1/2010helmikuu

Etätyö

tekijäänsä kiittää

Matikkaa

motivoituneesti

Ydintehtävät

laadukkaiksi

Lehteen tarkoitettu materiaalitoimitetaan viestintään sähköpostitse osoitteeseentietopisto oulu.fi

Julkaistavaksi tarkoitetuista artikkeleista ja ilmoituksista pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen etukäteen.

Seuraava Tietopisto ilmestyy 25.3.2010.

Toimitus ei vastaa siitä, jos materiaali jää julkaisematta laite-, yhteys- tai muiden häiriöiden vuoksi. Aineiston perille tulon voi varmistaa soittamalla numeroon 553 4096.

Jakeluoikaisut voi ilmoittaa lähimmälle virastomestarille tai viestintään numeroon 553 4096.

päätoimittajaAnnA-MAriA rAudAskoski

graafinen suunnittelumArJo väiSänen

taittoPETri ovAskAinEn

osoitteetLiisA sALMELA

lehden painoJouTsEn MEdiAn PAinoTALo

iSSn 0788-7124

tietopisto 1/2010

Tutkija Jonna malmberg työskente-lee kotona, kun aihe vaatii kunnollista keskittymistä. Kuva: Annu Hattunen

Käyntiosoite Pentti Kaiteran katu 1, 4. krs,LinnanmaaPostiosoite PL 8000 90014 oULUn YLioPiSToPuhelin (08) 553 1011www.oulu.fi/tietopisto

Tutkija on tutkija vain jos tämä on mies ja pitää silmälaseja. Sivu 18.

Professori Peter Hästö (oik.) käy tsemppaamassa olli Hyvärisen vetämissä laskuharjoituksissa. Sivut 8—11.

SiSäLLYS

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty

Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Edixion 120 g/m2

pääkirjoitus 3

Suuntaviivat menestykseen 4Ydintoiminnoista vastaavat rehtorit uuden edessä

matemaattisten tieteiden laitos kannustaa itsenäiseen ajatteluun 8Motivaatio vie eteenpäin sekä opettajia että opiskelijoita

”Leikitään, että äiti on töissä” 12Etätyö tuo joustoa työhön ja perhe-elämään

kasvotusten 16Bioalan grand old man sai tutkijan jäämään Ouluun

Hullu, ilonpilaaja, tutkija 18Tutkija, tunnistatko tästä itsesi?

insinööri kynähommissa 19Tiedottaja markkinoi tekniikan alaa tuleville opiskelijoille

infopisto 21

oulu.fi 23

3

Tavoitteiden saavuttaminen ratkaisevaa

Perustutkintojen määrät romahtivat viime vuonna kaikissa tiedeyliopistoissa ja ne jäivät kauas tutkintotavoitteistaan. Sen sijaan tohtorintutkintoja suoritettiin saman verran kuin edellisenä vuonna.

Oulun yliopisto menestyi yliopistojen välisessä vertailussa hyvin, sillä meillä suoritettiin kolmanneksi eniten sekä perus- että tohtorintutkintoja. Tohtorintutkinnoissa teimme uuden ennätyksen, 154 tutkintoa. Alhaisesta maisteritutkintomäärästä huolimatta suhteellinen osuu-temme tutkinnoista kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä on oikea suunta.

Meidän tulee varmistaa opetuksen kehittämistoimin, että tulevaisuudessa saavutamme tutkintotavoitteemme viime vuosia paremmin ja että läpäisy paranee. Nämä ovat myös kaksi keskeistä kehittämisaluettamme, joista on sovittu tulosneuvotteluissa opetusministeriön kanssa. Meillä on ollut jo vuosia ongelmana, että olemme saavuttaneet tutkintotavoitteemme keski-määräistä heikommin.

Kolmas kehittämisalue on tutkimuksen laadun nostaminen. Tieteellis-ten julkaisujen määrän kasvattaminen, akatemiaprofessorien saaminen ja menestyminen val-takunnallisissa tutkimuksen huippuyksikköhauissa sekä kilpaillussa tutkimusrahoituksessa on ensiarvoisen tärkeää.

Tavoitteiden saavuttaminen on yliopiston tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Tut-kintojen määrät yhdessä tutkimuksen laadun kanssa näyttelevät merkittävää osaa ministeriön määrärahojen laskennallisessa jakomallissa. Opetusministeriö on ilmoittanut, että kaudella 2013–2015 tutkintotavoitteet asetetaan edellisellä mittausjaksolla saavutettujen tutkintomää-rien tasolle. Vuodet 2009–2011 ovat nyt ratkaisevia.

Jos emme saavuta näitä tavoitteitamme, on vaara, että joudumme valtion rahoituksessa nega-tiiviseen kierteeseen. Meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos menestymme opetusmi-nisteriön käyttämillä tuloskriteereillä.

Uuden strategian mukaan Oulun yliopistoa kehitetään kansain-välisesti korkeatasoisena tutkimusyliopistona. Opetusministeriö on osoittanut kuluvalle vuodelle 7,5 miljoonaa euroa strategian toteutta-miseen. Tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat rehtorit valmistelevat parhaillaan tutkimus- ja koulutusneuvostojen kanssa tutkimuksen ja opetuksen toimenpideohjelmia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yliopiston kehittämisen perusedellytys on vahva rahoituspohja ja siksi talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Henkilöstö-, tut-kimus-, koulutus- ja hallintorakenteissa aloitetaan tarpeelliset kehit-tämistoimet, jotta pääsemme jatkuvasta säästämisestä ja tilapäistoi-menpiteiden käytöstä ja voimme keskittyä laadukkaaseen tutkimuk-seen ja opetukseen.

LAUri LAJUnenrehtori

pääkirjoitus

”Tavoitteiden saavut-taminen on yliopiston tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää.”

4 tietopisto 1/2010

Tutkimusrehtori ja koulutusrehtori on va-pautettu professuuriinsa liittyvistä tehtä-vistä, mutta Taina Pihlajaniemi ja olli Sil-vén jatkavat tutkimustyötään ja hankkei-den eteenpäin vientiä omalla ajallaan.

5

uudet tutkimuksesta ja koulutuk-sesta vastaavat rehtorit aloitti-vat tehtävässään vuoden alussa.

Työ on haastava, siitä kertoo sekin, että rehtorit on vapautettu professuuriinsa liittyvistä tehtävistä. Päätoimisuus ta-kaa, että rehtorit voivat täysipainoises-ti keskittyä hoitamaan vaativaa työsar-kaansa.

Tutkimusrehtori Taina Pihlajanie-mi pitää työtään Biocenter Oulun tie-teellisenä johtajana hyvänä pohjana ny-kyiseen tehtäväänsä. Se auttaa häntä hahmottamaan niitä monitieteisiä asi-oita, joita Oulun yliopiston uudessa toi-mintastrategiassa korostetaan. Perintö-nään BCO:sta hän aikoo tuoda laatu-ajattelun ja tutkimusmaailman nopei-siin liikahduksiin reagoivan herkkäliik-keisyyden.

Koulutusrehtori Olli Silvén siirtyi tehtäväänsä teknillisen tiedekunnan varadekaanin paikalta, jossa hän on ol-lut mukana muun muassa parantamassa tiedekunnan opintoprosesseja. Samoja

yksinkertaisia, mutta hyväksi havaittuja keinoja hän aikoo soveltaa myös koulu-tusrehtorina.

”Kun opiskelijat ensimmäisen kerran yliopiston oven avaavat, niin olisi hyvä, että he lähtisivät täältä paperit kädes-sä”, hän summaa tavoitteen.

kAnsAinväLisYYs oTETTAvA TodEsTA

Pihlajaniemelle ja Silvénille on selvää, mihin he yliopiston ydintoiminnoista vastaavina rehtoreina panostavat. Tut-kimuksen ja opetuksen linjauksia vii-meistellään parhaillaan yliopiston toi-mintastrategian tutkimuksen ja ope-tuksen toimenpideohjelmiin.

Tutkimus on kansainvälistä, ja myös Oulun yliopistossa on lähdettävä glo-baalista ajattelusta, Taina Pihlajaniemi sanoo.

”Yksittäisen yliopiston on tehtävä lin-jauksensa niin, että se voidaan nähdä kansainvälisesti korkeatasoisena tutki-musympäristönä. Tämä on myös Ou-lun yliopiston selkeä tavoite. Kunkin

Suuntaviivat menestykseenteksti ja kuvat Anna-maria raudaskoski

Kansainvälistyminen, tutkimuksen painoalueet, tutkintotavoitteiden saavuttaminen ja opintojen läpäisy ovat lähivuosina asioita, joiden eteen tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi ja koulutusrehtori olli Silvén ovat valmiita tekemään töitä.

”Myytti siitä, että huip-pututkijat ovat huonoja opettajia joutaa romu-koppaan. On välttämä-töntä, että parhaat tutki-jamme osallistuvat myös opetukseen.”

6 tietopisto 1/2010

tieteenalan on asetettava vaativuusta-sonsa oman alansa kansainväliselle ta-solle”, Pihlajaniemi tähdentää.

Tutkimusmaailmassa on meneillään suuri muutos. ”Perinteisesti vahvat maat ovat edelleenkin vahvoja, mutta monissa Kaukoidän maissa panostetaan nyt erittäin paljon tutkimukseen. Se ta-sapaino, mistä löytyvät tutkimukselli-set vahvuudet, on muuttumassa.”

Jos maailman johtavat yliopistot jou-tuvat miettimään uudelleen omia tutki-muksen fokusalueitaan, miksi ei myös Suomessa, Pihlajaniemi kysyy.

TuTkiMuksEn hAJAnAisuus kuriin

Oulun yliopistossa ajatellaan, että mui-den toimijoiden kanssa verkottuminen on kaikkien mukana olijoiden etu. Tut-kimuslaitokset sekä alueelliset, kansal-liset ja kansainväliset toimijat ovat yli-opistolle tärkeitä kumppaneita.

Pihlajaniemen mukaan yliopisto laa-tiikin tutkimukselliset strategiansa osa-na laajempaa kokonaisuutta.

”Tutkimusta vaivaa hajanaisuus. Meillä on paljon pieniä toimintayksi-köitä, jotka eivät pysty olemaan kan-sainvälisesti kovin vahvoja. Strategial-la pyritään siihen, että voitaisiin luoda suurempia, useiden tutkimusryhmien synergisiä toimintakokonaisuuksia.”

Pihlajaniemen mielessä on myös tut-kimuksen linkittäminen soveltavaan tutkimukseen ja yritystoimintaan. ”Tästä meillä on varmasti parhaat näy-töt Suomessa. Laajapohjaisen yhteis-työn kehittäminen on tavoitteemme.”

Tutkimusrehtori näkisi mielellään tutkimusryhmien välille syntyvän vä-litöntä vuorovaikutusta, mikä edesaut-taisi uudentyyppisten projektien ja si-ten laajempien tutkimuskokonaisuuk-sien syntymistä.

Opetuksen tulee myös entistä vah-vemmin linkittyä tutkimukseen. ”Myytti siitä, että huippututkijat ovat huonoja opettajia joutaa romukoppaan. On välttämätöntä, että parhaat tutki-jamme osallistuvat myös opetukseen. Sillä tavoin välittyy jo perustutkinto-

vaiheessa tutkijan näkökulma, kriitti-nen asioiden tarkastelu ja ajan hermolla oleminen”, Pihlajaniemi sanoo.

Yliopistossa on paineita kehittää pit-käjänteisesti tutkimusinfrastruktuuria. Asiaa pohtii työryhmä, jolla on työn al-la tutkimuksen infrastruktuuristrate-gia. Pihlajaniemi korostaa, että kaiken infrastruktuurin ei tarvitse olla Oulus-sa, vaan tutkijamme voivat hyödyntää muiden aineistoja ja laitteistoja ja päin-vastoin.

rAnkingEJA voiTAvA hYödYnTää

Opetukseen haetaan lisää kansainväli-syyttä. Oulun yliopisto ei ole pärjännyt kovin hyvin ulkomaalaisten opiskelijoi-den määrässä, ja yliopisto onkin lupau-tunut parantamaan lukuja.

Koulutusrehtori Olli Silvénillä on ratkaisukin jo valmiina. ”Asiaa lähde-tään korjaamaan selvittämällä, mitkä opintosuunnat olisi pienimmällä työl-lä muutettavissa englanninkielisiksi ja mitkä koulutusohjelmat ovat vetovoi-maisia. Sellaisia koulutuksia ei kannata muuttaa englanninkielisiksi, jotka eivät kiinnosta kansainvälisiä opiskelijoita.”

Silvénin mielestä yliopiston on pa-nostettava suunnattuihin rekrytointei-hin, ja tässä pitää hyödyntää ns. Shang-hain listaa, johon on rankattu maail-man 500 parasta yliopistoa, joukossa Oulun yliopisto. Silvén tietää, että tä-tä listaa lukevat varakkaat vanhemmat Kaukoidässä.

Suunnatuilla hauilla yliopiston on mahdollista saada opiskelijoita, joilla jo on Bachelor-tutkinto taskussaan, min-kä jälkeen he voivat helposti suorittaa maisterintutkinnon meillä. ”Kun rek-rytointi toimii oikein, me voimme saa-da näistä opiskelijoista myös jatko-opis-kelijoita”, Silvén visioi.

Myös omia opiskelijoita on saatava vaihtoon. Työnantajat arvostavat vaihto-kokemusta. ”Nykyisin haastattelussa ky-sytäänkin, miksi et ole ollut vaihdossa.”

huoMio oPinToJEn ToTEuTuksEEn

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on pa-

”Yliopiston on panostettava suunnattuihin rekrytointei-hin, ja tässä pitää hyödyn-tää ns. Shanghain listaa, jo-hon on rankattu maailman 500 parasta yliopistoa, jou-kossa Oulun yliopisto.”

7

koulutusrehtori olli silvén

syntymä- ▪aika ja -paikka: 14.5.1958 Tornio

koulutus: ▪ Di 1982 (oY), TkL 1986 (oY), TkT 1988 (oY)

työura: ▪ assistentti oY 1981—83, tutkija oY 1984—96, labora-torion johtaja (vt., oY) 1986, vt. apulaisprofessori (vt., oY) 1986—93, Suomen Akatemian tutkija 1988—91 (ajasta osa mary-landin yliopistossa), vt. professori (oY) 1992—93, apulaisprofessori oY 1993—96, professori, sig-naalinkäsittely oY 1996—, vara-dekaani oY 2006—2009. Useita tiedepalkintoja ja apurahoja.

perhesuhteet: ▪ avoliitossa, yksi lapsi, koira, koti omakotita-lossa vanhassa Kastellissa

harrastukset: ▪ koiran ulkoilutus, avustavat puutarhanhoitotyöt

Tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi

syntymä- ▪aika ja -paikka: 12.5.1957 nivala

koulutus: LL 1981 (oY), ▪LKT 1987 (oY)

työura: assistentti oY, tutkija- ▪tohtori UmDnJ — rutgers medical School, new Jersey 1982—85, lää-ketieteellisen biokemian dosentti 1987 (oY), Suomen Akatemian nuorempi tutkija 1988—90, bio-kemian apulaisprofessori oY 1989—90, lääketieteellisen bio-kemian ja molekyylibiologian laitoksen johtaja 1990—2007, lää-ketieteellisen biokemian profes-sori oY 1990—, lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian oppiainevastaava 1996—2009, Biocenter oulun tieteellinen johtaja 1996—2009, Biocenter Finlandin johtaja 2006—2007 ja varajohtaja 2008—2009. muita tiedehallinnollisia ja akateemisia tehtäviä, useita tiedepalkintoja.

perhesuhteet: naimisissa, ▪kolme lasta, koti oulunsalossa

harrastukset: lukeminen, kok- ▪kaaminen, puutarhanhoito

rantaa läpäisyä. Teknillinen tiedekunta on havainnut hyväksi hieman ”paapoa” ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoi-taan. Tiedekunnassa on huomattu, että kun opinnot pääsevät hyvin vauhtiin, ne myös etenevät hyvin.

Tiedekunta huolehtii siitä, että koko kandivaiheen ajan opiskelijoilla on es-teetön lukujärjestys, jonka turvin opis-kelu etenee jouhevasti ja aikataulussa. ”Siinä vaiheessa, kun opiskelijat alkavat nähdä, mitä heidän kannattaa opiskella jatkoa ajatellen, heillä on valinnanvaraa ja parempi pohja tehdä valintoja”, Silvén perustelee.

Laitosten on koulutusrehtorin mu-kaan laadittava sellaisia lukujärjestyksiä, että opiskelijat pystyvät esteettä opiske-lemaan 60 opintopistettä vuodessa.

Silvén patistaa laitoksia ottamaan sa-mat keinot käyttöön, sillä jos ne pu-revat tekniikassa, mikseivät tehoai-si muissakin tiedekunnissa. ”Kysymys ei ole siitä, että olisi onnistuttu valit-semaan parhaat opiskelijat vaan kysy-mys on paremmasta opintojen toteu-tuksesta.”

TuTkiJoisTA PidETään huoLi

Yliopisto joutuu nyt kiinnittämään huo-miota siihen, kuinka tuotetaan tutkin-toja. Vuodet 2009–2011 ovat ratkaise-via, sillä vuosina 2013–2015 tutkinto-tavoitteet asetetaan edellisellä kaudella saavutettujen tasolle.

Olli Silvénin mukaan huippuyliopis-tojen perustutkintosaannot ovat yli 90 prosentin luokkaa. ”Oulun yliopistossa luku ei voi olla yhtään sen vähäisempi.”

”Joudumme etsimään ne opiskelijat, joilla opinnot ovat viivästyneet ja jotka kohtuullisen nopeasti pystyisivät val-mistumaan”, Silvén toteaa lähiajan toi-menpiteistä.

Pidemmällä aikavälillä pitää pitää huoli koulutusohjelmien toimivuudes-ta. Silvénin mukaan se tarkoittaa, että valmistumiseen vaikutetaan niin, ettei opiskelijoilla ole epäselvyyttä siitä, mi-tä heidän pitää tehdä ja että he pystyvät panostamaan opintoihinsa kunnolla.

”Yliopisto menestyy huolehtimalla opiskelijoistaan kaikilla tasoilla. Ei siinä sen kummempaa tarvita. Opiskelijoilla pitää olla tunne siitä, että joku katsoo heidän peräänsä”, Silvén sanoo.

Taina Pihlajaniemen mukaan Oulun yliopiston tavoitteena on kuulua maa-ilman johtavien akateemisten toimijoi-den joukkoon. Se edellyttää voimakas-ta tekemisen meininkiä. ”Tutkijoilla ja tutkimusryhmillä on oltava halu tehdä jotakin ainutlaatuista. Tätä halua mei-dän täytyy varjella ja ruokkia.”

Tutkimuksen kehittämisessä hyvää

pohjaa antaa vuonna 2007 toteutettu tutkimuksen kokonaisarviointi. Pihla-janiemi kiittelee sen oikeaa ajoitusta. ”Arviointi osui nappiin aikataulullisesti. Yliopistot ovat nyt uudessa vaiheessa, ja me pystymme hyvin hyödyntämään ar-viointia omien vahvuuksiemme pohti-misessa ja siinä, mistä haluamme kehit-tää tutkimuksellisen profiilimme kan-sainvälisesti. Tämän mukaan linjaamme toiminnan kehittämistä jatkossa.”

”Tutkimus on uuden etsimistä, mut-ta myös kovaa kilpailua. Tarvitsemme kaikkensa likoon pistäviä ihmisiä.”

8 tietopisto 1/2010

kun matematiikan ja sovelletun matematiikan professorikunta vaihtui lyhyen ajan sisällä koko-

naan, laitoksen johtaja Lasse Holm-ström tajusi konkreettisesti työskente-levänsä todellakin pitkän linjan laitok-sessa. Monet eläkkeelle jääneistä pro-fessoreista olivat nimittäin aloittaneet opintonsa Oulun yliopistossa laitoksen perustamisen aikoihin.

”Pitkästä iästä kertoo myös se, et-tä laitoksemme tilat Linnanmaan van-himmassa osassa taitavat olla edelleen siinä kunnossa, mihin ne alun perin ra-kennettiin. Tällä paikalla on oltu pit-

kään”, Holmström juttelee.Vaikka vanha laitos onkin, siitä ja

kalkkeutumisesta ei todellakaan voi puhua samassa lauseessa. Jokin aika sitten laitos oli pari vuotta peräkkäin opetuksen kansallinen huippuyksikkö, ja tutkimuspuolella sen riveistä löytyy liuta huippututkijoita. Aineenopetta-jiakin sieltä valmistuu kuin sieniä sa-teella. Aineenopettajakoulutuksen ke-hittämishanke AinO:n loppuraportin mukaan laitoksesta valmistui vuosina 2005–2007 matematiikan aineenopet-tajia enemmän kuin Turusta, Jyväsky-lästä ja Joensuusta yhteensä.

”Nämä luvut koskevat toki vain noi-ta vuosia, mutta käsittääkseni meno on jatkunut samanlaisena sen jälkeen-kin. Tuotamme noin kolmasosan ma-tematiikan aineenopettajista Suomessa, mikä on todella paljon. Tässä mielessä olemme kansallisesti kaikkein tehok-kain yksikkö”, Holmström kertoo.

rEkrYToinTi ALkAA vArhAin

Tehokkuus on monen tekijän summa. Hyvät ja innostuneet opiskelijat ovat luonnollisesti yksi palapelin tärkeim-mistä osista, joten rekrytoimisessa on nähty paljon vaivaa. Laitoksessa on teh-

matemaattisten tieteiden laitos kannustaa itsenäiseen ajatteluunteksti ja kuvat Samira Fahim

50-vuotiaalla matemaattisten tieteiden laitoksella menee hy-vin. Sen takaavat motivoitu-neet opiskelijat, tutkiva ja in-nostunut opetushenkilökunta, leppoisa ilmapiiri sekä aktiivi-set alumnit.

Peter Hästö (kesk. takana) piipahtaa kuun-telemassa olli Hyvärisen (oik.) vetämiä laskuharjoituksia. ”Kun kävin tutustumas-sa Cerniin (euroopan hiukkasfysiikan tut-kimuskeskus) ja kysyin eräältä tiedemie-heltä kiperiä kysymyksiä, hän sanoi, ettei tiedä niihin vastauksia. Silloin tajusin, et-tä jos hän ei tiedä, minunkaan ei tarvitse tietää kaikkea”, Hyvärinen naurahtaa.

9

ty vuosia yhteistyötä koulujen ja lukioi-den kanssa Oulun seudulla ja kauempa-nakin. Kouluvierailut aloitettiin 90-lu-vun alussa, ja niiden kantavana voimana toimi pitkään laitoksen silloinen lehtori ja pitkän linjan matematiikan puolesta-puhuja Alli Huovinen.

Vierailujen lisäksi laitoksen opiskeli-jat ovat pitäneet kursseja abiturienteille ja matematiikkakerhoja ja -leirejä vähän nuoremmille koululaisille.

Toinen tärkeä tekijä ovat laitoksen satsaukset innovatiivisiin opetus- ja opiskelumenetelmiin. Tuutortupatoi-minta, monipuoliset laskuharjoitukset ja vaihtoehtoiset tavat suorittaa kurs-seja ovat vain muutamia esimerkkejä. Myös hyvien ja innostavien opettaji-en merkitys on Holmströmin mukaan suuri – varsinkin ensimmäisinä opiske-luvuosina, jolloin sitoutuminen omaan oppialaan syntyy.

Kaikessa tekemisessä tähdätään sii-hen, että opiskelijat rohkaistuisivat ajat-

telemaan omilla aivoillaan.”Asioita oppii ymmärtämään, kun te-

kee ja miettii itse eikä vain kuuntele, kun toinen kertoo vastauksia. Itse ajat-telen, että matematiikka on juuri se ai-ne, jossa tarvitaan kaikkein vähiten ke-tään kertomaan, miten asiat toimivat. Tarvitaan vain pari perustietoa, min-kä jälkeen kaiken voi ajatella itse ilman ulkoa opettelua tai muistikaavoja”, ai-neenopettajalinjan vastuuhenkilönä toimiva Peter Hästö sanoo.

kAikkEA Ei TArviTsE TiETää

Lasse Holmström uskoo, että juuri sat-sauksien ja innostamisen ansiosta lai-tokseen on saatu hyviä opiskelijoita ja toisaalta niistä, jotka ovat tulleet heille opiskelemaan, on koetettu pitää mah-dollisimman hyvää huolta.

Aineenopettajiksi aikovatkin on huo-mioitu uudistuksia tehtäessä. Heille jär-jestetään kolmatta vuotta käytännönlä-heistä erikoistyökurssia, jossa suunni-

tellaan erilaisia ohjauksia pienryhmil-le. Aiheet vaihtelevat vuosittain, tällä kertaa opiskelijat suunnittelevat sisältö-jä ja erilaisia opetusmetodeja yhdelle 1. vuosikurssin kurssilleen ja abien yliop-pilaskirjoituksiin valmentavalle kurs-sille. Tätä syventävää kurssia suositel-laan kolmannen vuoden opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet ensimmäiset opiskelurupeamansa kasvatustieteissä.

Ohjausten suunnittelun lisäksi eri-koistyökurssin toinen tärkeä tavoite on saada opiskelijat pääsemään irti ajatuk-sesta, että heidän pitäisi tietää kaikki. Vaativan tehtävän tullessa vastaan sitä voi pohtia oppilaiden kanssa yhdessä ja näyttää, miten pohtimisprosessi ete-nee. Hästön mielestä tapa on erittäin hyödyllinen ja rohkaisee oppilaita käy-mään jatkossa samaa prosessia läpi it-sekseenkin.

Hyvä opettaja ottaa Peter Hästön mukaan monenlaiset oppijat huomioon ja kannustaa itsenäiseen ajatteluun.

”Käytännössä jälkimmäiseen pitää kuitenkin usein ainakin aluksi pakottaa. On helppoa ohjata toinen tekemään jo-tain, mutta paljon vaikeampaa vaikuttaa siihen, mitä toinen ajattelee. Toki luok-kahuoneen tai auditorion tilanteenhal-linta ja asioiden esittäminenkin ovat tär-keitä asioita, mutta jos ne eivät ole koh-dallaan, hankalammatkaan tavoitteet eivät toteudu”, Hästö miettii.

Hyvin aineensa hallitseva ja innostu-nut opettaja innostaa myös oppilaitaan, jotka taas innostuvat alasta ja lähtevät mahdollisesti opiskelemaan sitä lukion jälkeen. Näin laitoksessa ainakin toivo-taan.

MoniPuoLinEn TuTkiMus

kiviJALkAnA

Vaikka noin kaksi kolmasosaa mate-maattisia aineita opiskelevista valmis-tuu aineenopettajalinjalta, tapahtuu lai-toksessa paljon muutakin. Käytännössä kaikki laitoksen opettajat myös tutki-vat. Puhtaan matematiikan tutkimuk-sen kaksi laitoksen päälinjaa ovat mate-maattinen analyysi ja sen sovellukset se-kä diskreetti matematiikka.

”Jälkimmäiseen kuuluu sellaisia klas-

matemaattisten tieteiden laitos kannustaa itsenäiseen ajatteluunteksti ja kuvat Samira Fahim

Matemaattisten tieteiden laitos

Perustettu 1959, silloin ▪nimellä matematiikan laitos

nykyisessä muodossaan toiminut ▪vuodesta 1994 lähtien, jolloin entinen laitos yhdistettiin silloi-sen sovelletun matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa.

Kolme pääainetta: mate- ▪matiikka, sovellettu mate-matiikka ja tilastotiede.

maisterivaiheessa mahdollisuus ▪valita erikoistumislinjaksi edellä mainittujen lisäksi aineen-opettajan linja tai matematii-kan ja tietotekniikan linja.

vuosittain noin 100 ▪uutta opiskelijaa.

Henkilökuntaa alum- ▪nit mukaan luettuina noin 70–75 henkilöä. (SF)

10 tietopisto 1/2010

Tohtorikoulutettava Erno Saukon työ-huoneen seinällä oleva liitutaulu on täyn-nä hänen tutkimukseensa liittyviä lasku-toimituksia. Vaikka nuori mies sanoo, ettei tarvitse tutkimuksensa tekoon juu-ri kynää, paperia ja tuolia kummempia välineitä, taulu on välillä oiva apu.

”On ihan mukava, kun voi välillä kat-sella laskuja selkä suorana”, hän tuumaa.

Saukko on erityinen tapaus, sillä hän valmistui maisteriksi parhain mahdol-lisin arvosanoin ja vain kolmessa vuo-dessa. Kaksi jälkimmäistä vuotta hän opiskeli yliopistossa, sitä ennen mate-matiikan perusopintoihin tuli otettua varaslähtö lukiossa.

”Silloinen opettajani tunsi Huovisen Allin, joka järjesti minulle materiaalia lueskeltavaksi. Opettajani ei ilmeisesti jaksanut kuunnella kysymyksiäni ja rat-kaisi asian sillä tavalla. Loistava opettaja hän oli kyllä”, Saukko kertoo.

Yliopistoon päästyäänkin hän opiske-li suurimmaksi osaksi itsekseen. Ym-päripyöreiksi päivät muuttuivat gra-duvaiheessa. Nykyään tahti on vähän rauhoittunut, sillä tutkimusasiat alka-vat olla jo niin vaikeita, ettei niitä jaksa miettiä koko päivää.

”Tutkimukseni käsittelee operaatto-riteoriaa analyyttisissä funktioavaruuk-sissa, näin yhteen lauseeseen tiivistet-tynä. Tämä on aika abstraktia eikä sillä ole ainakaan vielä mitään linkkejä käy-täntöön”, hän kertoo.

Matematiikan saavutuksista ei juuri-kaan saa lukea lehdistä, sillä uusilla oi-valluksilla on harvoin välitöntä vaiku-tusta mihinkään, toisin kuin esimer-kiksi tekniikan tai luonnontieteiden puolella. Matematiikka on modernin luonnontieteen ja tekniikan perusta. Se yhteinen kieli, jota noilla aloilla käyte-tään, ja jonka varaan teoriat ja menetel-mät viime kädessä rakentuvat.

”Tietokoneiden alkaessa yleistyä jot-kut ajattelivat sen merkitsevän sitä, et-tä matemaattisen osaamisen tarve olisi vähenemässä. Todellisuudessa tilanne

maisteriksi kolmessa vuodessa

on ollut päinvastainen. Matemaattisten menetelmien käyttö on tullut niiden myötä mahdolliseksi yhä useammalla alalla, ja onhan käyttämiään menetel-miä syytä ymmärtää”, laitoksen johtaja Lasse Holmström sanoo.

”MEiLLä MEnEE hYvin!”

Kolmen viime kuukauden sisällä laitok-sesta on valmistunut kolme tohtoria, kaksi valmistuu parin kuukauden sisällä ja lisää on tulossa. Erno Saukon suunni-telmissa on jatkaa tutkimustaan ja kat-sella, miten se alkaa edistyä. Jos hyvin käy, 3–4 vuoden kuluttua hänenkin kir-jahyllyssään komeilee itse kirjoitettu väi-töskirja. Laitoksellakin tuntuu menevän kaikin puolin paremmin kuin hyvin.

”Jos jotain uhkakuvia haluaa maalail-la, ne liittyvät ehkä siihen, kuinka on-nistumme jatkossakin rekrytoimaan hyvää opiskelija-ainesta. Siihen on sat-sattava edelleen, varsinkin kun rek-rytointipohjamme ei ole oletettavasti ainakaan laajenemassa”, Lasse Holm-ström toteaa.

sisia matematiikan alueita kuin algeb-ra ja lukuteoria. Itse asiassa nämä eivät ole Suomessa kovin vahvasti edustet-tuja, meidän lisäksemme muista voisi mainita ehkä vain Turun yliopiston”, Hollmström kertoo.

Sovelletussa matematiikassa taas yk-si strategisista painopistealoista on in-formaatioteknologia eli tietotekniikkaa tukeva matematiikka. Lisäksi laitok-sessa keskitytään tutkimaan tilastollis-ta mallintamista ja data-analyysiä, jos-sa esimerkiksi tilastotieteen biologiset ja lääketieteelliset sovellukset ovat tär-keällä sijalla.

Maallikosta nämä kuulostavat var-masti hienoilta ja yleviltä asioilta, vaik-kei niiden sisältö tahdo oikein aueta-kaan. Onneksi Holmström osaa selit-tää termit kansankielellä.

Puhtaassa matematiikassa tavoitteet eivät ole välttämättä muuttuneet tu-hansien vuosien aikana miksikään – ha-lutaan vain luoda uutta tietoa.

”Sovelletun matematiikan puolella ta-voitteet ovat taas toisenlaiset. Itse ym-märrän sen sellaisena toimintana, joka pyrkii ratkomaan matematiikan ulko-puolisia ongelmia matematiikan mene-telmillä. Esimerkiksi itse olen tehnyt paljon tutkimustyötä ilmastonmuutok-seen liittyvissä asioissa ja ennen kaikkea menneen ilmastonmuutoksen selvittä-misessä. Mukana on ollut myös biolo-geja, ja työ on ollut jossain määrin il-mastoennusteidenkin analyysiin liitty-vää. Päämääränä on silloin ollut yrittää saada matemaattisin ja tilastotieteelli-sin keinoin täsmällisiä tietoja näistä asi-oista”, sovelletun matematiikan profes-sori Lasse Holmström selvittää.

Muilla sovellusalueilla on luonnol-lisesti erilaisia tehtäviä – informaatio-tekniikkaa tukevat matemaattiset sovel-lukset liittyvät tyypillisesti it-sektorista nouseviin ongelmiin, kun taas lääketie-teellisissä sovelluksissa puhutaan toisen-laisista ongelmista. Kaikissa tapauksis-sa matemaattisten tieteiden osaajat toi-mivat yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa ja ”yrittävät olla hyödyllisiä”, ku-ten Holmström tiivistää.

erno Saukko kertoo opiskelun olleen niin mukavaa, että mopo oli välillä karata käsis-tä ja mökkihöperöksikin meinasi tulla. ”en vain malttanut päästää irti.” (SF)

11

Ann

A-mAriA rAU

DASKo

SKi

Alli huovinen ▪ muistetaan matemaattisten tieteiden laitoksessa tinkimättömänä uudistajana ja kovana ma-tematiikan puolestapuhujana. Hän oli mukana perusta-massa tuutortupatoimintaa, osallistui palautepäivien, -järjestelmän ja oKTr:n kehittämiseen ja kiersi ympäri itä- ja Pohjois-Suomea kouluissa kertomassa matematii-kan opiskelusta, valmistuneiden työtilanteesta ja oulun yliopistosta yleensä.

”Jos kouluvierailuja ei olisi tehty niin ahkerasti kuin niitä tehtiin, meillä olisivat opiskelijat vähissä”, Huovi-nen huomauttaa.

Hän aloitti opiskelut oulun yliopistossa lähes sen pe-rustamisen aikaan, kauemmas kun ei ollut varaa lähteä. 60-luvun alussa hän toimi tuntiopettajana matematiikan laitoksessa ja jäi sille tielleen. eläkkeelle hän jäi vuonna 2004, mutta toimii edelleen talkoohengessä laitoksen ja yleensäkin matematiikan hyväksi.

Hän kirjoittelee ahkerasti lehtien yleisönosastoille ja muistuttelee tieteenalan tärkeydestä.

matematiikka ylittää harvoin uutiskynnyksen, mikä on sääli. onhan se kuitenkin vanhempaa kulttuuria kuin lu-kutaito!” Huovinen muistuttaa.

”Poltetaan taulukkokirjat!”Huovisella on selvät visiot siitä, kuinka matematiikkain-nostus pidetään voimissaan tulevaisuudessakin.

”Koulumaailmassa olisi tehtävä töitä, jotta nuoret in-nostuisivat matematiikasta, valitsisivat sen lukiossa pit-känä aineena ja jatkaisivat sen opiskelua myöhemmin-kin. Kouluihin tulisi myös saada enemmän matemaattisia aineita arvostavia opettajia, jotka innostavat oppilaita omalla olemuksellaan”, hän sanoo.

Huovinen tietää, mistä puhuu, sillä hänen omakin kiin-nostuksensa matematiikkaan heräsi taitavien opettajien ansiosta.

Hyvä matematiikan opiskelija on Huovisen mukaan tot-tunut tekemään töitä. Ylioppilastodistus ei hänen mie-lestään kerro koko totuutta, vaan oma paneutuminen ratkaisee. Huovinen muistaa erään lyhyestä matematii-kasta kuutosen saaneen opiskelijan, joka pääsi aikanaan oulun yliopistoon opiskelemaan kemiaa. matematiikka takkusi kovasti, mutta tuutortuvassa vietettyjen viikko-jen ja lukemattomien kysymysten jälkeen opiskelija al-

koi saada erinomaisia arvosanoja ja päätyi myöhemmin tutkijaksi.

”on ymmärrettävä, miksi jokin asia tehdään, kuten se tehdään. Silloin kiinnostuskin herää. Pelkkä taulukkokir-jan tai kirjan takaa löytyvien vastausten selaaminen ei hyödytä mitään. Yhtenä syksynä muuten ehdotin, että kokoonnutaan rotuaarilla ja poltetaan nuo kirjat roviol-la”, Huovinen naurahtaa.

matematiikkaa pidetään usein poikien juttuna, mutta Huovinen kumoaa oletuksen täysin.

”vielä 90-luvulla aloittajista 20–30 prosenttia oli tyttö-jä. vuonna -98 eräs äiti kirjoitti Kalevan yleisönosastolle ja ihmetteli, miksi tyttöjen edes pitäisi opiskella mate-matiikkaa. Heillä kun oli hänen mukaansa erilaiset ai-votkin kuin pojilla. Siitä kehkeytyi kova keskustelu, joka teki oikein hyvää, sillä pian yli puolet matematiikan aloittajista oli naisia”, hän kertoo.

idoli ja auttajavaikka Huovisen eläkekahveja juotiin useampi vuosi sitten, hän on edelleen tuttu näky laitoksen käytävillä. opiskelijat kyselevät häneltä neuvoja ja monet jo valmistuneet opiskelijat pitävät häneen edelleen yh-teyttä. Facebookiin on perustettu Allin fan club, ja aina joku kertoo innostuneensa mate-matiikasta Huovisen yleisönosastokirjoi-tuksen perusteella.

”Uudet opiskelijat kysyvät usein, muistanko heidän isänsä tai äi-tinsä, joka on myös opiskel-lut aikanaan meillä. vii-meistään siinä vaiheessa, kun joku tulee kysymään, muistanko hänen isovan-hempansa, jään pois näis-tä ympyröistä”, Huovinen nauraa. (SF)

Touhukas elävä legenda

maisteriksi kolmessa vuodessa

12 tietopisto 1/2010

Jonna malmbergin lem-pityöpaikka kotona on ruokapöytä, jonka ääres-sä voi levitellä papereita ja uppoutua väitöskirjan tekemiseen.

13

”Leikitään, että äiti on töissä” teksti ja kuva Annu Hattunen

Tutkijan työtä ei voi rajata kahdeksaan tuntiin. Jonna malmbergille kotona työskentely antaa myös joustoa perhe-elämään.

T utkija Jonna Malmberg kaa-taa kupillisen kahvia ja istahtaa kotisohvalleen Kuivasrannalla.

Työpäivä on juuri päättymäisillään. Vain kasa papereita ja läppäri paljastavat, että tässä kodissa eletään perhe-elämän lisäk-si myös työelämää.

Malmberg on vuodesta 2008 työs-kennellyt tutkijana Oppimisen ja koulu-tusteknologian tutkimusyksikössä, jos-sa aloitti tutkimusapulaisena 2007. Nyt työn alla on väitöskirja, jonka aiheena on strateginen ja itsesäätöinen oppiminen. ”Yksinkertaistettuna se tarkoittaa esi-merkiksi sitä, että oppija on itse vas-tuussa työympäristöstään ja oppimises-taan. Tulin vasta äsken ajatelleeksi, että aihe liippaa läheltä tätä etätyöskentely-äkin. Se on verrattavissa tutkijan itse-näiseen työskentelyyn”.

Pääsääntöisesti Malmberg on päivit-täin yliopistolla, mutta silloin tällöin etätyöpäivä tulee kahden lapsen äidille tarpeeseen. Sen mahdollistaa yksikön tutkijoille tehty etätyösopimus.

”Tein esimerkiksi viime syksynä tie-toisen ratkaisun, että pyrin tekemän töitä kotona mahdollisuuksien mu-kaan, kun esikoisemme aloitti koulun. Olemme sopineet ekaluokkalaisen ty-tön kanssa, että vaikka äiti on kotona, niin leikimme, että äiti on töissä.”

TYökAvErEidEn Tuki TärkEää

Malmberg myöntää uppoutuvansa työ-hön joskus niin syvälle, ettei kuule tai näe, mitä ympärillä tapahtuu. Hänelle etätyöskentely onkin tärkeintä silloin, kun jokin aihe vaatii kunnon keskitty-mistä.

Joskus työpaikalla niinkin pieni asia kuin vieruskaverin näppäimistön ää-ni voi häiritä keskittymiskykyä. ”To-ki kotonakin saattaa turhautua, mutta sen voi purkaa laittamalla välillä vaikka pyykkikoneen pyörimään. Töissä häi-riötekijät ovat erilaisia, ja ne keskeyt-tävät ajatuksen.”

Tutkimusryhmän tuki ja yhteiset pa-laverit ovat toisaalta juuri niitä asioita, joita Malmberg ei vaihtaisi pois. Etä-työn tekeminen on mahdollisuus, mi-kä tarkoittaa, että ensisijainen työpaik-ka on yliopisto.

”En voisi kuvitella tekeväni tätä työ-tä perinteisen sisään–ulos-leimaamisen puitteissa. Työni on kuitenkin niin elä-vää ja muuttuvaa. Kun teen etäpäivän, minun pitää ennakkoon tietää, mitä ai-on tehdä. Työn on oltava tarkoituksen-mukaista ja sillä pitää olla jokin konk-reettinen tavoite.”

14 tietopisto 1/2010

Työtieteen professori Seppo Väyry-nen näkee etätyössä paljon hyvää. ”Etä-työ on mahdollisuus järjestää työtä uu-della tavalla, mukautua toiminnan muu-toksiin ja hyödyntää kauempana olevia asiantuntijoita. Etätyö lisää monimuo-toisuutta ja joustoa ja mahdollistaa liik-kuvuuden. Työasioita voi hoitaa missä päin maailmaa tahansa”, hän listaa.

Etäteknologian avulla työntekijöiden osaamista saadaan työnantajan käyt-töön ja yhteydet työkavereihin säily-vät. Yhteydenpito myös pitkän saira-usloman aikana on tärkeää, jotta paluu työhön ei muodostu kynnykseksi.

Etätyö voi olla yksi ratkaisu paljon pu-huttuun työurien pidentämiseen. ”Se voi helpottaa työuran jatkamista ja mah-dollistaa osaamisen hyödyntämisen pi-dempään. Paljon matkustelua vaativas-sa työssä virtuaalikokousten lisääminen voi helpottaa työssä jaksamista.”

Matkustamisen vähentäminen tuo taloudellista säästöä. Mahdollisuus etä-työhön voi olla myös myönteinen ima-gotekijä.

ToiMiviLLA rATkAisuiLLA

MoniMuoToisuuTTA

”Ilman hyvää johtamista ja työn organi-sointia ei synny hyvää etätyötä”, muis-tuttaa Seppo Väyrynen. ”Epärealistiset odotukset ja riittämätön riskienhallin-ta ovat vaarallinen yhdistelmä. Etätyöl-lä täytyy saavuttaa muitakin kuin talo-udellisia etuja ja etätyöratkaisujen tulee nojata muihin työnantajan ja yhteiskun-nan ICT-ratkaisuihin.”

Väyrysen mukaan etätyön ei koeta

vaikuttavan työntekijän suoriutumi-seen tai sitoutumiseen. ”Työstä kato-aa kontrolli ja läpinäkyvyys, mutta toi-saalta teknologia lisää näkyvyyttä. Etä-työ on joskus vaativampaakin, mutta yleensä joustavuus ja työskentelytavan vapaaehtoisuus edistävät tehokkuutta ja työhyvinvointia”, hän summaa.

Oulun yliopistossa etäteknologian käyttö on lisääntynyt viime vuosina. ”Esimerkiksi tutkijaryhmät Suomes-sa ja ulkomailla pitävät etäteknologian avulla yhteyttä toisiinsa. Teknologiaa hyödynnetään myös muussa yliopisto-jen ja sidosryhmien viestinnässä.”

Opetuspuolelle on muodostunut yli-opistojen keskinäisiä etätyörinkejä, kuten esimerkiksi kognitiotieteessä. ”Pienissä ja harvinaisemmissa oppia-loissa hyödynnetään usein etäteknolo-giaa muodostettaessa opiskeluryhmää eri yliopistojen opiskelijoista. Etätyön

mahdollisuuksia hyödynnetään etä-luennoissa, -kokouksissa ja -seminaa-reissa”, Väyrynen kertoo.

ETäTYöTä TArPEEn JA

TYönkuvAn MukAAn

Oulun yliopistossa etätyötä koskevat oh-jeet on kirjattu henkilöstöasioiden peri-aateohjeeseen, taloussääntöön ja erilli-seen etätyöohjeeseen, kertoo korkea-koulusihteeri Juhani Lehtimäki.

”Niin kutsutussa normaalityössä työ tehdään työnantajan johdon ja valvon-nan alaisena ja työntekijä on velvolli-nen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.”

Etätyötä voidaan tehdä muun muassa kotona, yliopiston toisessa työpisteessä tai ulkomailla. Työ voidaan sopia tehtä-väksi etätyönä, jos työtehtävät ovat sel-keästi määritettävissä ja todennettavis-sa, yliopisto saavuttaa järjestelyllä etua

Tehokkuutta ja hyvinvointia työhönteksti ja kuva Jaana Lahtinen

Työtä voi tehdä muuallakin kuin työpaikalla. etäteknologia mahdollistaa vaihtoehtoiset tavat.

”muualla kuin työnantajan tiloissa työskentely on vain yksi etätyön muoto. Tietoko-ne, verkkoyhteys ja mobii-lilaite tuovat kaikille luon-taisen etätyösopimuksen si-vutuotteena”, sanoo Seppo väyrynen.

15

jestelmää (ACP), jota yliopistossa käy-tetään etäneuvotteluissa.

Hankkeesta pidetään henkilöstön kesken omaa blogia ja wikistäkin löy-tyy eProsessien omat sivut.

Blogi ja wiki ovat käytössä tietova-rastoina ja päiväkirjoina, joista löyty-vät muistiot ja muut asiakirjat.

Hankkeessa on tähän mennessä sel-vinnyt, että etä- ja vuorovaikutustek-nologioiden käyttö ei ole ongelmaton-ta. Langattomien laajakaistojen käytös-sä kaistan riittävyys asettaa haasteita, ja esimerkiksi Kemi-Tornion seudulla 3G-verkko ei ole riittävän voimakas. Moni sovellus vaatii kaistatilaa, jotta ääni- ja kuvayhteydet olisivat häiriöttömiä.

Hankkeessa työskentelee osa-aikai-sesti projektin vetäjänä Hanna Alila Kemissä ja tutkijoina Janne Sinisam-mal ja Tommi Autio Oulussa. Kemin ja Oulun välinen sadan kilometrin vä-limatka ei ole este hanketoiminnassa, vaan erilaiset etä- ja vuorovaikutustek-nologiat ovat käytössä yhteydenpidos-sa. Matkustamista ei kuitenkaan voida välttää, sillä hankkeessa mukana olevat tapaavat toisiaan säännöllisesti ja kehit-tämistyötä tehdään kasvokkain.

Hanke jatkuu elokuun 2010 loppuun saakka. Tänä aikana eProsesseja mita-taan, optimoidaan ja kehitetään. Tutki-muksessa saaduista tuloksista pyritään tekemään yleistävä suositus toiminta-malleista ja niiden käyttöönotosta.

HAnnA ALiLAprojektipäällikkö, eProsessit-hanke

työtieteen yksikön Kemin toimipiste

Etätyöhön, tai eTyöhön, liittyvää kes-kustelua on käyty paljon kymmenen vii-me vuoden aikana. Hajautetuissa orga-nisaatioissa ja alueellisessa toiminnassa etätyöratkaisuja on selvitetty erilaisissa kehittämisohjelmissa ja hankkeissa.

Etätyö mielletään yleensä kotoa kä-sin tehtäväksi työksi, mutta laajemmin ajatellen etätyötä tekevät monet työn-tekijät. Etätyöksi voidaan mieltää esi-merkiksi työ, jota tehdään oman työ-pisteen ulkopuolella tai omassa työpis-teessä etä- ja vuorovaikutusteknologi-oita käyttäen.

Työtieteen yksikön Etätyön prosessit – eProsessit -hanke alkoi helmikuussa 2009. Tekesin rahoittama EAKR-hanke on kestoltaan puolivälissä ja sen työpa-ketit ovat hyvässä vauhdissa. Tavoittee-na on tutkia etä- ja vuorovaikutustek-nologioita case-organisaatioiden liike-toimintaprosesseissa ja johtamisessa.

Hankkeessa etätyötä lähdettiin ke-hittämään kartoittamalla organisaa-tioiden prosesseja ja muodostamalla niiden pohjalta uusia toimintamalleja, ns. eProsesseja. Kehitettäviksi valikoi-tuneet prosessit liittyvät asiakaspalve-luun, opiskelijaohjaukseen, organisaa-tioiden väliseen yhteydenpitoon ja joh-tamiseen. Mukana olevat organisaatiot ovat pääasiassa Kemi-Tornion alueelta.

Kokemusta etä- ja vuorovaikutustek-nologioista on tullut sekä hankehenki-löstön yhteydenpidossa että eProses-sien testauksissa. Yhtenä yhteydenpi-tovälineenä on käytetty muun muassa Adobe Connect Pro -verkkokokousjär-

eProsessit etsii toimintamalleja

normaalityöhön verrattuna ja työnteki-jä suostuu etätyöhön.

”Järjestely edellyttää siis aina sopi-musta ja yhteisen edun toteutumis-ta. Etätyön lähtökohtana eivät voi olla pelkät sosiaaliset tai terveyspoliittiset syyt, vaan etätyön täytyy tuottaa työn-antajalle erityistä hyötyä normaalityö-hön verrattuna”, Lehtimäki kertoo.

Eniten etätyötä yliopistossa tekevät jatko-opiskelijat ja tutkijat ja toiseksi eniten atk-henkilöstö, joka esimerkiksi pyhien aikaan joutuu työskentelemään järjestelmien toiminnan varmistami-seksi. Etätyö ei sovellu johto- ja palve-lutehtävissä työskenteleville.

Yliopisto tulee vaihtoehtoisia työta-poja: se muun muassa tarjoaa käyttöoi-keuksia yliopiston verkkojärjestelmiin ja parantaa sähköisten lehtien ja kirjo-jen saatavuutta. ”Emme kuitenkaan las-ke sähköpostin tai e-lehden lukua koto-na etätyöksi”, Lehtimäki naurahtaa.

”Kokoaikaisia etätyöntekijöitä meillä on vähän, noin kymmenkunta, ja valta-osa heistä työskentelee toisissa yliopis-toissa. Tiedekunnista eniten etätyöso-pimuksia on kasvatustieteiden tiede-kunnan tutkijoilla. Lisäksi meillä on muutamia yhden päivän viikossa koto-na työskenteleviä.”

”Viitisen vuotta sitten oli etätyöbuu-mi, mutta nyt on hiljaisempaa. Ehkä tähän on vaikuttanut tietous etätyön vaatimista järjestelyistä”, pohtii Leh-timäki.

soPiMusAsioissA LiikAAkin

väLJYYTTä

Etätyössä pitää sopia tietojärjestelmien käytöstä ja järjestää kotona työskente-levälle työvälineet ja riittävä tietosuoja. Lisäksi etätyötä suunniteltaessa törmä-tään vakuutus- ja terveydenhuoltokysy-myksiin, työajan seurantaan ja matka-korvausasioihin. Näistä asioista pitäisi saada uusi, selkiyttävä sopimus”, Lehti-mäki painottaa.

Joistakin sovittavista asioista on tul-lut yleisiä käytäntöjä. Terveyspalvelut saa yleensä työskentelypaikkakunnal-ta, jos henkilö työskentelee toisessa yliopistossa, ja matkakorvauksia mak-

samme virkamatkoista, emme kodin ja työpaikan välisistä matkoista.”

Lehtimäen mukaan muuallakin yh-teiskunnassa on puutetta etätyön yh-tenäisistä toimintaohjeista. ”90-luvun alussa EU:ssa puuhattu etätyöohje on jäänyt direktiivin tasolle, eikä Suomel-la tietääkseni ole omia, yhtenäisiä sää-döksiä etätyön varalle. Myöskään jär-

jestöjen kohdalla en ole sellaisiin tör-männyt.”

”Etätyö ei ole viime aikoina ollut ko-vin pinnalla”, Lehtimäki summaa. ”Eh-käpä nykyinen epävarma taloustilanne, palvelussuhdemuutokset ja yliopistola-kiuudistus ovat saaneet ihmiset pitä-mään tiukemmin kiinni omista työ-tuoleistaan.”

16 tietopisto 1/2010

Johanna myllyharjun mielestä on tärkeää ymmärtää pienten asioi-den yhteys suurempiin kokonai-suuksiin. ihmisen munuaissolujen geenitutkimusta voidaan hyödyn-tää esimerkiksi anemian hoidossa.

17

”o len tällainen elatusvelvol-linen”, Johanna Mylly-harju sanoo tarkastelles-

saan ihmisen munuaissoluja soluvilje-lylaboratoriossa.

Vuoden alussa Biocenter Oulun tie-teellisenä johtajana aloittanut Mylly-harju käy säännöllisesti tarkastamassa soluviljelmiensä tilanteen.

”On todella kiinnostavaa, miten gee-nit ja proteiinit oikeasti vaikuttavat sai-rauksissa ja vuorovaikutuksessa toisiin-sa. Minusta on tärkeää ymmärtää oman erityisalan merkitys suuremmassa ko-konaisuudessa.”

Myllyharju on vuodesta 2007 työs-kennellyt molekyylibiologian professo-rina ja 20 hengen tutkimusryhmän ve-täjänä biolääketieteen laitoksessa. Uu-si tehtävä oli mieleinen jatkumo hänen uralleen. Häntä esitettiin tutkimusreh-toriksi siirtyneen Taina Pihlajanie-men tilalle.

Tammikuun alku on ollut Myllyhar-julle haipakkaa. Hän on juuri palannut työmatkalta Norjasta ja on seuraavana päivänä lähdössä Yhdysvaltoihin alan tärkeimpään tieteelliseen kokoukseen.

”Yritän aina varata kalenterista muu-taman päivän kuukaudessa, joille en sovi mitään menoja, mutta yllättäen ne sitten täyttyvätkin”, Myllyharju hymyilee.

oulu imaisi satakuntalaisenteksti ja kuva Annu Hattunen

Biocenter oulun tuore johtaja Johanna myllyharju on asunut oulussa 16 vuotta. Pohjoiseen hänet houkutteli aikoinaan biolääketieteen grand old man.

BiocEnTEriin TuLo onnEnPoTku

Porin seudulla syntynyt Myllyharju kiinnostui biologiasta jo peruskoulussa innostavan opettajan ansiosta. ”Tykkään ratkoa ongelmia ja mikä sen kiinnosta-vampaa kuin ratkoa ihmisen biologiaan liittyviä ongelmia.”

Ouluun hän päätyi vuonna 1994 epä-tyypillisen sattuman kautta. ”Vastasin Helsingin Sanomissa olleeseen työpaik-kailmoitukseen, ja oli onnenpotku, että pääsin Ouluun Kari Kivirikon tut-kimusryhmään. Hän on alan kovimpia nimiä. Meidän alan paikkoja ei yleensä lehdissä ilmoitella.”

Turun yliopistossa genetiikasta ja biokemiasta väitellyt Myllyharju on kotiutunut Ouluun hyvin. Eteen saisi kuulemma tulla aika isoja houkuttimia, että hän miehensä ja kahden koiransa kanssa lähtisi muualle.

”Olihan minulla suunnitelmissa, et-tä teen ensin kolmen vuoden post dok-toraalin Suomessa ja lähden sitten ulko-maille, mutta Oulu imaisi”, hän kertoo.

Tutkimusprojektit etenivät niin hy-vin, että kolmen vuoden jälkeen ei kan-nattanutkaan lähteä pois.

”Olisi ollut sääli jättää ne kesken. Vaikken voi sanoa olevani oululainen, on kuitenkin ollut helppo sopeutua tän-ne, koska ihmiset ovat niin mutkatto-mia. Oulu on myös kansallisesti ja kan-

sainvälisesti mitä mainioin paikka mei-dän alalla.”

uusiA AhAA-ELäMYksiä

Biokeskus Suomi -verkostoon nykyisin kuuluva Biocenter Oulu on ensimmäi-nen Suomeen perustetuista biokeskuk-sista. Johanna Myllyharju listaa sen vah-vuusaloiksi sydän- ja verisuonisairauksi-en, sidekudosten, genetiikan sekä pro-teiinien toiminnan ja rakenteen tutki-muksen.

”Jatkossa edistämme meidän vahvoja alojamme ja haistelemme biotekniikan ja molekyylilääketieteen uusia tuulia. Ajankohtaisia kysymyksiä on esimer-kiksi epigenetiikka: miten geenejä sää-dellään ja miten ympäristö voi vaikut-taa geenien toimintaan.”

Myllyharju kertoo inspiroituvansa eri alojen asiantuntijoiden luennoilla, mistä saa usein ahaa-elämyksiä myös omaan tutkimukseen.

Hänelle tiede on elämäntapa, jolloin virka-aikaa ja vapaata on hankala ero-tella toisistaan.

”Kotioloissa kaksi koiraani kyllä huo-lehtivat siitä, että liikun tarpeeksi. Koi-rien kanssa tulee harrastettua agilityä, metsästyskokeita ja näyttelyitä. Se onkin sitten aivan oma sosiaalinen piirinsä.”

kasvotusten

18 tietopisto 1/2010

M uistatko lapsuudestasi, mil-lainen kuva sinulla oli tiede-maailmasta ja tutkijoista ja

kuinka se muodostui? Olivatko tutkijat maailman pelastavia sankareita vai sa-laperäisiä älykköjä kammioissaan? Me-dia ja erityisesti elokuvat rummuttavat nykylapsille varsin stereotyyppistä ku-vaa tutkijuudesta.

Mitä saatiinkaan tulokseksi, kun 25 alakouluikäistä lasta pääsi piirtämään kuvia tutkijoista, ja niitä verrattiin 2000-luvun lastenelokuvien tutkija-hahmoihin? Tällainen siis olet, tutkija.

TuTkiJA, hAnki siLMäLAsiT

Silmälasit tekevät tutkijan. Mikäli siis näkökykysi on hyvä ja toimit tutki-muksen parissa, jonkinlaiset imagola-sit lienevät paikallaan. Lasten mukaan sata prosenttia tutkijoista käyttää lase-ja, näin siis ainakin piirrosten mukaan. Elokuvissakin valtaosalla tutkijahah-moista on lasit.

Hyvä tutkijan tuntomerkki on myös parta. 64 prosenttia lapsista piirsi hah-molleen parran. Elokuvissa parta ei ihan niin yleinen ole, mutta löytyy to-ki joka kolmannelta tutkijahahmolta.

Joka toinen tutkija elokuvissa pukeu-tuu valkoiseen takkiin, piirroksissa hie-

man yli kolmannes. Puolet tutkijoista sekä elokuvissa että piirroksissa toimii laboratorioympäristössä. Tunnistatko itsesi?

Koska totuus tulee lasten ja imeväis-ten suusta, on uskottava piirroksiin lii-tettyjä sanallisia kuvauksia tutkijasta.

Tutkija on tiedekäs ilonpilaaja, sot-kuinen, epäsiisti, hullu ja sekava. Hy-viäkin puolia löytyy: tutkija on älykäs, ahkera, maineikas, itsevarma ja tietää kaiken laboratoriosta. Tutkija on myös ”kiinnostunut kaikesta tylsästä”. Jon-kun hommaksi sekin jää aina.

sinä oLET MiEs

Ikävänä uutisena naispuolisille tutkijoil-le kerrottakoon, että tutkija ei voi olla nainen. Vain yksi lapsi 25:sta piirsi val-kotakkisen naistutkijan, kun jokaises-sa muussa piirroksessa tutkija oli mies. Elokuvissakin mukana on vain yksi nais-tutkija (tohtori Elena Kinder, Vaippa-housut vauhdissa), mutta hänenkin rin-naltaan löytyy miespuolinen tutkimus-partneri, joka toimii varsinaisen tutki-muksen parissa tohtori Kinderin hoita-essa enemmän PR-puolta.

Tutkijoiden taustat olisi hyvä selvittää huolellisesti, etenkin, jos he työskente-levät räjähdysherkkien aineiden kanssa.

Räjähdykset saattavat saada tutkijasta esiin maailmanvalloitusta suunnittele-van rikollisen, jonka aiemmin siisti ul-komuoto muuttuu epäsiistiksi ja rujok-si. Esimerkiksi elokuvassa Underdog – Alakynsi tohtori Simon Barsinister suunnittelee vallankaappausta geeni-manipuloimalla pelottavia superälyk-käitä ja -vahvoja koiria tuekseen.

Jos et ole rikollisin mielin liikkeellä tutkimusmaailmassa, olet joko nörtti tai seikkailija. Jos olet tutkimuksillesi omistautunut nörtti, olet todennäköi-sesti huono isä ja sinulla on kotonasikin laboratorio. Esikuvasi löytyy esimer-kiksi elokuvasta Heinähattu ja Viltti-tossu perunatutkija Matti Kattilakos-ken hahmossa. Hän on tutkimustyönsä nimissä perheestään vieraantunut kyl-pytakissa liikuskelija, joka odottaa lä-pimurtoaan tapahtuvaksi.

Seikkailijatutkija lähtee vaaroista vä-littämättä tuntemattomille seuduille ja löytää esimerkiksi Atlantiksen (Milo Thatch animaatioelokuvassa Atlantis: Kadonnut kaupunki) tai Maapallon kes-kipisteen (prof. Trevor Anderson elo-kuvassa Matka maan keskipisteeseen). Rahoitusta näille retkille on kuitenkin vaikea saada. Miksiköhän?

Hullu, ilonpilaaja, tutkijateksti maria-melina väyrynen, kuvat pro gradu -aineistosta

onko tutkija nörtti, seikkailija vai rikollinen? Lastenelokuvat luovat selkeitä stereotypioita.

Jokainen tähtitieteilijä tietää, että laboratorion vakiovarustukseen kuuluu keittopulloja, suuren-nuslasi ja kukkia. Saman tietää myös piirroksen laatinut alakouluikäinen tyttö, jonka mukaan tutkija on esimerkiksi fiksu ja hullu.

19

töissä

Minun päiväni 8.1.2010

8.30 ....Töihin, sähköpostit 9.15 .....Aamukahvit9.30 ....Kv-maisteriohjelman

markkinointitilaisuuden suunnittelua

10.00 ...Kouluyhteistyön suunnit-telupalaveri ouLUmA-kes-kuksen kanssa

11.30 ...Lounas12.15 ...Palaverissa sovittujen teh-

tävien eteenpäin vientiä, sähköpostin purkamista, seuraavan palaverin esi-tyslistan viimeistelyä

13.00 ...STo:n tiedotusryhmän kokous

14.30 ...mediaseurantaa ja artik-keleiden luokittelua

14.45 ...STo:n uusien sosiaalisen median kanavien rakenta-mista

15.45 ...verkkouutinen ja STo:n nettisivujen päivittämistä

16.30 ...Kotiin

”A inutlaatuista työtä yliopistos-sa”, kiittelee Laura Kanni-nen toimenkuvaansa. Hänen

virallinen nimikkeensä on suunnitteli-ja, ja koska työ käytännössä on viestin-nän suunnittelua, niin tiedottajaksikin häntä voisi tituleerata.

Kannisen työpanoksesta 70 prosent-tia saa sähkö- ja tietotekniikan osasto ja loput teknillinen tiedekunta. Tiede-kunnassa häntä työllistää pääosin opis-kelijarekrytointi ja omassa osastossa viestinnän tehtävät.

Tehtävien lista on monipuolinen: messuvierailut, kummilukioyhteistyö, abien ja opinto-ohjaajien materiaali-en suunnittelu, tiedeviestintä, media-yhteydet, verkkosivujen ja sosiaalisen median tilien ylläpito…Usein hänet tavoittaa reissun päältä, sillä varsinkin opiskelijarekrytointi vaatii paljon mat-kustelua.

Työtään Kanninen ei voi hoitaa il-man toimivia yhteyksiä professoreihin, tutkijoihin, yliopiston viestintäpalve-luihin, opiskelijapalveluihin, mediaan. Hän on jäsenenä myös monissa työryh-missä ja toimikunnissa.

Työn viehätys on sen monipuolisuudes-sa ja vaihtelevuudessa. ”Koko ajan pitää olla liikkeellä ja kuulolla”, hän sanoo.

Osastossaan tiedottaja on yksinäinen susi, mutta osaston kaksi muuta tiedot-tajaa ja tiedotusryhmä toimivat hänen lähityöyhteisönään. Päiväkahvit Laura Kanninen hörppää osaston opintotoi-miston väen kanssa.

Laura Kanninen valmistui diplomi-insinööriksi tuotantotalouden osastosta vuonna 2004. Alalle hänet vei viehty-mys matematiikkaan. Valinnalle hävisi toinen kiinnostus, valtiotieteet. ”Tuo-

tantotaloudessa hyvä puoli oli opinto-jen poikkitieteellisyys. Tieteiden ja tek-nologian historiaa opiskelin humanisti-sessa tiedekunnassa, joten sain tutkin-tooni myös kaipaamaani yhteiskunnal-lisuutta.”

Vaihto-opiskelijavuotenaan Irlannis-sa Laura Kanninen opiskeli taloustie-dettä, markkinointia ja suoritti tuotan-totalouden opintoja.

Kirjoittaessaan diplomityötään Ou-luseudun yrityspalveluissa Laura Kan-ninen pääsi toteuttamaan poikkitie-teellistä haavettaan eli yhdistämään kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin ai-heisiin, kirjoittamiseen ja insinööritie-teisiin.

”Nykyinen työni on yhdistelmä tätä kaikkea. Se koostuu monenlaisista teh-tävistä, joissa voin käyttää laajasti osaa-mistani”, Laura Kanninen sanoo. Teh-tävässään hän aloitti vuonna 2006.

Yliopisto oli hänelle tuttu työpaik-kana muun muassa WomEqual-hank-keen ajoilta. Hanke perustettiin vuon-na 2005 muun muassa tukemaan tek-niikan alalla toimivien naisten amma-tillista verkostoitumista.

Sähkö- ja tietotekniikan osastossa Laura Kanninen on voinut itse raken-taa työnsä mieleisekseen. Paljon hän on joutunut opettelemaan myös kanta-pään kautta. ”Työni on itsenäistä, olen itse saanut rakentaa työskentelytapani, saan ideoida ja kehittää. Palkitsevinta on, kun oma lehtijuttu tai tiedote no-teerataan mediassa.”

Työ on opettanut, mutta Kanninen on hyvillään siitä, että on päässyt myös viestintäalan koulutuksiin, joita järjes-tää esimerkiksi viestinnän ammattilais-ten järjestö ProCom.

insinööri kynähommissateksti ja kuva Anna-maria raudaskoski

Sähkö- ja tietotekniikan osasto houkuttaa opiskelijoita ulkomailta. Uuden kansainvä-lisen maisteriohjelman markkinoinnissa on myös Laura Kannisella työsarkaa.

20 tietopisto 1/2010

Professori Veikko Gersom Larjatien elämänkaari päättyi 7.1.2010 Turussa, missä hän syntyi 14.4.1918.

Veikko Larjatie kirjoitti ylioppilaak-si Turun suomalaisesta lyseosta vuon-na 1938 ja valmistui Jyväskylän kas-vatusopillisesta korkeakoulusta kansa-koulunopettajaksi vuonna 1943. Myös hänen elämäntyönsä alkoi Turusta, sen suomenkielisten kansakoulujen kansli-an ja sitten Turun suomenkielisten kan-sakoulujen yläkansakoulun opettajan tehtävistä. Näissä tehtävissä hän palveli vuodesta 1944 aina 1950-luvun alku-puolelle saakka.

Larjatie työskenteli myös kustannus-osakeyhtiö Päivän kirjallisena johtajana ja Santalan kristillisen kansanopiston vs. opettajana. Jatkosodassa hän palveli muun muassa valistusupseerina ja jouk-kueenjohtajana Rajajoella ja Ihantalassa. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.

Elämäntyönsä Veikko Larjatie teki Pohjois-Pohjanmaalla. 1953–1956 hän toimi Raahen seminaarin vt. kuvaama-taidon ja miesten käsityön lehtorina ja sitten Oulussa kuvataiteen ja kuvatai-teen opettamisen kouluttajana opetta-jakorkeakoulussa ja yliopiston opetta-janvalmistuslaitoksessa ja myöhemmin opettajankoulutuslaitoksessa.

Suurimman osan Oulun ajastaan hän opetti arkkitehtiopiskelijoille taide-historiaa. Larjatie palasi takaisin syn-nyinseuduilleen 1970-luvun lopulla ja työskenteli vielä kuvaamataidon didak-tiikan lehtorina Turun yliopiston opet-tajankoulutuslaitoksessa vuosina 1978 –1981.

Veikko Larjatien opettajuudesta heh-kui poikkeuksellinen syvällisyys ja pa-neutuminen. Hän kehitti itseään jatku-vasti kuvataiteen ja sen opettamisen se-

kä taidehistorian asiantuntijana. Hänen vahva ammatillinen osaamisensa do-kumentoitui mm. filosofian maisterin (Turun yliopisto 1954) ja filosofian li-sensiaatin tutkinnoissa sekä kymmenis-sä kuvataidetta ja taidehistoriaa käsitte-levissä asiantuntija-artikkeleissa.

Larjatien korkein opinnäytetyö Åbo Akademissa kariutui kiistaan kyber-netiikasta tutkimuksessa. ”Kasta bort kybernetiken!” hänelle sanottiin. Siitä Larjatie ei kuitenkaan luopunut. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua Acta Universi-tatis Ouluensis -julkaisusarjasta löyty-vään Kyberneettiset mallit taidekasva-tuksessa -julkaisuun. Larjatie sai pro-fessorin arvon 15.11.1996.

Veikko Larjatie matkusti paljon ja työskenteli Euroopan eri maissa ja muinaisen Bysantin alueella. Hän esit-teli kuvataidetta ja taidehistoriaa muun muassa ”Vanhan maailman” taideaartei-ta käsittelevän diakokoelmansa avulla.

Euroopan taidemuseoissa ja euroop-palaisen arkkitehtuurin keskellä hän oli kuin kotonaan. Hän johti useita Turk-kiin, Kreikkaan, Tshekkoslovakiaan ja Itävaltaan suuntautuneita ekskursioi-ta. Larjatien lähipiiri aisti hänessä hen-kevän kosmopoliitin. Hän lausuikin: ”Helsingissä minä voisin eksyä, mutta Wienissä en unissanikaan.”

Omilla töillään Larjatie osallistui tai-denäyttelyihin. Hän hoiti myös lukui-sia taiteen alan luottamustehtäviä Ou-lussa ja oli suosittu esitelmöijä vapaan kansansivistystyön ja järjestöjen aree-noilla.

Ystävät muistavat hänet säkenöivä-nä seuraihmisenä ja terävän älykkää-nä keskustelijana. Larjatie julkaisi jopa runokokoelman (Kyreneläinen, 1945). Hän höysti puhettaan monilla hauskoil-la anekdooteilla. Niihin hän usein loih-ti hienovaraisia vivahteita käyttämällä vieraiden kielten ilmaisuja. Iltaa istut-taessa hän saattoi siirtyä pianon ääreen ja soittaa viihdyttäviä säveliä. Hän myös tutkaili ympäristöään tiukasti, mutta tarkkailevan ulkokuoren alla piili paitsi vertaansa vailla oleva sarkasmiin vieh-tynyt humoristi, myös empaattinen ja lämmin lähimmäinen.

Veikko Larjatie jätti opetuksellaan ja persoonallisuutensa voimalla pysy-vän ja elämää voimaannuttavan vaiku-tuksen moniin opiskelijaikäluokkiin. Uskon monien kuitenkin jakavan Lar-jan perintöä siitä, että opettajan ja ih-misen pitää ottaa tosissaan asia, johon hän ryhtyy ja hänen pitää osata myös innostua siitä.

riiTTA-LiiSA KorKeAmäKidekaani

kasvatustieteiden tiedekunta

Henkevä taideasiantuntija

veikko Larjatie 14.4.1918–7.1.2010.

infopisto

uudet dosentitPh.D. James Symonds on nimitetty Oulun yliopiston dosentiksi, alana His-torical Archaeology, 1.12.2009 alkaen. Symonds työskentelee Archaeological Research & Consultancy -yksikön joh-tajana Sheffieldin yliopistossa Isossa-Britanniassa.

Filosofian tohtori Taina Kinnu-nen on nimitetty Oulun yliopiston länsimaisen nykykulttuurin dosentiksi 1.12.2009 alkaen. Kinnunen työsken-telee yliopistonlehtorina humanistises-sa tiedekunnassa.

Filosofian tohtori Pirjo Hedberg on nimitetty Oulun yliopiston kliinisen biokemian dosentiksi 1.11.2009 alkaen. Hedberg työskentelee sairaalakemistinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Filosofian tohtori Netta Iivari on nimitetty Oulun yliopiston dosentiksi, alana käyttäjäkeskeinen, osallistuva tie-tojärjestelmäsuunnittelu, 1.11.2009 al-kaen. Iivari työskentelee tutkijatohtori-na tietojenkäsittelytieteiden laitoksessa.

Filosofian tohtori Pertti Rautiai-nen on nimitetty Oulun yliopiston tähtitieteen dosentiksi 1.11.2009 alka-en. Rautiainen työskentelee tutkijatoh-torina fysiikan laitoksessa.

Tekniikan tohtori Juha Vinha on nimitetty Oulun yliopiston rakennus-fysiikan dosentiksi 1.12.2009 alka-en. Vinha työskentelee yliassistenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Filosofian tohtori Miska Luoto on nimitetty Oulun yliopiston luonnon-maantieteen dosentiksi 1.1.2010 alka-en. Luoto työskentelee professorina Helsingin yliopistossa.

Filosofian tohtori Anssi Vainikka on nimitetty Oulun yliopiston akvaat-tisen evoluutioekologian dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Vainikka työskentelee

tutkijatohtorina biologian laitoksessa.Kauppatieteiden tohtori, teknii-

kan tohtori Veikko Seppänen on nimitetty Oulun yliopiston markki-noinnin, erityisesti digitaalisen liike-toiminnan dosentiksi 1.1.2010 alka-en. Seppänen työskentelee johtajana Elektrobit Oyj:ssä.

Filosofian tohtori Tuula Savinai-nen-Makkonen on nimitetty Oulun yliopiston lapsenkielen tutkimuksen dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Savinai-nen-Makkonen työskentelee projekti-tutkijana humanistisessa tiedekunnas-sa ja puheterapeuttina HUS:n lasten ja nuorten sairaalassa.

Lääketieteen tohtori Tytti Raudas-koski on nimitetty Oulun yliopiston synnytys- ja naistentautiopin dosentik-si 1.1.2010 alkaen. Raudaskoski työs-kentelee osastonylilääkärinä Oulun yli-opistollisessa sairaalassa.

Lääketieteen tohtori Risto Ojala on nimitetty Oulun yliopiston radiologian dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Ojala työs-kentelee osastonylilääkärinä Oulun yli-opistollisessa sairaalassa.

Filosofian tohtori Jussi Klemelä on nimitetty Oulun yliopiston tilastotie-teen dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Kle-melä työskentelee yliopistotutkijana matemaattisten tieteiden laitoksessa.

Filosofian tohtori Jukka Forsman on nimitetty Oulun yliopiston eläine-kologian dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Forsman työskentelee akatemiatutki-jana biologian laitoksessa.

Ph.D. Alexander Lapin on ni-mitetty Oulun yliopiston numeerisen analyysin dosentiksi 1.1.2010 alkaen. Lapin työskentelee professorina Kaza-nin valtionyliopistossa Venäjällä.

ProfessorinimityksiäHallitus otti 22.12.2009 dosentti, fi-losofian tohtori Gerhard Schmittin germaanisen filologian professorin työ-sopimussuhteiseen tehtävään 1.1.2010 lukien.

Hallitus otti 22.12.2009 dosentti, filosofian tohtori Andrei Gourto-vin tietoliikennetekniikan professorin määräaikaiseen työsopimussuhteeseen 1.1.2010–31.12.2012. Alan täsmennys on laajakaistaiset tietoliikenneverkot ja -järjestelmät erityisesti langattoman in-ternetin verkkotekniikat.

Hallitus otti 22.12.2009 dosentti, tekniikan tohtori Timo Fabritiuksen prosessimetallurgian professorin työ-sopimussuhteiseen tehtävään 1.3.2010 lukien. Alan täsmennys on prosessi-metallurgia, erityisesti raudan, teräk-sen ja ferroseosten prosessimetallurgia

Hallitus otti 22.12.2009 tekniikan tohtori Janne Heikkilän tietoteknii-kan professorin työsopimussuhteiseen tehtävään 1.1.2010–31.12.2014. Alan täsmennys on konenäkö ja digitaalinen videonkäsittely.

Hallitus otti 22.12.2009 dosentti, tekniikan tohtori Heikki Ojamon bioprosessitekniikan professorin työso-pimussuhteiseen tehtävään 1.1.2010 lu-kien. Alan täsmennys on bioprosessit, niiden suunnittelu ja hallinta.

21

infopistossa julkaistaan yliopistolaisten

lähettämiä tiedotteita ja lyhyitä uutisia.

Materiaali lähetetään osoitteeseen

tietopisto oulu.fi

KiitosLämmin kiitokseni kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle 1.1.2010 lukien.

Irma Sorvali

vuokrattavanaKalustettu saunallinen kaksio 56,5 m² Länsi-Tuirassa. Lisätietoja puh. 040 828 3778.

Kaijonharjussa Tapiontiellä 3h+k, 68 m². Siistikuntoinen. Lisätietoja puh. 050 359 9712.

22 tietopisto 1/2010

apurahoja

Palvelut henkilöstön omalta sivultaHenkilöstön www-etusivu on kattava palvelusivu, joka tarjoaa henkilökunnalle ajankohtaisia asioita ja työssä tarvittavat palvelut.

www.oulu.fi/henkilokunnalle/index.html

Koulutukset näppärästi yhdessä osoitteessa

www.oulu.fi/henkilostokoulutus

Tule mukaan tutkimukseenEtsin informantteja gradu-tutkimuk-seeni. Haluaisin tutkia pariskuntaa tai perhettä, jonka puolisoista toinen on kotoisin Oulusta ja toinen Helsingistä. Tutkimukseni kannalta oleellista on se, että pariskunta tai perhe asuu Oulus-sa. Tarkoituksena on nauhoittaa paris-kunnan arkikeskusteluja erilaisissa ti-lanteissa. Suostuminen tutkittavaksi ei edellytä erikoisjärjestelyjä.

Tutkittaville toimitetaan tarvittavat äänentallentimet ja annetaan ohjeistus nauhoittamiseen. Tallennukset tule-vat ainoastaan tutkimuskäyttöön ja sii-hen osallistuvia henkilöitä käsitellään anonyymisti. Lisäkysymyksiä ja yh-teydenottoja voi lähettää osoitteeseen elina.x.leinonen helsinki.fi

TAUNO TÖNNINGIN SÄÄTIÖ

Oulun yliopiston tukisäätiön, Tauno Tönningin säätiön ja Oulun läänin Talousseuran maataloussäätiön apurahat ovat haettavina 1.2.-26.2.2010. Apurahaa haetaan jokaiselta säätiöltä erikseen. Hakemusten on oltava perillä viimeistään perjantaina 26.2.2010 klo 16.15. Tarkemmat ohjeet ja sähköiset hakemukset kaikkien säätiöiden osalta löytyy osoitteesta https://valli.oulu.fi/saatio.

APURAHOJA

kaupallisten ja teknillisten tieteiden tu-

kisäätiö kAuTEn niilo ja Lauri santasalon

erikoisrahastosta on haettavana apura-hoja ensisijaisesti bioteknisten, farma-seuttisten sekä lääketeollisuuden ja ter-veydenhuollon prosessien puhtauteen ja hygieniaan liittyvään tutkimus- ja kehi-tystyöhön. Hakuaika päättyy 8.3.2010. Lisätiedot www.kaute.net

L’oréalin ja unescon For Women in Science -ohjelman puitteissa Suomes-sa jaetaan joka toinen vuosi 15 000 eu-ron Naiset ja tiede -apuraha, jonka tar-koituksena on tukea biotieteiden paris-sa toimivaa, itsenäisen tutkimusuran-sa alkuvaiheessa olevaa alle 41-vuo-tiasta naistutkijaa. Hakuaika päättyy 1.3.2010. Lisätiedot www.loreal.fi.

kemianteollisuus kannustaa innovaatio-palkinnollaan kemian alan tutkimuk-sen parissa työskenteleviä ammattilaisia luovaan toimintaan. Hakuun voi osal-listua ilmoittautumalla itse tai ehdotta-malla palkinnon saajaa. Palkinto on ar-voltaan 20 000 euroa. Palkinnon saaja voi olla yksittäinen henkilö, työryhmä tai muu organisaatio. Hakuaika päättyy 28.2.2010. Lisätiedot www.chemind.fi/innovaatiopalkinto.

Euroopan tiedeneuvosto (Erc) myöntää rahoitusta huippututkijoille. Yliopis-ton hakukäytännöt ja -ohjeet Advan-ced Grant -hakuun löytyvät osoitteesta http://www.oulu.fi/tupa/ERC_Advanced_Grant_2010.pdf

Teknologiateollisuuden 100-vuotissää-tiö haastaa suomalaiset yliopistot ja tut-kimuslaitokset esittämään hanke-ehdo-tuksia siitä, miten suomalaisen elinkei-noelämän keskeisiä alueita tulisi vahvis-taa panostamalla pitkän aikavälin haas-teellisiin tutkimusaiheisiin. Näiden tulosten toivotaan täydentävän ja vah-vistavan teknologiateollisuuden osaa-mispohjaa ja erityisesti uusien sovel-lusten syntymistä tulevaisuudessa. Sää-tiö jakaa hakemusten perusteella 4–5 keskimäärin 300 000 euron avustusta. Hakukaavake löytyy osoitteesta http://www.teknologiateollisuus.fi. Hakuaika päättyy 28.2.2010.

Lähettäjä

vastaanottaja

Aihe

inBoX

Tällä palstalla julkaistaan ulkomailla työskentelevien yliopistolaisten sähköpostitervehdyksiä.

oulu.fi

23

Pyöreiden leimojen jäljilläolen täällä vierailevana suomen kielen ja kulttuurin professorina Budapestin eLTe-yliopiston fennougristiikan laitoksessa. Yliopisto on alun perin perustettu jo vuonna 1635 mutta se on aikojen saatossa muuttanut niin paikkaansa, muotoaan kuin nimeäänkin. Yliopistossa on opiskelijoita peräti 32 000, ja suomen kielen opiskelijoita on noin sata. Suomen opiskelijat ovat varsin motivoituneita ja ahkeria (kuten tietenkin myös oulussa).

Koska opetan suomeksi, on unkarin kielen taitoni jäänyt varsin rajoittuneeksi. Se ei kuitenkaan häviä paljoa monien paikallisten englannin taidolle, mistä seuraakin joskus ongelmia. Lähileipomosta olen joskus pyytänyt viittä apinaa viiden unikkosämpylän sijaan, ja kerrossängyn ostajalle luvattiin oman suomennokseni mukaan ”kaupan päälle aivotäräys”.

enää päänvaivaa eivät kuitenkaan aiheuta väärään suuntaan aukeavat ovet tai sukunimen paikka ennen etunimeä, joten jollain tavalla kai alan sopeutua tänne.

Unkarilaiset suhtautuvat yleensä hyvin myönteisesti suomalaisiin. Useimmat paikalliset tietävät, että suomi ja unkari ovat sukukieliä, ja monet vanhemmat ihmiset tuntevat Kalevalan. nuorempi väki taas tuntee Suomen rallikuskeista, hevibändeistä ja Joulupukista.

Asukkaita Budapestissa on noin 1,7 miljoonaa, ja asukastiheys on 3274 as./km², joten tiiviisti ollaan, ainakin kun on tottunut oulun väljyyteen. Koska asumme ihan keskustassa, on ympärillä vilinää koko ajan. Toisaalta meidän taloudessamme vilinää ja meteliä on kodin sisälläkin, välillä jopa enemmän kuin ulkona.Kun keskustan meteli ja huono ilma kyllästyttävät, pääsee euroopan toiseksi vanhimmalla metrolla, Földalattilla, keskuspuistoon, missä viheralueiden lisäksi on muun muassa kylpylä, sirkus, eläintarha ja huvipuisto.

Koska mukanani on yksi vaimo ja neljä lasta, joista nuorin syntyi täällä, olen myös päässyt tutustumaan unkarilaiseen byrokratiaan monipuolisesti. Jos Suomen Kela on joskus vaikuttanut hankalalta, voi tulla tänne kokeilemaan esimerkiksi Suomen passin hankkimista vastasyntyneelle. Se, miten pieni vauva saadaan olemaan passikuvassa totisena ja silmät auki mutta suu kiinni, on ongelmista pienin. Todistuksia, niiden virallisia unkarinnoksia sekä etenkin pyöreitä leimoja todistuksiin joutuu hakemaan monesta virastosta, joiden henkilökunnan englannintaito on usein lähinnä nimellinen.

onneksi ihmiset ovat avuliaita, ja kaikki asiat oleskeluluvista ja nuorimmaisen syntymätodistuksesta kaasulämmityslaitteen huoltoon ovat tulleet lopulta hoidetuiksi. myös lääkärissäkäynti onnistui, vaikkakin pois lähtiessäni lääkäri hämmästytti minut kysymällä: ”Sujautitteko juuri rahaa taskuuni?” ”en!” minä vastasin kauhistuneena, johon lääkäri: ”miksi ette?”

terveisinJari Sivonen

Kirjoittaja on suomen kielen yliopistonlehtori ja tällä haavaa vierailevana professorina Budapestin eLTe-yliopistossa.

jari.sivonen oulu.fi

tietopisto oulu.fi

Terveisiä Budapestista!

.5304

ww

w.oulu.fi/ajankohtaista/index.htm

l

Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista

osoitteessa www.oulu.fi/ajankohtaista/

index.html

väitöstiedotteet osoitteessa www.hallinto.

oulu.fi/viestin/vaitostilaisuudet.html

23.2.Lääketieteellisen tiedekunnan 7. tiedepäivä.

23.2.Töihin Eu:n palvelukseen? eurooppa-

tiedotuksen ja ohjaus- ja työelämäpalvelu-

jen infotilaisuus Linnanmaalla.

näyttelyt

1.–19.2.kalevalan muuttumisleikki. mininäyttely tiedekirjasto Pegasuksessa.