Teuva - Kauhajoki – Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010 Vs. 02.01.2012

Teuva - Kauhajoki – Kurikka

TUNNUSLUKUJA V 2010

Vs. 02.01.2012

Teuva Kauhajoki Kurikka Kunnat 6-10 t.ka Kunnat 10-20 t. ka

Verotulot €/as v 2010 2520 2719 2369 2901 3013

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Verotulot €/as v 2010Ve

rotu

lot €

/as

Verotuloprosentit v 2010-Teuva 19,75 %- Kauhajoki 21,00 %- Kurikka 18,00 %

Kurikan kokonaistulokertymä on pienin, muttasitä selittää alhaisempi vero%. Kaikki kunnat jäävätalle valtakunnallisen keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat,joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa.

Teuva/Kauhajoki Teuva/Kurikka Kunnat 10-20 t.ka

2010 2660 2413 3013

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Verotulot yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010€/

as

Verotulot molemmissa yhdistyneissä kunnissa jäävät selvästialle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. Teuva/Kauhajoki yhdistymis-vaihtoehto on verotulojen osalta noin 10 % parempi, kuin Teuva/Kurikka.

Teuva Kauhajoki Kurikka Kunnat 6-10 t.ka Kunnat 10-20 t.ka

Toimintakate €/as -4971 -4957 -4749 -4700 -4384

-5100

-4900

-4700

-4500

-4300

-4100

Toimintakate €/as v 2010€/

as

Toimintakate on toimintatuottojen ja-kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on miinusmerkkinen.


2010 -4961 -4813 -4384

-5000

-4800

-4600

-4400

-4200

-4000

Toimintakate yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010 €/

as

Toimintakate on toimintatuottojen ja-kulujen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista. Toimintakate on miinusmerkkinen.


Valtionosuudet €/as 2626 2356 2128 2197 1723

250

750

1250

1750

2250

2750

Valtionosuudet €/as v 2010€/

as

Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntienvertailussa huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Teuvan talous on kolmikon herkinvaltionosuusperusteiden muutoksille.Kauhajoki on saanut harkinnanvaraista valtionapua v 2010 n. 60€/as ja v 2011 n. 80 €/as.


2010 2435 2275 1723

250

750

1250

1750

2250

2750

Valtionosuudet yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010€/

as


Vuosikate €/as 186 175 151 413 352

25

75

125

175

225

275

325

375

425

Vuosikate €/as v 2010€/

as

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jääjäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Vuosikatteet €/as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaahelposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Kurikalla onhyvän osakesalkkutulonsa vuoksi muita enemmän pelivaraa hoitaa talouttaan ja investointejaan.

Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste kaikille kunnille.

Teuva/Kauhajoki Teuva/Kurikka Kunnat 10.20 t.ka

2010 178 161 352

25

75

125

175

225

275

325

375

Vuosikate yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010

€/as

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jääjäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.


Poistot ja arvon alennukset €/as

234 272 260 236 249

215

225

235

245

255

265

275

Poistot ja arvon alennukset €/as v 2010€/

as


Vuosikate % poistoista 79 64 58 175 141

10

30

50

70

90

110

130

150

170

190

Vuosikate % poistoista v 2010%

Kuntien vuosikate ei yllä poistojen tasolle v 2010. Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kauhajoen osalta tilanne on kriittisin, koskasillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä ja velkamääräkin on kolmikon korkein ja ylittää huomattavasti vastaavankokoisten kuntien lainan keskimäärin


Vuosikate % poistoista v 2010 68 64 141

10

30

50

70

90

110

130

150

Vuosikate % poistoista yhdistyneissä kunnissa v 2010

%


Tilikauden tulos €/as -40 -98 -109 188 97

-125

-75

-25

25

75

125

175

225

Tilikauden tulos €/as v 2010

€/as

Tilikauden tulosVuosikate – poistot + satunnaiset tuotot

Tilikauden tulos on tilikaudelle osoitettujen tulojen ja menojen erotus. Se lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kumulatiivinen tulos kertoo syntyykö pitkällä aikavälillä riittävästi tuloja käyttöomaisuuden uusimista varten. Joskumulatiivinen tulos lähestyy nollaa ja muuttuu negatiiviseksi, kunta käyttääomaisuuttaan käyttötalouden ylläpitämiseen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä.

Kaikkien vertailukuntien tulokset ovat olleet miinusmerkkisiä v 2010. Kurikalle ja Teuvalle seei ole suuri ongelma, koska niillä on taseissaan riittävästi ylijäämiä. Kurikka on tässä suhteessaparhaassa asemassa vahvan taseylijäämänsä vuoksi. Kauhajoki tarvitsee tulosparannusta talouteensakorottamalla veroprosentteja tai karsimalla menojaan.

Teuva/Kauhajoki Teuva/Kurikka Kunnat 10-20.t.ka

2010 -81 -89 97

-75

-25

25

75

125

Tulos yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010

€/as

Tilikauden tulosVuosikate – poistot + satunnaiset tuotot

Tilikauden tulos on tilikaudelle osoitettujen tulojen ja menojen erotus. Se lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kumulatiivinen tulos kertoo syntyykö pitkällä aikavälillä riittävästi tuloja käyttöomaisuuden uusimista varten. Joskumulatiivinen tulos lähestyy nollaa ja muuttuu negatiiviseksi, kunta käyttääomaisuuttaan käyttötalouden ylläpitämiseen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä.


Kertynyt yli-/alijäämä €/as 635 -280 2965 510 499-250

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Kertynyt yli-/alijäämä €/as v 2010€/

as

Kurikan taseeseen kertyneet ylijäämät ovat omaa tasoaan ja antavat pelivaraa talouden hoitoon yhdessäalhaisen lainatason ja korkean varallisuustason myötä. Kauhajoki joutuu vakavasti harkitsemaan mitense pystyy kohottamaan tulotasoaan ja karsimaan menojaan, muuten vaarana on ylivelkaantuminen ja kova paine nostaa kaikkia verolajeja. Korkeilla veroilla ja alentuneella palvelutasolla on vaikea toteuttaatuloksellista elinkeinopolitiikkaa ja vahvistaa kaupungin elinvoimaisuutta. Teuvan ylijäämätase on positiivinen ja lainamäärä käytännössä nolla, koska rahavaroja on enemmän kuin velkaa. Tulevaisuuden isot investoinnit on kuitenkin hoidettava lainarahalla ja se nostaa lainamäärän eri lukemille kuin nyt.


2010 -11 2288 499

3.16227766016838

31.6227766016838

316.227766016838

3162.27766016838

Kertynyt yli-/alijäämä yhdistyneissä kunnissa v 2010

€(as


Lainakanta €/as 57 2586 754 1876 1984

250

750

1250

1750

2250

2750

Lainakanta €/as v 2010

€/as

Teuva Kauhajoki Kurikka

2010 1071 4686 2141

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

3750

4250

4750

Konsernilainat €/as v2010

€/as


2010 1842 552 1984

250

750

1250

1750

2250

Lainakanta (emo) yhdistyneissä kunnissa €/as v 2010€/

as

Teuva Kauhajoki Kurikka Teuva/Kauhajoki Teuva/Kurikka

2010 1071 4686 2141 3622 1830

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

3750

4250

4750

Konsernilainat €/as v2010€/

as

Konsernilainat muodostuvat seuraavasti:


- Emon ulkoiset lainat 339.207 € 36.912.564 € 10.957.882 € - Tytäryhteisölainat 6.034.314 € 29.975.400 € 20.157.271 €Konserni yhteensä 6.373.521 € 66.887.964 € 31.115.153 €

Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden,kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä.

Kauhajoen konsernin lainakanta on yli kymmenkertainen ja Kurikan noin viisinkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden.

Yhdistyneellä Teuva/Kauhajoella olisi konsernilainaa noin 73,3 milj.€Yhdistyneellä Teuva/Kurikalla olisi konsernilainaa noin 37,5 milj.€


2007-2010 6.8 28.5 17.2

2.5

7.5

12.5

17.5

22.5

27.5

Nettoinvestoinnit milj.€ v 2007-2010M

ilj.e

Takausvastuut v 2010

Teuva xxx€Kauhajoki xxx€Kurikka xxx€

a) Luettelo keskeisistä takuista

b) Osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

c) Mahd. vastuuta kattava osuus rahastosta


Rahavarat €/as 573 562 1894 564 388

100

300

500

700

900

1100

1300

1500

1700

1900

Rahavarat €/as v 2010€/

as


2010 565 1510 388

100

300

500

700

900

1100

1300

1500

Rahavarat yhdistyneissä kunnissa v 2010

€/as


Rahoitusvarallisuus €/as 58 -2525 767 -1648 -1997

-2750

-2250

-1750

-1250

-750

-250

250

750

Rahoitusvarallisuus €/as v 2010

€/as


Suhteellinen velkaantuneisuus %

12.9 46.2 24.9 41 45.2

2.5

7.5

12.5

17.5

22.5

27.5

32.5

37.5

42.5

47.5

Suhteellinen velkaantuneisuus %

%

Suhteellinen velkaantuneisuus100* (vieras pääoma – saadut ennakot)/käyttötulot

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnallaon selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.


Omavaraisuus % 84.5 44.5 84.3 57.4 55

5

15

25

35

45

55

65

75

85

Omavaraisuus % v 2010

%

Omavaraisuusaste %100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/koko pääoma-saadut ennakot

Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta.


Investointien tulorahoitus % 64 32 42 86 82

5

15

25

35

45

55

65

75

85

95

Investointien tulorahoitus % v 2010%

Investointien tulorahoitus % 100*vuosikate/investointien omahankintameno

Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointienomahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.


Investointien omahankintameno €/as

290 541 363 483 428

50

150

250

350

450

550

Investointien omahankintameno €/as v 2010€/

as

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman Investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet

Mittarit-Väestönmuutos v 2000 – 2010 %- Työpaikkojen muutos v 1998 – 2008 %- Verotulot 2010 €/as- Työllisyysaste 2009 %

Huoltosuhde v 2010 - 2030 2010





Kauhajoki 54.9 64.6 74.5 82.9 87.3

Kurikka 57.4 69.3 80.1 87.5 91.2

Teuva - Östermark

68.6 80.3 90 96.9 100.8

10

30

50

70

90

110

Huoltosuhde v 2010 - 2030Hu

olle

ttav

ien

mää

rä

Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti:Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.

Teuva Kauhajoki Kurikka Etelä-Pohjanmaa Koko maa

2009 1.65 1.5 1.64 1.47 1.34

0.10

0.30

0.50

0.70

0.90

1.10

1.30

1.50

1.70

Taloudellinen huoltosuhde v 2009

Kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

Teuva Kauhajoki Kurikka Kunnat 6-10 t. as.ka

Kunnat 10-20 t as.ka


Sote yhteensä €/as 3264 3327 3281 3166 3004 2971

Opetus ja kulttuuri yht. €/as 1373 1439 1201 1326 1285 1218

Yhdyskuntapalvelut yht. €/as 286 223 306 262 276 298

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Palvelutuotannon nettokustannuksia €/as v 2010

€/as

1) Kulttuuritoimi sisältää tehtäväluokat opetus- ja kulttuuritoimen hallinto, kirjasto, liikunta ja ulkoilu,nuorisotyö, museot, teatterit ja orkesterit sekä yleinen kulttuuritoimi.2) Yhdyskuntapalvelut sisältää tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto,liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, palo- ja pelastustoimi.3) Muut palvelut sisältää tehtäväluokat oikeudenhoito ja turvallisuus, lomituspalvelut sekäelinkeinoelämän edistäminen.4) Mm. asuntotuotannon hallinto ja edistäminen, asunto-olojen parantamiseen liittyvät tehtävät sekätonttien vuokratulot ja myyntitulot/myyntivoitot. Lisäksi mm. saaristolautakunta, matonpesu- ja raskaankaluston pesupaikat, kierrätyskeskukset (ellei jätehuoltoon kuuluvaa).




Sote yhteensä €/as 3264 3327 3281 3166 3004 2971

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Soten nettokustannukset yhteensä €/as v 2010

€/as




Opetus ja kulttuuri yht. €/as 1373 1439 1201 1326 1285 1218

100

300

500

700

900

1100

1300

1500

Opetus ja kulttuurin nettomenot yht. €/as v 2010€/

as




Yhdyskuntapalvelut yht. €/as 286 223 306 262 276 298

25

75

125

175

225

275

325

Yhdyskuntapalvelujen nettomenot yht. €/as v 2010€/

as




Kotipalvelu 181 124 106 140 122 121

Perusterveydenhuolto 838 716 789 711 615 541

Erikoissairanhoito 911 975 1071 990 963 981

100

300

500

700

900

1100

Palvelutuotannon nettokustannuksia €/as v 2010€/

as




Lasten päivähoito €/ 0-6 v 4808 4936 5154 4538 4882 5519

500

1500

2500

3500

4500

5500

Lasten päivähoidon nettokustannukset v 2010 €/0-6 v €/

0-6

v




Lasten päivähoito €/as 304 350 355 358 415 466

25

75

125

175

225

275

325

375

425

475

Lasten päivähoidon nettokustannukset €/as v 2010

€/as

Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2015 Huoltosuhde 2020 Huoltosuhde 2025 Huoltosuhde 2030

Kauhajoki 54.9 64.6 74.5 82.9 87.3

Kurikka 57.4 69.3 80.1 87.5 91.2

Teuva - Östermark

68.6 80.3 90 96.9 100.8

10

30

50

70

90

110

Väestöllinen huoltosuhde Teuva, Kauhajoki, Kurikka v 2010 - 2030

%


2010 2015 2020 2025 2030

Teuva/Kauha-joki

58.7145884014753 68.8602847157105 78.6418400876232 86.5657339977003 90.8286641108817

Teuva/Kurikka 60.4574651417828 72.2893661420746 82.7849533327048 90.038809831824 93.8540596094553

5.0

15.0

25.0

35.0

45.0

55.0

65.0

75.0

85.0

95.0

Väestöllinen huoltosuhde v 2010-2030Teuva/Kauhajoki ja Teuva/Kurikka

Huol

lett

avie

n m

äärä


0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Yht.

2010 379 510 3530 697 579 256 5951

2015 385 474 3166 827 568 287 5707

2020 387 468 2917 893 568 309 5542

2025 379 477 2757 791 699 325 5428

2030 365 476 2657 720 765 353 5336

500

1500

2500

3500

4500

5500

6500

Teuvan väestön kehitys v 2010 - 2030

Väes

tön

mää

rä

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -10,3% Lasten ja nuorten määrä vähenee -5,4% Työikäisten määrä vähenee -24,7% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa +33,9%

0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Yht.

2010 967 1316 9213 1403 963 412 14274

2015 983 1184 8565 1931 963 476 14102

2020 981 1173 8039 2177 1159 501 14030

2025 962 1198 7679 2011 1637 555 14042

2030 934 1190 7516 1859 1865 713 14077

1000

3000

5000

7000

9000

11000

13000

15000

Kauhajoen väestö v 2010 - 2030Vä

estö

n m

äärä

Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä -1,4% Lasten ja nuorten määrä vähenee -7,0% Työikäisten määrä vähenee -18,4% Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 87,5%

0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Yht.

2010 988 1232 9236 1515 1124 438 14533

2015 961 1180 8335 2013 1104 515 14108

2020 948 1126 7690 2316 1202 564 13846

2025 919 1117 7292 2084 1655 602 13669

2030 885 1100 7073 1832 1923 713 13526

1000

3000

5000

7000

9000

11000

13000

15000

Kurikan väestö v 2010 - 2030Vä

estö

n m

äärä



1960 8416 16278 17677

2010 5951 14274 14553

1000

3000

5000

7000

9000

11000

13000

15000

17000

19000

Väestön muutos v 1960 - 2010

Asuk

asm

äärä

Väestö on vähentynyt v 1960 – 2010 Teuvalla 29 % (2465 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/ -10,3% Kauhajoella 12 % (2004 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/-1,4% Kurikassa 18 % (3124 henkilöä), ennuste 2010 – 2030/-6,9%

Kaikkien osalta väestön voimakas väheneminen on hidastumassa ennustejaksolla v 2010-2030

0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Yht.

2010 1346 1826 12743 2100 1542 668 20225

2015 1368 1658 11731 2758 1531 763 19809

2020 1368 1641 10956 3070 1727 810 19572

2025 1341 1675 10436 2802 2336 880 19470

2030 1299 1666 10173 2579 2630 1066 19413

2500

7500

12500

17500

22500

Teuva/Kauhajoki väestön kehitys v 2010 - 2030Vä

estö

n m

äärä


0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85- Yht.

2010 1367 1742 12766 2212 1703 694 20484

2015 1346 1654 11501 2840 1672 802 19815

2020 1335 1594 10607 3209 1770 873 19388

2025 1298 1594 10049 2875 2354 927 19097

2030 1250 1576 9730 2552 2688 1066 18862

2500

7500

12500

17500

22500

Teuva/Kurikka väestön kehitys v 2010 - 2030Vä

estö

n m

äärä


Hallinto Tekniikka Sivistys Yht.

Teuva 11 80 224 315

Kauhajoki 27 129 374 530

Kurikka 43 124 279 446

50

150

250

350

450

550

Henkilöstö v 2011

Mää

rä

Kurikassa on myös sosiaalitoimen henkilöstöä 29, jotka eivät Sisälly yllä oleviin lukuihin.Teuvan henkilöstön keski-ikä on 49,4 v, Kurikan 46,5 v.

Hallinto Tekniikka Sivistys Yht.

Teuva/Kauhajoki 38 209 598 845

Teuva/Kurikka 54 204 503 761

50

150

250

350

450

550

650

750

850

Henkilöstö yhdistyneessä kunnassaM

äärä

Teuva/Kurikka lukuihin ei ole sisällytetty sosiaalitoimen 29 henkilöä.

Kunta/toimiala Hallinto Tekniikka Sivistys Yht.

Teuva 4 21 43 68

Kauhajoki 2 8 11 21

Kurikka 30 99 142 271

Eläköityminen v 2012 - 2020

Hallinto Tekniikka Sivistys Yht

Teuva/Kauhajoki 6 29 54 89

Teuva/Kurikka 34 120 185 339

Eläköityminen yhdistyneessä kunnassa v 2012 - 2020

Kurikassa eläköityy em. toimialoilta vuoteen 2020 mennessä ennusteen mukaan 57 %, Kauhajoella 4% ja Teuvalla 22%.

Teuva1592

Vaasa

Närpiö

Kristiinankaupunki

KaskinenKarijoki

Kauha-joki

Seinä-joki

64

30182

116

24

19791

25

2725

78

14 53

Kurikka

5441

Teuvan työpaikkapendelöinti 31.12.2009

Teuvan työpaikkapendelöinnin pääsuunta on Kauhajoki, Kaskinen ja Närpiö.Muutokset yritysten toiminnoissa heijastuvat pendelöintilukuihin herkästi.


Työpaikat 07 2050 6001 5534

Työlliset 07 2464 6046 6287

500

1500

2500

3500

4500

5500

6500

Työpaikat ja työlliset v 2007


Series1 83.2 99.3 88

10

30

50

70

90

110

Työpaikkaomavaraisuus% v 2007

Maaja- ja metsät. Jalostus Palvelut Muu

Teuva 341 626 1052 31

Kauhajoki 648 2013 3261 79

Kurikka 591 2125 2741 77

250

750

1250

1750

2250

2750

3250

Elinkeinorakenne v 2007

Työp

aikk

ojen

mää

rä

Maaja- ja metsät. Jalostus Palvelut Muu

Teuva 16.6 30.5 51.3 1.6

Kauhajoki 10.8 33.5 54.3 1.3

Kurikka 10.7 38.4 49.5 1.4

5

15

25

35

45

55

Elinkeinojakauma % v 2007

Axis Title

Työvoima yhteensä 2573 (43 % asukkaista)

Työlliset 2246 (87 % työvoimasta)

Työttömät 327 (13 % työvoimasta)

Työvoiman ulkopuolella 3388 (57 % asukkaista)

Asukasluku 5951

Teuvan työvoima v 2009

Documents

Teuva - Kauhajoki – Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010 Vs. 02.01.2012