Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

Tiina Lindberg ja Voimala-hanke kannustavat nuoria yrittäjiksi SIVU 5

228-vuotias Tampere juhlii 53. Tampereen päivää. Eri puolilla kaupunkia on toista sataa tapahtumaa. Tule mukaan! SIVU 9

Tervetuloa juhlimaan

Tampereen päivää 29.9.–1.10.

Ohjelma s. 9–12

Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2007

2

228-vuotias Tampere on avoin kaupunki”Sentähden tahdomme Me tämän kautta ja tämän Meidän avoimen Perustus-Kirjamme woimasta, Armosa suoda ja omistaa niille kaikille, jotka tahtowat mainittuun uuteen Tammerkosken Kaupungiin siirtä ja heitäns siihen asetta, Porwari-oikeuden ja wapauden…”

Näin julisti Ruotsin kuningas Kustaa III Tampereen kaupungin asukkail-le porvarisoikeudet kaupungin pe-

rustamisasiakirjassa 1.10.1779. Asiakirjan suomennos on vuodelta 1780 ja hieman vaikealukuinen, mutta asia tulee yhä selväksi. Tampere perustettiin Tammerkosken karta-non maille kaupan, teollisuuden ja käsityön keskukseksi. Jokaisella kaupungin asukkaalla oli ”lupa ja wapaus, että, sen jälken kuin hän parahiten taita ja woi, harjoitta kaikellaista Kaupantekoa, Fabrikin liikundota ja Käsi töitä, kuin hän on oppinut”.

Tampere täyttää tänä vuonna 228 vuotta. Alle 500 asukkaan kaupungista on kasvanut yli 200 000 asukkaan kaupunki, valtakunnan toinen kasvukeskus ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki.

Kauppa, teollisuus ja käsityöt – eli laajas-ti ajatellen palvelualat, ovat yhä Tampereen kasvun perusta. On siis syytä juhlia kuningas Kustaa III:n kaukokatseista päätöstä.

•••Tampereen päivää vietetään 1.10. ja sitä edeltävänä viikonloppuna 53. kerran.

Kannattaa lähteä tuona viikonloppuna liikkeelle, sillä eri puolilla kaupunkia on tois-ta sataa tapahtumaa ja tutustumiskohdetta. Tampereen päivää juhlitaan kulttuurin ko-ko kirjolla, josta jokainen voi poimia itse-ään kiinnostavan kattauksen. Kirjastot ovat avoinna, museoihin pääsee ilmaiseksi tai alennetulla lipulla. Paloasema on aina suo-sittu käyntikohde, mutta monissa muissakin kaupungin palvelupisteissä on avoimet ovet.

Tänä vuonna on Raatihuoneen sijasta kaupungintalolla avoimet ovet sunnuntaina 30.9. Valtuustosalissa voi kokeilla, miltä tun-tuu istua kaupunginvaltuutettuna ja painaa äänestysnappia. Pormestari ja apulaispor-mestarit ovat myös tavattavissa ja kaupun-gintalon aulassa voi tutustua paljon puhut-tuun Tampereen vanhaan vaakunaan.

Varsinaisena Tampereen päivänä, maa-nantaina 1.10. juhlinta keskittyy Raatihuo-neelle. Siellä jaetaan Tampereen päivän pal-kinnot ja pidetään perinteinen juhlavastaan-otto. Tänä vuonna julkistetaan myös uusi Raatihuone – pormestarien talo -kirja, joka valottaa mielenkiintoisella tavalla Raatihuo-neen historiaa ja sen merkitystä niin Tampe-reen kehityksessä kuin koko kansakunnan murrosvaiheissa.

Tampereella on vahva perinne, jota kan-nattaa juhlia, mutta myös paljon tulevaisuu-den tekijöitä, jotka kannattaa nähdä. Tam-pere on mahdollisuuksille avoin kaupunki – meidän Tampereemme.

Timo P. NieminenTampereen pormestari

Tampereenkaupungintiedotuslehti3/2007

w w w. t a m p e r e . f i

Julkaisija:

Tampereen kaupunginviestintäyksikköPL 487, 33101 Tamperewww.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/tamperelehti

Päätoimittaja:

TiedotuspäällikköAila Rajamäkiaila.rajamaki@tampere.fiPuh. 040 550 5540

Taitto:

Marja MuhonenPaino:

Pirkanmaan Lehtipaino OySeuraava Tampere-lehti

ilmestyy 24.11.2007

Kannen kuvat:

Ville Saha, Ari JärveläISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

KIM

MO

TO

RK

KEL

I

Ratinanrannan pysäköinti-tilo jen rakentaminen ennakoi uusien keskusta-asuintalojen nousemista Pyhäjärven rantaan lähiaikoina. Rantapro menadi on saatu valmiiksi väli aikaisella pinnoitteella siten, että kevyt liikenne ja sen vieressä aidan takana kulkeva työmaaliikenne voivat käyttää väylää.

Rakennustyömaa muutti myös lii-kennettä siten, että kevyt liikenne siirrettiin työmaan tieltä Tampereen valtatien pohjois-laitaan. Pyöräilyä ja jalankulkua toisaalta su-juvoittaa uusi kevyen liikenteen ramppi, jos-ta pääsee Ratinan valtatien pohjoislaidasta alas jatkamaan matkaa rantaa myöten.

Pysäköintitilojen rakennustyömaa on lähtölaukaus arviolta viisi vuotta kestäväl-

le näkyvälle keskustan muutostyölle. Lop-putulokseksi on haluttu laadukasta, uutta elävää keskustaa – reilu tuhat uutta ihmistä asuttaa lähivuosina Ratinanniemen etelärin-nettä. Rantapromenadin varrelle Pyhäjärven rantaan tulee aikanaan myös venesatama ja puistoja.

Ratinan alueen muutoksiin kuuluu myös laajan kauppakeskuksen rakentaminen ny-kyisen Koskikeskuksen jatkeeksi. Muutos tuo uusia mahdollisuuksia koko stadionin alueen kehittämiselle. Kauppakeskuksen ra-kentamisen etenemistä ennakoidaan myös tämän syksyn aikana alkavalla linja-autoase-man peruskorjauksella, jonka myötä hen-kilöliikenteen laiturit siirretään asemara-kennuksen Hatanpään valtatien puoleiselle sivulle. Nykyisten laiturien alue on varattu kauppakeskukselle ja uudelle Vuolteenka-dun linjaukselle.

Ratinan suvannon yli on tulossa myös uusi kevyen liikenteen silta. Tämän Ratinan-niemestä toria kohti vievän Laukonsillan suunnittelusta on meneillään kilpailu, joka ratkaistaan marraskuussa.

Ratinanrannan rakentaminen alkaa pysäköintitiloista

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Ratinan-rantaan rakenne-taan asun-toja yli tuhannelle asukkaalle.

3

Paras-hanke on tiivistänyt kau-punkiseudun kuntayhtymän työsken-telyä, vaikka monet hankkeet olivat työn alla jo aikaisemmin ja ymmärrys yhteistyön tärkeydestä olemassa.

– Paras hankkeen myötä seudulli-nen ajattelu on kuitenkin voimistunut, kertoo Tampereen kaupungin vs. stra-tegiapäällikkö Reija Linnamaa.

Linnamaa sanoo Paras-hankkeen vieneen suunnitelmia kohti käytännön toimintaa.

– Seutuyhteistyössä ovat tällä hetkel-lä esillä muun muassa seudullisen elin-keino yhtiön perustaminen, maatalous-hallinnon seudullistaminen ja eläinlää-käripalvelut. Myös seudullinen palvelu-verkon tarkastelu on käynnistymässä.

Esimerkkinä maankäyttö- ja kaavoi-tuspuolelta pidetään Vuoreksen aluetta.

Vuoreksessa myös päivähoito, ter-veydenhuolto ja perusopetus järjeste-tään yhteistyönä. Toimipisteet sijaitse-vat Tampereen puolella ja osa niiden käyttäjistä asuu Lempäälässä. Samaa pe-riaatetta voidaan toteuttaa myös muilla rajoilla.

Kaupunkiseutu kasvaa ja sisäinen muuttoliike on voimakasta. Tampereen rajan ylittää joka aamu työmatkallaan noin 35 000 ihmistä.

– Yhteistyön tavoitteena on seutu-rakenne, jossa kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja. Syksyn aikana yh-teistyötä tiivistetään. Seutuhallitus oh-jaa työn etenemistä. Tärkeintä on ihmi-sen arki ja yrityksille tarjottavat toimin-tamahdollisuudet koko seudun alueella, sanoo kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen.

Kehitysvammaisten palveluissa ei kuntarajojaKehitysvammaisille ihmisille tarjottavi-en palvelujen hallintoa muutetaan pur-kamalla Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pirsos vuonna 2009. Pal-velut jaetaan Pirkanmaan sairaanhoito-piirin ja kuntien kesken.

Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan laitoshoito on ajateltu siirret-tävän Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, asumis- ja päivätoiminnoista kunnat päättävät erikseen. Samalla laitospaik-kojen määrää vähennetään.

– Resursseja siirretään palveluasu-miseen ja avopalvelujen tukemiseen. Tämä on pitkän tähtäimen linjaus, Leh-tomäki sanoo.

Laitospaikkojen vähentämisen yh-teydessä ei tulla Lehtomäen mukaan tekemään pakkosiirtoja.

– Jokaisen halua ja tarpeita kuun-nellaan. Tukea saisivat jatkossa enem-män myös he, jotka asuvat kotona ja joi-ta usein hoitavat iäkkäät vanhemmat.

Organisaatiomuutos vaikuttaa myös noin 800 Pirsoksen työntekijän elä-mään.

– Muutos aiheuttaa myös henkilös-tön siirtymistä toiseen organisaatioon.

Tampereen kaupunki-seudun kunnat ovat käynnistäneet laajan hankepaketin kuntarajat ylittävistä palveluista. Paras-yhteistyö-suunnitelma on hyväksytty valtuustoissa elokuun aikana. Tampereen kaupunkiseudulla hankkeita olisi käynnistetty joka tapauksessa ilman valtion ohjaustakin.

Seudun yhteistyöllä veroeurot saadaan tehokkaampaan käyttöön

Seutuyhteistyön tavoitteena on, että kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja.

Tällä hetkellä on vireillä useita seutuyhteistyön hankkeita, seudul-listen eläinlääkäri-palvelujen organi-sointi on niistä yksi. Eläinlääkäri Riitta Vikberg kuuntelee Ujo-kissan sydän-ääniä ennen leikkausta.

Paras-hanke Lakisääteinen kunta- ja palvelu-

rakenneuudistus Edellyttää kuntaliitoksia tai yhteis-

toiminta-alueita Vähintään 20 000 asukkaan

väestöpohja

Tampereen seudun kuntayhtymä Tampere, Kangasala, Lempäälä,

Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi

Yhteistyösuunnitelman hankkeita:

Elinkeinostrategia ja seudullinen elinkeinoyhtiö

Perusterveydenhuollon, päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkko- selvitys

Lukioyhteistyöhanke Seudullinen asunto-ohjelma ja

maakäyttösuunnitelma Seudullinen liikennejärjestelmä

-suunnitelma Alueellisen työterveyshuollon

hanke Selvitys toimitilahallinnosta ja

-palveluista Seudullisten eläinlääkäri-

palvelujen organisointi Seudullinen tietohallinto -hanke

Pirsos Kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Järjestää laitoshoitoa ja avohuollon

tukitoimenpiteitä 26 kuntaa, 50 toimintayksikköä

eri puolilla Pirkanmaata 800 työntekijää

Sama asiantuntijuus tarvitaan jatkos-sakin. Muutoksella ei saavuteta suuria kustannussäästöjä.

Tampereen kaupunki ei tuota ke-hitysvammaisille omia palveluja, vaan ostaa ne joko Pirsokselta, kolmannelta sektorilta tai seurakunnilta.

Pirkkala osaksi Tampereen perusterveydenhuoltoaPirkkalan kunnan perusterveydenhuol-

to siirtynee Tampereen kaupungin vas-tuulle vuonna 2010. Pirkkalan kunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta käydyt neuvottelut ovat edenneet no-peasti aiesopimusvaiheeseen. Syksyn aikana tehdään yksityiskohtainen suun-nitelma, jossa selvitetään muun muassa kustannusten jako, henkilöstöasiat ja Pirkkalan edustus Tampereen tilaajalau-takunnassa. Pirkkalan terveysasemasta tulee Tampereen 12. perusterveyden-huollon yksikkö. Se eroaa muista siinä, että sillä on oma vuodeosasto. Tampe-reen puolesta neuvotteluja vetäneen ti-laajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan Pirkkalan tulosta ei synny Tampereelle rasitetta.

– He maksavat omat kustannuksen-sa. Tamperelaisille asialla ei juuri ole vaikutusta. Meille suurin anti tässä on kokemus yhteistyön toteuttamisesta ja uusien toimintatapojen kehittäminen.

Teksti: Hilkka HakalaKuvat: Ari Järvelä

Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan Tampereen ja Pirkkalan perusterveyshuollon yhteistyön suurin anti on uusien toimintatapo-jen kehittäminen.

– Tampereen rajan ylittää joka aamu työmatkallaan noin 35 000 ihmistä, vs. strategiapäällikkö Reija Linna-maa sanoo.

4

Loppuvuodesta on valmistumassa useita katu- ja puistotöitä. Hatanpään valtatien bussikaista Rantaperkiössä avataan syksyllä liikenteelle, ja Kalkunvuoren uudella asuinalueella yhteydet paranevat uuden Kalkun-vuoren sillan ja Kalkun-vuorenkadun valmistuessa marraskuussa. Bussilinja 1 on tarkoitus siirtää kulkemaan uutta reittiä.

Syksyn aikana valmistuvat myös Lounais-Hervannan uuden asuinalu-een kadut, kun reunakivi-, asfaltti- ja nurmikointityöt saadaan päätökseen. Asuinalueiden katusaneerauksista val-mistuvat Ikurissa työn alla olleet kadut. Länsi-Tampereella Niemen alueella jat-kuu vielä tulevana talvena Vähäniemen-kadun remontti. Pispalan valtatiellä val-mistuvat Peurankadun liittymäalueen saneeraus ja bussikaista. Myös Tohlo-pin uuden asuinalueen katuverkko on valmistunut sorapintaisena, ja alueella päästään rakentamaan taloja.

Keskustassa ja Tammelassa raken-netaan kevyen liikenteen väyliä. Rauta-tienkadulla muutetaan jalkakäytävä yh-distetyksi jalankulkupyörätieksi Vuol-teenkadun ja rautatieaseman välillä. Työ

valmistuu vuoden loppuun mennessä. Salhojankadulla tehdään kevyen liiken-teen väylän perustustyöt Kyllikinraitin ja Tapionraitin välillä loppuvuoden ai-kana. Ajorata muutetaan yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi tällä välillä.

Hervannan keskustassa parannetaan Insinöörinkadun turvallisuuttaHervannan keskustassa aloitetaan mah-dollisesti jo tänä syksynä Insinöörin-

Uusi silta Kalkkuun, bussikaistoja lisää

Liikenneturvallisuuskyselyyn saatiin 254 vastausta. Yhtenä paino-pisteenä kyselyssä oli koulumatko-jen turvallisuus. Suunnitelmaa käy-tännössä kokoavan Destian johtava konsultti Christel Kautiala kertoo, että useimmin aiheiksi nousivat vaa-rallisten kevyen liikenteen ylitysten parantaminen, ylinopeuksien hillit-seminen, liittymäjärjestelyt ja liiken-nesääntöjen noudattaminen.

Kyselyn tulokset analysoidaan yhtenä osana työtä. Liikennesuun-nitteluun kuuluu yleensäkin liiken-neonnettomuustilastojen seuraami-nen ja vaaran paikkojen ottaminen huomioon esimerkiksi uusien lii-kennevalojen sijoittamista suunni-

teltaessa. Nyt tätä aineistoa on käyty läpi ajan kanssa uudelleen viiden vii-me vuoden ajalta. Erityisesti on ana-lysoitu vakavia, kuolemaan johtanei-ta onnettomuuksia, joita Tampereel-la on sattunut 5–6 kertaa vuodessa.

Huomion kiinnittäminen lii-kenneturvallisuuteen on johtanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa myös hyviin tuloksiin. Pahimmillaan liikenneonnettomuuksissa kuoli koko maassa vuosittain noin 1100 ihmistä, kun luku on ollut viime vuosina noin 350. Uusia keinoja on kuitenkin etsittävä, koska tilanteen halutaan kohenevan edelleen.

Kadunpitäjän keinoja liikenne-turvallisuuden parantamiseen ovat

rakenteelliset keinot kuten katujen leveydet, valaistus tai keskisaarek-keet. Nopeuden rajoittaminen on yksi keino, ja siihen liittyviä pyyntö-jä tuleekin paljon kaupungille.

Liikenneturvallisuus on kuiten-kin paljolti myös ihmisten korvien välissä – rajoitus ei vielä tuo lisää turvallisuutta, jos sitä ei noudateta. Yhtenä keinona tilanteen kohenta-miseen on esitetty ajatus liikenteen kameravalvonnan ja lievien liiken-nerikkomusten valvonnan siirtämis-tä kunnille pysäköinninvalvonnan tapaan.

Teksti: Anna-Leea Hyry

kadun uudistus liikekeskuksen koh-dalla turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Ajorataa korotetaan ja kavennetaan liikekeskuksen kohdalla, sekä nopeutta rajoitetaan 30 km/h:ssa. Alueelle rakennetaan omat jäsennellyt tilat takseille, palvelubusseille ja linja-autoille. Kadun molemmille puolille rakennetaan erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Alueen viihtyisyyttä paranne-taan uusimalla kadun pintamateriaale-ja, kalusteita ja katuvalaistusta. Liike-

keskuksen osuudelle tulee kaksi uutta jalkakäytävää, ja kolmatta etelänpuo-leista jalkakäytävää siirretään hieman keskukseen päin.

Koskipuiston päätyyn porrasyhteys, Tesomalle uudenlainen skeittipaikkaKoskipuistoa on kunnostettu läpi kesän. Työt ovat hieman viivästyneet, mut-ta puisto on tarkoitus saada valmiiksi tämän syksyn aikana. Koskipuiston

kulkuyhteyksiä parannetaan portailla, jotka johtavat puiston pohjoispäästä kosken varrelta vesivoimalan viereen. Portaiden jatkoksi ja kulkuyhteydeksi rakennetaan kivetty aukio vesivoimalan edustalle. Uusi kulkuyhteys valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä.

Sopivasti Tampereen päiväksi val-mistuu myös Tammerinpuiston kun-nostus. Vanhan leikkipaikan tilalle on rakennettu nurmialue ja oleskelualue istutuksineen ja viereisen aukion näky-mää on avattu Ojakadulle ja Tuomiokir-kon suuntaan. Puistoon tulee myös uu-si veistos, kuvanveistäjä Antero Koski-sen Matto ja pallo.

Syksyllä ovat käynnistyneet myös kunnostustyöt Ahvenisjärvenpuiston leikkipaikalla, Vihiojanpuisto-Pelipuis-ton leikkipaikalla sekä Hallilassa Pikku-pehkusuonpuistossa.

Aivan uudenlainen skeittipaikka ra-kentuu Tesomalle uimahallin ja jäähal-lin pysäköintialueelle. Skeittiharrastaja Tero Malisen suun nittelemalla skeit-tipaikalla on erilaisia graniittikiviä, ja alue soveltuu paitsi skeittaajille, myös rullaluistelijoille ja polkupyörätemp-puilijoille.

Siisteyskampanjan hengessä var-sinaisten katu- ja puistotöiden lisäksi satsataan myös yleiseen siisteyteen. Loppuvuodesta lisätään roska-astioiden määrää katualueilla varustamalla kaikki katokselliset bussipysäkit uusilla roska-astioilla.

Teksti ja kuva:Tarja Nikupaavo-Oksanen

Puistot ympäröivät Vuoreskeskusta

Vuoreksen keskustan ym-pärille suunnitellaan keskuspuis-toa, jonka yleissuunnitelman tekee keväällä ratkaistun tarjouskilpailun perusteella saksalainen suunnitte-lutoimisto Atelier Dreiseitl. Keskus-puiston suunnittelun lähtökohtana on puiston keskeinen sijainti ja tärkeys uudelle kaupunginosalle. Puistosta tulee lähiseudun asuk-kaiden olohuone, josta halutaan myös kaupunkikuvallisesti kor-keatasoinen ja omaleimainen näh-tävyys Vuoreksessa vieraileville. Puiston laidalle sijoittuu myös koulukeskus.

Keskuspuistolle tulee tärkeä rooli alueen hulevesien käsitte-lyssä. Suunnittelijaksi valittu toi-misto on erityisesti ansioitunut nimenomaan hulevesien käsitte-lyn ja puistosuunnittelun yhdistä-misessä.

Vuoreksen keskuspuiston ko-konaispinta-ala on 17 hehtaaria, josta keskeiset leikki- ja torialueet ovat noin 0,8 hehtaaria. Alueen laa-jan koon vuoksi suuri osa puistos-ta on tarkoitus rakentaa ja ylläpitää kevyesti. Käyttö- ja toimintapuis-toksi tulee noin 5 hehtaarin alue, ja suojaviheralueena tai niittynä hoidetaan 11 hehtaaria. Vuoreskes-kuksen länsiosa rajautuu niinikään puistoon, jossa käsitellään myös hulevesiä. Puiston suunnittelu ete-nee alueen kaavoituksen rinnalla.

Rantaperkiöön on rakennettu bussikaistaa sujuvoittamaan liikennettä. Se valmistuu tänä syksynä.

Liikenteen turvaamiseksi etsitään uusia keinoja

Kaupungin alueelle tehdään paraikaa liikenneturvallisuus-suunnitelmaa, jonka yhtenä taustatietona on keväällä tehty internet-kysely. Liikenneturvalli-suutta seurataan ja kohennetaan jatkuvasti, mutta nyt yritetään tarkemmin ja kokonais-valtaisemmin asiaan perehtymällä löytää ehkä uusiakin keinoja. Samalla kootaan liikenneturvalli-suutta kohentavat, nopeasti toteutettavat toimenpiteet sekä pitemmän aikavälin parantamisehdotukset yksiin kansiin.

5

– Tampereen elinkeino-politiikan tärkein tehtävä on vaikuttaa siihen, että kaupunki on vetovoimainen. Siihen tarvitaan hyvinvoivia yrityksiä ja monipuolinen ympäristö, joka tarjoaa palveluita päiväkodeista ravintoloiden terasseihin, sanoo elinkeinojohtaja Kari Kankaala.

Toukokuun alussa Tampereen elinkeinojohtajana aloittanut teknii-kan tohtori Kari Kankaala istuu kau-pungintalon neljännen kerroksen työ-huoneessa jo kuin kotonaan. Valkoisen talon väki on alkanut käydä tutuksi ja elinkeinoelämää monipuolisesti aikai-semmissa töissään läheltä katsellut mies viihtyy.

Se, että Kankaala on nyt kaupungin johtoryhmään kuuluva elinkeinojohta-ja, ei ole ihan itsestään selvä juttu. Pro-fessian toimitusjohtaja oli vuodenvaih-teessa työmatkalla Etelä-Afrikassa, kun hänen matkapuhelimensa soi. Puhelu tuli kaukaisesta, noin 60 astetta Johan-nesburgia kylmemmästä Suomesta. Sii-nä tiedusteltiin Kankaalan innokkuutta siirtyä kaupungin leipiin.

– Mietin pitkään. Olimme saaneet Professian kulkemaan entistä parem-paan suuntaan ja edessä oli mielenkiin-toinen tulevaisuus.

Päätös ei ollut helppo, mutta lo-pulta Tampereen kaupungin houkutus kävi ylivoimaiseksi. Puntarissa painoi eniten kuntien elinkeinopolitiikan toi-mintaympäristön raju muutos globa-lisaation paineissa. Se tuo aivan uusia haasteita.

– Kansainvälisyys on todellisuutta. Maailma on entistä pienempi. Samalla seudullisuuden merkitys korostuu, sa-noo Kankaala.

Hän arvelee, että kehitys johtaa siihen, että alueet työskentelevät kan-sainvälisesti ohi valtionhallinnon yhä enemmän.

Kuntarajat notkuvatKari Kankaala sanoo, että uudessa elin-keinoajattelussa ahtaasti tulkituilla kun-tarajoilla ei ole enää merkitystä. Tam-pere ja ympäristökunnat ovat monella tavalla yhtä, vaikka kunnat itsenäisinä säilyvätkin. Tästä on monia esimerkkejä elinkeinopolitiikassa niin elinkeinojen kehittämiseen kuin maankäyttöönkin liittyvissä hankkeissa. Esimerkiksi Po-rin tien kupeessa ns. Kolmenkulman alueella on käynnissä Tampereen, Ylö-järven ja Nokian yhteinen ponnistus kuntien rajaseudun kehittämiseksi.

Yhteistyön merkitys on ymmärret-ty joka puolella. Elinkeinojohtaja sanoo, että se on hyvä juttu. Jos yhteistyötä ei synny vapaaehtoisesti, kehitys pakot-

taa siihen tulevaisuudessa varmasti. – Tietysti jokainen kunta haluaa

alueelleen hyvin menestyviä yrityksiä. Mutta tärkeämpää kuin se, mihin kun-taan yritykset sijoittuvat, on se, että ne ylipäätään tulevat tälle seudulle. Sama koskee ihmisiä. Kuntien olisi sopeudut-tava olemaan seudullisia yritysten ja ihmisten tavoin.

Julkisuudessa on keskusteltu pal-jon myös tonttipolitiikasta. Kriittisim-mät äänet ovat pitäneet Tampereen ke-hityksen esteenä niin uusien omakoti- kuin teollisuustonttienkin vähäisyyttä. Kankaala ei pidä tilannetta dramaattise-na. Tampereen ja lähikuntien ihmis- ja tavaravirrat ovat moninaiset. Tässäkin korostuu seudullisuus.

– Siksi ei ole ratkaisevaa, asutaanko Tampereella vai Nokialla. Yritykset ja ihmiset ovat unohtaneet kuntarajat jo aikoja sitten. Sitä paitsi Tampereellakin on vielä tarjolla teollisuustontteja, mut-ta tietysti raja tulee jossakin vaiheessa vastaan.

Välillä yritykset kuitenkin kasvavat ulos tonteiltaan, jotka on hankittu aika-na, jolloin kaupunkirakenne oli aivan erilainen kuin nyt.

– Aina laajentuminen ei ole mahdol-lista omalla tontilla. Silloin on etsittävä uusia ratkaisuja. Olemme usein muka-na tällaisissa projekteissa.

Kankaala muistuttaa, että Tampe-reella on vahvat eväät kohdata tule-vaisuus.

– Suunnilleen joka viides Hämeen-kadulla vastaan tuleva on opiskelija. Se on valtava joukko, jonka sitouttaminen Tampereen seudulle on menestymi-semme edellytys. Tässä joukossa on yhä enemmän myös ulkomaisia opiske-lijoita, joiden jääminen tänne opinto-jen jälkeen on entistä tärkeämpää.

Menestyvät yrityksettuovat veroeurojaKankaala sanoo, ettei elinkeinojohtaja ole elinkeinoelämän edunvalvoja, vaan kaupunkiseudun kehittäjä tavalla, jossa yritykset ovat vahvasti mukana. Hyvin muotoillut strategiat koituvat aina ve-ronmaksajien eduksi.

– Logiikka on selvä. Kaupungin kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta jos ha-lutaan entistä parempia palveluja, tar-vitaan myös lisää verotuloja. Jos meillä on menestyviä yrityksiä, niin ne työllis-tävät ja maksavat veroja, jolloin kunnan verokertymä kasvaa.

Hän muistuttaa, että kaupunkiseu-dun kehittäminen elinkeinopolitiikal-la koskettaa laajasti monia toimialoja kuten maankäyttöä, asuntotuotantoa, koulutusta ja kaavoitusta. Tampereen kaupunkistrategiassa on listattu kym-menkunta haastetta, joihin on etsittä-vä vastauksia. Näistä vain yksi ei sivua elinkeinopolitiikkaa.

Onnistumisen avain on yhteistyö. Sen pitää toimia niin kaupungin sisällä kuin kuntien välillä.

Monelle kaupunkilaiselle elinkei-nopolitiikka on kuitenkin munkkila-tinaa, jonka todellisuudesta on vaikea saada otetta.

– Kaupungin palveluista suurin osa tuotetaan puhtaasti veroeuroilla. Tonttien ja maan myynti tuo selkeitä euroja taloon. Myös elinkeinotoimi on niitä aloja, jotka tuovat rahaa alueen kehittämiseen, vaikka tapa on vähän epäsuorempi.

Nyt muutaman kuukauden kestä-nyt virkamiesura on ollut Kankaalalle vahvasti myönteinen kokemus.

– Olen vasta täällä ymmärtänyt kuinka uskomattoman vahvaa ammatti-taitoa kaupungilla on. Meillä on töissä paljon ammattilaisia, joiden osaamisen edessä tälläinen monialasähläri tuntee syvää kunnioitusta.

Teksti: Matti WacklinKuva: Ari Järvelä

Tampereella on vahvat eväät kohdata tulevaisuus

Tampereen ammatti-korkeakoulun yrittäjyyden yksikkö ProAkatemia aloittaa yrittäjyysvalmennuk-sen lukiolaisille. Tänä syksynä käynnistyy kaksi opintokokonaisuutta, joihin tamperelaisten lukioiden oppilaat voivat hakea.

– Ensi kevääksi suunni t-telemme kahta pilottia ammat-tiopistoihin, kunhan sopiva yh-teistyökumppani löytyy. Pilot-tien jälkeen Voimala-hanke on tarkoitus laajentaa seudulliseksi. Haluamme edistää nuorten yrit-täjyyttä Pirkanmaalla. Toivomme, että he näkisivät sen varteen-otettavana ja mielekkäänä itsen-sä työllistämisen vaihtoehtona, lehtori Tiina Lindberg sanoo.

Jos suunnitelmat toteutu-vat, yrittäjyyskoulutusta voivat jatkossa valita myös ammatti-korkeakoulun ja yliopistojen opiskelijat. Nuorille tarjotaan koulutusasteesta ja -alasta riip-pumaton yrittäjyyden polku, joka alkaa toiselta asteelta ja voi jatkua yrittäjänä tai yrittäjyyden korkeakouluopintoina.

Lindberg huomauttaa, että liiketalouden perusteita ja yrit-täjyystietoutta tarvitsevat myös muut kuin yrittäjät.

– Ne ovat nykyään tarpeen ammatissa kuin ammatissa. Jo-kaisen pitäisi tietää, mistä se ra-ha tulee.

– Kyse ei ole pelkästä kou-lutuksesta, vaan ennen kaikkea asenteesta, Lindberg ja opiskeli-ja Mikael Juntunen kiteyttävät ProAkatemian ja Voimalan ope-tuksen ytimen.

Tekemällä oppimistaVuonna 1999 aloittanut proAka-temia perustuu tekemällä op-pimiseen ja tiimityöskentelyyn. Sama periaate toteutuu Voima-lassa. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projekteja, joiden kautta teoria sovelletaan käytän-töön. He perehtyvät esimerkiksi suunnitteluun, johtamiseen ja budjetointiin. Akatemiassa opis-kelijat perustavat oman firman ja pyörittävät sitä.

Lindberg kiittää, että yksi-kön oppimismenetelmät ovat tuottaneet tulosta. Joka viides opiskelija ryhtyy heti valmis-tuttuaan yrittäjäksi. Myös muut työllistyvät hyvin.

Opettajan rooli kasvaa ope-tuksesta valmentajaksi. Voima-lassa ProAkatemian opiskelijat työskentelevät apuvalmentajina.

– Me hoidamme käytännön sparrausta ja kokonaisuudesta vastuussa olevat ykkösvalmenta-jat eli opettajat enemmän teori-aa. Kun pääsee itse opettamaan, oppii samalla itse, Mikael Juntu-nen luonnehtii.

– Saa uusia kokemuksia ja esiintymisvarmuutta, liiketalou-den opiskelija Eva-Maria Mik-kola lisää.

– Voimala suo nuorelle al-haisen kynnyksen kokeilla yrit-täjyyttä ja luo myönteisiä mieli-kuvia ja kokemuksia siitä. Käy-tössä on asiantuntijaverkosto, ja Voimala on verkostojen luomis-paikka. Se tukee nuoren yrittä-jäksi kasvua eri vaiheissa, Lind-berg kiteyttää.

Voimalan käynnistymisen rahoittaa tänä syksynä Luova Tampere-ohjelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennes-sä suuri osa rahoituksesta tulee valmennuksista.

Teksti: Jaana KalliomäkiKuva: Ari Järvelä

Voimala kannustaanuoria yrittäjiksi

ProAkatemiassa opiskelevat Simopekka Katajala (vas.), Tiia Koskinen (edessä), Eva-Maria Mikkola (oik.), Mikael Juntunen, Mirva Sormunen ja Jaana Savolainen (takana) toimivat yrittäjyy-destä kiinnostuneiden nuorten sparraajina. – Kyse ei ole pelkästään opeista vaan asenteista, he sanovat.

6

Hatanpään fysioterapia-osasto ja erikoissairaan-hoidon fysiatrian osasto toimivat remontoiduissa tiloissa Hatanpään kantasairaalassa. Remontti kesti noin puoli vuotta ja sen aikana tehtiin mittava peruskorjaus.

– Erikoissairaanhoidon ja avo-palveluiden yhteisellä kuntoutus-osastolla on käytössään noin 700 ne-liön tilat. Remontissa uusittiin säh kö- ja vesijohdot sekä ilmastointi. Remont-tiin käytettiin rahaa noin 600 000 euroa, sanoo fysiatrian osaston ylilää-käri Timo Ruusila.

– Fysioterapia- ja erikoislääkäri-palveluita tuotetaan kotisairaalaan, kantasairaalan vuodeosastoille, reu-masairauksien poliklinikalle ja nivel-rikkopoliklinikalle. Fysiatrian osas-ton fysioterapeuttien työ tapahtuu näillä osastoilla, sanoo erikoissairaan-hoidon fysioterapiaosaston osaston-hoitaja Kristiina Mäkinen.

Hatanpään avopalveluiden fysio-terapia on tarkoitettu eteläisen alu-een asukkaille. Potilaat tulevat fysio-terapiaan sairaaloiden, omalääkärei-den tai erikoispoliklinikan lähetteillä. Osastolta saa myös fysioterapeuttista neuvontaa, johon ei tarvita lähetettä. Yleisimmin fysioterapeutin vastaan-otolle tullaan selkä- ja niskavaivojen vuoksi, kuntoutumaan aivohalvauk-sen tai aivoinfarktin jälkeen tai jos asiakkaalla on neurologinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti tai MS-tau-

Alle 3-vuotiaat ja ikäihmiset saavat maksuttoman influenssarokotuksen

Hatanpäällä kuntoutetaan tamperelaisia uusituissa tiloissa

Tie Terveys-kirjastoon löytyy kaupungin verkkosivuilta

Tampereen kaupungin verkko-sivuilta pääsee Terveyskirjastoon, jossa kerrotaan lähes kaikista yleisistä saira-uksista, niiden ehkäisystä, lääkityksestä ja hoidosta.

Hoito-ohjeiden lisäksi terveyskirjas-tossa on myös lääketieteellinen sanasto ja tietoa laboratoriotutkimusten tulkin-nasta.

Tietoa on jaoteltu aihepiireittäin, esi-merkiksi vauvojen ja pienten lasten ter-veydestä on koottu oma alasivunsa.

Terveyskirjastoa ylläpitää Suomalai-nen Lääkäriseura Duodecim. Kirjaston sisältämät noin 10 000 artikkelia perus-tuvat viimeisimpiin hoitosuosi tuksiin ja oppikirjoihin. Tiedot ovat asiantuntijoi-den tarkistamia. Koko Terveyskirjaston sisältö on kirjoitettu kansantajuiseen muotoon. Kirjaston tekstejä päivitetään jatkuvasti, jotta ne olisivat aina ajanta-saisia.

Linkki terveyskirjaston sivuille löy-tyy Tampereen kaupungin terveyspal-velujen verkkosivuilta osoitteesta www.tampere.fi/terveyspalvelut.

ti. Koululaiset tulevat vastaanotolle ryhtiongelmien, tuki- ja liikuntaelin-sairauksien tai skolioosin vuoksi.

Remontissa Hatanpään fysiote ra-

piaosastolle rakennettiin neljä uutta vastaanottohuonetta. Aiemmin fysio-terapeutit työskentelivät verhoilla eristetyssä tilassa, joten potilaiden in-

timiteettisuoja on parantunut. Lisäksi osasto sai toimivamman laiteharjoit-telutilan ja liikuntasalin. Liikuntasali on tarkoitettu liikuntaryhmien ohja-ukseen. Laiteharjoittelutila soveltuu asiakkaan omatoimiseen harjoitte-luun. Paikalla on aina ohjaaja neuvo-massa kuntolaitteiden käyttöä.

– Liikuntasalissa kokoontuvat ryh-mät on koottu eteläisen alueen asi-akkaista. Meillä kokoontuu esimer-kiksi neurologisista vaivoista kuten aivohalvauksesta toipuvien ryhmä, MS-tautia sairastavien ja tuki- ja lii-kuntaelinsairauksista kärsivien asi-akkaiden ryhmä, kertoo Hatanpään avopalvelujen fysioterapiaosaston apulaisosastonhoitaja Minna Talo-nen.

Hatanpään fysioterapiaosastolta tehdään myös kotikäyntejä, jos po-tilas ei pysty tulemaan vastaanotolle tai jos tarkoituksena on harjoitella toimimista kotiympäristössä. Osas-ton fysioterapeutit tekevät myös apuvälinearvioita. Apuvälinelainaus-ta hoitaa pääasiassa apuvälineyksik-kö, mutta Hatanpään kuntoutuksella on myös pieni varasto apuvälineitä.

Avopalveluiden fysioterapiaosas-tot toimivat Tampereen suurimmilla lääkäriasemilla. Hatanpään lisäksi näitä osastoja on Hervannassa, Teso-malla, Linnainmaalla ja Tammelakes-kuksessa.

Teksti: Minna PajunenKuva: Ari Järvelä

Tampereen kaupunkia ja sen tuottamia palveluja johdetaan stra-tegioilla, jotka vastaavat kysymyk-siin ”minne olemme menossa” ja ”miten sinne pääsemme”. Stra tegiat ovat ennen kaikkea väline katsoa ja kulkea tulevaisuuteen, mutta niis-sä määritellään myös toiminnan juoni tai punainen lanka eli orga-nisaation olemassaolon tarkoitus ja tehtävä. Hyvinvointipalvelujen strategioita päivitetään parhaillaan ja tähän toivotaan kaupunkilais-ten apua.

Tampereen kaupungin uuden toimintamallin myötä strategioita on tarpeen päivittää vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tilaaja–tuottaja-mallissa kaupungin oma hyvinvointipalvelujen tuotanto on entistä itsenäisempi kokonaisuus, johon kohdistuu uusia, muun mu-assa palvelujen sisältöön ja kilpai-lukykyyn liittyviä vaatimuksia.

Nyt valmistelussa olevissa, vuo-

teen 2012 ulottuvissa palvelutuo-tannon strategioissa luodaan pe-rusta sille, miten ja millaisia hy-vinvointipalveluja Tampereen kau-punki lähivuosina tuottaa.

Hyvinvointipalveluihin kuu-luvat sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Kaupunkilaisilta toivotaan ruusuja ja risujaUudessa toimintamallissa kehite-tään olemassa olevia palveluja ja luodaan uusia asiakkaiden tarvit-semia palvelumuotoja ja – koko-naisuuksia. Asiakas on tuotanto-strategioiden tärkein lähtökohta, joka viimekädessä määrittelee sen, miten palveluja tulee jatkossa tuot-taa ja kehittää.

Hyvinvointipalvelujen tuotan-tostrategiat päivitetään kuluvan syksyn aikana ja ne hyväksytään johtokunnissa joulukuussa 2007. Kaupunkilaisilla on ollut tärkeä

rooli aiempien strategioiden pe-rusteiden määrittämisessä. Tuotan-tostrategioita päivitettäessä ha lu-taan jälleen kuulla, miten onnistu-nut palvelu kaupunkilaisten mie-lestä syntyy. Valma-valmistelufoo-rumissa on mahdollisuus antaa pal-veluille ruusuja ja risuja eli kertoa, mitä on tehty hyvin ja missä olisi vielä parannettavaa.

Vastaa kyselyyn ja vaikuta tulevaisuuden palveluihin Valma-valmistelufoorumissa osoitteessa: valma.tampere.fi/.Vastata voit 10.10. asti.

Huomisen palvelut suunnitellaan tänään

Vaikuta NYT!

Osallistu ja vaikuta ValmassaValma-valmistelufoorumi on internetissä oleva Tampereen kau-pungin verkkopalvelu, joka tarjoaa kuntalaisille välineen vaikut-taa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on avoin ja laadukas valmistelutyö, johon kaikki voivat osallistua.

Valmassa on kuntalaisten kommentoitavana sellaisia asioi-ta, jotka ovat parhaillaan valmisteltavana. Kuntalaiset voivat tutustua asiaan liittyviin asiakirjoihin ja lähettää mielipiteensä asiasta suoraan sitä valmistelevalle henkilölle tai päättäjälle. Valmaan voi käydä tutustumassa internetissä osoitteessa valma.tampere.fi.

Fysioterapeutti Anne Rapola ohjaa Tuula Salokanteleen kuntoharjoittelua Hatanpään kuntoutuksen uudistetussa laiteharjoittelutilassa.

Tampereen kaupungin hyvinvoin-tipalvelut tarjoaa jälleen maksuttoman in-fluenssarokotuksen 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään kuuluville tamperelaisille. Tänä vuonna maksuton rokotus annetaan myös 6–35 kuukauden ikäisille lapsille.

Lapset tarvitsevat kaksi rokotusta, minkä vuoksi ensimmäinen rokotus tuli-si antaa ennen marraskuun puolta väliä. Toinen rokotus annetaan noin kuukau-den kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Suositeltavaa on, että lapset rokotetaan ensimmäisen kerran joko rokotuskam-panjapäivänä tai rokotuskampanjaviikolla, ja toinen rokotuspaikka ilmoitetaan en-simmäisellä rokotuskerralla. Rokotuskam-panjapäivä on lauantaina 10.11.2007 Her-vannan, Linnainmaan, Tammelakeskuksen ja Tesoman lääkäriasemilla. Rokotuskam-panjaviikko on kaikilla Tampereen lääkäri-asemilla 12.–16.11.2007.

Jos et pääse kampanja-aikana roko-tukseen, rokotuksia annetaan marras-joulukuussa lääkäriasemilla normaaleina aukioloaikoina. Riskiryhmiin kuuluvat voivat saada rokotuksen nor maalin tarkas-tuskäynnin yhteydessä diabetesvastaan-otolla, reumasairauksien poliklinikalla, ai-kuisneuvoloissa tai lastenneuvoloissa.

Käy siis rokotuksessa kampanja-päivänä lauantaina 10.11.2007 kello 8–14 Hervannan, Linnain-maan, Tammelakeskuksen tai Tesoman lääkäriasemilla tai rokotuskampanjaviikolla 12.–16.11.2007 oman asuin-alueesi lääkäriasemalla. Rokotuskampanjaviikolla rokotusaika on päivittäin kello 8–15.

7

Hatanpään remontti siirtää vuodeosastoja muualleLeikkaukset tehdään sairaalassa normaaliin tapaan

Hatanpään kanta-sairaalassa alkaa ensi vuonna kauan kaivattu peruskorjaus.Remontin tieltä siirretään sisä- ja tartuntatautien vuodeosastot Hatanpään puistosairaalaan ja Kaupin sairaalaan. Leikkausosastot ja päiväkirurgia toimivat kantasairaalassa korjaus-töidenkin aikana normaalisti, tosin potilas-paikkojen määrää joudutaan jonkin verran supistamaan.

Hatanpään sairaalan perus-korjaus alkaa 1.3.2008 ja päättyy hallintorakennuksen saneeraukseen vuonna 2010. Remontin tuloksena muun muassa nykyisten vuodeosas-tojen kuuden hengen huoneet muu-tetaan kahden hengen huoneiksi ja huoneisiin rakennetaan omat pesu- ja wc-tilat. Osastoille tulee ilmastointi ja sprinklaus.

Remontin vaikutukset tuntuvat kantasairaalan lisäksi myös muissa sairaaloissa.

Kaupunki perustaa Pikonlinnaan Kangasalle sairaalaosastoja, joille siir-retään pitkäaikaista sairaalahoitoa vaativia potilaita Kaupista, Hatanpään kanta- ja puistosairaalasta ja mahdolli-sesti myös Koukkuniemestä.

Pikonlinnassa painottuu erityises-ti kuntouttava työote. Sen vuoksi siel-lä hoidetaan myös niitä Kaupin poti-laita, jotka voivat kuntoutuksen avulla kotiutua tai siirtyä palveluasuntoon.

Pikonlinnaan on varattu yhteensä 120 potilaspaikkaa.

Päätökset Pikonlinnaan siirtyvistä tehdään pääosin vasta loppuvuodesta, kun potilaiden hoidontarve ja jonoti-lanne ovat selvillä.

Potilassiirrot tehdään ensi vuo-den tammi-maalikuussa. Sen jälkeen Pikonlinnaan ei enää osoiteta uusia potilaita. Hatanpään kantasairaalan remontin valmistuttua potilaat sijoi-tetaan kaupungin sairaaloihin tai van-hainkotiin.

Hatanpään kantasairaalaan jäävät remontin ajaksi ortopedian ja kirurgi-an yksiköt, mutta ne muuttavat ensin sairaalan A-siipeen, sitten B-siipeen ja nykyisille paikoilleen peruskorjauk-sen valmistuttua.

Kantasairaalassa joudutaan toimin-taa supistamaan ainakin peruskorjauk-sen alkukuukausina. Kirurgisilta osas-toilta vähenee 17 paikkaa ja sisä- ja in-fektiotautien osastoilta 16 paikkaa.

Hatanpään puistosairaalaan muo-dostetaan sisätautien, infektion ja geri-atrian yhteinen päivystysosasto.

Kaupin sairaalan 3A-osastolle siir-tyvät Hatanpään kantasairaalan osas-tojen A4, B4 ja B5 toiminnot. Näiden osastojen keskeisiä potilasryhmiä ovat diabeetikot sekä syöpää, sydän- ja verisuonitauteja sairastavat potilaat.

Lisäksi Kaupin sairaalaan muodos-tetaan geriatrian ja sisätautien yhteis-osastoja.

Hyvinvointipalveluiden laitoshoi-don eettinen neuvottelukunta on kä sitellyt Hatanpään kantasairaalan peruskorjaukseen liittyviä asioita. Se painottaa, että mahdollisista potilas-paikan vaihtumisesta on keskustelta-va sekä potilaan että hänen omaisensa kanssa.

Eettinen neuvottelukunta tähden-tää luottamuksellisuutta ja avointa tie-dottamista koko remontin ajan.

Tampereen kaupungin ham-mashoitoloiden asiakkaat voivat tarkistaa, perua ja siirtää omia ajan-varauksiaan internetin kautta osoit-teessa www.tampere.fi/hammas

Palveluun pääsee pankkien

verkkopankkitunnuksilla. Tieto asiak kaan tekemästä peruutuksesta ja muista ajanvarauksen muutok-sista siirtyy automaattisesti poti-lastietojärjestelmään. Peruutus tai vastaanottoajan muutos on tehtävä

viimeistään 24 tuntia ennen varat-tua aikaa.

Varsinainen ajanvaraus ham-mashoitoloihin hoituu edelleen puhelimitse numerosta (03) 5657 0100 arkipäivisin kello 8–17.

Tampereen kaupungin tervey-denhuolto lisää verkkoasiointimah-dollisuuksia parantaakseen palvelu-aan ja vapauttaakseen henkilöstöä varsinaiseen hoitotyöhön.

Parhaillaan tutkitaan muun mu-

assa mahdollisuutta siirtää suuhy-gienistien ajanvaraus osaksi verk-kopalvelua.

Hammashoitolaan varatun ajan voi muuttaa tai perua internetissä

Kotiuttamis-tiimi turvaa ikäihmisen paluun sairaalasta kotiin

Kotiuttamistiimi aloittaa lop-puvuodesta toimintansa Tampereel-la. Tiimi tulee avuksi silloin, kun ikäihminen palaa kotiin sairaalasta ja tarvitsee nopeasti käytännön apua muun muassa ruuan, lääkkeiden ja apuvälineiden hankinnassa.

– Kaikilla ei ole omaisia pitämäs-sä huolta, ja silloin kotiuttamistii-mi katsoo, että elämä alkaa kotona sujua heti sairaalasta tulon jälkeen, kertoo erikoissuunnittelija Sinik-ka Tuli.

Kotiuttamistiimin avut on suun-niteltu kestämään pisimmillään kak-si viikkoa. Sen jälkeen vastuu siirtyy kotihoidon henkilökunnalle.

Tiimiin tulee viisi sairaanhoita-jaa, kaksi fysioterapeuttia ja toimin-taterapeutti. Tiimi saa myös sosiaali-työntekijän palvelut.

Teknistä apua antaa ”remontti-Reiska”, joka poistaa asunnosta kyn-nyksiä ja tekee muitakin muutos-töitä, joilla helpotetaan sairaalasta palaavan kotonaoloa.

Kotiuttamistiimin tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat Tampereen yli-opistollisen sairaalan tarkkailuosas-to, kaupungin omat sairaalat, Hatan-pään päivystysasema ja kotihoito.

Kun hoitava lääkäri sairaalassa arvioi, että potilas on kotiutettavissa, kotiuttamistiimi saa tiedon asiasta, selvittää potilaan avun ja apuvälinei-den tarpeen ja menee kotiin katso-maan, että siellä lähtee elo sujumaan turvallisesti.

Sinikka Tuli arvelee, että tiimi pystyy alkuvaiheessa huolehtimaan päivittäin noin viiden asiakkaan ko-tiutumisen.

– Tarve on varmasti suurempi Tampereen kokoisessa kaupungissa, joten ryhmää on tarkoitus suurentaa jo ensi vuonna, Tuli lisää.

Kotiuttamistiimin perustami-sella kaupunki toteuttaa strategista suunnitelmaa, jossa vanhusten hoi-don painopistettä siirretään laitos-paikoista kotihoitoon.

Teksti: Tuula Ala-Honkola

AR

I JÄ

RV

ELÄ

8

Seutukirjastosta löytyy yli kaksi miljoonaa teosta

PIKI on päivän sana. Kirjastojen seutu-palvelulla on yhteinen tietokanta, josta voi valita lainattavaa yli kahdesta miljoonasta teoksesta.

Vuonna 2002 alkanut seutu-palvelu on laajentunut 21 kunnan yhteiseksi, ja kohta mukaan liittyy Ikaalinen. Vuoden aikana PIKI hoi-taa kymmenen miljoonaa lainaa.

– Kuntien yhteinen asiakasre-kisteri takaa lainaamisen mahdol-lisuuden kaikista PIKI-kirjastoista. Lisäksi kirjastosta kukin voi hakea verkkokirjastoa varten nelinume-roisen tunnuksensa ja palvelu on heti käytössä, kirjastotoimen apu-laisjohtaja Maija Kanerva kertoo.

Syyskuun alusta astuivat voi-maan PIKI-kirjastojen yhteiset käyt-tösäännöt, mutta joissakin maksuis-sa tai laina-ajoissa on vielä vaihte-luja eri kuntien kirjastojen välillä. Yhteisissä säännöissä on määritelty muun muassa käyttäjän tietosuoja, lainaus- ja palautusehdot ja korvaa-mismenettely.

– PIKI-kirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa maksutta siihen kir-jastoon, josta laina on otettu, muu-alle palautetusta aineisto tulee pie-ni kuljetusmaksu. Koko järjestelmä toimii niin, että Metso on logistinen keskus: jos joku asukas Äetsässä ha-luaa esimerkiksi kirjan, joka löytyy Oriveden kirjastosta, kirja noude-taan kuljetusaikataulun mukaisesti Metsoon ja täältä se lähtee Äetsään. Laina toimitetaan perille 1–14 päi-vässä.

Tampere maakuntakirjastona pitää omissa hoteissaan noin puol-ta seutukunnan kahdesta miljoo-nasta teoksesta tai aineistosta, mut-ta Maija Kanerva kehuu esimerkik-si Vesilahden kirjaston olevan erin-omaisen hyvin varustettu.

– Hyvin kootusta Vesilahden kokoelmasta hyötyy nyt koko seu-tukunta, sillä useat muuallakin asu-vat haluavat lainata sieltä.

VerkkokirjastokehittyyVerkkokirjastossa käydään kuukau-dessa noin 300 000 kertaa, kesällä luonnollisesti vähemmän. Seutuva-rauksia, joita varten netissä on oma klikkauspalkkinsa, tehdään noin 2000 kuukaudessa.

– Nykyisin verkkokirjastosta voi varata ainoastaan hyllyssä ole-vaa aineistoa, mutta ensi vuonna lupaamme mahdollisuuden varata myös niitä aineistoja, jotka ovat jo lainassa, kertoo Maija Kanerva.

– PIKI-verkkokirjasto uudistuu ja kehittyy koko ajan. Nyt verkko-kirjastossa voi jo pyytää itselleen palvelun, joka ilmoittaa eräpäivän lähestymisestä asiakkaan sähkö-postiin esimerkiksi 5 päivää ennen lainan eräpäivää. Uusiminen on mahdollista jo nyt, ja myöhemmin lisäämme nettiin palvelun, joka lähettää myöhästymisilmoitukset myös sähköpostina tai tekstivies-tinä. Ilmoitukset pyritään tulevai-suudessa ohjaamaan yhä enemmän postin sijasta asiakkaiden sähkö-posteihin ja matkapuhelimiin. Va-rattujen teosten saapumisesta voi saada nykyään ilmoituksen postit-se, sähköpostitse tai tekstiviestinä.

– Musiikin käyttö muuttuu yh-teiskunnan koko mitassa vauhdil-la, ja PIKI-verkkokirjastoonkin tu-lee loppuvuoden aikana klassisen musiikin palvelu. Se mahdollistaa kuuntelun netissä, ja kirjasto hoi-taa lisenssimaksut, kertoo Kanerva verkkokirjaston kehittymisestä.

Teksti: Taina RepoKuva: Ari Järvelä

Kirjasto on tarkoitettu kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi. Kun sairaus, vamma tai korkea ikä katkaisee kirjasto-vierailut, kirjaston kotipalvelu tulee apuun.

Kotona asumisen tukeminen kirjaston näkökulmasta tarkoittaa si-tä, että asiakas saa kotiinsa mieluisaa tekemistä, kirjoja luettavaksi, elokuvia katsottavaksi, musiikkia tai äänikirjoja kuunneltavaksi. Koko kirjaston lainat-tava kokoelma on asiakkaan käytössä. Myös omaishoitajat, jotka eivät pääse liikkumaan kodin ulkopuolella, voivat saada kirjastopalveluita kotiin.

– Omissa kodeissaan asuvien lisäk-si palvelemme niitä kuntalaisia, joiden pysyvä koti on laitoksessa, kertoo osas-tonjohtaja Riitta-Liisa Kivi pääkirjasto Metsosta.

Kotipalveluasiakas saa toivomansa kirjastolähetyksen kotiin kerran kuus-sa omalla nimellä varustetussa kassissa. Pienehköihin laitoksiin aineisto vie-dään laatikoissa ja laitoksen henkilö-kunta huolehtii kirjat asiakkaille. Lisäk-si viidessä suuressa laitoksessa on omat kirjastot, joista kirjaston työntekijät vievät luettavaa tarvittaessa vaikka asi-akkaan vuoteen viereen.

– Kirjojen mammuttimainen koko ja pieni präntti ovat suuri riesa monil-le asiakkaillemme, onneksi äänikirjat ja isotekstiset kirjat auttavat korvaa-maan niitä. Muuten asiakkaiden luku-tottumukset vaihtelevat yhtä lailla kuin muissakin kirjastoissa. Tieto- ja kauno-kirjallisuutta luetaan laidasta laitaan, erityisen suosittuja ovat tietenkin kaik-ki uutuudet mutta myös elämäkerrat, matkakertomukset, jännityskirjallisuus ja ns. lukuromaanit, Riitta-Liisa Kivi kertoo.

Jokaisella kirjaston kotipalveluasi-akkaalla on kirjastossa oma yhteyshen-kilö. Hän soittaa asiakkaalle aina ennen seuraavaa kassinvaihtopäivää, ja hänel-le voi esittää tilauksia ja toiveita. Auton-kuljettaja puolestaan huolehtii kassien vaihtamisesta asiakkaan luona. Kirjas-ton kotipalvelu on asiakkaille maksu-tonta, kirjavarauksia myöten.

– Kirjaston kotipalvelusta saa tietoa kaikista kaupunginkirjaston toimipai-koista ja puhelimitse myös kirjaston koti- ja laitospalvelusta. Usein myös ko-tiavustajat tai omaiset kyselevät palve-

Lisätiedot: www.tampere.fi/kirjasto/piki

Kirjakassi on aina kiinnostava

lustamme ja pyytävät meitä ottamaan yhteyttä asiakkaaseen. Kirjat kulkevat myös laitoksiin Tampereen kaupungin ensimmäinen laitoskirjasto perustettiin Koukkunie-men kunnalliskotiin jo vuonna 1959. Keskussairaalan kirjasto aloitti vuon-na 1962, mutta toiminta keskeytettiin vuonna 2005, kun sairaala tarvitsi kir-jastotilat omaan käyttöönsä. Laitoskir-jastoja on lisäksi Hatanpään ja Kaupin sairaaloissa sekä Pispan ja Tammelan palvelukeskuksissa.

Tamperelaisia palvellaan lisäksi yli 40 palvelu- ja hoitokodissa tai laitok-sessa. Kirjoja kuljetaan esimerkiksi Kei-nupuiston palvelukotiin, Viola-kotiin, Sotainvalidien veljeskotiin ja Mummon kammariin.

Kirjaston kotipalvelu tuo kirjat kotiin

Kirjaston kotipalvelun asiak-kaana Lentävänniemessä asuva Tel-lervo Yntälä saa kerran kuukaudes-sa kassin täynnä kirjoja kotiin kul-jetettuna.

– Kirjastossa pakataan kassiin kirjoja, joista he tietävät minun ole-van kiinnostuneita. Joskus sanon, minkä kirjan haluan. Kirjakassi on aina täynnä mielenkiintoisia kirjoja, sanoo Tellervo Yntälä.

Tellervon oma toimintakyky heikkeni yllättäen pari vuotta sit-ten ja kantaminen kävi mahdotto-maksi, joten kirjaston kotipalvelu oli hyvä ratkaisu.

– Voi tilata vaikkapa isoja taide- ja muita katselukirjojakin, kun ei tarvitse kantaa, toteaa Tellervo.

Hänen kirjallinen makunsa on

kaikkiruokainen: elämänkerrat, runot, keittokirjat ja musiikkikin laidasta laitaan täyttävät hänen kassinsa.

– Luen mielelläni elämänkerto-ja ja siitä, miten ihmiset pärjäävät. Käden taidoista kertovat kirjat ja kevyetkin romaanit kuluvat kä-sissä.

– Kirja on tärkeä! Mielestäni ko-tipalvelua voisi käyttää sellainenkin ihminen, joka väliaikaisesti ei voi liikkua itse, jos vaikka jalka on poik-ki. Luonnollisesti sitä toivoo, ettei itsekään joutuisi koko elämäänsä käyttämään tätä palvelua, vaan kun-toutuminen etenisi. Mutta nyt kun liikkuminen ja kantaminen on han-kalaa, kirjojen maailmaan hetkeksi katoaminen on sitä tärkeämpää.

– 21 kunnan yhteisessä seutukirjastossa on kattava, yli kahden mil-joonan teoksen kokoelma, Maija Kanerva sanoo.

– Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä kirjastoon valitsemaan itse lainattavaa. Tällöin kirjaston koti-palvelu tulee apuun, Riitta-Liisa Kivi sanoo.

Kotipalvelun kautta välitettyjä kir-jastolainoja yksityishenkilöille ja yh-teisöille kertyi vuonna 2006 yhteensä 68 000 ja laitoskirjastot mukaan laskien yli 134 000.

Teksti: Taina RepoKuvat: Ari Järvelä

Kirjaston kotipalvelusta voi kysyä ma–pe klo 8–15 puhelin-numeroista (03) 5656 4040 ja (03) 5656 4038 .

Kerran kuussa Tellervo Yntälä saa kirjakassin kotiinsa.

9

TAM

PER

EEN

KA

UPU

NK

I /

JUK

KA

LU

OM

A28.9.–1.10.2007

Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan

1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäise-

nä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna.

Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955.

Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 29.–30.9. ja 1.10.

Tervetuloa viettämään Tampereen päivää.

Tampereen päivänä Tampere juhlii perustamispäiväänsä

Perjantai 28.9.2007

klo 10 Teknisen luovuuden palkin-non jako Raatihuoneella. Kutsuvie-raille.klo 18–23 TRE-LINE, toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 – Tampereen päivän kunniaksi vapaa sisäänpääsySyksyn ensimmäisessä LINEssä jorataan Tampereen päivän myötä kotikaupun-gin tunnelmissa. Luvassa aihee seen liittyviä kilpailuja mahtavin palkinnoin – discoilua unohtamatta. Ta pahtuma on päihteetön ja savuton. K-13. Järjes-täjä: Tampereen kaupungin nuoriso-palvelut.

Lauantai 29.9.2007

klo 9–18 Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 – ilman sisäänpääsy.

Erikoisnäyttelynä Neuvostoliiton ava-ruusohjelma – 50 vuotta ensimmäisestä Sputnikista.

Esillä myös perusnäyttelyt: Leninin elämä ja toiminta sekä Lenin ja Suomi.klo 10–17 Suuri käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4.Suuri joukko kädentaitajia ja taiteilijoita täyttävät tallin torin tuotteillaan ja tai-doillaan. Lisäksi työnäytöksiä:

Taidekerho Ra-Ta järjestää keramiikan ja rakutöiden polttoa, johon yleisö voi myös osallistua.

Vossikka-ajelua ja ponitalutusta klo 11–17.

Trio Nautilus tähdittää toritunnelmaa pelimannimusiikilla klo 12–16.

Ratsutarvikkeen ratsutarvikekirppis Vanhan tallin tiloissa klo 10–18. Lisäksi pihalla paistetaan vatsantäyt-teeksi muurinpohjalättyjä ja makkaraa. Puodit ja kahvila myös avoinna.klo 10–18 Ratsutarvikekirppis Talli-pihassa. klo 10–18 Muumilaakso, Hämeenpuis-to 20 – sisäänpääsymaksu 4/1 euroa, ohjelmaan voi osallistua sisäänpääsy-maksun hinnalla.

Muumi-lehden sarjakuvapaja, Muumi-laakso, Hämeenpuisto 20.

Piirtäjä Jaana Suorsa vetää aamupäi-vän sarjakuvapajan klo 11–12.

Satutuokio, osallistavan sadunkerron-nan eli sadutuksen merkeissä klo 12.

Muumi-lehden piirtäjä Kristian Hui-tula piirtää muumikuvia ja kertoo piir-tämisestä klo 12–13.

Iltapäivän sarjakuvapaja klo 13–14.Tervetuloa mukaan oppimaan sarjaku-van tekoa! Yhteistyössä Muumi-lehden (Egmont) kanssa.

klo 11–12 Muumi-lehden sarjakuva-paja, Muumilaakso, Hämeenpuisto 20 – Piirtäjä Jaana Suorsan sarjakuvapaja.klo 11–15 Kaupunkilehti Tampere-lainen, Kuninkaankatu 21, 4. kerros – avoimet ovet. Tervetuloa tutustumaan kaupunkilehden tekoon.klo 11–15 Langaton Tampere -hank-keen esittely Netti-Nyssessä Keskus-torilla. Tervetuloa kuulemaan miten pääset mu kaan Langaton Tampere -laa-jakaista verkkoon.klo 11–15 Tampereen kihlakunnan po-liisilaitos, Sorinkatu 12 – avoimet ovet.

Päihtyneiden säilytystilojen esit tely, poliisikaluston esittely, poliisikoulun rekrytointipiste, lapsille sormenjälki-en tallentamista, tutustuminen polii-silaitoksen nettisivuihin ja sähköiseen rikosilmoitusjärjestelmään.

SPR:n veripalvelu esittelee toimin-taansa.

Poliisiyhtye Patukkapojat esiintyvät klo 11.30–12.15 ja 13.15–14.00.

Löytötavaran huutokauppa klo 12, huutokaupattavat polkupyörät nähtä-villä klo 11.30 alkaen.klo 11–15 Pirkan Postimerkkeilijät ry:n postimerkkinäyttely Tampereen yhteiskoululla, Kirkkopuisto – vapaa pääsy. Esillä mm. Tampere-aiheisia pos-tikortteja ja Tampereen postileimoja.klo 11–17 Vossikka-ajelua ja poni-talutusta Tallipihan suuressa käsityö-läistapahtumassa. klo 12 Satutuokio Muumilaaksossa – osallis tava sadunkerronta eli sadutus.klo 12 Löytötavaran huutokauppa poliisi laitoksella, Sorinkatu 12.Huutokaupattavat polkupyörät nähtä-villä klo 11.30 alkaen.klo 12–13 Muumi-lehden piirtäjä Kris-tian Hui tula piirtää muumikuvia ja kertoo piirtämisestä Muumilaaksossa.klo 12–15 Perhetukikeskus Päivä-perho, Rauhaniementie 21 – avoimet ovet. Paikalla henkilöstöä kertomassa päihdeongelmaisten perheiden avo-,

53. Tampereen päivän ohjelma

Mu

uto

kset

mah

do

llisi

a. T

ied

. Rai

ja A

rasa

lo, p

. 04

0 5

38

62

17

, rai

ja.a

rasa

lo@

tam

per

e.fi

10

katkaisu- ja kuntoutusmuodoista ja nii-den sisällöstä. Lisäksi mahdollisuus tu-tustua Päiväperhon laajennus- ja sanee-rausvaiheen valmistumiseen.klo 12–16 Emil Aaltosen museo, Pyy-nikinlinna, Mariankatu 40 – sisäänpää-sy 1 e. Avoimet yleisöopastukset klo 12 ja klo 14.klo 12–16 Trio Nautilus esiintyy Tal-lipihan suuressa käsityöläistapahtu-massa.klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaan katu 2. Avoinna seuraavat näyttelyt:

Galleria Mältinrannassa Petri Eskeli-nen, Juhana Moisander ja Hanneriina Moisseinen.

Studio Mältinrannassa Susanna Vuo-rio.klo 12–16 Tampereen Taitelijaseu-ran Taidelainaamo, Kuninkaankatu 2 – Taideteosarpajaiset.Tampereen päivän aikana lainaamossa käyneiden kesken arvotaan Virve Liljan grafiikan vedos ”Korkeanpaikan leiri” vuodelta 2000. Teos on nähtävissä Tai-delainaamossa.klo 12–16 Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus, Kalkun kehätie 4 – avoimet ovet.Logistiikkakeskuksessa näet miten lah-joitusvaatteet laitetaan lähetyskuntoon ja millä tavalla pakataan katastrofialueil-le lähtevät terveysasemat sekä sairaalat kaikkine tarvikkeineen. Samalla saat tietoa myös SPR:n paikallisosastojen monipuolisesta toiminnasta.klo 12–17 Takahuhdin Taidekeskus, Kirjavaisenkatu 15. Esillä taidenäyttely ”Takahuhdin taiteilijat esittäytyvät”.klo 12–18 Willa MAC, Palomäentie 23 – vapaa pääsy.klo 12.30 Soiva Siili -lastenkonsertti, Hervannan kirjasto, Lindforsinkatu 1–3 – vapaa pääsy.klo 13–14 Muumi-lehden sarjakuva-paja Muumilaaksossa.klo 13–16 Pirkanmaan musiikkiopis-to, Eteläpuisto 4 – avoimet ovet.Lasten ja nuorten soitonopetukseen tu-tustumista ja soitinesittelyjä. Klassisen ja pop/jazz-linjan oppilaiden esityksiä tasatunnein.

Sunnuntai 30.9.2007 klo 9–17 Kivimuseo, Hämeenpuisto 20, ilmainen sisäänpääsy.klo 9–18 Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 – ilman sisäänpääsy.

Erikoisnäyttelynä Neuvostoliiton ava-ruusohjelma – 50 vuotta ensimmäisestä Sputnikista.

Esillä myös perusnäyttelyt: Leninin elämä ja toiminta sekä Lenin ja Suomi.

klo 10–14 Järvensivun päiväkoti, Jär-vensivuntie 17 A – avoimet ovet.klo 10–15 Pellervon kirjasto, Uima-lankatu 5 – avoinna yleisölle. Laula-va pupujussi Leena Pyylampi klo 15: leikkejä ja lauluja alle 3-vuotiaille ja vanhemmillekin. Hauska tuokio koko perheelle vanhojen ja uusien laulujen ja lorujen parissa.klo 10–16 Ympäristötietokeskus Mo-reenia, Satakunnankatu 13b, Patosilta, 3. kerros – avoimet ovet.

Oivallusten koti ja ympäristö -näytte-lyssä sähkönsäästäjän vinkit sekä mui-ta jokamiehen arkipäivän ympäristö-tekoja.

Ilmalämpöpumppu – oiva tapa sääs-tää lämmityskustannuksissa. Paikalla asiantuntija klo 11–14.klo 10–16 Keskuspaloasema, Satakun-nankatu 16 – avoimet ovet. Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä, tietoiskuja turvalli-suudesta ja hätäensiavusta, lasten sa-vusukellusrata. Mukana myös SPR:n veripalvelun infopiste.Tampereen aluepelastuslaitokselle on hankittu ensimmäisenä Suomessa yksi

Cobra-korkeapainesammutusjärjestel-mä: Cobran esittely klo 11, 13 ja 15.klo 10–16 Linnainmaan paloase-ma, Aitolahdentie 58 – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kalus-ton esittely.klo 10–16 Hervannan paloasema, Hervannan valtaväylä 100 – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittely sekä alkusammutus-näytöksiä.klo 10–16 Pispalan paloasema, Pis-palan valtatie 58 – avoimet ovet. Pe-lastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittely.klo 10–16 83-vuotias Tampereen Radioamatöö rit ry esittäytyy Pyyni-kin Näkötornilla.Radioamatööritoiminnan esittely, kah-vipannu kuumana. Kävijät voivat itse kokeilla radioamatööririyhteyksiä ra-dioamatöörien avustuksella, Tampereen alueen VHF- ja UHF-toistimien esittely-taulut, Tampereen Internetissä näkyvä ukkostutka toimii samoissa tiloissa, reaaliaikaisten APRS-paikannuslaittei-den toiminnan esittely, vapaaehtoisen etsintäpalvelun esittely. Saat mukaan Radiosanomat-lehden.klo 10–16 Manse RG järjestää tampere-laisille mahdollisuuden pelata ratagolfia ilmaiseksi Koulukadun kentällä. klo 10–17 Vakoilumuseo, Satakunnan-katu 18 – sisäänpääsy lasten ryhmälip-puhinnalla eli 5 e/hlö.klo 10–18 Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34, sisäänpääsy lastenli-pun hinnalla. Kiinalaisen nykytaiteen huippukatsaus.klo 10–18 Suuri käsityöläistapahtu-ma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4.Suuri joukko kädentaitajia ja taiteilijoita täyttävät tallin torin tuotteillaan ja tai-doillaan. Lisäksi työnäytöksiä:

Taidekerho Ra-Ta järjestää keramii-kan ja rakutöiden polttoa, johon yleisö voi myös osallistua.

Vossikka-ajelua ja ponitalutusta klo 11–17.

Trio Nautilus tähdittää toritunnelmaa pelimannimusiikilla klo 12–16.

Ratsutarvikkeen ratsutarvikekirppis Vanhan tallin tiloissa klo 12–15.

Lisäksi pihalla paistetaan vatsantäyt-

teeksi muurinpohjalättyjä ja makkaraa. Puodit ja kahvila myös avoinna.klo 10–18 Amurin työläismuseokort-teli, Satakunnankatu 49, ilmainen si-säänpääsy.klo 10–18 Rupriikki, Väinö Linnan au-kio 13, ilmainen sisäänpääsy.klo 10–18 Taiderakennus TR1, Väinö Linnan aukio 13, ilmainen sisäänpääsy.klo 10–18 Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio, Kiina-näyttelyihin sisään-pääsy lastenlipun hinnalla, muut näyt-telyt ilmainen sisäänpääsy.

Kiina-näyttelyt: Jade-prinsessa, Kuvia Kiinasta – Mao, muutos ja nykyaika, Ni Hao – terveisiä Kiinasta.

Muista myös: Kenkämuseo, Veloma-nia! Pyörällä halki aikojen, Jääkiekko-museo, Pirkanmaa – matka maakunnan historiaan, Tsaarin Venäjä tsekkiläisen valokuvaajan silmin.

Wushu-taistelulajit esittäytyvät Vap-riikin piha-alueella klo 13–16.30. Ko-koontuminen Vapriikin piha-alueella. Näytöksissä voi kokeilla seuraavia tais-telulajeja:

klo 13–13.30 Chan Family Choy Lee Fut klo 13.30–14 Progressive Wing Tsun

Kung Fu klo 14–14.30 Tai Shin Mun Kung Fu klo 15–15.30 Tai ji klo 15.30–16 Wing Tsung Kung Fu klo 16–16.30 Yi Quan

Tapahtuman järjestelyihin osallistuvat myös Choy Lee Fut Kung Fu Tampere ry, Progressive Wing Tsun System Finland (PWTS–Finland), Tai Shin Mun Tampe-re ry, Wing Tsung Kung Fu Tampere, Zenshindojo ry, Tampereen kaupungin liikuntapalvelut.klo 10–18 Muumilaakso, Hämeenpuis-to 20, ilmainen sisäänpääsy – Muumi-lehden sarjakuvapaja.

Piirtäjä Jaana Suorsa vetää aamupäi-vän sarjakuvapajan klo 11–12.

Satutuokio, osallistavan sadunkerron-nan eli sadutuksen merkeissä klo 12.

Muumi-lehden piirtäjä Kristian Hui-tula piirtää muumikuvia ja kertoo piir-tämisestä klo 12–13.

Iltapäivän sarjakuvapaja klo 13–14.Tervetuloa mukaan oppimaan sarjaku-van tekoa! Yhteistyössä Muumi-lehden (Egmont) kanssa.

klo 11 Elokuvaesityksiä elokuvateat-teri Niagarassa, Kehräsaari – vapaa pääsy.Tampere-elokuvia – Sallittu – Hämeen-sillan rakennus – Katoavaa Tampereelta – Tampere – sinisten järvien kau punki. Nouda ilmainen pääsylippusi eloku-vakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 28.9. mennessä. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupungin arkisto.klo 11 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pe lastuskoirien toimintanäy-tös aluepelastuslaitoksen rauniohar-joitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta.

Tampereen päivänä kannat-taa käydä katsomassa, miten uimi-nen sujuu Tampereen uintikeskuk-sen uusissa altaissa Kalevassa. Uin-tikeskuksen laajennusosa vihitään käyttöön sunnuntaina 30.9., jonka jälkeen klo 11–18 yleisöllä on uin-tikeskukseen vapaa pääsy. Sisään pääsee klo 16.45 saakka.

Laajennusosa valmistui kesä-kuun lopussa Tampereen uinti-keskuksen kylkeen. Laajennusosa sisältää kuusirataisen, 25-metrisen altaan sekä hyppyaltaan, joka on kooltaan 14 x 14 metriä. Hyppyal-taassa on 1, 3 ja 5 metrin hyppyta-sot, kolmen metrin ponnahduslau-ta ja kaksi yhden metrin ponnah-duslautaa. Hyppyallas on isoko-koinen, joten myös uppopalloilijat voivat käyttää sitä harjoitellessaan. Allas soveltuu myös esimerkiksi ve-sijuoksuun tiettyinä kellonaikoina.

Uintikeskuksen ratavuorot on jaettu niin, että seurat, ryhmät ja kuntouimarit käyttävät sekä uut-ta että vanhaa puolta. Näin uuden puolen tunnelmista pääsevät naut-timaan kaikki hallin käyttäjät.

Kokeile uintikeskuksen uusia altaita

Aluepelastuslaitoksen esittelyt ovat vuodesta toiseen Tampereen päivän suosituimpia tutustumiskohteita. Tänä vuonna keskuspaloasemalla esitellään mm. Cobran toimintaa.

Tampereen päivänä moniin mu-seoihin pääsee joko ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla. Kivi-museossa on esillä 5 000 kiveä.

AR

I JÄ

RV

ELÄ

AR

I JÄ

RV

ELÄ

AR

I JÄ

RV

ELÄ

11

klo 11–12 Piirtäjä Jaana Suorsa ve-tää aamupäivän sarjakuvapajan Muu-milaaksossa.klo 11–13 Vartti valtuutettuna, keskus virastotalo, Aleksis Kiven katu 14 C.

Tule kokeilemaan millaista on olla vartti kaupunginvaltuutettuna! Tule ää-nestämään valtuustosaliin! Äänestäjien kesken palkintojen arvontaa.

Tule luomaan oma Tampere-rinta-merkkisi!

Tule tutustumaan kaupungin eri pro-jekteihin: Luova Tampere, Siisti Tampere, Tampere – vuoden 2008 UNICEF-kau-punki, lisäksi esillä kaupungin tansa-nialainen ystäväkaupunki Mwanza, Pa-ras-hanke, kuntademokratiahankkeet, kestävä kehitys sekä tilastot ja tutki-mukset. Kunnallisasiain neuvonta on auki virastotalon ala-aulassa.

Kaupungin vanha vaakuna historia-tietoineen esillä valtuustosalin aulassa 5. kerroksessa.

Pormestari Timo P. Nieminen ja apu-laispormestarit Tarja Jokinen, Riitta Ol-lila, Irja Tulonen ja Sirkkaliisa Virtanen tavattavissa ravintola Näköalassa 6. ker-roksessa klo 11.30–13. Kahvitarjoilu, ilmapalloja.klo 11–15 Pirkan Postimerkkeilijät ry:n postimerkkinäyttely Tampereen yhteiskoululla, Kirkkopuisto – vapaa pääsy. Esillä mm. Tampere-aiheisia posti-kortteja ja Tampereen postileimoja.klo 11–15 Tampereen Jousiampujat, Osmon kallion väestösuoja, Ainonkatu 1 – avoimet ovet. Toiminnan esittelyä, puffetti.klo 11–16 Elämän maku – luomuta-pahtuma Steinerkoululla, Muotialantie 79–81.

Luovaa spelt leivontaa, Kari Kaipai-nen klo 12.

Täyssokeri – terveellistä makeaa, Rei-ma Kanerva klo 13.

Lapsi on puhtaan ruoan arvoinen, Maria Sannamo klo 14.

Osuuskunta Timjami tarjoilee mait-tavan luomulounaan, luomukahvila, luomutori.

Lapsille kilpailuja, ongintaa, satuhuo-ne, nikkariteltta, askastelua, intiaanitelt-ta, poniratsastusta ym. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös perinteinen Steinerkoulun syys-tapahtuma. klo 11–16 Tampere-Seura, Kauppaka-tu 1 – avoimet ovet.

Valokuvanäyttely: Tampereen kuvia ennen ja nyt, kuvapareja muuttuneesta kaupungista.

Tampere-aiheisia kirjoja jopa 50 %:n alennuksella.klo 11–16.45 Tampereen uintikeskus – laajennusosan vihkiäisten kunniaksi il-mainen sisäänpääsy, uintiaika 2 tuntia.klo 11–17 Pääkirjasto Metso – avoinna yleisölle (ei musiikkiosasto).

Käytettävissä normaalit lainaus-, tieto- ja kahvilapalvelut.

Lastenorkesteri Pulputinpannun lau-lukonsertti ala-aulassa klo 12.

Tampereen päivän kirjallinen ma-tinea klo 13–15: kirjailija Sanna Ravi: ”Historian aukot” ja professori Aarre Heino: ”Itsenäinen Suomi – itsenäinen sivistys?”klo 11–17 Vossikka-ajelua ja ponita-lutusta Tallipihan suuressa käsityöläis-tapahtumassa.klo 11–18 Työväenmuseo Werstas, Väi-nö Linnan aukio 8 – vapaa pääsy.Näyttelyt: Suomi, sisu ja sosiaaliturva, Työväen vuosisata, Väinö Linna, Tekstiili-teollisuusmuseo, Höyrykonemuseo.klo 11–18 Sara Hildénin taidemuseo, Särkänniemi – vapaa pääsy.Kiinalaisen nykytaiteen suuren nimen Zhang Xiaogangin näyttely.klo 11.30–13 Pormestari Timo P. Nie-minen ja apulaispormestarit Tarja Jokinen, Riitta Ollila, Irja Tulonen ja Sirkkaliisa Virtanen tavattavis-sa kes kus virastotalossa, Aleksis Kiven katu 14–16 C.klo 11.45–12.15 Sampolan kirjasto – Kauko Kulmala soittaa haitariaklo 12 Satutuokio osallistavan sadun-kerronnan eli sadutuksen merkeissä Muumilaaksossa.klo 12 Pääkirjasto Metso – ala-aulas-sa Lasten orkesteri Pulputinpannun laulukonsertti.klo 12 Elokuvaesityksiä elokuvate-atteri Niagarassa, Kehräsaari – vapaa pääsy.Tampere-elokuvia – Sallittu – Hämeen-sillan rakennus – Katoavaa Tampereelta – Tampere –sinisten järvien kaupunki. Nouda ilmainen pääsylippusi eloku-vakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 15.9.–28.9. vä-lisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupun-gin arkisto.klo 12 Pirkanmaan hoitokoti, Lää-kärinkatu 13. Tutustumiskierros ja kahvitarjoilu – joh-

taja Tiina Surakan ja vapaaehtoistyön-työntekijöiden vetämänä.klo 12 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pelastuskoirien toimintanäy-tös aluepelastuslaitoksen rauniohar-joitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta.klo 12–13 Muumi-lehden piirtäjä Kristian Huitula piirtää muumiku-via ja kertoo piirtämisestä Muumi-laaksossa.klo 12–14 Tampere Teatteripääkau-punki esittäytyy – teatteri, tanssi ja sirkus samoissa kansissa. Tule kuule-maan lisää Keskustorille. Luvassa myös ohjelmaa klo 13.00 alkaen. Ohjelma ilmaista.klo 12–15 Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 – askartelukeskukses-sa ja savipajassa avoimet ovet: haluk-kaille on tarjolla toiminnan esittelyä ja opastusta sekä rintamerkkien tekoa.

Lasten karaokea Vuoltsun alakerrassa. Nettikahvila auki ja siellä myydään

Tampereen päivän kunniaksi suolaisia ja makeita vohveleita.

Kulttuuripajan näytelmä ”Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä” Vuoltsun ylä-salissa klo 14.klo 12–15 Hiekan taidemuseo, Pir-kankatu 6 – sisäänpääsy alennetulla hinnalla 3 e/hlö.klo 12–15 Sumeliuksenkadun Klubi, Sumeliuksenkatu 18 A, 2. kerros. Tutustumista Sumeliuksenkadun Klu-bin tiloihin ja toimintaan.

Ilmainen kuntosaliharjoittelu. Tampere-aiheinen postikorttinäyttely

– valitse Kaunein Tampereen maisema -kilpailu: vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja.klo 12–15 Perhetukikeskus Päiväper-ho, Rauhaniementie 21 – avoimet ovet.Paikalla henkilöstöä kertomassa päih-deongelmaisten pereheine avo-, katkai-suä- ja kuntoutusmuodoista ja niiden sisällöstä. Lisäksi mahdollisuus tutustua Päiväperhon laajennus- ja saneerausvai-heen valmistumiseen.klo 12–15 Ratsutarvikekirppis Talli-pihassa. klo 12–16 Trio Nautilus Tallipihan suu-ressa käsityöläistapahtumassa. klo 12–16 Emil Aaltosen museo, Pyy-nikinlinna, Mariankatu 40 – sisäänpää-sy 1 e. Avoimet yleisöopastukset klo 12 ja klo 14.klo 12–16 Lauri Viita -museo, Portaan-pää 6 – vapaa sisäänpääsy.klo 12–16 Langaton Tampere -hank-keen esittely Sampolan Tietotorilla. Tervetuloa kuulemaan miten pääset mukaan Langaton Tampere –laajakais-taverkkoon.klo 12–16 Sampolan kirjasto – avoinna.

Kauko Kulmala soittaa haitaria klo 11.45–12.15.

Langaton Tampere -hankkeen esitet-ly klo 12–16.

Ulla Majamaan johdattelema Tiina-

raitin esittelykierros klo 12.15.klo 12–16 Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaan katu 2. Avoinna seuraavat näyttelyt:

Galleria Mältinrannassa Petri Eskeli-nen, Juhana Moisander ja Hanneriina Moisseinen.

Studio Mältinrannassa Susanna Vuo-rio.klo 12–16 Tampereen Taitelijaseu-ran Taidelainaamo, Kuninkaankatu 2 – Taideteosarpajaiset.Tampereen päivän aikana lainaamossa käyneiden kesken arvotaan Virve Liljan grafiikan vedos ”Korkeanpaikan leiri” vuodelta 2000. Teos on nähtävissä Tai-delainaamossa.klo 12–17 Nopean puuttumisen per-hetyön toimintojen esittely, Vuoltsu, Hatanpään valtatie 3.klo 12–17 Takahuhdin Taidekeskus, Kirjavaisenkatu 15. Esillä taidenäyttely ”Takahuhdin taiteilijat esittäytyvät”.klo 12–18 Willa MAC, Palomäentie 23 – vapaa pääsy-klo 12.15 Sampolan kirjasto – Ulla Majamaan johdattelema Tiina-raitin esittelykierros.klo 13 Elokuvaesityksiä elokuvate-atteri Niagarassa, Kehräsaari – va-paa pääsy.Tampere-elokuvia – Sallittu – Päiväko-tilasten tekemiä animaatioita, Tarinoita maailmalta 3.Nouda ilmainen pääsylippusi eloku-vakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 15.9.–28.9. vä-lisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupun-gin arkisto.klo 13 Valon Neito -kisan finaali Koskikeskuksessa – 42. Valoviikkojen keulakuvan valinta. Järjestäjinä Tampe-re Tunnetuksi ry ja Aamulehti.klo 13 Pirkanmaan hoitokoti, Lää-kärinkatu 13. Tutustumiskierros ja kahvitarjoilu – johtaja Tiina Surakka ja vapaaehtoistyöntyöntekijät.klo 13 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pelastuskoirien toimintanäy-tös aluepelastuslaitoksen rauniohar-joitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta.klo 13–13.30 Museokeskus Vaprii-kin piha-alueella Wushu-taistelu-lajit esittäytyvät: Chan Family Choy Lee Fut.klo 13–14 Muumi-lehden iltapäivän sarjakuvapaja Muumilaaksossa.klo 13–14 Yleisöluento Väinö Linnan Tampere 1930–1950-luvuilla, Työ-väenmuseo Werstaan auditorio, Väinö Linnan aukio 8. Museolehtori Hanna Yli-Hankkala kertoo, millaisissa maise-missa Tampereella Väinö Linnan asui ja työskenteli sekä mitä Väinö Linna kirjoitti Tampereesta.klo 13–14 Sampolan kirjasto – Lan-gaton Tampere -hankkeen esittely tie-totorilla.

Seitsemättä kertaa Tampe-reella 27.–30.9.2007 järjestettävän Tanssimanian ohjelmassa on kon-sertteja, koulutusta, keskustelua ja koreografiakilpailu. Tapahtuma esit-telee tämän hetken mielenkiintoi-simmat kansantanssiteokset. Lavalla nähdään mm. Puhti Duon uusin est-radimittelö Kaamosteoria ja Tanssi-ryhmä Tsuumin Maamme laulut.

Koreografiakilpailussa mittaa toisistaan ottavat tanssin tekijät ja näkijät. Viikonlopun työpajoissa puolestaan virittäydytään vuoden 2008 Pispalan Sottiisin Kalevala -teemaan, viisikielisiin ja ohjelmis-tokoulutukseen. Kouluttajina San-na Hirvaskari, Petri Kauppinen, Reetta-Kaisa Pirhonen ja Anne-Mari Kivimäki, Antti Savilampi, Eevi Miettinen, Tiina Mensonen ja Jaakko Posio.

Tanhujalostamon paneelissa pohditaan taiteen perusopetuksen kiemuroita ja YO-jameissa irrotel-laan yömyöhään iloisessa seurassa. Lisätiedot: www.sottiisi.net tai puh. 212 2147.

Tanssi-maniassa on tanssin taikaa

Keskusvirastotalossa on avoimet ovet 30.9. klo 11–13. Esillä on mm. kaupungin vanha vaakuna historiatietoineen.

Toimintakeskus Vuoltsun askartelukeskukseen ja savipajaan voi tutus-tua 30.9. klo 12–15.

Tanssiryhmä Tsuumilla on ote arkaaiseen ja keholliseen tanssiin. Mani-assa ryhmältä nähdään Maamme laulut, jonka koreografina vierailee Ari Numminen ja musiikista vastaa Sanna Kurki-Suonio.

MA

RK

O M

ÄK

INEN

AR

I JÄ

RV

ELÄ

12

Opastetut kierrokset Tampereen päivänä 30.9.2007

klo 13–15 Pääkirjasto Metso – Tam-pereen päivän kirjallinen matinea. Kirjailija Sanna Ravi: ”Historian aukot” ja professori Aarre Heino: ”Itsenäinen Suomi – itsenäinen sivistys?”klo 13–15.30 Koukkuniemen van-hainkodin juhlatalo ja pihamaa – koko perheen tapahtuma.Kaupunkiklovnien Urho ja Upeat tytöt -konsertti juhlatalossa klo 13.Kahvio, opastettuja kiertokävelyjä, in-foa vanhainkodin arjesta, hauskaa yh-dessäoloa.Menossa mukana myös terveydenhuol-to-oppilaitoksen lähihoitajaopiskelijoi-ta, Mummon Kammarin vapaaehtois-työntekijöitä, mummon Musti ja Mirri, tassuterapeutteja, Kaupunkiklovnit. Yhteistyössä Luova Tampere -ohjel-man kanssa.klo 13–17 Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevs-kin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. – avoimet ovet – 108 vuotta historiaa, kohtalonhetkiä, Pyhyyttä, Jumalan pal-velusta, hiljentymistä.klo 13.30–14 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Progressive Wing Tsun Kung Fu.klo 14 Kulttuuripajan näytelmä ”Krokotiili Gena ja hänen ystä-vänsä” Vuoltsun yläsalissa, Vuolteen-katu 13.klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin itsenäisyyden 90-juhlavuoden ja Tampereen päivän konsertti Hervan-nan elokuvateatterissa, Lindforsinkatu 1–3 – vapaa pääsy.klo 14 Tampere-Seuran orkesterin itsenäisyyden 90-juhlavuoden ja Tampereen päivän konsertti Velaa-tan Pirtillä, Nuutilanlahdentie 31 – va-paa pääsy.klo 14 Kulttuuripajan näytelmä, toi-

mintakeskus Vuoltsun yläsali.klo 14 Elokuvaesityksiä elokuvate-atteri Niagarassa, Kehräsaari – vapaa pääsy.Tampere-elokuvia – K11 – Tampereella kuvattu kotimainen näytelmäelokuva Mika & Aki Kaurismäki: Klaani – Tarina sammakoiden suvusta. Nouda ilmainen pääsylippusi elokuvakeskuksen toimis-tolta tai Niagaran kassalta Kehräsaares-ta 15.9.–28.9. välisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampe-reen kaupungin arkisto.klo 14 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkä-rinkatu 13. Lämmittelyjumppa ja lähtö kävelytempaukselle Kaupin poluille, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Johan-na Colliander.klo 14–14.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Tai Shin Mun Kung Fu.klo 15 Pellervon kirjasto, Uimalan katu 5 – Laulava pupujussi Leena Pyylampi. Leikkejä ja lauluja alle 3-vuotaille ja vanhemmillekin. Hauska tuokio koko perheelle vanhojen ja uusien laulujen ja lorujen parissa.klo 15–15.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueel la Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Tai ji.klo 15–17 Työväen lauluja Tampe-reen päivän kunniaksi, ravintola Teatterikulma. Lauluja laulattaa Wanhat Towerit ja Ahti Jokinen. Laulutilaisuu-den jälkeen Tampere-aiheinen tietokil-pailu alkaen klo 17.klo 15.15 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13. Kaikille yhteinen mu-siikkihetki. Musiikista vastaa Pispalan Kisällit.klo 15.30–16 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Wing Tsung Kung Fu.klo 16–16.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit

esittäytyvät: Yi Quan.klo 17 Ruusuin ja miekoin – histo-riallisia tansseja 1500–1700-lukujen Ruotsi– Suomesta, Tampellan juhlatalo, Lapintie 3.Esiintymässä Fioretto Ensemble tans-sijoineen ja muusikoineen. Konsertin juontaa tanssin läänintaitelija Jukka Virtala Kustaa III:n hahmossa.Tampereen päivään liittyen konsertti on rakennettu Ruotsi–Suomen kunin-kaallisten Suomen ja erityisesti Hämeen vierailujen ympärille. Joitakin tansseis-ta ehkä tanssittiin myös Tampereella. Esityksen tansseista ja puvuista vastaa tanssitaiteen maisteri, historiallisten tanssien opettaja Mirja-Liisa Herhi. Musiikista vastaa Master of Fine Arts Debra Gomez-Tapio. Konsertti on osa Tanssimania-tapahtumaa ja Harmonian Puutarha-konserttisarjaa. Liput 22 e Tampere-talon lipputoimis-tosta ja Lippupalvelusta. Juhlatalon kahvio avoinna väliajalla.klo 18 Siipien suojassa Tampereen päivän Tuomas-messu 100-vuotiaassa Tuomiokirkossa.

Vanhaan musiikkiin ja tans-siin erikoistunut Fioretto Ensemble tuo tänä syksynä upeita historialli-sia tansseja esittelevän konserttinsa Tampereelle. Edellisestä esityksestä Tampereen Taidemuseossa onkin aikaa pari vuotta.

Tämänkertainen esitys on otsi-koitu ’Ruusuin ja miekoin’ -histori-allisia tansseja 1500–1700-lukujen Ruotsi-Suomesta. Konsertti on ra-kennettu Tampere-päivään liitty-en juonelliseksi kokonaisuudeksi

kuninkaallisten Suomen (Turun, Hämeen ja Tampereen) vierailujen ympärille ja siinä tanssitaan läpi kahdensadan vuoden Ruotsi-Suo-men historiaa. Esityksen isäntänä häärää Kustaa III:n hahmossa tans-sin läänintaiteilija Jukka Virtala. Mukana on muun muassa näyttäviä taistelutansseja miekkoineen hovi- ja huvitanssien ohella.

Esiintymässä on kymmenen tanssijan ryhmä tanssitaiteilija ja historiallisten tanssien opettajapa-

rin Mirja-Liisa Herhin ja Antti Talvion johdolla. Puvut vaihtuvat renessanssista rokokoohon ja tans-siaskeleet keskiajan piiritansseista klassisen ajan viehkoon ballerina-numeroon esityksen edetessä.

Musiikista vastaa harpisti-lau-laja Debra Gomez-Tapio. Hänen johdollaan yhtye musisoi aikakau-den mukaisin instrumentein.

Liput (22 e) Tampere-talon lip-putoimistosta ja Lippupalvelusta.

Ruusuja ja miekkoja

LIIS

A K

AR

LIN

G

Fioretto Ensemble nähdään Tampereen päivänä 30.9.Tampellan Juhlatalossa.

klo 10 Pikkupalatsi.Opastettu kierros upeassa Pikku-palatsissa, käynti Puuvillatehtaan-katu 8, – vapaa pääsy. Mukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmaislippu-ja saa Matkailutalosta 17.9. alkaen matkailutoimiston aukioloaikana.

klo 10.30 Vuosi 1917. Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi tehdään aikamatka Suomen syntyvuoteen. Mitä tapah-tui Tampereella, miltä kaupunki näytti, miten oltiin ja elettiin? Kävelykierroksen lähtö Keskusto-rilta Vanhan kirkon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 10.30 Suamen paras, mail-man ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 11 Ikäihmisten Tampere. Mitä 228-vuotiaalla kaupungilla on tarjota varttuneille asukkailleen? Se kuullaan ja nähdään opastetulla kiertoajelulla. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 11 Väpin Tampere. Opastetulla kävelyllä astellaan Väinö Linnan painavilla jalanjäljillä Amurissa ja Finlaysonilla. Lähtö kahvila Amurin Helmen edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 11.30 Teknologian Tampere. Tietoa, taitoa ja huipputekno-logiaa. Opastettu kiertoajelu esittelee Suo-men piilaakson osaamista ja osaa-jia. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 12 Patsastellaan. Tampereen patsaat, veistokset ja muistomerkit kertovat tarinoitaan opastetulla kävelykierroksella. Lähtö Tirkkosen suihkukaivolta Hämeenpuiston pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 12 Pyhäjärven aalloilla.Opastettu risteily Tampere-laivalla, lähtö Laukontorin satamasta.Kesto 1,5 tuntia. Aikuiset 10 euroa, lapset 5 euroa.Laivalla mahdollisuus ruokailla (eri maksusta).

klo 12 Pikkupalatsi.Opastettu kierros upeassa Pikku-palatsissa, käynti Puuvillatehtaan-katu 8 – vapaa pääsyMukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmais-lippuja saa Matkailutalosta 17.9. alkaen matkailutoimiston aukiolo-aikana.

klo 12.15 Tammelan Tiina. Opastetulla draamakierroksella seurataan tunnetuimpiin fiktiivi-siin tamperelaisiin kuuluvan Tiinan jälkiä Kalevassa ja Tammelassa. Samalla tutustutaan Tiinan äidin, rakastetun kirjailijan Anni Polvan lapsuudenmaisemiin. Kävelyn lähtö Sampolan edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 12.30 Suamen paras, mail-man ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 13 Ikäihmisten Tampere. Mitä 228-vuotiaalla kaupungilla on tarjota varttuneille asukkailleen? Se kuullaan ja nähdään opastetulla kiertoajelulla. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

klo 13 Vuosi 1917. Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi tehdään aikamatka Suomen syntyvuoteen. Mitä tapah-tui Tampereella, miltä kaupunki näytti, miten oltiin ja elettiin? Kävelykierroksen lähtö Keskus-torilta Vanhan kirkon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 13.30 Väpin Tampere. Opastetulla kävelyllä astellaan Väinö Linnan painavilla jalanjäljillä Amurissa ja Finlaysonilla. Lähtö kahvila Amurin Helmen edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 13.30 Teknologian Tampere. Tietoa, taitoa ja huipputekno-logiaa. Opastettu kiertoajelu esittelee Suomen piilaakson osaamista ja osaajia. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e.

klo 14 Pyhäjärven aalloilla.Opastettu risteily Tampere-laivalla, lähtö Laukontorin satamasta.Kesto 1,5 tuntia. Aikuiset 10 euroa, lapset 5 euroa.Laivalla mahdollisuus ruokailla (eri maksusta).

klo 14.30 Patsastellaan. Tampereen patsaat, veistokset ja muistomerkit kertovat tarinoitaan opastetulla kävelykierroksella. Lähtö Paimenpoika-patsaan luota Matkailutalon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy.

klo 14.30 Suamen paras, mail-man ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

Lippuja bussikierroksille myydään GoTampereen toimistossa Matkai-lutalossa (Verkatehtaankatu 2) maanantaista 17.9. lähtien. Toimisto on syyskuussa avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–17, lauantai-sin ja sunnuntaisin klo 10–17. Kaikki bussikierrokset lähtevät Mat-kailutalolta. Kävelykierrosten lähtöpaikat on ilmoitettu erikseen.Lippuja laivaristeilyille myydään Suomen Hopealinjan toimistossa, Laukontori 10 A, maanantaista perjantaihin klo 9–16, Tampereen päivänä myös laivalta.

Maanantai 1.10.2007

klo 9.30 Kaupunginhallituksen ko-kous Raatihuoneella.klo 10.30 Tampereen päivän palkin-tojen jako Raatihuoneella. Kutsuvie-raille.klo 12.00 Raatihuone-kirjan julkis-taminen Raatihuoneella. Kutsuvierail-le.klo 19.00 Tampereen päivän juhla-vastaanotto Raatihuoneella. Kutsuvie-raille.

13

Nopean puuttumisen perhetyö avaa perheen viestintäkanavat

Mielenterveys-viikolla jäljitetään nuoruuden lähdettä ja eväitä vanhemmuuteen

Nopean puuttumisen perhetyö auttaa, kun perhe tarvitsee tukea nuorten kasvatuksessa tai nuorella on vaikeuksia koulussa.

Nopean puuttumisen perhe-työhön voi ottaa yhteyttä esimerkiksi

silloin, kun nuoren kotiintuloajat ei-vät toimi, keskusteluyhteys nuoren ja vanhempien välillä pätkii, kotona on riitoja, poissaolot koulusta lisääntyvät tai nuoren päihteidenkäyttö puhuttaa. Kohderyhmänä ovat tamperelaiset 12–17-vuotiaat nuoret ja heidän perheen-sä. Nopean puuttumisen perhetyön puhelinnumero on (03) 5657 4813. Puhelinsoiton yhteydessä perhetyön työryhmä arvioi perhetapaamisen mah-

dollisuuden, ja jos siihen päädytään, ryhmä tapaa perhettä 1–6 kertaa. Työ on ennaltaehkäisevää.

– Nopean puuttumisen perhetyö-tä on tehty Tampereella kolme vuotta. Palvelua on kehitetty niin, että perheet voivat ottaa suoraan yhteyttä meihin. Aiemmin yhteydenotot tulivat esimer-kiksi koulukuraattorien kautta, kertoo nopean puuttumisen perhetyön vastaa-va ohjaaja Mika Harinen.

Tapaamisten tavoitteena on löytää yhdessä perheen kanssa sen omat toi-mi vat vuorovaikutustavat, arjen selviy-tymiskeinot ja voimavarat. Nopean puuttumisen perhetyö kuuluu Tampe-reen kaupungin lastensuojelun erityis-palveluihin. Muita lastensuojelun avo-palvelujen työmuotoja ovat etsivä työ, nopean puuttumisen perhetyötä pitem-pikestoinen avotyö, osastolle tehtävä avotyö sekä valvotut tapaamiset.

Nopean puuttumisen perhetyö esittelee toimintaansa Tampereen päivänä sunnun-taina 30.9. klo 12–17 Vuoltsun talossa osoitteessa Hatanpään valtatie 3.

Koululaisten harrastuskerhoja kokeillaan

Kuusi koulua Tampereella kokei-lee tänä syksynä vapaaehtoista, iltapäi-viin ajoittuvaa harrastustoimintaa. Toi-minta on tarkoitettu 3.–9.-luokkalaisille. Kouluissa toimii erilaisia kerhoja, joihin oppilaat voivat osallistua koulupäivän jälkeen. Kerhot aloittivat toimintansa Härmälän, Linnainmaan, Peltolammin, Tesoman, Tesomajärven ja Terälahden kouluilla syyskuun aikana.

Harrastava iltapäivä -hankkeen tar-koituksena on vähentää oppilaiden yksinoloa iltapäivisin sekä lisätä koulu-viihtyvyyttä ja oppilaiden hyvinvointia. Kokeilusta saatuja kokemuksia arvioi-daan ja niiden pohjalta tehdään päätök-set toiminnan sopivuudesta laajemmin Tampereelle.

Kokeiluun osallistuvilla kouluilla käynnistyy noin 50 kerhoa, mm. tanssi-, bändi-, teatteri-, elokuva- ja kuvataide-kerhoja. Tarjontaan kuuluu myös erilai-sia liikuntakerhoja ja uintiharrastusta. Yksittäisillä kouluilla kokeillaan muuta-kin, kuten mummulatoimintaa.

Lasten kasvatusta ja vanhem-muuden haasteita käsitellään teemalla ”Kun puhuminen ei johda mihinkään” tiistaina 20.11. alkavassa Tuuleta miel-täsi -tapahtumassa. Aiheesta luennoi lastenpsykiatri Kirsi Halme pääkir-jastotalo Metson luentosali 1:ssä klo 18. Torstaina 22.11. samassa paikassa jäljitetään nuoruuden lähdettä. Aihees-ta luennoi professori Antti Hervonen. Myös tämä tilaisuus alkaa klo 18.

Molemmissa tilaisuuksissa on mu-kana musiikkivieraita. Tiistain tilaisuu-dessa esiintyvät Aleksanterin koulun musiikkiluokan oppilaat ja Neljä äitiä. Torstaina esiintymisvuorossa on Tam-pereen Mieskuoro Laulajien kvartetti.

Tuuleta mieltäsi on valtakunnalli-sen mielenterveysviikon yleisötapah-tuma Tampereella, ja sen tarkoituksena on herättää keskustelua mielentervey-destä myönteisessä hengessä.

Avioeron jälkeen vanhemmuus jää

Kun avioero koskettaa, se muuttaa elämää monin tavoin. Sisäisen tunnemyllerryksen rin nalla elämänolosuhteet ja arjen tutut asiat menevät uusiksi. Ero merkitsee usein muuttoa yhteisestä kodista, tutuksi käy-neiden tavaroiden jakoa ja uusien hank-

kimista. Vaikka se voi olla vapauttavaa, merkitsee se myös arjen perusturvallisuuden järkkymistä. Se ennustettavuus, joka ennen on ollut, murenee. Materiaalisten järjestelyjen rinnalla joutuu usein luopumaan toisen suvusta, usein myös ystävät valitsevat puolen ja pitävät yhteyttä vain jompaan-kumpaan eronneista puolisoista. Kaikki tämä ei tapahdu yleensä ilman syyttelyä, riitaa ja loukkaamista. Lisäksi omassa mielessä myllertävät tunnemyrskyt laidasta laitaan: syylli-syys, häpeä, pettymys, viha vuorottelevat ajoittaisen vapau-tuneisuuden ja helpotuksen tunteiden rinnalla.

Mitään oikotietä erosta ei ole. Kukaan ulkopuolinen ei pysty määrittämän, kuinka kauan pahanolontunteet mieles-sä mylläävät ja milloin ne kenties asettuvat armeliaisuudeksi ja anteeksiantamukseksi sekä itseä että toista kohtaan. Vai asettuvatko koskaan? Joka tapauksessa erosta selviytymi-nen vie vuosia ja joidenkin kohdalla katkeruus elämää ja epäluottamus toista ihmistä kohtaan voi asettua pysyväksi olotilaksi.

Entä sitten kun kaiken tämän oman erosta selviytymis-kamppailun keskellä olen isä tai äiti? Aikuinen, jonka pitäisi kyetä vastaamaan lapsen turvallisuudesta ja mahdollisim-man hyvästä olosta. Sehän on vanhemmuuden päällimmäi-sin tehtävä. Miten siihen pystyy, jos oma mielikin on rieka-leina? Vanha sanonta, lapsen paras koti on vanhempien hyvä parisuhde, pitää paikkansa. Myös eron jälkeen.

Kaikissa olosuhteissa pitäisi välttää toisen vanhemman mollaamista tai mustamaalaamista tai mikä pahinta yritystä saada lapsesta liittolainen toista vastaan Lapselle kuuluu oi-keus molempiin vanhempiinsa ja näiden rakkauteen. Lapsel-le kuuluu oikeus olla ylpeä sekä äidistään ja isästään. Vaikka puolisona olisin kuinka katkera entistä puolisoani kohtaan, ne tunteet pitäisi kyetä käsittelemään aikuisten kesken, lasta kuormittamatta.

Perheneuvolatyössä olen joskus todistamassa surullisia, kenties vuosiakin jatkuneita vanhemmuusriitoja, jolloin lap-si elää koko lapsuutensa vanhempiensa pitkittyneiden huol-tajuus- ja tapaamisriitojen keskellä. Tässä kumpi voittaa tais-telussa ei ole useinkaan voittajia, vaan riita myrkyttää kaikki-en siinä elävien elämää. Ehkä suurinta rakkautta olisi joskus luovuttaa ja taata siten lapselle kasvun rauha.

Meillä Suomessa eron jälkeen suurin osa lapsista asuu äitinsä kanssa. Yksinhuoltajalla on melkoinen vastuu arjen sujumisesta ja pyörittämisestä. Muualla asuvalle vanhemmal-le jää taakaksi sen ikävän kestäminen, ettei voi elää yhdessä lapsen kanssa tämän arkea. Enenevässä määrin vanhemmat pyrkivät ratkaisemaan tätä kysymystä niin sanotun jaetun vanhemmuuden periaatteella. Silloin lapsi asuu vuorovii-koin toisen ja toisen vanhemman luona. Näin lapsi voi elää sekä äidin että isän kanssa. Kun lapsi on riittävän vanha, van-hemmat asuvat lähekkäin ja heillä on luottamukselliset toi-siaan arvostavat välit, tämä järjestely toimiikin. Sen heikkou-tena on kuitenkin lapselle jatkuva kodin vaihtaminen, vähän kuin reissussa oleminen kaiken aikaa.

Lapsen kannalta huonoimmin erossa käy silloin kun hän menettää toisen vanhemmistaan. Kenties eron kipu on ollut vanhemmalle niin kova, että sen kestää vain jättämällä men-neen taakseen ja lakkaamalla pitämästä lapseensa yhteyttä. Kuitenkin lapsi tulkitsee tämän helposti niin, että hänessä on jotain vikaa, hän on huono, kun äiti tai tavallisimmin isä ei halua tavata häntä. Tätä huonommuuden taakkaa lapsi saattaa sitten kantaa pitkälle aikuisuuteen. Surullista onkin, että meillä Suomessa kasvaa niin paljon pieniä poikia, joiden isät eivät aktiivisesti ole heidän elämässään mukana.

Puolisostaan voi erota, vanhemmuus on elinikäinen teh-tävä. Eikä vain tehtävä ja velvoite, vaan valtava elämän sisäl-lön ja ilon antaja!

Aila EngströmTampereen kaupungin perheneuvolan johtaja

14

Useiden pientalo-alueiden jalka-käytävien talvihoito kaupungille

Kaupunki otti hoi-taakseen parinkymmenen pientalovaltaisen alueen jal-kakäytävien talvikunnossa-pidon ensi talvesta lähtien. Yhdyskuntalautakunta päätti asiasta 11. syyskuuta. Hanke voi viivästyä, jos päätöksestä valitetaan. Yleisten alueiden kuten puistojen kevyen lii-kenteen väylät ovat jo ennes-tään kaupungin hoidettavana. Kaupungin hoidettavaksi tu-levia alueita on Aakkulassa, Haukiluomassa, Härmälässä ja Rantaperkiössä, Järvensivulla, Kalkussa, Kissanmaa-Uusikylä-Huikkaan-alueella, Koiviston-kylässä ja Nirvassa, Kässälässä ja Pappilassa, Lamminpääs-sä, Leinolassa, Linnainmaalla, Lukonmäessä, Nekalassa ja Muotialassa, Palokalliossa, Pet-samossa, Pohtola-Niemi-Lintu-lampi-Ryydynpohja-alueella, Raholassa, Rautaharkossa, Reu-harinniemessä, Takahuhdissa, Tasanteella, Veisussa ja Korkin-mäessä sekä Viinikassa.

Kaupungin hoitamaan tal vikunnossapitoon kuuluu auraus, liukkauden torjun-ta, lumen ja hiekoitushiek-kojen poisto. Jalkakäytävän puhtaanapito kuten roskien poisto kuuluu edelleen ton-tin haltijalle – samoin port-tien avaus aurauksen jäljiltä. Tasanteella ja Lukonmäessä joudutaan joidenkin katujen varsille laittamaan talvikun-nossapidon takia pysäköinti-kieltoja, jotka ovat voimassa talviaikaan 15.10.–30.4. arki-sin kello 7–17. Näitä katuja ovat Tasanteenkatu ja Lukon-mäenkatu, Lukonojankatu, Ikä-miestenkatu, Pirjonkaivonkatu ja Finninmäenkatu.

Lisäksi Etelä-Hervannas-sa ja Lukonmäessä joidenkin katujen jalkakäytävät jätetään lumitilaksi, ja ne merkitään Ei talvikunnossapitoa -kylteillä. Tällaisiä katuja ovat Etelä-Her-vannassa Mestarin-, Timpurin-, Muurarin- ja Maalarinkadut se-kä Lukonmäessä Keissunkatu, Almanahde, Kierikankatu, Mä-kituvankatu ja Pyykkiojankatu. Näiden katujen talvikunnossa-pitoa tehostetaan, koska jalan-kulkijat joutuvat kulkemaan ajoradalla.

Tampereen kaupungin raken-nusvalvonta on antanut uudet ohjeet puiden istuttamisesta rakennetuille tonteille. Samassa yhteydessä on myös kevennetty yksittäisten puiden puun-kaadon lupakäytäntöä.

Puiden istutus ei ole luvanvaraista. Kaupunkialueella on kuitenkin syytä noudattaa hyvän rakentamistavan, kau-punkikuvan ja naapurisovun takaami-seksi joitakin perussääntöjä.

Suuria puita ei pidä istuttaa naapu-rin rajan tuntumaan edes naapurin suostumuksella, jos puut täysikasvuisi-na varjostavat naapuria tarpeettomasti. Vähimmilläänkin etäisyyden naapurin rajasta tulee olla 5 metriä.

Suuria puita ei pidä istuttaa myös-kään lähelle rakennuksia tai kauniita arvorakennuksia ei tule tarpeettomas-ti peittää puustolla. Puun riittävä etäi-syys rakennuksesta on 5 metriä. Suu-

ria puita kannattaa istuttaa harkiten. Jotkut puut voivat vaikuttaa muiden puutarhakasvien menestymiseen, esi-merkiksi pensasaidan lähelle ei kanna-ta istuttaa koivuja ja havupuut isoiksi kasvettuaan saattavat varjostaa pihaa. Pienet puut kuten esimerkiksi hedel-mäpuut ovat suositeltavia erityisesti pienillä pihoilla. 20–50-luvun pientalo-alueilla on suositeltavaa käyttää perin-teisiä puulajeja.

Puiden kaatolupaa on kevennettyTampereen kaupungin rakennusval-vonta on keventänyt rakennettujen tonttien yksittäisten puiden puunkaa-tolupamenettelyä. Uuden käytännön mukaan omalta omakotitontiltaan voi vaikutuksiltaan vähäisissä tapauksissa kaataa puita ilman rakennusvalvonnan erillistä lupaa, kunhan hakee kaikilta

naapuritonttien haltijoilta suostumuk-set suunnittelemalleen puunkaadolle ja varmistaa, että puut eivät ole kaa-valla suojeltuja tai muutoin maisemal-lisesti merkittäviä.

Taloyhtiöissä puiden kaataminen edellyttää lisäksi, että taloyhtiön halli-tus tai yhtiökokous tekee päätöksen puiden kaatosuunnitelmasta. On myös suositeltavaa, että kaikkia taloyhtiön osakkeenomistajia kuullaan ja päätös kaatamisesta tehdään enemmistön mielipiteen mukaisena. Toivottavaa kuitenkin on, että erityinen painoarvo annetaan niiden osakkeenomistajien mielipiteille, joiden pihapiirissä kaa-dettavaksi aiotut puut sijaitsevat.

Jos puun kaadosta on erimielisyyt-tä naapurien kesken, on asiasta pyy-dettävä rakennusvalvonnasta alueen tarkastusinsinöörin lausunto. Lausun-nosta ja tarvittavasta katselmuksesta

peritään taksan mukainen korvaus, jo-ka tänä vuonna on 150 euroa.

Puita ei saisi kaataa lintujen pesin-täaikana 10.4.–31.7. Jos puita halutaan kaataa tällöin, on otettava yhteyttä ym-päristösihteeri Lasse Kososeen puh. 050-521 5178.

Puiden kaataminen kaupungin vuok ratonteilla edellyttää yhteydenot-toa kaupungin kiinteistötoimeen met-säpäällikkö Timo Lehtoon puh. 050-554 5888.

Ohje puiden kaatolupakäytän-nöstä ja puiden istuttamisesta löytyy kokonaisuudessaan kau-pungin nettisivuilta osoitteesta:www.tampere.fi/rakentaminen/laitjaohjeet/rakentamistapaoh-jeet/puidenistutusjakaato.html

Puiden istuttamisesta ja kaatamisesta saatiin uudet ohjeet

Kaupunkimetsiä hoidetaan eri tarpeiden ristipaineessaKaupunkimetsät ovat asukkaille tärkeitä. Tämä tulee esille niistä lukuisista yhteyden-otoista, joissa kaupungin metsien hoidosta vastaaville esitetään erilaisia metsänhoito- tai puunkaatotoiveita. Toisella tavalla se tulee esiin metsänhoitotoimen-piteitä vastustavissa palautteissa.

Kaupungin metsiä hoidetaan pitkäjänteisesti. Ohjenuorana on met-säsuunnitelma vuosille 2001–2010. Suunnitelmaa on mahdollista myös muuttaa asukkaiden toiveiden, metsän terveydentilan, ympäristön muuttumi-sen tai harvinaisten lajien suojelutar-peiden vuoksi.

– Taajamametsänhoito on siinä määrin pientä, että luonnonsuojelun vaatimukset on helppo ottaa huomi-oon. Yhtä lailla on tietysti huomioitava asukkaiden virkistystarpeet ja maise-manäkökohdat, toteaa metsänhoito-päällikkö Tommi Granholm katu- ja vihertuotannon viheryksiköstä.

Kaupunkimetsien hoito on pääasi-allisesti pusikonperkausta ja harven-nushakkuuta, jolla avataan näkymiä ja turvataan metsän kasvua. Metsien van-hetessa ja puiden lisääntyessä joudu-taan kuitenkin tulevaisuudessa Tampe-reella tekemään myös pieniä uudistus-hakkuita. Uudistushakkuussa suurin osa puista poistetaan, ja perustetaan uusi metsä joko istuttamalla, kylvämäl-lä tai siemenpuuston avulla. Kaupun-kimetsissä uudistettava alue on usein vain 0,1–0,2 hehtaaria.

Tampereella uudistushakkuita on tarkoitus tehdä tänä syksynä Kauka-järven Selkämäen pystyyn kuolleessa kuusikossa. Myös Lounais-Hervannas-sa uuden Kotkansiiven asuinalueen ja Suolijärven väliseltä myrskytuhoalu-eelta on tarkoitus paikoin poistaa huo-nokuntoisia puuryhmiä. Tampereella

on paljon vastaavia vanhenevia kuusi-koita, jotka ovat saavuttamassa elinkaa-rensa loppupään.

– Näitä vanhoja kuusikoita on myös vilkkaiden ulkoilureittien var-silla. Esimerkiksi Selkämäessä polku ja talvisin latu kulkee kuolleen kuusi-kon läheisyydessä, metsäsuunnittelija Anne Tuominen kiinteistötoimesta sanoo.

– Pystykuiva, suurikokoinen kuusi on tonnin tai kahden painoinen, lä hes 30 metriä korkea järkäle. En jättäisi s ellaisia kaatumaan poluille, Tommi Granholm toteaa.

Kuivuvassa kuusikossa on Tommi Granholmin mukaan järkevää tehdä uudistushakkuu kerralla.

– Uuden kaupungin toiminta-

mallin mukaan kaupungin pitää toimia taloudellisesti. Ei ole järkevää viedä jo-ka vuosi työmiehiä, koneita ja koppeja samaan kohteeseen muutaman pys-tyyn kuolleen puun takia.

Tarvitaan sekä vanhoja että kasvavia metsiä– Kaupungin metsänhoidon tavoit-teena on monipuolisuus. Kaupungissa pitää olla vanhoja metsiä ja kasvavia metsiä. Totta kai haluamme säästää hienot, hyväkuntoiset kuusikot, jol-lainen Selkämäkikin oli ennen. Tarkkaa syytä sen kuivumiseen ei osata sanoa, mutta osansa on varmaan viime vuo-sien kuivilla kesillä ja hyönteistuhoilla, Anne Tuominen pohdiskelee.

Lounais-Hervannassa on pystyyn

kuivuneita puuryhmiä myrskytuho-jen jäljiltä. Tonttien vierestä joitakin retkottavia puita on poistettukin asuk-kaiden pyynnöstä. Metsän luontaista uudistumista Hervannassa estää hei-nittyminen, joten taimet tarvitsevat siellä apua alkuun päästäkseen. Uutta hyvinvoivaa metsää ei alueelle saada vain jättämällä se oman onnensa no-jaan. Tommi Granholm ja Anne Tuo-minen muistuttavat, että nykyiset kau-punkimetsät ovat entisiä hoidettuja talousmetsiä. Esimerkiksi Hervannan metsät ovat olleet Messukylän tilojen talousmetsiä.

Metsäsuunnitelma suuntaa met-sänhoitoa, mutta Anne Tuominen ja Tommi Granholm seuraavat maasto-käynneillään jatkuvasti metsien ter-veydentilaa. Lisäksi asukkaat esittävät puunkaato- ja harvennustoiveita.

Lisäksi metsänhoidosta järjeste-tään pientaloalueilla asukaskävelyitä, ja kiinteistöille jaetaan tiedotteet, jos työ tehdään tontin lähellä. Asukastilai-suuksia järjestetään lähiöissä, ja työ-kohteista tiedotetaan median kautta kuten nyt Selkämäen ja Lounais-Her-vannan tapauksissa. Tulevana talvena tehdään harvennushakkuita Kalkun uudella asuinalueella, lisäksi harven-netaan nuoria metsiköitä Leinolassa Nikinväylän tuntumassa.

Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Kaupunki omistaa yhteensä 7491 hehtaaria metsää.

Kaupungin metsissä arvioidaan olevan ainakin 10 miljoonaa puuta. Yhteensä metsiä on 367 neliö-metriä/asukas.

Metsät on jaettu kolmeen eri luokkaan metsien käytön ja sijainnin mukaan: hehtaariaUlkoilumetsät 4151 Retkeilymetsät 1888 Talousmetsät 1452

Merkittäviä kaupungin omistamia ulkoilumetsiä on mm. Kauppi-Niihamassa, Suolijärven ympäristössä ja Teivaalanharjulla.

Laajin retkeilymetsäalue on 600 hehtaarin kokoinen Kintulammin retkeilymetsä.

15

Tampereen kaupunki-luontoa on selvitetty järjestelmällisesti jo lähes kymmenen vuoden ajan kasviston ruutu-kartoituk sen avulla. Kartoitus tuottaa tietoa Tampereen kasvilajeista, niiden runsaudesta ja yleisyydestä sekä kasvupaikoista.

Tampereen kantakaupunki on jaettu 500x500 metrin suuruisiin ruu-tuihin, joista kasvikartoittaja kirjaa jo-kaisen havaitun lajin, sen kasvupaikat, runsauden ja yleisyyden. Tampereen maastossa kartoitustyötä tekevät Pertti Ranta ja Jouko Sipari. Työtä tehdään jokamiehen oikeuksien rajoissa, yksi-

tyisille pihoille ei mennä. Kartoituskoh-teena on yhtä hyvin Keskustori kuin luonnossuojelualuekin.

– Kartoitettavia ruutuja on lähes 600 kappaletta. Yhden ruudun kartoi-tukseen kuluu noin yksi työpäivä, ja vuodessa on 100 työpäivää, joina kar-toitusta voi tehdä. Nyt on käyty läpi suunnilleen kaksi kolmannesta ruu-duista, Pertti Ranta kertoo.

Kasviston ruutukartoitus on erään-laista perustutkimusta, ja tietoa tar-vitaan ympäristön tilan seurantaan, kaupunkisuunnitteluun sekä tutkimuk-seen ja opetukseen. Kartoituksen tuot-tamat tiedot tallennetaan kaupungin paikkatietojärjestelmään. Ilmastonmuu-tos vaikuttaa myös kaupunkiluontoon. Esimerkiksi tämä kasvikartoitus antaa Rannan mukaan hyvän vertailuaineis-ton tulevien muutosten seurantaan.

Jättipalsami valloittaa poksauttamalla Pertti Ranta esittelee muutaman kau-punkiekologisesti mielenkiintoisen kohteen. Yksi kohde sijaitsee Ryydyn-

Ruutukartoitus piirtää esiin Tampereen kasviluonnon

pohjassa, ja se on tyypillinen asutuk-sen puristuksiin jäänyt kaupunkimetsä, mutta sen keskeltä löytyy myös Tampe-reella harvoin tavattu vanha pihapiiri viljelyjäänteineen.

Pihapiiristä löytyy mm. villaheisi-pensas, joita ei Tampereella ole juuri muualla tullut vastaan. Villaheisi on ko-mean näköinen pensas mustine ja pu-naisine marjoineen, joista mustat ovat kypsiä. Pertti Ranta näkisi mieluusti vil-laheisipensasta kaunistamassa ja moni-puolistamassa kaupungin puistoja.

Pihapiirissä kasvaa myös mm. tar-haraunioyrttiä, leveää maksaruohoa ja jättipalsamia. Jättiputken ja lupiinin lailla jättipalsami on uusi tulokas kas-vilajistossa, ja on lähtenyt villiintymään puutarhoista muualle ympäristöön ja luontoon.

– Jättipalsamin leviämisen salaisuus on räjähtävät hedelmät. Hedelmä pok-sahtaa kosketuksesta ja siemenet lentä-vät voimalla ulos, Pertti Ranta selvittää.

Rakennetun ympäristön keskelle jääneet tai jätetyt pienet metsät ovat asukkaille tärkeitä virkistysalueita, ja jo

Tasanne-Kumpulan alueen kunnossapito kilpailutettiin

– Villaheisipensas sopisi kaunista-maan myös kau-pungin puistoja, toteaa kartoitusta tekevä Pertti Ranta.

Pienet kaupunkimetsiköt ovat tärkeitä henkireikiä kaupunkilaisille. Kovassa kulutuksessa niiden kasvis-to alkaa muuttua. Heinät, apilat ja maahumala valtaavat alaa metsä-lajistolta.

olemassa olollaan lisäävät viihtyisyyttä. Pienet kaupunkimetsiköt ovat yleensä aika kuluneita ja rehevöityneitä, ja lajis-to alkaa muuttua.

– Usein niistä ovat alkuperäiset ha-vumetsän lajit miltei kadonneet, heinät, apilat ja maahumala ovat alkaneet valla-ta alaa. Tyypillinen puutulokas on vaah-tera, Ranta kuvailee.

Pertti Ranta ”tukistaa” tamperelai-sia yhdestä huonosta tavasta – puutar-hajätteiden kippauksesta yleisille alu-eille. Tähänkin metsikköön on kipattu puutarhajätteitä, mutta joku asukas on laittanut puuhun lapun, jossa muistu-tetaan jätehuoltomääräysten kieltävän puutarhajätteiden viennin yleisille alu-eille. Näistä ”kippaamoista” vieraat lajit lähtevät leviämään luontoon.

Lajeja ei saisi enää kadota TampereeltaKaikki puistot ovat Pertti Rannan mie-lestä hyväksi, mutta puistot voisivat myös olla lajistollisesti kiinnostavia ja monimuotoisia. Pertti Ranta esittelee yhden ekologisesti köyhän viheralueen,

Ryydynpohjassa sijaitsevan Nuoralah-denpuiston.

– Jos Sorsapuisto on yksi ekolo-gisesti kiintoisimmista puistoista, on tämä puisto toisesta päästä. Täältä löy-tyvät pakolliset lajit, kurttulehtiruusu, hopeapaju ja norjanangervo eikä juuri muuta, Pertti Ranta puuskahtaa.

Puistosta siirrytään kaupunkimet-sän ympäröivälle suolle, Lintulammel-le, joka on Pertti Rannan mukaan yksi Tampereen kaupunkiluonnon pienistä helmistä. Suota ympäröivä metsä on tyypillinen urbaanin paineen puristuk-sissa oleva kaupunkimetsä, mutta itse suo on hyvin säilynyt. Se on turvassa metsikön keskellä, ja harvemmin asuk-kaatkaan viitsivät rämpiä hetteikössä. Itse lampikin on liian soinen virkistys-käyttöön. Suolla kasvaa paljon karpa-loa, ja leveäosmankäämit reunustavat lampea.

Ruutukartoitus tuottaa hyviä ja huonoja uutisia.

– Hiljattain kartoitettu Tampereen koilliskulma eli Olkahisten ja Kumpu-lan alue on kasvistoltaan yllättävän mo-nipuolinen. Rusthollin ruudulla kasvaa esimerkiksi jalkasaraa ja runsaasti mä-kilehtolustetta, lehdoissa viihtyvää hei-nää. Ruskonperältä puolestaan oli hä-vinnyt kokonaan siellä aiemmin tavattu punaluppio, Pertti Ranta toteaa.

Pertti Ranta ehdottaa, että Tampe-reellakin omaksuttaisiin sama periaa-te kuin Helsingissä, eli yhtään lajia ei menetetä. Jotta tiedettäisiin mitä kau-pungissa on, tarvitaan tällaisia järjestel-mällisiä kartoituksia. Niitä pitäisi tehdä ainakin tärkeimmistä kasvi- ja eläinryh-mistä.

Teksti ja kuvat: Tarja Nikupaavo-Oksanen

Tampereen kaupunki kilpailutti yleisten alueiden kunnossapidon Tasanteen, Olkahisten, Maurinkylän ja Kumpulan alueella. Ensimmäistä kertaa katujen ja puistojen kesä- ja talvikunnos-sapidosta vastaa nyt yksityinen urakoitsija.

Urakoitsijaksi valittiin kolmen ehdokkaan

joukosta KKK-Maanrakennus Oy. Valinnasta pää-tettiin yhdyskuntalautakunnassa 11. syyskuuta. Urakkasopimus solmitaan valitusajan päätyttyä, ja urakka on kolmivuotinen.

Urakoitsijan tehtäviin kuuluu mm. puistojen ja metsien hoito, katujen talvikunnossapito se-

kä yleisten alueiden roska-astioiden tyhjennys. Kunnossapitoasioissa asukkaat voivat antaa pa-lautetta palvelupiste Frenckelliin tai suoraan ura-koitsijalle.

Viime vuonna kilpailutettiin tilaaja–tuottaja-mallin mukaisesti ensimmäisenä Hallilan alue-

urakka, jonka voitti kaupungin oma katu- ja viher-tuotanto. Tällä kertaa tarjouk sia saivat tehdä vain ulkopuoliset alan yritykset. Alue urakointia halut-tiin nimenomaan avata mark kinoille, jotta tuotan-totapojen laatua ja kustannuksia voidaan vertailla tulevaisuutta silmällä pitäen.

16

Tampereen kaupunki teet-ti palveluliikenteestään asiakas-tyytyväisyystutkimuksen kevääl-lä 2007. Kokonaisarvosanaksi tuli erinomainen eli 3,83 pistettä täydestä neljästä pisteestä.

Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielipidettä palvelu-bussien tilaustavasta, luotetta-vuudesta, matkan maksamisesta, kalustosta, henkilökunnan toi-

minnasta sekä palvelun koko-naismielikuvasta.

Henkilöliikennelogistikko Kati Parkko kertoo yllätty-neensä eniten parhaimmaksi koetusta tilaustavasta.

– Sanotaan, että ikäihmisille kännykän käyttö olisi kynnys-kysymys. Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa pitää kuitenkin suoraan autoon soittamista par-

haana ja toimivimpana tilausta-pana, Perkko sanoo.

Matkan maksaminen on pal-velubusseissa kyselyyn vastan-neiden mielestä todella sujuvaa. Suurin osa käyttää maksuväli-neenä Tampereen matkakorttia. 95 prosentin mielestä palvelu-busseissa tervehditään iloisesti ja palveluasenne on kohdallaan. Myös palvelubussien henkilö-

kunnan ammattitaitoa kiitellään. Kehitysideoitakin löytyi: toi-

veissa oli tilavampia autoja ja useampia lähtöjä ja reittejä. Tut-kimukseen vastanneet toivoivat liikennöintiä myös lauantaisin ja liikennöintiajan jatkamista muu-tamalla tunnilla arkisin.

Tutkimus on tarkoitus tois-taa joka toinen vuosi.

Palvelubussit saivat asiakkailtaan hyvän arvion

Matkailun vetovastuu uudelle yhtiölle

– Etenkin kauppakassien kanssa kulkeminen kolmannen kerroksen asuntoon on helpottunut hissi-remontin ansiosta, Eeva ja Keijo Ahvonen tuumivat tyytyväisinä kotisohvallaan.

Hissi on satsaus tulevaisuuteen

Tampereen kaupun-gin hissiavustuksia on myönnetty vuodesta 2005. Avustuksilla on käynnistetty korjausrakentaminen hissin saamiseksi taloon yhdeksässä kohteessa.

– Hissin puuttuminen on yksi suurimmista syistä, miksi ikä-ihmiset joutuvat muuttamaan. Ikäihmisten määrä kasvaa. Esi-merkiksi tämän päivän 52-vuoti-aat ovat eläkeiässä vuonna 2020, joten nyt olisi aika katsoa tulevai-suuteen ja harkita hissin hankki-mista taloon, sanoo Tampereen kaupungin korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila.

– Väestön ikääntyminen lisää tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ihmiset haluavat asua tutussa ympäristös-sä, mikäli se vain on mahdollista. Liikkuminen portaissa, oman ta-lon asunnon esteettömyysongel-mat ja kerrostalojen hissittömyys

ovat yleisiä kotona selviytymistä vaikeuttavia tekijöitä, kertoo Tam-pereen vammais- ja esteettömyys-asiamies Jukka Kaukola.

Tampereen kaupunki käynnis-tää esteettömyysohjelman, joka

ulottuu vuoteen 2016. Ohjelma tukee kotona asumisen esteettö-myyttä ja kaupunkiympäristön ra-kentamista ja muokkaamista niin että kaikkien on parempi liikkua ja toimia tutussa ympäristössä.

Eeva-Liisa Anttila kertoo kau-pungin avustuksen hissin raken-tamiseen tai korjaamiseen olevan 10 prosenttia, mikä tulee valtion 50 prosentin avustuksen lisäksi.

– Valtion avustusta on mahdol-lista hakea myös pelkkään esisel-vitykseen tai suunnitteluun. Tämä helpottaa tilanteen kartoittamista ja päätöksentekoa asunto-osake-yhtiöissä. Avustuksiahan myönne-tään sekä vuokra- että omistus-asuntoihin.

Anttila toteaa päätöksenteon hissin rakentamisesta olevan vaa-tiva asia asunto-osakeyhtiöissä, sil-lä kaikkien elämäntilanne tai asun-non sijainti ei välttämättä vaadi hissiä heti.

Valtion hissiavustuksiin on jatkuva hakuaika. Tampereen kau-punki myöntää oman avustuksen-sa valtion avustuksen myöntämi-sen jälkeen. Osakkeenomistaja voi hakea kaupungin lainaa oman osuutensa maksamiseen hissiä ra-kennettaessa. Rakennusliikkeet ja hissiyhtiöt ovat kehittäneet omia hissin rakentamiskonsepteja.

Hissiremontti toi helpotusta kulkemiseenKaupungin omistamissa Perheta-loissa Kalevassa asuvat Eeva ja Keijo Ahvonen istuvat tyyty väi-si nä olohuoneensa sohvalla. Ik ku-nasta näkyy naapuritalon remont-tityömaalle, sillä Ahvosten talon jälkeen muutkin Väinölänkadun Perhetalot remontoidaan. Taloi hin tulee hissit ja muita ratkaisuja liik-kumisen helpottamiseksi. Ah vo set jaksavat vielä kulkea portaita kol-manteen kerrokseen, mutta ruo ka-kassien kanssa on helpompi kul-kea hissillä.

– Ilman hissiä emme haluaisi asua kolmannessa kerroksessa. Hissi on mukava, vaikka se alussa reistailikin, Keijo Ahvonen kertoo.

Keijo Ahvonen harrastaa lii-kuntaa eli meloo yhä kilpailuja myöten, mutta vaimon kulku on hitaampaa.

– Minä arastelen hissin käyt-töä, kun ennen asuttiin ensim-mäisessä kerroksessa, sanoo Eeva Ahvonen, joka menee hissiin mie-luummin kaksin miehensä kanssa.

Keijo Ahvonen kertoo talon julkisten tilojen ja asuntojen es-teettömyysratkaisujen olleen ter-vetulleita niillekin, jotka eivät liik-kumisvaikeuksien takia tarvitsisi esteetöntä kulkua.

– Esimerkiksi matalat kynnyk-set ovat kaikille hyvä ratkaisu, hän sanoo.

Teksti: Taina RepoKuva: Ari Järvelä

Korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila muistuttaa, että sekä kaupunki että valtio avustavat taloyhtiöiden hissiremonttia.

Tampereen matkailupalveluista on syyskuun alusta lähtien vastannut GoTam-pere Oy –niminen yhtiö. Yhtiö huolehtii kaupungin matkailuneuvonnasta ja -mark-kinoinnista sekä alueen matkailutuotteiden myynnistä.

Vuodesta 1936 toiminut Tampereen kaupungin matkailutoimisto ja elinkeino-keskuksen alainen matkailutoimi jäivät his-toriaan 1. syyskuuta 2007. Niiden tehtävät otti harteilleen kaupungin perustama mat-kailuyhtiö, joka laajensi toimenkuvansa kat-tamaan myös myyntipalvelun. Kaupunki myös omistaa yhtiön sataprosenttisesti.

Matkailupalvelujen ja -tuotteiden väli-tyksen ja myynnin yhtiö tosin on ulkois-tanut Travel Plan Finland Oy:lle. Kaksi yri-tystä toimivat yhden luukun periaatteella samoissa tiloissa Verkatehtaankatu 2:ssa, ja asiakas saa kaiken tarvitsemansa yhteisen GoTampere-tunnuksen alla.

Matkailutoiminnan yhtiöittäminen on seurausta tilaaja–tuottaja-malliin siirtymi-sestä.

– Tarvittiin selkeä tuottajaorganisaa-tio, joka tuottaa kaupungille sen tilaamat palvelut, toteaa GoTampere Oy:n toimi-tusjohtaja Kari Saikkonen, joka elokuun loppuun asti istui kaupungin matkailujoh-tajan pallilla.

Tilaajaosapuoli puolestaan on Tam-pereen kaupungin osaamis- ja elinkeino-lautakunta. Saikkosen mukaan organisaa-tiomuutos ei yleisölle juuri näy – paitsi laajentuneena palvelutarjontana. Toiminta jatkuu entisessä paikassa Matkailutalossa, josta vanhaan tapaan saa neuvontaa sekä karttoja ja esitteitä. Opasvälityskin jatkuu ennallaan.

Lisäksi toimistosta voi nyt varata ho-tellihuoneen tai lomamökin, ostaa lipun Särkänniemeen tai järviristeilylle tai tilata kokonaisen paketin, joka sisältää ruokai-lut, majoituksen ja ohjelman. Myynnissä on palveluita koko maakunnasta.

Matkailutoimiston henkilöstö jatkaa yh-tiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Hyötyjänä organisaatiomuutoksessa on Saikkosen mukaan erityisesti matkailuelin-keino, jonka toiveita ja tahtoa kuunnellaan aiempaa herkemmin korvin.

GoTampere kauppaa alan osaamistaan myös muille Pirkanmaan kunnille. Ne voi-vat ostaa yhtiöltä neuvonta- ja markkinoin-tipalveluja vuosisopimuksin tai kampanja-kohtaisesti.

Teksti: Päivi Ikonen

GoTampere OyVerkatehtaankatu 2PL 487, 33101 TampereMatkailuneuvonta puh. (03) 5656 6800Myyntipalvelu puh. (03) 223 0055gotampere@gotampere.fiwww.gotampere.fiwww.tampere.fi/matkailu

17

Parasta hanasta!

Tietohallintojohtaja Teppo Sulonen luonnosteli muuta-ma vuosi sitten Barcelonan matkallaan ruokapöydässä lautasliinaan idean langat-tomasta Tampereesta. Se merkitsi sitä, että esi-merkiksi puiston penkillä, uimarannalla tai linja-autossa internetiä kan-nettavasta tietokoneesta tutkaileva tamperelainen muuttuu tekniikkaintoili-joiden utopiasta arkiseksi käytännöksi.

Keskustan tukiasemaverkko jo melko kattava

mahdollisuus mennä internetiin missä tahansa. Puhelinpistokkeen paikka ei enää ratkaise.

– Ajatus on itänyt jo jonkin aikaan, mutta teknilliset, toiminnalliset ja po-liittiset rakenteet eivät olleet aikai-semmin kunnossa, kertoo Tampereen elinkeinojohtaja Kari Kankaala, jonka

mukaan Langaton Tampere tekee kau-pungista entistä yhteisöllisemmän ja avoimemman.

Kankaala korostaa, että Langaton Tampere on vasta teknologinen alusta, mutta sen päälle on mahdollista kehit-tää lisää julkisia ja yksityisiä verkkopal-veluja. Tamperelaiset ja muut pirkan-maalaiset ratkaisevat itse kuinka no-peasti langattomuus leviää niin, että se kattaa koko kaupungin ja Pirkanmaan.

Nyt tukiasemia on reilusti yli 300 ja määrän uskotaan kasvavan nopeasti yli tuhannen. Keskikaupungilla tukiasema-verkko on jo niin tiivis, että internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa.

– Monilla yrityksillä on jo omat net-tisivunsa, mutta arvelen, että etenkin pienyritykset lähtevät tähän tarmok-kaasti mukaan. Se tarjoaa lisää mahdol-lisuuksia verkostoitua.

Taustalla Luova TampereLangattomassa Tampereessa on taustalla kaupunki ja sen Luova Tampere -pro-jekti. Toteuttajina ovat Professia Oy ja sen kumppanit.

– Ideana oli synnyttää kaupunkilais-ten ja organisaatioiden langaton verk-koyhteisö, joka tukee yhä lisääntyvää liikkuvaa työtä. Maailma kulkee muka-

na joka paikassa, jos niin halutaan, sa-noo Teppo Sulonen.

Professia Oy:n projektipäällikkö Kari Vääränen kertoo, että Langatto-massa Tampereessa korostuu kolme seikkaa. Ne ovat palveluiden saatavuu den kehittäminen, liikkuvan työn mahdolli-suuksien parantaminen ja avoimuus.

Avoimuus tarkoittaa sitä, että Lan-gaton Tampere -verkkoyhteisössä jae-taan oma tukiasema ja internet-yhteys muiden kanssa. Jakamisen turvallisuus on kuitenkin taattu.

Langattoman Tampereen suurin haaste on markkinointi ja se, että ihmi-set ja yritykset saadaan yhteistyössä laa-jentamaan verkkoa. KotikäyttäjilleilmaistaLangattoman Tampereen ajantasainen tukiasemakartta löytyy www.langaton-tampere.fi -sivuilta. Sieltä saa myös tun-nukset, lisätietoja liittymisestä ja muista käytännöistä. Järjestelmä on kotikäyt-täjille maksuton, helppo ja turvallinen. Palvelua käyttävä tarvitsee laajakaista-liittymän ja WLAN-tukiaseman.

Yritykset tarvitsevat lisäksi tunnis-tusjärjestelmän. Nettiliittymän ja tuki-aseman omistava alle 25 hengen yritys maksaa palvelusta 460 euroa vuodessa. Järjestelmän luojat ovat laskeneet, et-tä investointi kannattaa, jos yrityksen työntekijät pystyvät järjestelmän avulla tekemään vuodessa 14 tuntia enem-män tehokasta työtä kuin aikaisemmin. Se on laskelmien mukaan mahdollista.

Teksti: Matti WacklinKuva: Ari Järvelä

Langaton Tampere otti ensi askeleet

– Internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa, sanoo Teppo Sulonen ja todistaa asian omalla kannetta-vallaan keskusvirastotalon parvek-keella.

Lisätietoa veden laadusta: Tampereen Veden www-sivut www.tampereenvesi.fi tai Ruskon vedenpuhdistus-laitoksen laboratorio, puh. (03) 5654 4422.

Tampereella parasta janojuomaa saa suoraan hanasta. Tampereen hanavesi on voittanut useita makuvertailuja. Se on tuoretta, edullista ja tutkitusti puhdasta.

Yksi litra puhdasta vettä mak-saa reilusti alle sentin, joten kotihanas-ta saa täytettyä juomapullon mukaan kätevästi ja edullisesti verrattuna os-tettuihin pullovesiin. Hintaan sisältyy koko vesihuoltopalvelu ja hinta kattaa myös viemäröinnin ja jätevedenpuh-distuksen. Hanavesi on lisäksi takuulla tuoretta, se on korkeintaan muutamaa päivää aikaisemmin ollut vielä luon-nossa.

Toisin kuin energia, vesi ei käytet-täessä häviä, vaan se palaa käsittelyn jälkeen takaisin luonnon kiertokul-kuun. Tampereen seudulla vettä riit-tää, mutta silti kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin lämpimän veden käyttöön. Veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Kun vettä käytetään harkitusti, tarvitaan veden puhdistuk-

seen ja pumppaamiseenkin vähem-män energiaa.

Puhtaasta luonnostaNoin kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on puhdis-tettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Vettä puhdistetaan tamperelaisten ja lähikuntien käyt-töön noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Roineesta tuleva pintavesi puhdistetaan Ruskon veden-puhdistuslaitoksella ja sitä johdetaan Hervantaan, Lukonmäkeen, Anna-laan ja osaan Kau-kajärveä. Messuky-län pohjavesilai-toksen vesi sekoi-tetaan Ruskosta tulevaan pintave-teen ja johdetaan kaupungin itäpuo-lelle ja keskustaan aina Hämeenpuistoon asti.

Länsitamperelaiset juovat pääosin pohjavettä. Kuivan kesän ja syksyn jälkeen pohjaveden ottoa jou-dutaan vähentämään ja tällöin kau-pungin länsipuolelle johdetaan ajoit-tain pintavettä. Herkimmät maistajat

havaitsevat veden maun muutoksen. Vedenkäsittelyllä vesi saadaan

käyttäjille turvalliseksi sekä hajultaan ja maultaan miellyttäväksi. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsiteltä-västä pintavedestä poistetaan humus saostamalla ja suodattamalla ja lopuk-si veden laatu ja makuominaisuudet viimeistellään aktiivihiilikäsittelyllä. Pintaveden lämpötila voi vaihdel-

la vuoden eri aikoina yhdestä as-teesta 22 asteeseen. Tulevaisuu-

dessa tekopohjaveden käyttö tulee vähentämään veden

puhdistuksessa tarvitta-vien kemikaalien käyt-

töä ja poistaa pinta-veden lämpötilasta johtuvat ongelmat.Pohjavedet ovat jo sellaisenaan hyvää juomavettä. Mes-

sukylän ja Hyhkyn pohjavesilaitoksilla

aktiivihiilisuodatuksen lisäksi vedestä poistetaan

rauta ja mangaani. Pohjavesi on ympäri vuoden kylmää, 5–7 astetta.

Sekä pinta- että pohjaveden käsit-telyssä veden laatu verkoston kaikissa osissa varmistetaan aina ennen vesi-johtoverkostoon johtamista lievällä

desinfioinnilla. Verkostoon johdetun veden pH on noin kahdeksan. Suurin osa Tampereen Veden toimittamasta vedestä on pehmeää eli sen kovuus on alle viisi.

Veden laatua valvotaan Sosiaali- ja terveysministeriö on aset-tanut talousveden laadulle terveydel-liset laatuvaatimukset ja talousveden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuo-situkset, jotka Tampereen veden laatu täyttää hyvin. Tampereen kaupungin terveysvalvonta valvoo veden laatua asetuksen mukaisen tarkkailuohjel-man mukaisesti. Lisäksi Ruskon la-boratoriossa tehdään veden laadun

varmistamiseksi vuosittain yli 20 000 määritystä näytteistä, jotka on otettu raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta.

Teksti: Liisa Mustaniemi

Teppo Sulosen ideaa ei muuta-ma vuosi sitten ostettu maistelematta, mutta nyt se on todellisuutta. Elokuun lopulla virallisesti avattu Langaton Tam-pere siirsi kaupungin kohti uutta ai-kaa. Jokaisella tamperelaisella ja pir-kanmaalaisella, jolla on sopimus jon-kun operaattorin kanssa, on vähitellen

18

Päihteettömät ja savuttomat musiikkielämykset syksyllä 2007Tampere-talo Sorsapuistosali, ovet aukeavat klo 18. Liput: 6 e Ennakkomyynti: Tampere-talon lip-putoimisto, Kulttuuritoimen asiakas-palvelu (Puutarhakatu 11), Epes

la 20.10.2007 Elastinen, Iso H, Kuolematon, One sekä Timo Maineikas & Kurv (K13)

Pe 9.11.2007 Hanna Pakarinen, Katra, Claymore (ikärajaton)

Ke 5.12.2007 Smak, Strawels (K13) Line reload discot Vuoltsulla (Vuolteenkatu 13)Päihteettömät ja savuttomat musiik-kielämykset 13–17-vuotiaille!

Pe 28.9.2007 Tre-Line Tampere- päivän teemalla!! (Ilmaistapahtuma)

Pe 26.10.2007 Linewood... Hollywood glamouria! (Liput 2 e)

Pe 23.11.2007 Horrorzone Halloween teemalla! (Liput 2 e)

Pe 14.12.2007 Gangsta’s Paradise city... Discoilua ja rap-musaa kahdessa kerroksessa. (Liput 2 e)Ovet aukeavat klo18.30, musa loppuu klo 23!

www.tampere.fi/nuoriso/alive

Puhtoinen lähiö -päihde-keskustelutilaisuus 27.10.2007 klo 12–15 Peltolammin koululla

kaikille avoin paneelikeskustelu kansa-

laisvaikuttamisesta, päihteistä ja vanhem- muudesta

draamakoulutusta esiintyjiä tilaisuudessa mukana

apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen

– Vanhan kansan viisaus ”Älä syö enempää kuin tienaat” on unohtunut nykyisin liian monelta nuorelta, sanoo talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro.

Älä hanki lapsellesi pulloa!Omaa valvontaa -projekti herät-tää keskustelua alkoholin välityk-sestä alaikäisille.Omaa valvontaa on ehkäisevän päihdetyön projekti, jonka ta-voitteena on luoda kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa päihdepoliittisiin kysymyksiin. Projektin tavoitteena on levittää päihdetietoutta ja koota erilaisia nuorten kanssa toimivia tahoja keskustelemaan päihteisiin liittyvistä asioista. Omaa valvontaa korostaa yhtei-sen alkoholivastuun merkitystä.

Liian monet nuoret elävät yli varojensa

Ihmisen aivot kehittyvät merkittävästi vielä murros-iässä, joten alkoholin kieltäminen alaikäisiltä on terveydellisten vaarojen takia kiistämättä perustel-tua. Vanhemmat eivät aina kuitenkaan usko tarpeeksi omaan auktoriteettiinsa, vaan pelkäävät, että mikäli he eivät itse osta alaikäi-selle lapselleen alkoholia, sen tekee joku tuntematon.

– Vanhempien pitäisi uskoa omaan auktoriteettiinsa ja asettaa ehdot-tomat rajat alaikäisen lapsen alko-holinkäytölle, toteavat Jukka Tikan-der (vas.) ja Petri Mattila Raitsusta.

hallitsemattomiin mittoihin eikä uutta luottoa enää myönnetä. Tavallista on, et-tä velallinen ottaa vasta tässä vaiheessa yhteyttä Tampereella velkaneuvonnasta vastaaviin talous- ja velkaneuvojiin.

Ajoissa velkaneuvontaanAki Jauro kehottaa luottojensa kans-sa painiskelevaa nuorta kääntymään rohkeasti velkaneuvonnan puoleen jo paljon aikaisemmin. Sovittelujärjestelyt ovat helpompia, kun luottoja on vain muutama ja tilanne vielä paremmin hallittavissa.

Talous- ja velkaneuvojat toimivat välittäjinä ja yhteydenpitäjinä velallisen ja velkojien välillä, ehdottavat maksuoh-jelmaa tai, jos velallisella ei ole lainkaan maksukykyä, hakevat käräjäoikeudesta velkajärjestelyä.

– Käräjäoikeus ei kuitenkaan vält-tämättä myönnä velkajärjestelyä haki-jalle, jos se katsoo velallisen ottaneen luottoa kevyin perustein eli esimerkiksi tilanteessa, jossa tällä on ollut kannet-tavanaan jo aikaisempia luottoja, Jauro toteaa.

Velkaneuvontaa antaa Tampereel-la yksityistalouden neuvontapalvelut -yksikkö. Sen palvelut ovat lakisääteisiä ja kuntalaisille maksuttomia. Yksikös-sä työskentelee kahdeksan neuvojaa. Yksikkö antaa kuntalaisille puhelin-neuvontaa joka päivä puhelimitse klo 13-14. Ensitapaaminen yksikön neuvo-jan kanssa järjestyy tällä hetkellä noin kolmen kuukauden kuluttua yhteyden-otosta.

Liian kalliit kulissit?Talous- ja velkaneuvojilta voi pyytää neuvoja myös tavallisissa taloudenhal-linnan perusasioissa. Perussääntönä on, etteivät menot saa ylittää tuloja.

– Ensin lasketaan yhteen talouden kaikki käteen jäävät nettotulot, joita

voivat olla palkka, asumistuki, vanhem-painraha tai työttömyystuki. Tämän jälkeen summasta vähennetään välttä-mättömät menot, kuten kaikki asumi-seen liittyvät kulut, lastenhoitomaksut ja aikaisempien luottojen hoitokulut. Summasta vähennetään myös ns. elin-kustannukset (mm. ruoka-, puhelin-, lehti- ja vaatekulut), joiden laskennal-linen määrä on 384 euroa/aikuinen ja 291 euroa/lapsi. Uuteen kulutukseen voi siis käyttää enimmillään tästä jäljel-le jääneen summan verran rahaa, Aki Jauro laskee.

Nuorten, 18 vuotta täyttäneiden kuluttajien ylivelkaantuminen on val-takunnallinen ilmiö. Kauppa- ja teolli-suusministeriö ja Kuluttajavirasto ovat avanneet hiljattain nuorille tarkoitetun Kalliit kulissit -verkkosivuston, jossa kerrotaan käytännönläheisesti erilai-sista maksuvälineistä, luottomuodoista, maksuhäiriöistä ja niiden seuraamuk-sista. Sivuilla kerrotaan myös säästämi-sestä ja neuvotaan, mistä luottojensa kanssa vaikeuksiin joutunut nuori voi hakea apua. Sivuilla on myös opettaji-en käyttöön tarkoitettua opetusmate-riaalia.

– Neuvoja ja käytännön apua velka-kierteen katkaisemiseksi saa kyllä. Lo-pulta asia on kuitenkin kiinni ihmisestä itsestään, ottaako hän vastuun tekemi-sistään ja niiden vaikutuksista elämään-sä, Aki Jauro sanoo.

Teksti:Johanna ToivanenKuva: Ari Järvelä

Lisätietoja: Tampereen kaupungin talous- ja velka-neuvonta, puh. 5656 6972 arkisin klo 13–14.www.kalliitkulissit.fi

taan heti valmista. Luottomuotoja taas on tarjolla yhä runsaammin ja luotol-la eläminen helppoa niin kauan, kuin luottotiedot ovat kunnossa, Aki Jauro sanoo.

Luotoista tulee ongelma, kun nii-den maksamiseen tarvitaan uutta lai-naa, velkamäärä kasvaa pikku hiljaa

sillä on Jauron mielestä selvä yhteys ’mulle heti kaikki nyt’ -ajatteluun, johon moni on kasvanut.

– Kaikilla kuluttajilla ei ole koke-musta esimerkiksi1990-luvun lamavuo-sista ja siitä, että taloudessa voi mennä myös huonosti. Säästäminen on monel-le nuorelle nykyisin vieras ajatus, halu-

Alkoholin välittyminen alaikäisille on lisääntynyt

Otsikon kehotuksen pitäisi olla itsestään selvyys jokaiselle vanhemmalle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alkoholin välittyminen alaikäisille on lisääntynyt ja välittäjinä ovat jopa omat vanhemmat.

– Nykyisessä päihdekulttuurissa kes-kitytään liiaksi miettimään sitä, mikä on pienempi paha, eikä aseteta ehdottomia rajoja. Nuorten juominen jää harvemmin niihin vanhempien ostamiin pariin pul-loon, projektityöntekijä Jukka Tikan-der Raitsusta toteaa.

Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Tampereen kaupungin organisoima Omaa valvontaa -projekti herättää kes-kustelua alkoholin välityksestä alaikäi-sille. Ehkäisevän päihdetyön toimisto eli Raitsu pyrkii yhteistyössä muun muas-sa koulujen, vähittäismyyjien ja asukas-

yhdistysten kanssa saamaan alkoholin välittymisen alaikäisille laskusuuntaan. Projektin toiminta-alueet ovat Multisilta ja Peltolammi.

Projektin avulla vanhempia pyritään sitouttamaan vastuulliseen päihdekasva-tukseen järjestämällä muun muassa koh-taamiskoulutuksia kouluilla.

– Koteihin me emme pääse, joten vanhempiin vaikuttaminen ei ole yksin-kertaista. Positiivista on, että isät ovat kiinnostuneempia tällaisista asioista kuin aiemmin, Tikander jatkaa.

Yhteisöllinen alkoholivastuuProjekti järjestää draamakoulutusta, jos-sa käydään läpi ongelmallisia alkoholiin liittyviä arkitilanteita sekä keinoja puut-tua niihin.

– Nykyään vanhemmuuden vertais-tukiverkostot puuttuvat, ja yhteisöllinen vastuu on vähentynyt, Raitsun toimisto-esimies Petri Mattila kertoo.

Peltolammin koululla projekti jär-jestää ekaluokkalaisten vanhemmille draamakoulutusta. Lisäksi viides- ja kuu-desluokkalaisille oppilaille jaetaan al-koholitietoa. Peltolammin alueella on tarkoituksena sitouttaa projektin toimin-taan asukasyhdistyksiä, urheiluseuroja, vähittäismyyjiä, eläkeläisyhdistyksiä ja seurakunnan toimijoita.

– Nopeita ratkaisuja ei ole, mutta pitkän tähtäimen työllä luodaan alueel-lisia ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä, Tikander sanoo.

Teksti: Pauliina AuerKuva: Ari Järvelä

Kyky hallita omaa taloutta tuottaa vaikeuksia monelle yli 18-vuotiaalle nuorelle. Nuorten asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi myös Tampereen kaupungin velkaneuvonnassa.

Syynä ovat erilaisten luotto-muotojen kasvava tarjonta ja yleinen kulutusta suosiva ilmapiiri. Kulutus-luotot, osamaksukauppa, luottokortit ja pikavipit velkaannuttavat hiljattain täysi-ikäisiksi tulleita, mutta myös ko-keneempia kuluttajia.

– Ei osata laskea, onko johonkin hankintaan varaa vai ei, toteaa Tampe-reen kaupungin vastaava talous- ja vel-ka neuvoja Aki Jauro.

Kuluttajan taloudenhallintakyky voi olla heikko, vaikka elämä muuten olisikin hyvässä järjestyksessä. Ylivel-kaantuminen ei ole kiinni yhteiskun-nallisesta asemasta tai taustasta, mutta

19

Tänä vuonna juhlitaan Tampereen ja Tarton 15-vuotista ystävyyskaupunkiyhteistyötä ja samalla Tartossa sijaitsevan Tam-pere Majan 10-vuotistaivalta.

Tampereen ja Tarton välinen yhteistyö keskittyy erityisesti kulttuuriin. Esimerkiksi näytte-ly-, taiteilija- ja kirjailijavaihto on vilkasta. Tänä vuonna Tampereel-la on voitu ihailla muun muassa Tarton taidekorkeakoulun opis-kelijoiden ja opettajien nahkako-rutöitä Emil-salissa järjestetyssä näyttelyssä. Sama oppilaitos lä-hettää ensi tammikuussa opetta-jansa, tekstiilitaiteilija Aet Olli-saaren ja tekstiililinjalla opiske-levien nuorten taidetta tampere-laisten nähtäväksi.

Juhlavuoden kunniaksi jul-kaistiin sekä viroksi että suo-meksi kirja “Tartto-Tampere-Tar-tu 15 vuotta. Tampere Maja 10 vuotta. Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä”. Kirjan aineisto on koottu yhteistyöhön osallis-tuneiden henkilöiden haastatte-luista ja muistelmista. Kirja on paitsi kertomus ystävyydesta, myös mielenkiintoinen katsaus itsenäistyneen Viron muutoksen näkymiseen kaupunkien välises-

sä yhteistyössä. Kirjan kylkiäise-nä ilmestyy myös dvd. Lokakuun alussa vietetään Tampereen Viro-viikkoja, joiden runsaassa ohjel-massa on muun muassa suosi-tun tarttolaisen mieslauluyhtye Noorkuun konsertti. Museokes-kus Vapriikin tuottama Kolme Pohjoista -näyttely matkaa Tart-toon vielä tämän vuoden mar-raskuussa.

Tartossa sijaitsevan Tampere Majan tavoitteena on molem-minpuolisen kulttuurituntemuk-sen lisääminen. Tampere Maja on avoin kaikille. Se toimii myös yöpymispaikkana Tartossa vierai-leville. Majassa on vuokrattavana kuusi hotellihuonetta, joissa on yhteensä 18 vuodepaikkaa. Siel-lä järjestetään myös kirjallisuus-iltoja ja pienimuotoisia konsert-teja. Syyskuussa avataan omas-sa galleriassa Tampere Maja 10 vuotta -juhlanäyttely.

Vuoden viimeisen näyttelyn, interaktiivisen lasten joulunäyt-telyn, vie Majaan nuori tampe-relainen kuvataiteilija Jarno Ve-sala. Lisätietoa Tampere Majasta löytyy internetistä osoitteesta www.tamperemaja.ee

Tampereen ja Tarton ystävyyttä juhlitaan

Nuorten olympialaiset Tampereelle vuonna 2009

Euroopan nuorten olympiafestivaalit järjestetään Tampereella kahden vuoden kuluttua. Olympialippu luovutettiin kaupunginhallitukselle heinäkuussa, kun pormestari Timo P. Nieminen toi lipun Belgradissa järjestetyistä kisoista.

Ikäpisteen neuvoja Riikka Piironen esitteli Mitä nyt tekisin? opasta Johanna Ahvenukselle (vas.) ja Helka Vanamolle (oik.).

AR

I JÄ

RV

ELÄ

Tampere isännöi seuraavia Eu-roopan nuorten olympiafestivaaleja. Kahden vuoden kuluttua heinäkuussa pidettävät nuorten olympialaiset ovat lähivuosien suurin kansainvälinen ur-heilutapahtuma Suomessa.

– Tampereen kansainväliselle näky-vyydelle nuorten olympiafestivaaleilla on todella suuri merkitys, sanoo vuo-den 2009 kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen. Samalla tapahtuma nostaa Suomen uudella tavalla myös kansainvälisen olympialiikkeen tietoi-suuteen.

Festivaali ja sen nuoret osanottajat näkyvät Tampereen katukuvassa, sillä kahdeksanpäiväisiin kisoihin osallistuu 3300 nuorta, 13–17-vuotiasta urheilijaa. Vuoden 2009 kisoissa urheilijoita on ennätysmäärä, sillä mukana on ensim-mäisen kerran myös sekä tyttöjen että poikien palloilulajeja. Urheilijoita tapah-tumaan osallistuu kaikkiaan 49 maasta.

Tapahtumaan tarvitaan myös run-saasti nuoria tamperelaisia vapaaehtoi-sia erilaisiin järjestelytehtäviin. Vuoden 2009 kisojen kantavana ajatuksena ovat sporttisuus, ekologisuus ja ekonomi-suus.

– Emme rakenna näyttävää avajais-spektaakkelia, vaan pääosassa ovat nuo-ret urheilijat, joista pidämme hyvää huol-ta. Oheistapahtumissa taas korostuu paikallinen kulttuuri, sanoo Koskinen.

Euroopan nuorten olympiafestivaa-lit on järjestetty vuodesta 1991 lähtien joka toinen vuosi. Nuorten olympialai-set noudattavat aikuisten olympialais-ten ohjelmaa. Kisoissa vannotaan olym-piavala, nostetaan olympialippu ja kiso-jen ajan palaa olympiatuli. Tampereella olympiatuli sytytetään todennäköisesti Ratinan stadionille. Kisakylä tulee Her-vantaan.

Uusi ikäihmisten harrastusopas ilmestyi

Harrastuksista iloa elämään– Jos ei tästä löydä elämäänsä sisältöä, niin ei sitten mistään, sanoo Terttu Soininen kädessään uusi ikäihmisille suunnattu harras-tusopas. Mitä nyt tekisin? -opasta on kyselty Ikäpisteestä ja palvelukeskuksista runsaasti heti sen ilmestymisen jälkeen.

Terttu Soininen tutustui oppaaseen, kun hän tuli hakemaan Ikä-pisteestä uusia harrastusvinkkejä.

– Tästä oppaasta löysin kiinnostavan sukututkimuskerhon ja elä-keläisten etuja ajavan yhdistyksen. Myös kirjallisuuspiiri kiinnostaa. Siellä voisin keskustella lukemistani kirjoista muiden kanssa. Oppaas-sa on esitelty hyvin monipuolisesti harrastustarjontaa, Terttu Soininen miettii.

Johanna Ahvenus ja Helka Vanamo tulivat Ikäpisteeseen etsi-mään tietoa liikuntaharrastuksista. Johanna Ahvenus arveli, että Mitä nyt tekisin? –oppaasta löytyvä matkailukerho voisi kiinnostaa häntä, koska hän pitää erilaisista retkistä.

Laila Vainio tuli niin ikään liikunta-asioissa Ikäpisteeseen. Hän on juuri muuttanut Tampereelle, ja etsi sopivaa liikuntaharrastusta.

Ikäpisteen neuvoja Riikka Piironen kertoo, että Mitä nyt teki-sin? -oppaalle oli sosiaalinen tilaus jo ennen sen ilmestymistä. Syksyllä ikäihmiset kyselevät usein harrastusmahdollisuuksista, ja aiemmin Ikä-pisteellä on ollut tarjota vain liikuntaharrastuksia esittelevää opasta.

– Oppaaseen on koottu sekä kaupungin järjestämät harrastusmah-dollisuudet että yhteisöjen ja yhdistysten tarjonta. On ilahduttavaa, että oppaaseen on saatu hyvin paljon eläkeläisjärjestöjen ylläpitämää toimintaa. Toiminta on varmasti oikein kohdennettua ja mielekästä, jos sen suunnittelijana ja toteuttajana ovat ikäihmiset itse, Riikka Piironen sanoo.

– Mitä nyt tekisin? on gerontologisen sosiaalityön hankkeen julkai-sema opas. Osaltaan se on ennaltaehkäisevää työtä, sillä kaikenlainen virkistys ja liikunta edistävät ikäihmisten hyväkuntoisuutta, jolloin he kykenevät asumaan omassa kodissaan mahdollisim-man pitkään, Piironen toteaa.

Teksti ja kuva: Minna Pajunen

Tervetuloa Elonpolkuja-verkoston syksyn tapahtumiin7.–14.10. Ikäihmisten tapahtumaviikko Elonpolkuja-verkosto esittäytyy taas perinteisellä valtakunnalli-sella Vanhustenviikolla. Tapahtumakalenteri noudet-tavissa Ikäpisteestä, Aleksis Kiven katu 18. 10.10. klo 12–16 Kohti Itsenäistä vanhuutta seminaari Koukkuniemen Juhlatalon auditorioEU-teema, Yhdenvertaisuus 13.10. Seniorimessut 2007Tampere-talo, Sorsapuistosali

Elonpolkuja -verkoston jäsen-yhteisöt esiintyvät tasatunneinmukana myös Seniorilaulaja 2007 finaali Lisätiedot: Elonpolkuja-verkosto, Pekka Pälmä, puh. 050 516 9141pekka.palma@tampere.fi

Mitä nyt tekisin -opasta saa Ikäpisteestä Aleksis Kiven katu 18. Avoinna ma–pe klo 9–14.

20

Kiina-tapahtumat VapriikissaKalligrafia-performanssiSunnuntaina 2.9. klo 15.30 Siveltimen ja guqinin yhteinen sävel – kalligrafiaa ja musiikkia Kalligrafi Zeng Laide maalaa kiina-laisia kirjoitusmerkkejä Qiao Shanin säestyksellä. Vapaa pääsy.

Keisarien Kiinasta Kiina-ilmiöön 19.9.–21.11Luentosarja luo monipuolisen kat-sauksen muinaisista keisareista ny-kymaailman ilmiöihin, unohtamatta taidetta, matkailua, keksintöjä, lääke-tiedettä ja Maon ajan propagandaa. Luennot keskiviikkoisin Vapriikin au-ditoriossa klo 18, vapaa pääsy. Ennen luentoa opastus Kiina-näyttelyihin klo 17 näyttelyn pääsymaksulla.

3.10. Sinologi Tauno-Olavi Huotari: Jadeprinsessa ja Han-keisarien Kiina (202 eKr. – 220 jKr.)

10.10. Suomi-Kiina-seuran puheen-

johtaja Veli Rosenberg: Avaimia kiinalaisuuden ymmärtämiseen

17.10. VTT Outi Luova: Kiinalainen arki kehdosta hautaan

24.10. Itä-Aasian tutkimuksen do-sentti Kauko Laitinen: Miksi Kiina tunnetaan keksinnöistään

31.10. Asiantuntija Jenni Peisa: Kii-nalaisten elokuvien maailma: Mykkäelokuvista kungfu-eepoksiin.

7.11. FM Minna Valjakka: Propagan-dajulisteet – Mao ja saavuttamaton unelma

14.11. FT Jouni Tuomi: Länsimaisen lääketieteen tulo Kiinaan 1600-luvul-ta 2000-luvulle

21.11. Suomi–Kiina-seura: Kiina matkailumaana Yhteistyössä: Tampereen työväen-opisto.

Wushu-taistelulajit esittäytyvät 30.9. ja 11.11. Näytöksiin vapaa pääsy.

Kalligrafiapäivä 7.10. Klo 13–14 luento FM Mirja Paate-

ro: Kalligrafia – kirjoituksen taikaa Klo 15–17 kalligrafian työpaja,

jossa harjoitellaan kiinalaisia kirjain-merkkejä Sitovat ilmoittautumiset 1.9. alkaen puh. 03 565 66966. Rajoitettu osal-listujamäärä! Pääsymaksut:10 e (sis. museon pääsymaksun, luennon ja työpajan), työpaja 5 e. Vetäjänä FM Mirja Paatero

Lasten museopäivä 28.10.Kultaisen keisarin jadetalossa Elämyskierroksia ja työpajoja. Yhteistyössä: TAITE, Tampereen kau-pungin kulttuuripalvelut sekä Taide-kaari ja Taikalamppu-verkosto Pääsy-maksut: kaikki lasten lipulla.

Lisätiedot: www.tampere.fi/vapriik-ki/tapahtumat tai puh. 5656 6966. Muutokset mahdollisia.

Sara Hildenin kuvataide-koulun 4. vuosikurssin oppilaat valmistivat keväällä lohikäär-meitä, jotka ovat olleet nähtävil-lä muun muassa Tammelan pal-velukeskuksessa. Lohikäärmeitä on valmistettu yhteensä 48. Tam-melan palvelukeskuksen väki ihastui lohikäärmeisiin niin ko-vasti, että niitä pyydettiin sinne pysyvästi ikäihmisten iloksi.

Esillä olleet lohikäärmeet on valmistettu käyttäen kana-verkkoa, sanomalehtipaperia ja paperimassaa. Lopuksi teokset on viimeistelty akryyliväreillä. Sara Hildén -akatemian rehtori Heli Tiainen arvelee, että lo-hikäärmeitä tehdään kuvataide-koulussa kuluvan syksyn aikana vielä lisää toisenlaisesta mate-riaalista.

Lasten lohikäärmeet ikäihmisten iloksi

Nykytaiteen kuuma nimi Sara Hildénin taidemuseossa

MIC

HA

EL W

OLF

Naispalvelija. Pronssikauden hautojen ihmisuhrit korvattiin Han-Kiinassa veistoksilla.Vapriikki.

Kiinan avautuminen ja vaurastu-minen ovat tuoneet tullessaan uusia ihanteita ja roolimalleja. Itsensä ilmaiseminen pukeutumi-sella on nyt arkipäivää. Vapriikki.

KA

RO

LIN

E SC

HR

EIB

ER

Zhang Xiaogang

Jazzin tunnelmissa

Tampere Jazz Happeningis-sä tunnelmoidaan jazzin tahdissa jo 26. kerran 1.–4.11.2007.

Tampereelle saapuu 20 ko-koonpanoa ja lähes sata muusik-koa eri puolilta maailmaa, heidän joukossaan kaksi legendaarista jazz-rumpalia Jack DeJohnette ja Rashied Ali.

Neljän päivän aikana 10 000 kuulijan yleisö pääsee seuraa-maan, kuinka musiikissa yhdis-tyvät erilaiset tyylit, perinteet ja kulttuurit. Rumpali Jack DeJoh-netten Ripple Effect -projektis-sa yhdistyvät afrikkalainen jazz, reggae sekä brasilialaisen Marlui Mirandan upea ääni. Rashied Alin kvintetissä kohtaavat puolestaan jazzin eri sukupolvet ja tyylit. Lu-vassa on myös useita eurooppa-laisia yhtyeitä.

Persoonallinen laulaja Erica

Stucky ja Roots of Communica-tion sekoittavat poppia, jazzia ja kansanmusiikkia sekä sveitsiläisiä perinteitä ja amerikkalaisen suur-kaupungin rytmejä.

Tanskalaisen Marilyn Mazurin Percussion Paradise -kokoonpa-noon kuuluu viisi energistä lyö-mäsoittajanaista. Yleisö pääsee näkemään myös Christian Braad Thomsenin ohjaaman tuoreen dokumenttielokuvan Mazuris-ta. Jazz Happeningissä kuullaan myös New Yorkin persoonallisim-

piin yhtyeisiin kuuluvaa Hazmat Modinea.

Pohjoismaista osaamista edus-tavat JazzKamikaze sekä ruotsa-lais-norjalainen Sten Sandell Trio. Kotimaisia esiintyjiä ovat nuori trumpetisti Verneri Pohjola, Mar-kusHolkkoQuartet, Pepa Päivi-nen Quartet ja Petri Nieminen Ensemble.

Lippuja mm. Musiikkijuhlien festivaalitoimistosta, Tullikamarin-aukio 2. Lisätiedot: www.tampe-re.fi/jazz tai puh. 5656 6172.

Kiina säkenöi syksyn tapahtumissaKiina-aiheiset meno-vinkit värittävät Tampereen syksyä. Kuuden museon näyttelyillä kesäkuussa käynnistynyt Kiinan teemavuosi näkyy Tampereen kulttuuri-elämässä koko loppu-vuoden ajan. Tapahtumat valaisevat idän jätti-läistä monipuolisesti historian ja nykyhetken näkökulmasta.

Museoiden ja kaupungin kulttuuritoimen lisäksi teemavuo-dessa ovat mukana mm. kirjastot ja koulut. Museoiden syksyn ohjelmas-sa on mm. luentoja, erityisopastuk-sia ja kiinalaisia taistelulajeja. Pää-kirjaston Filosofian illat lokakuussa ja marraskuussa tutustuttavat tam-perelaiset kiinalaiseen filosofiaan ja sotataitoon. Kirjaston kirjallisuu-silloissa kuullaan esityksiä mm. Kii-nan kirjallisuudesta, runoudesta, ruokakulttuurista ja terveydestä. Lapsille on mm. oma Kiina-aiheinen tietokilpailu sekä pääkirjastossa et-tä Kirjatti-verkkosivuilla osoittees-sa www.tampere.fi/kirjasto/kissa/. Lisätietoa pääkirjaston luennoista ja tapahtumista saa kirjastosta, puh. (03) 565 614 tai kirjaston internet-sivuilta osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto

Lapset voivat tutustua idän ih-meisiin myös Kiina-aiheisessa lasten museopäivässä ’Kultaisen keisarin jadetalossa’ 28. lokakuuta Vaprii-kissa. Luvassa on elämyskierroksia ja työpajoja kiinalaisessa hengessä. Vapriikin ja Tampereen työväen-opiston tuottama luentosarja jatkuu Vapriikissa aiheenaan Keisarien Kii-nasta Kiina-ilmiöön.

Museoista Kiina-teemassa ovat mukana Vapriikki, Tampereen taide-museo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Hiekan tai-demuseo sekä Lenin-museo, jois-sa Kiina-aiheiset näyttelyt jatkuvat syksyllä. Lisätietoja syksyn Kiina-teemasta: www.tampere.fi ja Kiina Tampereelta -sivultolta www.kiina-vuosi.fi

Sara Hildénin taidemuse-ossa on juuri avautunut Kiinan kenties tunnetuimman nyky-taiteilijan, taidemaalari Zhang Xiaogangin (s. 1958) näyttely, joka toteutetaan yhteistyössä taiteilijan kanssa. Sara Hildénin taidemuseon kokoama näyttely on taiteilijan ensimmäinen yksi-tyisnäyttely Euroopassa.

Näyttelyssä on esillä maa-lauk sia, piirustuksia ja valokuvia. Maalausten aiheena ovat useim-miten ihmiset. Väriskaala on hil-lityn harmaa, poikkeuksena lap-set, jotka on toisinaan maalattu voimakkain punaisin ja keltaisin sävyin. Hahmosta toiseen kul-kee ohut punainen viiva.

Kulttuurivallankumouksen aikana varttunut taiteilija oli

mukana kokeellisen ’85 Uusi aalto -taideliikkeen toiminnassa ja yksi sen johtavista hahmoista. Xiaogangin maalauksissa surrea-listiset elementit yhdistyvät psy-kologiseen lähestymistapaan. Teosten henkilöhahmot on näh-ty kiinalaisen yhteiskunnan me-taforana.

Näyttelyn yhteydessä on tar-jolla myös oheisohjelmaa, kuten Katso ja kokeile -taidetyöpajat eläkeläisille ja työttömille, mak-suttomia yleisöopastuksia ja luentoja.

Sara Hildénin taidemuseoSärkänniemiwww.tampere.fi/sarahilden/puh. 5654 3500. Avoinna ti–su klo 11–18.

Erica Stucky