Teemana EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja ...€¦ · masti vielä tänäänkin kiitollisia. Kahteen kertaan Hasse pal-veli myös rauhanturvatehtävis-sä. Rannikkotykistöupseereista

Rannikkosodankäynti – rannikkopuolustus

tänään s 30

USN Senior Enlisted Academy

s. 34

Johanna Pakolan haastattelu

s. 38

Teemana

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien

kolmas tehtävä

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2019

.

Veho ja Mercedes-Benz – luotettavaa kumppanuutta.

Veho oy Ab | erikoisajoneuvotLommilanrinne 3, 02740 Espoopuh. 010 569 3684

Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

Mercedes-Benzin sotilas ajoneuvomallistosta löytyy kuljetusratkaisut niin logistiikkaan kuin taistelualueelle,

maastohenkilöautoista aina järeisiin maastokuorma-autoihin ja panssaroituihin erikoisajoneuvoihin.

Veho Hyötyajoneuvojen palveluverkosto kattaa 15 omaa huoltokorjaamoa, joita täydentää laaja itsenäisten

valtuutettujen korjaamoiden verkosto. Sotilasajoneuvojen huoltoon vaadittavat tiukat laatustandardit, vara-

osien oma keskusvarasto Suomessa ja yhteistyö Huoltovarmuus keskuksen kanssa varmistavat autojen

toiminnan myös kriisitilanteissa. Puolustusvoimille Mercedes-Benz on ollut luotettava kumppani jo

vuosikymmenien ajan – niin Suomessa kuin rauhanturvatehtävissä ympäri maailman.

Tutustu lisää www.vehotrucks.fi

VehoTRUCKS.fi

3Rannikon Puolustaja 2 | 2019

Tulevaisuus muodostuu esi-merkiksi siitä, että EU-maiden johtajat antoivat taannoin uutta vauhtia Euroopan ulkoiselle tur-vallisuudelle ja puolustukselle ja päättivät vahvistaa EU:n yhteis-työtä monipuolisesti.

EU-maiden johtajat päätteli-vät, että turvallisuus- ja puolus-tusalan täytäntöönpanosuunni-telma pitää vahvistaa sekä suh-tautua myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan puolus-tusalan toimintasuunnitelmasta. Lisäksi kehotettiin ryhtymään pi-kaisesti toimiin EU:n ja Naton yh-teistyön lisäämiseksi. Tämä hen-ki näkyi myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjel-massa.

Miten siis saadaan puheet käytännöksi? Konkreettiset toi-met turvallisuus- ja puolustus-yhteistyön tehostamiseksi on kirjattu Eurooppa-neuvoston hyväksymään turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpa-nosuunnitelmaan. Siinä esite-tään tulevat toimet EU:n turval-lisuus- ja puolustuspolitiikan ke-hittämiseksi.

Kysymys on EU:n globaa-listrategiasta ja kolmesta stra-tegisesta prioriteetista: On pys-tyttävä vastaamaan ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin, kehit-tämään kumppanien valmiuk-

sia sekä suojelemaan EU:ta ja sen kansalaisia.

Jotta päästäisiin konkreetti-siin toimiin tavoitteiden saavut-tamiseksi, on käynnistetty puo-lustuksen koordinoitu vuosittai-nen tarkastelu (CARD) puolus-tusyhteistyön lisäämiseksi jä-senmaiden välillä sekä aloitettu pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY) puolustusyhteistyön lujit-tamiseksi niiden jäsenmaiden kesken, jotka haluavat edetä yh-teistyössä pidemmälle.

Lisäksi on perustettu sotilas-kriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) krii-sinhallintarakenteiden paranta-miseksi ja pyritty vahvistamaan EU:n nopean toiminnan välinei-tä, mm. EU:n taisteluosastoja ja siviilivoimavaroja.

Miten tämä kaikki sitten liit-tyy meripuolustukseen? Monel-lakin tavoin. Myös merivoimien suorituskykyjä voidaan kehittää EU:n yhteistä puolustusta var-ten. Se ei vain ehkä näy tässä ja nyt. Olemme kuitenkin osa yhtei-sen puolustuksen kehittämistä. Suomi on edellä kuvatusti sitou-tunut näihin monimutkaisiin ta-voitteisiin. Toivottavasti niihin sitoudutaan edelleen, koska yh-dessä on parempi kuin yksin.

Janne Herrala

Pääkirjoitus

E uroopan puolustukselle olennaista on yhdessä tekeminen – nykyään –

aina ei ole ollut niin. Kokonaisuus on kuitenkin melkoisen komplek-sinen ja vaikeasti hallittava ja hahmotettava. Ikään kuin erään-lainen ameeba. Tietoisuus siitä, että Puolustusvoimien ylipäällik-kö Sauli Niinistö on kiinnostunut RP -lehden 2/2019 teemasta” Eu-roopan unionin puolustuspolitii-kan uusi suunta ja puolustusvoi-mien kolmas tehtävä”, lisää haas-tetta. Teema on siis erittäin ajan-kohtainen ja haastava näin EU -puheenjohtajuuskauden alla.

Olemme kiitollisuudella sa-neet laajan asiantuntijajoukon pohtimaan tätä asiaa yhdessä. Siitä kirjoittajille suuri kiitos. Kir-joittajat osaavat tiivistää sano-mansa ja tietävät, mistä kirjoit-tavat.

Yhdessä on parempi kuin yksin

4

PäätoimittajaJanne [email protected] sähköiset aineistot pyydetään lähettämään osoitteeseen:[email protected]

ToimitusToimitussihteeriSeppo [email protected] Malila [email protected] Enqvist, historia ja [email protected]

Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo

ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjJanne HerralaVesa Tuominen, RPRVeli-Petteri Valkamo, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoAntti Rautiainen, Sininen ReserviLars Eklund, Suomenlahden Laivastokilta

Tilaushinnat vuodelle 2019Yksittäiset kestotilaajat 24 euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 10 euroa/vuosikerta.

Osoitteenmuutokset ja tilauksetJarmo ValtimoMetsäkannaksentie 3210940 Hankopuh 040 564 7695e-mail jarmo.valtimo@ rannikonpuolustaja.fi

Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi

KirjapainoGrano Oy, Vaasa

IlmoitusmyyntiTmi Johanna Pelto040 [email protected]

JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton jäsenlehti

KansiPuolustusvoimat / Rannikkolaivasto

Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti

61. vuosikerta • 2/2019RANNIKON PUOLUSTAJA 3/2019 ilmestyy viikolla 40.

Teemana: Rannikkojoukkojen taistelu

Lehden aineistopäivä on 23.8.2019 mennessä. Teks tit mieluiten rtf-teks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla. Kuva-aineisto paperi-, dia-, tai digikuvina (tiff-, eps- tai jpg). Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan. Paperikuvia ei palauteta. Muusta me-nettelystä on sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.

4041 0955Painotuote

YMPÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

Komentaja

Hans-Peter (Hasse) Rekola1950 – 2019

I hmeellinen on ihmisen elämän tie. Terveistä elä-mäntavoista ja aktiivises-

ta elämästä huolimatta, saat-taa elämä päättyä yllättäen tähdenlennon tavoin.

Pari kuukautta sitten sain Rannikkoupseeriyhdistyksen sihteeriltä sähköpostin otsi-kolla ”jälleen suruviesti”. Vies-tissä kerrottiin Hasse Rekolan yöllä nukkuneen, ilman mitään tiedossa olevaa syytä, ikui-seen uneen. Suru-uutiset ei-vät tässä iässä ole enää suuria yllätyksiä, mutta tällä kertaa viesti kosketti kovemmin. Pit-käaikainen upseeriveli ja kol-lega, Hasse, oli nyt vuorossa.

Mennessäni simpuksi Ka-dettikouluun, oli siellä vastas-sa karmean oloinen rannikko-tykistökaadereiden viisikko. Tuohon aikaan rannikkotykis-tökaaderit asuivat vielä Kadet-tikoululla. Aikaa myöten tosin hekin osoittautuivat lähes nor-maaleiksi ihmisiksi. Joukosta erottui pitkä, hoikka, vaalea ja mikä poikkeuksellisinta, hy-myilevä kaaderi, Hasse Rekola.

Elettiin aikaa, jolloin ran-nikkotykistö oli teräksisimmil-lään ja rannikkotykistöupsee-rien tuli olla monitaitureita. Hasse palveli, lyhyttä koulut-tajavaihetta lukuun ottamatta, lähes koko uransa Rannikkoty-


kistökoulussa. Hän aloitti koulu-tustoimistossa ja palveli sen jäl-keen hänelle luonteenomaisen monipuolisesti miltei kaikkien kurssien kouluttajana ja johtaja-na. Sinettinä monipuolisuudel-le oli jalkaväen kapteenikurssin käyminen Tuusulassa.

Pisimmän yhtäjaksoisen ajan, ja ehkä itselleen tärkeim-män ajan, Hasse toimi opistoup-seerikurssien johtajana. Oppi-laat saivat sekä teräksistä am-mattiopetusta että monipuo-lisen elämänkokemuksen tuo-maa viisautta hyödynnettäväk-si myöhemmin urallaan ja elä-mässään. Monet eri opistoup-seerikurssien oppilaat saivat persoonallista ja mieleen pai-nuvaa opetusta, josta ovat var-masti vielä tänäänkin kiitollisia.

Kahteen kertaan Hasse pal-veli myös rauhanturvatehtävis-sä. Rannikkotykistöupseereista-kin Hasse otti vastuun toimies-saan yhdistyksen puheenjohta-jana suurten myllerrysten vuosi-na 2000 - 2005.

Ruokatunneilla, liikuntapäi-villä ja vapaa-aikana Hasse har-rasti liikuntaa. Tennis ja kaikki palloilulajit, tärkeimpänä koripal-lo, olivat lähes jokapäiväisiä akti-viteetteja. Surffilaudalla hän pur-jehti pitkiä matkoja ympäri Hel-singin saaristoa, saattoipa käydä katsastamassa käytettyjä ja tule-

via maalien hinausreittejäkin.Asuntovaunun vetäminen-

kään ei ollut vierasta ja Kuusamo hyvine laskettelurinteineen muo-dostui Hassen suosikiksi. Pitkäk-si mieheksi Hasse oli yllättävän ketterä laskettelija, mitä saattoi-vat aika-ajoin liikuntapäivinä op-pilaatkin ihmetellä. Kaiken kokeil-tuaan Hasse innostui myös gol-fista, josta muodostuikin hänelle eläkkeellä rakas harrastus. Hasse oli erittäin pidetty henkilö niin Es-poo Ringside Golfin vastuutehtä-vissä kuin kentälläkin.

Satojen leirivuorokausien ja -iltojen aikana eri puolilla Suo-men aluevesiä kehitettiin ja sy-vennettiin niin koulutusta, yh-teishenkeä kuin kaikkien elä-

mäntaitojakin. Aikanaan, kun nollatoleranssi ei pitkissä har-joituksissa ollut vielä voimas-sa ja jos kohtuus oli leirinuotiol-la vaarassa, palautti Hasse sen periaatteella ”parempi maassa kuin tyhmässä päässä”.

Monipuolisen elämän viettä-nyt monitaituri, hieno ihminen ja upseeri on nyt poissa.

Saneeraajan sapeli on hosu-nut rannikon teräkset toisiokäyt-töön. Maailmankaikkeuden kor-kein saneeraaja määrää Hassen jäljessä Teräsmiehet vuorollaan uusiin tehtäviin Tuonelan virran taa, ja ikuisiksi ajoiksi katoaa osa teräksistä historiaa...

Kari Valli, Heikki Rinne ja Esko Haapala

Komentaja

Hans-Peter (Hasse) Rekola1950 – 2019

In Mem

oriam

Ove enqvist

6

1/2019

Teema

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmas tehtävä8 EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja sen mahdolliset

vaikutukset puolustusvoimien kolmanteen tehtävään Juha Vauhkonen

10 Sotilaallinen kriisi Itämerellä

– millainen olisi Euroopan Unionin rooli? Tommi Koivula

13 Kansainvälisen ja EU-avun tilanteet erityisesti

puolustusvoimien tehtävien näkökulmasta Heidi Kaila ja Helena Partanen

18 EUNAVFOR MED – Operaatio SOPHIA Jörgen Engroos

21 Suomalaisena lakimiehenä EU-operaatiossa Virpi Honkanen

22 Kokemuksia FHQ:n johtoaluksella Ilkka Soininen

24 Merellisen turvallisuuden monet kasvot – Rajavartiolaitoksen

vahva rooli merialueen monialaviranomaisena Mikko Hirvi ja Valtteri Viitala


KeskusteluRannikkosodankäynti – Rannikkopuolustus tänään ............................ 30

USN Senior Enlisted Academy .......................... 34

”Ei ole pakko jäädä, kyllä me sinut takaisinkin tuodaan…” ............................. 38

Kumma kolumni ja ruutiukon maanpuolustusoppi ............................................44

In MemoriamHans-Peter (Hasse) Rekola ..................................4

VakiotPääkirjoitus .............................................................3

Yhteinen julkaisumme ....................................... 90

Tapahtumakalenteri ............................................91

HistoriaPunalippuisen Itämeren-laivaston sota-alukset kiinnittyivät Kuorsalon laitureihin marraskuussa 1944 ............................................. 54

Historian unohtamat – Suomen alkuaikojen rannikkotykistöupseerit: Emil Brynolf Liljeberg, sittemmin Liusvaara ......................... 58

KuulumisiaMeriupseeriyhdistys ............................................ 60

Sininen Reservi ..................................................... 62

Rannikkotykistön Perinneyhdistys .................. 67

Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ............... 68

Rannikkosotilaskotiyhdistys ............................. 72

Laivaston Sukeltajakilta ..................................... 76

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys.................................................... 78

Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys.................................................... 80

Turun Rannikkotykistökilta ................................ 82

Turun Laivastokilta .............................................. 84

Rannikkojääkärikilta ............................................ 86

Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys.................................................... 88

KirjallisuusItsenäisyystaistelu 1918 – Vallankumous ja vapaussota aikansa dokumenttifilmeissä ..... 48

TapahtumiaTykistökoulun ru-kurssi 120 kokoontui Suomenlinnassa .............................. 49

40-vuotisjuhlijoita ................................................ 50

Suomenlinnan Rannikkotykistökillan talkoissa.

sRtK:n Kuva-aRKistO

s. 34

s. 68

C tilleRyUSN MCPON Russell Smith ja SEA Class 222 Team Khaki opiskelijoita.

8

E uroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian jul-

kaisemisen jälkeen kesäkuussa 2016 puolustusyhteistyön kehit-täminen onkin edennyt vauhdil-la. Suomen tulokulmana tähän on ollut puolustusyhteistyön kunnianhimoisen etenemisen tukeminen ja EU:n vahvistami-nen turvallisuusyhteisönä konk-reettisten aloitteiden kautta.

Sotilaallinen toimintaympä-ristö on muuttunut tavalla, jo-ka on tehnyt siitä vaikeasti en-nustettavaa. Suomen lähiympä-ristö määrittää kuitenkin sen ta-son, mihin kansallinen puolus-tuskyky ja valmius on suhteutet-tava. Puolustuksen perusteisiin ei kuitenkaan ole tarvetta puuttua. Puolustuksen ylläpitoon ja kehit-tämiseen liittyvää yhteistyötä tu-

lisi tarkastella siten, että tarvitta-vat suorituskyvyt ja resurssit voi-taisiin turvata kaikissa tilanteissa, ja kriisinsietokykyä edistää tarvit-tavalla tavalla. Muutoksessa kes-keisiksi tekijöiksi on tunnistettu valmiuden kehittäminen, käy-töstä poistuvien suorituskyky-jen korvaaminen sekä tieduste-lu, kyberpuolustus ja kaukovai-kuttaminen. Tarvittavien suori-tuskykyjen saaminen käyttöön nopeasti ja varmasti edellyttää, että lainsäädäntö on kunnossa ja toimenpiteet harjoiteltu. Näi-den osalta onkin viimeisen nel-jän vuoden aikana tehty paljon hyvää työtä.

Suomen mallina pätee edel-leen kokonaisturvallisuuteen liit-tyvä ajattelu, jonka osalta puo-lustusvoimien valmiudet eri teh-tävien toimeenpanoon on var-

mistettava. Puolustusratkai-suamme emme voi laskea ulkoi-sen avun varaan, koska emme kuulu Naton turvatakuiden pii-riin. Itsenäinen puolustusratkai-su ei silti tarkoita eristäytymis-tä – päinvastoin. Tässä mielessä alueellinen sekä kahden- ja mo-nenvälinen puolustusyhteistyö ovat keinoja vahvistaa kansallista puolustusta ja osoittaa lojaaliut-tamme ja solidaarisuuttamme mm. muita EU-maita kohtaan.

Meidän tulee kantaa vas-tuumme niissä järjestelyissä, joihin olemme Suomena sitou-tuneet. Turvallisuusympäristön muutosten seurauksena on EU:n turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi päätetty useis-ta uusista puolustusaloitteista. Poliittiset päätökset ovat luo-neet uutta suuntaa yhteistyölle,

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja sen mahdolliset vaikutukset puolustusvoimien kolmanteen tehtävään

Juha VauhkonenJuha Vauhkonen, Rear Admiral, Military representative of Finland to the EU and NATO, Brussels

Krimin tapahtumia vuonna 2014 on käytetty paljon kuvaamaan sotilaallisen toimintaympäristön muutosta Euroopassa ja sen lähialueilla. Tunnettua on, että em. tapahtumat pakottivat mm. Naton tarkastelemaan uudestaan toimin-taansa ja suuntaamaan takaisin perustehtäväänsä: aluepuolustukseen ja pe-lotteeseen. Myös Euroopan unionin oli muuttuneessa tilanteessa ryhdyttävä miettimään puolustusta ja erityisesti puolustusyhteistyötä uudella tavalla.

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmas tehtävä

Teema


joskin sotilaallisen sisällön muo-toutuminen kestää oman aikan-sa. Yhteistyö on jo arvo sinällään, ja osoittaa toimiessaan EU:n yh-tenäisyyttä.

On hyvin epätodennäköis-tä, että Lissabonin sopimus uu-sittaisiin lähivuosina. Siihen ei ole riittävää poliittista tahtoa. Sen sijaan sopimuksen antamat mahdollisuudet otettaneen laa-jasti käyttöön. On hyvinkin mah-dollista, että tulevien vuosien ai-kana ulkoisten uhkien rinnalla tullaan tarkastelemaan myös unionin sisäistä turvallisuut-ta, jotta esimerkiksi hybridi- ja kyberuhkiin löydetään riittäviä varautumis- ja vastausmalleja. Tämä tuskin johtaa EU-armei-jan rakentamiseen, mutta eh-kä valmiudellisten toiminta-tapojen edistämiseen. Kan-sallisen puolustuksenkin vah-vistamiseksi olisi tarpeen sel-vittää toimia, joilla jäsenmaat voisivat tukea toisiaan aiem-paa ketterämmin ja ennustet-tavammin. Tässä mielessä oli-si tärkeää, että olemassa olevien joukkojen operatiivista käytettä-vyyttä voitaisiin edistää mm. py-syvän rakenteellisen yhteistyön sitoumusten ja projektien kaut-ta. Näen jäsenmaiden väliset si-toumukset ympäristöä vakaut-tavina tekijöinä, joita myös kol-mansien maiden osallistumisel-la voitaisiin tukea.

Pitää kuitenkin muistaa, et-tä EU on vain yksi turvallisuus-toimija Euroopassa. Yhteistyö-tä eri kumppaneiden (esim. Na-to ja Yhdysvallat) kanssa on tar-

ve selkiyttää, jotta mahdollisil-ta päällekkäisyyksiltä voitaisiin välttyä, taakkaa jakaa ja toimia täydentää. Myös EU:n globaa-listrategiassa mainittu strate-ginen autonomia ja neuvoston päätelmiin kirjattu tavoite EU:n ja sen kansalaisten suojelusta tulisi määritellä tarkemmin, jot-ta tarvittavat keinot voitaisiin ot-taa käyttöön poliittisen tahdon ja sotilaallisten tarpeiden mu-kaisesti. Analyysi näistä tekijöis-tä ja mahdollisista uusista toi-

mista on vielä tekemättä. Tar-vitseeko unionin kriisinsietoky-kyä parantaa, voidaanko yhteis-vastuullisuutta toiminnallistaa, miten kriittistä infrastruktuu-ria suojellaan? Kysymysten kes-kiössä ovat esimerkiksi EU:n it-senäisen päätöksenteon turvaa-minen, jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden edistäminen ja EU:n toimintavapauden varmis-taminen. Voidaanko näistä joh-taa uudenlaisia sotilaallisia vaa-timuksia? Kyse on vastuun kan-tamisesta. Mahdollisten uudis-

tusten ei kuitenkaan tule hei-kentää jäsenmaiden kansallista suvereniteettia.

On etujemme mukaista osal-listua ja edistää sellaista euroop-palaista yhteistyötä, jota kriisiti-lanteessa voitaisiin odottaa käy-tettävän myös Suomen apuna. Puolustusvoimien uuden tehtä-vän myötä uuteen tehtäväkoko-naisuuteen valmistautuminen kuitenkin edellyttää, että järjes-telyt joukkojen vastaanottami-seksi ja isäntämaatuen antami-

seksi suunnitellaan ja harjoitel-laan. Toisaalta on tarve määrit-tää ne tehtävätyypit, joukot ja päätöksentekoprosessit, joil-la osaltamme valmistaudum-me antamaan apua muille EU-maille. Puolustusvoimien joukkorakenne on suunniteltu kansalliseen puolustukseen, joten jaettavien suoritusky-kyjen suhteen tulee olla rea-listi. EU:n jäsenmaana emme kuitenkaan voi, emmekä ha-lua eristäytyä. Toisaalta EU:s-sa tehtävän yhteistyön tavoit-

teet voitaisiin määritellä aiem-paa tarkemmin, jotta joukkojen yhteistoimintakyky ja järjestel-mien yhteensopivuus tukisivat rajat ylittävää yhteistyötä. Näh-täväksi jää, johtaako kehitys pi-demmällä aikavälillä eurooppa-laisten asevoimien tiiviimpään integraatioon, kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön sau-mattomuuteen, EU:n reagointi-valmiuden edistämiseen tai jo-pa yhteisomistuksessa olevaan materiaaliin.


"Puolustusratkaisuamme emme voi laskea

ulkoisen avun varaan, koska emme kuulu

Naton turvatakuiden piiriin. Itsenäinen

puolustusratkaisu ei silti tarkoita eristäytymistä

– päinvastoin."

10

E U:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin viime vuosi-na monin tavoin tiivis-

täneet puolustuspoliittista yh-teistyötään. Yhteistyön ytimes-sä ovat jäsenmaiden välistä soti-laallista avunantoa koskevat lin-jaukset. Niistä keskeisimmässä, vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa ja sen niin sanotussa avunantovelvoit-teessa, artiklassa 42.7 todetaan seuraavaa:

”Jos jäsenvaltio joutuu aluee-seensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus an-taa sille apua kaikin käytettävis-sään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 ar-tiklan mukaisesti. Tämä ei vaiku-ta tiettyjen jäsenvaltioiden turval-lisuus- ja puolustuspolitiikan eri-tyisluonteeseen. Tämän alan si-

toumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäse-ninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen pe-rusta ja sitä toteuttava elin.”

Avunantovelvoite sitoo kaik-kia jäsenmaita aseellisen hyök-käyksen tapahtuessa. Lausek-keen mukaisesti myös Suomi on tullut osaksi EU-maiden kes-kinäisen sotilaallisen avunan-non verkostoa niin avun mah-dollisena saajana kuin vastaan-ottajanakin. Puhekielessä tätä lauseketta on kutsuttu myös ns. EU:n turvatakuiksi, vaikka käsite on jossakin määrin harhaanjoh-tava koska ”turvatakuu” -sana ei esiinny EU:n virallisissa asia-kirjoissa. Joka tapauksessa tä-mä sopimusoikeudellisen ase-

mamme muutos oli keskeisellä sijalla, kun velvoite osallistumi-nen kansainvälisen avun antami-seen ja vastaanottamiseen lisät-tiin Puolustusvoimien tehtäviin heinäkuussa 2017.

Pariisi 2015Tähän asti ainoa ennakkotapaus sotilaallisesta avunannosta uni-onin historiassa on marraskuul-ta 2015, jolloin terrori-iskut Parii-sissa saivat Ranskan johdon ak-tivoimaan Lissabonin sopimuk-sen avunantolausekkeen. Tuol-loin Ranska tulkitsi ISIS -järjes-tön terrori-iskun sotatoimeen rinnastettavaksi hyökkäykseksi itseään vastaan. Ranskan avun-pyyntö johti muiden unionimai-den myönteiseen vastaukseen.

Iskuja seurannut EU-maiden solidaarisuudenosoitus ei var-maankaan ollut Ranskan kan-

Sotilaallinen kriisi Itämerellä

– millainen olisi Euroopan Unionin rooli?

Keskinäisen sotilaallisen avun antamisella ja vastaanottamisella on Euroopan unionin piirissä ohut, miltei olematon perinne. Historiallisesti katsottuna so-tilaallinen ulottuvuus on ollut vain yksi unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus-politiikan lukuisista osa-alueista esimerkiksi naapuruuspolitiikan, ulkosuhtei-den, kehitysyhteistyön, konfliktineston, laajentumispolitiikan ja erilaisten yh-teistyöohjelmien rinnalla.

Tommi KoivulaTommi Koivula, apulaisprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu

Teema


nalta olennainen lisä sen resurs-seihin, eikä se tuonut ratkaisevia uusia voimavaroja terrorismin-vastaiseen kamppailuun, mut-ta EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle avunanto-lausekkeen aktivointi oli tärkeä ennakkotapaus.

Pariisin iskujen ennakkota-paus vaikutti erityisesti sotilaal-lisesti liittoutumattomien poh-joisten jäsenmaiden, Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiseen asetelmaan. Lissabonin sopi-muksen allekirjoittamisesta läh-tien juuri Suomi ja Ruotsi olivat pyrkineet nostamaan avunanto-lauseketta ja sen merkitystä uni-onin asialistalle – usein turhaan, koska useimmille muille, tyypilli-sesti Natoon kuuluville jäsenmail-le asialla ei ollut suurempaa kii-reellisyyttä tai painoarvoa. Näin yksittäisen terrori-iskun jälkimai-ningit johtivat suuren euroop-palaisen voimatekijän ja kahden liittoutumattoman pohjoismaan intressien kohtaamiseen.

Reunaehtoja ja rajoitteitaMillainen painoarvo EU:n avu-nantovelvoitteella voisi sitten olla Suomen kannalta mahdol-lisessa tulevaisuuden kriisitilan-teessa? Mikä voisi olla sen mer-kitys itämerellisessä kontekstis-sa? Tulevaisuutta on mahdoton ennakoida, mutta joitakin lähtö-kohtia ja reunaehtoja kuvitteel-lista kriisitilannetta ajatellen voi-daan esittää:

Ensinnäkin EU:n avunanto-velvoite on luonteeltaan ennen kaikkea poliittinen julistus, jon-ka sotilaallista merkitystä ei pi-dä yliarvioida. Se on puhtaasti

jäsenmaiden välinen sitoumus, sillä unionille tai sen toimielimil-le ei nimenomaisesti anneta mi-tään roolia velvoitteen toimeen-panoon liittyen. EU:lla ei ole ny-kyisellään valmiusjärjestelmiä tai kykyä puolustussuunnitte-luun. Velvoittavasta sanamuo-dostaan huolimatta artikla 42.7 ei näistä syistä nykymuodos-saan ole verrattavissa esimerkik-si Naton peruskirjan viidenteen artiklaan. Keväällä 2019 EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon ja nämä maat ovat ilmaisseet järjestäneensä puolustuksensa Naton kautta. Suurimmalla osal-le EU-maista avunanto tai avun vastaanottaminen tapahtuisi siis todennäköisesti hyödyntämällä olemassa olevia Naton raken-teita ja toimintamalleja varsin-kin laajemmissa kriiseissä.

Toiseksi EU:n avunantovel-voite jättää avoimeksi tavan, jol-la jäsenmaiden tulee tukea hyök-käyksen kohteeksi joutunutta valtiota – jokainen jäsenvaltio päättäisi siis itse, miten auttai-si hyökkäyksen kohteeksi jou-tunutta kumppaniaan. Velvoit-teen tulkintaan eri jäsenmaissa vaikuttaisivat ratkaisevasti kul-loinenkin poliittinen ja sotilaal-linen konteksti. Pariisin iskujen tapauksessa kyse oli enemmän solidaarisuudenosoituksesta kuin välttämättömästä Tuolloin Ranskan ja muiden EU-maiden kahdenkeskisiin neuvotteluihin kului useita viikkoja. Olisiko täl-laiseen aikaa ja diplomaattisia voimavaroja vaativaan konsul-taatioprosessiin mahdollisuuk-sia uudessa kriisissä? Löytyisikö siihen poliittista tahtoa, mikäli

kriisin osapuolena olisi esimer-kiksi suurvaltoja?

Kolmanneksi EU voi näistä rajoitteista huolimatta olla toi-miva avunannon viitekehys so-taa alemmanasteisissa kriiseis-sä. Lissabonin sopimuksen toi-nen tärkeä kohta, sen yhteisvas-tuulauseke (artikla 222) velvoit-taa unionin ja sen jäsenvaltiot toimimaan yhteisvastuun hen-gessä, mikäli jäsenvaltio joutuu terrori-iskun tai sen uhan taik-ka luonnon tai ihmisen aiheut-taman suuronnettomuuden kohteeksi. Lausekkeen mukaan unioni ottaa tällaisessa tilan-teessa käyttöön kaikki käytettä-vissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden unionin käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat. Yhteisen toiminnan päämääränä voisi olla esimer-kiksi terrorismin uhan torjumi-nen jäsenvaltioiden alueella, de-mokraattisten instituutioiden ja siviiliväestön suojeleminen mah-dollisilta terrori-iskuilta tai avun antaminen jäsenvaltiolle tämän poliittisten elinten pyynnöstä terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuron-nettomuuden tapahtuessa. Yh-teisvastuulauseke kattaa en-sisijaisesti siviilitoimintoja, ku-ten poliisi- ja pelastusyhteistyö-tä. Lausekkeessa mainitaan kui-tenkin myös sotilaallisten voima-varojen käyttö, joten myös puo-lustushallinnon on varaudutta-va sen mahdolliseen soveltami-seen. Nämä ovat käyttökelpoisia kategorioita hybridiuhkien aika-kaudella, jolloin sotilaallisen ja ei-sotilaallisen kamppailun ra-ja on usein veteen piirretty viiva.


12

Neljänneksi, lienee perustel-tua odottaa, että fyysisesti lähim-pänä olevat jäsenvaltiot ja mah-dollisesti alueeseen sitoutuneet suurvallat kokisivat suurimman intressin tukea hyökkäyksen koh-teeksi joutunutta EU-maata. Täs-sä suhteessa on kiinnostavaa kat-soa viimeaikaista kehitystä Suo-men harjoittamassa puolustus-yhteistyössä: Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyöm-me on tällä hetkellä historialli-sen tiivistä ja se kattaa nykyään myös ”rauhantilan ulkopuolisen” puolustussuunnittelun. Iso-Bri-tannia on Naton kautta sitoutu-nut Baltian maiden puolustami-seen ja kokoaa myös johtamansa Joint Expeditionary Forces - aloit-

teen kautta yhteen kaikki poh-joismaat ja Baltian maat. Myös Saksa ja Kanada kantavat Balti-an maiden puolustamisen kan-nalta merkittävää vastuuta Na-ton viitekehyksessä, vaikkakin Yhdysvaltojen sitoutumista Bal-tian ja Puolan puolustamiseen pidetään kaikkein keskeisimpä-nä alueellisen vakauden osateki-jänä. Myös Ranska on tekemän-sä Euroopan interventioaloitteen kautta osoittanut mielenkiintoa Itämeren alueen suuntaan. Tätä sotilaallisen läsnäolon ja erilais-ten aloitteiden kirjoa voidaan pi-tää viitteenä siitä, että useat val-tiot EU:ssa ja sen ulkopuolella val-mistautuvat toimimaan Itämeren alueella myös kriisitilanteessa.

Euroopan unionin rooli mah-dollisessa Itämeren alueen krii-sitilanteessa on siten rajallinen, mutta se on tärkeä elementti kansallisessa turvaverkossam-me varsinkin sotaa alemmanas-teisissa kriiseissä. Tästä riippu-matta kansallinen kyky sotilaal-lisen avun antamiseen ja vas-taanottamiseen on tulevaisuu-dessa yhä tärkeämpää. Merelli-nen ulottuvuus on tässä keskei-nen osa-alue: avun antamisessa ja vastaanottamisessa on kyse monessa suhteessa ennen kaik-kea merireittien aukipitämises-tä ja meriliikenteen suojaukses-ta myös kriisitilanteessa.


Lloyd’s Register and variants of it are trading names of Lloyd’s Register Group Limited, its subsidiaries and affiliates. Copyright © Lloyd’s Register Group Services Limited, 2018. A member of the Lloyd’s Register group.

Lloyd’s Register to work with the Finnish Navy on project Squadron 2020.ww.lr.org

Future performancedepends on today’sdecisions.

MO-naval-print-advert-147x105-3mmbleed-201809.indd 1 10/09/2018 13:39:12


JohdantoEuroopan, Itämeren ja Suomen turvallisuustilanne on heiken-tynyt. Vakavat häiriö- ja kriisiti-lanteet ovat muuttaneet luon-nettaan ja muotoaan, ja ne ovat yhä useammin monialaisia, laa-ja-alaisia sekä valtioiden rajat ylittäviä. Samalla ennakkovaroi-tusaika on lyhentynyt.

Kansainvälisen ja EU-yh-teistyön merkitys varautumi-sen, turvallisuuden ja puolus-tuksen alan kysymyksissä on kasvanut. Myös Suomi on tiivis-tänyt turvallisuusuhkiin liittyvää yhteistyötä, mukaan lukien puo-lustusyhteistyö, sekä monenvä-lisesti että kahdenvälisesti kes-keisten kumppaneittensa kans-sa. Yhteistyön olennainen osa on maitten valmius antaa, pyy-tää ja vastaanottaa kansainvä-listä apua. Suomen kansallista lainsäädäntöä on vastikään täy-dennetty, jotta voisimme osal-listua täysipainoisesti tähän yh-teistyöhön. Lainsäädäntömuu-tosten myötä puolustusvoimilla on uusi tehtävä: osallistuminen EU:n yhteisvastuulausekkee-

seen ja keskinäiseen avunanto-lausekkeeseen perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyö-hön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainvä-liseen toimintaan.

Tässä artikkelissa esitetään katsaus kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevaan lainsäädäntöön lä-hinnä EU-yhteistyön kannalta. Yleisesittelyn jälkeen painotus on puolustusvoimien tehtävissä.

Euroopan unioni turvallisuusyhteisönäEuroopan unioni on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Va-rautumisen ja turvallisuuden kannalta tärkeimpiä EU:n toi-minta-aloja ovat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), yhteinen turvallisuus- ja puo-lustuspolitiikka (YTPP) sekä oi-keus- ja sisäasiat, mukaan lukien rajavalvonta- ja poliisiyhteistyö. EU-yhteistyössä on panostet-tu viime vuosina muun muas-sa terrorismin ja hybridiuhkien torjumiseen. Kokonaisturvalli-suuden kannalta merkitystä on

niin ikään energian saatavuuden turvaamisella, meriturvallisuus-yhteistyöllä sekä pelastusalan yhteistyöllä. EU:ssa koordinoi-daan myös kolmansista mais-ta tulevien investointien valvon-taa, jotta varmistettaisiin, ettei-vät nämä investoinnit muodos-taisi turvallisuusuhkia yhteiskun-tien kriittiselle infrastruktuurille. Lisäksi EU-rahoitus tarjoaa eräi-tä keinoja tukea Suomen ja Itä-meren alueen turvallisuuden vahvistamista.

EU:n jäsenvaltioilla on käy-tössään useita yleisiä ja sektori-kohtaisia välineitä vakavien häi-riö- ja kriisitilanteiden ennakoi-miseksi, ennaltaehkäisemisek-si ja hallitsemiseksi. Myös avun pyytämiseksi ja antamiseksi on luotu menettelyjä. EU:n yhteis-vastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke ovat näis-tä poliittisesti tärkeimmät. Ne heijastavat EU:n jäsenvaltioi-den keskinäistä solidaarisuutta ja vastuunkantoa.

Yhteisvastuulausekkeen so-veltamisala on rajattu kolmeen uhkakuvaan: terrori-isku taik-

Heidi Kaila ja Helena PartanenHeidi Kaila, lainsäädäntöneuvos, Valtioneuvoston kansliaHelena Partanen, apulaisosastopäällikkö, Puolustusministeriö

Kansainvälisen ja EU-avun tilanteet erityisesti puolustusvoimien tehtävien näkökulmasta

EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja puolustusvoimien kolmas tehtäväTeem

a

14

ka luonnon tai ihmisen aiheut-tama suuronnettomuus. So-vellettaessa yhteisvastuulau-seketta EU ryhtyy toimenpitei-siin. Lausekkeen täytäntöönpa-nossa käytettäviä EU:n välineitä ovat muun muassa unionin pe-lastuspalvelumekanismi sekä poliisiyhteistyön muodot, kuten Prüm- ja Atlas-yhteistyö, joilla te-hostetaan lainvalvonta- ja polii-siviranomaisten yhteistyötä ter-rorismin ja rajat ylittävän rikol-lisuuden torjumiseksi. Myös yh-teisen ulko- ja turvallisuuspoli-tiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa kehitettyjä rakenteita voidaan käyttää. Sikäli kuin jäsenvalti-ot antavat toisilleen apua suo-raan, se sovitetaan yhteen EU:n neuvostossa. Yhteisvastuulause-ke voi tulla sovellettavaksi vas-ta, kun jäsenvaltio katsoo kan-sallisia ja EU:n tason keinoja ja välineitä käytettyään, että krii-si ylittää sen omat toimintaval-miudet. Yhteisvastuulauseketta ei ole toistaiseksi sovellettu.

Avunantolauseke on puo-lestaan jäsenvaltioiden välinen EU:n perussopimusten mukai-nen sitoumus. Se velvoittaa jä-senvaltiot antamaan toisilleen apua ”kaikin käytettävissään olevin keinoin” aseellisen hyök-käyksen tilanteessa. Arvioin-ti siitä, voidaanko esimerkiksi kyberhyökkäystä pitää ”aseel-lisena hyökkäyksenä”, on teh-tävä suhteessa kansainvälisen oikeuden periaatteisiin. Lause-ke edellyttää jäsenvaltioilta val-miutta konkreettisen avun anta-miseen. Suomen näkökulmasta lausekkeella on vahva turval-

lisuuspoliittinen merkitys se-kä periaatteellisesti että käy-tännössä. Avunantolauseketta on sovellettu kerran, Pariisissa 13.11.2015 tapahtuneiden ter-rori-iskujen jälkeen.

Edellä kuvattujen EU-lau-sekkeiden soveltamisalat voivat olla osittain päällekkäiset, ja va-kavan ja laaja-alaisen kriisin yh-teydessä niitä voidaan soveltaa toisiaan täydentävästi. Se, kum-paan lausekkeeseen jäsenvaltio vetoaa, ei määritä eikä rajoita avun sisältöä.

EU:n jäsenvaltioiden välinen apu on toistaiseksi käytännössä toteutettu pitkälti unionin pelas-tuspalvelumekanismin puitteis-sa. Mekanismi pohjautuu kansal-listen pelastustoimen (civil pro-tection) viranomaisten yhteis-työhön, ja se kattaa ensisijaises-ti ihmisten, mutta myös ympä-ristön ja omaisuuden suojelun EU:n alueella ja sen ulkopuolel-la. Käytännön esimerkkejä ovat luonnon ja ihmisen aiheuttamat suuronnettomuudet ja katastro-fit, mukaan lukien ympäristöka-tastrofit, kemiallisiin, biologisiin ja säteily- ja ydinaineisiin liittyvät CBRN-uhat, terrorismin jälkiseu-raukset sekä terveysturvallisuu-teen liittyvät hätätilanteet. Me-kanismia voitaisiin käyttää myös hybridiuhkiin vastaamisessa. Jos valtion toimintavalmiudet eivät ole riittävät, se voi pyytää me-kanismin kautta muilta valtioil-ta täydennystä pelastuspalvelu- ja muille katastrofiavustusvoima-varoilleen. Mekanismin yhteyteen luodaan parhaillaan EU:n tason rescEU-valmiuksia kansainvälis-tä avunantoa varten ”ylitsepää-

semättömissä tilanteissa”, joissa kansalliset voimavarat tai jäsen-valtioiden vapaaehtoinen avu-nanto eivät ole riittäviä.

EU:n ulkorajoilla olennainen toimija häiriö- ja kriisitilanteissa on Euroopan raja- ja merivartio-virasto Frontex. Frontex voi me-riulkorajan lisäksi toimia myös aavalla merellä. Virasto toimii jä-senvaltion pyynnöstä. Se koor-dinoi yhteisiä siviilioperaatioita, joita varten jäsenvaltiot osoit-tavat sen käyttöön rajavartijoi-ta, aluksia ja muita tarvittavia re-sursseja. Virastolla on ollut kes-keinen rooli muun muassa Vä-limerellä Euroopan muuttolii-kekriisin yhteydessä. Frontexin roolia on vastikään kehitetty ti-lanteissa, joissa ulkorajaan koh-distuva erityisen kova paine vaa-rantaisi EU:n sisäisen turvallisuu-den. Sen resurssien merkittäväs-tä kasvattamisesta on sovittu.

EU:n puitteissa järjestetään myös erityyppistä harjoitustoi-mintaa. Tähänastiset harjoituk-set ovat koskeneet valmistautu-mista kyberhyökkäyksistä, luon-nonkatastrofeista tai hybridiuh-kista johtuviin vakaviin kriiseihin.

Kansainvälisen avun antamista ja vastaan-ottamista koskeva lainsäädäntöKansainvälisen avun antami-seen ja vastaanottamiseen liit-tyvä lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2017. Lainsäädäntökokonai-suuteen kuuluu laki kansainväli-sen avun antamista ja pyytämis-tä koskevasta päätöksenteosta sekä puolustusministeriön ja si-säministeriön alan lainsäädän-



nön täydentäminen. Puolustus-ministeriön alan laeista muutok-sia tehtiin lähinnä puolustusvoi-mista annettuun lakiin.

Lakimuutosten tavoitteena oli erityisesti EU:n yhteisvastuu-lausekkeen ja keskinäisen avu-nannon lausekkeen mukaisten velvoitteiden kansallinen täytän-töönpano sekä sen varmistami-nen, että Suomella on tarkoituk-senmukainen valmius avun an-tamiseen ja sen vastaanottami-seen, mukaan lukien sotilaalli-nen apu.

Laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä kos-kevasta päätöksenteosta sisäl-tää säännökset ylimpien valtio-elinten päätöksentekomenet-telystä tilanteissa, joissa Suo-mi antaisi tai pyytäisi kansain-välistä apua. Päätöksen voisi tehdä joko valtioneuvosto tai tasavallan presidentti. Laissa on myös säännökset eduskunnan kytkemisestä päätöksentekoon, jos apu voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä, sekä säännökset menettelystä poik-keuksellisen kiireellisissä ja va-kavissa tilanteissa. Jos kyse on puolustushallintoa koskevasta kansainvälisen avun antamises-ta tai pyytämisestä, päätöksen voi kiiretilanteessa tehdä puo-lustusministeriö laissa määri-teltyjen edellytysten täyttyessä.

Lakia sovelletaan päätet-täessä avusta EU:n yhteisvas-tuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen tilanteis-sa. Lisäksi lakia sovelletaan pää-töksentekoon, joka koskee mer-kittäviä sotilaallisia voimavaro-ja taikka apua, jonka antamises-

sa voitaisiin käyttää sotilaallisia voimakeinoja. Lakia sovelletaan myös silloin, kun apu on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkit-tävää taikka laajakantoista ja pe-riaatteellisesti tärkeää. Lain so-veltamistilanteille on ominaista, että ne ylittävät tietyn merkittä-vyyskynnyksen.

Päätöksenteosta muissa ti-lanteissa säädetään toimialakoh-taisessa lainsäädännössä, kuten puolustusvoimista annetussa laissa, rajavartiolaissa, poliisilais-sa ja pelastuslaissa. Laki kansain-

välisen avun antamista ja pyytä-mistä koskevasta päätöksente-osta ei myöskään sisällä sään-nöksiä viranomaisten tehtävis-tä, toimivaltuuksista, voimakei-nojen käytöstä, henkilöstön ase-masta tai avun sisällöstä. Myös niistä säädetään toimialakohtai-sessa lainsäädännössä.

Vastaanotettaessa kansain-välistä sotilaallista apua on apua koskevassa päätöksessä määri-teltävä tehtävä, johon apua pyy-detään, toimivalta, apuun sisäl-tyvät sotilaalliset voimavarat ja mahdollinen voimakeinojen käyttö sekä muut avun antami-sen edellytykset.

Tietyissä tilanteissa myös puolustusministeriö voi ulko-ministeriötä kuultuaan päättää puolustusvoimien toimialaan kuuluvan avun pyytämisestä tai puolustusvoimien osallistumi-sesta avun antamiseen tai muu-hun kansainväliseen toimintaan.

Aluevalvontalain mukaan tuen pyytämisestä toisen val-tion sotilasviranomaiselta alue-valvontaa varten säädetään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta pää-töksenteosta annetussa laissa ja puolustusvoimista annetussa laissa. Kyse voi käytännössä olla esimerkiksi aluevalvontayhteis-työstä Suomen ja Ruotsin kes-ken tai vaikkapa kohteen tun-nistamisesta ja tätä koskevan tiedon antamisesta.

On huomattava, että vaikka säädöksissä käytetään termiä ’kansainvälinen apu’, säännök-set ovat sovellettavissa myös muuhun kansainväliseen yhteis-työhön kuin avun antamiseen tai vastaanottamiseen. Esimerkkei-nä näistä muista lain sovelta-mistilanteista voidaan mainita vaikkapa tilanne, jossa olisi tar-peen päättää Suomen ja Ruot-sin merivoimien tai ilmavoimien yhteistyöstä aluevalvonnassa. Kansainvälisen avun tilanne voi-si syntyä myös Suomen omista tarpeista, kuten kansainvälises-tä yhteistyöstä alueella, joka ei kuulu minkään valtion suvereni-teettiin kuten esimerkiksi aaval-la merellä tai kansainvälisessä il-matilassa. Nämä kaikki ovat yk-sittäisiä esimerkkejä, ja päätök-senteko olisi kaikissa näissä ti-lanteissa erilainen.


""Avunantolauseke... .... velvoittaa

jäsenvaltiot antamaan toisilleen apua ”kaikin käytettävissään olevin

keinoin” aseellisen hyökkäyksen tilanteessa.""

16

Kansainvälisen avun muoto ja sisältö

Kansainvälisen avun muodos-ta ja sisällöstä säädetään toi-mialakohtaisessa lainsäädän-nössä. Avun sisällöstä voi olla myös määräyksiä kansainvälisis-sä sopimuksissa tai säännöksiä EU-mekanismeja koskevissa EU-säädöksissä.

Annettavan tai pyydettävän kansainvälisen avun muoto riip-puu käsillä olevasta tilanteesta. Annettavan avun ei lähtökohtai-sesti tarvitse olla joukkoja, vaan se voi olla myös materiaali- taik-ka asiantuntija-apua. Mikäli Suo-mi päättäisi lähettää joukkoja, lähetettävien joukkojen määrä ja laatu riippuisivat monesta eri tekijästä, kuten käsillä olevasta tilanteesta, vastaanottavan val-tion avun tarpeesta ja toimin-taympäristöstä.

Kun asiaa tarkastellaan puo-lustusvoimien näkökulmasta, on varauduttava siihen, että suo-malaisia joukkoja on nopeimmil-

laan voitava lähettää muutamien päivien kuluessa. Mikäli kohdea-lue olisi maantieteellisesti lähel-lä, voisivat joukot tosiasiassa siis olla keskitettyinä varsin pian päätöksenteon jälkeen.

Ennakkoon on kuitenkin mahdotonta arvioida, miten eri tilanteissa toimittaisiin, koska tilanteet voivat olla hyvinkin eri-laisia. On myös mahdollista, et-tä avun antamiseen tai sen vas-taanottamiseen osallistuisi usei-ta suomalaisia viranomaisia, mi-kä luonnollisesti heijastuisi myös siihen, miten Suomen kansalli-nen päätös valmistellaan ja mi-ten toiminta käytännössä toi-meenpannaan ja koordinoidaan.

Puolustusvoimien kansain-välisen avun tehtäviin käytetään ensisijaisesti henkilöstöä, joka on virka- tai työsuhteessa puolus-tusvoimiin ja sitoutunut kansain-väliseen toimintaan. Reserviläis-ten osalta kysymykseen tulee lä-hinnä puolustusvoimien valmius-joukkotoimintaan sitoutuneet re-

serviläiset, jotka tekisivät palve-lussopimuksen puolustusvoimi-en kanssa. Reserviläisten osalta kyseessä on siis vastaava käytän-tö kuin mitä jo noudatetaan krii-sinhallintapalveluksen osalta.

Lainsäädäntöuudistusten merkitysUuden yleisen ja toimialakohtai-sen lainsäädännön myötä pää-töksenteon yhdenmukaisuus ja tehokkuus varmistetaan riippu-matta siitä, minkä hallinnonalan toimialaan kansainvälisen avun tilanne kuuluisi.

Puolustusvoimien kannalta uudella lainsäädännöllä on suu-ri merkitys. Aiemmin voimassa olleen puolustusvoimista anne-tun lain mukaan puolustusvoimil-la oli mahdollisuus osallistua pe-lastus- ja muun vastaavan avun antamiseen toiselle valtiolle ter-rori-iskun, luonnononnettomuu-den, suuronnettomuuden tai nii-hin rinnastettavan tapahtuman johdosta. Edellytyksenä oli kui-tenkin, että puolustusvoimat toi-mii toisen Suomen viranomai-sen tukena ja että apuna annet-tiin vain kalustoa, materiaalia tai asiantuntijatukea. Joukkoja ei toi-sin sanoen ollut mahdollista lä-hettää, eikä voimakeinojen käyt-tö ollut mahdollista. On selvää, että aiemman lain monet rajauk-set rajoittivat Suomen mahdol-lisuuksia osallistua avun ja tuen antamiseen toiselle valtiolle, EU:l-le tai kansainväliselle järjestölle.

Lainsäädännön puutteet olivat moninaiset. Mikäli EU tai Nato olisi esimerkiksi päättä-nyt käyttää nopean toiminnan joukkojaan muuhun kuin krii-


Merihinauspalvelut jajäänmurto yhdeksän hinaajan kalustolla Itämeren alueella.

[email protected]. (02) 822 7900Lounaisväylä 326820 RAUMA


sinhallintaan, Suomi ei olisi voi-nut toimintaan osallistua, vaik-ka suomalaisia joukkoja olisi il-moitettu valmiuteen. Suomi ei myöskään olisi voinut osallistua toisen valtion maa-alueen, vesi-alueen taikka ilmatilan valvon-taan, vaikka tällainen tuki oli-si arvioitu Suomen kansallisista lähtökohdista tärkeäksi. Myös-kään puolustusvoimien voima-keinoapua ei olisi voitu käyttää EU-lausekkeiden tilanteissa.

LopuksiKäytännön esimerkkejä kansain-välisen avun antamista ja pyytä-mistä koskevan lainsäädännön soveltamisesta ei vielä ole. Vi-ranomaiskentässä on kuitenkin jo laajasti varauduttu kansain-välisen avun tilanteisiin. Näin on tehty myös puolustusvoimi-en osalta. Henkilöstön asema ja palvelussuhteen ehdot on jär-jestetty, ja lisäksi on määritet-ty, että erityistä valmiutta ei ole tarpeen muodostaa eikä erilli-siä joukkoja tätä uutta tehtävää varten perusteta. Joukot, ja an-nettava apu ylipäätään, määri-

tellään ja kootaan tapauskoh-taisesti ja tilanteen mukaisesti.

Valtioneuvoston kanslian johdolla on valmisteltu ohje me-nettely- ja toimintatavoista so-vellettaessa lakia kansainväli-sen avun antamista ja pyytämis-tä koskevasta päätöksenteosta. Lisäksi ministeriöillä on sisäis-tä ohjeistusta. Niin ikään koulu-tus- ja harjoitustoiminta on kes-keisessä asemassa. Kansallisen päätöksenteon sujuvuus on la-kimuutosten myötä varmistet-tu, mukaan lukien kiiretilanteet.

Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä varmistaa, että valmiuden ja varautumisen ky-symykset ovat ajan tasalla ja että kansainvälisen ja EU-yhteistyön mahdollisuudet hyödynnetään. Itämeren alue on strategisesti elintärkeä Suomelle. Tavaravien-nistämme noin 80 % ja tuonnis-ta noin 90 % tapahtuu meriteit-se. Noin 90 % Suomen ulkoises-ta tietoliikenteestä kulkee Itäme-ren kaapeleiden kautta. Suomen ja sen talousvyöhykkeen kautta kulkee myös tärkeitä energian-

siirtoyhteyksiä. Alueella tapah-tuva sotilaallinen toiminta sekä luonnononnettomuudet ja muut suuronnettomuudet, kuten öljy-vuoto, voivat vaikeuttaa merkit-tävästi logististen reittien käyt-tämistä ja huoltovarmuutta. Me-riliikenteen katkeaminen vaikut-taisi koko yhteiskuntaan.

EU kehittyy sekä sisäisen et-tä ulkoisen turvallisuuden kysy-myksissä myös Suomen EU-pu-heenjohtajakaudella syksyllä 2019. Suomeen kohdistuu pu-heenjohtajavaltiona kiinnostus-ta ja odotuksia. Kansalaisillakin on odotuksia nimenomaan tur-vallisuuteen liittyvissä kysymyk-sissä. Historia osoittaa, että to-dellisuus yllättää meidät aina. Suomen tavoitteena on, että oli-simme mahdollisimman valmiita erilaisiin kansainvälisen avun ti-lanteisiin, oli sitten kyse avun an-tamisesta tai pyytämisestä taik-ka muusta kansainvälisestä yh-teistyöstä sekä valmiita muu-toinkin hyödyntämään kansain-välisen yhteistyön meille tarjoa-mat mahdollisuudet.

Lisätaustaa lakimuutoksista on muun muassa seuraavissa asiakirjoissa:

– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta (HE 72/2016 vp) ja ulkoasiainvaliokunnan siitä antama mietintö (UaVM 1/2017 vp)

– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain ja asevelvollisuuslain

muuttamisesta (HE 94/2016 vp) sekä puolustusvaliokunnan siitä antama mietintö (PuVM 2/2017 vp)

– Valtioneuvoston selvitys: Päätöksentekovalmiuden kehittäminen kansainvälisen avun antamisessa ja pyytämisessä (UTP 34/2018 vp)


18

EUNAVFOR MED– Operaatio SOPHIA

Jörgen EngroosKommodori Jörgen Engroos, OHQ osastopäällikkö ja kansallinen vanhin.

Euroopan unionin johtaman EUNAVFOR MED - OPERAATIO SOPHIA:n pää-tehtävänä on ihmissalakuljettajien toimintaedellytysten häiritseminen ja estä-minen sekä Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentämi-nen. Operaatio toimii Välimerellä keskittyen Libyasta Eurooppaan suuntautu-van laittoman toiminnan estämiseen.

Teema

E uroopan Unionin ope-raatio EUNAVFOR MED on toiminut Välimerellä

vuodesta 2015 (neuvoston pää-tös YUTP 778/2015). Operaation

tavoitteena on rikkoa ihmissala-kuljettajien ja ihmiskauppiaiden toimintamalli Pohjois-Afrikas-ta Eurooppaan, keskittyen Liby-asta Eurooppaan suuntautuvan

toiminnan estämiseen. Operaatioon osallistuu 26

EU:n jäsenvaltiota. Suomella on operaatiossa henkilöstöä eri teh-tävissä laivasto-osaston johtoesi-

Teema


kunnassa (FHQ, Force Headquar-ter) sekä Roomassa sijaitsevas-sa operaatioesikunnassa (OHQ, Operation Headquarter). Suoma-lainen alustarkastusosasto osal-listui operaatioon marraskuusta 2015 lokakuuhun 2016. Tällä het-kellä kansallinen mandaatti mah-dollistaa 10 henkilön osallistumi-sen ja operaatiossa palvelee, ti-lanteesta riippuen, 6-7 henkilöä.

Operaatio sai nimen SOPHIA 24. elokuuta 2015 klo 04.15 sak-salaisella fregatti Schleswig-Hol-steinilla syntyneestä lapsesta, joka kastettiin Sophiaksi. Lap-sen syntymän jälkeen EU:n kor-kea edustaja, Federica Mogheri-ni, totesi;

”Kunnioittaaksemme nii-tä ihmisiä, joiden elämän olem-me pelastaneet, ihmisiä, joita haluamme suojella ja välittääk-semme maailmalle viestin siitä, että taistelu salakuljettajia ja ri-kollisverkostoja vastaan on yksi keino inhimillisen elämän suo-jelemiseksi, ehdotan jäsenvalti-oille, että muutamme operaati-on nimeä. Sen sijaan, että kut-summe sitä EUNAVFOR MED:k-si, ehdotan, että käytämme ni-meä SOPHIA.”

Operaatio SOPHIA on vain yksi osa EU:n laajempaa koko-naisvaltaista toimintaa maa-hanmuuttoongelman ratkaise-miseksi. Kokonaisvaltaisella toi-minnalla pyritään puuttumaan paitsi maahanmuuton fyysiseen osaan myös sen perimmäisiin syihin, kuten esimerkiksi kon-flikteihin, köyhyyteen ja ilmas-tonmuutokseen, jotka kaikki vaikuttavat maahanmuuttoon. Euroopan unioni on toteutta-

nut määrätietoisia toimia ihmis-henkien pelastamiseksi merel-lä ja humanitaariset kysymyk-set ovat kriisin alkamisesta läh-tien olleet etusijalla EU:n toimin-nassa. Operaatio SOPHIAN vas-tuu rajoittuu operaatioalueelle, keskiselle Välimerelle.

Operaatio SOPHIA:n operaa-tiosuunnitelma sisältää neljä eri vaihetta;

– ensimmäisessä vaihessa keskitetään alukset operaa-tioalueelle, Libyan edustal-le, ja aloitetaan tilanneku-van luominen.

– toisessa vaihessa aloite-taan varsinainen operatii-vinen toiminta. Tämä vaihe jaettiin kahteen osaan, 2A toiminta kansainvälisillä ve-sillä ja 2B toiminta Libyan aluevesillä.

– kolmannessa vaihessa ope-ratiivinen toiminta laa-jennettaisiin myös Libyan maaperälle.

– Lopuksi neljäs ja viimeinen vaihe muodostuu joukko-jen vetäytymisestä ja toi-minnan päättymisestä.

Siirtyminen vaiheseen 2B vaatii Yhdistyneiden Kansakun-tien turvallisuusneuvoston pää-töslauselman (UNSCR), eli YK:n mandaatin, sekä Libyan hallin-non virallista pyyntöä EU:lle. Tä-tä mandaattia operaatio ei ole saanut, joten toiminta on edel-leen rajoittunut kansainväliselle merialueelle ja ilmatilaan.

Operaatiolla on myös tuki-tehtäviä, kuten Libyan rannikko-vartioston ja merivoimien kou-luttaminen, YK:n aseidenvien-tikiellon toteutumisen valvonta Välimerellä sekä tiedon keräämi-nen öljyn laittomasta salakulje-tuksesta.

Operaation mandaattia on jatkettu useaan otteeseen ja Euroopan neuvoston viimeisim-män päätöksen (YUTP 2019/535) mukaisesti operaation voimas-saoloa jatkettiin 30.9.2019 saak-ka. Viimeisessä päätöksessä to-dettiin, että operaatio jatkaa toimintaansa väliaikaisesti il-man alusyksiköitä ja painopis-te siirtyy ilmatoimintaan. Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat ei-vät ole päässeet poliittiiseen yh-

20

teisymmärrykseen mereltä pe-lastettujen maahanmuuttajien maihinnousupaikoista tai vas-taanottamisesta. Mikäli poliitti-nen ratkaisu saavutetaan, ope-raatio voi jälleen jatkaa toimin-taansa myös alusyksiköillä.

Euroopan unionin neuvos-to tarkensi tukitehtäviä uudessa mandaatissa. Operaatio perus-taa koulutuksen seurantajärjes-telmän yhteistyössä Libyan ran-nikkovartioston ja merivoimien kanssa. Seuranta toteutetaan säännöllisillä tapaamisilla Liby-assa varmistaakseen koulutuk-sen pitkäkestoiset vaikutukset ja rannikkovartioston sekä meri-voimien toimintaedellytykset tu-

levaisuudessa. Käytännössä ta-paamiset tulevat tapahtumaan ainakin alkuvaiheessa Libyan pääkaupungissa, Tripolissa. Yh-teensä 355 Libyan rannikkovar-tioston ja merivoimien henkilö-kuntaan kuuluvaa on koulutettu jäsenvaltioiden toimesta erilai-silla kursseilla, niin maissa kuin merellä. Koulutusta jatketaan ja kehitetään edelleen.

Operaation muista saavu-tuksista voidaan todeta, että laiton maahanmuutto Libyasta on laskenut yli 80 % edellisvuo-desta, yhteensä 551 salakuljet-tajien käyttämää venettä on tu-hottu, 151 epäiltyä salakuljetta-jaa on pidätetty ja lisäksi meres-

tä on pelastettu 44 916 maahan-muuttajaa, operaation toimesta.

Osallistuminen EUNAVFOR MED operaatio SOPHIA:an tu-kee kansallisesti henkilöstön erikoisosaamisen kehittämis-tä ja kokonaiskuvan muodos-tamista merellisessä, monikan-sallisessa operaatiossa. Osallis-tuminen kansainväliseen krii-sinhallintaan on myös tärkeä osa kansainvälistä vastuunkan-toa ja yhteisen turvallisuuden ra-kentamista ja palvelee Suomen kansainvälisiä suhteita ja on sa-malla osoitus halustamme osal-listua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun.


M inulla on pitkä koke-mus työskentelystä lakimiehenä puolus-

tusvoimissa, joten uuteen toimin-taympäristöön sopeutuminen oli helppoa. Tehtäviini kuuluu oikeu-dellisen tuen antaminen operaa-tion komentajalle, vara-amiraali Enrico Credendinolle (IT), ja hä-nen esikunnalleen. Tehtäväni voivat olla esimerkiksi raporttien kirjoittamista, henkilöstön oikeu-dellista kouluttamista, eri työryh-mien työskentelyyn osallistumis-ta ja kansainvälisten sopimusten ja asiakirjojen tulkintaa. Lakimie-henä annan oikeudellista tukea operatiosuunnitelmiin ja osal-listun erilaisiin neuvotteluihin ja kokouksiin. Lisäksi osallistun mo-nenlaisten yhteistoiminta-asiakir-jojen valmisteluun, joista viimei-simpänä esimerkkinä sopimuk-set Libyan rannikkovartioston ja laivaston kouluttamisesta Kroa-tiassa ja Kreikassa. EU-jäsenval-tioilla on mahdollisuus tarjota koulutusta Libyan rannikkovar-tiostolle ja laivastolle ja SOPHIA toimii yhtenä sopimusosapuo-lena koulutussopimuksissa. Jä-senmaista myös Malta, Italia ja Espanja ovat tarjonneet koulu-

tusta Libyan rannikkovartiostol-le ja laivastolle.

OHQ:ssa työskentelee mi-nun lisäkseni kaksi muuta laki-miestä. Lisäksi FHQ:ssa työsken-telee kaksi lakimiestä. FHQ:n la-kimiesten tehtävänkuva on eri-tyyppinen kuin OHQ:ssa; he vas-taavat enemmän nopeisiin, käy-tännön toimintaa koskeviin oi-keudellisiin kysymyksiin kun taas OHQ:ssa tehtävät ovat usein pit-käjänteisempää suunnittelua vaativia ja sisältävät useita eri yh-teistyötahoja myös operaatioesi-kunnan ulkopuolelta. Tällä het-kellä oman työnkuvani kannalta keskeisiä yhteistyökumppanei-ta ovat YK:n ”Panel of experts” ja EUBAM (EU Border Assistance Mission in Libya).

Oma komennukseni ope-raatioesikunnassa kestää kuu-si kuukautta, mutta eri kansal-lisuuksilla on eri mittaisia ko-mennusaikoja. Eri kansallisuuk-sien työskentelytavat ja –käy-tännöt eroavat toisistaan ja vä-lillä niiden yhteensovittaminen aiheuttaa haasteita. Parasta työssäni on erilaisten ihmisten kohtaaminen, työskentely mo-nikansallisessa ympäristössä ja oman erikoisosaamiseni laajen-tuminen. Koen, että pystyn hyö-dyntämään saamaani kokemus-ta tulevaisuudessa omassa työs-säni Suomessa. Tästä kuuden kuukauden kokemuksesta tu-lee jäämään paljon hyviä muis-toja sekä työ- että yksityiselä-män puolella.

Suomalaisena lakimiehenä EU-operaatiossaAloitin oman työni lakimiehenä EUNAVFORMED SOPHIA -operaatiossa tam-mikuun 2019 lopussa.

Virpi HonkanenSotilaslakimies Virpi Honkanen, OHQ

Teema

22

F HQ siirtyi vuoden vaih-tuessa työskentele-mään ITS LUIGI RIZZO:l-

le, Italian laivaston uusimmalle FREMM-luokan fregatille. Ehdim-me juuri nähdä edellisen lippu-laivan ja todeta kuinka onnek-kaita olimme. Uudella aluksella tarjottiin toimivat työskentelyti-lat ja ”ruotsinlaiva-luokan” ma-joitus. Niin kirjoittajalle, kuin (yl-lättävän) monelle muullekin esi-kunnassa työskennelleelle tämä oli ensimmäisiä pitkiä komen-nuksia taistelualuksella. Ran-nikkojoukot, merijalkaväki ja il-mavoimat olivat osaltaan varsin hyvin edustettuja esikunnan ko-koonpanossa. Ja olipa joukossa muutama poliisi ja rajavalvon-nan ammattilainenkin.

Työskentely esikunnassa al-koi pikaisen perehdytyksen jäl-keen täydellä vauhdilla. Omien työtehtävien selkiyttämisen ohella päivät täyttyivät tutus-tuessa uusiin työtovereihin. 28 henkinen joukkomme koostui kolmentoista kansallisuuden edustajista, Romaniasta Irlan-tiin ja Kreikasta Suomeen. Esi-kunnan työkielenä oli maailman puhutuin kieli, huono englanti.

Vaikka usein herätämme epäilyk-sen omasta kielitaidostamme, ei tämän kokemuksen perusteella meillä ole siinä hävettävää. Vaik-kakin muutamaan otteeseen kä-vi mielessä, että jonkun latinalai-sen kielen osaaminen olisi var-maankin tehnyt elämästä huo-mattavasti helpompaa.

Aika pian kävi selväksi, et-tä toimintatavat tuossa moni-kansallisessa esikunnassa eroa-vat vahvasti siitä mihin koto-na on tottunut. Kulttuurishokki oli varmaan isompi rotaatiom-me aliupseereille, joiden piti no-peasti sopeutua kolmen erimaa-laisen esimiehen toimintatapoi-hin. Kulttuurien välisiltä tör-mäyksiltä kuitenkin vältyttiin. Ehkäpä se meille ominainen hil-jainen ja asiaan menevä tapa toi-mia, oli eduksi tuollakin. Vaikut-ti siltä, että se vakuutti ja myös osin yllätti valtaosan työtove-reistamme.

Mitä tuolta 9590 mailin pur-jehdukselta jäi kotiin tuomisiksi?

– Aivan uudenlainen käsitys laivastoveljieni työstä ja sii-tä miten rankkaa se on.

– Paljon uutta meille kaikil-le tärkeästä kauppameren-

kulusta ja sen toimintamal-leista.

– Näkemystä siitä kuinka eri-laisista lähtökohdista ja pe-rusoletuksista me euroop-palaiset alueen eri nurkilta asioita lähestymme.

– Aivan uusia ulottuvuuk-sia rajavalvontaan ja rikos-ten torjuntaan, kiitos EU-ROPOL:in, Carabinierin ja FRONTEX:in.

– Käsinkosketeltava muistu-tus siitä, että mediavaikut-taminen ja mielikuvien luo-minen on jatkuvaa ja vä-litöntä. Joskus on helppo nähdä totuus pinnan alta, mutta joskus se vaatii pal-jon työtä, jolloin on help-poa sortua vääriin usko-muksiin.

– Ystävä ja tulevaisuuden yhteistyökumppani 12 EU-maasta.

Näin pari viikkoa kotiutumi-sen jälkeen kysyttiin, että kannat-tiko lähteä. Tähän voin rehellises-ti vastata, että kyllä kannatti. Opin paljon uutta ja mikä ehkä tärkein-tä, usko meidän omaan tekemi-seen vahvistui kummasti.

Kokemuksia FHQ:n johtoaluksella

Ilkka SoininenKapteeniluutnantti Ilkka Soininen, esikuntaupseeri, FHQ tammi-huhtikuu 2019

Rotaatio 1/2019 aloitti työnsä operaatiossa muutosten tuulten puhaltessa. Eivät ne kovin myrskyisiä tuulia olleet, vaikka Italia ottikin meidät vastaan poikkeuksellisella nollakelillä ja lumi- ja räntäsateella.

Teema

Pansio

Pohjanmaa

Tornio

Katanpää

Louhi

Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen pitkäaikainen yhteistyökumppani

laivojen uudis- ja muutossuunnittelussa

www.elomatic.com

Hylje

Uusimaa

Turva

Uisko

Tursas

24

1. Rajavartiolaitoksen moneen soveltuvat merivartiostot - ”Maritime safety and security in all circumstances”Rajavartiolaitoksen rooli meri-alueen viranomaistoiminnassa

on ollut voimakkaan kehityksen kohteena kuluneiden 15 vuoden aikana. Kehitykseen ovat vaikut-taneet ennen kaikkea lakimuu-tokset, joiden myötä Rajavarti-olaitoksen toimivaltuudet meri-alueella ja rikosten selvittämises-

sä ovat kasvaneet huomattavas-ti. Rajavartiolaitoksesta on muo-dostunut hybridiviranomainen, joka voi - ja jonka pitää - ottaa hoi-dettavakseen lähes mikä tahansa viranomaisille kuuluva merellä ta-pahtuva tehtävä tai asia kaikissa

Merellisen turvallisuuden monet kasvot– Rajavartiolaitoksen vahva rooli merialueen monialaviranomaisena

Mikko Hirvi ja Valtteri ViitalaKomentajakapteeni Mikko Hirvi, Rajavartiolaitos, työskentelee meritoimiston päällikkönä Länsi-Suomen merivartiostossaKapteeniluutnantti Valtteri Viitala, Rajavartiolaitos, on oppilasupseerina Yleisesikuntaupseerikurssilla 59 elokuuhun 2019 asti

Vartiolentolaivueen Super Puma laskeutumassa VL Turvalle.

Teema


turvallisuustilanteissa. Rajavar-tiolaitoksen ja sen alaisten Län-si-Suomen ja Suomenlahden me-rivartiostojen tehtävätyypit me-rialueella vaihtelevat meripelas-tuksesta rikostorjunnan kautta avomerellä tapahtuvien alusöljy-

päästöjen torjuntatoimien johta-miseen, vain muutamia mainitak-semme. Sotilaallisesta näkökul-masta kysymykseen tulevat esi-merkiksi alueloukkauksien vaa-timat toimenpiteet, ääripäässä vihamielisen toiminnan torjumi-nen, ja niiden vaatima esitutkinta.

Rajavartiolaitos merivar-tiostoineen on kehittynyt suun-taan, jossa se muistuttaa lähei-sesti merialueen monitoimivi-ranomaista eli rannikkovartios-toa. Eurooppalaisen raja- ja me-rivartioasetuksen johdannos-sa rannikkovartiostotoiminnan alaan mainitaan kuuluvan mo-nenlaisia tehtäviä, joihin voivat sisältyä meriturvallisuus, me-renkulun turvatoimet, meripe-lastus, merirajojen valvonta, ka-lastuksen valvonta, tullivalvon-ta ja yleinen lainvalvonta me-rellä sekä meriympäristön suo-jelu. Rajavartiolaitoksen toimi-alaan kuuluu ainakin osia kaikis-ta edellä mainituista. Rajavartio-laitos toimii vastuuviranomaise-na rajaturvallisuuden ylläpitä-misessä ja meripelastuksen se-kä avomerellä tapahtuvien alu-söljy- ja kemikaalipäästöjen tor-juntatoimien johtamisessa, aluk-sista mereen pääsevien päästö-jen valvonnassa ja alusten suo-japaikkapäätöksissä. Lisäksi Ra-javartiolaitoksen rooli on meri-alueella merkittävä aluevalvon-nassa, yleisessä lainvalvonnas-sa, merellisten rikosten tutkin-nassa, terrorismin torjunnassa, kalastuksen valvonnassa ja tul-livalvonnassa.

Rajavartiolaitoksen vah-vistunut rooli merialueella on edellyttänyt ja edelleen edellyt-

tää voimakasta suorituskyvyn ja osaamisen kehittämistä. Täs-sä kirjoituksessa tarkastellaan tuota kehittämistyötä valmiu-den, osaamisen kehittämisen ja kaluston kehittämisen sekä me-rellisen johtamistoiminnan nä-kökulmista.

2. Rajavartiolaitoksen merellisen suorituskyvyn kehittyminenKeskeinen menestymisen edel-lytys onnistuneeseen tehtävien hoitamiseen on Rajavartiolai-toksen merellisten yksiköiden, ilma-alusten, johtokeskusten ja yleisjohtovastuussa olevien henkilöiden jatkuva korkea val-mius. Merialueella Rajavartiolai-toksen operatiivinen yksikkö on lähes poikkeuksetta ensimmäi-senä viranomaisena tapahtuma-paikalla. Rajavartiolaitoksen 18 merivartioasemaa, kolme var-tiolaivaa, viisi meripelastusheli-kopteria ja kaksi valvontalento-konetta sekä valmiusjoukkueet kykenevät muodostamaan kaik-ki Suomen merialueet kattavan toimintavalmiuden keihäänkär-jen kaikkina kellonaikoina vuo-den jokaisena päivänä. Valmiut-ta säädellään olosuhteiden mu-kaisesti ja kustannustehokkuu-den nimissä, mutta perusval-mius turvataan kaikissa tilanteis-sa. Tähän perustuu myös Raja-vartiolaitoksen aluevalvontateh-tävien välitön suoritusvalmius.

Moninainen tehtäväkent-tä edellyttää jatkuvaa osaami-sen kehittämistä ja ylläpitämis-tä. Rajavartiolaitoksen koulutus- ja harjoitusohjelmaa on päivitet-ty kasvaneiden toimivaltuuksien

Merellisen turvallisuuden monet kasvot– Rajavartiolaitoksen vahva rooli merialueen monialaviranomaisena

Mikko Hirvi ja Valtteri ViitalaKomentajakapteeni Mikko Hirvi, Rajavartiolaitos, työskentelee meritoimiston päällikkönä Länsi-Suomen merivartiostossaKapteeniluutnantti Valtteri Viitala, Rajavartiolaitos, on oppilasupseerina Yleisesikuntaupseerikurssilla 59 elokuuhun 2019 asti


26

ja muuttuneen toimintaympäris-tön johdosta. Ensimmäisenä esi-merkkinä päivityksestä voidaan mainita suorituskyvyn kehittä-minen aluevalvonnan ja alue-loukkaajan torjunnan näkökul-mista. Henkilöstöä on koulutet-tu aktiivisesti vakavimpien ti-lanteiden varalle. Taktiikkaa, vä-lineistöä ja välineosaamista on kehitetty, sotilaallinen voiman-käyttö mukaan lukien. Käskyt, ohjeet ja suunnitelmat on tar-kistettu vastaamaan muuttu-nutta tilannetta. Yhteistyötä ja harjoituksia Merivoimien ja ylei-sesti Puolustusvoimien joukko-jen kanssa on entisestään tehos-tettu ja lisätty.

Toisena esimerkkinä osaa-misen kehittämisestä voidaan mainita avomerellä tapahtuvien alusöljy- ja kemikaalionnetto-muuksien johtovastuun siirty-miseen liittyvät kurssit ja koulu-tus. Rajavartiolaitoksen merellis-tä henkilöstöä on koulutettu ja edelleen koulutetaan uusi joh-tovastuu ja uudet toimivaltuu-

det huomioiden. Uusia toimival-tuuksia seuraa entistä laajempi vastuu ja velvollisuus tehtävien hoitamisesta.

Osaamisen kehittämisen ohella Rajavartiolaitoksen me-rellinen kalusto on ollut voimak-kaan kehityksen kohteena kulu-neiden kymmenen vuoden ai-kana. Ensimmäinen merkittävä hanke koski partiovenekaluston uusimista. Vanhentunut partio-venekalusto korvattiin kokonai-suudessaan entistä suoritusky-kyisemmillä ja kookkaammilla veneillä. Uusi partioveneluokka (PV08) on ansainnut paikkansa merialueen monitoimityökalu-na, jonka avulla voidaan reagoi-da lähes kaikkeen mahdolliseen veneiden hätähinauksesta lait-tomien rajanylittäjien kiinniot-toon ja potilaskuljetuksiin. Ko-timaisten olosuhteiden lisäksi partioveneiden käytännön suo-rituskyky on osoitettu vaativissa tehtävissä Välimerellä.

Vartiolaiva Turvan suunnit-telu ja käyttöönotto muodostaa

toisen merkittävän kokonaisuu-den. Turva toi mukanaan koko-naan uuden kokoluokan ja uut-ta suorituskykyä. Ensimmäis-tä kertaa kykenemme esimer-kiksi tankkaamaan helikopte-rin merellä ja tarvittaessa otta-maan sen laskuun vartiolaivalle. Tämä lisää merkittävästi suori-tuskykyämme esimerkiksi tilan-teessa, jossa suuri määrä ihmisiä joudutaan evakuoimaan avome-rellä olevalta alukselta.

Kolmantena kokonaisuute-na kaluston osalta voidaan mai-nita uudet H215 Super Puma -helikopterit, joita on hankit-tu kaksi kappaletta. Lisäksi kol-me vanhaa Super Pumaa käy lä-pi täydellisen peruskorjauksen («refit”), jonka jälkeen ne vas-taavat suorituskyvyltään ja oh-jaamoltaan uusia koptereita. Uu-sien ja uusvanhojen Super Pu-mien myötä helikopterien suo-ritus- ja valvontakyky vastaavat hyvin tämän hetken ja tulevien vuosikymmenten haasteisiin.

Seuraavat merkittävät hank-


Partiovene hälytysajossa matkalla haveristin luokse.


keet ovat nopeiden veneiden ja rannikkovartioveneiden uusi-minen. Nopean veneen (eli ison RIB-veneen) evaluointiversio osoittautui hyvin toimivaksi ja ensimmäiset tilatut NV15-luo-kan veneet saapuvat Suomeen kevään kuluessa. Uudet rannik-kovartioveneet taas tuovat mu-kanaan vanhoja rannikkovar-tioveneitä merkittävästi parem-man suoritus- ja jäänmurtoky-vyn. Huomionarvoista on venei-siin tarvittaessa kytkettävä ka-lustolautta, joka on suunnitel-tu ensisijaisesti öljyntorjunnan lähtökohdista käsin. Kalusto-lautta soveltuu myös muun kuin öljyntorjuntakaluston kuljetta-miseen, mikä lisää huomatta-vasti viranomaisten kuljetusky-

kyä rannikolla ja saaristossa nor-maaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Rajavartiolaitoksen merel-linen kalusto on tällä hetkellä kaikkien aikojen parhaassa is-kussa. Myös tulevaisuus näyt-tää positiiviselta. Tulevaisuu-den hankkeista voidaan mai-nita Tursas-luokan vartiolaivo-jen suorituskyvyn korvaaminen 2020-luvulla sekä vanhenevat Dornier-valvontalentokoneet korvaavan suorituskyvyn hank-kiminen.

3. Case-tarkastelu: johtaminen merellisissä moniviranomaistilanteissaYksi haastavimmista tilanteista, joka merellisessä turvallisuus-

kentässä voidaan kuvitella, on terroristisessa tarkoituksessa tehty teko, kuten aluskaappaus, joka aiheuttaisi merellisen suur-onnettomuuden ja uhan merel-liselle ympäristölle. Nykyisessä turvallisuustilanteessa tämän kaltainen tapahtumien ketju voi olla myös muuta kuin miltä se alkuvaiheessa vaikuttaa. Kysei-sessä tilanteessa Rajavartiolai-toksen tulee pystyä johtamaan omalla vastuullaan olevia teh-täviä rinnakkain esimerkiksi po-liisin kanssa ja käyttämään no-peasti kaikkia erityistilanteen vaatimia suorituskykyjä yhdes-sä muiden toimijoiden kanssa sekä toteuttamaan suuren ih-mismäärän merialueelta pelas-taminen ja jatkohoitoon siirtämi-


Uusi rannikkovartiovene koeajossa

28

nen. Tilanteen aktiivivaiheen jäl-keen mahdollisen ympäristöon-nettomuuden torjunta voi kes-tää jopa kuukausia.

Menestyksen mahdollista-jia kyseisenkaltaisissa tilanteis-sa, korkeassa valmiudessa ole-vien kenttäyksiköiden lisäk-si, ovat merivartiostojen kaksi 2010-luvulla uusittua johtokes-kusta. Johtokeskuksissa kye-tään muodostamaan ja täyden-tämään monimutkaisen tilan-

teen kokonaistilannekuvaa. Li-säksi johtokeskukset pystyvät tukemaan ja varmentamaan toi-siaan lähes välittömästi. Johto-keskukset mahdollistavat pää-töksenteon edellytykset Raja-vartiolaitoksen meripelastuk-sen, kenttätoiminnan ja ympä-ristönsuojelun johtajille, jotka kaikki työskentelevät kyseisis-sä johtokeskuksissa. Johtokes-kukset tukevat myös muiden vi-ranomaisten johtamistoimintaa

etenkin merellisen asiantunte-muksen ja johtamisedellytys-ten muodossa. Merellä toimi-van tilanneorganisaation johto voi tarvittaessa toimia myös Ra-javartiolaitoksen ulkovartiolai-valta käsin. Etenkin vartiolaiva Turva soveltuu tähän erinomai-sesti. Toimintamallia on onnis-tuneesti sovellettu harjoitusten ohella myös todellisissa merelli-sissä moniviranomaistilanteissa.

Moniviranomaistilanteiden

Merellisen öljyntorjunnan käytännön harjoittelua yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa


johtamistoimintaa tukee myös Rajavartiolaitoksen operatiivi-seen kenttäjohtojärjestelmään viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt päivitykset. Ope-ratiivinen kenttäjohtojärjestel-mämme on nykyisellään täy-sin yhteensopiva Poliisin kanssa niin johtovastuiden kuin teknis-ten ratkaisujenkin osalta. Tämä osaltaan tukee johtamistoimin-nan yhteensovittamista myös ensihoidon ja pelastuslaitoksen yksiköiden kanssa. Merivoimien kanssa olemme toisaalta teh-neet operatiivista yhteistyötä niin kauan, että johtamisen yh-teensovittaminen onnistuu lä-hes aina kitkatta.

4. LopuksiRajavartiolaitoksen tehtävät ja vastuut merialueella ovat olleet voimakkaan kehityksen kohtee-na vuoden 2005 jälkeen. Tuo-reimmat lakimuutokset astuvat voimaan kuluvan vuoden huh-tikuussa. Rajavartiolaitoksesta ja sen alaisista merivartiostois-ta on muodostunut merellisiä monitoimiviranomaisia, joiden tehtäväkenttä ja toimivaltuudet muistuttavat hyvin paljon ran-nikkovartiosto-organisaatiota. Tehtävät merialueella vaihtele-vat öljypäästöjen valvonnasta alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja kaikkeen siltä väliltä, yleinen lainvalvonta ja ri-kostorjunta mukaan lukien. Ra-javartiolaitoksessa on tunnistet-tu viimeaikaisten muutoksien ai-heuttamat haasteet. Valmiutta, osaamista, kalustoa ja johtamis-ta on kehitetty uusien vastuiden ja toimintaympäristön muutok-

sen mukaisesti. Jatkamme tuo-ta työtä määrätietoisesti.

Edellä kirjoitetusta Raja-vartiolaitoksen merellisen roo-lin vahvistumisesta huolimatta emme kuitenkaan pärjäisi yksin. Kansallinen vahvuutemme on erinomainen viranomaisyhteis-työ, joka edesauttaa useimpien tehtävien onnistunutta maaliin saattamista. Rajavartiolaitok-sella on merialueella läheiset yhteistoimintasuhteet Merivoi-

Merellisen öljyntorjunnan käytännön harjoittelua yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Harjoittelua merellisiä erityistilanteita varten.

miin, Poliisiin, Tulliin, pelastuslai-toksiin, ensihoitoon, vapaaehtoi-siin meripelastajiin sekä liiken-ne- ja ympäristöviranomaisiin ja moneen muuhun tahoon varus-tamoja ja muita kaupallisia toi-mijoita unohtamatta. Rajavar-tiolaitoksen arvojen mukaises-ti yhteistyön ja yhteistoiminnan jatkuva kehittäminen on elineh-to sille, että onnistumme tehtä-vässämme jatkuvasti muuttu-vassa toimintaympäristössä.

30

Ville VänskäKomentaja Ville Vänskä, Merisotaopin pääopettaja, Maanpuolustuskorkeakoulu

Rannikkosodankäynti– Rannikkopuolustus tänään

Artikkelisarja perustuu vuonna 2018 julkaistuun teokseen ”Rannikkosodan käynti – Suomen rannikkopuolustuksen tulevaisuus” (ISBN:978-952-80023-7-6).Keskustelu

K ylmän sodan päätty-misestä käynnistynyt muutosten sarja Suo-

men sotilaalliseksi puolustami-seksi on koskettanut erityises-ti rannikkopuolustusta. Rannik-kotykistön historia tykistöasela-jina päättyi 2000-luvulla linnak-keiden lakkauttamiseen ja tykis-töasejärjestelmien karsimiseen. Rannikkotykistön sijasta on alet-

tu käyttää käsitettä rannikkojou-kot ja samalla rannikkotykistön massiivisesta torjuntatehtäväs-tä on siirrytty korostamaan val-vonta- ja tukitehtäviä.

Puolustusvoimauudistus 2015Viimeisin Puolustusvoimissa tehty suuri organisaatiomuu-tos oli puolustusvoimauudistus

vuonna 2015. Puolustusvoima-uudistuksen yhteydessä sekä rauhan että sodan ajan joukko-rakenteeseen tehtiin muutoksia. Johtamistasojen ja johtoportai-den määrää vähennettiin ja toi-mintatapoja kehitettiin päällek-käisyyksien karsimiseksi sekä henkilöstövoimavarojen vapaut-tamiseksi. Logistiikka sekä erilai-set tuki- ja palvelutoiminnot kes-

Yhdysvaltalainen koealus Sea Shadow poikkeaa jo pelkästään futuristisen muotoilunsa vuoksi totutuista merisodankäynnin aseista.

us navy via WiKimedia

Keskustelu


kitettiin yhteen johtoon suurem-miksi yksiköiksi. Sama vaatimus koski myös joukko-osastoraken-netta. Esikuntia karsittiin, koska johdettavien määrää eli sodan ajan puolustusvoimien vahvuut-ta supistettiin. Esikuntien määrä väheni noin puoleen. Sotilaslää-nien tehtävät siirrettiin lähes sel-laisenaan joukko-osastojen vas-tuulle ja joukko-osastojen kou-lutustehtävän rinnalle nousi laa-ja vastuu sodan ajan toiminto-jen suunnittelusta sekä valmis-telusta. Joitakin tehtäviä siirtyi myös puolustushaaraesikunnil-le ja Puolustusvoimien logistiik-kalaitokselle.

Meripuolustuksessa massii-viset laivasto- ja rannikkojoukko-ja käsittäneet meripuolustusalu-eet eriytettiin Rannikkolaivas-toksi ja rannikkojoukkokoulutus-ta antavaksi Rannikkoprikaatik-si sekä Uudenmaan prikaatiksi. Tässä muutoksessa on varmasti puolensa ja puolensa. Meripuo-lustusalueilla rannikko- ja lai-vastojoukot ikään kuin pakotet-tiin käytännön yhteistoimintaan ja yhteiseloon. Eriytettynä taas joukkojen koulutuksessa pääs-tänee parempiin tuloksiin.

Puolustusvoimauudistuk-sessa myös sodan ajan joukko-rakenne uudistettiin kokonai-suudessaan ja työ jatkuu edel-leen. Sodan ajan johtamisessa meripuolustusalue jäi johtamis-tasona pois ja aluevastuullisten rannikkoalueiden määrää vä-hennettiin ja niitä edelleen kehi-tettiin alueellisiksi taisteluosas-toiksi. Valmiutta vastata nopeas-ti kehittyviin uhkiin parannettiin nostamalla suorituskykyisimpiä

joukkoja ensimmäisiin perusta-miseriin. Uutena joukkotyyppi-nä puolustusvoimiin perustettiin paikallisjoukot.

Organisaatiomuutoksia laa-jemmin sodan ajan puolustus-voimia on koskettanut operatii-vis-taktinen muutos, joka näkyy taistelun kuvan muuttumisena ja aseteknologian kehittymise-nä. Ensimmäisen ja toisen maail-mansodan kaltainen kulutusso-ta ei ole enää realistinen. Asejär-jestelmien tulen teho ja tarkkuus on kasvanut voimakkaasti. Tie-dustelun ja tulenkäytön johta-misen kyky on kehittynyt satel-liittien, lentokoneiden, lennok-kien ja elektronisen tiedustelun ansiosta. Integroivien tietojärjes-telmien käytöllä taistelutilan ko-konaisvaltainen hallinta ja tulen-käytön optimointi ovat arkipäi-vää. Erityisen hankalassa tilan-teessa tätä suorituskykyä vas-taan ovat paikalleen puolustuk-seen ryhmittyneet joukot. Lisäk-si alueisiin sidotut puolustuksel-liset ryhmitykset voidaan kiertää tai ohittaa maahanlaskuin suo-raan kohdealueelle.

Puolustusvoimien mittakaa-vassa taistelutapaa ja joukkoja uudistettiin niin, että puolustus voidaan toteuttaa pienemmäl-lä joukkomäärällä. Aluepuolus-tuksesta ei luovuttu, mutta sen perusfilosofia on vaihdettu. Uu-distetussa taistelutavassa aiem-min jäykähköstä alueiden pitä-miseen perustuvasta taktiikasta on siirrytty kohti joustavampaa toimintamallia, jossa vastusta-jalle pyritään tuottamaan mak-simaaliset tappiot oma toiminta-kyky säilyttäen. Taistelutavassa

korostuvat aktiivisuus, aloitteel-lisuus, liike ja joustavuus. Jou-kot voivat käyttää samanaikai-sesti eri taistelulajeja. Tulenkäy-töllä ja yllättävillä iskuilla tuote-taan vastustajalle tappioita, riko-taan sen taistelujärjestys ja pa-kotetaan se reaktiivisesti muut-tamaan suunnitelmiaan. Toi-minta tapahtuu samanaikaises-ti koko vastuualueen syvyydes-sä. Hyökkääjän sitoutuessa tais-teluun syvällä alueella sen voi-ma ehtyy ja se sitoutuu oman toiminnan ja yhteyksien suojaa-miseen. Lopulta hyökkääjän lii-ke pysähtyy. Samat puolustus-voimalliset periaatteet on pyrit-ty adaptoimaan myös rannikolle.

Meripuolustus toteutetaan rannikko- ja laivastojoukko-jen joustavilla merioperaatioil-la. Painopiste rannikkopuolus-tuksessa on Suomenlahdella, jonka avainalueita ovat Ahve-nanmaa, Hankoniemi, Porkka-lan niemi, pääkaupunkiseutu ja Kaakon kulma.

Rannikkojoukkojen taisteluRannikkojoukkojen taistelu tä-nä päivänä keskittyy meripuo-lustuksen tukialueelle. Rannik-kojoukkojen päätehtävinä ovat tilannekuvan täydentäminen saaristosta ja rannikolta, oman toimintavapauden turvaami-nen saaristossa, erikoisjoukko-jen torjunta, tärkeiden kohtei-den suojaaminen sekä vastus-tajan merellisen voiman kulut-taminen. Rannikkojoukoilla tuo-tetaan saaristoalueelta ja kiin-tomerkkialueen etureunalta ti-lannekuvaa ja maalinosoitusta. Asevaikutuksen on vain tarkoi-

Rannikkosodankäynti – Suomen rannikkopuolustuksen tulevaisuus osa 2

32


tus tulla pääsääntöisesti muual-ta kuin itse rannikkojoukoilta. Toimintavapauden turvaami-nen käsittää muun muassa suo-jaamis-, erikoisjoukkojen tor-junta- ja tukitehtävät. Tukitehtä-vä tarkoittaa saaristossa toimivi-en joukkojen laivastoyksiköiden huoltamisen ja tukeuttamisen. Vähää jäljellä olevaa rannikko-tykistöä käytetään painopistea-lueilla antamaan suojaa laivasto-yksiköille, satamille ja tarvittaes-sa osallistumaan torjuntaan.

Rannikkojoukkojen toimin-nalle on ominaista voimakas toiminnan ja erityisesti vaiku-tuksen painopisteyttäminen ja liikkeen tärkeyden korostumi-nen niin suojautumiskeinona kuin keinona hallita tyhjentyvää taistelutilaa entistä pienemmäl-lä määrällä joukkoja. Rannikko-joukot eivät myöskään taistele yksin, vaan rannikko-operaatioi-hin osallistuvat tarvittaessa niin

maa- kuin ilmavoimatkin.Rannikkojoukkojen osalta

edellä kuvattu muutos tarkoit-taa, että staattisesta torjunnasta on päästävä liikkuvuuteen, jous-tavuuteen ja hajautetun taistelu-tavan soveltamiseen. Tehtävä on haastava, koska merialueella ta-pahtuvat operaatiot ovat nopea-tempoisempia kuin maa-alueella.

Puolustusvoimauudistuk-sen mukana tullut joukkojen ja-ko operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin koskee myös rannikkopuolustusta. Operatiivi-siin joukkoihin luetaan operatiivi-nen taisteluosasto, joka on edel-leen kehitetty vanhasta rannik-kojääkäripataljoonasta. Sillä luo-daan puolustuksen painopiste ja tarvittaessa sen vastahyökkäyk-sellä ratkaistaan taistelu. Alueel-liset joukot toimivat määrätyillä alueilla, ja ne keskittyvät alueelli-sen koskemattomuuden turvaa-misen lisäksi valvonta-, suojaus-

ja erikoisjoukkojen torjuntatehtä-viin. Alueellisilla joukoilla luodaan merioperaatioiden perusta. Tois-taiseksi rannikkopuolustukselta puuttuvat varsinaiset paikallis-joukot, mutta tarve niille on ole-massa. Rannikon paikallisjouk-kojen tehtäviin voisi kuulua mui-den viranomaisten tukeminen, kohteiden vartiointi ja suojaami-nen, aluevalvonta ja aluepartioin-ti sekä aluevastuussa olevan joh-toportaan määrittämät taistelu-tehtävät.

Rannikkopuolustuksen kalustollinen valmiusVaikka uudistusten ja supistus-ten jälkeen pääosasta kiinteää tykistöä on luovuttu, niin täy-sin torjuntakykyä ei ole mene-tetty. Tampellan valmistama tornikanuuna 130TK säilyy näil-lä näkymin sotavarusteena ai-na 2020-luvun loppuun viimeis-ten tykkikalustolle koulutettujen reserviläisten poistuessa sodan ajan kokoonpanoista. Muutamia vielä jäljellä olevia pattereita py-ritään käyttämään tukialueen suojana ja estämään suora sa-tamaan ajo tärkeimpiä sisään-tuloväyliä pitkin.

Poistunutta muuta kiinteää tykkikalustoa on korvattu osin rannikko-ohjuksin. Rannikko-oh-juksen kiistämätön vahvuus on sen liikuteltavuus. Lyhyen kan-taman torjunnan painopiste pys-tytään muodostamaan muuta-missa tunneissa minne tahansa rannikolla ja saaristossa. Lyhyen kantaman torjunnan lisäksi ran-nikkojoukoilla on vastuullaan osa kauaskantoisesta meripuolus-tuksesta. Meritorjuntaohjuspat-

Poistunutta rannikkotykistön torjuntavoimaa on osin korvattu saksalais-valmisteisella rannikko-ohjuksella RO2006 (Spike ER). Rannikko-ohjukset on tarkoitettu alusten torjuntaan rannikolla ja saaristossa.

Klaus FROmhOlz



tereiden käytössä on ruotsalais-valmisteinen RBS-15SFIII meritor-juntaohjusjärjestelmä. Sama me-ritorjuntaohjus, joka on Rauma- ja Hamina-luokan ohjusveneiden pääaseena. Meritorjuntaohjukset on tarkoitettu torjuntaan kiinto-merkkialueen ulkopuolella. Pyö-räalustaisten ohjuslavettien etu-na aluslavetteihin nähden on, et-tä ne voivat ryhmittyä rannikolla myös niihin suuntiin joihin alus-laveteilla ei vastustajan valvon-nan sekä pintatorjunnan takia ole asiaa.

Merivalvonta, tiedustelu ja maalinosoitus ovat säilyneet rannikkojoukkojen tehtävinä ja ovat tänä päivänä korostuneem-min esillä kuin laajoista supis-tuksista kärsinyt torjunta. Vuo-situhannen vaihteessa alkun-sa saanut meritiedustelu on ke-hittynyt aiemmasta meriliiken-teen valvonnasta monipuolista monipuolistatietoa tuottavak-si alueelliseksi joukoksi. Meritie-dusteluyksiköt kykenevät liikku-maan saaristossa, luomaan val-vonnan ja maalinosoituksen pai-

nopistealueita ja täydentämään tilannekuvaa alueiltaan. Rannik-kojoukkojen meritiedusteluky-vyllä kyetään tarvittaessa anta-maan maalinosoitus esimerkiksi ohjusveneille.

Rannikon alueellisten tais-teluosastojen muita yksiköi-tä ovat rannikkojääkärikomp-paniat ja rannikkokranaatinhei-tinkomppaniat. Rannikkojääkä-rikomppaniat ovat tarkoitettu taistelemaan jalkaväen tapaan saaristossa, suojaamaan ranni-kon tärkeitä kohteita ja alueelli-sina joukkoina viranomaisten tu-kemiseen. Rannikon kranaatin-heitinkomppaniat on tarkoitet-tu tukemaan epäsuoralla tulel-la rannikkojalkaväen taistelua. Kranaatinheitinkomppanialta puuttuu liikemaaliammuntaky-ky, mutta pistemäisten suhteel-listen staattisten kohteiden, ku-ten purku- ja lastausalueiden tu-littamiseen, se on oivallinen.

Rannikkojoukkojen liikku-miskyky perustuu operatiivis-ten joukkojen osalta merivoi-mien jo rauhan aikana käytös-

sä olevaan venekalustoon. Ope-ratiivisella taisteluosastolla on iskeville osille Jehu-luokan (U-700 -luokka) joukkojen kulje-tusvene. Veneet ovat monitoi-mialuksia, joiden mahdolliset tehtävät vaihtelevat taistelusta, partiointi- ja saattotehtäviin se-kä johto-, tuki- ja logistiikkateh-täviin. Veneissä on kauko-oh-jattava omasuoja-aseistus, jota voidaan käyttää myös joukkojen tukemiseen. Pääaseena on mah-dollista käyttää joko 12,7 mm il-matorjuntakonekivääriä tai 40 mm kranaattikonekivääriä. Sivu-aseena käytetään 7,62 mm kone-kivääriä. Veneissä on lisäksi mo-nipuolinen sensoriyksikkö, jossa on lämpökamera, päiväkamera ja laser etäisyysmittari.

Edelleen ilman varsinaista ballistista suojaa operatiivisilla joukoilla on nopeita Jurmo-luo-kan joukkojenkuljetusveneitä (U-600 -luokka) ja G-veneitä. Näi-tä ja muuta merivoimien aluska-lustoa täydentää poikkeusolois-sa alusottotoiminta. Valmiutta kohotettaessa voidaan puolus-tusvoimien aluskaluston luku-määrää lisätä aluksia vuokraa-malla tai ottotoimenpitein.

Puolustusvoimien kehitys-ohjelmissa rannikkojoukot on huomioitu joiltain osin. Tarkoi-tus on varustaa rannikkojoukko-jen välittömän valmiuden joukot ja kehitetään valmiusjoukkojen tulivoimaa, liikkuvuutta, pimeä-toimintakykyä, johtamista, suo-jaa sekä merivartiokomppanioi-den varustusta. Lisäksi nykyisin käytössä olevaa kalustoa, kuten Jurmo-luokan veneitä, moder-nisoidaan.

Ruotsalaisvalmisteinen meritorjuntaohjus RBS15SFIII on sekä ohjusvenei-den että meritorjuntaohjuspattereiden pääase.

minna vänsKä

34

USN Senior Enlisted AcademyKirjoittaja osallistui ensimmäisenä suomalaisena aliupseerina Yhdysvaltojen merivoimien Senior Enlisted Academyn SEA kurssille numero 222 helmi-huh-tikuussa 2019. Kurssin seitsemän viikon lähiopetusvaihe suoritettiin etäopis-keluna ja kolmen viikon lähijakso Newportissa Yhdysvalloissa.

S enior Enlisted Academy (SEA) sijaitsee Yhdys-valtojen merivoimien

sotakorkeakoulun (USN Naval War College) yhteydessä ja on ai-noa Yhdysvaltojen merivoimien vanhimmille aliupseereille (Se-nior Enlisted Leaders, SEL) ylem-pää koulutusta tarjoava instituu-tio. Koulun opetus on luokitettu PME (Professional Military Edu-cation) opinnoiksi ja kurssit on suunnattu E7-E9 (pursimies-soti-lasmestari) tason aliupseereille. SEA:n johtoajatuksena on antaa korkean tason opetusta Yhdys-valtojen merivoimien aliupsee-reille aliupseereilta itseltään ja aliupseerien itsensä suunnittele-mana, johtamana ja toteuttama-na. SEA:n johtajana toimii Com-mand Master Chief (CMDCM) so-tilasmestari. Koulun nimen mu-kainen SEA-kurssi on pakollinen suorittaa niille ylipursimiehille ja pursimiehille, jotka tavoittelevat sotilasmestarin tehtäviä ja palk-kaluokkia. Kurssin kesto on 11 viikkoa, jakaantuen etäopiske-luna suoritettavaan seitsemän

viikon Distance Learning (DL) vai-heeseen ja kolmen viikon In Resi-dence lähiopetusvaiheeseen (In-Res) Newportissa.

Kirjoittaja osallistui kurssil-le 222, jonka opiskelijavahvuus oli 140 pursimiestä ja ylipursi-miestä. Kirjoittaja oli kurssin ai-noa kansainvälinen opiskelija ja muista Yhdysvaltojen puolustus-haaroista aliupseereita edustivat muutama opiskelija Yhdysvalto-jen merijalkaväestä, Yhdysvalto-jen ilmavoimista ja Yhdysvalto-jen rannikkovartiostosta. Kurssi-laiset opiskelivat ryhmissä (Blue, Brown, Green, Gold, Grey, Khaki, Orange, Purple ja Red), joista kir-joittaja opiskeli Khaki-ryhmän mukana. Jokaista ryhmää ohjasi oma kouluttaja (Faculty Advisor).

Molemmissa vaiheissa kes-kityttiin opiskelijoiden valmiuk-sien ja osaamisen nostamiseen taktiselta tasolta operatiivisel-le ja strategiselle tasolle. Kurs-sin aikana merkittävässä roolis-sa on Blackboard -verkkoympä-ristö, jossa koko kurssin hallinta, läpivienti ja opiskelu toteutettiin.

EtäopiskeluDL-vaiheessa pääpaino on Yh-dysvaltojen turvallisuus-, puo-lustus- ja sotilasdoktriinien ra-kenteiden, päämäärien ja tavoit-teiden ymmärtäminen. Jokaisel-la viikolla on oma teema ja tee-man sisällä olevia aiheita peila-taan edellä mainittuihin strate-gioihin. Aiheita ovat muun muas-sa, National Security Strategy (NSS), DIME instrument (Diplo-macy, Information, Military, and Economics) as tool of national power, National Defense Strate-gy (NDS), National Military Strat-egy (NMS), A Cooperative Strate-gy for 21st Century Seapower, A Design for Maintaining Maritime Superiority, Joint Force Plans and Executes, China’s, Russia’s, Iran’s, North Korean’s influence in global affairs, Senior Enlisted Leader’s role in Commander’s In-tent, Philosophies of Ethos and Sailors Creed & Core values and attributes, Ethical Standards, Layning the Keel ja monet muut.

DL-vaiheen aikana jokainen opiskelija tuotti kolme kirjallis-

Jani-Juhani PekkarinenPursimiesKeskustelu


ta esseetä. Esseiden aihealueet olivat eettinen ongelma, omas-sa sotilasorganisaatiossa esiin-tyvä haaste tai ongelma ja siihen esitettävän ratkaisumallin poh-dinta sekä jonkin perinteen vai-kutuksen ilmentyminen omassa merivoimissa tänä päivänä. Es-seiden rakennetta ohjaa 3-Part Communication (3-PC) mal-li ja kirjoittamista APA-6 (Ame-rican Psychology Association) formaatin mukaiset kirjoitus- ja lähdeviittausmallit.

Esseet lähetetiin tarkastet-tavaksi ja arvioitavaksi Turnitin plagiointijärjestelmän kautta. Ryhmän FA arvosteli esseet val-miiksi laaditun arvosteluohjeis-tuksen mukaan ja minimivaati-mus kaiken kirjallisen ja suullisen

näyttöjen osalta on 70%. Mikä-li opiskelija jää minimitason ala-puolelle joutuu ensimmäisestä kerrasta arviointiin ja ohjauk-seen, jossa opiskelijan on tuotet-tava osaamisen todistamiseksi joko kirjallista tai suullista lisä-materiaalia. Toisella tai kolman-nella alituksella opiskelijan opis-keluoikeus perutaan ja osallistu-minen opintoihin keskeytetään rehtorin päätöksen mukaan.

Merkittävä osa DL-vaiheen koulutuksesta ja kirjallisesta tuo-toksista esseiden lisäksi painot-tui oman ryhmän Discussion Bo-ardissa (DB) olevien viikottaisten kysymysten vastaamiseen. Jo-kaisella viikolla opiskelija vastaa viikon teeman mukaisiin kahteen pääkysymykseen ja kahteen toi-

sen opiskelijan laatimaan pääky-symyksen vastaukseen. Näin ol-len opiskelija vastaa DL vaiheen aikana 14 pääkysymykseen ja ar-gumentoi 14 itsensä valitseman opiskelijan päävastausta. Jokai-nen vastaus arvostellaan DB FA:n toimesta ja vastauksissa mita-taan ja arvioidaan opiskelijan ky-kyä tuottaa kriittistä, perusteltua ja lähteisiin perustuvia vastauk-sia ja argumentointia. Kirjallisten tuotosten lisäksi DL-vaiheessa jo-kainen opiskelija suorittaa kaksi monivalintakoetta.

DL-vaiheen ja In-Res vaiheen välissä on varattu tehtävistä va-paa viikko, jonka aikana kaik-ki opiskelijat matkustavat New-portiin.

J-J PeKKaRinenTeam Khaki CAPSTONE projektin ja esityksen parissa.

36

Lähiopetus NewportissaInRes-vaihe alkaa Body Compo-sition Assessment (BCA) testillä, jonka opiskelijan on läpäistävä. BCA on hyvin samankaltainen Suomessa käytettävän BMI-mit-tauksen kanssa. Mikäli opiskeli-ja ei pääse asetettuihin arvoihin opiskelu keskeytetään. Ainoana poikkeuksena ovat kansainväli-set opiskelijat, jotka eivät osallis-tu mittaukseen.

InRes-vaiheen opiskelu ta-pahtuu Medal of Honor mitalil-la palkitun pursimies Peter To-michin mukaan nimetyssä To-mich Hall rakennuksessa ja NAP-S:n (Naval Academy Preparato-ry School) Perry Hall:ssa, jossa jokaiselle ryhmälle on varattu omat koulutustilat.

InRes vaiheessa keskity-tään kommunikointiin, johta-misen mekanismeihin ja piirtei-

siin, vallan käyttöön ja raken-teisiin, opiskelijan omaan joh-tamiskäyttäytymisen lainalai-suuksiin Strenght Deployment Inventory (SDI) ohjelman avulla, ryhmäkäyttäytymiseen, ryhmä-dynamiikkaan, ryhmän ongel-maratkaisutilanteisiin, erilaisiin konfliktitilanteisiin ja vasta-ar-gumentointiin, fasilitointitek-niikkaan, hyvään järjestykseen, palautteen antamiseen ja moti-vointiin, kriittiseen ajatteluun se-kä arvoihin ja eettisiin kysymyk-siin johtamisessa ja päätöksen-teossa. Jokaiselle aihealueelle on laadittu opetussuunnitelma, tavoitteet ja opiskelumateriaali.

DL-vaiheessa laaditut es-seet muokataan InRes-vaihees-sa suullisiksi puheiksi ja esitel-miksi. Jokainen opiskelija suun-nittelee ja esittää kolme puhet-ta, jotka arvostellaan ennalta

laaditun arvosteluohjeen mu-kaan. Puheita ja esityksiä ohjaa tiukasti ennalta ohjattu raken-ne, 3-PC malli ja sallittu minimi- ja maksimiaika.

Newportissa oloaikana yksi isoimmista kokonaisuuksista on DL-vaiheessa laadittu ryhmätyö, jota kutsutaan CAPSTONE Pro-jektiksi. Projektin aihe on jokai-sella ryhmällä oma ja kirjoittajan Khaki-ryhmän tehtävänä oli laa-tia essee Yhdysvaltojen ja Intian välisistä suhteista DIME-instru-menttia käyttäen. InRes-vai-heessa CAPSTONE -essee muu-tetaan suulliseksi esitykseksi ja kurssin paras esitys palkitaan. Muita aiheita olivat Yhdysvalto-jen suhteet Kiinaan, Jemeniin, Filippiineihin, Taiwaniin, Kuu-baan, Meksikoon, Vietnamiin ja Keski-Afrikan Tasavaltaan.

Tomich Halissa vierailevi-

P taFtTeam Khaki loppukokeen jälkeen ja Legacy Gift tuleville Khaki ryhmille muistoksi ryhmätilaan.


na puhujina kävivät mm. Master Chief Petty Officer the Navy Ru-sell Smith, entiset MCPON James Herdt ja Duane Bushey, USN hen-kilöstöpäällikkö vara-amiraali Ro-bert Burke sekä monet amiraalit ja eri alojen asiantuntijat.

Kurssi suoritti virallisen vie-railun Bostoniin, jossa tutustut-tiin USS Constitutioniin ja sen historialliseen merkitykseen se-kä rooliin edelleen aktiivipalve-luksessa olevana iäkkäimpänä aluksena Yhdysvaltojen meri-voimissa.

Fyysinen kuntoSotilaan fyysisellä kunnolla on merkittävä rooli Yhdysvaltojen merivoimissa ja kurssilla ohjattua liikuntaa järjestettiin 2-3 kertaa viikossa. Liikunta oli ajoitettu ai-na alkavaksi aamulla kello 06:30. Liikunnassa jokaisen ryhmän tu-li pukeutua ennalta hankittuihin ja ryhmien itsensä suunnittele-miin t-paitoihin. Paitojen väreillä ja logoilla kohotettiin ryhmien si-säistä yhteishenkeä ja koheesio-ta läpi kurssin. Ohjatun liikunnan merkittävämpiä osia olivat Six Mi-le Wave Run Newportin keskus-tassa ja ryhmien kesken käytävä Byers Cup kilpailu, joka on nimet-ty Medal of Honor mitalilla palki-tun MCPO Ed Byersin mukaan. Ed Byers itse, kävi luennoimassa kokemuksistaan ja johtamisesta SEAL-joukoissa ja erikoisoperaa-tioissa kurssille.

Chiefs MessCPO Mess ”Chiefs Mess” on erit-täin arvostettu yhteisö ja ins-tituutio niin upseereiden kuin aliupseerien keskuudessa Yh-

dysvaltojen merivoimissa. CPO Mess edustaa amerikkalaisille vanhimmille aliupseereille yh-teenkuuluvuutta, tukea, arvos-tusta ja ammattiylpeyttä. Kuulu-minen osana Chief Mess merkit-see kaikille CPO, SCPO ja MCPO yhtäkuin Honor, Courage and Commitment (Kunnia, rohkeus ja sitoutuminen).

Koulutuksen aikana mo-nen käsiteltävän aiheet esimer-kit ja tarinat peilattiin lähes poik-keuksetta CPO Mess yhteissös-sä koettujen tapahtumien, kes-kusteluiden, ilmiöiden ja ajatus-maailman kautta. Kirjoittajalla oli kansainvälisenä oppilaana mahdollisuus tuoda ulkopuo-lisena vaihtoehtoisia näkökul-mia keskusteluihin, joita kovas-ti arvostettiin niin ohjaajien kuin kurssilaisten keskuudessa.

Suomalaisena aliupseena, pursimiehenä ja oppilaana sain kokea lämpimän vastaanoton ja suhtautumisen tasavertaisena opiskelija paikallisten joukossa.

Kurssin jälkeenKurssilla saatu oppi ja kokemus antoivat kirjoittajalle valtavan määrän tietoa ja kokemusta joh-tamisesta, kommunikoinnista, viestinnästä, esiintymisestä, kir-jallisesta ja suullisesta kommuni-koinnista, yhteenkuuluvuudesta, arvomaailmasta, eettisestä ajat-telusta ja yhteistyöstä aliupsee-rien ja upseerien välillä sekä mi-tä erilaisia ilmiöitä ja tekijöitä tu-lee tiedostaa, ymmärtää ja osa-ta ottaa huomioon toimittaessa strategisella tasolla. Lisäksi kurssi antaa hyvän kuvan osaamisvaati-muksista joita vanhimmille pursi-

mieheille asetetaan Yhdysvalto-jen merivoimissa.

Yhdysvaltojen merivoimis-sa vanhimmilla aliupseereilla on näkyvä, keskeinen, koko or-ganisaation arvostama ja tuke-ma paikka organisaation kaikil-la portailla aina taktiselta tasol-ta strategisen tason ylimpään huippuun, Chief of Naval Opera-tion vierellä. Lisäksi kouriintun-tuvana jäi laaja kontaktiverkko US Navy Chieffeihin ja tukku ko-likoita kannettavaksi kotiin. Ko-likkoperinne on yksi arvoste-tuimmista ja näkyvimmistä so-tilasperinteistä ja erityisesti jo-kaisen yksikön CPO Mess Coin:l-la on arvostettu asema ja paikka US Navy Chieffien keskuudessa.

SEA Class 222 Lead Strong, Lead Consistent With No Regrets!

25.4.2019 Newport, Yhdysvallat

Näkymä Senior Enlisted Academyn Tomich Hallista kohti Naval War Collegea.

J-J PeKKaRinen

38

tä. EU-rahankin saamista kaa-vailtiin, ja hankkeelle tarvittiin dynaaminen vetäjä.

Tehtävään valittiin 40-vuoti-as nuori nainen Helsingin Man-nerheimintieltä. Miksi? Eikö lä-hempää olisi löytynyt ketään, vaikkapa täsyinpalvellutta up-seeria tai kanta-aliupseeria, joka

olisi tuntenut kaikki viranomais-ten kommervenkit ja osannut kirjoittaa pitkiä muistioiota ka-pulakielellä.

Saarelaiselämä vaatii luo-vuutta ja rohkeutta, varsinkin, kun asutaan paljolti luonnon ar-moilla, kaukana ”maalikylistä”. Johanna Pakola vastasi vaati-

R annikkotykistö oli vas-ta ajettu alas kovalla kädellä, ja linnakesaa-

rilla asujien alta oli lähtenyt tuttu ja turvallinen organisaatio, jon-ka laivat kulkivat, huolto auttoi ja sairastuvat päivystivät. Soti-laat alkoivat siirtyä Utöstä man-tereelle uusiin tehtäviinsä ku-ka minnekin, mutta saaren kan-ta-asukkaat eivät aikoneet antaa periksi. He perustivat kylätoimi-kunnan, joka alkoi tutkailla kei-noja säilyttää elämän emmeet kaukana Suomenlahdella, noin sadan kilometrin päässä Turusta lounaaseen olevalla luotsien ja sotilaiden asuttamalla majakka-saarella. He asettivat tavoitteek-si saada saareen lisää väkeä pois muuttavien tilalle muun muassa siksi, että saataisiin saaren kou-lu jatkamaan toimintaansa, min-kä edellytyksenä tietysti oli, että siellä olisi riittävästi lapsiperhei-tä. Turismiakin ajateltiin, ja ka-sarmin uuskäyttöä pohdittiin, ja ravintolatoimintaa, samoin kuin kantahenkilökunnalta tyhjiksi jääneiden asuntojen täyttämis-

Miinalautan päällikkö silmäili hiukan säälien nuorta naista, joka hytisi muutto-kuormansa vieressä Pansion sotasatamassa. Alus oli lähdössä kohti Utötä, hyi-seen valottomaan loppuvuoden 2002 marraskuiseen yöhön.

”Ei ole pakko jäädä, kyllä me sinut takaisinkin tuodaan…”

JOhanna PaKOlan albumi

Heikki Tiilikainenevl evp, tietokirjailija

Huoleton lapsuus kului maaseudun rauhassa.

Keskustelu

muksiin tavalla, jota ei heti pääl-tä nähnyt.

– En nuorena tyttönä tiennyt armeijasta mitään, saati sitten rannikkotykistöstä, kun olen ko-toisin Köyliöstä. Asuimme kyllä-kin Huovinrinteen varuskunnan lähellä, ja saimme lapsina käydä sen uimahallissa uimassa. Siinä kaikki: en oikein edes tiennyt mi-kä tykki oli, ja ainoat tutut aseet olivat isäni metsästysaseet, ne-kin kaapissa lukon takana.

Noilla eväillä ei tietenkään mennä vetämään projektia, jon-ka tarkoitus on saada eristetty merensaari uuden elämän al-kuun. Johannalla olikin harvi-naiset näytöt.

Tie vei Köyliöstä ravinto-la-alan opintoihin ensin Jyväs-kylään ja sitten esimieskoulu-

tukseen Poriin. Alaan tuli tutus-tuttua ensin saariston matkailu-ravintoloissa, niin Nauvon L’Es-calessa kuin Kustavin Lomakes-kuksessakin. Luonnon eksotiik-ka veti aina vain. Johanna päätyi Ylläkselle, josta löytyi myös rak-kaus, ja niin kuin hän luuli, myös vakaus elämään.

Niin ei käynyt, ja seurasi muutto Helsinkiin ja oman pe-sän rakentaminen Mannerhei-mintielle. Työtä löytyi Pääesi-kunnan Vartiotuvan edustus-tarjoilijana, ja elämä oli vähällä asettua uomiinsa, mutta sitten eräs hänen tuttavansa otti pu-heeksi kuulemansa mielenkiin-toisen mahdollisuuden: Utön kylätoimikunta tarvitsi aikaan-saavaa ja luovaa ihmistä raken-tamaan uuden elämisen perus-

tan saarelaisten tulevaisuudel-le. Hän tunsi Johanna Pakolan taustan, ja hänen mielestään tä-mä oli sellainen henkilö.

Tuttava tiesi, että nuori nai-nen oli ikään kuin varkain kiinty-nyt elämään Saaristomeren sy-lissä. Johanna oli näet Kustavis-sa työskennellessään päässyt merivartijoiden mukana käy-mään Ahvenanmaan ja Man-ner-suomen välillä olevan Kih-din aukon pohjoispäässä oleval-le Isokarin majakkasaarelle. Hän hurmaantui saaren majesteetti-seen yksinäisyyteen, korkeaan raidalliseen majakkaan ja tyh-jään sotien aikaiseen kasarmiin, jonka pihalle pystyi hyvin kuvit-telemaan harmaapukuisia tykki-miehiä hyörimässä, lottia puu-hissaan ja vihreäasuisia sotilas-

Utössä vierähti kaksi vuotta. Ystäväperheen koira oli mainio lenkkiseuralainen. JOhanna PaKOlan albumi

40

kotisisaria korvikekuppeja täyt-tämässä. Sitten hän pääsi Katan-päähän, Kihdin aukon läntisestä vartioinnista vastanneelle sata-vuotiaalle linnakkeelle, Lypertön saaren luoteiskärjessä. Hän tiesi saaresta jotain, mutta ei paljon, kustavilaiset eivät juuri puhu-neet siitä. Saarihan oli ollut soti-lasalue ja jopa vankila, jonne si-viileillä ei ollut asiaa, ja linnake oli heidän silmissään eräänlais-ta ei-kenenkään-maata. Eikä sen historiaa tunnettu.

– Linnake, niin, nauraa Jo-hanna Pakola, rannikkotykistön monella tavoin ansioitunut his-torioitsija ja Rannikkotykistön

Perinneyhdistyksen puheenjoh-taja. – Odotin Katanpäässä nä-keväni jotain Suomenlinnan tai Olavinlinnan kaltaista, harmai-ta kivimuureja ja ampuma-auk-koja. Niiden sijaan näin pysäh-tyneen ajan: kauniita satavuo-tiaita rakennuksia, joista ensim-mäinen, santarmin talo peilaili it-seään rasvatyynessä satama-al-taassa, mukulakivipäällysteisiä teitä, vankien tekemiä rekisteri-laattoja ja kaikkialla kainaloihin asti ulottuvaa heinää. Olin myy-ty kertaheitolla.

Pietari Suuren mukaan ni-mensä saaneen Suomenlahden suojaksi ensimmäisen maail-

mansodan aikana rakennetun merilinnoituksen raskaiden tyk-kien kasematit, ikkunoiden kal-terit, ilmassa jotenkin vielä värei-levät vankien huokaukset, ja Tu-run Rannikkotykistörykmentin myöhemmät elämisen jäljet py-säyttivät taas kerran, ja nyt Jo-hanna tunsi olevansa ympäris-tössä, jota oli etsinyt ja jossa ha-lusi elää.

Ja se rauha! Täällä voisi ol-la päivänkierron ehdoilla, tarvit-sematta palvella humalaisia ve-neilijöitä ja tekemättä yötöitä. Hän pestautui Metsähallituksel-le linnakeoppaaksi toimeen, jo-ta ei tosin edes ollut, mutta hän

– Ystäväni toteavat minulle toisinaan, että elämäni lähti lapasesta Katanpäässä”. Hyvä niin, olen Katanpäähän menosta todella kiitollinen, en olisi aikanaan uskonut minne se minut johdattaa. Kuvassa Katanpään pikkupatteri vastavalmistuneena 1910-luvulla.

JOhanna PaKOlan albumi


sai metsähallituksen vakuuttu-neeksi, että tehtävä piti perustaa ja hänet palkata siihen. Muuta-man mutkan kautta näin tapah-tui ja hän vietti Katanpäässä kaikkiaan kolme kesää.

– Eihän kukaan varmaan oikeasti uskonut, että saa-reen juurikaan harhautuisi vä-keä, naurahtaa Johanna. – Mut-ta toisin kävi. Jo ensimmäisenä aukiolokesänä saarella vierai-li noin 3000 ihmistä, ja kolman-tena taisi kävijöitä olla jo siinä 8000. Sana ainutlaatuisesta lin-nakemiljööstä oli kai kiertänyt veneilijöiden keskuudessa.

– Katanpäähän tulijat olivat ihania. Monet kertoivat omista ja läheistensä kokemuksista lin-nakkeilla. Sain myös paljon kut-suja saarella asuneiden sukujen koteihin jatkamaan keskustelu-jamme, ja näin vanhoja kirjeitä, kuvia ja muuta historiallista ai-nutlaatuista materiaalia. Pahoil-la mielin ajattelin, kuinka paljon korvaamatonta aineistoa oli, ja kuinka ne todennäköisesti jou-tuisivat pian jätekuomiin.

– Kiinnostus Katanpään his-toriaan alkoi pikkuhiljaa kyteä. Kun sitten Utössä ei talvella juu-rikaan ollut vapaa-ajan harras-tusmahdollisuuksia, aloin pan-na paperille Katanpään vaihei-ta – sitä mitä olin lukenut, ja si-täkin, mitä oli saanut kuulla ke-sällä saaressa käyneiltä. Kun tä-tä ei koko aikaa jaksanut tehdä, vaihtoehtona oli mukaan varaa-mani 6000 palan palapelin ko-koaminen. Se tuli valmiiksi, sa-moin jonkinlainen kirja, jonka sitten julkaisin omalla kustan-nuksellani, kaikkine kokematto-

muudestani johtuneine paino- ja muine virheineen. Ne olivat on-neksi kuitenkin aika pieniä, ei-vätkä tuntuneet häiritsevän lu-kijoita, joita tälle esikoisteoksel-leni sitten jonkin verran löytyi – olihan saaressa ollut leireillä tu-hansia varusmiehiä ja saaren his-toria kiinnosti laajalti myös ve-neilijöitä.

Pesti Utössä vaihtui yhdestä vuodesta kahdeksi, mutta kah-den vuoden jälkeen edessä oli muutto mantereelle. Manner-heimintieltä voi muuttaa Utö-hön mutta Utöstä ei voi muut-taa Mannerheimintielle. Ero on liian suuri ja vieläpä väärään suuntaan. – Oli minulla hiukan onneakin Utön-pestin jäljiltä. Myin Helsingin-asuntoni ja yritin ostaa vielä Utössä työskennel-lessäni asuntoa Turusta, mutta

se oli todella hankalaa. Sunnun-tain lehti, jossa asuntoilmoituk-set olivat, tuli Utöhön vasta tiis-taina, ja huoneistoa olisi pääs-syt katsomaan heti seuraaval-la laivavuorolla perjantaina, jol-loin asunto oli jo todennäköises-ti myyty. Mutta sitten nappasi – Utössä varusmiehenä palvellut varusmies oli nyt asunnoinvälit-täjä ja ymmärsi ongelmani. Hän soitti minulle puhelimella sopi-vasta asunnosta, jonka sitten os-tinkin.

– Olisi tietysti voinut olet-taa, että rannikkotykistön en-tinen linnakeväki olisi torjunut työni harrasteluna, tai väheksy-nyt sitä. Niin ei ilokseni käynyt, olen saanut paljon tukea lähtei-den ja muiden tietojen hankin-nassa, kannustusta ja työmah-dollisuuksia. On toki kysytty si-

Rannikkotykistö saa vähitellen näkyvyyttä myös Forum Marinumin näyttelyssä.

heiKKi tiiliKainen

42

tä, onko tässä miesvaltaisessa yhteisössä esiintynyt paljonkin alentuvaa ”tytöttelyä”. Sitä ei ole ollut – ainakaan mitenkään häi-ritsevässä määrin. Päin vastoin, oikeastaan: minut valittiin Perin-neyhdistyksen puheenjohtajak-si vuonna 2018 toimittuani kym-menisen vuotta sen hallitukses-sa, jossa meillä on jatkuvasti nai-nen tai kaksi edelleen mukana.

Sanotaan, että rannikko-tykistö ei ole ollut aselaji, se oli elämäntapa. Linnakkeiden osal-ta tämä piti täysin paikkansa. Ja linnake-elämään kuuluivat kiinteästi myös perheet. Tarinat varsinkin sotia edeltäviltä ajoilta ovat aivan verrattomia: isä kävi töissä, äiti passasi isän ja lapset

ja usein isoäiti oli avustamassa lastenhoidossa. Lapsille linnake-saaret olivat varsinaisia El Dora-doja, joissa sai rauhassa harras-taa koiruuksiaan muiden perhei-den lasten kanssa. Tosin sotien jälkeiseltäkin ajalta, ihan viime vuosikymmeniltäkin on säilynyt villejä muistoja, joita täällä kiin-tomaalla asuvien on vaikea us-koa todeksi.

– Linnakkeet olivat kyliä, toimivia yksiköitä, joissa jokai-sella oli oma tärkeä tehtävänsä arjessa ja sen mukainen arvos-tus. Sellaista sotilasarvopohjais-ta menoa kuin maavaruskunnis-sa niillä ei näyttänyt olevan mah-dollista tällaisessa perheyhtey-dessä toteuttaa. Sitä oli ilmen-

nyt aiempina vuosikymmeninä, mutta 1950-60-luvuilla luokkaja-ko alkoi linnakkeilla kadota.

Kaikki tämä mennyt alkoi kiehtoa Johannaa yhä enem-män ja enemmän. Tietoja nou-si esiin, ja hän tutki kaikenlaisia dokumentteja muun muassa Sota-arkistossa ja Kansallisar-kistossa, jonka saaristoa koske-via papereita on paljon Mikkelis-sä asti. Ja kauempanakin: Pieta-rissa on koko valtavan merilin-noituksen arkisto.

– Harmittaa kun ei tullut opeteltua paremmin venäjää, mutta sen verran sain sitä tan-kattua, että saan jotenkin sel-vän siitä, mitä kussakin pape-rissa puhutaan, kun aihe on tut-tu. Apua olen kyllä sitten saa-nut, kun on tarvittu tarkka sel-ko siitä, mitä asiakirjassa lukee. Ja kyllä Pietarissa kulkijan on ky-ettävä lukemaan kyrillisiä aakko-sia – suurkaupunkiin eksyy hel-posti, ja pitää edes osata lukea katukylteistä missä on. Oma ki-pinä venäjän aakkosten opiske-luun syntyi, kun yhdellä matkal-lani eksyin Pietarin syrjäkylillä. Venäjän osaaminen olisi helpot-tanut tilannetta kummasti.

Kirjoittamisesta alkoi tul-la ammatti, ja sen huomasivat muutkin. Turun Sanomat otti kustantaakseen kolme seuraa-vaa kirjaa: SULJETUT SAARET, ÖRÖ – laidunmaasta linnakkeek-si ja UTÖ – kasarmi keskellä ky-lää. Johanna Pakolasta tuli vähin erin yrittäjä, ja syntyi oma pikku kustannusliike Merimaanikko.

Sitten iski vakava sairaus. Päivittäiset hoidot veivät kyllä toivon, mutta ei mielenkiintoa.

Loppukeväästä valmistuu pikkuinen Gyltö-historiikki. Kaikki omat julkai-sut ovat myynnissä pienessä verkkokaupassa www.merimaanikko.fi


Ja jaksamistakin oli vielä sen ver-ran, että kun lääkäri tarjosi mah-dollisuutta yhden päivän ”lo-maan” hoidoista, Johanna valit-si huhtikuun 19:nnen. Miksi, ky-syi lääkäri. Silloin on Utössä ty-kistöammunnat, vastasi Johan-na. Lääkäri ei puhunut mitään, mutta katsoi kummallista nais-ta aika pitkään. Lupa lomapäi-vään irtosi.

Nuorelta historioitsijalta me-ni sairastaessa kokonainen vuo-si – alkuvaiheessa olo oli aika toi-voton ja hän antoi jo keskeneräi-set työnsäkin edelleen muiden jatkettaviksi. Mutta tahto voit-ti, ja hyvä hoito – tauti irrotti ot-teensa ja elämä saattoi jatkua, tosin aika lailla tyhjän päältä

Historiantutkimus ja kirjoit-taminen jatkuivat tervehtymisen myötä. Töitäkin löytyi taas kir-joittamisen parista, ensin muu-tama tilaustyö. Vuonna 2016 il-mestyi Docendon kustantama-na kaksi kirjaa: Ove Enqvistin kanssa toimitettu kirja SUOMEN-LAHTI PIETARIN SUOJANA sekä Seppo Laurellin kanssa yhteis-työnä tehty MENETETYT MAJA-KAT, ja vuonna 2018 Upinniemen Merikappelista kertova kirja se-kä kaksi majakkakirjaa. Kevääl-lä 2019 on viimeistelyssä John Nurmisen säätiön kustantama VAARALLISILLA VESILLÄ – Sala-kuljetusta ja seprakauppaa Suo-menlahdella, joka kertoo Itäisen Suomenlahden elämästä, muun muassa salakuljetuksesta ja sep-rakaupasta – sehän oli Suomen-lahden suurten saarten ja Viron rannikon välistä silakoihin ja pe-runoihin pohjaavaa eräänlaista

vaihtokauppaa. Paljon muutakin on työn alla: Gyltön historiikkikin on tulossa, ja vielä tuonnempa-na pieni historiikki Isokarin lin-nakkeesta. Syksyllä toivottavas-ti on kansissa myös yksi sairas-tamisen takia naftaliiniin pääty-nyt hanke – kaljaasi Vernan ta-rina. Verna lepää pohjois-Ahve-nanmerellä ja 22 kohti Amerik-kaa pyrkinyttä henkilöä kato-sivat merelle, kolmen lapsen ja nuoren ruumiit löytyivät meres-tä. Vernan tarina on upea ja hir-veä samaan aikaan: uuden elä-män odotus päätyy kotimaan aaltoihin. – Olen tutkinut Ver-nalla lähteneiden taustoja todel-la paljon. Jos joku kirja, niin Ver-na on mennyt minulla ihon alle, Johanna toteaa.

– Kiehtovin projektini on tä-tä nykyä kuitenkin se kulttuuri-nen ja sotilaallinen aarre, jon-ka everstiluutnantti Norman Si-mosen perhe on säilyttänyt. Si-monen palveli jo ennen sotia mitä eksoottisimmissa paikois-sa, muun muassa Konevitsassa, ja teki äärimmäisen pikkutar-kat muistiinpanot päiväkirjaan-sa joka ilta. Se materiaali on ai-nutlaatuinen ja vaatii paljon töi-tä – kun vain saisin taloudelliset mahdollisuudet iskeytyä siihen kunnolla!

Rannikkotykistön Perin-neyhdistys vastaa osaltaan ase-lajin perinteiden taltioinnista. Yhdistys saa ensi vuonna maa-liin seitsemän vuotta aloitta-mistaan odottaneen ikuisuus-projektin eli pro gradu –tasoisen akateemisen tutkimuksen linna-ke-elämästä, ja samalla käynnis-

tyy Rannikkotykistön Perinneyh-distyksen toimesta aikanaan ke-rättyjen perinnekertomusten muokkaus ”tavalliselle lukijalle” tarkoitetun kirjan kirjoittaminen.

– Siihen tulevat ilot ja surut, sankaritekoineen ja huteineen. Takaan, että siitä kirjasta löytyy paljon sellaista joka käynnistää muistot kaikissa rannikkolinnak-keiden ja saariston kanssa teke-misissä olleissa. Materiaali on jo päällisin puolin koossa, nyt tar-vitaan vain kynätyötä.

– Meidän yhdistyksemme, Rannikkotykistön perinneyhdis-tys, yrittää pitää kaksi vuosikym-mentä sitten lakkautetun Suo-men kolmanneksi suurimman aselajin ja sen piirissä eläneiden ja palvelleiden muiston elossa. Tervetuloa vain jäseneksi meil-le, rannikon väki! Paneudum-me nykyisen ja entisen merelli-sen rajamme, ja myös sen turva-na olleen aselajin ihmisten his-toriaan monin tavoin, esitelmin, perinnekeräyksin, tapaamisin ja jopa matkoin –nyt alkuvuodes-ta kokoamme parhaillaan osal-listujia ainutlaatuiseen reissuun rajan taakse maineikkaille Saa-renpään ja Ristiniemen linnak-keille.

Johanna Pakolalta on tie-tenkin tiedusteltu, miten nainen pärjää ukonköriläiden seassa ja jopa heidän johtajanaan.

– Ei se ole minulle ongelma, nauraa Johanna. – Jo äidiltä ky-syttiin aikanaan, miten se teidän pikku tyttö selviää niiden kah-den vanhemman veljen kanssa. ’Kyllä tyttö pärjää, pojilla on kes-tämistä’, sanoi äiti.

44

www.nestorcables.fi

kaapelointiratkaisutLaadukkaat

kotimaiselta valmistajalta

Valo- ja instrumentointikaapelitKupariset telekaapelit

Valokaapeleiden asennustarvikkeet

Valikoimasta löytyy mm. kenttävalo-kaapelijärjestelmä paikkoihin, joissa yhteyksiä tarvitaan nopeasti sekä vaatimustason mukaan skaalautuva vesistökaapeli FYOHBMP mereen, järviin tai jokien ylityksiin.

K olumnisti itse oli tuol-loin alokkaana Kirkon-maan naapurilinnak-

keella. Kolumni heittää synkeän varjon silloisen kantahenkilös-tön päälle ja kolumnissa esitetty kritiikki vaatinee tietyn vastakri-tiikin. Sitaatteja vinotekstillä:

’Alokkaita oli huhujen mu-

Kumma kolumni ja ruutiukon maanpuolustusoppi

kaan ajettu taakse poistu -ko-mennolla lokakuiseen mereen ja marssilla uupuneet oli jätetty ma-kaamaan ilman sen kummempia huoltotoimenpiteitä…. Rankin ta-pahtumiin puututtiin. Vähän sen jälkeen, kun tietoja Rankin ta-pahtumista alkoi levitä, niin lin-nakkeelle ilmestyi sotilasläänis-

tä kenraali…Kouluttajat saivat rangaistuksia.’ Kolumnissa hu-hut siis muuttuivat tosiasioiksi.

Kolumnistin sitten itse olles-sa myöhemmin alikersantti Kir-konmaan linnakkeella, niin ’pik-kuisen harmitti’ kun ’silloinen lin-nakkeen päällikkö erikseen kiel-si meitä järjestämästä alokkaille mitään erikoisohjelmaa… Mutta onneksi kielsi. Näin jälkeenpäin ei niin tarvitse hävetä… Silloin kou-luttamisen idea oli tehdä hom-masta epämukavaa. Jos joku sa-noi viihtyvänsä, niin koulutus oli epäonnistunut.’

Kolumni kommentoi vielä Lemmenjoen ja Hallin tuoreita uutisia seuraavasti: ’Näköjään ei tällaisesta älyttämästä simpu-tuksesta ja kiusaamisesta ole vie-läkään päästy eroon.’

Ruutiukko antaa vilpittömät onnittelut tuosta kolumnistin ke-hittymisestä ihmisenä. Hän tai-taa tässä kohtaa olla samaa miel-tä silloisen päällikkönsä kanssa. Kiusaamisen tunnustaminen kertoo osaltaan rehellisyydestä. Mutta kolumnin lähestymistapa ruutiukkoa arveluttaa.

Pahasta ei taideta koskaan päästä. Meissä kaikissa asuu

Pertti HuhtanenRuutiukko

Kymen Sanomissa 07.04.2019 ollut mielipidetoimittajan kolumni kertoo hu-huista, joiden mukaan Rankin alokkaita olisi vuonna 1980 kohdeltu huonosti.

Keskustelu


pieni piru. Joissakin riehuu van-ha vainooja, kavala kauhea. Ai-na on paljon pahempia kuin ko-lumnisti alikersanttina, jota pääl-likön kielto vain ’lapsellisesti vä-hän harmitti.’

VarusmieskoulutusRuutiukon upseerikokemuksen mukaan Puolustusvoimien kou-lutusidea ei ole ollut tehdä ’hom-masta epämukavaa’. Joutumi-nen pois mukavuusalueelta on ollut seuraus siitä, että valmen-taudutaan mitä ankarimpaan toimintaan, sotaan. Rannikkolin-nake ei tietenkään ole ollut viih-dytyslaitos. Kylmän sodan aika-na linnake oli ensisijaisesti välit-tömään taistelutoimintaan vel-voitettu valmiusyksikkö ja siihen liittyen koulutuskeskus. Monitoi-mikantahenkilöstön vahvuus oli nykyisiin kouluttajamitoituksiin verrattuna kovin pieni.

Eivät hälytysharjoitukset viihtymiseen tähdänneet. Ei sii-hen tähdännyt koulutuskaan ei-kä moninainen muu linnakepal-velu. Linnakkeelle oli varastoitu muutaman raskasasepataljoo-nan sotavarustus. Linnake oli toiminnallisesti erikoisoloissa toimiva varuskunta omine keit-tiöineen, sotilaskoteineen, maa- ja merikuljetuksineen, talkkarei-neen, kouluineen, siviiliasutuksi-neen jne.

Kyse oli maanpuolustusteh-tävän vaatimasta joukon ja jär-jestelmän toimivuudesta. Lin-nakekokonaisuuden erikoislaa-tuisuutta pyrittiin tietenkin pe-rustelemaan ja motivoimaan ja eristyneiden olojen haittoja mi-nimoimaan.

Motivointia tarvitsivat varus-miesten lisäksi kantahenkilöstö, keittiöhenkilökunta, muut sivii-lityöntekijät ja puolisot. Lap-set linnakkeen päällikkö hoiti omalta osaltaan lastenkutsuil-la ja muulla mukanaololla. Pääl-likkö oli lastenkin päällikkö. ’Tee-ve päävvikkö’ oli kiva kuulla kau-pungillakin. Tämä oli yksi pääl-likön itsensä motivaattoreista.

Sotilaskoulutuksella on kak-si suurta tarkoitusta. On kyettä-vä täyttämään vaikeita ja vaaral-lisia tehtäviä. On opittava ampu-maan tähtäysharjoituksista tai nykyisin kai simulaattoriharjoi-tuksista alkaen ampumanrata- ja taisteluammuntoihin. Taiste-lussa on osuttava ensin.

On kyettävä selviytymään jo sinänsä vaikeista ja vaaralli-sista taistelukentän olosuhteis-ta. On mentävä maihin kymme-niä ja satoja kertoja. Suorituk-set on saatava salamannopeik-

si reflekseiksi. Tämä vaatii äksii-siä, toistoa, toistoa ja toistoa että säilyisi hengissä. Vaatii, vaikka se ei olisi viihdykettä. Kyse on yksi-lön, joukon ja koko isänmaan yh-teisestä edusta.

Legendaarinen Kirkonmaan linnakkeen vääpeli Veikko Typpö oli jatkosodassa haavoittunut yl-lättävässä konekivääritulessa. Typön syöksyessä maihin luodit osuivat ylös heilahtaneisiin poh-keisiin. Monelle jäi jo alokkaana mieleen Typön mahtavan bas-son painokas toteamus: ’Oli huo-nosti koulutettu.’ Typpö siis syytti haavoittumisestaan vajaaksi jää-nyttä koulutusta. Jalat eivät saa heilahtaa.

Sotakoulutukseen verrattu-na kovin köykäisessä komedi-an harjoitustilanteessa Typpöä-kin legendaarisempi Lasse Pöys-ti on sanonut, että ’emme ole tul-leet tänne nauramaan, vaan te-kemään töitä’. Asia selkisi naura-

46

ja Asko Sarkolalle kerralla ja lop-puiäksi. Vaan ei se Lasse Pöysti kiusaajan tai simputtajan mai-netta ole saanut, Muumipappa paremminkin vaikka teki hyytä-vällä tavalla huippuhienon Sta-lin-roolin Helsingin kaupungin-teatterin Mestariluokassa.

Täytyy valittaa meidän am-mattisotilaiden epäonnistumis-ta, jos sotilaskoulutuksen tarkoi-tus, luonne ja sisältökin on jää-nyt epäselväksi, ehkä miljoonil-le. Suomalainen asevelvollisuus kestää sen vuoden alusta, jona mies täyttää 18 vuotta, sen vuo-den loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Usein kuitenkin alle vuoden kestävää varusmiespal-velua sanotaan asevelvollisuu-deksi. Joku muka suoritti asevel-vollisuutensa sinä ja sinä vuon-na, vaikka oikeastaan hän suorit-ti varusmiespalveluksensa.

Kielenkäyttöön on tarttu-nut sanonta luodin viuhumises-ta. Ääntä nopeampi luoti ei viu-hu. Ohittaessaan kohteen suo-rassa kulmassa luoti aiheuttaa terävän pamahduksen. Luo-ti siis pamahtaa ohi, pamahtaa sitä kovempaa ja sitä kimakam-min mitä lähempää se menee. Kimmoke puolestaan voi viuhua, vinkua, vonkua, ujeltaa, surrata tai pärrätä. Ääntä hitaampi luoti mennä viuhuu.

OikeustieRuutiukon mielestä tuon kum-mallisen koulutuskuvauksen li-säksi kolumnin teksti vaikuttaa jotenkin vieraalta myös sotaväen kurinpidon ja oikeuskäytännön suhteen. Todennäköisesti olisi toimittu aivan toisin. Kenraalin

vierailu linnakkeella on tietenkin voinut osua vähän tuollaisen ta-pauksen jälkeen. Mutta asiayhte-yttä näille kahdelle tuskin löytyy. Kolumnissa mainittuja huhuja olisi siis tullut ylempien esimies-ten tietoon. Tällöin olisi Rankkiin varsin todennäköisesti ja varsin pikaisesti mennyt Kotkan Ran-nikkopatteriston komentajana toiminut everstiluutnantti. Mu-kana olisi varmaan ollut patte-riston oikeusupseeri. Olisi ky-selty, pidetty puhutteluja ja eh-kä tehty kuulustelupöytäkirjoja.

Uhreille olisi muistutettu hei-dän kanteluoikeudestaan edus-kunnan oikeusasiamiehelle. Tar-vittaessa olisi luvattu neuvoja kantelun tekemiseksi. Esimies-ten kurinpito-oikeudet eivät täl-laisessa tapauksessa olisi riittä-neet ja asiaa tutkimaan olisi kut-suttu pääesikunnan rikostarkas-tajat. Tai nämä siviilivirkaa hoita-vat ammattitutkijat olisivat tul-leet kutsumatta. Mahdolliset ran-gaistukset olisivat määräytyneet oikeusteitse, eivät kenraalin toi-menpiteillä.

Pikatilanteita linnakeolois-sa tietenkin syntyi ja rajatapa-uksiakin varmaan sattui. Kun toimitaan pahasti alimitoitetul-la henkilöstöllä erikoislaatuisis-sa olosuhteissa, ei kaikki mene kuin TV-Strömsöössä. Järjes-tyksenpito ei aina ole ollut help-poa. Linnakkeilla oli jos jonkin-laista häirikköä muuten hyvässä joukossa. Joku kulki linnakkeel-ta linnaan, linnasta linnakkeelle.

Kirkonmaan vanha miinava-rasto paloi arvokkaine merikaa-peleineen. Tupakantumpilla pa-lon todennäköisesti aiheutta-

nut varusmies ehti siviiliin ennen tuon mahdollisuuden huomaa-mista ja juttu jäi siltä osin tutki-matta. Kyminlinnassa räjäytet-tiin ampumatarvikevarasto. Täs-sä tapauksessa syyllinen varus-mies saatiin selville ja oikeuteen.

Ei ole kumma, jos joskus on kuulunut kummia. Kouluttaji-en sanoma ei aina mene perille. Tässä Rankki-kolumnisnistin ta-pauksessa Kirkonmaan linnak-keen silloinen päällikkö saa siitä syyttää itseään, siis tämä tässä.

Mitä se onNäemme TV-dokumenteista ja elokuvista kuinka eräiden mai-den alokkaita nimitellään louk-kaavasti. Näin toimimalla saa-tetaan koulutettavien henkinen kestokyky äärimmäiselle koe-tukselle.

Tämän kiusaamisen ja suo-ranaisen simputtamisen ja jopa ylikarskin karsimisen perimmäi-nen tarkoitus on poistaa joukos-ta heikosti paineensietokykyi-set. Muutoin nämä tositoimissa ehkä hermonsa menettäneinä tapattaisivat sekä itsensä että taistelutoverinsa. Sivutuottee-na näille karsimalla pelastetuil-le on voinut tulla masennusta, huumeriippuvuutta, itsetuhoi-suutta ja väkivaltaisuutta.

Erikoisjoukkojen koulutus on poikkeuksellisen kovaa, mut-ta poikkeuksellisen kovia ovat heidän tehtävänsäkin. Kyse on kyvystä suorittaa äärimmäisen vaativia ja vaarallisia erikoisteh-tävä terveenä ja hengissä. Tar-koituksenmukainen kovuus ei ole simputusta.

Meillä Suomessa esimerkiksi


sulkeisharjoitukset tähtäävät hal-litun joukkoliikkumisen lisäksi au-tomaattisiin reaktioihin komen-tojen mukaan. Taistelutilantees-sa se on äärimmäisen tärkeää. Rättisulkeisten tai oikeammin varustarkastusten tarkoitus on opettaa pitämään huolta varus-teistaan. On harjaannuttava löy-tämään tärkeät nippelit ja nappe-lit vaikka yöllisen telttahälytyk-sen sattuessa. Tämä ei ole kiu-saamista eikä simputusta, vaik-ka sitä joskus sellaisena pidetään.

On eri asia, jos tällaista teh-dään kiusaamistarkoitukses-sa tai jonkinlaisena rangaistuk-sena. Tällaista voitaisiin kutsua kiusaamiseksi tai simputuksek-si. Johdettavien nimittely tai muu alentaminen ei meikäläi-seen koulutuskulttuuriin kuu-lu ensinkään. Esimiesten mork-kaamiseen kuitenkin taitaa olla joku ikiaikainen oikeutus.

Ase on sotilaan tärkein va-ruste. Asekäsittelyyn ja aseiden huoltamiseen kiinnitetään eri-tyistä huomiota. Taistelutilan-

teessa ase ja patruunat ovat kul-taa arvokkaampia.

Sotaväen varomääräyk-set ovat tiukkoja. Heti alokkai-na aseitten jaossa opittiin: ’Älä milloinkaan, vahingossakaan, suuntaa ampuma-asetta muuta ihmistä kuin vihollista kohti!’ Jos-kus kauhistuttaa nähdä teatteri-lavoilla aivan holtitonta paukku-patruunapaukuttelua. Sellainen ei sotaväessä kerta kaikkiaan tu-lisi kysymykseen.

Varusmiehen on sota-aikaa varten opittava olemaan pois kotoa, pois kaveriseurasta, pois harrastuksista, pois somesta-kin. Valmiuslinnakkeilla vieroi-tus tuli aluevalvontavelvoittei-den ja alueloukkausten torjun-tatehtävän oheistuotteena. Am-pumavalmius vaati ainakin Kir-konmaan osalta valmiusjoukok-si vähintään puolet varusmiehis-tä. Lomille pääsi kerrallaan vain se toinen puoli. Nyt varuskun-nat tyhjenevät pyhiksi. Linnak-keet ovat jo valmiiksi tyhjiä.

Jouluna siis puolet ja uutena

vuotena puolet. Kyseltiin kum-paa kukin haluaa. Jouluna syö-tiin yhteinen jouluateria henki-löstön, perheiden ja varusmies-ten kesken. Se oli mieltä lämmit-tävä päällikön velvollisuus. Puo-len tunnin ampuvalmius oli hoi-dettu ohjeistuksella valmistau-tumiskäskyillä. Uutena vuotena päällikkökin saattoi poistua saa-resta. Tällöin ja muutenkin päälli-kön poissa ollessa hommaa hoi-ti koulutettu ja prepattu sijainen.

Satamat ja rannikkoväylät oli suojattava merellä ja saaris-tossa, ei vasta asutuskeskuk-sissa. Siellä taistellessa syntyy väistämättä tappioita ja aineel-lisia vahinkoja aivan eri mitta-luokassa kuin merellä tai saa-ristossa. Tappioita tosin syntyy lähinnä vain siinä tapauksessa, että sinne asutuskeskuksiin eh-ditään ennen hyökkääjää tai yh-taikaa sen kanssa. Yllätyshyök-käyksellä vallatun alueen takai-sinsaaminen vastahyökkäyksin on vielä vaikeampaa ja vaatii vie-lä suuremmat tappiot.

FAST AND FRIENDLY PORT

WWW.PORTOFHANKO.FI

48

Itsenäisyystaistelu 1918Vallankumous ja vapaussota aikansa dokumenttifilmeissätuottaja Ohto ManninenDVD, Sotamuseo

V uoden 1918 tapahtumis-ta on luonnollisesti ra-joitetusti filmimateriaa-

lia ja olemassa olevat filmipätkät ovat mykkiä. Suomi 100-hank-keisiin liittyen nämä filmit on koottu DVD:lle. Mukana on it-se asiassa jonkin verran varhai-sempaakin materiaali keisari Ni-kolai II:n vierailusta Helsingissä 1915 ja jääkärien koulutuksesta vuonna 1916. Tuottajana on so-tahistorian professori emeritus Ohto Manninen.

DVD:llä olevat filmit ovat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, muutaman sekunnin tai kymmenen sekunnin pituisia, joten ollut luonnollista koota ne isommiksi 10–30 filmin loogisik-si kokonaisuuksiksi. Kaiken kaik-

kiaan materiaalia on DVD:llä va-jaa kaksi tuntia. Eri kokonaisuu-det ovat:

– Nikolai II Helsingissä maa-liskuussa 1915

– Suomen jääkärit – Punainen Suomi – Suomen käynnissä olevas-

ta vapaustaistelusta – Saksan apu Suomelle. Sak-

salaisen maihinnousuosas-ton mukana Helsinkiin

– Järjestyksen palauttami-nen Suomessa

– Valkokaartilaisten koulu-tusta (Helsingissä kevääl-lä 1918)

– Suomen kansanarmeija- Suuri paraati Helsingissä

– Ylipäällikkö, kenraali Man-nerheim ja armeijan tulo Helsinkiin 16.5.1918

– Kenraali Mannerheimin tu-lo Helsinkiin Suomen kan-sanarmeijan kanssa 16 p:vä toukokuuta 1918

– Ruotsalainen prikaati – Kuvia Suomesta (Bild aus

Finland kesältä 1918)

Jokaisen yksittäisen, koko-naisuuteen kuuluvan filmin al-kamisaika ja nimi on listattu ko-konaisuuden alla. Yksittäisten filmien nimet ovat kuitenkin jos-

kus, ellei pääsääntöisesti, yksin-kertaisia ja epämääräisiä, esi-merkiksi Punainen Suomi, filmi ”pikatulta” tai Suomen jääkärit, filmi ”kivääri olalle” jne. Olisi ol-lut tärkeätä lisätä jonkinlaisia se-lostuksia filmien kohdalle.

Joissakin filmeissä on alku-peräinen filmin nimi alussa, mut-ta se vilahtaa ohi niin nopeasti, ettei siitä usein saa selvää. Olisi voitu teknisesti ainakin hidastaa tai pidentää filmipätkien nimet, ja ehkä lisätä muutaman sanan selostus nimen jälkeen vaikka-pa videon sisällysluetteloon, jot-ta katsellessa ymmärtäisi mistä on kyse.

Varsinaisia meri- ja rannik-kopuolustukseen liittyviä filmi-kokonaisuuksia ei kokoelmas-sa ole, pois lukien lyhyitä pät-kiä kuten ”Vallankumoukselli-nen laivasto Helsingin satamas-sa”, ”Fångna matroser arbetar” ja muutama filmipätkä saksalai-sen Itämerin Divisioonan tulos-ta Suomeen.

DVD on, ottaen huomioon materiaalin ainutkertaisuuden, hankkimisen arvoinen, varsinkin kun hinta on suhteellisen edulli-nen, 20 € Sotamuseosta.

Ove Enqvist


Tapahtumat

M ukana oli kaksikym-mentä kurssiveljeä ja tulenjohtolinjamme

kouluttaja kapteeni Keijo Mälk-ki. Merisotakoulun apulaisjoh-taja Juha Torkkelin johdolla ta-paamiseen osallistui myös kuu-si Merisotakoulussa palvelevaa upseerikokelasta.

Oppilaskuntamme puheen-johtaja Mikko Rönnholm oli jär-jestänyt meille korkeatasoisen turvallisuus- ja sotilaspoliittisen paneelin, jossa alustajina oli-vat entinen pääministeri Paavo Lipponen ja entinen puolustus-voimain komentaja Juhani Kas-keala. Paneeli oli tavallaan toi-sinto kurssimme aikana upsee-rikerholla järjestetylle tilaisuu-

delle, jossa alustajina olivat tule-va puolustusvoimain komentaja, silloinen majuri Jaakko Valtanen ja Paavo Lipposen sijasta esiinty-nyt tuleva suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo. Mainittakoon, et-tä amiraali Kaskeala oli laivaston upseerikurssilla Merisotakoulus-sa samanaikaisesti kurssimme kanssa. Paneelin alustukset ja niitä seurannut vilkas keskustelu antoivat realistisen, mutta uhka-tekijöistä huolimatta varsin luot-tavaisen kuvan turvallisuusym-päristöstämme ja Suomen ase-masta siinä. Kun vielä tarkkailim-me mukana olleita nuoria upsee-rikokelaita, saatoimme hyvin pe-rustein todeta, että voimme nuk-kua yömme rauhassa.

Vapaan ohjelman aikana muistelimme kurssiaikaamme ja erityisesti kurssin jämäkkää, mutta isällistä johtajaa evers-tiluutnantti Matti Wähäjärveä. Kun ”arktinen” talvi 1965-66 kuu-luu virallistenkin tilastojen mu-kaan vuosisadan kovimpiin jää-talviin ja oli myös runsaslumi-simpia, tulivat mieleen monet jäällä pidetyt harjoitukset ja jää-tie Kaivopuistosta Suomenlin-naan, mikä on jo vuosikymme-niä ollut vain muisto. Kurssim-me oli keskitalvella kaksi viikkoa ampumaleirillä Miessaaressa, jonka tuliasemalinjamme johta-jan everstiluutnantti Uolevi Tir-rosen mukaan sananmukaises-ti ”kaivoimme esiin”. Tykistöam-munnoissa maalilauttaa hina-si Miessaaren edustan jäälakeu-della maastoauto.

Ohjemassa oli myös tutus-tuminen upseerikerholla ole-viin rykmentin entisten komen-tajien muotokuviin sekä perin-nehuoneisiin ja siellä olevaan rt-kenraalien kuvagalleriaan, jotka vanhana suomenlinnalai-sena esittelin. Lopuksi suunnit-telimme jo kurssimme 55-vuotis-tapaamista.

Tykistökoulun ru-kurssi 120 kokoontui SuomenlinnassaSuomenlinnassa 11.12.1965 – 25.3.1966 koulutettu Tykistökoulun rannikko-tykistöosaston reserviupseerikurssi 120 kokoontui Suomenlinnan upseeriker-holla 19.3.2019 neljänteen kurssitapaamiseensa.

Lauri Pohjanvirta

aRtO niemelä

50

40-vuotisjuhlijoitaJohanna Pakola

R annikkotykistösäätiön hallituksen puheen-johtaja Vesa Tuominen

toivotti juhlavieraat tervetulleek-si. Tilaisuuden juhlapuheen piti kommodori Aulis Minkkinen. Pe-rinneyhdistyksen puheenjohta-jana allekirjoittaneella oli ilo pi-

tää katsaus säätiön ja yhdistyk-sen alkutaipaleesta. Laajem-min ja syvällisemmin asia avat-taneen, kun toimijatahojen seu-raava merkkipaalu, 50 vuotta, täyttyy. Illan musiikista vasta-si huikean hyvä Varusmiesbän-di ja illallinen oli Upseerikerhon

mainion keittiön loihtima.Aavistuksen verran lyhen-

netty katsaus neljänkymmenen vuoden taakse: …Päivälleen 40 vuotta sitten perustettiin Rannik-kotykistön Perinneyhdistys, jonka ainoana tehtävänä oli perustaa aselajille oma säätiö. Näin myös

Rannikkotykistön Perinneyhdistys ja Rannikkotykistösäätiö viettivät 4.4. yh-teisiä 40-vuotisjuhliaan Suomenlinnan Upseerikerholla. Juhlaan oli kokoontu-nut laaja joukko säätiön ja yhdistyksen jäseniä sekä kutsuvieraita.

Kättelyjonoa saliin johdatellut kenraali Jaakko Valtanen oli yksi vuonna 1979 yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittajista. Hän teki jo vuonna 1959 aloitteen aselajin oman säätiön perustamisesta.

matRuusi henRi OJala

Tapahtumat


nen, mutta toimeen tarttuja puut-tui. 1970-luvun loppupuoli muutti tilannetta ja asiat alkoivat edetä.

Lyhyesti kaavio säätiön pe-rustamiseen meni seuraavas-ti: tiedostetaan tarve säätiölle, käynnistetään varainkeruu, to-

detaan että koottavan summan tuleekin olla paljon oletettua suu-rempi, löydetään aikaansaavat ja osaavat tahot viemään asioi-ta eteenpäin, mietitään miten va-rojen keräys onnistuu, päätetään perustaa perinneyhdistys koor-dinoimaan ja toteuttamaan va-rainkeräystä, kootaan varat lah-joituksilla ja osittain osakkeil-la, haetaan laina osakkeita vas-taan, luovutetaan tarvittava pää-oma säätiön perustamiseksi, pe-rustetaan säätiö, maksetaan lai-na pois ja lakkauttamisen sijaan laitetaan yhdistys uinumaan. Pe-rustamiselle on myös pidempi ja syvällisempi versio, jota en nyt ala käymään laajemmin läpi.

Varainhankintaa toteutettiin välittömästi jo vuonna 1978, mutta yksi peruspääoman loppuun vaa-dittu nolla muutti suunnitelmia. 10 000 sijaan tarvittiin 100 000 markkaa. Voitaneen todeta, että yhdistys kirjaimellisesti aloitti nol-

tapahtui, ja päätös säätiön pe-rustamisesta tehtiin 10.9. 1979 (40 vuotta lohkojen perustamisesta). Säätiöajatus on nostettu ensim-mäisen kerran esille tiettävästi vuonna 1959, ja seuraavan kerran vuonna 1964. Aika oli aina otolli-



Juhlapuheesta vastasi kommodori Aulis Minkkinen.

Rannikkotykistösäätiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Tuominen toivotti vieraat tervetulleeksi.

52

lasta. Yhdistyksen toimesta sääti-ön perustamisvarat koottiin seu-raavasti: Säätiön perustamises-ta yhden kolmasosan mahdollis-ti jo sotavuosina kootut Helsingin Alalohkon varat, joiden päätymi-nen säätiön perustamispääomak-si on mielenkiintoinen tapahtuma-ketju. Siihen liittyy niin valvonta-komissio, koripallo kuin Kaatunei-den Muistosäätiökin. Toinen kol-masosa saatiin lahjoituksena yk-sityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä sekä yhdistyksiltä. Loppu kolmas-osa on kirjattu pelkästään lahjo-tuksena vailla mitään tietoja lah-joittajasta. Asia oli täysi mystee-ri. Riittävästi pengottuani asiaa

ja jo lähes luovutettuani eräästä paperinipusta kirjaimellisesti pu-tosi vastaus: kyse on yksityishen-kilön tekemästä lahjoituksesta, summa oli 10 000 dollaria ja mar-koiksi muutettuna summa vastasi markalleen puuttuvaa summaa. Tämä jos mikä oli löytämisen rie-mua. Etsin lahjoittajan sukulaisia, hauskojen sattumusten mukaan löysin heidät (ja yhden lähisuku-laisen jonka olin nähnyt viimek-si päiväkoti-ikäisenä), keskustelin heidän kanssaan asiasta ja tote-simme, että kunnioitamme lah-joittajan päätöstä pysyä nimettö-mänä. Todettakoon vain, että ky-se on hyvin maanpuolustushenki-

sestä suvusta. Kuluneisiin neljäänkymme-

neen vuoteen mahtuu paljon tapahtumia. Olkaamme niiden mahdollistamisesta kiitollisia menneille voimahamoille: erityi-sesti kenraaliluutnantti Alpo Kan-tolalle, Pentti Huhanantille ja Kal-le Ignatiukselle sekä kaikille muil-le työssä mukana olleille.

Tänään voimme todeta, et-tä yhden vaaditun lisänollan joh-dosta perustettu yhdistys voi hy-vin, säätiö toimii aselajin hyväk-si erinomaisesti, molemmat ovat aktiivisia toimijoita ja mahdollis-tavat hienon aselajin perinteiden vaalimista ja tallentamista.

Ove enqvist

Taistelujärjestelmät tulevaisuuden haasteisiin

Merivoimilla on ratkaiseva rooli ihmisten turvallisuuden takaamisessa ja kansallisen turvallisuuden varjelemisessa tämän päivän monimutkaisessa ja haastavassa ympäristössä. Saabin valmistamat torpedot, taistelunjohto- ja viestintäjärjestelmät, tutkat ja muut sensorit sekä ohjukset, auttavat merivoimia valmistautumaan entistäkin monimutkaisempaan ja haasteellisempaan tulevaisuuteen

Lue lisää osoitteessa saab.fi Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI.

SAAB_0285_Annons_Rannikonpuolustaja_Generell.indd 1 2019-03-25 16:23

54

N iinpä Punalippuisen laivaston esikunta oh-jasi länteen matkalla

olleet laivansa miinoista raiva-tulle saaristoväylälle, jota se piti ulkoreittiä turvallisempana. Täl-lainen rauhanehtojen 3. artiklan liite oli Kuorsalon saaren koulu-laisille tuntematon, ja siksi heis-tä oli hätkähdyttävää todeta, että Punalaivaston sota-alukset kiinnittyivät Kuorsalon kalasta-jakylän laitureihin marraskuus-sa 1944.

Itärajaa ei vedettykään KymijokeenSuomen ja Neuvostoliiton vä-lillä 19.9.1944 solmittu välirau-ha koettiin Kuorsalossa helpo-tuksena, sillä saari jäi edelleen Suomen puolelle. Stalinin pää-töksellä itäraja määrättiin läh-temään Virolahdelta kuten talvi-sodan päättymisen jälkeenkin.

Vielä elokuussa 1944 Neuvosto-liiton kansankomissariaatin laa-timassa rauhansopimus luon-noksessa raja olisi näet alkanut Kymijoen läntisestä suuhaarasta kohti Myllykoskea ja edeten siel-tä kohti Joensuuta.

Kuorsalolaiset palaavat saarelleenKuorsalo oli evakuoitu kesällä 1944, mutta jo 24.9. Merivoimi-nen Esikunta ilmoitti, että saa-ren asukkaat saavat luvan pa-lata koteihinsa. Vähitellen kuor-salolaisten elämä alkoi aset-tua entisiin uomiinsa, sillä evak-koon lähteneitä asukkaita rupe-si palaamaan kotikonnuilleen. Itä-Suomenlahden Rannikkopri-kaati, jossa suurin osa kuorsalo-laisista oli sotinut, lakkautettiin 30.11.1944 ja siitä muodostettiin uusi rauhanajan joukko-osasto Haminan Rannikkolinnakkeisto.

Marraskuun loppuun mennes-sä suurin osa armeijassa palvel-leista kuorsalolaisista palasi ko-tisaareensa. Mitään paluujuhlia ei rintamamiehille Kuorsalossa järjestetty.

Neuvostoliiton sotalaivat ilmestyvät VekanlahdelleSunnuntaina 19.11.1944 aurin-gon jo laskettua Kuorsalon Ve-kanlahden ikivanhalle ankku-ripaikalle lipui Punalippuiseen Itämeren-laivastoon kuuluneet kaksi Fugas-luokan raivaajaa, kaksi rahtilaivaa ja yksi proomu. Kun Kuorsalon koulun lukukau-si oli päättynyt edellisenä ke-väänä ja oppilaat olivat saapu-neet maanantaina 20.11 jatka-maan opintojaan koulun taas avauduttua, he kohtasivat Ve-kanlahdella kummallisen näyn. Lahdella oli neuvostoliittolaisia sotalaivoja! Yksi laiva oli kiinnit-

Punalippuisen Itämeren-laivaston sota-aluksetkiinnittyivät Kuorsalon laitureihin marraskuussa 1944

Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitun välirauhansopimuksen mukaan Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Välirauhansopimus salli myös Liittoutuneiden sota- ja kauppalaivojen käyttää Suomen aluevesiä, satamia, laitureita ja ankkuripaikkoja, niin kauan kuin sota natsi-Saksaa vas-taan jatkuisi.

Tuomo SilentiHum. kand, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, Itäisen-Suomenlahden saariston historian harrastaja

Historia


tynyt Vihtori Siparin sillalle, toi-nen oli Iivari Niemelän laiturissa ja kolmas Aleksanteri Arvilom-min rannassa. Loput kelluivat ankkurissa Vekanlahden suulla. Yleensä ensimmäinen koulupäi-vä synnyttää koululaisissa vah-voja kokemuksia, mutta tämän marraskuisen koulun alkamis-päivän oppilaat muistivat ikui-sesti. Olivathan Kuorsalon lap-set sotavuosina tottuneet näke-mään lukuisia Suomen ja Saksan laivaston aluksia Vekanlahdella, mutta nyt oli koittanut rauha ja lahti oli täyttynyt äskeisen vihol-lisen sotalaivoista.

Neuvostopropagandaa lapsilleKun syksyinen päivä oli valjen-nut ja koitti ensimmäinen väli-tunti, viitisentoista uteliasta op-pilasta riensi tarkastelemaan lä-hemmin Niemelän laituriin kiin-

nittynyttä sota-alusta. Kun lai-van miehistö ei vaikuttanut pe-lottavalta, vaan huuteli ja viitte-löi ystävällisesti lapsille, he roh-kaistuivat siirtymään aluksen kajuuttaan. Siellä koululaisille jaettiin runsaslukuisesti metal-lisia rintamerkkejä (pinssejä) ja muuta neuvostopropagandaa sisältävää materiaalia. Sään-nöstelytalouden ja pulan kes-kellä lapset kokivat tällaisenkin rihkaman saamisen sykähdyttä-vänä asiana.

Ripaskaa MoosenmäelläPunalipun laivoilla ei näyttänyt olevan mitään kiirettä ja ne il-meisesti odottivat luotsia tai jo-tain suurempaa kuljetusta, jo-hon sitten liittyisivät. Kuorsa-lossa vietetyn parin päivän ai-kana merisotilaita nousi maihin ja ehkä osa käväisi kaupassa-kin. Pentti Suomalainen, joka oli

tuolloin 9-vuotias, kertoi kirjoit-tajalle, että koulumatkallaan hän näki, kuinka kolmisen kymmen-tä riehakasta matruusia oli ke-rääntynyt Moosenmäelle ilonpi-toon. Yksi heistä oli kiivennyt ki-velle soittamaan haitaria ja kak-si merisotilasta tanssi kiivaasti ripaskaa. Tiistaiaamuna 21.11.sotalaivat sitten nostivat ank-kurinsa ja suuntasivat keulansa länsi-etelään kohti Kaunissaar-ta, mutta sitä ennen alukset oli-vat täyttäneet vesivarastonsa Ii-vari Niemelän kaivosta. Se miksi laivat olivat saapuneet Kuorsa-loon ja minne ne olivat matkalle, ei tuolloin selvinnyt saaren kou-lulaisille.

Sodan läheisyys näkyi ja kuuluiSuomenlahden miinanraivaus varsinkin ulkomerellä oli syksyl-lä 1944 vasta alkutekijöissään

Vekanlahti, taustalla Kuorsalon kansakoulu.

56

� YOUTUBE

millog.fi

Millog ylläpitää maa- ja merivoimien kalustoja sekä

ilmavoimien valvonta-järjestelmiä niin normaali-

kuin poikkeusoloissa.

ja ajomiinoja tavattiin harva se päivä. Miinaräjähdyksiä kuului usein eivätkä ennalta ilmoitta-mattomat Neuvostoliiton sota-koneiden ylilennotkaan olleet harvinaisia. Lokakuussa Kuorsa-lon itäpuolelta ja marraskuussa Muholman rantavedestä tavat-tiin ajomiinat.

Puna-armeijan joukkojen siirrot länteen, sotakorvauskulje-tukset ja miinanraivaus olivat vil-kastuttaneet Kuorsalon ohi kul-

kevien laivaväylien liikennettä, minkä johdosta Ulko-Tammioon oli perustettu väliaikainen luot-sauspiste. Sen kautta Someris-ta päin saapuneet Neuvostolii-ton alukset ohjattiin saaristorei-teille. Mutta laivoja tuli myös Vii-purin suunnasta johtavaa ran-nikkoväylää pitkin siten, että aluskaravaanit saattoivat ulot-tua Mustanmaan linnakkeelta aina Pörstingin saaren tasalle. Venäläisten laivojen ja proomu-

jen kansilla näkyi sekä joukkoja että myös monia kuorma-auto-ja, traktoreita ja erilaisia kärryjä matkalla Neuvostoliitolle vuok-rattuun Porkkalan laivastotuki-kohtaan. Kiihtyneen laivaliiken-teen johdosta Kuorsalon Viron-vuorelle perustettiin 29.11. meri-tähystysasema. Vaikka Punalip-puisen Itämeren-laivaston aluk-sia edelleen kulki Kuorsalon ohi, ei niistä yksikään enää kiinnitty-nyt Kuorsalon laitureihin.

puolustusvoimat.fi

Rannikkoprikaatin Sukeltajakoulussa voit suorittaa varusmiespalveluksen Merivoimien erikoisjoukoissa.

Vuoden kestävällä kurssilla koulutetaan taistelu- ja raivaajasukeltajia. Taistelu-sukeltajat koulutetaan vaativiin erikois-joukkosotilaan tehtäviin merellisissäolosuhteissa. Raivaajasukeltajien tehtäviin kuuluu merimiinojen ja vedenalaisten räjähteidentunnistaminen ja tuhoaminen.

Koulutus alkaa Upinniemessä tammikuussa. Taistelu-sukeltajakurssi järjestetäänparillisina vuosina ja raivaaja-sukeltajakurssi parittominavuosina.

Hakuaika vuoden 2020 taistelusukeltajakurssille päättyy 31.7.2019,ja valintakokeet järjestetään Upinniemessä viikolla 35.

Suorita varusmiespalvelus sukeltajana

Lisätietoja: https://varusmies.fi/erikoisjoukot/sukeltajat

58

Ove EnqvistST, ye-komentaja evp

Historian unohtamat – Suomen alkuaikojen rannikkotykistöupseerit

Emil Brynolf Liljeberg, sittemmin Liusvaara

Historia

Tämän jälkeen Liljeberg pal-veli 1918 Pohjois-Pohjanmaan rykmentti 9:ssä komppanian-päällikkönä ja 1918–1920 meri-jalkaväkirykmentin nuorempana upseerina. Vuonna 1920 kaptee-niksi ylennetty Brynolf Liusvaara (entinen Liljeberg) siirtyi RT 3:een komppanianpäälliköksi Sortava-laan. Alkukesästä 1922 hänestä tuli patteriston komentaja Kone-vitsassa ja toimi myöhemmin ryk-mentin vt. komentajana.

Liusvaara suoritti vuon-na 1921 (toisen tiedon mukaan 1922) yksityisoppilaana yliop-pilastutkinnon Sortavalan Suo-malaisessa lyseossa. Hän suo-ritti tykistöupseerien ampuma-koulun kurssin 1920–1921, vuo-sina 1923–1925 Teknillisen kor-

Brynolf Liusvaara on ilmeisesti ainoa Venäjällä koulutettu ja Suomen rannikkotykistössä palvellut upseeri, jonka ensiksi mainittu kirjoittaja on ural-laan tavannut. Se johtuu siitä, että hän oli oikeas-taan kuolemaansa saakka aktiivinen eri rannikkoty-kistön aselajiyhdistyksissä, mm. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksessä ja Rannikon Puolustajain Killassa. Harva varmaan tiesi, miten värikäs ura Liusvaaralla oli ollut.

Karpaateilla sekä Romaniassa.Luutnantti Liljeberg palasi

joulukuussa 1917 Suomeen ja meni tapaamaan isäänsä Hel-singin poliisilaitokselle. Asioi-dessaan laitoksella hän tapasi Bruno Jalanderin, joka neuvoi nuorukaista siirtymään Pohjan-maalle Lappajärvelle. Liljeberg otti 1.1.1918 alkaen Lappajär-ven rakuunoissa eskadroonan päällikkönä ja sittemmin Ikaa-listen suojeluskunnan pataljoo-nan komentajana osaa Pohjan-maan vapautukseen sekä Ikaa-listen, Mannamäen, Kyröskos-ken, Häijän, Karkun, Tampereen ja Kouvolan-Kotkan taisteluihin. Hän toimi myös jonkin aikaa Tu-run ja Oulun pataljoonien va. ko-mentajana.

B rynolf Liljeberg syn-tyi Kotkassa 1.5.1895. Hän astui 13.10.1914

Venäjän armeijan palvelukseen ja suoritti Nikolain ratsuväkiopis-ton Pietarissa. Kornetti Liljeberg astui lokakuussa 1916 palveluk-seen H.K.K. Perintöruhtinaan 1. Njertsinkin ratsuväkirykment-tiin, jonka mukana hän osallis-tui maailmansodan taisteluihin

sOtamuseO


keakoulun sotatieteellisen lin-jan sekä 1925–1927 Sotakorkea-koulun teknillisen kurssin. Yleise-sikuntaupseerin arvonimen hän sai 1939.

Vuodesta 1926 alkaen Lius-vaara oli RT 3:n tykistöteknilli-sen toimiston päällikkönä Sor-tavalassa ja vielä ilmatorjunta-tehtävissä eri paikoissa ennen talvisotaa. Hän osallistui talvi-sotaan ensin Suomen Kotijouk-kojen esikunnan Ilmatorjunta-toimiston päällikkönä. Hän pyy-si kuitenkin siirtoa rintamalle, ja hän siirtyi III divisioonan Jalka-väkirykmentti 67:n komentajak-si Kannakselle sekä Laatokan pohjoispuolelle. Hän oli muka-na mm. Taipaleen taisteluissa

Jo välirauhan aikana Lius-vaara palasi rannikkotykistöön toimien Suomenlinnan Rannik-kotykistörykmentin (myöhem-min 1. Rannikkoprikaati) II Lin-nakkeiston (Kytö, Miessaari, Ry-säkari, Katajaluoto) komentaja-na maaliskuusta 1941 alkaen. Heinäkuu 17. päivänä 1941 Li-usvaara komennettiin Merivoi-mien alaisen Hangon ryhmän ilmatorjuntakomentajaksi. Siir-tyneenä jälleen rintamalle hän palveli mm. myöhemmin sodas-sa Itä-Suomenlahden Rannikko-prikaatissa II Linnakkeiston ko-mentajana kesällä 1944. Hänet siirrettiin myöhemmin Merivoi-mien esikuntaan mutta vapau-tettiin palveluksesta joulukuus-sa 1944.

Puolustusvoimista erot-tuaan Liusvaara toimi mm. Hel-singin Veroviraston palvelukses-sa 1944—51 ja toimien samal-la usean vuoden ajan Valtiova-

rainministeriön kiinteistöjen ar-vioimistoimikunnan sihteerinä. 1950-luvulla hän siirtyi yksityi-seksi liikemieheksi perustaes-saan oman kiinteistöliikkeen.

Liusvaara hoiti useita yhteis-kunnallisia luottamustehtäviä. Sortavalassa hän oli mm. kau-punginvaltuuston jäsen ja mo-nen urheilu- ja liikuntakasvatus-seuran johtohenkilö. Helsingis-sä hän oli mm. kaupungin kiin-teän omaisuuden tarkastuslau-takunnan, verolautakunnan ja väestönsuojelulautakunnan jä-senenä. Liusvaara kuoli Helsin-gissä 1978.

SotilasarvotVenäjällä kornetti 13.10.1916 ja luutnantti 13.7.1917, Suomen armeijan luutnantti 18.2.1918, kapteeni 6.12.1920 ja majuri 6.12.1926.

Mitä palvelustoverit ja alai-set muistavat Liusvaarasta (lempinimi Lille)Liusvaara oli innokas aktiiviur-heilija nuoruudessaan, ja toimi myöhemmin urheiluseuroissa toimihenkilönä. Liljeberg voitti nuoruudessaan useita puolus-tusvoimien ja Suomen mesta-ruutta yleisurheilussa mm. pi-tuushypyssä ja kolmiloikassa. Hänet tunnettiin myös kuoro-miehenä Sortavalassa Sortava-lan Mieslaulajissa ja myöhem-min Viipurin Lauluveikoissa Hel-singissä. Lisäksi hän oli innokas henkivakuutusasiamies. Hän oli tunnetusti myös markan soi-keaksi vetäjä, ja voi kehua sillä, ettei omistanut yhtään todellis-ta sydänystävää.

Majuri Liusvaaran hukkuminenJoskus 1930-1uvulla RT3:n up-seeriharjoituksissa oli esitelmä hukkumisesta ja ensisavusta, ja majuri Liusvaara käytti esityk-sen jälkeen puheenvuoron, jos-sa mainitsi mm.: Minä kerran koulupoikana putosin Helsingis-sä Kolera-altaaseen ja olisin var-masti hukkunut, ellei pari ryssän solttua olisi vetänyt minua kui-ville”. Tä1löin kuiskasi luutnant-ti Loikkanen lähinaapureilleen: ”Aina minä olen sanonut, että ne ryssät ovat meille tehneet pelk-kää pahaa”.

Ove Enqvist ja Tero Hasu

JOhanna PaKOlan KOKOelma

60

Järjestöt

Meriupseeriyhdistys

Meriupseeriyhdistys tiedottaaVuosikokous 2019Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Merisota-koululla 3.4.2019

Hallitus kaudelle 2019 – Puheenjohtaja:

Kommodori Veli-Petteri Valkamo

– Varapuheenjohtaja: Komentaja Kaarle Wikström

Hallitus: – Komentajakapteeni

Jyrki Myllyperkiö – Komentajakapteeni

Thomas Gentz – Komentajakapteeni

Klaus Ericsson – Komentajakapteeni

Valtteri Viitala – Yliluutnantti

Antti Kurkivuori – Luutnantti Nicolás Kalvi

Yhdistyksen hallitus kutsui sihteereiksi kapteeniluutnant-ti Jukka Rannikon sekä yliluut-nantti Leo Laineen.

Jäsenmaksut 2019Jäsenmaksut pysyivät ennallaan:

– Amir/kom 40€ – Komkapt/ltn 30€ – Evp/res 30€ – Kad -€

Lasku jäsenmaksuista lähe-tetään loppukesästä.

Meriupseeriyhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2019Yhdistys jatkaa toimintaansa säännöissä mainittujen periaat-teiden mukaisesti:1. Kehittämällä yhdistyksen

toimintalinjoja ja -tapoja koko jäsenistöä kiinnosta-viksi ja eri ikäpolvia yhdis-täviksi

2. Kehittämällä jäsenistön ammattitaitoa ja meripuo-lustuksen tuntemusta se-kä ylläpitämällä jäsenistön keskinäistä kanssakäymistä

3. Ylläpitämällä ja kehittä-mällä yhteistoimintaa mui-den merellisten järjestöjen kanssa

4. Tiivistämällä yhteistoimin-taa Rannikkoupseeriyhdis-tyksen kanssa.

5. Toimimalla läheisessä yh-teistyössä Merivoimien kanssa sekä pitämällä yl-lä yhteyksiä puolustusvoi-mien ja rajavartiolaitoksen meripuolustuksen piirissä toimiviin osiin

6. Yhteistyön keinoin edistä-mällä meripuolustuksen ja meriupseerin ammattiin liittyvää tietämystä muun yhteiskunnan sisällä.

Vuoden teema: ”Autonomiset järjestelmät – Uhka vai mahdollisuus?”Vuoden aikana tapahtuvat vie-railut ja kuukausikokousten esi-tykset pyritään järjestämään teeman mukaisesti.

Meriupseeriyhdistyksen vuoden 2019 tapahtumakalenteri:Elo-syyskuu:

– Syysmatka: Syysmatka jär-jestetään 16.-18.8.2019 vä-lillä ja se suuntautuu Ahve-nanmaalle. Vierailukohteina muun muassa Bomarsun-din linnake sekä Maarianha-minan Merenkulkumuseo.

– Kuukausikokous: 3.9.2019 Helsinki. Rajavartiolaitok-sen esikunta. Esitelmätilai-suus, jonka aiheena RVLE:n teknillisen osaston näke-mys autonomisista järjes-telmistä ja tulevaisuuden näkymistä.

– Ammunnat: Perinteinen Tourin tussari, Upinniemi. Tarkempi ajankohta ja il-moittautuminen ilmoite-taan elokuussa.

Lokakuu: – Vuosipäivän kokous

24.10.2019, Helsinki, Suo-menlinna, Merisotakoulu, tilaisuudessa myös alus-


Järjestöt

www.volvopenta.com

Meriupseeriyhdistys

tus Venäjän hybridiuhkista. Alustajana eversti evp. Ju-ha Wihersaari. Kokous on avoin RUY:n jäsenille.

Marraskuu: – Kuukausikokous:

12.11.2019, RUY:n järjeste-lyvastuulla oleva kuukausi-kokous.

– Majan talkoot: Erikseen il-moitettavana ajankohtana

Näiden suunniteltujen ta-pahtuminen lisäksi:

– Palkitaan opinnoissaan hy-vin menestyneitä meriup-seereja, kadetteja ja upseeri-kokelaita (RUK174 23.1.2019, EUK70 21.6.2019, SM8 5.8.2019, 86MEK 15.8.2019, RUK175 29.8.2019, YEK 59 31.10.2019)

– Muistetaan hiljaiseen lai-vueeseen siirtyneitä

– Toimitetaan Suomi Merellä -vuosikirja

– Tilataan yhdistyksen jäse-nille Rannikon puolusta-ja -lehti

– Ylläpidetään ja varustellaan yhdistyksen majaa Kemiös-sä. Vuonna 2019 tavoittee-na on tehdä seuraavat kun-nostustyöt:

– Ranta-alueen käytettävyy-den kehittäminen ja yleisil-meen parantaminen

– Tuetaan (anomuksesta) jä-senistön kirjoitus- ja tutki-mustyötä apurahoin

– Jatketaan yhdistyksen ar-kiston arkistointityötä ja yhdistyksen omaisuuden selvitys- ja luettelointityö-tä. Siirretään yhdistyksen omaisuus pois Suomenlin-nan Upseerikerholta vähin-tään remontin ajaksi.

MY:n jäsentiedotteet

Meriupseeriyhdistys tiedottaa jäsenistöään pääsääntöisesti sähköpostilla lähetettävillä jä-sentiedotteilla, joita pyritään lä-hettämään kuukausittain.

Päivitäthän sähköpostitie-dot sihteerille, mikäli jäsentie-dotteet eivät ole tavoittaneet.

MY:n jäsentuotteetSuomen Laivasto -kirjasarja (1-3), osat erikseen 15€, koko sarja 40€

– Uhka Lännestä -kirja, 15€ – Suojattu merenkulku elin-

ehtonamme -kirja, 15€ – MY:n isännänviiri, 70€ – MY:n Veneviiri, 22€ – MY-Jäsenpinssi, 7€

Hintoihin lisätään mahdol-liset postikulut. Lisätiedot tuot-teista sihteeriltä: [email protected]

62

Järjestöt

Sininen Reservi

T ämän vuoden Sinisen Re-servin vuosikokous järjes-

tettiin Merisotakoululla siten, että kokousta edelsivät perin-teinen kauden avaus Merisota-koulun saunassa perjantaina 26. huhtikuuta sekä lauantai-aamu-päivän yhdistysten yhteistyöko-kous. Kun vuosikokouksen jäl-keen kokousväki pääsi vielä tu-tustumaan koulun simulaatto-ri-järjestelmiin, voidaan kiitol-lisina todeta vierailun Meriso-takoululle olleen onnistunut ja erittäin antoisa! Tämä konsep-

ti osoittautui niin toimivaksi rat-kaisuksi, että sitä voitaneen hyö-dyntää jatkossa muuallakin.

Sauna ja upseerikerhoMerisotakoulun vuonna 1904 valmistunut sauna Suomenlin-nassa on maailman suurin puu-lämmitteinen sauna. Löylyhuo-neen pinta-ala on 65 m², korkeus lähes viisi metriä. Sen lauteille mahtuu jopa 180 ihmistä. Täs-sä saunassa pääsivät avaamaan purjehduskauden myös paikal-la olleet 26 jäsenyhdistyksien jä-sentä ja löylyt olivat jälleen erit-täin makoisat. Ilta päättyi Suo-menlinnan upseerikerholla, jos-sa nautitun iltapalan ohessa käy-dyissä keskusteluissa seuraavan päivän yhdistysten yhteistyöko-kous sai hyvän pohjan - maan-

puolustustyötä siis mukavissa merkeissä!

Yhdistysten yhteistyöHyvin nukutun yön – muutamat pitkämatkalaiset saivat testata MERISK:n patjoja – jälkeen alle-kirjoittanut avasi aamupäivän yhdistysten yhteistyökokouk-sen merkeissä. Osallistujat kuu-livat merivoimien ajankohtais-katsauksen Merivoimien kou-lutuspäällikön, komentaja Antti Rainion kertomana, Meripuolus-tussäätiön terveiset sen asiamie-heltä, Arno Hakkaraiselta, ja ly-hyen historiakatsauksen yhdis-tyksen varapuheenjohtajalta Mi-ka Kuutilta.

Hallituksen jäsen Mika Koi-vunen johdatti osallistujat ryh-mätöiden pariin, joissa käsitel-tiin tapahtumien järjestämistä, tiedottamista ja projektisalk-kua. Mika keräsi työryhmien ai-kaansaannokset ja tekee niistä koosteen. Tästä on hyvä jatkaa uusien ajatusten kehittämistä ja käytäntöön soveltamista. Työs-kentelyn ohessa pääsimme jäl-leen tutustumaan paremmin toi-siimme ja luomaan sekä nostat-tamaan yhteishenkeä – maan-puolustustyötä parhaimmillaan.

Ennen Sininen Reservi ry:n vuosikokousta Merisotakoulun uusi johtaja, kommodori Juha-pekka Rautava esittäytyi sekä

Sinisen Reservin vuosikokous ja Merisotakoulun ”lämmin syli”

Nylands brigad firade sin års-dag i Dragsvik 17.4.2019 med pa-raden/fältgudstjänst på flagg-planen och sen dagsfesten på Officersmässen. Brigadens kom-mendör, kommodor Arvi Tavaila talade den festanförande.

Merisotakoulun uusi johtaja kom-modori Juhapekka Rautava piti kak-si mielenkiintoista esitystä ennen Sinisen Reservin vuosikokousta.


Järjestöt

Sininen Reservi

piti kaksi mielenkiintoista esi-telmää, joista toinen on luetta-vissa pääosin netissä (aikaisem-pi esitys, linkki https://www.de-fmin.fi/files/4411/Rautava_Ju-hapekka_netti_20181121_J_MTS_Kv-harjoitustoiminta_JUL-K_F.pdf

VuosikokousVuosikokouksen puheenjohta-jaksi valittiin Seppo Vihersaa-ri ja sihteeriksi Kristiina Slotte. Niin toimintakertomus, tilinpää-tös, toimintasuunnitelma kuin talousarviokin käytiin rakenta-vassa hengessä läpi ja ne hy-väksyttiin pienin korjauksin se-kä lisäyksin yksimielisesti. Vuosi-kokous valitsi erovuoroiset halli-

tuksen jäsenet Henri Havulinnan (Helsingin Reservimeriupseerit), Matti Puhakan (Turun Rannik-kotykistökilta) ja Kristiina Slot-ten (Suomenlinnan Rannikko-tykistökilta) uudelleen, sekä uu-siksi hallituksen jäseniksi Marko Haran (Helsingin Miinanraivaaja-kilta), Jarmo Holmin (Turun Lai-vastokilta), Sirpa Holman (Ran-nikkosotilaskotiyhdistys) ja Ari Nermeksen (Suomenlahden Lai-vastokilta).

Niilo Siro (Kymen Laivasto-kilta) lähetti yhdistykselle ilmoi-tuksen, ettei jatka hallitukses-sa jäljellä olevaa yhden vuoden kautta. Kokous valitsi tälle jäl-jellä olevalle kaudelle hallituk-seen uudelleen (hallituksen jä-

sen 2018) Harri Hahkalan (Ran-nikkojääkärikilta ry).

Onnittelut ja kiitoksetOnnittelut uudelleen valituil-le sekä uusille jäsenille – hihat kääritään ylös ja aloitetaan työn teko! Suurkiitos nyt hallitustyös-tä poisjääneille Hannu Hyttisel-le, Ravo Sarmetille, Niilo Sirolle ja Sirkka Stoltille – olette tehneet arvokasta meripuolustustyötä!

Suurkiitos myös Merisota-koululle ja sen johtajalle kom-modori Juhapekka Rautavalle vieraanvaraisuudestanne ja tu-estanne! Tätä on yhteistyö par-haimmillaan!

Antti RautiainenPuheenjohtaja, Sininen Reservi ry

Sinisen Reservin vuosikokous ja Merisotakoulun ”lämmin syli”

Suomenlinna tarjosi parastaan Sinisen Reservin kauden avaussaunaan osallistujille.

64

Järjestöt

Puheenjohtaja-kierros ja muita YT-palaverejaPuheenjohtaja-kierros

Tähän kaikkeen liittyy myös pu-heenjohtaja-kierros. Kierros on aloitettu tammikuussa Kymen Laivastokillassa RUK:n RU-kurs-sin päättäjäistilaisuuden yhtey-dessä 24. tammikuuta. Seuraa-vaksi allekirjoittanut osallistui Loviisassa lauantaina 2.3. Ran-nikkosotilaskotiyhdistyksen vuosikokousta edeltäneeseen laajennetun hallituksen kokouk-seen, jossa mukana olivat halli-tuksen jäsenten lisäksi kaikki RSKY:n paikallisosastot. Näiden edustajat esittäytyivät vuorol-laan ja kertoivat omasta toimin-nastaan sekä haasteistaan. Si-nisen Reservin puheenjohtajan esittäytymisen jälkeen mietit-tiin yhdessä, miten Sininen Re-

S ininen Reservi ry:n toimin-nan perusta on yhteistoi-

minta ja yhteisöllisyys. Vuosiko-kous päätti vuoden 2019 toimin-nan pääteemaksi, että yhdistys keskittyy päätehtäväänsä, jäsen-yhdistystensä yhteistyöhön, tuke-maan jäsenyhdistystensä rekry-tointia ja vapaaehtoisen meripuo-lustuksen reserviläistoiminnan edellytysten parantamiseen. Yh-distysten yhteistyön kehittämi-sessä otetaan huomioon alueel-liset tarpeet ja jäsenyhdistyksiä kannustetaan oma-aloitteisuu-teen sekä tuomaan kehitystyö-hön liittyviä ideoitaan esille. Yh-teistoimintaan ja Rannikkoprikaa-tin Siniselle Reserville esittämään toiveeseen liittyen Meri-Karjalaan

pyritään aktivoimaan Merivoi-mien alaisiin joukkoihin kuuluvien reserviläisten yhdistystoimintaa.

Sininen Reservi

Sinisen Reservin työvaliokunta (puheenjohtaja kameran takana ja Henri Havulinna poissa) eli sihteeri Kai Kaksonen sekä varapuheenjohtajat Kristiina Slotte ja Mika Kuutti menossa tapaamaan MERISK:n uutta johtajaa.

RUK:n RU-kurssi 253:n (Perintö) Esikunta- ja viestikomppanian prii-mus UO Kujanpää vastaanotti Sinisen Reservin puheenjohtajalta Antti Rautiaiselta ja Kymen Laivastokillan puheenjohtajalta Tapio Riikoselta Laivastokillan plaketin. Kurssin päättäjäisten jälkeen puheenjohtajat keskustelivat yhdistyksen tulevaisuudesta.


Järjestöt

Puheenjohtaja-kierros ja muita YT-palavereja

servi voisi parhaiten auttaa hei-dän haasteissaan ja toisaalta mi-tä yhteistyömuotoja voisi esim. toteuttaa muiden sotilaskotiyh-distysten kanssa.

Seuraava vierailu toteutui Helsingin Reservimeriupsee-rit ry:n kevätkokouksessa, jos-sa kapt res Antti Jäntti piti ko-kouksen jälkeen erittäin mie-lenkiintoisen esitelmän US Na-vyn sukellusvenesodasta Tyy-nellä valtamerellä vuosina 1941-1945. Esitelmän jälkeen päästiin jälleen miettimään yhdistyksen hallituksen kanssa, miten Sini-

Sininen Reservi

Vaasassa vuonna 2019 vietetty Merivoimien vuosipäivä sai ihmiset liikkeelle ja Sininen Reservi oli hienosti esillä. Tänä vuonna vuosipäivää vietetään Kauppatorilla Helsingissä tiistaina 9. heinäkuuta. Sininen Reservi järjestää jälleen vuosipäivän iltajuhlan, joka pidetään Merisotakoululla.

Rannikkosotilaskotiyhdistys piti laajennetun hallituksen kokouksen sekä yhdistyksen vuosikokouksen ja vuosijuhlan Loviisassa 2.-3.3.2019. Sinisen Reservin puheenjohtaja osallistui hallituksen kokoukseen ja tapaaminen koettiin molemmin puolin erittäin onnistuneeksi.

66

Järjestöt

nen Reservi voisi yhdistystä par-haiten tukea, ja mitä yhdistyksen visio seuraavalle viidelle vuodel-le voisi olla.

Vaasassa puheenjohtaja ta-pasi Pohjanlahden Laivastokilta ry:n ja Pohjanlahden Merivartio-kilta ry:n edustajat juuri ennen vuosikokousta torstaina 25. huh-tikuuta. Muutaman tunnin kes-kusteluissa yhdistyksien haas-teet tulivat esille, mutta toisaalta selvisi, että yhdistyksillä on toi-minta hyvällä pohjalla. Viimeisin puheenjohtaja-kierroksen kes-kustelu käytiin Pirkanmaan Me-ripuolustuskilta ry:n edustajan kanssa Merisotakoululla.

Kierros jatkunee kesän ylit-se. Tavoitteena on edelleen käy-dä jokaisessa Sinisen Reservin jäsenyhdistyksessä.

Tapaamisia ja juhliaYhteistoimintaan liittyy myös tapaamiset uusien komentajien kanssa. Sinisen Reservin edus-tajat (pj itse tai puheenjohta-jan johdolla mm. työvaliokunta) ovat tavanneet Merivoimien ko-mentajan ja esikuntapäällikön, Merisotakoulun uuden johtajan ja Rannikkoprikaatin uuden ko-mentajan. Seuraavana on vuo-rossa Rannikkolaivaston uusi komentaja. Näissä tapaamisis-sa esitellään yhdistyksen toimin-taa, yhteistoimintamuotoja MP-K:n Meripuolustuspiirin kanssa sekä mietitään mahdollisuuksia

Rannikkotykistösäätiön ja Rannikkotykistön perinneyhdistyksen yhtei-nen 40-vuotisjuhla pidettiin Suomenlinnan upseerikerholla 4.4.2019 ja vieraiden kiitospuheen piti kenraali Jaakko Valtanen.

edelleen kehittää yhteistyötä.Sinisen Reservi on saanut

vastuulleen järjestää Merivoi-mien vuosipäivän iltajuhlan. Täs-sä oma panoksemme yhteistyö-hön, jonka onnistumiseen voivat kaikki juhliin osallistujat vaikut-taa! Tervetuloa Merisotakoulul-le 9. heinäkuuta!

Niin Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlat kuin Rannikko-

Sininen Reservi

tykistösäätiön ja Rannikkotykis-tön perinneyhdistyksen 40-vuo-tisjuhlat antoivat onnittelujen ohessa mahdollisuuden verkos-toitumiseen. Kun henkilöt ovat tuttuja, asioiminenkin helpot-tuu. Lämpimät onnittelut vielä kertaalleen kaikille juhlineille yh-teistyökumppaneillemme!

Antti RautiainenPuheenjohtaja, Sininen Reservi ry


Järjestöt

R annikkotykistön perin-neyhdistyksen vuosiko-

kous järjestettiin 4.4. Merisota-koululla. Hallituspaikastaan luo-puneen Jorma Hakalan tilalle va-littiin Olavi Jantunen, muilta osin entinen hallitus jatkaa. Samoin puheenjohtajaksi valittiin uudel-leen allekirjoittanut.

Vuosikokouspäivä oli samal-la yhdistyksen 40-vuotispäivä. 4.4.1979 Katajanokan Kasinolla kokoontunut seurue allekirjoitti yhdistyksen perustamisasiakir-jat. Tämä oli samalla alkusysäys Rannikkotykistösäätiön perusta-miselle. Yhdistys ja säätiö vietti-vät yhteistä 40-vuotisjuhlaa Suo-menlinnan Upseerikerholla, ti-laisuudesta on oma artikkelinsa tässä lehdessä.

Yhdistys jatkaa työtään ran-nikkotykistön perinteiden paris-sa. Pitkään työn alla ollut ”gra-duhanke” on lopultakin etene-mässä, muistolaattahanke jat-kuu ja uusia hankkeita on tuloil-laan. Näistä mainittakoon muun muassa rt:n joukko-osastolehti-en digitointihanke ja rannikko-puolustusportaali. Yhdistys ryh-tyy myös keräämään kokoel-miinsa valokuvia, linnake-elä-mään liittyviä esineitä, asepu-kuja ja muuta vastaavaa esineis-töä. Jos koet intoa siivota kaap-

pejasi tai laatikoitasi (autotallia, ullakkoa tai muuta rt-esineistön piilopaikkaa tai mielessäsi liik-kuu konmaritus-henkinen urak-ka), niin otamme mielellämme vastaan rt-pukuja ja muuta esi-

Rannikkotykistö-konmaritus

Ove enqvist

Yhdistyksen pitkäaikainen hallituksen jäsen ja yhdistyksen sihteerinä vuosia toiminut Jorma Hakala palkittiin vuosikokouksen yhteydessä Rannikon Puolustajain Killan mitalilla. Mitalin luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Pakola.

Rannikkotykistön Perinneyhdistys

neistöä. Lisätietoja saat puheen-johtajalta. Lisäkuulumisia hank-keista tulee syksyn mittaan, jah-ka saamme hankkeet kunnon vauhtiin.

Johanna Pakola

68

Järjestöt

Suomenlinnan Rannikkotykistökilta

Suomenlinnan Rannikkotykistökillan kuulumisia

ta on yhden MPK:n omistaman linnakeveneen, MS Kuivasaaren, käyttäjäyhteisö. Tällä hetkellä kil-ta kipeästi kaipaa linnakeveneen hallintaan ja toimintaan apukä-siä. Ajatuksissa on, että saataisiin toinen ja vaikka kolmaskin maan-puolustusyhdistys jakamaan vas-tuuta linnakeveneeseen liittyväs-

Myös ennen varsinaista ko-kousta Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen (MPK) meripuolus-tuspiirin piiripäällikkö kommodo-ri evp Henrik Nysten kertoi, kuin-ka MPK:n toiminta tulee muut-tumaan uuden vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain tullessa voimaan ensi vuoden alusta. Kil-

Killan vuosikokousSuomenlinnan Rannikkotykistö-killan vuosikokous järjestettiin tänä vuonna 13.3. Maanpuolus-tusyhtiön auditoriossa Töölön-torinkadulla. Mukana oli lähes 30 kiltalaista.

Helmikuun alussa saimme yllättävän suru-uutisen, kun kuusi vuotta kiltaa luotsannut komentaja evp Hasse Rekola nukkui pois kotonaan yön aika-na. Vuosikokous kunnioitti Has-sen muistoa hiljaisella hetkellä kokouksen alussa. Hasse oli kil-lassa pidetty puheenjohtaja, jo-ka vielä puheenjohtajakautensa jälkeenkin toimi aktiivisesti Kui-vasaaressa yleisöryhmien op-paana. Hassen iloista persoo-naa tulemme kesällä saaressa kaipaamaan!

Puheenjohtaja. Kajanuksen terassilta näkyy kauas.

Järvön lastenleiri.


Järjestöt


Suomenlinnan Rannikkotykistökillan kuulumisia

tä merellisestä koulutustoimin-nasta ja MPK:n merellisiin har-joituksiin osallistumisesta. Tästä keskusteltiin myös Henrik Nyste-nin esitelmän aikana.

Varsinainen kokous sujui normaaliin tapaan Kai Masalinin johdolla. Allekirjoittanut lupau-tui jatkamaan vielä yhden, kuu-dennen, vuoden killan puheen-johtajana.

Killan toiminnassa tullaan kuluvan vuoden aikana tehosta-maan eri kohteiden, kuten Kaja-nuksen saunan ja Järvön, mark-

kinointia ulkopuolisten tahojen/yritysvierailujen käyttöön. Killan hallinnassa olevat kohteet edus-tavat erilaista kiltatoimintaa, oli-pa kyseessä historiallisen ainu-laatuinen, upea Kajanuksen sau-na, Kuivasaaren linnakesaari tyk-keineen tai saaren saaristoluon-to kuten Järvössä, johon veneili-jät ovat löytäneet laituripaikkan-sa. Kaikki kohteet vaativat myös jatkuvaa huolenpitoa ja korjaa-mista sekä paikkojen kunnossa-pitoa unohtamatta ympäröivän saaristoluonnon suojelua.

Rt-kiltalaisten kesää

Kesällä on oiva tilaisuus järjes-tää unohtumaton ilta Upinnie-men kärjessä sijaitsevassa Eli-el Saarisen Robert Kajanuksel-le suunnittelemassa saunassa. Se on myös loistava palaverin pitopaikka seurueille, yrityksil-le, luonnon kauneudesta ja koh-teen erilaisuudesta nauttiville.

Juhannuksen vietto Järvös-sä on perinteinen ja tuo kiltalai-set nauttimaan keskikesän juh-lasta upealle ulkosaarelle. Jär-vössä järjestetään lähes joka vii-

Järvöläisiä saunanrakennustalkoissa.

70

Järjestöt

konloppu talkootoimintaa saa-ren huoltamisessa ja kohteiden korjaamisessa palvelemaan ve-neileviä killan jäseniä.

Upea kokemus kiltalaisten lapsille ja lasten kavereille on juhannuksen jälkeisellä viikolla järjestettävä Järvön lasten ke-säleiri. Leirillä nukutaan puoli-joukkueteltoissa ja opetellaan mm. tärkeitä erätaitoja ja venei-lyn aakkosia.

Yksi Helsingin edustan veto-voimaisimmista saarista on pit-kään salattuna saarena ollut Kui-vasaari. Merelliseen tunnelmaan pääsee noin puolen tunnin me-rimatkan aikana. Alkavana kesä-nä pääsee vielä käymään ja tu-

tustumaan RT-killan osaavien oppaiden johdolla saaren moni-puoliseen rannikkotykistön his-toriaan. RT-kiltalaiset toimivat yleisöviikonloppuina ryhmien mukana opastajina ja auttavat tarvittaessa mm. vaikeakulkui-sissa paikoissa huonojalkaisia selviämään.

Yksittäiset vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan Kui-vasaareen kesän aikana toteu-tettavien 6.-7.7., 20.-21.7. ja 3.-4.8 yleisöviikonloppujen aikana. Suurin mielenkiinnon kohde on ollut ja on edelleen järeä 12” kak-soistykkitorni.

Myös ulkomaiset vieraat ovat tervetulleita saareen sun-

nuntain jälkimmäisellä lähdöl-lä kaikkina yleisöviikonloppuina.

Kuivasaari on myös kaunis ulkosaariston luontokohde. Saa-ri on pääosin säilynyt luonnol-taan samanlaisena, kuin se oli jo satoja vuosia sitten. Myöhemmin saaressa 70-luvulle asti asunei-den sotilaiden perheiden toimin-noilla on myös ollut vaikutuksen-sa pieneltä osin saaren alkupe-räiseen kasvillisuuteen. Saares-sa on myös erittäin runsas lintu- ja perhoskanta.

Killassa odotellaan edelleen-kin jännityksellä tietoa, mitä saa-relle tapahtuu, kun puolustus-voimat ehkä luopuu siitä. Mut-ta siihen saakka, kun emme tie-

Järvön venesatama.


Kiltalaisia retkeläisten ohjaustehtävissä.

Killan sihteeri tällä kertaa ikkunoita pesemässä.

dä mitään tulevaisuudesta, olem-me sitoutuneet pitämään saares-ta huolta niin hyvin kun pystym-me ja killan taloudellinen tilanne antaa myöten. Kilta järjestää ai-nakin kolme-neljä kertaa kesäs-sä talkooviikonloppuja, joihin kiltalaiset voivat osallistua. Saa-ressa tehdään pieniä korjaustöi-tä, mm. maalataan ja kunnoste-taan ikkunoita, leikataan pensai-ta ja ruohoa, raivataan risukkoja, tehdään polttopuita. Yhdessä te-keminen on paljon mukavampaa. Joten nautitaan myös toistemme seurasta tänäkin kesänä upeassa merimaisemassa!

Mauri Harju (Kajanuksen saunan hoitaja), puh. 0400 443 749, [email protected]

Ari Orpana (Järvön isäntä), puh. 0400 476 372, [email protected]

Ninamaija Toivonen (Kuivasaaren emäntä) puh. 040 820 1122, [email protected]

Kuivasaaren retkistä saa tarkat ohjeet osoitteesta: www.ihalines.fi/suomeksi/ saannolliset/kuivasaari

Erillisryhmien vierailuista tulee ottaa yhteys Kuivasaaren isäntään Mikko Lahtiseen p. 0400 472 779 tai [email protected]

Kristiina SlotteRt-killan puheenjohtaja 2019-2020


72

Järjestöt

Rannikkosotilaskotiyhdistys

Rannikkosotilaskotiyhdistyksen kuulumisia

T apahtumarikkaan, 100 vuotta sotilaskotityötä rannikolla, juhlavuoden

jälkeen on arkinen aherrus alka-nut niin yhdistyksessä kuin soti-laskodeissakin.

Rannikkosotilaskotiyhdis-tyksen puheenjohtajana jatkaa Maritta SariolaVuosikokous pidettiin 3.3. 2019 Loviisassa. Puheenjohtajaksi va-littiin Maritta Sariola uudelle kol-mivuotiskaudelle. Myös Tita-Ma-

ri Asikkala Upinniemen paikallis-osastosta uusi hallituspaikkan-sa. Uudeksi varsinaiseksi jäse-neksi valittiin Elina Wirtanen Suomenlinnan paikallisosas-tosta. Varajäseniksi valittiin Rai-ja Heikkinen Suomenlinnan pai-kallisosastosta ja Sirkka Pokki Kyminlinnan paikallisosastosta.

Hallituksen jäsenten tehtävätJärjestäytymiskokouksessa va-littiin varapuheenjohtajaksi Sir-

pa Holma Suomenlinnan pai-kallisosastosta monivuotisen varapuheenjohtajamme Sirk-ka Stoltin hallituskausien tultua täyteen. Sihteerinä jatkaa Marjo Lindstedt Turun paikallisosas-tosta. Hallituksessa jatkaa Tii Vieruaho vastuualueenaan yh-teydet varusmiehiin. Myös muil-le hallitusjäsenille jaettiin omat vastuualueensa, kuten yhteydet paikallisosastoihin (Tita-Mari Asikkala ja Sirkka Pokki), osit-tainen tiedotus ja some –asiat (Elina Wirtanen) ja talous (Raija Heikkinen).

Tarkoitus on vahvistaa ja lä-hentää yhteyksiä sekä paikalli-sosastojen välillä että muiden maanpuolustusjärjestöjen kans-sa. Sinisen Reservin puheenjoh-taja Antti Rautiainen vieraili tu-tustumassa yhdistykseemme sekä kertomassa Sinisen Reser-vin kuulumisista ja toiminnasta

Tulevaisuustyöryhmä aloittaa toukokuussaHallitus päätti perustaa Tule-vaisuus-työryhmän miettimään miltä Rannikkosotilaskotiyhdis-tys ja sen paikallisosastot näyt-tävät esim. 10-20 vuoden kulut-tua, miten voitaisiin sopeutua muutosten tuomiin haasteisiin. Ryhmän vetäjäksi nimettiin Ei-la Korhonen, jolla on kokemus-ta sekä hallitustyöskentelystä

RsKy Kuva-aRKistO

Kuivasaaren sode.


Järjestöt


Rannikkosotilaskotiyhdistyksen kuulumisiaettä toimimisesta isossa Upin-niemen paikallisosastossa että pienessä ja pojattomassa Han-gon paikallisosastossa. Tulevai-suus-työryhmään on aluksi kut-suttu eri ikäisiä sisaria eri paikal-lisosastoista, mutta jatkossa sii-hen voi ilmoittautua kuka tahan-sa toimintamme kehittämisestä kiinnostunut jäsen. Työryhmän on tarkoitus kokoontua ensim-mäisen kerran toukokuussa.

Tietojen saaminen tärkeääMyös puolustusvoimien yhteis-työkumppanina yhdistyksem-me on sopeutumassa muutok-siin, kuten se on joustavasti teh-nyt viimeisen sadan vuoden ai-kana. Varusmieskoulutuksen muutokset tuovat haasteita so-tilaskotitoimintaan. Vihreältä veljeltämme komentaja Antti

Rainiolta saamamme tiedon li-säksi olemme kiitollisia kaikes-ta saamastamme tiedotuksesta myös paikallisesti. Ryhmät, kurs-sit, vierailut, harjoitukset, nämä kaikki vaikuttavat sotilaskotien ja niiden työntekijöiden arkeen. Mitä paremmin saamme tietoa, sitä paremmin osaamme varau-tua erilaisiin tilanteisiin.

Liikkuva sotilaskoti – sotilas kotiauto Unelma liikkeelleTeemme parhaamme myös tuo-daksemme liikkuvan sotilasko-din, sotilaskotiautomme Unel-man ja leirisotilaskodin palvelut vapaaehtoisten jäsenten voimin paikalle. Sotilaskotiauto Unel-man on valmis tilattavaksi mu-kaan erilaisiin tapahtumiin. Soti-laskotiauto Unelma on hankittu palvelemaan liikkuvana sotilas-kotina täydentämään sotilasko-tikonseptiamme.

Varusmiesten iloksi ja hyödyksiToimintaperiaatteemme mu-kaan tulemme edelleen tuke-maan varusmiehiä. Viime vuon-na hankimme Fatbike-pyöriä Rannikkoprikaatin ja Rannikko-laivaston varusmiesten käyt-töön. Rippiristit, virsikirjat, sti-

RsKy Kuva-aRKistO

RsKy Kuva-aRKistO

Unelma keikalla.

Sotilaskotituto Unelma.

74

Järjestöt

pendit ja ohjelmalliset kotiutu-sillat ovat perustukimuotojam-me. Olemme kiinnostuneet tu-kemaan erityisesti liikunnallisia harrastuksia. Kalliimpiin han-kintoihin, kuten kalusteisiin ja urheiluvälineisiin, olemme saa-neet tukea Urlus-säätiöltä ja An-na-Liisa Rewellin säätiöltä. Ran-nikkosisarten säätiöltä olemme saaneet tukea henkilökunnan ja vapaaehtoisten sisarten koulut-tamiseen liittyviin hankkeisiin.

Sotilaskotien tuote-valikoimaa uudistetaan Olemme asiantuntijoiden opas-tuksella käynnistäneet projek-tin sotilaskotien tuotevalikoiman kehittämiseksi terveellisempään suuntaan kustannustehokkuus ja ekologisuus huomioon ot-taen. Munkkeja ja pizzoja myy-dään varmasti jatkossakin, mut-ta pyrimme tarjoamaan entistä enemmän vaihtoehtoja. Henki-lökunnan tuotekehityskoulutus toteutetaan workshop-muo-dossa. Sotilaskotihenkilökunta on käynyt lisäksi messuilla saa-massa uusia ideoita ja sotilasko-tien leipurit osallistuneet Sotilas-kotiliiton järjestämään kohden-nettuun koulutuspäivään.

Vuoden teemana on koulutusVapaaehtoisia sisaria kannus-tamme osallistumaan Sotilasko-

tiliiton, Sotilaskotialueen, Nais-ten Valmiusliiton ja MPK:n koulu-tuksiin, joita on runsaasti tarjol-la. Panostamme vahvasti myös sotilaskotiemme palkatun hen-kilökunnan koulutukseen.

Sotilaskotien pöytäliinat Made by Sodetäti kestokasseiksi – Rannikon sisarten vuoden ympäristöteko Vapaaehtoiset sisaret ovat innol-la olleet mukana tekemässä van-hasta uutta. Sotilaskotien kaa-

peista huomattiin löytyvän pal-jon kestävästä, korkeatasoises-ta kankaasta valmistettuja pöy-täliinoja, joita ei kuitenkaan ole enää vuosikausiin käytetty. Sisa-ret ryhtyivät valmistamaan niis-tä ekologisia kestokasseja varus-miesten käyttöön muovikassien sijasta. Kassin voi joko edullisesti ostaa tai käytön jälkeen palaut-taa sotilaskotiin.

Tämä idea on vapaasti kopi-oitavissa!

Maritta Sariola


RsKy Kuva-aRKistO

Sodekassi.

Vuosipäivän iltajuhla tarjoaa juhlavaa yhdessäoloa Merisotakoulun perinteikkäissä tiloissa Suomenlinnassa.

Puheet ovat lyhyet ja illallispöydässä viihdytään hyvässä seurassa. Tanssimusiikista vastaa Laivaston Soittokunnan varusmieskokoonpano.

Ruokailun jälkeen voi seurustella mukavassa seurassa tai pyörähdellä tanssilattialla nauttien Merisotakoulun miljööstä.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen www.sininenreservi.fi

Pukukoodi on tumma puku tai palveluspuku.

Lisätiedot:

Merivoimien vuosipäivän iltajuhla Merisotakoululla

Sininen Reservi ry järjestää

iltajuhlan Merisotakoulun tiloissatiloissa tiistaina 9.7.2019 klo 19.00-23.00

Varapuheenjohtaja Mika Kuutti 040 7599525 [email protected]

Sihteeri Kai-Verneri Kaksonen 050 5455421 [email protected]

Sininen Reservi ry toivottaa lämpimästi tervetulleiksi kaikki tutut sekä uudet juhlijat. Tapaamisiin Suomenlinnassa!

Kuva: s

ePPO alan

KO

76

Järjestöt

Laivaston Sukeltajakilta

Laivaston sukeltajakillan kuulumisia

L aivaston Sukelltajakil-lan toimintakausi avau-tui perinteisesti vuosiko-

kouksen merkeissä. 2.3.2019 pi-detyn kokouksen yhteyteen oli rakennettu tapahtumapäivä. Se alkoi aamuvarhaisella kiltalais-ten kokoontuessa Upinniemen varuskunnan portille klo 08.00. Pitkämatkalaiset olivat saapu-neet pääkaupunkiseudulle jo edellispäivänä ehtiäkseen ajois-sa ja osallistuakseen monimuo-toiselle kurssille, jonka teema oli pelastuskoulutus.

Aamupäivä harjoiteltiin pis-tooliammuntaa tilaisuuden hui-

pentuessa kisaan, missä jokai-nen sai mitellä itseään vastaan

yhä parempien tulosten haul-la ja sen maagisen kympin sar-


Järjestöt

Laivaston Sukeltajakilta

jan metsästämisellä. Ammunta oli hyvin johdettu ja kaikki osal-listujat olivatkin tyytyväisiä aa-mun antiin joko tulosten mairi-tellessa mieltä tai muutoin ase-käsittelyn sujuvuuteen ja turval-liseen ammuntatapahtumaan tähdänneeseen koulutukseen. Ampumavastaavina toimivat kii-tettävästi kiltalaiset Lasse Riiko-nen ja Lasse Pihl.

Seuraava tehtävä oli suun-nistaa kimppakyydein tai letkas-sa Upinniemestä Lohjan harjul-la sijaitsevaan Meriturvan koulu-tuskeskukseen.

Perillä meidät otti vastaan Meriturvan johtaja Heikki Hyy-ryläinen, joka toivotti Laivas-ton sukeltajakillan ja sen jäse-net tervetulleiksi Meriturvan ti-loihin. Heikki kertoi ensin Meri-turvan historiasta ja sen jälkeen hyvin monipuolista toiminnasta av-esityksella havainnollistettu-na, minkä jälkeen siirryttiin varsi-naiseen harjoitustilaan. Monelle aiemmin paikalla käymättömäl-le hallin mittasuhteet jo sinänsä, mutta erityisesti hyvinkin erilais-ten harjoitusmahdollisuuksien kirjo oli yllätys. Saimme katta-van kierroksen kuluessa kuvan siitä, mitä kaikkea tiloissa voi-daan harjoitella eikä epäselväk-si jäänyt keskuksen mahdolli-

suudet tarjota jopa eurooppa-laisen mittapuun mukaan huip-pulaatuista koulutusta ainutlaa-tuisissa olosuhteissa.

Koulutuskeskukseen tutus-tumisen jälkeen olikin tositoi-mien aika, eli hallin allastilaa hyödynnettiin sukellusharjoi-tukseen tai vaihtoehtoisesti pe-lastuslauttojen kokeiluun. Erityi-sesti lautoille kiipeäminen osoit-tautui haastavaksi. Harjoittelun perusteella tositoimiin ei kukaan toivonut joutuvansa.

Harjoituksen päätyttyä vuo-

sikokous pidettiin kello 19.00 al-kaen. Numeroiden lisäksi käytiin läpi alkavan kauden toimintaa ja keskusteltiin aktiivisesti esitetys-tä kurssiohjelmasta ja muista kil-lan toiminnalle tärkeistä asioista.

Puheenjohtaja Tapani Kor-honen kiitti aktiivisesta osallis-tumisesta päivän tapahtumiin ja vuosikokoukseen.

Lisätietoja toiminnastamme löydät kotisivuilta https://mpkl.fi/jasenyhdistys/laivaston-su-keltajakilta-ry/

Juha Kytömäki

Laivaston sukeltajakillan kuulumisia

78

Järjestöt

Yhdistyksen puheenjohtaja, komentaja evp Jarmo Valtimo, avasi kokouksen.

Kokouksen puheenjohtajak-si valitun majuri evp Jorma Ha-kalan johdolla aloitettiin vuosi-kokousasioiden käsittely.

Vuosikertomuksesta – 7.5.tehtiin jäsenretki Häs-

tö-Busön saarelle. – 4.6. Puolustusvoimain lip-

pujuhlapäivänä laskettiin seppele sankarihaudoilla ja juotiin perinteiset “mars-kin kahvit” Neljän Tuulen Tuvalla

– 5.6. kiinnitettiin muistolaat-ta Storlandetin saaren tulen-

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistyksen kuulumisia

Perinneyhdistys täytti 20 vuotta19.5.1999 pidettiin Hangon Ran-nikopatteriston Perinneyhdistyk-sen perustamiskokous osoittees-sa Korkeavuorenkatu 13, silloisen Huoltopatterin tiloissa. Hankolai-set tunsivat talon Maumau-talo-na. Nelikerroksinen Maumau-ta-lo on muuttunut As Oy Hangon Majakaksi, mutta perinneyhdis-tys jatkaa toimintaansa.

Yhdistyksen vuosikokousVuoden 2019 vuosikokous pidet-tiin 23.3.2019, jo perinteiseen ta-paan Hangon Itäsataman ravin-tola Roxx:ssa. Kokoukseen osal-listui 40 jäsentä.

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys

johtoasemaan. Laatan kiin-nittäminen liittyi Rannikko-tykistösäätiön ja Rannikko-tykistön Perinneyhdistyk-sen toteuttamaan hankkee-seen, jossa rannikkotykistön entisille toimipaikoille kiinni-tetään muistolaatta.

– 1.8. juhlistetaan perin-nepäivää. Ensin laskettiin seppele sankarihaudoilla ja sitten siirryttiin Russarön linnakesaarelle. Tilaisuu-teen osallistui yhteensä 130 henkilöä.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli pysynyt samana kuin viime vuonna ollen 384.

Kokouksen sihteeri Pirjo Lange, kokouksen pj Jorma Hakala ja yhdistyksen pj Jarmo Valtimo.


Järjestöt

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistyksen kuulumisiaVuoden 2019 hallitusPuheenjohtajaksi valittiin uu-delleen Jarmo Valtimo ja vara-puheenjohtajaksi Kimmo Mäki-peska. Pirjo Lange, Ilkka Koso-nen ja Hannu Kekkonen jatka-vat hallituksessa. Keijo Suomi-nen, Kaarle Lange ja Tero Viitala valittin vuosiksi 2019 -2020. Va-rajäseniksi valittiin Oiva Lyytikäi-nen ja Richard Hyvönen.

Muita kokousasioitaHyväksyttiin toimintasuunnitel-ma, jonka runko oli sama kuin edellisvuonna sisältäen mm. 4.6. ja 1.8. tilaisuudet.

Tilinpäätös oli alijäämäinen, joten päätettiin korottaa jäsen-maksu 12 eurosta 15 euroon.

Todettiin, että toukokuun 19. päivänä yhdistys täyttää 20-vuotta. Päätettiin kuitenkin,

että erillistä 20-vuotispäivän juh-laa ei järjestetä.

Veikko Erosesta yhdistyksen ensimmäisen kunniajäsenenHallitus oli esittänyt, että majuri evp Veikko-Olavi Eronen kutsu-taan yhdistyksen kunniajäsenek-

si ja niin vuosikokous myös päätti.Kun yhdistys 19.5.1999 pe-

rustettiin, valittiin Veikko Ero-nen yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja Jarmo Valti-mo ensimmäiseksi varapuheen-johtajaksi.

Tämä kaksikko johti yhdis-tystä aina viime vuoteen saakka. Kun 24.3.2018 pidetyssä vuosi-kokouksessa Eronen luopui pu-heenjohtajuudesta valittiin Val-timo hänen tilalleen. Kimmo Mä-kipeska valittiin tuolloin varapu-heenjohtajaksi.

Kun uusi kunniajäsen, Veikko Eronen, oli kukitettu, löi vuosi-kokouksen puheenjohtaja, Jor-ma Hakala, nuijan pöytään ja päätti kokouksen.

Kokouksen jälkeen yhdis-tys tarjosi osallistujille kahvia ja teetä kera maukkaan lohileivän ja kinuskikakun.

Hangon Rannikkopatteriston Perinneyhdistys

Vuosikokousväkeä.

Uusi Kunniajäsen kukitetaan. Kukittamassa Pirjo Lange ja Jarmo Valtimo.

80

Järjestöt

Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys

Turun Rannikkotykistörykmentin perinneyhdistyksen toimintaa

Katanpään ja Isokarin tykkien kunnostushankeYhdistyksemme jäseniä on jo pitkään osallistunut vuosittaisil-la talkoilla Örön 305 O-tykkien, kasemattien ja keskiön kunnos-tustoimintaan. Metsähallituksen toiveesta projekti on laajentunut myös yhden kuuden tuuman Tampella-aseman kunnostuk-seen. Nyt toimintaa on tarkoitus laajentaa muillekin entisille ran-nikkotykistön linnakkeille. Kun-nostustyömme keskittyy ensi-sijaisesti toiminta-alueemme paikkoihin, joissa on toimivaa yrittäjäpohjaista matkailualan toimintaa ja rannikkotykistölli-sesti mielenkiintoisia kohteita.

Vuonna 2018 yhdistyksem-me toimesta tehtiin kartoitus-käynnit Katanpäähän ja Isoka-riin. Käyntien pohjalta laadittiin alustavat suunnitelmat tarvit-

tavista toimenpiteistä. Tuleva-na keväänä/kesänä on tarkoi-tus kunnostaa Katanpäässä yk-si neljästä 152 T-tykistä sekä ty-kin ympäristöä. Vastaavasti Iso-karissa työn alle otetaan saaren yksi 105 O-tykki. Kyseisen tykki-vene Uusimaan perätykkinäkin olleen, Somerin ja Bengtskärin taisteluihin osallistunut, alun pe-rin 102mm:n tykin omistaa Kus-

tavin kunta. Kunnostushanke onkin monen tahon yhteistyö-tä: toimintaa valvoo ja koordi-noi Sotamuseo/Forum Marinum, maa-alueiden omistajana yhte-nä osapuolena on Metsähallitus ja myös saaren matkailuyrittäjä osallistuu hankkeeseen omalla panoksellaan. Katanpäässä toi-mijoita on sama määrä, vain yrit-täjä on siellä eri.

YleisötilaisuusTykkien kunnostushankkeem-me myötä järjestettiin 15.11. Fo-rum Marinumin ”Tuonnin tur-vaajat, viennin vartijat Merivoi-mat 100 vuotta – luentosarjaan liittyen yleisölle avoin tilaisuus ”Katanpään ja Isokarin tykkien kunnostushanke ja muisteluita näiden linnakkeiden vaiheista.” Tapahtumaan osallistui lähes vii-tisenkymmentä henkilöä, jotka saivat yhdistyksemme jäsenen

Yleisöä Forum Marinumin tilaisuudesta.

Valtaako luonto vai onko kyseessä maastouttaminen?


Järjestöt

Johanna Pakolan ja Forum Ma-rinumin tutkijan Mikko Merosen alustamina mittavan tietopake-

tin kyseisten saarien historiasta ja taustoista siihen, miksi saaret on linnoitettu sekä mitä tykkika-

lustoa niillä on ollut ja on yhä. Yh-distyksemme jäsen ja Örön kun-nostushankkeita koordinoinut Pentti Sillanpää kertoi tulevista kunnostustöistä. Luento-osuu-den jälkeen yleisö osallistui tilai-suuteen kertomalla omia muis-tojaan kyseisten linnakkeiden ja tykkikaluston osalta. Tapahtuma osoitti, että tämän kaltaisten ti-laisuuksien järjestäminen jat-kossakin olisi perusteltua.

Pasi KatajaPuheenjohtaja

Turun Rannikkotykistön Perinneyhdistys ry

Turun Rannikkotykistörykmentin Perinneyhdistys

Turun Rannikkotykistörykmentin perinneyhdistyksen toimintaa

Isokarin 105/58 O.

Tarkastelussa yksi Katanpään 152 T-tykeistä.

82

Järjestöt

Turun Rannikkotykistökilta

Turun Rannikkotykistökilta toimii!sePPO Kaila

K illan kevätkokous oli tors-taina 28.3. Heikkilän soti-

laskodissa. Ennen kokouksen alkua kokoonnuimme yhdes-sä Saaristomeren Merivartiokil-lan kanssa pääsaliin kuulemaan Länsi-Suomen Merivartioston apulaiskomentajan, komenta-ja Petteri Partasen esitelmää ai-heesta Suomen rajaturvallisuus. Komentajan esitelmä työntyi en-sin rajavartiotoiminnan histo-riaan ja siitä nykypäivään ja vie-lä tuleviin haasteisiin. Esitelmä oli erittäin valaiseva ja antoi pal-jon ajattelemisen aiheita vaikka-pa Euroopan nykytilasta. Kahvit

sotilaskodin munkkien kera juo-tiin esitelmän aikana. Yhteisen esitelmahetken järjestely osoit-tautui toimivaksi. Esitelmän jäl-keen RT-kilta siirtyi pitämään omaa kokoustaan yläsaliin. Pu-heenjohtaja Mika Koivunen ker-toili aluksi ennen varsinaista ko-kousta killan ajankohtaisia kuu-lumisia mm. Pansion kiltahuo-neesta, joka on otettu merika-sarmin mittavan remontin jäl-keen uudelleen käyttöön.Killan vapaaehtoiset ovat järjestäneet killan vitriinin parin evakkovuo-den jälkeen uuteen paikkaan, paremmin näkyville sotilaskoti-

salin puolelle. Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin mo-nen vuosikokouksen puheen-johtajaveteraani Kari Paarma ja sihteeriksi luontevasti killan sih-teeri Jukka Lasorla. Kokous kun-nioitti vuoden 2018 aikana kuo-leman kautta jäsenistöstämme poistuneiden Ann-Mari Ceder-bergin, Harry Suomisen ja Mart-ti Mäkilän muistoaan hetken hil-jaisuudella. Kokous käsitteli kil-lan sääntöjen kevätkokouksel-le määräämät asiat. Muina ko-kousasioina käsiteltiin hallituk-sen esittämien henkilöiden hy-väksymistä killan vapaajäse-

Killan kevätkokouksen yhteinen esitelmätilaisuus Saaristomeren Merivartiokillan kanssa Heikkilän sotilaskodin pääsalissa.


Järjestöt

Turun Rannikkotykistökilta

Turun Rannikkotykistökilta toimii!sePPO Kaila

niksi. Kokous hyväksyi vapaa-jäseniksi seuraavat killan jäse-net: Pekka Lehtiö, Katariina Pi-ha, Erkki Seppälä, Teuvo Kuuse-la, Pekka Vuorinen ja Anne Valta-re-Laaksonen.

Osallistumme 24.-25.5. Nu-ku Rauhassa Turun Varvintoril-la. Tapahtuma on suuri ja täyt-tää koko torin sekä läheisyy-den jokirannan. Siihen osallis-tuvat melkoinen joukko alueen maanpuolustuskiltoja ja katta-vasti eri viranomaistahot. Kil-tamme tekee kesäkuun alussa retken Hankoon. Oppaaksemme on lupautunut sotahistorioitsija majuri evp Kaarle Lange. Käym-me Tulliniemessä ja tutustumme

muuallakin hankoniemellä sijait-sevien tylkkiasemien jäännök-siin. Tutustumme myös moniin muihin sotahistoriallisiin koh-teisiin. Kahvi- ja lounaspaikoiksi valitaan Hankoon tavalla tai toi-sella mielenkiintoisesti liittyvis-sä kahvilassa ja ravinolassa. Mat-karaporttia saadaan seuraavaan numeroon.

Kannattaa muistaa suositut kuukausitapaamiset kesätau-on jälkeen taas syksystä alkaen. Joka kerralla on oman alan-sa asiantuntija pitämässä huip-puesitelmää.

Ampumaharrastajat, otta-kaa kalentereihinne Sinisen Re-servin ampumakilpailut! Ampu-mäpäivä 2 Upinniemessä Huhti-kuussa on tätä luettaessa jo käy-ty. Seuraava ampumapäivä 3 jär-jestettäneen syyskuussa Raasin

ampumaradalla. Kivääri 150 m. radalla ja pistooliammunta 25 m. radalla. Ampumapäivä 4 (Ryn-näkkökivääriammunta) järjeste-tään syyskuussa Upinniemessä. Varsinkin tämä syksyinen ryn-näkkökivääriammunta on ollut erityisen suosittu, koska siihen voi osallistua ilman omaa aset-ta ja -aselupaa. Nyt keräämään joukkueita kilpasille! Ilmoittau-tumiset näihin ampumakilpailui-hin MPK:n kotisivuilta Seuratkaa ilmoitteluja kiltamme retkistä ja tapahtumista TS:n kiltapalstalla, jäsentiedotteissa ja killan FB-si-vulla: facebook.com/groups/tu-runrtkilta. Seuratkaa tarjontaa myös Maanpuolustuskoulutus-yhdistyksen (MPK) sivuilla: www.mpk.fi.

Seppo KailaKillan tiedottaja

Killan kevätkokous sotilaskodin yläsalissa. Toiminnan tarkastaja Eero Joutsikoski lukemassa toiminnantarkastuskertomusta.

Länsi-Suomen Merivartioston apulaiskomentaja, komenta-ja Petteri Partanen kertoo meri-alueiden valvonnan monitahoisis-ta haasteista.

sePPO Kaila

84

Järjestöt

Turun Laivastokilta

Turun Laivastokillan toimintaa!

T urun Laivastokillan kevät-kokous oli 28.2. Heikkilän

sotilaskodin yläsalissa. Killan pu-heenjohtaja Jarmo Holm avasi kokouksen ja toivotti kaikki ter-vetulleiksi. Kokouksen puheen-johtajaksi valittiin kokouksen avaaja Jarmo Holm ja sihteeriksi killan sihteeri Jouni Aho. Kokous käsitteli killan säännöissä kevät-kokoukselle määrätyt asiat. Ko-kouksen jälkeen kuultiin Onnet-tomuustutkintakeskuksen johta-jan, dosentti Veli-Pekka Nurmen mielenkiintoinen esitys aiheesta “Sotilasmerenkulku ja vakavien onnettomuuksien tutkinta”.

Jarmo Holm ja Seppo Kaila osallistuivat Rannikkolaivaston kotiutuskahvitilaisuuteen 19.3. Pansion varuskuntaravintolas-sa. TLK:n palkittava varusmies oli ylimatruusi Juho Reiman 4. Miinantorjuntalaivueesta. Yli-matruusille luovutettiin palkin-tona termospullo nimilaatalla ja tietysti perinteen vaatima kun-niakirja kehyksissä.

Rannikkolaivaston komen-tajan vaihtotilaisuudessa Pan-sion sotasatamassa 29.3. killan puheenjohtaja Jarmo Holm luo-vutti kommodori Erkki Mikkolal-le TLK:n pöytästandaarin tun-

nustukseksi hänen monivuo-tisesta ja erittäin positiivisesta suhtautumisesta kiltamme työ-tä kohtaan.

Tulevia tapahtumiaTulevan kesän päätapahtumana Turun Laivastokillan jäsenet osal-listuuvat elokuussa järjestettävil-le valtakunnallisille Laivastokilta-päiville, jonka tapahtumapaikka on tänä vuonna Vaasa. Retkestä Vaasaan tiedotetaan lähemmin sp.jäsenviesteinä ja killan fb-si-vulla. TLK:n pistooliampumakil-pailu pyritään tätä kirjoitettaes-sa järjestämään Pansion pistoo-

Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Erkki Mikkola pitää puhetta kotiutuville varusmiehille Pansion tuki-kohdassa 19.3.

sePPO Kaila


Järjestöt

Turun Laivastokilta

liradalla toukokuussa. Sen tulok-sista tietoja killan fb-sivulla. Muis-takaa myös Sinisen Reservin am-pumakilpailut! Ampumäpäivä 2 Upinniemessä on tätä luettaes-sa jo käyty. Seuraava ampuma-päivä 3 järjestetään syyskuussa Raasin ampumaradalla. Kivääri 150 m. radalla ja pistooliammun-ta 25 m. radalla. Ampumapäivä 4 (Rynnäkkökivääriammunta) jär-jestetään syyskuussa Upinnie-messä. Varsinkin tämä syksyi-nen rynnäkkökivääriammunta kannattaa pitää mielessä, kos-ka se on ollut erityisen suosittu, sillä siihen voi osallistua ilman omaa asetta ja -aselupaa. Nyt keräämään joukkueita kilpasille! Ilmoittautumiset näihin ampu-makilpailuihin MPK:n kotisivuilta.

Kesäkauden syntymäpäivä-sankareitamme ovat: 75 vuotta

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi ja killan kevät-kokousesitelmä.

Matti Puhakka 15.7. 70 v. Mikko Suvanto 30.9. 60 v. Pekka Raunio 13.8. ja Ismo Harjamäki 30.9. On-nea kaikille syntymäpäiväsanka-reille!

Seuratkaa ilmoitteluja ret-kistä ja tapahtumista TS:n kil-tapalstalla, sähköposti-jäsent-

edotteissa ja killan päivitetyillä nettisivuilla: www.turunlaivas-tokilta.net sekä killan FB-sivulla. Seuratkaa myös ampumatapah-tumien ajankohtia Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen (MPK) sivuilla: www.mpk.fi.

Seppo KailaKillan tiedottaja

sePPO Kaila

Sortavala ja Valamo arkkitehdin silmin 30.8.-1.9 pe-suAsiantuntijaopas arkkitehti Markku AaltoHinta 520 €/hlö sis. bussikuljetukset, majoitukset puolihoidolla. Valamon luostari ja Gogolevin museo, lounas, Venäjän viisumi, asiantuntijaoppaan palvelut.Eversti sotatieteiden tohtori h.c. Sampo Ahdon matkatVienan Karjala 3.-8.9 ti-su, hinta 899 €/hlö Kantalahti-Murmansk-Ivalo 11.-14.9 ke-la, hinta 651 €/hlöKysy lisää myynti@vihdinliikenne.� tai katso www.vihdinliikenne.�

86

Järjestöt

kaan tarvitaan vihiä, vainua, pie-nen piilotiedon havaitsemista. Tämä edellyttää esimiehiltä ky-kyä kuunnella ja keskustella se-kä avointa ja läpinäkyvää vuoro-vaikutusta. Kurvisen luento johti vilkkaaseen keskusteluun. Aihe ja teema oli selvästi sellainen, jota meidän kannattaa jatkaa.

Tämän lehden ilmestyessä Killan ampumapäivä on jo ta-kanapäin ja Killan majan talkoot pidetty ja majakausi täydessä

Puheenjohtajan kynästä

H yvää kesää kaikille rannik-kojääkäreille ja lehden lu-

kijoille!Rannikkojääkärikillan Kevät-

kokous pidettiin 27.3. MPKL:n au-ditoriossa ja sen yhteydessä kuul-tiin KTT Pekka Kurvisen kiinnos-tava luento VIHI-johtamisesta, joka johdatti kuulijat pohtimaan johtamiseen liittyviä tekijöitä. Kurvisen mukaan jatkuvassa työ-elämän murroksessa vanhat joh-tamisopit eivät toimi. Hänen mu-

vauhdissa. Killan maja on oivalli-nen paikka viettää aikaa yksin tai hyvässä porukassa. Kajakit ovat myös hyvä tapa verestää muis-toja ja ylläpitää tämän liikunta-muodon taitoja.

Killan hallitus kokoontuu kuukausittain pl. heinäkuu. Jos sinulla on asioita tai toimintaa, joita haluat hallituksen ottavan käsittelyyn – laita viestiä. Ole-malla aktiivinen ja osallistumal-la saat jäsenyydestä eniten irti.

Heinäkuussa kokoonnumme Teikarin päivän 75-vuotis juhlal-lisuuksiin. Perinteisesti kokoon-numme ensin Upinniemeen, jonka jälkeen matka suuntautuu kohti Dragsvikia. Päivän tapah-tumien kulusta viestimme tar-kemmin jäsentiedotteella, kun yksityiskohdat tarkentuvat. Ti-laisuuden järjestelyihin osallis-tuvat Dragsvikin ja Upinniemen varuskuntien lisäksi perinteiseen tapaan Kilta ja Rannikkojääkäri-pataljoonan perinneyhdistys yh-teistyössä. Tässä yhteydessä esi-tän lämpimät onnittelut Kurt Ko-kolle, joka valittiin Peryn uudeksi puheenjohtajaksi.

Rannikkojääkärikoulun käy-neille muistutus siitä, että syk-syllä tulee kuluneeksi 40-vuotta ensimmäisestä Rannikkojääkäri-koulun kurssista ja kaikki koulun käyneet on kutsuttu lauantaina 7.9. Rannikkojääkärikoulun kurs-

Rannikkojääkärikilta

esa aittOKalliO

Kevätkokouksessa Pekka Kurvinen piti esitelmän vihijohtamisesta.


Järjestöt

Puheenjohtajan kynästäsien yhteistapaamiseen. Kurssit kokoontuvat Helsingin Senaatin-torilla, josta matka suuntautuu Upinniemeen. Ilta huipentuu yh-teisillalliseen Kalastajatorpalle.

Pidä huolta siitä, että killal-la on ajantasaiset yhteystiedot käytettävissä mm. sähköpos-tiosoite. Kilta viestii jäsenilleen pääosin sähköpostin ja Face-bookin kautta.

Kerran Rannikkojääkäri – ai-na Rannikkojääkäri

Petri Käyhkö

Rannikkojääkärikilta

TURVALLISEN DIGITALISAATION EDELLÄKÄVIJÄ

insta.fi

• Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmät• Hätä- ja hälytyskeskusjärjestelmät

• Rikostorjunnan ratkaisut• Kyber- ja tietoturvaratkaisut

• Autonomiset järjestelmät• Datakeskeiset ratkaisut ja edistynyt analytiikka

• Harjoittelu-, koulutus- ja simulointiratkaisut• Kokonaisarkkitehtuurin, hankejohtamisen

ja elinkaaren palvelut

esa aittOKalliO

Esitelmän päätteeksi puheenjohtaja Petri Käyhkö (kuvassa vas.) lahjoit-ti Pekka Kurviselle Rannikkojääkärit tässä ajassa - Kustjägarna i tiden 1997-2015 kirjan.

88

Järjestöt

R annikkojääkäripataljoo-nan perinneyhdistys ry:n

vuosikokous pidettiin torstaina 25.4.2019 Lohjalla. Vuosikoko-uksessa keskusteltiin erityisesti jäsenistön ikärakenteesta ja toi-minnan aktivoimisesta sekä ke-hittämisestä. Unohtamatta ran-nikkojääkärien perinteitä, jota varten yhdistys on perustettu. Samanlaisten kysymysten äärel-lä ollaan muissakin Suomen tu-hansissa yhdistyksissä. Mitään yksittäistä ratkaisua asiaan ei todennäköisesti ole, vaan tarvi-taan useita toimenpiteitä, isoja ja pieniä. Jotkut saattavat väit-tää, että se on mahdotonta, mi-nä väitän, että se on välttämä-töntä. Tukipilareina ovat perin-teet, hyviksi havaitut toiminta-tavat, henki, meidän rannikko-jääkärien ’omat jutut’, jotka ovat ainakin osittain meitä itse kuta-kin vieneet elämässä eteenpäin. Tämän väistämättömän edessä hallitus sai tehtäväkseen valmis-tella erilaisia vaihtoehtoja yhdis-tyksen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukai-sesti toteutamme myös tuleva-na kesänä nuorten leirikoulun MPK:n ja Urlus säätiön avustuk-sella. Nuorten syrjäytymisen eh-käiseminen ja ratkaisujen löytä-

minen syrjäytysongelman rat-kaisemiseen on yhteiskunnalli-sesti merkittävä asia. Kaikki syr-jäytymisen ehkäisyyn liittyvä työ on sekä moraalisesti oikein että rannikkojääkärihengen mukais-ta. Tuloksena saamme nuoria, jotka ovat tasapainoisia, rohkei-ta ja luovia.

Lisäksi pidämme perinteiset vesistö- ja koulutuskauden ava-jaiset sekä mökkitalkoot, osal-listumme Teikarin päivään sekä järjestämme Talvisodan muis-toja ja adventin lauluja -konser-tin Merikappelissa sunnuntaina 1.12. Tervetuloa kuuntelemaan ja käynnistämään joulun odotus.

Aloittaessani nyt yhdistyk-sen puheenjohtajana olen hy-vässä tilanteessa. Kiitokset eri-tyisesti Seppäsen Mikalle sekä

kaikille hallituksen jäsenille ja aktiiveille, joiden työllä yhdis-tyksen toiminta on pysynyt va-kaalla pohjalla, jäsenmäärä on vakiintunut ja toimintaedelly-tykset ovat kunnossa. Seuraavi-na vuosina tiivistämme ja kehi-tämme edelleen yhteistyötä ja -toimintaa Rannikkojääkärikil-lan sekä muiden sidosryhmien kanssa, ja pyrimme löytämään moderneja vaihtoehtoja jäse-nistön, erityisesti nuorten, hou-kuttelemiseksi yhdistyksen toi-minnan pariin.

Eletään ajassa, hyväksytään muutos, kuunnellaan, reagoi-daan ja mennään eteenpäin te-kemisen ja kokemusten kautta.

Kerran rannikkojääkäri – aina rannikkojääkäri!

Kurt

Kurt Kokko (kuvassa vas.) otti vastaan puheenjohtajan työkalut Mika Seppäseltä.

esa aittOKalliO

Eletään ajassa– perinteet tukipilarina

Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys

Sininen Reservi ry MeritaitokilpailuMerisotakoululla, Suomenlinnassa 13.-14.9.2019

S ininen Reservi ry:n toivottaa jäsenyh-distyksensä ja MPK:n Linnakeveneiden käyttäjäyhteisöt tervetulleiksi osallis-

tumaan vuosittaiseen Meritaitokilpailuun. Ta-voitteena on mitellä osallistuvien joukkueiden kesken merisotilaallisista ja sotilaan perus-taidoista. . Kilpailu käydään Merisotakoulun alueella sekä sen läheisillä merialueilla. Ta-pahtuma on MPK:n Meripuolustuspiirin kurssi.

Kilpailu sisältää muun muassa merellä to-teutettavan päivänavigointitehtävän ja muita merisotilaallisia taitoja mittaavia osioita. Taus-tamateriaalina toimivat Sotilasmerenkulkuoh-je (SMO) ja Laivapalvelusopas (LPO) sekä Ran-nikkolaivurin Radioliikenneopas.

Kilpailu alkaa joukkueiden ilmoittautumi-sella Merisotakoululla, perjantaina 13.9. klo 18.00 mennessä ja kilpailun ohjelma päättyy lauantaina 14.9. viimeistään klo 20.00 men-nessä.

Joukkueet ovat kolmihenkisiä. Osallistu-mismaksua ei peritä, mutta joukkueet vastaa-

vat itse matkakuluistaan. Majoitus ja ruokailut tapahtuvat Merisotakoululla ja ne ovat kilpaili-joille maksuttomia. Pitkämatkalaisilla on tar-vittaessa mahdollisuus majoittua vielä lauan-tain ja sunnuntain väliseksi yöksi.

Kootkaa oma joukkueenne ja lähtekää roh-keasti mukaan hyvän hengen meritaitomitte-löihin, joissa pääsette näkemään uutta ja ker-taamaan vanhaa sekä tuomaan oman osaami-senne esille. Parhaat joukkueet palkitaan!

Ilmoittautumiset 14.6.2019 mennessä, osoitteessa www.sininenreservi.fi/ilmoittau-tuminen-meritaitokilpailuun/. Ilmoittautuneet joukkueet saavat kilpailukäskyn noin kuukaut-ta ennen kilpailua, jossa on tarkemmat tiedot ja ohjeet tapahtumasta.

Kilpailun järjestäjä hankkii kilpailussa käy-tettävät välineet ja kaluston. Vaatetuksesta ja muista tarvittavista henkilökohtaisista varus-teista ilmoitetaan tarkemmin kilpailukäskyssä.

Tervetuloa kilpailemaan!Sininen Reservi ry

Tiedustelut: kilpailun johtaja Mika Kuutti ja varajohtaja Markku KaasalainenSähköposti: [email protected] Kuutti p. 040 759 9525 ja Markku Kaasalainen, p. 040 532 8075

90

Järjestöt

Hangon Rannikkopatteriston perinneyhdistysPuheenjohtaja Jarmo ValtimoMetsäkannaksentie 3210940 [email protected]

Helsingin MiinanraivaajakiltaPuheenjohtaja Erik ErwesLinnankoskenkatu 11 A 1000250 Helsinki, 0400 503 [email protected]

Helsingin ReservimeriupseeritPuheenjohtaja Marko VuorinenHaahkatie 6 A 10 , 00200 Helsinki0400 [email protected]

Kotkan Rannikkoalueen perinneyhdistysPuheenjohtaja Aapo Tokkola045 169 [email protected] postiosoite:Koulukatu 2 as 4, 48100 [email protected]

Kymen LaivastokiltaPuheenjohtaja Tapio RiikonenVesikatu 10, 49400 Hamina050 540 [email protected]

Kymenlaakson Rannikonpuolustajain kiltaPuheenjohtaja Esa TerviöKotilotie 6, 48310 Kotka,0440 837 [email protected]

Laatokan puolustuksen perinneyhdistysPuheenjohtaja Ilpo KaislaniemiHovioikeudenkatu 4 A 2320500 Turku0400 [email protected] Kyösti Rantanen, Turku0400 825 [email protected]

Laivaston kiltaPuheenjohtaja Pentti O. Niskanen, Hiidenkuja 6, 21600 Naantali040 [email protected]

Laivaston SukeltajakiltaPuheenjohtaja Tapani KorhonenOlofsborg 13 A, 10710 Snappertuna040 558 [email protected] [email protected]

MeripuolustussäätiöAsiamies Arno HakkarainenHelenankuja 4, 01400 [email protected]

MeriupseeriyhdistysPuheenjohtaja Kommodori Veli-Petteri ValkamoSihteeri Kapteeniluutnantti Jukka Rannikko045 841 [email protected] Komentaja Pasi Puoskari

MerivoimatMerivoimien esikunnan viestintäpuh. 0299 [email protected]

Merivoimien tutkimus-laitoksen perinneyhdistysPuheenjohtaja Erkki Laurila0500 431 [email protected] Kaarina SaartoPL 5, 20240 [email protected]

MiinanraivaajakiltaPuheenjohtaja Tatu VirtaKirkkorvontie 21, 21250 Masku050-5947144, [email protected] Jorma NieminenPietarinkatu 3 C 27, 20320 [email protected]

Pirkanmaan MeripuolustuskiltaPuheenjohtaja Timo ValliKastepolku 2, 14200 Turenki040 833 7213, [email protected]

Pohjanlahden LaivastokiltaPuheenjohtaja Teuvo RodenPietarsaarenkatu 2 A 3, 65350 Vaasa0500 665 [email protected]

Pohjanlahden MerivartiokiltaPuheenjohtaja Timo Häyhä[email protected]

Rannikkotykistön OpistoupseeritPuheenjohtaja Tatu VartiainenOjahaantie 11 B 25, 01600 Vantaa02 998 00, 0400 [email protected]

RannikkosotilaskotiyhdistysPuheenjohtaja Maritta SariolaEsplanadi 120 B 21, 10900 Hanko050 302 [email protected]

RannikkojääkärikiltaPuheenjohtaja Petri Käyhkö[email protected]

Rannikkojääkäri pataljoonan perinneyhdistysPuheenjohtaja Kurt Kokko040 571 [email protected]

Rannikkotykistön perinneyhdistysPuheenjohtaja Johanna PakolaPryssinkatu 13 as 2920320 Turku+358 40 588 [email protected]

RannikkotykistösäätiöValtuuskunnan puheenjohtajaTimo KohtamäkiHallituksen puheenjohtajaJuha KilpiAsiamies komkapt M5/MERIVE Hannu [email protected]

Rannikkoupseeri yhdistysRP-lehden julkaisijaPuheenjohtajaKommodori Auvo [email protected] Jarmo Valtimo 040 564 [email protected]

Rannikon Puolustajain kiltaPuheenjohtaja Esa TerviöKotilotie 6, 48310 Kotka0440 837 [email protected]

RT-kerho johtorengasPuheenjohtaja Toni Aalto040 311 3348, [email protected]

Selkämeren RannikkokiltaPuheenjohtaja Ravo SarmetKolhantie 134 b, 26510 Rauma040 562 [email protected]

Sininen Reservi ryPuheenjohtaja Antti RautiainenSolbackantie 22, 02880 VEIKKOLA050 5561825, [email protected] Kai Kaksonen050 545 [email protected]

Yhteinen julkaisumm

e


Järjestöt

Rannikon Puolustajan teemat3/2019 Rannikkojoukkojen taistelu

4/2019 Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen

1/2020 Merivoimien ja viranomaisten välinen yhteistoiminta

www.rannikonpuolustaja.fi

Helsingin Miinanraivaajakillan kokous joka kuukauden toinen tiistai klo 13.00 ravintola White Ladyssa.

Tapahtumakalenteri 20199.7. Sininen Reservi ry järjestää Merivoimien vuosipäivän iltajuhlan

Merisotakoulun tiloissa (s. 75)

13.-14.9. Sininen Reservi ry:n Meritaitokilpailu Merisotakoululla, Suomenlinnassa (s. 89)

24.10. Meriupseeriyhdistyksen vuosipäivän kokous Merisotakoululla Suomenlinnassa (s. 60)

Suomenlahden LaivastokiltaPuheenjohtaja Lars EklundMarkkinatie 5 E 56, 00700 HELSINKI0440 [email protected]

Suomenlinnan Rannikko-rykmentin perinneyhdistysPuheenjohtaja Tuomas [email protected]: 045 142 8449Sihteeri Katariina IlvesSandelininkatu 13 A 3, 05800 Hyvinkää[email protected]

Suomenlinnan RannikkotykistökiltaPuheenjohtaja Kristiina Slotte,Merivirta 16 as 7, 02320 Espoo050 525 [email protected]

Suomi Merellä -säätiöAsiamies ja sihteeri Jyrki Myllyperkiö 050 5520244,sihteeri@suomimerellä.fi

Turun LaivastokiltaPuheenjohtaja Jarmo HolmKreivinkatu 3 A, 21100 Naantali040 [email protected]

Turun RannikkotykistökiltaPuheenjohtaja Mika KoivunenRauhankatu 23 H 7820100 Turku, 050 541 [email protected]

Turun Rannikkotykistö-rykmentin Perinneyhdistys ryPuheenjohtaja Pasi KatajaVimpankuja 11, 20540 [email protected],www.turrtr.net

Turun ReservimeriupseeritPuheenjohtaja Heikki LaihoLinnankatu 11 a 3, 20100 Turku0400 520 620, [email protected]

Vaasan Rannikkopatteriston perinneyhdistysPuheenjohtaja Kari LehtimäkiVästäräkinkatu 8C 65320 VaasaGSM 041 432 [email protected] Harri [email protected]

atmarine.fi autrosafe.fi

Palveluksessa maalla ja merellä

Navigointi- ja kommunikointilaitteet

Konehuonelaitteet

Integroidut palo- ja kaasuilmoitinjärjestelmät

Säiliömittaus- ja lastausvarret teollisuudelle

Turvavalaistusjärjestelmät

Poistumisopasteet, turva- ja yhdistelmävalot

Erikoiselektroniikka puolustusvoimille

Marine Solutions

Rannikon Puolustaja1- 2019-atmarine .indd 1 9.1.2019 9.30

Kun kaiken on pakko toimia.

Documents

Teemana EU:n puolustuspolitiikan uusi suunta ja ...€¦ · masti vielä tänäänkin kiitollisia. Kahteen kertaan Hasse pal-veli myös rauhanturvatehtävis-sä. Rannikkotykistöupseereista