Tähän tiedostoon toteuttamisohjelmien päivitykset. Poistettava yliviivataan ja ... · 2012-11-30 · Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Kaupunkistrategia 2010-2020

Toteuttamisohjelmat

2013

Kaupunginvaltuusto 15.10.2012 § 67

1 Järvenpään kaupunki

Asukaslähtöisyys

Vastuullisuus

Taloudellisuus

Oikeudenmukaisuus

Järvenpään kaupunki 2

Asiakas –näkökulma

Talous –näkökulma

Prosessit ja rakenteet –näkökulma

Henkilöstö –näkökulma

TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET

KRIITTISET

MENESTYSTEKIJÄT:

1. Vetovoimatekijöitä

hyödynnetään

kaupunkikehityksessä.

2. Resursseihin suhteutetut

peruspalvelut ovat

vaikuttavia ja edistävät

asukkaiden hyvinvointia.

3. Heikoimmassa asemassa

olevia tuetaan ja asukkaiden

omatoiminen selviytyminen

paranee.

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT:

1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja

prosessit ovat tehokkaita.

2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen.

3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät

palvelukokonaisuuksien toimintaa.

KRIITTISET

MENESTYSTEKIJÄT:

1. Talous on tasapainossa

ja sopeutettu

muuttuvaan toiminta-

ympäristöön.

2. Palvelut ovat tuloksellisia

ja tuotteistettuja.

3. Verkostojen hallinta on

taitavaa ja

omistajapolitiikka on

onnistunutta.

KRIITTISET

MENESTYSTEKIJÄT:

1. Henkilöstö on osaava ja

oikein mitoitettu.

2. Johtaminen on linjakasta

ja työnteko on

tuloksellista.

3. Järvenpään kaupunki on

hyvä työpaikka.

P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA

1: PALVELUOHJELMA

P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA

2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA

3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ.

Järvenpään asukkaat ja

ympäristö voivat hyvin ja

Järvenpäässä yrityksillä on

hyvät toimintaedellytykset.

Järvenpäätä

johdetaan

strategialähtöisesti.

Järvenpään palvelut

ovat asiakaslähtöisiä ja

tehokkaita ja

palveluverkko on

tarkoituksenmukainen.

Järvenpään talous on

vakaa ja turvaa

toiminnan jatkuvuuden.

Järvenpää on haluttu

työnantaja, jonka

palveluksessa on

osaava henkilöstö.

P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA

Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille

ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa

asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa.

Elinvoimainen

kulttuurikaupunki

KV 15.6.2009 § 89

Järvenpään kaupunki

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1:

Palveluohjelma 2013

14.6.2010 § 56 Kaupunginvaltuusto

3 PALVELUOHJELMA

Palvelujen järjestäminen

Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen määrittäminen, palvelujen

järjestäminen ja valvonta. Ydintoiminnot ovat usein viranomaistehtäviä, jotka

hoidetaan omassa kunnassa tai kuntien yhteistyönä. Omana tuotantona tai

kuntayhteistyönä järjestetään lisäksi kaikki ne palvelut, jotka laeissa tai muissa

säädöksissä on määrätty peruskunnan tai kuntien yhteenliittymän hoidettavaksi.


Periaate 1:

Ensisijaisina kriteereinä palvelujen tuottamiselle ja järjestämistavan

valinnalle ovat asiakaslähtöisyys ja kokonaistaloudellisuus.

Kriteerien täyttyminen saattaa joissakin tapauksissa olla todennettavissa vasta

myöhemmin.

PALVELUOHJELMA

Periaate 2:

Palvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa huomioidaan lyhyen ja

pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset koko kaupungin kannalta sekä sen

vaikutukset voimassa olevaan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.


Periaate 3:

Palveluverkkosuunnitelmassa kuvataan väestösuunnite,

palveluverkkokapasiteetti sekä investoinnit seuraavina 20 vuotena.

Suunnitelma päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden,

palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran suhteen.

Periaate 4:

Henkilöstöresurssit kohdennetaan oikein palvelutarjonnan varmistamiseksi.

Johtaminen on kaikilla organisaation tasoilla linjakasta ja työhyvinvointia

tukevaa.

Periaate 5:

Prosessit muuttavat resurssit strategian mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi

toiminnaksi.

PALVELUOHJELMA

Periaate 6:

Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien tehtäväkokonaisuuksien

häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen

käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja

kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä.

Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan

rakentaminen.

Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan

parantamiseksi.

Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut.

Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja

omatoimista selviytymistä tukevat palvelut.

Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut.

Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen,

turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut.

Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut.

Talousohjelma huomioiden suurin osa kärkipalveluista on toteutettava nykyisin resurssein

ja uudelleenjärjestelyin. Joidenkin kärkipalveluiden osalta strategian toteuttaminen

saattaa merkitä lisäresursointia. Järvenpään kaupunki 6 PALVELUOHJELMA

Palveluohjelman toimenpiteet ja tavoitteet


Palveluohjelma on periaateohjelma, jonka mukaisia toimenpiteitä

ja tavoitteita sisältyy kolmeen strategisesti keskeiseen palvelujen

toteuttamisohjelmaan (P1-P2-P3) sekä

kaupunkikehitysohjelmaan, muutosohjelmaan, talousohjelmaan

ja palveluverkkosuunnitelmaan. Henkilöstöohjelmalla ja siihen

liittyvällä henkilöstösuunnitelmalla ohjataan omassa tuotannossa

tarvittavan henkilöstöresurssin suunnittelua ja käyttöä.

Ohjelmien toteuttamista tarkastellaan johdon raportin

yhteydessä ja ajankohtaisuutta vuosittain.

Lautakunnat hyväksyvät omien palvelualueidensa /

toimintakokonaisuuksiensa kehittämissuunnitelmat, joiden

tavoitteet ovat yhdensuuntaisia valtuuston hyväksymien

toteuttamisohjelmien kanssa.

Valtuusto hyväksyy valtuustokauden toimenpiteisiin liittyvät

palveluala-/toimintakokonaisuuskohtaiset vuositavoitteet

talousarviossa.

PALVELUOHJELMA


Resursseihin suhteutetut

peruspalvelut ovat vaikuttavia ja

edistävät asukkaiden

hyvinvointia.

Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä

yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset.

Heikoimmassa asemassa olevia

tuetaan ja asukkaiden

omatoiminen selviytyminen

paranee.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma

Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten ohjelma

Str

ate

gin

en

pä

äm

äärä

K

riittin

en

me

ne

sty

ste

kijä

To

ime

npite

et,

mitta

rit ja

tavo

itte

et

Pa

lve

lua

lue

iden

tavo

itte

et

Konserni-

palvelut Lasten ja

nuorten

palvelu-

alue

Sivistyksen

ja vapaa-

ajan palv.

alue

Kaupunki

-kehitys

Terveyspalv.

ja aikuis-

sosiaalityön

palvelualue

Ikääntyneiden

ja toiminta-

rajoitteisten

palvelualue

PALVELUOHJELMA

Toiminta-

ympäristö

-palvelut

Kaupunkikehitysohjelma


Palvelukokonaisuudet ovat

asiakaslähtöisiä ja prosessit

ovat tehokkaita.

Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja

palveluverkko on tarkoituksenmukainen.

Palveluverkko on

tarkoituksenmukainen.





Str

ate

gin

en

pä

äm

äärä

K

riittin

en

me

ne

sty

ste

kijä

To

ime

npite

et,

mitta

rit ja

ta

vo

itte

et

Konser-

nipalv. Lasten ja

nuorten

palv.alue

Sivistyksen

ja vapaa-

ajan palv.

Toim.-

ympäristö

palvelut

Palvelu-

verkko-

suunnitelma

Muutosohjelma

Terv.palv.

ja aikuis-

sos.työn p.

Ikäänt. ja

toim.raj.

palv.alue

Pa

lve

lua

lue

iden

tavo

itte

et

PALVELUOHJELMA

Kaup.

kehitys


Talous on tasapainossa ja

sopeutettu muuttuvaan

toimintaympäristöön.

Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden.

Palvelut ovat tuloksellisia ja

tuotteistettuja.





Str

ate

gin

en

pä

äm

äärä

K

riittin

en

me

ne

sty

ste

kijä

To

ime

npite

et,

mitta

rit ja

ta

vo

itte

et

Talousohjelma

Konser-

nipalv. Lasten ja

nuorten

palvelu-

alue

Sivistyksen

ja vapaa-

ajan

palv.alue

Toiminta-

ympäristö-

palvelut

Terveyspalv.

ja aikuis-

sosiaalityön

palvelualue

Ikäänt. ja

toim.raj.

palvelu-

alue Pa

lve

lua

lue

iden

tavo

itte

et

PALVELUOHJELMA

Kaupunki

kehitys


Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma

P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma 2013

11 P1-P3

22.8.2012 § 52 Sosiaali- ja terveyslautakunta

28.8.2012 § 21 Opetus- ja kasvatuslautakunta

29.8.2012 § 18 Sivistyslautakunta

Palveluohjelmien P1-P3 lähtökohdat kaupunkistrategiasta

Strategiset päämäärät

Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin

Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja

palveluverkko on tarkoituksenmukainen

Kriittiset menestystekijät

Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät

asukkaiden hyvinvointia

Heikommassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen

selviytyminen paranee

Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit tehokkaita

Järvenpään kaupunki 12 P1-P3

Palveluohjelmat P1-P3

P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma

P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma

P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Keskeiset päämäärät

Asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistetään.

Toiminta ja talous otetaan hallintaan ja sopeutetaan muuttuvaan


Palvelurakennetta kehitetään monipuoliseksi ja vastaamaan voimassa

olevia suosituksia.

Järvenpään kaupunki 13 P1-P3


Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat

14 P1-P3

Säädökset

• Laki kotoutumisen edistämisestä, voimaan 1.9.2011

• Nuorten yhteiskuntatakuun ja koulutustakuun valmistelu hallitusohjelman mukaisesti, voimaan v. 2013 aikana

• Varhaiskasvatuksen hallinnon ja ohjauksen siirtyminen STM:stä OKM:ön

• Varhaiskasvatuslain valmistelu jatkuu hallitusohjelman mukaisesti

• Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

• Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelmien uudistaminen alkaa, perusteet valmiina v. 2014 ja paikallisesti käyttöön 1.8.2016

• Lukion ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen alkaa

Suositukset

• Koulutus ja tutkimus vuosina 2012 – 2016

• Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 – 2015

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste II) 2012 – 2015

• Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia –ohjelma 2010 – 2014

• Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

• Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020

• Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011 – 2020

• Laatusuositukset ja –kriteerit, esim. kirjasto, perusopetus, koululaisten iltapäivätoiminta, lastensuojelu


Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Tavoite Toimenpiteet

tavoitteen

saavuttamiseksi

Seurantatapa Vastuut

Lasten, nuorten

ja perheiden

hyvinvointi

edistyy

Lasten , nuorten ja

lapsiperheiden

hyvinvointisuunnitelman

toteutumisen seuranta

vuosittain.

Suunnitelman konkreettisten tavoitteiden ja indikaattoreiden

toteutumista seurataan vuosittain valtuustosopimuksen

mukaisesti.

- Lasten ja nuorten

palvelualueen

palvelualuejohtaja ja

erikoissuunnittelija

- Toteutus

yhteistyössä muiden

palvelualueiden

kanssa

Avoimen

varhaiskasvatustoiminnan

laajentaminen.

Kouluikäisten iltapäivän

turvallisuuden lisääminen

jatkamalla kerhotoimintaa ja

ehkäisemällä koulukiusaamista.

Perhekeskustoimintamallin kehittäminen osana pienten lasten

tuen palveluita.

Varhaiskasvatuskerhotoiminnan laajentaminen syksyllä 2012

Kyrölän alueelle.

Perusopetuksen nykymuotoisen IP-toiminnan toteutuminen

(kerhojen ja kerholaisten määrä) väestösuunnitteen / kysynnän

mukaisesti.

Kouluilla ja nuorisotiloissa järjestettävän kerhotoiminnan

volyymi ja siihen osallistuvien määrä.

Koulujen osallistuminen valtakunnalliseen Kiva-koulu

hankkeeseen ja hankkeessa toteutetut toimenpiteet.

31.1.2011 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn

turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen

toiminnassa.

- Kasvun tuen

palvelujen johtaja

- Perusopetusjohtaja

P1




tavoitteen

saavuttamiseksi


Lasten, nuorten

ja perheiden

hyvinvointi

edistyy

Lasten terveen kehityksen ja

perheiden hyvinvoinnin

seuranta tehdään

varhaiskasvatuksen ja neuvolan

yhteistyönä.

Varhaiskasvatuksen ja neuvolan monialaisen yhteistyön ja

yhteisen toiminnan sekä yhteisten täydennyskoulutusten

toteutuminen.

-Varhaiskasvatusjohtaja

- Kasvun tuen

palvelujen johtaja

Vanhemmat saavat tukea

perheeksi kasvamisessa ja

parisuhteeseen.

Moniammatillisen perhevalmennusohjelman toteutuminen osana

vakiintunutta toimintaa (osallistujaperheet).

Pienten lasten vanhemmille suunnattu parisuhdeterapian

asiakasmäärät.

Perhetyön yksikön toiminnan toteutuminen osana vakiintunutta

toimintaa (asiakasmäärät).

Nuorisotalojen vanhempainiltojen toteutuminen ja niihin

osallistujat (osallistujamäärä).

- Kasvun tuen

palvelujen johtaja

-Perhesosiaalityön

johtaja

P1


P1

17 P1-P3


tavoitteen

saavuttamiseksi


Lasten, nuorten

ja perheiden

hyvinvointi

edistyy

Lapsen ja perheen

hyvinvoinnin uhkiin tartutaan

varhain ja perheiden omaa

toimintakykyä tuetaan.

Perhetyön yksikön toiminnan toteutuminen osana vakiintunutta

toimintaa (asiakasmäärät).

Perusopetuksen ja perhetyön / lastensuojelun uuden

yhteistyömallin pilotoinnin toteutuminen.

Kolmen kunnan yhteisen perheoikeudellisen yksikön toiminnan

aloittaminen Järvenpäässä 1.4.2013 alkaen (toiminnan

toteutuminen ja asiakasmäärät).

Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen toteutuminen sekä eri

yksiköiden asiakasmäärät ja käynnit.

Varhaisten osallistavien työmenetelmien käytön seuranta

(Huoli puheeksi -koulutukset, verkosto – sekä läheisneuvonpidot,

perhekoulu sekä käsikynkkä. )

Perhekoulu –toimintamallin vakiinnuttaminen ja toiminnan

laajuus (määrät ja osallistujat).

Jatketaan ostopalveluna toteutettuja Nuovo (nuorten

mielenterveys- ja päihde) palveluja (asiakas- ja käyntimäärät)

-Lasten ja nuorten

palvelualue

-Perhesosiaalityön

johtaja

-Perusopetusjohtaja

-Kasvun tuen palvelujen

johtaja

Varhaiskasvatuksessa

järjestetään varhaisen

oppimisen tuki uusien

säädösten mukaisesti, laki

perusopetuslain

muuttamisesta (642/2010).

Esiopetuksen kolmiportaisen tuen toteutuminen uudistetun

esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti (tuen muodot ja

lapsimäärät).

- Varhaiskasvatusjohtaja

yhteistyössä

perusopetusjohtajan

kanssa



tavoitteen

saavuttamiseksi


Kaikki suorittavat

perusopetuksen ja

siirtyvät jatko-

koulutukseen.

Yleisen, tehostetun ja

erityisen tuen järjestäminen

säädösten mukaisesti.

Kolmiportaisen tuen toteutuminen uudistetun

opetussuunnitelman mukaisesti (tuen muodot ja oppilasmäärät).

Koulunkäynnin tukijakson ja Superomppu –erityisluokan

toiminnan toteutuminen Auerkulman perhetukikeskuksen tiloissa

(oppilasmäärät ja jaksot).

Vaativan erityisen tuen toimintojen ja kouluikäisten

psykiatrisen hoitoketjun yhteistyön toimivuus.

-Perusopetus johtaja

-Kasvun tuen palvelujen

johtaja sekä osittain

terveyspalvelut

-Perhesosiaalityön johtaja

Koulupudokkaiden

tunnistaminen ja ohjauksen

vahvistaminen

perusopetuksessa ja

koulupajatoiminnan

jatkaminen.

Perusopetuksen 9-luokalle jäävien määrä.

Nuorisokeskuksen tiloissa toteutettavan koulupajan sekä

lisäopetuksen oppilaiden määrä ja perusopetuksen

suorittaminen.

Perusopetuksen suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen.


- Koulutusjohtaja

- Kasvun tuen palvelujen

johtaja

Oppilaiden tarpeiden

mukaiset ja oikea-aikaiset

oppilashuollon palvelut.

Oppilashuollon rakenteiden ja käytänteiden sekä oppilashuollon

käsikirjan päivittäminen uusien palvelurakenteiden mukaisiksi.

Kouluikäisten tuen palvelujen toiminnan seuranta.



johtaja

18

P1

P1-P3



tavoitteen

saavuttamiseksi


Opintojen

suorittaminen ja

siirtyminen

jatkokoulutukseen

tai työelämään.

Syrjäytyminen

vähenee.

II-asteen opiskelijoiden

tarvitseman opiskeluhuollon

saatavuuden varmistaminen

laatimalla opiskeluhuollon

suunnitelma ja sen

toteuttamisohjelma

alueellisesti.

II-asteen opiskeluhuollon järjestämisen suunnitelma ja

toteuttamisohjelman laadinta.

Asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja

opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten

ehkäisevästä suun terveydenhuollosta perustuva

opiskeluterveydenhuollon järjestämisen suunnitelman

seuranta (käynnit).

Nuorisokeskuksen vakiintuneen monialaisen toiminnan

toteutuminen (toimintamuodot ja asiakasmäärät)

Opettajien ja muun henkilöstön koulutus erityisen tuen

vahvistamiseksi (koulutustilaisuudet ja osallistujat).


johtaja

- Koulutusjohtaja

Nuorille turvataan tukitoimet

koulutuksen ja työelämään

siirtymisen nivelvaiheissa.

Nuorisokeskuksen / nuorten

työpajatoiminnan

kehittäminen nivelvaiheen

ohjaamoksi.

Yrittäjyyden edistäminen.

Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ja järvenpääläisen

elinikäisen ohjauksen mallin laadinta.

Nuorisokeskuksen, Ohjaamon ja pajojen toimintaan

osallistuvien nuorten määrä ja heidän saamansa tuki.

Ohjaamon kautta jatkokoulutukseen, työelämään tai

muuhun ohjattuun toimintaan siirtyvien nuorten määrä.

Nuorisotyöttömien määrä.

Kuuma yrittäjyyskasvatusstrategian pohjautuvan

järvenpääläisen yrittäjyyskasvatusohjelman laadinta.

– Koulutusjohtaja

Osittain:

– Työllisyyspalvelujen

johtaja

– Perusopetusjohtaja

– Kasvun tuen palvelujen

johtaja

- Koulutusjohtaja


P1

19 P1-P3



tavoitteen

saavuttamiseksi


Opintojen

suorittaminen ja

siirtyminen

jatkokoulutukseen

tai työelämään.

Syrjäytyminen

vähenee.

Maahanmuuttajien

kotoutumisen edistäminen

kotouttamisohjelman

mukaisesti.

Valtuuston hyväksymän kotouttamisohjelman toimeenpanon

seuranta.

Kiintiöpakolaisten vastaanottamista ja turvapaikanhakijoita

koskevan selvityksen laadinta.

- Koulutusjohtaja

- Ohjelman toteutus

yhteistyössä eri

toimijoiden kanssa

P1

20 P1-P3



Säädökset

Terveydenhuoltolaki

Kiireellisen hoidon perusteet ja päivystyksen erikoisalakohtaiset edellytykset, STM:n asetus valmisteilla

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta, tavoitteena voimaantulo vuonna 2013

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Vanhuspalvelulaki valmisteilla

Yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen meneillään

Strategiat, suositukset ja selvitykset

STM:n Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia; Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Laatusuositukset ja –kriteerit, esim. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste II) 2012 – 2015

Tausta ja valtakunnalliset lähtökohdat (P2 ja P3)



tavoitteen

saavuttamiseksi


Terveyserot

kaventuvat ja

syrjäytyminen

vähenee

Aikuisten, ikääntyneiden,

lapsiperheiden ja nuorten

mielenterveys- ja

päihdepalveluita kehitetään.

Kuuma-kuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

2010-2012 ltk 28.04. 2010. Järvenpään mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2013-2016. Valmistellaan syksyllä

2012.

- Terveyspalvelut ja

aikuissosiaalityön

palvelualue

- Ikääntyneiden ja

toimintarajoitteisten

palvelualue

– Lasten ja nuorten

palvelualue

Sosiaalityön ja

perusterveydenhuollon

yhteistyötä kehitetään

yhteisten asiakkaiden osalta.

Yhteisten asiakkuuksien määrä. Yhteiset

täydennyskoulutukset.


aikuissosiaalityön

palvelualue

- Perhesosiaalityön johtaja

Arvioidaan

pitkäaikaistyöttömien

sosiaalinen ja terveydellinen

tilanne.

Pitkäaikaistyöttömien määrä.

Terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen kartoitusten

määrä.


aikuissosiaalityön

palvelualue


Ennaltaehkäistään

pitkäaikaistyöttömyyden

syntymistä ja edistetään

pitkäaikaistyöttömien

työmarkkinavalmiuksia yhdessä

Keski-Uudenmaan työ- ja

elinkeinotoimiston kanssa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä.

Työttömien terveystarkastus ja sosiaalisen tilanteen

kartoitus

Työmarkkinatuen kuntaosuus.

- Kaupunkikehitys


aikuissosiaalityön

palvelualue


P2

22 P1-P3



tavoitteen

saavuttamiseksi


Kuntalaiset

valitsevat

terveyttä

edistäviä

elintapoja

Edistetään ehkäisevää

päihdetyötä (alkoholi, tupakka)

kouluissa, vastaanotoilla,

työterveyshuollossa ja

ikäihmisten palveluissa.

Alkoholiohjelman kumppanuussopimus.

Savuton työnantaja.

Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit)

mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä

ja sähköisessä ympäristössä.


aikuissosiaalityön palvelualue



palvelualue


johtaja

Riskiryhmiin kohdennettujen

liikuntamahdollisuuksien ja

ravitsemusohjauksen

parantaminen.

Erityistarpeiden mukaan riskiryhmiin

kohdennettujen palveluiden määrä.



- Vapaa-aikajohtaja

Toteutetaan kaupungin

liikuntaohjelmaa

Liikuntaohjelman toimenpiteiden seuranta.

-Vapaa-aikajohtaja

P2

23 P1-P3



tavoitteen

saavuttamiseksi


Kotona asutaan

mahdollisimman hyvin

voiden.

Toimintakyvyn muutoksiin

vastataan varhaisen

puuttumisen avulla.

Asiakkaan kotona asumista

vahvistetaan toimivien

prosessien avulla

STM:n palvelurakennesuosituksen

seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75-

vuotta täyttäneiden osalta.



palvelualue



Omaishoidon tukipalveluita

lisätään

Omaishoidon piirissä olevien määrät. - Ikääntyneiden ja


palvelualue

Vammaisen apu tarjotaan

joustavasti

Palveluvaihtoehtojen kuvaus - Ikääntyneiden ja


palvelualue



P3

24 P1-P3



tavoitteen

saavuttamiseksi


Ikääntyneiden ja


hyvinvoinnin

edistäminen.

Rakennetaan

yhteistyöverkostoa kolmannen

sektorin ja yrittäjien kanssa

ikäihmisten ja


yhteisöllisyyttä, osallisuutta

sekä toimintakykyä tukevien

palveluiden tuottamiseksi.

Kulttuuri-, liikunta- ja

virkistysmahdollisuuksien määrä.

Kuuma- hyvinvointiverkostohankkeen

toteutuminen (Olohuoneverkosto).

Hyvinvointikampus –hankkeen

suunnitelma etenee.


toimintarajoitteisten palvelualue

- Sivistyksen ja vapaa-ajan

palvelualueen palvelualuejohtaja



Vammaispoliittisen ohjelman

päivitys.

Päivityksen käynnistäminen. - Ikääntyneiden ja


Ikääntymispoliittisen ohjelman

päivitys vanhuspalvelulain

valmistuttua.

Ikääntymispoliittisen ohjelman

tavoitteiden toteutuminen.



Asiakkaiden ja omaisten

osallisuutta ja

vaikutusmahdollisuuksia

parannetaan.

Asiakastyytyväisyyskysely - Ikääntyneiden ja


P3

25 P1-P3

Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA

Kaupunkikehitysohjelma 2013

Kaupunkistrategian

toteuttamisohjelma 2:

26 26

Väestösuunnite

2011-2020

Järvenpään kaupunki 27 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA

35000

37000

39000

41000

43000

45000

47000

49000

51000

53000

55000

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030

Väestösuunnite 2011

Väestö ilman uustuotantoa Väestösuunnite 2011 Väestösuunnite 2009

VÄESTÖSUUNNITE 2011-2020

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030

Väestösuunnite 2011 38 708 38 680 39 088 39 658 40 582 41 547 42 508 43 369 44 156 44 945 45 738 46 529 50 567 54 514

Väestömuutos / v 420 -28 408 570 924 965 961 861 787 789 793 790 808 789

Väestömuutos % 1,1 -0,1 1,1 1,5 2,3 2,4 2,3 2,0 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,6

Väestö 31.7.2011 38 929

28

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Väestösuunnite 2011: Lapset ja nuoret

0-2

3-6

7-12

13-15

16-19

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Väestösuunnite 2011: Työikäiset

20-29

30-49

50-64

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Väestösuunnite 2011: Eläkeikäiset

65-74

75-84

85+


KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA


Väestösuunnitteen asuntotuotantoennuste Ennusteessa ei ole huomioitu kaavavalitusten, suhdanteiden ym. vaikutuksia tuotannon käynnistymiseen.

29

17649

29062

46667 48602 48599

42821 40168 40235 40920 41054

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Asuntotuotanto kem2

vanhat kaava-alueet uudet yleiskaava-alueet yht

Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 30 30

Asuntotuotantoennusteen edellyttämä maanhankinta

• Kaupunki on valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön,

asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa vuosille 2012-2015 sitoutunut 500

430 asunnon vuosittaiseen tuotantoon, joista 20 % eli 86 on valtion

tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Tästä puolet voi tietyin edellytyksin

olla asumisoikeusasuntoja.

• Nykyinen kaavavaranto riittää laskennallisesti noin viideksi vuodeksi.

• Raakamaan vuosittainen hankintatavoite 20-30 hehtaaria vuodessa.


TOIMIALAKOKONAISUUKSIEN KEHITYS 2011-2020:

Työntekijöitä 2011 % Arvio 2020 %

Teollisuus 2.418 18,7 15,0 - yleinen kehityssuunta

Vähittäiskauppa 1.324 10,3 14,0 + Lahdenväylä ja keskusta

Henkilökohtaiset palvelut 1.007 7,8 9,0 + ikääntyminen, julk.palv.supistus

Liike-elämän palvelut 1.558 12,1 11,0 osuus lähes samana

Maahantuonti ja tukkukauppa 413 3,2 8,0 + sijainti Helsingin seudulla

Majoitus ja ravitsemistoiminta 370 2,9 3,0 osuus lähes samana

Rakentaminen 1.072 8,3 10,0 osuus lähes samana

Rahoitus/vakuutus 204 1,6 1,0 osuus lähes samana

Liikenne 393 3,0 3,0 osuus lähes samana

Julkinen hall. ja julk.sekt. yritykset 3.207 24,9 22,0 - paine supistua voimakkaasti

Muut toimialat 933 7,2 4,0 osuus lähes samana

Yhteensä 12.899 100,0 100,0

Järvenpään kaupungin yritysprofiili

Päivitetty

23.8.2012

31

Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Järvenpään

kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 32

Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkojen kehitys

musta = toteutunut; vihreä = väestösuunnite, punainen = elinkeinopalveluiden arvio/ennuste

Oletuksia:

1) työllinen työvoima on vuosina 2010-2020 noin 49 % väestöstä, lähde Tilastokeskus

2) työpaikkojen määrän kasvu 2011-2020 on noin 2 % vuodessa, lähde Tilastokeskus

Väestö Työllinen

työvoima % väestöstä Työpaikat

Muutos %

vuodessa

Työpaikka-

oma-

varaisuus %

2004 37 328 18 680 50,0 12 019 64,3

2005 37 505 18 691 49,8 11 826 -1,6 63,3

2006 37 629 18 981 50,4 12 058 2,0 63,5

2007 37 989 19 504 51,3 12 377 2,6 63,5

2008 38 288 19 663 51,4 12 410 0,3 63,1

2009 38 708 19 018 49,1 11 827 - 4,7 62,2

2010 38 680 19 233 49,7 12 198 3,1 63,4

2011 38 966 19 090 49,0 12 440 2,0 65,1

…

2015 42 508 20 830 49,0 13 470 2,0 64,7

…

2020 46 529 22 800 49,0 14 870 2,0 65,3


Työpaikkaennusteen edellyttämä maanhankinta

• Yleis- ja asemakaavoitetun tonttimaan arvioidaan riittävän määrällisesti

vastaamaan 2 % vuotuisen työpaikkamäärän kasvun tarpeita vuoden 2018

loppuun saakka.

• Kaupungin omistamille vapaille tonteille arvioidaan syntyvän yhteensä

noin 500 työpaikkaa. Tonttien arvioidaan rakentuvan kahdeksan vuoden

sisällä.

• Yleis- ja asemakaavoituksen piirissä oleville tonteille mahtuu yhteensä

noin 3.000 uutta työpaikkaa.

• Maanhankinnassa onnistuminen on välttämätöntä työpaikkaennusteen

toteutumisen kannalta.

Järvenpään työllisyyskehitys 2008-2012

34 KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA Järvenpään kaupunki


Asiakas Tarve Ohjaus Keinot Ohjaus Toteutus Ohjaus

Asukkaat Asunnot • Asunto-

poliittinen

ohjelma

• Asunto-

tuotanto-

ohjelma

Tontit • Maapoliittinen

ohjelma

• Maanhankinta-

ohjelma

• Kaavoitus

• Kunnallis-

tekniikka

• Yleiskaava ja

kaavoitusohjelma

• Tontinluovutus -

ohjelma

• Kunnallistekniikan

toteutusohjelma

Yritykset Yritystilat

Työvoima

• Elinkeino-

ohjelma

•Työllisyyden

hoidon

aiesopimus

Tontit

• Maapoliittinen

ohjelma

• Maanhankinta-

ohjelma

• Kaavoitus

• Kunnallis-

tekniikka

• Yleiskaava ja

kaavoitusohjelma

• Tontinluovutus –

ohjelma

• Kunnallistekniikan

toteutusohjelma

Markkinointisuunnitelma


Kuntayhteistyö (Kuuma ja HSY, HLJ)

35


Keino

Vastuuhenkilö

Tarkoitus Tavoite Seurantatapa

Asuntopoliittinen

ohjelma

Vastuuhenkilö

suunnittelupäällikkö

Asuntopoliittisen ohjelman

tavoitteena on tunnistaa ja

määritellä keskeiset asuntopolitiikan

haasteet ja ongelmat sekä esittää

niihin ratkaisut ja toimenpiteet.

Houkuttelevien ja

kilpailukykyisten

asuntoalueiden syntyminen.

Tavoitteena noin 1,5 %

vuosittainen väestönkasvu.

Väestön kasvu

Asuntotuotanto-ohjelma

Vastuuhenkilö

suunnittelupäällikkö

Asuntotuotanto-ohjelmalla

määritellään

asuntotuotantotavoitteet

suunnitelmakaudelle. Ohjelma

vahvistetaan vuosittain

yhtäaikaisesti kaavoitusohjelman ja

–katsauksen kanssa.

430 asunnon vuosituotanto,

josta 86 asuntoa Aran

tukemaa vuokra-

asuntotuotantoa.

Asuntotuotanto

Elinkeino-ohjelma

Vastuuhenkilö

yrityspalvelujohtaja

Elinkeino-ohjelmalla määritellään

tahtotila ja tavoitteet kaupungin

elinkeinopolitiikalle. Ohjelmassa

asetetaan myös Järvenpään

tavoitteet seudulliselle

elinkeinotoiminnalle.

Parantaa yritysten

sijoittumis- ja

toimintaedellytyksiä

Järvenpäässä.

Työpaikkojen määrä

Työpaikka-

omavaraisuus

Yritysten määrä ja

profiili

Työllisyydenhoidon

aiesopimus

Vastuuhenkilö

yrityspalvelujohtaja

Aiesopimuksessa sovitaan

työllisyydenhoidon yhteisistä

tavoitteista ja päämääristä

Järvenpäässä ja varmistetaan

toimenpiteiden suunnitelmallisuus

ja yhdenmukaisuus.

Toteuttaa aiempaa

kattavampaa pitkän

tähtäyksen

työllisyysstrategiaa, joka on

osa laajempaa seudullista

työllisyysstrategiaa.

Varmistaa osaavan

työvoiman saatavuus.

Työttömyystilastot

36


Keino

Vastuuhenkilö

Tarkoitus Tavoite Seurantatapa

Maapoliittinen ohjelma

Vastuuhenkilö

kaupungingeodeetti

Maapoliittisessa ohjelmassa

määritellään maapoliittiset

periaatteet ja tavoitteet.

Maapolitiikan keinoja

hyödynnetään linjakkaasti

ja tehokkaasti.

Kaikki maapolitiikan

keinot ovat käytössä.

Maanhankintaohjelma

Vastuuhenkilö

kaupungingeodeetti

Maanhankintaohjelmassa

määritellään keinot ja aikataulu

yleiskaavan mukaisten maa-alueiden

hankinnalle.

Kaupungilla on riittävä

maareservi.

Vuosittain tehtävät

maakaupat.

Yleiskaava ja

kaavoitusohjelma

Vastuuhenkilö

kaupunginarkkitehti

Kaavoitusohjelmassa priorisoidaan ja

resursoidaan kaupunkikehityksen

kannalta keskeiset hankkeet.

Asunto- ja

elinkeinoalueiden

kaavoittamiselle luodaan

edellytykset.

Asumiseen ja

elinkeinotoimintaan

kaavoitetut

kerrosneliömetrit.

Kaavoituksen

eteneminen sovitussa

aikataulussa.

Tontinluovutusohjelma

Vastuuhenkilö

kehitysjohtaja

Tontinluovutusohjelmassa asetetaan

tavoitteet luovutettavien tonttien

määrälle ja laadulle. Myöhemmässä

vaiheessa tavoitteet alueiden

kokonaistaloudelliselle

luovutusjärjestykselle.

Kaavoitetut alueet

luovutetaan joustavasti

rakentamiselle.

Luovutettujen tonttien

määrä ja kerrosneliöt.

Kunnallistekniikan

investointiohjelma

Vastuuhenkilö

katupäällikkö

Investointiohjelmassa priorisoidaan

ja resursoidaan kaupunkikehityksen

kannalta keskeiset

infrarakentamisen hankkeet.

Infrahankkeiden toteutus

kohdennetaan oikea-

aikaisesti,

kokonaistaloudellisesti ja

tehokkaasti, jolloin

varmistetaan

kaavoitusohjelman

toteutuminen

suunnitellusti.

Hankkeiden määrätiedot

(laajuus, vertailutieto

suunnitelmaan).

Aikataulun toteutuminen

(liittyy talousarvion

investointiohjelmaan

noin 3 vuotta). 37


Kaupunkikehityksen haasteet

• Maareservin riittämättömyys ja maakauppojen tyrehtyminen.

• Yleiskaavan ulkopuolella ei ole merkittäviä uusia maareservejä.

• Kaupungin kasvun rajat tulevat vastaan.

• Kaikki keinot kaupunkirakenteen tiivistämiseksi otettava käyttöön.

• Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen.

• Kehittämisalueiden liikenne- ja muun infrastruktuurin suuret

kynnyskustannukset.

• Yritystonttien valmiusasteen nosto.

• Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisy.



Talousohjelma 2013

39 TALOUSOHJELMA

Järvenpään kaupunki 40 TALOUSOHJELMA




Konsernitilinpäätös

Talousohjelman tausta ja lähtökohdat

Strategiset päämäärät

Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan

jatkuvuuden.

Kriittiset menestystekijät

Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan


Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja.

Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka

on onnistunutta.


Talousohjelman yleiset periaatteet

Talousohjelman keskeisenä päämääränä on, että toimintaa

ja taloutta ennakoidaan, ne saadaan hallintaan ja

sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön.

Käyttötalouden osalta tämä merkitsee toimintakatteen

kasvun hillitsemistä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on investointien

tulorahoitusasteen nostaminen sallien kuitenkin sen

tietoisen ja hallitun tilapäisen heikkenemisen.



Tavoite Toimenpiteet tavoitteen

saavuttamiseksi


Oman toiminnan

kustannustietoisuutta

kehitetään ja

päätöksenteon

valmistelua parannetaan

kaupungin organisaation

kaikilla tasoilla.

Laskentaohjetta noudatetaan.

Tuotteistuksen pilotointia jatketaan

vuoden 2014 talousarvion

laadinnassa

Laskentaohje

laadittu

Pilotti-tuotteet

tuotteistettu

- Laskentaohje:

talousjohtaja

- Palvelualueet ym.

yhteisten ohjeiden

mukaisesti

Toimintamenojen kasvua

hillitään toiminnan

tuottavuutta

parantamalla

Kaupungin tuottavuutta

parannetaan kaupungin

muutoshankkeen ja prosessien

kehittämisen kautta.

Tuottavuuden mittaaminen ja

tavoiteasetanta vakiinnutetaan

osaksi talousarviota.

Tuottavuuden

vuosimuutos %

- Palvelualueet ym.

* Palvelualueet ym. tarkoittaa myös konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita.

46 TALOUSOHJELMA


saavuttamiseksi


Kaupunkikonsernin

tavoitteiden

saavuttamista ja

kokonaisuudenhallintaa

parannetaan

noudattamalla laadittua

omistajaohjeistusta

Omistajapolitiikkaa noudatetaan ja

uusi toimintamalli vakiinnutetaan

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan

periaatteita noudatetaan kaupungin

päätöksenteossa

Konserniohjeita noudatetaan ja uusi

toimintamalli vakiinnutetaan.

Kirjallinen

ajantasainen

omistajapolitiikka

Sijoitus- ja

rahoitustoiminnan

periaatteet

Kirjalliset,

ajantasaiset

konserniohjeet

- Talousjohtaja

- Talousjohtaja

- Talousjohtaja

Huom! Kaikkien

em. ohjeiden

noudattamisesta

vastaavat

palvelualuejoh-

tajat ym. ja

asianosaiset

kaupunki-

konsernin

työntekijät





saavuttamiseksi


Toiminnan ja talouden

seuranta saatetaan

toimivaksi organisaation

kaikilla tasoilla.

Seurantavastuu lähtee

budjettivastuullisesta

esimiehestä. Seurannalla

varmistetaan riittävä

ennakointi ja reagointi

muuttuvaan


Taloutta ja toimintaa

raportoidaan rinnakkain,

ei toisistaan erillisinä

kokonaisuuksina.

Toiminnan ja talouden seuranta

toteutetaan yhteisen ohjeistuksen ja

mallin mukaisesti.

Kuukausittaisen

toiminnan ja

talouden seurannan

suorittaneiden

budjetti-

vastuullisten

esimiesten % osuus.

- Talousjohtaja

- Palvelualue-

johtaja ym.

- Palvelualueen

ym.

talouspäällikkö


48 TALOUSOHJELMA



saavuttamiseksi


Hyödynnetään

tehokkaasti

naapurikuntien ja koko

kuntakentän hyvät

käytännöt (Best

Practice)

Toimialat / palvelukokonaisuudet

kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti

naapurikuntien ja kuntakentän hyviä

käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa

palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet

ja säännökset huomioiden.

- Palvelualueet

ym.

Suojaudutaan

toiminnallisia ja

taloudellisia riskejä

vastaan saattamalla

ostopalvelut sopimusten

piiriin.

Kilpailutukset suoritetaan kaupungin

hankintaohjeet huomioiden

määrärahojen puitteissa. Ennen

kilpailutusta tulee arvioida hankinnan

tarpeellisuus ja kustannus omaan

palvelutuotantoon verrattuna.

Kilpailutuksessa huomioidaan Kuuma-

yhteistyön mahdollisuudet.

Sopimuksen piirissä

olevien palvelun-

tuottajien %-osuus

kaikista palvelun-

tuottajista.

- Palvelualueet

ym.


49 TALOUSOHJELMA



saavuttamiseksi


Suurimpien

investointien osalta

tehostettu

hankesuunnittelua ja

seurantaa.

Suurimmista investoinneista tehdään

hankesuunnitelma aikatauluineen ja

vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä

ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja

investointikustannukset. Investoinnin

toteutumista seurataan säännöllisesti

asianomaisessa toimielimessä.

Kirjallinen

hankesuunnitelma

- Toiminta-

ympäristö-

palvelut

yhteistyössä

asianomaisen

investoinnin

käyttäjä-

palvelun kanssa

Palvelujen priorisointi

ja tarvittaessa hallittu

palvelutason/palvelu-

tarjonnan lasku

toimintaympäristön

muutokset

huomioiden.

Toimialat priorisoivat palvelunsa ja

kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti.

Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja

perustua toimintaympäristön muutosten

analysointiin. Toimialojen

palvelupriorisointi toimii kaupunkitason

priorisoinnin tukena.

Talousarvio - Palvelualueet

ym.

Kaupungin

tulokehityksestä

huolehtiminen.

Asiakasmaksujen nostaminen lain ja

asetuksen sallimaan enimmäismäärään

huomioiden seutukunnallinen taso.

Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan

vastaamaan kustannustason kehitystä.

Vuosittain

tarkistettujen

asiakasmaksujen

osuus

- Palvelualueet

ym.


50 TALOUSOHJELMA



tavoitteen

saavuttamiseksi


Asiakasmaksut Kuntaliiton

suosituksen mukaan

bruttoperusteisiksi, jolloin

asiakasmaksut perii kunta. Tämä

vaikuttaa mm. kuntien

valtionosuuksiin kustannustenjaon

tarkistuksen yhteydessä.

Kartoitetaan ne asiakasmaksut,

joita ei nykykäytännössä peritä

bruttoperusteisesti. Selvitetään

toimenpiteet joilla laskutus

muutetaan bruttoperusteiseksi.

Muutetaan laskutus jos

mahdollista.

Bruttoperusteisten

asiakasmaksujen %-

osuus

asiakasmaksuista

- Palvelu-

alueet ym.


51 TALOUSOHJELMA



Henkilöstöohjelma 2013

Tarkistettu 8.8.2012 HR-johtotiimissä

52 HENKILÖSTÖOHJELMA

HENKILÖSTÖOHJELMA

Henkilöstöohjelman lähtökohdat

Keskeinen periaate päämäärien toteutumiseksi:

Henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi.

Henkilöstön käytön suunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ovat:

•palvelurakenteen uudistus, prosessimaiseen toimintaan siirtyminen

•kaupungin väestörakenteen muutos, sisältäen maahanmuuttotaustaisen väestön lisääntymisen

•henkilöstön ikääntyminen ja eläköityminen

•kaupungin sisäiset toimintojen keskittämistoimenpiteet

•työvoimapula ja toisaalta työttömyyden lisääntyminen

•teknologian kehitys

•kuntayhteistyö

53 Järvenpään kaupunki

Kriittisistä menestystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet:

• Linjakas johtaminen ja esimiestyö

• Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen

• Työhyvinvointi

• Strateginen henkilöstösuunnittelu

• Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen


tavoitteen

saavuttamiseksi


Linjakas

johtaminen ja

esimiestyö

Hyvän johtamisen ja esimiestyön

osaamisen vahvistaminen.

Johtamisarviointien tulokset

ohjaavat esimiehille suunnatun

osaamisen kehittämisen suunnittelua

ja toteutusta.

•Esimiesrakenteet: esimiesaamukahvit ja

seminaarit toteutuvat 100%. Esimiesten

osallistumisaktiivisuus 90%.

•Esimiesten koulutusten sisällöt

noudattavat arvioinnin tuloksia.

•Kokemus sisällön hyödyllisyydestä

kerättyjen palautteiden perusteella,

vähint. 3,8/5.

- Johdon

asiantuntija-

palvelut / HR

- Johto ja esimiehet

HENKILÖSTÖOHJELMA 54 Järvenpään kaupunki




tavoitteen

saavuttamiseksi


Työhyvinvointi •Työyhteisötaitojen vahvistaminen.

•Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi

monipuolisen työhyvinvoinnin

toimenpide- /”työkaluvalikon”

laatiminen.

•Varhaista puuttumista tuetaan mm.

sairauspoissaolojen

seurantaraportointia kehittämällä.

•Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa

osioissa >3,5/5,0.

Koko henkilöstö on käynyt

työyhteisötaitokoulutuksen 06/2013

mennessä.

Työhyvinvointikorttikoulutuksen

toteutuminen.

Työyhteisökohtaiset työhyvinvoinnin

kehittämissuunnitelmat toimenpiteineen

on laadittu työhyvinvointikyselyn tulosten

perusteella.

Lyhyiden (1-5 pv) sairauksien

poissaoloraportti on käytössä 06/13.

- Johdon

asiantuntijapalvelut

/ HR ohjeistaa

- Johto, esimiehet

- Koko henkilöstö




tavoitteen

saavuttamiseksi


Tuloksellinen

työnteko ja

palkitseminen

•Tulokselliseen ja tavoitteiden

mukaiseen toimintaan

kannustaminen ja

palkitsemisjärjestelmän

monipuolistaminen ja kehittäminen.

•Tuloksellisesta työnteosta ja

työsuorituksista palkitsemisen

toteutuminen monipuolisesti.

•Palkitsemisjärjestelmä on päivitetty ja

monipuolistettu 06/2013.

- Johdon


/ HR

Strateginen

henkilöstö-

suunnittelu

•Henkilöstösuunnitelmien ja

talousarviosuunnittelun aikataulun

yhteensovittaminen.

•Henkilöstösuunnitelmien rakenteen

ja sisällön kehittäminen.

•Työnantajakuvan kehittäminen ja

markkinointi työvoiman saatavuuden

takaamiseksi.

•Uudistetut henkilöstösuunnitelmat ja

osaamisprofiilit ohjaavat resurssien

käyttöä, ja rekrytointiluvat ja –päätökset

perustuvat niihin.

•Työpaikkahakijoiden määrä vähintään

3/haku.

• Työantajanäkyvyys perinteisessä ja

sosiaalisessa mediassa.

- Johdon


- Palvelualueet ja

muut toiminta-

kokonaisuudet

- Esimiehet

Strategian

toteuttamiseen

vaadittava

osaaminen

•Yleisten osaamistarpeiden

määrittely.

Toimintakulttuurimuutoksen

toteutumisen edellyttämän

osaamisen vahvistaminen.

•Osaamisen hallinnan

tietojärjestelmän käyttöönotto.

• Määritelty keskeiset osaamistarpeet.

•Yleisen henkilöstökoulutuksen

toteutuminen ja koulutusten

täyttöprosentti >85%.

•Hankittu osaamisen hallinnan

tietojärjestelmä käytössä 12/13.

- Johdon


- Palvelualueet ja

muut toiminta-

kokonaisuudet

- Esimiehet

Henkilöstöohjelma, 2013 päivitys HR –johtotiimi 29.5.2012

Linjakas johtaminen ja esimiestyö – Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. – Johtamisarviointien tulokset ohjaavat esimiehille suunnatun osaamisen

kehittämisen suunnittelua ja toteutusta.

Työhyvinvointi

– Työhyvinvoinnin johtamisen tueksi monipuolisen työhyvinvoinnin toimenpide- /”työkaluvalikon” kehittämistä jatketaan.

– Varhaisen puuttumisen mallia kehitetään. Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen

– Tuloksellisuustavoitteiden asettaminen ja tulosten mukainen palkitseminen.

Strateginen henkilöstösuunnittelu – Henkilöstösuunnitelmien ja talousarviosuunnittelun aikataulun

yhteensovittaminen. – Henkilöstösuunnitelmien sisällön kehittäminen.

Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen

– Toimintakulttuurimuutoksen toteutumisen edellyttämän osaamisen vahvistaminen.

– Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto.

57

Documents

Tähän tiedostoon toteuttamisohjelmien päivitykset. Poistettava yliviivataan ja ... · 2012-11-30 · Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen