Liito-oravan huomioiminen hakkuissa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusYlitarkastaja Johanna Kullas

Kuva: Marko Schrader

METSO- ja liito-oravapäivä 10.3.2017Elinkeinotalo, Seinäjoki

Liito-oravan huomioiminen hakkuissaEsityksen rakenne

� Liito-oravan suojelu� Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessa� Liito-oravan elinympäristö ja tunnistaminen� Metsänkäsittely liito-oravakohteilla� Korvaus merkityksellisestä haitasta

Kullas Johanna2

Liito-oravan suojeluRauhoitussäännökset

� Uhanalaisuusluokka: silmälläpidettävä (NT)� Rauhoitettu LSL 38 §:n nojalla� LSL 39 §:n rauhoitussäännöksien mukaan

kiellettyä on rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden:

1) tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden

kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen; ja

3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Kullas Johanna3

Liito-oravan suojeluRauhoitussäännökset

� EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji� LSL 49 §:n 1 mom. mukaan

luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Kuva: Johanna KullasKullas Johanna4

Liito-oravan suojeluLisääntymis- ja levähdyspaikat

� Pienialainen elinympäristön osa� Lisääntymispaikalla liito-orava saa poikasia� Levähdyspaikassa liito-orava viettää päivänsä� Pesäpuu ja sen välittömässä läheisyydessä

oleva puusto, jolla merkitystä liito-oravalle ruokailun, ruoan varastoinnin tai suojan kannalta

� Reviirillä on useita pesiä� Pesäpuita tuhoutuu ja syntyy luontaisesti

Kullas Johanna5

Liito-oravan suojeluLisääntymis- ja levähdyspaikat

� Hävittäminen– Pesintään ja levähtämiseen käytettävien

puiden kaataminen– Kaikkien kulkuyhteyksien tuhoaminen

� Heikentäminen– Suojaa ja ravintoa tarjoavien puiden

kaataminen– Ruokailupuiden kaataminen– Kulkuyhteyksien katkaiseminen

ruokailualueelle

Kullas Johanna6

Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessa

� 15.4.2016 kumottiin luonnonsuojelulain 72 a §– Ei enää päätöksenantovelvoitetta ELY-keskuksilla– Maanomistajan, hakkuuoikeudenhaltijan ja puun korjuusta

vastaavan tahon vastuu korostuu

� ELY-keskuksen tehtävä on neuvoa ja valvoa lain toteutumista hakkuissa

� Metsäkeskuksella edelleen metsälain 14 b §mukainen ilmoitusvelvollisuus– Hertta Eliölajit -tietojärjestelmä ja ELY-keskusten omat

tietokannat– Ilmoitus, kun havaintopiste metsänkäyttöilmoituksen

hakkuukuviolla sekä harkinnan mukaan 100 m etäisyydellä hakkuukuviosta

Kullas Johanna7

Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus

� Liito-oravailmoitukset tarkistetaan 10 vrk kuluessa� Hakkuuoikeudenhaltijaan tai metsänomistajaan

otetaan yhteyttä, kun– Kyseessä liito-oravalle soveltuva metsätyyppi, ja– Metsänkäyttöilmoituksessa ei ole mainintaa liito-

oravan huomioonottamisesta hakkuussa tai suunnitelma on ilmeisen riittämätön

– Taustatietojen (mm. havaintotiedot, ilmakuva, kaava-aineistot, oma aluetuntemus) perusteella kohde on erityisen arvokas ja tärkeä liito-oravan kannalta ja/tai vaatii erityisiä toimia lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi

Kullas Johanna8

Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus� Maastokäynnit

– Asiakkaan pyynnöstä– Neuvontaa tarjotaan ja yhteistä maastokäyntiä

voidaan ehdottaa erityisen tärkeiksi arvioiduilla kohteilla

– Maastokäynnillä annetaan neuvontaa ja näkemys tilanteesta

� Muistio tehdyistä havainnoista ja sovituista toimenpiteistä sekä tarvittaessa ELY-keskuksen näkemys tilanteesta toimitettu osallisille sähköpostitse maastokäynnin jälkeen

Kullas Johanna9

Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus

� 15.4.2016 jälkeen– liito-oravailmoituksia vastaanotettu 94 kpl (koko

vuonna 127 kpl)– Maastossa käyty noin 15 % tapauksista – Suunnitelma liito-oravasta ollut mukana noin 5 %

tapauksista– Ei reagoitu 30 %

Kullas Johanna10

Toimintamalli ja menettely ELY-keskuksessaMenettely muissa tapauksissa

� Esiintymä tunnetaan tai havaitaan leimikkosuunnittelun yhteydessä– Suunnitelma liito-oravan huomioimiseksi kerrotaan

metsänkäyttöilmoituksessa– Metsäkeskus välittää tiedon ELY-keskukseen– Suositeltavaa pyytää ELY-keskukselta neuvontaa

� Liito-orava havaitaan hakkuun aikana– Työn keskeytys ja tilanteen arviointi– Lisääntymis- ja levähdyspaikat turvataan– Toimintaohjeita voi pyytää ELY-keskuksesta

� Luonnonsuojelulain määräyksiä on noudatettava

Kullas Johanna11

Liito-oravan elinympäristö ja tunnistaminen

Kullas Johanna12

� Tyypillinen elinympäristö varttunut kuusivaltainen sekametsä– järeää puustoa, kolopuita ja lehtipuita

� Pesäpaikkoja ovat – käpytikan kovertamat kolot (yleensä haavoissa) – oravan rakentamat risupesät– pöntöt ja satunnaisesti rakennukset

� Urosten elinpiiri kymmeniä hehtaareja� Naaraan elinpiiri tyypillisesti 3-10 ha

Kuva: Johanna Kullas

Liito-oravan elinympäristö ja tunnistaminen

Kullas Johanna13

� Kasvinsyöjä, jonka pääasiallista ravintoa ovat – Lehtipuiden (etenkin haapa, leppä ja koivu) lehdet – Talvella leppien ja koivujen norkot sekä lehti- ja

havupuiden (etenkin männyn) silmut

� Varastoivat norkkoja kuusten oksille, puunkoloihin, kallion ulokkeille tai oravanpesien risujen väliin

� Yöaktiivista liito-oravaa vaikea havaita luonnossa� Esiintyminen todetaan papanoista keväällä tai

alkukesällä– Etsitään kookkaiden haapojen, kolopuiden ja

kuusten tyviltä– Naaraat merkkaavat reviiriä tekemällä papanakasoja

Liito-oravan elinympäristö ja tunnistaminen

Kuva: Johanna KullasKuva: Johanna Kullas

Kullas Johanna14

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaYleiset periaatteet

Kullas Johanna15

� Paikannetaan ja määritetään säästettävä puusto� Lisääntymis- ja levähdyspaikat

– pesäpuut sekä niiden välittömässä läheisyydessä oleva puusto ml. ruokailupuut, tuuheaoksaiset kuuset (ruoan varastointi!) ja suojaava puusto huomioiden myrskynkestävyys

� Ruokailupuut (mm. haapa, leppä, koivu, raita)� Kulkuyhteydet em. välillä sekä ympäröiville

metsäalueille

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaYleiset periaatteet

� Säästettävä puusto merkitään maastoon, kartalle ja työmaaohjeisiin

� Varmistetaan tiedon kulku toimijoiden välillä� Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla ei raivausta

eikä maanmuokkausta� Tilanteen vaatiessa vaihtoehtojen hakeminen

merkittävillä kohteilla (merkittävä haitta)� Suunnittelu aikaisessa vaiheessa

– Havaintotietoja metsäkeskuksesta, ELY-keskuksesta tai Metsaan.fi -tietopalvelusta

Kullas Johanna16

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaAvohakkuu

� Riittävät kulkuyhteydet– Useampien eri lisääntymis- ja

levähdyspaikkojen välillä– Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja

ruokailualueiden välillä– Lisääntymis- ja levähdyspaikoilta

ympäröiville metsäalueille– Kuvion ulkopuolella sijaitsevien reviirin

osien välille

� Kulkuyhteyksissä voidaan hyödyntää– Naapurikuvion puustoa– Erilaisia reunavyöhykkeitä– Taloudellisesti vähäarvoista puustoa

Kuva: Johanna Kullas

Kullas Johanna17

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaAvohakkuu� Saarekkeet, niemekkeet ja käytävät myrskyalttiita –

paras lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainti hakkuuaukean reunassa

� Pesäpuita suojaavan puuston riittävyys keskeistä aukon keskellä

� Lehtipuut ja männyt pysyvät paremmin pystyssä– Kuusia tarvitaan tarjoamaan suojaa liito-oravalle!– Osa alueesta siemenpuu-, suojuspuu- tai

poimintahakkuuna

� Puuston korkeus ja maaston korkokuva vaikuttavat liidon pituuteen - Toimiva yhteys kumpaankin suuntaan!

Kullas Johanna18

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaKasvatushakkuu� Lisääntymis- ja levähdyspaikat säästetään� Ruokailupuita jätetään riittävästi� Kulkuyhteyspuustoa jää luonnostaan

– Voidaan myös alkaa luoda sopivia kulkuyhteyksiä tulevaa avohakkuuta ajatellen

� Yläharvennus voi olla tarpeen tehdä useampaan otteeseen, kun odotellaan ympäröivien kuvioiden varttumista kulkukelpoisiksi

� Vältetään uudistusvaiheen haasteet muuttamalla tasaikäisrakenteinen metsä eri-ikäisrakenteiseksi

Kullas Johanna19

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaMuut hakkuut

� Lisääntymis- ja levähdyspaikat säästetään� Suojuspuu- ja siemenpuumetsiköt

käyttökelpoisia liikkumiseen ja ruokailuun– Huomio ruokailupuiden ja riittävän tiheän

puuston säästämiseen– Ylispuuhakkuussa kulkuyhteyspuut (ja

keskeiset ruokailupuut) jätetään pystyyn

Kullas Johanna20

Metsänkäsittely liito-oravakohteillaMuut hakkuut

� Poimintahakkuussa kulkuyhteys säilyy – Huomio ruokailupuuston säästämiseen

� Pienaukko- ja kaistalehakkuussa lisääntymis-ja levähdyspaikat pystyyn jääville alueille– Kaistaleen leveys enintään 30 m

Kullas Johanna21

Korvaus merkityksellisestä haitasta

� Luonnonsuojelulain 53 §:n nojalla oikeus saada valtiolta täysi korvaus merkityksellisestä haitasta– Arviointi tapauskohtaisesti– Pysyvä tai määräaikainen haitta

� Pienialaisuudesta johtuen luonnonsuojelulain 49 §:n kiellosta ei aina aiheudu merkityksellistä haittaa

� METSO-valintaperusteet täyttävillä kohteilla voidaan sopia luonnonsuojelualueen perustamisesta tai alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta

Kullas Johanna22

Kiitos