70°N

21°E

Tenon lohisaalis 100-200 t, jopa 250 t vuodessa, 50- 60 000 yksilöä

Yhden ja useamman merivuoden (2-5) lohia sekä uudelleenkutijoita

16 386 km2

170 m3/s (max. 2-3000 m3/s)

~ 1200 km lohen vaellusaluetta

Teno Suomi

Tana Norja

Deatnu Saame

Erillisiä lohikantoja pääuomassa ja

~ 30 sivujoessa

0

50000

100000

150000

200000

25000019

73

19

75

19

77

19

79

19

81

19

83

19

85

19

87

19

89

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

catc

h,

kg

year

Norway

Finland140 t

90 t

Tenojoen lohisaalis

NORJA

SUOMI

2014: 99200 kg, 29800 kpl

KA. 1973-2014: 27700 kg, 31900 kpl

Seuranta Kanta-arviointi Lohikantojen hoito, kalastuksen säätely

Tavoitteellisen, populaatiokohtaisen lohikantojen suojelun ja hyödyntämisen hallinnointi edellyttää:

Kantakohtaiset suojelurajat (kutukantatavoitteet) ja niiden täyttymisen seuranta Kantakohtaisen kalastuskuolevuuden arviointi Tenon pääuoman

sekakantakalastuksessa

Kutukantatavoitteiden täyttyminen

Tenojoen vesistössä 2011-2014

Tumman vihreä: keskimäärin 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 100% Vaalean vihreä: keskim. 75% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, Keltainen: keskim. 40-74% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen, keskim. täyttyminen yli 75% Oranssi: keskim. alle 40% todennäköisyys tavoitteen täyttymiseen,

Tenon pääuoma

Tenon vesistö

Kutukantatavoitteiden

täyttyminen (%) Tenon

vesistössä

Maskejohka

Vetsijoki

Utsjoki Akujoki

Inarijoki

Karasjohka

Iesjohka Valjohka

Laksjohka

Photo: Panu Orell

- n. 30 geneettisesti eriytynyttä lohikantaa

- Merkittävät geneettiset erot populaatioiden välillä - sivujokien välillä suuret erot

- Ajallisesti pysyvä kantojen rakenne - rakenne pysyy samana 1970-l > 80-l > 90-l > 2000-l

- Kantojen väliset erot nousuajankohdissa

Tietoja voidaan käyttää päätöksenteon perustaksi, kalastuksen järjestämiseksi ja lohikantojen suojelemiseksi

Tenon lohen genetiikkaa

Karasjoen ja Iesjoen lohien (1-3 merivuotta) vaellusajat Tenojoen pääuoman alaosassa

Päivät kalastuskauden alusta: 20.5. = 1 Karasjohka

Iesjohka

Pääuoman alaosan kalastusalue 3SW Karasjohka

3SW Iesjohka

2SW Karasjohka

2SW Iesjohka

1SW Karasjohka

1SW Iesjohka

TENO

Tenon pääuoman sekakantasaaliin jakaminen alkuperältään eri osakantojen lohiin

FIN turistien saalis

FIN paikallisten saalis

NOR turistisaalis

Saalisnäytteet (suomunäytteet) - Meri-ikä - Kalojen koko (kg)

Geneettiset näytteet Vertailunäytteet, tunnettu alkuperä - 38 aluetta, 3 500 yks. - 32 mikrosatelliittimarkkeria - 31 populaatiota, 28 ryhmää

Sekakantanäytteet, tuntematon alkuperä - 2006-2008, 2010-2011 - c. 20 000 yks.

NOR paikallisten saalis

Univ Turku

Eri kannoista peräisin olevien lohien saaliin arviointi Tenon pääuoman

sekakantakalastuksessa

FIN turisti- Saalis (n, kg)

FIN paikall. saalis (kg)

Saalisnäytteet (ikä, koko)

NOR saalis (n, kokoluokat)

Kg -> lohia, kpl eri ikäryhmissä

Saalisnäytteet (ikä, koko)

Kokoluokat -> ikäryhmät

Lohisaalis (kpl) eri meri-ikä-ryhmissä

Geneettiset näytteet

Eri kannoista peräisin olevien lohien saalis (kpl), jaoteltuna meri-ikäryhmiin, vuosiin, viikkoihin, maihin, pääuoman osa-alueisiin, pyyntitapoihin, kalastajaryhmiin …

Káráš-Iešjohkan lohien (MSW) määrät Tenon pääuoman saaliissa 2006 ja 2008

0

50

100

150

200

23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Turisti

Paikalliset vapa

Kulkutus

Pato/verkko

Turistit 25 % Paikalliset vapa 19 % Kulkutus 23 % Pato+verkko 32 %

Turistit 23 % Paikalliset vapa 13 % Kulkutus 41 % Pato+verkko 24 %

0

100

200

300

400

500

600

700

23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Turisti

Paikalliset vapa

Kulkutus

Pato+verkko

Kantojen elvytysohjelman vaikutus lohikantojen elpymiseen

tavoitetasolle (keskimäärin 75% todennäköisyys kutukantatavoitteen

saavuttamiselle)

Kolme kalastuskuolevuuden

leikkausvaihtoehtoa:

20% (oranssi)

30% (sininen)

50% (violetti)

Máskejohka

Iešjohka