Embed Size (px)
Citation preview
Tervetuloa Nesslingin Säätiön hakuinfoon
Wifi: DemosGuest
DemosGuest5G
Salasana: tervetuloa
Twitter: @NesslingSaatio@KaskasMedia
#tutkijavaikuta
Minttu Jaakkolatutkimuspäällikkö, Nesslingin Säätiö
”Muista suun lisäksi korvat: vastapuolta pitää kuunnella, sillä maailma ei ole vain oman pääsi sisäinen.”
@MinttuJaakkola
Hakuinfo 12.6.2015, Minttu Jaakkola
Maj ja Tor Nessling
Säätiön yleinen rahoitushakuMihin?
Ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen ja tiedon viestintään
Tukea myönnetään hankkeille, joiden tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai tukevat muulla tavoin Suomen ympäristötavoitteita.
Säätiö tukee erityisesti ratkaisuhakuisia hankkeita, jotka edistävät eri tahojen välistä yhteistyötä.
Säätiön yleinen rahoitushakuKenelle? Mitä?
Tutkimusapurahat väitöskirjatutkimukseen (3v) tai väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (2v)
hakijana stipendiaatti itse (maisteri/tohtori) henk.koht apuraha + muut kulut (matkat, tarvikkeet, laitteet,
yleiskustannus 15%) vk-tutkija 24 000 €/v, väitellyt 28 000 €/v
Tieteellisen ympäristötiedon välittämiseen hakijana yksityishenkilöt, yhteisöt ja organisaatiot keskimäärin 5000 € (konf)-30 000 € (muu) eur/hanke
Tuettavan tutkimuksen ryhmittely:1. Luonnontieteellinen ympäristötutkimus
• ilmakehän tutkimus• vesiympäristön tutkimus• maaekosysteemien tutkimus
2. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen
3. Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus
• ympäristötalous• ympäristöoikeus• ympäristöpolitiikka• muut soveltuvat tieteenalat
4. Tieteellisen ympäristötiedon välittäminen
• ympäristökonferenssit ja – kokoukset• tapahtumat, julkaisut ja muut toiminnat, joilla edistetään
tutkimustiedon välittymistä yhteiskuntaan ratkaisuiksi ja päätöksenteon tueksi
Rahoituskriteerit:
Tulosten ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen relevanssi
Tutkimuksen ja tutkimusryhmän tieteellinen taso
Tutkimuksen innovatiivisuus
Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö
Tutkimuksesta viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa
Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön)
Viestintä- ja vuorovaikutusMIKSI?
Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttaa tutkimuksellaan
Vuorovaikutus ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan tiedon hyödyntäjien näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä.
Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen omaan tiedeyhteisöön voi olla kohtalokasta.
Kansainvälisen rahoituksen vaateet- esim. Horizon 2020
Viestintä- ja vuorovaikutusKENELLE?
Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp). http://www.biodiversa.org/577
Esimerkki hankkeen sidosryhmäjaosta
Viestintä- ja vuorovaikutusMITÄ?
Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa
Hankkeen ”lopputuotteen ”suunnittelua tiedon hyödyntäjien kanssa; tätävoi tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen parempi
Vähintään tunnistetaan ne tahot, joille tutkimustuloksista tulisi viestiä
Käytäntö
Hakuaika 10.8.-11.9.2015
Lue ohjeistus huolellisesti! Hakemus täytetään E-Nessissä Liitteeksi
tutkimussuunnitelma ja CV+ julkaisuluettelo
tutkimuspaikan sitoumus
ohjaajan lausunto (vk) ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus
Rahoitettavat hankkeet tiedossa 13.11.
Hanke voi alkaa 1.1.2016
Sarianne Tikkanentutkija, Suomen ympäristökeskus
”Tutkijana vuorovaikutus on minulle tärkeää, jotta ymmärrän minkälaista tietoa todellisessa maailmassa tarvitaan. Sitä
kautta osaan tuottaa tutkimuksellani oikeaa tietoa, ja tiedän, että tutkimuksellani on vaikutusta.”
Vuorovaikutussuunnitelman rakentaminen
Kohti vesiviisasta kiertotaloutta - hanke
Nesslingin säätiön hakuinfo
12.6.2015
Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus
Kuva: Ympäristöhallinnon kuvap Raili Malinen
Hankeryhmä Hankejohtaja
Jani Salminen, TkT
TutkijatJari Koskiaho, TkT
Sarianne Tikkanen, VTL
RahoitusMaj ja Tor Nesslingin säätiön
Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa -haku
Hankkeen idea
Kiertotalouden ja vesikysymysten yhteensovittaminen.
Kokonaisvaltaisen näkemyksen tarjoaminen
vesiviisaasta kiertotaloudesta
päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi.
Vuorovaikutus on edellytysoikeiden kysymysten esittämiselle,
ratkaisujen löytymiselle ja niiden toteuttamiselle.
Sidosryhmien tunnistaminen
Vesi
Kierto-talous
Viisas
SLL
YM
Baltic SeaAction Group
WWF
FinnishWater Forum MMM
Future Earth Suomi FES
TEM
Ympäristötiedon-foorumi
EU komissio
AVIKemian-
teollisuus ry.Metsä-
teollisuus ry.Ympäristöteollisuus ja
-palvelut ry. .
Sitra
MTKTeknologiateollisuus ry.
Vesilaitosyhdistys
Aalto-yliopisto
Biovakka
Oulun yliopisto Digipolis oy. + yritykset
Pyhäjärvi Instituutti + yritykset
RudusPellon
Honkajoki Outotec
Itä-Suomen yliopisto
Helsinginyliopisto
Ekokem
Kuntaliitto
ELY-keskus
Osallistaminen
Ympäristöministeriö YMTyö- ja elinkeinoministeriö TEMMaa- ja metsätalousministeriö MMMKuntaliitto Aluehallintovirasto AVIELY-keskusEU:n komissioAalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopistoYrityksiäPyhäjärvenseudun yritykset, Meri-Lapin yrityksetBiovakka Oy, Honkajoki Oy, Outotec Oy, Pellon Oy, Rudus Oy, Ekokem Oy
Yhteistyö
Future Earth Suomi FESYmpäristötiedonfoorumiSitraPyhäjärvi –instituuttiDigipolis OyOulun yliopisto
Baltic Sea Action Group BSAGFinnish Water Forum FWF
Tiedotus
Asiantuntijat, tutkijat, poliitikotKansalaiset, ns. suuri yleisöKuluttajatMedia
KonsultointiSuomen luonnonsuojeluliitto SLLWorld Wildlife Fund WWFElinkeinoelämän etujärjestötYmpäristöteollisuus ja –palvelut YTPTeknologiateollisuus ryKemianteollisuus ryMetsäteollisuus ryMaa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ryVesilaitosyhdistys ry.
INTRESSI
VAIK
UT
US
KOHTUULLINEN
KOHT
UU
LIN
EN
KORKEA
KORK
EAVaikutus – interssi -matriisi: sidosryhmien ryhmittely roolin mukaan
Yhteydenotot ja keskustelut sidosryhmien kanssa
• Minkälaista yhteistyötä toivomme?• Mitä voimme tarjota hankkeessa?• Minkälaisia tiedontarpeita vastapuolella on?• Miten voisimme parhaiten vastata niihin?• Miten suunnata tutkimuskysymyksiä?• Minkälaisia lopputuotteiden tulisi olla?
Puheluita, SähköpostejaTapaamisiaSeminaareissa käyntejä Verkostoitumista
Sidosryhmäyhteistyö- ja vuorovaikutussuunnitelma
Aikataulu 1-7 kk 8-10 kk 11-12 kk
Sidosryhmät Sidosryhmäyhteistyön askeleet kohti synteesiä vesiviisaasta kiertotaloudesta
Yhte
isty
ö
Osa
llist
ava
aloi
tuss
emin
aari
tutk
imus
stra
tegi
an ta
rken
tam
iseks
iHaastatteluja TyöpajojaFokusryhmäkeskustelujaOhjausryhmä -tapaamisiaKansallisella tasolla ja tapaustarkasteluissa
2-päiväinen työpajahankkeen välitulosten analysointia ja ratkaisulinjausten hyväksyttävyyden arviointia varten. Lopputuotteiden yhteissuunnittelua
Ohjausryhmä – ja yksittäistapaamisia hankkeen arviointia ja lopputuotteiden yhteissuunnittelua.Alustavan synteesin arviointia.
Lopp
usem
inaa
ri ve
siviis
aan
kier
tota
loud
en sy
ntee
sistä
Suo
mes
sa.
Osa
llist
a-m
inen
FokusryhmäkeskustelujaKansallisella tasolla ja tapaustarkasteluissa
Hankkeen onnistumisen väliarviointi sidosryhmien kannalta.
Osallistava Townhall–seminaari vesiviisaasta kiertotaloudesta
Kons
ulto
inti Asiantuntijahaastatteluja
Kysely kiertotalouteen pyrkiville pk-yrityksille: vesiviisaan kiertotalouden käytännön ajurit, edellytykset ja esteet, ratkaisumahdollisuudet. Työpajoihin osallistumista
Tied
otus
Tiedotteita, kolumneja, nettisivut, some-tiedotusta ja osallistumista eri foorumeiden keskusteluun (mm. Facebookin Mahdoton yhteistö, LinkedIn –ryhmät), Vesiviisas-hankkeen monipuolisen tutkija- ja sidosryhmätiimin interaktiivinen blogi.
innostavaa
aikaavievää – motivoivaa -vaikuttavaa
Todelliset tiedontarpeet Täsmälliset tutkimuskysymykset
Vaikuttavat vastauksetJalkautuvat lopputuotteet
KIITOS!
VESIVIISASTA KIERTOTALOUTTA&
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA
TEKEMÄSSÄ
[email protected]@ymparisto.fi
Sarianne Tikkanen@ymparisto fi
Maarit Jokinen
”On vaikuttavaa kun joku tekee huippututkimusta, mutta on huippua kun joku tekee vaikuttavaa tutkimusta.”
@maarit_jokinen
Vuorovaikutus tiedon hyödyntäjien kanssa Luonnonsuojelubiologin
matoperspektiivi aiheeseen
Nesslingin säätiö 12.6. 2015 Maarit Jokinen
Minulla on missio
Tuotan tietoa → elämä pelastuu
Tiedon ja toiminnan välillä on kuilu
Yhtenä syynä pidetään vuorovaikutuksen puutetta tiedon tuottajien ja käyttäjien/päätöksentekijöiden välillä
Tutkijan roolit
Tiedon käyttäjä
”Puhdas tutkija”
Faktat
”Tuomari”
”Välittäjä” ”Osallistuva asiantuntija”
Faktat,Väärin-ymmärrysten korjaaminen Yhteisten
kysymysten määrittely
Ongelmien määrittely
Vuorovaikutuksen määrä tiedon tuottajan ja käyttäjän välillä
Tiedon tuottaminen
Tiedon käyttäminen
Tiedon käyttäjä
Tiedon käyttäjä
Tiedon tuottajaFaktatKysymykset
Vuorovaikutus eliöiden välillä: symbioosi
Yksipuolinen hyöty
Loisinta Amensalismi Kommensalismi MutualismiMolemmat osapuolet hyötyvät toisistaan
Toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle haittaa
Toinen osapuoli aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä itse
Rahoittaja on kuningas
Hanki rahaa tutkimukseen
Tee tieteellisiä julkaisuja
”What is interesting is not always important, and what is important is not always interesting.”
Cook ym. 2013
Päätöksentekoon vaikuttava tieto
1. Merkityksellistä ja oikea-aikaista päätöksiä tekevien tahojen kannalta
2. Tiedon käyttäjien mielestä luotettavaa
3. Huomioi tiedon käyttäjien arvot ja näkökulmat
(Cash ym. 2003)
• Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto perustuu EU:n luontodirektiiviin
• Jäsenmaat raportoivat EU:lle direktiivin toimeenpanosta ja direktiivilajien tilanteesta
• Erityinen viranomaismenettely ollut käytössä 10 vuotta
• Viranomaistoimintaa ohjaa YM:n ja MMM laatima ohje
• Menettelyn vaikuttavuutta ei oltu tutkittu
Savon Sanomat 13.5.2015
Case: Liito-oravan suojelu
• Todennäköisempää tulla huomioiduksi jos tieto linkittyy olemassa oleviin prosesseihin
• Tiedon käyttäjät toivovat täsmällisiä vastauksia heille oleellisiin kysymyksiin
• Todennäköisempää löytää vastaus kysymykseen jota varten tutkimus on erityisesti suunniteltu
1. Keitä ovat tiedon todennäköiset/toivottavat käyttäjät?2. Kohderyhmien konsultointi
Tutkimuskysymysten valinta/kehittäminen
• Kansalliset tahot jotka linjaavat menettelyä: YM, MMM
• Tahot jotka tekevät ratkaisuja liito-orava-alueiden metsänkäytöstä ja sen arvioinnista: ELYt, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus
• Tahot jotka raportoivat luontodirektiivin toimeenpanosta EU:lle: YM, SYKE
• Luonnonsuojeluopoliittiset toimijat
Tiedon tavoitellut käyttäjät:
• Vapaamuotoiset keskustelut• Prosessin seuraaminen ELY-keskuksessa
Lisäksi: tutustuminen politiikka-asiakirjoihin, oikeuskäytäntöön, ”harmaaseen kirjallisuuteen”
Kohderyhmien konsultointi:
Tulisiko tieteellisesti ehkä vähemmän kiinnostavat, mutta mahdollisesti tiedon käyttäjille merkitykselliset havainnot julkaista? ”Harmaa kirjallisuus”
Aineiston kerääminen ja raportointi
Tulosten julkaiseminen ja esittely• Suomenkielinen julkaisu
• lähetettiin keskeisille sidosryhmille • vapaasti ladattavissa verkossa
• Lehdistötiedote• Artikkeli Ympäristö-lehteen• Tulosten esittelytilaisuus kaikille ELY-keskuksille
etäneuvotteluyhteydellä• Esitelmä ympäristöhallinnon Metsien ja soiden
ennallistamisen neuvottelupäivillä• Tieteellinen artikkeli Animal Conservation -lehdessä
Mediahuomio
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Missä tietoa on pyritty käyttämään?
Oliko tiedolla vaikutusta?
Ohjeluonnoksessa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pinta-ala 0,03-0,07 hehtaarista → 0,1-0,3 hehtaariin
Tutkimuksen vaikuttavuus: miten arvioida onnistumista?
• Kaikissa tutkijanrooleissa on mahdollisuus venyttää roolin rajoja
• Tiedon hyödyntäjät pitää huomioida jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa
• Olet onnistunut jos olet tuottanut hyvää tietoa ja sitä käytetään
Take-home messages:
Kiitos!
