Kuva 1. Selvitysalue opaskartalla punaisella rajattuna. Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa punaisella rajattuna.

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018

1. Selvitysalue

Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun (Saukkolahdentien varrella) itäpuolella rin-teessä (Kuvat 1 ja 2). Selvityksen tavoitteena on selvittää alueen luontoarvot, kuten uhanalaiset tai muut huomionarvoiset lajit ja luontotyypit sekä ohjeistaa niiden huomioiminen kaavoituksessa. La-jeista erityisesti liito-oravan havainnointiin keskityttiin. Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja silmälläpidettävä (NT) liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1 §:ssä. Kyseisen lainkohdan mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava suosii elinalueenaan varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnon lähteeksi (noin 20–30 % puustosta) (esim. Rassi ym. 2001).

2. Työmenetelmät

2.1 Esiselvitykset ja maastotyöskentely

Esiselvityksessä alueelta koottiin olemassa oleva luontotieto aiempien selvitysten, metsävaratiedon ja ilmakuvien avulla alueen mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Lisäksi tarkistettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen tietokannoista alueen mahdolliset uhanalaishavainnot. Maastotyöt alueella tehtiin 24.7.2018. Alueen luontotyypit kartoitettiin ja selvitettiin, löytyykö alueelta arvokkaaksi luokiteltavia luontokohteita. Lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Liito-oravan havaitsemiseksi etsittiin risu- ja kolopesiä sekä jätöksiä puiden tyviltä.

2.2 Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu

Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu perustuu teokseen ”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten ar-viointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa.” (Söderman 2003). A Kansainvälisesti arvokkaat kohteet

● Natura-alueet ● Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) ● Ramsar-alueet

B Kansallisesti arvokkaat kohteet ● Kansallispuistot ● Luonnonpuistot ● Soidensuojelualueet ● Lehtojensuojelualueet ● Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet ● Erämaa-alueet ● Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt ● Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet ● Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet ● Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (FINIBA-alueet) ● Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29§) ● Uhanalaisten lajien esiintymispaikat ● Uhanalaiset luontotyypit* ● Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ● Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä ● METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset, luokkien I-II koh-teet*

C Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet ● Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet ● Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset ● Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ● Alueellisesti uhanalaiset luontotyypit* ● Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät muut luontokohteet

D Paikallisesti arvokkaat kohteet ● Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10§) ● Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset ● Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat ● Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet

E Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet ● Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä esim:

o suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet o ekologiset käytävät

● Luonnonmuistomerkit

* lisäys arvokohdekriteereihin Luontotyyppien uhanalaisuus (*) on lisätty tässä selvityksessä arvokohdekriteeristöön. Luontotyyppien uhan-alaisuutta on tarkasteltu luontotyyppien valtakunnallisen uhanalaisuusarviointiin perustuen (Raunio, Schulman &Kontula 2008). METSO-ohjelman valintaperusteet on esitetty julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Anonyymi 2008). Kohteen arvoon vaikuttaa sen edustavuus, luonnontilaisuus, harvinaisuus ja uhanalaisuus sekä lajistollinen monimuotoisuus. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun määrän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden perusteella.

Kuva 3. Rinnemetsä on päiväkoti-koululaisten virkistyskäytössä. Pohjakerros on näiltä osin niukka.

Kuva 5. Rinteen alaosissa on kangasräme (NT).

Kuva 4. Pohjoisempana lehtomaisen kankaan kenttä-kerroksessa runsaimpana ovat käenkaali, metsätähti, oravan- ja sudenmarjat sekä metsäimarteet.

3. Tulokset

3.1 Luonnon kuvaus

3.1.1 Lehtomainen kangas

Rinteessä on käsiteltyä ja avointa lehtomaista kangasta. Rinteessä on laavupaikka ja metsikkö näyttäisi olevan koulu- ja päiväkotilaisten virkistyskäytössä (Kuva 3). Alueella kasvaa suurimmaksi osaksi kor-keintaan keski-ikäisiä kuusia, joista monien alaoksia on karsittu. Pohjoisempana on jonkin verran myös haapaa. Pohjakerros on monin paikoin pelkästään neulasten peittämä ja tallattu, pohjoisempana rin-teessä kenttäkerros koostuu lehtomaisen kankaan lajeista (Kuva 4). Kenttäkerroksessa runsaimpana ovat oravanmarja, käenkaali, sudenmarja, hiirenporras, metsäimarre, metsätähti ja vadelma. Myös muun muassa ranta-alpia ja puna-ailakkeja tavattiin.

3.1.2 Kangasräme

Rinteen alaosissa on nuoripuinen kangasräme (Kuvat 5 ja 6), jossa rahkasammaliset ja varvikkoiset mä-täspinnat ovat vallitsevia. Varvuista erityisesti suopursu on yleinen. Puista suolla kasvaa enimmäkseen nuoria mäntyjä ja koivuja. Suon itäpuolella on pelto ja suo on siten ojitettu, mikä heikentää sen arvoa. Vesitalous suolla näyttäisi kuitenkin olevan melko luonnontilainen pellon läheisyydestä huolimatta ja lajisto on tyypillistä suokasvillisuutta. Suon reunamilla lenteli useita perhosia.

Kuva 6. Ilmakuvassa selvitysalue merkittynä punaisella ja kangasräme vihreällä.

3.2 Uhanalaiset tai muut huomionarvoiset lajit

Alueelta ei havaittu liito-oravan pesiä, eikä kuusten tai haapojen tyviltä tehty jätöshavaintoja. Myös-kään muita huomionarvoisia lajeja ei havaittu.

4. Johtopäätökset

Liito-oravan näkökulmasta alueen maankäytölle ei ole esteitä. Alueen avoimuus sekä vähäinen ravin-topuiden määrä eivät tarjoa liito-oravalle otollista elinaluetta. Alueelta ei havaittu myöskään muita uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä. Maankäyttöä suunnitellessa tulee ottaa huomioon alueen arvo päiväkoti-koulun virkistysalueena. Luontotyyppinä kangasräme (Kuva 6) rinteen alaosissa ei ole uhanalainen, ainoastaan silmälläpidet-tävä, NT (Raunio ym. 2008). Puustoiset suot ja niiden metsäiset reunat voidaan kuitenkin sisällyttää METSO-ohjelman luontokohteisiin (Anonyymi 2008) ja siten suo n. 1 m reunavyöhykkeellä olisi hyvä jättää käsittelyn ulkopuolelle, kuten alustavassa suunnitelmassa on tehtykin.

5. Lähteet

Anonyymi. 2008. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008. Ympäristöministeriö. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menette-lyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Vammalan kirjapaino Oy.