuil-la.

Kouluikäisten omassa HulinaHyrrä-konsertis-sa ison salin lavalle nousee Suomen viime vuon-

na eniten levyjä myynyt artisti Pikku G. Konser-tit pidetään 22.5. klo 17.15 ja 19.30. Konserttiliputovat myynnissä Lippupalvelussa, kaikki liput10 euroa.

PilvenhattarapäiväHaiharassaPilvenhattarapäivä 23.5. on päivä jolloin kaikkinousevat oikealla jalalla. Kesän avausjuhla Hai-harassa klo 14–18. Päivä täynnä vaaleanpunaisiaunelmia, runoja, tanssia ja musiikkia. Piknik-ko-rit ja hellehatut mukaan. Vapaa pääsy. Järj. Tam-pereen kulttuuritoimi ja Haiharan nukketeatteri.

Katso lisää lastentapahtumiahttp://www.tampere.fi/culture/laku/

• Viikinki-seikkailutViikinkiseikkailu I 31.5.–5.6.2004 (1.–2. luokkalaiset) Viikinkiseikkailu II 5.6. - 12.6.2004 (3.–4. luokkalaiset) Viikinkiseikkailu III 12.6.–19.6.2004 (5.–6. luokkalaiset) Viikinkiseikkailu IV 19.6.–24.6.2004 (1.–2. luokkalaiset)Leirimaksu 10 euroa / päiväAntaverkan leirikeskus, Ylöjärvi

Elämysleiri 3.8.–8.8.2004 Antaverkan leirikeskus, Ylöjärvi12–15 -vuotiaille monipuolisia elämyksiä mm.seikkailua metsissä ja järvellä sekä rentoa yh-dessäoloa. Leirimaksu 80 euroa.

Vuoltsun päiväleiritLeirit on tarkoitettu 7–10 -vuotiaille. Päivälei-rit kello 9–16I 31.5.–4.6.2004; 35 euroaII 7.6.–11.6.2004; 35 euroa III 14.6.–18.6.2004; 35 euroa IV 21.6.–24.6.2004; 28 euroaV 28.6.–2.7.2004; 35 euroa, tanssipainotteinen

Vapaita leiripaikkoja voi tiedustella 17.5. alka-en Vuoltsun Nuorten tiedotus- ja palvelupis-teestä, puh. 215 5890, avoinna ma–pe 8.30–17

Kesäkerhotoimintaa 7—10-vuotiailleKoivistonkylässä 31.5.–2.7.2004 ja

26.7.–6.8.2004, Koivistonkylän nuorisokeskus,Lehvänkatu 9 Leinolassa 31.5.–2.7.2004 ja 2.–6.8.2004 Leino-lan nuorisokeskus, Sammalladonkatu 1 Kaukajärvellä 31.5.–2.7.2004 ja 2.–6.8.2004Kaukajärven vapaa-aikatalo, Käätytie 3 Tesomalla 31.5.–2.7.2004 ja 2.–6.8.2004 Teso-man nuorisokeskus, Kohmankaari 9 Kissanmaalla 31.5.-2.7.2004 Kissanmaan kou-lun iltapäiväkerhon toimitila, Teiskontie 28 Lentävänniemessä 31.5.–2.7.2004 Lentävän-niemen nuorisokeskus, Männistönkuja 2Kerhot maanantaista perjantaihin klo 9–15, viik-komaksu 10 euroa, sisältää ohjauksen ja ohjel-man, mukaan omat eväät. Peruutukset ja tie-dustelut kulttuuritoimen asiakaspalvelusta, puh.3146 6137 tai Mertsi Tamminen, puh. 3146 5190

Nuorisotalotoimintaa 12—17-vuotiailleLinnainmaan nuorisokeskus on avoinna31.5.–2.7. ma–ke klo 15–21, to klo 12–18 (retki-päivä) ja pe klo 17–22. Tiedustelut Linnainmaannuorisokeskus, puh. 363 6335 tai Mertsi Tam-minen, puh. 3146 5190

Kämmenniemen nuorisokeskus on avoinna31.5.–2.7. ma, ke, to klo 15–21 ja ti klo 10–16. Per-jantain aukioloajat ovat 4.6. klo 20–07 (yönuok-ku), 11.6. klo 14–23 ja 18.6. klo 15–21. Tiedustelut Kämmenniemen nuorisokeskus puh.378 5531 tai Mertsi Tamminen puh. 3146 5190

Lasten luontoseikkailu Lehtisaaressa Seikkailuretkiä 6–11-vuotiaille lapsille Viikin-saaren naapurisaareen Lehtisaareen. Lähdöt

Viikinsaaren neuvontapisteestä 8.6.–30.7. ti–peklo 11 ja 14. Mukaan mahtuu ilmoittautumis-järjestyksessä 10 lasta/retki. Retken kesto noin2h. Seikkailuretket ovat maksuttomia, lastenlaivalippu Viikinsaareen maksaa 2 . Omateväät mukaan!Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kulttuuritoi-men asiakaspalvelu puh. 3146 6137 tai MertsiTamminen, puh. 3146 5190.

Lasten liikennepuisto Ohjattua liikenneopetusta 6–10 -vuotiaille Ka-levan Keskuspuistossa, Joukahaisenkatu 10Avoinna 1.6.–31.8. ma–pe 9–15 ja la 10–14. VA-PAA PÄÄSY! (Sateella suljettu!). Tiedustelutpuh. 215 5890

Vuoltsun aukioloajatNettikahvila Vuoltsu avoinna kesä-elokuussama–pe klo 12–18Askartelu avoinna 31.5.–24.6. ma–pe klo 11–16,suljettu 25.6.–1.8., avoinna 2.–6.8. ma–pe klo11–16Savipaja suljettu 31.5.–7.8.Askartelun ja savipajan ilta-aukiolo alkaa 9.8.Saleihin ja kerhohuoneisiin voi varata päivä-vuoroja kesä-elokuussa ma–pe klo 9–16.30.Iltavuoromahdollisuus kesä- ja elokuussa tiis-taisin ja torstaisin klo 20.30 saakka. Heinä-kuussa ei iltavuoroja. Valokuvalaboratoriot javideopaja: aikoja varattavissa kesä-elokuussaklo 9–16. Nuorten tiedotus- ja palvelupisteavoinna ma–pe klo 8.30–17Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13, puh.215 5890

Kaupunki täyttyytanssista,musiikista jahäähumusta Pispalan Sottiisi kutsuu tamperelaiset jälleen viet-tämään iloista festivaalia kesäkuun alussa. Kau-punki täyttyy häähumusta, kun sottiisi tanssii jaesittelee erilaisia hääperinteitä aina keskipohjalai-sista Pennihäistä afrikkalaisiin häätapoihin asti.

Festivaali tuo Tampereelle 1 500 kotimaista tans-sijaa ja soittajaa. Kotimaisena pääesiintyjänä onvuoden kansantanssiyhtye Ottoset Kaustiselta, jakansainvälistä häätunnelmaa tuovat esiintyjätBurkina Fasosta, Intiasta, Italiasta, Unkarista, Uk-rainasta ja Venäjän Karjalasta.

Sottiisin aikana Tampereen Keskustori täyttyypaitsi musiikista ja tanssista myös maalaismark-kinoista, kun pirkanmaalaiset kädentaitajat esitte-levät töitään ja taitojaan Pirkan Kylätorilla. Illanhämärtyessä Keskustorin teltassa soi folkin lisäk-si kotimainen viihdemusiikki. Lavalle astuvatmuun muassa Vesa-Matti Loiri ja Paula Koivu-niemi.

Joka toinen kesä järjestettävä Pispalan Sottiisitanssii ja soi tänä kesänä 18. kertaa. Tapahtumanjärjestävät Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja Tam-pereen kaupunki yhteistyössä Hämeen Nuoriso-seurain Liiton kanssa.

Pispalan Sottiisi Tampereella 1.–6.6. Lisätietoja: www.sottiisi.net

• Ensimmäisen ja toisen luo-kan oppilaiden koulupäivääedeltävää aamutoimintaa jakoulupäivän jälkeistä iltapäi-vätoimintaa laajennetaanTampereella ensi syksynä.

Laajentamista varten tehdyn kyselyn perusteellaon odotettavissa, että kerholaisia on tulevana syk-synä 750 enemmän kuin viime vuonna. Kaikki-aan eri kerhojen piirissä on ensi syksynä arviolta1 950 lasta.

Varsinaiset hakuajat kerhoihin olivat huhti-

kuussa. Kerhopaikan järjestymisestä tulee tietokotiin toukokuun loppuun mennessä.

Kaupungin nuorisopalveluiden ja koulutoimenjärjestämiä kerhoja on tulossa 35 nykyisen 31 si-jasta. Monissa kerhoissa voidaan lisätä kerho-laisten määrää lisäämällä henkilökunnan määrää.Lisävaroin on mahdollista perustaa myös rin-nakkaisryhmiä kerhoihin.

Tokaluokkalaisetmukaan kerhoihinEniten kerholaisten määrää kasvattaa tokaluok-kalaisten mahdollisuus saada kerhopaikka. Tä-hän asti heitä on ollut kerhossa vain, jos kerhos-sa on ollut tilaa. Kaikista toisen luokan oppilais-ta kerhossa on tällä kaudella 8 %, kun ensi syk-

synä määrän oletetaan olevan 35 %. Myös seura-kunnan ja yhdistysten kerhotoiminta jatkuu. So-siaalitoimi järjestää edelleen kerhotoimintaa eri-tyiskoulujen oppilaille.

Uutena toimintamuotona alkaa aamutoiminta.Sitä on kello 8–10, mikäli kysyntää on riittävästija tilat järjestyvät. Aamutoimintaan on vähem-män tarvetta kuin iltapäivätoimintaan. Lopulli-nen tarve saattaa selvitä vasta koulun lukujärjes-tysten perusteella.

Vanhemmilla on oikeus hakea myös osittaistahoitovapaata siihen asti kunnes lapsi päättää toi-sen luokan kevätlukukauden. Tästä saa lisätieto-ja KELAsta.

Lisäksi perhepäivähoitajilla on mahdollisuusottaa koululainen aamu- ja/tai iltapäivähoitoon.

Hervanta saa

uljaan tietotorinHervannan kirjasto saa kaupungin toisen tietoto-rin. Tori avataan maanantaina 17.5. kello 11.00. Sa-malla kirjasto saa käyttöönsä kokonaan uusia ti-loja katutasosta. Tietotorin kanssa uusiin tiloihinmuuttaa lehtilukusali.

Tietotorilla henkilökunta opastaa tarvittaessa tie-tokoneen, sähköpostin ja Internetin käytössä. Ta-voitteena on tiedonhankinta- ja tietoyhteiskunta-taitojen edistäminen sekä etä- ja itseopiskelun tu-keminen. Hervannan tietotorilla on 18 asiakas-työasemaa.

– Aiemminkin kirjastossa on ollut nettikoneita,mutta nyt toiminta on laajempaa ja lisäksi tarjollaon käyttäjäkoulutusta, kertoo osastonjohtaja Rai-li Sihvonen Hervannan kirjastosta.

Hän odottaa, että koneille riittää käyttöä.– Asiakkaat ovat kovasti kyselleet tällaista toi-

mintaa. Ja Sampolan kokemusten perusteella ko-neet käyvät varmasti koko ajan täysteholla.

Kaupunginkirjaston ensimmäinen tietotori avat-tiin juuri Sampolan kirjastossa viime syksynä.

Hervannan kirjaston tietotori on mukana Ci-bernarium-nimisessä EU-hankkeessa. Se on laajaEU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteistyöhanke, jo-ta koordinoi Barcelonan kaupunki. Hankkeen tar-koituksena on sähköisten palvelujen, Internetinkäytön sekä kansalaisten tietoyhteiskuntaval-miuksien kehittäminen.

Yhtenä päätavoitteena on kansalaisten välisendigitaalisen kuilun kaventaminen. Hankkeen bud-jetti on noin 3 miljoonaa euroa, josta Tampereenosuus on noin 130 000 euroa. Hankkeen rahoittaaEuropeAID.

Koululaisille lisää toimintaaaamuihin ja iltapäiviin

Lastenkulttuurimatkalla kohti kesää

Nuorisopalveluiden kesämeninkiä

• Haarlan vanha pape-ritehdas, myöhemminpoliisikoulunakin toimi-nut teollisuusrakennusPohjolankadun varrellakuuluu Tampereen kan-sainvälisimpiin paikkoi-hin.

Ulkomaalaistoimiston sosiaali- ja ter-veysaseman, Pirkanmaan tulkkikes-kuksen ja turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskuksen sisällään pitävässätalossa on vieraillut enemmän kansal-lisuuksia kuin useimmissa muissa Tam-pereen rakennuksissa.

– Arvelen, että kymmeniä eri kansal-lisuuksia. Tulkkitilauksiakin on tehtykymmenistä kielistä, laskee ulkomaa-laistoimiston sosiaaliaseman johtava so-siaalityöntekijä Matti Äikäs.

Vielä 1970-luvulla Tampereen katu-

kuvassa oli vain muutama ulkomaalai-nen, lähinnä afrikkalaisia tekniikanopiskelijoita ja Chilen pakolaisia. Ti-lanne on nyt täysin toinen. Kaupunkion kansainvälisempi kuin koskaan.Tampereella asuu noin 5 000 ulkomaankansalaista.

– Tämä on merkinnyt haastetta myöskaupungin palveluille. Toimijoidenmäärä on kasvanut ja yhteistyöverkotlaajentuneet. Sosiaalityöntekijälle maa-hanmuuttajatyö on samaa arkipäiväis-tä puurtamista kuin alan muutkin työt.Toisaalta kansainvälisyys kiinnostaa.Työntekijöiden vaihtuvuus on melkovähäistä.

Matti Äikäs sanoo, että sosiaalityön-tekijöillä on maahanmuuttajien ko-touttamisessa tärkeä rooli, vaikkamuuttaja itse tahtinsa määritteleekin.Etenkin pakolaiset ovat niin sanotunyleisen mielipiteen erityistarkkailussa.Se tiedetään ulkomaalaistoimistossa-kin.

– Sosiaalityöntekijän on säilytettävä

ammatillisuutensa. Sinisilmäinen eisaa olla, mutta ei myöskään asenteel-linen.

Paluumuuttajiaentistä vähemmänUlkomaalaistoimistossa palvellaan pa-kolaisia, turvapaikanhaun kautta oles-keluluvan saaneita ja perheenyhdistä-misen kautta saapuneita henkilöitä. Li-säksi asiakkaina on itsenäisesti muual-ta Suomesta muuttaneita pakolaistaus-taisia alle kolme vuotta maassa asunei-ta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tul-leita paluumuuttajia. Uusia asiakkaitatulee vuosittain 150–200. Määrä on las-kussa, sillä esimerkiksi paluumuuttajiatulee entistä vähemmän.

Pakolaiset ovat Pohjolankadun so-siaaliaseman asiakkaina kolme vuottaja paluumuuttajat puoli vuotta saapu-misensa jälkeen. Sen jälkeen he kaikkisiirtyvät tukea tarvitessaan alueellistensosiaalipalveluiden asiakkaiksi.

– Tampereelle muuttaa väkeä myös

itsenäisesti työn, opiskelun tai aviolii-ton vuoksi. Heitäkin tulee noin 200vuodessa, sanoo sosiaali- ja terveystoi-men maahanmuuttajatyön koordinaat-tori Kirsti Kujala.

Vastaanottojärjestelmien ulkopuolel-ta muuttavat ulkomaalaiset eivät tulelainkaan Pohjolankadun asiakkaiksi,vaan siirtyvät suoraan käyttämäänyleisiä peruspalveluja.

Matti Äikäs ja muut työntekijät tietä-vät, että maahanmuuttajan kulttuuri-sen ja sosiaalisen selviytymisen avai-mia ovat kielitaito ja kyky hallita ar-kielämää. Se ei ole itsestään selvää ih-miselle, joka on muuttanut Tampereel-le hyvin erilaisesta kulttuurista.

– On kuitenkin tärkeää, että myösmaahanmuuttajien oman kielen ja kult-tuurin säilymistä arvostetaan. Siihenpanostetaan esimerkiksi päiväkodeissaja kouluissa maahanmuuttajien omankielen opetuksen avulla, tietää KirstiKujala.

Matti Wacklin

12

• Etelä-Hervannankoululla toimii läksyrin-ki, johon maahanmuut-tajalapset voivat tullatekemään kotitehtävi-ään. Paikalla on kaksilasten äidinkieltä taita-vaa opettajaa sekä suo-menkielinen avustaja.

– Maahanmuuttajien lapsia valmiste-taan noin vuoden ajan kouluun ennenkuin he siirtyvät tavalliselle luokalle.Lapsille on paljon apua siitä, että heitäautetaan läksyjen luvussa, kertoo 7.–9.luokille valmistavan luokan opettajaElina Liinamaa.

Lasten kanssa työskentelevät Afga-nistanista kotoisin oleva Homa Qassimja Somaliasta kotoisin oleva FadumaMohamud. Suomalaisväriä tuovat va-paaehtoistyöntekijät Outi Korppas jaJohanna Säynäjäkangas. Ulkomaa-laissyntyiset opettajat ovat lapsillehuomattava apu, sillä he voivat selit-tää opiskeltavia asioita oppilaiden äi-dinkielellä.

– On tärkeää, että lapsia autetaankoulunkäynnissä, koska heidän van-hempansa eivät välttämättä osaa suo-mea. Läksyrinki on hyvä ja toimintaakannattaa ehdottomasti jatkaa, sanooFaduma Mohamud, joka on asunutSuomessa 10 vuotta.

Läksyrinkejä toimii Tampereellakuudessa paikassa. Toiminta jatkuusyksylläkin.

Lapset pitävätkoulunkäynnistäLapset suhtautuvat toimintaan myön-teisesti.

– Läksyringissä on hyvää se, että siel-tä saa apua läksyjenlukuun ja samallatutustuu uusiin ihmisiin, toteaa FerialAmiri.

Vieraalla kielellä opiskelu teetättäätöitä, mutta lapset ovat oppineet ym-märtämään suomea jo aika hyvin.

– Koulunkäynti on helppoa, muttaasiat täytyy ensin kääntää omalle äi-dinkielelle. On myös vähän hankalaoppia puhumaan suomea, kirjoittami-nen on helpompaa, sanoo MohamedJibril.

Mohamedin veljen Ali Jibrilin mie-lestä koulunkäynti tuntui aluksi vai-kealta vieraan kielen vuoksi, mutta onnyt jo helpompaa.

– Kaikki aineet ovat mukavia ja pi-dän opiskelusta todella paljon. Suomion todella hyvä maa. Ei haittaa edes se,että talvella on kylmä, Ali Jibril sanoo.

Minna Pajunen, tekstiAri Järvelä, kuva

– Kouluaineista pidän erityisestimatematiikasta ja kuvaamatai-dosta. Tampereelta on löytynythelposti ystäviä ja läksyringissäon hauskaa, sanoo Asaad Al-Ali.Häntä opastaa Outi Korppas.

Pohjolankadun varrella palvellaan maahanmuuttajia

Iranin pakolaiset tämän vuoden ensimmäinenryhmä Tampereen tämän vuoden pakolais-kiintiön ensimmäinen 15 hengen ryhmäsaapui maaliskuussa. Pari vuotta sittenIranista Turkkiin siirtyneessä joukossaon mukana kolme lapsiperheitä ja viisiyksin elävää. Hervantaan ja Länsi-Tam-pereelle muuttaneet kiintiöpakolaisetovat käyneet jo Turkin pakolaisleirilläSuomeen perehdyttävän kurssin, jokakertoo kielen alkeet ja antaa perustietoauudesta asuinmaasta.

Tiivis ja välitön yhteiskuntaan pereh-dyttäminen sekä suomen oppiminenovat parhaat keinot edistää kotoutu-mista.

– Sopeutuminen vie aina aikaa. Eräsvietnamilainen sanoikin, että sielumuutti Suomeen vasta vuosia kehoamyöhemmin. Tutkimusten mukaan vas-ta toinen tai kolmas polvi integroituuuuteen kulttuuriin ja kieleen, sanoomaahanmuuttajatyön koordinaattoriKirsti Kujala.

Turkista Helsingin kautta Tampereel-le matkanneet kiintiöpakolaiset muut-tivat saman tien uusiin koteihinsa oh-jaajien avustamana. Kotona heitä odot-ti joitakin perustarvikkeita. Ohjaajat te-kivät samalla kotikäynnin, jonka tar-koituksena on käydä läpi asiointiaika-taulua. Tampereelle muuttava tarvitseeja saa apua monissa arkielämään liitty-vissä kysymyksissä kaupassakäynnistäja liikennelaitoksen palveluista lähtien.Pakolaiset tutustutetaan myös poliisin,maistraatin, Kelan, työvoimatoimistonja pankkien palveluihin.

Pakolaisten toimeentulotuesta liikkuupaljon vääriä mielikuvia.

– Kiintiöpakolaiselle turvataan vä-himmäistoimeentulo, joka on samansuuruinen kuin muidenkin toimeentu-lotuki. Tulevaisuus riippuu omasta mo-tivaatiosta, muistuttaa johtava sosiaali-työntekijä Matti Äikäs.

Läksyrinkiauttaakoulunkäynnissä

YTY auttaa

kotoutumaan Kesälomakauden alku on yleensä mie-luinen asia, mutta se saattaa aiheuttaapäänvaivaakin.

Yhteistyöllä elämänhallintaan -pro-jektin koordinaattori Maija Heino onhuolissaan Tampereelle kesällä saapu-vista pakolaisista. Perheiden lapset ei-vät ehdi päästä kiinni koulumaailmaan.

YTY-projektissa helpotetaan maa-hanmuuttajien kotoutumista Tampe-reelle. Hankkeessa asettaudutaan maa-hanmuuttajien asemaan ja kuunnellaanheidän toiveitaan. Maahanmuuttajat tar-vitsevat heti alussa huomioimista, tar-vittavan tuen määrä on kuitenkin yksi-löllistä.

– Mitä paremmin ihmisiä voidaan tu-kea heti heidän maahan saavuttuaan, si-tä vähemmän tulee myöhemmin katke-ruutta ja pettymyksiä.

Nyt tarvitaan vapaaehtoisia tukihen-kilöitä, jotka veisivät maahanmuuttajiaharrastusten pariin.

– Maahanmuuttajat tarvitsevat tukeakäytännön elämässä. Kulttuurierojenvuoksi heidän voi olla vaikeaa sopeu-tua suomalaiseen yhteiskuntaan.