nootreik itsamrav tiliitskeT ässeskytärreik neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH

000 07 nion näätnihäv atloivra ättetäjiliitsket yytnys assemouS

iruus söym attum ,ellollouhetäj etsaah no ämäT .assedouv ainnot nehiis aj aneenia-akaar nediettoutiliitsket neisuu suusillodham 5202 neetouv no nediam-UE .anatnimiotekiilsytärreik änävyttiil

attum ,syäreksillire neettäjiliitsket ävättetsejräj ässennem äleiv no elleettäjiitsket ellävättärek ellät aiskuusillodhamöttyäkytöyh ätis nuk ,ässignek netsal navia no sytärreik neiliitskeT .nähäv nisrav ätsytärreikiliitskeT .naatnimiotekililiitsket niilaabolg naavatlav aatrev

näälletise asseskoet ässäT .ässämättihek itsavhav niknetiuk naallo äkes atietsaah äisieksek nesimättihek nannimiötsytärreik neiliitsket utsiakluj no soeT .naatnillah nediin aj neesimatsinnut neiksir ajoniek

eknah-UJEKALET .aneskolut neekknahsumiktut-UJTEKALET neskytärreikiliitsket tunattuasede no )fi.ujtekalet.www(

öyT .assnak netsytiry netsiukul ässedhy assemouS ätsimytihek .uuktaj

NBSI 2-5768-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth ) 1121-2422 L-NSSI

X221-2422 NSSI )usiaklujokkreV(:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 2-5768-83-159-879

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

343

itsamrav tiliitskeT nootreik

neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH

ässeskytärreik

älikkieH okuoJ | älikkieH ojriP

TTV YGOLONHCET 343

nootreik itsamrav tiliitskeT

neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH ässeskytärreik

älikkieH ojriP & älikkieH okuoJ

yO TTV sukseksumiktut naigolonkeT

NBSI 2-5768-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth )

TTV ygolonhceT 343

L-NSSI 1121-2422 NSSI X221-2422 )usiaklujokkreV(

:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 2-5768-83-159-879

TTV © thgirypoC 8102

REHSILBUP – ERAVIGTU – AJISIAKLUJ

yO TTV sukseksumiktut naigolonkeT )oopsE ,A 4 eitnakiinkeT( 0001 LP

TTV 44020 1007 227 020 iskaf ,111 227 020 .huP

bA TTV nelartnecsgninksrof aksigolonkeT )obsE ,A 4 negävkinkeT( 0001 BP

TTV 44020-IF 1007 227 02 853+ xafelet ,111 227 02 853+ nfT

dtL dnalniF fo ertneC hcraeseR lacinhceT TTV )oopsE ,A 4 eitnakiinkeT( 0001 xoB .O.P

dnalniF ,TTV 44020-IF 1007 227 02 853+ xaf ,111 227 02 853+ .leT

:avukisnaK moc.kcotsrettuhS / aahtoynehk tawaneen

3

AlkusanatTämä julkaisu on tulosta Business Finlandin (ent. TEKES) rahoittamasta TELA-KETJU-TEKES-tutkimushankkeesta. Hankkeen painopisteenä olivat tekstiilikierrä-tyksen arvoketjun eri vaiheiden prosessien kehittäminen sekä uusien hyödyntäjienja hyödyntämistapojen löytäminen erilaisille tekstiilijakeille. Hanke on toteutettu tii-viissä yhteydessä Ympäristöministeriön rahoittaman TELAKETJU-YM-hankkeenkanssa. Näiden tutkimushankkeiden rinnalla yrityksillä on ollut omia tekstiilien kier-rätyksen kehittämiseen liittyviä TEKES-rahoitteisia hankkeita. Tähän TELAKETJU-hankekokonaisuuteen ovat osallistuneet ja siten myös tämän julkaisun syntyyn ovatmyötävaikuttaneet:

- tutkimusorganisaatiot: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Turun AMK ja Lah-den AMK

- muut organisaatiot: Pure Waste Textiles, Touchpoint, Soften, Recci, Tramel jaRemeo, Paptic, MJV Sähkö, Ilmakunnas, Finlayson, Lounais-Suomen Jätehuolto,SOL Pesulapalvelut, Infinited Fibre Company, Suominen, Globe Hope ja Familon.

Kiitokset kaikille!

Tampereella syyskuussa 2018

Jouko Heikkilä

4

SisällysAlkusanat .......................................................................................................... 3

Termejä ............................................................................................................. 6

1. Johdanto ................................................................................................... 10

2. Tavoitteet määrittävät riskit ...................................................................... 11

2.1 Tavoitteet, odotukset ja intressit ........................................................... 112.2 Haasteet.............................................................................................. 112.3 Riskit ................................................................................................... 12

3. Tunnettuja haasteita ja riskejä .................................................................. 15

3.1 Tekstiilikierrätyksen kohtalon kysymyksiä ............................................. 153.1.1 Miten saadaan kierrätysmateriaalille riittävä kysyntä? ................. 163.1.2 Miten saada kierrätysmateriaalit tekstiilituotannon valtavirtaan? .. 173.1.3 Millä edellytyksillä kierrätysraaka-aine on kilpailukykyistä

neitseellisen kanssa? ................................................................ 183.1.4 Miten hallita kemikaalit ja epäpuhtaudet jätetekstiilien

kierrätyksessä? ......................................................................... 213.1.5 Mitkä ovat jätetekstiilien kierrätyksen todelliset

ympäristövaikutukset? ............................................................... 223.1.6 Miten integroidaan ja koordinoidaan nykyiset ja tulevat vaatteiden

keräyksen, jätehuollon ja jätetekstiilin kierrätyksen toimijattoimivaksi kokonaisuudeksi? ..................................................... 24

3.2 Tekstiilikierrätyksen eri vaiheisiin liittyviä haasteita ................................ 263.2.1 Ovatko kierrätyspohjaiset tuotteet heikompia ja pitääkö niistä

maksaa enemmän?................................................................... 263.2.2 Kannattaako kierrätyspohjaisia tuotteita ottaa myytäväksi? ......... 273.2.3 Kärsiikö tuotteen maine kierrätysmateriaaleista? ........................ 273.2.4 Saadaanko riittävästi tasalaatuista tekstiilijätettä kierrätykseen? . 273.2.5 Pystytäänkö lajittelu tekemään kierrätyksen vaatimusten

mukaisesti? .............................................................................. 283.2.6 Saadaanko keräys toimimaan tehokkaasti? ............................... 29

4. Riskien hallinnan toimintamalleista .......................................................... 31

4.1 Riskin suuruus ja arvioitavuus .............................................................. 314.2 Riskiskenaariot riskien arvioinnin ja hallinnan perustana ....................... 324.3 Riskien arviointi ................................................................................... 344.4 Riskien käsittely ................................................................................... 35

5. Riskien tarkastelu käytännössä - case tekstiilikierrätys .......................... 37

5.1 Kierrätyksen riskitarkastelun toteutus ................................................... 375.2 Tekstiilikierrätyksen riskien tarkastelun tulokset .................................... 38

5

Lähteet ............................................................................................................ 39

Kirjallisuus, josta on koottu tekstiilikierrätyksen tunnetut haasteet ja riskit 41

Liitteet

Liite A: Tekstiilikierrätyksen riskien tarkastelun kirjaukset lomakkeilla

AbstractTiivistelmä

6

TermejäTähän on koottu raportissa käytettyä riskeihin ja niiden hallintaan liittyvää sekä teks-tiilikierrätyksen termistöä. Tekstiilikierrätykseen liittyvä termistö ei ole vielä täysinvakiintunutta. Tämän vuoksi TELAKETJU-hankkeessa on julkaistu raportti (Salmen-perä 2017), jossa annetaan suosituksia tekstiilikierrätykseen liittyvistä termeistä.Osittain määritelmät perustuvat jätelakiin. Tässä raportissa kyseisiä termejä käyte-tään näiden määritelmien mukaisesti.

EpävarmuusMahdollisten tulevien tapahtumien toteutuminen on aina epävarmaa. Mitä enem-män meillä on tietoa tarkastelukohteesta, sitä perustellummin voimme arvioida ta-pahtumien todennäköisyyttä. Epävarmuudella viittaamme tässä yhteydessä pääasi-assa siihen, kuinka vähän tai paljon meillä on tietoa arviointimme perustaksi. (Lanne& Heikkilä 2016)

Huolellisuus- ja varautumisperiaatteet (cautionay and precautionary principles)Muun muassa EU-lainsäädännössä käytetään periaatetta, että toimija, jonkatoiminnasta saattaa aiheutua vahinkoa, on velvollinen osoittamaan, että näin ei ole.Mikäli yleistä tietoa tai tieteellistä yksimielisyyttä vaarattomuudesta ei ole, toimija onvelvollinen tuon tiedon tuottamaan. Riskiin tulee varautua kunnes vaarattomuus onosoitettu. Kyse on periaatteesta eikä sen käytännön soveltaminen ole yksiselitteistä.

Jätteen hyödyntäminenToimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi tuotantolaitok-sessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseenmuutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmistelu tällaistatarkoitusta varten (Jätelaki). Sekajätteen mukana kerätyt tekstiilijätteet hyödynne-tään energiana jätteenpolttolaitoksissa.

Jätteen keräysJätteen kokoamista kiinteistön haltijan, kunnan, tuottajan, jakelijan tai muun järjes-tämään vastaanottopaikkaan omatoimista käsittelyä varten tai jätteen kuljetta-miseksi käsittelyyn, mukaan lukien jätteen alustava lajittelu ja tilapäinen varastointi(Jätelaki). Määritelmä on sellaisenaan sovellettavissa tekstiilijätteen keräykseen.

7

Jätteen kierrätysToimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkupe-räiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntä-mistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytet-täväksi aineeksi (Jätelaki).

Käytetyt ja ehjät tekstiilit eli tekstiilituotteetKäytetyt ja ehjät tekstiilit ovat sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaavia vaatteita jakodintekstiilituotteita.

Kierrätysraaka-aineTekstiilijätteestä valmistettu langan tai tekstiilin raaka-aine.

LeikkuujäteTekstiilialan yrityksessä materiaalin leikkaamisesta syntyvä jäte / tuotannon sivu-tuote – myös mm. neulontakoneen jäte sekä langan kehräyksen jäte on laskettutähän kategoriaan. Leikkuujäte saattaa joissakin tapauksissa täyttää sivutuotteenkriteerit, jolloin sitä ei enää luokitella jätteeksi.

LumppuLumpulla tarkoitetaan yleisesti loppuun käytettyjä vaatteita ja kodin tekstiilejä.Lumppu on jätettä.

Neitseellinen raaka-aineRaaka-ainetta (kuitua), jonka valmistus ei perustu kierrätykseen, kuten viljellystäpuuvillasta tai pellavasta valmistettu puuvillakuitu, lampaista saatu villa, puusellustavalmistettu viskoosi, öljystä valmistetut tekokuidut jne.

PoistotekstiiliPoistotekstiili on omistajalleen tarpeetonta tekstiiliä ja se sisältää sekä tekstiilijätteetettä käytetyt ja ehjät tekstiilit eli tekstiilituotteet. Jälkimmäiset ovat käytettävissä al-kuperäisessä tarkoituksessaan. Lajittelematon poistotekstiili on jätettä.

RiskiTarkasteltavaan toimintaan liittyvä ei-toivottujen seurausten mahdollisuus. Uudem-man määritelmän mukaan riski on (toiminnan) tavoitteisiin liittyvä epävarmuus. Tä-män jälkimmäisen määritelmän merkitys korostuu etenkin uusien riskien osalta, jol-loin riskin suuruuden arviointi on tiedon puuttuessa hyvin epävarmaa. Riskin arvi-oinnissa riskillä viittaamme tavallisesti riskiä kuvaavaan ei-toivottuihin seurauksiinjohtavaan mahdolliseen tapahtuma- ja tilannekokonaisuuteen (skenaarioon), johonliittyvää riskin suuruutta arvioidaan. (Lanne & Heikkilä 2016)

8

Riskien arviointiToimintaa, jolla tunnistetaan (ja kuvataan) tarkastelukohteeseen liittyvät riskit sekämääritetään niiden suuruus. Riskien arviointi on osa riskienhallinnan kokonaisuutta.(Lanne & Heikkilä 2016)

RiskienhallintaToiminnan ohjauksen prosessi, jolla pyritään parantamaan organisaation mahdolli-suuksia saavuttaa tavoitteensa ohjaamalla toimintaa onnistumisen kannalta lupaa-vimmille poluille. Aiemmin riskienhallinta (etenkin turvallisuuden viitekehyksessä)nähtiin suppeammin vaarojen tunnistamisena ja poistamisena. Pitäytyminen tässänäkemyksessä kuitenkin rajoittaa riskienhallinnan mahdollisuuksia toiminnan oh-jauksessa. (Lanne & Heikkilä 2016)

SivutuoteJätelain mukaan aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessatuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esi-neen valmistaminen, ja:1) aineen tai esineen jatkokäytöstä on varmuus;2) ainetta tai esinettä voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun

sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti;3) aine tai esine syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä4) aine tai esine täyttää sen suunniteltuun käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäris-

tön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuu-tena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Sivutuotemääritelmä voi olla monien tekstiilialan toimijoiden kannalta tärkeää,koska sivutuotteen käsittelyyn ei sovelleta jätelain mukaisia hallinnollisia menette-lyjä.

TekstiiliTekstiili on materiaalia, joka on valmistettu luonnonkuidusta tai tekokuidusta esi-merkiksi kutomalla, neulomalla, punomalla tai huovuttamalla. Tekstiilillä ei tarkoitetakenkiä, polymeerivaahtoja, filmejä tai niistä leikattuja nauhoja, laminoituja tuotteitakuten kuormapeitteitä, köysiä, kuormaliinoja tai kuitukomposiitteja.

TekstiilijäteJätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on pois-tanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Tekstiili-jäte on käytöstä poistettua tekstiiliä, joka on kerätty kierrätystä tai muuta hyödyn-nystä varten. Tekstiilijäte ei myöskään kelpaa sellaisenaan uudelleenkäyttöön eli seon rikkinäistä ja/tai likaista. Puhekielessä tekstiilijätteestä käytetään joskus termiälumppu.

9

Tekstiilituote (vs. jäte)Jos käytetyt tekstiilit on toimitettu keräykseen, jonka pääasiallinen tarkoitus on uu-delleenkäyttö, tekstiilit määritellään tuotteeksi, eikä niihin sovelleta jätelainsäädän-töä.

Tuttu riskiRiski, jonka tiedetään toteutuneen jossakin vastaavassa kohteessa. Tutuksi voi-daan katsoa myös riskit, joissa mahdollinen tapahtumaketju pystytään tunnista-maan, vaikka se sellaisenaan ei välttämättä ole toteutunut. (Lanne & Heikkilä 2016).Niin sanotut pirulliset ongelmat (wicked problems) eivät ole tuttuja riskejä vaikkapirullisia ongelmia pystytään tunnistamaan hyvin monessa yhteydessä. Pirullinenongelma ei perustu selkeisiin syy-seuraus-suhteisiin, mikä tekee siitä pirullisen elivaikeasti ratkaistavan.

UudelleenkäyttöTuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin seon alun perin suunniteltu (Jätelaki). Käytettyjen tekstiilien uudelleenkäyttöä on myöstekstiilituotteiden kangasmateriaalin käyttö uusien tuotteiden materiaalina.

Uudelleenkäytön valmisteluJätteen tarkistamiseksi, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi toteutettavaa toimintaa,jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistellaan siten, että se voidaan käyttääuudelleen ilman muuta esikäsittelyä (Jätelaki). Määritelmää voidaan soveltaa pois-totekstiilien keräyksen jälkeiseen toimintaan.

Uusi ja nouseva riski (emerging/emergent risk).Nämä ovat joko uuden kehittämiseen liittyviä aiemmin ilmenemättömiä (uusia)riskejä tai tuttuihin asioihin liittyviä (nousevia) riskejä, jotka ajan myötä nousevatmerkittäviksi. Uusista riskeistä ei tiedetä riittävästi, jotta niiden suuruus voitaisiinperustellusti arvioida. Nousevat riskit voivat jäädä huomiotta, ellei muutoksiinkiinnitetä riittävästi huomiota. (Lanne & Heikkilä 2016)

10

1. Johdanto

Tekstiilien kierrätys on todennäköisesti yhtä vanhaa, kuin tekstiilien valmistuskin.Järjestelmällisenä toimintana tekstiilien kierrätystä ollaan kuitenkin juuri nyt vahvastikehittämässä. Tältä osin voidaan sanoa, että tekstiilien kierrätys on uutta ja merkit-tävästi kehittymässä. Näin myös tekstiilien kierrätyksen riskien hallintaa on syytälähestyä uusien riskien hallinnan menettelytavoin.

Uusien riskien hallinnassa oleellista on selvittää: a) mitä tiedetään, b) onko ole-massa oleva tieto riittävän hyvää, ja c) mistä pitää hankkia lisää tietoa. Niin kauan,kun tietoa vaarattomuudesta jonkin tietyn vaaratyypin osalta ei ole, tulisi noudattaahuolellisuus- ja varautumisperiaatteita eli varautua yleisesti näihin vaaratyyppeihinikään kuin nämä vaarat olisivat olemassa. Esimerkiksi, mikäli myrkyttömyydestä eiole varmaa tietoa ja ihmisten on mahdollista altistua myrkylle, ihmiset on syytä suo-jata kaikin mahdollisin tavoin.

Tässä raportissa tarkastellaan tekstiilikierrätyksen riskejä ensisijaisesti kierrätys-toiminnan onnistumisen näkökulmasta. Onnistuminen tarkoittaa monenlaisten ta-voitteiden saavuttamista. Riskien hallinnalla pyritään ennakoimaan erilaisiin tavoit-teisiin erikseen ja yhdessä liittyvät haasteet ja tuottamaan ratkaisuja näiden haas-teiden hallitsemiseksi.

Uusien riskien hallinnan hengessä tähän raporttiin on koottu eri lähteistä tietoatekstiilien kierrätykseen liittyvistä tunnetuista haasteista. Tekstiilien kierrätykseenliittyen on tehty lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä, joissa on osaltaan myös tarkas-teltu erilaisia toimintaan liittyviä haasteita ja riskejä. Erityisesti riskien hallinnan nä-kökulmasta tehtyä tarkastelua ei kuitenkaan ole aiemmin tehty. Tähän raporttiin onkoottu jäsennelty kokonaiskuva tunnetuista erityyppisistä haasteista ja riskeistä.Tämä riskitieto auttaa tekstiilien kierrätystoimintaan mukaan tulevia ja alalla jo mu-kana oleviakin toimijoita ennakoimaan ja varautumaan haasteisiin, jotka heitä odot-tavat. Riskitietojen lisäksi tässä raportissa esitellään toimintamalli, jolla tekstiilikier-rätyksen eri toimintoihin liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja arvioida.

11

2. Tavoitteet määrittävät riskit

2.1 Tavoitteet, odotukset ja intressit

Kaikkeen toimintaan liittyy tavoitteita, odotuksia ja intressejä eri asioiden suhteen.Kullakin toimintaan liittyvällä osapuolella on omat tavoitteensa ja ne voivat liittyäjoko koko toimintaan tai sen johonkin osaan. Monet esimerkiksi odottavat tekstiilienkierrätykseen edistävän kestävää kehitystä. Monet toimijat odottavat myös saa-vansa tekstiilien kierrätyksessä jollain osa-alueella kannattavaa liiketoimintaa. Ta-voitteet voivat liittyä ainakin seuraaviin asioihin:· toimivuus· taloudellinen kannattavuus· sosiaalinen hyväksyttävyys (ml. turvallisuus)· ekologinen kestävyys ja· yhteiskunnan intressit.

Toimivuus tarkoittaa sitä, miten hyvin väline tai toiminta täyttää tehtävänsä. Ta-loudellinen kannattavuus on kaikessa ammattimaisessa toiminnassa pitkällä aika-välillä toiminnan reunaehto. Käytännössä myös vapaaehtoistoimintaan liittyyyleensä myös kustannuksia, jotka jotenkin pitää kattaa. Liiketoiminnassa tavoitel-laan yleensä myös voittoa. Sosiaalinen hyväksyttävyys tarkoittaa yleisesti hyväk-syttyä mielipidettä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Tällä on vaikutusta mm. sii-hen, kuinka innokkaasti ihmiset lähtevät toimintaan mukaan tai kuinka vahvasti hevastustavat. Lainkuuliaisuus on usein yksi sosiaaliseen hyväksyttävyyteen vaikut-tava asia, mutta ei välttämättä riittävä. Ihmisillä on myös erityisiä odotuksia esimer-kiksi tuotteiden turvallisuuden, työturvallisuuden, ja toiminnan eettisyyden suhteen.Ekologisen kestävyyden edistäminen nähdään yleensä merkittäväksi tavoitteeksitekstiilikierrätyksessä. Ekologiseen kestävyyteen liittyy myös useita eri teemoja ku-ten ilmaston lämpeneminen, saastuminen, puhtaan veden saanti ja uusiutumatto-mat raaka-aineet. Yhteiskunnan intressit konkretisoituvat lainsäädännössä, viran-omaistoiminnassa, verotuksessa ja mahdollisissa tukitoimissa.

2.2 Haasteet

Tiettyjä tavoitteita tavoiteltaessa kohdataan haasteita – asioita, jotka pitää ratkaista,jotta tavoite saavutetaan. Ensimmäisessä vaiheessa haasteena on päästä yhteis-ymmärrykseen yhteisistä tavoitteista. Jos tätä ei tehdä avoimesti, saatetaan jat-kossa törmätä käsittämättömiltäkin tuntuviin ongelmiin, jotka viimekädessä johtuvateri asianosaisten erilaisista intresseistä asian suhteen. Kaikki eivät esimerkiksi olesamaa mieltä siitä, kuinka paljon kierrätykseen pitäisi panostaa.

Tavoitteiden toteuttamiseen liittyy myös haasteensa. Esimerkiksi, kun tavoitteenaon kerätä ihmisiltä kierrätyskelpoista poistotekstiiliä, haasteena voi olla saada ihmi-set toimittamaan poistotekstiilinsä kierrätykseen. Poistotekstiilin keräys voidaan jär-jestää monella eri tavalla. Kuhunkin keräystapaan liittyy omat erityiset haasteensa

12

riippuen muun muassa siitä, millaista roolia ihmisiltä odotetaan kussakin keräysta-vassa.

Haasteita syntyy myös siitä, että eri tavoitteiden toteuttaminen saattaa olla risti-riidassa keskenään. Asiat kytkeytyvät usein niin, että yhden tavoitteen edistäminensaattaa haitata jonkin toisen tavoitteen toteutumista. Esimerkiksi ekologisen kestä-vyyden eteen tehdyt ratkaisut saattavat tuoda lisää kustannuksia ja siten heikentäätaloudellista kannattavuutta, tai vahva taloudellinen kannattavuus saattaa heikentääsosiaalista hyväksyttävyyttä. Toki parhaimmillaan eri tavoitteet voivat myös tukeatoisiaan. Esimerkiksi ekologisen kestävyyden edesauttaminen voi lisätä osto- jamaksuhalukkuutta ja näin taloudellista kannattavuutta. Myös yhteiskunnan taloudel-lisilla ohjauskeinoilla voi vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen – sekä myöntei-sesti että kielteisesti. Erilaisten tavoitteiden, odotusten ja intressien kentässä toimi-nen onkin tasapainoilua, jossa pitää löytää oikeat painotukset ja yhdistelmät, jottaasiaa pystytään viemään eteenpäin (Kuva 1).

Kuva 1. Tasapainoilua erilaisten tavoitteiden, odotusten ja intressien kentässä.

2.3 Riskit

Riskit liittyvät siihen, mikä on onnistumisen kannalta oleellista. Riski tarkoittaa sitä,että tavoitteiden tiellä olevia haastetta ei mahdollisesti onnistutakaan ratkaisemaan.Mitä varmempi tieto ratkaisusta on, sitä pienempi on riski. Riski on pieni, jos käyte-tään jo aiemmin käytännössä toimivaksi todettuja välineitä ja menetelmiä sekäosaavia ihmisiä kohteessa, joka vastaa aiempia käyttökohteita. Uutta kehitettäessäja käyttöön otettaessa tällaisia valmiita välineitä tai menetelmiä ei kuitenkaan vält-tämättä ole. Tekstiililajittelua tehdään tällä hetkellä pääasiassa käsilajitteluna. Ma-teriaalien lajittelu perustuu tuotteissa oleviin materiaalikoostumusmerkintöihin. Kä-silajittelussa eri kuitulajien tarkka tunnistus ei kuitenkaan ole mahdollista ilman tek-nisiä apuvälineitä ja käsilajittelu on hidasta. Tekstiilikuituja pystytään tunnistamaanteknisten apuvälineiden avulla, mutta vaikka NIR teknologiaan perustuvia auto-maattisia lajittelulinjastoja kehitetäänkin tällä hetkellä, voi niidenkin lajittelutarkkuus

13

olla vielä riittämätön teollisen kierrätyksen tarpeita ajatellen. Yksi riski on siis esi-merkiksi, että teolliseen mittakaavan kierrätyksen tarpeita vastaavaa riittävän tark-kaa, tehokasta ja taloudellisesti kannattavaa lajitteluprosessia ei onnistuta kehittä-mään. Kehittämiseen liittyvissä riskeissä kyse on kuitenkin usein enemmänkin tar-vittavasta ajasta ja panostuksesta ja niiden riittävyydestä. Sikäli, kun kehittämisentavoitteena on liiketoiminta, riskinä oikeastaan on, että joku toinen onnistuu ratkai-semaan asian ensin tai myymään sen paremmin.

Riskien tunnistamisen kentän määrittävät siis erilaiset tavoitteet. Riskien tunnis-tamisen peruskysymys on: Mitä sellaista voisi sattua, poikkeaa siitä, miten asioidenon suunniteltu menevän? Riskien tunnistaminen sisältää siis suunnitelmien ja aiko-musten kriittisen arvioinnin, sekä toimintaympäristön mahdollisten erilaisten tapah-tumien ja ilmiöiden tunnistamista ja niiden vaikutusten arvioinnin.

Riskien hallinta ei ole pelkästään riskien minimointia. Minimointi tulee tavoitteeksisilloin, kun mahdolliset seuraukset ovat erityisen vakavat. Erityisesti silloin, kun ky-seessä on ihmisten henki tai terveys, vaatimuksena yleensä on riskin minimointi.Muussa tapauksessa riskien hallinnan vaakakupissa painavat myös toiminnan taikehittämisen tarjoamat mahdollisuudet. Tällöin puntaroidaan keskenään mahdolli-sia hyötyjä ja mahdollista epäonnistumisen riskiä. Uuden kehittämisessä riskien hal-linta on oikeastaan erottamaton osa kehittämistyötä tai jopa sama asia. Mitä perus-teellisemmin kehittämistyö tehdään, sitä paremmin riskit ovat hallinnassa. Näennäi-nen ero on näkökulmassa: kun innokas kehittäjä painottaa usein käytännössä toi-mivien ratkaisujen nopeaa löytämistä tiettyyn oletettuun käyttötarkoitukseen ja -ti-lanteeseen, riskien hallitsija puolestaan painottaa muun muassa perusteellisuuttaerilaisten tilanteiden huomioon ottamisessa ja kehitettyjen ratkaisujen kriittistä tar-kastelua. Molemmat näkökulmat ovat kuitenkin osa onnistunutta kehittämistyötä.

Riskin pienentäminen etenkin uusien riskien osalta tarkoittaa tiedon hankintaa:lisätään varmuutta siitä, että tavoitteet ovat oikeita ja yhteisiä, ja että haasteen rat-kaisu toimii riittävän varmasti – myös erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tuttujenriskien osalta riskin pienentäminen tarkoittaa tyypillisesti tunnettujen haasteen rat-kaisukeinojen käyttöä. Merkittäville tutuille riskeille yleensä on kehitetty jo ratkaisu-keino. Todellinen maailma on kuitenkin niin kompleksinen ja muuttuva, että kaikkiariskejä ei välttämättä pystytä koskaan ennakolta tunnistamaan. Siksi riskien hallintajatkuu käyttöön oton jälkeenkin aktiivisella käyttökokemusten seurannalla. Tällöinpitää olla myös valmius nopeasti puuttua asioihin, jos jotain hälyttävää ilmenee.

Riskin suuruuden arviointi tarkoittaa seurausten vakavuuden ja todennäköisyy-den arviointia. Todennäköisyys pystytään perustellusti arvioimaan vain sillä edelly-tyksellä, että toiminta ja toimintaympäristö eivät merkittävästi muutu ja arvion pe-rusteeksi on riittävästi tietoa toteutuneista riskeistä. Esimerkiksi liikenteen onnetto-muusriskit määritetään tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Vastaavastitarkastellaan myös tapaturmariskejä. Tällainen riskin suuruuden arviointi on hyödyl-listä esimerkiksi vakuutustoiminnassa tai ensisijaisia kehittämiskohteita valittaessa.Uutta kehitettäessä ja käyttöön otettaessa riittävästi tapahtumatietoa perusteltuunriskien todennäköisyyden arviointiin ei useinkaan ole edes asiantuntijoilla. Toden-näköisyyttä ei kannata lähteä arvailemaa. Uusien asioiden kohdalla onkin syytä läh-teä vakavimpiin seurauksiin johtavista riskeistä ja pyrkiä saamaan varmuus siitä,

14

että kyseiset riskit ovat riittävästi hallinnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonhankinta ja kriittistä soveltamista sekä tarvittaessa esimerkiksi hallittua testaamista.

15

3. Tunnettuja haasteita ja riskejä

Seuraavassa on esitetty kirjallisuudesta koottuja tekstiilikierrätykseen liittyviä haas-teita. Ja kehittämistyössähän riski on, että haasteen ratkaisussa epäonnistutaan.Lähteinä on käytetty ensisijaisesti erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Luettelo käyte-tyistä lähteistä on raportin lähdeluettelon yhteydessä. Käytetyt lähteet käsittelivätvain pieneltä osin Suomen tilannetta. Täydentävää tietoa on koottu asiantuntijoiltaTELAKETJU-hankkeen työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa. Tekstiilikierrätys onkuitenkin voimakkaan kehityksen vaiheessa, jolloin myös haasteet ja riskit elävätjatkuvasti. Tähän koottujen tietojen tarkoitus on antaa tekstiilikierrätykseen mukaantuleville uusille toimijoille ennakkokäsitystä siitä, mitä millaisia haasteita on odotet-tavissa. Lisäksi nämä tiedot toivottavasti auttavat myös toiminnassa jo mukana ole-via laajentamaan käsitystään erilaisista haasteista ja näin auttavat heitä myös pa-remmin hallitsemaan toimintaan liittyviä riskejä.

3.1 Tekstiilikierrätyksen kohtalon kysymyksiä

Tähän koottuja haasteita kutsutaan tässä kohtalon kysymyksiksi. Sillä halutaan ko-rostaa sitä, että ainakin nämä asiat näyttävät olevan ratkaisevassa roolissa sen suh-teen, kehittyykö tekstiilijätteen kierrätyksestä merkittävää toimintaa: pystytäänkökielteisiä ympäristövaikutuksia merkittävästi vähentämään ja syntyykö siitäkannat-tavaa uutta liiketoimintaa. Tekstiilien kiertotalous on monivaiheinen kokonaisuus, johon osallistuu lukuisia eritoimijoita (Kuva 2). Tekstiilikierrätys on osa tekstiilien kiertotaloutta. Kiertotalousmuodostaa järjestelmän tai ekosysteemin, jossa viimekädessä kaikki vaikuttaaenemmän tai vähemmän kaikkeen. Näin keskeiset tekstiilikierrätyksen haasteetovat viimekädessä kaikkien kiertotalouteen osallistuvien haasteita. Mikäli etenkinjokin keskeinen toimija jättää tämän huomioon ottamatta ja toimii yksioikoisestiomaa etuaan lyhytjännitteisesti maksimoiden, se voi tässä kehitysvaiheessa vaa-rantaa koko järjestelmän toiminnan. On myös huomattava, että käytännössä järjes-telmä on globaali: kansallisesta näkökulmasta katsoen jokaiseen vaiheeseen saat-taa liittyä vientiä tai tuontia.

16

Kuva 2. Tekstiilien kiertotalouden vaiheet ja toimijat.

Uudelleenkäyttöön tarkoitetun poistotekstiilin kierrätys on jo nykyisellään merkittä-vää toimintaa. Siinäkin on omat haasteensa, mutta niitä ei tarkastella tässä. Uudel-leenkäyttökin kuitenkin liittyy tekstiilikierrätykseen siten, että uudelleenkäytettävientekstiilien keräyksessä mukana tulee myös tekstiilijätettä, jota voidaan käyttää kier-rätyksessä – ja päinvastoin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen prosessit voidaan näinnähdä kilpailevina, mutta mieluummin kuitenkin toisiaan tukevina prosesseina.Tekstiilikierrätyksen kohtalon kysymyksinä nostetaan tässä esiin seuraavat:· Miten saadaan kierrätysmateriaalille riittävä kysyntä?· Miten saada kierrätysmateriaalit tekstiilituotannon valtavirtaan?· Millä edellytyksillä kierrätysraaka-aine on kilpailukykyistä neitseellisen kanssa?· Miten hallita kemikaalit jätetekstiilien kierrätyksessä?· Mitkä ovat jätetekstiilien kierrätyksen todelliset ympäristövaikutukset?· Miten integroidaan ja koordinoidaan nykyiset ja tulevat vaatteiden keräyksen,

jätehuollon ja jätetekstiilin kierrätyksen toimijat toimivaksi kokonaisuudeksi?Kaikki nämä kysymykset kytkeytyvät myös toisiinsa. Seuraavassa on esitelty ja ar-vioitu tarkemmin näitä haasteita.

3.1.1 Miten saadaan kierrätysmateriaalille riittävä kysyntä?

Kierrätyksen kehitys osoittaa, että tekstiilijätteen keräyksen järjestäminen ja tekstii-lin keräys kyllä onnistuvat. Kierrätystekniikoita ja laitteistojakin on saatavilla ja niitäkehitetään jatkuvasti. Vaikka esimerkiksi materiaalien lajittelun ja kierrätysproses-sien kehittämisessä vielä riittääkin haasteita, iso haaste tällä hetkellä näyttää ole-

17

van, että kierrätetylle tekstiilikuidulle on vaikea löytää riittävästi kysyntää ja hyödyn-täjiä tekstiiliteollisuudessa. Kierrätysmateriaalien tuottaminen edellyttää investoin-teja ja niiden saaminen taloudellisesti kannattaviksi edellyttää, että kierrätysmateri-aaleilla on riittävä kysyntä ja hinta. Näiden puuttuessa kierrätyskelpoista tekstiilijä-tettä kertyy varastoon ja päätyy poltettavaksi. Energiakäyttö toki on myös jätteenhyödyntämistä, mutta sitä varten ei tekstiilijätettä kannata erikseen kerätä.

Kun tekstiilijätteen kierrätystä lähestytään jätehuollon näkökulmasta, keskeiseksiasiaksi nousee helposti tekstiilijätteen saaminen pois jätevirrasta. Ihmiset opetetaanlajittelemaan jätteensä ja toimittamaan ne asianmukaiseen keräyspisteeseen. Mo-nen ihmisen mielessä tämä on kierrätystä. Mitenkään väheksymättä tätä, on syytämuistaa, että kierrätysmateriaalia hyödyntävien tuotteiden ostaminen on aivan yhtätärkeä osa kierrätystä (markkinataloudessa). Vaikka kuluttajakysyntä onkin herän-nyt ja kierrätysmateriaalit kiinnostavat monia maailmanluokan brändejä (Vehmaa etal. 2018), asiakkaiden, kaupan ja tekstiiliteollisuuden piirissä esiintyy vastustustakierrätettyjen kuitumateriaalien käyttöön. Erityisesti epäillään kierrätysmateriaalistavalmistetun tuotteen laatua: puhtautta ja kestävyyttä. Näiden aiheellisten ja aiheet-tomien epäilysten yli pääseminen on haaste, joka vaatii sekä kierrätysjärjestelmänkehittämistä että valistusta ja markkinointia.

Kysymys on myös hinnasta. Vaikka kestävän kehityksen kannatus on vahvassanousussa, suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan ole valmiita maksamaan kierrätysma-teriaalia hyödyntävistä tuotteista enempää kuin muistakaan. Sekä tekstiilituotan-nossa että kuluttajatuotteiden markkinoilla laajemminkin on valtavirtana pitkään ol-lut pyrkimys tuotteiden hintojen laskuun. Mikäli kierrätysmateriaaleille halutaan laa-jamittaista kysyntää ja käyttöä, myös niiden hinnat pitää saada kilpailukelpoiseksi.

Ympäristönäkökulmasta kierrätysmateriaalilla tulisi pääsääntöisesti pyrkiä kor-vaamaan neitseellisen raaka-aineen tuotantoa. Ympäristömielessä siis tulisi pyrkiäensisijaisesti saamaan tekstiilijäte kierrätettyä uusiin tekstiilituotteisiin tai muihinkäyttökohteisiin, joissa ne korvaavat neitseellisiä kuituja. Eri materiaalien osaltakierrätyksen vaikutukset kestävään kehitykseen ovat vähän erilaiset (ilmasto, vesi,uusiutumattomat luonnonvarat), mutta pääsääntöisesti se on todettu positiiviseksiedellyttäen, että se korvaa neitseellisen raaka-aineen tuotantoa.

3.1.2 Miten saada kierrätysmateriaalit tekstiilituotannon valtavirtaan?

Tekstiilijätteen kierrätys vaatii merkittäviä investointeja keräykseen, lajitteluun japrosessointiin. Näiden kannattavuus puolestaan edellyttää suhteellisen laajamit-taista tekstiilijätteen kierrätystä. Laajamittainen tekstiilijätteen kierrätys edellyttää,että tekstiili- ja vaateteollisuus ottaa kierrätysraaka-aineen laajamittaisesti käyt-töönsä. Tekstiilijätteen kierrätykselle voidaan etsiä myös muita käyttökohteita, joillavarmistetaan riittävä laajuus. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että esimerkiksi koti-keräyspaperin talteenottoaste Suomessa on 77% ja kaikesta talteen otetusta pape-rista Suomen teollisuus käytti 97%. Tästä huolimatta Suomen paperi ja kartonkite-ollisuuden raaka-aineesta vain on 5% on kierrätyskuitua. Muualla Euroopassa kier-rätyskuidun osuus raaka-aineesta on noin 50%. (Metsäteollisuus 2018). Teräksestä

18

tuotetaan maailmassa yli 30% romupohjaisesti ja Suomessa yli 20%. Kaikki suo-messa kerätty rautaromu voidaan käyttää Suomen terästeollisuudessa. Alumiinituo-tanto Suomessa perustuu kokonaisuudessaan romun käyttöön. (Melanen ym.2000). Tähän nähden tekstiiliteollisuudessa kierrätysraaka-aineen käytössä ollaanvasta alkuvaiheessa.

Vaatteiden ja muiden tekstiilituotteiden tuotanto ja kauppa muodostavat erittäinmonimutkaisen kokonaisuuden. Esimerkiksi H&M:llä (Kogg 2009) on 1600 kauppaa29 maassa ja 800 vaatetoimittajaa. Toimitusketjussa 2500 tehdasta valmistaa teks-tiilituotteita Aasiassa ja Euroopassa. Lankoja ja kankaita, valmistaa, värjää, viimeis-telee ja välittää lukemattomia eri toimijoita. Suurilla kauppaketjuilla ja vaatebrändienhaltijoilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko kierrätysmateriaaleja laajamittaisestikäyttöön vai ei. Kierrätysmateriaalin käyttö todennäköisesti laajenee vähin erin, jo-ten todennäköisesti alkuvaiheessa kierrätysmateriaalin markkinat koostuvat pie-nistä toimituseristä, mikä aiheuttaa oman haasteensa, mutta myös mahdollisuuksiapienille ketterille toimijoille.

Suomen tekstiilijätteestä kierrätetyn raaka-aineen määrä globaaleilla markki-noilla olisi marginaalinen. Tältä osin riittävät vientimarkkinat saattavat löytyä ilmanmerkittävää yleistä kierrätysmateriaalin kysynnän kasvuakin.

Kotimainen tekstiiliteollisuus nykyisellään tuskin parhaimmillaankaan pystyisikäyttämään kaikkea Suomen tekstiilijätettä - toisin kuin paperi ja terästeollisuu-dessa. Euroopassa on kuitenkin merkittävää tekstiilivalmistusta. Euroopan unionion maailman toiseksi suurin tekstiilien viejä (WTO 2016) ja valtiotasolla Italia onmaailman kolmanneksi suurin tekstiilien tuottaja ja viejä (Euler Hermes 2018), jotenpotentiaalisia lähimarkkinoitakin kierrätysraaka-aineillekin on. Kiina, Intia ja Yhdys-vallat ovat suurimpia tekstiilituottajia ja myös suurimpia tekstiilimarkkinoita. Ne ovatkuitenkin myös suurimpia (neitseellisen) puuvillan tuottajia kuten myös potentiaali-sia kierrätysraaka-aineen tuottajia. Esimerkiksi Kiina on jo rajoittanut kierrätykseentarkoitetun tekstiilijätteen tuontia omien tekstiilijätteidensä kasvaneen käsittelytar-peen vuoksi (Guinebault 2017). USA suuntaa nyt tekstiilijätteen vientiä Kiinan si-jasta mm. Intiaan ja sillä on nyt myös lisäpaineita kehittää omaa tekstiilijätteidenkierrätystä. Tekstiilikierrätyksen laite- ja järjestelmätoimittajille tämä saattaa kuiten-kin luoda merkittävätkin markkinat.

3.1.3 Millä edellytyksillä kierrätysraaka-aine on kilpailukykyistäneitseellisen kanssa?

Kierrätetyn raaka-aineen pitää laadultaan, saatavuudeltaan, hinnaltaan, imagoltaanja markkinoinniltaan kilpailukykyistä neitseelliseen verrattuna. Mitä kilpailukykyisyy-deltä käytännössä vaaditaan, riippuu materiaalista, käyttötarkoituksesta ja käyttä-jistä.

Tekstiilikuitujen laatuominaisuuksiin voidaan laskea muun muassa kuidun pituus,lujuus, ja ulkonäkö. Materiaalista riippuen eri kierrätysmenetelmillä pystytään tuot-tamaan laadultaan neitseellisen kuidun kanssa kilpailukykyistä kuitua. Lisäksi lujuu-deltaan heikentyneet ja lyhentyneetkin kuidut soveltuvat moniin prosesseihin jakäyttötarkoituksiin. Laatu on kuitenkin myös imagotekijä. Kierrätysraaka-aineen

19

käytön esteeksi on myös todettu pelko, että se heikentää tuotteen laatuimagoa. Kuntarkastellaan laatua soveltuvuutena tiettyyn käyttökohteeseen, oikein valittuna löy-tyy erilaisille kierrätysmateriaaleillekin lukuisia sopivia käyttökohteita, joissa kierrä-tysmateriaalista valmistettu tuote täyttää samat laatuvaatimukset kuin vastaavaneitseellisistäkin kuiduista valmistettu.

Vastaavia epäilyksiä on esitetty myös kierrätysraaka-aineen kemikaalisisällön japuhtauden suhteen. Periaatteessa todennäköisyys, että tekstiilijätteessä olisi val-mistuksessa käytettyjä kiellettyjä kemikaaleja on sama kuin, että niitä olisi neitseel-lisestä materiaalista tehdyissä tuotteissa. Ja tekstiilijätteessä on periaatteessa sa-mat valmistuksessa käytetyt kemikaalit kuin uusissa tekstiileissäkin Toisaalta joita-kin kemikaaleja poistuu tekstiileistä käytön aikana. Näin poistotekstiilin uudelleen-käytössä tekstiilin valmistuksessa käytetyt kemikaalit eivät periaatteessa ole sensuurempi ongelma kuin uusissakaan tekstiileissä. Tosin vanhemmat poistotekstiiliton saatettu valmistaa löyhempien kemikaalisäännösten ja käytäntöjen aikana.

Kierrätysraaka-aineen valmistuksessa tilanne on kuitenkin toinen. Jos kemikaalitpääsevät prosessin läpi kierrätysraaka-aineeseen, ne saattavat päätyä sellaisiintuotteisiin, joissa tiettyjä kemikaaleja ei saisi olla. Lisäksi, jos tuotteen valmistuspro-sessissa edelleen käytetään kemikaaleja, kemikaaleja voi vähitellen kertyä lisäätuotteisiin. Tekstiilijäte on myös voinut likaantua monin tavoin käytön aikana. Käsin-lajittelussa havaittavasti likaantunut tai pilaantunut tekstiilijäte voidaan helposti pois-taa. Koneellisessa lajittelussa tämä on oma haasteensa.

Kierrätysprosessissa tuleekin pystyä käyttökohteen mukaisesti riittävällä tavallavarmistamaan, että tuotettuun raaka-aineeseen ei siirry kemikaaleja ja epäpuhtauk-sia, tai jos siirtyy, niin tiedetään, mitä ne ovat. Näin nämä voidaan ottaa huomioontuotteiden valmistuksessa. Ylimääräisistä kemikaaleista voi olla haittaa tuotteidenvalmistuksessa tai käytössä ja alkujaan myös kierrätysprosessissa.

Tekstiilijäte koostuu yhä enemmän sekoitemateriaaleista, mikä vaikuttaa materi-aalin prosessoitavuuteen ja siten myös kierrätysmateriaalin laatuun. Kemialliset jatermiset kierrätysprosessit vaativat tyypillisesti koostumukseltaan varsin puhdastalähes 100 prosenttista materiaalia. Mekaaniseen kierrätykseen sekoitemateriaalitsoveltuvat paremmin, mutta myös siinä yksittäiset prosessit, kuten karstaus, on hel-pompi säätää homogeeniselle materiaalille. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautu-nut elastaani, joka sekoitemateriaalina erityisesti hankaloittaa muiden materiaalien,esimerkiksi puuvillan, kierrätystä myös mekaanisesti. Edellä mainitut laatuun liitty-vät haasteet tulevat vastaan erityisesti sekalaisen käytetyn tekstiilijätteen kierrätyk-sessä. Sikäli kun tekstiilijätteen alkuperä on selvä ja koostumus sekä valmistuk-sessa käytetyt kemikaalit tunnetaan, kierrättäminen on yksinkertaisempaa. Tämäon mahdollista esimerkiksi teollisuudessa syntyvän tekstiilijätteen ja vuokratekstii-lien osalta.

Sekalaisen tekstiilijätteen haastetta pyritään ratkaisemaan kehittämällä lajittelua.Materiaalien lajittelu käsin ei käytännössä onnistu muuten kuin tekstiilien materiaa-limerkintöjen perusteella. Materiaalimerkintöjä on keräyskokeilun perusteella kui-tenkin vain noin kolmasosassa tekstiilijätteestä. Koneellista tunnistusta kehitetään,mutta myös siinä on rajoituksensa ja virhelähteensä. Laadultaan parhaaseen lajit-

20

telutulokseen tällä hetkellä päästäisiin todennäköisesti käsin- ja konelajittelun oike-anlaisella yhdistelmällä. Vaihtoehtoisesti voisi myös ajatella materiaalien erotteluatekstiilijätettä eri tavoin prosessoimalla (ilman edellä mainittua lajittelua). Sekoite-materiaaleja tosin voidaan käyttää mekaanisen kierrätyksen kautta esimerkiksi kui-tukankaiden valmistuksessa.

Teollinen tuotantoprosessi toimii tehokkaimmin, kun raaka-ainetta on aina riittä-västi saatavilla. Raaka-aineen kysyntä tosin saattaa vaihdella kausittain tai satun-naisesti, mutta lähtökohtaisesti yleensä pyritään tasaiseen tuotantokapasiteetinmaksimaaliseen käyttöasteeseen. Raaka-ainepulasta johtuvat katkokset ovat vika-tilanteiden lisäksi kaikkein ei-toivotuimpia. Kuluttajilta kerättävän tekstiilijätteenmäärän on todettu vaihtelevan painottuen muun muassa tyypillisiin siivouskausiin.Tekstiilijätteen pidempiaikainen varastointi ennen sen käsittelyä ei ole suotavaakastumis- ja pilaantumisvaaran takia. Jossa vaiheessa raaka-aineen saatavuudenja kysynnän vaihtelua voitaneen tarvittaessa tasoittaa varastoinnilla, mutta se onaina kustannus- ja kannattavuuskysymys. Lähtökohtaisesti kierrätysraaka-aineenkäyttö voidaan yleensä tarvittaessa korvata neitseellisellä raaka-aineella paitsi, jostuotteen imago perustuu vahvasti kierrätykseen. Tässä suhteessa kierrätysimagoonpohjautuvien tuotteiden tuotanto on riskialttiimpaa. Näiden asioiden todellista mer-kitystä käytännössä ei tässä yhteydessä ole arvioitu, mutta ne on syytä selvittääainakin siltä osin, kun kierrätyksestä halutaan liiketoimintaa.

Raaka-aineen hinnalla on merkitystä, mutta se ei ole yksiselitteinen. Jos kierrä-tysraaka-aineen käyttö on tuotteen imagotekijä, hinta voi mahdollisesti olla neitseel-listä raaka-ainetta korkeampikin - riippuen tietenkin kierrätysmateriaalin muusta tar-jonnasta ja muiden tarjoajien hinnoittelusta. Silloin, kun kierrätysraaka-aineen käyt-töä ei ole vieroksuttu laatutekijöiden vuoksi, valmiutta kierrätysmateriaalin käyttöönon ollut, jos hinta on kilpailukykyinen. Silloin, kun tuotteen laatuimago on merkittävätekijä ja epäilykset kohdistuvat kierrätysmateriaalin vaikutukseen tuohon imagoon,tuskin halvemmalla hinnallakaan pystyy kompensoimaan tätä.

Kierrätysraaka-aineen hintojen nykyisestä kilpailukyvystä on vaihtelevia tietoja.Tekstiilijätteen kierrätysprosessi kokonaisuudessa on sen verran monivaiheinen jaresursseja vaativa, että on vaikea nähdä, että se koskaan voisi välittömiltä todelli-silta kustannuksiltaan omana erillisenä järjestelmänään olla kilpailukykyinen neit-seellisen raaka-aineen tuotannon kanssa. Toiminnan organisoinnilla voidaan kui-tenkin vaikuttaa kustannuksiin erityisesti keräyksen osalta. Keskitetyillä keräyspis-teillä kuljetuskustannuksia voidaan jakaa ihmisille ja jos keräyspisteet ovat yleisissäasiointipisteissä, ylimääräisiä kuljetuskustannuksia tältä osin ei käytännössä ole.Lajittelukustannuksia voidaan mahdollisesti vähentää täysin koneellisella lajittelullasitten kun se saadaan toimimaan riittävän hyvin. Kustannuksia voi myös perustel-lusti kompensoida katsomalla ne säästyneiksi jätteenkäsittelykustannuksiksi. Kier-rätyksen positiivisten ympäristövaikutusten huomioon ottaminen hinnanmuodostuk-sessa saattaa myös olla tarpeen, jotta kierrätysraaka-aineen hinta saadaan kilpai-lukykyiseksi. Siltä osin, kun vastuullisten valmistajien ja kuluttajien panos (mahdol-lisesti korkeammat ostohinnat ja suurempi kysyntä) eivät riitä, myös yhteiskunnallaon mahdollisuus vaikuttaa joko erilaisilla tuilla tai verotuksella. Se, millaiset veroedut

21

tai muut tuet olisivat ympäristönäkökulmin perusteltavissa ja mitkä olisivat tarpeen,vaativat lisäselvitystä.

Imagotekijää on jo käsitelty edellä. Kierrätysmateriaalin käytöllä voidaan nähdäkahdenlainen vaikutus tuotteen imagoon: sen voidaan nähdä heikentävän tuotteenlaatu- ja puhtausimagoa tai parantava tuotteen ekologisuusimagoa. Imagon kan-nalta erilaiset sertifikaatit ovat merkityksellisiä. Sertifikaatit eivät useinkaan nykyäänota huomioon kierrätysmateriaalien käyttöä. Valtaosassa tekstiilituotteissa kumpi-kaan imagotekijä ei ole merkittävässä roolissa. Tällöin valmistaja pitää saada va-kuuttuneeksi lähinnä siitä, että kierrätysmateriaalin käytöstä ei synny tuotevastuu-tapausten vaaraa.

Neitseellisen raaka-aineen markkinat, toimittajat ja hankintakanavat ovat vakiin-tuneita ja tuttuja tekstiilivalmistajille. Näille markkinoille pääsy vaatii erityisiä myyn-tiponnistuksia. Pienille alkutaipaleella oleville kierrätysmateriaalien tuottajille tämävoi olla haaste, mutta kuitenkin elinehto.

3.1.4 Miten hallita kemikaalit ja epäpuhtaudet jätetekstiilienkierrätyksessä?

Kemikaaleja tekstiileihin kertyy valmistuksen aikana ja epäpuhtauksia käytön ai-kana. Kemikaalien käyttö tekstiilien valmistuksessa on nykyään varsin säänneltyäja sikäli, kun valmistajat ovat näitä säännöksiä noudattaneet, voidaan myös tekstii-lijätteen olettaa olevan valmistuksessa käytettyjen kemikaalien osalta turvalliseksiluokiteltua. Tosin säännökset ovat tiukentuneet vuosien varrella, joten vanhimmattekstiilit eivät välttämättä täytä tämän hetken vaatimuksia. Toisaalta kemikaalejamyös poistuu tekstiileistä käytön aikana. Käytetyt ja kielletyt kemikaalit riippuvat pit-kälti tekstiilin käyttötarkoituksesta. Näin tuotetyypin perusteella (käsin)lajittelullapystytään karsimaan tekstiileitä, joiden mahdollisesti sisältämät kemikaalit haittaa-vat kierrätystä. Toisaalta myös jätevirrasta voidaan myös poimia tekstiilejä, jotka jovalmiiksi sisältävät kyseisessä kierrätystarkoituksessa tarvittavia kemikaaleja, ku-ten palonsuoja-aineita.

Käytön aikana tekstiilileihin voi kertyä periaatteessa mitä tahansa epäpuhtauksia- myös enemmän tai vähemmän vaarallisia aineita. Ensimmäisessä vaiheessa epä-puhtaudet voivat aiheuttaa vaaraa keräyksen ja lajittelun työntekijöille. Seuraavassavaiheessa ne voivat haitata tai aiheuttaa vaaraa kierrätysprosesseissa ja pahimmil-laan vaaralliset aineet saattavat kulkeutua kierrätystuotteeseen. Koska epäpuhtau-det periaatteessa voivat olla mitä tahansa niiden kattava automaattinen tunnistuson haastavaa. Käsinlajittelussa (tai poistotekstiiliä vastaanotettaessa) monia epä-puhtauksia tunnistetaan silmämääräisesti ja hajun perusteella. Ammattitaitoinen jamotivoitunut lajittelija pystynee varsin hyvin karsimaan kaikki merkittäviä epäpuh-tauksia sisältävät poistotekstiilit, mutta niiden vaarallisuuden arviointi ei näin on-nistu.

Jätetekstiilin erilliskeräyksessä pyritään keräämään puhdasta poistotekstiiliä. Ke-räyskokeilun perusteella noin 14% kerätystä materiaalista on pilaantunutta (Knuu-tila ym. 2018). Tässä tapauksessa pilaantuneeksi katsotaan jo kastuneet tekstiilit.

22

Keräysastiaan laitetut erilaiset jätteet ovat myös pilanneet alun perin puhtaita teks-tiilejä. Pilaantunut kerätty tekstiilijäte on käytännössä ohjattu energiajätteeksi.

Keräyksen laajetessa vaarana on, että pilaantuneen ja heikkolaatuisen tekstiilinosuus kerätystä tekstiilijätteestä lisääntyy. Näin siksi, että alkuvaiheessa tekstiiliäkeräykseen toimittavat ovat yleensä kierrätyksestä kiinnostuneita vastuullisesti ajat-televia ihmisiä ja myöhemmin mukaan tulee asiasta vähemmän kiinnostuneita. Asi-aan toki voidaan vaikuttaa valistuksella ja tiedotuksella.

Muiden jätteiden laittaminen keräysastiaan voi johtua vahingosta, piittaamatto-muudesta tai tarkoituksellisesta ilkivallasta: keräysastiaa on voitu luulla roska-as-tiaksi, se on ollut sopivasti kohdalla, kun on toimitettu jätteitä pois tai halutaan yk-sinkertaisesti tehdä kiusaa. Näihinkin voidaan jonkin verran vaikuttaa tiedotuksellaja valistuksella, mutta paremmin toimii näkyvä valvonta. Käytettyjen tekstiileiden ke-räyksen yhteydessä on esimerkiksi todettu, että kaupoissa (myyntitiloissa) kerätyntekstiilin laatu on paljon parempi ja se sisältää merkittävästi vähemmän jätettä ver-rattuna keräysastioilla (muualla) tehtyyn keräykseen (Watson ym. 2016 s.26). Tätävoidaan ainakin osittain selittää sillä, että kauppa koetaan huomattavasti valvotum-maksi ympäristöksi kuin jokin usein syrjäinen ulkoalue, johon jätteen – myös teks-tiilin – keräysastiat on tyypillisesti sijoitettu.

Kerättyä tekstiiliä on myös mahdollista puhdistaa monin tavoin. Esimerkiksi ke-miallisen kierrätyksen yhteydessä valkaisuprosessi on varsin tehokas puhdistus-keino. Puhdistus ei kuitenkaan välttämättä ole taloudellisesti tai ympäristömielessäkannattavaa. Käytettävät epäpuhtauksien hallintakeinot ratkaisevat viimekädessäse, mikä on tarkoituksenmukaisinta taloudelliset, ympäristö- ja imagonäkökulmatsekä säännökset huomioon ottaen.

3.1.5 Mitkä ovat jätetekstiilien kierrätyksen todellisetympäristövaikutukset?

Ympäristövaikutusten arviointi ei ole yksinkertaista eikä yksiselitteistä. Ympäristö-vaikutuksia on monenlaisia, esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, saastumiseen,uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja maan käyttöön liittyviä. Vaikutustenvertailun tekee erityisen vaikeaksi, jos vertailukohteiden erilaiset vaikutukset mene-vät ristiin, esimerkiksi vaikutus kasvihuonekaasuihin on myönteinen, mutta muutenvaikutus ilman saastumiseen on kielteinen.

Jätetekstiilien kierrätys aiheuttaa sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaiku-tuksia. Erityisesti kuljetukset aiheuttavat kielteisiä vaikutuksia. Kuljetusten ympäris-tövaikutuksiin pystytään vaikuttamaan organisoimalla keräys optimaalisesti periaat-teella, että mitä vähemmän keräys lisää kaiken kaikkiaan liikennettä, sitä vähem-män sillä on ympäristövaikutuksia. Tähän voidaan vaikuttaa keräyslogistiikan suun-nittelulla muun muassa keräyspisteiden sijoittamisella paikkoihin, joissa asioidaanmuutenkin ja hyödyntämällä mahdollisesti vapaata kuljetuskapasiteettia.

Mahdollisesti tarvittavat käsittelyt esimerkiksi puhdistus voivat myös lisätä kieltei-siä ympäristövaikutuksia muun muassa lisääntyneenä veden ja energian käyttönä.On syytä muistaa, että käsittelyn välttäminen esimerkiksi keräämällä käytettyä puh-dasta tekstiiliä ei poista puhdistukseen liittyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia,

23

koska puhdistuksen siinä tapauksessa ovat tehneet jätteen toimittajat. Ympäristö-mielessä sekä raaka-aineen saannin ja laadun hallinnan kannalta parempi vaihto-ehto saattaisi jopa olla kerätä (tavanomaisen) likaista tekstiilijätettä ja keskitetystitehokkaasti puhdistaa se, mutta kierrätyksen taloudellista kannattavuutta se heiken-täisi.

Myönteiset ympäristövaikutukset syntyvät siitä, että pystyvään välttämään uus-tuotannon kielteisiä ympäristövaikutuksia liittyen muun muassa hiilijalanjälkeen, uu-siutumattomiin luonnonvaroihin sekä viljelymaan ja puhtaan veden käyttöön. Erimateriaalien profiili niiden ympäristövaikutusten osalta on erilainen. Kun esimerkiksipuuvillan tuotannossa keskeisiä kysymyksiä ovat viljelymaan ja puhtaan vedenkäyttö, öljypohjaisissa muoviraaka-aineessa kyse on uusiutumattoman luonnonva-ran käytöstä. Schmidt ym. (2016, s. 8) ovat todenneet, että yleisesti tekstiilikierrä-tyksen ympäristövaikutus kokonaisuutena on myönteinen edellyttäen, että kierrätyskorvaa neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Korvaavuuden ei kuitenkaan tarvitseolla täysmääräinen myönteisen kokonaisvaikutuksen saavuttamiseksi. On myöshyvä muistaa, että ympäristönäkökulmasta tekstiilien uudelleenkäyttö ja käyttöiänpidentäminen on ylivoimaisesti paras vaihtoehto ja tekstiilijätteen poltto lähtökohtai-sesti huonompi kuin kierrätys.

Selkeintä korvaavuus olisi, jos tietyistä tuotteista saatua jätemateriaalia kierrätet-täisiin vastaavien tuotteiden raaka-aineeksi, esimerkiksi vaatteista vaatteiksi. Kulut-tajilta kerättävän jätetekstiilin osalta tämä on kuitenkin nykytilanteessa haastavaa.Kuluttajilta kerättävä tekstiilijäte on pääasiassa vaatteita. Erityisesti vaatetuksessakäytetään yhä enenevässä määrin kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä –kuitusekoitetteita sekä lisäksi tuotteita, joissa on eri materiaaleista valmisteluja osia,kuten päällyskangas ja vuorikangas sekä erilaiset somisteet.

Sekoitetekstiilejä voidaan kierrättää mekaanisesti, mutta vaatekäyttöön niidenhyödyntäminen ei ole yksinkertaista. Helpommin ja yksinkertaisemmin sekoitema-teriaalit päätyvät esimerkiksi kuitukankaisiin tai vastaavaan käyttöön. Sikäli kun netällaisessa käytössä korvaavat neitseellisten kuitujen käyttöä, positiivisia ympäris-tövaikutuksia on odotettavissa tässäkin tapauksessa. Koska kuitukankaiden edel-leen kierrätys on kuitenkin epätodennäköistä, joten tätä kautta materiaalit poistuvatnopeammin kierrosta, kuin jos ne pysyisivät esim. vaatekäytössä. Mitä nopeamminraaka-aineet poistuvat vaatekäytön kierrosta poistuvat, sitä enemmän niitä pitääkorvata neitseellisillä. Sekoitetekstiilien kemiallinen tai terminen kierrätys ei käytän-nössä ole mahdollista. Vaatekäyttöön hyödynnettävää raaka-ainetta voidaan saadausealla eri kierrätysmenetelmällä, mutta käytännössä vain yhtä materiaalia sisältä-västä lajitellusta tekstiilijätteestä.

Lähtökohtaisesti kaikenlainen tekstiilien kierrätys – myös alkuperäistä vähem-män vaativaan käyttöön – on tiettyyn pisteeseen asti ja oikein järjestettynä ympä-ristövaikutuksiltaan myönteistä (raja tulee vastaan muun muassa kuljetusten ja kä-sittelyiden ympäristövaikutusten mahdollisen kasvun myötä). Parhaaseen ympäris-tövaikutukseen kuitenkin päästää suljetun kierron tyyppisellä kierrätyksellä. Tästäon jo toimivia esimerkkejä tiettyjen tuotteiden osalta kuten organisaation omien työ-vaatteiden kierrätyksestä. Laajamittainen suljetun kierron kaltainen kierrätys vaat-

24

teesta vaatteeksi vaatii vielä merkittäviä muutoksia: joko tuotesuunnittelua kierrä-tettävyys huomioon ottaen, sekoitetekstiilien käytön merkittävää vähenemistä ja/taiuusia keinoja sekoitetekstiilijätteen kierrättämiseen vaatekäyttöön. Lisäksi niin teks-tiilien ja vaatteiden valmistajilta, kaupalta kuin kuluttajilta vaaditaan laajaa suhtau-tumistavan muutosta kierrätysmateriaalien käytölle myönteisempään suuntaan taivähintäänkin kierrätysmateriaalin käytön arkipäiväistymistä. Kun verrataan esimer-kiksi paperiteollisuuteen: harva meistä vierastaa käsiensä tai suunsakaan pyyhki-mistä kierrätyspaperista valmistettuun talouspaperiin. Tätä ei saavuteta pelkällä ym-päristönäkökulmien korostamisella vaan tarvitaan myös eri osapuolten vahvaa luot-tamusta kierrätysprosessiin.

3.1.6 Miten integroidaan ja koordinoidaan nykyiset ja tulevat vaatteidenkeräyksen, jätehuollon ja jätetekstiilin kierrätyksen toimijattoimivaksi kokonaisuudeksi?

Poistotekstiileitä keräävät ja käsittelevät nykyään (pääasiassa) vaatteita uudelleen-käyttöön välittävät lukuisat toimijat sekä jätteisiin toimitettujen tekstiileiden osaltajätehuollon toimijat. Tekstiilijätteen kerääminen ja käsittely on luvanvaraista. Uudel-leenkäyttöön kerättävien tekstiilien joukossa on aina tekstiilijätettä, sillä kuluttajiennäkemykset uudelleenkäytettävyydestä vaihtelevat ja ehjä ja siisti käyttökelpoinentekstiili ei välttämättä löydä uutta käyttäjää. Uudelleenkäyttöön tekstiilejä keräävillätoimijoilla on kokemuksensa perusteella paremmat lähtökohdat arvioida todellistauudelleenkäytettävyyttä. Nykyisessä järjestelmässä poistotekstiilit pääasiassa me-nevät joko uudelleenkäyttöön tai jätteenä poltettavaksi. Tulevaisuudessa tekstiilijätekerätään omana jakeenaan tarkoituksena sen kierrättäminen.

Periaatteessa jako on selkeä. Jätelain jätemääritelmä on hyvin käytännöllinenlähtien haltijan tarkoituksesta: jos haltijan tarkoitus on, että (esimerkiksi) tekstiili eitule enää sellaisenaan käyttöön, se on jätettä. Suoraviivaisesti tätä tulkittuna jätteenei tarvitse olla käyttökelvotonta eikä edes käytettyä: jos kauppa toimittaa myymättäjääneet tekstiilituotteen jätteeksi, ne ovat jätettä. Uudelleenkäyttöön toimitetut tuot-teet muuttuvat jätteeksi siinä vaiheessa, kun niiden uusi haltija: joko kerääjä tai uusikäyttäjä niin päättävät. Sen, ovatko rikkinäiset farkut jätettä, päättää siis niiden hal-tija siinä vaiheessa, kun niistä luopuu. Mutta kääntäen (virallisesti) jäte ei enäämuutu uudelleen käytettäväksi tuotteeksi muuten kuin kierrätyksen kautta.

Roolit, säännöt ja toimintamallit tekstiilejä uudelleenkäyttöön välittävien toimijoi-den ja jätehuollon osalta tällä hetkellä ovat suhteellisen selvät ja vakiintuneet. Kier-rätys tuo kuitenkin mukanaan paljon uusia toimijoita, intressejä ja näkökulmia. Jä-tehuollon perinteinen tarkoitus on varmistaa turvallinen ja toimiva jätteiden käsittely.Tämän lisäksi vuoden 2011 jätelain tarkoitukseksi on kirjattu myös jätteen määränvähentäminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Jätelakiin on sisäl-lytetty myös kiertotalouteen liittyviä asioita, muun muassa velvollisuus etusijaisjär-jestyksen noudattamisesta, tuotteen valmistajan velvollisuus mahdollisuuksien mu-kaan käyttää jätepohjaisia raaka-aineita sekä merkinnöillä helpottaa uudelleenkäyt-töä, sekä tuottajavastuuseen liittyviä toimia uudelleenkäytön edistämiseksi (Jätelaki2011).

25

Jätehuollon järjestämisvastuun on tapauksesta riippuen joko jätteen haltijalla,kunnalla tai tuottajalla (tiettyjen tuotteiden tuottajavastuu). Tuottajavastuun ajatuk-sena on ohjata tuottajia jätteiden vähentämiseen ja jätteiden hyödyntämiseen. Kier-rätyksen kentällä jo on ja entistä enemmän on tulossa mukaan jätehuollon toimijoita.Jätehuollon toimijoille jätteiden käsittelyä ohjaavat säännökset ja luvat ovat tuttuja,mikä helpottaa heidän toimintaansa myös kierrätyksen parissa. Sen sijaan jätehuol-lon ulkopuolelta kierrätystoimintaan tulevat saattavat kokea jätteiden käsittelynsäännökset ylimääräisenä rasitteena, jota muussa kilpailevassa liiketoiminnassa eiole. Erilaisista lähtökohdista tulevilla toimijoilla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, mi-ten toimintaa pitäisi kehittä ja mahdollisesti myös vastakkaisia painotuksia ja intres-sejä. Näiden yhteensovittaminen vaatii aikaa ja työtä.

Jätehuollon toimijoiden luonnollinen toiminta-alue on jätteen keräyksessä, lajitte-lussa ja alkukäsittelyssä. Kierrätyksen toiminta kuitenkin edellyttää tästä eteenpäinjätteen prosessointia raaka-aineeksi, kierrätysraaka-ainetta käyttäviä tuottajia, tuot-teita välittävää kauppaa ja ostavia asiakkaita eli arvoketjuja. Arvoketjujen rakenta-minen on ensisijaisen tärkeää. Euroopan komission päätöksellä tekstiilijätteen eril-liskeräysvelvoite on asutumassa voimaan jäsenvaltioissa vuonna 2025. Tekstiilijä-tettä on kuitenkin turha kerätä erikseen poltettavaksi. Tekstiilijätteen keräysvelvoitekuitenkin varmistaa sen, että materiaalia tulee saataville, mikä mahdollistaa kierrä-tystoiminnan käynnistämisen. Teollisissa kaupallisissa käsittelyprosesseissa mate-riaalin riittävä ja jatkuva saatavuus on kannattavuuden ja usein jo toimivuudenkinedellytys. Myös materiaalin laadun ja etenkin sen tuntemisen merkitys nousee kier-rätyksen myötä aivan uudelle tasolle.

Arvoketjujen rakentamisessa keskeistä on hyödyn ja arvon oikea jakautuminen.Jätehuolto tuottaa kustannuksia, joista lain mukaan vastaa jätteen tuottaja tai haltija.Tämä on tähän asti luonut raamit jätehuollon liiketoiminnalle. Siinä vaiheessa, kunjätteestä aletaan saada myös tuloja, kuvio muuttuu. Tähänastiseen verrattuna kaikkikustannuksia kattavat lisätulot jätehuollolle ovat tietenkin plussaa. Mahdollisesti ai-nakin jotkin arvoketjut voisivat olla myös taloudellisesti kannattavia. Kestävien rat-kaisujen aikaansaamiseksi tällaisten rakentamiseen olisi ainakin syytä pyrkiä. Sa-masta jätevirrasta lähtevien eri tavalla kannattavien arvoketjujen hallinta voi kuiten-kin osoittautua haasteeksi.

Arvoketjujen rakentumista ei pystytä samalla tavalla ohjaamaan lainsäädännölläkuin jätehuollon järjestämistä. Arvoketjujen rakentamisessa pitää vahvasti olla mu-kana (liike)taloudellinen näkökulma. Vaikka esimerkiksi vaatteita uudelleenkäyttöönmenestyksekkäästi välittävien hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta on aatteellista,ne ovat omassa toimintakehyksessään myös taloudellisesti kannattavia. Lähtökoh-taisesti arvoketjujen rakentumista ohjaavat markkinamekanismit. Yhteiskunnan tu-ella voidaan kuitenkin auttaa myös markkinalähtöisen toiminnan kehittymistä. Kunyhteiskunta on ottanut kiertotalouden asialistalleen, sen on syytä myös seurata ke-hitystä ja ohjata tukea sopivasti oikeisiin kohtiin arvoketjua. Näin varmistetaan asianeteneminen. Puhtaasti markkinamekanismien pohjalta mahdollisesti esimerkiksiympäristöarvojen huomioon ottaminen voi edetä liian hitaasti. Yhteiskunta on myösosa arvoketjuja ja sen tulee myös määrittää, kuinka arvokasta panostus kierrätyk-seen yhteiskunnan kannalta on. Yhteiskunnan arvot peilaavat ihmisten mielipiteitä,

26

mutta myös päinvastoin: yhteiskunnan konkreettinen osallistuminen on myös julki-nen kannanotto asian puolesta ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

3.2 Tekstiilikierrätyksen eri vaiheisiin liittyviä haasteita

Edellä esitettiin tekstiilikierrätyksen kokonaisuuteen liittyviä haasteita. Seuraavassaesitetään tekstiilikierrätyksen eri vaiheisiin liittyviä erityisiä haasteita. Näidenkinosalta on syytä huomata, että toiminta ja ratkaisut eri vaiheissa vaikuttavat siihen,mitä edellisessä ja seuraavassa vaiheessa tai jopa kauempana ketjussa edellyte-tään. Ja eri vaiheissa haasteisiin voidaan vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi, mitä vä-hemmän keräykseen tulee tekstiilijätettä, sitä vähemmän tarvitsee tehdä työtä li-kaisten tekstiilien poistamiseksi kierrätysvirrasta. Keräysvaiheessa voidaan asiaanvaikuttaa esimerkiksi valistuksella tai valvonnalla, ja sen jälkeen toimivalla lajitte-lulla. Toisaalta, jos tekstiilijäte kemiallisessa prosessoinnissa valkaistaan (ja sitä en-nen lajitellaan materiaalin mukaan koneellisesti), ei ehkä välttämättä tarvitse edesrajoittua keräämään ”puhdasta” tekstiilijätettä.

3.2.1 Ovatko kierrätyspohjaiset tuotteet heikompia ja pitääkö niistämaksaa enemmän?

Kierrätysmateriaalien käyttö tuotteiden raaka-aineina herättää kuluttajissa epäilyk-siä tuotteiden laadusta, puhtaudesta ja turvallisuudesta. Tekstiilikierrätyksen tuo-tantoprosessit pitää rakentaa sellaisiksi, että epäilyksille ei synny mitään todellistaaihetta. Huonoilla yksittäisilläkin esimerkeillä voi olla voivat olla suuri merkitys kokonousevalle tekstiilikierrätyksen toimialalle. Aiheettomienkaan epäilysten hälventä-minen ei ole helppoa. Kysymyksessä on viimekädessä luottamuksen rakentamis-prosessi, joka edellyttää avointa vuorovaikutusta tuottajien ja kuluttajien välillä.

Kierrätystuotteita markkinoidaan usein ekologisina erikoistuotteina, jotka myösmaksavat perustuotteita enemmän. Ympäristötietoiset ostajat ovatkin korkeammanhinnan valmiita maksamaan. Toisaalta erikoisen kalliimman tuotteen maine saattaajopa karkottaa tavallisia ostajia. Osa ihmisistä odottaa kierrätysraaka-aineista val-mistettujen tuotteiden olevan jopa halvempia samaan tapaan kuin käytettyinä myy-tävät tuotteet tai muut heikkolaatuisina pidetyt tuotteet.

Ihmisten kulutustottumukset eivät myöskään helposti muutu. Tällä perusteellakannattaa ennemminkin yrittää saada kierrätysraaka-aineitä käyttöön ostajille tu-tuissa tuotteissa ja tutuilla myyntikanavilla, kuin yrittää laajamittaisesti vallata mark-kinoita uusilla tuotteilla ja uusilla myyntikanavilla. Kierrätysraaka-aineen käyttöätuotteessa ei myöskään välttämättä kannata aina korostaa, jos kohta ei myöskäänerityisesti salatakaan. Kierrätysmateriaalin käytöstä osana tekstiiliraaka-ainevalikoi-maa olisikin hyvä tulla uusi normaali. Toki uutuuksille ja erityistuotteille on oma os-tajakuntansa ja liiketoimintastrategia tulee aina miettiä tapauskohtaisesti.

27

3.2.2 Kannattaako kierrätyspohjaisia tuotteita ottaa myytäväksi?

Kauppa1 ottaa myytäväkseen tuotteita, joille se näkee olevan kysyntää eli viime kä-dessä myyntiä. Siinä se pyrkii seuraamaan asiakkaidensa näkemyksiä, joita käsi-teltiin edellä. Jos asiakkailla uskotaan olevan epäilyksiä tuotteen suhtaan, se vai-kuttaa myös kaupan halukkuuteen ottaa tuotteita myyntiin. Vähemmän myydyiltätuotteilta usein edellytetään suurempaa kateprosenttia, mikä puolestaan nostaamyyntihintaa suhteessa kilpaileviin, hyvin kaupaksi meneviin tuotteisiin. Uusientuotteiden saaminen vakiintuneille kauppapaikoille on usein haastavaa. Merkittävänmyyntimäärän saavuttamiseksi se yleensä on kuitenkin ratkaisevaa, koska suuriosa asiakkaista on siellä. Toki kauppa voi panostaa myös uusien tuotteiden myyntiinja markkinointiin, mikäli se näkee niillä tulevaisuudessa olevan tuottoisat markkinat.Tässä suhteessa vastuullisen kuluttamisen yleinen kannatuksen kasvu on kierrä-tystuotteiden markkinoille pääsyä edistävä tekijä. Vastuullisuus on kaupalle nyky-ään myös merkityksellinen imagotekijä, johon kaupan tuotevalikoima myös vaikut-taa.

3.2.3 Kärsiikö tuotteen maine kierrätysmateriaaleista?

Niin sanottujen merkkituotteiden brändien haltijat ovat tarkkoja brändinsä mai-neesta. Jos puhtaus, kestävyys tai ylellisyys ovat brändin keskeisiä tekijöitä, raaka-aineena ei välttämättä haluta käyttää kierrätysmateriaalia, joka saattaa herättääepäilyksiä näiden ominaisuuksien suhteen. Vaikka kyseessä eivät olisikaan varsi-naiset merkkituotteet, tuotteen valmistajat ja myyjät kuitenkin haluavat pitää kiinnitietystä laatutasosta, jota ei haluta riskeerata. Erityisesti mahdolliset tuotevastuuky-symykset arveluttavat.

Toisaalta vastuullisesti ajattelevien ihmisten keskuudessa kierrätysmateriaalienkäyttö tuotteessa parantaa paitsi tuotteen myös yrityksen imagoa sekä sijoituskoh-teena että työpaikkana. Kierrätysmateriaalien saaminen myös laatuimagolle raken-tuviin tuotteisiin olisi kierrätysmateriaalien maineen kannalta arvokasta.

Perinteiset ei-kierrätetyt materiaalit ovat valmistajille tuttu, turvallinen ja helpporatkaisu. Vastuullisuutta arvostaville kuluttajille kohdistettuihin tuotteisiin voidaankäyttää massatuotetun sijaan myös erilaisia vastuullisemmin tuotettuja neitseellisiämateriaaleja kuten luomupuuvillaa. Valmistusmateriaalin vaihto toiseen on aina val-mistajalle riski, josta pitäisi olla odotettavissa jotain hyötyä. Valmistaja kannalta hyö-tyjä voivat olla esimerkiksi edullisempi hinta, parempi saatavuus, tuotteen parempikysyntä tai siitä saatava parempi hinta sekä imagoarvo.

3.2.4 Saadaanko riittävästi tasalaatuista tekstiilijätettä kierrätykseen?

Jätetekstiilin kierrätysprosessit edellyttävät koostumukseltaan varsin tarkkaan tun-nettua tasalaatuista raaka-ainetta. Materiaalit, tekstiilin rakenne ja sen sisältämät

1 Kaupalla tässä tarkoitetaan kaikkia myyntikanavia, joissa kanavan hallitsija aktiivisesti valit-see, mitä tuotteita ottaa myyntiin: niin kivijalkakauppaa kuin verkkokauppaakin.

28

kemikaalit ja likaisuus vaikuttavat tekstiilin kierrätettävyyteen. Sekoitetekstiileitäpystytään kierrättämään mekaanisesti, jos ne soveltuvat käyttötarkoitukseen. Sensijaan kemialliseen kierrätykseen sekoitetekstiilit eivät sellaisenaan sovellu. Kemi-allisessa kierrätyksessä tekstiileitä voidaan tarvittaessa puhdistaa kemikaaleista jaliasta. Sekoitemateriaaleista erityisen ongelmallinen on elastaani, joka aiheuttaa on-gelmia myös mekaanisessa kierrätyksessä. Esimerkiksi Telaketju-hankkeen lajitte-lututkimuksessa noin 18% kerätystä tekstiilijätteestä sisälsi elastaania.

Kuluttajilta kerättävä jätetekstiili on varsin sekalaista. Esimerkiksi Telaketju-hank-keen lajittelututkimuksessa löytyi jätetekstiileitä lähes kahdella sadalla eri materiaa-likoostumuksella vaikka kolmasosasta tekstiilijätteestä materiaalikoostumusta eipystytty edes tunnistamaan. Lähes puolet materiaaliltaan tunnistetusta tekstiilijät-teestä oli sataprosenttista puuvillaa. Tämän jakeen kierrätys onnistuu teknisestisuhteellisen helposti, kuten myös muiden sataprosenttisten materiaalien. Tois-taiseksi kaupallisia hyödyntäjiä ei Suomessa kuitenkaan vielä ole tarpeeksi villaalukuun ottamatta.

Muillekin kerätyn jätetekstiilin erilaisille jakeille pitäisi kuitenkin löytyä sopiviakäyttökohteita ja niitä hyödyntäviä yrityksiä. Jätetekstiilien kannattava kaupallinenjalostus edellyttää tietyn jätetekstiilijakeen riittävää tasalaatuisuutta ja saatavuutta.Sekoitemateriaaleille pitäisi siis löytää käsittely ja käyttöä sekoitteina tai sitten ke-hittää keinot eri materiaalien erotteluun sekoitetekstiileistä. Jälkimmäistä on jonkinverran alustavasti tutkittu, mutta tiettävästi siinä ollaan varsin alkuvaiheissa. Kau-pallisesti hyödynnettävien jätetekstiilimateriaalien standardointi helpottaisi jäteteks-tiilin kaupallista hyödyntämistä. Kun kaikki tekstiilijäte kerätään, haasteeksi kuiten-kin aina jää se, että, mukaan tulee jakeita, joita käytännössä ei pystytä kierrättä-mään. Tällöin toki vaihtoehtona on edelleen jätteen poltto energiaksi.

3.2.5 Pystytäänkö lajittelu tekemään kierrätyksen vaatimustenmukaisesti?

Tekstiilijätteen lajittelu on keskeinen tekijä, joka mahdollistaa kuluttajilta kerätyntekstiilijätteen laajamittaisen hyödyntämisen. Kohdistetummin tekstiilijätettä voi-daan kierrättää keräämällä kuluttajilta tai teollisuudesta vain tiettyjä tarkkaan rajat-tuja materiaaleja. Lähtökohtaisesti uudelleenkäyttöön tarkoitetut poistotekstiilit ke-rätään erikseen. Lounais-Suomen Jätehuollon vastuulla olevassa poistotekstiilienkeräyskokeilussa kerättiin käyttökelvottomia tekstiileitä. Kerätystä materiaalista kui-tenkin noin 29% on uudelleenkäytettävissä (Knuutila ym. 2018). Myös uudelleen-käyttöön kerättävän tekstiilin joukossa on sekä käyttökelvotonta tekstiiliä että teks-tiiliä joka ei löydä käyttäjää eli siis tekstiilijätettä.

Jätetekstiilejä voidaan lajitella sekä käsin että koneellisesti. Koneellisella lajitte-lulla ei nykyisellään kyetä erottelemaan uudelleenkäyttöön sopivia tekstiilejä jät-teestä. Tämä onnistuu vain käsinlajittelulla. Toisaalta tekstiilijätteen lajittelussa voi-daan myös ajatella, että jos poistotekstiili on toimitettu jätteeksi, niin se - määritel-män mukaan - myös on jätettä.

Käsinlajittelulla aistinvaraisesti ei pystytä riittävän luotettavasti lajittelemaan erimateriaaleja. Myöskin koneellisessa lajittelussa on haasteensa, mutta teknologiaa

29

kehitetään jatkuvasti. Käsikäyttöisiä materiaalitunnistimia käsinlajittelun tukenamyös kokeillaan. Tällä on mahdollista ratkaista joitakin täysin automaattisen koneel-lisen tunnistuksen ongelmista. Tunnistustarkkuuden kannalta todennäköisesti jon-kinlainen koneellisen ja käsinlajittelun yhdistelmä olisi paras.

Käsinlajittelun järjestäminen ei vaadi merkittäviä investointeja. Toisaalta työvoi-makustannusten vuoksi se ei välttämättä ole laajassa mitassa taloudellisesti kan-nattavaa. Koneellisella lajittelulla voidaan mahdollisesti parantaa tuottavuutta. Mah-dollisesti myös taloudellisesti jonkinlainen koneellisen ja käsilajittelun yhdistelmäolisi kannattavin.

Tekstiilijätteessä on lukuisia erilaisia materiaaliyhdistelmiä. Lajittelua ei kannatatehdä turhaan vaan jätevirrasta kannattaa erotella vain ne materiaalit ja sekoitteet,joille tiedetään olevan käyttöä. Säilyäkseen varastossa käyttökelpoisena, poisto-tekstiili vaatisi suhteellisen hyvät kuivat varastotilat. Näin ainakaan pidempiaikainenvarastointi ei ole järkevää taloudellisesti eikä hyödyntämisen kannalta. Lajittelujär-jestelmän on kuitenkin syytä olla suhteellisen joustava, koska uusia käyttötarpeitaja -kohteita tulee todennäköisesti jatkuvasti lisää, ja joiltain osin materiaalin kysyntäsaattaa olla sesonkiluonteista.

3.2.6 Saadaanko keräys toimimaan tehokkaasti?

On arvioitu, että Suomessa syntyy tekstiilijätettä vähintään noin 70 000 tonnia elireilut 13 kg asukasta kohti vuodessa (Dahlbo 2015). Kokemusten mukaan (Knuutilaym. 2018) keräyksen järjestäminen käytännössä onnistuu. Kokeilussa kerätystämateriaalista tosin 25% on ollut joko keräykseen kuulumatonta tai pilallista, mikäosoittaa, että siltä osin keräystehokkuudessa on vielä paljon parantamisen varaa.Tämä osa jätteestä tekee tavallaan ylimääräisen lenkin ja teettää ylimääräistä työtämatkallaan hyödynnettäväksi energiana. Kokeilussa kahden vuoden aikana on ke-rätty kaikkiaan lähes 120 tonnia poistotekstiiliä. Sen voidaan karkeasti arvioida ole-van alle yksi prosentti kokeilualueella syntyneestä tekstiilijätteestä2.

Tekstiilijätteen saantoa kyetään varmasti parantamaan ja keräykseen kuulumat-toman tai pilaantuneen jätteen määrää vähentämään tekemällä valistuksella asiaaihmisille tutuksi sekä tuomalla keräyspisteitä lähemmäksi ihmisiä lisäämällä niidenmäärää ja tuomalla niitä esimerkiksi ihmisten päivittäisiin asiointipaikkoihin. Poisto-tekstiili on kuitenkin ihmisille uusi ja outo käsite ja tekstiilijätteen keräys vierasta.Toisaalta ihmiset ovat jo suhteellisen tottuneita erilaisten jätemateriaalien erilliske-räykseen, joten yhden uuden materiaalin lisääminen palettiin ei liene suuri mullistus.

Kansallisesti kattavan keräysjärjestelmän rakentaminen ja ylläpito maksavat.Kustannusten säästämiseksi kannattanee yhdistää tekstiilijätteen erilliskeräystämahdollisuuksien mukaan nykyisiin toimiviin järjestelmiin kuten hyväntekeväisyys-järjestöjen vaatekeräyksiin, jätehuoltoon, kauppaan ja kirpputoritoimintaan. Tekstii-lijätteen keräyksen käytännön haasteena on, että se pilaantuu käyttökelvottomaksihuomattavasti helpommin, kuin muut nykyisin erilliskerättävät jätemateriaalit. Tämä

2 LSJH:n toimialueella asuu noin 416 000 asukasta (https://www.lsjh.fi/fi/yritys-ja-ympa-risto/lounais-suomen-jatehuolto-oy/)

30

asettaa vaatimuksia sekä keräysastioille että niiden tyhjennysväleille. Tosin uudel-leenkäyttöön kerättävien poistotekstiilien osalta tästäkin on jo pitkät kokemukset,joita kannattaa hyödyntää.

31

4. Riskien hallinnan toimintamalleista

Vanha turvallisuuden hallinnan nyrkkisääntö on tunnistaa vaarat ja poistaa ne. Läh-tökohtaisesti riskien hallintaan sopii sama nyrkkisääntö, mutta kun tarkastellaan ris-kejä, mukaan tulee lisäulottuvuutena epävarmuus ja myös mahdollisuudet (negatii-visen) riskin vastakkaisessa vaakakupissa. Riskien hallinnassakin on tärkeää en-nakoida sitä, mitä voisi tulevaisuudessa sattua ja tarpeen mukaan varautua siihen.Riskien hallinta on muutakin kuin turvallisuuden hallintaa. Kun turvallisuuden hallin-nassa pyritään poistamaan kaikki (merkitykselliset) vaarat niin riskien hallinnassaarvioidaan sekä mahdollisia hyötyjä että uhkia. Toki joidenkin riskien osalta päädy-tään siihen, että ne on syytä eliminoida kokonaan. Lisäksi on syytä muistaa, ettäriskien hallinta on paljon muutakin kuin erityisiä riskien hallinnan toimenpiteitä. Ris-kien hallinta käsittää viimekädessä kaiken sen toiminnan, millä varmistetaan onnis-tuminen. Näin muun muassa tavat, joilla päivittäin toimitaan, sekä operatiivinen jastrateginen johtaminen ovat riskien hallintaa.

Riskien hallinnassa pyritään siis tunnistamaan mahdollisimman hyvin toimintaanliittyvät vaarat eli epäonnistumisen mahdollisuudet, arvioidaan näihin liittyvien ris-kien suuruus, erotellaan ne riskit, joita on tarpeen pienentää, sekä päätetään toi-menpiteistä, joilla riskejä pienennetään.

4.1 Riskin suuruus ja arvioitavuus

Riskin suuruus on perinteisesti arvioitu vahingon toteutumisen todennäköisyyden javahingon seurausten vakavuuden funktiona - yleensä tulona tai summana riippuentodennäköisyyden ja seurausten arviointitavasta. Tyypillisesti riskien luokittelu esi-tetään matriisissa, jossa käytetyt luokkajaot voivat olla karkeampia tai hienojakoi-sempia (Kuva 3). Riskin suuruus eli käytännössä tyypillisesti riskiluokka määrittäriskiin liittyvät toimenpiteet niin, että hyväksyttyä rajaa suuremmat riskit vaativat toi-menpiteitä. Rajanveto on organisaation oma asia siltä osin, kun kyseisen riskin hal-linnasta ei ole erityisiä määräyksiä lainsäädännössä (esimerkiksi Työturvallisuusla-kiin, Kemikaaliturvallisuuslakiin ja Kuluttajaturvallisuuslakiin perustuvat määräyk-set).

Kuva 3. Esimerkki riskimatriisista. Numerot kuvaavat riskiluokkia.

32

Nykyään riskien hallinnassa - myös riskienhallinnan kansainvälisessä standar-dissa - korostetaan entistä enemmän epävarmuuden merkitystä. Epävarmuus ris-kien hallinnassa tarkoittaa sitä, kuinka varmoja voimme olla siitä, kyseinen tapah-tuma tapahtuu. Edellä mainittu tapahtuman todennäköisyys ei kuvaa riskiin liittyvääepävarmuutta. Siihen liittyy oleellisesti se, kuinka paljon ja kuinka hyvää tietoameillä on riskin arviointimme pohjaksi ja kuinka hyvin sitä osaamme käyttää.

Epävarmuus syntyy siitä, että kyse on tulevaisuuden ennustamisesta. Epävar-muuden suhteen riskit ovat hyvin erilaisia. Karkeasti ottaen riskit voivat olla jokotuttuja tai uusia. Tämä jako on olennainen perinteisen riskin suuruuden arvioinninkäyttökelpoisuuden osalta: tuttujen riskien todennäköisyyttä on perusteltua arvioida,uusien riskien ei.

Tutut riskit ovat sellaisia, joista on käytettävissä paljon varmaa tietoa: esimerkiksion tietoa, miten ihmiset tyypillisesti kyseisessä tilanteessa käyttäytyvät tai miten luo-tettavaa käytettävä teknologia kyseissä käyttötilanteessa on. Lisäksi tulevat käyttö-tilanteet ja -ympäristö tiedetään tarkasti ja ne hallitaan hyvin. Tällaisten riskien to-dennäköisyys voidaan perustellusti arvioida ja tyypillisesti se tehdään asiantuntija-arviointina.

Uudet riskit ovat sellaisia, joista ei ole käytettävissä tietoa: esimerkiksi käytettäväteknologia on uudenlaista, käyttötilanteet ja -ympäristö ovat ennen kokemattomiatai vaihtelevat arvaamattomasti. Tällöin asiantuntijakaan ei pysty luotettavasti arvi-oimaan tapahtuman todennäköisyyttä. Uusien riskien osalta oleellista on hankkialisää tietoa riskin merkittävyyden arvioinnin tueksi (eli tukemaan päätöstä siitä, pi-tääkö riskin seurauksia pyrkiä jotenkin lieventämään tai todennäköisyyttä pienentä-mään). Lisätietoa voidaan hankkia esimerkiksi hallitusti testaamalla. Lisätiedon han-kinta on sitä tärkeämpää, mitä vakavammat riskiin liittyvät seuraukset ovat.

Tuttujen riskien mahdolliset seuraukset ja niiden todennäköisyydetkin ovat tut-tuja. Uusien riskienkin osalta usein pystytään arvailemaan erilaisia mahdollisia seu-rauksia, joskin täysin ennakoimattomienkin tapahtumien tai ilmiöiden ilmeneminenon todennäköisempää kuin tuttujen riskien osalta. Sen sijaan sen arviointi, mitkäovat todennäköiset seuraukset, on uusien riskien osalta usein hyvin epävarmaa.Tällöin suositellaan ja tietyissä tapauksissa vaaditaankin käytettäväksi huolellisuus-ja varautumisperiaatetta eli yksinkertaisesti sanottuna toimimaan siten, että varau-dutaan pahimpaan mahdolliseen seuraukseen, kunnes on hankittu riittävästi tietoamuun tueksi. Riskin suuruuden arvioinnin osalta ensimmäinen kysymys on, tiedäm-mekö riskistä riittävästi vai pitääkö siitä hankkia lisätietoa.

4.2 Riskiskenaariot riskien arvioinnin ja hallinnan perustana

Vaarojen tunnistus tarkoittaa käytännössä riskiskenaarioiden rakentamista: sen ku-vaamista, miten erilaiset syytekijät johtavat tapahtumiin, joilla on erilaisia seurauksia(Kuva 4). Peruskysymys on: Mitä sellaista voisi sattua, joka poikkeaa siitä, mitenasioiden on suunniteltu menevän? Merkittävimmät riskit ovat usein useiden syyte-kijöiden ja toisiinsa vaikuttavien peräkkäisten ja rinnakkaisten tapahtumien summa,

33

jolla on useita erilaisia seurauksia. Asianmukaisten riskiskenaarioiden rakentami-nen edellyttää kohteen toiminnan ja käyttäytymisen sekä käyttäjien ja toimintaym-päristön perusteellista tuntemista. Lisäksi tarvitaan kykyä ja rohkeutta kuvitella eri-laisia mahdollisuuksia.

Kuva 4. Riskiskenaario: tapahtumaan vaikuttavat syyt ja sen seuraukset

Erilaisten mahdollisuuksien tunnistamisen tueksi on kehitetty monenlaisia avain-sanalistoja esimerkiksi erilaisista poikkeama-, vaara- ja riskityypeistä. Poikkeamiaovat esimerkiksi: ei, liian vähän, liikaa, väärään kohteeseen jne. Vaaroja on jaoteltumekaanisiin, termisiin, kemiallisiin, biologisiin, jne. Kokonaisvaltaisessa riskien hal-linnassa tarkastellaan yhtälailla poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, teknologisia jaekologisia riskejä. Avainsana- ja tarkistuslistoja on monenlaisia ja ne valitaan tar-kastelun tavoitteiden ja rajausten mukaisesti. Esimerkiksi jos rajaudutaan tarkaste-lemaan vain teknistä järjestelmää, valitaan avainsanat sen mukaisesti.

Avainsanalistojen käytön tarkoitus on varmistaa omasta näkökulmastaan kattavatarkastelu. Samasta syystä riskitarkastelua ohjaamaan käytetään usein myös jon-kinlaista kuvausta tarkastelukohteesta ja riskitarkastelu toteutetaan käymällä ku-vauksen pohjalta kohde osa osalta läpi. Esimerkiksi tekstiilikierrätyksen riskien tar-kastelu tehtiin tekstiilikierrätyksen vaiheiden mukaisesti. Vaiheet ovat: keräys, kul-jetus, lajittelu, käsittely ja kierrätys.

Ainakin osana tarkastelua osallistujille annetaan yleensä myös mahdollisuus va-paasti tuoda esiin mitä tahansa tarkastelukohteeseen liittyviä riskejä. Näin saadaannopeasti esiin kohteen tunnetuimmat tutut riskit, jotka tosin välttämättä eivät olemerkittävimpiä. Ryhmätyönä toteutettavan riskiskenaarioiden tukena käytetäänkinmonenlaisia ryhmätyö- ja ideointimenetelmiä, joilla pyritään yhdistämään vapaa jaassosiatiivinen vuorovaikutuksellinen ideointi sekä järjestelmällinen tarkastelu.

Riskiskenaariot kirjataan tyypillisesti taulukkoon (Kuva 5), joskin monia muitakinesitystapoja on kehitetty kuten edellä esitetty ”rusettimalli” (Kuva 4).

34

Kuva 5. Esimerkki taulukosta, johon riskiskenaariot ja niiden arviot kirjataan.

4.3 Riskien arviointi

Sen jälkeen, kun riskiskenaariot on tunnistettu, ne arvioidaan. Arvioinnin tarkoituson erotella ne riskit, joille on tarpeen jotain tehdä, niistä, jotka voidaan hyväksyä.Arviointi voi tukea myös toimenpiteiden priorisointia. Arvioinnin toteutustapoja onmonenlaisia riskin todennäköisyyden ja seurausten (esimerkiksi kuolleiden määrätai taloudelliset vahingot) laskennasta erilaisiin luokitteluihin. Riskilaskenta soveltuulähinnä suurten toteutuneiden tapahtumamäärien ja niihin laajasti vaikuttavien toi-menpiteiden tarkasteluun, kuten esimerkiksi liikennevahingot kansallisella tasollatai vakuutustoiminta.

Riskit arvioidaan tyypillisesti asiantuntujaryhmässä tavoitteena yhteinen ymmär-rys arvioista. Asiantuntijoiden valinnalla pyritään takaamaan, että ryhmässä on tar-vittava tieto ja osaaminen asianmukaisten arvioiden tekemiseen. Kuitenkin jokaisenskenaarion osalta on syytä ensimmäiseksi arvioida, onko ryhmällä tietoa riittävästiarvion tekemiseen ja miltä osin mahdollisesti tietoa tarvitaan lisää. Edellä esitellyssäriskiskenaarioiden kirjaus- ja arviointitaulukossa (Kuva 5) kysymysmerkillä merkit-tyyn sarakkeeseen voidaan merkata lisätietojen tarve, jota on hyvä myös täsmentääviereisessä lisätietosarakkeessa.

Arvioinnissa käytettävät luokittelut laaditaan riskitavoitteiden tarpeiden mukai-sesti ottaen huomioon, että keskeinen tavoite on pystyä erottelemaan riskit, jotkaedellyttävät toimenpiteitä. Arvioitavat asiat voivat olla riskin toteutumisen todennä-köisyys, seurausten vakavuus ja merkittävyys. Kovin hienojakoinen luokitteluyleensä ei ole tarpeen.

Tekstiilikierrätyksen riskien arvioinnissa arvioitiin seurauksia ja merkittävyyttä.Merkittävyyden arvioinnissa käytännössä otetaan kantaa myös riskin toteutumisentodennäköisyyteen, joten sitä ei arvioitu tässä erikseen. Seurauksia arvioitiin eri-tyyppisten riskien osalta yksinkertaisesti ”kyllä/ei”-asteikolla seuraavasti (ks. myösKuva 5):U – Toimintaa ei voida pyörittää, ellei riskiä hallitaI –Toiminta keskeytyy merkittäväksi ajaksi, jos riski toteutuuó – Riskin toteutuminen haittaa merkittävästi seuraavissa tai edellisissä vai-

heissa€ – Merkittäviä taloudellisia seurauksiaD – Merkittävät seuraukset maineelle.

35

Merkittävyydessä on kaksi arvioitavaa ulottuvuutta: kriittisyys ja hallittavuus. Kriit-tisyys kuvaa itse riskin merkitystä ja siten sen hallinnan tarvetta. Hallittavuus kuvaasitä, kuinka helppoa riskiä on hallita. Koska riskien hallinta ei ole yksittäisten riskienminimointia vaan kokonaisuuden optimointia, myös hallittavuudella on merkitystätoimenpiteiden kohdistamisessa: helposti toteutettavia riskienhallinnan toimenpi-teitä kannattaa toteuttaa myös pienemmille riskeille.

Kriittisyyttä arvioitiin seuraavalla asteikolla:2 - Riski on kriittinen1 - Riski on merkityksellinen, mutta ei ole kriittinen0 - Riski on merkityksetön

Hallittavuutta arvioitiin seuraavalla asteikolla:2 - Ratkaisua ei ole olemassa ja sen löytäminen on epävarmaa1 - Hallittavissa, mutta ei helposti0 - Helposti hallitavissa

Arvioinnissa oleellista on, että arvioille on olemassa peruste (vaikka sitä ei kirjat-taisikaan) - lomakkeen täyttäminen ei ole itsetarkoitus ja pelkkään mielipiteeseenperustuva arvio voi olla jopa huonompi vaihtoehto kuin satunnainen arvaus. Josperusteita ei löydy, on syytä hankkia lisätietoja - erityisesti, jos vakavat seurauksetnäyttävät mahdollisilta. Asiantuntijoiden asiantuntemusta on syytä hyödyntää jakunnioittaa, mutta myös asiantuntijoiden on syytä olla kriittisiä tietojensa kattavuu-den, soveltuvuuden ja ajantasaisuuden suhteen. Usein myös asiantuntijat yliarvioi-vat omaa osaamistaan.

4.4 Riskien käsittely

Merkityksellisiksi arvioitujen riskien osalta suunnitellaan, mitä niille voidaan ja pitäätehdä, jotta riskit saadaan hyväksyttävälle tasolle. Kriittiset riskit on syytä saadakäytännössä mahdollisimman hyvin hallintaan. Vähemmän kriittisten riskien osaltaon syytä puntaroida myös kyseiseen riskiin kytkeytyviä mahdollisuuksia ja niidenhyötyjä.

Riskien hallinnan periaatteet ovat:1. Vaaran aiheuttajan poistaminen esimerkiksi vaihtamalla toimintamalli,

prosessi, välineet tai materiaalit vaarattomiksi.2. Riskin toteutumisen todennäköisyyttä pienentämällä vaikuttamalla syy-

tekijöihin esimerkiksi luotettavimmilla järjestelmillä, paremmalla osaami-sella, vireystasolla ja motivaatiolla sekä vaaran havaitsemista paranta-malla.

3. Mahdollisia seurauksia pienentämällä käyttämällä esimerkiksi vähem-män vaarallisia prosesseja, välineitä ja aineita tai pienempiä määriä, te-hoja jne.

4. Varautuminen toteutuneen riskin seurausten rajoittamiseen ja tapahtu-masta palautumiseen kehittämällä kyseisten riskien mukaista hätäti-lanne- ja kriisivalmiutta sekä jakamalla taloudellista riskiä vakuutuksilla.

36

Mitä kriittisempi riski on esimerkiksi ihmisille tai liiketoiminnalle, sitä vahvemminsuositellaan edellä lueteltujen ratkaisuperiaatteiden käyttämistä edellä esitetyssäjärjestyksessä niin, että vaaran aiheuttajan poistaminen on ensisijaista. Todellisetmerkittävät riskit ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja niiden tyydyttävään hallitse-miseen tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä.

37

5. Riskien tarkastelu käytännössä - casetekstiilikierrätys

5.1 Kierrätyksen riskitarkastelun toteutus

Osana TELAKETJU-tutkimushanketta (https://www.telaketju.fi/) järjestettiin poisto-tekstiilien keräyksen ja käsittelyn riskitarkastelu työpajana. Työpajaan kutsuttiinhankekokonaisuudessa mukana olevien organisaatioiden edustajia. Osallistujia eierityisesti valittu, vaan kaikki halukkaat saivat osallistua. Työpajaan osallistui 18henkeä 12 eri organisaatiosta. Osanottajat edustivat yrityksiä sekä tutkimus-, kou-lutus- ja yleishyödyllisiä organisaatioita. Kokemusta ja tietoa osanottajilla oli poisto-tekstiilien keräyksestä, käsin- ja koneellisesta lajittelusta ja kierrätyksestä.

Tilaisuuden tarkoitus oli sekä vakavasti tarkastella tekstiilikierrätyksen riskejä ettätutustuttaa osallistujat riskien tarkastelun lähestymistapaan ja toimintamalliin. Ris-kien tarkasteluun työpajassa käytettiin noin tunti, mikä tarkoittaa, että tarkastelun eivoi olettaa olevan kovin perusteellinen tai kattava. Työpajan tulokset ovat siis var-teenotettavia, mutta eivät kattavia.

Osanottajat jakaantuivat neljään ryhmään, jotka tekivät tarkastelun itsenäisesti.Tarkastelun kohteena oli tekstiilikierrätyksen neljä vaihetta: keräily, kuljetus, lajitteluja käsittely. Lajittelussa tarkasteltiin sekä koneellista että käsinlajittelua. Käsittelykäsitti esimerkiksi mahdollisen pesun, silppuamisen ja kuitujen avaamisen. Tarkas-telua ei sinänsä kohdistettu mihinkään tiettyihin olemassa oleviin toimijoihin, järjes-telmiin tai laitteistoihin. Tarkastelua ja sen tulosten dokumentointia ohjasivat ryh-mille jaetut lomakkeet (Kuva 5).

Tarkastelun aluksi esitettiin perusasiat riskeistä (mm. Kuva 4) sekä tarkasteluneteneminen. Ennakkoon kirjallisuuden pohjalta tunnistetut riskit oli kirjattu valmiiksikierrätyksen vaiheiden mukaisesti lomakkeille. Nämä riskit esiteltiin myös lyhyestiennen tarkastelun aloitusta. Ryhmien tehtävänä oli:1. Uusien riskien lisääminen2. Lomakkeille jo kirjattujen riskien tarkentaminen riskien toteutumiseen vaikutta-

villa tekijöillä ja mahdollisilla seurauksille3. Riskien seurausten arviointi4. Riskien kriittisyyden ja hallittavuuden arvioinnit5. Lisätietotarpeen arviointi ja määrittäminen6. Tuottaa ehdotuksia riskien hallintaan.

Yleisenä ohjeena oli keskittyä riskeihin ja vaiheisiin, joista ryhmällä oli tietoa -muut riskit ryhmä voi sivuuttaa. Tarkoitus oli kuvata riskiskenaarioita mahdollisim-man konkreettisesti myös esimerkkien avulla. Ryhmän yhteisen käsityksen muo-dostaminen ja kirjaaminen oli tärkeää sekä riskiskenaarioiden kuvaamisessa ettäniiden arvioinnissa. Arvioinnissa käytettiin edellä luvussa Riskien arviointi esiteltyjäkriteerejä. Lopuksi jokainen ryhmä esitteli muille yhden riskin, jonka halusi nostaaerityisesti esiin.

38

5.2 Tekstiilikierrätyksen riskien tarkastelun tulokset

Ryhmien lomakkeille tekemät kirjaukset on koottu liitteeksi (liite A). Ryhmien lopuksiesiin nostamat riskit ovat seuraavat:· Keräykseen laitetaan materiaalia, joka pilaa koko erän ja siten aiheuttaa mer-

kittäviä turhia kustannuksia erityisesti kuljetuksissa, terveysvaaroja lajittelussaja turhaa materiaalihukkaa. Astioissa asuvat tuottavat sinne erilaisia elämisenjätteitä ja astioihin kohdistetaan ilkivaltaa.

· Käsinlajittelussa on terveysriskejä - konelajittelu on turvallisempaa. Koneelli-sella esilajittelulla voisi saada terveyden kannalta ongelmalliset materiaalitpois. Koneellisella lajittelulla ei pystytä tunnistamaan uudelleenkäyttöön sopiviatekstiilejä ja käsinlajittelulla silmämääräisesti ei pystytä lajittelemaan tekstiili-materiaaleja. Kolmiportainen lajittelu voisi olla toimivin. Siinä ensin koneellisestikarsitaan ongelmallinen materiaali, sitten käsin lajitellaan uudelleenkäyttöönmenevä materiaali sekä konelajitteluun kelpaamattomat tekstiilit, ja lopuksi ko-neellisesti lajitellaan kierrätettävä tekstiilijäte materiaalikoostumuksen mukaan.Konelajittelu on kuitenkin kallista - sitä ei saada esilajitteluun paikallisesti.

· Äkillisesti täyttyvät keräysastiat ja viereen kertyvät tavara voi heikentää kierrä-tyksen imagoa. Tämä voi houkutella jättämään myös kaikenlaista keräykseenkuulumatonta jätettä keräykseen. Suuremmille tekstiilijäte-erille voisi järjestäänoutopalvelua, esimerkiksi kuolinpesien tyhjennyspalvelu.

· Säännösten muutos voi koitua kohtalokkaaksi, jos säännösten mukainen malliei sovellukaan käytännön toimintaan. Esimerkiksi, jos keräyslupia rajoitetaanniin, että kaikki mahdolliset toimijat eivät voi osallistua tai jos yhdistysten mah-dollisuuksia ostaa materiaalia rajoitetaan esimerkiksi jalostuslaitoksia perustet-taessa.

39

LähteetDahlbo H., Aalto K., Salmenperä H., Eskelinen H., Pennanen J., Sippola K., Huo-

palainen M. (2015) Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyk-sen tehostaminen Suomessa, Suomen ympäristö 4 | 2015, luettavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/155612/SY_4_2015.pdf?sequence=4

Euler Hermes 2018. TEXTILE: Global Sector Report. Euler Hermes Economic Re-search. 2 s. http://www.eulerhermes.com/economic-research/blog/Eco-nomicPublications/Textile-global-sector-report-feb18.pdf

Guinebault, M. 2017. Global textile recycling threatened by new Chinese legislation.FashionNetwork. http://us.fashionnetwork.com/news/Global-textile-recy-cling-threatened-by-new-Chinese-legislation,860492.html#.WuHYvm-cUnDA.

Knuutila, H., Virta, M., Ilmonen, S. & Mäkiö, I. 2018. Tekstiilien erilliskeräysvelvoitetulee – olemmeko valmiita? https://telaketju.turkuamk.fi/uutiset/tekstiilien-erilliskeraysvelvoite-tulee-olemmeko-valmiita/ Luettu: 9.8.2018.

Kogg, B. 2009. Responsibility in the Supply Chain: Interorganisational managementof environmental and social aspects in the supply chain - Case studiesfrom the textile sector The International Institute for Industrial Environmen-tal Economics (Dissertation, Lund University), 287 s. http://portal.re-search.lu.se/ws/files/4057664/1392617.pdf

Lanne, M. & Heikkilä, J. 2016. Uutta riskien arviointiin! Tietopohjan merkitys ja uu-distamisen keinot. VTT Technology: 279, Espoo, VTT, 35 s. + liitt. 7 s.ISBN 978-951-38-8488-8 http://www.vtt.fi/inf/pdf/technol-ogy/2016/T279.pdf

Melanen, M. ym. 2000. Metallivirrat ja romun kierrätys Suomessa. Suomen Ympä-ristökeskus. Suomen ympäristö 401. 140 s.

Metsäteollisuus. 2017. Kierrätyskuitu on arvokas raaka-aine. Metsäteollisuus.https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuulli-suus/kiertotalous/kierratyskuitu-arvokas-raaka-aine/

Salmenperä, H. 2017. Poistotekstiileihin kytkeytyvät juridiset ja hallinnolliset tulkin-nat sekä menettelyt. SYKE. 12 s. https://storage.googleapis.com/turku-amk/2018/02/termit-ja-lainsaadanto_syke.hannasalmenpera.2017.pdf

40

Schmidt, A. ym. 2016. Gaining benefits from discarded textiles. LCA of differenttreatment pathways. Nordic Council of Ministers. TemaNord 2016:537.156 s. http://dx.doi.org/10.6027/TN2016-537

Watson, D. ym. 2016. Fate and Impact of Used Textiles Exports Phase One Report.Nordic Counsil of Ministers. NA2016:905. 61 s.

Vehmas, K., Raudaskoski, A., Heikkilä, P., Harlin, A. & Mensonen, A. (2018) "Con-sumer attitudes and communication in circular fashion", Journal of FashionMarketing and Management: An International Journal, Vol. 22 Issue: 3,pp.286-300, https://doi.org/10.1108/JFMM-08-2017-0079

WTO 2016. World Trade Statistical Review. World Trade Organization. 165 s.https://www.wto.org/english/res_e/statis_e/wts2016_e/wts2016_e.pdf

41

Kirjallisuus, josta on koottu tekstiilikier-rätyksen tunnetut haasteet ja riskitBartlett, C., McGill, I. & Willis, P. 2012. (2013) Textiles flow and market development

opportunities in the UK. WRAP. 115 s.

Bhatia, D., Sharma, A. & Malhotra, U. 2014. Recycled fibers: An overview. Interna-tional Journal of Fiber and Textile Research 4(4): 77-82.

Dahlbo, H., Aalto, K., Eskelinena, H.& Salmenperä, H. 2017. Increasing textile cir-culation—Consequences and requirements. Sustainable Production andConsumption 9 (2017) 44 – 57.

Dahlbo, H., Aalto, K., Sippola, K. & Ojanen, S. 2013. Tekstiilijätteen kierrätykselleetsitään mahdollisuuksia. Ympäristö ja Terveys-lehti 7:2013, 44 vsk. 12–16.

Dahlbo, H. ym. 2015. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen te-hostaminen Suomessa. Helsinki: Ympäristöministeriö. SUOMENYMPÄRISTÖ 4 | 2015. 87 s.

Grasso, M. M. 1995. Recycled Textile Fibers: The Challenge for the Twenty-FirstCentury. Environmental Economics Vol. 27, No.5.

Hopewell, J., Dvorak, R. & Kosior, E. 2009. Plastics recycling: challenges and op-portunities. Phil. Trans. R. Soc. B (2009) 364, 2115–2126.

Morley, N. ym. 2006. Recycling of Low Grade Clothing Waste. Oakdene Hollins Ltd,Salvation Army Trading Company Ltd & Nonwovens Innovation & Re-search Institute Ltd. 141 s.

Roy Choudhury, A. K. 2013. Green chemistry and the textile industry, Textile Pro-gress 45:1, 3-143.

Schmidt, A. ym. 2016. Gaining benefits from discarded textiles. LCA of differenttreatment pathways. Nordic Council of Ministers. TemaNord 2016:537.156 s.

Tojo, N., ym. 2012. Prevention of Textile Waste. Material flows of textiles in threeNordic countries and suggestions on policy instruments. Nordic Council ofMinisters. TemaNord 2012:545. 122 s.

Watson, D. ym. 2016. Fate and Impact of Used Textiles Exports Phase One Report.Nordic Counsil of Ministers. NA2016:905. 61 s.

A1

Liite A: Tekstiilikierrätyksen riskien tarkastelunkirjaukset lomakkeilla

Seuraavassa taulukossa on esitetty tekstiilikierrätyksen riskien tarkastelun työpa-jassa osallistujien lomakkeille tekemät kirjaukset. Kaikkien ryhmien kirjaukset ontässä yhdistetty. Siksi samalle riskille voi olla useita eri arvioita. Ryhmien itse työ-pajan lopuksi esiin nostamat riskit on esitetty luvussa 5.2 Tekstiilikierrätyksenriskien tarkastelun tulokset. Osallistujien yhteinen asiantuntemus tarkastelluistatekstiilikierrätyksen vaiheista oli varsin kattava. Tarkasteluun käytettävissä ollut aikaoli kuitenkin varsin lyhyt. Siksi tässä esitetyt tulokset ja arviot ovat varteenotettavia,mutta eivät välttämättä kattavia.

Tarkastelukohde: Ke-räily

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja:

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi3

Mer-kittä-vyys4

Riskin hallinnankeinot ja Huomau-tuksia

U Ió € D K H ?

Likaiset tekstiilit jamuu joukkoon lai-tettu jäte pilaavatkerättyjä tekstii-leitä

Kosteus on iso on-gelma. Myös haju.

Välinpitämättömyys:yksi kuulumaton tuotevoi pilata koko erän -syntyy kustannuksia joennen lajittelua. Esim.homeinen patja

Viereisten astioidentäyttyminen

XX

XXX

XX

11

11

Kaikille jätelajeille pi-tää olla oma keräyk-sensä samassa pai-kassa.

Keräyspiste vilkkaa-seen paikkaan ”sosi-aalisen valvonnan”alaiseksi

Kuka seuraa tilan-netta, miten reagoi-daan ja toimitaan?

Kuormaa hakevakuljettaja huomaa pi-laantunen erän

3 U Toimintaa loppuu; I Merkittävä keskeytys; ó Merkittävää haittaa seuraavissatai edellisissä vaiheissa; € Merkittäviä taloudellisia seurauksia; D Merkittävät seu-raukset maineelle

4 Kriittisyys (K): 2 - Riski on kriittinen; 1 - Riski on merkityksellinen, mutta ei ole kriittinen; 0 -Riski on merkityksetön

Hallittavuus (H): 2 - Ratkaisua ei ole olemassa ja sen löytäminen on epävarmaa; 1 - Hallitta-vissa, mutta ei helposti; 0 - Helposti hallitavissa

Kaivataan lisätietoja (?)

A2

Tarkastelukohde: Ke-räily

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja:

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi3

Mer-kittä-vyys4

Riskin hallinnankeinot ja Huomau-tuksia

U Ió € D K H ?

Kerätyt tekstiilienjoukossa on kier-rätykseen kelpaa-matonta materiaa-lia (likaista taikoostumuksel-taan kelpaama-tonta)

Tekstiilin joukkoon voijoutua teräaseita, neu-loja ym. lajittelijan ter-veydelle vaarallista.

Sään vaihtelu.

Öljyiset ja maaliset.

Suurissa erissä esim.rakennusjätettä

X XX

X 1,1

1,1

Keräysastioidensuojaus (säältä)

Kerättyjen tekstii-lien koostu-mus eivastaa materiaalinkysyntää tai vaih-telee suuresti,vaikka laatu olisiok

Sekoitemateriaaleilleei ole jatkokäyttöä.Näitä yhä enemmänvaatteissa.

Myyntikelpoistenosuus on kriittinen:kattaa kustannuksia

Lajitellulle materiaalilleei ole kysyntää

Ei-tekstiiliset materiaa-lit (napit yms.)

Eri toimijoilla erilaisetkäsitykset/määrittelytsaman tuotteen laa-dusta

Laskelmien (kannatta-vuuden?) heikentymi-nen.

X X 2 2 Jos jatkuvaa, niinK=2

Koskee enitenmyyntikelpoista

Varastoinnin opti-mointi

Tekstiilejä tuleesatunnaisestienemmän kuinpystytään vas-taanottamaan.

Varastot täynnä =>työturvallisuus vaaran-tuu => ei ole varastoja

Tekstiilit pilaantuvatastian vieressä tai luu-kun ollessa auki

X X 1 1 Riippuu tiloista

On luvattu etsiä rat-kaisu, mutta ohja-taan energiaksi

A3

Tarkastelukohde: Ke-räily

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja:

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi3

Mer-kittä-vyys4

Riskin hallinnankeinot ja Huomau-tuksia

U Ió € D K H ?

Varastojen ja käsit-telyn skaalattavuus

Keräykseen eisaada lupaa tai semenetetään

Regulaation muutosesim. hyväntekeväi-syysjärjestöjen lupiin.EU:n komission mallit2025 erilliskeräyk-seen.

Joskus haastavaasaada lupaa keräysas-tialle => alueen imago-haitta; tulkitaan haital-liseksi jätteeksi

Alueella jo muita ke-räysastioita - kukapääsee keräämääntekstiilit?

Alueelliset erot: montakaupunginosaa ilmankeräystä

Ketjun katkeaminen

X 2 2 Keräyksen järjestä-neen toimijan kor-vaaminen?

Astioiden rikkoon-tuminen

Ilkivalta, astioissa asu-minen

Huollon puute

X X 2 0 Eri toimija vas-tuussa?

Keräys hidastuutalvella

Liukkaus, astioidenjäätyminen

Materiaalia tulee vä-hemmän

X

A4

Tarkastelukohde:Kuljetus

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja:

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi

Mer-kittä-vyys

Riskin hallinnankeinot ja Huomau-tuksia

U I ó € D K H ?

Tekstiilit likaantu-vat kuljetuksen ai-kana

Esim. kastuminen sa-teella astioiden tyhjen-nyksen yhteydessä;

Lajitellun tekstiilinosalta riski on suu-rempi

X X X 1 1 Seuraukset: jos kul-jetat itse ja asiak-kaalle menee epä-puhdasta

Kuljettajalla oltavatoimintamalli likaan-tumisen estämiseksi.

Tekstiiliä tulee sa-tunnaisesti enem-män kuin pysty-tään kuljettamaan

Tyhjennyksen arviointihankalaa, edes tarkkaseuranta ei riitä.

Varastointitilan puuttu-essa joutuu ohjaa-maan polttoon. Ainarajallisesti varastointiti-laa

X X 1 1 joudutaan käyttä-mään totutusta jasovitusta poikkeaviaratkaisuja

Varastoinnin palo-turvallisuus

Varastoinnissa myöspilaantumisen riski.

X X X X X 2 1 jos syttyy palamaan,niin paljon vaikutuk-sia

Tekstiiliä liian vä-hän

Tyhjiä tai vajaita kuor-mia. Vähemmän kuintaloudellisesti kannat-taa.

X 1 1 Sensorit tai tarkas-tukset (esim. Pris-man ”kärrypoika”)

Viallinen keräys-astia

Tai ylitäytetty; kosteus

Vuodenaikojenvaihtelu

kosteus

Kustannukset nou-sevat niin suuriksi,että vesittävätkoko systeemin(erilliskeräyksen)

A5

Tarkastelukohde:Käsinlajittelu

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi

Mer-kittä-vyys

Riskin hallinnankeinot ja Huo-mautuksia

U I ó € D K H ?

Lajitteluvirheet:materiaalit se-kaantuvat (satun-naisesti)

ammattitaidon tai moti-vaation puute,

lapun tiedot virheelli-set

XX

X X 11

11

Lajittelijan ammat-titaito

Virheet haitallistenmateriaalien/ ke-mikaalien kontrol-lissa (esim. tyypilli-set palo- tai kos-teussuojatut)

Ei mahdollista tunnis-taa

XX

X X 211½

210

Seuraukset: riippu-vat prosessista

Kaksivaiheinen la-jittelu

Kemikaali- ja pöly-haitat työntekijöille

Suojavälineiden lai-minlyöntiAltistuminenHome, ötökät, myrkyt,taudit

X X X XX

XXX

221

11

Hengityssuojai-met; imuri lajittelu-pisteessäToimintaohjeet

Materiaalia tuleesatunnaisestienemmän kuinpystytään lajittele-maan

Kiire, jolloin virheet li-sääntyvätVaraston hallinnan on-gelmat

X X 1½

½ Voi olla myös jat-kuvasti pulaaosaavista työnteki-jöistä

Materiaalia tuleesatunnaisesti vä-hemmän kuin pys-tyttäisiin lajittele-maan

Jälleenmyynti sakkaaym.Turhautuminen, jollointyö hidastuuTaloudellinen riski

X ½ Henkilöstön mää-rän hallintaTarjolla myösmuuta tekemistäJoustavuus

Terävät ja vaaralli-set esineet

Esim. huumeneulat jasirkkelin terät

X X 1 0 Välineen, ohjeet,työpisteen riskiar-viointi, ennakointi

KausivaihtelutKausituotteiden varas-tointi?

X ½

Osaamisen var-mistaminen

Esim. kielihaasteet X X 1 1 Koulutuksen ker-taus

A6

Tarkastelukohde:Koneellinen lajittelu

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi

Merkit-tävyys

Riskin hallinnankeinot ja Huo-mautuksia

U I ó € D K H ?

Lajitteluvirheet:materiaalit se-kaantuvat

Linjastolla harhautuvatkappaleet

Väärin merkityt rulla-kot

Väärät tunnistukset

Kone tunnistaa vää-rästä kohtaa

X X X 2

Lajittelua häiritse-vät materiaalit

Mikrokuidut

Paksut printit

Monikerroskankaat

Koneellisen kädenvaikea tarttua

½ 01

Esilajittelun merki-tys korostuu

Vähän merkittä-vämmät seurauk-set prosessihäi-röstä

Virheet haitallistenmateriaalien/ ke-mikaalien kontrol-lissa

X X X 1 Pienempi riski, kunihmiset eivät al-tistu

Materiaalia tuleesatunnaisestienemmän kuinpystytään lajittele-maan

Materiaalia tuleesatunnaisesti vä-hemmän kuin pys-tyttäisiin lajittele-maan

Lajittelun tarken-nus ja hylkykasanläpikäynti mahdol-listuu

A7

Tarkastelukohde: Kä-sittely

Päiväys:26.3.2018

kirjaaja

Riski

(tapahtuma)

Tapahtumaketju:myötävaikuttavat te-kijät, ei-toivottu ta-pahtuma, seuraukset

Seurausten ar-viointi

Merkit-tävyys

Riskin hallinnankeinot ja Huo-mautuksia

U I ó € D K H ?

Tehoton pesu (vi-kaa pesussa, poik-keuksellisen haas-tavaa pestävää)

Pesuaineiden ke-mikaalijäämät (vi-katilanteissa)

Pölyäminen me-kaanisessa käsit-telyssä; työter-veys- ja palovaara

Käsittelyyn tuleemateriaalia (mitä),joka haittaa käsit-telyä (miten)

Kaikki mekaanisethaitat eivät poistu-kaan käsittelyssä

Kovat osat hajoittavatkoneet

X X X 1 1

Yhdistykset joutui-sivat ostamaanmateriaalin keski-tetystä käsittelylai-toksesta

Toiminta loppuu, josmateriaali pitää ostaakeskitetystä laitok-sesta

X 2 2 (jos siis omaa ke-räystoiminta eivoida tehdä?)

oremun aj ajras nusiakluJ

TTV ygolonhceT 343

ekemiN nootreik itsamrav tiliitskeT ässeskytärreik neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH

)t(äjikeT älikkieH ojriP & älikkieH okuoJ

ämletsiviiT .äjeksir aisuu naanakum out es aj ässämyttihek itsavhav no sytärreik neiliitskeT okno )b ,näätedeit ätim )a :äättivles no atsilleelo assannillah neiksir neisuU

niiN .aoteit ääsil aikknah äätip ätsim )c aj ,äävyh nävättiir oteit avelo assamelo .naapmihap autuarav itsesiathoköthäl isilut ,elo ie aoteit aapmekrat nuk ,nauak

nannimiotsytärreik äjeksir neskytärreikiliitsket naalletsakrat assitropaR nenilleduolat ,suuvimiot :allo taviov aniettiovaT .atsamlukökän nediettiovat

nannuksiethy aj syyvätsek nenigoloke ,syyvättyskävyh nenilaaisos ,suuvattannak .tissertni

aj neeskire niisiettiovat niisialire naamiokanne näätiryp allannillah neiksiR nedietsaah nediän ajusiaktar naamattout aj teetsaah tävyttiil ässedhy

.iksir no ipmeneip ätis ,no atsusiaktar oteit ipmemrav ätiM .iskesimestillahnuk ,niollis naatsaonia aneettiovat nannillah neiksir no itniominim neiksiR

no ässeesyk nuk ,iskikremise – tavakav nesiytire tavo teskuarues tesillodham äivyttiil nihiin aj äjeksir naatinnup asseskuapat assuuM .syevret iat ikneh netsimhi

aso notamattore naatsaekio no atnillah neiksir ässesimättihek neduU .äjytöyh .aisa amas apoj iat ätöytsimättihek

soj ,niav naamioivra itsulletsurep näätytsyp syysiökännedot nesimutuetot niksiR no iskeetsurep noivra aj utuum itsävättikrem tävie ötsiräpmyatnimiot aj atnimiot

netsuarues asseskuapat assuuM .ätsieksir atsienutuetot aoteit itsävättiir .ässeättetääp atsannillah neiksir niiloor neesieksek eesuon suuvakav

ätsisippyytire atsiutennut avuksianokok ytlennesäj uttook no niittropar nähäT naakum naatnimiotsytärreik naamattua ätsieksir aj atsietsaah neskytärreikiliitsket naadaas netim ,no ätsieksek atlannak neduusiavelut neskytärreikiliitskeT .aivelut

aj assonnatoutiliitsket ätnyskävyh aj ätnysyk ajaal ellilaairetamsytärreik iskavimiot itniorgetni neissertni aj nediojimiot ire söyM .allionikkram

.etsaah ävättikrem no iskeduusianokokassoj ,suusianokok nediojimiot neisiukul neniehiavinom no sytärreik neiliitskeT

neikkiak siis tavo teetsaah tesiekseK .neekkiak aattukiav ikkiak ässedäkemiiv naamiomiskam niav iikryp ajimiot nenieksek nikoj iläkiM .atietsaah neivutsillaso okok aatnaraav asseehiavsytihek ässät neskytärreikiliitsket iov es ,naaute aamo

.nannimiot

NRU ,NSSI ,NBSI NBSI 2-5768-83-159-879 )tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth :LRU( L-NSSI 1121-2422

NSSI X221-2422 )usiaklujokkreV( :NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 2-5768-83-159-879

akiausiakluJ 8102 uuksarraM

ileiK ämletsiviit nenileikninnalgne ,imouS

äräämuviS .s 7 .ttiil + .s 14

imin nitkejorP )UJTEKALET( ujteksimatnydoyh aj ulettijal neiliitskeT

tajattiohaR

tanasniavA atnillah neiksir ,etsaah ,iksir ,sytärreik ,iliitsket

ajisiakluJ yO TTV sukseksumiktut naigolonkeT 111 227 020 .hup ,TTV 44020 ,0001 LP

rebmun dna eltit seireS

TTV ygolonhceT 343

eltiT selitxet fo gnilcycer deetnarauG tnemeganam ksir dna segnellahC

)s(rohtuA älikkieH ojriP & älikkieH okuoJ

tcartsbA wen ecudortni osla lliw sihT .tnempoleved gnorts fo esahp a ni si gnilcycer elitxeT gnitsixe eht si )b ,nwonk si tahw )a :tuo dnfi ot laitnesse si tI .sksir gnigreme

noitamrofni lanoitidda fo dnik tahw )c dna ,tneicfifus ytilauq sti dna egdelwonk ,tneicfifus ton si egdelwonk sa gnol sA .sksir gniganam rof derehtag eb dluohs

.rof deraperp eb dluohs tsrow eht.sevitcejbo fo tniopweiv eht morf gnilcycer elitxet fo sksir senimaxe troper sihT lacigoloce ,ecnatpecca laicos ,ytilibatfiorp ,ytilanoitcnuf :eb yam sevitcejbo ehT

.stseretni lateicos dna ,stcepsasevitcejbo tnereffid ot detaler segnellahc etapicitna ot smia tnemeganam ksiR

eht ,nwonk si noitulos eht retteb ehT .sksir eganam ot snoitulos ecudorp ot dna .ksir si rellams

laitnetop eht nehw ,ylno tnemeganam ksir fo laog eht si noitaziminim ksiR ,esiwrehtO .lataf era yeht fi elpmaxe rof - ereves yllaicepse era secneuqesnoc

dna tnerehni na yllautca si tnemeganam ksiR .dehgiew era stfieneb dna sksir .wen gnihtyna gnipoleved fo trap elbarapesni

dna seitivitca detaler eht fi ,ylno dessessa eb nac ksir a fo doohilekil ehT dezilaer tuoba noitamrofni hguone si ereht dna ,emas niamer lliw tnemnorivne

laitnetop fo ytireves eht dna ,nwonk ton si doohilekil eht ,esiwrehtO .sksir ralimis .tnemssessa ksir ni rotcaf gninimreted eht eb lliw secneuqesnoc

mrofni ot redro ni gnilcycer elitxet gnignellahc sksir rojam sweiver troper sihT dliub ot gnilcycer elitxet fo erutuf eht rof laitnesse si tI .dlefi eht no sremocwen

ehT .tekram dna yrtsudni ni slairetam delcycer rof ecnatpecca dna llac ediw si metsys gninoitcnuf-llew a sa stseretni dna srotca tnereffid fo noitargetni

.egnellahc tnacfiingis rehtonahcihw ni metsysoce na gnimrof srotca dna sesahp lareves sah gnilcycer elitxeT

nommoc yllanfi era segnellahc tnacfiingis eht ,suhT .ylediw stceffa tca yreve dna yldnilb rotca yek yna fI .metsysoce eht ni rotca yreve rof segnellahc

sseccus eht regnadne yam ti ,tfiorp nwo rieht ezimixam ot yrt ylno yldethgistrohs .tnempoleved fo esahp siht ni gnilcycer elitxet elohw eht fo

NRU ,NSSI ,NBSI NBSI 2-5768-83-159-879 )snoitacilbup/tcapmi/moc.hcraeserttv.www//:ptth :LRU( L-NSSI 1121-2422

NSSI X221-2422 )enilnO( :NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 2-5768-83-159-879

etaD 8102 rebmevoN

egaugnaL tcartsba hsilgnE ,hsinniF

segaP .p 7 .ppa + .p 14

tcejorp eht fo emaN )UJTEKALET( niahC yrevoceR dna gnitroS etsaW elitxeT

yb denoissimmoC

sdrowyeK tnemeganam ksir ,egnellahc ,ksir ,gnilcycer ,elitxet

rehsilbuP dtL dnalniF fo ertneC hcraeseR lacinhceT TTV 111 227 020 .leT ,dnalniF ,TTV 44020-IF ,0001 xoB .O.P

nootreik itsamrav tiliitskeT ässeskytärreik neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH

000 07 nion näätnihäv atloivra ättetäjiliitsket yytnys assemouS

iruus söym attum ,ellollouhetäj etsaah no ämäT .assedouv ainnot nehiis aj aneenia-akaar nediettoutiliitsket neisuu suusillodham 5202 neetouv no nediam-UE .anatnimiotekiilsytärreik änävyttiil

attum ,syäreksillire neettäjiliitsket ävättetsejräj ässennem äleiv no elleettäjiitsket ellävättärek ellät aiskuusillodhamöttyäkytöyh ätis nuk ,ässignek netsal navia no sytärreik neiliitskeT .nähäv nisrav ätsytärreikiliitskeT .naatnimiotekililiitsket niilaabolg naavatlav aatrev

näälletise asseskoet ässäT .ässämättihek itsavhav niknetiuk naallo äkes atietsaah äisieksek nesimättihek nannimiötsytärreik neiliitsket utsiakluj no soeT .naatnillah nediin aj neesimatsinnut neiksir ajoniek

eknah-UJEKALET .aneskolut neekknahsumiktut-UJTEKALET neskytärreikiliitsket tunattuasede no )fi.ujtekalet.www(

öyT .assnak netsytiry netsiukul ässedhy assemouS ätsimytihek .uuktaj

NBSI 2-5768-83-159-879 :LRU( tusiakluj/fi.ttv.www//:ptth ) 1121-2422 L-NSSI

X221-2422 NSSI )usiaklujokkreV(:NBSI:NRU/fi.nru//:ptth 2-5768-83-159-879

•VISIONS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY•R

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

343

itsamrav tiliitskeT nootreik

neiliitsket atnillah neiksir aj teetsaaH

ässeskytärreik

älikkieH okuoJ | älikkieH ojriP