TIKKURILAN ASIAKASLEHTI • NRO 2 • LOKAKUU 2008

Levi laajenee

Asuntomessut Asuntomessut idässä ja lännessäidässä ja lännessä

NykyajanNykyajan

luolamaalaritluolamaalarit

2

2620

7

18

Tässä numerossaULKOMAALAUSModus: Kuuden perheen yhteinen valinta 8

Helsingin huoltotunnelit valmistuvat vauhdilla 12

Vesiohenteista kivitaloihin 16

Värikästä maisema-arkkitehtuuria 18

Col Legno saa maalinkin soimaan 20

SISÄMAALAUSLiukueste nyt myös lattiatuotteille 23

Se käy kuin tanssi... 24

Kaunis ep ätäydellisyys 34

MAALIA MAAILMALLEVaasassa luova laboratorio nostaa ideat ja ilon pintaan 26

Värikäs kunnianosoitus Lapin vuodenajoille 30

Pesä kuntoon talkoovoimin 36

UUTISIATikkurila laajentaa Aasian markkinoille 39

Ruotsissa on maalin valmistus siirretty Nykvarniin 40

Tikkurila mukana Venäjän ensimmäisillä asuntomessuilla 41

Tikkurilalle Moskovaan logistiikka- ja asiakaspalvelu keskus 42

Tikkurila perusti myynti yhtiön Valko-Venäjälle 47

Uusi puhtaana pysyvä julkisivumaali HybriSil 48

PINNALLALehmät valtasivat Lahden 4

Vuoden maalaus urakoitsija on Maalausliike Vilén & Syrjänen 5

Tekijä Tikkurilan Tekijäpankista 6

Toni Hautamäki teki taidetta Miranolilla 7

Tikkurila valittiin Vuoden Brändinrakentajaksi 2008 11

Suomen Katja Jaatinen voitti nuorten maalarien kilpailun 47

MAALILINJA NEUVOOVanhojen ikkunoiden kunnostus kannattaa 43

KANSIKUVA MIKKO AUERNIITTY: Kentalan perheen miehet uuden kotinsa avarassa olohuoneessa. Etualalla Ville, istumassa Janne ja isä-Jukka. Äiti-Kirsi ei ollut kotona, kun kuvaa otettiin.

3

Tietoa Tikkurilan tuotteista ja palveluista:Maalausneuvonta (vain alan ammatti laisille)ma–pe klo 8–19 puh. (09) 8577 3720Sävytyskaavapalveluma–pe klo 8–16 puh. (09) 8577 3730Väripalveluma–pe klo 8–16puh. (09) 8577 3716Tikkurilan Maalilinja (kotimaalareille) ma–pe klo 8–19 puh. 010 860 8600(pvm/mpm)www.tikkurila.fi

Nro 2/200880. vuosikertaJulkaisijaTikkurila OyKuninkaalantie 1PL 5301301 Vantaapuh. (09) 857 71faksi (09) 8577 6902www.tikkurila.fi PäätoimittajaJarmo MäenpääToimituskuntaPirjo AholaMikko AuerRiitta EskelinenMarja KoivusaariPekka KotilainenRami KuparinenArto LehtinenJarkko MattilaMarika RaikeMaria Tallsten-LindMatti VahteristoSeija VarilaLeif WirtanenToimitussihteeriAnne HassinenTaittoAnne HassinenPaino Punamusta OyISSN 0356-3987

Kodin kunnostaminen ja kaunistaminen on edelleenkin hyvin tärkeä asia monelle suomalaiselle. Myös lisääntyvä vapaa-ajan asuntojen varuste-lu ympärivuotiseen käyttöön on merkki oman pesän merkityksestä. Tä-tä kehitystä vauhdittaa myös historian suurimpien ikäluokkien eläkkeel-le siirtyminen.

Syyskuussa julkistettu hallituksen päätös kotitalousvähennyksen ko-rottamisesta sekä kunnossapito- ja perusparannustyötä koskevien rajoi-tusten lieventämisestä on tervetullut uudistus kaikille remonttia suunnit-televille. Mahdollistaahan se ammattitaitoisten tekijöiden palkkaamisen ja takaa osaltaan laadukkaan lopputuloksen. Kotitalousvähennyksen enim-mäismäärä on 3 000 euroa henkilöltä, joten kahden aikuisen kotitalous voi vähentää verotuksessa jopa 6 000 euroa työvoimakuluja.

Tikkurila on viime vuosina panostanut voimakkaasti palvelujensa ke-hittämiseen. Viimeisin lisä palvelukokonaisuudessamme on Tekijäpankki, josta kuluttaja voi etsiä urakoitsijayritystä huolehtimaan kotinsa maalaus-töistä. Tällä hetkellä tekijäpankissa on n. 150 yritystä, ja palvelu kattaa ko-ko Suomen. Tekijäpankki palvelee sekä kerrostaloasuntojen ja pientalojen remontoijia että uusien pientalojen rakennuttajia. Vaikka suomalaiset vielä usein osallistuvat aktiivisesti oman talonsa rakentamiseen, varsinkin vaa-tivat julkisivupinnoitukset ja sisätilojen erikoismaalaukset halutaan teettää ammattilaisilla. Jotkut Tekijäpankin jäsenet ovatkin lisänneet heistä kerto-ville Tikkurilan nettisivuille kuvia tekemistään erikoistöistä.

Syksyn aikana laajennamme kuluttajapalvelua entisestään. Alamme rakentaa Suunnittelijapankkia samoilla periaatteilla kuin aikoinaan Teki-jäpankkia. Suunnittelijapankista kuluttaja löytää aikanaan ammattilaisen auttamaan kodin sisustuksen suunnittelussa. Kun vielä saman paikka-kunnan suunnittelijat ja urakoitsijat verkostoituvat, tyytyväisten kuluttajien määrä kasvaa ja sana hyvistä tekijöistä leviää. Suusta suuhun kulkeva, omaan kokemukseen perustuva tietohan on monen mielestä luotettavin ja uskottavin markkinoinnin muoto.

JARMO MÄENPÄÄ

Kuluttajat kaipaavat remonttipalvelua

4

Farmari-maatalousnäyttely järjes-tettiin 31.7.–3.8.2008 Lahdessa. Neljän päivän aikana kaikkiaan

70 000 kävijää ihasteli etenkin kiiltävä-pintaisia koneita ja edustavia tuotanto-eläimiä.

Moni maatalouskone on maalattu Tik-kurilan maaleilla, mutta tänä vuonna Tik-kurilan panos oli myös taiteellinen. Idea koristemaalatuista lehmistä syntyi Lah-den Liikemiesyhdistyksen puheenjoh-tajan Jorma Helénin aloitteesta. Helén oli nähnyt värikkäitä lehmiä lomamat-kallaan. Koska oppilaitosyhteistyö koet-tiin merkitykselliseksi, lähtivät paikalliset yritykset mielellään ideointiin mukaan.Samalla yritykset saivat lehmien kyljis-tä näkyvää mainostilaa Lahden ydinkes-kustasta koko kesäksi, ja vielä näin haus-kalla tavalla.

Lehmien iloisen ulkoasun suunnitte-luun ja toteutukseen osallistuivat Koulu-tuskeskus Salpauksen, Lahden Yhteis-koulun ja Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin opiskelijat. Koska painoväriteollisuus käyttää logo- ja tuo-temerkkivärien suunnittelussa Panto-ne-järjestelmää, maalaustyötä edelsi sävytyskaavojen määritys Tikkurilan kaa-vapalvelun avulla. Maalaustyö toteutet-tiin Tikkurilan maaleilla koulutuskeskus Salpauksen maalaamossa. Pintakäsitte-lyalan lehtori Kari Nostaja kehuu oppi-laidensa saaneen projektin myötä koke-musta yhteistyöstä, värisuunnittelusta ja sävytyksestä.

Salpauksen maalarit eivät olleet en-simmäistä kertaa maalauspuuhissa, sillä heidän kädenjälkeään voi ihastella mm. Lahden Sibelius-talossa ja Fellmanni-ins-tituutissa. Mukaan lähteneet toistakym-mentä yritystä vuokrasivat kukin oman lehmänsä, ja näin saadut rahat jaettiin opiskelijoille stipendeinä. Farmari-näytte-ly sai runsaasti näkyvyyttä, kun osa maa-seutua tuotiin keskelle kaupunkia tärke-än tuotantoeläimen muodossa. Lehmät ”laidunsivat” Lahden keskustassa kesä-kuun alusta syyskuun loppuun, jolloin ne huutokaupattiin.

KATARIINA HEIKKINENPROJEKTI-INSINÖÖRIKUVAAJA: ULLA SUOMI

Lehmät valtasivat Lahden

Farmari-näyttelyn värikkäät lehmät maalattiin Tikkurilan Repco- ja Luja-maaleilla.

5

Suomen Maalarimestariliitto julkistaa vuosit-tain Vuoden maalausurakoitsijan, jonka va-litsee Suomen Yrittäjien, Väriteollisuusyh-

distyksen, Rakennusteollisuus RT:n sekä Suomen Maalarimestariliiton edustajista koostuva tuomaristo. Vuoden 2008 maalausurakoitsijaksi on valittu Maala-usliike Vilén & Syrjänen.

Maalausliike Vilen & Syrjänen Oy:n toimiala on maalaus- ja korjausurakointi pääasiassa Uudella-maalla. Yritys työllistää noin 40 henkilöä, ja sen liike-vaihto v. 2007 oli n. 4,6 milj. euroa.

Maalausliike Vilen & Syrjänen Oy on tunnettu laaja-alaisesta osaamisestaan sekä laadukkaasta ja luotettavasta toiminnastaan. Yrityksen asiakaskun-taan kuuluu kuntia, valtionhallintoa, yrityksiä ja kiin-teistöyhtiöitä. Mielenkiintoisia kohteita yrityksen refe-renssiluettelossa ovat mm. Albergan kartano, Hotelli Hesperia, Ateneum sekä Roomassa toimiva Suomen kulttuuri-instituutti Villa Lante.

Yritys on ollut vahvasti edustettuna alan järjestö-toiminnassa ja ollut mukana kehittämässä sekä alan valtakunnallista työehtosopimusta että erilaisia tek-nisiä asiakirjoja.

Henkilöstöhallinto on yrityksessä toiminut hyvin, mistä kertovat mm. pitkät työsuhteet ja niiden myötä kehittynyt vankka osaaminen. Yritys ottaa palveluk-seensa myös nuoria maalareita, joita laitetaan ko-keneiden ammattimaalarien oppiin. Näin saadaan siirrettyä tietotaitoa ja hiljaista tietoa nuoremmille, ja ammattitaito pysyy yrityksessä.

Maalausliike Vilen & Syrjänen Oy:n toiminnan juu-ret ulottuvat vuoteen 1951, jolloin nykyisen liikkeen ensivaihe perustettiin. Sen jälkeen yrityksen omistus on mukautunut omistajien ikääntymisen myötä nyky-tilanteeseen, jossa kolmas sukupolvi on ottanut yri-tyksen hoitaakseen. Yrityksen pääosakkaina ovat nyt yrityksen toimitusjohtaja Tomi Oksanen ja talousjoh-taja Antti Vilén. Hallituksen puheenjohtajana toimii Raimo Vilén. (RE)

Vuoden maalaus-urakoitsija on

Maalausliike Vilén & Syrjänen

6

Puharisen Maalaus- ja Ra-kennusliike Oy on ollut mu-kana Tikkurilan Tekijäpankis-

sa alusta alkaen. – Yrityksemme liittyi Tekijäpankkiin heti, kun kuulimme asi-asta, Puharisen työpäällikkönä toimi-va Pasi Räsänen kertoo. Mielenkiinto Tekijäpankkia kohtaan virisi, kun Tik-kurilan edustaja kävi kertomassa uu-desta mahdollisuudesta markkinoida työsuorituksia kuluttajille.

Tekijäpankin asiakas on tyypilli-simmillään henkilö, joka ei itse osaa tai ehdi maalata ja jolla ei ole sitä tut-tavan suositteleman maalarin nume-roa. Tällöin Tekijäpankki toimii suo-sittelijana, ja kun palvelun tarjoajana on Tikkurila, maalarin palkkaami-nen tuntuu turvalliselta. Asiakkailta on Puhariselle välittynyt positiivinen

fi ilis Tekijäpankista, ja sen palvelu-ideaa on kiitelty.

Puharisen Maalaus- ja Raken-nusliikkeelle tulee Tekijäpankin kaut-ta mukavasti tarjouspyyntöjä. Tar-jouspyynnöt tulevat joko suoraan puhelimitse tai Tekijäpankin www-si-vujen palvelimen kautta, ja ne ovat pääasiassa koskeneet omakotitalo-jen uudis- ja korjausrakentamiseen liittyviä maalaus- ja pinnoitustöitä.

– Osa tarjouspyynnöistä on saa-tu neuvoteltua tilauksiksi saakka, lop-pukesän tarjouspyynnöt on jouduttu ohjaamaan ensi vuoteen, sillä tämän kesän kapasiteetti on jo myyty, valot-taa Pasi Räsänen.

TEKSTI: JARKKO MATTILA, PROJEKTI-PALVELUPÄÄLLIKKÖKUVA: PEKKA VAINONEN

Tekijä Tikkurilan Tekijäpankista

Puharisen Maalaus- ja Rakennusliike Oy työllistää keskimäärin noin 10 henkilöä. Kesäaikaan työntekijämäärä melkein tuplaantuu. Yrityk-sen tekemät urakat ovat pääasiassa sisä- ja ulkopuolen tasoitus- ja rappaustöitä. Asiakaskunta koostuu kuluttajista, rakennusliikkeistä sekä isännöitsijöiden kautta taloyhtiöistä.

Tekijäpankki on Tikkurilan mak-suton hakupalvelu. Palvelun avulla kuluttaja voi hakea tar-vitsemalleen työlle urakoitsi-jayritystä. Tekijäpankki on osa Tikkurilan Maalilinja palvelee -palvelukokonaisuutta. Tekijä-pankki palvelee koko Suomen alueella, ja palvelussa on tällä hetkellä noin 150 urakoitsijayri-tystä.http://www.tikkurila.fi /kotimaala-rit/tekijapankki

Puharisen työpäällikkö Pasi Räsäsen juuri val-mistuneen Modus-koh-teen luona. Taustalla siin-tää naapurissa sijaitseva seuraava Modus-kohde.

7

Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi syksyllä 2008 valmistuva Toni Hautamäki koristi lopputyönään Helsin-gin Tennispalatsin pahasti kulahtaneet, mainospylväinä

käytettävät ilmastointihormit. Urakka osoittautui todella haastavak-si, sillä taiteilija joutui käyttämään päiväkausia vanhojen mainos-julisteiden poistamiseen maalattavilta pinnoilta.

Monen muun taitelijan tavoin Hautamäki halusi käyttää Mira-nolia. Häntä viehättävät maalin kiilto ja herkulliset värit. Toki myös maalausalusta, vanha sinkitty pelti, asetti omat rajoituksensa. Li-säksi pinnan piti kestää säärasitusta.

Hautamäen työ ”Monument to the Single-minded” valmistui toukokuun lopulla ja oli yksi Kuvataideakatemian lopputyönäytte-lyn näyttävimmistä teoksista. Se elävöitti Tennispalatsin edustaa ja keräsi ihailevia katseita ohikulkijoilta.

– Taiteessani käsittelen värin käsitettä, värien ja muotojen vuo-rovaikutusta ihmis-, miksi ei myös eläinaisteihin. Käsittelen toiston mielekkyyttä, loogisuutta, irrationaalisuutta, taiteen käsittämättö-myyttä, Hautamäki kuvailee töitään. (RE)

KUVAT: PEKKA VAINONEN JA TONI HAUTAMÄKI

Toni Hautamäki teki taidetta Miranolilla

8

As Oy Suviranta on Vaasan Suvilahdessa kuin pieni ky-lä. Kuuden talon keskellä on

lyhyt raitti, jonka päästä avautuu meri suoden kaikille taloille merinäköalan. Talojen yhtenäinen arkkitehtuuri ja pihasuunnitelma nivovat talot viihtyi-säksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi.

– Aluksi neljä perhettä tunsi toi-sensa ja ryhtyi pohtimaan yhteistä rakennusprojektia. Mukaan etsittiin vielä pari muuta. Me lähdimme mu-kaan, koska meille tuli tarve uudel-le asunnolle. Aikuistuvat poikamme ovat muuttamassa pois kotoa, joten silloinen omakotitalomme oli käy-mässä meille liian isoksi, Jukka Ken-tala kertoo.

Kentaloilla on As Oy Suvirannas-sa 130 neliön koti, jossa on riittävästi tilaa kahdelle aikuiselle, kahdelle koi-ralle ja yhdelle kissalle. Vielä jää pojil-

lekin tilaa asua hetki kotona ja myö-hemmin vierailla vanhempien luona.

As Oy:n tapaan Suvirantaa suun-niteltiin ja rakennutettiin yhteisten päätösten mukaisesti.

– Julkisivuissa ja sisäseinissä vertailtiin eri materiaalien vaihtoeh-toja. Modus-järjestelmä on suhteel-lisen uusi, mutta vakuutuimme sen hyvistä puolista. Siitä se lähti, Jukka Kentala toteaa.

Helppo ja turvallinen

Modus-järjestelmä on ollut käytössä jo muutaman vuoden. Tikkurilan pii-riedustaja Ola Hämäläisen mukaan tämä vuosi on tuonut Modukselle jo laajempaa näkyvyyttä.

Modus-järjestelmä on Tikkurilan kehittämä tuoteperhe ja työmenetel-mä, jolla kivirunkoisten pientalojen

Modus:Kuuden perheen yhteinen valinta

TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLA KUVAT: MIKKO AUERNIITTY JA GÖRAN LINDBERG

Kuusi perhettä rakennutti yhteisen As Oy Suvirannan, jossa on kuusi erillistä pientaloa. Perheiden yksilölliset toiveet on toki to-teutettu, mutta paljon on yhteistäkin: muun muassa Modus-jär-jestelmä julkisivuissa.

pinnoittamisen suunnittelu, tekemi-nen ja valvonta onnistuvat perintei-siä julkisivurappauksia helpommin.

As Oy Suviranta on meren äärel-lä, joten julkisivujen kestävyydeltä vaaditaan paljon. Modus-järjestelmä onkin kehitetty suomalaisiin olosuh-teisiin, niin helteeseen, pakkaseen kuin rankkasateisiin.

– Modus suojaa seinärakennet-ta ulkopuoliselta kosteudelta, mutta päästää vesihöyryä ulos rakennuk-sesta, Tikkurilan tuotepäällikkö Mik-ko Auer sanoo.

Modus tukee pientalojen yksilöl-lisiä ratkaisuja, sillä julkisivuille on saatavilla kaksi pintakarkeutta ja vä-rejä, mistä valita: 23 suosituinta jul-kisivuväriä Modus-värikartasta sekä lisävärejä Tikkurilan Facade-värikar-tasta.

As Oy Suviranta on tyylikäs koko-naisuus, jonka kaikki talot on pin-noitettu Modus-järjestelmällä.

9

Tiukka urakka aikataulussa

Ola Hämäläisen mukaan As Oy Suvi-rannan julkisivu-urakoitsijan löytymi-nen oli aluksi hieman ongelmallista, rakennusalalla kun on pula osaajis-ta. Urakoitsijaksi saatiin porilainen PRM-Yhtiöt Oy, jolla on kokemusta sekä Tikkurilan Thermodek-lisäläm-möneristyksestä että Modus-järjes-telmästä.

– Modus-järjestelmä on hyvä eikä sen tekeminen vaadi mitään erityis-osaamista. Tietysti, mitä enemmän jossakin työssä kokemusta kertyy, sitä paremmin silmä harjaantuu nä-kemään työn kulkua ja turhat liikkeet jäävät pois, työnjohtaja Juha Soima-la PRM-Yhtiöistä sanoo.

As Oy Suvirannassa Modus-jär-jestelmää käytettiin tavanomaiseen tapaan. Kentaloiden talossa harkko-pinta pohjustettiin ulko- ja sisäseinis-

Modus-järjestelmä on tehokas tapa tehdä kestävä julkisivu. Ammattitaitoinen PRM-Yhtiöt Oy urakoi kuuden talon julkisivut parissa kuukaudessa.

Olohuone on valoisa ja korkea. Per-soonallista, graafi sta ilmettä antavat seinät, jotka on kuvioitu Tunto-struk-tuuripinnoitteella. Harmony-sisustus-maalin päälle on sivelty pystyvedoin Tunto Hienolla ja Tunto Karhealla hierrettyjä neliöitä.

10

sä Tikkurilan Hydrosolipohjusteella. Ikkuna- ja oviaukot viimeisteltiin no-peasti ja siististi Modus kulmaverkol-la, pielilistoilla ja pielilevyillä. Nurkat ja kulmat vahvistettiin kulmaverkolla. Ulko- ja sisäseinät oikaistiin oikaisu-laastilla ja verkotettiin vahvikeverkol-la. Julkisivu tasoitettiin oikaisulaastil-la, pohjamaalattiin julkisivumaalilla ja pinnoitettiin julkisivupinnoitteella ta-saisen valkoiseksi. Modus-järjestel-mässä julkisivun voi tehdä myös joko ruisku- tai hiertopintaiseksi.

Urakan aikataulu oli todella tiuk-ka: kuuden talon julkisivut ja sisäsei-nät kahdessa kuukaudessa.

– Siinä ajassa selvittiin. Tikkurilan toimitukset sujuivat hyvin eikä mitään erityisiä ongelmia tullut. Esimerkik-si pohjusteet ja pielilistat ovat hyviä käyttää, Juha Soimala sanoo.

– Aion käyttää omassa talossani-kin Modus-järjestelmää. Minä valitsin hiertopinnan.

Koti on myös koirien

Kentaloiden perheeseen kuuluvat myös brittikissa Koopa, snautseri

Kaikista As Oy Suvirannan taloista on komea merinäköala.

Vahva harmaa antaa vastapai-noa sisätilojen muille, vaaleil-le pinnoille.

Renny ja greyhound Solo. Perheen-jäseninä nekin vaikuttivat lopputulok-seen. Koirille on jopa suunniteltu huo-ne, jossa on oma ulko-ovi.

– Koirat on otettu huomioon ala-kerran materiaaleissa, jotka on valit-tu normaalia kestävämmiksi. Koska perheessä on myös allergikko, mate-riaalien helppo puhtaanapito on tär-keää. Makuuhuonetta lukuun otta-matta lattioissa on käytetty laattaa, ja kuivien tilojen sisäseinät maalat-tiin täyshimmeiksi Harmony-sisus-tusmaalilla.

Kahden kerroksen korkuinen olo-huone on avara ja valoisa. Aivan oman tunnelmansa siihen luo kahdes-sa seinässä käytetty struktuuripinnoi-te, joka mahdollistaa kolmiulotteisen pinnan luomisen maalaamalla.

– Olemme itse olleet rakennus-hommissa mukana tehden sen, mi-tä osaamme. Tietysti kaikki isommat työt ovat olleet ammattilaisten käsis-sä. Kaikki sujui hyvin ja saimme sel-laisen kodin kuin halusimme – isoa terassia myöten, Jukka Kentala sa-noo tyytyväisenä.•

11

Mainostajien Liitto on va-linnut Tikkurila Oy:n Vuo-den Brändinrakentajaksi.

Vuoden Brändinrakentaja -tunnus-tus annetaan vuosittain yhdelle Mai-nostajien Liiton jäsenyritykselle, joka on ollut markkinointiviestinnässään esimerkillinen. Vuoden Brändinra-kentajan valinnassa painotetaan si-tä, miten hyvin yritys on onnistunut suunnitelmallisessa ja pitkäjänteises-sä brändinhallinnassa ja ottanut huo-mioon tavaramerkkien suojausnäkö-kulman.

– Liiton hallitus kiinnitti valinnas-saan erityisesti huomiota siihen, et-tä Tikkurila on kehittänyt markkinoin-tiviestinnässään lisäarvoa asiakkaille palveluina ja johdonmukaisesti pitäy-tynyt valitsemassaan brändimaail-massa. Lisäksi Tikkurila on Suomen tunnetuimpia brändejä. Tikkurilan maailmassa maali ei ole vain seinäl-le levitettävää väriä, vaan keskeinen osa sisustusta ja maiseman raken-

Tikkurila valittiin Vuoden Brändin-

rakentajaksi 2008tamista. Tikkurilan brändinrakennus on ollut moniulotteista, eri aisteihin vetoavaa ja johdonmukaista, mikä on saanut aikaan vahvoja mieli- ja muistikuvia. Heidän markkinointivies-tintänsä on myös helposti tunnistet-tavaa. Tikkurilan tavaramerkkien ja vastaavien oikeuksien suojaus on hyvin hoidettu, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Mainostajien Liitto on valtakun-nallinen, mainontaa ostavien yritys-ten ja yhteisöjen edunvalvoja. Lii-ton noin 400 jäsenyritystä edustavat kauppaa, teollisuutta, palvelualoja sekä julkisyhteisöjä. Näiden panos-tukset ovat yli 80 prosenttia mark-kinointiviestinnän kokonaisinves-toinneista Suomessa. Mainostajien Liiton tehtävä on vahvistaa mainos-tajien toimintaedellytyksiä ja edis-tää taloudellista, tehokasta ja hyvän tavan mukaista markkinointia. (RE)

12

Rakennuttajan eli Helsingin kaupungin tavoitteena on viihtyisämpi keskusta. Tär-

kein syy maanalaisen tunneliver-koston rakentamiseen on huoltolii-kenteen vieminen pois keskustan ruuhkaisilta kaduilta. Kun huoltotun-neli on lopullisesti valmis, mm. Kes-kuskadusta tulee kävelykatu. Lisäk-si Pelastuslaitos pääsee nopeammin hälytyskohteisiin maanalaista reittiä pitkin, ja tilat palvelevat myös säh-könjakelua ja kaukojäähdytystä.

Maanalaista maisemointiaHelsingin huoltotunnelit

valmistuvat vauhdillaTEKSTI: RIITTA ESKELINEN, BRÄNDIPÄÄLLIKKÖ KUVAT: PEKKA VAINONEN

Ruoholahdenkadulta johtaa ajo-tunneli maanalaiseen maail-maan, jonka massiivisuus tekee vaikutuksen tavallisiin parkkita-loihin tottuneeseen kaupunkilai-seen. Kuuden Eduskuntatalon verran peruskalliota – 500 000 kiintokuutiometriä – on louhit-tu Keskustan huoltotunnelin se-kä pysäköintitilojen ja erilaisten huoltotilojen tieltä. Lopullisesti tilat valmistuvat vuonna 2010.

Huoltoväylä rakennetaan kaupun-gin ja alueen kiinteistöjen yhteishank-keena. Projektia varten on perustettu kokonaan kaupungin omistama yhtiö Helsingin Väylä Oy. –Vaikutusalueen kiinteistöt tekevät aikanaan liittymis-sopimuksen kaupungin kanssa, ja niiden logistiikkaliikenne siirtyy tuol-loin huoltoväylälle. Ensimmäisessä vaiheessa väylälle siirtyy Stockman-nin tavaratalon ja City-Centerin huol-toliikenne, Helsingin Väylä Oy:n toi-mitusjohtaja Veijo Laakso selostaa.

SRV Yhtiöt Oyj:n työmaapäällikkö Pekka Sutinen (vas.), Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd:n toimi-tusjohtaja Jarmo Roinisto, Insinööritoimisto Saa-nio & Riekkola Oy:n osastopäällikkö Matti Kallio-mäki, Tikkurila Oy:n tekninen myyntiedustaja Matti Vahteristo sekä pinnoitusurakasta vastaavat Jorma ja Kalevi Ronkainen Rappaus-KJ Oy:stä esittelivät maanalaista työmaataan toukokuussa 2008.

13

Kaikkien vaikutusalueen kiinteistöjen liityttyä käyttäjiksi hankkeen kustan-nukset jakautuvat puoliksi kaupun-gin ja liittyjien kesken. Koko projek-tin kustannukset ovat n. 85 miljoonaa euroa.

Kalliorakennussuunnittelun erikoisosaajat

Tämä Suomen suurin maanalai-nen hankekokonaisuus on työllistä-nyt parhaimmillaan 45 kalliorakenta-miseen erikoistunutta suunnittelijaa. Päävastuun ovat kantaneet Insinööri-toimisto Saanio & Riekkola Oy huolto-tunnelissa sekä Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd Kampin pysäköintitilois-sa. Louhintaurakoinnin sekä kallion tii-vistys- ja vahvistustyöt tunnelin länsi-osassa on suorittanut SRV Yhtiöt Oyj ja itäpäässä Lemcon Oy. Tunnelitilo-jen pinnoituksesta vastaa Rappaus-KJ Oy.

Tunnelit kulkevat 30–40 metriä merenpinnan alapuolella. Suunnitte-lu on vaativaa, sillä pohjavesi ei saa hävitä mistään kohdasta. Ajoväyli-en korkeus on 4,5 metriä, ja IV-kuilut ovat Stadionin tornin korkuisia.

– Samanaikaisesti maan alla on käynnissä 10 työmaata, kertoo Kallio-suunnittelu Oy Rockplan Ltd:n toimi-tusjohtaja, DI Jarmo Roinisto. – Suu-rin näistä on 1,8 kilometrin pituinen Keskustan huoltotunneli, joka ulot-tuu Ruoholahdesta Kaisaniemeen. Lisäksi laajennetaan Kampin pysä-köintitiloja, rakennetaan Mannerhei-mintien pysäköintilaitos, Helsingin Energian sähköasema, City-Cen-terin ja Kämpin korttelin huoltoti-lat, Kluuvin huoltotunneli ja yliopis-ton kirjavarasto. Uusia autopaikkoja saadaan toista tuhatta, ja Kamppiin rakennetaan myös 2 400 hengen väestösuoja.

Huoltotunnelin pääsuunnittelija, DI Matti Kalliomäki Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:stä, oli pää-suunnittelijana myös Espoon Leppä-vaaran kalliosuojaa rakennettaessa. Kalliorakennussuunnittelu on Saanio & Riekkolan vahvinta osaamisaluet-ta. Olkiluotoon yritys on suunnitel-lut ydinvoimalan matala- ja keski-aktiivisen jätteen luolan, jollaisia on toteutettu vain kaksi maailmassa. – Suomen kallioperä mahdollistaa

tässäkin tapauksessa. SRV:n työ-maapäällikkö Pekka Sutinen kertoo, että harjakaiset pidettiin siinä vai-heessa, kun tunnelin pinnat oli saatu maalauskuntoon. Ennen sitä raken-teet lujitettiin, salaojitettiin ja ruisku-betonoitiin. Sisustusrakentamisen on määrä valmistua syksyllä 2008.

– Louhintavaiheessa suuri osa työntekijöistämme oli kotoisin kai-vospaikkakunnilta. Vaikka työ on raskasta ja vaarallista, monet arvos-tavat mahdollisuutta työskennellä ti-loissa, joissa lämpötila on koko ajan

louhintaan perustuvan kallioraken-tamisen, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa vastaavat hankkeet joudutaan toteuttamaan valamalla holveja betonista, Kalliomäki kertoo. Niinpä suomalaiseen kalliorakenta-miseen on käynyt tutustumassa asi-antuntijoita Japanista, Kiinasta ja Etelä-Koreasta saakka.

Harjannostajaiset maan alla

Suomalaiseen rakentamisperintee-seen kuuluvat harjannostajaiset, niin

Pelastustietunnelissa valkoiset pinnat aut-tavat suunnistamaan myös silloin, kun käy-tössä on vain poistu-misvalot.

Huoltoväylän valmis-tuttua suurin sallit-tu ajonopeus on 30 km/t. Luvaton liiken-ne estetään valvon-tajärjestelmällä. Yksi-tyisautoilijat pääsevät pysäköintitiloihin Kluuvin ja Ruoholah-den kautta.

14

+10 astetta, eikä tarvitse kärsiä sa-teesta, Sutinen kertoo.

Maalausurakkaa tehdään öisin

Koska tunneleissa on päiväsaikaan vielä kovasti rakennusaikaista ras-kasta liikennettä, Rappaus-KJ Oy:n

Jorma ja Kalevi Ronkainen työsken-televät usein yöllä. Tunnelien seinät ja katot ruiskutetaan kahteen kertaan Tikkurilan valkoisella Finnseco S se-menttipinnoitteella. Pinnoite tekee ti-loista valoisammat ja viihtyisämmät ja vähentää valaistustarvetta.

Epäorgaaninen Finnseco S läpäi-see ruiskubetonista tulevan kosteu-den, jolloin kosteus leviää laajalle

alueelle lisäten haihdutuspintaa, ja paikallisten tippavuotojen riski pie-nenee. Tämä on tärkeä ominaisuus kohteessa, jossa kosteutta tihkuu vä-kisinkin sieltä täältä ruiskubetonoin-nin läpi. Huokoisen pinnoitteen etuna on myös se, että sisäilman kosteus ei tiivisty siihen, vaan pinta pysyy kuiva-na myös silloin, kun sisäilman koste-us on suuri.

HELSINGIN HUOLTOTUNNELIT VALMISTUVAT VAUHDILLA

15

Ennen sementtipinnoitteen ruis-kuttamista ruiskubetonipinnat pes-tään painepesulla. Jorma ja Kalevi Ronkainen ovat aikoinaan tehneet lähinnä julkisivu-urakointia, mutta viime vuosina he ovat keskittyneet maanalaisten tilojen ruiskupinnoitta-miseen. He ovat kehittäneet tehokkai-ta menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja, jotka helpottavat työtä tämäntyyppi-sissä haasteellisissa kohteissa.

Tässä rakennusvaiheessa kä-siteltävää pintaa on 56 000 neliötä. Työ on erittäin vaativaa ja raskasta, muun muassa puutteellisen valais-tuksen vuoksi. – Mutta eipä ole hait-taa sateesta tai pakkasesta, urakoit-sijat kiittelevät.

Valoisuus lisää turvallisuutta

Huoltoväylän koko pituudelta kulkee paloeristetty, paineistettu poistumis-tietunneli. Poistumisovia on 90 metrin välein. Tunnelin lattian alle on sijoitet-tu sähkökaapelit, joten ajoväylän alla ei ole mitään sähkötekniikkaa. Turval-lisuutta lisäävät automaattinen vesi-sammutusjärjestelmä sekä osoitteel-linen paloilmaisinjärjestelmä.

– Pinnoitteen väri parantaa pait-si viihtyisyyttä myös tilojen turvalli-suutta. Jos tiloista joudutaan poistu-maan pelkkien hätävalojen varassa, seinien ja kattojen valkoisuus auttaa suunnistamaan hämärässäkin, Matti Kalliomäki vakuuttaa. Huomionarvoi-nen seikka, vaikka poikkeustilantei-siin onkin varauduttu huolellisesti.•

16

VesiohenteistaVesiohenteista kivitaloihinVesiohenteiset tuotteet korvaavat markkinoilta poistuneet liuotepohjaiset kivitalomaalitTEKSTI: MIKKO AUER, TUOTEPÄÄLLIKKÖ KUVAT: FOTO-PRIMA JA TIKKURILA

Liuoteohenteisia kivitalomaaleja poistui markkinoilta 1.1.2007 voi-maan astuneen VOC-direktiivin seurauksena. Niiden tilalla huolto-käsittelyissä voidaan kuitenkin käyttää vesiohenteisia käsittely-yh-distelmiä.

Perinteisten mineraalijulkisi-vupinnoille tarkoitettujen jul-kisivupinnoitteiden ja -maa-

lien valikoimasta poistuivat Kenitex julkisivupinnoite sekä Kivitex Kivita-lomaali. Näillä molemmilla tuotteilla on käsitelty pelkästään Suomessa sekä betoni- että rappausjulkisivuja miljoonien seinäneliömetrien verran. Joukossa on ollut rakennustuotan-toa pientaloista aina suuriin kerros-taloalueisiin sekä teollisuus- ja lii-kerakennuksiin asti. Tyypillisimpiä Kenitexillä ja Kivitex kivitalomaalil-la käsiteltyjä pintoja ovat olleet mm. 1960–80-lukujen betonielementtira-kenteiset uudisrakennukset, mutta

Moskovan rautatieasema Pietarissa on maalattu Kivisil julkisivumaalilla.

17

joukossa on myös rapattuja massii-vitiilirunkoisia kerrostaloja sekä Si-porex-runkoisia teollisuuskiinteistöjä. Poistuneet tuotteet on korvattu vesi-ohenteisilla tuotteilla.

Tärkein huoltokäsittelyyn liittyvä seikka ei kuitenkaan ole muuttunut mihinkään, vaan jokaisessa huolto-käsittelykohteessa on jo korjausta suunniteltaessa selvitettävä julkisivu-jen kunto sekä niiden suhde raken-nuksen koko julkisivurakenteeseen. Ainoastaan riittävän laaja perustieto-jen keräys, julkisivujen kuntotutkimus ja saadun tiedon huolellinen analy-sointi antaa tarpeeksi kattavan käsi-tyksen rakennuksen julkisivujen kun-nosta, ja vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa eri korjausvaihtoehtojen kar-toitus ja suunnittelu. Tärkeä osa tätä selvitystyötä on tutkia mm. käytetty-jen pinnoitteiden tyypit ja kerrosvah-vuudet sekä niiden alla olevan alus-tan kunto.

Ei yleispäteviä ohjeita

Yleispäteviä ohjeita vanhojen Kenitex julkisivupinnoitteella tai Kivitex kivita-lomaalilla käsiteltyjen pintojen huol-losta on hyvin hankala antaa, kos-ka tuotteita on käytetty lähes kaikilla, kosteusteknisesti hyvinkin eri taval-la toimivilla julkisivurakennetyypeillä. Niinpä huoltokäsittelyt voivat vaihdel-la suurestikin.

Perusperiaatteena voidaan kui-tenkin pitää, että jos julkisivupinnoit-teet ovat hyvässä kunnossa eikä pin-noitteen alla oleva alusta ole laajasti vaurioitunut, huoltokäsittelyt voidaan tehdä korjaamalla vauriot ja huolto-maalaamalla korjatut ja puhtaat jul-kisivut Kivisil-julkisivumaalikäsittely-yhdistelmällä. Kivisil julkisivumaali on vesiohenteinen silikoniemulsiomaa-li, joka muodostaa käsitellylle pin-nalle ulkopuolista sadevettä hylkivän pinnan ja muuttaa alustan kosteus-teknistä käyttäytymistä hyvin vähän. Kenitexillä tai Kivitex kivitalomaalilla käsiteltyjä rappauspintoja ei siis ole syytä lähteä tekemään jopa aiem-paa tiiviimmiksi, vaan rakenteen tu-lisi päästää sisältä tulevaa vesihöy-ryä pois.

Pintarakenteeseen liittyviä haas-teita voi tulla vastaan tapauksissa, joissa vanha käytetty tuote on ollut

jokin Kenitex julkisivupinnoitteen kar-keimmista vaihtoehdoista (VK = vä-likarkea, maksimi raekoko n. 2 mm, tai K = karkea, maksimi raekoko n. 3–4 mm) ja joissa osa tätä karkeam-paa pinnoitetta on irronnut alustas-taan. Näissä tapauksissa – jos suun-nittelija on suositellut kevyempää huoltomaalausta – tehdään ensin alustakorjaus vaurioituneille alueil-le. Sen jälkeen paikatut alueet teh-dään karkeudeltaan muuta julkisivu-pintaa vastaaviksi esim. Thermodek 1.5 H:lla (maksimikarkeus n. 1,5 mm) tai Thermodek 3.0 H:lla (maksimikar-keus n. 3 mm). Paikka-alueiden saa-minen yhdenmukaiseksi niitä ympä-röivän pinnan kanssa vaatii tekijältä hyvää ammattitaitoa ja kykyä sovel-taa eri työtapoja, jotta paikka erottuisi mahdollisimman vähän muusta pin-nasta. Struktuuripaikkausten jälkeen pinnat voidaan käsitellä Kivisil julkisi-vumaaliyhdistelmällä.

Tärkeintä kaikissa julkisivujen huoltotöissä on selvittää vanhat kä-sittely-yhdistelmät ja tämän jälkeen pohtia seikkaperäisesti eri huoltokä-sittelyvaihtoehdot. Tässä työssä aut-tavat Tikkurilan maalausneuvonta ja muut tekniset asiantuntijat.•

18

Jyväskylään Lutakon alueel-le on juuri valmistunut uusi kaupunkipuisto. Puisto toimii

yhdistävänä lenkkinä julkisten ulkoti-lojen sarjassa, joka yhdistää Jyväs-kylän Paviljongin, Messutorin ja Ne-liötorin Jyväsjärven rantaan.

Puiston kantavana aiheena on aaltoilevalla tukimuurilla rajattu nur-miaallokko, joka alkaa Neliötorilta ja ”laskee” Jyväsjärveen. Tukimuu-ri on kiillotettua sinistä läpivärjättyä betonia. Nurmiaallokko itsessään muodostaa maataideteoksen ja te-kee ympäristötaiteesta kiinteän osan puistoa. Nurmiaallokko viittaa myös alueen historiaan, aikaan, jolloin Tou-rujoki virtasi alueella.

VärikästäVärikästä maisema-maisema-arkkitehtuuriaarkkitehtuuria

Jyväskylän Paviljongin viereen on viime vuo-sina rakentunut värikäs uuden ajan kaupun-kipuisto, jossa on rohkeasti käytetty uusia muotoja ja värejä. Suunnittelijan ja Tikkurilan yhteistyöllä osaan puiston betonirakenteista saatiin toteutettua näyttäviä värikkäitä puisto-rakenteita.

Nurmiaallokon keskellä sijaitsee ”saarien” muodostama nauha. ”Met-sän henki” -saarella kasvaa koivik-ko ja koivikon alla maanpeitekasveja – se muodostaa mielikuvan suoma-laisesta luonnosta rakennetun ym-päristön keskellä. ”Tiedon ja taidon” saarella sijaitsee erilaisia toimintoja, mm. pieni tekonurmipintainen peli-kenttä ja kolme metriä korkea kiipeily-seinä. ”Paratiisissa” kasvaa kukkivia pienpuita ja pensaita sekä perenno-ja ja sipulikukkia. Kukkaloiston kes-kellä paratiisin käärme kiemurtelee yhdeksän metriä pitkänä mosaiikki-pintaisena taidepenkkinä. Nurmiaal-lokko päättyy Jyväsjärven rantaan, jonka rannalla on auringonottonur-

mi, ranta-aukio sekä järveen viettä-vät massiiviset rantaportaat.

Puiston suunnitteli Maisema-ark-kitehtitoimisto Näkymä Oy. Suunnit-telussa on käytetty rohkeasti uusia muotoja sekä värejä. Värit puistossa eivät tule pelkästään kukkivista kas-veista, vaan puiston maamerkeik-si on toteutettu näyttäviä värikkäitä rakenteita. Tiedon ja taidon saarel-le on rakennettu kiipeilyseinä, jonka värikkääksi pinnoitteeksi valittiin Tik-kurilan Thermodek 1.5 H hiertopin-noite. Samaa pinnoiteratkaisua käy-tettiin myös ranta-aukion kiinteiden istutuskalusteiden pinnassa. Tikkuri-lan projektipalvelun ja suunnittelijan yhteistyöllä saatiin kohteeseen mää-

TEKSTI: JARKKO MATTILA, PROJEKTIPALVELUPÄÄLLIKKÖ KUVAT: HEIKKI RAUTIO JA MATTI LISKI

19

riteltyä teknisesti toimiva pinnoite ja säänkestävä värisävy.

Matti Liskin mukaan maalipin-noitteiden mahdollisuuksia hyödyn-netään ympäristörakentamisessa yllättävän vähän. Pinnoitteita ei nor-maalisti käytetä, koska tietoa niiden soveltuvuudesta ja käyttöiästä ympä-ristörakenteissa ei ole helposti saata-vissa. – Pinnoitteiden mahdollisuuk-sista ja rajoituksista tiedottamisessa toivoisin Tikkurilalta aktiivisempaa otetta koko viheralaan päin, toteaa Matti Liski värikkään kiipeilyseinän vierellä.•

Maisema-arkkitehti Matti Liski Näky-mä Oy:stä on tyytyväinen värikkää-seen kiipeilyseinään.

Rantalaiturilla au-ringonottonurmen eteen on luotu häi-vähdys Välimeren kuumaa tunnelmaa heinäkasveilla sekä pinnoittamalla be-toni kuuman ilman-alan värisellä Ther-modek-pinnoitteella.

Näkymä juuri valmis-tuneesta puistosta.

20

Iso hirsitalo kotina kaupungis-sa ja seiniin vedetty puun syyt peittäviä maaleja. Eihän niin voi

Suomessa tehdä?Sisustusarkkitehti Marko Paana-

nen, arkkitehdit Riku Patokoski ja Ve-sa Oiva sekä hirsisten omakotitalo-

Col LegnoCol Legno saa maalinkin soimaan TEKSTI: LEENA-KAISA SIMOLA KUVAT: MIKKO AUERNIITTY

Musiikillinen perhe rakennutti itselleen hirsitalon kodiksi. Nimeksi annettiin ”Col Legno” eli puun kanssa. Sisustuksen soinnuissa on mukana noin 20 eri maalisävyä.

– Tärkeintä sisustukses-sa on tunnelma. Tässä ta-lossa kaikki huoneet ja terassit muodostavat yh-tenäisen kokonaisuuden, Marko Paananen sanoo.

Col Legno on tilavampi kuin mitä ulkoa voisi päätellä: 8h+k+3kh+at+ak+vintti, yhteensä noin 250 neliö-tä. Talon julkisivun värit toistuvat harkitusti teras-sin kalusteissa.

jen toimittaja Mammuttihirsi näyttivät Vaasan Asuntomessuilla, että kyllä voi. Tietysti kaiken lähtökohtana oli rohkea rakennuttaja: pariskunta klas-sisen musiikin ammattilaisia, joilla on kolme pientä lasta. Noin 250 neliön talo on suunniteltu yhdessä perheen

21

kanssa toteuttamaan unelman me-rellisestä pientalosta, jota hallitsee musiikki. Siitä on merkkinä muun mu-assa musta fl yygeli oleskelutilassa – melkoinen haaste sisustajalle.

Marko Paananen on monelle tut-tu muun muassa tv-ohjelmasta Inno, jossa hän suunnittelee räväkästi ko-tien sisustuksia uusiksi.

– Joka projektissa pitää olla juo-ni, joka inspiroi. Se voi olla aluksi pie-nikin, mutta sen pitää sopia perheen ajatuksiin, Marko Paananen sanoo. Vaasassa juoni löytyi ympäröivästä luonnosta ja musiikista, joka tulisi soi-maan valmiissa talossa.

Rentoa ja hienoa

Col Legno on aivan meren rannalla. Suurien ikkunoiden ja tilavan terassin

tyviä asioita, kuten hiekkaa, lasia, ajopuuta ja merisuolaa. Lopputulok-sessa on lukuisia sään pieksemiä sä-vyjä, jotka liukuvat toisiinsa ja luovat rauhallisen kokonaisuuden. Tosin ylä-kerran lastenhuoneista löytyy iloisia värejä Bratz-nukkien ja pikkuautojen henkeen. – Talossa on paljon melan-koliaa, rentoutta ja rauhaa, Paana-nen sanoo itse.

Lopputulos on myös perheen toiveen mukainen. – Se onkin tä-män työn ikuinen ja mielenkiintoinen haaste. Tulevien asukkaiden kans-sa täytyy tehdä hyvää yhteistyötä ja kuunnella heidän toiveitaan. Minulla sisustussuunnittelijana on kuitenkin ammattilaisen vastuu pitää laiva oi-kealla kurssilla, jotta päästään onnis-tuneesti satamaan.

kautta talo melkein sulautuu mereen. Arkkitehtoninen konsepti pohjautuu selkeisiin ratkaisuihin sekä sisä- että ulkotiloissa. Avarat huoneet antavat kolmiulotteisen tilan tuntua.

– Perheen toive oli rento mutta hieno sisustus. Hienous vastaa ta-lon arkkitehtuurin ja sijainnin vaati-muksia, rentous sopii perheen elä-mäntyyliin. Tällaiseen värimaailmaan eivät kuulu pirteät ja kirkkaat värit, to-sin minä en käytäkään niitä juuri kos-kaan, Marko Paananen sanoo. Si-sustusvärien tulevaksi trendiksi hän määrittää mustavalkoisuuden, jo-ta lähestytään käännetyllä tavalla – musta lähestyy hiiltä ja harmaata. Tä-mä on jo aistittavissa Col Legnossa, pehmeästi tosin.

Hän sanoo käyttäneensä inspi-raationaan talon läheisyydestä löy-

Viherkasvit yhdistävät osaltaan huo-netilat terassiin.

Kuvakulma lähes menneen ajan saa-ristolaistunnelmaan.

22

Sisustaminen on Marko Paana-sen mukaan ennen kaikkea luovaa työtä, minkä moni on unohtanut. – Si-sustussuunnittelija on kuin kirjaston-hoitaja, joka katsoo katalogista vaih-toehtoja ja valitsee turvallisimmat yhdistelmät valmiina luettelemaan käyttämiensä tuotteiden tutut nimet. Minä en edes tiedä, kenen valmista-mat verhot täällä on!

Ehdottomasti maali-ihminen

Marko Paananen sanookin aina ha-kevansa sisustuksessa tunnelmaa. – Se ei synny yhdestä esineestä tai parista huonekalusta. Minä en piilou-du esineiden taakse. Tunnelman luo-misessa ei ole kyse budjetistakaan, vaan tunnelman voi luoda pienellä tai vähän isommalla rahalla.

– Ja siksihän minä olen maali-ih-minen! Maali on minulle ihan ykkös-juttu, en edes välttämättä näe, että tapettiakin voisi käyttää. Assistenttini Johanna Sippala on taas ehdottomas-ti tapetti-ihminen. Moni sanookin, että minä olen ruutua ja raitaa, Johanna palloa ja kukkia, Marko nauraa.

– Maalin suosimiseen on myös käytännön syy. Sen voi aina helpos-ti uusia. Jos maalatessa hutiloi, asi-an voi korjata, mutta mitäs teet huo-non tapiseerauksen kanssa?

– Maalien valikoima on laaja. Nii-den värimaailmaan pääsee sisään helposti ja suunnittelu on vaivatonta. Mutta se ei tarkoita, että olisin lais-ka! •

Takka on hyvä tilanja-kaja ruoka- ja oleske-lutilan välissä. Sen tu-lipesässä on luukut molempiin suuntiin, eli takkatulta voi ihas-tella sekä ruokapöy-dästä että sohvalta.

Perinteinen hirsimök-kitunnelma on Col Legnosta kaukana. Vanhempien makuu-huone on avara ja va-loisa.

Tyttären kermanväri-sen huoneen seinällä on omat paikat myös Bratz-nukeille.

Musiikkihuoneen vaa-lea seinä antaa kont-rastin mustalle fl yy-gelille.

23

Meiltä kysytään usein, miten lattiamaalien

ja -pinnoitteiden liukkautta voisi vähentää. Erityisesti portaat ja märät betonilat-tiat saattavat liukkaina ai-heuttaa vaaratilanteita.

Panssarimaalin liu-kueste tullaan muutta-maan nimelle Liukueste, koska sama jauhe sovel-tuu peltikattojen lisäksi käytettäväksi myös lattia-tuotteidemme Aki Auto-tallipinnoitteen, Akvaco-at epoksimaalin, Betolux Akva lattiamaalin, Beto-lux lattiamaalin, Novo-pox LP epoksipinnoitteen ja Permo puulattiamaa-lin kanssa sisällä ja ulko-na tuotteen käyttöalueen mukaan. Karhennusjauhe lisätään maalin/pinnoit-teen joukkoon ja karhen-netulla tuotteella maala-taan joko koko lattiapinta tai maalarinteipillä rajattu osa pinnasta. Esim. por-

pintakerros, ks. kuitenkin tarkemmat tuotekohtaiset ohjeet!

Aki Autotallipinnoite ja Novopox LP epoksipinnoite

Karhennetulla pinnoitteella tehdään vain viimeisin pintakerros. Aki ja No-vopox LP ohennetaan ensin 30–40 % Epoksiohenne 1074:lla ja sen jäl-keen lisätään liukuestejauhetta suh-teessa yksi 1/3 l:n purkillinen (= n. 150 g) 10 litraan valmista pinnoite-seosta. Sekoitus tehdään maalinse-koittimella varustetulla, hidaskier-roksisella porakoneella.

Akvacoat epoksimaali

Kuten Aki ja Novopox, mutta ohenne-taan 20 % vedellä.

Betolux Akva lattiamaali, Betolux lattiamaali ja Permo puulattiamaali

Karhennetulla maalilla tehdään kak-si viimeistä pintakerrosta. Maaleja ei ohenneta, vaan Liukueste lisätään suhteessa yksi 1/3 l:n purkillinen (= 150 g) 10 litraan ohentamatonta maa-lia. Käsin tehtävä sekoitus on riittävä.

Panssarimaali

Kun Liukuestettä käytetään Pans-sarimaalin kanssa, on käsittely-yh-distelmässä oltava vähintään kak-si maalikerrosta. Liukueste lisätään pintamaalikerrokseen.

Lisätietoja: Puhelinneuvonta ammat-tilaisille (09) 8577 3720 arkisin klo 8–19. •

Liukueste nyt myös lattiatuotteille

TEKSTI: PEKKA LIIKKANENKUVAT: PEKKA VAINONEN JA MIRKKA LEMPIÄINEN

taissa toimii hyvin portaan ulkoreu-naan tehty liukuesteraita.

Liukueste on onttoja, kevyitä si-likaattimikropalloja sisältävä karkeu-tusjauhe. Mikropallojen maksimi-raekoko on n. 300 µm (n. 0,3 mm). Purkillinen (1/3 l = n. 150 g) liukueste-jauhetta lisätään n. 10 litraan maalia/pinnoitetta ja sekoitetaan hyvin. Vas-taavasti 3 litraan lisätään purkista n. 1/3 (= n. 1 dl = n. 50 g) ja litran purk-kiin lisätään n. 15 g (= n. 2 ruoka-lusikallista) jauhetta. Liukuesteen ja maalin seos ei kestä varastointia.

Pääperiaate on, että karhennetul-la tuotteella maalataan vain viimeisin

24

Käytäntö osoittaa ja on jo osoittanutkin, että öljykä-sitelty puulattia on helppo-

hoitoinen, kaunis ja miellyttävä jalan alla. Se on akustiikaltaan hiljainen ja hengittävä ja tasaa huoneilman kos-teutta.

Vuosaaren Vuotalossa oleva kir-jasto valmistui vuonna 2001. Tämän vuoden vaihteessa sille tehtiin en-simmäinen suurempi huoltoremontti, jossa lattian pinta hiottiin ja syväöljyt-tiin uudestaan. Muuten lattian hoita-miseen on riittänyt kerran vuodessa tehtävä perusöljyäminen, kahdesti kuukaudessa tehtävä pesu- ja hoito-ainekäsittely sekä päivittäinen mop-paaminen.

Kovimmassa kulutuksessa olevia kohtia, kuten ulko-ovien edustoja se-kä alueita, joissa esimerkiksi tuole-

Se käy kuin tanssi...TEKSTI: MAIJA TAVIA KUVAT: PEKKA VAINONEN

Puulattian hoitaminen kovassa käytössä olevassa julkisessa ti-lassa voi kuulostaa työläältä ura-kalta. Jo pelkkä ajatus tällaisesta materiaalivalinnasta on omiaan herättämään ennakkoluuloja.

ja siirrellään, käsitellään tarvittaessa hoitosuihkeella.

– Lattia on lämpökäsiteltyä koi-vua, joka on öljytty. Pinta on kaunis ja helppohoitoinen. Aiemmin käytös-sämme oli liuotinpohjaisia käsittely-aineita, mutta niiden hajuhaitat olivat epämiellyttävät niin meille kirjastos-sa työskenteleville kuin asiakkaille-kin. Nyt käytämme Tikkurilan Faxe-sarjan kasviöljypohjaisia aineita. Ne ovat helppokäyttöisiä, eivät haise ja antavat lattialle lisäksi hyvän, suojaa-van ja myös vettähylkivän pinnan, lat-tian hoitamisesta vastaava ISS:n Su-sanna Koskinen kertoo.

– Puulattia ei ole yhtään sen työ-läämpi hoidettava kuin muutkaan materiaalit. Lakattuun puuhun ver-rattuna öljytyn ylläpitohoito on paljon helpompaa ja myös edullisempaa,

Öljykäsitelty puulattia luo sisustuk-seen lämpöä ja elävyyttä tuomalla esiin puun kauniit kuviot.

25

kun suuret perushuollot ja niiden ai-heuttamat työvoima- ja materiaali-kustannukset jäävät pois, ISS:n pal-veluesimies Satu Häikiö vahvistaa.

– Kirjastossa käy vuosittain noin 400 000 henkilöä, eli lattia on alttiina aikamoiselle kulutukselle. Alun kokei-lujen jälkeen olemme nyt löytäneet hyvän tavan huolehtia lattiasta niin, että se voi hyvin, näyttää hyvältä, ja työ on vielä helppoakin. Susanna on tehnyt ja tekee hyvää ja huolellista työtä. Ammattilaiselta se näyttää käy-

vän kuin tanssi, kirjastonjohtaja Päi-vikki Voipaala toteaa tyytyväisenä.

Kaunis ja helppohoitoinen

Öljykäsitelty puulattia kasvattaa suo-siotaan Suomessa. Eikä ihme. Tuo-han se kauniisti esiin puun kuviot ja on lisäksi kestävä ja helppohoitoinen. Öljykäsitelty puulattia on parhaim-millaan varsinkin edustavuutta vaa-tivissa julkisissa tiloissa, joissa pin-tamateriaaliin kohdistuu myös kova kulutus. Suosituimpita kohteita ovat

Tuotesarjassa on saatavana kaikki vaativien lattioiden tarvit-semat hoitotuotteet: – FAXE Esikäsittelyaine– FAXE Puulipeä Valkoinen– FAXE Lattiaöljy– FAXE Combicolor -sävytys-

aineet– FAXE Pesu- ja hoitoaine.

Lisätietoja Tikkurilan ammattilais-myynnistä ja teknisestä neuvon-nasta.

– Näin helposti hoitosuihkeen levittämi-nen käy ja pinnasta tulee kauniisti valoa heijastava, Susanna Koskinen näyttää.

Öljykäsitelty puulattia kestää hyvin myös kovaa kulutusta, kuten tuolien siirtelystä aiheutuvaa hankausta.

– Viihtyisä, edus-tava, akustiikal-taan miellyttävä ja helppohoitoinen, kirjastonjohtaja Päivikki Voipaala kehuu kirjastonsa lattiaa.

hotellihuoneet, ravintolat, risteily-laivojen promenadit sekä modernit toimistot.

Moni valitsee myös kotiinsa öljykä-sitellyn puulattian. Sen kosketustuntu-ma on miellyttävä ja hengittävä.

Uusilla Faxe-sarjan tuotteilla myös lattian hoitaminen on helppoa. Tuotteet valmistetaan luonnon omis-ta kasviöljyistä, jotka puhdistavat ja suojaavat puuta luonnollisella tavalla. Öljy imeytyy nopeasti, on riittoisaa ja siistiä käsitellä. Se kutsuu puun luon-nollisen kauniit sävyt esiin.•

26

Vaasassa luova laboratorio nostaa ideat ja ilon pintaanTEKSTI LEENA-KAISA SIMOLA KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI

Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovan Creativelab on kohtauspaikka,jossa keskitytään luovuuteen ja ideointiin vahvassa myötätuulessa.

– Ideoitten työstämisessä pitää olla mukana iloa ja naurua. Otsa rypyssä se ei onnistu, Creativelabin kehittä-mispäällikkö Miia Lammi sanoo.

27

Riemumieli. Tämä sana tois-tuu usein kehittämispäällik-kö Miia Lammin puheessa,

kun hän kertoo Creativelabin suun-nittelusta, toteuttamisesta, nykyises-tä toiminnasta ja tulevaisuudesta.

– Idean tulo on ihana tunne, se tuo riemumielen ja tempaa mukaan-sa. Sen aistii kropassa, joskus se saa ihan kananlihalle. Idean synty ei ole vain ajatuksia, vaan myös fysiikkaa, Miia Lammi hehkuttaa.

Kuulostaa taivaita syleilevältä sa-nailulta, mutta Creativelabissa se on totta – ja suunnitelmallisen työn tu-losta.

Aloitetaan alusta:Muova on Taideteollisen korkea-

koulun vuonna 1988 perustama tutki-mus- ja tuotekehityskeskus, joka tar-joaa yrityksille ja yhteisöille muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluja. Vuon-na 2006 Vaasan yliopisto tuli Muo-van toiseksi taustatahoksi. Syntyi voi-makas ajatus siitä, että muotoilu on muutakin kuin konkreettista tekemis-tä. Niinpä yhdessä Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen kanssa alettiin suunnitella ja kehittää sekä tiloja että tapoja ideoiden synnyttämiselle.

Paikallisia rahoittajia saatiin mu-kaan, ja niin palkattiin projektille ”oi-

kein yksi ihminenkin” eli Miia Lammi, joka oli jo työskennellyt muutaman vuoden Muovassa. Creativelabin projekti aloitettiin viime vuonna, mut-ta varsinaisesti toiminta on käynnis-tynyt tämän vuoden alusta.

– Creativelab tarjoaa asiakkail-leen tilat, ohjauksen, asiantuntijat ja räätälöidyt ohjelmat. Asiakkainam-me on yrityksiä, yhteisöjä, tutkijoita ja opiskelijoita. Workshopeissa kehite-tään niin tuotteita, palveluja, brändiä, markkinointia kuin viestintääkin se-kä rakennetaan visioita ja edistetään luovuutta, Miia Lammi luettelee.

– Toimimme kohtalaisen tiukalla budjetilla, mutta olemme yrittäneet keksiä sitäkin mielenkiintoisempia ja erilaisia ratkaisuja.

Vanha päältä, sisällä pirteää luovuut-ta: Muova ja Creativelab toimivat Vaa-sassa entisissä Finlaysonin tiilira-kennuksissa.

”Kasteniityn” tuolit ja kuulokkeet odottavat keskittyneitä, mutta rento-ja käyttäjiä.

28

Katse puroon, varpaat ruohoon

– Tavoitteena on, että Creativelabis-sa syntyy hyviä, toteuttamiskelpoi-sia ideoita tai ainakin saadaan mylly-tys käyntiin niin, että idea pulpahtaa vaikka matkalla kotiin. Tilat on suun-niteltu tukemaan ideointiprosessia, Miia Lammi sanoo.

Ihminen on usein luovimmillaan luonnossa eri vuorokauden- ja vuo-denaikoina. Siksi Creativelabin tilojen teemaksi otettiin neljä vuodenaikaa.

Workshop-tyyppiseen ohjelmaan tuleva ryhmä aloittaa tilasta nimeltä Kevätpuro. Yhdessä pohditaan, mitä ollaan tekemässä ja mikä on tavoite eli herätellään ajatuksia ja laitetaan energia käyntiin. Kevätpurossa istu-taan vielä lähes kuin neuvotteluhuo-neessa, mutta seinälle maalattu ke-vätpuro ja keltaisen energiset valon pilkahdukset laittavat jo ajatusta hie-man lentoon.

Sen jälkeen siirrytään vihreälle Kasteniitylle, istutaan nojatuoliin, lai-tetaan musiikkikuulokkeet päähän ja nostetaan vaikka varpaat ylös.

– Rentouttavassa hetkessä ajatus pysähtyy ja kukin alkaa miettiä asiaa itsekseen. Syntyy uusia näkemyksiä ja pyöritettäviä ideoita. Idean tuotta-minen ei yleensä vaadi pitkää aikaa, mutta mielestä pitää saada kiire pois, muuten se ei onnistu. Kiireen pysäyt-täminen voi myös lisätä tekemisen laatua, enkä puhu nyt vain ideoiden tuottamisesta.

Kasteniityltä matka jatkuu Huur-remetsään, jossa neljä ihmistä is-tutetaan pienen pöydän ääreen te-kemään ryhmätyötä. Huurremetsän seinällä on harmaalla maalattuja puunrunkoja, oranssisina liehuvat lampunvarjostimet antavat ruskan häivähdyksen ja tummat verhot hä-märän, joskus jopa ryhmätöistä hiki-sen tunnelman.

Viimeisenä kävellään Lumipolul-le arvioimaan ideoita, ollaan liikkees-sä ja laitetaan asiat tärkeysjärjestyk-seen.

– Meillä on ideointiprosessin pe-rusohjelma, mutta tehtävät ja keinot suunnitellaan sekä toteutetaan tar-peen mukaan, Miia Lammi sanoo.

Yleensä workshopin ohjelma kes-tää 2–3 tuntia, koska sen jälkeen osallistujat ovat jo väsyneinä kaik-

Asiakkaat aloittavat Creativelabin ohjelmansa tilasta nimeltä Kevät-puro. Yrjö Kukkapuron suunnittele-mat klassiset tuolit on kunnostet-tu uuteen elämään: selkänojaan on painettu tunnetun henkilön kuva ja istuimeen hänen ajatuksensa. Coco Chanelin mukaan on edel-leenkin äärimmäisen rohkeaa aja-tella itsekseen ääneen.

29

kensa sillä kertaa antaneet. Pidem-mässä ohjelmassa ensimmäisen workshopin jälkeen annetaan koti-tehtäviä ja pidetään myöhemmin toi-nen workshop.

Miia Lammin mukaan ideat lähte-vät joskus hyvinkin nopeasti liikkeel-le, joskus joudutaan istumaan pit-käänkin.

– Mutta aina pitää olla hauskaa ja naurua. Ideat tulevat näin helpommin kuin otsa rypyssä oman työpöydän ääressä. Ideointia nopeuttaa keskus-telu toisten kanssa ja pysähtyminen ideoiden tuottamiseen.

– Ideoinnissa voi hyödyntää myös sattumaa. Keskustelu tuttavan kans-sa voi loksauttaa kolmessa sekunnis-sa jonkin ajatuksen paikalleen ja hy-väksi ideaksi. Se on ihan yhtä hyvä idea kuin viikkokausia hiellä ja tus-kalla työstetty.

Järkeä vai humpuukia

Miia Lammin mukaan tällä hetkellä Creativelabin asiakaskunnasta suu-rimman osan muodostavat julkisen sektorin edustajat, mutta palvelu on hinnoiteltu ottaen huomioon pienet-kin yritykset.

– Olemme markkinoinnissa ihan alkuvaiheessa ja tämä on aivan uu-si konsepti. Mahdollisen asiakkaan kanssa alkukeskustelussa tulee usein sellainen hetki, että huomaan asiak-kaan miettivän, onko tämä humpuu-kia vai järkevää toimintaa. Luovuus kun on kaksijakoinen juttu. Creative-labin toiminnan ydin onkin luovuu-den ja tehokkuuden tasapainon löy-täminen.

– Mutta kun asiakas on sisäistä-nyt toimintamme ajatuksen, ennak-koluulot häipyvät ja silmät loistavat!

– Nyt yhteiskunnassa ja yritys-maailmassa valmius täl-laiseen toimintaan on ihan erilainen kuin ennen, jolloin piti puhua innova-tiivisuudesta ja innovaa-tioista. Se on luovuutta ja sitä tarvitaan millä nimel-lä tahansa. Mekin tarvit-semme luovuutta muun muassa yrityksille tarjot-tavien palvelujen kehittä-misessä, mutta meidän tulee muistaa myös tar-koituksenmukaisuus.

Creativelabin toimin-taan kytketään tarvitta-essa sujuvasti Muovan muut palvelut. Creative-lab toimii myös Vaasan seitsemän korkeakoulu-yksikön ideahautomona. Tulevaisuutta suunnitel-laan innolla – ja varmas-ti luovasti.

– Tulevaisuus näyttää hyvältä, uusia projekte-ja on tulossa ja viritteillä. Nyt meidän tulee kehittää ideoiden tuottamisen pro-sessia edelleen ja hakea syvällisempiä vastauksia siihen, miten tila oikeasti vaikuttaa luovuuteen.•

Seinälle on maalat-tu keltaista iloa ja ke-vätpuron uomia. An-nika Haukkasalo pohtii muun muas-sa sitä, minkälainen musiikki sopii luovan työn inspiraatioksi.

Muovan ja Creati-velabin työntekijöi-tä itse luovuuden lähteillä: alhaalta myötäpäivään Miia Lammi, Tom Hagel-berg, Sanna Pel-tonen, Ruedee Sa-rawutpaicon ja Annika Haukkasalo.

30

Kittilän Levitunturin kupees-sa lokakuussa avattavaa Suomen pohjoisinta So-

kos-hotellia ei voi moittia yksitoikkoi-sesta värityksestä. Levin Toriksi ni-mettävään hotelli- ja liikekeskukseen nouseva Sokos Hotel Levi saa visu-aalisen inspiraationsa Lapin luonnos-ta ja sen vuodenajoista.

Jokaiselle hotellin kolmesta ra-kennuksesta on nimetty oma vuo-denaikansa, jonka väreistä talo saa persoonalliset tunnuspiirteensä. Su-vi-talo leikkii nimensä mukaisesti ke-säisen luonnon vihreillä ja ruskeilla

nusperinteen näköinen tunturihotelli. – Yleensä hotellit ovat saman-

näköisiä kaikkialla maailmassa. So-kos Hotel Leviin halusimme vahvan ja omannäköisensä lappilaisen ima-gon. Arkkitehtuurissa ja sisustukses-sa on mielestäni sopivasti pilkettä sil-mäkulmassa, mutta se on kuitenkin tiukasti kiinni tässä päivässä ja kes-tää kansainvälisen tason vertailun, arkkitehti Juha Paavo Mikkonen Ar-cheus Oy:stä sanoo.

Rakennusten julkisivussa yhdis-tellään puuta ja paikalla muurattua luonnonkiveä. Julkisivuissa ja hotel-

SOKOS HOTEL LEVI JA LEVIN TORI

Värikäs kunnianosoitus Lapin vuodenajoille

TEKSTI: LOTTA SUISTORANTA KUVAT: SAULI KOSKI

Levitunturin uusimmassa hotellissa matkailijat saavat elämyksiä myös majoitustilojen mielikuvituksellisesta värimaailmasta.

sävyillä. Rakennuksen julkisivu on tumman ruusun punainen ja ruskea. Loimu-talo puolestaan ammentaa syksyisen tunturin ruskan värimaail-masta, ja Kide-talon sisustuksen sini-set sävyt ja julkisivun valkoinen sekä ruskea jäljittelevät pohjoisen talvea.

Omaleimainen väritys

Oululaisen arkkitehtitoimisto Arche-uksen suunnittelema Levin Tori sai al-kunsa laskettelurinteessä syntynees-tä ajatuksesta rakentaa alppityylisten talojen keskelle suomalaisen raken-

Vaikka Levin Torin rakennustyöt ovat vielä osin kesken, Levillä usko-taan vahvasti, että avajaisia vietetään muutaman kuukauden sisällä.

31

lin sisustuksessa on käytetty tuhan-sia neliöitä suomalaista kiveä Orive-deltä, Lokalta ja Kurusta.

– Luontoteeman mukaisesti värit-kin ovat maanläheisiä. Varmaankin suurin osa Tikkurilan Valtti Colorin värikartasta on käytössä, arkkitehti Janne Rajala sanoo.

Marjamättäitä ja jäniksenjälkiä

Monista ketjuhotelleista persoonal-lisella ulkoasullaan erottuva Sokos Hotel Levi lupaa tarjota matkailijal-le elämyksiä myös sisustuksellaan. Huonekerrosten käytävien kokolat-tiamattoihin on tehty printtitekniikal-la teemaan sopivia kuvioita, kuten jäniksen jälkiä hangella, pitkospuut, latu tai marjamätäs. Huoneissa on kangastauluiksi tulostettuja valoku-via Lapin karusta tunturimaisemasta ja juoksevan erämaajoen pyörteistä.

Juha Paavo Mikkonen luonnehtii suomalaista värinkäyttöä laimeaksi.

– Yleensä Suomessa maalataan kaikki seinät valkoisella ja jos oikein rohkeita ollaan niin lisätään hieman vaaleanharmaata. Tässä hotellissa

on käytetty värejä tavallista rohkeam-min, eikä matkailijan tarvitse katsella pelkkiä valkoisia seiniä.

Asiakasomistajille ja ulkomaalaisille turisteille

Viimeistään marraskuun puolivälissä, kun matkailijat tulevat seuraamaan alppihiihdon maailmancupin avajai-sia Leville, he pääsevät yöpymään Sokos-hotellin värikkäissä huoneis-sa. Hotellinjohtaja Katja Laitisen mu-kaan Levillä on kolme sesonkia ja Sokos-hotelli tavoittelee voimakkaas-ti ympärivuotista toimintaa.

– Kohderyhmämme vaihtelevat sesongista riippuen, mutta tärkeim-mät kävijäryhmät tulevat olemaan S-ryhmän asiakasomistajat, ulkomaiset vapaa-ajanmatkailijat sekä yritys- ja kokousvieraat. Myös ulkomailta tule-vat kannustematkaryhmät ovat mer-kittävä ryhmä. He viipyvät yleensä lyhyen ajan, mutta matkaan kuuluu paljon ohjelmaa. Yksittäisistä juhlista venäläinen uusivuosi tuo meille pal-jon matkailijoita, Katja Laitinen luet-telee.

Hotellin julkisivujen värit sointuvat yhteen ympäröivän luonnon kanssa.Hotellirakennusten julkisivut on tehty pitkälti käsin, ja kaikki luonnonkivet ovat kotimaista tavaraa.

Julkisivun puuosat on käsitelty Valtti Color puunsuojalla.

Yläkuva: Arkkitehti Janne Rajala ker-too ajatuksen Levin Torin rakentami-sesta syntyneen jo vuosia sitten las-kettelurinteessä Levillä.

32

Levin Toria ympäröivien rakennusten julkisivuissa on ainakin kymmentä eri väriä. Mestarimaalaus Seppänen & Toikan työnjohtaja Timo Tervo myön-tää, että julkisivut ovat harvoin näin värikkäitä. Hän muistuttaa kuitenkin, että itse työ on maalarille samanlais-ta väreistä riippumatta.

– Levin hotelli on iso kohde, meillä on paikalla 16 maalaria. Lähiseudul-ta oli vaikea löytää työntekijöitä, joten he tulevat Kainuusta ja Oulusta, Timo Tervo kertoo.

Sen sijaan materiaalitoimitukset ovat sujuneet ongelmitta, vaikka Le-vin alueella rakennetaan paljon. Sa-teinen kesäkään ei ole vaikeuttanut ulkomaalauksia, kiitos julkisivua suo-janneiden räystäiden.

Sokos Hotel Levin ja Levin Torin maalauksesta ovat vastanneet ka-jaanilainen Mestarimaalaus Toikka & Seppänen sekä Maalausliike Klasila Iistä. Klasilan maalarit ovat vastan-

Majoituspaikkojen puute maalarien ongelmana Levillä

neet kahden hotellirakennuksen si-sätilojen pintakäsittelyistä. Elokuun puolivälissä jäljellä on enää ”petra-ushommaa” ja kaikki huoneet on jo luovutettu tilaajalle. Vaikka työt ovat edenneet sujuvasti, Klasilakin sanoo, että ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen ei ole helppoa. Kaukaisin työntekijä on tullut Lappeenrannas-ta, ja muualta tulleille on täytynyt löy-tää majoitus.

– Kevättalvella, kun Levin hiihto-lomasesonki oli kovimmillaan, ei alu-eelta löytynyt asuntoja työntekijöille, vaikka pelkästään Levillä on parikym-mentätuhatta petipaikkaa. Meillä oli onnea, kun saimme yhden huoneis-ton käyttöömme, Klasila kertaa.

Poroja työmaalla

Seitsemän kuukauden maalausurak-ka Levillä on tiennyt urakoitsijoille pit-kiä viikoittaisia automatkoja Lappiin.

Maalausliike Klasilan Väiski Klasila käy seuraamassa työn valmistumista Levillä viikoittain.

Kolmen hotellirakennuksen lisäksi Levin Torille tulee huoneistohotelli, kuuden ravintolan ravintolamaailma, ympäri vuorokauden avoinna oleva kahvila, maanalainen autohalli sekä suomalaista designia myyvä kauppa-keskus.

Materiaaleja on pitänyt kuljettaa työ-maalle ja arkkitehtien kanssa on pi-detty palavereja. Arkkitehdin näkemys rakennuksen värityksestä on siirtynyt piirustuksista hotellin pinnoille.

– Maalarit maalaavat värikoodien mukaan ja lukevat suunnittelutoimis-tojen maalausselityksiä, Väiski Kla-sila kertoo.

Vaikka ollaan Lapissa, Klasila ei muista sääskistä olleen haittaa työ-maalla. – Poroja täällä sen sijaan on liikkunut. Ovet on ollut pidettävä kiin-ni, koska ne olisivat tulleet sisälle ra-kennuksiin, Klasila selittää.•

33

Hotellin vastaanotto rakennetaan Su-vi-talon aulaan. Suvi-rakennuksen vä-rien teemana on kesä.

Hotellin käytäviä käsiteltiin Tikkuri-lan tasoitteella.

Huoneissa on käytetty 5-6 eri sävyä Novaplast 7 -sisämaalia, Harmony-si-sustusmaalia sekä kulutusta kestäviä Luja-maaleja. Vuodenaikateema nä-kyy hotellihuoneiden värityksessä.

Levin Tori

– Hotelli- ja liikekeskus Levi-tunturin juurella Kittilässä

– Valmistuu syksyllä 2008– 50 miljoonan euron investoin-

nilla Lapin suurin yksittäinen matkailurakennushanke

– Sokos Hotel Levissä yli 200 huonetta

– Snow White -huoneistohotel-lissa 24 lomahuoneistoa

– Majoituksen lisäksi torille tu-lee autohalli, kauppakeskus ja ravintolamaailma

– Hankkeen toteuttavat Osuus-kauppa Arina, Hullu Poro Oy ja LTA-Group Oy.

34

Aika jättää vähitellen pintoi-hin jälkensä, ne kuluvat, ruostuvat ja halkeilevat.

Vuosikymmenien tai vuosisatojen ai-kaansaamassa epätäydellisyydessä on oma rosoinen kauneutensa. Erilai-silla maalaustekniikoilla voidaan jälji-tellä tätä ajan patinaa.

Halkeillut maalipinta

Maalipinnan halkeilua kutsutaan krakleeraamiseksi. Tällainen yleen-sä vuosikymmenien ja useiden maa-

Kaunis ep ätäydellisyysKaunis ep likerrosten aikaansaama efekti voi-daan toteuttaa myös uuteen pintaan maalaamalla. Krakelointimaalaus tai krakleeraus perustuu siihen, että pin-nalle laitettava maali kuivuu nope-ammin kuin pohjamaali. Krakleeraus tehdään kahdella erityyppisellä maa-lilla. Pohjamaalaukseen käyvät nor-maalit alkydipohjaiset tuotteet Maa-larin Valkolakasta Unica Superiin. Toiset haluavat käyttää lakkaa siksi, ettei se värjää pintamaalia. Tällöin tu-lee muistaa huolehtia siitä, että lakan alla on sopivan värinen maali. Peri-

aatteessa maalit eivät kuitenkaan se-koitu toisiinsa, sillä pintamaalaus teh-dään vesiohenteisella maalilla.

Pintamaalaus tehdään, kun en-simmäinen kerros on vielä nahkea (yleensä noin ½–1 tunnin kuluttua, riippuen ilmankosteudesta ja kerros-paksuudesta). Pintamaalin tulee olla riittävän huokoinen, jotta se halkei-lee kunnolla. Esimerkiksi Siro Him-meä ja Harmony ovat sopivia tuot-teita, kun taas esim. vesiohenteiset kalustepintamaalit eivät toimi tässä tarkoituksessa.

MARJA KOIVUSAARI, VÄRISUUNNITTELIJA KUVAT: PEKKA VAINONEN

Copywriter Ulla Koho teki näyttävän seinämaalauksen. Ruostepinta saa-tiin aikaan Taika Helmiäismaalilla, 2077 Uranus ja Tunto Hieno struktuu-ripinnoitteilla, N464 Aleksandriitti ja L408 Karneoli.

35

Kaunis ep ätäydellisyysätäydellisyysHelpoiten krakelointi onnistuu pie-

nille pinnoille, kuten kalusteille ja ke-hyksille. Suurille pinnoille kannattaa maalaustyö suunnitella niin, että se voidaan tehdä pienemmissä osissa, jolloin kuivuminen on hallittavissa.

Jos käsitellään pieniä pintoja, kannattaa käyttää sivellintä. Sivellin-työssä tulee muistaa maalata – vas-toin maalarin oppeja – pohja ja pin-ta erisuuntaisin vedoin, näin saadaan sekä pitkittäin että poikittain kulkevaa halkeamaa. Seinäpinnoilla kätevin työväline on tela. Se jättää taas hie-

Ruosteseinän Taika Hel-miäismaali kiiltelee hie-nosti sivuvalossa.

Seinäpintaan saatiin jännittävä pe-runapeltomainen halkeilu telaamalla Harmony Sisustusmaali (L500) Maa-larin Valkolakan (N499) päälle noin tunnin kuivumisen jälkeen.

36

Eri aloilla toimivista naisista koostuva verkosto Centura ry on valinnut Helsingin ensikoti ry:n pysyväksi tukikohteekseen. Vuosia jatkuneen

toiminnan aikana Centura on mm. järjestänyt Pesän asiakkaille retkiä, vauvahierontaa, musiikkiterapiaa ja muuta toimintaa, johon budjettivarat eivät riitä.

Kun kävi selväksi, että Pesä pääsee muuttamaan Vallilaan, Centuran jäsenet alkoivat etsiä yhteistyö-kumppaneita uusien tilojen kunnostamiseksi ja kalus-tamiseksi.

– Aiemmin tilaa oli 100 neliötä, nyt lähes 400. Oli sel-vää, että vanhat kalusteet eivät millään riittäisi. Olemme saaneet kalusteita, materiaaleja ja työsuorituksia lahjoi-

man erilaisen halkeilujäljen. Kuivumista voi nopeuttaa pu-haltamalla pinnalle kuumaa ilmaa esim. hiustenkuivaajalla. Krakelointi vaatii hieman kokeilua, mutta on varsin kiehto-va laji, kun siihen pääsee sisälle. Lopputulosta ei kukaan voi etukäteen täysin ennustaa.

Ruostetta raudan pintaan

Metallipintojen jäljittelyssä Taika-tuotteilla on merkittävä rooli. Hyvän pohjan ”ruosteseinälle” saa harmaaksi sävy-tetystä Taika Hopeamaalista. Maali telataan seinälle nor-maaliin tapaan. Tässä tekemisessä on se hyvä puoli, että telajäljen ei tarvitse olla viimeisen päälle tasaista. Pohjan kuivuttua alkaa luovempi osuus. Tunto Hienolla saadaan ruosteenomaista struktuuria ja sopivaa himmeyttä. Tun-to Hieno voidaan roiskia pintaan esim. tiskiharjalla käyttä-en ensin tummaa, sitten ruosteenpunaista ruskeaa. Tum-mempaa ruskeaa ohennetaan hieman vedellä, roiskitaan seinälle ja pyöräytetään telalla yli, niin, että se leviää epäta-saisesti jättäen Taikamaalia näkyville. Ruosteenpunainen Tunto Hieno ohennetaan veden kanssa juoksevaksi ja sitä roiskitaan sinne tänne edellisen kerroksen kuivuttua.•

Pikkupöydän pinta krakeloitiin maa-laamalla se ensin Empirellä (N464) ja noin 40 minuutin kuivumisen jälkeen Harmony sisustusmaalilla (L491). Ko-vempaan kulutukseen pinta voidaan lakata Kiva Kalustelakalla.

TEKSTI: RIITTA ESKELINENKUVAT: JOHANNES RANTAPUSKA JA SONJA IKONEN

Pesä kuntoon Pesä on Helsingin Oulunkylän ensikodin avopal-veluyksikkö, jossa kuntoutetaan päihdeongel-maisia odottavia äitejä sekä päihdeongelmista kärsiviä vauvaperheitä. Pesä toimii Vallilassa. Ke-sän aikana sen tiloja kaunistettiin Mainostoimis-to Taivaan ja Tikkurilan yhteisessä projektissa.

37

tuksina monilta eri yrityksiltä, kertoo projektissa mukana ollut sisustusark-kitehti Johanna Ikävalko. Hän houkut-teli mukaan myös Tikkurilan, sillä Pe-sän seinille kaivattiin väriä ja kuvioita äitien ja lasten silmäniloksi.

Toinen Centuran jäsen, Anna-Mia Alanko, työskentelee AD:nä mainos-toimisto Taivaassa. Hän keksi pyytää toimiston suunnittelijoita ideoimaan sopivia seinämaalausaiheita. Graa-fi kot Hanna Korhonen, Calle Mosan-der ja Gregoire Thomas suunnitteli-vat kukin yhden maalauksen.

Iloisia kuvioita ja rauhallisia värejä

Tiloista haluttiin tehdä viihtyisät ja ko-dinomaiset. Seinämaalaukset suunni-teltiin niin, että ne puhuttelevat Pesän tärkeää kohderyhmää, alle 3-vuotiai-ta lapsia. Niinpä niissä korostuvat sa-dunomaiset kasvi- ja eläinaiheet: lin-nut, kissat, puput, kirahvit ja karhut. Värimaailma haluttiin pitää rauhalli-

talkoovoimin

sena ja pehmeänä, sillä kirkkaat ja räikeät värit saattavat aiheuttaa päih-deongelmaiselle hankaluuksia.

Oli selvää, että näin vaativien ku-vioiden maalaaminen ei onnistuisi normaalina talkootyönä. Maalaus-ten toteuttajaksi pyydettiin sisustus-arkkitehti ja erikoismaalari Sonja Iko-nen, jolla on monen vuoden kokemus vaativien seinämaalausten toteutta-misesta.

– Käytin apuna piirtoheitintekniik-kaa. Heijastin kuviot seinälle ja maa-lasin värin kerrallaan. Osan kuvioista tein vapaalla kädellä ja viimeistelyn pienillä taiteilijasiveltimillä. Varjos-tukset tein ohennetulla maalilla, jo-ta käytin ohuina kerroksina. Maalei-na käytin Jokeria ja tehosteena Taika Helmiäislasyyria, Sonja kertoo.

Sonja Ikonen halusi osallistua Pe-sän kaunistamiseen myös oman yri-tyksensä Harmonia Design Oy:n pa-noksella. Hän suunnitteli ja maalasi herkän japanilaistyylisen puunoksan Pesän shiatsuhuoneen seinälle. Huo-neen rauhalliset värit luovat hyvät puitteet siellä annettavalle hoidolle.

– Projekti mahdollisti Pesän ra-kentamisen toimivaksi ja viihtyisäksi. Centuran jäsenet ja muut projektiin osallistuneet ovat lahjoittaneet meil-le aikaa, rahaa ja tavaraa. Mutta en-nen kaikkea he ovat osoittaneet ha-lunsa tehdä jotakin arvokasta lasten hyväksi tukemalla lasten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia elää hyvää elämää, Oulunkylän ensikodin ja Avopalvelu Pesän johtaja Tuomo Palevaara kiteyttää.

38

Pesän tarjoaman kuntoutuksen ta-voitteena on saada äidit luopumaan sikiövaurioita aiheuttavista päihteis-tä raskauden aikana. Pitemmän täh-täyksen tavoitteena on vanhempien hallittu päihteidenkäyttö sekä toimi-va vanhemmuus.

Odottavat äidit ja heidän perheen-sä voivat osallistua yksilö- ja ryhmä-kuntoutukseen. Kuntoutustiimiin kuu-luu erikoissairaanhoitaja, sosionomi, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Perhei-den sisäistä vuorovaikutusta tuetaan keskustelun sekä erilaisten toiminnal-listen menetelmien avulla. Toiminnal-lisissa ryhmissä työskentelee vakio-henkilökunnan lisäksi vauvahieronnan ohjaaja/lymfaterapeutti, musiikkitera-peutti ja käsityönopettaja.

Kuntoutus toteutetaan yhteistyös-sä lastensuojelutyöntekijöiden, mui-den hoitoa antavien tahojen sekä perheiden lähiverkostojen kanssa.

Yli 70 % toiminnan rahoitukses ta tulee Raha-automaattiyh dis tyk seltä, loput katetaan kun tien maksusitou-muksilla sekä lahjoituk silla ja vapaa-ehtoistoiminnalla.

Pesässä hoidetaan kokonaisia perheitä

Kuntoutus vaikuttaa lapsen koko loppuelämään

– Kuntoutuksessa on kaksi päätee-maa, päihdekuntoutus ja vuorovai-kutuksen tukeminen. Suurin osa Pe-sän äideistä pääsee irti päihteistä ja pystyy huolehtimaan lapsestaan. Ih-misen perusturvallisuus rakentuu ensimmäisen ikävuoden aikana, ja vauva-aikaisella vuorovaikutuksel-la voidaan vaikuttaa lapsen kehityk-seen ja koko loppuelämään, sanoo Oulunkylän ensikodin ja Avopalvelu Pesän johtaja Tuomo Palevaara.

– Vuosittain Pesään hakeutuu 20 äitiä. Keskimääräinen kuntoutusai-ka on 8 kuukautta. Pesässä voi olla kerrallaan 14–16 perhettä. Perheen koko voi vaihdella raskaana olevas-ta äidistä useampilapsiseen perhee-seen, jossa molemmat vanhemmat osallistuvat kuntoutukseen. Parhaas-sa tapauksessa äiti tulee Pesään jo reilusti ennen synnytystä, jolloin kun-toutukseen kiinnittyminen on jo ta-pahtunut ennen lapsen syntymää. Yleensä parhaat tulokset saadaan, kun koko perhe osallistuu kuntoutuk-seen, Palevaara kertoo.•

39

A white base

640807

Tikkurila laajentaa Aasian markkinoille

TEKSTI: MIKKO PYKÄLÄINEN, SALES EXECUTIVE, VANTAA KUVAT: LI YANPING, PROJECT MANAGER, BEIJING

Kasvustrategiansa mukai-sesti Tikkurila on laajenta-nut kansainvälisiä toiminto-

jaan Aasiaan avaamalla myyntiyhtiön Kiinassa. Tikkurila (Beijing) Paints Co. Ltd. aloitti toimintansa toukokuus-sa 2007 Pekingissä toimitusjohtaja Yan Mingin johdolla. Myyntitoimisto ja varasto avattiin Shanghaissa tam-mikuussa 2008.

Uuden yrityksen perustamisen yhteydessä Tikkurila osti CEIEC-Feelings-myyntiyhtiön, joka oli toi-minut Tikkurilan tuotteiden jakelijana Kiinassa vuodesta 2002. Kaupan yh-teydessä CEIEC-Feelingsin liiketoi-minta ja 50 työntekijää siirtyivät uu-den yhtiön alaisuuteen.

Uuden yrityksen tavoitteena on luoda hyvä ja vahva liiketoiminta-perusta maan nopeimmin kasvavil-le maalimarkkinoille. Tällä hetkellä vuotuinen maalin kulutus Kiinassa on vielä alle yksi litra/henki.

Kuluttajamaaliliiketoiminta kehittyy voimakkaasti

Tikkurila (Beijing) Paints laajentaa nopeasti jakeluverkostoaan. Kulut-tajamaalien myynti hoidetaan pää-sääntöisesti Pekingistä ja teollisuus-maalien myynti Shanghaista.

Vuonna 2008 Tikkurila laajentaa toimintaansa Kiinassa 100 uudel-la jälleenmyyjällä. Kaikissa pisteissä on sävytyskone sekä asiantunteva ja ammattitaitoinen henkilökunta. Ku-luttajamaalien liiketoiminta painottuu Pekingiin ja sen lähialueisiin, missä asuu arviolta n.150 miljoonaa ihmis-tä. Tämän lisäksi keskitytään muuta-miin suurempiin kaupunkeihin kuten Shanghai, Xi’an ja Chengdu.

Tikkurilan asiakkaina on isoja ra-kennus- ja sisustusyrityksiä, sisus-tustavarataloja sekä paikallisia jäl-leenmyyjiä.•

KIINA-TIETOA:

– Markkinoiden koko (kuluttaja-maalit): >2,5 mrd €– Markkinoiden kasvu: > 10%– 1,330 mrd ihmistä

Tikkurilan maa-leja käytetään laadukkaissa kiinalaisissa uu-disasunnoissa.

Tikkurilan sablo-nit ja Taika-hel-miäismaalit val-loittavat Kiinaa. Pentagon Desig-nin Pia Thurma-nin luomia sablo-neja käytetään jo kiinalaisissa ko-deissa.

Toha-maali on tar-koitettu lasten-huoneisiin.

40

Tikkurilan ruotsalaisen tytär-yhtiön Alcro-Beckersin tuo-tanto on siirretty Tukholman

keskustasta, Lövholmenista, noin 40 kilometrin päähän Nykvarniin. Uusi tehdas on Euroopan modernein ja li-säksi yksi maailman ympäristöystä-vällisimmistä maalitehtaista. Tehtaan tuotanto on täysin automatisoitu, mi-kä takaa tuotteiden tasaisen ja korke-an laadun. Tehtaalla valmistetaan ai-noastaan vesiohenteisia maaleja.

Tehtaan siirtoon oli selkeä syy: tuotanto haluttiin siirtää lähelle kes-kusvarastoa, jotta voitaisiin integroi-da tuotanto, keskusvarasto ja jakelu. Nykvarnista on hyvät yhteydet pää-markkina-alueelle Skandinaviaan. Myös tehtaan yhteydessä oleva va-rasto on varsin moderni.

Erikoista tässä uudessa tehtaas-sa on se, ettei si-tä rakennettu koko-naan täysin alusta, vaan rakentamises-sa hyödynnettiin jo olemassa olevaa rakennusta, 1900-luvun alussa val-mistunutta paperi-tehdasta. Vanhan rakennuksen hyö-dyntäminen teki ra-kentamisvaiheesta hyvin haasteellisen.

Ruotsissa on maalin valmistus siirretty Nykvarniin

Sen lisäksi, että tehtaan siir-to edesauttaa Alcro-Beckersin toi-mintaa, se myös toi mukanaan uu-sia työpaikkoja Södertäljen alueelle. Tehtaan siirrosta oli siis iloa mones-sa suhteessa. •

Faktaa:

• Nykvarnin tehdas tuottaa 30 mil-joonaa litraa maalia vuodessa

• Tehtaalla valmistetaan n. 1 000 erilaista tuotetta ja 4 500 valmis-tuserää vuodessa

• Tehtaassa on n. 85 työntekijää

LEIF WIRTANEN, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: BERT OLA GUSTAVSSON

Kaikki YIT:n puutalot on maalattu Tikkurilan Ultran eri sävyillä. Maalaus-työstä vastasi YIT:n oma maalaus-osasto.

41

helle Pietaria ja meille tarjottiin tilai-suutta osallistua, otimme haasteen vastaan hyvin mielellämme, sanoo Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaali-en viennistä Venäjälle vastaava myyn-tijohtaja Maarit Taskinen.

Hänen mukaansa pientalojen, hir-sitalojen ja -mökkien kysyntä kasvaa Venäjällä jatkuvasti. Puurakentamisel-la on Suomessa perinteitä, ja Tikkurila on tehnyt pitkään yhteistyötä taloteh-taiden sekä tutkimuslaitosten kanssa. Niinpä olemme päässeet kehittämään omaa osaamistamme puupintojen maalaamisessa erityisesti ankarassa Pohjolan ilmastossa. Pystymme myös tarjoamaan viimeisimpiä tuotekehityk-sen tuloksia ja uusia tekniikoita sisä-maalaukseen.

Messuilla mahdollisuus vaikuttaa

– Ryhmä venäläisiä rakennusalan asiantuntijoita oli vieraillut viime ke-sänä Vaasan asuntomessuilla ja saa-nut sieltä paljon tietoa rakenteellisista ratkaisuista ja sisustussuunnittelusta. Pyrimme tekemään samanlaisen vai-kutuksen Kymlenon messuilla, mut-ta ei ainoastaan ammattilaisiin vaan myös tavallisiin messuvieraisiin ja mahdollisiin talonostajiin, Taskinen jatkaa

– Valmiiksi pintakäsitellyt asunnot ovat yleistymässä Venäjälläkin. Kun kävijät näkevät, miten laaja tuotevali-koima meillä on tarjolla erilaisiin koh-teisiin ja he huomaavat voivansa ostaa Tikkurilan tuotteita omasta maastaan, imagomme luotettavana maalitoimit-tajana vahvistuu entisestään.

– Ympäristönäkökohdat kiinnosta-vat venäläisiäkin entistä enemmän, ja kuluttajien ympäristötietoisuus lisään-tyy koko ajan. Tikkurilan asiantuntijat ovat valmiita neuvomaan messuvie-raita paikan päällä niin ympäristöasi-oissa kuin parhaan mahdollisen maa-laustuloksen saavuttamisessa. Meillä on Kymlenossa viikonloppupäivystys messujen aikana. •

Tikkurila mukana Venäjän ensimmäisillä asuntomessuilla

TEKSTI JA KUVAT: ARJA SCHADEWITZ, VIESTINTÄ

Koltushin kylässä 15 km Pietarista itään avat-tiin 15.9. asuntomessut, Venäjän ensimmäi-set laatuaan. Malli oli saatu Suomesta, ja

suomalaisten talotehtaiden ja näiden yhteistyökump-panien avulla tapahtuma saatiinkin aikaiseksi. Tikku-rila on tunnettu, pitkäaikainen laatumaalien toimitta-ja Venäjällä, joten oli luonnollista jatkaa yhteistyötä Pietarissa.

Messut ovat auki marraskuun puoliväliin, ja kävi-jöitä odotetaan kaikkiaan 10 000. Talotehtaista ovat mukana YIT Lentek, Finndomo, Honkarakenne ja Ve-hasen saha. Hankkeessa olivat vahvoina taustavai-kuttajina Kymenlaakson Liitto ja Pietarin hallintoalue Leningradskaja Oblast, joiden nimistä messutkin sai-vat ”Kymleno”-nimen. Messualueen tontin omistaa YIT, joka myös rakensi taloista pääosan.

Pääperiaatteena on ollut tarjota maan ylemmäl-le keskiluokalle suomalaista suunnittelua yrittämättä sopeuttaa sitä liiaksi paikalliseen makuun. Alueesta on tarkoitus kehittää suomalaisen puutalo-osaamisen käyntikortti, ja tarjolla on niin erillis- kuin pari- ja rivita-loja sekä hirsihuviloita.

Suomalaisiin messuihin verrattuna Kymlenon näyttely on varsin suppea mutta värikäs. Asuintalo-ja on kaikkiaan 26, mutta näytteillä niistä on vain 16. Talojen koko on 80–170 neliötä. Asunnoista esitel-lään kolmea eri valmiusastetta täysin valmiiksi pinta-käsitellyistä ja sisustetuista raakapintaisiin. Neliöhin-nat ovat 2 600–5 000 euroa.

Malli ja kokemukset Suomesta

Suomessa asuntomessuja on järjestetty jo lähes 40 vuotta, ja Tikkurila on osallistunut niille 1970-luvun puolivälistä tarjoamalla maalausratkaisuja sisätiloi-hin ja ulkopinnoille. Niinpä yhtiön asiantuntijoille on kertynyt runsaasti kokemusta erilaisista messupro-jekteista.

Tikkurilalla on alueella nimikkotalot Mansikka (Honka) ja Orvokki (YIT) ja myös muita kohteita, jois-sa on käytetty yhtiön tuotteita sisällä ja ulkona. Tikku-rilassa toimi aktiivinen projektiryhmä, joka teki kaik-kensa Kymleno-hankkeen onnistumiseksi. Mukana olivat vientimyyjä Antti Pursiainen, teknisen palvelun päällikkkö Pekka Joukanen, myyntiassistentti Irina Eteläaho ja värisuunnittelija Pirjo Linnosmaa. Maa-laustyöt messualueella tehtiin osittain paikallisin yh-tiömme TOO Tikkurilan voimin, mm. sisätilojen taidok-kaat koristemaalaukset ovat maalarimestari Klavdiya Lovchinovskayan käsialaa.

– Kun saimme kuulla, että suomalaiset rakennus-yritykset aikovat järjestää asuntomessut Venäjälle lä-

Tikkurilan nimikkotalo Orvokissa on runsaas-ti koriste- ja kuviomaa-lattuja pintoja, tässä Har-monyn ja hopeanvärisen Taika Helmiäismaalin yh-distelmä.

Takka ja tv ovat tasaveroisia katseenvangitsijoita Mansik-ka-talossa. Seinän vuoluki-veä mukaileva efektipinta on saatu aikaan Tunto-struktuu-ripinnoitteella.

42

Loppuvuodesta 2008 Mosko-van lähistölle Mytishiin val-mistuvan logistiikka- ja palve-

lukeskuksen tavoitteena on parantaa huomattavasti yhtiön asiakaspalve-lutasoa alueen nopeasti kasvavilla markkinoilla. Keskukseen tulevat si-joittumaan niin Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaali- kuin teollisuusmaali-toiminnot.

Keskukseen tulee tilat myös laaja-mittaiselle asiakaskoulutukselle, joka on olennainen osa Tikkurilan markki-nointia. Vuosittain Venäjällä koulute-taan tuhansia maalikauppiaita, suun-nittelijoita, arkkitehtejä, maalareita, rakennusalan ammattilaisia ja teolli-sia maalinkäyttäjiä. Lisäksi tarjotaan ajantasaista tietoa uusista tuotteista ja menetelmistä omalle henkilökun-nalle. Aikaisemmin koulutustilaisuuk-sia on järjestetty eri puolilla maata asiakkaitten luona sekä julkisissa ti-loissa ja omissa kokoustiloissa.

Logistiikkakeskuksen pääura-koitsija on Lemminkäinen-konser-niin kuuluva Lemcon Oy. Keskuksen suunnittelusta vastaa Arkkitehtuuri-toimisto Ilonen & Lautamo Ky. Raken-nuksen tilavuus on 86 600 m3 ja lat-tiapinta-ala 10 000 m2. Investoinnin arvo on noin 20 milj. euroa.

Tuhansia maalikauppoja

Kuluttajat voivat ostaa Tikkurilan tuotteita noin 5 000 maalikaupasta jo lähes 40 maassa. Lukuun lasketaan sellaiset kaupat, joilla on käytössään sävytyskone eli myyntipisteitä on to-dellisuudessa tätäkin enemmän. Ve-näjän ja muiden IVY-maiden alueella sijaitsee kaupoista noin 1 200. Jot-ta toimitukset tapahtuisivat ajallaan ja asiakaspalvelu sujuisi nopeasti ja joustavasti laajalla alueella, tar-vitaan todella tehokkaasti toimivaa logistiikkaa.

Tikkurila on vienyt Venäjälle ja si-tä edeltäneeseen Neuvostoliittoon maaleja jo vuosikymmeniä. Se oli aikoinaan ensimmäinen länsimai-nen maaliyhtiö, joka aloitti Venäjällä maalituotannon. Tänään kauppa- ja rakennusmaaleja valmistavia teh-taita on jo kolme, ja lisäksi on kaksi teollisuusmaalitehdasta. Paikallisen tuotannon osuus myynnistä kasvaa jatkuvasti viennin kustannuksella. Näitä maaleja myydään mm. Finnco-lor- ja Teks-tuotemerkeillä.

Kasvupotentiaalia Itä-Euroopassa

Länsi-Euroopassa maalien kokonais-kulutus henkeä kohti laskettua on va-kiintunut 15–20 litran pintaan, kun se esim. Venäjällä on alle viisi litraa. Isoimmissa kaupungeissa kulutus voi olla suurempaakin, mutta maaseu-dulla voidaan jäädä parin litran tuntu-maan. Itä-Eurooppa onkin Tikkurilan tärkeintä kasvualuetta. •

Tikkurilalle Moskovaan logistiikka- ja asiakaspalvelu keskus

Kesällä 2007 Tikkurila alkoi rakentaa Moskovaan asiakaspalvelu- ja logistiikkakeskusta pystyäkseen vastaamaan voimakkaan kasvun ja kysynnän haasteisiin. Yli 10 miljoonan asukkaan kaupungissa logis-tiikalta vaaditaankin tavallista enemmän.

TEKSTI: ARJA SCHADEWITZ, VIESTINTÄ KUVA: PETRI MIETTINEN

43

Teollistumisen vuosina 1950–1970 pitkä käsityönä tehty-jen talojen perinne katkesi

lähes kokonaan. Tutkimuksen ja kou-lutuksen ansiosta perinteinen raken-taminen on elpynyt perinnetiedon hu-kattujen vuosien jälkeen uudelleen. On tärkeää jatkaa kädentaitojen siir-tymistä, ei katkaista osaamisen ket-jua uudelleen. Ollaan ylpeitä osaami-sesta ja pidetään sitä yllä!

Kuluttajien keskuudessa kiinnos-tus vanhaa ja perinteistä rakentamis-ta kohtaan on kasvanut viime vuosi-na tuntuvasti, mm. rintamamiestalo on kokenut uuden tulemisen pienta-lopakettien rinnalle.

Kaupunkien vanhat kerrostalo-huoneistot ovat sijoituskohteina jopa yhtä kysyttyjä kuin uudet asunnot. Myös mielenkiinto perinteisiä tuottei-ta ja työtapoja kohtaan on lisäänty-nyt, ja jatkuvuudella ja kokemuksella on kysyntää. Tyylin mukainen korjaus nostaa kiinteistön arvoa ja on raken-nushistoriallisesti ja esteettisesti kor-vaamatonta.

Perinnemaalit ovat myös Tikkuri-lan tuotannossa. Vanhan ajan maalit -konseptin tuotteet hyväksytään suo-jelukohteisiin.

Vanhojen ikkunoiden kunnostus kannattaaMaalien hilseily ja kittien irtoami-nen saa aikaan tarpeen tehdä ik-kunoille jotain. Keskeisin kysy-mys lienee korjataanko vanhat vai vaihdetaanko uusiin. Kus-tannusarvion ollessa samaa luokkaa uutuuden viehätys pai-naa useasti vaakakupissa. Van-hat ikkunat kannattaa kuitenkin kunnostaa perinteisiä työtapoja ja tuotteita käyttäen.

Puuta ja lahoa

Vanhojen ikkunoiden kestävyys pe-rustuu vielä 1960-luvulle saakka käytettyyn laadukkaaseen puuhun. Ikkunoihin käytettiin hartsipitoista, ti-heäsyistä ja oksatonta honkapuuta. Puun tuli olla keskitalvella kaadettua, ja sen annettiin kuivua kaksi vuotta ennen sahausta. Ikkunat olivat raken-nuspuuseppien taidonnäyte.

Auringon lämpösäteilyn vaikutuk-sesta kittaukset ja tiivisteet haurastu-vat, maalit ja puu halkeilevat, ja hal-keamiin kertyy vettä. Halkeamien kautta alkaa lahoaminen. Eri ilman-suunnassa sijaitsevat ikkunat van-henevat eri tavoin, joten saman raken-nuksen ikkunoiden vaurioiden määrä ja laatu vaihtelee. Kerrostalojen ylim-pien kerrosten ikkunat ovat alttiimpia vaurioille, ja etelä- ja länsiseinustalla uv-säteily ja viistosade altistavat ikku-nat suuremmalle rasitukselle.

Ikkunoiden kunnostus on hyvä tehdä julkisivumaalauksen tai lisä-eristysremontin yhteydessä. Ulko- ja sisäpuolen huoltokäsittelyt on syytä tehdä samanaikaisesti. Kunnostus-töiden laajuus selviää kuntokartoituk-sessa. Vaivannäkö urakkalaskennas-

Lakkamaali on erinomainen tuote vanhojen ikkunoiden oikeaoppiseen huoltomaalaukseen. Pinta kestää ku-lutusta ja on helppo pitää puhtaansa.Kuvasta käy ilmi mihin kohtaan tiivis-te kiinnitetään. Maalarin sormet eivät korvaa kittiveistä...

ANNE HISSA, TEKNINEN NEUVOJA KUVAT: PEKKA VAINONEN

44

sa kannattaa, sillä vanhan korjaus tuo myös yllätyksiä tullessaan. Urak-kalaskennassa onkin syytä unohtaa rutiinimassoittelut ja -hinnoittelut.

Rakenteet kuntoon ennen maalausta

Puitteen ja karmin alaosat sekä lii-tokset ovat ikkunan vaurioherkimpiä osia. Lahoamisen voi todeta piikillä tai puukonkärjellä.

Kovettuneet ja halkeavat kitit se-kä auenneet puuliitokset eivät suo-jaa puitetta lasia pitkin valuvalta sa-devedeltä. Rakenteisiin päässyt vesi kehittää yleisesti lahovaurion, joten myös vesipeltien kunto ja riittävät kaatokulmat on tarkistettava.

Puuosien korjausta varten ikkunat nostetaan pois paikoiltaan ja nume-roidaan. Ennen kuin puitteet voidaan avata liitoksistaan, täytyy kittaus ja lasit irrottaa. Työ vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, jotta lasit säilyisivät ehjinä.

Sekä puitteiden että karmien la-hoalueiden puukorjaukset tehdään vanhan mallin mukaan käyttäen hy-

välaatuista sydänpuuta. Samalla tar-kistetaan vaurioiden syyt ja tehdään tarpeelliset rakenteelliset korjauk-set. Vanhimpien ikkunoiden kulmalii-tos on kiinnitetty usein puutapeilla ja vahvistettu kulmaraudoilla, joten ne on helppo purkaa.

Puukorjausten jälkeen tehdään sovitus, jossa tarkastetaan puitteen avautuminen ja sulkeutuminen asian-mukaisesti. Puitteen ja karmin väliin tulisi jäädä riittävä käyntirako kosteu-desta ja lämmönvaihteluista johtuvan puun turpoamisen varalle. Yksi sovitus olisi hyvä tehdä vielä ennen puitteiden valmiiksi maalausta, jolloin tuupissa olevaan puitteeseen on vielä mahdol-lista tehdä viimeiset korjaukset.

Kittiä kanssa

Vaurioiden laajuudesta riippuen kitta-ukset on syytä uusia tai paikata. Kun kittaukset uusitaan kokonaan, vanhat kitit irrotetaan varovasti taltalla. Kitin pehmittämiseen voi käyttää lämpö-puhallinta. Infrapunasäteilyllä toimiva kittilamppu helpottaa työtä suuressa kohteessa.

Lasien kanssa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä vanha lasi halke-aa helposti. Rikkoutuneet lasit tulee korvata vanhalla lasilla, jos sitä on käytettävissä.

Kittinä tulee aina käyttää pella-vaöljykittiä, joka valmistetaan pella-vaöljystä ja liidusta. Silikonit ja muut uuden tekniikan tuotteet eivät erin-omaisuudestaan huolimatta kuu-lu vanhaan rakennusperinteeseen. Aluskittinä voi käyttää suoraan tuu-bi- tai purkkitavaraa, päällyskittiä lei-votaan liitujauhon kanssa niin ettei se tartu käsiin.

Kittiura pohjamaalataan Lin-Poh-justeella ohennetulla Lin Pellavaöljy-maalilla. Maalin kuivuttua levitetään aluskitti. Lasi kiinnitetään paikalleen painamalla se tiiviisti aluskittiä vas-ten. Kiinnitys varmistetaan lasitus-nauloilla tai langalla. Lasi suojataan paperin- tai pahvinpalalla työn aika-na. Päällyskitti painellaan uran koh-dalle lastalla tai leivottuna nauhana. Kitti levitetään kittiveitsellä kittiuran päästä päähän veistä nostamatta. Veistä kostuttamalla saadaan pin-ta sileäksi. Kittaus levitetään vajaak-si siten, että reunaan jää 1–2 mm:n maalausvara.

Kittaukset on syytä maalata ker-taalleen välittömästi, sillä kitti kuivuu hitaasti ajan kanssa pellavaöljymaa-lin alla. Maalaamaton kitti on pikku-lintujen suurta herkkua, joten ilman maalikalvoa nokittavana olevat kitta-ukset eivät suojaa anna.

Helat hoitoon

Kulmarautojen tarkoitus on pitää lii-tokset koossa, joten samalla tarkis-tetaan niiden kunto, ja tarvittaessa ne korvataan uusilla vanhanmallisil-la. Myös sulkijahakojen ja koukkujen kunto ja riittävyys tulee tarkistaa.

Helat irrotetaan vain, jos puite pi-tää purkaa korjausta varten. Tällöin ne puhdistetaan teräsharjalla tai te-räsvillaa käyttäen. Jos helat irrote-taan, niistä poistetaan vanhat maa-lit ja ruosteet, ja ne pohjamaalataan ruosteenestopohjamaalilla myös pii-loon jäävältä puolelta. Valmiiksimaa-laus tehdään Lin Pellavaöljymaalilla.

45

Veto pois tiivisteillä

Ikkunoiden vaihtoa uusiin perustel-laan usein myös energiansäästöllä. Puitteiden tiivistäminen tai tiivistyslis-tojen asennus tarjoaa loistavan vaih-toehdon myös kustannuksia tarkas-teltaessa.

Seinän ja karmin välissä olevat vuotokohdat tilkitään käyttäen ra-kennusvillaa tai kuiturivettä. Poly-uretaanivaahto ei kuulu vanhan ra-kennuksen tyyliin, sillä myöhemmät tarkennussäädöt eivät onnistu eris-tettä poistamatta.

Karmin ja puitteen väliin asenne-taan tiivisteet. Niitä on markkinoilla useita eri malleja. Tiivisteitä asennet-taessa tulee jättää ikkunoiden nurk-kiin ilmaraot vesihöyryn tiivistymisen estämiseksi. Sisäpuitteen tulee olla tiiviimpi kuin ulkopuitteen, sillä raken-teen tulisi harveta ulospäin. Sisäpuit-teen tulee olla kokonaan tiivistetty, ul-kopuitteeseen jätetään sekä ylä- että alareunaan noin 10 cm:n tiivistämät-tömät alueet.

Ulkopinnoille Lin Pellavaöljymaalia

Maalattavan pinnan on oltava kuiva, puun kosteuspitoisuuden enintään 15 %, ympäröivän ilman vähintään +5 oC ja ilman suhteellisen kosteu-den alle 80 %.

Kellarit eivät ole parhaita mahdol-lisia tiloja maalaustyöhön, vaikka niitä on yleensä tarjolla. Pellavaöljymaalit tarvitsevat valoa ja happea kuivuak-seen, ja maalin kuivuminen kestää kauemmin valottomassa ja tuuletta-mattomassa tilassa.

Vanhat maalatut puitteet ja kar-mit pestään Maalipesulla tai Huolto-pesulla ja huuhdellaan hyvin. Irtoavat maalit kaavitaan pois, pinnat hiotaan himmeäksi, ja puupuhtaaksi otetut ulkopuolen pinnat sekä uudet puu-paikkaukset pohjustetaan Lin-Poh-justeella.

Pohjamaalaus tehdään Lin-Poh-justeella ohennetulla Lin Pellavaöljy-maalilla. Maali sivellään tiukkaan ja ohuina kerroksina, ettei maalikalvo kuivuessaan rypisty. Pohjamaalaus riittää alapuitteen ja kittiuran käsitte-lyyn sekä maalaamattomille, pohjus-teella käsitellyille kohdille. Usein hiot-

Annelta sujuu myös vanhan kunnostaminenNimi: Anne HissaKoulutus ja työtehtävät: – Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, rakentaja-artesaani 1991– maalarin ammattitutkinto 1998– kemiantekniikan perustutkinto 2005– teknisenä neuvojana Tikkurilassa syyskuusta 2005Aikaisempi työkokemus: – Suomenlinnan hoitokunta 1991–2000, korjaus- ja huoltomaalausta (eri-tyisesti ikkunoiden) sekä huoneistoremontteja ja porraskäytävien enti-söintiä– erilaisissa maalaus- ja rakennusliikkeissä rakennusmaalarin tehtävis-sä 2000–2004

– Finnresin-sideainetehtaalla päi-väoperaattorina kesällä 2005Kielitaito: englantia kohtuullises-ti, ahkerasti lisää opiskellenAsun: Suomenlinnassa entiseen sotilaskasarmiin remontoidussa asunnossa aviomiehen ja Suo-menlinnan alkuperäisasukkaan Ramses-kissan kanssaVapaa-ajan harrastukset: erilai-sen kirjallisuuden ahminta, kunto-savate, nyrkkeily, avantouinti sekä ulkoilu. Mutta tärkeintä on puutar-han hoito.

46

Tikkurila OyLea SaariVASTAUSLÄHETYSTunnus 500999901003 VANTAA

TIKKURILAN VIESTIN PALVELUKORTTI

Kiinnitä tähän osoitelipuke viimeksi saamastasilehdestä liimalla, teipillä tai nitojalla

Olen uusi tilaaja.

Korjaan yllä olevat osoitetiedot.

Tilaus lopetetaan.

Haluan lehden ruotsiksi.Voit tilata lehden myös internetin kautta:www.tikkurila.fi /ammattilaiset > Palvelut >Tikkurilan Viesti > Tikkurilan Viestin tilaaminen

Juttuideoita ja terveisiä toimitukselle:

Yrityksen nimi, puhelinnumero ja sähköposti

Osasto/käyttäjä

Yrityksen osoite

Postinumero ja toimipaikka

Toimiala, jolla työskentelen

Tikkurila Oy maksaa

postimaksun

VANHAT IKKUNAT...

tu vanha maalipinta riittää pohjaksi.Pinnan on syytä antaa kuivua

vähintään neljä vuorokautta ennen seuraavaa maalausta. Riittävän kui-vuuden voi tarkistaa hiertämällä peu-kalolla maalin pintaa maalauskerto-jen välissä.

Pintamaalaus tehdään ohenta-mattomalla tai enintään 5 % Lakka-bensiinillä 1050 tai Lin-Pohjusteella ohennetulla Lin Pellavaöljymaalilla 1–2 kertaa ohuelti, tiukkaan sivellen.

Maalin tulee yltää 1–2 mm lasin päälle kittauksesta, jotta saumasta tulee vesitiivis. Muista käsitellä myös päätypinnat ja jatkoskohdat huolelli-sesti.

Sisäpinnoille Lakkamaalia tai Lin Sisäöljymaalia

Sisäpuitteisiin ja ulkopuitteiden sisä-pintoihin käytetään yleensä tiiviim-pää maalia, kuten Lakkamaali, tai huokoisempaa pellavaöljypohjaista Lin Sisäöljymaalia. Maalin valintaan vaikuttavat kulutuskestävyyden vaa-timukset.

Pohjatyöt pesuineen ja hiontatöi-neen tehdään kuten ulkopuolella. Ok-sankohdat on syytä käsitellä Oksa-lakalla.

Pohjamaalaus sekä ennen maa-latuille että uusille pinnoille tehdään Jehu pohjamaalilla.

Kolojen kittaukset ja ylitasoituk-set tehdään tarvittaessa 1–2 kertaa Öljysilotteella. Kahden silotuskerran jälkeen on syytä tehdä välimaalaus Jehulla, jolloin pinnasta tulee kestä-vämpi.

Pintamaalaus tehdään Lin Sisäöl-jymaalilla 1–2 kertaa tiukkaan sivel-len, tarvittaessa mieluummin vaikka kolmas kerta kuin kaksi liian paksua kerrosta. Pinnan annetaan kuivua 2–5 vrk maalausten välillä.

Käytettäessä Lakkamaalia pinnat maalataan 1–2 kertaa ja annetaan kuivua noin vuorokausi maalausker-tojen välissä. •

Maalausneuvonta (vain alan ammatti laisille)ma–pe klo 8–19 puh. (09) 8577 3720

47

Kansainvälinen nuorten maalareiden ammattitaito-kilpailu järjestettiin elokuun

lopulla Helsingissä Kampin kauppa-keskuksessa. Kilpailun järjestivät Suomen Maalarimestariliitto ry ja Tu-run Ammattiopistosäätiö TAO.

Kilpailun voitti Suomen edustaja, 21-vuotias Katja Jaatinen Seinäjoel-ta. Yhtenä kilpailutehtävänä oli maa-lata maalarin itsensä tasoittamalle seinälle Suomen Maalarimestariliiton logo sablonitekniikalla. Lisäksi seinäl-

Suomen Katja Jaatinen voitti nuorten maalarien kilpailun

le piti maalata pohjoismaisen maa-lausurakoitsijajärjestön nimilyhenne NMO ja vuosiluku 2008. Kilpailuteh-tävät suunnitteli lehtori Kirsi Salo TAO:sta. Hän oli toiminut myös Kat-ja Jaatisen valmentajana. Salo halusi näyttää suurelle yleisölle miten vaih-televia tehtäviä maalarit hallitsevat, ja tekstin suurentaminen ja sablo-nin valmistaminen sopivat hyvin täy-dentämään kilpailun perinteisempiä maalaustöitä. (RE)

Tikkurila vahvistaa kasvustra-tegiansa mukaisesti ase-maansa Itä-Euroopassa

perustamalla IP Tikkurila -nimisen myyntiyhtiön Minskiin hoitamaan

Tikkurilassa useita vuosia erilaisissa myynti- ja johtotehtävissä Itä-Euroo-pan alueella.

Tikkurila on vienyt maaleja Val-ko-Venäjälle 2000-luvun alusta maa-hantuojien kautta. Oma myyntiyhtiö vauhdittaa jälleenmyyntiverkoston laajentamista ja markkinaosuuden kasvattamista sekä myös parantaa teollisten asiakkaiden palvelua. Tik-kurilan tavoitteena on nousta maan merkittävimpien maaliyhtiöiden jouk-koon muutaman vuoden sisällä.

Valko-Venäjällä on 9 milj. asu-kasta ja nopeasti kehittyvät maali-markkinat, joiden koko on 55 milj. lit-raa (kauppa- ja rakennusmaalit sekä teollisuusmaalit yhteensä). Maalin-kulutus asukasta kohti on kuutisen litraa, kun se Länsi-Euroopassa on 15–20 litraa henkeä kohti. Valko-Ve-näjän talouskasvu on ollut noin 10 %viimeisten vuosien aikana, ja kasvua ennustetaan edelleen.

TEKSTI: ARJA SCHADEWITZ, VIESTINTÄKUVA: VANGA MELNIKOVA

kauppa- ja rakennusmaaliensa se-kä teollisuusmaalien markkinointia, myyntiä ja jakelua Valko-Venäjällä.

Uudesta yhtiöstä vastaa maajoh-taja Mauno Nurm, joka on toiminut

Tikkurila perusti myynti-yhtiön Valko-Venäjälle

Minsk on vilkas, lähes kahden miljoonaan asukkaan kaupunki.

Osoitteenmuutoksia varten on palvelukortti

sivulla 46.

PL 53, 01301 VANTAAPuh. (09) 857 71Faksi (09) 8577 6902www.tikkurila.fi

PU

NA

MU

STA

781

022

Tikkurila lanseeraa tänä syksynä aivan uuteen teknologiaan perustuvan julkisivumaalin. Tuot-teen nimi on HybriSil, ja sen suurin etu muihin

jo markkinoilla oleviin tuotteisiin nähden on puhtaana pysyminen. HybriSilissä on hyödynnetty nanoteknologi-an suomia mahdollisuuksia. Tuotteen sideaineessa on liitetty yhteen perinteinen akrylaatti nanokokoluokan si-likapartikkelien kanssa, ja nämä yhdessä muodostavat hybridin, josta tuotteen nimi juontaa. Kovat silikapar-tikkelit on siis ympätty akrylaattiin, jolloin sideaineella on silikan ansiosta mineraaleille tyypilliset lujuusominai-suudet ja akrylaateille tyypilliset elastiset ominaisuudet. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä tekee maalikalvosta ko-van mutta elastisen.

HybriSilin puhtaana pysyminen perustuu maalikal-von hydrofi ilisyyteen eli vesihakuisuuteen. Sade kaste-lee maalikalvon pinnan kauttaaltaan, ja vesi huuhtelee

lian pois. HybriSilin ainutlaatuinen rakenne estää sade-veden tunkeutumisen maalikalvon läpi. Tämän ansiosta maalikalvo kuivuu nopeasti sateen jälkeen. Maalikalvon pinnan kovuus on olennainen tekijä sen puhtaana pysy-misen kannalta, sillä lika ei tartu yhtä helposti kovaan pin-taan kuin pehmeään pintaan.

HybriSil soveltuu betoni- ja sementtivahvojen rap-pauspintojen pintamaaliksi. Sementtivahvoilla rappauk-silla tarkoitetaan rappauslaasteja, joissa on enemmän sementtiä kuin kalkkia, eli KS-suhde on < 50/50. Tuot-teesta on saatavilla valkoinen perusmaali, joka voidaan sävyttää Tikkurilan Facade-värikartan vaaleisiin sävyihin. Tuote kuuluu kiiltoryhmään täyshimmeä.

HybriSilin rinnalle on lanseerattu myös uusi pohjus-te, Tikkurilan Hydrosolipohjuste. Tässäkin tuotteessa on hyödynnetty nanoteknologiaa, sillä tuote perustuu n. 50 nm:n partikkelikoon akrylaattisideaineeseen. Hydroso-lipohjuste tunkeutuu erittäin tehokkaasti mineraaliseen alustaan ja se myös sitoo alustaa. Tuotteella parannetaan pintamaalin tartuntaa alustaansa. Sillä on lisäksi hyvä ve-sihöyryn läpäisevyys, mutta toisaalta se myös vähentää nestemäisen veden tunkeutumista alustaan.

LEIF WIRTANEN, TUTKIMUSPÄÄLLIIKKÖKUVA: PEKKA VAINONEN

Uusi puhtaana pysyvä Uusi puhtaana pysyvä julkisivumaali HybriSiljulkisivumaali HybriSil