5310/2004 | SUOMEN KUVALEHTI

�

anomatalon lasiseinien suojissa veikkailtiin viime syksynäkiihkeästi, kenestä tulee yhtiön uusi toimitusjohtaja. Eläk-keelle siirtyvän Seppo Kievarin seuraajaksi arvuuteltiinpäätoimittajia ja talousvaikuttajia.

Joulukuun alussa Sanoma Osakeyhtiö ilmoitti pörssitie-dotteessa, että uudeksi toimitusjohtajaksi oli valittu STT:npäätoimittaja ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Olisihan se pitänyt arvata, huokaisi moni.39-vuotias Pentikäinen oli jo kauan ollut uraputkessa, josta avau-

tuu tie yhtiön huipulle. Monet arvelivat, että hän nousisi vielä joskustoimitusjohtajaksi tai Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.

Sanoma Osakeyhtiö on merkillinen yhtiö. Se muodostaa massiivi-sen uutiskoneiston ja pääomakasauman, joka herättää mielikuvia lä-hes jokaisessa. Useimmille tulee mieleen omistaja Aatos Erkko, Hel-singin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Sanomatalo.

Myös yhtiön toimitusjohtajaa ympäröi mystisen vaikuttajan sädeke-hä. Hänet lasketaan suurten suomalaisten vallankäyttäjien kastiin. To-sin Sanomien toimitusjohtajat eivät ole juuri julkisuudessa paistatelleet,mutta tämä vain lisää mystiikkaa.Aivan kuten Erkon kohdalla.

Sanomien toimitusjohtaja on helppo kuvitella arvovaltaisiin kabi-netteihin. Pahimmissa salaliittoteorioissa hänet voidaan laskea mu-kaan operaatioihin, joissa kaadetaan pääministereitä ja istutetaanSuomea Nato-junaan.

Sanomien vallankäytöstä esiintyy mitä huikeampia kuvitelmia.To-tuus on kuitenkin arkisempi.

Asiallistarentoutta

Mikael Pentikäisen työhuone ei hengi vallantäyteisyyttä. Pöydillä einäy käryäviä sikarintumppeja suurten herrojen vierailun jäljiltä – ku-ten takavuosina eräiden mediavaikuttajien huoneissa.

Yhdeksännen kerroksen huone on karun asiallinen. Pinnat kiiltä-vät siisteydestä. Elielin aukiolle avautuvat näkymät sentään erottavatSanomien valtiaan pienempien putiikkien johtajista.

»Tämä on tilapäinen huone. Lähiaikoina on tarkoitus siirtyä toisellepuolelle»,Pentikäinen rykäisee selittäen huoneen askeettista olemusta.

Varsinainen toimitusjohtajan huone on Töölönlahden puolella. Pen-tikäinen siirtyy sinne heti, kun Seppo Kievari ehtii pakata tavaransa.Pysyvän työhuoneen ilme on luultavasti yhtä asiallinen ja arkinen. Onvaikea kuvitella, että Pentikäinen viihtyisi muunlaisessa ympäristössä.

T e k s t i J a r kk o V e s i k a n s a K u v a t H a n n u L i n d r o o s

Sanomatalon uusi valtias metsästi ennen uutisia. Nyt hän yrittää pitää

näppinsä erossa niistä.

MikaelPentikäinen

H Ä N

S

54 SUOMEN KUVALEHTI | 10/2004

Pentikäinen on tyyppinä ren-non asiallinen. Hän ei ole omak-sunut suuren johtajan maneerei-ta, vaikka on edennyt mediabis-neksen huipulle kuin raketti. Sa-manlainen hän oli rivitoimittaja-nakin, eikä siitä ole kauan.

Toimittajantähtihetket

Vielä 1990-luvun puolivälissäPentikäinen kierteli tiedotusti-laisuuksissa kuin kuka tahansapolitiikan toimittaja. Hän jäimieleen terävillä kommenteil-laan, pitkänhuiskealla olemuk-sellaan ja virneellään.

Vuodet politiikan toimittajanaovat Pentikäisellä tuoreessamuistissa. Hän kuulostaa jopanostalgiselta muistellessaan uu-tismyllyn veivaamista EskoAhon (kesk) hallituskaudella.

»Kun tuli iltavuoroon töihin,saattoi olla melko varma, että ai-nakin politiikan sivun yläreuna pi-ti täyttää uudelleen.»

Yksittäiset tapahtumat eivätole enää niin hyvin muistissa, jaPentikäinen kaivaa esiin leikekir-jansa.Hän selailee innoissaan siis-tisti liimattuja juttuleikkeitä.

Otsikot palauttavat mieleenvanhat valtakamppailut. Sdp:npuheenjohtajan Ulf Sundqvistinsotkujen kohdalla Pentikäinenpysähtyy. Näitä juttuja hän pitäätodellisina urotekoina, jotka vaa-tivat uurastusta ja aivotyötä.

Uutisten signeerauksista löy-tyvät Pentikäisen lisäksi STT:npäätoimittajaksi valitun AtteJääskeläisen ja toimittaja TuomoPietiläisen nimet.

»Olin juuri jäämässä isyyslo-malle ensimmäisen lapseni syn-nyttyä, kun saimme uutta aineis-toa Sundqvist-jupakasta. Kokoisyysloma kului, kun makasinasuntomme lattialla ja kävin pa-pereita läpi», hän muistelee.

Lopulta langat nivoutuivat yh-teen. Selvisi, kuinka Sundqvist olisekoittanut omat bisneksensä jaaikaisemmin johtamansa STS:nasiat keskenään. Rengas hänenympärillään kiristyi. LopultaSundqvistin oli siirryttävä syrjäänSdp:n puheenjohtajan paikalta.

Vähintään yhtä nostalgisestiPentikäinen muistelee kevään1994 presidentinvaaleja edeltä-nyttä juttusarjaa, jossa ehdok-kaat asetettiin leikkimieliseentyöhönottotestiin.

Pentikäisen mieleen on jäänyterityisesti, kuinka Martti Ahti-saari istui palttoo päällä jyväsky-läläisen hotellin aulassa ja miet-ti e:llä alkavien eläinten nimiä.Kävelytestiin Hipposhalliin Pen-tikäinen ei kuitenkaan onnistu-nut Ahtisaarta houkuttelemaan.

»Mistään muista jutuista en olesaanut niin paljon palautetta. Japalaute oli pelkästään positiivista.»

Nuoruudenpappiskutsumus

Miten Pentikäisestä tuli Sano-mien mies? Tarina on oikeastaan

aika mutkikas. Pentikäisen taus-ta ei ole tyylipuhtaan sanomalai-nen. Hänen kotonaan ei vannot-tu nuorsuomalaisen liberalisminnimiin, vaikka suvaitsevaisuuttapidettiin tärkeänä arvona.

Pentikäinen syntyi esikoisenalestadiolaisen uskontotieteilijänJuha Pentikäisen perheeseen1964. Suvun juuret ovat Savossa,mutta jo Pentikäisen isoisä asuieri puolilla maata toimiessaanpappina.

Uskonto ja isän tutkijanuralöivät leimansa seitsenlapsisenperheen elämään. Uskonasioitakäsiteltiin paljon, mutta tiukka-pipoisuutta kartettiin.

Uskonto kiinnosti Pentikäistä-kin, ja vielä armeijaan mennes-sään hän kaavaili ryhtyvänsä pa-piksi. Suunnitelmat menivät

uusiksi Reserviupseerikoulussa,kun hän toimi varusmiespappina.

»Pidin pääsiäisjumalanpalve-luksessa saarnan, joka meni vä-hän ylipitkäksi eikä muutenkaanoikein onnistunut. Meinasinmyöhästyä lomabussista, ja juos-tessani päätin, että ammatillinensuuntautumiseni on vähän maal-lisemmalla puolella. MatkallaHaminasta Helsinkiin mietin,mihin lähtisin pyrkimään.»

Pentikäinen valitsi puumark-kinatieteen opinnot Helsinginyliopistossa, mutta veri veti myösjournalismin suuntaan. Hän olipyrkinyt jo ylioppilaana Sano-mien toimittajakouluun, muttavielä tuolloin ei tärpännyt.

Pentikäinen ei kuitenkaanluovuttanut.Toimittajakokemus-ta alkoi kertyä mm. Kauppaleh-den kesätoimittajana, ja paikkatoimittajakoulusta aukesi 1989.

Kiiskisen»akatemiassa»

Opiskeluvuosinaan Pentikäinenehti kokeilla myös politiikkaa.Hän toimi keskustaopiskelijoi-den puheenjohtajana ja istuiHelsingin yliopiston ylioppilas-

kunnan hallituksessa. Puoluepo-litiikka alkoi tympäistä melkonopeasti. Pentikäinen vieroksuisitä, että poliitikon täytyy kokoajan miettiä, mitkä näkemyksetpurevat äänestäjiin.

»Se ei oikein sopinut luon-teenlaadulleni. Olen varmastiajautunut aika kauas niistä ajois-ta», hän sanoo.

Ylioppilaskunnan piirissä Pen-tikäinen muistetaan talousmiehe-nä. Hän toimi HYY-yhtiöidenhallituksessa, joka vastasi maail-man rikkaimman opiskelijayhtei-sön omistajapolitiikasta. HYYmeni mukaan matkailubisnek-seen, joten talouspäättäjät joutui-vat tekemään suuria linjauksia.

»Mikael oli jämerä asialinjanmies. Ei hänessä ollut poliitikkoaollenkaan, ainakaan kielteisessä

H Ä N

Pentikäinen on niin tarmokas, että hän puuttuu

5510/2004 | SUOMEN KUVALEHTI

mielessä. Hän oli seröösi ja va-kavamielinen kaveri, joka vai-kutti vähän ikäistään vanhem-malta», muistelee HYY-yhtiöi-den silloinen toimitusjohtaja Ta-pio Kiiskinen.

Kiiskinen yritti istuttaa liiketa-loudellisia ajatuksiaan opiskelija-vaikuttajiin. 1980-luvun lopussaelettiin kasinotalouden hullujavuosia.Kauppakorkeakoulun yli-oppilaskunta KY säntäsi osake-keinotteluun, ja poltti rahansa.

Kiiskinen painotti »opetuslap-silleen» pitkäjänteisyyttä ja pe-rinnön vaalimista. Ainakin Pen-tikäisen kohdalla hän onnistui.Pentikäinen muistelee myöntei-sesti »Kiiskisen akatemiaa».

»HYY-yhtymä oli liiketalous-tieteen tutkintoni. Kiiskisen pe-rusoppi on se, että yritystoimintaon pitkäjänteistä kehittämistä.Eise ole perusluonteeltaan mitäänkvartaalikapitalismia. Tärkeintäon pitkän tähtäyksen kilpailuky-ky, ja tälle opille on aina käyttöä.»

Varmuusärsyttää

Pitkäjänteisyyden, perinnön jatyön arvostaminen on iskostunut

syvälle Pentikäisen arvomaail-maan. Kotitausta, oma uskonnol-linen vakaumus ja vuosien var-rella hankitut kokemukset ovatvahvistaneet näkemystä, että näi-hin arvoihin kannattaa tukeutua.

Silti Pentikäinen varoo esiin-tymästä julistajana. Erityisen tar-koin hän varoo sekoittamastalestadiolaisuuttaan työkuvioihin.

»Uskonto on minulle tärkeäasia, mutta olen lähtenyt siitä, et-tä olen työelämässä enkä lähe-tystyössä. Se on henkilökohtai-nen asia, kuten vakaumus onkaikille ihmisille. Se antaa tiettyäseesteisyyttä ja mielenrauhaaomaan elämään», hän sanoo.

Pentikäisen sisäinen lujuus onvarmasti vaikuttanut hänen ete-nemiseensä. Kun siihen lisää lep-poisuuden ja huumorintajun, yh-

distelmä vetoaa moniin. Johtaja-valintoja tehneisiin ovat tehon-neet myös Pentikäisen näytötHelsingin Sanomista, Etelä-Sai-maasta ja STT:stä.

Kaikkiin alaisiinsa Pentikäi-nen ei ole tehnyt yhtä hyvää vai-kutusta. STT:ssä oltiin tyyty-väisiä, kun Pentikäinen luotsasitoimituksen ulos dopingkriisistä,mutta joidenkin mielestä hän oliliiankin tarmokas.

Hän puuttui pieniinkin asioihinja toteutti jatkuvasti organisaa-tiomuutoksia. Uudistuksia poh-dittiin työryhmissä, mutta useinPentikäinen teki päätökset lopul-ta oman näkemyksensä mukaan.Kriittisimmät luonnehtivat Penti-käistä jopa autoritaariseksi.

Pehmoileva johtaja Pentikäi-nen ei varmasti ole. Hän mie-luummin puuttuu asioihin kuinkatselee vierestä.

Pentikäinen taitaa tiedostaatämän itsekin, sillä Sanomatalos-sa hän ei ole antanut asentaatyökoneeseensa toimitusjärjes-telmää.

»Rupeaisin vain turhaan kat-selemaan juttuja putkelta», hännaurahtaa.

Pentikäinen korostaa, että Sa-nomien toimitusjohtajana hänentehtävänään on »johtajien johta-minen». Hän ei halua ottaa suu-ren vallankäyttäjän viittaa har-teilleen.

»Valta on paljolti niillä, jotkapäättävät lehtien mielipiteistä jasisällöistä. Se ei kuulu toimitus-johtaja toimenkuvaan», hän alle-viivaa.

Millaisena valtakeskittymänäPentikäinen sitten kokee Sano-mat?

»Tämä on yritys yritysten jou-kossa, vaikka meihin kohdistuuerityistä mielenkiintoa. En haluavähätellä Sanomien ja medianvaltaa. Sitä on. Se on asioidenkertomisen, syventämisen jakommentoimisen valtaa.»

»Mediatalo on luonteeltaan

lasitalo. Lähes kaikki mitä täällätehdään on päivittäin luettavissalehdistä. Mediatalon on vaikeakätkeä sisäänsä suruja tai patou-tumia. Ne ovat ennen pitkää lu-kijoiden aistittavissa.»

Myös Pentikäisen edeltäjäSeppo Kievari puhuu »vallan il-luusiosta»: »Viestintävälineilläon vaikutusvaltaa, mutta jos tääl-lä alkaa miettiä liikaa valtaa, sii-tä tulee vain pää kipeäksi.»

Perinnönvaalija

Pentikäinen tuskin saa päänsär-kyä. Hänelle riittää töitä Sano-mien nykyisten asemien puolus-tamisessa.Sanomalehtien on tais-teltava yhä kovemmin lukijoista,joille riittää media- ja viihdetar-jontaa vuorokaudet läpeensä.

Pentikäinen luottaa Sanomiinkuin vuoreen.

»Sanomilla on valtava talou-dellinen perintö, mutta henkisenperinnön määrä on vielä hui-keampi. Lahjakkaimmat ihmi-set tässä maassa ovat yli sadanvuoden ajan tehneet maan par-haita lehtiä.Tehtävänäni on huo-lehtia, että henkinen voima ja ta-lentti vahvistuvat.»

Pentikäinen kuulostaa syvänsanomalaiselta.Ehkä yhtiö tarvit-see juuri nyt hänenlaisiaan. Sano-mien perintöä vaalinut AatosErkko on väistymässä taka-alalleja pörssiyhtiönä Sanomien onkeskityttävä yhä enemmän ra-hantekoon.

Pentikäinen ei ole kuitenkaanErkon kädenjatke. Hän ei edestavannut Erkkoa neuvotellessaantoimitusjohtajuudesta.

Tämä johtui luultavasti siitä,et-tei Erkko kuulu enää Sanomienhallitukseen. Eikä hänellä olejuuri yhteyksiä nuorempiin joh-tajiin.

Pentikäinen ankkuroi SanomaOsakeyhtiötä perinteeseen, mut-ta samalla hänen on etsittäväuusia kasvusuuntia.

Kun hän astuu seuraavan ker-ran parrasvaloihin, kerrottavanavoi olla uutinen. Sanomat hau-too uusia liikkeitä. Niistä supa-tellaan jo lasitalossa. �

Oma kuva

Kuka

� Mikael Pentikäinen� Ikä: 39� Syntymäpaikka: Espoo� Asuinpaikka: Helsinki� Perhe: Luokanopettajanatoimiva vaimo Silja ja neljälasta� Työ: Helsingin Sanomienpolitiikan toimittaja1992–96, Etelä-Saimaanpäätoimittaja 1996–99,STT:n päätoimittaja jatoimitusjohtaja 1999–2004,Sanoma Osakeyhtiöntoimitusjohtaja 2004–� Harrastukset: Liikunta,lukeminen ja vanhankansakoulun kunnostus.� Aloittaa päivän Talous-sanomilla ja siirtyy sittenHelsingin Sanomiin jaHufvudstadsbladetiin. Työ-pöydälle tulee kasa lehtiä,omia ja kilpailijoiden.

Vietin vuodenkeskikoulun ja lukion

välissä Yhdysvalloissa.Opin tekemään töitä, kunhuonon kielitaidon takiajouduin näkemään paljonvaivaa selvitäkseni koulussaja töissä leipomossa. Kuvankakku on leipomokaverei-den lähtötervehdys.Jenkkivuoden jälkeen kaikkioli helpompaa.

”

”uu välillä nippeliasioihinkin.