Numero 9 (1/2015)

Liitto­kokous­vaalit

Sinun ammattiliitossasi TEAMissa käy-dään sen historian ensimmäiset liittovaa-lit. Nyt on äänestämällä aidosti mahdolli-suus vaikuttaa liiton suuntaan.

Toivon, että punnitset äänestyspäätös-tä tehdessäsi, haluatko kannattaa TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien tavoit-teita ja linjaa sekä vaaliliittoa edustavi-en ehdokkaiden konkreettisia näkemyk-siä siitä, mihin suuntaan tätä liittoa ja sen edunvalvontaa tulisi kehittää.

Tutustu tarkasti ja kaikessa rauhassa, mitä meillä on kerrottavaa ja millaisia eh-dokkaita meillä on tarjolla.

Vaaliasetelma on ennakkoon suosinut lähes ehdotonta yksinvaltaa edustavia de-mareita. Tilastoja sopivasti pyörittelemäl-lä ja tulkitsemalla on vähemmistöryhmä saatu näyttämään pelinsä menettäneiltä reppanoilta. Tilasto on unohtanut kertoa, liiton vaalityöhön irrotettujen toimisto- ja toimitsijaresurssein epäsuhdan.

Liiton lehdessä, jonka pitäisi olla puo-lueeton ja journalistisia periaatteita nou-dattava, on vakavista liittovaaleista tehty kuin urheilukilpailun selostus, jossa toi-mittajalla on oma suosikkijoukkue. Vaik-ka Intiimin makaaberia otsikointia en hy-väksy, täytyy muistaa, että lätkässäkään ei matsia voiteta ensimmäisen erän perus-teella. Ehdokashaastattelujen epäsuhta ei edes yritä noudattaa minkäänlaista tasa-puolisuutta lehdessä, joka ilmestyi juuri vaalien alla. Tällaista yksipuolista vallan-käytön menoa ei saa loppumaan kuin ää-nestämällä sellaiset vallanpitäjät liittoon, jotka lupaavat muuttaa menon toisenlai-seksi. Siihen vasemmistoryhmä sitoutuu kaikissa olosuhteissa.

• • •

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat peräänkuuluttaa näissä vaaleissa avoi-muutta asioiden valmisteluun ja päätök-sentekoon. Viimeisen liittofuusion jäl-keen on liittoon syntynyt kummallinen asioiden valmistelukulttuuri, jossa asioi-ta on tuotu päätöksentekoon kuin puun takaa. Pahimpana esimerkkinä työnanta-jien kanssa salassa valmisteltu kirjatyön-tekijöiden ns. kevyt-TES, joka vasemmis-toryhmän valppauden ansioista vedettiin vähin äänin pois valmistelusta. Korkeaa arvosanaa avoimuudesta yhteisestä val-

mistelusta ei voi antaa myöskään kaatu-neesta TEAMin, Paperin ja Metallin liitto-fuusiovalmisteluista. Sitoudumme avoi-meen päätöksen tekoon kaikessa toimin-nassamme liitossa.

• • •

Palkansaajan näkökulmasta suomalaises-sa yhteiskunnassa eletään murrosaikaa. Teolliset työpaikat ovat viime vuosina vä-hentyneet huimaa vauhtia eikä kehitys ole saavuttanut läheskään tiensä päätä. Samaan aikaan oikeistolaistuminen yh-teiskunnassa on lisääntynyt ja porvareille

ennustetaan entistä suurempaa vaikutus-valtaa kevään eduskuntavaaleissa.

Oikeisto- ja työnantajapiireissä puheet työelämän pelisäännöistä ovat samaan tahtiin koventuneet. Työläiset halutaan nuijia historian hämäriin. Oikeistohauk-

kojen tärkeimpinä tavoitteina ovat yleis-sitovien työehtosopimusten romuttami-nen, lakkosakkojen korottaminen ja luot-tamusmiesten aseman heikentäminen.

Työnantajat pyrkivät siihen, että pal-kansaajat saadaan hajalle vailla kollektii-vista joukkovoimaa ja suojaa. Jotta työvä-estön ei tarvitsisi aloittaa kaikkea alusta, niin nyt jos koskaan tarvitaan entistä vah-vempia ammattiliittoja ja edunvalvontaa. Lupaamme tehdä kaikkemme entistä vah-vemman TEAMin synnyttämiseksi ja en-tistä terävämmän edunvalvonnan edistä-miseksi.

Ryhmämme vaalitavoitteet on esitel-ty lehdessä sivuilla 28–31. Takasivulla on tiivistetty yhteenveto ryhmän linjasta ja keskeisimmistä tavoitteista. Löydät nämä myös ryhmämme kotisivuilta. Meillä on myös Facebook-sivut, käy tutustumassa ehdokkaidemme ajatuksiin.

Muutos ei tapahdu ilman äänioikeu-den käyttämistä. Äänestäminen on teh-ty helpoksi. 1.-15.3.2015 järjestetään säh-köiset ja postivaalit ja 7.-14.4.2015 uur-navaalit niissä osastoissa, joissa siitä pää-tettiin ammattiosastojen syyskokouksissa. Käytä ääntäsi, muutos on mahdollinen.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämis-päällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumatto-mat -ryhmän vetäjänä.

”Käytä ääntäsi.”

Muutos on mahdollinen

Päätoimittajalta

Hannu Siltala

Kuva: Reijo Korhonen

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

Vianorin ykkösalueen luottamusmies Jan Hirvonen kirjaa vasemmiston liittovaali-tavoitteista ykköseksi työssä jaksamisen.

– Alamme työ on fyysisesti hyvin ras-kasta. Tiedän vain yhden, joka on jäänyt rengasasennustöistä eläkkeelle 63-vuoti-aana. Kaksi rengassesonkia vuodessa ovat aika hektisiä. Käymme kerran vuodes-sa lääkärintarkastuksessa, jolloin kukin

työntekijä tietää, missä mennään. Itse vie-rittäisin työssä jaksamisen vastuuta pääl-liköille. Kun he näkevät, ettei kaveri enää oikein jaksa, annetaan nuorempien tehdä raskaimmat hommat.

– Meillä tämä on toiminut, että työn-antaja on joustanut ja huomioinut työ-tehtävien jaksamisessa.

Vianorin ykkösalueeseen kuuluu Mal-min, Lauttasaaren, Olarin, Juvanmalmin, Sörnäisten, Kallion, Konalan, Porvoon, Hyrylän ja Herttoniemen rengasliikkeet, joissa työskentelee 50 henkeä.

Yleissitova TES takaa laadunRengasasennuspuolen tuntipalkka liik-kuu 12-14 euron välimaastossa. Jos yleis-sitovista työehtosopimuksista luovuttai-siin, johtaisi se Janin mielestä rajuun eri-arvoistumiseen työpaikalla.

– Luulen, että se menisi pitkälle pärs-täkertoimen mukaan. Tai sitten olisi töis-sä ne, jotka tienaisivat vähiten, ja loppu-peleissä sitten mikään ei toimisi. Homma kaatuisi siihen, että tyytymättömät asiak-kaat äänestäisivät jaloillaan.

Vianor on Nokian renkaiden tytär-yhtiö, jolla on toimintaa 27:ssä maassa, Suomessa noin 500 työntekijää. Nokian renkaat rakensi tehtaan Venäjälle. Janin mukaan rengasasennusöitä on vaikea siir-tää Viroon.

– Sieltä kyllä tulee alallemme työnte-kijöitä. Kolme vuotta sitten tuli Vantaal-le Virossa rengashommia tehnyt mies. Vi-rossa hän oli saanut 3 euroa tunnilta ja täällä meillä hän sai 12 euroa tunnilta.

Aktiivisuus kannattaaJan tunnustaa olleensa vielä edellisissä liittovaaleissa passiivinen.

– Vähitellen olen tässä aktivoitunut. Luottamusmiesaikanani olen kierrellyt Salon Paavon kanssa työpaikoilla ja saa-nut tuntumaa liiton jäseniin. Kiljavalla olen koulutuksessa tutustunut eri paik-kakuntien luottamusmiehiin ja sitä kaut-ta verkostoitunut. Tämä aktiivisuus liitos-sa on auttanut minua ymmärtämään pa-remmin omaakin asemaani työelämässä ja yhteiskunnassa.

– Työnantajalta olen saanut luvan kiertää työpaikoilla kaksi kertaa vuodes-sa. Viimekierroksella meni kolme päi-vää. Kaikki ovat suhtautuneet kierroksii-ni myönteisesti.

Janin mielestä TEAMin liittovaaleissa korkealla äänestysprosentilla on merki-tystä.

– Silloin työnantajakin näkee, että liit-tomme jäsenistö on tavoiteasettelussaan ja vaatimuksissaan yhtenäinen.

Helsingin Vianorilla rengasasentaja-na työskentelevä Jan Hirvonen (s.1973) on kolmatta vuotta Vianorin ykkösalueen alueluottamusmies. Hän kuuluu Ammat-tiosasto 207:ään, jonka119 jäsenestä viisi on naisia.

Jan aloitti Toyotalla varastomiehenä 1990, ja Helsingin Vianorilla 2006.

– Tein 15 vuotta ravintolahommia baarimestarina ja tarjoilijana. Nyt kun on lapsia, ei ilta- ja viikonlopputyöt oikein sovellu elämän kuvioihin

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Verkostoitunut luottamusmies

”Töissä ne, jotka tienaisivat

vähiten.”

Autonrengasala

Jan Hirvosen mukaan rengas­asennusöitä on vaikea siirtää Viroon.Jan Hirvosen mukaan rengas­asennusöitä on vaikea siirtää Viroon.

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

Varastopäällikkö Jari Hongisto (s. 1961) on työskennellyt 34 työntekijän Scason Oy:llä Turussa 34 vuotta. Työsuojelu-valtuutettuna hän on ollut yli 20 vuotta, ja on työpaikkansa varaluottamusmies. Osasto on Turun Seudun Kumikorjaajain ammattiosasto 225. Scason on yksi Suo-men suurimmista rengasnastatehtaista.

Jari lähti mukaan liittovaaleihin sitou-tumattomana, koska hän on huolissaan koko vasemmiston tilasta. Hänen teema-naan on vasemmisto 2010-luvulle.

– SDP on mielestäni hallituskausillaan ajautunut liikaa oikealle, ja vasemmisto-liitto tarvitsisi nopeasti ”nuorennusta” poliittisista termeistä alkaen. Nykynuo-ret karsastavat termeinä kommunismia ja proletariaattia. Tarvitaan oman aikamme retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua, vaikka arvot ja asiat ovatkin ihan samoja.

– Minusta duunari ei voi olla poliitti-sesti kuin vasemmalla. Silti puoluepoli-tiikka ei saa olla esteenä ay-liikkeen toi-minnan kehittämisessä. Vasemmiston keskinäinen riitely iskee aina duunarin nilkkaan ja edistää oikeiston etenemistä. On tehtävä kompromisseja, eikä jämäh-dettävä riitelemään näkökantaeroista.

Jarin mielestä vasemmistolle ja ay-liik-keelle on tuhoisaa, jos nykytilanteen an-netaan jatkua. Kokoomus on lukioikäis-ten ”muotipuolue”, jota on nuorten mie-lestä coolia äänestää.

– Nuorille pitäisi paremmin selit-tää, miten hyvinvointivaltio, työehdot ja muut edut on saatu aikaan, ja mitkä ta-hot ovat näiden etujen ajamista vaatineet.

Autorengasalan ääni kuuluviinJarin mielestä autorengasalan ääni on saatava liitossa paremmin kuuluville.

– Monien liittofuusioiden vuoksi olemme niin pieni osa suurta liittoa, et-tä meidän on pidettävä kovempaa meteliä tullaksemme kuulluksi. Toisekseen työn-tekijöiden syyllistäminen on lopetettava. Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa. Puretaan ensin yhteiskunnan oudot ”kuplat.” Saatetaan esimerkiksi vir-kamieskoneiston lomat duunarien lomi-en pituisiksi, niin säästöä tulee jo kaksi miljardia euroa.

Osa-aikatyöstä Jarin työpaikalla ei ole kovinkaan paljon kokemusta, useimmat työntekijät ovat olleet firmassa töissä vä-hintään 15 vuotta.

– Kun pienen leivän voi vakaasti tiena-ta, silloin työntekijöiden vaihtuvuus on

pieni. Syksyisin purkuhommissa tarvit-semme aputyövoimaa. Neuvottelemalla on tultu juttuun työnantajan kanssa. Min-kä verran täältä renkaita ulos meiltä läh-

tee, se leivän meille tuo. Kun on hiljais-ta, otetaan rennommin, sesonkikaudella teemme kovemmin töitä.

– Parisensataa merikontillista renkai-ta puramme vuodessa. Koska vuodet ei-vät ole veljiä keskenään, eikä kristallipal-loa ole, varastoinnin suunnittelu on haas-tavaa. Nyt on jo kesärumba menossa. Renkaiden valmistaja-toimittaja Kumho on toisella puolella maapalloa Etelä-Ko-reassa. Tilaussopimukset on tehtävä puoli vuotta aikaisemmin. Varastoomme mah-tuu satatuhatta rengasta.

Jarin mielestä liiton jäsenen velvolli-suus muita liittonsa jäseniä kohtaan on äänestää.

– Silloin saamme sen todellisen otan-nan, mitä mieltä koko liiton kenttä on asioista. Pienten työpaikkojen asiat jäävät varjoon, jos jäsenistö ei äänestä. Olen lo-bannut liittomme eläkeläisjäseniä puhu-maan nuoremmille jäsenille, miksi äänes-täminen liiton vaaleissa on tärkeää.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Syyllistäminen lopetettava

”Jäsenen velvollisuus äänestää.”

Autonrengasala

– Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa, sanoo varastopäällikkö Jari Hongisto.

– Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa, sanoo varastopäällikkö Jari Hongisto.

Autorengasala

Halonen Jukka (sit.)Vianor Oy, Kajaani,

Kajaanin kumikorjaajien ammattiosasto

14

Kokkonen MikkoPinnoittaja, Vianor Oy, Kuopio,

Kuopion Kemialaiset ry 138luottamusmies

18

Sammalniemi Jukka­PekkaLapin kumi Oy, Rovaniemi,

Rovaniemen Kumi- ja Nahka-työväen ammattiosasto ry

22Vienonen Mikko

Rengasmaailma Oy,Lahden muovialan ammatti-

osasto

23

Hirvonen JanVianor Airport,

Helsingin suutarien ja kumi-korjaajien ammattiosasto ry

15

Kupiainen HarriSuomen Euromaster Oy,

Loviisa,Loviisan Kumikorjaajat ry

19

Hongisto Jari (sit.)Varastopäällikkö, Scanson Oy,Turun Seudun Kumikorjaajain

ammattiosasto ry 225

16

Levonen JuhaVianor Oy, Tampere,

Tampereen Jalkinetyöväen ammattiosasto ry

20

Hosiokangas IsmoVianor Oy, Lahti,

Lahden muovialan ammatti-osasto ry

17

Pikkarainen JariPohjolan Rengas Oy, Joensuu,

Joensuun Kumi- ja Lasikorjaajien osasto 279 ry

21

Sähköinen ja postivaali 1.–15.3.2015. Muista äänestää!

Lue ehdokkaista

lisää verkkosivuilta!www.teamvasemmisto.fi/

vaalit/autorengasala

Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN

Tamperelainen Eveliina Koivisto on yk-si näistä yönkulkijoista. Hän on töissä Al-ma Manu Oy:ssä, yritys painaa ja jakaa Aamulehteä. Eveliina on myös aktiivinen toimija ay-liikkeessä, hän on ammatti-osastonsa Tampereen Lehdenjakajien sih-teeri sekä työpaikallaan hän toimii jakaji-en varatyösuojeluvaltuutettuna.

Toinen haastateltu yönkulkijamme on Lahden Ahtialassa asuva Arto Öfversti, hän toimii jakajana Esa Jakeluissa. Hän on myös työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Jakajan työtä ei arvostetaSuomessa arvostetaan sitä, että sanoma-lehdet jaetaan yön tunteina lehden tilaa-jille kotiin ja lehti on luettavissa jo var-hain aamulla. Jos tilattu lehti ei ole aa-mukahvi pöydässä, niin tuntuu siltä että koko päivä on pilalla. Sää ei ole koskaan esteenä sanomalehden jakelussa. Satoi tai paistoi on hellettä tai pakkasta 40 astetta, niin aina lehti tuodaan perille.

Eveliina Koivisto sanoo, että suurin ongelma jakajan työssä on se, ettei siitä maksettavalla palkalla voi elää. Työnan-taja on haluton lisäämään jakajien työtä ja jakopiirejä, vaikka se olisi helposti hoi-dettava asia.

Jakajien vaihtuvuus on suurta, uusia ihmisiä tulee ja menee. Eikä työnantaja tarjoa lisätyötä vakituisille jakajille vaan hakee mieluummin uusia lehdenjakajia.

– Työsopimuslaki määrää, että töitä tu-lisi tarjota vakituisille osa-aikaisille jaka-jille, ennen kuin palkataan uusia jakajia. Näin toimien saataisi jakajille enemmän jaettavaa ja palkkaa, sekä motivaatiota lehtien jakeluun, sanoo Eveliina.

Lehdenjakajat ahkeria yönkulkijoita

Jakajat

Eveliina ja Arto ovat valmiita ajamaan jakajien asiaa myös liittokokouksessa.Eveliina ja Arto ovat valmiita ajamaan jakajien asiaa myös liittokokouksessa.

Luottamusmies Arto Öfversti muis-tuttaa, etteivät jakeluyhtiötkään arvosta omia lehdenjakajiaan.

– Sen osoittaa suuri vaihtuvuus. Jos palkka ja muut työehdot olisivat kohdal-laan, niin eihän silloin vaihtuvuus olisi näin suurta mitä se nyt on. Nyt kun olem-me osana suurta TEAM-liittoa, niin en-simmäiseksi tulee mieleen sopimusalo-

jen solidaarisuus pieniä ja matalapalkkai-sia sopimusaloja kohtaan, kaveria ei jä-tetä. Odotellaan jospa tavat muuttuisivat ja neuvotellaan vaikkapa ensimmäisek-si kaikille liiton sopimusaloille saman-suuruinen yötyölisä, ehdottavat Eveliina ja Arto.

Työsuojeluun panostettavaJakajan ammatissa on aina ja paljon vaa-ratilanteita. Liukkaat kelit, tuulta ja tuis-kua, pimeitä kujia ja ravintolasta kotiutu-via juoppoja. Työ on yksintyötä, eikä sii-nä ole kaveri auttamassa jos sattuu jotain tai joutuu vaaratilanteeseen.

Sanomalehteä painavalla painajal-la on useita haalareita tai työvaatekerto-ja, mitkä työnantaja hankkii ja pesettää. Samaa tuotetta jakavalle jakajalle ei työn-

antajan tarvitse hommata työvaatteita ei-kä työkenkiä, vaikka olosuhteet ovat ai-ka-ajoin todella raa´at. Näppylähanskoja työnantajat ovat toki valmiita ostamaan, niitähän saa Tokmannilta kymmenen pa-ria eurolla.

Työsuojeluvaltuutettu Arto Öfverstin mielestä työvaatetuksen hankkiminen kuuluu työnantajalle. Kun niitä ei työn-antaja vapaaehtoisesti halua hankkia niin se tulee saada määräykseksi työehtosopi-mukseen.

Eveliina pitää myös tärkeänä työvaate-tusta. Hän hankki askelmittarin ja mitta-

si kuinka monta askelta hän ottaa työvuo-ron aikana kun jakaa lehtiä. Askelmitta-ri näytti 10 000 askelta työvuoron aikana. Hyvät työkengät olisivat jakajan työssä ensiarvoisen tärkeät. Ja säästyttäisiin tur-hilta sairauslomilta.

Parannettavaa jakajan työssäEveliina Koivisto sanoo ettei kannata pe-lotella jakajia sillä, että jakelu tulee lop-pumaan, jakelua kyllä riittää.

– Lisäjakelusopimuksiin tulee kiinnit-tää entistä enemmän huomiota, eikä tule tehdä liian halpoja paikallisia sopimuk-sia. Tulee muistaa että niistä sopivat luot-tamusmies ja työnantaja yhdessä, ei työn-antaja yksin. Yölisää tulee saada huomat-tavasti paremmaksi, samalle tasolle kuin kirjatyöntekijöillä on.

– Työehtosopimusneuvottelijoiksi tu-lee saada parhaat voimat mitä työpai-koilta löytyy. Kellotusmahdollisuutta ei saa koskaan poistaa jakajien työehtosopi-muksesta, Eveliina vaatii.

Edellisten lisäksi Arto Öfversti haluaa korostaa jakajan tulotasoa kokonaisuu-dessaan.

Jakotyön turvallisuusohjeet tulee saada käyttöön ja työpaikkakohtaisiksi. Hyvää turvallisuutta on asianmukainen työn-antajan kustantama työvaatetus. Ilmesty-mättömien päivien korvaus tulee saada myös työehtosopimukseen.

Eveliina ja Arto toivovat, että jakajat äänestävät aktiivisesti tulevassa liittoko-kousvaalissa ja osallistuvat muutenkin paikalliseen toimintaan ammattiosastois-sa ja työpaikoilla.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunval-vontaosastolla työehtosihteerinä.

”Työvaatteet työehto­

sopimukseen.”

Eveliina toimii Tampereen Lehdenjakajien ammattiosaston sihteerinä.

Eveliina toimii Tampereen Lehdenjakajien ammattiosaston sihteerinä.

Arto on huolestunut jakajatyön turvallisuudesta yön pimeinä tunteina.

Arto on huolestunut jakajatyön turvallisuudesta yön pimeinä tunteina.

Kaikkien sopimusalojen ehdokkaat esillä myös ryhmän sivuilla:

www.teamvasemmisto.fi/vaalit

Jakajat

Isomäki Niina (sit.)Alma Manu, Pori,

Porin Seudun Sanomalehdenja-kajat ry, tsv, ao:n pj

33

Peippo JuhaVarsinais-Suomen Tietojake-

lu Oy, Salon Kirjatyöntekijät ry 7039, työsuojeluvaltuutettu

37

Koivisto Eveliina (sit.)Alma Manu, Tampere,

Tampereen Lehdenjakajat ry os 7215, ao:n sihteeri, tsv-vara

34

Sillanpää JaniSavon Jakelu Oy, Kuopion seu-dun sanoma lehdenjakajat ry,

ao:n pj, plm, tsv

38

Kouhia PäiviIlves jakelu, Hämeenlinna,Hämeenlinnan Kirjatyön-

tekijäin Yhdistys, plm

35

Tyystälä Marja-LeenaAlma Manu, Kemi,

Kemin Lehdenjakajain yhdistys ry, ltm, TES-jaoston jäsen

39

Laevuo CristianIlves jakelu, Riihimäki,

Riihimäen Sanomalehden-jakajat ry

36

Öfversti ArtoEsa Jakelut Oy, Lahti,

Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, tsv,luottamusmies

40

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Eveliina KoivistoTEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Arto Öfversti

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

”Päivää. Meillä alkoivat yt-neuvotte-lut”. Tämä on ollut yksi yleisimmistä tervehdyksistä, mihin liiton edunval-vontaosastolla työskentelevät päivys-täjät ovat joutuneet viime vuosina vas-taamaan.

Se alkoi kesän loppupuolella vuon-na 2008 ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Kuusi ja puoli vuotta, eikä se ole ohi vieläkään. Pahimpina aikoi-na puhelin soi aivan taukoamatta ja soittajienkin oli varmasti vaikea pääs-tä läpi. Fudut-niminen yt-opas on ol-lut suosittu tuote.

Tänä aikana on meidänkin liiton sopimusaloilta hävinnyt lukuisa mää-rä teollisia työpaikkoja ja mikä pahin-ta, osa niistä lopullisesti.

Liiton suurin ja varmasti merkittä-vin työosasto on edunvalvontaosasto. Työehtosihteerien tehtävänä on huo-lehtia jäsenistön edunvalvonnasta. Jo-kaisella liiton sopimusalalle on ni-metty työehtosihteeri, joka on vastuu-toimitsijana omalla sopimusalallaan. Joillakin työehtosihteerien vastuualu-eeseen saattaa kuulua useampiakin so-pimusaloja.

Lisäksi esimerkiksi sosiaalipolitii-kalle ja tasa-arvoasioille on oma vas-tuullinen toimitsija kuin myös työtur-vallisuusasioille

Työehtosihteerin toimenkuva on varsin monisäikeinen. Kahta saman-laista päivää ei ole ja kukaan ei kos-kaan ole kaikkitietävä. Aina tulee eteen kysymyksiä, joihin ei löydy valmii-ta vastauksia. Tästä on suurimmaksi osaksi kiittäminen työnantajapuolen kekseliäisyyttä.

Täydellistä osaajaa ei ole, mutta on-neksi voi aina kilauttaa kaverille tai pohtia muutoin yhdessä probleemeja. Yhteistyössä on voimaa, tässäkin työs-sä.

• • •

Työehtosihteerien työtä helpottaa vah-va ja osaava luottamusmiesverkosto. Ja päinvastoin.

Työelämä on pirstoutunut, lähes-kään kaikilla työpaikoilla ei ole edun-valvonnasta vastaavaa luottamusmies-tä ja tällöin jäsenistö ottaa ongelmis-saan suoraan yhteyttä liittoon. Sano-mattakin lienee selvää, että tällöin asi-oiden hoitaminen mutkistuu ja työ-kuorma liitossa kasvaa.

Viime vuosien muotitauti on ollut myös ulkoistaminen. Tämä on koske-nut myös työntekijöiden palkanlasken-taa, joka yhä useammin on annettu ul-kopuolisen tahon hoidettavaksi.

Näistä työntekijöiden palkanlasken-taa suorittavista toimistoista tulee vuo-sittain satoja kysymyksiä, jotka liittyvät jäsenistömme palkanlaskentaan. Sinäl-lään hyvä, että kysymykset tulevat mei-dän liittoon, koska silloin osaamme antaa myös työntekijöiden lähtökoh-dista olevia vastauksia.

Jotkut palkanlaskentaa harjoittavat toimistot pyrkivät myös tulkitsemaan työehtosopimusten määräyksiä. Siihen heillä ei ole oikeutta. Työehtosopimus-ten tulkintaan on oikeus vain sopija-osapuolilla eli työntekijöillä ja työnan-tajilla.

Työnantajilla on siihen vielä etuoi-keus. Mutta tulkintaoikeutta työnteki-jöiden työehtosopimuksiin ei ole ul-kopuolisilla tahoilla, kuten esimerkik-si tilitoimistoilla.

Päivystykset kuuluvat työehtosihtee-rien tehtäviin ja päivystystä hoidetaan päivittäin kahden työehtosihteerin voi-min. Tämä tarkoittaa noin yhden päi-vystysvuoron hoitamista viikossa kul-lekin työehtosihteerille.

Vilkkainta päivystyksessä on yleensä maanantaisin ja perjantaisin, samoin kuin arkipyhien ja kesälomien lähei-syydessä.

Myös netin kautta tulleet yhteyden-otot ja kysymykset ohjataan liiton päi-vystäjille ja niinkuin netin käyttö on li-sääntymään päin, niin myös lisäänty-neet sieltä kautta päivystykseen tulleet yhteydenotot.

• • •

Riita-asioiden hoito muodostaa teh-täväkentän, johon suurin osa työeh-tosihteerien ajasta menee. Ja niitä riit-tää, olipa maan tilanne huono tai hy-

vä, olipa käynnissä työehtosopimus-neuvottelut tai muutoin seesteisempi aika. Viime aikoina ovat lisääntyneet lomautuksiin ja työsuhteiden päättä-misiin liittyvät erimielisyysasiat.

Työehtosihteerien ajasta suurin osa menee tunkiolla käyskennellessä, jäse-nistön kannalta ikävien asioiden hoita-misessa. Harvassa on ne puhelut, jossa todettaisiin, että ”nyt menee hyvin, kii-tos sinulle, että olet ollut osallisena sii-nä”.

Riita-asioita hoidetaan joko työn-antajaliiton kautta tai sitten olemalla suoraan yhteydessä työnantajiin. Riip-puu siitä, onko työnantaja työnantaja-liiton jäsen.

• • •

Liiton toimisto on siis työehtosihteerin pääasiallinen työpaikka, mutta jos tuo roskakorin vahtiminen kyllästyttää, on välillä mahdollisuus pistäytyä tapaa-massa jäsenistöä myös työpaikoilla.

Monesti siellä käydään jotain eri-mielisyysasiaa hoitamassa, mutta myös muunkinlaista apua antamassa. Esi-merkiksi erilaisten palkkausjärjestel-mien, työaikajärjestelmien tai työsuo-jeluun liittyvien asioiden hoitaminen on osa toimenkuvaa.

Valitettavasti tällaiset kehitystehtä-vät ja niiden hoitaminen ovat pitkä-aikaisesta talouden taantumasta joh-tuen olleet viimeaikoina vähäisempiä. Enemmän on työpaikoilla kaivattu kai-kenlaista kriisiapua.

Kyllä meillä toimistolla on tiedos-sa, että jäsenistö toivoisi paljon use-amminkin liiton edustajien vierailevan työpaikoilla.

Liiton ja sen edustajien antama tu-ki on tärkeää työpaikkojen luottamus-tehtävissä toimiville, mutta jäsenistö on myös se taho, josta työehtosihteeri saa voimaa tehtäviensä hoitoon. Tosin palaute voi joskus olla aika kärjekästä-kin, oikeutettua tai ei, miettiköön ku-kin kohdaltaan.

Ammattiyhdistysliikkeessä toimimi-nen on elämäntapa, elämän asenne. Jos joku kokee sen palkkatyöksi, on sil-loin väärässä paikassa. Tässä ollaan sie-lulla mukana.

Näkyillään ja tapaillaan!

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun-val vontaosastolla työehtosihteerinä.

Liitossa töissäKolumni: Paavo Salo

”Ay-liikkeessä toimiminen on elämäntapa.”

Teksti ja kuva: JOUKO HURU

Pääluottamusmies Juha Grönmark (synt. 1964) on varsinainen tehopakkaus. Hän tekee täystehoista työpäivää aina kun mahdollista Huntsman Pigmentsin Porin tehtaalla. Joka välissä hän hyppää Hel-singissä TEAMin asioissa. Hän on ollut TEAM in valtuuston toinen varapuheen-

johtaja vuodesta 2010 saakka ja istuu eri-laisissa TEAMin johdon työryhmissä.

Vielä haastattelupäivänä Grönmarkilla oli edustettavanaan Porin titaanioksiidia

tuottavalla tehtaalla noin 350 TEAMilais-ta työntekijää.

Juttua kirjoitettaessa Grönmark ilmoit-taa kesken olevista yt-neuvotteluista, että Huntsmanin kansainvälinen kemianalan konsernilla on tarve vähentää Porin teh-taaltaan satakunta duunaria.

– Mutta jos tuosta luvusta vähenne-tään tänä vuonna muutenkin eläköity-vät ja mahdollisissa liikkeen luovutuksis-

Tehokkaana tehtaalla ja valtuustossa

Kemian perusteollisuus

Niina Järvinen ja Juha Grönmark haluavat liittotyöskentelyyn avointa demokraattista keskustelua.Niina Järvinen ja Juha Grönmark haluavat liittotyöskentelyyn avointa demokraattista keskustelua.

sa uusille työnantajille siirtyvät, sekä toi-mihenkilötehtäviin siirtyvät, on irtisanot-tavien määrä noin 50–60 henkilöä. Tie-tenkin teemme kaikkemme myös neuvot-telujen jälkeen, jotta luku vielä pienenisi.

Porin tehdas on siirtynyt muutamas-sa vuodessa vilkkaasti omistajalta toi-selle. Aikoinaan sen perusti valtionyhtiö Vuorikemia vuonna 1957. Pitkään tehdas oli Kemiran, kunnes se vuonna 2008 al-koi liukua ulkomaisiin käsiin, ensin ame-rikkalaisen Rockwood Holdingsin kaut-ta osaksi sen omistamaa saksalaista Sa-chtleben Chemie -yritystä ja nyttemmin Hunstmanin pörssiyhtiön haltuun. Hunt-smanilla on yli 75 tuotanto- ja tuotekehi-tyslaitosta yli 30 maassa. Liikevaihto on yli 10 miljardia dollaria.

Vaikeimpia yt-neuvottelutilanteetGrönmark tuli Kemiralle vuonna 1982 ja aloitti siellä ay-liikkeen työsuojelutehtä-vissä 1986. Pääluottamusmies hänestä tu-li juuri kun firmaa oltiin jo kovaa vauhtia myymässä vuonna 2007.

TEAMin liittokokousvaaleissa hän edustaa edelleen vasemmistoliiton ja si-toutumattomien ryhmää. Luottamusmie-hen töissä Grönmark sanoo eniten aikaa vievän jäsenten perusasioiden hoitami-nen, palkka-, työaika- ja muut arkiset on-gelmat.

– Kaikista vaikeimpia ovat yt-neuvotte-lutilanteet, koska silloin pelissä on yleen-sä monien duunareiden tulevaisuus. Neu-vottelijoilla on todella kovat paineet kummastakin suunnasta, eikä niistä vali-tettavasti juuri koskaan selvitä voittajina.

– Normitilanteessa vaikeimpia asioita ovat mielestäni työyhteisöjen sisällä ole-vat henkilöiden väliset ristiriidat. Näis-sä tilanteissa tunteet käyvät ylikierroksil-la eikä kukaan aina osaa sanoa mistä on-gelmat ovat alkaneet. Tilanteita ei paran-na se, että useinkaan työnantaja ei tee mi-tään ongelmien ratkaisemiseksi, päinvas-toin, ja lopputuloksena on umpikuja.

Vaikeimpia ovat työntekijöiden henki-lökohtaiset asiat esimerkiksi silloin, kun

ihminen on palaamassa pitkän sairauslo-man jälkeen takaisin töihin.

– Silloin mennään lähelle ihmisen herkkiä henkilökohtaisia asioita, kun ka-veria yritetään saada takaisin työelämään hieman köykäisempiin tehtäviin uudel-leen sijoittamalla tai muuten. Näissä ta-pauksissa on sitten semmoisia asioita, joista ei parane hirveästi huudella ja pu-hutaankin vain se, mitä kaveri on antanut luvan puhua.

Teksti ja kuva: JOUKO HURU

Liittovaaliehdokas varastonhoitaja Niina Järvisen (synt. 1986) mielestä TEAMissa pitäisi saada nuorten ääni enemmän kuu-luviin.

Järvinen haluaa ajaa TEAMissa edun-valvonnan päätehtävän lisäksi kaikkinais-ta tasa-arvoa. Siihen kuuluu niin suku-puolten palkkaukseen liittyvä, puoluepo-liittinen kuin työntekijöiden ikään liitty-vä tasa-arvo.

– Nuoret saattavat jäädä esimerkik-si palkkauksen suhteen joskus huonom-paan asemaan. Meidän työpaikalla to-sin nuoret pääsevät jo vuoden sisällä nor-maalipalkkauksen piiriin.

Tehtaalla menee hyvin

Järvinen työskentelee Yaran Siilinjär-ven tehtaalla, jonka päätuotteita ovat

lannoitteet ja fosforihappo. Tehdas on osa isoa kansainvälistä pörssiin kirjautu-nutta Yara-konsernia, jolla on tehtaita yh-teensä 22 eri puolilla maailmaa. Suomes-sa Yaralla on tehtaita Siilinjärven lisäksi Kokkolassa, Harjavallassa ja Uudessakau-pungissa. Kotkaniemessä on lisäksi tutki-musasema.

Järvinen on työskennellyt Yaralla vaki-tuisena vuodesta 2007 asti. Hän on TEA-Min paikallisen ammattiosaston puheen-johtaja ja nuorisovastaava. Lisäksi hän on SAK:n Siilinjärven paikallisosaston pu-heenjohtaja.

Hän kertoo, että Yaran Siilinjärven teh-das on siitä erikoinen tämän päivän Suo-messa, että sillä menee hyvin. Siksi siel-lä ei ole kovin paljon mitään suuria työ-suhdeongelmiakaan, kun tehtaan menes-tys heijastuu henkilökuntaan hyvänä hen-kenä.

– Meillä menee hyvin ja väkeä tulee li-sää. Minun aikana ei ole käyty yt-neuvot-teluja. Tänä aikana on mennyt todella hy-vin.

Nuorten ääni kuuluviin

”Edunvalvonta on ykkösasia.”

Jäsenen pitää tuntea liitto omakseenTEAMin vaaleissa tärkeiksi esiin nostetta-viksi asioiksi Grönmark kokee edunval-vonnasta huolehtimisen.

– Kyllähän se jäsenten edunvalvonta on se ykkösasia. Ja siinä tasapuolisuus ja reiluus.

Liittofuusioita hän ei täysin tyrmää, mutta korostaa, että on tärkeää, millä eh-

doilla fuusioidutaan. SAK:n ja STTK:n yh-teen menokaan ei ole mikään mörkö.

– Liiton toiminnan pitää olla sellaista, että jokainen jäsen huomaa ja tuntee, et-tä se on mun liittoni ja että ne ajaa mun asiaa. Pitää tehdä alojen ja duunarin kan-nalta järkeviä päätöksiä. Jos jollakin alal-la on mitattavissa rahaa ulos, niin se sit-ten mitataan.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Niina Järvinen pitää tasa-arvoa tärkeänä.Niina Järvinen pitää tasa-arvoa tärkeänä.

Kemian perusteollisuus

Björkbacka Juha (sit.)Prosessimies, Kemira Chemi-cals Oy, Oulu, Typen Kemian-

työntekijät ry os.064

83

Hiironen SeppoTalonmies, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyönteki-

jät ry, 2. tsv, TES-jaosto

87

Grönmark JuhaSachtleben Pigments Oy,

Porin Kemian Työntekijät ry os. 036, plm, valt. 2. varapj

84

Joutsio MinnaProsessinhoitaja, Sachtleben Pigments Oy, Porin Kemian

Työntekijät ry os. 036

88

Hannula Toni (sit.)Prosessinhoitaja,

Biovakka Oy, Turku,Turun Kemia ry

85

Juntunen TomiTypen Kemiantyöntekijät ry,

TEAM Teollisuusalojen ammat-tiliiton hallitusjäsen

89

Kervinen Vesa (sit.)Laitosmies,Kemira chemicals, Sastamala, Keikyän Kemiana-lan ammattiosasto 015 ry

91

Heikkinen ErnoKemiittipanostaja, Oy Forcit Ab, Talvivaara, Räjähdysaine-

palvelutyöntekijät ry 081

86

Järvinen NiinaVarastonhoitaja, Yara Suomi,

Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry, ao:n pj, nuorisojaosto

90

Keski-Hirvi Kari (sit.)Vaihetyöntekijä,Remusa Oy, Valkeaksoki, Kemia 67 ry

ao:n pj, varaplm

92

Vassariryhmän blogit luettavissa

osoitteessa:www.teamvasemmisto.fi/

blogitKirjoittajina mm.

ehdokas Tomi Juntunen

Kemian perusteollisuus

Leinonen Janne (sit.)Eastman Oy,

Typen Kemiantyöntekijät ry,ao:n varapj, plm

94Laamanen Petri (sit.)

Liuottaja, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyönteki-

jät ammattiosasto ry 101

93

Suomela MikkoOperator, Air Liquide Finland

Oy, Raahe, Typen Kemiantyön-tekijät ry, plm

98

Mustajärvi Erkki (sit.)Cabb Oy, Kokkola,

Kokkolan Kemiantyöntekijät ryplm, valtuuston jäsen

95

Valjus Veli-Matti (sit.)Vast.prosessinhoitaja, Tetra

Chemicals Oy, Kokkolan Kemiantyöntekijät ry os 071

99

Paavilainen Martti (sit.)Aga Oy, Riihimäki,

Oy AGA Ab:n Työntekijät ry,plm, ao:n pj, EWC-edustaja

96

Perkola Tomi (sit.)Operaattori, Kemira, Harjaval-ta, Harjavallan Kemiantyönte-

kijät ry 005, plm

97Weman Juhani

Prosessinhoitaja/sähköasenta-ja, Yara Siilinjärvi, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry ao. 43

100

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Juha Grönmark ja Seppo HiironenTEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Martti Paavilainen, Janne Leinonen,

Juha Grönmark ja Niina JärvinenTEAMspirit 6 (2/2013): Tomi Juntusen kirjoitus teollisuuden kurjistumisesta

TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Juha GrönmarkTEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Niina JärvinenTEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Janne Leinonen

TEAMspirit 1 (1/2011): Tomi Juntusen kirjoitus työelämän arvoista

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

TEAMin vasemmiston vaalitavoitteiden kolmen kärjen Sievin Jalkineen pääluot-tamusmies Pentti Iso-Aho (s. 1959) aset-taa niin, että ykkösasiaksi nousee jalkine-alan palkkojen tason nostaminen.

– Olemme matalapalkkaisin ala kai-kista TEAMin aloista. Ihmisen pitää tulla omalla työllään toimeen, ettei kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen tarvitse lähteä hattu kourassa sosiaaliluukulle. Toinen tärkeä asia on työhyvinvointi, varsinkin, kun meidän ala on fyysisesti hyvin kulut-tavaa ja raskasta.

– Kolmanneksi on lähdettävä siitä, että työ saadaan muotoutumaan ihmisen eri elämäntilanteiden mukaan. Ihmisen mu-kainen työpaikka huomioi ihmisen elä-män erilaiset vaiheet, isyyden, äitiyden, avioerot, sairaudet sekä vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset.

Mielikuvitus kovalla koetuksellaPentti on työskennellyt Sievin kenkäteh-taalla varastomiehenä 22 vuotta, josta ol-lut pääluottamusmiehenä 18 vuotta. Hän sanoo suostuneensa pääluottamusmie-heksi pitkällisen harkinnan jälkeen.

– Tuli sellainen epäkohtiin puuttumi-sen halu ja tuntui, että siten saan tehtyä jotain porukan hyväksi.

Pääluottamusmiehen asema on työ-paikalla Pentin mukaan näinä aikoina kaikin puolin haastava.

– Työnantajalla on yksinvalta työpai-koilla, eikä siihen ole pääluottamusmie-hellä paljon työkaluja käytettävissä. EK ajaa työehto- ja palkka-asioita työpaikoil-la neuvoteltaviksi. Pelkona on, että työeh-tosopimuksilta putoaa perälauta pois. On työpaikkoja, joissa ei ole edes luottamus-miestä. Millaisten raamien mukaan sil-

loin sopimuksia tehdään, jos raameja ei ole?

– Taulukkopalkat on jo nyt meidän alalla niin pienet, että pitää olla mieliku-vitusta, jos niiden varassa yrittää hengis-sä selvitä. Ykkösluokan taulukkopalkka on 8,51 euroa tunti ja viidennen luokan 9,85 euroa.

Saksassa minimi- palkka 8,60 euroaSaksassa on lakisääteinen minimipalkka 8,60 euroa, ja siellä on puolta halvemmat elinkustannukset. Eli suomalaisen työn-tekijän mielikuvitus on kovemmalla ko-etuksella kuin saksalaisen hengissä ja ve-

loistaan selviytymisen suhteen. – Meidän tehtaalla keskituntiansio on

noin 13 euroa. Se tekee 2 236 euroa brut-tona kuukaudessa. EK:n mielestä nollaso-pimuksilla pitäisi jatkaa tästä eteenkin-päin.

Pentin mielestä TEAMin liittokokous-vaalit ja miltei samaan aikaan käytävät eduskuntavaalit on vasemmiston kyettä-vä linkittämään niin, että myös eduskun-tavaaleissa esiin nostetaan työelämän ky-symykset, keskustelun työpaikkojen olo-suhteista, eläkeiän korotuksesta sekä työs-sä jaksamisesta.

– On tärkeää, että keskustelu kanavoi-daan niin, että nämä teemat ovat mieles-sä myös valtiollisessa vaalikopissa äänes-tettäessä.

– Kehotan kaikkia liiton jäseniä äänes-tämään, koska tuleva liiton hallinto tulee todennäköisesti päättämään liittoyhteis-työ- ja fuusiokuvioista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Työhyvinvointi ja palkkojen nosto

”Tuleva liiton hallinto päättää

fuusiokuvioista.”

Kenkä- ja nahka-teollisuus

Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho pelkää perälautojen poistumista työehtosopimuksista.

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

Vuonna 1957 syntynyt Anita Kangas on kotoisin Kankaanpäästä. Työuransa aika-na hän on kuulunut Kemianliittoon, Te-vaan, Kenkä- ja Nahkaliittoon, ja nyt TEA-Miin.

– Jalkineita olen tehnyt 33 vuotta. Lii-tossa olen ollut 15-vuotiaasta saakka. Jo kotona opetettiin, että liittoon kuulu-taan. Menin 15-vuotiaana koulusta suo-raan Kankaanpäässä Männistön Paavolle harjoittelijaksi. Välillä olin Reimalla viisi vuotta. Kävin kaksi reissua Lahdessa Mo-no Oy:llä. Sellent Oy:llä olen työskennel-lyt kymmenen vuotta.

Yrityksessä on viisi työntekijää, jotka valmistavat mittatilaussandaaleja tytäryh-tiö Systeri Oy:n myyntiin.

Jalkinealan saattohoito– Olen ollut vasta vähän aikaa liittoval-tuustossa, käynyt kolmessa kokoukses-sa ja päässyt hieman jyvälle, mitä liitossa touhutaan. Tosin mitään suuria yllätyksiä ei ole vastaan vielä tullut. Niinhän se me-nee, että hallitus on päättänyt asioista ja valtuusto sitten ne hyväksyy. Sanotaanko, että hieman kumileimasimen maku liitto-valtuuston työstä on jäänyt.

Anita Kangas on yli satajäsenisen Kan-kaanpään jalkinetyöväen ammattiosas-

ton taloudenhoitaja, osaston hallituksen jäsen, TEAMin liittovaltuuston jäsen se-kä työpaikkansa luottamusmies. Hän on myös Kenan, eli kengän ja nahan tes-jaos-ton puheenjohtaja.

– Parhaimmillaan osastossamme oli yli 500 jäsentä. Jalkinealalla on valitet-tavasti menossa saattohoito, kun ver-taa vanhoihin hyviin aikoihin. Vuonna 1983 Kumi- ja Nahkatyöväen Liitossa oli 15 900 jäsentä. Nyt jalkinealalla työsken-telee noin tuhat henkeä.

Olet työpaikkasi luottamusmies. Mil-lainen on mielestäsi luottamusmiehen asema työpaikalla tänä päivänä?

– Itselläni ei ole ollut ongelmia. Olen voinut toimia vapaasti, johtajien kanssa voi keskustella asioista suoraan. Sitä en osaa sanoa, millaista isojen työpaikkojen luottamusmiehillä on.

Kotimaisuus ykkössijalleMitä mielestäsi seuraisi, jos oikeiston ja työnantajien haave toteutuisi, ja yleissi-tovien työehtosopimusten sijaan työ- ja palkkaehtojen sopiminen siirtyisi työ-paikkatasolle?

– Ainakin pienillä työpaikoilla työnte-kijät olisivat lirissä pahan kerran, koska työantajia on kaiken näköisiä ja tapaisia. Jos jokainen työntekijä joutuisi neuvotte-lemaan palkastaan ja työehdoistaan ne-nätysten työnantajan kanssa, palkat mak-settaisiin pärstäkertoimen mukaan. Yleis-sitovat tes-raamit pitää olla pohjalla.

Anitan mielestä tasa-arvokysymys esi-merkiksi liiton valtuustossa on aika hyvin tasan, että molemmat sukupuolet on ta-savertaisesti edustettuna.

– Luulen kuitenkin, ettei naisen euro ole meidän alalla yhtä suuri kuin mies-ten. Siinä on korjattavaa.

Vasemmiston vaalitavoitteet TEAMin liittovaaleissa ovat laajat. Millaiseen jär-

Osaaminen alalta uhkaa kadota

”Ei enää heikennyksiä työehtoihin.”

Kenkä- ja nahka-teollisuus

Pääluottamusmies Anita Kangas ei halua pärstäkerroinpalkkoja.

Pääluottamusmies Anita Kangas ei halua pärstäkerroinpalkkoja.

jestykseen laittaisit kolme tärkeintä tavoi-tetta oman alasi ja työpaikkasi suhteen?

– Kotimaisuus luo työpaikkoja, joten mahdollisimman monet kenkäparit pi-tää tehdä kotimaassa. Alamme osaajia on vielä, mutta keski-ikä on jo reilusti yli 50 vuotta. Osaaminen jalkinealalta uhkaa kadota kohta kokonaan. Kankaanpään kurssikeskuksessa voi suorittaa alan am-mattitutkinnon. Tehdastyöhön sieltä ei kuitenkaan valmistuta, ja suurin osa tut-kinnon suorittaneista menee joko suun-nittelijoiksi tai itsenäisiksi suutareiksi.

– Enää ei pidä tehdä heikennyksiä työ-ehtoihin. Pekkaset meiltä jo vietiin, kun siirryttiin 7,5 tunnin työpäiviin. Entä mi-ten päättäjät kuvittelevat alamme työnte-kijöiden jaksavan töissä 68-vuotiaiksi? It-sellänikin alkaa olla jo kaikenlaista remp-paa, enkä voi kuvitella tekeväni kenkiä lä-

hes 70-vuotiaaksi. Tämä 43 vuoden työru-peamani alkaa tuntua jo ihan riittävältä.

Nuorena ei ujosteltuAnitan mielestä hyvän luottamusmiehen on oltava luonteeltaan diplomaattinen, neuvottelukykyinen, että pärjää siinä vä-lissä, kun kumpikaan osapuoli ei ole kos-kaan tyytyväinen.

– On osattava tehdä kompromisseja, ilman sitä taitoa ei pärjää. Kun itse olin Reimalla osastoni luottamusmiehenä, sain sieltä hyvän opin. Työntekijöitä oli silloin satoja ja urakalla tehtiin töitä. Sil-loin nuorena ja rohkeana ei ujostuttanut mennä pomon luokse ja sanoa suoraan, miten asiat pitää tehdä ja heti.

Poliittinen kädenvääntö syö ay-liik-keessä Anitan mukaan liikaa vähäisiä voi-mavaroja ja uuvuttaa aktiivisesti toimin-nassa mukana olevia.

– Jos jollakin on hyvä idea, se ei ole-kaan hyvä, jos se tulee väärältä puolel-ta. Yhteisten etujen ajamista ei pidä pila-ta turhalla politikoinnilla. Sitä minä en ymmärrä, että sosiaalidemokraateista toi-nen puoli on työläisten puolella, ja toi-nen puoli ei. Kerran eräs demarinainen sanoi minulle, että se on epäluottamus-lause työnantajaa kohtaan, jos työpaikal-le valitaan luottamusmies.

Liittovaaleissa Anita Kangas toivoo ak-tiivista osallistumista ja vassarien voittoa.

– Äänestäkää hyvät ihmiset, ja vaikut-takaa liiton pienipalkkaisten asioihin.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kenkä- ja nahkateollisuus

Heikkilä ElmaJalkinetyöntekijä, Kankaan-

pään Jalkinetyöväen ammatti-osasto, ao:n pj, TES-jaosto

119Iso-Aho PenttiSievin Jalkine,

Sievin Jalkinetyöntekijät ry,plm, liiton hallituksen jäsen

120Kangas Anita

Sellent Oy, Kankaanpään Jalki-netyöväen ammattiosasto,plm, valtuusto, TES-jaosto

121Urmas Sinikka

Friitalan Nahkatyöväen am-mattiosasto ry, ammattiosas-

ton puheenjohtaja

122

TEAMspirit 8 (2/2014): Pentti Iso-Ahon kirjoitus negatiivisista yt-neuvotteluistaTEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Sinikka Urmas, Elma Heikkilä ja Anita Kangas,

Pentti Iso-Ahon kirjoitus luokkayhteiskunnastaTEAMspirit 5 (1/2013) ja TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Pentti Iso-Aho

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Text: PENTTI ISO-AHO

TEAM vänster och oberoende rf:s mål-sättningar i förbundsvalet grundar sig på gruppens linje och värderingar. TEAM:s Vänstergrupps tyngdpunkter i år 2015 för-bundsval är närings-och industripolitiska målsättningar, arbetsmiljö- och arbetar-skyddsbetonade målsättningar, socialpo-litiska målsättningar, intressebevaknings-målsättningar och föreningspolitiska målsättningar. TEAM Industribranscher-nas fackförbund är på dessa delområden stark påverkare såväl självständigt som ge-nom sina intressegrupper.

Staten måste vara stark och målmedve-ten aktör och genomföra industripolitik som gynnar finländarnas intressen. Mark-nadskrafterna får inte bästämma över Fin-lands öde. Europeiska unionen och finska statsmakten kan påverka på industrins verksamhetsförutsättningar på många oli-ka sätt.

Staten måste planenligt och målmed-vetet se till att industrin skapas överallt i Finland. Förmånlig och lågutsläppenergi är viktigt för att garantera industrins verk-samhetsförutsättningar.

Det väsentliga är besluten som påver-kar på pris och transportkostnader samt på beskattning. Företagens ansvar som samhälleliga aktörer måste utökas.

Arbetsvälmåendet i centrumArbetarskyddet och arbetsvälmåendet måste vara det centrala arbetsfältet för fackförbundet. I bra arbetsliv är det ock-så frågan om tillräcklig lön och om ba-lans mellan arbete och livet i allmänhet. Arbetsgivarens skyldighet att erbjuda flex-ibilitet till arbetstagare i olika behov och livssituationer måste lyftas fram vid sidan av flexibilitetskraven som riktar sig mot arbetstagare.

Bra myndighetsövervakning av arbetar-skyddet är nödvändig såväl för arbetare som för ordentliga arbetsgivare. Det finns massor med arbetsplatser i Finland där man inte följer säkerhetsföreskrifter om man inte övervakar dem. Utebliven över-vakning skulle leda till ökning av arbetso-lyckor, osaklig behandling och tillväxt av grå ekonomi. Förbundet måste använda all sin auktoritet och påverka politiska be-

slutsfattare för att förbättra arbetarskydds-myndigheternas resursser.

På 1990 talet påbörjad och med poli-tiska beslut stöttad ökning av ojämställd-het syns som ökning av inkomstskillna-der samt som ökning av fattigdom. En-ligt vår grupps mening kan man inte kö-ra ner all service som samhället erbjuder genom att utkontraktera och privatisera. Pengar och kostnadsbesparingar kan inte vara enda värden i samhället.

Intressebevakning förbundets kärnrollIntressebevakningen är förbundets vikti-gaste verksamhet. Med intressebevakning syftar man särskilt egna medlemmarars och arbetarklassens intressebevakning – arbetsgivarna och statsmakten har sina egna intressebevakare.

Arbetaren måste kunna leva på sin lön och utveckling av köpkraften måste säk-ras med alla möjliga åtgärder. Man mås-te komma ifrån nollavtal och avtalsshop-ping och man måste få snävare ramar på användning av hyrt arbetskraft.

Rejäla euromässiga lönehöjningar, för-bättring av arbetshälsan, förbättring av kvalitén på arbetslivet, ökning av yrkesut-bildningen och begränsning av atypiska arbetsförhållanden måste vara som mål-sättning i kollektivavtalen.

Förutsättningar för åldrande arbeta-re att orka i arbetet måste befrämjas och jämlikhet mellan kön och jämställdhet i allmänhet måste kraftfullt förbättras. Kol-lektivavtal och bestämmelser i dem får man inte försämra i några som helst fall.

Tillåtet att tänka själv TEAM:s vänstergrupp ödslar inte energi på att kritisera andra som medverkar i sty-rande ställning i förbundet utan fokuse-rar sig på medlemmarnas intressebevak-ning. Förbundet är för medlemmarna och det måste synas såväl i arbetsplats- som i fackavdelningsarbetet.

Vi stödjer inte gruppdisciplin utan un-nar medlemmarna fullständig åsiktsfrihet och yttrandefrihet i förbundets adminis-trativa beslutsfattande.

TEAM Vänster och oberoende rf försva-rar jämlikt på branschen befinnande ar-betstagarnas, arbetslösas, pensionärernas, och studerandes rättigheter.

Gruppen känner inte behov till mot-sättningar inom förbund. Vi jobbar för hela medlemskåren, inte mot någon – det är vårt viktigaste vallöfte.

Sammanfattningen på svenska av utveck-lingschef och Vänster och oberoende gruppens ledare Hannu Siltalas text skrev Pentti Iso-Aho.

Vänsterns mål-sättningar i valet

”Vi jobbar för hela

medlemskåren.”

Kort på svenskaBi

ld: 1

23RF

Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN

Painopinnanvalmistaja Minna Kivinen asuu Nokialla, hänen työpaikkansa on Ahaa SIvunvalmistus Oy, joka sijaitsee Tampereella ja on pieni 14 hengen yri-tys. Kirjatyöntekijöitä heistä on yhdeksän henkilöä. Yritys on entinen Aamulehden sivunvalmistus, joka ulkoistettiin vajaa kymmenen vuotta sitten.

Yrityksessä valmistetaan pääasiassa Al-mamedian mutta myös muidenkin lehti-en ilmoitusvalmistusta ja taittoa. Minna on ollut alalla 24 vuotta, hän toimii myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna.

Marko Lähteenmäen työpaikka on monella tapaa kuuluisa Tako Tampereen Kotelotehdas. Marko on työpaikkansa pääluottamusmies ja ammatiltaan hän on painaja. Hän on TEAM-liiton valtuus-

ton jäsen, sekä kuuluu myös Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallituk-seen ja on yksi ammattiosaston työmyy-ristä.

Työehtosopimuksen tasoa nostettava– On ehdottoman tärkeää, että on laadit-tu tietyt lait ja minimit, joihin käytännöt ja ansiot työpaikoilla nojautuvat.  Työn-antajahan menee yleensä aina sieltä mis-sä aita on matalin, sanoo Minna Kivinen.

Erityisesti haastateltavia huolettaa ns. paikallinen sopiminen työpaikoissa, jois-sa ei ole luottamusmiestä. Onko se sitä,

että pomo ottaa työntekijät yksitellen pu-hutteluun pieneen ahtaaseen koppiin ja sitten aletaan neuvotella työehtojen hei-kentämisestä? Ole siinä sitten tiukkana, kun pomo tuijottaa ja kysyy, että ”suos-tutko palkan alennukseen” ja heti perään tulee että ”kaikki muut ovat jo suostu-neet”.

– Palkan alentamiset tulisi kieltää jo työehtosopimuksessa, se ei aiheuta muu-ta kun lisää tuskaa ihmisten elämässä ja kulutuksen vähenemistä ja sitä kautta taas uusia vaatimuksia työehtojen heikentä-miseksi, toteaa Minna.

Pääluottamusmies Marko Lähteenmä-en mielestä kirjatyöntekijöiden vähim-mäispalkkataso on surkea.

– Matalat taulukkopalkat heijastuvat myös yleiseen palkkatasoon, jopa kehä kolmosen sisäpuolella maksetaan tauluk-kopalkkoja eikä yhtään enempää.

Alennusmyynnin loputtava

Kirjatyöntekijät

Minnan ja Markon mielestä on tehtävä stoppi kirjatyöntekijöiden alennusmyynnille työpaikoilla.Minnan ja Markon mielestä on tehtävä stoppi kirjatyöntekijöiden alennusmyynnille työpaikoilla.

– Kirjatyöntekijöiden asemaa ei paran-neta sillä, kun yritettiin lähes salaa neuvo-tella alalle kaikkien aikojen ala-arvoisin-ta työehtosopimusta, missä ei ollut kuin huononnuksia nykyiseen työehtosopi-mukseen verrattuna. Maamme kirjatyön-tekijät saavat kiittää ryhmämme edusta-jia, jotka saivat asiasta vihiä ennen lopul-lista päätöstä ja pystyivät estämään tämän kevyt-TES:n syntymisen – ainakin toistai-seksi, sanoo Marko.

Työehto- heikennyksiä tarjollaKysymykseen graafisen alan tulevaisuu-desta Marko Lähteenmäki toteaa nopeas-ti, että huonolta näyttää. Hänen mukaan-sa ensimmäiseksi tulee laittaa piste pal-kanalennuspuheille.

– Suomalainen teollisuusduunari ei ole vastuussa maamme taloudellisesta ti-lanteesta. Herrat ja johtajat töppäilevät, mutta duunarit joutuvat maksumiehiksi.

– Päivittäin saa kuulla kun työnantajat esittävät työntekijöilleen palkanalennuk-sia ja muita sopimusheikennyksiä. Vali-tettavan usein ne hyväksytään myös työn-tekijäpuolella, eikä koskaan menetettyjä palkkarahoja saada takaisin vaikka kuin-ka kyynelehtivät toimitusjohtajat niin lu-

pailevatkin, sanoo Marko puristellen pää-tään.

– Meidänkin työpaikalla yritettiin neu-votella selviytymissopimusta. Omasta lii-tostammekin lähetettiin mies neuvottele-maan sopimusta, jolla pelastettaisiin työ-paikat. Sopimuksen taso oli sitä luok-kaa, etteivät työntekijät voineet edes aja-tella sen hyväksymistä. Työnantaja ei pi-tänyt yksimielisistä kirjatyöntekijöistä, vaan palkitsi meidät irtisanomisilla. Mut-ta edustamastani porukasta olen todella

ylpeä, pidettiin kiinni tehdyistä sopimuk-sista, eikä myyty niitä työnantajan uhkai-lusta huolimatta, muistuttaa pääluotta-musmies Marko Lähteenmäki.

Ay-liikkeen aika terästäytyä– Vielä on paljon köyhiä maita joissa työ-läisillä ei ole työlakeja, eikä ammattiliit-toja joihin turvautua. Suomessa taas vä-keä valuu Yksityiseen Työttömyyskassaan (YTK). Ihan niin kuin vuosikymmenten taisteluilla ja niiden saavutuksilla ei olisi mitään merkitystä. Mielestäni Ay-liikkeen täytyisi terästäytyä sekä tehdä jäsenilleen ja kansalaisille selväksi, että ammattilii-tossa on kyse muustakin kuin työttömyys-kassasta, muistuttaa Minna Kivinen.

Minna ehdottaa, että olisiko mahdol-lista saada TEAM-liiton järjestämiin ke-sä- ja talvipäiviin jotain asiallistakin oh-jelmaa. Esimerkiksi pieni paneeli jostain ajankohtaisesta asiasta ja paikalle tutki-joita, eri puolueiden asiasta jotain tietäviä edustajia jne.

– Luulisi osallistujista löytyvän isokin joukko ihmisiä, jotka haluaisivat muun hauskan yhteydessä kuulla jotain asiaa-kin.

Minna Kivinen haluaa tehdä työtä sen eteen, että Teamliitto tulee lähemmäksi jäseniään. Konkreettisesti myös sinne työ-paikoille ja ammattiosastoihin.

Marko Lähteenmäki pitää tärkeänä so-pimuspolitiikkaa, jos jostain sovitaan niin se pidetään.

– Jäsenten eduista on pidettävä kiinni. Emme saa olla takinkääntäjiä.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunval-vontaosastolla työehtosihteerinä.

”Jäsenten eduista pidettävä kiinni.”

Marko Lähteenmäki toimii pääluottona Takon Kotelotehtaalla.

Marko Lähteenmäki toimii pääluottona Takon Kotelotehtaalla.

Minna Kivinen valmistaa ilmoituksia Aamulehteen Ahaa Sivuvalmistus Oy:ssä.Minna Kivinen valmistaa ilmoituksia Aamulehteen Ahaa Sivuvalmistus Oy:ssä.

Kirjatyön- tekijät

Ahonen Jarmo (sit.)Rotaatiopainaja, Botnia-print Oy Ab, Kokkolan Kirjatyönteki-

jäin yhdistys ry, plm

216

Ikonen Mikko (sit.)Mainonnansuunnittelija, Me-diasepät Oy, Jyväskylän Kirja-

työntekijäin Yhdistys ry

220

Kannisto MarkkuOffsetpainaja, Takon kotelo-tehdas, Tampereen Kirjatyön-tekijäin Yhdistys, ao:n hallitus

224

Fagerström Rainer (sit.)Sitomotyöntekijä, Hansaprint Oy, Direct Vantaa, Helsingin

Kirjatyöntekijäin yhdistys, plm

217

Jäntti HarriPainaja, työtön,

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

221

Kantelinen TuijaPainopinnanvalmistaja/ctp-tu-lostaja, työtön, Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

225

Forsström AnteroSitomokoneen hoitaja, Kirja-

paino Jaarli Oy, Hämeenlinnan kirjatyöntekijäin Yhd. ry

218

Kaartoaho MikaelPainaja, Hansaprint ,

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdis-tys ry, plm, liiton hallitus

222

Keränen AriRotaatiopainaja, Kirjapaino Oy Westpoint, Rauman Kirja työn-

tekijäin Yhdistys, tal.hoit.

226

Huovinen KeijoOffset-painaja,

Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

219

Kaija Jari (sit.)Offsetpainaja, Hämeen Kirja-paino, Tampereen Kirjatyönte-

kijäin Yhdistys ry

223

Kivinen Minna (sit.)Painopinnanvalmistaja, Ahaa Sivunvalmistus Oy, Tampereen KirjatyöntekijäinYhdistys, tsv

227

Kirjatyön- tekijät

Koskinen ReijoLönnberg Print, Helsingin kir-

jatyöntekijäin Yhdistys ry,plm, ao:n ja liiton hallitus

228

Laitinen PerttiOffsetpainaja, Bookwell Oy

Porvoo, Porvoon Kirjatyönteki-jäin Yhdistys ry

232

Mattila Juha (sit.)Sähkömies, AKHP (Hansaprint tehdas), Turun Kirjatyönteki-

jäin Yhdistys ry, varaplm

236Minetti Tomi (sit.)

Paperinleikkaaja, Hämeen Kir-japaino Oy, Tampereen Kirja-työntekijäinYhdistys ry, plm

237

Laaksonen KariSanomala Oy, Helsingin Kirja-

työntekijäin Yhdistys ry,tsv, ao:n hallitus, valtuusto

229

Leppänen Jarmo (sit.)Postittaja, Turun Sanomat,

Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, ao:n pj

233

Laaksonen PäiviLomautettu tuotantoassistent-ti, Hansaprint Oy, Turun Kirja-

työntekijäin Yhdistys ry

230

Lähteenmäki MarkoTakon kotelotehdas,

Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, valtuusto

234

Lae MauriJälkikäsittelijä, UPC print,

Vaasan Kirjatyöntekijäin Yh-distys ry, ao:n hallitus

231

Marjamäki Annika (sit.)Premedia-asiantuntija, Edita

Prima Oy, Helsingin Kirjatyön-tekijäin Yhdistys ry

235

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Reijo Koskinen, Marko Lähteenmäki,

Juha Ruotsalainen, Ari Raita ja Jorma Salovaara, Reijo Koskisen kirjoitus eläkeuudistuksesta (vain verkossa)

TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Kari Laaksonen ja Petri Nurmi, Reijo Koskisen

kirjoitus eläkerahastoista

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Kirjatyön- tekijät

Mäkinen JaanaTyötön, Tampereen Kirjatyön-

tekijäin Yhdistys ry, SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö

238

Pitkänen Pekka (sit.)Paperivarastonhoitaja, Hä-meen Kirjapaino Oy, Tampe-

reen Kirjatyöntekijäin Yhdistys

242

Saastamoinen JuhaOffset-painaja, Edita Prima Oy,Helsingin Kirjatyöntekijäin Yh-distys, osaston luottamusmies

246

Nurmi Petri (sit.)Pääluottamusmies, Salon Seu-dun Sanomat, Salon Kirjatyön-

tekijäin Yhdistys ry

239

Pörsti Pentti (sit.)Painaja, Oy Lito-Botnia Ab,Vaasan Kirjatyöntekijäin Yh-

distys ry, plm, valtuusto

243

Salo Olli (sit.)Painopinnanvalmistaja, Keski-

Pohjanmaan Kirjapaino Oy,Ylivieskan Kirjatyöntek. Yhd.

247

Park-Björklund SariVarastotyöntekijä, Porvoon Kirjakeskus, Porvoon Kirja-

työntekijäin Yhdistys ry, plm

240

Raita Ari (sit.)Tsv, Hansaprint Oy, Turun Kir-jatyöntekijäin Yhdistys ry, työ-ympäristöjaosto, ao:n hallitus

244

Salomaa HeikkiTyötön jälkikäsittelijä,

Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, Kivikirjan isäntä

248

Pihlaja JukkaKohopainaja, Pk-Paino Oy,

Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

241

Ruotsalainen JuhaTekninen asiantuntija, Media-sepät Oy, Jyväskylän Kirja-

työntekijäin Yhdistys ry, plm

245

Salovaara JormaMainosvalmistaja, I-mediat Oy,

Seinäjoen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, ao:n sihteeri

249

Kirjatyön- tekijät

Sarlin HarriLaitosmies, AKHP (Hansaprint tehdas), Turun Kirjatyönteki-

jäin Yhdistys ry, plm

250

Tenhivaara VesaTyötön,

Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

254

Silver EskoOffsetpainaja, A & R Carton Oy,

Kauttuan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry

251

Valkola Pirjo (sit.)Aste Helsinki, Helsingin Kirja-työntekijäin Yhdistys ry, plm,

TEAMin järjestöjaosto

255

Tantarimäki SariKopisti, tuotannon esimies,

Multiprint, Vaasan Kirjatyönte-kijäin Yhdistys, ao:n sihteeri

252

Vesanen Juhani (sit.)Offset-painaja, Auraprint Oy, Turku, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, varaluottamusmies

256

Tarvonen Timo (sit.)Operaattori, Finepress Oy,Turun Kirjatyöntekijäin

Yhdistys ry, plm

253

Vikkula Maija (sit.)Jälkikäsittelytyöntekijä, Takon Kotelotehdas, Tampereen Kir-jatyöntekijäin Yhd., tes-jaosto

257

Vilokki RistoPainaja, Kevama Oy, Kuopion Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry,

plm, tsv, ao:n hallitus

258

TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Marko Lähteenmäki, Juha Ruotsalaisen kirjoitus perussuomalaisten ay-vastaisuudestaTEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Mikael Kaartoaho, Reijo

Koskinen, Marko Lähteenmäki ja Maija Vikkula, Juha Ruotsalaisen kirjoitus painoalan ahdingosta

TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Ari Raita ja Mikael KaartoahoTEAMspirit 2 (2/2011): Juha Ruotsalaisen kirjoitus

tilattavien lehtien arvonlisäverosta

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Teksti ja kuvat: JOUKO HURU

Nokian renkaat on firma, jossa on totuttu ampumaan kovilla puolin ja toisin – kun on työpaikan kiistoista kysymys.

Nyt on kuitenkin sovittelevampi ääni kellossa, molemmin puolin, sanoo vasta valittu raskaiden renkaiden vuoden 2015 alusta aloittanut uusi pääluottamusmies Toni Kallioniemi (synt. 1979), silti sana-valmis hänkin.

– Tässä on nyt siltoja rakennettu uu-destaan, kun niitä on aikaisemmin poltet-tu. Lähinnä olen koettanut rakentaa suh-teita tuonne työnantajan suuntaan. Tässä on nyt ollut edellisen pääluottamusmie-hen kanssa – miten sen nyt sanoisi kau-niisti – melkoiset konfliktit työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Vähän samalla äänensävyllä puhuu vuodesta 2010 asti kevyiden renkaiden kokoonpano-osaston luottamusmiehe-

nä toiminut Mira Aalto (synt. 1975). Hä-nenkin mielestään henki tehtaalla oli ke-hittynyt sekä työnantajan että työntekijöi-den puolella aika kyyniseksi, jos ei suo-rastaan huonoksi.

– Se nyt meni vähän sellaiseksi, kun meillä on ollut näitä lomautuksia ja mui-ta, että ollaan töissä ja ei olla töissä.

Aalto lisää vielä, että luottamusmiehen päätyönä on ollut hyvin käytäntöläheiset erimielisyydet työntekijöiden ja pomo-puolen välillä.

Kallioniemi tietää entisen pelin hen-gen molemmissa osastoissa. Hän on työs-kennellyt aiemmin kevyiden renkaiden-kin puolella:

– Se on ollut sellaista juupas–eipäs-leikkiä. Ja sitten sellaista kyttäämistä, että tekeekö jompi kumpi jotain väärin. Työn-

antaja teki ihan sitä samaa, että kun joku teki virheen, niin siitä lyötiin sitten oikein kunnolla. Tämä tyyli tarttui molemmin puolin ja se oli sitten sellaista nahistelua.

Rakentava ilma- piiri jo näkyySekä Kallioniemi että Aalto uskovat, että paremman työilmapiirin toivossa on nyt hyvä elää.

Kallioniemi sanoo, että rakentavaa henkeä on jo saatu aikaan:

– Se on nyt puhuttu työnantajan kans-sa, että menneet on menneitä ja nyt pu-hutaan tulevaisuudesta. Työnantajapuo-li on ymmärtänyt, että mä lähden ajatte-lemaan asioita vähän uudella tavalla. Sen näkee sitten mikä tulevaisuus tässä hom-massa on. Mutta sanotaan nyt niin, että puolin ja toisin on ollut kyllä peiliin kat-somista.

Tuorein silmin duunaritasolta

Luottamusmiehet Toni Kallioniemi ja Mira Aalto ovat Nokian renkaiden lattiatason duunareita.

Luottamusmiehet Toni Kallioniemi ja Mira Aalto ovat Nokian renkaiden lattiatason duunareita.

Kumiteollisuus

Nokian renkaat on suurehko pörssiyh-tiö, jonka vuositason liikevaihto on rei-lusti yli miljardi euroa. Yhtiön liikevaihto laski vuonna 2014 vuositasolla edelliseen vuoteen verrattuna arviolta hieman alle 10 prosenttia, mutta liikevoiton on arvi-oitu laskeneen yli 20 prosenttia.

Kallioniemi tietää, miten laajaa ul-komaankauppaa käyvän kansainvälisen pörssiyhtiön tuotantovolyymi saattaa hei-lahdella varsin nopeastikin. Raskaassa on nyt noin 190 työntekijää.

– Raskaaseen otettiin vuoden alusta toistakymmentä työntekijää lisää. Meil-lä on nyt vahva tilauskanta ja imua mark-kinoilla. Mutta markkinat elävät nopeas-ti. Saattaa olla, että kaksi vuotta mennään lujaa ja sitten se loppuu kuukaudessa.

Kevyissä renkaissa ei mene yhtä hyvin. Aalto sanoo, että kevyellä puolella kävi vuonna 2009 iso puhdistus.

– Silloin lattiatason kokoonpano-osas-tolla työntekijävahvuus oli vähäront-ti 150. TEAMiin kuuluvia työntekijöitä osastolla on nyt vain noin sata. Kevyissä renkaissa oli 2009 kaikkiaan 600 työnte-kijää, nyt noin 400.

Viime vuoden 2014 lokakuun pörs-sitiedote yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen puhuu kylmää kieltään henkilö-autopuolen eli kevyiden renkaiden vaike-uksien jatkumisesta:

”Henkilöautonrenkaiden tuotantoa vähennetään lomautuksin tarpeen mu-kaan enintään 21 tuotantopäivällä vuo-den 2014 aikana ja enintään 38 tuotanto-päivällä vuoden 2015 aikana markkinati-lanteen mukaisesti.”

TEAMista saatava jäsenlähtöisempiMolemmat, Aalto ja Kallioniemi, ovat TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -

ryhmän ehdokkaina ammattiliiton liitto-kokousvaaleissa.

Molemmat ovat vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla.

Lattiatason duunareina he ovat tarjo-amassa TEAMin ylätasolle tuoreita silmiä ison liiton asioihin. Heidän vahvuuten-sa on perustason duunarin asioiden tun-temus. Heillä on tuoretta kokemusta työ-elämästä.

Kumpikin ehdokkaista puhuu suoria sanoja siitä, miksi ovat ehdokkaina. Aal-to sanoo ensin, että tietyssä mielessä on tähtäimessä liiton demarivaltikan horjut-taminen. Kallioniemi myötäilee.

Perusduunarille TEAMin liittotason asiat tuntuvat usein liian kaukaisilta kum-mankin mielestä.

Aalto pukee sanoiksi vähemmistös-sä olevien vasemmistoliittolaisten näke-myksen:

– Itse tavoittelisin TEAMin hallinnossa yhtenäistä, avointa ja jäsenlähtöistä pää-töksentekoa. Minun mielestä liittotasol-lakin asioista pitäisi keskustella. Ei se voi olla niin, että sinne vaan kävellään ja tuo-daan pöytään ryhmäpäätös ja sanotaan, että tässä se on. Kyllä siinä pitää kuunnel-la molempia osapuolia eikä toimia sillä mentaliteetilla, että ottakaa tai jättäkää.

Molemmat vasemmistoliittolaiset luottamusmiehet sanovat, ettei puolue-politiikka näy eikä saa näkyä tehtaalla ta-sa-arvoisen kohtelun horjuttajana.

Kallioniemi sanoo siitä ehdottomasti:– Ei näy, eikä ainakaan tästä eteenpäin.

Jos se on aikaisemmin näkynyt, niin se on ollut silloin, mutta tästä eteenpäin ei näy. Ei tule olemaan erimielisyyksiä siksi, missä puolueessa kukakin on.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

”Puolin ja toisin ollut peiliin

katsomista.”

Toni Kallioniemi ei halua henkilöstöedustajana

polttaa siltoja takanaan.

Toni Kallioniemi ei halua henkilöstöedustajana

polttaa siltoja takanaan.

Mira Aalto toivoo lisää keskustelua liittoryhmien välille.

Mira Aalto toivoo lisää keskustelua liittoryhmien välille.

Kumiteollisuus

Aalto MiraNokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, kokoonpano-osaston lm

280

Jalava AriLaboratory assistant, Conti-

Tech Finland Oy, Kalkun Kumi-työväen ammattiosasto ry 265

284

Koivisto MikkoRengaslinja Oy,

Nokian Kumityöväen ammatti-osasto ry

288

Forsman KalleNokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto

ry, varaplm, tes-jaosto

281

Kallioniemi ToniNokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto

ry, pääluottamusmies

285

Kyllönen Timo (sit.)Contitech Finland Oy,Kalkun Kumityöväen

ammattiosasto ry 265

289

Haapala PekkaKoneenhoitaja,Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen am-

mattiosasto ry

282

Kivinen TeroNokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, tsv, ao:n hallituksen jäsen

286

Laine MikaProsessinhoitaja, Nokian ren-kaat Oyj, Nokian kumityöväen

ammattiosasto ry

290

Iiponen JukkaNokian Raskaat Renkaat Oyj,

Nokian Kumityöväen ammatti-osasto ry, varaplm

283

Kivioja PasiNokian Renkaat Oyj, Nokian Ku mityöväen ammattiosasto

ry, ao:n hallituksen varajäsen

287

Lamminsivu KimmoNokian Nasta Oy, Nokian ku-mityöväen ammattiosasto ry, osaston hallitus, tes-jaosto

291

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat myös Facebookissa.

Kumiteollisuus

Lehti JariTsv, Nokian Renkaat Oyj, Noki-an Kumityöväen ammattiosas-

to ry, SAK:n valtuusto

292Luukka Jukka

Kumityöntekijä, Reka Kumi Oy,Auran Kumityöntekijäin am-mattiosasto 231, ao:n pj, tsv

293Rajala Jarno

Renkaan kokooja/urheiluhiero-ja, Nokian renkaat Oyj, Nokian

Kumityöväen ao. ry 228

294

Rönn KariOperaattori, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen am-

mattiosasto ry 228

295Viitanen Jari

Koneenhoitaja, Nokian Ren-kaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228, osaston luottamusmies, ao:n hallitus

297Sorvali Petri

Plm, Nokian Renkaat Oyj, No-kian Kumityöväen ammatti-

osasto ry 228, ao:n pj

296

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Petri Sorvali, Jari Lehti ja Kalle Forsman

TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Petri Sorvali, Jukka Luukka, Jari Lehti,

Kari Rönn ja Tero KivinenTEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Kimmo Lamminsivu

TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Petri Sorvali ja Jari Lehti

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Kai

kkie

n so

pim

usal

ojen

ehd

okka

ista

lisä

tieto

a T

EAM

in v

asem

mis

tory

hmän

uus

ituill

a ne

ttis

ivui

lla:

ww

w.te

amva

sem

mis

to.fi

/vaa

lit

Teksti ja kuvat: HANNU SILTALA

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n liittokokousvaalitavoitteet perustuvat ryhmän linjaan ja arvoihin. Niiden poh-jalta syksyllä 2014 eri sopimusalatapaa-misissa pohdittiin ryhmän yhteisiä sekä sopimusalakohtaisia vaalitavoitteita, jois-ta nivoutuvat selkeät pääteemat.

TEAMin vasemmistoryhmän paino-pisteet vuoden 2015 liittokokousvaaleis-sa ovat elinkeino- ja teollisuuspoliittiset tavoitteet, työympäristö- ja työsuojelulli-set tavoitteet, sosiaalipoliittiset tavoitteet, edunvalvonnalliset tavoitteet ja järjestö-poliittiset tavoitteet. TEAM Teollisuusalo-jen ammattiliitto on näillä osa-alueilla vahva vaikuttaja niin itsenäisesti kuin si-dosryhmiensä kautta.

Kotimaisuus tuo työpaikkojaValtion tulee olla vahva ja määrätietoinen

toimija sekä toteuttaa suomalaisten etua ajavaa teollisuuspolitiikka. Valtiolla täy-tyy olla tahtotila ja toimintakyky. Markki-navoimat eivät saa päättää Suomen koh-talosta.

Euroopan unioni ja Suomen valtioval-ta voivat vaikuttaa teollisuuden toiminta-edellytyksiin monin tavoin – myönteises-ti tai kielteisesti. Siksi kaikkia säädöksiä ja

päätöksiä valmistellessa on tarkkaan ar-vioitava niiden vaikutukset elinkeinotoi-mintaan.

Rikkidirektiivin kaltaisia virheitä ei saa enää tapahtua.

Valtion on suunnitelmallisesti ja mää-rätietoisesti huolehdittava, että teollisuut-ta luodaan kaikkialle Suomeen. Samal-

la tulee huolehtia, että kotimainen omis-tus säilyy riittävänä. Jo syntynyttä teollis-ta pohjaa eri puolilla Suomea ei saa hä-vittää.

Valtio ja muut yhteiskunnan toimijat voivat vaikuttaa monin keinoin, että ko-timaiset tuotteet pärjäävät paremmin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Keskeisiä ovat energian hintaan ja kuljetuskustan-nuksiin sekä verotukseen vaikuttavat pää-tökset. Lisäksi kotimaista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on tuettava.

Yritysten vastuullisuutta yhteiskunnal-lisina toimijoina on lisättävä. Erilaisten valtion tukien, esim. tutkimus- ja kehi-tystukien ehdoksi tulee asettaa työllistä-minen, toiminnan kehittäminen ja inves-toinnit Suomessa. Väärinkäytöksiin tuki- ja rahoitusasioissa on puututtava herkem-min – koijareille liiketoimintakiellot.

Suomen energiapolitiikassa on otet-tava huomioon kotimaisuus, teollisuu-den kilpailukyky ja ympäristövaikutuk-set tasapainoisesti. Teollisuuden toimin-taedellytysten turvaamisessa kohtuuhin-tainen ja vähäpäästöinen energia on tär-

Vasemmiston vaalitavoitteet

”TEAM on vahva vaikuttaja.”

Vasemmiston valtuusto- ja hallitusryhmä kauden viimeisessä kokouksessa Riihimäellä marraskuussa 2014.

Vasemmiston valtuusto- ja hallitusryhmä kauden viimeisessä kokouksessa Riihimäellä marraskuussa 2014.

keää. Energian hinta ja saatavuuden var-muus vaikuttavat suoraan kilpailukykyyn ja uusien investointien syntyyn.

Uusia, erityisesti kotimaisia ja vähähii-lisiä, energialähteitä on kehitettävä mo-nipuolisesti. Erilaisten energiamuotojen mahdollisuuksien tarkastelu ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntä-minen tuovat lisää työtä kemianteollisuu-delle ja TEAM-liiton sopimusaloille.

Ihmisarvoinen terve työelämäIhmisen perusoikeus on, ettei työ tai työ-ympäristö uhkaa hänen henkeään ja ter-veyttään. Työkyvyttömyyseläke-, ammat-titauti- ja tapaturmatilastot kuitenkin osoittavat, että tästä tilanteesta ollaan vie-lä kaukana. Työurat voivat aidosti piden-tyä vain työolosuhteita parantamalla – ei eläkeikää nostamalla. Työsuojelun ja työ-hyvinvoinnin tulee olla liiton keskeistä työsarkaa.

Tutkimusten ja eläketilastojen mukaan teollisuustyön suurin riski ovat tuki- ja lii-kuntaelinsairaudet. TEAMilaiset joutu-

vat edelleen tekemään paljon töitä, joissa on liian raskaita nostoja sekä toistuvia ja yksipuolisia työliikkeitä. Näissä raskaissa töissä työnantajan maksama sairausajan palkkajakso on aivan liian lyhyt.

Teollisuustyön ergonomia voi olla ny-kyistä paljon parempaa. Tähän on osaa-mista ja välineitä. Kysymys on tahdosta. Maahamme olisi saatava teollisuusergo-nomiaa paremmin ja selkeämmin määrit-tävät säädökset.

Valtiovalta on asettanut Työelämä 2020 -hankkeessa tavoitteeksi, että Suo-messa on Euroopan paras työelämä vuon-na 2020. Liiton on omalta osaltaan huo-lehdittava, että tämä toteutuu ja tarkoit-taa nimenomaan työntekijöiden työhy-vinvoinnin ja turvallisuuden merkittävää kehitystä. Hyvässä työelämässä on kysy-mys myös riittävästä palkasta sekä työn ja muun elämän tasapainosta.

Toivomme pitkäjänteisyyttä ja vakautta työelämään. Siitä huolimatta, että eläm-me epävakaassa globaalissa maailmassa, haastamme työnantajat rohkeasti katso-maan nurkan taakse ennemmin kuin yli-reagoimaan. Jatkuva voiton tavoittelu ja suunnan muuttaminen tulee pitkällä ai-kajänteellä kalliiksi. Huomiota tulee kiin-nittää ikäohjelmiin koko työuran aikana ja pyrkiä hyvään yhtenäiseen työelämään.

Työsuojelu kunniaanJoustavuus on ollut työelämän käytetyim-piä termejä jo vuosien ajan. Globaali kil-

pailu edellyttää yrityksiltä ja siten työnte-kijöiltäkin joustavuutta. Tämä ei voi kui-tenkaan jatkua loputtomiin.

Työntekijöihin kohdistuvan jousta-vuusvaatimuksen rinnalle on otettava työnantajan velvollisuudet tarjota jous-tavuutta työntekijöille erilaisissa tarpeis-sa ja elämäntilanteissa. Yhdensuuntainen joustavuus johtaa työuupumukseen, ma-sennukseen ja työkyvyttömyyteen. Tämä tuottaa inhimillistä kärsimystä ja valtavia kustannuksia koko yhteiskunnalle. Liiton on tuotava joustavuuskysymys vakavasti työehtosopimusneuvotteluihin.

Teollisuusaloilla tapahtuu edelleen paljon tapaturmia ja syntyy ammattitau-teja. Kemianteollisuuden joidenkin yri-tysten hyvät esimerkit osoittavat, että tur-vallinen työ on mahdollista. Turvallisuut-ta täytyy johtaa. Sen täytyy olla yrityksen arvo. TEAM-liiton tulee yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa kannustaa yrityk-siä ja työpaikkoja näiden hyvien esimerk-kien mukaiseen toimintaan.

Hyvä työsuojelun viranomaisvalvonta on välttämätöntä niin työntekijöille kuin kunnon yrityksillekin. Suomessa on pal-jon työpaikkoja, jotka eivät noudata tur-vallisuusmääräyksiä ellei niitä valvota. Valvomattomuus johtaisi työtapaturmi-en, epäasiallisen kohtelun ja harmaan ta-louden kasvuun. Tämä olisi vakava uhka turvallisuudelle ja kilpailuhaitta sääntöjä noudattaville yrityksille.

Liiton tulee käyttää kaikkea arvoval-taansa ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin työsuojeluviranomaisten resurssien pa-rantamiseksi.

Inhimillinen yhteiskuntaMaailman muuttuessa ympärillämme on sosiaalipolitiikalla hyvin ajaton tehtävä. Tehtävän suuntaviivoja määrittelevät ta-voitteet työntekijöiden hyvästä elämästä ja tehtävää raamittaa alati kehittyvä yh-teiskunta. Sosiaalipolitiikka aihealuee-

”Työhyvin vointi liiton keskeistä

työsarkaa.”

Sopimusalatapaaminen Tampereella lokakuussa 2014.Sopimusalatapaaminen Tampereella lokakuussa 2014.

Sopimusalatapaaminen Ängesholmissa syyskuussa 2014.Sopimusalatapaaminen Ängesholmissa syyskuussa 2014.

na edustaa jotain hyvin olennaista yhteis-kunnasta. Kysymys on tasa-arvoisesta ja inhimillisestä yhteiskunnasta. Yhteiskun-taan ja yhteisöihin sitoudutaan vain kun-nioituksen ja luottamuksen kautta.

1990-luvulla alkanut ja poliittisil-la päätöksillä pönkitetty eriarvoistumi-nen näkyy niin tuloerojen kuin köyhyy-denkin kasvuna. Talouden ehdoille alistu-nutta sosiaalipolitiikkaa luonnehtii ohja-uksen tempoilevuus ja suunnan katoami-nen. Ryhmämme mielestä hyvinvointival-tiossa ei voida ajaa kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita alas ulkoistamalla ja yksityistämällä. Raha ja kustannussäästöt eivät voi olla ainoat yhteiskunnan arvot.

Taloudellinen ahdinko luo yhteiskun-taamme turvattomuutta ja epävarmuutta. Yksi suurimmista epävarmuuden aiheut-tajista on työn puute. Ihmisten juoksutta-minen avustusluukulta toiselle on lope-tettava ja mahdollisesti maksuun tulevat etuudet järjestettävä niin, että yksi käyn-ti ja selvitys riittävät. On hölmöläisen ta-kin jatkamista, että toiselta luukulta mak-settu etuus leikkaa toiselta luukulta mak-settua etuutta pois.

Historian kuluessa saavutetut ja tais-tellut edut on säilytettävä tinkimättä. Oi-keiston avauksiin on kyettävä vastaamaan perustellusti, eikä liikaa ymmärtää sen int ressejä. SAK:lle on mahdollistettava sil-le kuuluva merkitys. Meidän on jäsenliit-tona pyrittävä vaikuttamaan SAK:n sosi-aalipoliittiseen profiiliin ja sen näkyvyy-

teen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta ei saa olla ainoastaan vastapuolen aloit-teiden vastustelua, vaan sen on tuota-va esiin myös omia hyviä ja näkyviä ava-uksia. Näiden avausten ymmärtämistä edesauttaisi yhteiskuntaopin palauttami-nen peruskoulutuksessa sille kuuluvaan asemaan.

Eläkeratkaisu vaikuttaa kaikkiinViime vuonna saavutettu eläkepäätös on yksi isoimpia ratkaisuja nyky-yhteiskun-nassa. Se vaikuttaa kaikkiin palkkatyötä tekeviin työntekijöihin.

Eläkeratkaisun taustalla on laskelmat siitä, että ihmiset elävät pidempään ja yhteiskunnan maksukyky ei riitä turvaa-maan eläkkeitä pitkällä aikavälillä. Tästä keskustelusta työnantajapuoli mieluusti unohtaa, että sokealla voiton tavoittelulla ja massatyöttömyydellä ei ns. kestävyysva-jetta ratkaista tai työuria pidennetä. Työl-lisyys ratkaisee.

Ryhmällämme on pelko, että vaikka eläkesopimuksen tekstissä on huomioitu raskaan fyysisen tai psyykkisen työn vai-kuttavuus, niin uuden eläkelain valmis-telutyötä sosiaali- ja terveysministeriössä tekevät tahot eivät välttämällä osaa riittä-västi huomioida erilaisia kuormitusteki-jöitä, kuten yö- ja vuorotyön vaikutuksia elimistölle. Kuka määrittelee työn raskau-den – vakuutusyhtiön yksinvaltias lääkä-rikö? Ratkaisun yksityiskohdissa ay-liike on paljon vartijana.

Eläkesopimukseen on tulossa mahdol-lisuus keventää työtä viimeisinä ikävuo-sina, jolla toivon mukaan elvytettäisiin mestari-kisälli -järjestelmiä ja taattaisiin työn oppimisen ohessa hiljaisen tiedon siirtyminen työsukupolvelta toiselle.

Edunvalvonta liiton ydinosaamistaEdunvalvonta on liiton tärkeintä toimin-taa ja sen tulee myös näyttää siltä, niin lii-ton jäsenille kuin suurelle yleisöllekin. Edunvalvonnalla tarkoitetaan nimen-omaan omien jäsenien ja työväenluokan etujen ajamista – työnantajilla ja valtio-vallalla on omat edunvalvojansa.

Työntekijän tulee pystyä elämään työs-tänsä saamallaan palkalla ja ostovoiman kehittyminen on turvattava kaikin mah-dollisin toimin. Myös edunvalvonnassa ammattiliiton tulee olla aloitteellinen, ei-kä käydä pelkkää torjuntataistelua.

Hyvän ammattiliiton edunvalvonta on ammattitaitoista, suunnitelmallista ja ta-voitteellista – tarvittaessa myös rohke-aa ja näyttävää. Liiton tulee keskusjärjes-tön kautta ja muutoinkin aktiivisesti vai-kuttaa lainsäädännön tasolla tapahtuvaan työelämän sääntelyyn. Liiton tulee olla näkyvä yhteiskunnallinen toimija, jon-ka mielipidettä kysytään ja jonka mielipi-teellä on merkitystä.

Nollasopimuksista ja työehtosopimus-shoppailusta on päästävä eroon ja vuok-ratyön käytölle on saatava tiukemmat raa-mit. Ikääntyvien työntekijöiden jaksamis-ta on edesautettava ja sukupuolten välis-tä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yleen-säkin on työpaikoilla tarmokkaasti paran-nettava.

Ei heikennyksiä työehtosopimuksiinTyöehtosopimuksia ja niiden määräyksiä ei saa lähteä heikentämään missään ta-pauksessa. Olemassa olevien sopimusten rinnalle ei voida rakentaa uusia ehdoil-taan heikompia työehtosopimuksia, vaik-

”Ostovoima turvattava.”

Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014.Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014.

ka niiden avulla voitaisiinkin saada liit-toon lisää jäseniä. Emme halua liiton ole-van aktiivinen osapuoli työehtosopimus-shoppailussa – jyrkkä ei TES:ten kevytver-sioille.

Sopimuksia yksinkertaistaessa ei nii-hin saa tulla sisällöllisiä heikennyksiä. Yksittäisten sopimusten hyvät määräyk-set tulisi ottaa käyttöön liiton kaikilla so-pimusaloilla. TES-jaostojen roolia tulee vahvistaa ja niiden tulee olla osa hallin-non eri tasojen verkostoa.

Yleisellä tasolla TEAM-liiton TES-ta-voitteisiin tulee kuulua reilut euromääräi-set palkankorotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantaminen, amma-tillisen koulutuksen lisääminen ja epätyy-pillisten työsuhteiden rajoittaminen.

Järjestöpolitiikka ei ole puoluepolitiikkaaJatkuva sosiaalinen ja yhteiskunnallinen muutos vaatii ammattiliiton toiminnan modernisointia käytännön tasolla. Tästä huolimatta järjestötoiminnan perusperi-aatteen on säilyttävä samana: olemme ko-ko jäsenistön asialla, ei pelkästään yhden poliittisen ryhmän asialla.

Toiminnan ja päätöksenteon on oltava avointa ja jäsenille läpinäkyvää. Niin liit-to- kuin ammattiosastotasollakin hallin-non ja johdon toiminnalla on oltava toi-missaan ja päätöksissään jäsenistön tuki ja kannatus. Päätökset tulee tehdä yhdes-sä, ei pienissä kuppikunnissa suljettujen ovien takana.

TEAMin vasemmistoryhmä keskit-tyy jäsenistön asioiden hoitamiseen, ei-kä tuhlaa energiaansa muiden liiton hal-linnossa toimivien arvosteluun. Liitto on jäsenistöä varten ja sen tulee näkyä niin työpaikka- kuin ammattiosastotoimin-nassakin.

Ammattiosastoissa tulee tehdä järjes-töremontti. Pienet toimimattomat osas-tot tulee fuusioida suurempiin ammatti-osastoihin.

Toivomme työpaikkojen luottamus-henkilöiden edustavan jäsenistöä ammat-

tiosastojen tilaisuuksissa ja kokouksissa aktiivisemmin.

Vasemmistoryhmä suhtautuu liittofuu-sioihin avoimin mielin, eikä ole katego-risesti fuusiokaataja, kuten joissain tie-dotusvälineissä on uutisoitu. Ryhmäm-me vaatii perusteelliset ja asialliset selvi-tykset ennen mahdollisia liittofuusioi-ta ja TEAM-liitolle tasavertaisen aseman neuvottelupöydässä. Liittokokousvaali-en ajankohtaisuus vaatii fuusiotunnuste-lujen siirtämistä uuden hallinnon harkit-tavaksi.

Myös TEAM-liiton sisällä on kaikki-en ryhmien oltava alusta alkaen muka-na fuusioselvitystyössä, joissa on otetta-va huomioon esimerkiksi eri liittojen käy-tänteet eläkeläisjäsenien asemaan tai työt-tömien jäsenmaksuun liittyen. Niin men-neissä kuin tulevissakin liittofuusiopoh-dinnoissa vasemmistoryhmä on aina ko-ko jäsenistön asialla.

Ryhmät yhteistoimintaanLiiton toimiston työntekijärakenteessa, edustuksissa, tiedotuskanavien käytössä, kaikessa toiminnassa ja varsinkin päätök-

senteossa on liiton molemmat poliittiset ryhmät otettava tasapuolisesti ja oikeu-denmukaisesti huomioon. Liiton kaik-kien osastojen henkilöstössä tulee näkyä myös molempien poliittisten ryhmien edustus. Liiton on henkilöstöpolitiikas-saan otettava myös sukupuolten tasa-arvo tasapuolisemmin huomioon.

Emme kannata ryhmäkuria vaan suomme jäsenillemme liiton hallinnossa täysin vapaan mielipiteenvapauden pää-töksenteossa.

Ilman korkeaa järjestäytymisastetta lii-ton toiminnalliset ja taloudelliset resurs-sit heikkenevät ja työehtosopimusten yleissitovuus on vaarassa. Kaikessa toi-minnassa on huolehdittava järjestäyty-misen tärkeydestä jokaisella sopimusalal-la. Koulutiedotusta perus- ja ammattikou-luissa on parannettava. Jäsenhankinta on liiton jokaisen aktiivin tehtävä.

Liiton on järjestöllisissä toimissaan eri vaikutuskanavien, kuten SAK, Teollisuu-den palkansaajat ja poliittiset päättäjät, kautta vaikutettava kaikin tavoin, että lak-ko-oikeutta ei heikennetä. Viestintäaloil-

la on saatava sopimuksista pois ehdotto-man työrauhan velvoite. Liiton tulisi pa-remmin profiloitua SAK:n kautta ja käyt-tää sen voimavaroja hyödyksi.

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry puolustaa tasapuolisesti alan palkan-saajien, työttömien, eläkeläisten ja opis-kelijoiden oikeuksia. Ryhmä ei koe tar-vetta vastakkainasetteluun liiton sisällä. Olemme koko jäsenistön puolella, em-me ketään vastaan – se on tärkein vaali-lupauksemme.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämis-päällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumatto-mat -ryhmän vetäjänä.

”Jyrkkä ei kevyt-TES:lle.”

Ilkka Suvanto ja Sari Uusivirta pohtimassa vaalitavoitteita.

Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014.Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014.

Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA

Tampereen NSG Pilkington Automoti-ven pääluottamusmies Sari Uusivirta (s. 1962) määrittelee pääluottamusmie-hen henkilöksi, joka seisoo barrikadeilla ja koettaa estää pahimpia työntekijöiden työehtojen heikennyksiä.

Laitilassa 1964 syntynyt Ilkka Suvan-to on työskennellyt lasityöntekijänä Pil-kington Laitilan tehtaalla vuodesta 1986 lähtien, pääluottamusmiehenä vuodesta 2007.

– Liiton toiminnassa aloitin vuon-na 2000, kun menin liiton kansainväli-

seen jaostoon. Siitä lähtien olen reissan-nut bussi-junayhdistelmällä Helsingissä, mutta en kertaakaan omalla autolla.

– Pilkingtonilla oli vielä 2009 Suo-messa yli 1 500 työntekijää kuudessa teh-taassa, nyt 550, eli tuhat on saanut lähteä kuudessa vuodessa, kun kolme tehdasta on lopetettu ja yksi myyty.

Laitilan lasityöntekijöiden ammatti-osastossa on 430 työntekijää. Ilkka on ol-

lut TEAMin valtuuston jäsen 2008 lähti-en.

Sarin mukaan pääluottamusmiehen aika kuluu päivittäisten asioiden setvimi-sessä.

Käynnissä on mittavat lomautukset ja se aika, mikä ei mene työnantajan kans-sa neuvotellessa, täytetään ansiopäivära-hahakemuksia kädestä pitäen.

– Osaston luottamusmiehenä vielä ajattelin, että luottamusmies voisi olla myös työpaikan kehittäjä, mutta nyt käy-dään työnantajan kanssa sellaista sissiso-taa, ettei kehittämisideoille aikaa jää. Työ-elämä on mennyt ihan pilipaliksi ja pää-luottamusmiehen kopin ovi viuhuu niin

Edunvalvonta liiton ydinkärki

Lasikeraaminen teollisuus

Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto luotsaavat Pilkingtonin tehtaiden työntekijöitä pääluottamusmiehinä.

tiuhaan, että teen kotona ne työt, joissa pitää miettiä ja funtsia.

Lisää ostovoimaaTEAMin vasemmiston vaalitavoitteista Ilkka laittaa ykkössijalle ostovoiman ko-hottamisen sekä TES-sopimusshoppailun kuriin laittamisen.

– Palkan pitää olla niin hyvä, että ih-minen pärjää yhdellä työllä, jotta hän voi ostaa sen mitä tarvitsee ja maksaa kaik-ki laskunsa ja menonsa. Lisäksi haluaisin TEAMin yhteiskuntanäkyvyyden parem-maksi. En kuitenkaan halua liitollemme sellaista julkisuutta, mitä AKT on viime vuosina saanut.

– Työhyvinvointi on tärkeä asia. Niin kauan kuin työntekijä jaksaa, asiat suju-vat, mutta kun jaksaminen alkaa tökkiä, aletaan heti miettiä keinoja, miten hänet saataisiin irtisanottua. Toisaalta se on sa-ma kuinka kauas ne työeläkevuodet kar-kaavat, jos ei ole työtä mitä tehdä.

– Kuka tahansa irtisanottu työnteki-jä voi perustaa kampaamon tai hieronta-yrityksen, mutta jos ovesta ei astu yhtään maksukykyistä asiakasta, ei siinä kauaa yrityksen tilavuokria maksella, eikä start-tiraha loputtomasti lämmitä. Siksi työn-tekijöiden ostovoimaa on palkankorotus-ten kautta lisättävä.

TEAMin vasemmiston tavoitteista yk-köseksi Sari laittaa työhyvinvoinnin sekä edunvalvonnan.

Myös kotimainen työ on jotenkin tur-vattava, etteivät kaikki työpaikat valu ul-komaille.

– Edunvalvonta on liiton toiminnan ydinkärki, mitä sen pitää ensisijaisesti tehdä. Järjestöpolitiikka ei ole mielestä-ni puoluepolitiikkaa. Puoluepolitikoin-ti heikentää liittomme toimintaa yhteis-ten etujen ajamisessa. Miksei liitossa voi-taisi siirtyä siihen työelämän tavanomai-seen käytäntöön, että paikat jaetaan kyky-jen eikä jäsenkirjan mukaan.

Sama palkka samasta työstäTEAMin hallituksen 18:sta jäsenestä kuu-si on naisia. Sarin mukaan liiton jäsenis-tön sukupuolijakautumaan nähden halli-tuksen jäsenten sukupuolijakauma on ta-sapainossa.

– Esimerkiksi meidän työpaikalla 88 prosenttia työntekijöistä on miehiä. Lasi-keraamisella alalla on noin 3 000 jäsen-tä. Työvaativuusluokituksen mukaan alal-lamme on sama palkka miehillä ja naisil-la. Kuitenkin kaikki karkaisijat ovat mie-hiä, ja karkaisijoilla on korkein palkka-luokka. Vuosi sitten jäi meiltä eläkkeelle pohjoismaiden ainoa naispuolinen kar-kaisija eikä uutta ole tullut tilalle.

lkka katsoo, että pääluottamusmiehen asema työpaikalla vaikeutuu, mitä kan-sainvälisemmäksi yrityksen omistus käy.

– Yhtiötämme johdetaan Euroopas-ta ja Japanista, omistaja on japanilainen pörssiyhtiö. Ylöjärven tehdas siirrettiin Puolaan, jossa yhden suomalaisen työn-tekijän palkalla työskentelee viisi työnte-kijää. Ainoa peruskysymys on missä mitä-kin kannattaa valmistaa. Yksi duunari on siinä pelissä kevyt pieni siirreltävä nappu-la.

Ilkan mielestä pääluottamusmiehen, liiton ja SAK:n väliset voimasuhteet eivät ole koskaan tasapainossa.

– Enemmistö määrää ja toiset pomp-pii sen mukaan. Näin se menee kaikissa keskusjärjestöissä. Tilanne vääristyy kuin Pohjois-Koreassa, jossa vaalituloksen tie-tää ennen kuin vaaleja on edes pidetty.

Irtisanomisten ja lomautusten keskellä Sari Uusivirta katsoo, että SAK on jäänyt jäsenistönsä edunvalvonnasta hyvin kau-aksi, eräänlaiseksi lausuntojen antajaksi.

– Pääluottamusmiehet tarpovat aika yksin työpaikkojensa ongelmien kuor-mittamina yhdessä ammattiosastojen jä-senten kanssa.

Yleissitovuudesta luopumisesta kaaosSari ihmettelee EK:n puheita yleissitovista työehtosopimuksista luopumisesta, koska hänen mielestään sopimuskulttuuri luo yhteiskuntarauhaa.

– Jos yleissitovista sopimuksista luovu-taan, siitä seuraisi täysi kaaos. On paljon pieniä työpaikkoja, joissa ei ole edes luot-tamusmiestä. Se menisi täysin työnanta-jan sanelupolitiikaksi. Olen ehdottomasti kolmikannan säilyttämisen kannalla.

Sari kertoo ihmettelevänsä puheita, etteivät työmarkkinajärjestöt saisi ottaa kantaa yhteiskunnan asioihin.

– Palkansaajina olemme suurin ve-ronmaksajaryhmä, ja kaikki revitään ko-ko ajan duunareitten selkänahasta. Miksi meidän pitäisi olla yhteiskunnallisen pää-töksenteon ulkopuolella?

Sari iloitsee siitä, että hänen työpaikal-laan ei käytetä lainkaan osa-aikatyönteki-jöitä eikä vuokratyövoimaa.

– Olemme saaneet osa-aikatyön ja vuokratyövoiman käytön estettyä ammat-tiosaston tiukan linjan avulla.

Tuleva TEAMin liittovaaliäänestys on Sarin ja Ilkan mielestä erittäin tärkeä jo-kaisen liiton jäsenen kannalta.

– Muistakaa äänestää! Me yhdessä pää-tämme, ketkä liitossa asioitamme hoita-vat ja niistä päättävät. Jokainen ääni on ratkaiseva ääni.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

”Paikat kykyjen eikä jäsenkirjan

mukaan.”

Sari ja Ilkka muistuttavat kaikkia liiton jäseniä äänestämisen tärkeydestä.

Lasikeraaminen teollisuus

Heino Kari (sit.)Laitosmies, Graham Packaging Company Oy, Rmk:n Lasi- ja muovityöntekijäin ao. 402

334

Pensikkala RiinaLaminoija, Pilkington Automo-tive Finland Oy, Laitilan Lasi-

työntekijäin ao. 417, 1. varatsv

338

Uusivirta SariLasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive, Tre, Ylöjärven la-sityöntekijäin ao. ry 425, plm

342Väkiparta Eetu

Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan lasityöntekijäin

ammattiosasto 417 ry

343

Helminen Lasse (sit.)Pilkington automotive Fin-

land, Ylöjärvi, Ylöjärven Lasi-työntekijäin ammattiosasto

335

Ponkiniemi ToniLasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive Tre, Ylöjärven lasi-työntekijäin ammattiosasto ry

339

Leponiemi Tommi (sit.)Lasityöntekijä, NSG Pilking-

ton Automotive, Ylöjärven La-sityöntekijäin ao. ry 425

336

Salonen Sami (sit.)Pilkington automotive Fin-land, Ylöjärven lasityönteki-jäin ammattiosasto ry 425

340

Mäkinen Veli-PekkaPilkington Automotive Fin-

land, Laitilan lasityöntekijäin ao., osaston luottamusmies

337

Suvanto Ilkka (sit.)Lasityöntekijä, Pilkington Au-tomotive Finland Oy, Laitilan

lasityöntekijäin ao. 417 ry, plm

341

TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Toni Ponkiniemi

TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto

TEAMspirit 3 (1/2012): Sari Uusivirran kirjoitus epäsäännöllisistä työsuhteista

TEAMspirit 1 (1/2011): haastattelussa Sari Uusivirta

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Olen suhteellisen vaalitavan kannatta-ja. Aloitin ay-urani 1980-luvun alussa ja siitä saakka olen ollut kyseisen vaali-tavan suuri puolestapuhuja.

Kuitenkin vasta vuonna 2005 enti-sessä liitossani Viestintäalan ammat-tiliitossa hyväksyttiin liiton sääntöi-hin edustajien vaalitavaksi suhteelli-nen vaalitapa. Parempi myöhään kun ei milloinkaan, kuitenkin 100 vuotta liian myöhään.

Suhteellisen vaalitavan etuhan on siinä, että vaalilistan saama prosentu-aalinen äänimäärä takaa keskimäärin saman verran paikkoja.

TEAMin liittokokoukseen valitaan 155 kokousedustajaa- Jos esimerkiksi Lista A saa 45 prosenttia äänistä niin se tarkoittaisi että kyseinen lista saisi 70 liittokokousedustajaa (tarkal-leen 69,75 edustajaa).

Yksinkertaista, eikö totta?

Valtaosassa ellei jopa kaikissa am-mattiliitoissa on käytössä suhteellinen vaalitapa kun valitaan edustajia liitto-kokoukseen tai kun kyseessä on val-tuustovaali.

Mutta minkälainen suhteellinen vaalitapa? Ennen kuin jäsenet pääsevät äänestämään on tehty paljon töitä sen eteen, että on saatu aikaan sellainen äänestys- ja vaalijärjestys, missä ei ole liiton enemmis-töryhmällä edes mahdollisuutta hävitä. Näinhän se demokratia to-teutuu ammatti-liitoissa, enem-mistöryhmä vie ja vähemmistö-ryhmä vikisee.

Näin se menee TEAM-liitos-sakin, valtansa turvin enem-

mistöryhmä palkkasi ko-kopäiväisiä ehdokas-hankkijoita palkkalis-toille, mutta tätä iloa ei suotu vähemmistöryh-mälle.

Tämän lisäksi jär-jestö- ja viestintäosas-tot ovat miehitetty vain enemmistöryhmään kuuluvilla henkilöillä.

Ylivoima liittokoko-ukseen valmistautumi-

sessa on musertavaa. Jokainen meistä tietää, ettei lapiolla kaiva ojaa yhtä pal-jon päivässä kuin kaivinkoneella. Läh-töasetelmat liittokokousvaaliin eivät olleet tasavertaiset ryhmien kesken.

• • •

Oma lukunsa ovat nämä valitsijayh-distykset, vaaliasiamiehet ja kannatta-

jajäsenet. Uskoisin että liittokokous-vaalit pystyttäisiin viemään läpi yk-sinkertaisemmal-lakin äänestys- ja vaalijärjestyksellä.

Tällaista vaali-järjestystä on mo-

nesti puolusteltu sillä, etteivät persut ja muut porvarit pääsisi niin helposti mukaan ammattiliittovaaleihin.

Ammattiliittojen tulee toiminnal-laan estää vieraiden voimien tulo kil-pailemaan jäsenistämme ammattiliit-tojen vallan kammioihin, ei millään vaalikikkailulla. Jollei tyyliä tulevai-suudessa muuteta, niin ammattiliitot kaivavat itse itselleen ja toiminnalleen hautaa.

• • •

Olen viimeaikoina saanut päivittäin vastata kysymyksiin, että miten se suh-teellinen vaalitapa pelaa tulevassa liit-tokokousvaalissa ja kuinka käy TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien.

Olen kertonut näille utelijoille, et-tä vaali on niin kuin ammuntakilpailu. Sääntöihin on tosin tehty kaksi pien-tä muutosta. Ammutaan tauluihin 50 metrin matkalta, mutta demarien taulu on suurennettu kolme kertaa suurem-maksi kuin vassarien taulu ja ampuval-le vassarille laitetaan side silmille. Niin voihan sitä osua pieneen tauluun side silmilläkin.

Pääasia, että toiminta on oikeuden-mukaista.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun-val vontaosastolla työehtosihteerinä.

Suhteellinen vaalitapa

Kolumni: Reijo Korhonen

”Ylivoima on musertavaa.”

Teksti ja kuvat: JOUKO HURU

Salon Hellan tehtaan pääluottamusmies Anne Hakamäki (synt. 1965) keskus-telee Turun Orionin tehtaan kollegan-sa pääluottamusmies Markku Silvosen (synt. 1959) kanssa liittofuusioiden vai-kutuksista. Molemmat ovat sitä mieltä, että liian suurissa yksiköissä jäsenlähtöi-syys saattaa hukkua ja työpaikkojen lattia-tason asioiden hoito jäädä vähemmälle.

– Jos liittokokonaisuus kasvaa liian isoksi ja siitä tulee iso jäykkä organisaa-tio, niin jäsenen vaikuttamispinta piene-nee. Entistä vähempi määrä ihmisiä on päättämässä entistä isomman porukan asioista. Tuleeko siinä sitten jäsenen nä-kemys esille? Se on myös yksi syy, mik-si minä vastustan ryhmäpäätöksiä, joita

demarit harrastaa tosi paljon, Hakamäki laukoo.

Silvonen peesaa Hakamäkeä ja on myös huolissaan perusjäsenen unohtu-misen lisäksi nimenomaan siitä, että liit-tofuusioissa rapautuu päättäjien alakoh-tainen tietämys sopimuksista ja erityison-gelmista.

Puheena on kattojärjestöjen SAK:n ja STTK:n liittämishanke sekä jo syksyl-lä TEAMin hallinnossa esillä ollut fuusio TEAMin ja Metallin välillä.

– Kattojärjestöjen yhteen liittämistä en näe tarpeellisena ja vielä tämmöisellä kii-reaikataululla, mistä on puhuttu. En ym-märrä mitä sillä haetaan, Silvonen ihmet-telee.

Häntä jopa huvittaa, että pomopuo-len edustajat ja työntekijät olisivat SAK–STTK:ssa ikään kuin samassa veneessä.

– Me ei olla samassa veneessä. Sitä aja-tusta vierastan. En näe, mikä on se ar-vo, että miksi. Tässä työssä, mitä nyt teen pääluottamusmiehenä, niin me ollaan ai-na eri viivalla joka asiassa, Hakamäki to-teaa.

Ei Metalliin ehdoittaVakavammaksi pääluottamusmiesten

Duunari voi unohtua liittofuusioissa

Muovituote­teollisuus ja kemian

tuoteteollisuus

Markku Silvosen ja Anne Hakamäen

mielestä jäsenlähtöisyys voi kadota liian suurissa

organisaatioissa.

Markku Silvosen ja Anne Hakamäen

mielestä jäsenlähtöisyys voi kadota liian suurissa

organisaatioissa.

naamat menevät, kun jatketaan puhetta TEAMin liittämisestä väkivahvaan Metal-lityöväenliittoon ja lähinnä Metallin eh-doilla, millaisena asia oli TEAMissa esil-lä jo syksyllä.

Hakamäki on TEAMin hallinnossa mukana olleista ehkä äänekkäimmin vas-tustanut kaikkia fuusioita – mutta hän

haluaa lieventää keskusteluilmapiiriä sa-nomalla, että kysymys on lopulta liittymi-sen ehdoista.

Hakamäki vastusti aikoinaan Kemian-liittonsa fuusioimista isoon TEAMiin, mutta on sittemmin ollut kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen TEAMiin, kun siitä tuli vain Kemian ja Viestinnän yhteinen liitto. Nyt hankkeissa on ollut TEAMin lo-pettaminen. Seuraavan valtuuston ja hal-lituksen päätettäväksi liittofuusio tulee varmasti.

– Mutta selvitelköön asiaa mun puo-lesta. Toivottavasti tulevat järkiinsä, Ha-kamäki puuskahtaa ja sanoo, että hänen kielteinen kantansa pysyy.

Silvonen on Hakamäen kanssa samoil-la linjoilla:

– En minäkään lähtisi siihen, että Me-talli imaisee TEAMin. Nykyistä vaikutus-mahdollisuutta ei ole sitten enää. Ja sitä-hän tässä kuitenkin pitäisi tehdä. Se on se meidän duuni.

Hakamäki tietää, että Metalliin liitty-mistä vastaan on väkeä myös demareissa, mutta hänen mukaansa ryhmäkuri pitää heidän äänensä pienenä.

TEAMia kehitettävä avoimemmaksiSilvonen ja Hakamäki ovat TEAM Vasem-misto ja sitoutumattomat -ryhmän ay-konkareita, joilla on näkemystä TEAMin kehittämisestä. Silvonen on sitoutuma-ton, mutta ei tee siitä numeroa. Hakamä-ellä ei ole vasemmistoliiton jäsenkirjaa, mutta sanoo silti olevansa sitoutunut va-semmistoryhmään.

Silvonen on ollut Turun Orionin teh-taalla 250 työntekijän pääluottamusmie-henä vuodesta 2012 saakka heti työpaik-kansa vaihdon jälkeen. Aiemmin hän vai-kutti Elintarvikeliitossa. Lääketeollisuu-den pörssiyhtiö Orionilla on tuotantolai-toksia Espoossa, Kuopiossa, Salossa ja Tu-russa. Koko konsernin liikevaihto on vä-hän yli miljardi euroa (2013).

Hakamäki on noin 120 työntekijän pääluottamusmies lähinnä ajoneuvovalo-ja valmistavassa saksalaisten omistamassa Hella Lightning Finland Oy:ssä. Hakamä-

ki tuli firmaan 1984 ja on ollut pääluot-tona vuodesta 2003 saakka.

Koko Hella-konsernin liikevaihto pyö-rii useissa miljardeissa, mutta pudotusta on ollut viime vuosina niin paljon, että esimerkiksi Salon tehtaalta on 5–6 vuo-dessa vähennetty noin 70 työntekijää.

Silvonen haluaa tuoda TEAMin pää-töksentekoon jäsenlähtöistä terävyyt-tä. Hänen mukaansa TEAMissa on vii-me vuosian tehty palkansaajien kannal-ta päättömiä päätöksiä – kuten hän ni-mittää esimerkiksi niin sanottujen pek-kaspäivien muuntamista tuntipalkkako-rotuksiksi.

– Sopimusheikennyksiä ei pitäisi sal-lia. Se on mielestäni tässä edunvalvon-nassa tärkeintä. Lisäähän on nykytilan-teessa ehkä turha pyytää. Useinkaan ei ajatella, miksi työnantajapuoli haluaa joi-takin asioita pois sopimuksista, mutta ai-na siihen on olemassa syy. Se on raha.

TEAMin liittokokousehdokkaana Ha-kamäellä on mielessään lattiatason työn-tekijöiden edunvalvonnan tärkeys ja kaik-kinainen tasapuolisuus jäsenistöä koh-taan. Hakamäki on ollut Kemianliiton hallituksessa vuodesta 2005 saakka ja sit-temmin myös TEAMin hallituksessa.

– Mä vihaan sitä, että liittotasolla aina vedetään esiin politiikka ja tehdään en-nakkoon ryhmäpäätöksiä. Se on valitetta-vasti oikein demareiden helmasynti.

Anne korostaa, ettei pidä minkään ta-hon ryhmäpäätöksistä. Hän on avoimen keskustelevan demokratian kannalla:

– Pitää uskaltaa avoimesti keskustella asioista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

”Päätöksen­tekoon jäsen­

lähtöistä terävyyttä.”

Salon Hellan tehtaan pääluottamusmies

Anne Hakamäki.

Turun Orionin tehtaan pää­luottamusmies Markku Silvonen.Turun Orionin tehtaan pää­luottamusmies Markku Silvonen.

Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

Granqvist Jan (sit.)Pakkauslinjanhoitaja,Bemis Valkeakoski Oy,

Valken Työntekijät ry os. 23

461

Hämäläinen TaunoTuotantotyöntekijä, Kiilto­

Clean Oy, Hankasalmi, Vihta­vuoren räjähdysainetyöntekijät

465

Kauppinen JariTuotantomekaanikko, Hel­

la Lighting Finland Oy, Salon Alueen Kemian osasto 121 ry

469

Hakamäki AnneLinjanhoitaja, Hella Lighting Finland Oy, Salon Alueen Ke­

mian Osasto ry 121, plm

462

Immonen PekkaAsettaja, Valukumpu Oy, Outo­kumpu, Outokummun kemian­

työntekijät ry 139

466

Komulainen Raija (sit.)Raamityöntekijä, KWH­Mir­

ka, Karjaa, Karjaan Teva 504, osaston puheenjohtaja, plm

470

Hanhonen KimmoOrion Oyj,

Turku,Turun Kemia ry

463

Kahri Ari (sit.)Kunnossapitotyöntekijä, Finex Oy, Kotka, Haminan Kemian­työntekijät ry 101, varaplm

467

Kulpakko MarkoRaniplast,

Teerijärven Kemia ry,valtuuston jäsen

471

Hupanen KaiVärimies, Upofloor, Nokia, No­kian kumityöväen ammatti­osasto ry, plm, ao:n hallitus

464

Karttila Janne (sit.)Työnjärjestelijä, Treston Oy,

Turun Kemia ry 007, tsv, osaston hallituksen jäsen

468

Lahtinen Jarmo (sit.)Kalvonvalmistaja/varasto,

Amerplast Oy, Kemian ao. 001, ao:n hallitus, osaston varalm

472

Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

Laitinen Sakari (sit.)Prosessinhoitaja, Orion Oyj Kuopio, Kuopion kemialaiset ry ao 138, ao:n pj, varatsv

473

Meriläinen Minna (sit.)Täyttäjä, Tikkurila Oyj,

Vantaa, Tikkurilan Kemian­ työntekijät 059 ry

477

Lehtilä JariKoneasentaja, Promens Oy,

Turku, Liedon Muovityönteki­jät ry os 117, plm

474

Mäkinen MarkkuMolok Oy, Nokia,

Ylöjärven Lasityöntekijäin ammattiosasto ry

478

Lehtonen Heli (sit.)Muovityöntekijä, Masamuovi

Oy, Salon Alueen Kemian osas­to 121 ry, ao:n hallitus

475

Oksanen UrhoAsemoija, Muovijaloste Oy

Hollola, Lahden Muovialan ao 024, valtuusto, TES­jaosto

479

Malleus HansMuovi­Heljanko,

Karhukengän ammattiosasto 261, pääluottamusmies

476

Pekkarinen PetriOrion Oyj, Espoo, Helsingin

Lääketyöntekijät ry, työsuoje­luasiamies, ao:n hallitusvara

480

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Ville-Veikko PonkiniemiTEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Anne Hakamäki, Jari Kauppinen, Markku Silvonen,

Matti Poutiainen ja Vesa-Pekka RauneTEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Matti Poutiainen ja Hannu Taponen

TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Anne HakamäkiTEAMspirit 2 (2/2011): Jari Kauppisen ja Anne Hakamäen kirjoitus

ammattiosastojen merkityksestä

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

Pohjalainen JukkaUpofloor, Nokia, Nokian Kumi­

työ väen ammattiosasto ry, osaston lm, varaplm

481

Raune Vesa-PekkaTyötön,

Ulvilan Muovityöntekijät ry os. 164

485

Silvonen MarkkuOrion Oyj, Turku,

Turun Lääkealan työntekijät ry, pääluottamusmies

489

Ponkiniemi Ville-Veikko (sit.)Koneenhoitaja, Plastiroll,

Ylöjärven Muovityöntekijät,pääluottamusmies

482

Reinikainen MattiTeknos Oy, Helsinki, Teknos­

maalit työntekijät ry, ao:n pj, varaplm, valtuusto

486

Syrjäsalo Mika (sit.)Laitosmies, Treston Oy, Turun Kemia ry 007, pääluottamus­mies, ao:n varapuheenjohtaja

490

Poutiainen MattiAmerplast Oy, Kemian ammat­tiosasto 001 ry, ao:n pj, va­

raplm, varatsv, alueryhmän pj

483

Rusi Reijo (sit.)Laitosmies, KiiltoClean, Turku,Turun lääkealan työntekijät,

pääluottamusmies, tsv

487

Taponen Hannu (sit.)Metallityöntekijä, Treston Oy,

Turun Kemia ry 007,varaplm, ao:n puheenjohtaja

491

Rantanen Niinaleena (sit.)Puhaltaja/saumaaja,

Sauplast, Kokemäen Kirjatyön­tekijät ry 7043

484

Saloranta AllanRemonttimies, Oy KWH Mirka Ab, Jepuan & Oravaisten ke­miantyöntekijät 008, ao:n pj

488

Tikkinen MikkoMuovityöntekijä, Finnfoam,

Salon Alueen Kemian Osasto ry 121 , ao:n hallitusvarajäsen

492

Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus

Alueryhmät

Timonen Kirsi-MarjaUravalmennuksessa/työtön,Ruotsinpyhtään Kemia ry

493Virta Maarit (sit.)

Orion Oyj, Espoo, Helsingin Lääketyöntekijät ry, varaplm, ao:n varapj, koulutusjaosto

494Väänänen Jari (sit.)

Laitosmies, Orion Oyj Kuopio,Kuopion kemialaiset ry ao 138,

pääluottamusmies

495

Teksti ja kuvat: JUHA JUNTUNEN

Jukka Heikkerö työskenteli TEAMissa ja sen edeltäjissä vuodesta 1977 vuoteen 2010. Ura alkoi Kumi- ja nahkatyöväenlii-tossa työväenliikkeen kultaisina vuosina. Lakimiehet olivat tulleet yleisesti osaksi liittojen vakinaista henkilökuntaa vasta muutamia vuosia aikaisemmin ja ammat-tiliittojen lakimiesten rotu oli kehityskaa-rensa alkupäässä.

Heikkerö ehti uransa aikana koke-maan ja tekemään niin useita liittofuusi-oita kuin lukuisia liittovaalejakin merkit-tävän lakimiestehtävänsä ohella.

Vaikka Heikkerön eläkkeelle siirtymi-sestä alkaa olla jo kohta viisi vuotta, ei hänen vaikutuksensa liiton toimistolla, ja myös kentällä, ole hävinnyt tai edes juu-rikaan heikentynyt. Toimiston väki miet-tii hyvin usein, että mikä mahtoikaan ol-la Jukan tulkinta milloin mistäkin asias-ta. Jukan apuun tottuneet ja tyytyväiset jä-senet kyselevät edelleen, että voisiko sitä Jukkaa saada jollain tavalla kiinni.

Perusasiat mielessäMittavan kokemuksensa ja näkemyksen-sä perusteella Jukalla on paljon annetta-vaa tulevaisuuden päättäjille liiton hallin-nossa ja toimistolla. Tärkein viesti on eh-doton kehotus muistaa perusasiat.

Ihmisillä erityisesti liiton toiminnassa tulee pysähtyä hetkeksi ja miettiä työvä-enliikkeen ja vasemmistolaisen politiikan perustarkoitusta. Työväenliikkeen ei kan-nata yrittääkään olla koko valtion etujen ajaja, vaan keskittyä puhtaasti omiinsa. Valtiolla ja työnantajilla on omat edun-valvojansa.

Liitto ja koko liike tulisi valjastaa ny-kyistä selvemmin entisiin tehtäviinsä, työ-väenluokan intressien eteenpäinviemi-seen. Perusasioihin liittyen Jukka on itse vastikään alkanut lukemaan Marxin Pää-omaa uudelleen ja perusteellisemmin.

Vasemmistolaisen työväenluokan tu-lisi muistaa erityisesti koko vasemmis-

Jukka Heikkerö – lakimies, jota ei unohdeta

Jukka Heikkerö toivottaa kaikille

vasemmistoryhmän ehdokkaille onnea

vaalitaistoon.

Jukka Heikkerö toivottaa kaikille

vasemmistoryhmän ehdokkaille onnea

vaalitaistoon.

tolaisen ajattelun kulmakivi, solidaari-suus. Toiminta ei saa olla omien henkilö-kohtaisten etujen ajamista, vaan toimin-nan tarkoituksena tulisi olla heikomman auttaminen. Solidaarisuuden pitää näkyä niin sopimusalojen välillä kuin suurem-massakin mittakaavassa.

Vasemmistokin on syyllistynyt esim. Etelä-Euroopan kansojen haukkumi-seen liittyen heidän velkakierteeseensä ja osoittanut myötätuntoa tilanteesta hyö-tyneitä kansainvälisiä pankkeja kohtaan, kun solidaarisuus pitäisi osoittaa köyhäl-le kansalle. Kreikan tilanteessa on toisaal-ta valon pilkahdus; onko tässä alku va-semmiston uudelle nousulle koko Euroo-passa?

Ammattiliiton ideaalikokoLiittofuusiot ovat ja tulevat olemaan tär-keä aihe myös TEAM:n lähitulevaisuudes-sa. Jukan mielestä on kuitenkin muistet-tava, että liiton kasvattaminen kasvatta-misen ilosta ei välttämättä tuo väitettyä etua.

Tarpeeksi suuri, muttei liian suuri, liit-to on monissa asioissa ketterämpi ja vä-hemmän byrokraattinen toimija. Ammat-tiliitolla lienee jonkinlainen ideaalikoko. Liiton kasvaessa jäsendemokratia heikke-nee ja niin jäsenten kuin myös kokonais-ten sopimusalojen vaikutusmahdollisuu-det hukkuvat massaan. Keskusjärjestöfuu-

sion selvittämisen Jukka näkee ehdotto-man hyvänä asiana.

Liittofuusiohankkeisiin on viime vuo-sina liittynyt tavalla tai toisella Metalli-liitto, mitä Jukka ei välttämättä näe kovin positiivisena asiana. Metalliliitolla on jo muutaman vuosikymmen ajan ollut suuri tarve miellyttää työnantajaleiriä ja se on-kin ollut erilaisten työntekijöille huono-jen joustojen ja yleensäkin heikennysten edelläkävijä.

Metallin törkeä toimintaLiittofuusio, jossa on mukana Metalliliit-to, ei välttämättä olisi teamilaisten alo-jen ja niiden työntekijöiden kannalta hy-vä asia. Muistissa on myös edelleen Me-talliliiton törkeä toiminta silloisen ke-mianliittolaisen Foxconnin lakkoon liit-tyen. Metalliliitto syyllistyi härskiin sopi-musshoppailuun ja värväsi jopa rikkurei-ta omiksi jäsenikseen.

Heikkeröllä ei ole ymmärrystä siihen, miten työnantajien esityksiin suoranaisis-ta heikennyksistä ja joustoista on lähdetty mukaan puhumattakaan, että niitä ei ole vastustettu kaikin mahdollisin tavoin.

Elinikäiset jäljet Jukkaan on jättänyt liitossa tapahtunut joitakin sopimusaloja koskeva työajanlyhennysten myyminen, jota vastaan Jukka oli niin vahvasti, että hänet siirrettiin syrjään ko. asiaa valmis-televasta työryhmästä, jotta heikennykset saatiin läpi. Muutoinkin työnantajaliitto-jen suosima työryhmätyöskentely varsi-naisten TES-neuvotteluiden ulkopuolella on Heikkerön mukaan hyvin riskialtista. Työryhmässä ei kovinkaan herkästi koe-ta käytävän työehtosopimustasoisia neu-votteluita.

Jukka Heikkerö toivottaa kaikille va-semmistoryhmän ehdokkaille onnea vaa-litaistoon ja kehottaa pitämään perusasi-at mielessä.

Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunval-vontaosastolla lakimiehenä.

”Vasemmisto­laisen ajattelun

kulmakivi, solidaarisuus.”

Päätoimittaja:Hannu Siltala,

puhelin 040 579 6306

Toimitussihteeri:Reijo Korhonen,

puhelin 0500 779 982

Toimitus:Marja Karmala, Sari Uusivirta, Juha Grönmark

ja Reijo Koskinen

Ulkoasu ja taitto:Juha Ruotsalainen

TEAMspirit-lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n

ryhmälehti.

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto

sähköpostiosoitteeseen: reijo.korhonen@teamliitto.fi

Seuraavan lehden ilmestymisestä tiedotetaan

ryhmän nettisivulla: www.teamvasemmisto.fi

Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2015.

Jukka toimi lakimiehenä TEAMissa ja sen edeltäjissä 1977–2010.

Teksti ja kuvat: JOUKO HURU

– Minusta työssä jaksaminen ja siitä huo­lehtiminen on tosi tärkeää. Tämä työ on kuluttavaa, sanoo Nanson Tornion suk­kahousutehtaan pääluottamusmies Jutta Isometsä (synt. 1970).

TEAMin liittokokousvaaleissa ehdok­kaana oleva Isometsä pyrkii uudistamaan TEAMin valtuustopaikkansa. Hän on ol­lut pääluottamusmiehenä vuodesta 2006 lähtien ja edustaa Torniossa vähän yli sa­taa työntekijää.

Vasemmistoliittolaisten ja sitoutumat­tomien ryhmässä ehdokkaana oleva si­toutumaton Isometsä sanoo, että hänen käytännön työssään puoluepolitiikalla ei ole paljon merkitystä.

– Minulla on ykkösjuttu se, että pide­tään jäsenistöstä huolta. Ei täällä työpai­kalla ole puoluejutuista kysymys.

Töitä siirretään TallinnaanTorniossa tehdään ammattikielellä ”hie­nosukkahousuja”. Tunnettuja tuotemerk­kejä ovat Amar, Norlyn ja Vogue.

Nanso Groupilla on tehtaita Suomes­sa Torniossa ja Nokialla. Lisäksi Nansolla on tytäryhtiö Tallinnassa sekä osakkuus­yritys Venäjällä. Koko yhtiön liikevaihto on 55,5 miljoonaa euroa (2013).

Kohtuullisesta menestyksestään huoli­matta Nanson tuotanto on viime vuosina supistunut ja se on näkynyt työntekijöi­den vähentämisinä. Nokian tehtaalta siir­retään nyt töitä Tallinnaan. Torniolaisille

töiden vienti ulkomaille on tuttua jo yli kymmenen vuoden takaa.

– Meidän käsisaumausosasto on jo toista kymmentä vuotta sitten siirretty Tallinnaan. Silloin laitettiin täältä kolmi­senkymmentä käsinsaumaaja pois.

– Ne tekevät Tallinnassa käsinsau­mauksen ja sitten työt lähetetään tänne takaisin. Tallinnassa työ on kolme kertaa halvempaa.

Irtisanomiset pahimpia huoliaNansolla Torniossa suurimpia huolia ovat monena vuonna jatkuneet yt­neu­vottelut ja niistä seuranneet työvoiman vähennykset.

– Kyllä minusta pahimpia ovat juuri nuo irtisanomiset.

Työssä jaksamisesta huolehtiminen on Isometsän mielestä senkin takia tärkeää, että koneita kyllä kehitetään, mutta ihmi­nen on ja pysyy samana.

Pahiten työntekijät loppuvat käsistä ja ylävartalosta.

– Tämä on käsityötä. Käsien lisäksi työ ottaa niskan­ ja hartianseutuun. Kun teh­dään toistoa, niin se kuluttaa ja rasittaa.

– Mutta onneksi meillä on hyvä tyky­porukka.

Isometsä antaa tunnustusta työantajal­le, että se korvaa kaikki tyky­toiminnasta aiheutuvat kulut.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Työssä jaksaminen on tärkeää

”Koneita kehitetään,

ihminen pysyy samana.”

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Jutta Isometsä.Jutta Isometsä.

Jutta Isometsän mielestä ihmisten työssä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.

Jutta Isometsän mielestä ihmisten työssä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.

Teksti ja kuva: JOUKO HURU

Miten ay­maksut säilyvät kohtuullisina? Se on se kysymys, johon juttu kiertyy, kun Tampereen Ahlstromin tehtaan pää­luottamusmiehen Tapio Ruohosen (synt. 1968) kanssa puhutaan liittofuusioista ja kattojärjestöjen yhdistämisistä.

Suurista tärkeistä ay­liikkeen asioista voidaan keskustella, mutta perusduuna­

ria kiinnostavat asiat ovat yksinkertaisia. Ruohonen sanoo, että tavallinen duuna­ri miettii, mitä hän saa jäsenmaksullaan. Hän haluaa sille vastetta.

– Ihmiset eivät ole kauhean kiinnostu­neita liiton muusta toiminnasta. Pääsään­töisesti ihmiset tulevat liittoon ja kas­saan sen takia, että ne saavat sieltä työttö­myysturvan ja sitten myös turvaa, jos tu­lee selkkauksia.

Siksi Ruohosen mielestä liittojen ei pi­täisi keskittyä työttömyysturvaa pelkäs­tään rahan muodossa tarjoavan Loimaan kassan (YTK) moittimiseen.

– Pelkoja herättää, miten liitot pystyvät tekemään toiminnastaan kannustavaa. Ei tämä etene, jos vain YTK:ta haukutaan. Pi­tää kyetä osoittamaan, mitä me pystym­me tekemään täällä liitossa paremmin.

Hyvä yhteishenki näkyy tehtaallaRuohonen työskentelee menestyvässä korkealuokkaisten kuitukankaiden tuot­tamiseen keskittyvässä Ahlstrom­konser­nissa Tampereella.

Ahlstromin ympäri maailmaa sijoit­tuvien tehtaiden liikevaihto on yhteensä miljardin euron luokkaa. Tampereen teh­das keskittyy huippuosaamista vaativiin teknisiin suodattimiin.

Tampereen tehtaalla menee niin hyvin, ettei sitä vaivaa irtisanomisuhkat. Työrii­tojakin on kohtuullisen vähän, koska teh­

taalla on hyvä henki. Pääluottamusmies Ruohosen työ koostuu arkisista työehto­sopimuksiin ja käytännön työtehtäviin liittyvistä asioista.

– Täällä työnantaja ottaa aika hyvin mukaan neuvotteluihin. Käydään yhdessä asioita läpi, että on oikein sellaista neu­vottelevaakin ilmapiiriä.

– Aika vähän on sellaisia isoja asiois­ta, kun ne runnotaan läpi ylätasolla. Jois­takin työehtosopimusten asioista jos­kus neuvotellaan, että voitaisiinko niitä muuttaa ja parantaa. Tietysti kun on hyvä meno tehtaalla, niin saadaan myönnytyk­siäkin asioihin.

Vasemmistolaisena TEAMiin päättäjäksiRuohonen on TEAM Vasemmisto ja si­toutumattomat ­ryhmän ehdokkaana liit­tokokousvaaleissa. Tällä hetkellä hän on

TEAMin hallituksen varajäsen ja TEAMin TES­jaoston jäsen.

Ruohonen on vasemmistoliiton jäsen, mutta hän ei halua sekoittaa puoluepoli­tiikkaa liiaksi ay­toimintaan. Hän sanoo ehdottomasti olevansa puoluekantaan katsomatta kaikkien työntekijöiden pää­luottamusmies.

– Ei niitä puoluekirjoja kysellä täällä. Ei puolueasiat näy koskaan työmaalla.

Henkilökohtaisesti Ruohonen haluai­si tuoda TEAMin päätöksentekoon enem­män avoimuutta ja oikeaa demokratiaa.

– Tarkoitan erityisesti hallituksen pää­töksentekoa. Vähemmistössä oleva va­semmistoryhmä on kooltaan niin iso, et­tei sitä saisi jättää varjoon päätöksiä teh­täessä. Toiminta pitäisi saada avoimem­maksi, kuuntelevammaksi ja demokraat­tisemmaksi.

Ammattiliittojen ääni pitäisi saada Ruo ho sen mukaan nykyistä laajemmin tai äänekkäämmin kuuluviin yhteiskun­nassa.

– Liitot on ajettu tällä hetkellä niin huo noon jamaan, että ne eivät yksinker­taisesti pysty pitämään puoliaan enää.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Ay-maksuille oltava vastetta

”Kaikkien työntekijöiden

luottamusmies.”

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Tapio Ruohonen sanoo, ettei vasemmistoryhmää saa jättää ulos TEAMin päätöksenteossa.

Tapio Ruohonen sanoo, ettei vasemmistoryhmää saa jättää ulos TEAMin päätöksenteossa.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Isometsä Jutta (sit.)Nanso Group, Tornio, Tornion Tekstiilityöväen ao, plm, ao:n

sihteeri, valtuuston jäsen

556

Korpela Jere (sit.)Koneenkäyttäjä, Mölnlycke

Healthcare Oy, Mikkelin Teva ry ammattiosasto 550

560

Lopes AnjaKankaantarkastaja, Marimekko tuotanto, Helsinki, Helsingin Teva 501, tsv, ao:n hallitus

564

Kallioniemi Juha (sit.)Ahlström Oy, Tampere, Pirkan-maan Tekstiilin ammattiosasto ry, tsv, varapääluottamusmies

557

Koskiranta-Pajunen RaijaTyötön,

Kankaanpään Teva,valtuuston jäsen

561

Kilpinen AtteKoneenkäyttäjä, Mölnlycke

Healthcare Oy, Mikkelin Teva ry ao 550, plm, nuorisojaosto

558

Laitinen PirjoNeulostarkastaja, Nanso Group Oy Nokia, Nokian Trikootyövä-

en ao ry 534, ao:n pj, plm

562

Klubb ArjaKoristetyöntekijä, K.A. Weiste, Helsingin Teva 501, pääluotta-musmies, ammattiosaston pj

559

Leppänen PirjoVarastotyöntekijä, Finlayson Oy, Forssan Lasivillatyönteki-

jäin ao. 421, tsv, varaplm

563

TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Pirjo Laitinen, Jutta Isometsä ja Tapio Ruohonen

TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Tapio Ruohonen

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Mäkinen Veli-MattiFinlayson Oy, Forssa, Forssan lasivillatyöntekijäin ao, plm,

1. tsv-vara, TES-jaosto

565Ruohonen Tapio

Plm, Ahlström Tampere Oy, Pirkanmaan Tekstiilin ammat-tiosasto, ao:n pj, TES-jaosto

566Satta Tapani

Nanso Group, Tornio, Tornion Tekstiilityöväen ammattiosas-to, työosaston luottamusmies

567Valkama Arja (sit.)

Viimeistelijä, Nanso Group Oy Nokia, Nokian Trikootyöväen

ammattiosasto ry 534

568

Teksti: JUHA RUOTSALAINEN

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat - ryhmän verkkosivut on käyttäjien toivees-ta uudistettu. Vuoden vaihteessa julkais-tut uudet sivut ovat hyvin yksinkertaiset ja käyttäjäystävälliset.

Ryhmän nettisivuilta puuttuu monia entisen sivuston teknisiä hienouksia, ku-ten suljetut keskustelufoorumit ja pika-viestintämahdollisuudet, mutta nyt ne noudattelevat TEAMspirit-lehdestä tuttua vasemmistoryhmän graafista ilmettä.

Avointa viestintääSivustolla julkaistavat ryhmän jäsenten blogit ovat julkisia, kuten myös ajankoh-taisissa uutisissa julkaistavat ryhmän ta-pahtumat sekä alueelliset kokoukset.

Blogien kommentointimahdollisuus on jätetty pois, koska vähemmistöryh-män toimistoresurssit eivät riitä reaaliai-kaiseen moderointiin.

Muutenkin sivustorakenne on helppo. Etusivulta löytyvät ryhmän perustiedot ja linja, TEAMspirit-sivulta toimituksen tie-

dot ja julkaistut lehdet sekä vaalisivuilta ehdokkaiden tiedot sopimusaloittain.

Sivuilta löytyy myös yhteydenottolo-make, jonka kautta voit antaa palautetta niin ryhmän toiminnasta, verkkosivuista

kuin TEAMspirit-lehdestäkin. Kuten myös halustasi tulla mukaan vasemmistoryh-män toimintaan.

Kirjoittaja on TEAMspirit-lehden taittaja.

Uudet verkkosivut

Kuva

: 123

RF ja

Juh

a Ru

otsa

lain

en

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

Mäntsälässä hotellien tekstiilejä huolta-vassa Comforta Oy:n pesulassa työskente-lee noin 80 henkeä, joista puolet on osa-aikatyöntekijöitä, eli vakituisia ekstraa-jia. Työsuojeluvaltuutettu Sari Määttäsen mukaan suurin osa huollettavista tekstii-leistä tulee pääkaupunkiseudulta, kauim-maiset Lappeenrannasta.

– Ekstraajien työsopimukset käsittävät 0–40 viikkotyötuntia. Välillä töitä on pal-jon, välillä vähän. Tähän hotellien kausi-vaihteluun työnantaja aina vetoaa osa-ai-katyöstä puhuttaessa. Alan koeajan jälkei-nen palkka on 10,33 euroa tunti tai 1745 euroa kuukaudessa, plus vuorolisät.

Sari lähti opiskelemaan kuusi vuotta sitten. Kun hän palasi töihin, seitsemän työvuotta meni ”hukkaan” kun työsuhde katkesi opiskelujen vuoksi.

– Aloitin palkkauksen suhteen alusta.

Työaikapankki ei toiminutSarille TEAMin vassareiden liittovaalitee-moista ykkösasia on työehtosopimukset.

– Meillä oli jonkin aikaa käytössä työ-aikapankkisysteemi, mutta sanouduim-me siitä irti. Se ei ollut vapaaehtoista vaan työnantaja määräsi tarvittaessa ylimääräi-siin töihin. Luottamusmies sanoi, että yli-määräinen työ ei ole sama asia kuin yli-työ. Työaikapankilla työnantaja yrittää välttää ylityökorvaukset.

Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on Sarille toiseksi tärkein vaaliteema.

– Hotellien tekstiilihuoltoa ei var-maankaan kannata kokonaisuudessaan siirtää Viroon. Muutama asiakas on meil-tä siirtynyt Viroon, asiakkuudet edelleen Comfortalla Viron yksikössä. Emme ole saanet tarkkaa tietoa, paljonko tekstiili-huoltaja tienaa Virossa.

– Meillä eläkeikää lähestyvistä toiset haluavat sinnitellä pitempään, toiset ha-luavat jäädä eläkkeelle heti kun pääsevät. Työnantaja on nostanut ergonomian tär-keyden esiin, koska työssämme on paljon toistotyötä ja raskaita nostoja.

Työnantajaa hyödyttää työntekijöi-den tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennal-ta ehkäiseminen. Tekstiilihuoltoalan am-

mattikunnan keski-ikä on 40–45 vuoden paikkeilla.

Jos yleissitovista työehtosopimuksis-ta luovuttaisiin, Sarin mielestä ensitöik-seen vähennettäisiin työntekijöitä, vaki-tuiset saisivat lähteä ja 0-40 viikkotyötun-tiset jäisivät, joita sitten työnantaja pyörit-telisi mielensä mukaan.

-Jokainen työntekijä kävisi päivittäin TES- ja palkkaneuvottelut työnantajan kanssa. Töihin otettaisiin ne, jotka tekisi-vät työn halvimmalla. Työtahdin kiristy-mistä en viitsi edes kuvitella.

Sarin mukaan hänen työpaikallaan pe-sulassa samasta työstä miehet ja naiset saavat saman palkan.

– Tietenkin aina naisten asemassa on parantamisen varaa niin töissä kuin koto-nakin.

Äänestämällä voi vaikuttaaPolitikoinnista TEAMissa Sari kertoo esi-merkin.

– Olimme maaliskuussa 2014 Aulan-golla liiton ajankohtaispäivillä. Antti Rinne tuli sinne yllätyspuhujaksi muun ohjelman ulkopuolelta. Meidän annettiin ymmärtää, ettei vasemmistolaisten tar-vitse jäädä, jos ette halua kuunnella, mi-tä toisella osapuolella on kerrottavaa. Me jäimme. Silloin minulle tuli ensimmäisen kerran selkeä ja välitön kosketus vasem-mistopuolueiden väliseen jännitteeseen ay-liikkeen sisällä.

– Minusta on erittäin tärkeää, että jo-kainen liittomme jäsen äänestää tulevis-sa TEAMin liittovaaleissa. Se on yksi tapa vaikuttaa oman alansa asioihin. Enpä oi-kein tiedä parempaakaan keinoa.

Sari Määttänen on syntynyt 1981 Mäntsälässä, ja asuu miehensä, kolmen lapsensa ja kahden kissan kanssa Pukki-lassa.

Hän on työskennellyt Lindström-kon-sernin tytäryhtiö Comforta Oy:ssä 14 vuotta, ja on kolmatta vuotta Uuden-maan Teollisuustyöntekijät ry:n ammatti-osaston sihteerinä ja varapuheenjohtaja-na. Osastossa on 50 jäsentä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

TES ykkössijalla

”Jokainen kävisi päivittäin TES-neuvottelut.”

Tekstiilihuoltoala

Työsuojelu valtuutettu Sari Määttänen.

Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA

Kajaanilainen tekstiilihuoltaja Tomi Parkkinen (s.1976) on pääluottamus-miehenä Pohjolan tekstiilipalvelu Oy:ssä. Työntekijöitä on 25, lisäksi sesonkiai-koina käytetään vuokratyövoimaa. Pesu-lan asiakkaina ovat miltei kaikki Kainuun alueen hotellit, sairaalat ja terveyskeskuk-set. Asiakaskuntaa on Oulua myöten. To-mi on ollut työpaikkansa pääluottamus-miehenä 10 vuotta.

– Tämä on hyvä paikka seurata omia ja muiden työntekijöiden oikeuksia, on hy-vä tietää, missä mennään. Halukkaita on vähän luottamusmiestehtäviin.

Tomi arvioi, että nuoren johtajasuku-polven kanssa on luottamusmiehenä hel-pompi toimia kuin vanhemman ikäpol-ven kanssa.

– Johto on samaa ikäluokkaa meikeläi-sen kanssa, ei ole enää ikäpolvien välistä kuilua ja sitä sanelupolitiikkaa, että sinä et poika tiijä mittään, kun olet vielä niin vähän aikaa ollut alalla...

Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, Tomin mukaan työnantaja kyllä osaisi pitää puolensa.

– Mikään ei saisi maksaa mitään ja kaikki saavutetut edut otettaisiin pois. Toisaalta vuokratyö on kallista eikä se tuo firmalle tieto-taitoa.

Korotukset naurettaviaPesula-ala on Tomin mukaan palkoissa 20 vuotta muista jäljessä.

– Aina olemme olleet palkkatilastojen alapäässä. Korotukset eivät ole olleet mal-tillisia, vaan naurettavia. Siksi TEAMin ta-sa-arvoistaminen on tärkeä tavoite. Kuten sanotaan, laihan koiran haukku ei kau-aksi kuulu. Olemme kokouksissa kumi-leimasimen asemassa. Lisäksi TES:n sisäl-löissä on liiaksi tulkinnanvaraa. Ne on saatava niin selkeiksi, ettei tarvitse olla la-kimies tulkitakseen niitä oikein.

– Alamme pohjapalkka lähtee 1600:sta eurosta. Siitä kun otetaan verot pois, voi laskeskella, miten kyseisellä palkalla Ete-lä-Suomessa tulisi toimeen. Saattaisi elan-non pito olla aika tiukkaa. Vuosikorotuk-set ja kokemuslisät eivät palkkaa paljoa kartuta.

– Viimeinen korotus oli 21 euroa kuu-

kaudessa. Vastapainoksi kun laskee elin-kustannusten nousun, ei paljon korotuk-sesta käteen jää.

Tomin mukaan on todella miettimisen paikka, miten ay-liikkeen toimintaan saa-daan uusia jäseniä.

– Onko ihmisillä tarpeeksi tietoa, mitä liitot voivat tarjota jäsenistölleen? On tul-lut yleiseksi käsitykseksi, että ay-liikkees-tä ei saa yhtään mitään. Nuoret eivät tie-dä, mitä oikeuksia heillä työelämässä on. Tuntuu, etteivät he tiedä, mihin ovat ni-mensä allekirjoittaneet. Ammattikoului-hin on saatava ay-tiedon opetusta.

Kuunteleva luottamusmiesHyvän pääluottamusmiehen Tomi mää-rittelee sosiaaliseksi, jolla on tieto-taitoa siitä, mitä hän tekee.

– On tunnettava henkilökunta sekä omistajat. Ei riitä, että tuntee työnteki-jät, koska aina asiat linkittyvät työnanta-jaan. On oltava jämäkkä ja keskustelutai-toinen. Toista osapuolta on kuunneltava eikä jyrätä vain omia mielipiteitään.

Tomin mielestä jokaisella liiton jäse-nellä on velvollisuus äänestää liittovaa-leissa.

– Pitää olla joku perustelu, miksi olet mukana. Liittoon kuulumiseen on oltava syy, ei kai siinä syyttä suotta olla jäsene-nä. Asiat etenevät hitaasti. Mutta jos ku-kaan ei tee mitään, asiat etenevät ainoas-taan työnantajalle mieleiseen suuntaan.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Palkkatilastojen alapäässä

”Mikään ei saisi maksaa mitään.”

Tekstiilihuoltoala

Pääluottamusmies Tomi Parkkinen.Pääluottamusmies Tomi Parkkinen.

Tekstiili- huoltoala

Holm Marja-Terttu (sit.)Laivapesu Oy Finnwash, Hel-

singin Pesuteollisuustyönteki-jät ry os9, plm:nä n. 25 v.

587

Parkkinen TomiPohjolan Tekstiilipalvelu Oy, Kainuun pesulatyöntekijät ry,plm, ao:n varapuheenjohtaja

591

Tuomisto JarkkoOsa-aikainen rakennetyötön,

Tampereen pesuteollisuustyön-tekijät ry, järjestöjaoston pj

595

Levaniemi Tanja (sit.)Lindström Oy, Hämeenlinnan Kemiantyöntekijät ry, varatsv, nuorisojaosto, valtuuston vara

588

Purho TarikTekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teolli-suustyöntekijät ry, varaplm

592

Määttänen SariTekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teolli-

suustyöntekijät ry, tsv

589

Ringborg Petteri (sit.)Pesulatyöntekijä, Salon matto-pesupojat Oy , Salon Alueen

kemia 121 ry ,tsv, ao:n hallitus

593

Nykänen AnuTekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teolli-suustyöntekijät ry, ao:n pj

590

Suo TerhiLindström Oy, Turku,

Turun vaatetustyöntekijät ry,TES-jaoston varajäsen

594

TEAMspirit 8 (2/2014): Tarik Purhon kirjoitus maailmantaloudestaTEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Tarik Purho

TEAMspirit 1 (1/2011): Tarik Purhon kirjoitus ammattiosastojen tapahtumajärjestämisestä

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Herätys – vaalit tulee!

Suomalaisen palkansaajan kannat-taa olla tänä keväänä erityisen hereil-lä, kun eduskuntavaalien kuohunnas-sa haetaan ratkaisuja kotimaisen kil-pailukyvyn parantamiseksi.

 Saksalaiset päättivät omassa maas-saan luoda kilpailukykyä kohentavan järjestelmän, jossa tarjotaan työnteki-jöille 400 euron palkka, lisäksi ehkä kannustinrahaa ja toimeentulotukea.

 Ikävä kyllä tätä Saksan mallia nos-tetaan meilläkin esiin oikein ihantee-

na. Saksan kokonaistuo-tanto on toki kasva-

nut nopeammin kuin EU-maissa

keskimäärin, ja työttömyys-aste laske-nut. Saksan teol l i suus pärjää hin-takilpailus-sa, kun työ-voimakulut

ovat laske-neet.

  Työnteki-jät sen sijaan eivät enää pär-

jää. Saksassa teh-

dyillä uudistuk-

silla ei ole suinkaan luotu lisää uut-ta työtä, vaan olemassa olevat työt sil-puttiin työnantajien mielen mukaisik-si halvoiksi minitöiksi. Hommia riit-tää siis määrällisesti useammalle, mut-ta työllä ei tule mitenkään toimeen.

 Köyhyys ja tulo- ja varallisuuserot ovat Saksassa räjähtäneet käsiin. Noin kahdeksan miljoonaa saksalaista elää sosiaaliavun varassa. Maan vaihtotase on kyllä ylijäämäinen, mutta viiden-nes koko 41 miljoonan asukkaan työ-voimasta ansaitsee alle 8,5 euron tun-tipalkkaa.

 • • •

Tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan esittämään erilaisia malleja talouskas-vun luomiseksi ja Saksan mallia tul-laan epäilemättä tarjoamaan malliesi-merkkinä toivottavista ”uudistuksista”. Pätkä-, vuokra-, silppu- ja osa-aikatyön ongelmana on vain se, että niistä on hyvin vaikea saada elantoansa.

 Huomionarvoista on myös se, että Saksan työmarkkinauudistukset eivät parantaneet tuottavuutta, vaan kilpai-lukykyä parannettiin puhtaasti pirsto-malla työ halvemmaksi. Osaava, kou-lutettu ja sitoutunut työntekijä on yri-tykselle aina kilpailuvaltti, ja vaurau-den mahdollisimman tasainen jakau-tuminen paras yhteiskuntarauhan tae.

  Suomessa on eurooppalaisittain monella alalla hyvät palkat, mutta ku-ka tahansa työmies/nainen voi kertoa, että ei täällä todellakaan rahoissa kie-ritä. Verottaja vie omansa, jos vähän-kään enemmän onnistut tienaamaan.

 Monilla aloilla työskentelee edel-leen myös paljon pienituloisia, ja

työsuhteiden huonontamisen si-jaan meillä on kiinnitettävä huo-

miota pienituloisimpien vero-tuksen keventämiseen sekä

turvallisiin, oikeudenmu-kaisiin työsuhteisiin.

 • • •

Surullisinta on, että kun puhutaan sii-

tä onko sitä rahaa niihin palveluihin, hyvinvointivaltioiden ylläpitoon tai uusien innovaatioiden luomiseen ja yritysten riskirahoitukseen niin unoh-detaan, että Euroopassakin tuhat mil-jardia eli biljoona euroa lojuu veropa-ratiiseissa.

Siellä on niiden rahat, joilla olisi eniten veronmaksukykyä, mutta vähi-ten halua siihen.

 Osa paremmin pärjäävistä ei enää haluakaan maksaa veroja. Heikoim-milla ei ole veronmaksukykyä, mutta heiltä nipsitään kyllä jokainen otnan kopeekkakin, jos jonkun euron sattuu joskus joskus enemmän tienaamaan. Suuremmat yritykset ovat siirtyneet piiloon Luxembourgin kaltaisiin vero-paratiiseihin.

 Pistettä verokikkailulle tai epäter-veen kilpailun rakentamiselle ei kui-tenkaan tule ennen kuin kansa herää käyttämään laillista oikeuttaan muut-taa maailman suunta. Ainoa rauhan-omainen tapa on vaaliuurnilla, niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleis-sakin. 

 Muut tavat ratkaista ongelmia joh-tavat nopeasti koko Euroopan laajui-seen vakavampaan kriisiin ja sellais-ta tuskin kukaan todella haluaa. Rau-ha pitää kyetä säilyttämään. Se säilyy vain karsimalla ylenmääräinen ahneus ja antamalla ihmisille elämisen eväät koko Euroopassa.

 Olkaa aktiivisia, haastakaa ehdok-kaita, kyselkää ja ihmetelkää. Ja rak-kaat ihmiset, ennen kaikkea äänestä-kää!

 Kirjoittaja on vasemmistoliiton euro-

parlamentaarikko.

”Työntekijät eivät enää pärjää.”

Vieraissa: Merja Kyllönen

Teksti ja kuva: ELIAS KROHN

Tuomo Tourunen, 64, on ollut mukana ammattiyhdistystoiminnassa jo 44 vuot-ta, lähes yhtä kauan kuin työelämässäkin. Luottamusmiehen pesti on tullut tutuksi.

Tällä hetkellä Tourunen työskentelee operaattorina Porvoon öljyjalostamol-la muoviraaka-aineita valmistavalla Bo-realiksella. Ay-toiminnassa hän on nyt enemmän taustalla, toiminnantarkasta-jana ammattiosastossaan sekä ammatilli-sessa paikallisjärjestössä.

– Siinä pystyy seuraamaan, mitä ken-tällä tapahtuu.

Ehdokkuutta tämänkertaisissa liitto-vaaleissa Tourunen aluksi epäröi ikänsä vuoksi, mutta tuli sitten toisiin ajatuksiin. Ehdokkuudessa eläkeiän kynnyksellä on se hyvä puoli, ettei tarvitse arastella mieli-piteidensä esiintuomista.

– Ihmiset, jotka ajattelevat tulevaa toi-mintaansa ammattiliitossa tai muual-la, saattavat olla varovaisia, jotteivät pol-je kenenkään varpaille. Nyt ei ole sitä pel-koa enää, Tourunen vertaa.

Kentän ääni kuuluviinAjankohtaisista teemoista Tourusta mieti-tyttää erityisesti uuden ison ammatillisen keskusjärjestön perustaminen.

– On vaarana, että luotetaan suureen kokoon kuin pukki suuriin sarviinsa. Käy-tännön toimintakyky unohtuu ja jousta-vuus saattaa kärsiä.

Jättijärjestön johtotehtävissä toimivil-la asema voisi nousta päähän ja he alkai-sivat rinnastaa itseään yritysjohtajiin, To-urunen pelkää.

Työehtosopimuksia solmittaessa ken-tän ääni on kuulunut jo viime aikoinakin heikosti, Tourunen harmittelee.

– Mitä isompiin yksikköihin mennään, sitä todennäköisemmin niin käy enene-vässä määrin.

Raamiratkaisut sitovat Tourusen mu-kaan liikaa, eivätkä ne ole kaikkien am-mattiryhmien kannalta edullisia.

– Neuvottelujen viemisellä alemmalle tasolle saattaisi löytyä joustavampia käy-tännön ratkaisuja.

Koulutusta varttuneillekinPitkällä työurallaan Tourunen on nähnyt teknologian valtavan kehityksen.

– Monet ovat hankkineet ammattitai-don sellaisilla laitteilla ja tekniikalla, joita ei ole enää olemassakaan.

Vaikka valmiudet työpaikoilla ovat nyt entistä paremmat, varttuneemman väen koulutus on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan, Tourunen arvioi. Tourusen mu-kaan parikymmentä vuotta sitten työnan-

tajan valmius kouluttaa oli ainakin hänen työpaikallaan huomattavasti nykyistä pa-rempi.

–  Nyt on lopetettu kielikoulutukset, tuetut koulutukset ynnä muut ja on vain rasti ruutuun -koulutusta, jotta saadaan kirjatuksi koulutuksia tehdyiksi.

Osaaminen luo työtäSuomalaisella teollisuudella ei ole viime aikoina mennyt erityisen hyvin.

–  Kuten Marxkin ennusti, työpaikat lähtevät sinne missä on halvempi työ-voima ja halvemmat raaka-aineet. Sille ei helposti voi mitään. Tällaisessa maassa, missä metsä on melkein ainoa raaka-aine, ainoa keino pärjätä on voimakas tuoteke-hitys ja ammattitaidon ylläpitäminen, To-urunen korostaa.

Hän onkin varovaisen toiveikas.–  Suomeen palaa jo jonkin verran

muualle vietyä teollisuutta. Siihen on aut-tanut nimenomaan ammattitaito. Koulu-tus on Suomessa kovalla tasolla.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Iso keskusjärjestö arveluttaa

”Raami ratkaisut sitovat liikaa.”

Öljy-, maakaasu- ja petro kemian-

teollisuus

Tuomo Tourunen antaisi nykyistä enemmän painoa sopimusaloittaisille neuvotteluille raamiratkaisujen sijaan.

Tuomo Tourunen antaisi nykyistä enemmän painoa sopimusaloittaisille neuvotteluille raamiratkaisujen sijaan.

Teksti ja kuva: ELIAS KROHN

Sekä paperitehdas että öljynjalostamo ovat tuttuja työympäristöjä kouvolalaisel-le Jukka Mäkelälle, 48. Hän työskenteli 20 vuotta UPM:n Voikkaan paperitehtaal-la, kunnes se lakkautettiin vuonna 2006. Nykyään hän on operaattorina Neste Oi-lin Porvoon jalostamolla.

UPM:llä Mäkelä oli vahvasti ay-toimin-nassa mukana, ensin työosaston luotta-musmiehenä, sitten ammattiosaston pu-heenjohtajana viisi vuotta juuri ennen tehtaan lopettamista. Porvoon jalosta-mollakin luottamustoimia on kertynyt: Mäkelä on työehtosopimusjaoston jäsen, ammattiosasto PÖT:n hallituksen varajä-sen – ja nyt ehdolla TEAMin liittovaaleis-sa. Mäkelä listaa tärkeimmiksi vaalitee-moiksi liittofuusion kyseenalaistamisen sekä suomalaisten työpaikkojen puolus-tamisen.

– Olen aistinut työmaalla, että liitto-fuusio ei herätä hip-hurraa-reaktioita. En ole varma, että sillä saataisiin mitään etu-ja. Pienemmät sopimusalat saattavat jo-pa kärsiä, jos liittokokoa kasvatetaan suh-teettomasti, Mäkelä perustelee epäilyjään.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjes-tö (SAK) on jo olemassa, hän muistuttaa. Tärkeämpää olisikin SAK:n toiminnan te-rävöittäminen.

– Yhteistyötä liittojen tulee kyllä tehdä, Mäkelä linjaa.

Työnantajat miettimään irtisanomisiaTyöpaikkojen puolustamisesta puhutta-essa Mäkelä nostaa esiin irtisanomissuo-jan. Se on Suomessa heikommalla tasol-la kuin useissa eteläisemmän Euroopan maissa.

–  Monella metsäyhtiöllä on keskellä Eurooppaa laitoksia, joiden kilpailuky-ky ja tuottavuus ei ole samalla seinällä-kään kuin suomalaisten tehtaiden. Mutta niiden sulkeminen maksaa paljon enem-män kuin Suomessa.

Suomalaisten heikolle irtisanomissuo-jalle pitäisi alkaa kehittää vaihtoehtoja, Mäkelä painottaa.

– Se on ay-liikkeen tärkein tehtävä lä-hitulevaisuudessa, jos halutaan, että täs-sä maassa vielä palkkatyötä tehdään. Ir-tisanominen on liian helppoa ja halpaa.

Työnantajat eivät joudu todella mietti-mään sitä. Joskus tuntuu, että se on työn-antajalle pienimmän riesan tie.

Ei vielä parasta työelämääValtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen ta-voitteena on, että Suomessa olisi Euroo-pan paras työelämä vuoteen 2020 men-nessä. Nykymenolla se ei tunnu ollen-kaan realistiselta, kommentoi Mäkelä.

Moni työnantaja yrittää parantaa työs-säviihtymistä konsulttifirmojen masinoi-milla hengennostatuskampanjoilla.

– Ne eivät vaikuta oikeaan työntekemi-seen yhtään mitään, Mäkelä tyrmää.

Tärkeämpää on avoin keskustelukult-tuuri, jossa voidaan myös kyseenalaistaa ja nostaa esille asioita, jotka eivät miellytä työnantajaa. Mäkelän omilla työpaikoilla

keskustelu onkin ollut suhteellisen avoin-ta. Hyvässä työelämässä olennaista oli-si sekin, että kaikki pääsisivät siihen mu-kaan, Mäkelä muistuttaa.

– Nyt on jo niin paljon porukkaa, jot-ka eivät ole edes päässeet työelämään. Mistä he voivat tietää, onko se huono vai paras? Enemmän satsaisin siihen, et-tä nuoret saadaan työelämään kuin yrit-täisin roikottaa ihmisiä mahdollisimman kauan töissä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Irtisanominen liian helppoa

”Nuoret työ-elämään.”

Öljy-, maakaasu- ja petro kemian-

teollisuus

Jukka Mäkelän mukaan ay-liike ei ole mikään menneen ajan jäänne. Sitä tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin.Jukka Mäkelän mukaan ay-liike ei ole mikään menneen ajan jäänne. Sitä tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin.

Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus

Friman Kari (sit.)Nesteoil,

Porvoon Öljynjalostamon yöntekijät ry 44

635Mäkelä Jukka

Operaattori, Neste Oil, Por-voon Öljynjalostamon työnte-

kijät ry 44, TES-jaosto

636Tourunen Tuomo

Operaattori, Borealis Polymers Oy, Pekeman Työntekijät ry,

työsuojeluasiamies

637

TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Jukka Mäkelä

Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!

www.teamvasemmisto.fi/teamspirit

Sähköi-nen ja

pos tivaali 1.–15.3.Muista

äänestää!

Teksti: JUHA RUOTSALAINEN

Liittokokousvaalihuumassa ei kannata unohtaa nurkan takana odottavia edus-kuntavaaleja, jotka käydään osittain pääl-lekkäin TEAMin vaalien kanssa.

Huhtikuussa 2015 käytävät eduskun-tavaalit ovat palkansaajien näkökulmasta erityisen merkittävät.

Oikeistolaiset työnantajapuolueet, ko-koomus, keskusta ja perussuomalaiset etunenässä ajavat ay-liikkeen vaikutusval-

lan murskaamista, yleissitovien työehto-sopimusten romuttamista, lakko-oikeu-den rajoittamista sekä irtisanomissuojan ja työttömyyskorvauksen heikentämistä.

Kylmää kyytiäPorvarihallitus tietäisi kylmää kyytiä pal-kansaajille, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Tulo-, terveys- ja koulutus-erojen kasvu lisäisi äärioikeistopopulis-

tien lietsomaa vähävaraisten vastakkain-asettelua ja rasismia.

Vasemmistoliitto jälleenrakentaa hy-vinvointivaltiota – tasa-arvoista, oikeu-denmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jos-sa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla.

Lue lisää vaaliohjelmasta vasem-mistoliiton verkkosivuilta www.vasem-mistoliitto.fi. Vaalipäivä on sunnuntai-na 19.4.2015 ja ennakkoäänestys 8.–14.4.2015.

Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi.

Seuraavaksi eduskuntavaalit

Edelliset numerotTEAMspiritin edellisiä numeroita löytyy edelleen. Alkupään numeroita tosin vain muutamia kappaleita.

Ota yhteyttä Rasilaisen Raisaan ja ti-laa lehtiä maksutta yksittäiskappaleina it-sellesi tai isompina erinä jaettavaksi työ-paikallasi, ammattiosastossasi ja muissa sidosryhmissäsi.

TEAMspirit nro 1 (1/2011): Pilkingto-nin lasitehdas, ay-liikkeen nykytila, am-mattiosaston hemmottelupäivä, vieraissa STTK:n Ralf Sund.

TEAMspirit nro 2 (2/2011): Tamfelt, ti-lattavien lehtien ALV, vieraissa vasemmis-toliiton Aino-Kaisa Pekonen.

TEAMspirit nro 3 (1/2012): Sievi, Han-saprint, työpaikkakiusaaminen, nollaso-pimukset, vieraissa ministeri Paavo Ar-hinmäki.

TEAMspirit nro 4 (2/2012): Nokian Renkaat, jaostojen uudet kasvot, Yara, pe-ruskemian yhteistyöryhmä, Pietarin ris-

teily, vieraissa SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

TEAMspirit nro 5 (1/2013): kirjapaino-jen ahdinko, silpputyö, liittohallituksen vasemmistoryhmä, Tallinnan kokous, Ta-kon Kotelotehdas, Kimmo Lamminsivu, jaostoaktiivit, Seppo Tallin perintö, Sa-chtleben, KSL, vieraissa kansalaisaktivisti Dan Koivulaakso.

TEAMspirit nro 6 (2/2013): Pirkan-maan ryhmä, työsuojeluvalvonta, val-tuustokonkarit, Treston, ay-liike vs. per-sut, ryhmätapaaminen Kiljavalla, teolli-suuden kurjistuminen, Reka-Kumi, hen-kilöstöedustukset, vieraissa Vasemmisto-nuorten puheenjohtaja Li Andersson.

TEAMspirit nro 7 (1/2014): jaostoak-tiivit, Hella Lighting, Alma Manu ja Esa Jakelut, Orion, Turun graafiset toimihen-kilöt, Matti Poutiainen, Janne Leinonen, Sanoma, Satakunnan alueryhmä, perus-kemian naisenergiaa Siilinjärveltä, Lehti-tehdas, Toni Mäkinen, kort på svenska,

ryhmän linja, vieraissa SAK:n järjestöjoh-taja Matti Huutola.

TEAMspirit nro 8 (2/2014): kansan-edustaja Anna Kontula Tampereen Kir-jatyöntekijöiden vasemmistoryhmän vie-raana, Eveliina Koivisto, maailman ta-lous, Juha Grönmark ja liitto-orava, No-kian Renkaat, jaostot, Pirjo Laitinen, Tu-run jakajat, Työelämä 2020 -hanke, kirja-työntekijät Reijo Koskinen, Marko Läh-teenmäki ja Juha Ruotsalainen Kallios-sa, Paperiliiton sihteeri Timo Byman, Pir-kanmaan alueryhmä, liittofuusiot, Tapio Ruohonen, Ville-Veikko Ponkiniemi, ryhmän sopimusalatapaamiset, vieraissa Puuliiton sihteeri Jyrki Alapartanen.

Tarkempia tietoja ja ohjeita saat säh kö-postilla raisa.rasilainen@teamliitto.fi tai puhelimella 050 303 9274. Postitse ky-selyt ja tilaukset osoitteeseen: TEAM työt-tömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291, 00531 Helsinki.

Saatavana myös TEAMspirit-paitoja. Kysy koko- ja hintatietoja Raisalta.

Teksti ja kuva: JUHA RUOTSALAINEN

TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat on rekisteröity yhdistys, jossa toimivat kentän ja liiton toimiston vasemmistolai-set TEAM ilaiset. Ryhmän linja ja arvot on määritelty alueellisissa ja yleisissä koko-uksissa jäsenistön ryhmätöinä.

Ryhmään ovat tervetulleita kaikki va-semmistoryhmän arvopohjan ja toimin-taperiaatteet hyväksyvät TEAMin jäsenet. Puolueen jäsenkorttia ei kysellä.

Tavoitteet työpaikoillaRyhmä haluaa olla parantamassa epä-tyypillisissä työsuhteissa, kuten pätkä- ja silpputöissä työskentelevien oikeuksia. Tarvittaessa töihinkutsuttavien eli ns. nol-lasopimuslaisten hyväksikäyttö on lain-säädännöllä estettävä.

Tavoittelemme työntekijöiden vaiku-tusmahdollisuuksien lisäämistä työpai-koilla sekä työntekijöiden tekemän tulok-

sen tasapuolisempaa jakamista omistaji-en ja henkilöstön kesken.

Yleisellä tasolla vasemmistoryhmä pai-nottaa työelämän tasa-arvoa, oikeuden-mukaisuutta, työhyvinvointia ja solidaa-rista palkkapolitiikkaa.

Teollisuuden ammatillinen koulutus on turvattava, nuorten työelämään pää-syä on helpotettava, ikääntyneiden työn-tekijöiden työssäjaksamista on parannet-tava ja työstä on myös saatava palkka, jol-la tulee toimeen. Erityisesti ryhmä kan-nattaa työnantajavastuiden lisäämistä.

Työnantajien laki- ja työehtosopimusrik-komuksien sanktioita on kovennettava ja ammattiliitoille on saatava ryhmäkanne-oikeus.

Irtisanomistilanteissa muutosturva on saatettava Eurooppalaiselle tasolle ja eh-doton työrauhavelvoite on saatava pois kaikista TEAMin työehtosopimuksista. Ajamme myös yhteistoimintalain laajen-tamista alle 20 työntekijän työpaikkoi-hin.

Teollisuuden tukeminenRyhmälle on tärkeää teollisuuden toi-mintaedellytysten turvaaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen maahamme. Teollisuudella on oltava saatavissa koh-tuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa.

Kannamme huolta myös ympäristöm-me puolesta. Tämä merkitsee järkevää ja erilaisten energiamuotojen käytön mah-dollisuuksien tarkastelua ja uusien tekno-logisten innovaatioiden hyödyntämistä.

Harmaaseen talouteen ja kaikenlai-seen yritysten veronkiertoon on puututta-va kovin ottein. Vasemmistoryhmä ei hy-väksy niin yritysjohtajien kuin työeläke-yhtiöidenkään ylisuuria palkitsemisia tai erorahoja.

Demokratiaa ja avoimuuttaVasemmistoryhmässä ei suvaita rasismia tai epätasa-arvoa. Ihmisarvon kunnioit-taminen kaikissa elämänolosuhteissa on yksi ryhmän perusarvoista.Ryhmä ei myöskään hyväksy riveihin-sä äärioikeistolaisia tai rasistisia kanto-ja edustavien populistiryhmittymien jä-seniä.

Haluamme olla kehittämässä ammat-tiyhdistysliikkeen demokratiaa ja läpinä-kyvyyttä. Vasemmisto ryhmän päätöksen-teko on avointa, ryhmä ei harjoita kabi-nettipolitiikkaa, eikä ole mukana suhmu-roimassa työehtosopimusten kevytversi-oita millään sopimusalalla.

Ryhmä pitää säännölliseti järjestettäviä vaaleja demokratian kulmakivinä, olivat kyseessä sitten liittotason vaalit tai yksit-täisen työpaikan luottamusmies- tai työ-suojeluvaltuutettuvalinnat.

TEAMin vasemmistoryhmälle yhteis-kunnallinen vaikuttaminen on tärkeää ja luontevaa. Käymme aktiivista vuoropuhe-lua poliittisten vaikuttajien ja muiden si-dosryhmien kanssa parantaaksemme jä-senistömme etuja.

Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi.

Ryhmälinja Vaali-tavoitteetElinkeino- ja teollisuus politiikka:• valtio ohjaamaan teollisuuden

kasvua• teollisuutta koko Suomeen• kotimaisuus synnyttää työ­

paikkoja• energia elinehto teollisuudelle

Työympäristö ja työsuojelu:• terveenä eläkkeelle• työhyvinvointihankkeiden

tavoitteet aidosti toteen• ihminen ei voi joustaa

loputtomiin• työsuojelu kunniaan• valvonta välttämätöntä

Sosiaalipolitiikka:• inhimillinen yhteiskunta• eriarvoisuuden kasvu

pysäytettävä• ei julkisten palveluiden

yksityistämiselle• avustusluukulta toiselle

juoksuttaminen lopetettava• työuria pidennetään

työllistämällä• eläkeuudistuksen toteutusta

seurattava tarkasti

Edunvalvonta:• edunvalvonta liiton ydin­

osaamista• ostovoiman kehitys turvattava• toiminta aloitteellista ja

aktiivista• nollasopimuksille ja sopimus­

shoppailulle loppu• ei heikennyksiä työehto­

sopimuksiin• vahva vaikuttaminen keskus­

järjestötasolla

Järjestöpolitiikka:• toiminnan ja päätöksenteon

on oltava avointa ja jäsenille läpinäkyvää

• liitto jäseniä varten, ryhmät yhteistoimintaan

• ammattiosastoihin järjestö­remontti

• avoimin mielin liitto­fuusioihin

• kaikille ryhmille tasapuolinen ja oikeudenmukainen asema