Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Tiedejournalisminhaasteet ja mahdollisuudet
Jukka Ruukki 24.1.2017
Tästä puhun.Onko tiedejournalismille tilausta?
Kuinka tekijät ovat onnistuneet?
Missä pitäisi parantaa?
3
425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015
8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden tiedejournalistia
tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja digitaalisia sisältöjä
HS:n kokonaistavoittavuus 2,5 miljoonaa per vko, Tieteellä yli 400 000
525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Sanomalle yhteinen tiedetoimitus 1/2015
8 kokenutta Helsingin Sanomien ja Tiede-lehden
tiedejournalistia
tekevät HS:n ja Tiede-lehden printtiä ja
digitaalisia sisältöjä
HS:n kokonaistavoittavuus 2,3 miljoona / vko,
Tieteellä yli 400 000
6
Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa
7
Matalalla kynnyksellä, lähelle lukijaa
8Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Digi first, digi first, digi first
Koska
Printti hiipuu
Lukijat verkossa
Paljon mahdollisuuksia Visuaalisuus
Kuva ja ääni
Interaktiivisuus
Datajournalismi
Tulevaisuus
9
http://www.hs.fi/tiede/a1448346485
858
10
http://www.hs.fi/arviot/kirja/a144670
8403799
11
http://www.hs.fi/tiede/a144
2891319296
HSTV: tiedemakasiini Sfääri
12
Suomen suurin tiedelehti
• 12 kertaa vuodessa
• kaikki tieteenalat, paino
luonnontieteissä
• levikki 50 000, lukijoita 334 000
• tiede.fi, 150 000 viikkokävijää
• julkaisija Tieteen tiedotus ry.
Tiede kiinnostaa.
15
Tiedebarometri mittaa suomalaisten suhdettatieteeseen
Tutkittu 2001,
2004, 2007, 2010,
2013 ja 2016.
1625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Suomalaiset luottavat tieteeseen
1725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
…entistä enemmän
1825.1.2017
Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Tiede kiinnostaa
Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri
1925.1.2017
Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
…ja sitä halutaan lisää
Lähde: tieteentiedotus.fi/tiedebarometri
2025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Kuinka tiede pärjää
julkisuudessa?
Tiedepersoonat kiinnostavat
Tiede vaikuttaa.
2225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Maailman tulkkia tarvitaan
Tieteen vaikutus yhteiskuntaan kasvaa koko ajan: osaavalle ja kriittiselle tiedejournalismille on tilaa ehkä enemmän kuin koskaan.
Paljon uhkia ja mahdollisuuksia, jotka kaipaavat tulkintaa: ilmastonmuutos, geenimuuntelu, superbakteerit, robotiikka, kvanttitietokone…
2325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Suklaa
Media on vastannut huutoon.
25 January 2017Presentation name25
25 January 2017Presentation name26
27
28
Tiede paremmin esille
2925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Tiede on
kaikkiallaSeiska marraskuu 2014
3025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
TOP 15 uutiset (Tekniikka&Talous 2012)
1. Tämä ameeba tarttuu nenästä, syö aivot elävältä 2 viikossa ja tappaa 100% uhreista
2. Ydinräjähdys 30 km päässä: "Näin valoa vasten luut käsieni läpi"
3. Historian vaarallisin koe? Jos meisseli lipsahtaa, syttyy ydinpommi sormien välissä - ja
lipsahtihan
4. Maailman karmeimman hajuinen aine: Pisara ilmaan ja ihmiset voivat välittömästi pahoin 400 m
päässä
5. Valintamme joulun toivelahjoiksi
6. Lumikuorma ei riko tavallista kattoa
7. Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla
8. Tällainen on kohuttu Wikileaks – lue kattava tietopaketti
9. 10 korvaa 95-oktaanisen ensi vuonna - tarkista käykö se sinun autoosi
10. Fyysikoiden valtava ällistys vahvistumassa todeksi? Luonnonlait muuttuvat paikan mukaan
11. Sydänkohtaus - riski näkyy hiuksista
12. Helsingin junaturma kuva kuvalta - jarruvika epätodennäköinen
13. Televisio menee taas uusiksi
14. Maitokaakao päihittää urheilujuomat, todistaa tutkimus
15. Miksi teekkaria huijataan? Työtuntien mukaan DI-tutkinnon oikea mitta on 400 op eikä 300
3125.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
= Tiede on kaikkialla
tiedejuttujen määrä Suomen
tiedotusvälineissä on ollut kasvussa
1990-luvulta lähtien (väitös, Erkki A.
Kauhanen)
”ylellisyydestä yleishyödykkeeksi”
yhä enemmän tiedesisältöä osana
yleistä uutisvuota
ei-perinteisiä tiedejuttuja, lisätietoja ja
näkökulmia muihin juttuihin
32
”Arvoisat kanssatieteilijät! Kertokaamme työstämme kaikelle kansalle. Ei riitä, että julkaisemme ulkomaisissa tieteellisissä lehdissä. Jokaisella suomalaisella on oikeus saada parasta mahdollista tietoa. Muuten tyhjiö täyttyy humpuukilla, rokotteista luovutaan, monokulttuurista haaveillaan, geenimuuntelu kielletään ja ministerit alkavat ajatella omilla aivoillaan.”
Mikael NikuYliopisto 6/2015
3325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Somen ja blogien nousu
Digitalisoituminen avasi suoran yhteyden tutkijoiden ja yleisön välille
Moni startannut tutkijoiden omasta intressistä
Suosituimmat tiedeblogitkeräävät kymmeniätuhansia viikkokävijöitä, myös mediat perustaneet omia
Kysymys: tiedeviestintää vai journalismia?
3425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
“Science is like any other enterprise.
It’s human, it’s flawed, it’s filled with
politics and ego. You need journalists
to check those kind of things“
(Robert Lee Hotz, The Wall Street
Journal)
Saman keksineet yliopistot,
tutkimuslaitokset, lobbarit…
25 January 2017Presentation name35
Haasteet.
37
Miten tiede
pärjää
kilpailussa
lukijan
ajasta?
39
Mikä on
kiinnostavaa?
40
Mikä on
kiinnostavaa?
Sellainen,
johon tulet
kiinnittäneeksi
huomiota!
41
Vesi on kiinnostava asia, mutta…
25 January 201742
TARVITAAN TIEDON DRAMATISOINTIA
TARVITAANasetelma joka tekee
asian
kiinnostavaksi
SUURINosa ihmisistä
tarvitsee jonkun
ärsykkeen
katsoakseen,
kuunnellakseen tai
lukeakseen jutun
Miten paljon bakteereja löytyy
vesinäytteestä?
43
Juomapullo (3 vrk vanhaa)
Lumi
Vessanpönttövesi
Hanavesi
Luminometri
(valoanturi) reagoi
epäpuhtauksien
kykyyn tuottaa valoa.
Rlu (valoyksikköä)
< 150 kelpaa
> 300 tosi saastaista
Miten paljon bakteereja löytyy
vesinäytteestä?
44
Lumi 690 RLU
Juomapullo (3 vrk vanhaa) 200 RLU
Vessanpönttövesi 40 RLU
Hanavesi 20 RLU
Luminometri
(valoanturi) reagoi
epäpuhtauksien
kykyyn tuottaa
valoa.
RLU (valoyksikköä)
< 150 kelvollista
> 300 tosi saastaista
Soon noro! Nokian kriisi vuonna 2007.
Vesi kiinnosti äkkiä kaikkia
45
Ihminen on eloonjäämisjärjestelmä
46
Meihin vetoaa kaikki mikä lisää mahdollisuuksia
selviytyä hengissä, ja toisaalta kaikki se mikä
uhkaa hyvinvointiamme.
Ihmisen mielenkiinto liikkuu toiveesta pelkoon ja
takaisin: uhka, mahdollisuus, hyöty, pelko,
kuolema, syntymä, konflikti, tuho, ero, kasvu,
muutos, ihme, raha, valta, paljastus…
Ja sitä käytetään.
Me Naiset
marraskuu 2016
48
Tiede
maaliskuu 2016
49
HS 8.10.2016
50
Kenen tiedeuutinen on totuus?
Kenen tiedeuutinen on totuus?
Haasteet jatkuvat…
25 January 2017Presentation name54
25 January 2017Presentation name55
25 January 2017Presentation name56
5725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Median murros vaikuttaa
tiedejournalismin edellytyksiin
Perinteisen median kuluttaminen vähenee (lehdet, televisio), käyttötottumukset muuttuvat nopeasti
Myös talouden taantuma rokottaa (tilaus- ja ilmoitustuotot laskussa)
Vähemmällä väellä tehdään enemmän ja useampaan kanavaan
Media kulkee vääjäämättä kohti digitaalisuutta
Sosiaalisen median merkitys vahvistuu
Yleisöt sirpaloituvat ja heimoutuvat
Tämä säilyy: median käyttö vain vahvistuu ja ihmiset haluavat entistä enemmän tietoa, viihtymistä ja tarinoita
5825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
1980- ja 90-luvuilla oli toisin
Tiedejournalismin kukoistuskausi maailmalla
Jokaisella merkittävällä kaupallisella medialla vahva panos tiedejournalismiin – ei rahan takia
95 yhdysvaltalaisella päivälehdellä oma vahva tiedetoimitus, nyt n. 30
Viikottaisia tiedeliitteitä 85, nyt 19
5925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jukka Ruukki
Murros pistää tekijät ahtaalle
59 % toimittajista kertoo viikkotuotoksensa moni kertaistuneen (Nature-lehti, 2011)
Vähemmän tiedesisältöjä mediassa, vähemmän osaamista
Riippuvuus muiden tuottamasta materiaaliin - kriittisyys katoaa? Ei aikaa seurata ja raportoida mutkikkaista ja hitaasti kehittyvistä
aiheista, jotka vaativat syvää tietoa ja asiantuntemusta
Viihteellistyminen: paineen alla keskitytään kevyisiin aiheisiin, joilla pelastetaan myynti- ja yleisöluvut
Tiedesisältöjen väheneminen ja keskittyminen: harvat ihmiset näkevät, kuulevat ja lukevat tärkeitä aiheita
Kaupallisen median ongelma: kuka suostuu enää maksumieheksi, kun yleisöt pirstaloituvat ja verkko on tulvillaan tietoa tieteestä?
Uusi uhka ulkoa.
Timo
25 January 2017Presentation name61
.
”Automaattikääntäjät
kehittyvät lähivuosina niin
tehokkaiksi, ettei pieni
kielialue enää suojaa
paikallisia medioita”.
Timo Argillander,
Markkinointi ja Mainonta
14.11.2014
Resurssit?Osaaminen?Kriittisyys?
Klikkijournalismi?
Haasteet
Esimerkkejä.
Portinvartijasta puudeliksi.
6525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Hyvät uutiset
6625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Hyvät uutiset
6725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Oikaistiin vasta, kun yliopisto älähti
25 January 2017Presentation name68
Klik, klik, klik.Koska oikeita uutisia syntyy vain harvoin, on
suuri houkutus tehdä niitä itseVetävin uutinen irtoaa asiasta, joka poikkeaa
vallitsevasta käsityksestä
Terveys- ja ravitsemustutkimukset ovat
klikkijournalismin ehtymätön lähde
Mikään yksittäinen tutkimus ei kerro koko totuutta ja siksi tutkimuksia pitäisikin kasata paljon yhteen. Sellaisistakin ruuista, joita voi täysin yksiselitteisesti pitää terveyden kannalta hyvinä, kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista ja kaloista, voi löytää negatiivisia tutkimustuloksia. Jos joku haluaa löytää tutkimuksen, jossa osoitetaan, että runsas vihannesten käyttö on terveyden kannalta huono asia, sellainenkin löytyy.
Ravitsemustieteen professori Mikael FogelholmHelsingin yliopistoYle.fi 19.11.2015
70
Vaaran paikka.Terveysasiat kiinnostavat ihmisiä. Suurin osa
tuloksista on kuitenkin tylsiä. Usein jo
aikaisemmin tunnettuja asioita vahvistetaan
uusissakin tutkimuksissa. Riski, jos toimittaja
ei tätä ymmärrä.
25 January 2017Presentation name72
73
Hiiri ei ole ihminen.
Moni uutinen perustuu valtavaan loikkaan ensimmäisistä lupaavista eläinkokeista potilaiden hoitoon ilman
tutkimusnäyttöä.
Uutisissa ei valehdella suoraan mutta niiden viesti on usein virheellinen ja vahvasti liioitteleva.
7525.1.2017
Syöpä
7625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Flunssa
7725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Tutkimuksessa ei mitään vikaa Japanilainen tutkijaryhmä
selvitti hermovauriokivun mekanismeja ja mahdollista mekanismia, millä tällaista kipua voisi helpottaa.
Lääkemolekyyli oli ryhmän kehittämä vasta-aine, joka sitoutui tiettyyn uuteen kohteeseen, jota he kutsuvat nimellä HMGB1.
Koe oli ensimmäinen laatuaan ja tehtiin hiirillä, jolle oli aiheutettu hermovaurio.
7825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Paitsi, että
Koska hiiriä: yli 90% todennäköisyys, että lääkettä ei tulla koskaan käyttämään ihmisillä. Lääkekehitys kestää yli
10 vuotta ja tulisi maksamaan lähes miljardi euroa
7925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Paitsi, että
Vasta-aine, jota
jouduttaisiin
annostelemaan
toistuvina pistoksina.
Onko riskitön,
yksinkertainen ja helppo
ihmisille?
8025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Paitsi, että
”Lääke toimi tutkijoiden
mukaan ilman kielteisiä
tai hankalia
sivuvaikutuksia.”
Eihän sitä ole koskaan
edes annettu ihmisille.
Eivät tutkijat ainakaan
näin väittäneet.
8125.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Suklaa
8225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Suklaa
8325.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Suklaa
8425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Mitä oikeasti tutkittiin?
Johns Hopkins -yliopiston seuranneet, mitä influenssaviruksen infektoimille limakalvosoluille tapahtuu, kun soluviljelmään lisätään naishormonin, estrogeenin kaltaisia yhdisteitä
”Naissoluissa” influenssavirusten lisääntyminen hidastuu.
8525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Mitä oikeasti tutkittiin?
A-virus aiheuttaa influenssaa, ei koskaan tavallista flunssaa eli nuhakuumetta.
Toimittajalta virhe on sama kuin sekoittaisi MossenMersuun.
Lopputulema: kokeessa ei tutkittu miehiä, eikä naisia, saati flunssaa tai sen oireita
Se ei kerro mitään ”miesflunssan olemassaolosta”.
Hei meitä vedätettiin.
Kun laatumediat alkavat jakaa tietoa, siitä
tulee uskottavaa eikä kenenkään tule
mieleen epäillä.
8725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Hyvät uutiset
8825.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Tiedetoimittaja viritti ansan
kollegoilleen
Tekaisi itselleen tutkijalle sopivan nimen: Johannes Bohannon.
Perusti The Institute of Diet and Health -verkkosivuston, joilla esiintyi arvostettuna tutkijana
Kertoi uudesta suklaaseen ja punaviiniin perustuvasta laihdutusmenetelmästä.
Sivuilla raportoitiin tuoreista tutkimuksista ja vakuutettiin suklaa-viinidieetin havaitun toimivan loistavasti.
8925.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Tiedetoimittaja viritti ansan
kollegoilleen
Vähähiilihydraattipitoista ruokavaliota noudattavat laihtuivat 10 prosenttia rivakammin, jos he söivät joka päivä suklaata.
Koeryhmä oli mitättömän pieni ja tutkittavia muuttujia useita.
Asetelma tuottaa väistämättä mielivaltaisia tuloksia.
Hälytyskellojen olisi pitänyt soida
9025.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Pelottelemme väärillä asioilla.” Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte
hyttysen, mutta nielette kamelin.”
9225.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Syöpä on kytköksissä ruokaan
75-80% syövistä olisi ehkäistävissä elintavoilla
syyllisten TOP 4
tupakointi 30%
ruokavalio 25%
ylipaino 15%
liikunnan puute 10%
(Lähde: Peto & Doll J. Natl. Cancer Inst. 1981)
9325.1.2017
xxxxxxxxxxxxxxxx
9425.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään
monista marjoista, hedelmistä ja vihanneksista löytyy pieniä määriä vierasaineita
- tuholaistorjunta-aineita
- homeenestoaineita
- hyönteismyrkkyjä
- rikkakasvihävitteitä
Useat niistä ovat syöpävaarallisia, mutta…
9525.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Myrkkyjä pelkäävä voi olla huoletta
ruoan torjunta-ainejäämät ovat mitättömän pieniä
käyttö säänneltyä suomalaisten saanti 4%
hyväksyttävästä määrästä myrkkyjä pelkäävä kuorii
omenat, ravintosisällöstä kiinnostunut syö hedelmät kuorineen
9625.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Jos haluat olla täysin huoletta, syö luomuomenia, sillä
niissä ei ei ole syöpävaarallisia torjunta-aineita
biokemisti Bruce Ames: jopa 99,9 % torjunta-aineista on kasvien itsensä tuottamia
kasvit valmistavat niitä suojautuakseen hyönteisiltä ja muilta tuholaisilta
nekin ovat syöpää aiheuttavia aineita
luomuhedelmissä- ja vihanneksissa voi olla luonnon karsinogeenejä 30-50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti
…vai onko sittenkin?
Bruce Ames, University of Berkeley.
9725.1.2017Jukka Ruukki, Tiede-lehti
Torjunta-aineita ei voi välttää- eikä tarvitsekaan
rankin lataus kahvissa
yhdessä kupillisessa 10 milligrammaa luonnon karsinogeeneja
enemmän kuin koko vuoden aikana nautitut synteettiset torjunta-aineet yhteensä
hedelmien ja vihannesten terveyshyödyt suuremmat kuin niistä saatavien torjunta-aineiden (luonnollisten tai synteettisten) mahdolliset haitat
Kiitos.