Teollinen internet ja IoT

ESIPUHE

SOLITA THINK TANK -JÄSENET

MIKÄ TEOLLINEN INTERNET JA IOT?

MIKÄ MUUTTUU?

IoT muuttaa yritykset palveluyhtiöiksi

Asiakasrajapinnan hallinta

ratkaisee voittajat

IoT uudistaa liiketoiminta-ajattelun

Data ja algoritmit näyttävät

liiketoiminnan suunnan

Kilpailu ketteryydestä kovenee:

opi muita nopeammin!

Ekosysteemipeli määrää menestyksen

Riskit pitää optimoida

Kiveen hakattuja standardeja ei

saa jäädä odottamaan

MISSÄ MAA MAKAA?

TILANNEARVIO IOT-SUOMESTA

Teknologia ei ole enää este

Mikä IoT:ssa houkuttaa?

IOT ON TODELLISUUTTA JO NYT

Hyökkääkö kilpailija ja mistä

suunnasta? Omaan erinomaisuuteen

tuudittautuminen on vaarallista

IoT murtaa teollisuuden bisneslogiikat

Turvallisuus on hyvä myyntiargumentti

MIKÄ MAHDOLLISTAA IOT:N?

Löytyykö innovaatioita? Kekseliäisyys

määrää menestyksen

Kokeilukulttuuri edistää kehitystä

Data synnyttää palveluinnovaatioita

Pioneerit luovat aitoa lisäarvoa

MIKÄ JARRUTTAA IOT-KEHITYSTÄ?

Kuka omistaa tiedon?

Vanha laitekanta hidastaa kehitystä

IoT vaatii muutosvalmiutta sekä

ostajalta että myyjältä

Ekosysteemipeli on ratkaiseva

menestystekijä

KENESTÄ ON IOT-JOHTAJAKSI?

Teollinen internet kaipaa vahvaa ja

visionääristä johtajaa

IoT:lle oma yksikkö?

Yritys tarvitsee IoT-johtajan!

Kuka uskaltaa olla ensimmäinen?

Suomen vahvuudet IoT-pelissä

8 ASKELTA IOT-VOITTAJAKSI

Think Tank Teollinen internet ja IoT

Julkaisija: Solita Oy

Copyright: Solita Oy ©2016

Yhteystiedot: ajankohtaista@solita.fi

Lue lisää: solita.fi/think-tank

Kuvat: Solita, Olli Keskinen, Petri Mast

ja Konecranes

0406

08

10

18

24

28

34

42

50

54

K irjoittaessani tätä tekstiä in-

ternetiä käyttävien ihmisten

määrä on rikkonut 3,5 miljar-

din rajapyykin. Käytännössä

siis joka toinen ihminen maapallolla käyttää

arjessaan verkkopalveluita. Vielä kymmenen

vuotta sitten internet oli arkea noin 15 pro-

sentille maapallon asukkaista.

Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntia, orga-

nisaatioita ja ihmisten käyttäytymistä. Vaikka

digitaalisaatio ja digitaalisuus ovat käsitteinä

monimerkityksellisiä ja vaikeita, ovat muutok-

set ihmisten arjessa selkeitä. Käyttäydymme,

asioimme, ostamme, johdamme ja palvelemme

eri tavalla kuin aikaisemmin. Teknologia ja

sen päälle rakentuneet palvelut ovat tulleet

elimelliseksi osaksi ihmisten arkea. Moni yritys

ja organisaatio on kokenut murroksen omas-

ESIPUHE

sa toimintaympäristössään. Osa on pystynyt

luomaan nahkansa ja selvinnyt muutosten

kourista, osan matka on päättynyt.

Vaikka digitalisaatio on teemana arkipäi-

väistynyt, olemme ottaneet vasta ensimmäiset

askeleemme digimatkalla. Seuraava suuri mur-

ros on jo ovella. Esineiden internet (IoT, Inter-

net of Things) muuttaa maailmaa enemmän

kuin kenties mikään aiemmin kokemamme.

Maailmassa on jo nyt kaksi kertaa enem-

män verkkoon kytkeytyneitä esineitä kuin ih-

misiä. Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että

vuoteen 2020 mennessä esineiden internetiin

on kytkeytynyt yli 20 miljardia laitetta. Ne

kykenevät viestimään tilastaan ja ympäristös-

tään, kommunikoimaan toistensa kanssa, jopa

käymään kauppaa keskenään.

Seuraava vuosikymmen mullistaa ihmis-

ten arjen, puhumattakaan yritysten liiketoi-

minnasta ja liiketoimintamalleista. Monen

organisaation tapa tuottaa arvoa asiakkail-

leen muuttuu peruuttamattomasti, joidenkin

yritysten liiketoiminnalta katoaa pohja. Yhteis-

kunnallisestikin muutokset voivat olla suuria.

Moni työtehtävä katoaa kokonaan robotiikan,

3D-tulostamisen tai kaupankäynnin muutosten

seurauksena. Toisaalta osa Kiina-ilmiön myötä

kadonneesta työstä palaa robottien ansiosta

myös takaisin.

Teollinen internet on Suomelle tärkeä aihe.

Siitä voi syntyä yksi tulevaisuuden kasvun vah-

voista peruspilareista. Meillä on kaikki edelly-

tykset menestyä: maailmanluokan teknologia-

osaamista, kansainvälisen tason digiosaamista,

turvallinen ja luotettava infrastruktuuri sekä

useita globaaleja teollisuusyrityksiä, jotka ovat

jo vuosia kehittäneet palveluliiketoimintojaan

tasaamaan talouden suhdanteita.

Kokosimme vakuuttavan joukon eturivin

suomalaisvaikuttajia pohtimaan monista eri

näkökulmista, mitä esineiden internet ja teol-

linen internet merkitsevät yrityksille, liiketoi-

minnoille ja yhteiskunnalle. Työ aiheen parissa

on monella yrityksellä vielä alkutekijöissään.

Toivon, että esineiden internetin synnyttämä

muutos innostaa yrityksiä ja aiheeseen tartu-

taan määrätietoisesti ja viipymättä. Vain siten

Suomi voi jatkossa saavuttaa kilpailuedun ja

-kyvyn. Jokainen matka alkaa ensimmäisellä

askeleella. Ota se jo tänään.

OSSI LINDROOS

Johtaja, Solita

76

Solitan Think Tank -ryhmät pohtivat Suomen,

suomalaisten yritysten ja julkishallinnon

digitaalista tulevaisuutta. Ryhmät koostuvat

maamme eturivin päättäjistä, vaikuttajista ja

asiantuntijoista.

Aiemmin ilmestyneet Think Tank -raportit

mm. kaupan, liikenteen ja julkishallinnon

digitalisaatiosta voit lukea osoitteessa

solita.fi/think-tank

OSSI LINDROOS toimii

Solitalla johtajana ja par-

tnerina vastuualueenaan

myynti, markkinointi sekä

konsultointiliiketoiminta.Hä-

nellä on laaja-alainen näkemys ja kokemus

digitaalisesta liiketoiminnasta, verkkopal-

veluista ja -kaupasta sekä liiketoimintamal-

leista verkossa. Lindroosilla on näköalapaikka

erityisesti johtavien suomalaisten vähittäis-

kauppa-, media-, teollisuus- ja palveluyritys-

ten digitalisoitumiseen sekä liiketoiminnan

kehittämiseen. Hän toimii useiden eturivin

yritysten neuvonantajana Suomessa ja lä-

hialueilla digitalisoitumiseen, digitaaliseen

liiketoimintaan ja sähköiseen kaupankäyntiin

liittyvissä asioissa.

THINK TANK -JÄSENET

VESA PIRINEN työskentelee

johtajana YIT:llä. Hän on ollut

YIT:n palveluksessa vuodesta

1995 lukuisissa eri tehtävissä

ja hankkeissa. Pirinen on har-

rastanut tietotekniikkaa vuodesta 1982 alkaen.

ANDERS STENBÄCK on

Vahinkovakuutusyhtiö Ifin

Pohjoismaiden henkilöasiak-

kaiden digitaalisen liiketoi-

minnan johtaja. Aikaisemmin

hän työskenteli Sanoma-konsernissa, jossa hän

vastasi digitaalisista kumppanuuksista. Hän vai-

kuttaa myös eri pohjoismaisten startup-yritysten

neuvonantajana. Koulutukseltaan Stenbäck on

DI Teknillisestä korkeakoulusta.

MIKKO ARO vastaa Solitalla

teollisen internetin liiketoi-

minnasta. Hänellä on laaja

näkemys teollisten yritysten

liiketoimintojen digitalisoinnis-

ta ja siitä, miten reaalimaailmasta kerätystä ja

jalostetusta datasta rakennetaan uusia lisäarvo-

palveluita sekä ansainta- ja liiketoimintamalleja.

Hän on toiminut yli 15 vuoden ajan erilaisten

kansainvälisten tuotteiden, palveluiden ja lii-

ketoimintojen kehittämistehtävissä. Aro on

asiakasarvon ja ketterän, kokeilevan liiketoi-

mintakehityksen puolestapuhuja ja hän on

ollut konsultoimassa useita yrityksiä teollisen

internetin ja IoT:n mahdollisuuksien hyödyntä-

misessä erilaisissa liiketoimintaympäristöissä.

PIRKKA PENTTINEN toi-

mii Metso Corporationin

tietohallintojohtajana ja

asuu tällä hetkellä Yhdys-

valloissa Baltimoressa. Hä-

nen erikoisalaansa lähes kahdenkymmenen

vuoden kokemuksella ovat mm. strateginen

tietohallinto, globaalit IT-muutokset, suuret

ja globaalit ERP-hankkeet sekä sidosryhmien

hallinta muutostilanteessa. Penttinen on teh-

nyt pitkän uran Metsolla, aikaisemmin hän

työskenteli Wärtsilässä.

JUHA PANKAKOSKI on

Konecranesin Chief Digital

Officer ja johtoryhmän jä-

sen. Hänen vastuullaan ovat

yrityksen kaikki tietojärjestel-

mät ja prosessiarkkitehtuuri sekä digitalisaa-

tiostrategia. Pankakoskella on vahva kokemus

globaalista liiketoiminnasta ja liiketoiminta-

prosessien kehittämisestä.

KATI HAGROS työskente-

lee tällä hetkellä Kone Oyj:n

digitalisaatiosta vastaavana

kehitysjohtajana. Tietoviikko

valitsi Hagrosin vuoden CIO:ksi

vuonna 2014. Hagrosilla on pitkä kansainväli-

nen kokemus teknologia-alan johtotehtävistä

mm. strategian, laadun, sähköisen liiketoimin-

nan ja IT:n alueilta.

TIMO SEPPÄLÄ toimii toh-

toritutkijana Aalto-ylipistos-

sa sekä Elinkeinoelämän tut-

kimuslaitoksessa ETLA:ssa.

Seppälä on toiminut pitkään

eri kansainvälisten yritysten globaaleissa johto-

ja liiketoiminnan kehitystehtävissä.

98

MIKÄ TEOLLINEN INTERNET JA IOT?

Y mmärtääkö yritys riittävän hyvin

hallussaan olevan datan arvon

ja potentiaalin? Tämä kysymys

jokaisen oman yrityksensä tu-

levaisuudesta kiinnostuneen yritysjohtajan

pitää kysyä itseltään. Kun tuotteet, laitteet

ja palvelut kytkeytyvät internetiin, ne tuotta-

vat ympäristölleen valtavan määrän dataa. Se,

miten älykkäästi yritykset dataa hyödyntävät,

määrää pitkälti tulevaisuuden menestyjät.

Tämä raportti käsittelee samanaikaisesti

sekä teollisuusyritysten (teollinen internet)

että kuluttajaliiketoimintaan liittyvien yritys-

ten murrosta (Internet of Things) yhdellä ter-

millä: IoT. Molempien perusperiaate on sama:

verkkoon erilaisten antureiden avulla kytketyt

laitteet ja niiden älykkyyden hyödyntäminen

liiketoiminnassa.

IoT on yksi mullistavimmista digitaalisuu-

den mukanaan tuomista muutoksista. Älyn

määrä itse laitteissa sekä tuotteissa lisääntyy

ja älykkyys laajenee koneiden ulkopuolelle.

Yritykset saavat enemmän tietoa laitteiden

toiminnasta ja tavoista, joilla asiakkaat nii-

tä käyttävät. Tiedon älykäs hyödyntäminen

mahdollistaa muun muassa uusien liiketoi-

mintamallien kehittämisen, tuottavuuden te-

hostamisen, turvallisuuden lisäämisen sekä

ympäristöasioiden huomioimisen esimerkiksi

energiankäyttöä optimoimalla. Tiedon avulla

voidaan tarkasti seurata asiakkaiden laitteiden

tai palveluiden käyttöä ja kehittää palveluita

ja tuotteita entistä paremmiksi ja yksilöllisem-

miksi. Eri yritysten asiakkailleen tarjoamat

mahdollisuudet siirtyvät yhä enemmän kohti

palvelumalleja, leasingia tai käyttöoikeuksia.

”IoT:ssa on kyse digitaalisuuden kolmannesta

aallosta. Ensimmäinen aalto oli 1970-80 -lu-

kujen taitteessa automatisaatio ja laitteiden

älykkyys. Toinen vaihe syntyi internetistä ja

tiedon globaalista jakamisesta, joka muutti

paljon globaaleja prosesseja ja järjestelmiä.

Nyt kolmas on teollinen internet, jossa tuot-

teiden älykkyys kasvaa koneen ulkopuolelle

ja jossa tietoa voidaan yhdistää eri tavoin.

– K a t i Ha g ro s

”Teollisen internetin myötä materiaaleille,

komponenteille ja tuotteille annetaan aistit.

Näitä aistimuksia sitten kommunikoidaan

takaisin sille toimijalle, jolla on oikeudet

tähän tietoon.

– T imo S e p p ä lä

Kuluttajaliiketoiminnan kokeilut ja kehittä-

minen ovat teollisuutta reilusti edellä. Äly-

puhelinten suosion myötä kuluttajien arjessa

käyttämien sovellusten määrä on lisääntynyt

räjähdysmäisesti. Eri yritykset pyrkivätkin

nyt rakentamaan kuluttajan arkea parantavia

palveluita ja siinä IoT on tärkeä apuväline. Jat-

kossa äly tulee mukaan myös käyttötavaroihin,

kuten vaatteisiin, kelloihin ja kodin elektroniik-

kalaitteisiin. Samat mallit tulevat väistämättä

myös yritysten väliseen liiketoimintaan sekä

teollisuusyritysten liiketoimintoihin. Kehitystä

vastaan on turha taistella.

Teollisen internetin myötä

tyhmä kone muuttuu älykkääksi.

– Juha Pa nk a k o sk i

Kuv

a: K

onec

rane

s

1 11 0

MIKÄ MUUTTUU?

8 asiaa, jotka yritysten on tiedettävä IOT:sta.

IOT MUUTTAA YRITYKSET

PALVELUYHTIÖIKSI

IoT muuttaa yritysten toimintaperiaatteita

ja liiketoimintamalleja radikaalisti. Lähestul-

koon kaikista yrityksistä, myös laitevalmista-

jista ja perinteisistä teollisuusyrityksistä, tulee

palveluyhtiöitä. Ihmisten käsitys tuotteesta

muuttuu digitaalisuuden vaikutuksesta pe-

rinpohjaisesti, ja tämä muuttaa liiketoimin-

tamallit täysin uudenlaisiksi. Tulevaisuudessa

yritykset myyvät tuotteidensa sijasta käyttöä

eli palvelua. Raha vaihtaa omistajaa käytön, ei

omistajuuden mukaan. Tämä on monelle suuri

ajattelutavan muutos.

”Esimerkiksi HILTI ei enää myy pelkästään

työkaluja vaan tarjoaa ne palveluna. Työ-

maalle viedään kontit, joissa on tarvittavat

työkalut. Maksu kustakin tarvikkeesta alkaa

juosta, kun ensimmäinen tarvike tai työkalu

otetaan kontista ulos, ja loppuu kun tavara

palautetaan konttiin. Ostajan ei tarvitse

enää investoida tuotteen omistamiseen sa-

malla tavalla kuin ennen.

– O s s i L ind ro o s

Monet yksittäiset tuotteet muuttuvat siis pal-

veluksi. Kuluttajapuolella murros on jo pidem-

mällä, älypuhelinten myötä ihmiset esimerkiksi

omistavat musiikkia tai elokuvia yhä harvem-

min – oikeudet käyttöön ostetaan palveluna.

IoT:n eteneminen mahdollistaa uudenlaisen

liiketoiminnan eri alan yrityksille. Omistami-

sen rooli ja merkitys vähenevät – koko liiketoi-

minnan luonne saa uuden suunnan.

Palveluliiketoiminta muuttaa myös las-

kutusmalleja. Jatkossa laskutus määräytyy

muiden muassa käyttö- ja käyttäjämäärien

mukaisesti. Tällä hetkellä laitevalmistajat myy-

vät huoltoliiketoiminnassaan huoltokäyntejä,

jatkossa laskutus tapahtuu käyttöasteen mu-

kaan. Aikaisemmin kehitystyö on keskittynyt

laitteen kehittämiseen, seuraavaksi kehitys

suuntautuu yhä tarkemmin liiketoiminnan

kehittämiseen.

Yrityksissä tulisikin nyt miettiä, mikä on

uusiin liiketoimintamalleihin ja niiden kehi-

tykseen käytettävä budjetti ja sen suuruus.

Kaikki mikä voi, digitalisoituu – myös sinun

liiketoimintasi. Digistrategia voi olla ensimmäi-

nen luonnollinen perehtymisvaihe digitaalisuu-

den mahdollisuuksiin, mutta se pitää kytkeä

tiiviiksi osaksi yrityksen yleistä strategiaa.

01

1 31 2

ASIAKASRAJAPINNAN HALLINTA

RATKAISEE VOITTAJAT

Digitaalinen liiketoiminta on kilpailua asia-

kasrajapinnasta: se menestyy, joka onnistuu

tehokkaasti asiakasrajapinnan hallitsemisessa.

Merkittävimmät digimurrokset, esimerkiksi

median ja kaupan alalla sekä musiikkiteollisuu-

dessa, ovat olleet muutoksia asiakasrajapinnan

hallinnassa.

Kuluttajapuolella kehitys on jo edennyt

vauhdilla. Sama trendi tullaan näkemään myös

B2B-liiketoiminnoissa, vaikkakin hitaammin.

Esimerkiksi huoltoliiketoimintaan ilmestyy

globaaleja toimijoita, jotka vievät huoltoliike-

toiminnan markkinat kansainvälisesti. Syntyy

pelureita, jotka onnistuvat kytkemään toisten

valmistamat laitteet ja koneet omaan järjestel-

määnsä, rikkovat nykyisten arvoketjujen mallit

ja pudottavat pois nykyiset toimijat tai tekevät

niistä alihankkijoita.

Esimerkiksi hotellialalla asiakasrajapintaa

hallitsevat yhä useammin booking.com-tyyp-

piset palvelut, jotka tuottavat asiakkaille myös

asiakasarvoa tarjoamalla valinnan helppoutta

hotelleissa. Jossakin vaiheessa sama malli to-

teutuu myös B2B-liiketoiminnassa: syntyy uu-

sia toimijoita, jotka anturoinnin ja kehittyneen

analytiikan avulla ottavat haltuun asiakasra-

japintoja esimerkiksi huoltoliiketoiminnassa.

Asiakasrajapinnan hallinnan lisäksi aidon

asiakasarvon ymmärtäminen ja rakentaminen

on IoT:n kehittämisen keskeisin ja samalla

vaikein asia. Oleellisinta yrityksille on tunnis-

taa asiat, joita asiakkaan asiakkaat tarvitsevat

ja haluavat. Voittajia ovat ne yritykset, jotka

pystyvät auttamaan omia asiakkaitaan me-

nestymään. Uuden kehittämisen tulisi aina

lähteä asiakkaasta ja asiakkaalle tuotettavasta

lisäarvosta, ei yrityksen omasta toiminnasta.

Myös teknologia- ja järjestelmäratkaisut on hel-

pompi tehdä, kun asiakasnäkökulma on selkeä

ja hyödyt todentavat mittarit on määritelty.

Uusi sukupolvi ei enää halua omistaa autoa

tai musiikkia. Tämä muuttaa koko asiakasar-

von käsitteen. Ihmiset valitsevat tuotteiden

omistamisen sijasta palvelun tai huolenpidon.

Tuotteet muuttuvat palveluiksi, omistaminen

käyttöoikeudeksi. Samantyyppiset ajattelu- ja

hinnoittelumallit vyöryvät myös b-to-b-liike-

toimintoihin. Asioiden omistamisen arvostus

rapautuu, ja tällä on valtavia vaikutuksia liike-

toiminta-ajatteluun sekä arvon tuottamiseen

asiakkaalle.

”Aito asiakasarvon ymmärtäminen ja raken-

taminen ovat IoT:n kehittämisen vaikein

vaihe ja toisaalta koko homman idea. Kaikki

muu on itse asiassa toissijaista. Tavoiteltava

asiakasarvo tulee määritellä selkeästi ja sille

tulee luoda mittarit, joilla arvoa voidaan

todentaa. Asiakkaan ja hänen kokemansa

arvon tulee olla kaiken keskiössä ja tähän IoT

tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia

ja menetelmiä.

– M ik k o A ro

02

IOT UUDISTAA

LIIKETOIMINTA-AJATTELUN

Teollinen internet ja IoT liittyvät enemmän

liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityksen joh-

tamiseen kuin teknologisiin muutoksiin. IoT

mullistaa yrityksien liiketoiminta- ja ajattelu-

mallit perustavanlaatuisella tavalla ja vaikuttaa

niin tuotekehitykseen, tuotantoon, myyntiin,

markkinointiin kuin johtamiseenkin. IoT vaatii

uudenlaista tekemisen meininkiä, pitkäjäntei-

syyttä ja kehittämistä.

”Viimeksi teknologian iso muutos liiketoimin-

noille koettiin teollisuudessa 2000-luvun

taitteessa suurten toiminnanohjausjärjes-

telmien käyttöönoton yhteydessä. Kyseessä

oli teknologiasidonnainen hanke, joka muutti

liiketoimintaprosesseja ja organisaatiora-

kenteita sekä edellytti uudenlaista kulttuu-

ria, johtamista ja osaamista. Toivottavasti

ERP-hankkeiden opit ovat vielä yrityksissä

hyvässä muistissa, sillä teollinen internet ei

ole pelkkä teknologiaharjoitus, vaan merkit-

tävä muutos koko yrityksen liiketoiminnassa.

– P irk k a Pe n tt in e n

03

Se, ettei ihminen halua omistaa

autoa, muuttaa koko asiakkuuden

käsitteen. Asiakkaan käytöksen

muutos taas vaikuttaa kaikkiin

arvoketjun osapuoliin.

– O s s i L i n d ro o s

”IoT:n myötä asiakkaalle voidaan tuottaa

uutta informaatiota, jonka avulla he voi-

vat kehittää esimerkiksi omaa kustannus-

tehokkuuttaan, parantaa tuotteiden laatua,

läpimenoa ja toimitusvarmuutta, palvel-

la omia asiakkaitaan paremmin tai aivan

uudella tavalla ja jopa luoda täysin uutta

liiketoimintaa. Asiakasymmärryksen tulisi

olla johtava mittari, joka ohjaa tekemistä ja

antaa sille suunnan.

– O s s i L ind ro o s

IoT mahdollistaa yrityksissä kokonaisval-

taisemman ja aikaisempaa tarkemman

asiakasajattelun. Tehdäänkö uusia ratkaisuja

nykyisille tai nykyisenkaltaisille asiakkaille vai

avaako IoT yritykselle ovia uusiin asiakkai-

siin ja markkinoihin? Kun vastaus kirkastuu,

yritys voi testata ja rakentaa palveluita, jotka

osuvat suoraan uusien asiakkaiden tarpeisiin

ja kipupisteisiin.

1 51 4

Vaikka IoT on paljon muuta kuin teknologiaa,

ei teknologian hyödyntämisessä voi kuitenkaan

oikaista. Tietty peruskyvykkyys on oltava ole-

massa, ennen kuin uusia liiketoimintamalleja

tai -innovaatioita voidaan kehittää. Teollisen

internetin peruskyvykkyyttä on se, että laitteet

on kytketty järjestelmiin sekä toisiinsa, ja ne ker-

ryttävät yritykselle analysoitavaa dataa. Vasta

näkymä dataan ja asiakkaiden laitteiden käyt-

töön mahdollistaa uudet innovaatiot. Suurin osa

yrityksistä on tällä hetkellä teollisen internetin

hyödyntämisessä peruskyvykkyyden tasolla.

Uudenlaiset digitaaliset toimijat saavat

aikaan merkittäviä arvoketjumuutoksia, joilla

taklataan esimerkiksi alikäytettyjen resurssien

ja tuotteiden haasteita. Esimerkkinä tästä

voi toimia vaikkapa yksityisautoilu - auto

seisoo käyttämättömänä paikallaan yli 90

prosenttia ajasta.

”Jos ajattelemme uusien menestyvien yri-

tyksien esiinmarssia, niin kaikissa näissä

Uber-tyyppisissä trendeissä keskeinen tee-

ma on management of underutilized assets

eli alikäytettyjen resurssien johtaminen.

USA:ssa viimeaikaiset liiketoimintamallit

ovat nimenomaan keskittyneet siihen, miten

tällaisia käyttöasteita nostetaan ja siten

saadaan tuottavuutta ylöspäin.

– T imo S e p p ä lä

”Eri toimialojen yritykset alkavat miettiä,

missä meillä on kapasiteettia, joka ei tee

mitään. Mitä muuta taksit voisivat tehdä

kuin kuljettaa asiakkaita paikasta toiseen?

Mitä muita asioita posteljoonit voisivat hoi-

taa postin kantamisen lisäksi?

– O s s i L ind ro o s

DATA JA ALGORITMIT NÄYTTÄVÄT

LIIKETOIMINNAN SUUNNAN

Digitaalinen liiketoiminta vaatii tiedon merki-

tyksellistämistä ja jalostamista. Tänä päivänä

siihen on myös hyvät mahdollisuudet. Puhdas

digitaalinen liiketoiminta on sen verran nuorta,

että moni yritys ei osaa vielä hahmottaa dataa

ja sen keräämistä ja jalostamista äärimmäisen

tärkeinä liiketoimintatekijöinä.

IoT-aikana datan arvo ja potentiaali saavat

uusia merkityksiä. Analytiikka ja algoritmit ovat

kehittyneet valtavasti, ja ne mahdollistavat

erilaisia optimointeja, syy-seuraussuhteiden no-

peaa ymmärtämistä, myynnin ja markkinoinnin

parempaa kohdistamista ja yksilöityä palvelua.

Yrityksen data ei saa olla jakautuneena eri sii-

loihin, vaan sen tulee virrata vapaasti läpi koko

organisaation. Kyky ymmärtää ja analysoida

tietoa nopeasti on oleellinen tekijä, sillä teolli-

nen internet perustuu nimenomaan tietoon ja

sen arvoon. Teollisessa arvoketjussa data ohjaa

uusia liiketoimintamalleja. Tästä syystä laadu-

kas tiedonhankinta ei ole osio, jossa kannattaa

oikaista. Pohja on rakennettava vahvaksi, sillä

koko digitaalisen liiketoiminnan jatkokehitys

nojautuu vahvasti tietoon.

Noustakseen seuraavalle tasolle yritysten

tulee jatkossa panostaa suurien datamasso-

jen analysointiin ja mallintamiseen liittyvään

osaamiseen. Toinen tärkeä kehityskohde on

dataan perustuvien uusien palvelumallien kon-

septointi ja toteuttaminen. Tähän perinteisissä

teollisuusyrityksissä ei ole totuttu, sillä teollisen

internetin palvelumallit ovat abstraktimpia.

Teollisuudessa on perinteisesti ollut kyse fyysi-

sistä koneista, raaka-aineista ja tehtaista. Digi-

taalisessa maailmassa kaiken ytimessä ovatkin

data ja sen analysointi sekä uudelleen käyttö.

Tämä on iso näkökulman muutos.

KILPAILU KETTERYYDESTÄ

KOVENEE: OPI MUITA NOPEAMMIN!

Digitaalisen liiketoiminnan luominen on mo-

nimutkaista, siksi se tapahtuu parhaiten yri-

tyksen ja oppimisen kautta. Kun yritys lähtee

kehittämään uutta liiketoimintaa, liiketoimin-

tamallia tai tavoittelee uutta asiakaskuntaa, on

tärkeää testata ja kehittää aikaansaatuja ratkai-

suja jatkuvasti saadun palautteen mukaisesti

ja ennen kaikkea mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa. Innostuuko asiakas tuotteesta ja ha-

luaako hän käyttää sitä? Entä synnyttääkö uusi

malli asiakasarvoa kestävällä tavalla? Jos ei,

niin mallia pitää muuttaa ja kehittää edelleen.

”Jos yritys rakentaa hyvin kompleksista asiaa,

sitä on mahdotonta suunnitella hyvin. Ainoa

tapa on testata konsepti markkinoilla mahdol-

lisimman nopeasti. Digitaalisten tuotteiden

testaaminen, muokkaaminen ja kehittäminen

on paljon helpompaa kuin aiemmin.

– M ik k o A ro

Palvelumuotoilu on hyvä tapa aloittaa uuden

liiketoiminnan määrittely. Palvelumuotoilu

lähtee aina liikkeelle asiakkaan asiakkaan tar-

04

05

1 71 6

peisiin perehtymisestä. Nopea liikkeellelähtö

on olennaista. Aluksi tähtäimeen pitää ottaa

vain MVP (Minimum Viable Product) eli pie-

nin ja kevein tapa toteuttaa tuote. MVP:iin

ei saa laittaa mitään ylimääräistä. Yritysten

täytyy miettiä, miten MVP:ien rakentamista

ja myöhempää integroitavuutta yrityksen lii-

ketoimintaan voidaan tukea.

Digitaalisuuden mahdollisuuksia liike-

toiminnassaan hyödyntävä yritys tarvitsee

kokonaisvaltaista dataa, jonka rikastamisen,

jalostamisen ja analysoinnin pohjalta tehdyt

havainnot on kytkettävä osaksi yrityksen re-

aalimaailman prosesseja. Tämä edellyttää, että

kaikki yrityksen eri järjestelmissä sijaitseva

tieto on kerättävä yhteen. Siirto kannattaa

tehdä ketterästi palasissa nopeasti kokeillen

ja samalla mitata tuotettua arvoa. Yhtenäinen

tieto on IoT:n onnistumisen perusedellytys.

Pilvipohjaiset ratkaisut ovat kustannus-

tehokas ja skaalautuva tapa kehittää uusia

IoT-palveluita. Datan sujuvuus ja integraatiot

eri lähdejärjestelmien kanssa on keskeinen ja

ratkaistavissa oleva asia. IoT:n kehittäminen

onnistuu yrityksen ja erehdyksen kautta ja

siihen tarvitaan koko yrityksen läpi kulkevaa

osaamista ja panostuksia. Teknologia kehittyy

ja halpenee jatkuvasti ja tuo mukanaan uusia

mahdollisuuksia niille, jotka osaavat ne näp-

pärästi hyödyntää.

Tärkeintä on lähteä liikkeelle, kerätä ko-

kemuksia ja oppia kilpailijoita nopeammin.

EKOSYSTEEMIPELI

MÄÄRÄÄ MENESTYKSEN

Ekosysteemillä ei pidä ymmärtää vain Applen

tai Googlen kaltaisten amerikkalaisjättien

ympärilleen synnyttämiä tunnettuja ekosys-

teemejä. Myös Suomessa voi syntyä uusia

globaaleja ekosysteemejä. Suomalaisyritysten

on syytä opetella ajattelemaan aiempaa isom-

min ja lopettaa itsensä aliarvioiminen, mikäli

oma osaaminen on kunnossa. Itse asiassa IoT

sekä digitaalinen liiketoiminta tukevat hyvin

Suomelle tyypillisiä B2B-liiketoiminnassa,

kapealla markkinasegmentillä globaaleina

markkinajohtajina toimivia yrityksiä.

Lähes kuka tahansa voi luoda ekosystee-

min, jos itsellä on tarkka ymmärrys siitä,

miten myös muut voivat hyötyä kyseiseen

ekosysteemiin liittymisestä. Aina ei kuiten-

kaan tarvitse luoda omaa ekosysteemiä. Siksi

on järkevää kartoittaa myös jo olemassa olevia

verkostoja ja niihin liittymisen mahdollisuutta

sekä jo olemassa olevan ekosysteemin arvo-

verkostoja.

Esimerkiksi rakennusyhtiöillä, kuten YIT:l-

lä, on lukuisia julkisia ja yksityisiä hankkeita,

joihin liittyy suuri määrä talotekniikkaa, joka

voi kommunikoida asukkaan tai käyttäjän

kanssa. Rakennusyhtiöt voisivat miettiä, kuka

muu hyötyisi tuosta kertyneestä tiedosta,

kenelle sitä voitaisiin myydä, ja mitä palveluita

tuon tiedon päälle olisi mahdollista rakentaa.

”Toimivat ekosysteemit eivät useinkaan syn-

ny perinteisen toimialan sisälle vaan lop-

puasiakkaan tietyn tarpeen ympärille – ja

ekosysteemissä voi olla useita eri toimijoita

eri toimialoilta. Esimerkiksi John Deere on

rakentanut maatalouslaitteidensa ympäril-

le palveluiden ekosysteemin, jolla se pyrkii

parantamaan asiakkaidensa eli maanvilje-

lijöiden tehokkuutta, tuotantoa ja laatua.

– M ik k o A ro

Ekosysteemipelissä on tärkeä saada eri toimijat

pelaamaan yhteen. Yritysten on avattava omat

tietonsa myös muiden käyttöön, kuten esimer-

kiksi Apple on menestyksekkäästi tehnyt oman

ekosysteeminsä rakentamisen tukemiseksi.

RISKIT PITÄÄ OPTIMOIDA

Riskejä ei tulisi minimoida vaan optimoida. Lii-

ketoiminnassa täydellinen riskien minimointi

on harvoin mahdollista, eikä edes kovin järke-

vää. Siksi on tärkeää optimoida sekä omat että

asiakkaan riskit. Digitaalisessa maailmassa

tietoturva on yksi suurimmista riskitekijöistä.

Erilaisissa yhteenliittymissä tietoturva syn-

tyykin koko ekosysteemin yhteistoiminnan

vaikutuksesta. Tietoturvaan tulee suhtautua

vakavasti, mutta siitä ei kannata tehdä suurem-

paa kynnystä kuin on välttämätöntä.

Muutokset ovat nopeita eikä tulevaisuutta

voi nähdä pitkälle eteenpäin. Yllätyksiä, ku-

ten uusia toimijoita ja palveluita, tulee eteen

varmasti. Tämä yritysten on hyväksyttävä.

Tällaisten riskien minimoimiseksi yritysten

on oltava hereillä ja pystyttävä muuttamaan

suuntaa tarpeen mukaan.

Pilvipalvelut mielletään usein tietoturva-

riskiksi. Todellisuudessa asia on päinvastoin.

Nykyaikaiset pilvipalvelut alkavat olla monessa

tapauksessa tietoturvan näkökulmasta toimi-

vin tapa optimoida riskit.

Pelottavia skenaarioita löytyy aina, mutta

niitä ei saa jäädä liikaa märehtimään. Katse

on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Riskien

täydellinen poistaminen tarkoittaa usein myös

mahdollisuuksien poistamista.

KIVEEN HAKATTUJA STANDARDEJA

EI SAA JÄÄDÄ ODOTTAMAAN

Liian moni yritys odottaa tällä hetkellä stan-

dardeja, joiden avulla lähdetään rakentamaan

digitaalista liiketoimintaa ja teollista internetiä

hyödyntäviä mahdollisuuksia. Totuus kuitenkin

on, että jos odottaa kiveen hakattuja stan-

dardeja mitään tekemättä, on liikkeelle lähtö

standardien muotoutuessa liian myöhäistä.

Standardeilla on toki oma merkityksensä, mut-

ta ne eivät saa estää liikkeelle lähtöä. Yrityksiltä

vaaditaan nyt rohkeutta kehittää, testata sekä

sietää epävarmuutta.

Jos joku olisi tiennyt, millaisia

liiketoimintamalleja internet

tuo, niin siinä tapauksessa tuo

joku olisi nyt aika rikas.

– T imo S e p p ä lä

06

07

08

Yrityksille on suurempi riski

jäädä odottamaan standardeja

kuin lähteä liikkeelle.

– O s s i L ind ro o s

1 91 8

MISSÄ MAA MAKAA?

”Teollinen internet on tällä hetkellä lähes

kaikkien yritysten agendalla. Valtaosa yrit-

tää hahmottaa sitä, mistä tässä kokonai-

suudessa on kysymys ja mitä se tarkoittaa

omalle yritykselle. Kuitenkin vain harva on

vielä lähtenyt aidosti liikkeelle. IoT:n mah-

dollisuudet nähdään vielä suppeasti eikä kai-

kissa yrityksissä vielä osata nähdä IoT:hen

liittyviä asioita suurina kokonaisuuksina,

vaan enemmänkin irrallisina pirstaleina.

– O s s i L ind ro o s

T eollinen internet liittyy yhteis-

kunnan ja yritysten yleiseen

digitalisaatioon, globalisaa-

tioon ja kaupungistumiseen,

ja se nähdään yhtä merkittävänä muutoksena

kuin teollisuuden palveluliiketoiminnan synty

noin 50 vuotta sitten. IoT:n tuoma muutos

on liiketoimintamalleille mullistava ja siirtää

liiketoiminnan entistä enemmän sähköisiin ka-

naviin. Yrityksille teollinen internet tarkoittaa

fundamentaalista toimintatapojen, palveluiden

ja johtamisen muutosta.

Tällä hetkellä yritykset ovat teollisen inter-

netin hyödyntämisessä ja kehittämisessä vielä

Tilannearvio IoT-Suomesta.

alkumetreillä, vaikka puheissa IoT on buumi.

Moni yritys on jo tiedostanut sen kiinnostavuu-

den ja mahdollisuudet sekä aloittanut aiheen

tiimoilta erilaisia tunnusteluja. Varsinainen

työ on kuitenkin vasta alussa. Asiaan on syytä

paneutua aikailematta, kehitystyö aloitettava

ja vietävä eteenpäin mahdollisimman nopeasti

ja ketterin menetelmin.

”Kun ajatellaan teollisuutta, niin kehitys on

viime aikoina ollut nopeaa. Siitä huolimatta

IoT-caset on vielä aika perusjuttuja: monito-

roidaan laitteita ja saadaan hälytys.

– P irk k a Pe n tt i n e n

Kansainvälisessä Industry of Things World

2015 -tutkimuksessa (industrialinternetnow.

com) 80 prosenttia vastaajista kertoi teollisen

internetin olevan tärkeä heidän liiketoiminnal-

leen. Heistä 90 prosenttia kertoi, että heillä on

parhaillaan käynnissä jonkinlainen teollisen

internetin hanke. Vaikka kehitysprojekteja

onkin käynnistetty, ovat ne pääasiassa tek-

nologiahankkeita, joissa testataan eri tekno-

logioiden toimivuutta.

Edelläkävijämaita maailmalla ovat Saksa, USA

ja Kiina. Kehittyneimmillä markkinoilla enna-

koivaa analytiikkaa osataan jo vaatia ja näissä

maissa tehdään IoT-hankkeisiin jo suuria in-

vestointeja. Myös Barcelona tunnetaan ns.

älykaupunkina, jossa julkiset tahot olettavat,

että laitetoimittaja tarjoaa niille datan, jota

he voivat itse analysoida. Suomessa asiaan

on herätty, mutta täällä haasteena on se, että

olemme pieni markkina ja meillä on maailmalla

hajanainen joukko toimivia yrityksiä, joiden

asiakaskunta on myös hajanainen. Toisaalta

digitaalisen liiketoiminnan edut konkretisoitu-

vat usein hyvin liiketoiminnassa, jossa asiakas-

kunta on hajanainen. Moni suomalainen yritys

menestyy kapeissa segmenteissä, joissa asiak-

kaat ovat maantieteellisesti pirstaloituneina.

Eri tahot ovat ennustaneet, että mikäli suo-

malaiset yritykset lähtevät aktiivisesti raken-

tamaan roolia teollisen internetin alustojen ja

ekosysteemien avaintoimijoina, Suomeen voi-

daan odottaa jopa 12 miljardin euron suuruisia

investointeja ja 48 000 uutta työpaikkaa. Suo-

malaisilla teollisuusyrityksillä on maailmalla jo

nyt valtava määrä erilaisia laitteita ja koneita.

Jos IoT:n avulla kyetään luomaan ratkaisuja,

joilla parannetaan niiden tuottavuutta ja tur-

vallisuutta vaikka vain muutamalla prosentilla,

niin kerrannaisvaikutusten myötä puhutaan

valtavista summista. Nykyisinä taloudellisina

aikoina lukuja ei voi ohittaa olankohautuksella.

Suomessa digitaalisuuden ja IoT:n mer-

kitys on havaittu myös hallitustasolla. Yksi

Teollisen internetin perusteknologia

on vielä nuorta erityisesti teollisessa

ympäristössä.

– Juha Pa nk a k o sk i

Kuv

a: K

onec

rane

s

2 12 0

hallituksen kärkihankkeista on nyt digitaalisen

liiketoiminnan kasvuympäristön rakentami-

nen. Hankkeen tavoitteena on tehdä Suomesta

suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palve-

luille ja digitaalisuuteen perustuville liiketoi-

mintamalleille. Myös Tekesin Teollinen inter-

net – liiketoiminnan vallankumous -ohjelmassa

rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden

avulla kehitetään uusia kansainväliseen kas-

vuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalle-

ja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa yritysten

liiketoimintaa teollisen internetin keinoin ja

kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlaiseen

yhteistyöhön.

”Suomella on todella hyvät mahdollisuudet

lähteä hyödyntämään IoT:ta, mutta se missä

me jäämme jälkeen, on se, että meillä ei

uskalleta lähteä tarpeeksi rohkeasti investoi-

maan. Ollaan vähän pessimistisiä, että digi

ja IoT eivät tuo tarpeeksi kasvua, jotta olisi

syytä investoida isosti. Suomi on teollinen

maa ja kun katsotaan, että millaisia tuot-

teita meillä valmistetaan, niin huomataan,

että elinkaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi laivat

seilaavat merillä kymmeniä vuosia ja tämä

vaikuttaa siihen, miten yritykset investoi-

vat. Kuluttajamarkkinassa ja teollisuudessa

elinkaaret ovat erilaiset.

– T imo S e p p ä lä

Digitaalisuuden myötä myös valmistavan teol-

lisuuden on uusiuduttava ja pysyttävä mukana

kehityksessä. Niiden on myös hyödynnettävä

digitalisaation sekä IoT:n hyvät puolet.

Tällä hetkellä valitettavan monet yritykset

näkevät, että murros uhkaa niiden nykyistä

asemaa sekä erityisesti yrityksissä liikevaih-

don ja kannattavuuden rakenteita ja tasoja.

Tämä puolestaan johtaa nykyisen aseman

puolustamiseen ja toistuviin kustannusleik-

kausten kierroksiin – kuoleman spiraaliin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana teolli-

suuden kehitys on ollut heikkoa lähes kaikil-

la mittareilla mitattuna. Näin ei voi jatkua.

Yhteinen visio ja käsitys siihen johtavasta

tiestä auttaa päämäärän asettamisessa ja sen

saavuttamisessa. Nyt on herätettävä yritykset

ja muut toimijat näkemään murros ja sen jäl-

keen saatava ne toimimaan. Muutos on uhka

niille, jotka pysyvät liian pitkään vanhoissa

toimintatavoissa, mutta mahdollisuus niille,

jotka hyödyntävät uutta teknologiaa ja sen

tarjoamia etuja (Lähde: VTT: Suomi - Teollisen

internetin Piilaakso). Globaali kilpailu ei odota.

TEKNOLOGIA EI OLE ENÄÄ ESTE

Teollinen internet etenee, koska teknologian

hinta halpenee. Kun hinta laskee riittävän al-

haiselle tasolle, voidaan antureita ja sensoreita

asentaa lähes mihin tahansa. Laitteiden seuran-

nan myötä kasvaa myös tallennustilan tarve.

Tällä hetkellä tallennustilaa voi ostaa helposti

palveluna ja sen hinta on laskenut merkittäväs-

ti. Siksi laitteista voidaankin kerätä jatkuvasti

ja valtavasti dataa, vaikka sille ei olisikaan vielä

tällä hetkellä käyttöä. Pilvipohjaisuus on kus-

tannustehokas ja skaalautuva tapa kehittää

IoT-palveluita. Parhaillaan eletään merkittävää

kasvutrendiä sekä tiedonkeräyksessä että lait-

teiden anturoinnissa.

”Teknologioiden hinnat olivat pitkään este

teollisen internetin kehittämiselle. Nyt hin-

nat ovat kuitenkin laskeneet ja ratkaisuja

voi ostaa kustannustehokkaasti suoraan

pilvestä. Yritykset voivat kokeilla ja testata

teollisen internetin mahdollisuuksia paljon

pienemmin kustannuksin kuin viisi vuot-

ta sitten. Kokeiluihin ei myöskään tarvita

kallista ja ulkopuolista konsulttiapua, vaan

organisaatio voi toteuttaa ne itse.

– P irk k a Pe n tt in e n

MIKÄ IOT:SSA HOUKUTTAA?

Teollisen internetin käyttöönottoa ajavat

eteenpäin useat eri tekijät. Merkittävimpiä

tekijöitä ovat maailman yleinen digitalisaatio

ja palveluliiketoiminnan vääjäämätön yleisty-

minen. Kaupankäynti on globaalia ja asioita

halutaan yhä enemmän ostaa ja tuottaa pal-

veluina sekä kuluttaja- että yritysmaailmas-

sa. Yritysten tuleekin terävästi hahmottaa ja

ymmärtää, miten (digitaaliset) palvelut pitäisi

tuottaa ja kehittää ja minkälaisia muutostar-

peita tämä tuo liiketoiminnan organisointiin.

Pelkkä tuotteiden myynti verkossa ei ole rat-

kaisu, vaan yritykset tarvitsevat paljon laajem-

paa ymmärrystä digitaalisen liiketoiminnan

lainalaisuuksista.

”Tuskin mitään tehdään, jos tarkoitus ei

ole kasvaa tai parantaa kannattavuutta.

Kasvun pitäisi olla keskeisin tavoite, kun

tähän lähdetään. Jos ei ole kasvua, ei ole

syytä investoida. Tällä hetkellä vain harva

suomalainen yritys kasvaa, mutta toki sen

pitäisi olla tavoiteltava asia.

– T imo S e p p ä lä

Teknologian hinta on oleellinen tässä ilmiössä. Hinta laskee noin

20 – 40 % vuosivauhtia. Vielä osa yrityksistä on sitä mieltä, että hinta ei

ole riittävän halpa, jotta kaikki laitteet kannattaisi anturoida.

– T imo S e p p ä lä

Kuv

a: K

onec

rane

s

2 32 2

Teollisuuden huoltoliiketoiminta on äärimmäi-

sen kilpailtu ala ja toisistaan selvästi erottuvia

ratkaisuja on vielä vähän. Kustannustehok-

kuus- ja tuottavuusvaatimukset kasvavat alati

ja toiminnan tehostamiseen on paineita jat-

kuvasti. Sama koskee myös olemassa olevan

pääoman tehokasta käyttöä.

”Esimerkiksi meillä Koneella urbanisoitu-

minen ja kaupungistuminen ajavat tätä ta-

voitetta jatkuvasti. Meillä on People Flow

-strategia, joka ajaa meitä eteenpäin, ja joka

taipuu hyvin myös nykyisiin vaatimuksiin.

– K a t i Ha g ro s

Muita syitä voivat olla muun muassa kustan-

nustehokkuus ja ympäristöasiat, kuten ener-

giankäyttö ja sen optimointi.

Kehittäminen voi oman toiminnan kannat-

tavuuden kasvattamisen ja tuottavuuden

lisäämisen lisäksi tähdätä oman nykyisen

liiketoiminnan puolustamiseen ja suojaa-

miseen, lisäarvopalveluiden luomiseen sekä

täysin uuden liiketoiminnan ja markkinoiden

kehittämiseen.

”Tuote, jonka teollinen yritys myy asiakkaal-

le, ei ole enää pelkkä tuote, vaan kokonai-

suuteen liittyvät oleellisesti myös softat,

pilvipalvelut ja niiden yhdessä muodostama

asiakaskokemus.

– O s s i L i n d ro o s

Kuluttajille ja asiakkaille muutokset näkyvät

usein palveluiden parempana saatavuutena,

mutta samalla myös palveluita tuottavat

yritykset voivat aikaisempaa paremmin ja

henkilökohtaisemmin suositella juuri tietylle

asiakkaalle sopivia vaihtoehtoja.

IoT voi näkyä päivittäin arjessa pieninä

asioina, kuten tehokkaampana julkisena lii-

kenteenä ja kuljetuksena tai parempana ra-

kennusten ja laitteiden huoltona ja ylläpitona.

Kuluttajapuolella on mahdollista mennä todella

yksilöityyn palveluun.

”Jo nyt tämä voisi näkyä niin, että kun ku-

luttaja saapuu kotiin, koti tunnistaa hänet

ja hänen mielialansa, laittaa soimaan juuri

siihen sopivaa musiikkia. Kännykän kautta

kodin laitteet tietävät, mitä olet viikon aika-

na syönyt ja mitä jääkaapissa tällä hetkellä

on. Se tietää myös, ovatko lapset tänään

kotona ja suosittelee sopivaa ruokaa reseptin

kera. Kaikki tämä olisi jo nyt mahdollista,

teknologia on valmiina ja ihmisistä on kän-

nyköiden kautta saatavilla valtava määrä

tietoa. Kysymys onkin, sallitaanko tämän

tiedon hyödyntäminen.

– Ve s a P i r i n e n

Voidaan yhdistää esimerkiksi

säätiedot ja hissin toiminta:

kylmällä ilmalla ovet

sulkeutuvat nopeammin ja

hiljaisina aikoina käytössä voi

olla pienempi määrä hissejä.

– K a t i Ha g ro s

2 52 4

IOT ON TODELLISUUTTA JO NYT

D igitaalisuus muuttaa kilpai-

lutilanteet. Yhä useammin

kilpailu ei enää tule omalta

toimialalta vaan start-up-maa-

ilmasta tai toiselta toimialalta. Viime aikoina

on nähty, kuinka digitaaliset toimijat tietoa

hallitsemalla muuttavat toimialojen käyttäyty-

mistä ja kilpailuasetelmia, ja kuinka pienetkin

innovatiiviset yritykset voivat haastaa, jopa

kaataa suuria ja vanhoja jättejä. Esimerkiksi

alkuvuonna 2016 Uberin kotikaupungin San

Franciscon suurin taksiyhtiö ilmoitti hakeu-

tuvansa konkurssiin. Kilpailun koveneminen

on myös vaikuttanut siihen, että New Yorkin

taksikuskit ovat alkaneet muuttua aikaisempaa

mukavimmiksi asiakkaitaan kohtaan.

”Uudentyyppiset kilpailijat tulevat markki-

noille ja markkinat muuttuvat. Esimerkiksi

hotellibisneksessä AirBnB on hyvä esimerkki

siitä, kuinka kilpailu saattaa tulla ihan toi-

selta suunnalta kuin mitä odotettiin.

– Ve s a P ir in e n

Kuluttajamarkkinoilla esimerkiksi levykaupan

tilastot kertovat omaa viestiään äänitemyyn-

nin tilasta. Kotimaista levymyyntiä mittaavan

IFPI:n tilastojen mukaan suomalaiset kulutta-

jat käyttivät viime vuonna melkein kuusi mil-

joonaa euroa vähemmän rahaa uusiin levyihin

kuin edellisvuonna. Perinteisistä toimijoista

esimerkiksi Anttila on karsinut kauppojensa

musiikkivalikoimaa ja Stockmann sulki le-

vyosastonsa. Suurin syy levymyynnin laskuun

on musiikin striimauksen kasvu Spotifyn kal-

taisista helpoista digipalveluista. Sama trendi

näkyy tv:n katselussa - katsojat siirtyvät pois

televisioiden ääreltä kohti internetiä (Netflix

ym. palvelut), mikä vähentää perinteisten

maksukanavien mainostuloja.

Hyökkääkö kilpailija ja mistä suunnasta? Omaan erinomaisuuteen tuudittautuminen on vaarallista.

Yrityksillä onkin nyt jatkuva tarve personoi-

da palveluitaan ja tuotteitaan. Näin tekemällä

ne samalla parantavat asiakkaidensa uskolli-

suutta ja asiakaskokemusta ja pitävät kiinni

omasta liiketoiminnastaan.

”Suomalaiset yritykset näkevät kilpailun

usein liian kapeasti vain oman toimialan-

sa näkökulmasta. Kannattaakin perustaa

konttori Piilaaksoon, jossa syntyy erilaisia

startupeja koko ajan oman laajemman kil-

pailijakentän kartoittamiseksi. Lisäksi sieltä

saa paljon uusia ideoita omaan liiketoimin-

taan, sekä nykyiseen että tulevaan.

– T imo S e p p ä lä

Suurin teolliseen internetiin ja IoT:hen liittyvä

potentiaali piilee uusien markkinoiden luomises-

sa sekä uuden kilpailun ja kasvun synnyttämi-

sessä nykyisten liiketoimintamallien rinnalle ja

päälle. Usein IoT:n hyödyntäminen ja sitä kautta

markkinahaastajan rooli saattaakin olla helpom-

paa niille, jotka aloittavat toimintansa nollasta,

ilman taakkaa vanhoista liiketoiminnoista, ta-

voista, prosesseista ja asiakkaiden odotuksista.

IOT MURTAA

TEOLLISUUDEN BISNESLOGIIKAT

Industrial internet -käsitteen teki tunnetuksi

Generel Electric vuonna 2012. Maailmalla teol-

lisen internetin edelläkävijöiksi voidaan mai-

nita mm. Philips, Siemens ja General Electric.

Teollinen internet ja digitalisaatio koskettavat

kaikkia toimialoja ja yrityksiä, eikä kenelläkään

ole varaa ummistaa silmiään kehitykseltä.

Tekniikka & Talous-lehdessä loppuvuodesta

2015 haastateltu Konecranesin toimitusjohtaja

Panu Routila totesi, että teollinen internet on

edellytys kilpailussa pärjäämiselle jatkossa. ”Ei

2 72 6

kivaa uutta liiketoimintaa, vaan onnistumisen

pakko.” Konecranesin huollon piirissä on liki 50

maassa 450 000 nostolaitetta, joista suurin osa

ei ole edes yrityksen valmistamia. Näistä vasta

noin 10 000 on Routilan mukaan kytkettynä

verkkoon Truconnect-palveluun.

Perinteisesti teollisuusyritykset ovat ol-

leet läsnä fyysisesti eri paikoissa tehtaineen

ja varastoineen, mikä on aiheuttanut kustan-

nusrakenteeseen ja toimintamalleihin jousta-

mattomuutta.

Digitaalisuuden myötä fyysinen riippu-

vuussuhde murtuu, mikä muuttaa myös bis-

neslogiikkaa ja organisaatiorakenteita. Uusia

liiketoimintamalleja, kuten digitaalisia tuottei-

ta ja palveluja, eivät logistiikkakustannukset

paina.

Digitaalisuuden ja teollisen internetin da-

tan avulla teollisuusyritys pääsee lähemmäksi

asiakastaan fyysisestä sijainnista riippumatta.

Tämä mahdollistaa liiketoiminnan arvoketjun

avaamisen, uusien toimintamallien kehittämi-

sen ja asiakkaan paremman palvelun.

”Teollisen internetin myötä tiedon rooli ko-

rostuu. Ennen fyysiset assetit ovat olleet

teollisuudessa kilpailuedun merkittävinä

rakentajina. Nyt tulee paljon täysin uuden-

laisia tekijöitä ja mahdollisuuksia, jotka tu-

levat oleellisesti vaikuttamaan yritysten

muutostarpeisiin.

– M ik k o A ro

Usein teollisen internetin kehittäminen lähtee

teollisuuden huoltoliiketoiminnan tarpeista.

Tähän liittyvät ennakoivat huoltopalvelut ja

entistä suuremmat asiakasarvon tuottamiseen

liittyvät tavoitteet.

”IoT:n myötä arvontuotto tapahtuu hyvin

pitkälti eri tekijöiden toimesta kuin tänä

päivänä. Eli tulemme näkemään teollisuu-

dessa samantyyppisen murroksen, mitä

esimerkiksi kaupan ja median alalla sekä

vakuutusbisneksessä on jo tapahtunut.

– Juha Pa n k a k o sk i

IoT tekee reaalimaailmasta digitaalisia ilmen-

tymiä. Digitaalisuus mahdollistaa skaalautu-

van liiketoiminnan, joka vyöryy teollisuuteen,

kotiin, hisseihin, autoihin ja itse kuluttajien

elämään.

Tärkeää on jatkuva liiketoimintaprosessien

tehostaminen ja parantaminen: uudet liiketoi-

minnot, uudet ekosysteemit ja bisnesmallit.

Kun teollisuus muuttuu palveluliiketoimin-

naksi, se auttaa asiakkaitaan ymmärtämään,

mitä tuotteita se tarvitsee, miten saatavilla

olevat ratkaisut parhaiten palvelevat yritystä

ja miten asiakas saa ne parhaiten käyttöönsä.

Perinteisesti teollisuudessa on toimittu

suljetuissa järjestelmissä, mutta teollisen in-

ternetin mahdollisuuksien hyödyntäminen

edellyttää nyt näiden järjestelmien avaamis-

ta. Uudet verkkoon kytketyt tuotteet ja pal-

velut vaativat yrityksiltä täysin uudenlaisen

teknologiainfrastruktuurin rakentamista ja

uudenlaista asennetta. Tähän tarvitaan sekä

investointeja että osaamista.

”Pitää uskaltaa avata omia suljettuja järjes-

telmiään ja tietojaan. Ei voi saada mitään,

jos ei anna myös itse.

– M ik k o A ro

TURVALLISUUS ON

HYVÄ MYYNTIARGUMENTTI

IoT:n avulla yritys voi aidosti parantaa sekä

laitteiden että käyttäjien turvallisuutta, luo-

tettavuutta, käytettävyyttä ja ennakoitavuutta.

Perustasolla laitteet voidaan varustaa riittäväl-

lä havainnointikyvyllä ymmärtämään, mitä

ympäristössä tapahtuu, jolloin niillä on kyky

kommunikoida käyttäjien ja muiden laitteiden

kanssa. Laite rekisteröi, miten sitä käytetään

ja mikä sen tila on.

”Esimerkiksi meillä on käytössä nyt uusi ras-

kausajan aplikaatio odottaville äideille. Se

tarkkailee äidin verenpainetta, ja jos siinä

ilmenee jotakin poikkeavaa, ottaa laite yh-

teyden lääkäriin. Samalla idealla toimivia

laitteita voidaan soveltaa esimerkiksi diabe-

tes-potilaille. Tämä parantaa oleellisesti po-

tilaan turvallisuutta.

– A nd e rs S te nbä ck

Tältä perustasolta yritykset voivat siirtyä teol-

lisuuden tehokkaamman ja turvallisemman

tuotantoprosessin rakentamiseen. Kun kone

kommunikoi muiden laitteiden kanssa, yritys

voi paremmin seurata esimerkiksi materiaali-

virtoja, niiden painoa, määrää ja laatua.

”Yli kolmannes tehtaissa tapahtuvista onnet-

tomuuksista liittyy raskaiden taakkojen lii-

kuttamiseen ja niistä jopa kaksi kolmasosaa

voitaisiin ehkäistä laitteiden tehdasympäris-

tössä tapahtuvan paremman seurattavuuden

avulla.

– Juha Pa nk a k o sk i

Liikenteessä autojen teknologian uudistuessa

auto osaa pian itse soittaa hätäkeskukseen

onnettomuuden sattuessa. EU:n hyväksymän

uuden järjestelmän myötä vuoden 2018 alku-

puolella autojen tulee itse hälyttää apua onnet-

tomuustilanteessa ja kertoa mm. ajoneuvon

sijainti ja suunta.

Digitaalisuus voi joko tukea

olemassa olevaa liiketoimintaa,

joka vain tarjoillaan jatkossa

asiakkaalle eri muodossa

kuin aikaisemmin. Se voi

myös synnyttää täysin uusia

liiketoimintainnovaatioita.

– P irk k a Pe n tt in e n

Kuv

a: K

onec

rane

s

2 92 8

MIKÄ MAHDOLLISTAA IOT:N?

D igitaalisuus ja teollinen inter-

net hajauttaa nykyiset asia-

kassegmentit. Liiketoiminta-

mallit pirstaloituvat ja tulevat

entistä riippuvaisemmiksi innovatiivisista

toimintamalleista sekä luotettavista kump-

panuuksista. Innovatiivisella konseptilla sekä

voittavalla liiketoimintamallilla pienikin yritys

voi haastaa uskottavasti suuret yritysjätit.

Tiedon ja digitaalisuuden avulla yritykset

voivat luoda uudenlaisia palveluita ja konsepte-

ja sekä parantaa asiakaspalveluprosessia ja asia-

kaskokemusta. Asiakkaat maksavat yrityksille

yhä enenevissä määrin käytöstä, eivätkä enää

varsinaisesta tuotteesta. Monelle kyseessä on

myös asiakaspalveluprosessin tehostaminen ja

parantaminen. Muutokset etenevät kokonais-

valtaisesti maksu- ja investointilogiikoihin ja

palveluiden hinnoitteluun.

”Jatkossa voidaan pohtia esimerkiksi sitä,

kuka omistaa moottoritien, kuka siihen on

investoinut, millä perusteella investoinnit

hoidetaan ja mitä lisäpalveluita tienkäyttäjä

voisi saada. Tämä vaatii ihan uudenlaista

konseptoinnin kykyä.

– Ve s a P ir in e n

Esimerkiksi Skype onnistui pelastamaan asiak-

kaat kalliilta ulkomaanpuheluilta tarjoamalla

heille ilmaiset internet-puhelut. Yksi puhe-

linyhtiöitä rasittavista tekijöistä on asiakas-

palvelu, joka on paitsi kallista, myös palvelu,

joka usein lisää asiakkaiden tyytymättömyyttä.

Skype päättikin, että sillä ei yksinkertaisesti

ole asiakaspalvelua, johon asiakas voi olla yh-

teydessä. Tämä ratkaisi raskaat kustannukset

sekä tyytymättömyyden asiakaspalveluun.

Innovatiivinen liiketoimintamalli voikin joko

häiritä nykyisiä olemassa olevia markkinoita

tai luoda täysin uudet markkinat. Tärkeintä

on löytää tapa tai ratkaisu, joka luo asiakkaal-

le ylivertaista iloa. (Lähde: Jonas Kjellberg,

Troublemaking Skype.)

”Liiketoimintamallien kehityksessä vain tai-

vas on rajana. Kun päästään eroon teknisyy-

destä, omistamiseen perustuvat mallit vähe-

nevät ja tilausperusteiset mallit yleistyvät.

Samalla muuttuu myös se, miten arvoketjut

ja niiden tuoton jakaantuminen kehittyvät.”

– O s s i L ind ro o s

Aiemmin esimerkiksi laitevalmistajan huolto-

teknikko tarkisti asiakkaan laitteen toimivuu-

den paikan päällä ja päätti samalla tarvittavista

huoltotoimenpiteistä. Jatkossa laite itse tietää,

miten se kuluu ja toimii, ja voi tarvittaessa

itse kutsua paikalle huoltomiehen. Ennakoiva

huolto on tulevaisuudessa merkittävä kilpai-

lutekijä teollisuusyritysten kasvavalle huolto-

liiketoiminnalle. Se mahdollistaa paremman

palvelun alhaisemmalla yksikköhinnalla, ja

asiakas saa laadukkaamman prosessin kun

käyttökatkoilta vältytään. Yrityksille tämä tuo

mahdollisuuden erottua kilpailijoistaan alalla,

jossa palvelut ovat tyypillisesti melko saman-

kaltaisia. Tästä huolimatta varmoja ja voittavia

Löytyykö innovaatioita? Kekseliäisyys määrää menestyksen.

Esimerkiksi Michelin myy

ajokilometrejä, ei enää renkaita.

Tässä tapauksessa maksetaan

käytöstä kilometripohjaisesti.

– K a t i Ha g ro s

3 13 0

käytön jatkuvaan optimointiin ja seurantaan

sekä sitä kautta tehostamiseen.

Digitaalisen asiakaskokemuksen on kehi-

tyttävä jatkuvasti. Tästä syystä uusia ratkaisuja

ja palveluita on muokattava aivan toisenlaisella

syklillä, mihin perinteinen laitekeskeinen tuo-

tekehitys on tottunut.

Uudet liiketoimintamallit syntyvät ko-

keilun ja erehdyksen kautta. Joskus näistä

kokeiluista tulee vallitsevia käytäntöjä, toisi-

naan taas ei. Kokeilukulttuuri, ketterä kehitys,

testaus ja mittaus ovat osa digiaikaa. Jopa

Suomen hallitus on lanseerannut uuden ko-

keilukulttuuri-termin.

”Tärkein yksittäinen asia, joka yrityksissä tulisi

huomioida kehitysprojektin alussa, on se teh-

däänkö projektissa varmasti oikeita asioita.

Esimerkiksi osana konseptointivaihetta voi-

daan tehdä erilaisia ketteriä palvelukokeiluita,

joilla voidaan varmistaa, että suunnitellut

ominaisuudet vastaavat sitä tavoitetta, jota

varten niitä ollaan kehittämässä.

– O s s i L ind ro o s

Kokeilevien palveluiden avulla saavutetut tu-

lokset auttavat omalta osaltaan alentamaan

varsinaisen projektin aloittamisen kynnystä.

Kokeilevat palvelut auttavat myös suuren ke-

hitysprojektin koko elinkaaren aikana. Kehi-

tys- ja jatkokehitysvaiheissa voidaan tehdä

konseptiin liittyvien oletusten vahvistuksia,

joista toimivimmiksi osoittautuvat voidaan

viedä toteutukseen.

Kokeilevan kulttuurin omaksuminen on

suositeltavaa varsinkin suurissa kehitysprojek-

teissa, sillä se auttaa varmistamaan, ettei to-

teutuksen missään vaiheessa tehdä liian suurta

palaa kerrallaan. Suurenkin kokonaisuuden

lopputulos on todennäköisesti parempi, jos se

koostetaan pienemmistä paloista. Tällaisella

lähestymistavalla on useita hyviä puolia, jotka

liittyvät myös riskien hallintaan ja epävarmuu-

teen. Kun yritys tekee oikeita asioita pienissä

paloissa, se voi tehdä tarvittaessa nopeammin

muutoksia ja vähentää epäonnistumisen riskiä.

Samalla se varmistaa, että kehitystä tehdään

oikeilla teknologioilla ja etteivät budjetit tai

aikataulut ylity merkittävästi.

DATA SYNNYTTÄÄ

PALVELUINNOVAATIOITA

Kun yritysten liiketoimintaprosessit ja myy-

tävät tuotteet kytketään verkkoon, korostuu

tiedon merkitys liiketoiminnalle entisestään.

Datan pohjalta yritykset voivat rakentaa täysin

uudenlaisia ja älykkäitä palveluinnovaatioita.

Verkkoon kytketyt älykkäät laitteet, tuotteet

ja palvelut mahdollistavat yritykselle entistä

tehokkaammat toimintatavat, kun niillä on

reaaliaikainen näkyvyys yrityksen sisäisiin pro-

sesseihin sekä asiakkaan todelliseen tarpeeseen

ja käyttötapoihin.

”On äärimmäisen tärkeää, että yritys ym-

märtää sen hallussa olevan datan arvon ja

potentiaalin. Data kertoo monia liiketoi-

mintatarinoita ja antaa keinoja ymmärtää

asiakkaan tarpeita ja markkinoita ja luoda

lisäarvoa.

– M ik k o A ro

Laitteista saatavaa tietoa yhdistämällä voidaan

synnyttää uudenlaisia innovaatioita ja liike-

toimintoja. IoT-liiketoiminnan ensimmäinen

vaihe voi hyvinkin olla jalostetun informaation

myyminen. Teollisuusyritysten tulisikin ottaa

mallia kuluttajaliiketoiminnoista ja uskaltaa

kokeilla paljon enemmän applikaatiomaailman

matkustaja on menossa, voidaan tarjota

kohdennus esimerkiksi kolmannen kerrok-

sen tarjouksessa olevista Chanel-laukuista.

Tällä hetkellä aika moni rämpii nykyisissä

liiketoiminnoissa ja kyllähän tämä avaa kiin-

nostavia uusia mahdollisuuksia.

– K a t i Ha g ro s

Digitaalisuus nopeuttaa liiketoimintojen muu-

toksia. Uusia innovaatioita ja kilpailijoita put-

kahtaa esiin jatkuvasti ja yritysten on pakko

reagoida nopeasti.

KOKEILUKULTTUURI

EDISTÄÄ KEHITYSTÄ

Digitaalisuuden ja teollisen internetin myötä

liiketoiminnan tavoite vaihtuu tuotteiden ja

palveluiden toimittamisesta asiakkaalle niiden

tulevaisuuden liiketoimintamalleja on vielä

hankala ennustaa. Kuka pystyi ennustamaan

älypuhelimien mukanaan tuomaa kuluttaja-

käyttäytymisen muutosta ja sitä kautta tulleita

uusia liiketoimintamalleja ja ekosysteemejä,

joihin jatkuvasti kytkeytyy uusia toimijoita

uusine palveluineen?

Teollinen internet tuo mukanaan mielenkiin-

toisen ristiriidan: olemme jo nähneet, millaisia

liiketoimintamahdollisuuksia mobiili- ja inter-

net-teknologiat ovat synnyttäneet, ja toisaalta

tiedämme kuinka suljettuja eri teollisuusalojen

toimitusketjut ovat. Tästä syystä IoT-kokeilut

kuluttajapuolella ovat selvästi helpompia kuin

teollisuudessa, jossa jokainen toimija yrittää var-

jella omia liiketoimintamallejaan. Kuinka nämä

kaksi asiaa saadaan yhdistettyä? Millä tavalla

teollisuusyritykset voisivat siirtyä avoimempaan

malliin niille sopivalla ja turvallisella tavalla?

”Kyllähän tämä tuo ihan uudenlaisia liike-

toimintamahdollisuuksia ja alueita. Me esi-

merkiksi voisimme mennä kohdennettuun

hissimainontaan vaikkapa kauppakeskuk-

sissa. Kun hissi tunnistaa mihin kerrokseen

Tarvitaan seuraava

kehitysaskel, että teollisuuden

tuotantoketjut ja kokonaiset

tehtaat saadaan toimimaan,

tarvitaan Industry 4.0.

– Juha Pa nk a k o sk i Kuv

a: K

onec

rane

s

3 33 2

mahdollisuuksia sekä antaa asiakkaiden ja käyt-

täjien päättää ja valita, mitkä ideat ovat parhaita.

”Data ja sen jalostaminen tulevat liiketoi-

minnan keskiöön. Oleellinen kysymys liittyy

siihen, kuka voi ja osaa parhaiten hyödyntää

dataa oman liiketoiminnan pyörittämiseen.

Monessa yrityksessä ei vielä osata hahmot-

taa, miten tieto tuottaa arvoa ja miten

sitä pitäisi käsitellä ja jalostaa, jotta siitä

saataisiin oikeata asiakasarvoa. Monesti

myös unohdetaan, ettei informaatio ole yksin

arvokasta ennen kuin se ohjaa toimintaa käy-

tännössä ja saa aikaan konkreettisia toimia.

– M ik k o A ro

Tähän saakka yritykset ovat pitkälti harjoit-

taneet tiedon kertakäyttöä. Tietoa on kerätty

tarvittava määrä vaikkapa myyntitapahtumaa

varten. Sen jälkeen sitä on käytetty kerran, min-

kä jälkeen se on arkistoitu. Teollisessa interne-

tissä tietoa käytetäänkin jatkuvasti uudelleen

ja sitä yhdistellään paremman kokonaiskuvan

saamiseksi asiakkaan prosesseista. Tiedon avulla

yritykset pystyvät palvelemaan asiakkaitaan

globaalisti fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

”Yrityksen kaikkien osien tulee tuottaa tietoa

yhdenmukaisella tavalla, jotta sitä voidaan

esittää asiakkaalle järkevällä tavalla.

– Juha Pa nk a k o sk i

Nykyään liiketoiminnan kannalta olennaisen

tiedon jalostaminen datasta on mahdollista

sekä ketterästi, kustannustehokkaasti että au-

tomaattisesti. Reaaliaikaisen analytiikan avulla

yritys pystyy ennakoimaan poikkeamia esi-

merkiksi ennen taloudellisen vahingon syntyä.

Teollisen internetin avulla on mahdollis-

ta seurata, miten asiakas käyttää laitetta tai

konetta ja miten käyttöä voidaan entisestään

parantaa. IoT:n avulla tuotekehitys voidaan

perustaa faktoihin ja myynti suoraan käyttö-

tarpeeseen. Monet suuret, tietoa hyödyntävät

verkkokaupat ovat jo voineet tehostaa liike-

toimintaansa hyödyntämällä dataa erilaisten

ennakoivan analytiikan menetelmien avulla.

Esimerkiksi matkailuun liittyvissä liiketoimin-

noissa palveluiden hinnoittelua voidaan opti-

moida niin, että niistä saadaan paras mahdolli-

nen hinta, jolla kapasiteetti myydään loppuun.

Verkkokauppajätti Amazon hyödyntää

analytiikan mahdollisuuksia tehokkaasti asi-

akkaille suositeltavissa tuotteissa, ja nykyisin

Amazonin myynnistä merkittävä osa tulee

näiden analytiikan suositusten kautta.

PIONEERIT LUOVAT

AITOA LISÄARVOA

Kuluttajamarkkinoiden tunnetuimpia toimi-

joita alalla ovat Apple, Facebook ja Googlen

Android, jotka tarjoavat kehittäjille yhteisen

alustan ja markkinat. Kuluttajapuolella kes-

keisimmät IoT-alueet ovat autot (connected

car), koti ja asuminen (älykäs rakentaminen)

sekä ihminen itse (liikkuminen, nukkuminen,

terveyspalvelut ym.). Kuluttajat ympäri maa-

ilman käyttävät erilaisia älylaitteita, kuten

älyrannekelloja ja erilaisia terveysmittareita

parantamaan arkeaan. Tällä hetkellä oleellista

onkin se, kuinka kuluttajille onnistutaan luo-

maan näihin laitteisiin liittyen aitoa lisäarvoa

tuottavia palveluita.

Esimerkiksi YIT kehittää tällä hetkellä eri-

laisia kotiin ja asumiseen liittyvä älypalveluita,

joilla voi esimerkiksi seurata kodin energian-

käyttöä ja säätää valaistusta. If puolestaan pyr-

kii helpottamaan vakuutusasiakkaiden arkea

ja säästämään asiakkaan varoja ennakoimalla.

”Tärkeää olisi muistaa kehittää uusia liiketoi-

mintoja käyttäjä-, ei teknologialähtöisesti ja

muistaa, että käyttäjien luottamus on uusien

innovaatioiden leviämisen edellytys. Luotta-

mus syntyy asiallisesta datan käytöstä sekä

avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.

– A nd e rs S te nbä ck

”IoT-asioissa mennään hirveän usein teknolo-

giavetoisesti, vaikka oleellista olisi muistaa

asiakas, palvelu ja aito lisäarvo. Globaalit

jätit, kuten Spotify, ovat näyttäneet kuinka

helppoa se on ja kuinka niissä on panostettu

nimenomaan asiakaskokemukseen. Tuoteke-

hityksen tuleekin nyt haastaa perinteinen

insinöörimäinen ja teknologialähtöinen tuo-

tekehitys ja panostaa asiakaskokemuksen

luomiseen ja kehittämiseen.

– A nd e rs S te nbä ck

3 53 4

MIKÄ JARRUTTAA IOT-KEHITYSTÄ?

T ällä hetkellä yksi suurimmista

ongelmista IoT-teknologia-

ratkaisujen valinnassa on se,

miten eri järjestelmät kyetään

liittämään toisiinsa. Tällä hetkellä tiedonsiir-

tojen rajapintojen standardit vielä puuttuvat

ja järjestelmät ovat hyvin hajautettuja. Verk-

koon kytketyt laitteet ja internet eivät vielä

tee autuaaksi, vaan järjestelmien pitäisi pystyä

paremmin kommunikoimaan keskenään. Kil-

pailu standardeista ja platformeista on vielä

täysin auki ja ratkaisematta.

”Kilpailutettavaa ja kilpailua IoT-platformeissa

on tosi paljon. Kyllähän tämä hype on jo tullut

vähän alas Gartnerin huippukäyrältä, mutta

paljon puhutaan edelleenkin. Kenelläkään

ei kuitenkaan oikein vielä ole referenssejä.

Vähemmän on tehty kuin puhuttu, ja osittain

tämä liittyy myös näiden sovellusten epäkyp-

syyteen, vaikka eteenpäin onkin jo menty.

– K a t i Ha g ro s

”Teknologia ei ole este IoT:n etenemiselle,

mutta kilpailu on täysin auki ja on iso virhe

sanoa, että teknologiaratkaisut on jo tehty.

Näin ei ole.

– T imo S e p p ä lä

IoT:n etenemisen kannalta tärkeää olisi löytää

yhteisiä standardeja, sääntöjä ja lainalaisuuk-

sia. Standardit ovat tärkeitä, sillä ne takaa-

vat yrityksille vakaan toimintaympäristön.

Tällä hetkellä yritykselle on riski rakastua

liiaksi teknologiaan, joka ei valikoidukaan

voittajaksi.

”Teknologia sinänsä on kypsää, mutta teki-

jällä pitää olla oma vahva suunta.

– O s s i L ind ro o s

Moni yritys odottaa, että standardit ja toi-

mintatavat selkiytyvät ennen kuin ne lähtevät

tosissaan panostamaan IoT:hen.

3 73 6

”Tämä on kuitenkin vaarallista, sillä jos odot-

taa standardien valmistumista, on autta-

matta myöhässä.

– O s s i L ind ro o s

KUKA OMISTAA TIEDON?

Uuden teknologian laitteet mahdollistavat laaja-

mittaisen tietojen käsittelyn. Laitteiden keräämä

data siirretään automaattisesti internetin pilvi-

ratkaisuihin, joissa se on järjestelmät luoneiden

ja niitä hallinnoivien yritysten käytettävissä.

Koska tieto on liiketoiminnan kehittämiselle

oleellinen kysymys, täytyy huomiota kiinnittää

myös tietosuojaan.

Uusia liiketoimintoja ja järjestelmiä suunni-

tellessa tulee olla tarkkana, mistä tietoa kerätään

ja kenellä on oikeus ja pääsy saatavilla olevaan

dataan. Monesti tietoon liittyvät rajoitukset

tulevat esille siinä vaiheessa, kun eri järjestel-

miä käyttävät yritykset pohtivat sitä, kenellä

on datan omistajuus. Lähtökohtaisesti tieto

kuuluu sille taholle, joka on valmistanut laitteen

ja sen ohjelmiston sekä kerännyt tiedon niiden

avulla. Teollisen internetin sovellusten kannalta

esimerkiksi etähallittavan koneen keräämä tieto

voi kuulua koneen omistavalle ja sitä käyttävälle

yhtiölle tai koneen valmistajalle. Riippuu siitä,

millainen sopimus asiasta on tehty.

”Ei kannata haaskata liikaa aikaa siihen, kuka

omistaa datan vaan pitää miettiä yhdessä

pelisäännöt sille, mitä dataa käytetään ja

mihin tarkoitukseen. Tämä on oleellinen

asia, joka pitää sopia tarkasti asiakkaan

kanssa. Pitää olla myös tarkkana eli käyttää

tietoa vain siten, kuin on sovittu.

– M ik k o A ro

Datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ja eri

osapuolien kannalta tyydyttävien sopimusmal-

lien puuttuminen ovat merkittäviä kehitystä

hidastavia tekijöitä. Jatkossa täytyy ratkaista,

kuka omistaa datan ja miten riskit ja vastuut

jakaantuvat. Lainsäädäntö laahaa vielä perässä.

”Tietoturva on tärkeää, kun asiakkaiden

laitteet ovat kiinni verkossa ja kyseessä on

asiakkaan data. Tietoturvan vaikutukset ja

seuraamukset ovat siten suuremmat. Sik-

si koko organisaation tietoturvan tasoa ja

kypsyyttä pitää nostaa. Kyseessä on kult-

tuurimuutos, jossa tietoturvaprosessit pi-

tää muuttaa ja riskien hallintaan kiinnittää

enemmän huomiota.

– P irk k a Pe n tt i n e n

VANHA LAITEKANTA

HIDASTAA KEHITYSTÄ

Legacy-järjestelmät ja vanha laitekanta hi-

dastavat kehitystä monissa vanhoissa teolli-

suusyrityksissä, joilla on paljon asennettua

laitekantaa ympäri maailman. Jo nyt moni

laite on tietointensiivinen, mutta esimerkiksi

tiedonsiirtoon liittyvät kysymykset ovat vielä

ratkaisematta. Koska vanhaa laitekantaa on

paljon ja lähdejärjestelmäkirjo on laaja, teol-

linen internet rakentuu palasista ja jokainen

ratkaisu on tästä syystä uniikki.

Laitteet ja koneet on modernisoitava, jotta

IoT tulevaisuudessa saadaan tehokkaaseen

käyttöön. Harvalla kuitenkaan on mahdollisuus

uusia koko laitekantaansa kerralla. Siksi IoT

etenee laitekannan uusiutumisen tahdissa.

”Esimerkiksi meidänlaisellemme perinteiselle

teollisuusyritykselle teknologian uudista-

minen on kallista ja hankalaa, vaikkakin se

teoriassa on mahdollista ja teknologia on

jo olemassa. Arkkitehtuurin rakentaminen

turvallisesti ei ole ihan yksinkertaista. Jos

firma voi aloittaa puhtaalta pöydältä, niin

tilanne on helpompi, kun otetaan käyttöön

vain uusia ja moderneja teknologioita. Mutta

esimerkiksi meillä historia painaa. Vanhojen

laitteiden ja järjestelmien integroiminen

kustannustehokkaasti ja turvallisesti - se

vaatii paljon rahaa, osaamista ja tuskaisia

päätöksiä. Tämä ei kuitenkaan ole syy jäädä

makaamaan ja olla tekemättä mitään, mutta

tämä on asia, joka on hyvä tiedostaa.

– K a t i Ha g ro s

”Tällä hetkellä suuri osa yritysten digitalisaa-

tiosta tapahtuu vielä yritysten palomuurien

sisällä, eikä kerätty data juuri vielä kulkeudu

ulkopuolelle. Jos katsomme USA:n suuntaan,

siellä keskustellaan tänä päivänä laajasti

teemasta platformitalous tai alustatalous.

Keskeinen asia on siis se, miten siirrym-

me tästä sisäisestä intranetti-keskeisestä

ajattelutavasta ihan oikeasti internetiä

hyödyntäviin työkaluihin ja miten näiden

alustojen kautta saadaan mahdollisimman

suuret verkostovaikutukset aikaiseksi.

– T imo S e p p ä lä

IOT VAATII MUUTOSVALMIUTTA

SEKÄ OSTAJALTA ETTÄ MYYJÄLTÄ

Teollinen internet vaatii yrityksiltä paljon

perustavanlaatuista työtä ja pohdintaa. Tie-

toisuus on jo korkealla, mutta valmiudet puut-

tuvat. Kypsyminen tapahtuu, kun yleinen

digitalisoituminen etenee. Muutokseen liittyy

myös kysymys siitä, ovatko asiakkaat valmiita

IoT:n tuomiin muutoksiin. Tämä vaihtelee suu-

resti toimialoittain. Vanhojen teollisuusyritys-

ten asiakkaat ovat usein tottuneet perinteisiin

toimintamalleihin ja yrityksillä onkin haaste

opettaa asiakkaat uusiin toimintamalleihin.

Liiketoimintamallit ovat melko samoja eri

yrityksissä ja poikkeavat vain harvoin suu-

resti toisistaan. Tähän saakka erityisesti teol-

lisuusyrityksillä on usein omat laitteet, joita

huolletaan paikan päällä. Teollinen internet

kuitenkin muuttaa tämän mallin.

Tällä hetkellä todennäköistä on se, että

kokonaisratkaisun sijasta teollinen

internet rakennetaan komponenteista.

– Juha Pa nk a k o sk i

Kuv

a: K

onec

rane

s

3 93 8

”Esimerkiksi Kone myy tällä hetkellä mo-

nessa maassa huoltokäyntejä. Kun huol-

to tehdään etänä ja älykkäiden laitteiden

avulla, ei paikan päällä enää tarvitse käydä.

Vanhat sopimukset sitovat kuitenkin van-

hoihin toimintamalleihin. Mallin muutos ei

siis ole helppo. Teolliseen internetiin liittyy

vahvasti kysymys siitä, onko asiakas valmis

siirtymään tällaiseen uuteen bisnesmalliin,

jossa konkreettisen tekemisen sijasta mak-

setaankin palvelutasoista.

– K a t i Ha g ro s

Ostaja tarvitsee IoT:n maailmassa uudenlais-

ta osto-osaamista. Myyjä joutuu pohtimaan,

kuinka voidaan edetä ilman, että nykyinen

liiketoiminta kärsii liikaa. Liian jyrkkä muutos

saattaa karkottaa asiakkaat, mutta toisaalta

asioita pitäisi tehdä ennen kuin asiakas niitä

osaa edes pyytää.

”Teollisuusyrityksissä on ollut kyse kovista

asioista, kuten metallista ja koneista. Digi-

taalisessa maailmassa puhutaan yhtäkkiä

digistä, datasta ja analysoinnista. Erilai-

nen maailma vaatii erilaista pohdintaa sii-

tä, millaisella organisaatiolla ja talentilla

IoT-maailma tehdään ja miten sille löydetään

käyttökohteita ja bisnesmalleja.

– P irk k a Pe n tt in e n

Muutosvalmius ei useinkaan liity yrityksen

kokoon vaan enemmän sen kehittymisen kult-

tuuriin: joissakin pienissä yrityksissä voidaan

jo olla todella pitkällä ja jotkut isot ovat vielä

aivan lähtökuopissa.

Teollisessa ympäristössä investoinnit on usein

pohdittu muun muassa takaisinmaksuaikojen

ja projektin kustannusten näkökulmasta. Nyt

asioita pitäisi tehdä nopeasti ja ketterästi. Hi-

dasteena toimii myös se, ettei alalle ole vielä

saatu vakiintuneita toimintatapoja ja -malleja.

”Uusi tapa voi vaikuttaa perinteisille toimi-

joille häröilynä tai huonoina suunnitelmina,

sillä tapa tehdä on nyt täysin erilainen. Siksi

kynnys lähteä liikkeelle ketterästi kokeillen on

usein suuri, vaikka alkuun päästään jo aika

pienillä investoinneilla. On tärkeää muistaa,

että ketteryys ei tarkoita päämäärättömyyttä!

– M ik k o A ro

Asiakkaalta uudet liiketoimintamallit vaativat

uuden kaupallisen toimintamallin ymmärtä-

mistä – ja hyväksymistä. Jos ennen ostettiin

paperikone, nyt ostetaan koneen käyttö tietyk-

si ajaksi. Tullaan taas siihen, miten yritykset

muuttuvat palveluyhtiöiksi. Ostotavan muutos

käyttöpohjaiseksi vaatii toisenlaista osto- sekä

liiketoimintaosaamista. Palvelua ostettaessa

asiakkaalla tulee itsellään usein olla tarvittava

teknologia ja järjestelmät integrointia varten.

Lisäksi uudenlaiset mallit pakottavat lai-

tetoimittajan tuottamaan aidosti arvoa asi-

akkaalle. Uudet mallit mahdollistavat helposti

toimittajan vaihtamisen sopimuksen päätyttyä,

jos nykyiseen toimittajaan ei olla tyytyväisiä.

Sopimukset ovat usein myös luultua lyhyempiä.

”Suurin kysymys asiakkaalle on se, mikä on

saatu hyöty ja kuinka toimiva kehitetty pal-

velu on. Näiden pitää olla tarpeeksi helppoja

ja sujuvia käyttää, erityisesti kuluttajapuo-

lella käytettävyys on olennainen asia.

– A nd e rs S te nbä ck

”Tämä vaatii asiakkaaltakin sekä järjestelmiä

että myös ihan uudenlaista osaamista ostaa

ja ymmärtää omaa liiketoimintaa.

– K a t i Ha g ro s

EKOSYSTEEMIPELI ON

RATKAISEVA MENESTYSTEKIJÄ

Yksi äärimmäisen oleellinen tekijä teollisen

internetin etenemiselle on eri yritysten väli-

nen yhteistyö. Muutos tuo mukanaan tarpeen

uudenlaisille ekosysteemeille ja verkostoille.

Pienten ja suurten yritysten tulisi verkos-

toitua keskenään ja pyrkiä yhdessä luomaan

ratkaisuja, joita yksi yritys harvoin kykenee

Muutosvalmius riippuu yrityksen

toimintakulttuurista. Onko uskallusta

kokeilla uusia asioita ilman varmuutta

lopputuloksesta, nyt tarvitaan

innovatiivista ajattelutapaa.

– Ve s a P ir in e n

4 14 0

tekemään. Parhaimmillaan IoT tuottaa verk-

koon kytketyistä asioista ja tuotteista älykkäitä

ekosysteemejä, joihon eri tahot ja yritykset

voivat liittyä.

”Ekosysteemin rakentaminen on eri asia kuin

alihankkijapartneruus, johon teollisuusyri-

tykset perinteisesti ovat tottuneet. Tämä

ekosysteemiajattelu on vielä tosi uusi ja vie-

ras tapa toimia, ja tämä on monelle yrityk-

selle siksi iso muutos ja haaste. Uudenlainen

partneroituminen vaatii opettelua. Nyt olisi

tärkeää, että isot ja pienet yritykset löytäi-

sivät toisensa ja kykenisivät kohtaamaan

toisensa uudella tavalla, paljon nykyistä

avoimemmin.

– K a t i Ha g ro s

Teollisuusyritykset ovat perinteisesti tottu-

neet työskentelemään alihankkijaverkosto-

jen kanssa, niissä ostaja usein määrittelee ja

käskyttää hinnat, aikataulut ja toimintatavat.

Ekosysteemiajattelu kuitenkin vaatii syvempää

luottamusta, tiiviimpää ja tasavertaisempaa

yhteistyötä ja yhteistä tuotekehitystä. IoT:n

edellyttää yrityksiltä uudenlaista ajatteluta-

paa, jossa suuret pörssiyritykset ja pienet ja

Tälläisten hyvin erilaisten toimijoiden

välille voidaan saada aikaiseksi

ihan uudenlaista, molempia

osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja

innovatiivista liiketoimintaa.

– Ve s a P ir in e n

innovatiiviset start-upit löytäisivät toisensa ja

pystyisivät kohtaaman toisensa aidosti.

”Maailmalla osataan paremmin tällaiset ta-

savertaiset ekosysteemit. Yksi esimerkki on

British Gas, joka lähti kehittämään kuumaa

vettä kuluttajille palveluna, ei boilereiden

ostamisen kautta. Hekin yrittivät ensin yk-

sin, mutta eivät onnistuneet. He lähtivät

sitten aiheella ulospäin ja hetkessä heillä oli

toistasataa yritystä ekosysteemissä ja idea

ponkaisi vauhdilla eteenpäin.

– M ik k o A ro

Tällä hetkellä ekosysteemiajattelua jarruttaa

muun muassa se, että yritykset pelkäävät

kertoa liikesalaisuuksiaan oman talon ulko-

puolelle.

”Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävää ja

naiivi ei saakaan olla, mutta näitä tietoja

on jollain tasolla pakko avata. Muuten eko-

systeemejä ei yksinkertaisesti synny. Tämä

taas jarruttaa IoT:n etenemistä.

– K a t i Ha g ro s

Ekosysteemit aiheuttavatkin yrityksissä muu-

toksia paitsi alihankkijaverkoston uudelleen

tarkastelussa, myös riskien hallinnassa sekä

siinä, miten johto kommunikoi yrityksestä

ulospäin. Näin ollen johdon täytyykin näkyä

rohkeasti ulospäin ja kyetä houkuttelemaan

ulkopuolisia kumppaneita. Yritysten on pakko

oppia kertomaan itsestään ja vahvuuksistaan

ulospäin, jotta sopivat ekosysteemitoimijat

löytävät toisensa.

”Ekosysteemi tarvitsee aina jonkinlaisen

alustan, johon eri kumppanit, palvelut ja

sovellukset liitetään. Tulevaisuudessa esi-

merkiksi auto voisi olla yksi ekosysteemi.

– Ve s a P ir in e n

”Esimerkkinä voidaan miettiä vaikka sitä,

millaisen markkinapaikan Google ja Face-

book ovat pystyneet synnyttämään sillä, että

ne toivat muita osapuolia näihin alustoihin.

Vuodesta 2007 lähtien Applen ekosysteemei-

hin on voinut synnyttää uusia innovaatioita

ilman, että se yritys, joka toteuttaa sen in-

novaation, joutuu miettimään esimerkiksi

patentteihin liittyviä kysymyksiä. Apple

tavallaan myöntää kehittäjälle käytännös-

sä katsoen vapauden siitä, ettei se missään

tapauksessa joudu korvausvelvolliseksi,

vaan Apple ottaa vastuun. Tämä on vaikut-

tanut erittäin paljon siihen, kuinka Applen

alustoihin on synnytetty uusia palveluita

ja sovelluksia. Toimivien alustojen kautta

voidaan pyrkiä mahdollisimman suuriin

verkostovaikutuksiin.

– T imo S e p p ä lä

4 34 2

KENESTÄ ON IOT-JOHTAJAKSI?

”Perinteiset johtamismallit pitäisi kääntää

päälaelleen. Teollisen internetin aikakau-

della pitää pystyä yhä enemmän johtamaan

tekemisen mallia ja visioita kuin itse loppu-

tulosta. Tasavertaiset ekosysteemit tuovat

johtamisen keskiöön myös erikokoiset ja glo-

baalisti sijaitsevat partnerit, mikä kasvattaa

johtamisen haastetta entisestään.

– M ik k o A ro

D igitaalisuus, IoT sekä an-

saintamallien ja liiketoimin-

tojen muutokset vaativat

sopeutumista ja uusia taitoja

myös johtamiselta. Uusi aika vaatii johtajalta

rohkeutta tehdä ja ajatella vastoin nykyisiä

liiketoimintalinjoja. Digitaalisella aikakaudel-

la asioiden ja päätöksenteon tulee tapahtua

nopeammin, esteitä on opittava raivaamaan

ja tarvittavat joukot on saatava mukaan muu-

tokseen. Johtajan tulee kyetä valjastamaan

koko ekosysteemi yhteisen tekemisen malliin.

On tärkeää, että teollisuuden alalle saadaan

ihmisiä, jotka tulevat eri toimialoilta ja joilla

on erilaisia taustoja. Näin saadaan myös perin-

teisiin ajatus- ja toimintamalleihin virkeyttä,

tuoreita ajatuksia ja ideoita.

”Monessa yrityksessä ollaan jo aika sinut sen

kanssa, että IoT tuo muutoksia. Sen sijaan

ei ehkä vielä ymmärretä tai olla valmiita

sisäistämään sitä, että se vaikuttaa myös

johtamiseen, budjetteihin, rahoitukseen ja

niin edelleen. Aihe tunnistetaan kyllä jo,

mutta vielä on puutteita sen hahmottami-

sessa, että IoT vaatii muun muassa kokeilu-

ja, joustavuutta ja epäonnistumisen sietoa.

Kukaan tuskin kiistää muutoksen tärkeyttä,

mutta usein arjessa ollaan aika haluttomia

muuttumaan.

– O s s i L i n d ro o s

Teollinen internet kaipaa vahvaa ja visionääristä johtajaa.

Suunnan muuttamiseen ja uudenlaisen liiketoi-

minnan käynnistämiseen vaikuttaa oleellisesti

myös se, millainen on yritysjohdon rakenne,

osaaminen ja vahvuusalueet.

”Jos tarkastellaan suomalaisen yritysjohdon

rakennetta, niin aika usein siellä vain harva

tyyppi on tullut tietotekniikan tai ICT:n toi-

mialalta. Digitaalisuuden edustajat yrityk-

sien johdossa ja hallituksissa ovat pienessä

roolissa. Kun ylimpään johtoon saadaan

uuden sukupolven edustajia, tullaan myös

saavuttamaan merkittävämpiä ICT-inves-

tointeja ja sitä kautta myös saadaan pa-

rempi valmius muutoksiin. Nyt puhutaan

miljoonista euroista, mutta summan pitäisi

olla jotain ihan muuta. Suomi on ICT-inves-

toinneissa muuta maailmaa jäljessä. Tämä

on aika tärkeä asia huomata.

– T imo S e p p ä lä

Johtamista tulee katsoa sekä organisaation

sisäiseltä että ulkoiselta kannalta: kumppa-

nuuksia johdetaan ja motivoidaan ulkoisesti,

sisäisesti on tärkeää antaa vapauksia ja osata

kommunikoida asiasta, josta ei ole varmaa

tietoa. Organisaatioon ei saa päästä syntymään

epävarmuuden tilaa. Johtajan pitää uskaltaa

haastaa omat, nykyiset ansaintalogiikat ja an-

taa resursseja uuden kehittämiseen. Muutoksia

tarvitaan niin johtamis-, palkitsemis- kuin

investointimalleihin.

”Onhan tässä haastetta, kun aluksi ei voi

tietää mikä lentää ja mikä ei. Teollisuusyri-

tyksissä on tiukat raamit ja validoinnit, pitää

tietää mitä tehdään ja kustannusten tulee

pysyä hallittavissa.

– K a t i Ha g ro s

Uuden ajan johtamiseen liittyy nopeuden li-

säksi ketteryys tehdä päätöksiä ja tarvittaessa

4 54 4

muuttaa suuntaa. Huonot ideat pitää kyetä

tappamaan, riskiportfolio on tunnettava ja

innovaatiokyvykkyys on välttämätön. Helppoa

ei siis ole.

Johtaja tarvitsee malttia ja kykyä kuunnella

asiakasta herkällä korvalla. Uusien mallien on

tuotettava lisäarvoa erityisesti asiakkaalle.

IOT:LLE OMA YKSIKKÖ?

Teollisuusyrityksen asiakkaalleen tuottamas-

ta lisäarvosta iso osa muodostuu jatkossa

laitteen käytöstä ja toimivuudesta osana

tuotantoprosessia. Tämä muuttaa liiketoi-

minnan luonnetta transaktioliiketoiminnasta

pitkäkestoiseen kumppanuustyyppiseen lii-

ketoimintaan. Uusi malli edellyttää uuden-

laista yhteistyötä yrityksen eri toimintojen

välille: huoltoliiketoiminnan, markkinoin-

nin ja myynnin tulee olla vahvasti sidoksissa

toisiinsa.

IoT:lle oleellista on myös organisaatioiden

erillisten siilojen purkaminen. Jos itsenäiset

yksiköt kehittelevät vain itselle relevantteja

toimia, ei uusia innovaatioita koskaan saada

koko liiketoimintaa halkaiseviksi malleiksi.

Koko organisaatio on saatava sitoutumaan yh-

teiseen muutokseen ja uuden kehittämiseen.

IoT ei ole vain IT:n tai tuotekehityksen asia,

se koskee koko organisaatiota ja liiketoimin-

taa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti.

Olemassa olevan organisaation tulee muuttua

uusien tavoitteiden mukaisesti, mutta muu-

tosjohtaminen on työlästä. Siksi osa käyttää

toista keinoa.

”Moni perustaa alkuun erillisen IoT-yksikön,

jonka alla tehdään ensimmäisiä testejä ja

saadaan tuloksia. Kehittämisen tulee olla

liiketoimintalähtöistä ja mitattavaa. Näi-

tä kokemuksia on sitten helpompi levittää

muuhun liiketoimintaan.

– O s s i L i n d ro o s

”Unohtakaa muutosjohtaminen yrityksissä.

Helpompaa on aloittaa uusi firma. Aina kun

lähdetään strategiseen muutokseen, on hel-

pompi tehdä se alusta asti.

– T imo S e p p ä lä

”Meillä on YIT:ssä sellainen harvinainen ti-

lanne, että konsernin ylin johto ja hallitus

ovat kiinnostuneita näistä asioista. Näin

ollen me voimme suoraan keskustella aiheista

ja silloin syntyy yhteinen perusymmärrys.

Sen jälkeen haaste on enää keskijohto ja

varsinainen tekeminen. Totta kai johdon

tulee olla sitoutunut ja kiinnostunut, mut-

ta pitääkö välttämättä olla omaa osaamis-

ta, en tiedä. Osaamista voidaan hankkia

partnereiden ja verkostojen kautta tai taloon

voidaan tehdä sitä tukevia rekrytointeja.

Näen enemmänkin, että tässä on kyseessä

johtamishaaste: pitää osata johtaa muu-

tosta, ja se ei aina ole ollut Suomessa se

vahvin laji.

– Ve s a P i r i n e n

YRITYS TARVITSEE IOT-JOHTAJAN!

Tällä hetkellä suomalaisissa yrityksissä arvoste-

taan vahvasti senioriteettia: kokemusta, ikää ja

valtaa. Hierarkiaa ja kokemusta toki tarvitaan

kasvuun ja kansainvälistymiseen, jolloin koor-

dinoinnin tarve johtamisessa lisääntyy. Mutta

voisiko tärkeitä arvoja olla näiden perinteisten

arvojen lisäksi muitakin?

”Mitä jos tämä senioriteetti käännettäisiinkin

päälaelleen ja muutettaisiin sitä ajatteluta-

paa, keitä ja millaisia tyyppejä hallituksessa

pitää olla. Jos hallituksiin otettaisiin uu-

den sukupolven edustajia, voitaisiin myös

muuttaa toimintatapoja näissä yrityksissä.

Senioriteettia ei pidä väheksyä, muttei liikaa

korostaakaan. Organisaation eri tasojen vä-

linen kuilu kasvaa nykyisellä mallilla, vaikka

digiympäristöissä pitäisi päästä siihen, ettei

eri tasojen välissä ole pitkiä siltoja.

– T imo S e p p ä lä

Uudenlaiset johtamistavat ja -taidot ovat IoT:n

edellytys. Tärkeää on myös määrittää, kuka

yrityksessä johtaa IoT-tekemistä ja kenen vas-

tuulla on asian edistäminen. Jos IoT ei ole sel-

keästi vastuutettu kenellekään, jää tekeminen

yksittäisiksi kokeiluiksi, jotka eivät koskaan

etene koko liiketoimintaa poikkileikkaavaksi

toimintatavaksi. Harvoissa suomalaisissa yri-

tyksissä on tehty IoT-strategia tai edes mää-

ritelty digistrategia.

”Kaipaisin Suomeen selkeästi enemmän roh-

keaa ajatusjohtajuutta. Maailmalla yrityk-

set keskustelevat digistä ja niillä on siihen

aina joku oma näkökulmansa. Suomalaisten

yritysten tulisi lähteä rohkeammin keskus-

telemaan omista näkökulmistaan, jotka

koskettavat digiä ja sen tuomia muutoksia.

Hyvä esimerkki on General Electricin muistio

teollisesta internetistä. Miksei suomalaisilla

yrityksillä ole mielipidettä asiaan, miksi ne

eivät voisi tehdä samaa? Näitä asioita ei

voi sanoa väärin, joten nyt kaivataan kes-

kustelua. Ei näiden näkemyksien tarvitse

olla kiveen hakattuja, vaan näkemystä voi

päivittää sitä mukaa kun opitaan uutta.

Oppiminen voi muuttaa näkemystä.

– T imo S e p p ä lä

Kaikesta huolimatta kaikkein

suurin riski tässä on se, että

me emme tee mitään.

– Ve s a P ir in e n

4 74 6

KUKA USKALTAA

OLLA ENSIMMÄINEN?

Tällä hetkellä teollinen internet on vielä alku-

vaiheessa. Teknologia on nuorta, bisnesmallit

vielä hahmottuvat ja asiakkaat ovat epävarmo-

ja. Liiketoimintamallit kaipaavat sujuvuutta

ja ostajat ja myyjät lisää ammattitaitoa. Tällä

hetkellä esteinä tai hidasteina toimivat mm.

se, ettei asioita ole vielä selvitetty yrityksissä

sisäisesti, IoT:ta ei osata vielä johtaa selkeästi

ja yrityksiltä puuttuu aiheesta ymmärrystä

sekä kompetenssia. Kokemuksen puute on

yleinen hidaste, joka kuitenkin korjaantuu

vain tekemällä ja oppimalla.

”Yrityksistä noin 80 prosenttia pitää IoT:ta

tärkeänä omalle liiketoiminnalleen ja noin

90 prosentissa on jo meneillään jonkinlainen

hanke asian tiimoilta. Yrityksissä on aika

hyvin jo tiedostettu, että nyt pitää investoida

ja tutkia, mutta vielä ei ihan ymmärretä mitä

se tarkoittaa liiketoiminnalle ja käytännölle.

– Juha Pa nk a k o sk i

IoT:hen liittyy vielä monia epäselvyyksiä ja

kysymyksiä. Monet yritykset pelkäävät, että

kun liiketoiminta digitalisoidaan, alentaa se

nykyisen liiketoiminnan kannattavuutta ja

heikentää nykyistä tuloksentekotasoa.

”Pelätään, että osakekurssi lähtee laskuun

digitalisuuteen investoitaessa. Pelätään, että

kasvuun ja tuloksentekoon syntyy kuoppa ja

siksi ei uskalleta.

– T imo S e p p ä lä

Edellä mainitusta syystä muutoksia liiketoi-

mintaan tehdään harkiten ja trendien perässä

juoksematta. Muutoksen nopeus on vahvasti

sidoksissa tuotteiden elinkaariin. Lyhyellä elin-

kaarella kulut täytyy saada poistettua nopeam-

malla tahdilla, mikä näkyy hyvin esimerkiksi

kännykkäbisneksessä. Teollisuudessa syklit

ovat usein pitkiä ja investoinnit pitää pystyä

jakamaan pidemmälle aikavälille.

Monella suomalaisella teollisuusyrityksellä

jälkityömarkkinan henkilötyöpanokset ovat

suuria. Jos yritys siirtyy ennakoivasta huollos-

ta ennustettavaan huoltoon, voivat myytävät

henkilöresurssit ja varaosien myynti pudota

oleellisesti. Nykyiset huoltosopimukset ovat

hyvin resurssi-intensiivisiä ja digitaalisuus

vähentää tätä.

”Koneiden ja laitteiden myyntikehitykseen tus-

kin tulee suuria muutoksia; jälkitoiminnot sen

sijaan tulevat digin myötä uuteen tarkaste-

luun. Nykyinen toimialarakenne on jäykkä

ja siksi tulisikin kartoittaa uusia markkinoita,

joita digi ja IoT voivat synnyttää. Tällä het-

kellä vain harva suomalainen yritys kasvaa

ja näin ollen IoT-investointeja ei pitäisikään

tarkastella nykyisten liiketoimintojen kautta.

– T imo S e p p ä lä

Tällä hetkellä monen teollisuusyrityksen kan-

nattavuus syntyy jälkimarkkinapalveluista.

Usein tuotto alkaa vasta jälkimarkkinapalve-

luiden, kuten huoltojen, myynnistä. Nykyinen

toimialarakenne on jäykkä. Nyt on tärkeää

kartoittaa, millaisia uusia markkinoita digi-

taalisuus ja teollinen internet voivat synnyt-

tää. Myös ajoituksella on merkitystä. Uusien

ideoiden ajoitukseen liittyy myös epävarmuus

siitä, kuka tekee rahaa ja onnistuu. Useinkaan

voittaja ei ole se, joka tekee ensimmäisenä.

Toisaalta taas liika odottaminen saattaa kos-

tautua, kilpailijat ajavat ohi ja peli menetetään.

Digistrategia voi olla ensimmäinen

luonnollinen perehtymisvaihe

digitaalisuuden ja IoT:n

mahdollisuuksiin, mutta se pitää

kytkeä tiiviiksi osaksi yrityksen

yleistä strategiaa.

– O s s i L ind ro o s

4 94 8

”Tähän liittyy oman nykyisen liiketoiminnan

kannibalisoiminen hallitusti. Oletko liian

aikaisin liikkeellä ja tarjoatko asiakkaille

jotakin mitä he eivät halua, vai oletko liik-

keellä liian myöhään, jolloin juna ajoi jo ohi?

– K a t i Ha g ro s

Usein IoT-hankkeet käsitellään yrityksissä in-

vestointeina, valtaosa myös kuluina. IoT:hen

liittyy harvoin suuria pääomatarpeita, joten ne

voidaan aika helposti nykyisin hoitaa omalla

rahoituksella tai ostaa palveluina.

Teollisuusyrityksiä voi puolustaa sillä, että niis-

sä investoinnit ovat huomattavasti suurempia

ja pitkäkestoisempia kuin kuluttajasektorilla,

eikä asioita voida hyvällä tahdollakaan muuttaa

yhtä nopeasti kuin kuluttajaliiketoiminnassa.

Tästä huolimatta uusia haastajia löytyy jatku-

vasti ja toimialarajoista välittämättä. Vaaralli-

sin uhka ei useinkaan ole se suurin (ja usein

tuttu) kilpailija, vaan kuka tahansa toimija, joka

keksii uuden ajatuksen. Kilpailun haastamisen

kynnys on madaltunut merkittävästi ja hyvän

idean painoarvo on kiistaton.

IoT-investointeja tuleekin tarkastella tulevai-

suuden, ei nykyisten liiketoimintojen kautta.

Tällä hetkellä vain harva suomalainen yritys

kasvaa ja IoT tuo aitoja mahdollisuuksia uuden

liiketoiminnan synnyttämiseen ja kasvuun.

SUOMEN VAHVUUDET IOT-PELISSÄ

Suomalaisyritykset ajattelevat yhä liian usein

toimintansa suuntautuvan suomalaisille ja

Suomen markkinoille. Tämä on iso virhe, sillä

digitaalisten tuotteiden ja palveluiden markki-

noilla kilpailu on aina globaalia. Kilpailu saattaa

myös tulla oman toimialan sisältä tai täysin

sen ulkopuolelta.

Kansainvälisten vertailujen perusteella Suo-

men digivalmiudet ovat erinomaiset. Kuten

jo aikaisemmin on todettu, teollinen internet

tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille erin-

omaisen mahdollisuuden kilpailukyvyn kas-

vattamiseen. Meillä on vahva perusteollisuus,

joka voi toimia teollisen internetin soveltajana.

Kilpailu markkinoilla on kuitenkin kovaa ja

suomalaiset yritykset joutuvat käyttämään

kaiken kekseliäisyytensä pysyäkseen kilpai-

lijoitaan edellä tai edes niiden rinnalla. Tämä

edellyttää yritysjohdolta rohkeutta kokeilla

uutta ja tiivistä yritysten välistä yhteistyötä.

Lisäksi tarvitaan yhteiskunnan panostuksia

tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Suomessa on hyvä koulutus, infra- ja

ICT-osaaminen. Periaatteessa myös IoT:n edis-

tämiseen tarvittavat teknologiat ovat olemassa

ja saatavilla, vaikkakaan uusien teknologioiden

integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ei

ole helppoa eikä halpaa ja turvallisen arkkiteh-

tuurin rakentaminen on monisyinen tehtävä.

Nokia synnytti meille paljon langatonta

osaamista ja tällä hetkellä alan taitajia on työ-

markkinoilla runsaasti. Nykyisellä Nokialla

on maailmanluokan verkko-osaamista, joka

on avainasemassa teollisessa internetissä.

Lisäksi meillä on paljon start-upeja, jotka te-

kevät teknologioita, kuten antureita. Laajan

peliteollisuuden myötä osaamista löytyy myös

käyttöliittymien suunnittelusta. Eri alojen vä-

linen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää.

”Suomi on riittävän pieni maa, me tunnemme

aika hyvin toisemme ja minun kokemuk-

seni mukaan suomalaiset yritykset ovat

aika hyvin verkottuneita jo nyt eri puolilla

maailmaa. Ne ovat menestystekijöitä, miksi

Suomi voi menestyä hyvin. Meillä on siis tie-

topääomaa ja nyt sitä vain tulee hyödyntää.

– Ve s a P ir in e n

”Suomalaisilla teollisuusyrityksillä on huima

määrä erilaisia laitteita ympäri maailman.

Jos me pystymme valjastamaan kaikki nämä

meidän laitteet osaksi tätä uutta kehitystä,

niin minä näkisin, että meillä on todella

hyvät mahdollisuudet menestyä. Nyt on

kyse enemmänkin siitä, miten me luomme

sellaiset yhteiset pelisäännöt ja standardit,

että konepajateollisuus, rakennusteollisuus,

vakuutus- ja pankkiliiketoiminta, kaikki,

pystyvät toteuttamaan sen samoilla työ-

kaluilla. Että meidän kaikkien ei tarvitsisi

miettiä niitä työkaluja erikseen.

– T imo S e p p ä lä

”Haasteena tällä hetkellä on se, kuinka ke-

hitetään teollisesti toimivia ratkaisuja. Su-

lautuvatko ne yhdeksi kokonaisuudeksi vai

kehittääkö joku kokonaisratkaisun? Tällä

hetkellä Suomessa ei ole yhtään varteenotet-

tavaa toimijaa, joka voisi toteuttaa tällaisen

kokonaisratkaisun. Yrityksen olisi oltava niin

suuri, että se voisi ohjata teollisen internetin

standardeja.

– Juha Pa nk a k o sk i

Suomessa on valtionkin taholta nostettu esiin

kärkihankkeita, joiden tarkoituksena on edis-

tää yhteiskunnan digitalisoitumista ja suoma-

laisten yritysten menestymistä digitaalisilla

markkinoilla. Suomalaisen yhteiskunnan di-

gitalisointi ja siihen liittyvät standardit sekä

innovatiivisten ja älykkäiden ratkaisujen pai-

nottaminen julkisissa hankinnoissa ovat hyvä

ympäristö myös IoT-ratkaisujen pilotoinnille.

”Julkisen vallan tulisi nähdä murroksen tär-

keys, uudistettava koulutusta ja hankinta-

tapoja, poistettava yritysten toiminnan ja

kasvun esteitä ja sijoitettava pitkäjänteisesti

tutkimukseen ja kehitykseen.

– T imo S e p p ä lä

Teollinen internet ja yleisesti

ottaen digitaalisuus tuovat peliin

nopeudeltaan ihan uudenlaisia

muutoksia, markkina voi kääntyä

ihan hetkessä. Siksi operatiivinen ja

strateginen ketteryys on yrityksille

nyt äärimmäisen tärkeää.

– M i k k o A ro

Investointeja miettiessä tulisi

miettiä myös sitä, millaisia uusia

ihmisiä organisaatioon tarvitaan.

Henkilöinvestoinnit ovat usein

merkittäviä.

– T imo S e p p ä lä

5 15 0

8 ASKELTA IOT-VOITTAJAKSI

A sioiden internetissä eli IoT:ssa ei ole kyse teknologiasta, vaan jättiläismäisestä

ajattelutapojen sekä liiketoimintamallien muutoksesta. Yksittäisten ihmisten

arki, ympäröivä yhteiskunta sekä yritysten toimintamallit muuttuvat radikaalisti

tulevina vuosina. Menestyjät ymmärtävät, että suuri murros on aina iso mah-

dollisuus. He uskaltavat lähteä rohkeasti liikkeelle, kokeilla uusia asioita sekä luopua vanhasta.

Amerikkalaissanonta ”fail fast” viittaa ketterään kehittämiseen, mutta sen viesti on virheellinen

ja ohjaa väärään suuntaan. Suosittelemme sanonnalle suomennosta ”kerää nopeasti kokemuksia”.

Solita Think Tank -ryhmä listasi tässä raportissa 8 IoT:iin liittyvää asiaa, jotka yritysten on

välttämätöntä huomioida liiketoimintansa kehittämisessä. Toivomme, että muistilista rohkaisee

ja auttaa suomalaisyrityksiä tarttumaan toimeen nopeasti.

KAIKKI PALVELEVAT

Väitämme, että kaikista yhtiöistä perinteiset teollisuusyritykset mukaan lukien tulee

palveluyhtiöitä. Tulevaisuudessa asiakkaat eivät enää kaipaa tuotteita vaan ratkaisuja

ja palvelua. Omistamisen roolin ja merkityksen rapautuminen on paljon suurempi kult-

tuurimuutos kuin kuvittelemme. Arvoketjujen rakenteet ja osapuolet muuttuvat hyvin

toisenlaisiksi.

ASIAKASRAJAPINTA RATKAISEE

Digitaalinen liiketoiminta on kilpailua asiakasrajapinnan hallinnasta. IoT synnyttää

uusia ketteriä toimijoita, jotka kaappaavat asiakasrajapinnat perinteisteisiltä yrityksiltä,

jotka ummistavat silmänsä muutoksilta. Hotellimaailmasta tutut booking.com-tyyliset

toimijat löytävät tiensä lopulta myös b-to-b-maailmaan.

UUDISTA AJATTELUSI

IoT ei ole teknologiahanke vaan liiketoiminnan uudistamisen väline. Se mullistaa

sekä yritysten liiketoiminta-ajattelun että toimintamallit. Perinteinen tutkimus- ja

tuotekehitystyö pitää nähdä yhä vahvemmin panostuksina uusien liiketoimintamallien

kehittämiseen.

HYÖDYNNÄ ANALYTIIKKA JA ALGORITMIT

Nämä kaksi asiaa ovat kehittyneet viime vuosina räjähdysmäisesti. Menestys vaatii yri-

tyksiltä kykyä hyödyntää tietoa nopeasti sekä kehittää tiedon pohjalta uusia liiketoimin-

tamalleja. Data ja älykkäät algoritmit tulevat kaikkien liiketoimintamallien keskiöön.

HANKI KOKEMUKSIA

Ketterälle toimintatavalle ei ole vaihtoehtoja. Tuotteita ei ole nykymaailmassa järkevää

suunnitella loppuun asti. Tärkeintä on saada nopeasti valmiiksi ensimmäinen yksinker-

taistettu versio tuotteesta ja testata sitä markkinoilla mahdollisimman nopeasti. Asi-

akkailta saatu palaute ohjaa jatkotyötä. Muista, että tuloksellinen ketteryys edellyttää

kurinalaisuutta sekä suunnitelmallisuutta. Ketteryys on eri asia kuin päämäärättömyys.

PELAA EKOSYSTEEMIPELI YHTEISTYÖSSÄ

Ekosysteemi tarkoittaa paljon muutakin kuin isoja tunnettuja, Androidin kaltaisia eko-

systeemejä. Moni yritys haaveilee oman ekosysteemin rakentamisesta. Tämä vaatii kriit-

tistä arviointia siitä, onko suunnitelma järkevä. Yhteistyö muiden yritysten kanssa voi

olla hyvä vaihtoehto. Kaikki yritykset eivät voi olla ekosysteemin keskiössä. Yritysten

pitää miettiä, onko jo olemassa ekosysteemejä, joita yritys voisi tehokkaasti hyödyntää.

OPTIMOI RISKIT

Digitalisoituva maailma on täynnä uhkakuvia, joista tietoturva askarruttaa yrityksiä

eniten. Koska riskejä ei voi täysin poistaa, ne pitää optimoida. Suurin riski voi olla, että ei

ollenkaan lähde liikkeelle IoT:n hyödyntämisessä.

ÄLÄ JÄÄ ODOTTAMAAN

Moni yritys odottaa kiveen hakattuja standardeja. Jos yritys lähtee liikkeelle vasta, kun

kaikki standardit ovat olemassa, se on auttamattomasti myöhässä.

01

02

03

04

05

06

07

08

Solita on digitaalisen liiketoiminnan

asiantuntijayritys. Olemme asiakkaidemme

matkaopas muuttuvassa maailmassa. Solita

suunnittelee ja tuottaa digitaalisia ratkaisuja

ja verkkopalveluita sähköiseen liiketoimintaan

ja asiointiin sekä tiedolla johtamiseen niin

yrityksille kuin julkiselle sektorille.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 49,7

miljoonaa euroa. Solita työllistää yli 400

digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijaa

Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

solita.fi | @SolitaOy