tieto joulukuu 2012&talous • yhteiskunta • ympäristö

Indikaattoritriskien tunnistamiseen

Kriisi kasvattaa taloustilastojen kysyntää

trendit

4 Tieto&trendit 4–5/2008

tieto ja trendit

Tammi–lokakuussa vireille 2 527 konkurssiaTilastokeskuksen tietojen mukaan konkurssien määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla kuluvan vuoden tammi–lokakuussa. Prosentuaalinen kasvu vuoden-takaiseen on 0,6 prosenttia (15 konkurssia enem-män). Henkilökuntaa konkurssiyrityksissä oli kaikkiaan 12 329, mikä on puolestaan 862 henkilöä (7,5 pro-senttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lokakuussa pantiin vireille 256 konkurssia, mikä on kuusi konkurssia (2,4 prosenttia) enemmän kuin vuoden 2011 lokakuussa.

Vireillepantujen konkurssien määrä kasvoi tammi–loka-kuussa maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti

eniten – 679 konkurssia – pantiin vireille muiden pal-veluiden päätoimialalla. Prosentuaalisesti eniten – 20,7 prosenttia – konkurssien määrä kasvoi teollisuuden toi-mialalla.

Konkurssien määrä väheni rakentamisen, kaupan, kul-jetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemus-toiminnan päätoimialoilla. Konkurssien määrä väheni etenkin kaupan päätoimialalla: Alalla pantiin tammi–lokakuussa vireille 438 konkurssia, mikä on 33 kon-kurssia (7,0 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Lähde: Konkurssit 2012, lokakuu. Tilastokeskus

futu

reim

ageb

ank.

com

Vireille pannut konkurssit toimialoittain 1990–2012 (lokakuu)

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankin kuviopankki

Tieto&trendit 4–5/2008 5

tieto joulukuu 2012Tieto&trendit 8/2012 &talous • yhteiskunta • ympäristö

Tilastokeskus, myyntipalvelu Statistikcentralen, försäljning Statistics Finland, Sales Services

PL 2 C

PB 2 C

PO Box 2 C

00022 TILASTOKESKUS FI-00022 STATISTIKCENTRALEN FI-00022 Statistics Finland

puh. (09) 1734 2011 tfn +358 9 173 420 11

Tel. +358 9 1734 2011

faksi (09) 1734 2500 fax +358 9 173 425 00

Fax +358 9 1734 2500

myynti@tilastokeskus.fi sales@stat.fi sales@stat.fi

www.tilastokeskus.fi www.stat.fi

www.stat.fi

Vuosikirjan tilastot piirtävät tarkan kuvan Suomesta, koko yhteiskun-nastamme ja sen kehityksestä viime vuosina ja vuosikymmeninä. Laaja kansainvälinen osa tarjoaa vertailutie-

toja muista maista.

Vuosikirja sopii moniin käsiin: tiedot-tajille, opettajille, suunnittelijoille, päättäjille – kaikille yhteiskunnallisista

asioista kiinnostuneille. Se on mit ta van tietomääränsä vuoksi verraton haku-teos, joka välittää tärkeimmän tiedon heti ja neuvoo syvemmän tiedon lähteille.

Statistiken i årsboken ger en exakt bild av Finland, hela vårt samhälle och dess utveckling under de senaste åren och årtiondena. Den omfattande interna-tionella delen erbjuder jämförelseupp-gifter om andra länder.

Årsboken lämpar sig för många: informatörer, lärare, planerare, besluts- fattare – alla som är intresserade av samhällsfrågor. Den stora mängden information gör års boken till ett ena-stående uppslagsverk, som snabbt ger svar på viktiga frågor. Den är också en källa för mera detaljerad information.

The statistics of the Yearbook provide an accurate picture of Finnish society and of its development in recent years and decades. An extensive section on international statistics offers compar- ative data on other countries.

The Yearbook serves a broad range of users: information officers, tea chers, planners, decision makers – anyone who is interested in the workings of society. It is an incomparable volume for quick reference and a handy guide to more detailed information.

ISSN 1795–5165= Suomen virallinen tilastoISSN 1798–5250 (pdf)ISBN 978–952–244–271–0 (pdf)ISSN 0081–5063 (print)ISBN 978–952–244–270–3 (print)

Tuotenumero 3304 (pdf) Tuotenumero 3303 (print)

Suomen tilastollinen vuosikirja

Statistisk årsbok för Finland Statistical Yearbook of Finland

2011

Suomen tilastollinen vuosikirjaStatistisk årsbok för Finland Statistical Yearbook of Finland 2011

Suomen tilastollinen vuosikirja 2012Ajankohtainen uusin tieto – pitkät aikasarjat

• tilastoja ja havainnollistavaa grafiikkaa pitkinä aikasarjoina

• laaja kansainvälinen osa – vertailutietoja muista maista

• aluetietoa ja teemakarttoja• asiahakemisto ja lähdeviitteet• kolmikielinen: suomi, ruotsi, englanti; kansainvälinen osa: suomi, ruotsi

• CD-ROMilla julkaisu pdf-muodossa, taulukot Excel-muodossa, teemakartat, hyvät hakuominaisuudet, linkit tilastontuottajien kotisivuille

• myös verkkopalveluna, katso esittely: tilastokeskus.fi/vuosikirja

Hinta 80 € (sisältää arvonlisäveron). Kertatilaukseen lisätään toimitusmaksu 8,15 €.Verkkopalvelu alkaen 110 € + alv 23 %.

Ilmestyy joulukuussa

TilauksetEdita Publishing OyPuh. 020 450 05asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

Tietopalvelu, Tilastokeskus Informationstjänst, Statistikcentralen

Information Service, Statistics Finland

puh. 09 1734 2220 tel. +358 9 1734 2220

tel. +358 9 1734 2220

www.tilastokeskus.fi www.stat.fi

www.stat.fi

Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy Beställning av publikationer, Edita Publishing Oy Publication orders, Edita Publishing Oy

puh. 020 450 05

tel. +358 20 450 05

tel. +358 20 450 05

asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi

www.editapublishing.fi

www.editapublishing.fi

Vuosikirjan tilastot piirtävät tarkan kuvan Suomesta, koko yhteiskun-nastamme ja sen kehityksestä viime vuosina ja vuosikymmeninä. Laaja kansainvälinen osa tarjoaa vertailutie-toja muista maista.

Vuosikirja sopii moniin käsiin: tiedot-tajille, opettajille, suunnittelijoille, päättäjille – kaikille yhteiskunnallisista

asioista kiinnostuneille. Se on mit ta van tietomääränsä vuoksi verraton haku-teos, joka välittää tärkeimmän tiedon heti ja neuvoo syvemmän tiedon lähteille.

Statistiken i årsboken ger en exakt bild av Finland, hela vårt samhälle och dess utveckling under de senaste åren och årtiondena. Den omfattande interna-tionella delen erbjuder jämförelseupp-gifter om andra länder.

Årsboken lämpar sig för många: informatörer, lärare, planerare, besluts- fattare – alla som är intresserade av samhällsfrågor. Den stora mängden information gör års boken till ett ena-stående uppslagsverk, som snabbt ger

svar på viktiga frågor. Den är också en källa för mera detaljerad information.

The statistics of the Yearbook provide an accurate picture of Finnish society and of its development in recent years and decades. An extensive section on international statistics offers compar- ative data on other countries.

The Yearbook serves a broad range of users: information officers, tea chers, planners, decision makers – anyone who is interested in the workings of society. It is an incomparable volume

for quick reference and a handy guide to more detailed information.

ISSN 1795–5165= Suomen virallinen tilastoISSN 1798–5250 (pdf)ISBN 978–952–244–392–2 (pdf) ISSN 0081–5063 (print)ISBN 978–952–244–358–8 (print)

Tuotenumero 3303 (print)

Suomen tilastollinen vuosikirja

Statistisk årsbok för Finland Statistical Yearbook of Finland

2012

Suomen tilastollinen vuosikirjaStatistisk årsbok för Finland Statistical Yearbook of Finland 2012

9 789522 44358 8

painettavat kannet

Indikaattoritriskien tunnistamiseen

Kriisi kasvattaa taloustilastojen kysyntää

trendit

Tieto&trendit joulukuu 2012

Nro 8/2012

Kann

en k

uva:

Leh

tikuv

a O

y 10 Suomen pankkisektorin kokonaismarginaali ja järjestämättömien saamisten osuus taseesta ovat euroalueen pienimmät

Andreas Schleicher, OECD: Euroopassa koulutetun työvoiman kysyntä on edelleen korkeampi kuin tarjonta

25

Pääkirjoitus

5 Taloutta ohjataan hyvillä tilastoilla Marjo Bruun

Taloustrendit

6 OECD: Euroalueen bkt kasvuun vuonna 2014

Liki puolet maailman bkt:sta EU:ssa ja USA:ssa

7 Löytyykö eväitä teollisuuden elpymiselle?

8 Palveluista nostetta vientiin Samuli Rikama

10 Mitä indikaattorit kertovat rahoitusjärjestelmän vakaudesta? Hanna Putkuri ja Eero Savolainen

13 Hyvinvoinnin mittaaminen haastaa tilastoijat ympäri maailman Leena Storgårds

14 Sopuleita äidin oomme kaikki... Miksi finanssikriisin tuloa ei nähty? Antti Kuosmanen

16 Ovi auki Maija Metsä-Pauri ja Jouni Kotkavuori

18 Uudella organisaatiolla käyttäjiä palvelemaan

20 Avoin data innosti jälleen ideoijia ja kehittäjiä Heli Mikkelä

22 EU:n kilpailukyky koetuksella Samuli Rikama

25 Koulutus on Euroopan hyvinvoinnin moottori Vesa Puoskari

28 Vahva huippu – mureneva pohja Dan Steinbock

30 Arkkitehdit keskustassa, rakennussuunnittelu muualla Aku Alanen

Vesa

Puo

skar

i

6 Tieto&trendit 4–5/2008

&trendit

tietowww.tilastokeskus.fi/tietotrenditTyöpajankatu 13, 00022 Tilastokeskustietotrendit@tilastokeskus.fietu.sukunimi@tilastokeskus.fiISSN 1795–9799

Vastaava päätoimittajaHeli Mikkelä

Päätoimittaja Maija Metsä-Pauri puh. 09-1734 2785

Toimitus Jouni Kotkavuori Päivi Linna-Koski Kotimaan katsaus:Mikko Erjos Informaatikko: Mikko T. Mäkinen

Toimitusneuvosto Ilkka LehtinenJussi Melkas Pekka Myrskylä Seppo Paananen Matti Parkkinen Lotta Sjöblom Heikki Tulokas Marko Tuomiaro Mervi Ukkonen

Ulkoasu Irene Koumolou Kuvatoimittaja: Matti Jokela

Kuvitus ja taitto Riikka Turunen

Painatus Edita Prima Oy

Tilaushinnat Ilmestyy 8 kertaa vuodessa Kestotilaus 152 euroa/vsk. Irtonumero 25 euroa Ulkomaantilauksiin lisätään postimaksu.

Tilaukset Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

Verkkopalvelu www.tilastokeskus.fi/ tietotrendit

Julkaisija

Lehden artikkelit eivät

ole Tilastokeskuksen

kannanottoja vaan

niistä vastaavat tekijät.

Lehden tietoja saa lainata,

lähde mainiten.

Tieto&trendit joulukuu 2012Ju

hani

Kor

pi

40Jussi Melkas:

Onko USA:n poliittisessa elämässä aikaa miettiä, mikä on totta, mikä ei?

Venäjänkielisten määrä ylittänyt 60 000

35

33 Intiassa elää yli 600 miljoonaa ihmistä vailla vessaa Kirsi Haru

34 Talous- ja työllisyysnäkymät heikentyneet Vesa Virtanen

35 Venäjänkielisiä jo 60 000 Suomessa Aku Alanen

36 Tuttavien luo ja ostoksille

38 Venäjällä vielä matkaa metsäalan suurvallaksi Sari Karvinen

42 Faktalle kyytiä USA:n vaaleissa Jussi Melkas

44 Kohti frekventististä todennäköisyyttä Ismo Teikari

Kotimaan katsaus:Talous taantumaan • Teollisuustuo-tanto laskussa • Ympäristöliiketoi-minnan arvo liki 12 miljardia euroa • Kuntien menot kasvavat nopeam-min kuin tulot • Työtunnin kustan-nus nousi 4,2 prosenttia • 135 000 työtapaturmaa • Lainakanta kasvaa • Asuntojen hinnat lähes ennallaan • Joka 20:s on ulkomaista syntype-rää • Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa

Tieto&trendit 8 /2012 5

Pääkirjoitus

T ilastot ovat oleellinen osa talouden hallintaa ja oh-jausta. Siksi Euroopan talouskriisi ja sen vauhditta-mat politiikan uudelleenpainotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän muutokset heijastuvat myös tilastoviran-omaisten toimintaan.

EU:n rakenteilla oleva talouden ohjaus- ja hallintajärjes-telmä määrittää monin tavoin tilastojen kysyntää jatkossa. EU-tasoista ohjausta ja valvontaa halu-taan lisätä paitsi finanssipolitiikassa myös makrotalous- ja rakennepolitiikassa. Näi-den lisäksi kriisinhallintajärjestelmän ke-hittäminen sekä finanssialan valvonnan ja sääntelyn uudistaminen heijastuvat tilas-toalan toimintaympäristöön.

Sekä kansallisesti että EU-tasolla laaditaan säännöllises-ti erilaisia kasvu-, vakaus- ja lähentymiskatsauksia. Yhä use-ammalla taholla laaditaan erilaisia ”kojelauta”- ja indikaatto-rikokonaisuuksia. Etenkin julkisen talouden alijäämiä ja vel-kaantumista sekä makrotalouden tasapainoa seurataan en-tistä tarkemmin.

Finanssialan sääntelyä uudistetaan tässä yhteydessä, mi-kä myös lisää markkinoiden seurantatarpeita. Euroopassa fi-nanssialan valvontaa varten on syntynyt ja syntymässä uusia instituutioita, joiden informaatio- ja tilastotarpeet eivät vie-lä ole tiedossa.

Tilastotieto on kriittinen tekijä sekä talouden hallinnan että markkinoiden sääntelyn ja valvonnan kannalta. Siksi myös julkisen tilaston laadunhallintaa on uudistettu.

Erityisen tarkkaan säädellään julkisyhteisöjen rahoitusti-lastoja ja niiden tuottamista. Julkisen sektorin alijäämä- ja velkatilastoille on laadittu oma laadunhallinta ja laiminlyön-

nit on sanktioitu. Tilastojen valvontaa tehostetaan konsul-tointi- ja tarkastuskäynneillä sekä tilastojen luotettavuutta koskevilla sitoumuksilla. Tilastojen ohella myös realististen ja riippumattomien makrotaloudellisten ennusteiden roolia korostetaan.

Myös Euroopan tilastojärjestelmän hallintarakenteita on viime vuosina uudistettu. Tilastolainsäädäntöä ja alan käy-

tännesääntöjä on tarkistettu. Tilasto-ohjel-mien priorisointia on kehitetty. Euroopan tilastojen uudella tuotantomallilla vauhdi-tetaan yhteistyötä sekä standardimenetel-mien ja -ratkaisujen käyttöönottoa. Vaik-ka taloustilastot painottuvat, merkittäviä

tuote- ja palveluvalikoiman uudistuksia on vireillä myös so-siaali-, yritys- ja ulkomaankauppatilastojen alueilla.

Euroopan tilastojärjestelmä hakee nyt uutta muotoaan. Kriisin myötä tilastojärjestelmässä on viime vuosina käyn-nistynyt mittava kehitys. Se ulottuu sekä järjestelmää ohjaa-viin rakenteisiin, lainsäädäntöön ja johtamisjärjestelmiin et-tä tilastojen sisällölliseen kehittämiseen.

Viimeaikaisen kehityksen myötä EU:n päätöksenteko muuttuu yhä enemmän tieto- ja tilastovetoiseksi. Ilmiö on havaittavissa myös yleisemmin, kun yritykset joutuvat krii-sin myötä uudistamaan strategioitaan ja päätöksenteon mit-taristojaan. Kotimaassa esimerkiksi julkisen hallinnon vilkas uudistaminen on lisännyt tilastotiedon kysyntää. Huonoi-na aikoina faktatiedon kysyntä kasvaa, kun vanhat intuitiot ovat johtaneet harhaan.

Marjo BruunTilastokeskuksen pääjohtaja

Taloutta ohjataan hyvillä tilastoilla

Huonoina aikoina tiedon kysyntä kasvaa, kun vanhat intuitiot ovat johtaneet harhaan.

Erkk

i Oks

ala

6 Tieto&trendit 8 /2012

Taloustrendit

V uonna 2010 maailman brutto-kansantuotteen arvo oli 47 570 miljardia euroa (käyvin hinnoin). EU27-maiden osuus siitä oli suurin, 25,8 prosenttia ja USA:n toiseksi suurin, va-jaat 23 prosenttia. Kiinan osuus oli rei-lut 9 prosenttia. Ostovoimakorjatuilla lu-vuilla (hintatasoerot huomioitu) mitat-tuna Kiinan suhteellinen osuus maailman bkt:sta kuitenkin oli jo 13,3 prosenttia vuonna 2010.

Vuodesta 2000 Kiinan bkt:n arvo on kasvanut 3 038 miljardilla eurolla (käy-vin hinnoin). Luvun suuruutta kuvaa hyvin se, että se vastaa kuuden maan, Etelä-Korean,Turkin, Indonesian, Sau-di-Arabian, Argentiinan ja Etelä-Afri-

kan yhteenlaskettua bruttokansantuo-tetta vuodelta 2010.

OECD: Dramaattinen muutos seuraavien 50 vuoden aikana

OECD arvioi USA:n menettävän maail-mantalouden johtoasemansa Kiinalle jo vuonna 2016. Myös Intia tulee OECD:n mukaan ohittamaan USA:n pidemmällä aikavälillä. Yhdessä nämä Aasian jättiläi-set ohittavat G7-maat jo lähivuosina. ■

Lähde: The EU in the world. Statistics

Explained. Eurostat, OECD

Bkt:n vuosi–

muutos, %

Teollisuustuot. vuosi

muutos, %

Yhden– muk.

inflaatio, %

Työttömyys– aste,

%

2. nelj. 2012 syysk. '12 lokak. '12 lokak. '12

Suomi –0,1 –1,6 3,5 7,7

Alankomaat –1,6* –1,0 3,3 5,5

Belgia –0,5 –3,8 2,6 7,5

Espanja –1,5* –7,0 3,5 26,2

Irlanti –1,1 –12,8 2,1 14,7

Italia –2,9 –4,8 2,8 11,1

Itävalta 0,0* 1,8 2,9 4,3

Kreikka –7,2* –7,5 0,9 25,4*

Kypros –2,3 –9,8 2,6 12,9

Luxemburg 0,7 –1,2 3,2 5,1

Malta 0,9 3,2 3,2 6,6

Portugali –3,3 –3,9* 2,1 16,3

Ranska 0,0* –2,4 2,1 10,7

Saksa 0,4* –1,6 2,1 5,4

Slovakia 2,2* 13,0 3,9 14,0

Slovenia –3,2 –0,2 3,2 8,6

Viro 2,2 8,3 4,2 9,6*

Euroalue –0,9 –2,3 2,5 11,7

Britannia 0,8* –2,6 2,7 7,8*

Bulgaria 1,0 –1,3 3,0 12,6

Latvia 5,0 3,1 1,6 14,2*

Liettua 4,4* 10,3* 3,2 12,4

Puola 1,6* 1,1* 3,4 10,4

Romania 1,1 0,1 5,0 6,9

Ruotsi 0,3* –4,1 1,2 7,7

Tanska –0,6 –0,3 2,3 7,7

Tšekki –1,7 –2,4 3,6 7,3

Unkari –1,3 0,7 6,0 10,8*

EU27 –0,7 –2,7 2,6 10,7

Norja 1,2* –5,0 0,8 3,0*

Sveitsi 1,4* –1,4* –0,1 3,7*

Venäjä 4,1 3,1 6,5 6,7*

Yhdysvallat 2,5* 1,8* 2,1* 7,9

Japani 0,1* –6,6* –0,3* 4,2*

Lähteet: Eurostat, OECD, Venäjän tilastovirasto, US Bureau of Labour Statistics

* POIKKEUKSET:Bkt (vuosimuutos): Alankomaat, Espanja, Itävalta, Kreikka, Ranska, Saksa, Slovakia, Britannia, Liettua, Puola, Ruotsi, Norja, Sveitsi, Yhdysvallat ja Japani 3. neljännes 2012.

Teollisuustuotanto (vuosimuutos): Portugali, Liet-tua, Puola, Yhdysvallat ja Japani lokakuu 2012; Sveitsi 4. neljännes 2011.

Yhdenmuk. inflaatio (vuosimuutos): Yhdysvallat ja Japani syyskuu 2012.

Työttömyysaste: Viro, Latvia, Unkari, Norja ja Japani syyskuu 2012; Kreikka ja Britannia elokuu 2012; Sveitsi 2. neljännes 2012; Venäjä 2011.

Osuus maailman bkt:sta 2010

Osuus (%) maailman bkt:sta

2030 2060

Kiina 27,9 27,8

Intia 11,1 18,2

USA 17,8 16,3

Euroalue 11,7 8,8

Liki puolet maailman bkt:sta EU:ssa ja USA:ssa

OECD: Euroalueen bkt kasvuun vuonna 2014

O ECD:n tuoreen raportin mu-kaan euroalue pysyy taantu-massa ensi vuoden alkuun. Vuoden 2013 kasvu jää 0,1 prosent-tiin ja kiihtyy hieman, 1,3 prosent-tiin, vuonna 2014. Euroalueen kriisiä OECD pitää edelleen vakavana uh-kana koko maailmantaloudelle.

Kiinan kasvun odotetaan jatku-

van vahvana: 8,5 prosenttia vuonna 2013 ja 8,9 prosenttia vuonna 2014. Myös Brasilia, Intia, Indonesia, Venäjä ja Etelä-Afrikka ovat vahvan kasvun maita seuraavat kaksi vuotta. ■

Lähde:

Economic Outlook. Nro 92. OECD

Tieto&trendit 8 /2012 7

–1,0syysk.2012

–0,7lokak.2012

68,7lokak.2012

6,9lokak.2012

2,6lokak.2012

1,0marrask.2012

–12,9marrask.2012

Viimeisen 24 kuukauden muutos Suomessa

-5

0

5

10

15

20

-2

0

2

4

6

8

64

66

68

70

72

74

6

7

8

9

10

11

12

0

1

2

3

4

-5

0

5

10

15

20

25

-20

-10

0

10

20

O dotukset talouden elpymisestä kohdistuvat nyt etenkin teolli-suuteen niin Suomessa kuin mo-nissa muissa maissa. Teollisuus on tässä ti-lanteessa keskeinen toimiala, jonka varaan talouden kasvuodotukset voidaan asettaa.

Euroopan komissio on asettanut ta-voitteeksi teollisuuden bkt- osuuden nostamisen nykyisestä vajaasta 16 pro-sentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvalloissa president-ti Obama on pelastanut onnistuneesti autoteolli-suutta ja puhunut tarpeesta viennin ar-von kaksinkertaistamiseen seuraavan vii-sivuotiskauden aikana.

Tavoitteiden toteutuminen merkitsi-si pitkän trendin taittumista, sillä van-hoissa teollisuusmaissa teollisuuden osuus kansantuotteesta ja työpaikoista on alentunut liki yhtämittaisesti 1960- ja 1970-luvuilta alkaen. Tätä kehitys-tä on vauhdittanut se, että teollisuus on ulkoistanut toimintojaan, jolloin aikai-semmin teollisuuteen tilastoitu tuotan-to on siirtynyt palvelualoille.

Teollisuuden suhteellisen aseman vahvistumista edesauttaa se, että raken-tamisen ja finanssialan työpaikat ovat monissa vanhoissa teollisuusmaissa vä-hentyneet ja kysynnän heikkous koette-lee myös palvelualoja.

Suomessa teollisuuden suhteellinen alamäki kyettiin pysäyttämään 1990-lu-vun alun talouslaman aikana tehtyjen el-vytystoimien seurauksena. Tämä jäi kui-tenkin tilapäiseksi ilmiöksi, ja viime vuo-sien finanssikriisi on koetellut tuntuvasti myös vientialoja ja teollisuutta yleensä.

Viennin ja teollisuustuotannon vo-lyymi on edelleen selvästi finanssikriisiä edeltäneen tasonsa alapuolella niin Suo-messa kuin monissa muissa maissa.

Talouden elvyttäminen nostaa esiin myös perinteiseen teollisuuspolitiik-kaan ja teollisuuden kilpailukykyyn liit-tyviä asioita.

Esimerkiksi Suomen viimeaikaises-

sa keskustelussa on korostettu etenkin hinta- ja kustannuskilpailukyvyn mer-kitystä. Tämä heijastaa sitä, että talou-den jalostusasteen nousu ei ole onnistu-nut aivan toivotulla tavalla.

Etenkin teollisuuden investointiasteen viime vuosien aleneminen on todennä-köisesti hidastanut uusimman teknolo-gian omaksumista. Epävarmuus ja pk-yri-

tysten rahoitusongelmat ovat osaltaan rajoittaneet investointeja. Myös teolli-suuden tuottavuuskehitys on kriisivuosina ottanut ta-

kapakkia ja kustannusten hallinta sitäkin kautta on heikentynyt.

Palkkakilpailukyvyn parantaminen ei tässä tilanteessa kuitenkaan välttämät-tä riitä, sillä uudet tuottajamaat ovat al-kaneet kilpailla myös pitemmälle jalos-tetuissa tuotteissa. Hintakilpailukyvyn ohella myös teollisen pohjan moderni-sointi on välttämätöntä. Tämä korostaa ns. reaalisen kilpailukyvyn roolia.

Tuotannon globaalistuminen on mo-nimutkaistanut talouden kilpailukyky-analyysia. Yhdysvalloissa on merkkejä siitä, että eräät globaalit yritykset ovat palauttamassa joitakin toimintojaan Aa-siasta takaisin Yhdysvaltoihin.

Teollisuus on tärkeä toimiala sen ta-kia, että talouden ”upgreidaaminen” ta-pahtuu edelleen pitkälti juuri teollisuu-den t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä kiinteiden investointien kautta. Teolli-suudella on myönteisiä ulkoisvaikutuk-sia monille muille toimialoille. Teolli-suuden ja vientialojen menestys tukee myös talouden ulkoista tasapainoa.

Pitää myös kysyä, mistä löytyy ky-syntä teollisuuden elpymiselle. Vanhat teollisuusmaat hoitavat velka- ja kil-pailukykyongelmiaan siten, että kysyn-nän kasvunäkymät ovat näillä markki-noilla vähäiset. Kilpailua kiristää se, et-tä lähes kaikki maat pyrkivät samaan ai-kaan vientivetoiseen elpymiseen. Kasva-via markkinoita pitää hakea etenkin Eu-roopan ulkopuolelta. ■

Löytyykö eväitä teollisuuden elpymiselle?

Kaikki pyrkivät samaan aikaan ylös

viennin vedolla.

8 Tieto&trendit 8 /2012

Yritysten kansainvälistyminenYritysten kansainvälistyminen

EU-maiden viennistä noin neljännes koostuu palveluista. Yhdysvalloissa palveluviennin osuus on 30 prosentin tuntumassa, mutta tavaravien-nistä vahvasti riippuvainen Japani jää jälkeen EU:n palveluviennistä.

Palvelujen vienti EU:ssa on epätasaisesti ja-kautunut maittain. Maat voidaan tyypitellä eri-laisiin ryhmiin. Italia, Ranska ja Saksa ovat pe-rinteisesti nojanneet teollisuuteen; teollisuus-tuotteiden vienti on ollut näille maille tärkeää. Näissä maissa palvelujen vientiosuudet ovat sel-västi alle EU:n keskiarvon noin 20 prosentissa – Saksassa jopa alle 15. Palveluviennin osuus koko-naisviennistä ei myöskään ole kasvanut 2000-lu-vulla. Myös useat itäisen EU:n maat ovat vahvo-ja teollisuudessa, mutta eivät niinkään palvelu-jen viennissä.

Vahvasti palvelujen vientiin orientoituneita maita ovat Britannia ja Tanska. Nämä maat ovat myös kasvattaneet tuntuvasti palvelujen vienti-osuutta viimeisen vuosikymmenen aikana. Britan-niassa palvelut edustavat jo yli 40 prosenttia koko-naisviennistä, ja Tanskassakin osuus on lähellä tätä.

Britannian palveluviennin kasvun takaa löy-tyy rahoitus- ja vakuutussektori, joka vastaa jo lä-hes 10 prosentista maan bkt:sta. Palvelujen vien-tiosuuksien huomattava kasvu heijastaa nimen-omaan palvelujen viennin reaalista kasvua eikä johdu pelkästään tavaraviennin supistumisesta.

Suomessa ja Ruotsissa palvelujen osuus vien-nistä on kasvanut selvästi vuosina 1999 – 2011. Suomen viennistä neljännes on palveluita, Ruot-sissa osuus on jo 30 prosenttia. ■

Samuli Rikama

Lähteenä on käytetty EU:n komission (DG Enterprise and Industry) tuoreen 2012 kilpailukykyraportin analyysiä pal-velujen viennin kehityksestä 1999 – 2011.

Palvelujen osuus viennistä

Lähde: European Competitiveness Report 2012.

Palveluista nostetta vientiin

U lkomaankaupan rakennemuutos on heijas-tunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteel-linen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa. EU-maat ovat myös globaalisti keskeisiä pal-velujen tuottajia.

futu

reim

ageb

ank.

com

Tilastokeskus kouluttaaVuoden 2013 kurssitarjontaa

Kansainvälisen tilastotiedon lähteet 7.2.2013Kurssilla tarkastellaan internetistä löytyviä ti-lastotietoja, tilastollisia verkkopalveluita ja tie-tokantoja. Opit kurssilla, mistä ja miten löydät luotettavia ulkomaisia tilastotietoja eri tiedon-hakutavoin.

Tilastolliset peruskäsitteet – käytännönläheinen peruskurssi 9.4.2013Kurssilla käsitellään tilastojen peruskäsitteitä ja tarkastellaan tilastollisia tunnuslukuja yhteiskun-tatilastojen pohjalta sekä perehdytään tilastolli-sen tutkimuksen eri menetelmiin, kuten otanta ja estimointi.

Sektoriluokitus uudistuu 11.4.2013Kurssilla käydään läpi uudistuvan sektoriluoki-tuksen keskeiset muutokset taustoineen. Sekto-riluokitus on talous- ja yhteiskuntatilastoissa so-vellettava perusluokitus, jota käytetään päätök-sentekoyksiköiden luokittelemiseksi (yritykset, julkisyhteisöt, kotitaloudet jne.) kansantalou-den seurantaa ja analysointia varten.

Suhdannekehityksen herkät tietolähteet 15.5.2013Kurssilla perehdytään Suomen kansantalouden kehitykseen ja siihen, mitä tuoreimmat tilastot kertovat talouden viimeaikaisista muutoksista eri toimialoilla. Kurssi antaa myös tietoa tilastol-lisista menetelmistä, joilla tilastoaineistosta pyri-tään tunnistamaan talouden syklisyyden eri vai-heita ja erityisesti talouden taitekohtia.

Kotimaisen tilastotiedon lähteet 23.5.2013Kurssilla tarkastellaan internetistä löytyviä ti-lastotietoja, tilastollisia verkkopalveluita ja tie-tokantoja. Opit kurssilla, mistä ja miten löydät luotettavia kotimaisia tilastotietoja eri tiedon-hakutavoin.

BKT ja muut talouden mittarit 19.9.2013Kurssilla käydään läpi keskeisimmät talouden toimintaa kuvaavat tunnusluvut sekä käsitellään kansantalouden tilinpidon sisältöä, käsitteistöä, laskentatapaa ja tärkeimpiä tietolähteitä. Saat myös tietoa ajankohtaisista uudistuksista.

Rahavirrat Suomen kansantaloudessa 14.11.2013Kurssilla tarkastellaan rahavirtoja ja rahoitus-rakenteita ja niiden vaikutusta koko talouteen. Kurssilla saat tietoa siitä, miten rahatalouden vaikeudet heijastuivat nopeasti reaalitalouteen. Millainen yhteys vallitsee rahatalouden ja kulu-tuksen sekä rahatalouden ja tuotannon välillä? Mitkä ovat rahatalouden vaikutukset kaupan-käyntiin, vientiin ja tuontiin?

Tilastollisen analyysin menetelmät ja apuvälineet 28.11.2013Kurssilla käsitellään keskeisiä tilastollisen tie-don analyysimenetelmiä. Kurssilla saat kerrat-tua korkeakoulujen tilastokursseilta unohtunei-ta numeerisen analysoinnin menetelmiä. Kurs-sista hyötyvät kaikki, jotka joutuvat pintaa sy-vemmältä valmistamaan laajasta tieto- ja data-aineistosta analyysejä omaan tai päätöksenteki-jöiden käyttöön.

Kurssit järjestetään Tilastokeskuksessa osoitteessa Työpajankatu 13, 00580 Helsinki Kurssien ohjelmat ja hintatiedot löytyvät kotisivultamme: tilastokeskus.fi/koulutuspalvelut Lisätietoja: koulutuspalvelut@tilastokeskus.fi puh. (09) 1734 2345 tai 1734 3681

10 Tieto&trendit 8 /2012

Rahoitusmarkkinoiden seurantaindikaattorit

V uonna 2007 alkanut maailman-laajuinen finanssikriisi on osoit-tanut, kuinka nopeasti ja laajas-ti rahoitusjärjestelmässä syntyvät ja voi-mistuvat riskit voivat levitä rahoituslai-toksesta ja maasta toiseen. Näiden sys-teemisten riskien1 varhainen tunnista-minen on tärkeää useastakin syystä. En-sinnäkin rahoitusjärjestelmän luotet-tava ja vakaa toiminta on välttämätön-tä koko talouden tasapainoisen kehi-tyksen tukemiseksi. Toiseksi systeemi-

1 Systeemisillä riskeillä tarkoitetaan rahoitusjärjestel-män sisällä syntyviä tai järjestelmän voimistamia kollektiivisia riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttai-sivat vakavia vaurioita koko rahoitusjärjestelmälle ja kansantaloudelle. Näitä riskejä kutsutaan myös järjestelmäriskeiksi.

set riskit voivat toteutuessaan horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ja taloutta, mistä aiheutuvat epätasapai-not ovat vaikeita ja hitaita purkaa. Kol-manneksi riskien laukaisemat finanssi-kriisit aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle menetetyn tuotannon ja tarvittaessa rahoituslaitoksille annetta-van julkisen tukirahoituksen vuoksi.

Viimeisin finanssikriisi käynnisti jou-kon toimenpiteitä kansainvälisen ja kan-sallisen makrovakausvalvonnan ja -poli-tiikan kehittämiseksi. Makrovakauspo-litiikalla tarkoitetaan rahoitusmarkki-naviranomaisten sääntely- ja muita toi-menpiteitä, joiden ensisijaisena tavoit-teena on vakaan talouskehityksen tur-vaaminen ehkäisemällä edellä kuvattuja rahoitusjärjestelmän systeemisiä riskejä.

Tyypillisiä tällaisten riskien lähteitä ovat luotonmyöntökäytäntöjen höltyminen noususuhdanteessa, liiallinen luoton-anto ja velkaantuminen, samanaikainen kiinteistöjen hintojen ja muiden varalli-suushintojen liiallinen nousu sekä liial-liset riippuvuudet rahoitusjärjestelmän toimijoiden välillä.

EU:n tasolla makrovakausvalvonnas-ta vastaa Euroopan keskuspankin (EKP) yhteyteen perustettu, vuoden 2011 alus-sa toimintansa aloittanut Euroopan jär-jestelmäriskikomitea (European Syste-mic Risk Board, ESRB). Komitean tär-keimpänä tehtävänä on tunnistaa koko rahoitusjärjestelmää uhkaavia riskejä se-kä varoittaa niistä tai antaa niihin liittyviä suosituksia. Maailmanlaajuisesti makro-vakausanalyysia tekee mm. Kansainväli-

Hanna Putkuri ja Eero Savolainen

Mitä indikaattorit kertovat rahoitusjärjestelmän vakaudesta?Rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat riskit on tärkeää tunnistaa mahdollisimman

varhain. Tähän tarkoitukseen ja yleisemmin rahoitusmarkkinoiden ja suhdanteiden

seuraamiseksi on tarjolla laaja joukko kansainvälisiä ja kotimaisia indikaattoreita.

Hanna Putkuri ja Eero Savolainen työskentelevät ekonomisteina Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolla.

Tieto&trendit 8 /2012 11

een velkakriisiksi. Useat systeemiris-kin suuruutta mittaavat yhdistelmäin-dikaattorit sekä markkinoiden likvidi-teettiä, odotettua hintaepävarmuutta ja riskinkaihtamisen astetta kuvaavat indi-kaattorit saavuttivat toistaiseksi äärim-mäisimmät lukuarvonsa vuosina 2008–2009 ja loppuvuonna 2011.

Kesän 2012 jälkeen monet rahoitus-markkina-indikaattorit ovat kertoneet rahoitusjärjestelmän ainakin osittaisesta vakautumisesta. Esimerkiksi kriisimai-hin ja niiden pankkeihin liittyvien luot-toriskien on arvioitu jossain määrin pie-nentyneen, mikä näkyy vastaavien luot-toriskinvaihtosopimusten hintojen las-kuna viime vuosien korkeimmista luke-mista. Toisaalta euroalueen pankit ovat tiukentaneet yritysten ja kotitalouksi-en luottokelpoisuusvaatimuksia ja lai-naehtoja, ja rahoitusolot ovat eriytyneet merkittävästi euroalueen sisällä.

Makrotalouteen liittyvät riskit ovat kasvaneet vuoden 2012 aikana usei-den indikaattoreiden valossa. Talouskas-vu on hidastunut ja työttömyys lisään-tynyt useissa Euroopan maissa. Samalla yritysten ja kuluttajien luottamus talou-teen on heikentynyt. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria esimerkiksi vaih-

totaseella ja julkisen talouden velalla ja alijäämällä mitaten.

EKP seuraa rahoitus- ja maksutase -tilastoja sekä kansantalouden tilinpidon sektoritilejäEuroopan keskuspankki (EKP) pitää yllä laajaa tilastotietovarastoa (Statistical Data Warehouse, SDW), joka sisältää koko eu-roaluetta koskevien tietojen lisäksi myös yksittäisten rahaliittomaiden ja muiden EU-maiden tietoja. Erityinen paino on ra-hoitus- ja maksutasetilastoilla sekä kan-santalouden tilinpidon institutionaalisilla sektoritileillä. Konsolidoitu pankkitilasto2 (Consolidated Banking Data) sisältää eu-roalueen pankkien tulos-, tase- ja vakava-raisuustietojen lisäksi edellisistä laskettuja tunnuslukuja, jotka mahdollistavat pank-kisektorin kehityksen vertailun sekä mai-den että eri ajankohtien välillä.

Konsolidoituun pankkitilastoon pe-rustuva kuvio 1 osoittaa, että euromai-den pankkisektoreiden välillä ilmenee

2 Konsolidoitu pankkitilasto sisältää yksittäisten pank-kien ns. solo-tason tietojen lisäksi pankkikonsernien konsernitason tiedot.

Pankkien kokonaismarginaali ja järjestämättömät saamiset 2011

Lähde: EKP:n konsolidoitu pankkitilasto Kuvio 1

nen valuuttarahasto (IMF), jonka tehtä-vänä on edistää kansallisten ja kansain-välisten rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Suomessa makrovakausvalvonnan kansallista järjestämistä pohtinut työ-ryhmä on ehdottanut rahoitus- ja vakuu-tuslaitoksia valvovalle Finanssivalvonnal-le uusia keinoja rahoituskriisien torjumi-seksi. Työryhmä ehdottaa, että Finanssi-valvonta voisi muita rahoitusmarkkina-viranomaisia kuultuaan tarvittaessa ra-joittaa uusien asuntolainojen kokoa sekä muuttaa pankkien lisäpääomavaatimuk-sia luotonannon suhdanteita voimistavan vaihtelun vähentämiseksi. Suomen Pan-kin yhtenä ydintehtävänä on arvioida ra-hoitusjärjestelmän vakautta kokonaisuu-tena sekä huolehtia osaltaan Suomen ra-hoitusjärjestelmän luotettavuudesta, te-hokkuudesta ja kehittämisestä.

Makrovakausanalyysissa käytetään apuna laajaa joukkoa indikaattoreita, joiden tehtävänä on auttaa rahoitusjär-jestelmää uhkaavien systeemisten ris-kien tunnistamisessa ja mittaamisessa. Aidosti ennakoivien indikaattoreiden muodostaminen on ongelmallista, mut-ta parhaimmillaan indikaattorit toimi-vat hälytyssignaaleina ja auttavat koh-distamaan analyysin oikeisiin kysymyk-siin. Seuraavassa kuvataan tarkemmin, minkälaisia kansainvälisiä ja kansallisia indikaattoreita ESRB, Euroopan keskus-pankki, IMF ja Suomen Pankki ovat jul-kaisseet rahoitusjärjestelmää uhkaavien riskien ja yleisemmin suhdanteiden seu-raamiseksi ja tunnistamiseksi.

ESRB:n indikaattorit tunnistavat ja mittaavat systeemisiä riskejä

ESRB on julkistanut joukon indikaatto-reita (Risk Dashboard), joiden kuvaa-mat riskit liittyvät EU-maiden talous-kehitykseen, raha- ja pääomamarkkinoi-hin, vakuutustoimintaan sekä pankkien luotonantoon, varainhankintaan, mak-suvalmiuteen, kannattavuuteen ja va-kavaraisuuteen. ESRB:n julkaisu sisältää myös eri tahojen kehittämiä yhdistel-mäindikaattoreita, joiden tarkoitukse-na on mitata rahoitusjärjestelmän yleis-tä riskitasoa ja sisäisiä riippuvuuksia.

Yhdysvalloista alkunsa saanut rahoi-tusmarkkinahäiriö levisi ja syveni vuo-sina 2007–2011 kansainväliseksi finans-si- ja talouskriisiksi ja lopulta euroalu-

Kreikan ja Kyproksen pankkisektorin saamisissa yhdistyvät suuri tuotto ja suuri riski. Suomen pankkisektorin kokonaismarginaali ja järjestämättömi-en saamisten osuus taseesta ovat euroalueen pienimmät.

12 Tieto&trendit 8 /2012

Rahoitusmarkkinoiden seurantaindikaattorit

suuria eroja, kun verrataan yhtäältä nii-den laina- ja talletuskorkojen välisiä ko-konaismarginaaleja ja toisaalta järjestä-mättömien saamisten osuutta luottokan-nasta. Kreikan ja Kyproksen pankkisek-toreita rasittaa euroalueen korkein jär-jestämättömien saamisten taso. Toisaal-ta näissä maissa pankkien kokonaismar-ginaali on leveä, joten Kreikan ja Kyprok-sen pankkisektorin saamisissa yhdistyvät suuri tuotto ja suuri riski. Suomen pank-kisektori erottuu selvästi kuviossa, sil-lä sen kokonaismarginaali ja järjestämät-tömien saamisten osuus luottokannasta ovat euroalueen pienimmät.

IMF muodostaa yleiskuvaa rahoitusjärjestelmän vakaudesta eri maissaIMF julkaisee internetsivuillaan yli 70 jäsenvaltionsa rahoitusvakausindikaat-toreita. Näiden indikaattoreiden avulla on mahdollista muodostaa kattava yleis-

kuva eri maiden, mukaan lukien Suo-men, rahoitusjärjestelmän vakaudesta sekä tehdä kansainvälisiä vertailuja. In-dikaattorit painottuvat talletuspankki-sektorin tietoihin, jotka kuvaavat sek-torin vakavaraisuutta, saamisten laatua, kannattavuutta, likviditeettiä ja markki-nariskiä. Pankki-indikaattoreita täyden-tävät muita rahoituslaitoksia, yrityksiä, kotitalouksia sekä rahoitus- ja kiinteis-tömarkkinoita koskevat indikaattorit.

EKP:n tilastotietovaraston tietoihin verrattuna IMF:n indikaattoreiden etu-na on niiden selvästi laajempi maantie-teellinen kattavuus, mutta toisaalta tie-tojen käytettävyyttä rajoittavat maakoh-taiset erot indikaattoreiden saatavuudes-sa, frekvenssissä ja ajantasaisuudessa.

Kuviosta 2 ilmenee korkokatteen osuus eräiden maiden pankkisektorin kokonaistuotoista. Korkokatetta on pe-rinteisesti pidetty pankkitoiminnan tuot-tojen kulmakivenä. Korkokatteeseen vai-kuttavat luotto- ja talletuskorkojen vä-

linen erotus eli kokonaismarginaali se-kä luottojen ja talletusten määrä. Korko-kate kehittyy yleensä vakaammin kuin kaupankäynnin nettotuotot, jotka voivat etenkin liikepankeissa muodostaa suuren osan tuotoista. Edellisten erien lisäksi eri-laisista pankkipalveluista saatavat netto-palkkiotuotot ovat pankkien kolmas suu-ri tuottoerä. ■

Indikaattoreiden internetlähteet:

ESBR, Risk Dashboard, Issue 1,

http://www.esrb.europa.eu

EKP, Statistical Data Warehouse, SDW,

http://sdw.ecb.europa.eu

IMF, Financial Soundness Indicators, FSI,

http://fsi.imf.org

Korkokatteen osuus pankkisektorin tuotoista, huhti – kesäkuu 2012

Lähde: IMF:n rahoitusvakausindikaattorit Kuvio 2

Korkokatteen merkitys Suomen pankkisektorille vaihtelee eri ajankohtien välillä: keväällä 2012 korkokate oli alle puolet kokonaistuotoista. Korko-katteen merkityksessä pankkisektorille on myös maakohtaisia eroja.

Suomen Pankilla kotimaan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kuviopankki

Suomen Pankilla on internetsivuillaan laaja kokoelma kuvioita, jotka anta-vat luotettaviin lähteisiin perustuvan, mahdollisimman ajantasaisen kuvan ko-timaan taloudesta ja rahoitusmarkkinois-ta. Kokoelma sisältää myös historiallisia aikasarjoja, jotka ulottuvat aina 1900-lu-vun alkuun saakka. Kuviot ovat saatavil-la osoitteessa: www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki.

Tieto&trendit 8 /2012 13

Hyvinvoinnin mittarit

M aailman taloustilanteesta huo-limatta, tai siitä johtuen, kysy-mys hyvinvoinnin mittaamises-ta on pitänyt pintansa kansainvälisellä po-liittisella agendalla. OECD:n neljäs maa-ilmanlaajuinen konferenssi (4th OECD World Forum Measuring WellBeing for Development and Policy Making 2012) keräsi aiheesta kiinnostuneet tutkimuslaitosten, ministeriöiden, yliopistojen, kansalaisjär-jestöjen ja tilastovirastojen edustajat ym-päri maailmaa lokakuussa New Delhiin Intiaan. Aihetta lähestyttiin niin taloudel-lisesta, sosiaalisesta, poliittisesta kuin ym-päristöulottuvuuden näkökulmasta.

Konferenssissa esiin nostettu tosiasia on, että vaikka talous näyttää perintei-sillä mittareilla kasvavan, lisääntyy eri-arvoisuus kaikkialla maailmassa niin ke-hittyneissä kuin kehittyvissä maissa.

Mittaamisen ja tiedon käytön ongel-maa käsiteltiin konferenssissa useasta näkökulmasta – ehkä vähiten tilastoin-nin kannalta ja eniten käyttäjien ja tie-toon perustuvan poliittisen päätöksente-on tarpeen kannalta. Perusviesti tilastoi-jille oli se, että tietoa tarvitaan yhä tar-kemmalla tasolla eri väestöryhmistä, alu-eista, ympäristöstä, luonnonvaroista jne.

Bkt keskiössä – muita osatekijöitä väheksymättä

Kansantalouden tilinpito ja bruttokan-santuote nostettiin useissa puheissa edelleenkin keskiöon, johon muu hy-vinvoinnin mittaaminen tulisi kytkeä. Intian suunnittelukomission Montek Singh Ahluwalian mukaan bruttokan-

santuotetta ei voi mittarina unohtaa ar-vioitaessa esimerkiksi Intian edistymistä kehityksen tiellä.

Tilinpidon rinnalle tarvitaan kuiten-kin muita hyvinvointiin ja sen osateki-jöihin – kuten ympäristön tilaan, kou-lutukseen, terveydenhoitoon ja sani-teettijärjestelmiin – pureutuvia mitta-reita. Useat maat, kuten Kanada, Iso-Britannia, Bhutan, Filippiinit, Italia ja Australia, ovatkin kehittäneet omia hy-vinvoinnin tai elämän laadun indikaat-torikokoelmiaan tai indeksejään. Niiden tarkoituksena on täydentää kehityksestä ja politiikkatoimenpiteiden vaikutuksis-ta tehtäviä arvioita.

Yleinen näkemys on se, että yhdellä indeksillä hyvinvointia ei voida mitata. Esimerkiksi EU:n tilastovirasto Eurosta-tin pääjohtaja Walter Radermacher pu-hui kestävästä kehityksestä ja sen erilai-sista mittareista. Hän nosti puheessaan esiin ympäristötilinpidon, joka on kyt-köksissä tilinpitoon ja noudattaa YK:n SEEA (System of Economic Environmental Accounts) käsikirjan suosituksia. Eu-rostat on ottanut sen käyttöönsä, joten jatkossa koko unionin alueelta on saata-villa tietoa ympäristötilinpidosta.

Kestävään kehitykseen painottuvas-sa puheenvuorossaan Earth Instituten Jeffrey Sachs totesi, että ihmisen vai-kutusta luontoon pitää mitata ja muut-taa ihmisen toimintaa mittaustulosten perusteella. Erityisesti tarvitaan vuo-sittain tuotettavia alueellisia ja globaa-leja mittareita. Tärkeimmiksi hän nos-ti CO2-päästöt, uhanalaiset lajit (kasvit, eläimet), meren PH-tason, meren pin-

nan tason, äärimmäiset sääolosuhteet ja kuolleet alueet. Mittareilla lisätään laa-jan yleisön tietoisuutta ja edistetään fak-tatietoon perustuvaa ilmastokeskustelua.

OECD:n tilasto-osaston johtajan Martine Durandin mukaan paljon on jo saatu aikaiseksi, kuten OECD:n subjek-tiivisen hyvinvoinnin mittaamisen oh-jeet, YK:n ajankäyttötutkimuksen ohjeet ja YK:n SEEA-käsikirja. Näiden avulla ti-lastoijat ympäri maailman voivat kehit-tää hyvinvointia koskevia tilastoja.

Tiedon käyttäjät mukaan

Hyvinvoinnin mittaamisesta on vähi-tellen muodostumassa yhteinen näke-mys ja kieli tilastoijien ja tiedon käyt-täjien keskuudessa. Suomen tilanne ja luotettavat aineistot antavat meille mo-niin maihin verrattuna selvästi parem-mat lähtökohdat kuvata hyvinvointia. Meillä on pitkä kokemus sosiaalisen hy-vinvoinnin mittaamisesta, ja ympäristö-tilinpito on edennyt hyvin.

Pelkkä mittaaminen ja ilmiön ku-vaaminen eivät kuitenkaan yksin rii-tä – on myös panostettava aineiston ja-keluun ja viestintään. Useissa puheissa painotettiin, että tilastoijien on siirryt-tävä julkistamisesta (to publish) viestin-tään (to communicate). Tiedon käyttä-jät on otettava mukaan tietojen jakelun ja viestinnän suunnitteluun, ja tilastoiji-en on autettava heitä parhaimpien mit-tareiden löytämisessä politiikkatoimen-piteiden arviointia varten. Myös kansa-laiset on otettava mukaan politiikkatoi-menpiteiden suunnitteluun. ■

Hyvinvoinnin mittaaminen haastaa tilastoijat ympäri maailman

Haasteista huolimatta hyvinvoinnista on muodostumassa yhteinen kieli tilastoijien

ja tiedon käyttäjien keskuudessa, kirjoittaa OECD:n maailmankonferenssiin

Tilastokeskuksesta osallistunut Leena Storgårds.

14 Tieto&trendit 8 /2012

Antti Kuosmanen

– vahvat negatiiviset kiihokkeet puhua ylem mille epämiellyttäviä totuuksia (speak the truth to power)

– ja vastaavasti positiiviset kiihokkeet mukau-tua vallalla oleviin näkemyksiin

– sekä siilomainen organisaatio, jossa lisäksi siilot eivät olleet tarpeeksi vuorovaikutuksessa tois-tensa kanssa.

Kolmoskategorian tekijöitä olivat: – kiinnittyminen vallitsevan makrotalousteorian

oppeihin, ennen muuta itsestään tasapainoon hakeutuviin markkinoihin uskominen ja siitä syystä sääntelyn vieroksunta,

– haluttomuus käyttää ulkopuolista asiantunte-musta eli tietynlainen ylimielisyys

– ja tiedolliset puutteet finanssimarkkinoiden makromekanismeista ja tasevaikutuksista.

Kommenttina näihin löydöksiin voisi todeta, että aika lailla samanlaisia johtopäätöksiä, varsinkin mitä makrotalousteorian tasapainomallien puut-teisiin tulee, on esitetty muuallakin, esimerkiksi OECD:ssä. Esityksessä ei siis ollut tältä osin mi-tään yllättävää.

Sen sijaan Lamdanyn yllättymisen poliittisen painostuksen puutteesta voi jakaa. Olisi luullut ainakin jonkinasteista, edes epäsuoraa painostus-ta esiintyneen. Ehkä se ei kuitenkaan ollut tar-

Sopuleita äidin oomme kaikki…Miksi finanssikriisin tuloa ei nähty?

Kognitiivisten harhojen lääkitseminen on vai-keaa, kirjoittaa Suomen OECD-suurlähettiläs Antti Kuosmanen.

T ällä kirjoituksella on kaksi innoittajaa. Kan-sainvälisen valuuttarahaston yhteydes-sä toimivan arviointitoimiston Independent Evaluation Officen apulaispäällikkö Ruben Lam-dany selosti OECD:ssä jokin aika sitten toimis-tonsa analyysiä siitä, mikä esti IMF:n henkilökun-taa näkemästä vuonna 2007 alkaneen finanssikrii-sin tuloa. Toinen innoittaja on Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 6/2012 oleva uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen artikkeli Mieli ja innovaatioesteet.

IEO:n selvitys luokitteli IMF:n epäonnistumi-seen johtaneet tekijät neljään kategoriaan, mutta heti alkuun on yksi näistä poistettava listalta: po-liittinen painostus. Lamdany kertoi, että IEO oli olettanut poliittisen painostuksen olleen tärkeä tekijä, mutta selvitys osoitti olettamuksen vää-räksi. Mitään merkkejä siitä, että jäsenmaat olisi-vat painostaneet IMF:ää, ei löytynyt. Itsesensuuria sen sijaan esiintyi.

Jäljelle jäi siis kolme luokkaa tekijöitä: – cognitive biases, ajatusharhat, – hallinnolliset ja organisatoriset tekijät sekä – analyysin puutteet.

Jätän tarkoituksella ensimmäisen tekijän kom-mentoinnin viimeiseksi. Kakkoskategoriaan kuului Lamdanyn mukaan muun muassa seuraavia asioita: – vastuiden ja roolien epäselvyys IMF:n organi-

saatiossa,

Tieto&trendit 8 /2012 15

peen, sillä samaa veljeskuntaahan tämä joukko laajalti on, olivat he jäsenmaiden talouspolitii-kan päätöksentekijöitä ja valmistelijoita tai hei-dän vastinparejaan valuuttarahastossa tai akatee-misessa maailmassa.

Myös samat harvat vastarannan kiisket näyt-tävät tulevat esiin aina kun asiaa selostetaan: BIS, Euroopan keskuspankki ja muutamat henkilöt kuten William White, nykyisin OECD:n talous- ja kehityskatsauskomitean puheenjohtaja.

Entä sitten nuo ajatus-harhat, cognitive biases? Niis-tä löytyi Lamdanyn mukaan kolmenlaisia esimerkkejä: – intellectual capture, pelon-

sekainen kunnioitus korke-ammaksi koettuja, mahta-vampia auktoriteetteja kohtaan, minkä takia nii-den ajattelu sisäistettiin omaksi; IMF:n tapauk-sessa tämä auktoriteetti oli USA:n keskuspankki Federal Reserve,

– groupthink, lauma-ajattelu, pitkälti samaa kuin edellinen mutta omaan organisaatioon rajoittuen ja

– jatkuvuusolettama, kun ei ollut koettu suurta kriisiä 70 vuoteen, sellaisen mahdollisuuskin suljettiin pois ajattelusta.

Ajattelun esteitä riittää

Ilkka Pyysiäisen artikkelissa, joka viittaa Michael Shermerin vuonna 2011 Times Book -julkaisus-sa olevaan artikkeliin The Believing Brain, huo-mion kohteena ovat innovatiivisen ajattelun es-teet. Ne voidaan Pyysiäisen Shermer-referaatin mukaan luokitella näin: – auktoriteettivinouma, taipumus arvostaa jon-

kin, usein huonosti tunnetun auktoriteetin mielipiteitä,

– villitysefekti, taipumus hyväksyä muiden usko-muksia sosiaalisen hyväksyttävyyden saamiseksi,

– uskottavuusvinouma, väitteiden hyväksymi-nen siksi, että ne johtavat itseä miellyttäviin johtopäätöksiin,

– odotusvinouma, sellaisten tulosten havaitsemi-nen, valikointi ja julkaiseminen, jotka vastaa-vat omia odotuksia (ja vastaavasti eriävien lai-minlyönti),

– väärän yksimielisyyden efekti, taipumus yliarvi-oida omien mielipiteiden yleistä hyväksyntää,

– sädekehäefekti, henkilön yhden myönteisen piirteen yleistäminen koskemaan hänen koko persoonaansa,

– kontrolliilluusio, omien vaikutusmahdollisuuk-sien yliarviointi,

– siirtymävinouma, oman viiteryhmän arvostus-ten automaattinen hyväksyminen (ja vastaa-vasti ryhmän ulkopuolisten ignorointi tai vas-tustaminen) ja

– normaaliusvinouma, katastrofin mahdollisuu-den ignorointi vain siksi, että vastaavaa ei ole aikaisemmin tapahtunut.

Näiden lisäksi esiintyy myös eräänlaista metavinoumaa: uskomme muiden kärsivän vinoumis-

ta enemmän kuin itse kär-simme.

Ei ole vaikea havaita, et-tä Shermerin ja Pyysiäisen listoissa on paljon samaa. Intellectual capture ja auk-toriteettivinouma näyttä-

vät melko lailla samalta asialta, samoin groupt-hink ja villitys-efekti. Myös jatkuvuusolettama ja normaalius-vinouma näyttävät täsmälleen sa-moilta asialta.

Innovatiivista johtajuutta byrokratioihin?

Kuten niin usein, diagnoosin tekeminen on hel-pompaa kuin oikean hoidon keksiminen. IMF:n evaluaatioyksikkö on suositellut muun muassa erillisen riskiarvioyksikön perustamista IMF:ään. Paitsi että näin ehkä saataisiin riskien etsintään uutta tehoa, sillä myös saatettaisiin oman toi-minnan virheiden etsijät osaksi virallista organi-saatiota. Näin kunnostautuminen virheiden et-sinnässä tulisi uraa edistäväksi eikä estäväksi me-riitiksi. Ehkä näin, epäilläkin ehkä voisi.

Esiin kaivettuja roolien ja vastuiden epäsel-vyyksiä olisi poistettava ja saatava ”siilot” enem-män tekemisiin toistensa kanssa. Kognitiivisten harhojen lääkitseminen on vaikeaa. Yksi keino olisi ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö, min-kä puuttuminen myös heikkoutena lueteltiin.

Hallintobyrokratiaa ei kai yleensä pidetä mi-nään innovatiivisuuden hautomona, joten odotuk-set sen suhteen lienevät alhaiset. Sitä helpompi to-ki yllättää ja ylittää odotukset myönteisesti. Edellä lueteltuja kriisien ennakointikyvyn puutteita ja in-novatiivisen ajattelun esteitä ei byrokratiasta puu-tu, ja innovatiivisen johtajuuden (taas uusi johta-juuden attribuutti!) haasteet ovat suuret. Olleti-kin kun nimenomaan julkisen sektorin johtajilta on – melkoista innovatiivisuutta osoittaen – riis-tetty miltei kaikki johtajuuden välineet. Jäljelle ei ole jäänyt juuri muuta kuin vetoaminen alaisiin, että tehkää nyt työnne, vaikken mitään palkintoa voi teille järjestää, jos teette työnne hyvin – enkä muita seurauksia, jos ette tee. ■

Mitään merkkejä siitä, että jäsenmaat olisivat painostaneet IMF:ää,

ei löytynyt.

16 Tieto&trendit 8 /2012

Tilastokeskus

Maija Metsä-Pauri ja Jouni Kotkavuori

Oviauki

Kuva

t: E

ija L

ilja-

Vuo

ri

V uosi sitten Marjo Bruun oli maa- ja metsätalousministeriön tieto-palvelukeskus Tiken ylijohtajan ominaisuudessa käymässä Tilastokes-kuksessa ja unohti hattunsa. Nyt hattu on asettunut Tilastokeskukseen, jonka pääjohtajana Bruun on toiminut touko-kuun alusta lähtien.

Hatussa voi näinä aikoina olla ajoit-tain kiinnipitämistä, sen verran voimak-kaita ovat tuulet toimintaympäristössä. Finanssikriisi, kasvavat tietotarpeet, bud-jettipaineet, uusi teknologia, avoimen da-tan haasteet… kaikki asettavat tilastolai-tokselle aivan uudenlaisia vaatimuksia.

Marjo Bruun vakuuttaa kuitenkin, et-tei koe liikaa paineita. ”Kriisit ovat enem-män mahdollisuus kuin uhka”, hän sa-noo. Ensimmäisen puolen vuoden aikana Tilastokeskuksessa on yllättänyt muutos-hakuisuuden ilmapiiri. ”Haetaan sitä, mi-ten asiat voisi tehdä paremmin.”

Muutostarpeen takana ovat yhteis-kunnan, talouden ja teknologian suuret trendit. ”Talouden muutokset vaikutta-vat Euroopassa myös tilastojärjestelmän rakenteeseen, tilastointiin ja meidän työ-hömme. Tieto alkaa olla paikasta riippu-matonta, yritystoiminta ei noudata val-tioiden rajoja ja väestö liikkuu entistä enemmän maasta ja maanosasta toiseen.”

Marjo Bruun on itsekin liikkunut ja saanut kokemusta niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Työt elintarvike-kaupan parissa veivät aikanaan Saksaan ja Singaporeen. Ennen Tikeä hän työs-kenteli tietotekniikan konsulttina sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävissä.

Bruun on koulutukseltaan agronomi, Helsingin yliopistossa hänen pääainee-naan oli maatalouspolitiikka. Lisäksi hän on opiskellut tietotekniikkaa ja toiminut myös alan kouluttajana. Tikessä edettiin Bruunin aikana vauhdikkaasti juuri tieto-tekniikan hyödyntämisessä. Maatalous- ja elintarviketilastojen tuotantoa digitali-soitiin. Viljelijät voivat esimerkiksi nyky-ään vastata sähköisesti tiedonkeruisiin ja ovat aktiivisesti käyttäneet mahdollisuut-ta. Tietoa myös jaellaan uusien interaktii-visten julkaisujen ja sivustojen avulla.

Laatua ja läpinäkyvyyttä

Kansallinen tilastointi on yhä riippuvai-sempaa yhteistyöstä muiden tilastovi-rastojen ja kansainvälisten tilastotoimi-

Marjo Bruun on aloittanut työnsä Tilastokeskuksessa haastavana

aikana. Tarkkoja mutta nopeita tilastoja kaivataan kriisien

hallintaan. Kriisit puolestaan kaivavat pohjaa julkisen talouden

ja tilastoalankin rahoitukselta. Tuoreen pääjohtajan vastaus ajan

vaatimuksiin on yhteistyö.

joiden kanssa. ”Tilastokeskus ei ole ir-rallinen saareke, on oltava avoin yhteis-työlle”, Bruun sanoo.

Vastikään eurooppalaisten tilastojoh-tajien kokouksesta palannut Bruun nä-kee, että tiukkojen budjettien ja toisaal-ta kasvavien vaatimusten aikana joudu-taan toimintaa varmasti tehostamaan.

”Paljon on painetta ulkoapäin siihen, miten me tätä työtä teemme,” Bruun to-teaa. Tilastojohtajat pohtivat, miten pa-

rantaa tilastojen laatua ja luotettavuutta ja miten tehostaa niiden tuotantoa Euroop-pa-tasoisesti. ”Tilanne vaihtelee jäsenmait-tain, talouskriisi näkyy hyvin eri tavoin. Joissain maissa on palkkoja leikattu yleen-sä julkisella puolella ja myös tilastoalalla.”

”Haastavat ajat edellyttävät uuden-laisia, radikaalejakin ratkaisuja”, Bruun sanoo. ”Ja niitä nyt haetaan – maailmal-la, Suomessa, Tilastokeskuksessakin. Väistämättä joudutaan myös luopu-

Tieto&trendit 8 /2012 17

Tietotekniikan mahdollisuuksia voisi Marjo Bruunin mielestä hyödyntää vielä paljonkin vaikkapa tietojen keruussa. ”Vastaajan koke-muksen pitäisi olla innostava ja miellyttävä.”

maan jostakin, johon on totuttu. Luo-puminen antaa tilaa uudelle – ja siinä on nähtävä mahdollisuus.”

”Tilastokeskuksen tehtävä on tuottaa yhteiskuntatilastoa laajalti, joskin talous-tilastojen merkitys tietysti korostuu ny-kyisessä tilanteessa”, Bruun toteaa ja nos-taa esimerkiksi rahoitusalan tilastojen kas-vavan kysynnän, kun finanssialan sääntely lisääntyy. Toisena kasvavan huomion koh-teena hän mainitsee kestävän kehityksen ja ympäristöalaan liittyvän taloudellisen toiminnan, vihreän talouden. Talouskriisin ja sen aiheuttamien korjaustoimien vaiku-tuksesta kansalaisten hyvinvointiin – jopa onnellisuuteen – ja yhteiskunnassa koet-tuun eriarvoistumiseen kaivataan tilasto-tietoa niin kansallisesti kuin EU-tasolla.

Erityisen tärkeänä Bruun näkee tilas-tojen laatuun ja läpinäkyvyyteen panos-tamisen. Laatua ja laadunvalvontaa pal-velevat muun muassa sisäiset laatuarvi-ot ja osallistuminen vertaisarviointiin.

”Mutta laatu on semmoinen asia, et-tei siitä kannata saarnata. Se pitää lunas-taa. Laatulupaus on kansallisesti hyvin lunastettukin, kun ajatellaan tilastojem-me luotettavuutta.”

Tilastotoimen riippumattomuus ja tie-tojen luotettavuus ovat periaatteita, joista kaikkien muutosten keskellä on pidettävä kiinni, Bruun toteaa. Ja läpinäkyvyys kos-kee myös tilastojen lähdeaineistoja. ”Se-hän Kreikassakin oli ongelma. Jos lähde-aineistot ovat puutteellisia ja epäluotetta-via, niin eivät ne tilastoimalla siitä parane.”

Yhteistyökumppaneita ulkona…

Muutenkin tilastolaitoksen pääjohtajal-la on selkeä käsitys tilastojen rajoituksista maailman nopeassa muutoksessa. ”Ei tilas-tointi ole tapa ottaa aivan uusia asioita hal-tuun. Tarvitaan tutkimusta, joka tunnuste-lee uusia ilmiöitä, olisiko täällä tapahtunut muutosta. Siitä saadaan näkemystä, mitä ja miten kannattaa alkaa tilastoida.”

Tutkimusmaailman lisäksi tilaston-tuottajan itsestään selvä yhteistyökump-pani on media. ”Joku tuttu kysyi minul-ta, mitä se Tilastokeskus tarjoaa yksittäi-selle kansalaiselle, missä se tieto näkyy. Vastasin: lue lehtiä, siellä se näkyy.”

Toki Tilastokeskus nykyään on suo-raankin yhteydessä suureen yleisöön, vaik-kapa nettisivujensa välityksellä. Bruunia viehättää tilastojen visuaalinen esittämi-

nen kuvioina, karttoina, animaatioina. Täl-lä sektorilla uusi aika tuo myös aivan uusia yhteistyökumppaneita. Avoimen datan ai-kakaudella sovelluksia voivat tehdä myös yksityiset toimijat ja yrittäjät. Tilastokes-kus on jo avannut tietojaan avoimeen ko-nekieliseen käyttöön, ja lisää on tulossa.

”Hallinnon tuottamat tietoaineistot hyödynnetään mahdollisimman tehok-kaasti, ja myös erilaisten uusien digitaa-listen tietoaineistojen tarjoamat mah-dollisuudet julkisen tilaston tuotannos-sa on syytä huolella selvittää. Tietoai-neistot lisääntyvät ja kasvavat huimaa vauhtia. Tällä hetkellä puhutaan paljon isosta datasta, big datasta, jonka hyö-dyntämistä tilastotuotantoon selvite-tään useilla tahoilla.”

Tilastokeskus hyödyntää jatkossa myös sosiaalisen median tarjoamia ka-navia ja verkostoja tilastotiedon jakami-seen ja tiedon käyttäjien osallistamiseen. Marjo Bruunilla on omaa some-koke-musta Twitteristä, Facebookista ja Lin-kedIn -verkostopalvelusta. ”LinkedIn’in tilastoalan ryhmät ovat aktiivisia, ja py-rin seuraamaan niissä käytäviä keskuste-luja. Tähän kuluu aikaa, mutta aina op-pii jotain uuttakin.”

Yhdessä tehdään myös valtion tilas-totoimessa, johon kuuluu Tilastokes-kuksen lisäksi muun muassa Tullihal-litus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Bruunin aiempi työpaikka Ti-ke. ”Nythän EU:n tilastolaki on uudis-tumassa, ja sen myötä yhteistyön mer-kitys vain korostuu. Voimme hyödyntää toistemme tietoja ja palvella paremmin tiedon käyttäjiä”, Bruun sanoo. Hän pai-nottaa Tilastokeskuksen roolia ensisijai-sesti koordinoijana. ”Meidän vastuulla on saada yhteistyö sujuvaksi.”

Kaikkien yhteistyökumppanien kans-sa on tärkeää löytää oikea työnjako, kun kaikkea ei voi eikä kannata tehdä itse. ”On tärkeätä tunnistaa missä me halu-amme olla parhaita, ja tunnustaa missä muut ovat parhaita.”

…ja talon sisällä

Yhdessä tekeminen toistuu Marjo Bruu-nin puheissa usein. Hänen johtamisfilo-sofiaansa on pitää huoneensa ovi auki. ”Silloin tulee fiksuja ihmisiä paikalle. Kyllä se, että johtaja tekee viisaita pää-töksiä, tänä päivänä liittyy siihen, että

esittelijät tekevät viisaita esityksiä.”Filosofiaan kuuluu myös luottamus,

työrauhan antaminen. ”Asiantuntijatöissä sanotaan, että tämä pitää saada aikaan. Si-tä, miten tulokseen päästään, ei käydä sa-nelemaan tai kontrolloimaan. Olennais-ta ovat yhteiset tavoitteet”, Bruun linjaa.

Vaikka pääjohtajan työtä on vaalia suhteita sidosryhmiin, useimmin oves-ta sisään tulee oman talon väkeä. Tämän vuoden aikana Tilastokeskuksen organi-saatiota on uudistettu. Vuoden 2013 alus-ta voimaan astuvalla uudella organisaatio-rakenteella tavoitellaan laajempien ilmi-öalueiden yhteen kokoamista sekä teho-kasta yhteistyötä yksiköiden sisällä ja vä-lillä. Uutta tietotekniikkaa pyritään hyö-dyntämään monipuolisesti, jotta palvelut tiedon käyttäjille olisivat entistä parem-pia, luotettavampia ja käytettävämpiä.

Myös tiedonantajia on ajateltu. Eri-tyisesti yrityksiä aina kiinnostaa tilasto-kyselyistä niille tuleva rasitus. Tätäkin pyritään Marjo Bruunin mukaan mini-moimaan keskittämällä uudessa organi-saatiossa aineiston hankinta ja käsittely yhteen Tiedonhankintayksikköön.

Tuotannon kehittäminen keskitetään myös omaan yksikköönsä. Tilastotuo-tanto puolestaan jaetaan kolmeen yksik-köön: Väestö- ja elinolotilastot, Talous- ja ympäristötilastot sekä Yritystilastot. Seuraavalla aukeamalla uusien yksiköi-den johtajien ajatuksia tehtäväkenttän-sä näkymistä. ■

18 Tieto&trendit 8 /2012

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastottilastojohtaja Riitta Harala

1. Elinolot-yksikön tilastojohtajana rei-lut viisi vuotta, sitä ennen henkilötilas-tot-yksikön tilastojohtajana 11 vuotta.2. Hyvinvoinnin kuvaamisen keskit-tyminen suurelta osin uuteen väestö- ja elinolotilastot -yksikköön tuo uu-sia mahdollisuuksia. Toisaalta se haas-taa meidät palvelemaan tiedonkäyttä-jiä entistä paremmin tästä näkökulmas-ta. Suuria haasteita tuo myös tiedonke-ruumenetelmien kehittäminen survey-tiedonkeruissa. Yhteistyö tiedonhan-kintayksikön kanssa on tässä ensiarvoi-sen tärkeää.

Ympäröivän maailman muutos – esi-merkiksi uudet tietotarpeet, lainsäädän-nön ja rekisteritietojärjestelmien muu-tokset, kunta- ja palvelurakenneuudis-

Uudella organisaatiollakäyttäjiä palvelemaan

Kysyimme Tilastokeskuksen uusien yksiköiden johtajilta:

1. Missä tehtävässä toimit ennen organisaatiouudistusta?

2. Mitkä ovat tehtäväsi merkittävimmät haasteet ja mahdollisuudet?

3. Miten kehittät yksikkösi toimintaa palvelemaan paremmin

tiedon käyttäjiä?

4. Vuosi 2013 on Kansainvälinen tilastovuosi.

A. Mikä on mielestäsi vaikuttavin tilasto?

B. Minkä tilaston haluaisit nostaa esiin?

tus, avoin data, taloustilanteen tiuken-tuminen – tekee työstämme monin ta-voin entistä haastavampaa.3. Tavoitteemme on vastata uusiin, sekä kansallisiin että kansainvälisiin, tietotar-peisiin yksikön voimavarojen puitteis-sa. Se edellyttää innovatiivisia ratkaisu-ja. Hyvinvoinnin yhtenäisempi ja koo-tumpi kuvaus ja näkyvyys tiedonkäyttä-jille on toinen keskeinen tavoite. Keskei-simpien tutkimusaineistojen tuottajayk-sikkönä väestö- ja elinolotilastojen tär-keä tehtävä on uusien tutkimusaineis-tojen tarjoaminen tutkijoiden käyttöön, yhteistyö tutkijoiden kanssa ja sen jat-kokehittäminen – yhdessä tutkijapalve-lun ja muiden yksiköiden kanssa.4. A) Katson asiaa nyt väestö- ja elin-olotilastojen näkökulmasta, ja silloin on pakko vastata työvoimatutkimus. Se on yhteiskunnallisesti, sekä kansallises-ti että kansainvälisesti, tärkeä ja vaikut-tava tilasto. Lisäksi se on Tilastokeskuk-sessa hyvin toimiva ja ansiokkaasti hoi-dettu tilasto. B) Haluaisin nostaa esiin työssäkäynti-tilaston – se on joko osana, lähteenä tai taustamuuttujina lukemattomissa tutki-muksissa, tutkimusaineistoissa, tilastois-sa, selvityksissä. Vaikka se itsenäisenä ti-lastona jääkin usein muiden varjoon, sitä ilman ei tultaisi toimeen. Tilastona se on erittäin vaativa ja monimutkainen järjestelmä, joka edellyttää tekijöiltään paljon työtä ja ammattitaitoa.

Yritystilastottilastojohtaja Hannele Orjala

1. Yritysten suhdanteet -yksikön tilasto-johtajana vuodesta 2005, sitä ennen Ti-lastokeskuksen maksullisesta palvelutoi-minnasta vastaavana markkinointijohta-jana 8 vuotta.2. Yksikköni vastuulla on yritystilastoko-konaisuuden kehittäminen ja uudelleen-järjestely. Lyhyen ajan haasteena on tilas-totuotantoprosessin modernisointi saat-tamalla yli kaksi miljoonaa euroa maksa-va yritystilastojärjestelmän uudistus pää-tökseen vuoden 2014 alkupuolella. Pi-demmän tähtäimen haasteena on seura-ta yhteiskunnan kehitystä ja vastata tilas-tokuvauksella talouden muutoksiin ku-ten globalisaatioon ja toimialarakenteen muutoksiin, esimerkkinä palvelusektorin kehitys. Tilastotermeillä kuvattuna pai-nopiste on ilmiöalueiden kuvauksen re-levanssissa, laadussa ja koherenssissa.3. Käyttäjien tarpeet vaikuttavat vahvas-ti valintoihin ja prioriteetteihin. Paran-namme palvelujen ja korjausrakentami-sen tilastoinnin kattavuutta ja kehitäm-me yrittäjyyden ja yritystoiminnan ku-vausta uusien yritysdemografiatilastojen ja yrityskäsitteen käyttöönotolla. Verk-kopalvelujen tarjonta lisääntyy, samoin avoimen datan tarjontaa pyritään lisää-mään. Parhaimmillaan tilastojen käyttä-jät hyötyvät analyyttisemmasta ja katta-vammasta tilastokuvauksesta. 4. A) Suhdannetilastojen eriaikainen rea-gointi talouskehitykseen tekee yksittäi-

Tieto&trendit 8 /2012 19

senkin tilaston seuraamisen kokonaisuu-den kannalta mielenkiintoiseksi. Yhteis-kuntaa koskevat päätökset kuten vero-tusmuutokset vaikuttavat yritysten toi-mintaympäristöön kysyntää ohjaten – esi-merkkinä vaikkapa ajoneuvoveromuutos-ten jälkeen suhdannetilastoissa näkyvät notkahdukset.B) Nostan esiin liikenneturvallisuustyön myönteiset vaikutukset – ne näkyvät tielii-kenneonnettomuustilastojen kehityksessä. Vakavat liikenneonnettomuuksien seura-ukset, loukkaantumisten ja kuolleiden lu-kumäärät ovat puolittuneet 40 vuodes-sa. Yksittäinen miellyttävä tilastotieto on 15 – 17-vuotiaiden mopo-onnettomuuksi-en henkilövahinkojen merkittävä vähene-minen alkuvuoden 2012 aikana.

tilastointia koskevia käsikirjoja. Lisääm-me myös tiedontarjontaa – tulossa on mm. EU:n yhtenäistetyn kuluttajahin-taindeksin pikaennakko – sekä laadim-me kasvihuonekaasujen inventaariosta 6. maaraportin ja kaksivuotisen uuden raportin. Lisäksi edistämme hyvinvoin-nin mittaamista kuvaavien tietojen tuot-tamista ja kehittämistä. 4. A) On vaikea nostaa esille vaikutta-vinta tilastoa, mutta poimisin muuta-man tarjolle: – maataloustilastot, jotka ovat lähellä

kuluttajaa ja EU:n budjetissa erittäin tärkeä ilmiöalue.

– kasvihuonekaasujen inventaario, joka järjestelmänä on erittäin kehittynyt ja vaativa mm. laatuvaatimusten ja val-vonnan osalta.

– teollisuustilastot ja niiden pitkä his-toria Suomessa. Niiden kattavuus ja laatu oli erinomainen jo ennen EU-jäsenyyttämme.

B) Globalisaation kuvaajana tytäryhtiö-tilastot (suomalaisten tytäryhtiöiden si-joittuminen ulkomaille ja ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoittuminen Suomeen). Yhdistämällä niistä saatava tieto suori-en sijoitusten ja ulkomaankaupan (sekä tavarat että palvelut) tilastoinnin kans-sa, saa mielestäni jo mainion kuvan suo-malaisten yritysten globalisoitumisesta.

merkittävä muutos. Sen tarkoitukse-na on keskittää suora ja epäsuora tie-donkeruu uuteen yksikköön toiminnan kannalta mahdollisimman mielekkääl-lä tavalla. Se on muissa Pohjoismais-sa osoittautunut haastavaksi tehtäväk-si, joten koetamme ottaa oppia niiden kokemuksista.

Mahdollisuudet liittyvät esimerkik-si toiminnan vaikuttavuuden ja tehok-kuuden lisäämiseen edistämällä tiedon-keruun ammattimaisuutta sekä yhtenäi-siä ja hyviä käytäntöjä. 3. Tiedonhankinta-yksikön käynnis-täminen voidaan nähdä ensimmäise-nä askeleena kohti tiedonkeruun osaa-miskeskusta. Yksikkö huolehtii tilasto-tuotantoprosessin toimivuudesta mm. kehittämällä tiedonkeruumenetelmiä ja -välineitä, yhtenäistämällä tiedon-keruuprosessia ja parantamalla laatua (mm. SurveyLaboratorio ja suuryri-tystyö) sekä hoitamalla tiedonkeruu-tehtävänsä sovitun työnjaon mukai-sesti. Kehittämiskohteita ovat muun muassa web-tiedonkeruu henkilötie-donkeruissa osana mixed mode -tie-donkeruun tulevaa käyttöönottoa sekä vastauskadon pienentämiseen tähtää-vät toimet.4. A) Väestö- ja asuntolaskennat ovat maailmanlaajuisesti tarkastellen mer-kittäviä ja tietosisällöltään erittäin laa-joja yhteiskuntaoloja kuvaavia tilasto-tutkimuksia, joita valtiot pyrkivät to-teuttamaan vähintään kymmenen vuo-den välein. Vuosien 2010–11 kulues-sa miltei kaikki maailman maat tekivät väestölaskennan, suurin osa perinteis-tä tiedonkeruuta käyttäen. Suomi siir-tyi toisena maana maailmassa rekiste-rilaskentaan jo vuonna 1990 ja on siitä lähtien tuottanut väestölaskentatiedot vähäeleisesti ja kustannustehokkaasti vuosittain muun tilastotuotannon yh-teydessä.B) Perhetilasto on mielenkiintoinen ja tärkeä vuositilasto, joka kuvaa erityyp-pisiä perheitä ja perherakenteen muut-tumista. Samalla se heijastaa myös yh-teiskunnassa tapahtuvia muutoksia, ku-ten esimerkiksi avioliittojen ja avoliitto-jen yleisyyttä. Perhetilasto antaa mah-dollisuuden tilastokuvaukseen myös lapsinäkökulmasta.

Talous- ja ympäristötilastottilastojohtaja Leena Storgårds

1. Yritysten rakenteet -yksikön tilastojoh-tajana vuodesta 2008, sitä ennen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-kuksessa tilastopäällikkönä ja johtajana.2. Suurimmat haasteet koskevat kan-santalouden tilinpidon uudistamista ESA-2010 -käsikirjan mukaiseksi, kun-tatilastoinnin kehittämistä sekä merkit-tävimpiä tietojärjestelmäprojekteja ja menetelmäuudistuksia mm. hintatilas-toissa. Uusia tilastointi- ja raportointi-vaatimuksia on tulossa ympäristötilin-pitoon, energiatilastointiin ja kasvihuo-nekaasujen inventaarioon.3. Uudistamme kansantalouden tilinpi-don julkistuskäytännöt, kehitämme Ti-lastokeskuksen verkkopalvelussa julkais-tavia teemasivuja ja päivitämme hinta-

Tiedonhankintatilastojohtaja Jari Tarkoma

1. Henkilötilastot-yksikön tilastojohta-jana vuodesta 2007.2. Tiedonhankinta-yksikön perustami-nen Tilastokeskukseen on jo sinällään

20 Tieto&trendit 8 /2012

Tilastokeskus

Tuotannon kehittämisyksikkötilastotuotannon ylijohtaja Hilkka Vihavainen1. Olen toiminut tilastotuotannon ylijoh-tajana vuodesta 2009. 2. Tehtäväni jatkuu, mutta suurin muutos on se, että tilastotuotannon yhteiset – eli tilastollisia menetelmiä, prosesseja, laatua sekä metatietoja koskevat – toiminnot tu-levat olemaan yhdessä ja niistä vastaavat henkilöt ovat samassa yksikössä.

Tutkijapalvelut puolestaan on merkit-tävä tilastollisten menetelmien ja meta-tietojen hyödyntäjä. Pidän tätä kokonai-suutta todella erinomaisena ja uskon, et-tä pystymme entistä paremmin ohjeista-maan ja tukemaan tilastotuotannon yhte-näistä kehittämistä. Haaste on siinä, että tehtäviä on paljon ja resurssit sekä osaa-minen ovat rajallisia. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan.3. Yhtenäisten käytäntöjen läpivieminen tilastotuotannossa parantaa huomattavas-ti tuotannon ja sen keskeisen elementin – laadun – hallintaa. Tutkijapalvelut ja var-sinkin mikrosimulointimallin avulla tehtä-vät palvelut ovat ensi vuonna huomattava lisä Tilastokeskuksen palveluvalikoimaan.4. A) Sellaiset tilastot tai oikeastaan ti-lastojen julkistukset ovat erityisen vai-kuttavia, jotka antavat kokonaiskuvan ilmiöistä – oli sitten kyse yritystoimin-nasta, taloudesta, väestön muutoksis-ta, kansalaisten hyvinvoinnista tai ym-päristöstä. Ne ovat myös haasteellisim-pia tilastoijille. Esimerkkeinä voisi mai-nita vaikkapa globalisaation tai maahan-muuttajien kuvaamisen tilastoissa.B) Nostaisin esiin ympäristötilinpidon. Uusi teemasivusto (http://tilastokeskus.fi/tup/ymptilinpito/index.html) on ollut käy-tössä vasta vähän aikaa. Sieltä löytyy kiin-nostavia indikaattoreita esimerkiksi talou-den ja ympäristön välisistä suhteista.

Heli Mikkelä

Avoin data innosti jälleen ideoijia ja kehittäjiä

Apps4Finland-kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru korosti avoimen datan uutta roolia osana valtion organisaatioiden perustoimintoja: ”Olemme tehneet täyskäännöksen ja siirtyneet tietojen panttaajan roolista uuteen lähestymistapaan, missä julkisen sektorin tietoaineistoja tarjotaan aktiivisesti kaikkien käyttöön.”

Suomen parhaat avoimeen dataan perustuvat sovellukset ja ideat

on jälleen palkittu. Apps4Finland-kilpailussa jaettiin tänä vuonna

ensimmäisen kerran myös Stats4Finland-erikoispalkinto parhaalle

tilastotietoihin perustuvalle työlle.

Tieto&trendit 8 /2012 21

Apps4Finland

K arttapullautin, BlindSquare, Valt-tikunnat, Datavaalit, Puhtaat sie-nimaat, Espoon aurinko- ja ener-giakartat…siinä esimerkkejä Apps4Fin-land 2012 -kilpailun finaaleihin yltä-neistä töistä. Kaikkiaan 120 kilpailu-työn joukosta tuomaristo valikoi finalis-tit ja edelleen voittajat viidessä eri sar-jassa: ideat, sovellukset, visualisointi, da-tan avaus sekä dataoppaat. Palkintogaa-lassa 4.12.2012 jaettiin lisäksi erityis-palkinnot parhaalle karttasovellukselle, parhaalle tilastosovellukselle sekä par-haalle liiketoimintaidealle.

Apps4Finland-kilpailuilla halutaan innostaa ideanikkareita ja sovelluske-hittäjiä hyödyntämään saatavilla olevaa dataa uudella ja ennakkoluulottomal-la tavalla. Tavoitteena on myös kannus-taa julkishallintoa ja yrityksiä avaamaan tietovarantojaan. Tiedon entistä laajem-paan käyttöön ja parempaan käytettä-vyyteen kannustavat myös valtioneu-voston viimeaikaiset kannanotot ja jul-kilausumat. Apps4Finland-kilpailu jär-jestettiin nyt neljännen kerran, sen jär-jestivät yhdessä Suomen verkkodemo-kratiaseura ja Forum Virium Helsinki.

Tilastot ja kunnat taipuvat peliksi

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaos-sa olleen Tilastokeskuksen myöntämän Stats4Finland-erikoispalkinnon voitti Valttikunnat-peli, jonka avulla kuntien tunnuslukuja tehdään mielenkiintoisel-la tavalla tutuiksi. ”Teimme sovelluksen todella nopeasti, ja toteutusta pitääkin vielä hioa ennen pelin laajempaa lan-seerausta”, tekijät Daniel Blackburn ja Tuomo Tammenpää totesivat vaatimat-tomina tuloksen ratkettua.

Valttikunnat täyttää erinomaisesti Stats4Finland-palkinnolle asetetut kri-teerit: palkittavan työn tulee avata uu-sia mahdollisuuksia tilastojen ymmär-tämiseen ja havainnollistamiseen, va-lottaa tilastojen roolia yhteiskunnassa ja tavallisen suomalaisen elämässä se-kä edistää tilastojen luku- ja käyttötai-toja. Valintaperusteluissa todettiin: "Pe-li on helppokäyttöinen, ja sen ideaa voi soveltaa muissakin tilastotiedoissa – esi-merkiksi maiden vertailussa. Peli sopii myös luontevasti vuonna 2013 vietet-tävään kansainväliseen tilastovuoteen, jonka yhtenä teemana on tilastojen lu-

Kuva

t: O

lli-P

ekka

Orp

o

Stats4Finland-erikoispalkinnon voittajat Daniel Blackburn ja Tuomo Tammenpää innostuivat StatFin-tietokannan kuntatilastoista ja virittivät niistä voitokkaan Valttikunnat -pelisovelluksen.

ku- ja käyttötaidon kehittäminen erityi-sesti nuorten keskuudessa".

BlindSquare mullistaa näkövammaisten liikkumisen

Sovellussarjan voittoon ylsi Ilkka Pirtti-maan BlindSquare -mobiilisovellus, joka kertoo puheopastuksella käyttäjää lähel-lä olevat palvelut sekä kuinka valittuihin palveluihin navigoidaan. Sovellus mullis-taa potentiaalisesti miljoonien näkövam-maisten elämän ja onkin erinomainen esimerkki innovatiivisesta ja hyödyllises-tä avoimen datan käytöstä. BlindSquaren mahdollisuudet menestyä kaupallisesti globaalilla tasolla vaikuttavat lupaavilta. Palvelu on käytössä jo yli 50 maassa.

Visualisointisarjan ykkösenä palkit-tiin ilmanlaadun mukaan kännykän taus-tavärin vaihtava sovellus. Mikko Heikki-sen toteutus tarjoaa yksinkertaisen, hel-

pon ja tehokkaan tavan seurata ilman-laatua. Julkisen sektorin datan avaamisen ensimmäisen palkinnon sai Espoon kau-punki kattavista aurinko- ja geoenergia-kartoistaan. ■

Lisätietoa kilpailusta ja kilpailutöistä: www.apps4finland.fi

Heli Mikkelä on Tilastokeskuksen tietopalvelujohtaja ja Tieto&trendit-lehden vastaava päätoimittaja.

22 Tieto&trendit 8 /2012

EU:n kilpailukyky

Samuli Rikama

EU:n kilpailukyky koetuksella

Talouskriisi ja globaali kilpailu puristavat EU:ta. Tilannetta ei helpota se, että EU-maat

ovat hajallaan kilpailukyvyltään. Pohjoisen ja etelän indikaattorit sojottavat eri suuntiin.

T uore EU:n kilpailukykyrapaport-ti keskittyy talouden rakennemuu-tokseen globalisaation seurauksena. Keskeisenä teema on EU-maiden kilpai-lukyky ja talouskriisin tuomat mahdolli-suudet ja rajoitteet yritysten toiminnalle.

EU-maiden talouskasvun hiipumisen myötä on selvää, että kysyntä EU:n ul-kopuolelta on avainasemassa talouskrii-sistä toipumisessa. Toisaalta kysyntää ei ole ilman kilpailukykyisiä tuotteita.

Ripeästi kasvavat maat – esimerkik-si Kiina, Intia ja Brasilia – ovat jo vuosia haastaneet EU-maita perinteisessä te-ollisuustuotannossa. Nykyisin myös ar-vonlisältään merkittävillä tietointensii-visillä toimialoilla kilpailu on kovaa.

Vienti ei yksin riitä

Talouskriisistä toipuminen on hidasta. Vaikka viennin rooli talouden moottori-na on keskeinen, yksin vienti ei riitä kir-kastamaan talousnäkymiä. Kotimarkki-noiden ollessa jumissa ulkomainen ky-syntä voisi helpottaa tukalaa talousti-lannetta lyhyellä aikavälillä. Pitkäjäntei-sen hyvinvoinnin ja talouskasvun kui-tenkin takaa vain tuottavuuden kasvu ja kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.

EU:n näkökulmasta teollisuuden pe-rinpohjainen modernisointi ja yritystoi-minnan helpottaminen ja edistäminen ovat kriittisiä tekijöitä yritysten kilpai-lukyvylle – sekä EU:n sisällä että muilla markkinoilla. Myös monien yrityspalve-lujen erikoistunut tuotanto lepää paljol-ti teollisuuden kysynnän varassa.

Arvoketjut ohjaavat kehitystä

Tuotannon arvoketjut globalisoituvat. Tästä johtuen yhä suurempi osuus maa-ilmankaupasta käydään välituotteilla ja komponenteilla lopputuotteiden sijaan. Tähän liittyvät riskit, haasteet ja mah-dollisuudet ovat mullistaneet yritysten kilpailuasetelmia.

Yrityksen asema arvoketjussa saat-taa olla yhtä tärkeä kilpailukyvyn mit-tari kuin vienti. Arvoketjussa hyväs-sä asemassa – esimerkiksi alihankkija-na suurille vientiyrityksille – toimivat yritykset saattavat markkina-aseman-sa turvin hyvinkin kasvaa nopeammin kuin puhtaan vientistrategian omaksu-neet yritykset.

Uudentyyppinen arvoketjuihin pe-rustuva toimintamalli haastaa myös pe-rinteisen tavan ajatella asioita ja tehdä

yritysten toimintaympäristöön liittyviä politiikkapäätöksiä.

Ulkomaankaupassa rakennemuutos

Ulkomaankaupan rakenne on muut-tunut viime vuosikymmeninä radikaa-listi. Lopputuotteiden komponentteja tuotetaan nykyisin edullisimmissa pai-koissa eri maanosissa ja kuljetetaan ko-koonpanoa varten lopputuotteen val-mistuspaikkaan.

Uudet EU-maat1 ovat vahvasti integ-roituneet ja yhteydessä vanhoihin EU-maihin2, jotka ovat myös tehneet huo-mattavia sijoituksia uusiin EU-maihin ja tuottaneet panoksia näiden maiden vientiin. Lisäksi uudet EU12-maat ovat taloudeltaan pieniä, mikä on pakottanut erikoistumaan tuotannossa.

1 Uudet EU-maat = EU12 = Viro, Latvia, Liettua, Tsek-ki, Slovakia, Slovenia, Puola, Malta, Unkari, Kypros, Bulgaria, Romania.

2 Vanhat EU-maat = EU15 = Belgia, Hollanti, Luxem-burg, Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Kreikka, Tans-ka, Ruotsi, Suomi, Britannia, Irlanti, Portugali, Itä-valta.

Tieto&trendit 8 /2012 23

Tuontipanosten osuus viennistä 1995 – 2009

Kuvio 1

BKT:n reaalinen muutos henkeä kohden vuodesta 1998 vuoteen 2007

Kuvioiden lähde: European Competitiveness Report 2012. Kuvio 2

Vanhoissa EU15-jäsenmaissa tuonti-panosten osuus viennistä on huomatta-vasti pienempi ja vaihtelee 10–15 pro-sentin välillä viennin arvosta (Kuvio 1). Yhdysvaltojen kehitys on ollut saman-kaltainen vanhojen EU-maiden kanssa.

Talouskriisin seurauksena vienti pie-neni useissa maissa, millä oli välitön vai-kutus tuontipanosten käyttöön vuosina 2007 – 09. Tuontipanosten osuus viennis-tä laski hieman kaikilla alueilla. Globaa-leihin tuotantoketjuihin nojaava järjestel-mä on haavoittuvainen ja reagoi nopeasti vakaviin talouden häiriötiloihin.

Kilpailukykyraportin mukaan eten-kin Kiinan merkitys EU:n kauppakump-panina on kasvanut huomattavasti vuo-desta 1995 lähtien. Talouskriisin aikana Kiinan merkitys EU:n vientikumppani-na on edelleenkin lisääntynyt.

Kriisi vähentänyt sijoitusintoa

Suorat sijoitukset vauhdittavat yritys-toimintaa lisäämällä kilpailua ja siirtä-mällä hyväksi havaittuja liiketoiminta-malleja yli rajojen. EU on merkittävä te-kijä sekä sijoittaessaan ulkomaille että vastaanottaessaan sijoituksia.

EU:n ulkopuolelta tulevien inves-

tointien suhteellinen merkitys on kasva-nut. Tärkeimpiä sijoittajamaita ovat Yh-dysvallat ja Sveitsi, mutta myös yhä use-ammin kasvavat taloudet. Erityisen vah-vasti ulkomaisessa omistuksessa ovat kemian teollisuus sekä öljynjalostus.

EU-maiden yritykset ovat maailman kärkeä suorissa sijoituksissaan ulkomail-le. Talouskriisi on vähentänyt EU-mais-sa toimivien yritysten sijoituksia etenkin toisiin EU-maihin. Painopiste talouskrii-sien ja hitaan kasvun aikana on siirtynyt yhä enemmän kasvaviin talouksiin EU:n ulkopuolella. Investoinneista kuitenkin suuri osa kohdistuu edelleen Yhdysval-toihin sekä EFTA-maihin.

Riittääkö EU:n vetovoima?

EU-maiden monikansalliset yritykset ovat kilpailukykyisiä etenkin teollisuu-dessa, esimerkiksi kemian- tai autote-ollisuudessa. Palvelualoilla EU:n moni-kansalliset pärjäävät heikommin.

Investointien siirtyessä talouskriisin seurauksena yhä useammin EU-maiden ulkopuolelle päättäjät ovat joutuneet pohtimaan EU-maiden vetovoimaa oi-kein tosissaan. Mitkä ovat päätöksenteon perusteet investointivaiheessa ja miten

EU-maiden vetovoimaa voitaisiin lisätä?Globaaliin kilpailuun perustuva toi-

mintamalli edellyttää kaupankäynnil-le suopeaa ja avointa ympäristöä. Sel-laisessa yritykset voivat löytää parhaim-mat asemansa arvoketjuissa vahvuuk-siensa kautta.

Monikansallisten yritysten sijoitus-paikkoina maat toki hyötyvät monin ta-voin ja saavat uusia työpaikkoja, tietotai-toa ja osaamista sekä teknologiaa. Nämä tekijät ovat myös usein suoraan yhteydes-sä tuottavuuden kasvuun ja hyvinvointiin.

Kasvua eri tahtiin

Ennen talouskriisiä vuosina 1998–2007 bruttokansantuotteen kasvuvauhti hen-keä kohden vaihteli maittain huomatta-vasti. Sekä Nokia-vetoinen Suomi että Ruotsi olivat aivan EU-maiden kärkeä: bkt kasvoi reilusti yli EU:n keskiarvon (Kuvio 2).

Kituliaasta kasvusta jo pitkään kärsi-nyt Italia ylsi vain 10 prosentin kasvuun kymmenen vuoden ajanjaksolla. Pitkään jatkunut asuntobuumi selittänee osin Espanjan EU:n keskivertoa suuremman bkt:n kasvuvauhdin.

EU on tällä hetkellä talouskehityk-

24 Tieto&trendit 8 /2012

EU:n kilpailukyky

seltään selkeästi ongelmissa ja sen li-säksi polarisoitumassa. Monen eteläisen EU-maan tuottavuus ja sitä kautta kil-pailukyky on varsin heikko. Näihin mai-hin ei historiallisesti ole myöskään synty-nyt riittävän vahvoja, globaalisti kilpailu-kykyisiä aloja tai klustereita, joiden avul-la talouskasvuun saataisiin potkua ja vel-kaantuminen pysäytettyä.

Joissakin eteläisissä EU-maissa talou-den eri sektoreiden hallintotavat suoje-

levat vallitsevaa liiketoimintaa ja ehkäi-sevät kilpailua. Etenkin useat palvelu-alat toimivat näissä maissa edelleenkin melko suljetuilla markkinoilla eli tehot-tomasti ilman kilpailua.

Pitkällä aikavälillä tällainen toimin-takulttuuri rapauttaa myös tehokkaasti kilpailukykyä ja ehkäisee talouskasvua. Tämä lienee myös osin nykyisen EU-kriisin siemen. ■

Lähde: European Competitiveness Report

2012, Reaping the benefits of globalisation.

Commission Staff Working Document SWD

(2012) 299 final.

EU:n kilpailukykyraportti nostaa keskei-seksi teemaksi vientituotteiden ener-giatehokkuuden ja sen vaikutukset kil-pailukykyyn. Viime vuosina energian hin-ta on noussut rajusti lisääntyneestä käy-töstä, niukkuudesta ja ympäristövaateista johtuen. Energian hinta on aika ajoin hei-lunut suhdannesyklien tahdissa, mutta uh-kaa jäädä korkealle tasolle muun muassa ripeästi kasvavien Aasian talouksien ener-giantarpeen vuoksi.

Energian hinta vaikuttaa suoraan yritys-ten toimintaan ja tuotantokustannuksiin ja tätä kautta kilpailukykyyn. Kilpailukyvyn menetykset ovat suuremmat sellaisilla toi-mialoilla ja mailla, jotka eivät käytä ener-giaa tehokkaasti ja jotka tuottavat paljon energiaa vaativia tuotteita. Kansantalou-den tasolla omavaraisuudella on merkitys-tä ja esimerkiksi mittava öljyn tuonti hei-kentää suoraan vaihtotasetta.

Tiivistyvä globaali kilpailu ja toisaal-ta tuotantoketjujen yhdentyminen pakot-tavat yritykset ennen pitkää kustannuste-hokkaaseen energiankäyttöön tuotannos-saan. Lisäksi energiatehokkuuden ympäril-le on syntymässä huomattava määrä inno-vaatioihin ja uuteen liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia yrityksille.

EU ekoinvestointien kärjessä

Vuosina 1995 – 2009 EU-maiden energia-kulutus vientiyksikköä kohden väheni huo-mattavasti. Teollisuustuotanto lisääntyi, mutta energiankulutus pysyi ennallaan. Ke-

hityksen moottorina toimivat sekä teknolo-giset innovaatiot että uudistukset tuotan-nossa. Vanhoissa EU15-jäsenmaissa ener-giankulutus väheni selkeimmin palvelujen tuotannossa.

Raportin mukaan EU:ssa toimivat yrityk-set ovat maailman kärkeä ’eko-investoin-neissa’ eli investoinneissa puhtaisiin ja vä-hemmän energiaa kuluttaviin teknologioi-hin, tavaroihin ja palveluihin. Ekoinvestoin-teihin panostavat yritykset innovoivat usein muita yrityksiä menestyksekkäämmin.

EU-maihin kohdistui vuosina 2003–11 ylivoimaisesti eniten eli noin 40 pro-senttia maailman ’vihreistä’ sijoituksista (Ku-vio 3). Yhdysvaltojen osuus oli 12 prosenttia.

EU:n monikansalliset yritykset olivat myös ahkeria sijoittamaan ’vihreästi’. Vuo-sina 2007–11 ne vastasivat noin kahdesta kolmasosasta uusiutuvaan energiaan teh-dyistä suorista sijoituksista globaalisti. Ne olivat myös kärjessä muissakin ympäristöön liittyvissä teknologioissa. Kilpailu on kuiten-kin kiristymässä näilläkin aloilla.

Energiatehokkuudella kilpailukykyä

Keskeisimmät 'vihreiden' sijoitusten kohdealueet 2003 – 2011, keskimäärin.

Lähde: European Competitiveness Report 2012 Kuvio 3

Tieto&trendit 8 /2012 25

Education at a Glance

O ECD:n syyskuussa julkaiseman Education at a Glance 2012 -tut-kimusraportin mukaan EU-mai-den bruttokansantuotteen kasvusta kaksi kolmasosaa perustuu korkeasti koulute-tun työvoiman tuottavuuteen viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvalloissa vastaava luku on 51 prosenttia.

Taloudellista kehitystä tarkasteltaessa Eurooppa ei ole menestynyt erityisen hy-vin viimeisen kymmenen vuoden jaksolla.

”Mielenkiintoista kuitenkin on, että

suurin osa saavutetusta talouskasvusta perustuu korkeasti koulutetun työvoi-man tuottavuuteen. Ilman tätä kasvua tilanne olisi