Toimintakertomus 2005Tietotekniikkaosasto

1

Helsingin yliopiston tietotekniikkaosasto

TOIMINTAKERTOMUS2005

Kampuspalvelut ....................................................................................9Tietoliikenne .......................................................................................12Palvelimet ja ohjelmistot ......................................................................14Työasemapalvelut ................................................................................18Tietoturva ...........................................................................................19Sähköinen viestintä .............................................................................22AV-palvelut .........................................................................................22Opetusteknologia ...............................................................................23Hallinnon sovelluspalvelut ...................................................................24Maksulliset palvelut ............................................................................25Kurssit ................................................................................................26Tiedotus .............................................................................................27Muu toiminnan kehittäminen ..............................................................28Voimavarat .........................................................................................30Yhteistyö ............................................................................................36Tietotekniikkaosaston henkilökunta 2005............................................38Tietotekniikkaosaston uusi organisaatio 1.1.2006 ................................41

TIETOHALLINTOJOHTAJAN KATSAUS .....................................................2

HELSINGIN YLIOPISTON ATK-YMPÄRISTÖ 2005 .....................................5

HELSINGIN YLIOPISTON TIETOTEKNIIKKAOSASTO 2005 .........................9

2

Tietohallintojohtajankatsaus

Vuosi 2005 oli tietotek-niikkaosastolle muutostenvuosi – tai pitäisikö sanoa,suuren muuttumisen aloi-tusvuosi?

Osaston johto vaihtuimelko perusteellisesti. Allekirjoittanut aloitti tam-mikuussa uutena tietohallintojohtajana MarttiTammiston jäädessä eläkkeelle maaliskuussa.Kesällä puolestaan jäi yli 42 vuoden suvereeninpalveluksen jälkeen eläkkeelle apulaisosastopääl-likkö Lars Backström, joka ennen tietotekniikka-osaston perustamista oli jo 60-luvun alusta alkaenjohtanut osaston edeltäjää, yliopiston laskenta-keskusta ja atk-keskusta. Pitkän ja perusteellisenvalintaprosessin jälkeen hänen seuraajakseen tuliEija Heiskanen.

Mukanamme valtion ja yksityisten yritysten

usein varsin edistyksellisistä, mutta yliopisto-maailmaan nähden hyvin erilaisista tietohal-lintoyksiköistä toimme tuulahduksen kaupallisenmaailman raaoista realiteeteista ja nopeista kään-teistä. Millainen on seurannaisvaikutus? Toistenmielestä vauhtia on liikaa, toisten mielestä ei vie-läkään tarpeeksi.

Yksi vuoden 2005 suuria teemoja oli tietotek-niikkaosaston uuden organisaation valmistelu.Muuttumisen tavoitteet olivat moninaiset: halut-tiin vahvistaa yhteydenpitoa sisäisiin asiakkai-siimme, tiedekuntiin ja laitoksiin, sekä erityisestiniiden johtoon. Toisaalta haluttiin myös selkeyt-tää jo olemassa olevia toimintoja kokoamalla niitä

yhteen – tästä hyvänä esimerkkinä uusi tieto-hallintoyksikkö – sekä erottaa uusien järjestelmiensuunnittelu ja rakentaminen tuotannosta, yllä-pidosta ja infrastruktuurin hoitamisesta.

Uutena palveluna tarjoamme nyt entisen hal-linnon sovelluspalvelutoiminnan asemasta kokoyliopistolle suunnattuja sovelluspalveluita. Avus-tamme siis haluttaessa laitoksia ja tiedekuntia näi-den omien tietotekniikkatarpeiden selvittämises-sä, mahdollisen uuden järjestelmän määrittelyssäja ostamisessa tai rakentamisessa. Samalla valmis-taudumme jo nähtävästi tulossa olevaan palvelu-keskusrakenteeseen muuttamalla infrastruktuuri-ja tuotantopalveluitamme tuotteenomaisem-miksi, ymmärrettävämmiksi ja kustannuksiltaanseurattavammiksi.

Vaikka uusi organisaatio onkin tätä kirjoitet-taessa ehtinyt olla toiminnassa vasta muutaman

ER

3

kuukauden, on jo nyt nähtävissä, että muutos olioikean suuntainen ja palaute tiedekunnilta onmyönteistä.

Myös valtion IT-politiikassa puhalsivat voimakkaanmuutoksen tuulet. Keväällä aloitti valtiovarain-ministeriön osana toimintansa valtion IT-toimin-nan johtamisyksikkö eli ValtIT. ValtIT-toiminta läh-tee voimakkaan, jopa radikaalin koko valtiontasoisen standardoinnin ja pakkokeskittämisennäkökulmasta pitäen valtiota yhtenä “konserni-na”, jonka IT-toimintaa tulee johtaa kuten suures-sa monikansallisessa yrityksessä; kurilla, tiukoillastandardeilla ja keskityksellä.

Tuollainen konserniajattelu sopii erittäin huo-nosti yliopistomaailmaan, sen tarpeiden moni-muotoisuuteen ja perinteiseen tutkimuksen va-pauteen. Miten edes tällaisessa “yrityksessä” kuinHelsingin yliopistossa voitaisiin määritellä yksiainoa, täysin yhtenäinen laite- ja ohjelmistoym-päristö, joka täyttäisi niin teologin, suurenergia-fyysikon kuin lääkäri-tutkijankin tarpeet? Entäpäsitten kun yhtälöön lisätään ministeriöt, armeija,poliisi jne. ja siirretään määrittelytyö kauas uloskoko yliopistolaitoksesta? On helppo ennustaa,että vaikeuksia tulee.

ValtIT-kehitys ja poliittinen tilanne toi muka-naan kuitenkin myös monia myönteisiä vaikutuk-sia, mm. sen, että eri yliopistojen välinen IT-yhteis-työ tiivistyi entisestään. Helsingin yliopistokin tar-joaa jo nyt pieniä atk-palveluita meitä lähellä sijait-seville yliopistoille ja lisää yhteistyötä on tulossa.Myös opetusministeriö aktivoitui ja perusti kevääl-

lä OPM:n hallinnonalan IT-johtoryhmän (OpIT),joka ensi töikseen aloitti oman IT-strategian laati-misen. Tulokset näemme vuoden 2006 syksyllä.Valtion IT-toiminnan muutoksia emme voi pysäyt-tää – menkäämme siis mukaan ohjaamaan niitämeitä hyödyttävään suuntaan!

Tietotekniikkaosaston palvelut toimivat vuoden2005 olosuhteisiin nähden erittäin hyvin. Sanonolosuhteisiin nähden, sillä yliopiston uuden palk-kausjärjestelmän eli UPJ:n, ValtIT-kehityksen, osas-ton organisaatiouudistuksen ja monien muidenvaateiden kuluttaessa voimavaroja olisi voinutkäydä huonostikin. Meillä on kuitenkin erittäinvakaa infrastruktuuri, kovatasoista osaamista jahyvä henki. Lämmin kiitos siitä henkilökunnal-lemme.

Yhtenä vuoden suurimmista menestystari-noista voisin nostaa esiin vaikkapa TVT-ajokortti-hankkeen koordinoinnin. Lähes kaikki syksyn2005 uudet opiskelijat kävivät läpi uuden TVT-ajokorttiopetuksen – osa verkko-opiskeluna, osaperinteisin lähiopetuskurssein. Kurssissa ja sen ai-neistossa on vielä paljon kehitettävää, mutta senopiskelijoilta saama palaute oli mykistävän positii-vista. Olemme oikealla tiellä.

Tietoturvaongelmia mahtui kuluneeseen vuo-teen monia, ja suurin matoepidemia ehti saas-tuttaa useita satoja koneita, joiden siivoamisestasyntyi melkoinen urakka. Tietoturvatoiminta jatkuikuitenkin tehokkaana. Edellisenä vuonna jokai-selle kampukselle palkatut tietoturvakoordinaat-torit ovat ansiokkaasti neuvoneet loppukäyttäjiä

Ilkka Siissaloyliopiston tietohallintojohtajatietotekniikkaosaston johtaja

ja näyttävä tietoturvajulistekampanja oli esilläkaikkialla yliopistolla koko toimintavuoden.

Intranet puhutti koko kuluneen vuoden. Syk-syllä 2004 tietotekniikkaosaston ja viestintäosas-ton yhteistyönä julkaistun intranet Alman alku-vuosi 2005 tuntui toivottomalta. Alman tekniikkaei aluksi toiminut lähimainkaan – se yksinkertai-sesti “suli” suuren kuorman alla – ja sen korjaami-seen ja parantamiseen käytettiin valtava määrätyötä. Tekniikka uudistettiinkin lähes täysin ja nytAlmalla on vilkas ja vakiintunut käyttäjäkunta.Vuoden 2005 lopussa käyttäjiä oli 5000-6000päivässä, tätä kirjoitettaessa jo yli 7000. Vielä-kään Alma ei ole täydellinen, mutta se on siltiosoittanut tarpeellisuutensa yhteisenä tiedotus-kanavana. Parhaillaan mietitäänkin jo, millainenon “Alma 2.0” muutaman vuoden kuluttua.

Tästä on hyvä jatkaa – vaikeuksien ja poliittistenmyrskyjen läpi toimivaan lopputulokseen, katsetulevaisuudessa.

4

5

Yhteistyö yliopistossa

atk-ympäristö 2005

Tietotekniikkaosasto tuottaa keskeiset yliopistonkäytössä olevat tietotekniikkapalvelut. Palvelui-den käyttäjiä löytyy jokaisesta yliopiston henki-

Käyttäjäkunta

Helsingin yliopiston

Yliopistossa tietojenkäsittely hoidetaanhajautetusti: tietotekniikkainfrastruk-tuurista ja keskitetyistä atk-palveluista

vastaa tietotekniikkaosasto. Tiedekunnat ja lai-tokset hoitavat itse omat toiminnalliset tietojen-käsittelytarpeensa mm. hankkimalla tarvittavatlaitteet ja palkkaamalla atk-henkilöt.

Yhteensä yliopiston atk-henkilöstön työmääräoli vuonna 2005 noin 260 henkilötyövuotta, jostavajaa puolet oli tietotekniikkaosastolla tehtyä jaloput tiedekunnissa ja laitoksissa. Kansalliskirjastotuottaa monipuolisia kirjastoalan tietotekniikka-palveluja myös Helsingin yliopistolle.

Vaikka atk-toiminta on hajautettua, kaikki tie-totekniikkaa käyttävät toimivat läheisessä yhteis-työssä. Yliopiston tietotekniikan ja palvelujen ke-hittämistä koordinoi rehtorin nimittämä tietohal-lintoryhmä.

Tiedekuntatasolla palvelujen käytöstä ja kus-tannusten kohdentamisesta sovitaan tiedekun-tien ja hallintoviraston palvelusopimusneuvot-teluissa vuosittain. Tietotekniikkaosastolla on kai-killa kampuksilla kampusyksiköt, jotka yhteis-työssä tiedekuntien atk-henkilöiden kanssa koor-dinoivat kampuksien atk-palveluja. Kampusyksi-köissä toimii myös kolme tietoturvakoordinaat-toria, jotka kouluttavat ja auttavat laitosten atk-tukihenkilöitä tietoturva-asioissa.

löstö- ja opiskelijaryhmästä, joten kontaktipintojayliopistoon muodostuu varsin kattavasti. Hyvienpalveluiden tuottamisessa ja toimintojen kehit-tämisessä nousee avainasemaan luonteva yhteis-työ, joka mahdollistaa kaikkia osapuolia tyydyt-tävän toiminnan.

Kampustason yhteistyö on tietotekniikka-osaston kampusyksiköiden myötä vakiinnuttanutasemansa. Vahvana elementtinä tähän toimintaanon tullut mukaan tietoturvakoordinaattoreidentyöskentely kampuksilla.

Yhteistyö tiedekunta- ja laitoshallinnon kanssatoteutuu parhaiten vuosittaisessa tiedekunta-tapaamisessa, jossa käydään läpi ajankohtaisiaasioita sekä tietotekniikkaosaston kustannustenkohdentaminen tiedekunnille. Vuonna 2005paikalle kutsuttiin myös erillislaitosten edustajat.Keskusteluissa tietotekniikkaosasto on pyrkinytavoimuuteen ja kustannusten kohdentamisenpohjana olevat ajantasaiset käyttötilastot ovatasianomaisten saatavilla myös verkon välityksellä.Tapaamisista on saatu hyvää palautetta ja ne onkoettu molemmin puolin hyödyllisiksi. Osa tiede-kunnista on halunnut lisäksi yhä käydä perinteisentiedekuntakohtaisen keskustelun tietotekniikka-osaston kanssa. Keskustelujen perusteella osastopyrkii jatkuvasti kehittämään kustannusten koh-dennuksessa käytettäviä malleja mahdollisimmanoikeudenmukaisiksi. Yksi tärkeä puheenaihenäissä keskusteluissa on ollut atk-asemakustan-nusten kohdentamisperusteet.

Tiedekuntien ja laitosten omaan ylläpitohen-kilöstöön tietotekniikkaosastolaisilla on kon-takteja päivittäin. Keskitettyyn ylläpitoon perus-tuvien ratkaisujen toiminta samoin kuin ympä-

ristöt, joissa osa palveluista tulee tietotekniikka-osastolta ja osa tiedekunta- ja laitostasolta, edel-lyttävät tiivistä yhteydenpitoa. Standardimikro-palvelu ja ohjelmistolisenssien kampussopimuksetvähentävät ylläpitohenkilöstön työtaakkaa. Atk-henkilöstön koulutus järjestetään osaston ominvoimin sekä edullisin koulutussopimuksin yli-opiston ulkopuolisten koulutuslaitosten kanssa.

Peruskäyttäjien atk-kontaktit ovat pääasiassaomissa tiedekunnissa ja laitoksissa, joiden vas-tuulla paikallisen mikrotuen antaminen on. Tieto-tekniikkaosasto tarjoaa myös maksullista mik-rotukipalvelua, jonka kautta yhteistyö ulottuuperuskäyttäjiin saakka. Osastossa otetaan kii-toksella vastaan käyttäjiltä saatu palaute ja tämäyhteistyömuoto onkin parhaimmillaan erinomai-nen työkalu palveluiden kehittämisessä.

Vuoden 2005 lopussa oli rekisteröityneiden käyt-täjien määrä 46 267. Määrä kasvoi edellisestävuodesta 2416 henkilöllä, joista noin 83 prosent-tia oli opiskelijoita.

Palvelujen keskittymisen myötä tietotekniikka-osaston laitteistojen käyttäjämäärät kasvoivatedellisten vuosien tapaan muiden yksiköiden lait-teiden käyttäjämäärien pienentyessä (vähennys2527 henkilöä).

Lähes kaikki yliopiston henkilökuntaan kuu-luvat käyttävät aktiivisesti käyttäjätunnuksiaan.Myös suurin osa opiskelijoista on ahkeria viestintä-ja muiden tietotekniikkapalvelujen käyttäjiä.

Vuonna 2005 oli käytössä noin 3500 kevyt-

AA

6

TietoliikenneverkkoYliopiston tietoliikenneverkko, johon tällä hetkelläkuuluu yli 20 000 laitetta, kattaa laajuudeltaanyliopiston kaikki toimipaikat. Muutoksia syntyylähinnä enää laitosten muuttojen yhteydessä, kunuusia toimitiloja tai peruskorjauskohteita valmis-tuu. Työasemia ja muuta atk-kalustoa uusitaansuunnilleen entiseen tahtiin, mutta nykyisessätaloudellisessa tilanteessa laitteistojen keski-

määräisen iän nousemista muualla kuin aivan stra-tegisissa paikoissa ei ole voitu välttää. Atk-asemillapyritään pitämään uusimisjaksona kolmea vuotta,mikä takaa opiskelijoille tehokkaan ja ajanmu-kaisen työympäristön.

Runkoverkon ratkaisut ja virtuaaliverkoillaluotu sisäinen rakenne on suunnitellusti tehtyvuosien mittaan sellaiseksi, että työasemia ja ver-kon kautta saatavia palveluita on helppo hallita.Samoin myös erityistarpeita omaavat käyttäjä-ryhmät on voitu ottaa hyvin huomioon. Runko-yhteyksissä käytetään pelkästään giga-ethernet-yhteyksiä. ATM-tekniikkaa on enää hiukan jäljelläverkkopalvelujen tarjoajien yhteyksiä varten.Jotkin tiedekunta- ja aluekohtaiset virtuaaliverkotovat vuosien kuluessa kasvaneet hallittavuuden

rajoille asti, joten niiden pilkkominen pienem-miksi kokonaisuuksiksi on aloitettu kuluneenavuonna Kumpulan ja Viikin kampuksilla.

Reititettävien protokollien määrää on pyrittysystemaattisesti vähentämään ja ainoastaan TCP/IP-protokollat ovat tuettuja. Verkon hallintaa onauttanut se, että liikennetietoja on kerätty kat-tavasti erilaisiin tietokantoihin, joten verkonmenneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuden trenditovat hyvin selvillä. Verkko toimi vuonna 2005suuremmitta häiriöittä.

Verkon suorituskyky on ollut riittävä IP-poh-jaisten videoneuvottelujen välittämisessä. Video-neuvottelut ovat toistaiseksi pääasiassa liittyneetopetukseen ja uusien opetusmenetelmien kokei-luun ja kehittämiseen sekä yliopistojen väliseen

tunnusta. Tunnuksia myönnetään niille yliopistonulkopuolisille sidosryhmille, joilla on tarve päästäkäyttämään tunnistautumista edellyttämiä yli-opiston verkkopalveluja.

KÄYTTÖLUPIA OMAAVIEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN 2005 (2004) LOPUSSA

Yliopiston Tietotekniikkaosaston laitteistot Muidenkaikki yksiköidenlaitteistot Yhteensä Unix Novell Windows Notes laitteistot

Tiedekunnat 43036 (40937) 36 783 (32052) 10249 (11040) 31416 (25942) 1042 (786) 439 (416) 10136 (12671)Teologinen 2018 (1889) 1951 (1812) 148 (179) 1857 (1748) 65 (52) 19 (14) 228 (235) Oikeustieteellinen 2586 (2520) 2584 (238) 80 (107) 2569 (128) 40 (31) 20 (16) 29 (2474) Lääketieteellinen 3584 (3358) 2252 (2392) 1403 (1584) 1146 (2213) 9 (5) 24 (25) 2254 (1781) Humanistinen 8108 (7862) 7729 (7417) 1385 (1547) 7136 (6360) 260 (190) 49 (58) 895 (976) Matemaattis-luonnont. 7321 (7176) 7300 (7154) 4622 (4709) 5107 (4783) 149 (98) 36 (38) 300 (295) Farmasian 1256 (1133) 1256 (126) 82 (85) 1246 (142) 10 (9) 6 (4) 28 (1116) Biotieteellinen 2255 (2130) 2095 (2000) 637 (738) 1879 (1725) 61 (49) 20 (24) 394 (309)Käyttäytymistiet. 5580 (5149) 5293 (4927) 822 (923) 4841 (3786) 126 (108) 190 (169) 789 (618)

Harjoittelukoulut 218 (215) 200 (214) 174 (195) 47 (218) 7 (5) 3 (3) 123 (13) Valtiotieteellinen 5858 (5458) 4938 (4651) 725 (834) 4599 (4096) 180 (123) 38 (31) 1686 (1511)

SSKH 800 (713) 273 (244) 103 (128) 175 (69) 92 (46) 7 (7) 783 (691) Maatalous-metsätiet. 3583 (3406) 498 (480) 300 (296) 153 (739) 111 (93) 20 (22) 3508 (3334) Eläinlääketieteellinen 887 (856) 887 (855) 45 (38) 883 (222) 31 (28) 17 (15) 25 (22)

Erillislaitokset 2087 (1953) 1590 (1543) 921 (970) 618 (554) 974 (838) 461 (497) 894 (897)Hallintovirasto 1144 (961) 1142 (955) 306 (269) 1117 (892) 355 (288) 530 (503) 143 (132)Yhteensä 46267 (43851) 39515 (34550) 11476 (12279) 33151 (27388) 2371 (1912) 1430 (1416) 11173 (13700)(Yhteensä 2004) (43851) (34550) (12279) (27388) (1912) (1416) (13700)(Yhteensä 2003) (41782) (31667) (13549) (23705) (1413) (1296) (14831)(Yhteensä 2002) (39830) (29687) (14695) (21148) (14903)(Yhteensä 2001) (37311) (28335) (16022) (19364) (13069)(Yhteensä 2000) (36017) (27916) (18403) (19028) (12704)(Yhteensä 1999) (34629) (19898) (18306) (12607)

7

Atk-laite- ja ohjelmahankintoihin sekä atk-tar-vikkeisiin ja -palveluihin käytettiin yliopistossa9,6 miljoonaa euroa, josta tietotekniikkaosastonosuus oli 2,5 miljoonaa. Erilaisia atk-laitteita ostet-tiin 3,7 miljoonalla eurolla työasemien osuudenollessa 2,5 miljoonaa. Atk-palveluihin käytettiin3,3 ja tarvikkeisiin 1,1 miljoonaa euroa. Ohjelmis-tojen ostoon, vuokriin, käyttöoikeus- ja ylläpito-maksuihin käytettiin 1,5 miljoonaa euroa käyttö-oikeusmaksujen osuuden ollessa 0,9 miljoonaa.Atk-menot vähenivät siis 28 prosenttia vuodesta2004. Pienen osan tästä vähennyksestä selittääatk-laitteiden lisääntynyt leasing-toiminta, joitamenoja ei kirjanpidossa ole eritelty atk-menoiksi.

Yliopistossa tehtiin atk-henkilötyövuosia 260,joista 111 henkilötyövuotta tietotekniikkaosas-tossa. Atk-henkilöiden palkkakulut olivat arviolta11 miljoonaa euroa, josta tietotekniikkaosastonosuus oli 4,5 miljoonaa euroa.

Atk-menot

Tietohallintoryhmä

Puheenjohtajavararehtori Hannele Niemi

Jäsenetprofessori Jarkko Hautamäki

verkko-opetuksen tukihenkilö Teppo Hujalakvestori Ilkka Hyvärinenopiskelija Aleksi Kallio

lehtori Heikki Lokkiyliopistonlehtori Kalle Romanovkehittämisjohtaja Kaisa Sinikaratietohallintojohtaja Ilkka Siissalo

(21.11. alkaen)

Sihteeritietohallintojohtaja Martti Tammisto

(28.2. saakka)tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo

(1.3.-20.11.)tietotekniikkapäällikkö Mika Kivilompolo

(21.11. alkaen)

HELSINGIN YLIOPISTONTIETOHALLINTORYHMÄ

VUONNA 2005

verkostotoimintaan. Vuoden 2005 aikana vakiin-tui muutaman tieteenalan säännöllisesti käyttä-mä verkkoluentotoiminta. Hallinnon välineenävideoneuvottelun mahdollisuudet ovat edelleenlaajemmin kokeilematta, joskin kaikki tähänasti-set kokemukset siihen suuntaan ovat olleet varsinlupaavia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevienyliopiston tutkimusasemien yhteydet ovat olleetkäytettävyydeltään melko hyviä. Loppuvuonnaaloitettiin kartoitus mahdollisista parannuksistanopeuksiin lähinnä Saaren yksikön ongelmientakia. Osa yliopiston etäpisteistä liikennöi Funet-verkon kautta jonkun lähellä olevan Funet-jäse-nen avustuksella. Tämän liikenteen tietoturvaa jayliopistolaisten palvelumahdollisuuksia paran-nettiin VPN-tekniikalla.

Funetin ulkomaan yhteys,10 Gbps, on ollutriittävä. Vuoden 2005 liikennetilaston mukaan lii-kenteen kasvuvauhti näyttää olevan toipumassaedellisvuoden lievän laskun jälkeen. Nykyinenyhteysnopeus takaa Suomen akateemisille ver-koille erinomaiset yhteydet yhteistyökumppa-neihinsa ja tietoverkkojen hyödyntäminen on ollutvaivatonta. Tulevaisuuden haasteena on mm.Cernin uusi kiihdytin, jonka analyysiliikenteen hoi-tamiseksi tarvitaan soveltuva “valopolkuyhteys”tutkimukseen osallistuvien yksikköjen välille.GEANT-verkon päivitykset ja Nordunetin North-

Tietohallintoryhmä on rehtorin asettama ja vara-rehtorin johtama neuvoa antava työryhmä, jokavalvoo ja ohjaa tietotekniikkaosaston toimintaaja yliopiston tietotekniikan käyttöä. Vuoden 2005aikana ryhmä otti erityisesti kantaa hyväksyttä-vänä olleen yliopiston uuden strategian IT-asioitakoskeviin kohtiin sekä strategian valmistuttuaosallistui sen toimeenpanoa ohjaavien kehitys-ohjelmien muotoiluun. Myös valtion ValtIT-toi-minnan käynnistäminen ja kehittyminen puhuttiryhmää vilkkaasti.

Vuonna 2005 tietohallintoryhmä kokoontuilukukausien aikana kuukausittain. Kokouksiinosallistui ryhmän jäsenten lisäksi lukuisia vierai-levia asiantuntijoita käsiteltävän aiheen mukaan.

ern Light -hanke ovat tuomassa ratkaisun tähänhaasteeseen.

Opiskelija-asuntojen verkkoliittymiä saatiinvähennettyä runsaasti useiden asuntoloidensiirryttyä käyttämään kaupallista operaattoria.

RT

8

ER

AA TW

AA

9

Keskusta

tietotekniikkaosasto 2005Helsingin yliopiston

Kaikilla yliopiston kampuksilla on tarjolla tie-totekniikkaosaston palveluja. Atk-infrastruktuu-ria, kuten tietoliikenneverkkoa ja postinvälitystä,ylläpidetään pääosin osaston Vallilan toimi-pisteessä, missä vajaa puolet henkilökunnastatyöskentelee. Kampusyksiköt puolestaan toimivatlähempänä käyttäjiä ja siten muun muassa hel-pottavat yhteydenpitoa tietotekniikkaosaston jatiedekuntien ja laitosten atk-henkilöstön välillä.Kampusyksiköillä on tärkeä rooli atk-toiminnankoordinoinnissa sekä atk-teknisten ratkaisujenyhdenmukaistamisessa.

Keskustan kampusyksikön toimitilat sijaitsevatoppimiskeskus Aleksandriassa lukuun ottamattaSnellmaninkatu 14B:ssä edelleen toiminutta AV-yksikön äänitetuotantoa, jonka uusien toimitilojen

rakentaminen Vallilaan alkoi syksyllä. Lisäksi yksiylläpitäjä työskentelee oppimiskeskus MinervassaSiltavuorenpenkereellä.

Keskustan kampusyksikön toiminta painottuuatk-asema-, käyttölupa-, neuvonta-, mikroverkko-ja opetusteknologiapalveluihin. Pääosa AV-yksik-köä (ks. s. 22) toimii myös kampusyksikön kanssasamoissa tiloissa.

Syksyllä käydyt palvelusopimusneuvotteluttekivät tietotekniikkaosaston palveluita entistäparemmin tunnetuiksi keskustakampuksen tiede-kuntien johdolle. Neuvottelujen yhteydessä nou-sivat edelleen keskeisinä esille Aleksandriankäyttökustannukset. Tietotekniikkaosasto saikinyliopiston johdolta tehtäväksi uuden atk-asema-kustannusten jakomallin kehittämisen kevään2006 aikana.

Kampusyksikkö toimii läheisessä yhteistyössämuiden oppimiskeskus Aleksandrian organi-saatioiden (opiskelijakirjasto, opetusteknologia-

keskus ja kielikeskus) kanssa. Yhteisiä työryhmiäon muun muassa tiedotusta sekä palveluidenkehittämistä varten. Toimintaa suunniteltiin myösyksiköiden henkilökunnalle suunnatuissa Alek-sandria-seminaareissa sekä oppimateriaalin tuo-tantoon liittyvän Ketju kuntoon -hankkeen puit-teissa. Oppimiskeskuksen toimintaa koordinoiyhteinen ohjausryhmä. Erityisen läheistä yhteistyöoli opetusteknologiakeskuksen kanssa.

Keskustakampuksen tiedekuntien ja laitostenkanssa tehtiin yhteistyötä erilaisissa työryhmissäja epämuodollisissa tapaamisissa. Erityisenä koh-deryhmänä olivat atk-tukihenkilöt ja painopiste-alueena tietoturva.

Konesali- ja varmuuskopiointipalveluita tar-jottiin Aleksandrian konesalissa myös muille yli-opiston yksiköille. Konehuoneen UPS-sähkön-syöttöjärjestelmä uusittiin kasvaneen tehon-tarpeen takia.

KAMPUSPALVELUT

10

Meilahti

Viikki

Meilahden kampusyksikön toimitilat sijaitsevatBiomedicumissa, jossa palveltiin kahden hengenvoimin. Yksikössä hoidettiin lääketieteellisentiedekunnan käyttölupapalvelua kahtena päivänäviikossa, kampuksen tietoturvakoordinointia sekä

Pääosa Viikin kampusyksikön toiminnoista siirtyitammikuussa Metsätieteiden talon laitekeskus-siiven uusiin toimitiloihin. Osa asiakaspalvelustahoidetaan edelleen Infokeskuksessa.

Viikin kampusyksikkö tarjoaa palveluita yli-opiston henkilökunnalle, opiskelijoille sekä yritys-hautomoyrityksille. Perustehtäviin kuuluu kam-pusalueen atk-palveluiden tukeminen ja koordi-nointi, atk-asemien ylläpito ja käyttöneuvonta,yrityshautomoyritysten atk-palvelut maksullisenapalveluna, tietoliikenneverkon ylläpito, tietotur-vakonsultaatio, posteritulostus-, videoneuvottelu-ja käyttölupapalvelut sekä verkko-opetuksen tuki-palvelu. Kampustason tietoturva-asioiden edistä-misestä vastaa Kumpulan ja Viikin yhteinen tieto-turvakoordinaattori.

Yhteistyö kampusalueen atk-palveluorgani-saatioiden kesken on toiminut hyvin. Apua onannettu mm. Novell-mikroverkkopalvelimien yllä-pidossa, tietoturva- ja tietoliikenneongelmien sel-vittelyssä sekä laitehankinnoissa.

Atk-asematoiminta on keskeisin opiskelijoille

suunnattu palvelu. Mainittavaa lisäystä kampuk-sen atk-asemamikrojen määrässä ei vuoden aika-na tapahtunut. Infokeskuksen koneet uusittiin javanhat kierrätettiin pääasiassa kampuksen tiede-kunnille ja tekniselle osastolle. Atk-luokkia varat-tiin runsaasti opetukseen ja luokkia käyttivätmuutkin kuin viikkiläiset.

Käyttölupapiste siirtyi vuoden alussa Infokes-kukseen, jossa palvelu toimi ongelmitta.

Maksullisen mikrotuen tarve oli varsin maltil-lista. Mikrotukea työllistivät runsaasti mm. virus-epidemiat. Palvelua tuotettiin tuntiveloitusperi-aatteella.

Posteritulostuspalvelun käyttömäärä Viikissäon jatkunut entiseen tapaan runsaana ja asiak-kaita on riittänyt yli kampusrajojen.

Videoneuvottelulaitteiden käyttö, etenkinopetuksessa, on kasvanut tasaisesti. Laitteita onhyödynnetty runsaasti myös yliopiston sisäisissäkokouksissa sekä kaukaisemmissakin yhteystar-peissa. Monipisteneuvottelut ja videoneuvot-telujen tallennusmahdollisuus on kiinnostanutasiakkaita aikaisempaa enemmän. Merkittävänparannuksen palveluun toi kampusyksikön uusientoimitilojen videoneuvotteluhuone.

Tietoliikenneyhteyksiä kampuksella nopeu-tettiin ja langattoman verkon kuuluvuusaluettalaajennettiin. Muut tehtävät painottuivat normaa-liin ylläpitoon ja tietoliikenneverkon loogiseenosiointiin.

Verkko-opetustekniikan tukea on annettuyhdessä tietotekniikkaosaston opetusteknologia-ryhmän ja Viikin opetuksen kehittämispalveluiden(VOK) kanssa. Tukitoimintaan on kuulunut verk-kovideolähetysten ja opetusvideoiden tuottami-nen sekä Viikin tenttiakvaarioprojektiin osallistu-minen. VOK:n kanssa toteutettiin lisäksi kaksikuvankäsittelykurssia.

annettiin maksullista mikrotukea. Tietoturva-alueella yhteistoiminta tiedekunnan omien atk-tahojen kanssa oli tiivistä ja tuloksekasta.

Käyttölupapalvelu on hoitanut uusien lääke-tieteen opiskelijoiden lupien rekisteröinnit janeuvonut käyttölupiin liittyvissä asioissa. Tiede-kunnan WebCT-kurssialueiden laatijoita on avus-tettu toimittamalla heille tarvittavia listoja käyt-töluvista ja sähköpostiosoitteista.

Käyttölupa- ja neuvontapalveluja ovat käyt-täneet tiedekunnan eri laitosten henkilökunta jaopiskelijat. Yhteistyötä on myös tehty samoissatiloissa työskentelevien tiedekunnan atk-henki-löiden kanssa.

Kampusyksikön henkilökunnan lisäksi myösmuutama muu osaston asiantuntija on osallis-tunut lääketieteellisen tiedekunnan tietotek-niikkaorganisaation työryhmien toimintaan.

KumpulaKumpulan kampusyksikön toimitilat sijaitsevatPhysicum-rakennuksessa, jossa on asiakaspal-velupiste, sekä Exactum-rakennuksessa. Lisäksikampusyksiköllä on yhteensä kymmenen atk-luokkaa: Chemicumissa kaksi, Exactumissa kolmeja Physicumissa viisi. Vuoden 2005 lopulla yhdenatk-luokan koneet siirrettiin tiedekirjaston tiloihinja vapautunut tila varustettiin videoneuvottelu-käyttöön.

Kumpulan kampusyksikön tärkeimmät toi-minta-alueet ovat atk-luokka-, käyttölupa- ja neu-vontapalvelut sekä unix- ja tieteellisen laskennanpalvelut. Kampusyksikkö on huolehtinut Kumpu-lan kampuksen tietoliikenneverkon ylläpidosta jakehittämisestä yhteistyössä osaston tietoliikenne-ryhmän kanssa. Kampuksen laitoksien käytössäon Kumpulan ja Viikin yhteinen tietoturvakoordi-naattori. Kampusyksikön henkilökunta on osallis-tunut myös Meilahden kampusyksikön käyttö-lupapalveluun. Laitoksille ja tutkimusryhmille ontarjottu posteritulostus- ja videoneuvottelupal-veluja sekä tiedostojen varmuuskopiointi- ja kone-salipalveluita.

Kumpulan kampusalueen atk-yhdys- ja atk-tukihenkilöille järjestettiin helmi- ja marraskuussakoulutus- ja keskustelutilaisuudet. Ohjelmassa olimm. ainelaitoksien toiminnan, Linux-työasema-kehityshankkeen ja tietoturva-asioiden esittelyäsekä osaston ja yksikön ajankohtaisten aiheidenläpikäyntiä ja keskustelua atk-tukitoiminnan ke-hittämisestä. Kampusyksikkö osallistui elokuussaopiskelijatuutoreille järjestettyyn tiedotustilaisuu-teen esittelemällä omia palvelujaan.

11

Atk-tukihenkilötoiminta

Tietohallintostrategian linjausten mukaisestitietotekniikkaosasto keskittyy laitoksilla tukemaanatk-tukihenkilöitä, joiden tehtävänä on hoitaalaitoksen varsinainen lähituki. Tukihenkilötoimintajakautuu käytännön yhteydenpitoon osastonasiantuntijoiden ja tukihenkilöiden välillä sekä ns.organisoituun toimintaan eli tapaamisiin ja kou-lutukseen.

Tukihenkilöiden koulutuksessa järjestettiinkuudesta osiosta koostuvien peruskurssien ohellasyventäviä koulutustilaisuuksia, jollaisia olivat esi-merkiksi tietoturvailtapäivät eri kampuksilla. Li-säksi järjestettiin tukihenkilötapaamisia kaikilleyhteisesti sekä kampuskohtaisia tilaisuuksia.

Tietotekniikkaosasto järjesti keväällä atk-tuki-henkilöille kaksipäiväisen seminaarin Lammilla.

Atk-asemat

Atk-asemien palvelutarjonta parani edelleenvuonna 2005, kun Siltavuorenpenkereen oppi-miskeskus Minervan perustamisen myötä saatiinlisää tiloja atk-asemakäyttöön. Aikaisemmin lä-hinnä kasvatustieteilijöitä palvellut Bulevardinasema suljettiin keväällä ja sen tilalle avattiin oppi-miskeskus Minervassa kolmen luokan atk-asema,jossa työasemia on kaikkiaan yli 50.

Aleksandrian oppimiskeskus on vakiinnut-tanut asemansa ydinkeskustan palvelukeskuk-sena: kaikki tarvittava neuvonnasta posteritulos-tukseen löytyy saman katon alta ja työasemia onopetusluokat mukaan lukien lähes 400. Kumpu-lassa ja Viikissä työasemia on yhteensä suunnilleensama määrä, joten atk-asemilla on opiskelijoidenkäytössä kaikkiaan lähes 900 työpistettä.

Työasemien käyttöjärjestelmäksi päivitettiinWindows XP Pro. Macintosh-mikroista on luovut-tu kokonaan ja Linux-mikrojen atk-asemakäytönsuunnittelua on jatkettu. Atk-asemien tulostus-kiintiöt (600 sivua/lukukausi) ovat pitäneet tu-lostuskustannukset vielä siedettävinä. EsimerkiksiAleksandrian oppimiskeskuksessa tulostetaanvuosittain lähes kolme miljoonaa sivua paperia.

Atk-asemien ylläpidossa keskityttiin uudenZENworks 6.5:n käyttöönottoon ja tarjolla oleviensovellusten päivittämiseen. Sovellusohjelmienvalikoima on laajentunut jatkuvasti; tällä hetkelläeri sovelluksia on tarjolla yli 150.

Atk-asemien Windows-mikrojen käyttö-ympäristö ja ohjelmistovalikoima oli tarjolla myösuseiden kirjastojen, tiedekuntien ja laitosten atk-luokissa.

Osallistujat, joita oli lähes 60, edustivat noin 30eri laitosta ja tiedekuntaa. Seminaarin aiheita oli-vat mm. opetusteknologiapalvelut, tietoturva-koordinaatio, Linux- ja Windows-standardityö-asemat, verkkopalvelut, AV-yksikön palvelut jahallinnon sovelluspalvelut. Konkreettisena idea-na Lammin seminaarissa esitettiin hanketta, jollatietotekniikkaosaston toimintaa kehitetään tuki-henkilötoiminnan näkökulmasta. Tämä hankekäynnistyi joulukuussa ja sen toiminta jatkuukeväällä 2006.

Atk-tukihenkilöiden yhteydenpitokanavanatoimii postituslista atk-tukihenkilot@helsinki.fi.

Tukihenkilöiksi rekisteröityneitä oli vuodenlopussa noin 250 (270 vuonna 2005). Suurin osatukihenkilöistä hoitaa tehtävää oman toimenohella, joten henkilötyövuosina atk-lähitukeaannetaan huomattavasti vähemmän.

KäyttöluvatKaikilla kampuksilla on tietotekniikkaosastonkäyttölupapiste. Keskustan lupapiste palveli oppi-miskeskus Aleksandriassa ja Kumpulan lupapistePhysicumissa. Molemmat olivat avoinna maa-nantaista perjantaihin. Meilahden Biomedi-

AA

12

TIETOLIIKENNE

Runkoverkko

Yliopiston tietoliikenneverkon ydin on runko-verkko, jonka varaan lähes kaikki tietoliikennettätarvitsevat atk-palvelut rakentuvat. Fyysinen verk-ko jakautuu loogisiin kokonaisuuksiin: kullakintiedekunnalla tai toiminnolla on yleensä oma vir-tuaaliverkkonsa. Näin saman alan käyttäjät erikampuksilla voivat olla yhteydessä toisiinsa mah-dollisimman yhtenäisillä ja nopeilla tavoilla. Verk-ko kattaa nykyisin Helsingin alueella noin 20 000tietokonetta.

Yliopiston tietoliikenneverkon toiminnan kehit-tämisessä keskityttiin vuonna 2005 perusasioidenparantamiseen. Kokonaisuutena verkko toimi hy-vin ja ruuhkaantumatta katkojen jäädessä paikal-lisiksi ja lyhytaikaisiksi. Verkkoon liitettiin vuodenaikana noin 1500 uutta konetta.

Verkon looginen peruskomponentti on edel-leen tiedekunta-, laitos- tai sovelluskohtainenvirtuaaliverkko, VLAN. Suurimmat virtuaaliverkotovat olleet teknisesti ja tietoturvan kannalta tur-han suuria, joten niiden pilkkomista ja sen vaa-timaa verkkokytkimien uudelleenorganisointiajatkettiin koko vuoden ajan. Samalla syntyi luon-tevia raja-aitoja tietoturvan parantamiseen.

Syksyllä yliopiston verkkoon tuotiin muuallasaastuneiden kannettavien tietokoneiden mu-kana parin viikon välein kaksi aikaisemmin tun-tematonta ircbot-verkkomatoa. Madot saastut-tivat kaikkiaan 500 konetta ja nyt, kuten edellis-kerrallakin, jotkut samat koneet olivat uhreinauseampaan kertaan. Koneiden verkkoliikenteenseurannalla yhteystavat onnistuttiin jäljittämäänja raportoimaan myös tietoturvayhtiöille.

Yliopiston Internet-yhteydet tulevat Funetinkautta. Yhteys on ollut vuodesta 2002 lähtiennopeudellaan 1 Gbps suhteellisen ruuhkaton.Ulkoyhteyksien suurimmat katkot ovat johtuneetpalomuurin ohjelmistovirheestä, jota laiteval-mistaja ei vielä ole onnistunut korjaamaan. Syk-syllä palomuurin yhteyteen hankitun uuden ulko-

Neuvonta

Neuvoja atk-ongelmiin on saanut arkisin kaikiltaatk-asemilta, Aleksandriasta myös iltaisin ja lau-antaisin. Aleksandrian oppimiskeskuksessa onruuhka-aikoina kaksi työntekijää ratkomassaasiakkaiden ongelmia.

Neuvontatuntien viikkomäärä kaikilla atk-asemilla oli yhteensä noin 150 tuntia. Vaativam-masta asiantuntija-avusta (esimerkiksi videoedi-toinnin neuvonnasta) on voinut sopia erikseen ko.asiantuntijan kanssa.

Puhelinneuvontaa eli helpdesk-toimintaa olitarjolla maanantaista perjantaihin seitsemän tun-tia päivässä. Helpdesk-työntekijöinä vuorottelivatkeskustakampuksen atk-asemaneuvojat, jotkapuhelinneuvonnan lisäksi vastasivat myös “Neu-vojan postilaatikkoon” (atk-neuvonta@helsinki.fi)ja Alma-palautteeseen tulleisiin kysymyksiin.Puhelinneuvonnan tietokantaan kirjattiin vuodenaikana yli 2900 yhteydenottoa, suunnilleen samamäärä kuin edellisenäkin vuonna. Suurin osa kysy-myksistä liittyi käyttölupiin, sähköpostiin ja viruk-siin.

Neuvoja ja opastusta sai lisäksi www:n jayliopiston intranetin, Alman välityksellä sekä eri-laisista oppaista ja käyttöohjeista. Lukukaudenalussa julkaistu ATK-lehden opiskelijanumero oliperinteisesti uusille opiskelijoille koottu tieto-paketti, jonka liitteenä oli lisäksi ohjelehti atk:nperusasioista yliopistossa.

cumissa lupa-asioita hoidettiin kahtena päivänäviikossa. Viikin lupapiste siirtyi tammikuussa Info-keskus Koronaan ja oli avoinna arki-iltapäivisin.Käyttölupa-asioita hoidettiin lisäksi palveluosoit-teessa atk-luvat@helsinki.fi.

Käyttölupapisteissä hoidettavia asioita ovatmm. uuden käyttäjätunnuksen ja sähköposti-osoitteen rekisteröinti, laitteistokohtaisten lupienmyöntäminen, käyttäjätietojen muuttaminen,käyttölupien jatkaminen, salasanojen vaihtami-nen, levy- ja mappipostikiintiöiden lisääminensekä tietotekniikkaosaston atk-asemien yö- ja vii-konloppukäyttäjien avainten käsittely.

Yliopistolla on käytössä keskitetty henkilökoh-taisten, laitteistosta riippumattomien käyttäjä-tunnusten ja sähköpostiosoitteiden hallintajär-jestelmä (ks. Hakemistohanke s. 28).

Lupatietokannassa oli vuoden 2005 lopussa49 948 (46 850 vuonna 2004) käyttäjätunnusta,joille oli myönnetty yhteensä 63 239 (59 796)järjestelmäkohtaista käyttölupaa. Henkilöitä, joil-la oli käytössään sähköpostiosoite, oli vuoden lo-pussa 46 897 (44 023).

Uusille opiskelijoille varataan käyttäjätun-nukset ja sähköpostiosoitteet opiskelijarekisteri-tietojen perusteella heti yliopistoon kirjoittau-tumisen jälkeen. Vuoden loppuun mennessä oli4087:stä (4245) uudesta tunnuksesta otettu käyt-töön 3537 (3675).

Normaalien käyttäjätunnusten lisäksi olivat jokolmatta vuotta käytössä ns. kevyttunnukset elitunnukset, joiden haltijalla ei ole kotihakemistoatai sähköpostilaatikkoa. Näitä tunnuksia tarvittiinerityisesti sellaisille Helsingin yliopiston ulko-puolisille tahoille, joilla on tarve päästä tunnis-tautumaan yliopiston verkkopalveluihin. Suurinyksittäinen käyttäjäryhmä oli WebCT-oppimis-ympäristön käyttäjät: yliopiston tietohallinto-strategian mukaisesti oppimisympäristön käyttäjä-hallinto “otettiin haltuun” eikä vapaa tunnustenluonti ole enää ollut mahdollista. Vuonna 2005oli 117:llä (94 vuonna 2004) eri laskutustunnuk-sella käytössä yhteensä 3507 (2169) kevyttunnus-ta ja käyttöpäivien määrä oli 524 976 (253 221).

13

reitittimen käyttöönotto siirtyi niukasti seuraavanvuoden puolelle.

Taloverkkojen peruskorjausta ja -parannustajatkettiin yhteistyössä teknisen osaston kanssa.Taloliittymien nopeutuksia 1 Gbps -vauhtiin teh-tiin kymmenisen kappaletta. Uudisrakennuksistatärkein oli Siltavuorenpenkereen oppimiskeskusMinerva.

Yliopiston etäpisteistä Kouvolan yksikössäsekä Mikkelin Ruralia-instituutissa verkkoyhtey-det siirrettin VPN-tekniikalla muun verkon yhtey-teen. Mikkelissä oleva kirjaston erikoistunut kon-servointikeskus jäi oman yhteytensä varaan.

Opiskelija-asuntojen verkkoliittymien vähen-täminen saatiin alkuun, kun Hämäläis-osakunnanasuntolat siirtyivät lokakuun alussa yliopiston ver-

kosta kaupallisille markkinoille. Ylioppilaskunnanja tiedekuntien tukemat asuntolat Domuksella,Meilahdessa ja Viikissä jäivät vielä kiinni verkkoonyliopiston kautta.

Vuoden lopussa otettiin käyttöön DHCP fin-gerprinting -tekniikka, jolla yliopiston verkossaolevien koneiden käyttöjärjestelmätietoja voi-daan tilastoida.

Langattomien verkkojen kattavuus lisääntyiedellisen vuoden tapaan. HUPnet-vierailijaverk-koon asennettiin lähes 150 uutta tukiasemaakirjasto-, aula- ja luokkatiloihin. Yhteensä tukiase-mia on 350 kappaletta 70:ssä eri kiinteistössä.Syksyllä HUPnet-verkkoa alettiin pilkkoa pienem-miksi kampuskohtaisiksi verkoiksi lähinnä poten-tiaalisten häiriöiden vaikutusalueiden rajoitta-

miseksi. Loppuvuodesta otettiin käyttöön pienelläLinux-koneella toteutettu HUPnet-yhdyskäytäväTvärminnessä ja Kouvolassa. Etäpisteiden ja tutki-musasemien verkkoyhteydellä ei voida välittäätavallista HUPnet-verkkoa, joten tarvitaan omatunneloiva ratkaisu.

HUPnet-verkkoa käytti vuoden aikana 5000eri käyttäjää. Verkossa vieraili yhteensä 9700 eri

konetta, joissa on mukana myös ulkopuolisia ohi-kulkijoita. Nämä käyttäjämäärät ovat kaksin-kertaisia vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden lo-pussa luovuttiin kaupallisesta StoneGate-VPN-ratkaisusta, koska HY-VPN toteuttaa samat pal-velut joustavammin ja edullisemmin.

SS

14

Tietotekniikkaosastossa ylläpidetään Windows- jaNovell-pohjaisia mikroverkkopalveluita.

Windows-domainin tärkein tehtävä on tarjotapuitteet ns. standardimikropalvelulle, josta lä-hemmin kohdassa “Työasemapalvelut” (s. 18).

Domainin muista palveluista näkyvin on kol-mesta palvelimesta koostuva Citrix Metaframe-farmi, jonka toiminta on jatkunut vakaana. Pal-velun käyttäjien kokonaismäärä oli vuoden lopus-sa noin 1500. Eniten käytetty sovellus on Oodi-

PALVELIMET JAOHJELMISTOT

Unix

Tietotekniikkaosasto tarjoaa palveluitaan yliopis-tolaisten käyttöön unix- ja mikroverkkoympäris-töissä monipuolisine sovellusohjelmistoineen.

Tietotekniikkaosaston kahden erillisen unix-palveluympäristön, Vallilan ja Kumpulan unix-järjestelmien, yhdistäminen toteutettiin vuoden2005 aikana. Huhtikuussa Kumpulan järjestelmänkotihakemistot siirrettiin samaan tiedostopalve-limeen Vallilan kotihakemistojen kanssa ja heinä-kuussa yhdistettiin käyttäjätietokannat.

Linux-palvelin Punk päivitettiin syyskuussauudeksi palvelimeksi, jossa on 64-bittinen Xeon-prosessori. Joulukuussa poistettiin käytöstä Kum-pulassa olleet Fysiikan tutkimuslaitokselle kuulu-neet koneet, jotka olivat olleet yhdistettyinä tieto-tekniikkaosaston unix-järjestelmään ja osastonylläpidossa.

Varsinaisten unix-palveluympäristöjen lisäksitietotekniikkaosastolla on ollut käytössä yli sataunix- tai linux-palvelinta. Joidenkin palvelut näky-vät suoraan käyttäjille (mm. www, imap, news),jotkut toimivat erilaisissa teknisissä taustateh-tävissä.

Palveluympäristön käytön volyymi pysyttelisuunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kapasiteettioli koko vuoden riittävä ja palvelutaso hyvä.

MikroverkkoKotiyhteydet

Vikapäivystys

Perinteisen HY-PPP-sisäänsoittopalvelun käyt-täjämäärä jatkoi laskuaan käyttäjien siirtyessämuihin tekniikoihin. Palvelusta poistettiin lop-puvuodesta kustannuksia aiheuttavaa käyttä-mätöntä kapasiteettia. Samalla purettiin vielä van-hempaa modeemikalustoa.

Elisa ajoi ADSL-palvelunsa alas parin viikonvaroitusajalla juuri kesälomakauden edellä, mis-tä syntyi kosolti selviteltävää käyttäjien palattualomalta. Kesällä otettiin käyttöön uusi avoimeen

Vikapäivystyksen tehtävänä on tietoliikenne-verkon ja sen kautta saatavien palvelujen (koti-yhteydet, unix, mikroverkko, sähköposti, jne.)häiriötietojen kerääminen, ongelmista tiedotta-minen ja korjaustoimenpiteiden käynnistäminen.Konesalin ilmastointi ja sähkönsyöttö kuuluvatmyös valvottaviin asioihin. Muun sähköisen tie-dottamisen lisäksi on www:ssä julkaistu verkonkäytettävyydestä kertovaa kuukausiraporttia.

Vikapäivystys on toiminut arkipäivisin klo 8-24 ja viikonloppuisin yhden tehtävään palkatunpäätoimisen henkilön ja tietotekniikkaosastonvakinaisen henkilökunnan työaikajärjestelyin.Klo 20 -24 ja viikonloppuisin on vikapäivystys hoi-dettu etätyönä. Normaalin työajan ulkopuolellakonesalikäyntejä oli vuonna 2005 noin kerrankuukaudessa kuten edellisenäkin vuonna.

Funet-kytkentäpiste

Helsingin yliopiston tiloissa olevasta ja Helsinginaluetta palvelevasta Funetin kytkentäpisteestä onSuper-PoP (point of present ) 10 Gbps -yhteydetTukholmaan ja Otaniemeen. Helsingin yliopistonsekä useimpien muiden jäsenliittymien nopeus1 Gbps riitti vuonna 2005 vielä hyvin kaikkiintarpeisiin.

Funetin SuperPoP välitti seuraavien orga-nisaatioiden liikennettä Funet-verkkoon: SuomenAkatemia, Metsäntutkimuslaitos, Taideteollinenkorkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Diakonia am-mattikorkeakoulu, Helsingin liiketalouden ja hal-linnon ammattikorkeakoulu, Helsingin ammatti-korkeakoulu, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus,Suomen Pankki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-ra, Tilastokeskus ja Helsingin yliopisto.

Ilmatieteen laitoksen varayhteys yliopistonkytkentäpisteen kautta päivitettiin samalla kunlaitos muutti Kumpulaan. HIITin (Tietotekniikantutkimuslaitos, Helsingin yliopiston ja Teknillisenkorkeakoulun yhteinen erillislaitos) ARU-yksikönverkkoyhteydet kulkevat Helsingin yliopistonliityntäpisteen kautta. Parin Helsingin yliopistonyksikön erillisverkko poimitaan virtuaalitekniikallaHelsingin yliopistollisen keskussairaalan tiloista.Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvä Nifin (Nor-dens institut i Finland) jatkaa edelleen liikennöintiäyliopiston verkon kautta.

OpenVPN-ohjelmistoon perustuva HY-VPN-pal-velu, jolla yliopiston verkon palveluita voi käyttääverkon ulkopuolelta.

15

SAN-verkkoSAN-verkkoon (Storage Area Network) kytketytvikasietoiset levyjärjestelmät toimivat mikroverk-ko-, unix-, Linux-, Windows-, Novell Netware-,Oodi-, Notes- ja mappipalvelimien yhteisenä levy-alueena. SAN-verkossa levy- ja nauhalaitteistotsekä niitä käyttävät koneet on kytketty toisiinsaFibreChannel-protokollaa käyttävällä kuituver-kolla.

Vallilan SAN-verkossa sijaitsevassa laitteistossaoli vuoden 2005 lopussa yhteensä 112 levyä jakokonaistilaa noin 9,5 teratavua. Verkkoon onkytketty myös mikroverkkojen nauhavarmistus-laitteisto.

Kumpulan SAN-verkkoon ostettiin syksyllälisää levypohjaa, jolloin yhteensä 48 levyn koko-naistila kasvoi noin 7,5 teratavuun. Vallilan jaKumpulan laitteistot on kytketty samoihin SAN-verkkoihin eli kummankin konesalin laitteistotvoivat käyttää sekä Vallilan että Kumpulan laitteis-tojen levytilaa.

Oppimiskeskus Aleksandrian SAN-verkossa onyhteensä 71 levyä ja kokonaistilaa noin 10,5 tera-tavua. Kuituverkko poikkeaa muilla kampuksillakäytetystä, sillä siinä on palvelinten ja varmuus-

asiakasohjelma, jolla on parhaimmillaan noin satasamanaikaista käyttäjää. Muita farmin sovelluksiaovat yleislaskutus, kurssinhallinta ja Notes, joitavuoden aikana on päivitetty useaan otteeseen.

Windows Sharepoint Services -palvelu tarjoaaerään vaihtoehdon työryhmien sisäisen informaa-tion tallettamiseen ja käsittelyyn. Tällä palvelullaon vasta muutamia käyttäjiä, eikä sitä ole aktiivi-sesti markkinoitu.

Vuoden 2005 lopussa yliopiston Windows-domainiin kuului noin 4000 työasemaa ja pal-velinta, joista neljäsosa oli lääketieteellisen tie-dekunnan alidomainissa. Käyttäjätunnuksia olidomainin hakemistossa noin 4200, joista puoletlääketieteellisen tiedekunnan alidomainissa.

Domainin varsinaisten palveluiden tuotta-miseen osallistuu 15 eri palvelinkonetta. Lisäksidomainiin kuuluu joukko muita sovelluspalveli-mia, mm. yliopiston kaikki Notes/Domino-pal-velimet. Vuoden aikana palvelimia on uusittu javarusohjelmistoja päivitetty. Käyttäjähallintoa jaylläpitomenetelmiä on edelleen kehitetty ja auto-matisoitu.

Novell-mikroverkossa lisättiin klustereidenvikasietoisuutta kahdentamalla kuituyhteydetEVA-levyjärjestelmään käyttäjien kotihakemisto-ja atk-asemien tulostus- ja ZEN-klustereissa, minkäansiosta mm. keskustakampuksella vuoden vaih-teessa tehty levyjärjestelmän uusiminen sujuiilman isoja käyttökatkoja. Kumpulan ja Viikinerilliset tulostus- ja ZEN-palvelimet virtualisoitiinyhteiseen klusteriin. Uuteen ZENworks 6.5 -ver-sioon siirryttiin tietotekniikkaosaston ylläpitämil-lä atk-asemilla vuoden lopulla ja samalla otettiinkäyttöön F-Securen virustorjunta- ja palomuuri-ohjelmisto.

Yliopiston eDirectory-hakemistopalvelun yllä-pidossa aloitettiin proaktiivinen toimintamalli, jos-sa kaikki hakemistoon liitetyt palvelimet pidetääntietotekniikkaosaston edellyttämällä versiotasolla.Hakemistopalvelussa tehtiin suuria uudelleen-organisointeja hakemiston konfiguraation opti-moimiseksi vastaamaan paremmin nykyistä pal-veluiden keskittämissuuntausta.

Farmasian laitoksen ja oikeustieteellisen tie-dekunnan luovuttua omista palvelimistaan niihinliittyvine kotihakemisto-, tulostus- ja sähköposti-palveluineen siirrettiin edellä mainitut palvelutsekä yhteensä noin 5700 käyttäjätunnusta tieto-tekniikkaosaston ylläpitämään järjestelmään.

Vuoden 2005 lopussa tietotekniikkaosastonNovell-palvelimissa oli yli 33 000 käyttäjätunnustaja pelkästään atk-asemien ZENworks-mikroja noin1600. Kotihakemistopalveluita oli tuottamassakolme kahden palvelimen klusteria, tulostus- jaZENworks-palveluita vastaavasti kolme klusteria.Kaikkiaan koko eDirectory-hakemistopalvelussaoli noin 61 000 käyttäjätunnusta, yli 3200 työ-asemaa ja noin 570 NDPS-tulostinta. ZEN-works-ympäristössä oli lähes 190 sovellusta.

AA

16

Konesalipalvelut

Vallilan konesalissa on tietotekniikkaosastonomien koneiden lisäksi ollut yliopiston kirjastontietokanta- ja palvelinkoneita, kvestuurin talous-hallinnon järjestelmien palvelimia, avoimen yli-opiston ja Palmenian toimintojen palvelinkonei-ta sekä liikuntatoimiston tietojärjestelmän pal-velin.

Kumpulan konesalin käyttäjiä ovat tieto-tekniikkaosaston ohella kemian ja fysiikaalistentieteiden laitokset sekä HIP (Helsinki Institute ofPhysics).

YliopistolisenssitYliopistolaisten yleisimmin käyttämistä tieto-koneohjelmistoista on jo vuosien ajan tehty yli-opiston laajuisia sopimuksia, joiden piirissä olevattuotteet palvelevat koko yliopiston tarpeita.

Yliopistolisenssit helpottavat ohjelmistojenkäyttöönottoa ja lisenssivalvontaa. Sopimustenhinnoittelu on myös edullisempaa verrattuna mui-hin lisenssimalleihin. Yliopistosopimuksen sol-mimisen edellytyksenä on aina se, että lisenssi-sopimuksella saavutetaan koko yliopiston tasollasäästöä verrattuna perinteiseen lisensointimalliin.

Yliopistolisenssit voidaan karkeasti jakaa kah-teen eri pääluokkaan. Tyypillinen yliopistolisenssiperustuu vuosimaksuun ja oikeuttaa tuotteenkäyttöön maksukauden ajaksi. Osa lisensseistä ontaas sellaisia, joista on maksettu suurehko kerta-

Ohjelmistot

kopiointijärjestelmien lisäksi asiakkaina myös viisitehotyöasemaa.

Varmuuskopiointi

Tietotekniikkaosasto varmuuskopioi yliopistonmikroverkkopalvelimia sekä omat unix-palve-limensa ja joitakin Kumpulan laitosten unix-koneita. Oppimiskeskus Aleksandriassa otettiinvarmuuskopiot tietotekniikkaosaston omienpalvelimien lisäksi opetusteknologiakeskuksenwww-palvelimesta.

Varmistukset paloturvakopioidaan niideneheyden ja luotettavuuden takaamiseksi toisellakampuksella sijaitsevaan nauhakirjastoon samaanaikaan varsinaisten varmistusten kanssa. Nor-maalivarmistuksilla on viiden viikon säilytysaika.Kahdesti vuodessa otettavien ns. puolivuotis-varmistusten kasetteja säilytetään korkeimmanpaloturvaluokituksen dataturvakaapissa vuodenajan varmistusajankohdasta.

Palautuspyyntöjen määrä laski edellisestä vuo-desta noin neljänneksen.

Varmistukset on hoidettu HP Data Protector-varmistusohjelmalla. Varmistuksen piirissä oliyhteensä lähes 80 palvelinta. Varmuuskopioitavalevytila kasvoi edelleen ja oli vuoden lopussa lähes15 000 gigatavua (mikroverkkopalvelimet 7700ja unix-palvelimet 7000 gigatavua).

Keskustassa on Aleksandrian konesaliin sijoi-tettuna tietotekniikkaosaston omien palvelimienlisäksi neljän muun yksikön (humanistinen tiede-kunta, kielikeskus, käyttäytymistieteellinen tie-dekunta ja opiskelijakirjasto) mikroverkkopalve-limia.

Asiakkaista vain kirjasto huolehtii varsinaisestaoperoinnista useimmiten itse. Yleensä tietotek-niikkaosasto huolehtii koneiden ja käyttöjärjes-telmien toimivuudesta, varmuuskopioinnista sekäulkopuolisten toimittajien huoltokäynneistä.Sovelluksen ylläpito kuuluu normaalisti järjestel-män omistajalle tai hänen valitsemalleen toimit-tajalle.

Lotus Notes -palveluja tietotekniikkaosastonpalvelimista tarjottiin hallintoviraston ulkopuolellePsykonet-verkostolle, eräille tiedekuntien projek-teille sekä koulutus- ja kehittämiskeskus Palme-nialle.

RT

17

maksu ja joista vuosittain koituu vain ylläpito-maksuja. Näistä lisensseistä jää sopimuksen rau-etessa käyttöön viimeisin hankittu versio. Yleensäsopimuksissa on mukana myös henkilökunnankotikäyttöoikeus. Opiskelijoiden kotikäyttöoikeuskuuluu mm. F-Securen, SPSS:n ja Originlabin tuot-teisiin sekä rajoitettuna SAS:n ja Oraclen tuot-teisiin.

Osa yliopistolisensseistä (esim. Maple ja S-Plus)on ostettu vain muutaman laitoksen tarpeisiin,jolloin ohjelmisto on annettu atk-asemakäytönja unix-osituskäytön lisäksi työasema-asennustenosalta vain näiden laitosten käyttöön.

Yliopistolisensseinä käsitellään myös sellaisialisenssisopimuksia, joissa rajoitettu asennustenmäärä on niin suuri että sen katsotaan käytän-nössä kattavan kaikki tarvittavat asennukset. Täl-löin asennusten kirjanpidolla on tärkeä merkitys.Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat MacromedianDreamweaver MX, josta oli hankittu yliopistolai-sille 5000 käyttäjän lisenssi, sekä Origin 4000käyttäjän lisenssillään.

Yliopistolisensoitavien tuotteiden käyttö onsiis varsin joustavaa: tuotteista voi aina ottaa käyt-töön viimeisimmän version. Etujen vastapainonaon sopimuksen purkutilanne. Mikäli on kyse tuot-teesta, jonka sopimus on ns. vuokratyyppinen,olisi tilalle hankittava suuret määrät kiinteitälisenssejä. Lisäksi sopimusten kattaman ohjelma-valikoiman muutokset saattavat tuottaa ongel-mia, eivätkä yliopiston käyttötarpeet myöskäänaina vastaa ohjelmistovalmistajien tarjolla oleviavalikoimia.

Vuoden 2005 aikana yliopistolla oli yliopisto-lisenssit Microsoft-, Corel-, F-Secure-, Symantec-,Novell-, SPSS-, SAS-, Oracle-, TrendMicro-, Idrisi-,Maple, Macromedia-, Dokutrack- ja ACD/Labs-tuotteista sekä lukuisista pienemmistä työkalu-ohjelmista. Merkittävin ja kallein on ollut Micro-softin sopimus.

Matemaattiset ohjelmistotMatemaattisten ohjelmistojen valikoima (mm.NAG, IMSL, Mathematica, Maple, Matlab,

Mupad) säilyi suurin piirtein ennallaan vuonna2005. Ohjelmistot olivat käytettävissä unix-jär-jestelmässä.

Ohjelmistot, joista oli saatavilla uudet versiot,päivitettiin ja public domain -ohjelmistoja täy-dennettiin muutamalla ohjelmalla. Symbolisenlaskennan ohjelma Axiom sekä numeerinen ali-ohjelmakirjasto SCILAB otettiin käyttöön. Suun-nitelmissa ollut Mathematica-ohjelman lisens-simäärän lisääminen siirrettiin myöhempään ajan-kohtaan, koska ohjelman käyttö sujui entisellälisenssimäärällä.

TietokantaohjelmistotKeskitettyinä tietokantapalveluina tarjottiinOracle- ja Trip-tiedonhallintajärjestelmiä. Palve-lun käyttäjillä oli mahdollisuus tukeutua tieto-tekniikkaosaston tietokantapalvelimilla ylläpi-dettäviin järjestelmiin, jolloin palvelu sisälsi myösylläpidon ja varmistukset.

Oraclen kanssa solmitun yliopistosopimuksenansiosta oli mahdollista asentaa Oracle-tiedon-hallintajärjestelmä (Standard Edition) ja www-käytön edellyttämä Internet Application Serveromille palvelimille ja haluttuihin käyttöjärjestel-miin.

Vuoden aikana ylläpidettiin noin 30 Oracleninstanssia eli laajaa tietokantakokonaisuutta ja yli10 vastaavaa Trip-järjestelmän toimintoa. Suurim-pia työllistäjiä Oraclen osalta olivat opiskelijatieto-järjestelmä Oodi ja tietovarastointijärjestelmäDawa. Trip-ylläpitoa kuormittivat eniten osaamis-tietokannat.

Vanhaa tietokantapalvelinta, konttia, korvaa-maan hankittiin uusi Linux-pohjainen palvelinkassi. Kontissa toiminut Trip-järjestelmä siirrettiinsirppi-palvelimeen. Kontissa toimineita Oracle-sovelluksia on siirretty rinkka- ja kassi-palvelimiinja tarkoitus on luopua kontista vuoden 2006 ai-kana.

Tietokantajärjestelmiin tukeutuvaa sovellus-palvelua annettiin edelleen mm. kirjastolle, kves-tuurille, tekniselle osastolle, tiedekunnille jatietotekniikkaosaston omiin tarpeisiin. Näistä mai-

nittakoon mm. asiantuntijatietokanta Kristiina-instituutin minna-portaaliin ja ISBN-tunnustenkäsittelysovellus Suomen ISBN-keskukselle.

Tilastolliset ohjelmistotSPSS, SAS, S-Plus ja Survo ovat yliopistolisens-siensä ansiosta käytetyimmät tilasto-ohjelmistot.Käytössä on myös S-Plus-ohjelmistoa vastaavailmaisohjelma R.

Käyttäjämääriltään rajoittamattomien yliopis-tolisenssien vuoksi ohjelmistoja voidaan jakaayliopiston laitoksille, henkilökunnalle ja opiske-lijoille tallennusvälineiden hinnalla. SAS-lisens-sissä on tiettyjä rajoituksia opiskelijajakelussa.Ohjelmistojen kokonaiskäyttäjämäärä eri laitteis-toissa on useita tuhansia.

Windows-ympäristössä käyttöön saatiinuusimmat versiot ohjelmistoista SPSS ja SAS.Ohjelmat olivat käytössä myös atk-asemien Win-dows-koneissa. SPSS on selvästi suosituin Win-dows-ohjelmisto kätevän käyttöliittymänsä jaopiskelijoille suosiollisen jakelupolitiikkansavuoksi. Rakenneyhtälöiden mallintamiseen so-veltuvasta ohjelmasta Amos oli 50 kappaleenlisenssi.

Unix-laitteiston käytetyin ohjelma on ollutSAS. Käytettävissä olivat myös BMDP, Glim ja R.

Mac-laitteistolla tilasto-ohjelmistojen kysyntäon ollut hyvin vähäistä. SPSS-ohjelmiston lisenssiäon pienennetty kymmenestä viiteen. SAS-ohjel-miston Mac-version kehitys ja levitys on kokonaanlopetettu.

Linux-ympäristössä lisenssit kattoivat uusim-mat versiot ohjelmistoista SAS, S-Plus ja R.

Tilastollisista ohjelmistoista ja menetelmistäon annettu käyttäjille neuvontaa ja järjestettykursseja.

18

TYÖASEMAPALVELUT

Windows-työasemat jastandardimikropalvelu

Standardimikropalvelulla tarkoitetaan Helsinginyliopistossa Windows-domainin tarjoamaan infra-struktuuriin perustuvaa järjestelmää, jossa käyttö-järjestelmän perusasennus tapahtuu RemoteInstallation Services -palvelun (RIS) avulla, ja sovel-lusohjelmien asennus ja ylläpito Group Policy-mekanismin avulla.

Standardimikropalvelua käyttävien koneidenmäärä on kasvanut ripeästi ollen vuoden 2005lopussa noin 3 500. Nämä koneet ovat pääasias-sa yliopiston henkilökunnan käytössä. Opiske-lijakäytössä olevat koneet ylläpidetään edelleenmuilla menetelmillä.

Niille standardimikrojen käyttäjille, jotka au-tentikoivat itsensä domainin käyttäjätunnuksillaeli ns. AD-tunnuksilla, on tarjolla myös vikasie-toinen (klusteroitu) tiedostopalvelu koti- ja profiili-hakemistojen tallettamista varten.

Windows-koneiden kriittisten päivitysten ja-kelua hoitaa Windows Server Update Services-palvelu (WSUS). Palvelulla oli vuoden lopussanoin 10 000 asiakasta.

Linux-työasemamikrot

Keskitetysti ylläpidettyä Linux-työasemaympä-ristöä, University of Helsinki Linuxia (UHL) on ke-hitetty yliopistolaisten käyttöön vuodesta 2002alkaen. Tähän mennessä Linux-jakelusta on ehti-nyt ilmestyä kolme versiota, joista tuorein julkais-tiin vuoden 2005 lopulla.

Jo pari vuotta sitten ennakoitiin lähdejake-lun vaihtamista Red Hat Enterprise Linux 4:ään jaUHL3 onkin tehty tämän jakelun pohjalta. Perus-valmius käyttää jakelua niin henkilökohtaisessatyöasemassa kuin luokkakäytössäkin on hyvä.Jakelun laitetukea sekä ohjelmistovalikoimaa onlaajennettu runsaasti ja UHL on nyt ajanmukainenja kattava tuote.

Aiemmin haasteena ollut tietotekniikkaosas-ton tarjoama keskitetty LDAP-autentikointi saatiintoimimaan moitteetta. Mikroverkkohakemistonkäyttö onnistuu myös, mutta jättää pohdittavaavielä seuraavallekin vuodelle.

Vuoden 2005 lopussa automaattisesti päivit-tyviä UHL-työasemia oli noin 250, joista suurinosa tuoreinta, kolmatta versiota. Edellisestä ver-siosta siirtyminen UHL3:een tapahtui joko käsinpäivittämällä tai automaattipäivitysten myötäliukuvasti.

Vanhempien jakeluversioiden tuki lakkau-tettiin vuoden vaihteessa ja vuonna 2006 keski-tytään kolmannen version ylläpitoon sekä seuraa-van suunnitteluun.

Mikrohankinnanpuitesopimukset

Huhtikuussa 2005 saatiin solmittua uudet, kaksi-vuotiset mikrohankinnan puitesopimukset kokoyliopistolle. Sopimustoimittajia valittiin kolme,jotka kaikki ovat uusia sopimuskumppaneita.

Puitesopimuksiin kuuluvia palveluita ovat yli-opistolle räätälöidyt verkkokaupat, joiden kauttatilaukset tehdään, kolmen vuoden onsite-takuuseuraavana työpäivänä, verkkokorttien osoittei-den keräily ja rekisteröinti yliopiston verkkotieto-kantaan sekä koneiden GUID-tunnisteiden keräily.Valikoimiin kuuluvat pöytäkoneet tavallisineoheislaitteineen. Vuoden 2005 aikana toimitettiinyhteensä yli 1000 keskusyksikköä sekä satojanäyttöjä ja kymmeniä muita oheislaitteita.

Puitesopimukset on solmittu myös Macintosh-koneiden ja x86-arkkitehtuurin mukaisten palve-linten toimituksista.

Kierrätys

Tietotekniikkaosasto toteuttaa osaltaan kestävänkehityksen periaatteita huolehtimalla atk-laitteistamyös niiden elinkaaren loppupäässä. Atk-romuaon kerätty yliopiston laitoksilta vuodesta 1999lähtien ja sitä on toimitettu romuttamolle jo lähes290 tonnia.

Vuonna 2005 atk-romun määrä laski hiemanedellisvuodesta kokonaismäärän ollessa lähes 59tonnia. Yliopiston kierrätyskeskuksen kautta kier-rätettiin koneita laitoksille uusiokäyttöön 12 kpl.Suurin osa kierrätetyistä koneista meni suoraanatk-asemilta ainelaitoksille.

Kaikkiaan kierrätettiin 99 keskusyksikköä (148vuonna 2004) ja 51 monitoria (145) sekä erilaisiaoheislaitteita ja varaosia. Vuoden 2004 suuriin lu-kuihin vaikutti tietojenkäsittelytieteen laitoksenmuutto Vallilasta Kumpulaan.

19

TIETOTURVA

Yliopiston kaikilla kampuksilla työskentelevientietotekniikkaosaston tietoturvakoordinaatto-reiden toiminta vakiintui vuoden 2005 aikana.Koordinaattorit ovat suunnitelleet ja kehittäneetkampusten tietoturvallisuutta sekä toimineet yksi-köiden tukena tietoturva-asioissa kouluttamalla,ohjeistamalla ja tiedottamalla.

Jo vuonna 2004 aloitetuissa tietoturvakartoi-tuksissa selvitettiin yksiköiden tietoturvatyönresursseja ja yleistä tietoturvatasoa, miltä pohjaltamääriteltiin yliopistossa vallitsevat kehittämistar-peet.

Syksyllä järjestettiin kampuksilla myös ensim-mäiset tietoturvailtapäivät, joiden tarkoituksenaon yliopistolaisten tietoturvatietoisuuden syven-täminen.

Kansallisena tietoturvapäivänä helmikuussaalkaneen tietoturvan posterikampanjan avulla

pyrittiin edistämään yliopistossa työskentelevienja opiskelevien valmiutta omaksua tietoturvalli-set työtavat. Julisteissa tuotiin tietoturvan perus-asioita näkyvästi yliopistolaisten kulkureittien var-relle. Kampanjan aikana julkistettiin yhdeksän tie-toturvan keskeisiä osa-alueita käsittelevää poste-ria, jotka olivat esillä eri puolilta yliopistoa vali-tuissa 13 kiinteistössä.

Yliopistojen yhteinen laaja tietoturvaohjeistushyväksyttiin kesällä rehtorien neuvostossa. Käyt-töönottovaihe, jossa ohjekokonaisuus sovitetaankunkin yliopiston oloihin, on Helsingin yliopistossasiirtynyt vuoden 2006 puolelle.

Yliopistojen tietoturvasta vastaavien SEC-ryh-män toimintaan osallistuttiin edelleen, samoinValtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän(VAHTI) sekä CERT-FI-ryhmän toimintaan.

Haittaohjelmien määrä kasvoi voimakkaasti ja

ne löysivät uusia leviämisteitä mm. pikaviestimistä(Instant Messenger). Niitä levitettiin myös laajastisähköpostin liitetiedostoissa ja vertaisverkoissa.Samoin virus- ja roskapostin määrä jatkoi kas-vuaan. Yliopiston keskitettyä roskapostintunnis-tusta kehitettiin edelleen; yhä noin 80 prosenttiayliopistolle tulevasta sähköpostista on roska-postia.

Tietoturvatietoisuus on yliopistossa jatkuvastilisääntynyt, mistä kertoo se, että käyttöjärjestel-mien automaattinen päivitys eli SUS-palvelu (Soft-ware Update Services) kattaa jo lähes kaikki Win-dows-koneet ja keskitetyn virustorjunnan japalomuurin piirissä on noin 10 000 työasemaa.

Vuoden lopussa tehdyllä sopimuksella kova-levyjen salaustuotteesta ylläpitojärjestelmineenlisätään tietosuojaa kannettavan laitteen kado-tessa tai joutuessa luvattomiin käsiin.

Posterit: Raija Sassi

20

Martti Tammiston eläkekahvit juotiin helmikuussa. Joulukuussa Tammisto sai Tasavallan Presidentin myöntämänopetusneuvoksen arvonimen.

Lars Backströmin eläkejuhlallisuuksia vietettiin kesäkuussa kahvitilaisuuden, juhlaseminaarin ja iltamien merkeissä.

Vahdinvaihto tieto

Uusi tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo.

21

Vuonna 2005 tapahtui tietotek-niikkaosaston henkilöstössä mer-kittäviä muutoksia, kun koko ylinjohto vaihtui: TietohallintojohtajaMartti Tammisto siirtyi eläkkeelle1.3.2005 ja hänen seuraajansa IlkkaSiissalo aloitti perehtymisen laajaantoimenkuvaansa 1.1.2005. Tietohal-lintojohtajan varahenkilö, apulais-osastopäällikkö Lars Backström jäiyli 40-vuotisen yliopistouransa jäl-keen eläkkeelle 1.8.2005. Hänenseuraajanaan tietohallinnon kehit-tämispäällikkönä aloitti Eija Heis-kanen 11.8.2005.

Helmikuussa tietotekniikkaosastokokoontui vahdinvaihtoristeilyllemuistelemaan menneitä ja pohti-maan tulevia.

tekniikkaosastossa

Martti Tammisto (vas.) ja Lars Backström. Tietohallinnon kehittämispäällikkö Eija Heiskanen (alla keskellä).

Aukeaman kuvat: Ari Aalto, Taija Pirhonen, Linda Tammisto, Jukka Toivola

22

SÄHKÖINEN VIESTINTÄ

Sähköposti

WWW

Uutisjärjestelmä

Notes

Sähköpostijärjestelmissä virus- ja roskapostinmäärän kasvu jatkui vuonna 2005. Keskitettyäroskapostintunnistusta kehitettiin edelleen. Lisäk-si käytössä on yhä InterScan-virustorjuntaohjel-misto sekä useat eri mustat listat.

Kokonaan uuden, kapasiteetiltaan ja ominai-suuksiltaan merkittävästi laajemman mappijär-jestelmän seuraajan hankinnan suunnittelu aloi-tettiin. Pitkään käytössä ollut, mutta käyttäjä-määrältään hyvin pieneksi jäänyt mikroverkko-postipalvelu lopetettiin.

Webmail-järjestelmän kapasiteettia laajen-nettiin loppuvuodesta kuormitusongelmienvuoksi. Webmaililla luki postinsa säännöllisesti yli30 000 yliopistolaista.

Helsingin kaupungin ja yliopiston yhteinen pal-veluportti on edelleen käytössä www.helsinki.fi-etusivulla. Työnjako yliopiston www-tiedotuksessaei ole muuttunut: tietotekniikkaosasto vastaa tek-niikasta, yliopiston viestintä pääsivujen sisällöstäja yliopiston eri yksiköt omista sivuistaan.

Yliopiston intranet, Alma, vietti syksyllä yksi-vuotisjuhlaansa ja järjestelmän kehittämistä jat-kettiin portaalihankkeen puitteissa (ks. s. 28).Tietotekniikkaosastossa jatkettiin omaa sisällön-tuotantoa Almaan. Vuoden lopulla yliopistonwww-palvelimelle (www.helsinki.fi) hankittiinuusi kahdennettu, vikasietoinen laitteisto, muttasen käyttöönotto jäi seuraavalle vuodelle. Uutenapalveluna tietotekniikkaosasto aloitti “web-ho-tellipalvelun”, jossa tarjotaan tilaa www-sovel-luksille (ks. s. 26).

News-palvelimen käyttö pysyi suunnilleen enti-sellään vuonna 2005, mutta vastaanotettujen

Lotus Notes -työryhmäohjelmistoa käytetään yli-opistohallintoon liittyvien erilaisten prosessien,mm. asianhallintajärjestelmän ja tulosneuvotte-lujen toteutusvälineenä. Sillä on myös vahva ase-ma sekä ulkoisessa että yliopiston ja osastojensisäisessä tiedotuksessa, tiedon yhteiskäytössä jajakamisessa sekä työnkulkujen automatisointiinliittyvissä tehtävissä. Sitä käytetään myös työryh-mien ja projektien jäsenten yhteistyöforumina.

Vuoden 2005 alussa asianhallintajärjestelmänkäyttäjien määrä lisääntyi yhdellä yksiköllä: kans-lerinviraston, hallintoviraston, matemaattis-luon-nontieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiede-kunnan sekä yliopiston kirjaston lisäksi avoin yli-opisto alkoi käyttää järjestelmää.

Vuoden 2005 aikana luotiin mahdollisuus liit-tää Notesilla toteutetut www-sovellukset keski-tettyyn käyttäjähallintaan (esimerkiksi Alma-notes-postilinkki).

Tietotekniikkaosaston ryhmille tarkoitetuntietokannan toimintoja kehitettiin ja osaston yh-teiseen käyttöön tarkoitettu tapahtumakalenterisaatiin ohjeistusta vaille käyttöönottovalmiiksi.

Osaston työpanoksen seurantaan tehdyn Kel-lo-Kallen toimintoja kehitettiin sekä rakennettiinvalmisteilla olevan organisaatiorekisterin ja No-tesin osoitekirjan ryhmien välistä yhteyttä. Omaansisäiseen tiedotukseensa tietotekniikkaosasto onkäyttänyt Notesia.

Joitakin uusia sovelluksia tehtiin hallinnon eri-laisiin tarpeisiin.

AV-PALVELUT

Tietotekniikkaosaston AV-yksikön palveluita ovatvalokuvaus, graafinen suunnittelu, posteritulos-tus, äänitetuotanto sekä videokuvaus ja -tuotan-to. Toiminta on pääosin maksullista palvelutoi-mintaa: merkittävä osa yksikön kuluista katetaantulorahoituksella.

Vuonna 2005 valokuvaus, graafinen suunnit-telu ja posteritulostus jatkuivat entisessä laajuu-dessaan. Kuvankäsittelyyn liittyvän värinhallinnanvalmiuksia kehitettiin koulutuksen sekä laite- jaohjelmistohankintojen avulla.

Keskeinen valokuvauksen asiakas oli yliopis-ton viestintä: valokuvaajat ikuistivat erilaisia yli-opistoyhteisön tilaisuuksia sekä tuottivat kuvitustayliopiston julkaisuihin. Studiossa toteutettiin pal-jon muun muassa väitöskuvauksia. Reprokuvauk-

artikkelien määrä laski edellisvuodesta. Palveli-melle saapui roskaposti- ja binäärisuodatuksenjälkeen noin 155 000 artikkelia vuorokaudessa.Uutisia luettiin päivittäin keskimäärin 190 koneel-ta, joista osa on monen käyttäjän koneita.

Yliopiston sisäisiä news-ryhmiä kursseille javastaaviin tarkoituksiin perustettiin aikaisempaavähemmän.

23

sen keskeisiä asiakkaita olivat yliopiston kirjastoja Kansallisarkisto, mutta asiakkaita oli paljon eripuolilta yliopistoyhteisöä. Vuoden aikana koottiinlaajahkoa digitaalista kuva-arkistoa, joka toimiijatkossa arkistokuvien valitsemisen ja markki-noinnin välineenä. Kuva-arkisto avataan verkko-käyttöön keväällä 2006.

Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluivaterilaiset lehtien taittotyöt sekä kuvittaminen.Vuoden näkyvin työ oli tietoturvakampanjan julis-teiden ulkoasun suunnittelu ja toteuttaminen.

Posteritulostuspalvelu toimi keskustan lisäksiKumpulan ja Viikin kampuksilla.

Äänitetuotannon suurin asiakas oli ylioppi-lastutkintolautakunta. Toiminta jatkui koko vuo-den vanhoissa tiloissa Snellmaninkatu 14 B:ssä,

mutta uuden äänitysstudion rakentaminen Valli-laan käynnistettiin pitkän suunnitteluvaiheen jäl-keen marraskuussa. Teollisuuskatu 23:n äänitys-studio otetaan käyttöön maaliskuussa 2006.Muuttoa ennakoitiin päivittämällä digitaalisetäänityöasemat.

Videotiimiä työllistivät yliopiston hallinto, tie-dekunnat ja laitokset sekä ulkopuoliset asiakkaat.Keskeistä oli yliopiston luentojen, seminaarien jajuhlatilaisuuksien taltiointi sekä verkkovideo-lähetysten kuvaaminen ja jälkikäsittely, muunmuassa Tieteen päivät 2005. Opetus- ja PR-oh-jelmien tuotantoon kuuluivat dokumentti tie-tojenkäsittelytieteen laitoksen muutosta Kumpu-lan kampukselle, opetusvideo TVT-ajokorttia var-ten, supertietokoneen esittely Ilmatieteen lai-

tokselle ja dokumentti LERUKids University -tapahtumas-ta. Lisäksi toimintaan sisältyivideotuotannon teknisiä teh-täviä: aineistojen editointia,siirtoja digitaaliseen muo-toon kuten DVD:lle, CD-le-vyille ja verkkoon sekä video-järjestelmämuunnoksia.

Vuonna 2005 AV-yksikköjatkoi yhteistyötä tietotek-niikkaosaston muiden ryh-mien kanssa mm. verkkovi-deoinneissa, posteritulostuk-sessa, ohjelmistomyynnissäsekä tiedotuksessa. Yksikkövastasi myös osaston valoku-vaus- ja videokameroidensekä äänityslaitteiden lai-naustoiminnasta.

OPETUS-TEKNOLOGIA

Tietotekniikkaosasto ylläpitää kahta laajassakäytössä olevaa oppimisympäristöä. WebCT tar-joaa monipuolisemmat palvelut, mutta vastaavastiedellyttää opettajalta laajempaa perehtymistä,kun taas BSCW on helpommin hyödynnettävissäpienimuotoisemmissa sovelluksissa. Oppimis-ympäristöjen käyttöä kehitettiin yhteistyössä ope-tusteknologiakeskuksen kanssa.

Molemmat ohjelmistot päivitettiin ja niissäsiirryttiin käyttämään yliopiston keskitettyä auten-tikointipalvelua. WebCT:n käyttö lisääntyi merkit-tävästi vuodesta 2004. Vuoden 2005 lopulla käyt-täjiä oli WebCT:ssä noin 15 000 (8000 vuonna2004) ja BSCW:ssä noin 6000 (6000).

Vuoden aikana toteutettiin yli 150 (40) suora-toistettua tai tallennettua verkkovideolähetystä,joiden joukossa olivat mm. Studia Generalia -luen-tosarja ja lukuisia virtuaaliyliopiston tapahtumia.Uusia tallenteita kertyi palvelimelle 1500 kappa-letta.

IP/ISDN-videoneuvottelusiltaa (MCU) käytet-tiin vuoden aikana noin 570 (300) neuvottelussa.Asiakkaina olivat edelleen pääasiassa erilaisetyhteistyöverkostot, mutta myös psykologian ja tie-tojenkäsittelytieteen opetuksessa on oivallettuvideoneuvottelun käyttökelpoisuus täydentävänävälineenä. Opetustapahtumissa on käytetty useinlisäksi suoratoisto- ja tallennuslaitteistoa tapahtu-man levittämiseen laajemmalle seuraajajoukolle.Oppimiskeskus Aleksandrian tilojen lisäksi Viikkiinja Kumpulaan on valmistunut asianmukaisetvideoneuvottelutilat. Tämä on lisännyt Kumpulanja erityisesti Viikin kampusyksiköissä käyttömää-riä. Viikkiin hankittiin kasvaneen kysynnän vuoksikesällä yksi uusi videoneuvottelulaitteisto.

Videoneuvottelun pedagoginen tuki tuleeopetusteknologiakeskuksesta ja tekninen tuki tie-totekniikkaosastosta.

Kuvatietokanta Cumuluksen käyttö on kasva-nut ja sillä on vakiintuneita laitoskäyttäjiä.

LT

24

HALLINNON SOVELLUSPALVELUT

Hallinnon sovelluspalvelut (HSP) on hankkinut,kehittänyt ja ylläpitänyt yhdessä hallintovirastonmuiden yksiköiden kanssa yliopiston yhteisiä hal-linnollisia tietojärjestelmiä ja antanut atk-tukeamuulle hallintovirastolle.

Huomattava osa hallinnon järjestelmien suun-nittelu- ja toteutustyöstä sekä osa käyttöpalve-luista ostetaan yliopiston ulkopuolelta. HSP ontarjonnut asiantuntemusta ostopalvelujen käy-tössä palvelun myyjän ja yliopistossa hankinnastavastaavan yksikön välillä.

HSP:n tuki opiskelijarekisterille käsitti lähinnäostopalveluiden hankintaa. Ostopalvelut liittyivätOodin uusien versioiden käyttöönottoihin, Oodi-DW:n kehitystyöhön sekä palautejärjestelmänkäytön tukeen. Lisäksi tietotekniikkaosaston jalääketieteellisen tiedekunnan yhteistyössä kehit-tämä (ja opiskelijarekisterin ylläpitämä) kurssi-palautejärjestelmä myytiin Oodi-konsortiolle (ks.s. 36). Muuta tukitoimintaa olivat opiskelijarekis-terin ja eläinsairaalan projektien projektikatsel-moinnit sekä mentorijärjestelmän käytön tuki.

Opiskelijavalintajärjestelmä Valssi oli käytössäkaikissa tiedekunnissa, yhteensä 51 valinnassa.Järjestelmän toiminnallisuutta kehitettiin edel-leen pääasiassa käytettävyyteen liittyen. Yhteis-työtä Oulun yliopiston kanssa jatkettiin.

Tietovarastoportaali Ilmi otettiin käyttöönmaaliskuussa. Ilmistä voi tulostaa valmisraporttejaja tehdä itse raportteja tietovaraston tiedoista.Tietovarastoon lisättiin tilatiedot ja toteutettiintunnuslukuraportointia varten opintotietojensiirto. Henkilöstöhallinnon tietojen käsittelyä tie-tovarastossa kehitettiin ja samassa yhteydessähenkilöstöjärjestelmän tiedon laatutasoa paran-nettiin, mikä työ jatkuu edelleen. Ilmi-infotilai-suuksia järjestettiin kaikilla kampuksilla ja niihinosallistui yli 200 henkilöä. Myös koulutusta tieto-varaston käyttäjille järjestettiin. Tietovaraston ky-selykäyttöön oikeuttavien käyttäjätunnusten mää-rä nousi lähes viiteensataan. Tietovaraston kauttatoteutettiin järjestelmäliityntöjä operatiivisiin jär-jestelmiin tietovarastostrategian määritysten mu-kaisesti. Tietovaraston johtoryhmän ja toimintaa

tukevan raportoinnin työryhmän työskentely jat-kui.

Sähköinen ostolaskujen käsittely ja arkistointiRondo-ohjelmalla otettiin käyttöön koko yliopis-tossa vuoden 2005 aikana, ja tietotekniikkaosastotoimi tällöin yhtenä pilottiyksikkönä. Matkalasku-järjestelmän käyttö laajennettiin koko yliopistonhenkilökunnalle. Rondossa otettiin käyttöön mat-kamääräysten ja -laskujen hyväksyntä.

Organisaatiorekisterin kehitystyö käynnistet-tiin vuoden 2005 aikana ja rekisteristä kerättiinkäyttäjäpalautetta koekäyttövaiheiden avulla.

Keväällä toteutettiin tietojärjestelmä uudenpalkkausjärjestelmän tehtävänkuvauslomakkei-den ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointienkäsittelyä varten. Järjestelmä uusittiin syksyllä, jol-loin sen toiminnallisuutta parannettiin ja siihenlisättiin sähköinen allekirjoitus.

Tietotekniikkaosasto on huolehtinut osaamis-tietokantojen teknisestä kehityksestä ja ylläpi-dosta sekä kehittämisosaston ja kirjaston ohellaosallistunut osaamistietokantojen seurantaryh-män työskentelyyn.

Vuosi oli vakaa yliopiston keskuskirjanpitoahoitavan hyde.it- samoin kuin vanhaa kirjanpitoa(Valma) raportoivan HYVA-palvelimen osalta.AdeEko-järjestelmän lukuisia raportointikäyttäjiäpyrittiin ohjaamaan Ilmi-tietovaraston puolelle.Tiedonsiirto AdeEkon ja muiden taloushallinnonjärjestelmien välillä on edelleen kasvanut.

Hallinnon sovelluspalveluiden mikrotuen toi-minta vuonna 2005 oli varsin vakiintunutta. Uusialaitteita hankittiin jonkin verran edellisvuotta vä-hemmän ja virusepidemiat olivat aikaisempaa rau-hallisempia, mikä tasoitti tilannetta, kun henkilö-resurssit olivat vajaat suurimman osan vuotta.

OPINTOASIAINJÄRJESTELMÄTOodi opiskelijatietojärjestelmäValssi opiskelijavalintajärjestelmä

HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINNONJÄRJESTELMÄTFortime V henkilöstötiedot ja palkka-hallintoHelmi Info työnantajatoiminnotAdeEko+ kirjanpitoAdeInv+ käyttöomaisuuskirjanpitoPro eLaskutus laskutusjärjestelmäAnalyste Cash Management maksu-liikenneKassapankki kassahallintaBudjetointijärjestelmäCost Control kustannuslaskentaValma vanha kirjanpitojärjestelmäraportointikäytössäWebTraveller matkalaskujärjestelmäRondo ostolaskujen käsittely jadigitaalinen arkistointijärjestelmä

MUITA JÄRJESTELMIÄTietovarastoTimmi tilanvarausDiaari kirjausjärjestelmäOsaamistietokannat tutkimushanke-,julkaisu-, asiantuntija- ja muun tieteellisentoiminnan tietokannat

TÄRKEIMMÄTHALLINNON JÄRJESTELMÄT

Tietueita Sivuhakuja/kkTUHTI 4000 (3700) 10000 (12000)JULKI 118000(106000) 27000 (26000)ASTI (&MUTI&YHTI) 6900 (6500) 21000 (21000)

OSAAMISTIETOKANNATVUONNA 2005 (2004)

25

MAKSULLISET PALVELUT

Koneaika, verkkopalvelut,henkilötyö

Ohjelmisto- jatarvikevälitys

Tietotekniikkaosaston maksullinen toiminta koos-tuu pienimuotoisesta yliopiston sisäisestä välitys-toiminnasta sekä sisäisestä ja ulkopuolisille suun-natusta maksullisesta toiminnasta, kuten Oodi-palvelukeskuksen palveluista, unix-manageroin-neista, Notes-palveluista, henkilötyöstä sekäkoneajan, verkkopalvelujen, ohjelmistojen ja AV-palvelujen myynnistä. Maksullisen toiminnan vo-lyymi tietotekniikkaosastossa vuonna 2005 olikaikkiaan 930 000 euroa.

Ohjelmistomyynnissä keskityttiin yliopiston lai-tosten, henkilökunnan ja opiskelijoiden palve-

lemiseen. Liikevaihto on laskenut hieman edel-lisestä vuodesta vähentyneen asennusmedioidenmyynnin takia. Microsoftin lisenssien myynti onkuitenkin noussut selvästi.

Ohjelmistomyynnin tuotteisiin kuuluivatMicrosoftin ja Lotuksen tuotteet, MapInfo, Map-Basic sekä tilasto-ohjelmistot SAS ja SPSS, jotkaolivat tarjolla sekä yliopiston henkilökunnalle ettäopiskelijoille. Yliopistolla oli mm. SAS:n, SPSS:nja Dreamweaverin yliopistolisenssit, joten näidenohjelmien lisenssejä ei ole myyty (poikkeuksenaSPSS:n Amos-laajennus sekä SPSS:n MacOS-

Tietotekniikkaosaston tarjoamat konserni-, yleis-ja kampuspalvelut (ks. s. 33-35) ovat käyttäjillemaksuttomia yliopistossa tapahtuvassa opis-kelussa, tutkimuksessa tai työtehtävissä. Käytet-täessä atk-laitteistoja muuhun kuin yliopiston teh-täviin tarvitaan erillinen toimeksiantosopimus jamaksullinen käyttäjätunnus.

Lyhyestä neuvonta- yms. henkilötyöstä tieto-tekniikkaosasto ei veloita laitoksia, sen sijaan laa-jemmista töistä on sovittava erikseen.

Henkilöpalvelujen myynti kasvoi vuoden 2005aikana muutaman yliopiston ison sisäisen sopi-muksen seurauksena. Verkkopalvelujen ja kone-ajan myynnissä ei tapahtunut merkittäviä muu-toksia. Uusia sopimuksia tehtiin unix-manage-roinnista, Notes-palveluista sekä laitteistojen yllä-pidosta.

Oodi-palvelukeskusOodi-palvelukeskus (OPK) on tarjonnut Helsinginyliopistolle ja muille Helsingin alueen korkeakou-luille Oodi-opintohallintojärjestelmän tarvitsematpalvelimet, alusta- ja sovellusohjelmistoja sekänäiden ylläpidon. Käytännön työstä ovat vastan-neet OPK-koordinaattori ja tietotekniikkaosastonasiantuntijat.

Vuoden 2005 aikana tuotantokäytössä olivatHelsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkea-koulun, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakou-lun, Svenska Handelshögskolanin, Taideteollisenkorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun opis-kelijatietokannat. OPK palveli kaikkia sopimuksentehneitä korkeakouluja samantasoisesti kuin Hel-singin yliopistoa. Toiminnan kulut jaetaan konsor-

tioäänten suhteessa toimintaan osallistuvien kor-keakoulujen kesken.

Elokuun puolivälissä samanaikaisiksi osuneeteri korkeakoulujen massailmoittautumiset aiheut-tivat palvelutason laskua Oodissa ja laitteistontehoa päädyttiin nostamaan kaksinkertaistamallatietokantapalvelinten keskusyksikköteho ja muistisekä ottamalla toinen jo alkuvuodesta hankittutietokantapalvelin tuotantokäyttöön. Ohjelmistontoimittaja osallistui talkoisiin tehostamalla heilleosoitetuilla ongelma-alueilla koodin toimintaa.Myös massailmoittautumisia aikataulutettiin

versio, jotka molemmat ovat maksullisia). Käyttö-oikeuksien valvonta, asennusmedioiden myyntija lisenssineuvonta ovat työllistäneet myyntiä.Vuoden lopussa saatiin pitkään suunniteltu rooli-autentikoiva ohjelmistojakelu koekäyttöön.

ER

26

Palmenian jaavoimen yliopistonwww-palvelut

Suvi-palvelu

uudelleen. Näillä toimenpiteillä normaalikäyttö jalokakuun alun jälkeen tulleet massakäyttötapah-tumat sujuivat jo varsin hyvin ja laitteisto oli valmiskohtaamaan Oodiin käyttöönotettavien uusienpiirteiden haasteet.

Molemmat Oodi-sovelluspalvelimet päätettiinvaihtaa kokonaan uusiin ja ne saataneen käyttöönkeväällä 2006.

Suomen avointen yliopistojen yhteisen www-palvelun (www.avoinyliopisto.fi) ydin on yhteinenopetustietokanta, jonne avoimet yliopistot tal-lentavat opetustietonsa. Palvelukokonaisuuteenkuuluu myös avointen yliopistojen henkilöstöllesuunnattu palvelu (www.avoin.net). Palveluakehittää ja ylläpitää Suvi-tiimi, jossa on edusta-jia kolmesta avoimesta yliopistosta ja tietotek-niikkaosastosta. Palvelu on osa virtuaaliyliopisto-hankkeita.

Palvelun yleisösivut ja opetustietokannanmonipuoliset hakumahdollisuudet palvelevatkaikkia avoimesta yliopisto-opetuksesta kiinnos-tuneita. Opetuksen järjestäjät – avoimet yliopis-tot yhteistyökumppaneineen – käyttävät opetus-tietokantaa myös omissa www-palveluissaan.Opetustietokantaan tallennetaan myös tiedot,joiden avulla lasketaan vuositasolla opetusminis-teriölle ns. laskennalliset kokopäiväiset opiskelijat.

Tietotekniikkaosasto on ylläpitänyt palveluaja sovelluskehitysympäristöä sekä tehnyt sovellus-kehitystä palvelun avaamisesta alkaen. Osastoylläpitää myös Suvi-tiimin käyttämiä työryhmä-sovelluksia Notes-palvelimellaan.

Suvi-palvelua koordinoi Helsingin yliopistonavoin yliopisto, joka on sopinut tietotekniikka-osaston kanssa palvelun ja sovelluksen ylläpidostavuosina 2004-2006. Palvelun siirtämisestä uudel-le alustalle tehtiin päätös vuonna 2005 ja ylläpitosiirtyy ulkopuoliselle yritykselle keväällä 2006.

Tietotekniikkaosasto ylläpitää koulutus- ja kehit-tämiskeskus Palmenian ja Helsingin yliopistonavoimen yliopiston www-palvelinta, jonne mo-lemmat organisaatiot yhteistyökumppaneineenovat rakentaneet useita www-palveluita käyttäenitse tuottamaansa verkko-opetuksen sovellusta.

Käytössä ovat palvelut www.avoin.helsinki.fi,www.studium.helsinki.fi, verso.palmenia.helsinki.fi/sekä www.palmenia.helsinki.fi. Palmenian käyttä-mä kurssinhallintajärjestelmä toimii tietotekniik-kaosaston laitteistoilla.

Tietotekniikkaosasto huolehtii myös palvelui-den laitealustan ajanmukaisuudesta.

Web-hotellipalvelu

Vuoden lopulla otettiin tuotantokäyttöön vakio-hintainen “web-hotelli”, missä asiakkaat voivatkäyttää cgi-, java-, PHP-, Zope- ym. sovelluksiawww-sovellustensa osina. Tarjolla on myös pai-kallinen tietokanta pienimuotoiselle tietomää-rille. Suuremmat aineistot voidaan ottaa käsitte-lyyn palvelimen ulkopuolisista tietokannoista. Pal-velin on tietosisältönsä turvaamiseksi normaali-menetelmin varmistettu.

Web-hotelli toimii itsepalveluperiaatteella.Asiakkaalle luodaan tunnus ja käyttöympäristö,sovitaan sivustolle helsinki.fi-loppuinen www-osoite ja annetaan alkuopastus. Www-sovelluk-sensa asiakas tekee itse tai teettää haluamallaantavalla. Mahdollisesta “avaimet käteen” -palve-lusta tehdään aina tapauskohtaisesti erillinen so-pimus.

Web-hotellipalvelulla oli ensimmäisen toi-mintavuotensa lopussa 13 asiakasta. Toimintaakehitetään edelleen saatavan asiakaspalautteenja esiin tulleiden uusien sovellustarpeiden poh-jalta.

KURSSIT

Kaikille yliopistolaisille suunnatussa tietotek-niikkaosaston opetuksessa järjestettiin tilasto-ohjelmistojen (SAS, SPSS) perus- ja jatkokursseja.Kurssien pohjalta laadittiin myös ohjelmistojenkäyttöohjeita ja -oppaita. Osallistujia tilastokurs-seilla oli noin 300.

Atk-tukihenkilöiden peruskursseilla, joita jär-jestettiin kaksi sarjaa, oli kullakin kurssikerrallaoma aihepiirinsä ja opettajina toimivat tietotek-niikkaosaston asiantuntijat. Osallistujia oli yhteen-sä noin 40. Kaksipäiväiseen tukihenkilösemi-naariin osallistui noin 60 henkilöä. Lisäksi tieto-turvakoordinaattorit pitivät kampuksittain tieto-turvailtapäiviä atk-tukihenkilöille.

Osasto oli mukana myös yliopiston henkilöstö-koulutuksen tietotekniikkakurssien suunnitte-lussa.

Tiedekunta- ja laitoskäyttäjille sekä keskus-hallinnon henkilökunnalle järjestettiin hallinnontietojärjestelmien käyttöön liittyvää koulutusta jalaadittiin käyttöohjeita.

Kurssit on järjestetty pienryhmäopetuksena,jolloin kaikilla osallistujilla on ollut mahdollisuusitsenäiseen ja samalla ohjattuun harjoitteluunmikrotietokoneiden avulla. Kaikista kursseista jaseminaareista kerättiin palautteet jatkokehittämi-sen pohjaksi.

27

TIEDOTUS

Tietotekniikkaosasto pyrkii tiedotustoiminnas-saan toisaalta kertomaan tarjolla olevista atk-pal-veluista kaikille yliopistoyhteisön käyttäjille ja toi-saalta suuntaamaan tiedotusta erityisesti tiede-kunnille ja laitoksille, jotta nämä löytävät tarvitse-mansa palvelut sekä saavat perusteltua tietoa pal-veluiden tuottamisesta aiheutuvista kustannuk-sista.

Tiedotuslehti “ATK – Tietotekniikkaa yliopis-tolle” ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Lehdenteemoina olivat keväällä tietoliikenne ja tieto-verkot sekä tutkimuksen tietotekniikka, syksylläilmestyi perinteinen opiskelijanumero sekä yli-opiston laitoksille tarjottavaa lähitukea käsittelevänumero.

Yliopiston henkilöstölehti “Yliopistolainen”kertoi myös ajankohtaisista atk-asioista haasta-tellen osaston asiantuntijoita.

Yliopiston intranetin eli Alman sisällöntuotta-minen jatkui ja yliopiston portaalihankkeeseenosallistuttiin aktiivisesti (ks. s. 28).

Tietoturvan posterikampanjassa pyrittiin nos-tamaan yliopistolaisten tietoturvatietoisuuttayhdeksän erilaisen julisteen voimin.

Laitosten atk-yhdys- ja tukihenkilöiden tapaa-misia järjestettiin kaikille yhteisesti sekä kampus-kohtaisesti. Lisäksi järjestettiin tietoturvailtapäiviäja kaksipäiväinen tukihenkilöseminaari. Atk-tuki-henkilöiden ja tietotekniikkaosaston henkilökun-nan yhteinen sähköpostilista on toiminut tärkeänä

tiedonvälitys- ja keskustelukanavana osaston jalaitosten välillä.

Osaston AV-yksikön ja viestintäosaston väli-senä yhteistyönä kokeiltiin uutisvideoiden tuot-tamista.

Uudet opiskelijat saivat ATK-lehden opiskelija-numeron liitteenä yliopiston atk:n perusasioitakäsittelevän ohjelehden ja www:n fuksisivujensisältö päivitettiin. Tietotekniikkaosasto oli myösmukana yliopiston avajaiskarnevaaleissa jaka-massa tietoa ja ohjeita yliopiston atk:sta.

Osaston sisäinen tiedotus on hoidettu LotusNotes -työryhmäohjelmistoa käyttäen. Tiedon-välityskanavina toimivat myös osastokokoukset,kehittämisiltapäivät sekä ryhmien kokoukset.

AA

28

MUU TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Hakemistohanke

Portaalihanke

TVT-ajokorttihanke

Uudet opiskelijat -hanke

Yliopiston intranetin, Alman, rakentaminen onollut viestintäosaston ja tietotekniikkaosastonyhteinen kolmivuotinen hanke. Kesällä 2005otetiin käyttöön intranetin työryhmäalueet, jotkaovatkin osoittautuneet erittäin suosituksi työs-kentelymuodoksi: vuoden lopulla työryhmäalu-eita oli käytössä noin 400.

Muutoin vuoden aikana keskityttiin ohjelmis-ton tekniseen parantamiseen, virheiden korjaami-seen sekä joidenkin uusien ominaisuuksien käyt-töönottoon. Työmäärän suuruuden takia Almanjulkaisuvälineen toiminnan laajentaminen yliopis-ton ulkoisiin www-sivuihin siirtyi vuodelle 2006.

Alman ylläpito siirtyi vuoden 2005 alussahankkeen piiristä tietotekniikkaosaston normaa-liksi toiminnaksi.

Puutteistaan huolimatta Alma vakiinnuttipaikkansa yliopistolaisten intranetinä: vuoden2005 lopussa Almalla oli viikoittain jo 15 000 erikäyttäjää.

Uudet opiskelijat -hankkeessa tuotetaan materi-aalia ja järjestetään tilaisuuksia aloittelevien yli-opisto-opiskelijoiden atk-tietouden lisäämiseksi.

Www:n fuksisivujen avulla uutta opiskelijaaautettiin pääsemään alkuun yliopiston verkonkäyttäjänä. Samalla fuksisivusto toimi myös tuu-toreiden apuna.

Syyslukukauden alkaessa ilmestyi perintei-seen tapaan ATK-lehden opiskelijanumero ja sen

Kevään 2005 aikana TVT-ajokorttihankkeessatuotettiin varsin suuri määrä itseopiskelu- ja ope-tusmateriaalia Helsingin yliopiston tiedekuntienkäyttöön. Materiaalin kehittämiseen osallistuihankkeen jäseniä niin tietotekniikkaosastolta,tiedekunnista kuin yliopiston kirjastoista.

TVT-ajokorttiopintojakso käynnistyi syksylläkaikissa tiedekunnissa. Opintojaksolle rekisteröi-tyi syyslukukauden aikana yli 3600 opiskelijaa,joista runsas puolet oli läpäissyt kurssin joulukuunloppuun mennessä (opintojakson opetus on osas-sa tiedekuntia jaettu sekä syys- että kevätluku-kaudelle). Kerätyn palautteen mukaan valtaosaopiskelijoista piti opintojaksoa itselleen hyödyl-lisenä: opiskelijat kokivat oppineensa paljonuutta, tuotettua oppimateriaalia pidettiin sel-keänä ja tiedekunnissa annettua opetusta hyvä-laatuisena. Myös opintojaksoon liittyvien teknis-ten ongelmien määrä oli varsin vähäinen.

Pilottisyksyn 2005 aikana kerättyä tietoa hyö-dynnetään keväällä 2006 alkavassa jatkoprojek-tissa, jossa nykyisiä oppi- ja tenttimateriaaleja sekäopetuskäytänteitä parannetaan opiskelija- jaopettajapalautteiden avulla. Lisäksi tiedekuntienvälistä yhteistyötä kehitetään entisestään ja mm.opiskelumateriaali käännetään ruotsiksi ja englan-niksi, jotta syksyllä 2006 alkavalla TVT-ajokortti-opintojaksolla opiskelijat voivat opiskella niin suo-men, ruotsin kuin englannin kielellä.

Hakemistohanketta oli alunperin suunniteltu jat-kettavaksi vuoden 2006 loppuun asti. Kun hank-keen puitteissa toteutettuja järjestelmiä on muo-toutunut ja muotoutumassa yliopiston tietotek-nisen infrastruktuurin elimelliseksi osaksi, päätet-tiin vuoden 2005 lopulla siirtää osa hankkeentoiminnasta – käyttäjähakemistoon ja käyttäjätun-nistusteknologiaan liittyvä ylläpito – osaston nor-maaliksi toiminnaksi, ja jatkaa hanketta viimeisenvuoden ajan rajatumpana.

Käyttäjähakemiston tietosisältöä ja eri tausta-järjestelmien tietojen tuomista hakemistoon jat-kettiin edelleen. Laajaa keskustelua herätti mm.erilaisten roolien määrittely: miten ja kuka määrit-telee, ketkä ovat opiskelijoita, ketkä henkilökun-taa, ja miten näiden tietojen ajantasaisuudestapystytään huolehtimaan. Keskustelu liittyi sekäFunetin yhteisen käyttäjähakemistoskeeman päi-vittämiseen että yliopiston omiin tarpeisiin vas-taamiseen. Keskustelu asiasta jatkuu vielä vuoden2006 puolella.

Helsingin yliopisto osallistui myös Tieteentietotekniikan keskus CSC:n organisoimiin pilo-tointeihin, ja osin CSC:n rahoituksella toteutettiintyökalu (“myARP”), jolla käyttäjät pystyvät sääte-lemään omien henkilötietojensa luovutusta Shib-boleth-tunnistusta hyödyntäviin järjestelmiin.Työkalu on välttämätön tietosuojavelvoitteidentoteuttamiseksi.

Organisaatiot, jotka tekevät yhteistyötä käyt-täjien tunnistamiseksi yli organisaatiorajojen,muodostavat luottamusverkoston (federation).Haka-federaatiossa (Suomen korkeakoulujen jatutkimuslaitosten luottamusverkosto, jota CSCoperoi) siirryttiin tuotantovaiheeseen elokuunalussa, ja järjestelmää hyödyntävien palveluidenmäärä on hiljalleen kasvamassa. Federaatioonliittyi loppuvuoden aikana useita yliopistoja, jotenpalveluiden käyttäjien potentiaalinen määrä kas-vaa jatkuvasti. Helsingin yliopistossa käytetyimmätpalvelut olivat kirjastojen tiedonhakuportaali Nellija Suomen virtuaaliyliopiston Liikkuvuuden tuki

-hankkeen tuottama sähköinen JOO (joustavaopinto-oikeus) -hakujärjestelmä.

Helsingin yliopistossa haluttiin tukea JOO-hakujärjestelmää mahdollisimman kattavasti,jotta se kävisi hyvänä esimerkkinä siitä, kuinkasähköisellä asioinnilla voidaan helpottaa yliopis-tolaisten työntekoa. Tämä toteutettiin osin kyt-kemällä käyttäjätunnistusjärjestelmä (ShibbolethIdentity Provider) opiskelijatietojärjestelmä Oodiin,osin lisäämällä vaadittua informaatiota käyttäjä-hakemistoon. Näiden kytkentöjen ansiosta opis-kelijan hakulomakkeeseen saatiin valmiiksi mm.opintopistemäärät ja tiedot pääaineesta. Järjes-telmä on saanut lähes yksinomaan positiivistapalautetta käyttäjiltään.

29

liitteenä erillinen ohjelehti yliopiston atk:n pe-rusasioista. Tietoa yliopiston atk-käytännöistäjaettiin opiskelijoille lisäksi avajaiskarnevaaleissa

sekä monenlaisissa muissa lukukauden alussa jär-jestetyissä tilaisuuksissa.

Uusille opiskelijoille ja tuutoreille suunnattu

kysely tietotekniikkaosaston tarjoaman atk-oh-jeistuksen laadusta ja selkeydestä toteutettiinvuonna 2005.

AA

30

VOIMAVARAT

Organisaatio

Henkilökunta TIETOTEKNIIKKAOSASTON HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄN KEHITYS2002–2005

TIETOTEKNIIKKAOSASTON HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA 1.1.2006Tietotekniikkaosaston organisaatio uudistettiintäysin vuonna 2005 ja uusi organisaatio (s. 41)otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Uudistuk-sen tavoitteita käsitellään tietohallintojohtajankatsauksessa (s. 2).

Vuonna 2005 toimittiin entisen matriisiorga-nisaation puitteissa, jossa ryhmä on jatkuvan toi-minnan perusyksikkö. Ryhmä koostuu henkilöistä,joilla on ryhmän toiminta-alueeseen kuuluvia teh-täviä. Ryhmään kuuluu henkilöitä osaston eri toi-mipisteistä ja valtaosa työntekijöistä on kuulunutuseaan ryhmään. Kullakin ryhmällä on vastuu-henkilö ja nimikkopäällikkö sekä jokaisella osas-tolaisella päälliköistä nimetty henkilökohtainenesimies.

Osaston toimintaa johti yliopiston tietohal-lintojohtaja johtoryhmän avustamana.

Merkittävin muutos tietotekniikkaosaston hen-kilöstössä vuoden 2005 aikana oli osaston ylim-män johdon vaihtuminen (ks. s. 2 ja 20-21).

Vuoden 2005 lopussa tietotekniikkaosastonpysyvien vakanssien määrä oli 122, joista virkojaoli 9 (5 päällikköä ja 4 hallinto- ja toimistohenki-löä) ja loput työsopimussuhteisia toimia. Vaki-naisen henkilökunnan määrä lisääntyi vuodenaikana neljällätoista: Kahdeksan aikaisemminosastossa määräaikaisena työskennellyttä työn-tekijää vakinaistettiin, koska heidän tehtävänsäolivat muotoutuneet pysyväisluonteisiksi. Lisä-henkilökuntaa palkattiin seitsemän ja yksi jo vuo-sia palkattomalla vapaalla toisen työnantajan pal-veluksessa työskennellyt irtisanoutui. Vuoden lo-pussa tehtiin lisäksi päätös kuuden määräaikai-sen työsuhteen vakinaistamisesta 1.1.2006. Luet-telo tietotekniikkaosaston palveluksessa vuonna2005 olleesta henkilökunnasta on sivuilla 38-39.

Vuoden lopussa tietotekniikkaosastossa työs-kenteli 147 henkilöä (luvussa on mukana yksi hen-

Henkilökunnan keski-ikä oli 41 vuotta.

2002 2003 2004 2005Esimiehet 7 8 9 9Atk-henkilöstö 70 77 83 96Hallinto- ja toimistohenkilöstö 5 5 6 7Laboratoriohenkilöstö (AV-yksikkö) 7 10 10 10Yhteensä 89 100 108 122

TIETOTEKNIIKKAOSASTON TOIMIEN JAKAUTUMINEN 2002-2005

Hen

kilö

työ

vuo

sien

mää

rä

31

Henkilöstön kehittäminenTietotekniikkaosastossa on jatkettu henkilökun-nan yhteisten ns. kehittämisiltapäivien järjestä-mistä. Näissä kerran kuukaudessa lukukausienaikana pidetyissä koulutustilaisuuksissa käsiteltiinvuonna 2005 työasemapalveluita, tietoturvaa,asiakaspalvelun kehittämistä, sähköistä tiedotta-mista, hallinnon sovelluspalveluita, osaston or-ganisaatiouudistusta sekä muita ajankohtaisiaasioita. Kehittämisiltapäivät videoidaan, jotentilaisuutta voi seurata myös oman työpöydänääressä tai katsoa videon myöhemmin sopivanaajankohtana. Omaehtoinen hakeutuminen am-mattitaitoa kehittävään koulutukseen, seminaa-reihin jne. sekä itseopiskelu ovat edelleen tärkeälläsijalla henkilöstön kehittämisessä.

Lähes 60 osastolaista osallistui vuosittaisille

htvVakinainen henkilökunta 97,20Henkilöstöpooli 0,52Toimintamenomääräraha 14,17Siviilipalvelus 1,25Maksull.palvelutoiminta (osa vakinaisia) 5,63Ulkopuolinen rahoitus (osa vakinaisia) 10,94(Suvi- ja portaalihankkeet, muut palvelu-sopimukset, Oodi-konsortio)Yhteensä 129,71

TIETOTEKNIIKKAOSASTONTYÖPANOKSEN RAHOITUS

VUONNA 2005

kilöstöpoolista sijoitettu sekä yksi siviilipalvelus-mies). Naisia oli 41 ja miehiä 106. Osa-aikaisenatyöskenteli 34 henkilöä, joista osa-aikaeläkeläisiäoli 11. Muut työskentelivät osa-aikaisina opin-tojen tai perhesyiden vuoksi.

Vakinaisesta henkilökunnasta oli osa jokokokonaan tai osan ajasta erilaisilla vapailla siten,että osaston vakinaisen henkilökunnan työpanosoli noin 106 henkilötyövuotta. Kaikkiaan tietotek-niikkaosaston työpanos oli noin 130 henkilötyö-vuotta.

JOHTORYHMÄTietohallintojohtaja Martti Tammisto (28.2. saakka)Tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo (1.1. alkaen)Apulaisosastopäällikkö Lars Backström (31.7. saakka)Tietohallinnon kehittämispäällikkö Eija Heiskanen (11.8. alk.)Tietojärjestelmäpäällikkö Pauli Assinen,hallinnon sovelluspalvelutTietotekniikkapäällikkö Minna Harjuniemi, asiakaspalvelutTietotekniikkapäällikkö Miika Kahelin,Viikin kampus (palkaton vapaa 29.3.-2.10.)Tietotekniikkapäällikkö Teo Kirkinen, keskustakampusTietotekniikkapäällikkö Mika Kivilompolo,Kumpulan kampus (+Viikki 29.3.-2.10.)Tietotekniikkapäällikkö Tapani Liljavirta, infrastruktuuriProjektijohtaja Eila Puolanne, Oodi-konsortioYksikön päällikkö Jukka Toivola, AV-yksikköSuunnittelija Pirkko TikkanenOsastosihteeri Ira Ijäs (18.7. alkaen)

KOORDINAATTORITHallinnon järjestelmien asiakassuhteet Risto VähäkainuKeskitetyt mikrohankinnat Hannu KulokariKonepäällikkö Keijo SulkuvesiKoulutus Markku JavanainenMaksullinen palvelutoiminta Juhani KoponenTaloushalllinnon järjestelmät Timo KauramäkiTietovarasto Leena Laurikainen-Nuorteva

YHTEISTYÖRYHMÄTAleksandrian ohjausryhmäTaloushallinnon tekninen ryhmäTieto- ja viestintätekniikkaryhmä (TVT-ryhmä)Tietotekniikkaosaston ja teknisenosaston mikrotukiryhmä (ITTE-ryhmä)

YKSIKÖTAV-yksikköHallinnon sovelluspalvelutKeskustan kampusyksikköKumpulan kampusyksikköMeilahden kampusyksikköViikin kampusyksikkö

PROJEKTIT JA HANKKEETHakemistohankeLinux-työasemahankeOodi-konsortioPortaaliprojektiSUVITVT-ajokorttihanke

TIETOTEKNIIKKAOSASTON HENKILÖKUNTAVUONNA 2005

Henkilökuntaluettelo sivuilla 38-39.

RYHMÄTAlman ylläpitoAtk-asemien ylläpitoAtk-tukihenkilötoimintaAutentikointiHallinnon sovelluspalvelujenjärjestelmätHallinnon sovelluspalvelujenmikrotukiHallinnon sovelluspalvelujenpr- ja yhteistyöryhmäHenkilöstön laiteryhmäKehitysryhmäKäyttäjähakemistoKäyttölupien asiakaspalveluKäyttölupajärjestelmätLinuxMikrotukipalvelutMikroverkkopalvelimetMyyntiNeuvontapäivystysNotesOpetusteknologiaSähköinen viestintäTeksti ja grafiikkaTiedotusTieteellinen laskentaTietokantaTietoliikenneTietoturvaTietovarastoTilastolliset ohjelmistotToimistoTyösuojeluUnixVarmuuskopiointiVikapäivystysWindows-palvelimetVirkistystoimikuntaZenYT-ryhmä

32

Korkeakoulujen atk-päiville Tampereella.Osastolla on oma, säännöllisesti päivitettävä

henkilöstöopas Lotus Notes -tietokannassa.Kehityskeskustelu työntekijän ja hänen nimik-

kopäällikkönsä kesken on jo pitkään ollut vakiin-tunut käytäntö tietotekniikkaosastossa.

Kannustuksena ja kiitoksena erinomaisestatyöskentelystä tietotekniikkaosastossa on jaettuns. erityispalkkioita, joiden saajista päättää osas-tonjohtaja esimiesten tai henkilökunnan ehdotus-ten pohjalta.

Henkilökunnan pyrkimyksiä hyvän kunnonylläpitämiseen on edelleen tuettu maksamalla yli-opistoliikuntaan osallistuvien maksut.

Osaston työsuojeluryhmän johdolla tehtiinmarraskuussa lakisääteinen riskikartoitus, jostayhteenvedon ja toimenpide-esitysten tekeminensiirtyi seuraavalle vuodelle.

Tietotekniikkaosaston perinteiseen joulu-kahvitilaisuuteen kävivät tuomassa tervehdyk-sensä rehtori Ilkka Niiniluoto ja hallintojohtaja KariSuokko.

Virkistystoiminta oli kulttuuripainotteista.Tutustuttiin yliopistomuseoon ja tehtiin retki Rii-himäen lasimuseoon ja Marsalkka Mannerheiminmetsästysmajalle. Kino Engelissä järjestettiin osas-

TIETOTEKNIIKKAOSASTON HENKILÖKUNTATOIMIPAIKOITTAIN 31.12.2005

TilatTietotekniikkaosasto on vuonna 2005 palvellutyliopistolaisia kymmenessä eri toimipisteessä.

Suurin muutos tapahtui Viikissä, jossa kam-

tolle omat näytökset elokuvista 2046 ja Liikkuvalinna. Toukokuussa järjestetyssä valokuvaillassamuisteltiin menneitä samalla kun tunnistettiinvanhoista valokuvista ihmisiä ja tilanteita sekä do-kumentoitiin niitä. Suomenlinnan kesäteatterissakäytiin katsomassa näytelmä Maks ja Morits.Syksyllä ohjelmassa olivat Paintball-tapahtuma japerinteinen Härkäsaari-ilta. Kauden päätti jälleenosaston oma Octoberfest, jota vietettiin lähes 80

hengen voimin Suomenlinnan panimoravin-tolassa.

RT

33

Budjettirahoitteinen toimintaVuodeksi 2005 tietotekniikkaosastolle myönnet-tiin perusrahoitusta hallintoviraston toiminta-menomäärärahoista 4 848 000 euroa, rahastojenpuolelta 3000 euroa ja keskitetysti hallinnoita-vista yliopiston yhteisistä menoista (ns. konserni-rahoitus) 3 500 000 euroa.

Vuoden aikana osasto sai lisärahoitusta ta-loushallinnon järjestelmien kehittämiseen, tieto-liikennekapasiteetin lisäykseen ja palkankoro-tuskorvauksiin yhteensä 252 000 euroa. Erilaistenmaksullisten sopimusten pohjalta (esim. portaali-hanke yhteistyössä viestintäosaston kanssa jaSuvi-sopimus) tietotekniikkaosasto sai määräraha-siirtoja yliopiston osastoilta ja laitoksilta yhteensä244 800 euroa. Vuodelta 2004 siirtyi noin mil-joona euroa.

Valtakunnallisen Oodi-konsortion (ks. s. 36)hallinnointi hoidettiin edelleen tietotekniikka-osastossa ja Helsingin yliopiston osuus konsor-tiomenoista (156 000 euroa) sisältyi osastollemyönnettyyn rahoitukseen. Oodi-konsortio mak-soi osastolle korvauksena WebOodin kurssi-palautekomponentista ja hallinto- yms. palveluistayhteensä 106 160 euroa. Vuodelta 2004 kon-sortiolle siirtyi 177 600 euroa ja opetusministeriömyönsi vuoden aikana lisärahoitusta konsortionkäyttöön 285 000 euroa. Näiden lisäksi Helsinginyliopiston kirjanpidon kautta laskutettuja menojasiirrettiin edelleen muille konsortioon kuuluvilleyliopistoille yhteensä 807 700 euroa ilman arvon-lisäveroja.

Tietotekniikkaosastolla oli täten vuonna 2005käytettävissään budjettivaroja 10 369 700 euroa.

Talous

Näistä varoista maksetut menot lisätilakustan-nuksineen (290 600 euroa) olivat yhteensä noin8,8 miljoonaa euroa (taulukko 2). Lisäksi osastontilakustannuksiin oli myönnetty 1 013 000 euroa.

Vuodelle 2006 määrärahoja siirtyy yhteensänoin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä summasta Oodi-konsortion määrärahoja on 258 700 euroa.

Vuodeksi 2006 on tietotekniikkaosaston toi-mintaan osoitettu toimintamenomäärärahaahallintoviraston toimintamenomäärärahabud-jetista 4 955 000 euroa, keskitetysti hallinnoita-vista yhteisistä menoista ns. konsernirahoituksena3 500 000 euroa sekä hankerahoitusta 180 000euroa. Tietotekniikkaosaston tilavuokriin on yli-opisto myöntänyt 1 029 000 euroa, mutta tämänlisäksi näihin kustannuksiin arvioidaan vuonna2006 kuluvan 309 000 euroa.

Taulukossa 1 esitetään tietotekniikkaosastonkulut palveluryhmittäin. Palvelukohtaiset tiedotovat nähtävillä yliopiston intranetissä, Almassa(Tietotekniikkapalvelut > Käyttötilastoja > Tilas-toja > Kustannuslaskentatilastot).

Konsernipalveluihin lasketaan runkoverkon jasähköisen viestinnän lisäksi tietoturva-, standardi-mikropalvelu-, yliopistolisenssi- ja opetustekno-logiamenot sekä yleisestä neuvonnasta ja infra-struktuurin kehittämishankkeista aiheutuvat me-not.

Yleispalveluihin luetaan kotiyhteydet (HY-PPP,ADSL, asuntolat), tunnuspalvelut (unix ja Novell)sekä laitospalvelut, joita ovat kevyttunnukset, pal-velimien infrapalvelu, tietokantapalvelut (Oracle,MS SQL), Zen-palvelu, varmuuskopiointi (unix,mikroverkko), Metaframe-palvelu ja mappipostinlisäkiintiömaksut sekä Windows-palvelu.

Kampuspalveluihin kuuluvat atk-asemat, atk-opetusluokat, atk-asematulostus ja käyttölupa-palvelut.

Hallinnon sovelluspalvelut koostuvat hal-lintovirastolle tarjotuista tietojärjestelmien yllä-pito- ja kehittämispalveluista sekä mikrotuesta.Kustannukset on taulukossa kohdistettu hallinto-viraston osastoille. Kokonaiskustannukset muo-dostuvat hallinnon sovelluspalvelujen toimin-

KESKUSTAKeskustan kampusyksikköAleksandria, Fabianinkatu 28(atk-asema ja käyttölupapiste)AV-yksikköAleksandria, Fabianinkatu 28(asiakaspalvelu, valokuvaus jagraafinen suunnittelu)Snellmaninkatu 14B (äänitys)Hallinnon sovelluspalvelutYliopistonkatu 4

KUMPULAKumpulan kampusyksikkö jaatk-asemaPhysicum, Gustaf Hällströmin katu 2Exactum, Gustaf Hällströminkatu 2B

MEILAHTIPalvelupisteBiomedicum, Haartmaninkatu 8

VALLILATietokonesali, vajaa puolethenkilötiloistaTeollisuuskatu 23

VIIKKIViikin kampusyksikkö ja atk-asemaMetsätieteiden talo, Latokartanonkaari 7Atk-asema ja käyttölupapisteInfokeskus, Viikinkaari 11A-talon atk-asemaLatokartanonkaari 9

TIETOTEKNIIKKAOSASTONTOIMIPISTEETVUONNA 2005

pusyksikkö muutti Infokeskuksesta Metsätietei-den talon laitekeskussiipeen. Uusiin tiloihin sijoit-tuivat posteritulostus, videoeditointi ja video-neuvottelupalvelu sekä henkilökunnan työtilat.Käyttölupapiste sen sijaan muutti Biokeskus 1:nImpact Factorysta Infokeskukseen.

34

Maksullinen toimintaTietotekniikkaosaston laskuttaman maksullisen palvelutoiminnanvolyymi vuonna 2005 oli 779 000 euroa (taulukko 3). Suurin muutosvolyymiin aiheutui osittain jo vuoden 2004 aikana tapahtuneestavärikasettien ja tulostuspaperin välitystoiminnan loppumisesta.Suurimmissa yliopiston sisäisissä sopimuksissa ei ole laskutettu, vaanrahoitus on hoidettu määrärahasiirtoina tietotekniikkaosastolle, jotenniiden osuus sisältyy osaston budjettirahoitteiseen toimintaan (ks.taulukko 2, Hankkeet ja toimeksiannot).

2004 2005

Konsernipalvelut 3559 3640 Runkoverkko 773 667 Sähköinen viestintä 446 464 Muut konsernipalvelut 2340 2509

Yleispalvelut 1185 1242 Kotiyhteydet 106 106 Tunnuspalvelut 748 737 Laitospalvelut 331 399

Kampuspalvelut 1425 1481 Atk-asemat 849 886 Atk-luokat 189 77 Tulostus 51 99 Käyttölupapalvelut 337 419

Hallinnon sovelluspalvelut 1464 1519 Henkilöstöosasto 110 231 Kehittämisosasto 530 484 Kvestuuri 589 450 Tekninen osasto 15 99 Viestintäosasto 40 31 Yleishallinto ja muut yksiköt 180 224

AV-yksikön menot 255 323

Erillisrahoitteiset palvelut 763 632 Oodi-konsortio 291 254 Muut toimeksiannot 298 262 Virkatyönä tehty

maksullinen palvelu 174 116

Yhteensä 8653 8838

KUSTANNUKSETPALVELUITTAIN 2004-2005 (1000 euroa)

Taulukko 1

Alma (alma.helsinki.fi):Tietotekniikkapalvelut > Käyttötilastoja >

Tilastoja > Kustannuslaskentatilastot

tamenoista ja hallinnon sovelluspalveluille kohdistetuista tieto-tekniikkaosaston yleiskustannuksista (sisältäen palkat). Hallinnonjärjestelmien toimintamenot ja yleiskustannukset työpanoksen perus-teella on kohdistettu suoraan osastoille. Muut toimintamenot ja yleis-kustannukset on jaettu osastoille työpanoksen seurannan tietojenperusteella tai järjestelmän arvioidun työmääräjakauman perusteella.

Erillisrahoitteisiin palveluihin tietotekniikkaosasto saa toimeksi-antajilta erillisen määrärahan.

Tietotekniikkaosaston yleis- ja kampuspalvelujen kustannuksetkohdennetaan käytön perusteella tiedekunnille ja erillislaitoksille sekähallintovirastolle taulukon 4 mukaisesti. Konsernipalvelujen kustan-nukset sisältyvät hallintoviraston yhteisiin menoihin, jotka kohdentu-vat tiedekunnille määrärahojen suhteessa.

Syksyllä 2005 tiedekuntien kanssa käydyissä keskusteluissa sovit-tiin, että vuoden 2007 kustannusten jaossa konsernipalveluista siir-retään runkoverkkopalvelut ja sähköinen viestintä yleispalveluksi. Näintoteutetaan konsistorin päätöstä kohdentaa mahdollisimman suuriosa kustannuksista käytön mukaan. Runkoverkkopalvelujen kustan-nukset tullaan kohdistamaan verkkoon rekisteröityjen työasemienlukumäärän mukaan. Sähköisen viestinnän kustannukset jaetaan säh-köpostipalvelussa olevien käyttäjien lukumäärän mukaan. Laitos-palveluihin lisätään peruskiintiötä (200 megatavua) suuremmat koti-hakemistot kaikissa kotihakemistoympäristöissä.

Vuonna 2006 kustannusjaottelussa puolestaan Windows-palvelusiirtyy laitospalveluista tunnuspalveluihin unix- ja Novell-palvelujenrinnalle. Lisäksi laitospalveluihin tulee uusi mappi-lisäkiintiöpalveluniille, joille sähköpostiin kuuluva normaali muistitilakiintiö ei riitä.Kotiyhteyksiin käytetty ADSL-palvelu puolestaan lakkautettiin vuoden2005 aikana.

35

Taulukko 2

2002 2003 2004 2005

Palkat 3313 3610 3919 4375Tietoliikenne 872 828 670 635Palvelinkoneet 396 436 271 362Atk-asemat 263 250 359 271Hallinnon tietojärjestelmät 581 701 536 439Hallintoviraston atk-tuki 107 157 153 105Opetusteknologiapalvelut 159 180 187 144Yliopistolisenssit 509 546 468 590Laitosmenot 597 699 641 742Hankkeet ja toimeksiannot 685 617 1209 871

Oodi-konsortio 181 164 291 254 Sisäiset hankkeet 315 214 620 355 Ulkoiset hankkeet ja toimeksiannot 189 239 298 262

AV-yksikkö 125 265 240 304Yhteensä 7607 8289 8653 8838

TOIMINTAMENOT 2002-2005 (1000 euroa)

YLEIS- JA KAMPUSPALVELUJEN KUSTANNUKSET VUONNA 2005 (euroa)

Taulukko 4

2002 2003 2004 2005

TulotVälitystoiminta 247 268 129 66Maksullinen palvelutoiminta 226 467 393 419AV-yksikkö 265 274 274 294

Yhteensä 738 1009 796 779

MenotVälitystoiminta 235 239 110 66Maksullinen palvelutoiminta 97 348 249 199AV-yksikkö *) 265 207 274 240Siirto toimintamenoihin 141 215 163 274

Yhteensä 738 1009 796 779

*) AV-yksikön menoihin tietotekniikkaosasto käytti lisäksi toimintameno-rahoitusta 304 384 euroa vuonna 2005.

MAKSULLINEN TOIMINTA 2002-2005 (1000 euroa)

Taulukko 3

YLEISPALVELUT KAMPUSPALVELUT YLEIS- JA KAMPUS-Koti- Tunnus- Laitos- Atk- Atk- Lupa- PALVELUT

yhteydet palvelut palvelut Yhteensä asemat luokat Tulostus palvelu Yhteensä Yhteensä Osuus %Tiedekunnat 97 646 672 239 212 179 982 065 872 534 40 306 98 404 364 684 1375 928 2357 993 86,6

Teologinen 4 213 29 695 5 638 39 546 54 417 3 516 5 858 16 782 80 572 120 118 5,1 Oikeustieteellinen 3 077 23 516 9 780 36 373 70 925 1 790 9 818 19 275 101 808 138 181 5,9 Lääketieteellinen 14 693 55 164 13 220 83 076 5 530 1 662 504 35 279 42 975 126 051 5,3 Humanistinen 21 387 134 722 32 932 189 041 172 781 561 21 214 68 618 263 174 452 215 19,2 Matemaattis-luonnontieteell. 16 869 193 950 30 042 240 861 133 893 11 947 15 835 73 511 235 186 476 047 20,2 Farmasian 1 274 14 699 3 095 19 067 21 249 1 705 6 254 9 187 38 394 57 461 2,4 Biotieteellinen 4 429 43 421 6 323 54 174 72 534 11 431 4 967 21 239 110 172 164 346 7,0 Käyttäytymistieteellinen 7 154 78 514 34 085 119 753 70 318 1 449 7 691 43 350 122 808 242 561 10,3 Valtiotieteellinen 12 501 75 794 39 189 127 483 174 234 2 393 17 564 41 279 235 470 362 953 15,4 Maatalous-metsätieteellinen 10 695 10 040 32 890 53 625 90 378 3 608 8 183 29 304 131 472 185 097 7,8 Eläinlääketieteellinen 1 354 12 725 4 987 19 066 6 276 245 517 6 860 13 897 32 963 1,4

Muut 8 482 64 390 187 062 259 934 13 137 36 220 894 54 509 104 760 364 695 13,4 Erillislaitokset 5 829 36 200 124 842 166 870 4 884 15 889 343 30 164 51 280 218 151 59,8 Harjoittelukoulut 628 5 430 3 988 10 045 26 0 14 2 458 2 497 12 542 3,4 SSKH 964 5 150 9 247 15 361 5 692 0 352 7 454 13 497 28 857 7,9 Hallintovirasto (ilman TIETOSia) 1 062 17 610 48 986 67 658 2 536 20 331 186 14 434 37 486 105 144 28,8

Yhteensä 106 128 736 629 399 242 1241 999 885 671 76 526 99 298 419 193 1480 688 2722 688 100,0

36

Yliopiston päivittäiseen toimintaan liittyvän yhteistyön (ks. s. 5) lisäksitietotekniikkaosastolaiset ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisten työryhmientoimintaan niin yliopistossa kuin sen ulkopuolellakin.

FunetSuomen korkeakoulu- ja tiedeyhteisöjen verkkoyhteistyössä on useitatoimintatahoja: opetusministeriö, Funet-jäsenorganisaatiot (Funet-yhdistys)ja CSC:n Funet-ryhmä. Yhteistyötä on tehty sekä koko maata että pääkau-punkiseutua koskevissa asioissa.

Yliopistojen atk-keskuksetSuomen yliopistojen atk-keskusten välistä yhteistyötä koordinoi atk-keskusten palkkaama atk-pääsihteeri, jona on toiminut Tuomo MyllynenTampereen yliopistosta (31.3. saakka) ja Antero Pajari Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta (1.4. alkaen).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen atk-päivät järjestettiin marras-kuussa Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston isännöiminä.

Oodi-konsortiohallintoOodi-konsortiohallinto vastaa 13 yliopiston yhteisen opiskelun ja opetuksentuen tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta konsortiosopimuksenja työjärjestyksensä mukaisesti.

Keskeiset Oodi-järjestelmän kehityskohteet vuonna 2005 olivat tut-kinnonuudistuksen aiheuttamat muutokset, jotka otettiin käyttöön elo-kuussa ja eHOPS:n (henkilökohtainen opintosuunnitelma) kehittäminen.WinOodista ja WebOodista valmistui neljä versiota, joiden ilmestymisessäotettiin erityisesti huomioon tutkinnonuudistuksen edistyminen ja tarpeet.Lisäksi toteutettiin Helsingin yliopistolta hankitun palautejärjestelmänhaltuunotto konsortiolle sekä yleisen tentin määrittely ja suunnittelu.

Oodi-järjestelmän laadun parantamiseen panostettiin testausta kehittä-mällä. Yliopistojen yhtenäisen tietovarastopohjaisen raportoinnin kehittämi-seksi tehtiin sisällöllinen esiselvitys sekä tekninen raportointiselvitys, joidenpohjalta syntyi tekninen ehdotus Oodin yhtenäiseksi raportointiratkaisuksi.Oodin ja sen uusien moduulien sekä Oodin ja muiden järjestelmien välistenrajapintojen kehittämistä varten tehtiin Rajapintakäsikirja.

SuurteholaskentaOpetusministeriön omistama CSC - Tieteellinen Laskenta Oy tarjoaa kor-keakoulujen tutkimukselle hyvin monipuolisen käyttöympäristön erikois-ohjelmistoineen, tietokantoineen ja asiantuntijoineen. Suurteholaskennassayliopisto on viime vuosina tukeutunut täysin CSC:n metatietokonepalve-luihin. Helsingin yliopiston osuus oli keskusyksikköajan käytöstä vajaa neljäs-osa ja käyttäjämäärästä vajaa kolmannes.

Laskennallisen tutkimuksen alueella Kumpulassa toimii Mgrid-laitteistoosana CSC:n koordinoimaa kansallisen materiaalitutkimuksen yhteistyötä.Helsingin yliopistosta mukana ovat fysikaalisten tieteiden laitos, kemian laitosja Fysiikan tutkimuslaitos. Tietotekniikkaosasto on tukenut yliopistonlaitosten mukanaoloa projektissa käytännön asiantuntijatyöllä.

YHTEISTYÖ

YT-RYHMÄTyönantajan edustajat:Martti Tammisto (pj; 28.2. saakka)Ilkka Siissalo (pj; 1.3. alkaen)Minna HarjuniemiTeo KirkinenPirkko Tikkanen(vara: Pauli AssinenLars Backström (7.6. saakka)Eija Heiskanen (11.8. alkaen)Miika KahelinMika KivilompoloTapani Liljavirta)Henkilökunnan edustajat:Aleksandria:Anu Lampinen (vara: TajnaWesolowski)AV-yksikkö:Raija Sassi (Pentti Leppäaho)Hallintorakennus:Leena Laurikainen-Nuorteva(Leila Jakola)Kumpula:Markus Minkkinen(Arsi Moilanen)Vallila:Timo-Jussi Hämäläinen(Taija Pirhonen)Viikki:Samuli Komokallio(Tero Salovuo)

YT-ryhmän kokouksiin on osallis-tunut atk-alan luottamusmiesTorsti Linnanmäki.

OSASTOKOKOUSOsastokokous on kokoontunutkaksi kertaa puheenjohtajanaanIlkka Siissalo.

KEHITYSRYHMÄMartti Tammisto (pj; 28.2. saakka)Ilkka Siissalo (pj; 1.3. alkaen)Pauli AssinenLars Backström (7.6. saakka)Minna HarjuniemiRisto HietanenTeo KirkinenMika KivilompoloPaavo LähteenmäkiSeppo Syrjänen

TYÖSUOJELURYHMÄTimo-Jussi Hämäläinen (pj)Erkki AaltoTimo HelinOili KautonenMika KivilompoloVilho KolehmainenTapio OkkolaPirkko Tikkanen

VIRKISTYSTOIMIKUNTATajna Wesolowski (pj)Sami HäikiöTimo-Jussi HämäläinenTapio OkkolaTaija PirhonenRaija SassiRisto Vähäkainu

Yhteistoiminta tietotekniikkaosastossa

Korkeakouluyhteistyö

EDUCAUSE, EurOpen, FISUG, FUUG, INTEREX, NUGF, OUGF,Tietotekniikan liitto

Yhdistysten jäsenyydet

37

MUUALLA

Funet-yhdistyksen työvaliokuntaTapani Liljavirta

Opetusministeriön hallinnonalantietohallinnon johtoryhmä

Ilkka SiissaloOrtodoksisen kirkollishallituksenatk-työryhmä

Teo KirkinenPeruskäyttäjien tietoturvatyöntukeminen -jaosto (VM)

Samuli KomokallioRoskapostin vastaiset toimet -jaosto (VM)

Vesa-Matti KariTuuli Tuominen (1.8. saakka)

Tietoyhteiskunnan rakenteet -työryhmä (OPM)Lars Backström (30.9. saakka)

Viestintäviraston IPv6-työryhmäMatti Saarinen

Yliopistojen IT-johtajien yhteistyöryhmäIlkka SiissaloEija Heiskanen

Yliopistojen yhteishaku -työryhmä (OPM)Vilho Kolehmainen

YLIOPISTOSSAAleksandrian ohjausryhmä

Teo KirkinenEsa KohtamäkiJukka ToivolaTajna Wesolowski

Digitaalisen kirjastonverkkopalveluryhmä (Kansalliskirjasto)

Teo KirkinenEläinlääketieteellisen tiedekunnantietotoimintojen työryhmä

(ei toimintaa vuoden 2005 aikana)Miika Kahelin

EUREA-hankkeen johtoryhmäTeo Kirkinen

Hallintoviraston julkaisusarjantoimitusneuvosto

Tajna WesolowskiHelsingin yliopiston ja Kansalliskirjastonvälisen palvelusopimuksenvalmistelutyöryhmä

Ilkka SiissaloTeo Kirkinen (varajäsen)

Helsingin yliopiston tieteellisenjulkaisuarkiston projektiryhmä

Teo KirkinenHumanistisen tiedekunnanTVT- ja ATK-työryhmä

Teo KirkinenHärkäsaaritoimikunta

Risto VähäkainuJohdon päätöksentekoa avustavanraportoinnin järjestämistä selvittävätyöryhmä

Pauli Assinen (pj)Leena Laurikainen-Nuorteva

JulkaisuneuvottelukuntaTeo Kirkinen

Keskustakampuksen kirjastotoimikuntaTeo Kirkinen

Kirjastojen atk-neuvottelukuntaTeo Kirkinen

Kirjastojen E-teknologiaryhmäMiika Kahelin

KollegioMinna Harjuniemi

KonsistoriTimo-Jussi Hämäläinen (varajäsen)Martti Tammisto (esittelijä; 28.2. saakka)Ilkka Siissalo (esittelijä; 1.3. alkaen)

Lääketieteellisen tiedekunnantietotekniikkatoimikunta

Lars Backström (27.5. saakka)Eija Heiskanen (11.8. alkaen)

Opetusteknologia-palkintoraatiTeo Kirkinen

Opiskelijakirjaston johtokuntaMartti Tammisto (varajäsen; 28.2. saakka)Ilkka Siissalo (varajäsen; 1.3. alkaen)

Osaamistietokantojen seurantaryhmäLars-Dan Beck

Portaalihankkeen johtoryhmäLars Backström (17.5. saakka)Ilkka Siissalo (29.4.-18.8.)Eija Heiskanen (20.9. alkaen)Teo KirkinenMaikki Heikkinen (sihteeri)

TietohallintoryhmäMartti Tammisto (sihteeri; 28.2. saakka)Ilkka Siissalo (sihteeri; 1.3.-20.11; jäsen21.11. alkaen)Mika Kivilompolo (sihteeri; 21.11. alkaen)

TietosuojaryhmäMika KivilompoloMauri Rosendahl

Toimintaa kuvaavien järjestelmienkoordinoinnin ohjausryhmä

Pauli Assinen (pj)Leena Laurikainen-Nuorteva (siht.)

TUNE vr (Tulosneuvottelu-virkamiesryhmä)

Martti Tammisto (28.2. saakka)Ilkka Siissalo (1.3. alkaen)

Turvallisuus-, tietoturva- ja tietosuoja-asiain koordinointiryhmä

Mauri RosendahlMika Kivilompolo

Tutkimushallinnan tietojärjestelmienkehittämisen ohjausryhmä

Pauli AssinenValssi-järjestelmän Helsingin yliopistonja Oulun yliopiston yhteistyöprojektinohjausryhmä

Pauli Assinen (pj)Vilho Kolehmainen

Edustukset työryhmissä ja toimikunnissa

Valtiotieteellisen tiedekunnantietohallintoryhmä

(Ei toimintaa vuoden 2005 aikana)Teo Kirkinen

Verkko-opetuksen laatuhankkeenohjausryhmä

Lars Backström (7.6. saakka)Virtuaaliyliopistotyöryhmä

Teo KirkinenLars Backström (varajäsen; 7.6. saakka)

Virtuaaliyliopistotyöryhmändigioppimateriaalityöryhmä

Teo KirkinenVeikko MäkeläTapio OkkolaOlli SaloHeiko Schach

YhteistoimintaneuvostoTimo-Jussi Hämäläinen (varajäsen)

38

Tietotekniikkaosaston henkilökunta vuonna

Aalto, Ari yliteknikkoAalto, Erkki tietotekniikka-asiantuntijaAalto, Silja tp. käyttölupaneuvoja, osapv. 21.2.-31.5.Alasaari, Mikko atk-suunnittelijaAnnala, Risto tietokanta-asiantuntija; 24.1. alkaenAssinen, Pauli tietojärjestelmäpäällikköAulaskari, Ismo tp. tietotekniikkasuunnittelija, osapv.Backström, Lars apulaisosastopäällikkö; eläke 1.8. alkaenBeck, Lars-Dan tietokanta-asiantuntija, osapv.Eklin, Merja projektipäällikköEllenberg, Helinä käytönsuunnittelija; palkaton vapaaEskola, Sampo tietotekniikka-asiantuntija; 16.5. alkaenEväsoja, Antti tp. atk-neuvoja, osapv.Gueck, Mikael ohjelmistoasiantuntijaGustafsson, Esko av-suunnittelijaHaavisto, Heikki projektipäällikkö; palkaton vapaaHakala, Jarmo tietotekniikka-asiantuntijaHarjuniemi, Minna tietotekniikkapäällikköHassinen, Mikko tietotekniikkasuunnittelijaHavia, Jyrki unix-asiantuntijaHeikka, Sakari laboratorioteknikko, osapv.Heikkilä, Veli-Matti atk-suunnittelijaHeikkinen, Maikki tp projektipäällikköHeinonen, Jorma tietotekniikkasuunnittelijaHeiskanen, Eija tietohallinnon kehittämispäällikkö; 11.8. alkaenHelin, Timo atk-suunnittelijaHemmilä, Petteri tp. atk-neuvoja, osapv; 3.1. alkaenHietanen, Pirjo pääsuunnittelija, osapv.Hietanen, Risto atk-erikoistutkijaHirvonen, Jussi tietotekniikka-asiantuntijaHonkaranta, Tuomo tietotekniikka-asiantuntijaHuhta, Jukka tp. tietotekniikkasuunnittelija, osapv.Hyvönen, Ilmari tp. projektipäällikköHäikiö, Sami tietotekniikka-asiantuntijaHämäläinen, Timo-Jussi tietotekniikka-asiantuntijaIjäs, Ira osastosihteeri; 18.7. alkaenJakola, Leila tietotekniikka-asiantuntijaJavanainen, Markku pääsuunnittelijaJyrälä, Seija tietotekniikka-asiantuntijaJämsä, Heikki tp. tietotekniikkasuunnittelija; 3.3.-2.10.Kaartinen, Risto tp. atk-neuvoja, osapv; 28.2. alkaen

Kahelin, Miika tietotekniikkapäällikkö; palkaton vapaa 29.3.-2.10.Kahri, Kenneth tietoturvakoordinaattoriKajantie, Sari sovellussuunnittelija; palkaton vapaa; ero 1.5. alkaenKalliokoski, Panu tp. tietotekniikka-asiantuntijaKalliokoski, Timo vanhempi suunnittelijaKallström, Pirjo tietotekniikka-asiantuntija; osapv. 1.9. alkaenKari, Marja tietotekniikkasuunnittelija; 1.1. alkaenKari, Vesa-Matti tietotekniikka-asiantuntijaKarppelin, Minttu tp. käyttölupaneuvoja, osapv; 4.10.-31.12.Kauramäki, Timo koordinaattoriKautonen, Oili laboratorioteknikkoKekkonen, Ilkka tp. ohjelmistoasiantuntija, osapv; 31.12. saakkaKirkinen, Teo tietotekniikkapäällikköKivelä, Marko tietotekniikka-asiantuntija, osapv; palkaton vapaa 3.10. alkaenKivilompolo, Mika tietotekniikkapäällikköKlöf, Timo tietokanta-asiantuntija; osapv 1.10. alkaenKnuutila, Antti tp. atk-neuvoja, osapv.Kohtamäki, Esa koordinaattoriKolehmainen, Vilho projektipäällikköKomokallio, Samuli tietoturvakoordinaattoriKoponen, Juhani koordinaattori, osapv.Korhonen, Markku atk-erikoistutkija, osapv.Korpela, Heikki tietotekniikka-asiantuntija; 19.12. alkaenKoskimäki, Pekka atk-neuvoja, osapv; palkaton vapaa 1.1.-7.8.Koutavirta, Taina osastosihteeriKuittinen, Tomi tp. atk-neuvoja, osapv; 21.11. alkaenKulokari, Hannu atk-erikoistutkijaKurunsaari, Harri tp. tietotekniikkasuunnittelija; 21.11. alkaenKyröläinen, Juhani sovellussuunnittelijaKärkkäinen, Juhani tietotekniikka-asiantuntijaKärkkäinen, Tero tietoverkkoasiantuntijaLampinen, Anu osastosihteeriLaukama, Tuomas tietotekniikkasuunnittelijaLaukkanen, Heimo tp. ohjelmmistoasiantuntija; 1.1. alkaenLaurikainen-Nuorteva, Leena projektipäällikköLaurila, Panu tietotekniikka-asiantuntijaLehmijoki, Lauri siviilipalv.mies 10.8. saakka; tp. ohjelm.asiantuntija, osapv. 11.8.-31.12.Leinonen, Teuvo tietotekniikka-asiantuntijaLentonen, Saara tp. atk-neuvoja, tietotekniikka-asiantuntija 19.12. alkaenLeppäaho, Pentti yliteknikkoLeskinen, Eva käyttölupaneuvoja

39

2005

Liljavirta, Tapani tietotekniikkapäällikköLindroos, Ritva tietotekniikka-asiantuntija; 15.8. alkaenLinnanmäki, Torsti pääsuunnittelijaLuoma, Jukka tietotekniikka-asiantuntijaLähteenmäki, Paavo tietotekniikka-asiantuntijaMalmberg, Tuula osastosihteeriMarkkanen, Heini tietoverkkovalvojaMasalin, Teemu tietotekniikka-asiantuntija, osapv.Minkkinen, Markus atk-neuvoja, osapv.Moilanen, Arsi tp. linux-asiantuntijaMyllyniemi, Raija tietotekniikkasuunnittelija, osapv.Mäkelä, Ilari tp. atk-neuvoja, osapv; 28.11. alkaenMäkelä, Veikko tietotekniikka-asiantuntijaNevanlinna, Antti pääsuunnittelijaNousiainen, Jukka tp. atk-neuvoja, osapv; 1.9. alkaenNurmi, Matias tietotekniikka-asiantuntijaNurminen, Seija osastosihteeri, osapv.Nykänen, Jyrki vanhempi suunnittelijaOjaluoma, Juha tp. tietotekniikkasuunnittelija, osapv.Okkola, Tapio tietoverkkoasiantuntijaOlkkonen, Jaakko pääsuunnittelijaPalmroos, Virpi laboratoriomestari, osapv.Palmunen, Sami tietotekniikkasuunnittelijaPeltonen, Juha tp. atk-neuvoja, osapv; 31.1.-2.10.Piekäinen, Mirja käytönsuunnittelija, osapv.Piironen, Tapio tietotekniikka-asiantuntijaPirhonen, Taija koordinaattoriPulkkila, Pekka yliteknikkoPuolanne, Eila tp. projektijohtajaPääkkö, Markku tietotekniikka-asiantuntijaPääkkö, Päivi tp. tietotekniikkasuunnittelija, osapv.Pölönen, Lassi tp. atk-neuvoja 28.2.-31.5; tp. tietotekn.suunn, osapv; 1.6. alk.Rahkonen, Jussi tp. ohjelmistoasiantuntija; 31.12. saakkaRajahuhta, Kari yliteknikkoRask, Matias harjoittelija 23.5.-21.8.Rauste, Visa atk-erikoistutkijaReko, Maire erikoislaboratoriomestariRiikonen, Seija käytönsuunnittelijaRiipinen, Tuija atk-suunnittelija; osapv. 1.9. alkaenRoine, Eero valokuvausteknikkoRosendahl, Mauri tietoturvapäällikkö

Ruuskanen, Maria tp. tietotekniikkasuunnittelija; 29.3. alkaenRytkönen, Paula atk-suunnittelijaSaarikangas, Timo vanh. suunnittelijaSaarikoski (o.s. Tuominen), Tuuli tietotekniikka-as.tuntija; palkaton vapaa 1.9. alk.Saarinen, Matti tietoverkkoasiantuntijaSaarinen, Vesa projektipäällikkö; palkaton vapaa 27.2. saakkaSaastamoinen, Santtu tietotekniikka-asiantuntijaSaikko, Olli tp. atk-neuvoja, osapv; 10.1. alkaenSalo, Olli tp. tietotekniikka-asiantuntijaSalovuo, Tero atk-neuvojaSassi, Raija yliteknikkoSchach, Heiko ohjelmistoasiantuntija, osapv.Schröder, Erasmus siviilipalvelusmies 4.4. alkaenSiissalo, Ilkka tietohallintojohtaja; 1.1. alkaenSorvali, Teppo tietotekniikka-asiantuntijaSturén-Nurmi, Riitta käytönsuunnittelijaSulkuvesi, Keijo konepäällikköSyrjänen, Seppo tietoverkkoasiantuntijaTalvitie, Teija tp. tietotekniikkasuunnittelija, osapv; 3.10. alkaenTammisto, Linda osastosihteeri, osapv.Tammisto, Martti tietohallintojohtaja; eläke 1.3. alkaenTapio, Soile atk-suunnittelija; äitiysvapaa 2.4. alkaenTikkanen, Pirkko suunnittelijaToikkanen, Timo tp. atk-neuvoja, osapv; 31.5. saakkaToivola, Jukka yksikön päällikköTräff, Ville tp. atk-neuvoja, osapv.Tuomisto, Ritva pääsuunnittelija; osapv. 1.9. alkaenTuovinen, Tanda tietoverkkoasiantuntijaTuuri, Launo tp. tietotekniikkasuunnittelija; 31.8. saakkaTyni, Niko tietoverkkoasiantuntija; palkaton vapaaVaskin, Ari tietotekniikka-asiantuntijaWesolowski, Tajna tietotekniikka-asiantuntijaViitanen, Viljo tietotekniikka-asiantuntijaViljakainen, Timo-Pekka käyttölupaneuvojaViljanen, Jonne pääsuunnittelijaVilkama, Katja tp. käyttölupaneuvoja, osapv; 28.2. saakkaVoutilainen, Marko atk-suunnittelijaVuorinen, Laura tp. projektipäällikkö; 1.1.-31.12.Vähäkainu, Risto koordinaattoriVänttinen, Sanna TVT-tukihenkilö

40

T o i m i t u s j a t a i t t oRitva Tuomisto

V a l o k u v a tAri Aalto, Taija Pirhonen, Eero Roine, Seppo Syrjänen, Linda Tammisto, Jukka Toivola, Ritva Tuomisto, Tajna Wesolowski

Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 24Toiminta- ja vuosikertomukset

Yliopistopaino, Helsinki 2006

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 5

HELSINGIN YLIOPISTO

http://www.helsinki.fi/atk/

TIETOTEKNIIKKAOSASTO

painettuISBN 952-10-3218-9

ISSN 1795-5505

verkkoversioISBN 952-10-3219-7

ISSN 1795-5394

Tietotekniikkaosaston organisaatio 1.1.2006

Osastonjohtaja

Siissalo

Oodi-konsortio

PuolanneInfrapalvelut

Liljavirta

Sovellus-

palvelut

AssinenAsiakastuki

Heiskanen

Sisäiset

palvelut

Tikkanen

AV-yksikkö

Toivola

Tietohallinto

Kivilompolo

Asiakkuuksien

hallinta

Heiskanen

Asiakas-

palvelu

Kirkinen

Työasema-

tuki

Kahelin

Opetuksen ja

opiskelun tuki

Kirkinen

Tutkimuksen

tuki

Kivilompolo

Tiedotus ja

koulutus

Heiskanen

Keskusta

KirkinenMeilahti

HeiskanenKumpula

KahelinViikki

Kahelin

Tietoliikenne

Liljavirta

Verkko-

palvelut

Liljavirta

Ylläpito

Harjuniemi

Tietokanta

Liljavirta

Käyttäjä-

hallinto

Harjuniemi

Projektituki

Kauramäki

Järjestelmä-

tuki

Vähäkainu

Projektiryhmiä

JohtoryhmäOsastonjohtaja

Siissalo

Oodi-konsortio

PuolanneInfrapalvelut

Liljavirta

Sovellus-

palvelut

AssinenAsiakastuki

Heiskanen

Sisäiset

palvelut

Tikkanen

AV-yksikkö

Toivola

Tietohallinto

Kivilompolo

Asiakkuuksien

hallinta

Heiskanen

Asiakas-

palvelu

Kirkinen

Työasema-

tuki

Kahelin

Opetuksen ja

opiskelun tuki

Kirkinen

Tutkimuksen

tuki

Kivilompolo

Tiedotus ja

koulutus

Heiskanen

Keskusta

KirkinenMeilahti

HeiskanenKumpula

KahelinViikki

Kahelin

Tietoliikenne

Liljavirta

Verkko-

palvelut

Liljavirta

Ylläpito

Harjuniemi

Tietokanta

Liljavirta

Käyttäjä-

hallinto

Harjuniemi

Projektituki

Kauramäki

Järjestelmä-

tuki

Vähäkainu

Projektiryhmiä

Johtoryhmä

TIETOTEKNIIKKAOSASTO

ORGANISAATIO 1.1.2006

HELSINGIN YLIOPISTOTIETOTEKNIIKKAOSASTOhttp://www.helsinki.fi/atk/