14
1 Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi MAATILA Opeajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa maidon tietä lehmästä maitolasiin. Miksi tarvitsemme maitoa? Mitä on kerma? Mitä on jäätelö? Tutkikaa ja maistelkaa erilaisia jauhoja. Mihin eri jauhoja käytetään, mitä ovat mannaryynit jne. Tutkikaa ruokakaupassa, mitä nimiä eri lajikkeilla on. Miten eri perunalajikkeet eroavat toisistaan (ominaisuudet, käyttö, hinta)? Kerätkää perunareseptejä. Tehkää itse perunalastuja tai ranskalaisia perunoita.

TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

1Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila© 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

MA

ATILA

Opettajalle

TAVOITE

• Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta.• Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa.

TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

� Pohtikaa maidon tietä lehmästä maitolasiin. Miksi tarvitsemme maitoa? Mitä on kerma? Mitä on jäätelö?

� Tutkikaa ja maistelkaa erilaisia jauhoja. Mihin eri jauhoja käytetään, mitä ovat mannaryynit jne.

� Tutkikaa ruokakaupassa, mitä nimiä eri lajikkeilla on. Miten eri perunalajikkeet eroavat toisistaan (ominaisuudet, käyttö, hinta)?

� Kerätkää perunareseptejä. Tehkää itse perunalastuja tai ranskalaisia perunoita.

Page 2: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

2

Oppimateriaalikeskus OpikeViljatie 4 C, 00700 Helsinkipuh. (09) 3480 9350, fax (09) 351 3975s-posti: [email protected]

Alkuperäinen ruotsinkielinen käsikirjoitus Solklart, Miljö och natur© Maria Sjöblom ja Lärum-förlaget 2007Käännös: Eeva-Liisa NyqvistSuomenkielinen toimitus: Sakari KilkkiSelkokielen tarkistus: Henna Kara, Mari ElomäkiKuvitus: Antti OllikainenTaitto: Birgit Tulla

© Kehitysvammaliitto ry, 2013ISBN 978-951-580-547-3

KopiointiehdotTämän materiaalin digitaalinen jakaminen (esimerkiksi tiedostona sähköpostilla taioppilaitoksen omassa verkkoympäristössä) on kielletty.Oppilaan sivuja voi tulostaa ja kopioida manuaalisesti.

Page 3: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

○◌ Kopiointi sallittu© Oppimateriaalikeskus Opike 2013

MAATILA

MaatilallaMaatilan eläimiä

• Lehmä• Sika• Kana• Hevonen• Lammas

Maatilan vuosiViljalajimmeMaatilan kasveja

Page 4: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

4○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Maatilalla

Maanviljelijät asuvat maatiloilla perheidensä kanssa.Maatilat ovat maanviljelijöiden työpaikkoja.Maanviljelijän tärkein työ on tuottaa ruokaa.Liha, munat, maito, juustoja jauhot ovat peräisin maatiloilta.

Maatiloilla on usein kotieläimiä,kuten esimerkiksi kissa ja koira.Lehmä, sika ja kana kuuluvat hyötyeläimiin.Maanviljelijä käyttää hyötyeläimiä yleensä ravinnon tuottamiseen.

Ennen maanviljelijän hyvä apulainen oli hevonen.Nykyään traktorit ja muut koneet ovatmaatilan tärkeitä työvälineitä.

Maatilojen ympärillä on peltoja.Niityillä kasvatetaan heinää ja ruohoa kotieläinten ruoaksi.Pelloilla kasvatetaan viljaa ihmisten ja eläinten ruoaksi.

Mitä sellaista olet syönyt tänään, joka on peräisin maatilalta?

Page 5: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

5○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Maatilan eläimiä

Lehmä

Lehmät asuvat navetassa.Äitilehmää kutsutaan lehmäksi ja isälehmää sonniksi. Lehmän poikanen on vasikka.

Lehmästä saadaan maitoa ja lihaa. Lypsylehmät lypsetään aamulla ja illalla.Lehmä syö ruohoa ja heinää.

Hevonen

Hevonen asuu maatilalla tallissa. Äitihevosta kutsutaan tammaksi, ja isähevosta kutsutaan oriksi. Poikasta kutsutaan varsaksi.

Ennen vanhaan hevoset olivat hyvin yleisiä maatiloilla.Hevoset olivat silloin hyötyeläimiä. Ne auttoivat maanviljelijää hänen töissään.Nykyään hevoset ovat yleensä ratsastushevosia tai ravihevosia.

Hevonen syö ruohoa ja heinää.

Page 6: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

6○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Tehtävä:Keskustelkaa!

Maatilan eläimiä

Sika

Sika asuu sikalassa eli sikolätissä.Siasta on mukavaa tonkia maata ja mutaa kärsällään.Sika on kuitenkin hyvin siisti eläin, sillä se tekee tarpeensa sikalassa aina tiettyyn paikkaan.

Äitisikaa kutsutaan emakoksi,ja isäsikaa kutsutaan karjuksi. Sian poikanen on porsas.

Sioista saadaan lihaa ja nahkaa.

Sika on kaikkiruokainen.Se tarkoittaa, että sialle kelpaavat ruoaksiesimerkiksi kodin ruokajätteet ja rehut.

Miksi sekaista huonetta sanotaan joskus sikolätiksi?

Keksikää luokassa mahdollisimman monta ruokaa,johon on käytetty lehmän tai sian lihaa.

Page 7: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

7○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Maatilan eläimiä

KanaKanat asuvat kanalassa.Äitikanaa kutsutaan kanaksija isäkanaa kukoksi. Poikasia kutsutaan kananpojiksi.

Kana munii yleensä yhden munan joka päivä. Kanat hautovat munia. Niissä munissa, joita me syömme, ei ole kananpoikia.

Kana syö viljan siemeniä, matoja ja hyönteisiä.

Lammas

Äitilammasta kutsutaan uuheksi, isälammasta kutsutaan pässiksi. Lampaan poikanen on karitsa.

Lampaalla on sorkat, joten se voi kävellä pehmeällä ja märällä maalla.

Lampailla on pehmeä ja villainen turkki.Kun lampaan turkki on kasvanut pitkäksi,se leikataan eli keritään lyhyeksi.Villan keritseminen ei satuta lammasta.Lampaanvillasta kehrätään lankaa.

Lammas syö ruohoa, puiden ja pensaiden lehtiä ja kaarnaa.

Lampaista on tehty paljon erilaisia loruja ja lauluja. Muistatko joitakin?

Page 8: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

8○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Tehtävä:1. Mitä sana tarkoittaa? Yhdistä oikein viivalla.

varsa sian poikanen porsas isähevonen uuhi äitisika ori äitilammas emakko hevosen poikanen

Lue vihje. Muodosta kirjaimista sana.

hyötyeläinten koti ___________________________ a t v e t a n

maatilan eläinten ruokaa ______________________ u r e h

lampaan poikanen ___________________________ a k r t i a s

lehmän, sian tai lampaan jalka __________________ a r s k k o

3. Lampaan villasta kehrätään lankaa.Langasta voi kutoa vaikkapa sukkia tai lapasia.Piirrä kuva lempilapasistasi tai -sukistasi.

Page 9: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

9○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Maatilan kasveja

Heinä

Heinä on kuivattua ruohoa.Heinä on tärkeää ruokaa kotielämille talvella.

Kuivaheinän lisäksi kotieläimet syövättalvella säilörehua.Maanviljelijä niittää kesällä heinää niityllä.Sitten hän säilöö heinän.Maanviljelijä kerää ensin heinän tiiviisiin kasoihin,joita kutsutaan paaleiksi.Heinään sekoitetaan samalla liuosta,joka auttaa rehun säilymisessä.Lopuksi viljelijä käärii heinäpaalit pyöreisiin muovipakkauksiin.

Page 10: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

10○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Tehtävä:Keskustelkaa!

Maatilan kasveja

Rapsi ja peruna

Kesällä voit nähdä keltaisia peltoja.Rapsi kukkii silloin pelloilla.Rapsia käytetään öljyyn, margariiniin ja saippuaan.

Peruna kylvetään maahan keväällä.Perunan mukulat ovat tärkeää ravintoa.Jos katsot tarkasti perunaa, huomaat, että perunoissa on ”silmiä”. Näistä silmistä kasvaa itujaeli uusien perunoiden alkuja.

Mitä kaikkea perunasta voi tehdä?Mistä perunaruuista sinä pidät?

Page 11: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

11○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Maatilan vuosi

KevätMaatilalla on paljon tehtävää.Peltojen maa äestetäänja vilja kylvetään.Kotieläimet saavat poikasia.

Kesä Kesällä kerätään talteen heinää ja ruohoa.Lehmät ja hevoset laiduntavat niityllä.

SyksyMaanviljelijä pui viljaa puimurilla.Vilja jauhetaan jauhoksi.Maanviljelijä kyntää pellon.

Page 12: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

12○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

TalviMaanviljelijät hoitavat metsiään talvella.He kaatavat puita.Eläimet ovat navetassa ja syövät kuivaa heinääsekä säilörehua.

Maatilan sanalista:

äestää = pehmentää maatapuida = irrottaa jyvät viljakasvistakyntää = kääntää maata aurallaheinä = kuivattu ruohosäilörehu = säilöntäaineella käsitelty heinälaiduntaa = olla niityllä syömässä ruohoa

Page 13: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

13○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Viljalajimme

Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat tavallisimmat viljalajimme.Vilja kasvaa pelloilla siemenistä.

Maanviljelijä kyntää pellon syksyllä. Keväällä talven jälkeen hän äestää pellon.

Jotta vilja kasvaisi hyvin, peltoa pitää myös lannoittaa.Siksi maanviljelijät levittävät pelloilleen eläinten lantaa tai keinolannoitteita.

Sitten maanviljelijät kylvävät pelloille viljan siemenet.

Vehnä Vehnä on yleisin viljalaji Suomessa.Vehnästä saadaan jauhoja, vehnäleseitä, pastaa ja mannaryynejä.

RuisRuis kestää hyvin kuivuutta.Rukiin jyvistä jauhetaan ruisjauhoa.Rukiin oljista tehdään joulukoristeita.

OhraOhraa viljellään yleensä karjan rehuksi.Ohraryynipuuroa keitetään ohrahiutaleista.

KauraKaurahiutaleita käytetäänpuuroissa ja leivonnassa.Hevoset ja lehmät pitävät kaurasta.

Page 14: TAVOITE MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ - opike.fi · • Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. • Hän myös oppii, ... Lehmä, sika ja

14○◌ Kopiointi sallittu • Päivänselvää • YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO • Maatila • © 2013 Oppimateriaalikeskus Opike • www.opike.fi

Testaa tietosi:Mikä on oikea vaihtoehto? Rastita , tai

1. Isälehmää sanotaan

tammaksi

karjuksi

sonniksi.

2. Vilja puidaan

talvella

syksyllä

kesällä.

3. Suomen yleisin viljalaji on

ohra

vehnä

ruis.

a

b

c

a

b

c

a

b

c

a b c