TILINPÄÄTÖS 2009...0,5 %. Kaupungin lainanoton kasvua pystyttiin hidastamaan. Lainakanta kasvoi 0,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohti kaupungin lainaa oli vuo-den 2009 lopussa …

TILINPÄÄTÖS 2009

TASEKIRJA 1.1.2009 – 31.12.2009

KV 7.6.2010

IMATRAN KAUPUNKI

SISÄLLYSLUETTELO

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6

1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 7 1.1.5 Kaupungin henkilöstö 10 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 10

1.2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 10

1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 13

1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.3.2. Toiminnan rahoitus 14

1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 15

1.5. Kokonaistulot ja –menot 16

1.6. Imatra-konsernin toiminta ja talous 17

1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 17 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 18 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 18 1.6.4 Konsernin henkilöstömäärä 18 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 18 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 19

1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 22

1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 22 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 22

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 23

2.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 23 2.2. Rahoitusosan toteutuminen 25

2.3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoittain 26

2.4. Investointiosan toteutuminen 52 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 57 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 65

5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 83 6. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 84

7. MUUT LIITTEET 85

Luottamushenkilöluettelo 85 Tilinpäätöksen tunnusluvut v. 2005 – 2009 ja niiden selitykset 91 Konserniyhteisöjen tavoitteiden toteutuminen 94

Kannen kuva: Imatran Valtionhotelli 2010 Kuvaaja: Liisa Stenberg

VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖS 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus

Vuoden 2009 syyskuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian vuosille 2010 -2020. Tulevaisuuden toiminta-ajatuksena on elinvoimaisen Imatran ylläpitäminen ja Imatran visioksi on määritelty yrittämisen ja luovuuden rajakaupungin imagon ja toiminnan aikaan saa-minen. Strategiassa edellytetään kaupungin pää-töksenteossa päätösten vaikutusten arviointi asukkaille, yrityksille ja ympäristölle. Nämä vai-kutusten arvioinnit tehdään myös toimialojen laatimien erillisten palveluohjelmien yhteydessä. Tilinpäätöksen tuloksen kannalta tarkasteltuna kaupungin talous pysyi jo vuonna 2008 saavute-tulla uralla. Vuosikate oli jo toisena peräkkäisenä vuonna yli tilinpäätöksen poistotason. Sekä käyt-tö- että investointimenojen osalta onnistuttiin ylläpitämään tarkkaa ja kurinalaista menojen hallintaa. Suuret toimialat sosiaali- ja terveystoi-mi sekä sivistystoimi alittivat käyttötalousbudjet-tinsa. Kaupungin vuoden 2009 tilinpäätöksen taloudel-linen tulos on kaupunginvaltuuston talouden tasapainolle asettamien tavoitteiden mukainen. Vuosikatteeksi kirjattiin 12,7 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvu oli 2,1 % ja verotulot vähenivät 0,6 %. Kunnallisverotuotto kasvoi 0,6 %. Kuntien keskimääräinen verotulojen lasku oli 0,5 %. Kaupungin lainanoton kasvua pystyttiin hidastamaan. Lainakanta kasvoi 0,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohti kaupungin lainaa oli vuo-den 2009 lopussa 2.212 euroa. Kaupungin tulo-veroprosentti oli 18,75. Tilinpäätökseen sisältyy jo ennusmerkkejä tule-vasta verotulokehityksestä. Taloudellisen laman aiheuttamat työpaikkavähennykset sekä yritysten heikko tuloskunto näkyvät laskevina tulovero- ja yhteisöverotuottoina. Tuloveroprosentti korotet-tiin 19,50 %:iin jo vuodelle 2010. Siitä huolimat-ta tulevien vuosien haaste kaupungin palvelujen

tuottamiseen vaadittavan tulopohjan turvaami-seksi on uusien työpaikkojen luominen ja asu-kasmäärän säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Samanaikaisesti kaupungin omaa palve-lutuotantoa on tehostettava, tuottavuutta nostet-tava ja kaupungin hallinto- ja palveluorganisaatio mitoitettava asukasrakenteessa ja palvelutarpees-sa tapahtuviin muutoksiin. Imatran seudun elinkeinopoliittinen rakennemuu-tos voimistui vuoden 2009 aikana. Maailmanlaa-juisen laman seuraukset näkyvät vientiteollisuu-den vaikeuksina ja ovat johtaneet irtisanomisiin ja pitkäaikaisiin lomautuksiin. Vastaavasti myös alihankkijoina toimivat seudun yritykset ovat tilauskannan romahduksen myötä joutuneet vai-keuksiin. Kaupunki ja Imatran Seudun Kehitys-yhtiö yhdessä valtion työvoima- ja elinkeinovi-ranomaisten kanssa ovat pyrkineet edesautta-maan erilaisin tukimuodoin uuden yritystoimin-nan ja työpaikkojen syntyä. Kaupan ja matkailun alalla vuoden 2009 aikana oli nähtävissä jo uutta aktiivisuutta. Kaupunki on omalla maapolitiikallaan ja kunnallisteknisillä investoinneillaan varmistanut, että kaupan ja matkailun kehittymiselle on suotuisat olosuhteet, kun tarvetta lisäkapasiteetin rakentamiselle ilme-nee. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin Ukon-niemen virkistys- ja matkailualueen kehitystyö valtion rakennemuutosrahoituksen sekä kaupun-gin oman rahoituksen turvin. Kehitystyön tavoit-teena on luoda Ukonniemen alueelle kansallisesti ja kansainvälisesti tasokas ja monipuolinen mat-kailu-, virkistys- ja liikuntakokonaisuus, joka palvelee sekä kaupungin asukkaita että kaupun-gissa ja seudulla vierailevia matkailijoita. Alueel-le sijoittuu mm. uusi jäähalli ja tennishalli sekä uutta majoituskapasiteettia. Vuoden 2009 aikana Imatran seudun kuntien kanssa yhteistyö vahvistui. Vuoden 2009 alusta

Tilinpäätös 2009 Imatran kaupunki

3

aloitti toimintansa yhteinen seutuparlamentti sekä yhteinen seudullinen ympäristötoimi, jonka isän-täkuntana toimii Imatran kaupunki. Imatran Seu-dun Kehitysyhtiön toimesta käynnistyi myös yhteisen seudullisen elinkeinostrategian laadinta. Samoin Kehitysyhtiö on käynnistänyt rajalogis-tiikan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittä-miseen liittyvän laaja-alaisen hankkeen, jossa rajan ylittävän viranomaisyhteistyön parantami-nen on avaintekijä. Pertti Lintunen Kaupunginjohtaja


4

1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Imatran kaupungin organisaatio 31.12.2009

KAUPUNGINVALTUUSTO

KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNGINJOHTAJA

TILINTARKASTAJATTARKASTUSLAUTAKUNTA

Kaupungin yhte istyötoimikunta

KONSERNIN ESIKUNTA JA YHTEISET PALVELUT

KaupunginkansliaTaloushallinto ja yhteiset palvelut

Sisäinen tarkastus

Sosiaali- ja terveys-

lautakunta

Sivistys-lautakunta

Rakennus-valvonta- ja ympäristö-

jaosto

Imatran seudun

ympäristö-lautakunta

Tekninen lautakunta

Toimiala-kohtaiset yhteistyö-

toimikunnat

- Esikunta- Sosiaalipalvelut- Vanhuspalvelut- Terveyspalvelut- Mielenterveys- palvelut

- Esikunta- Kasvatus- ja opetuspalvelut- Lukiokoulutus- Kulttuuripalvelut- Teatteri- Liikunta- ja nuoriso- palvelut

RAKENNUS-VALVONTA JA YMPÄRISTÖ-PALVELUT- Rakennus- valvonta- Ympäris tö- ja mit taus- yksikkö

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖ-TOIMI- Imatran seudun ympäristö- terveydenhuolto- Imatran seudun ympäristön- suojelu

TEKNINEN TOIMI- Kaupunkirakenne ja kunnallistekn.- Toimitilat- Aluekunnossapito- Hallintopalvelut

LIIKETOIMINTA- Imatran Lämpö- Imatran Vesi

TEKNINEN TOIMISIVISTYSTOIMISOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kaupunkisuunnittelujaosto

Kaupungin toimielimet

Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet SDP 17 SDP 5 KOK 12 KOK 3 KESK 5 KESK 1 PS 5 PS 1 KD 2 KD 1 VIHR 1 VAS 1 YHT. 43 YHT. 11


5

Valtuuston puheenjohtajana toimi Tiina Wilen-Jäppinen (SDP), 1. varapuheenjohtajana Ismo Pöllänen (KOK) ja 2. varapuheenjohtajana Heikki Luukkanen (SDP). Hallituksen puheen-johtajana toimi Anu Urpalainen (KOK), 1. varapuheenjohtajana Heikki Tanninen (SDP) ja 2. varapuheenjohtajana Arto Siitonen (PS). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kau-punginjohtaja Pertti Lintunen. Luettelo luotta-mushenkilöistä on tilinpäätöksen liitteenä.

Kaupungin tilintarkastajana toimii Audiator Oy:n nimeämä JHTT, KHT Ulla-Maija Lako-nen. Talousarvion käyttöohjeissa määriteltiin tili-velvollisiksi kaupunginhallituksen ja lautakun-tien jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamus-henkilöelinten jäsenet ja esittelijät sekä vastuu-alueiden esimiehet.

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe ohitettiin vuoden lopussa ja toipuminen käynnistyi. Kasvua kuitenkin hidastaa matala kapasiteetin käyttöase, työttömyyden lisäänty-minen, asunto ja muiden varallisuusesineiden hintojen aleneminen sekä kotitalouksien vel-kaantuminen. Euroalue päätynee 4 prosentin supistumisen jälkeen noin 1 prosentin kasvun vuonna 2010. Kasvua tuottaa kulutuskysynnän kääntyminen kasvuun, mutta ennen kaikkea vientikysynnän lisääntyminen. Kehittyvät taloudet ovat elpymisen eturinta-massa. Kiinan kasvuvahti on palautunut tavan-omaiselle 8-9 prosentin tasolle ja kasvava ky-syntä tukee elpymistä muuallakin Aasiassa. Kehittyneiden talouksien kasvu pysynee vai-suhkona ja nopeutuu vasa vuonna 2011. Suomen talouden syöksy oli vuoden alkupuo-liskolla erittäin nopea ja jyrkkä. Loppuvuoden ennusteen mukaan nykyisen suhdannekierron pohja saavutettiin ja talous lähtee elpymään hitaasti. Kasvu tulee olemaan vaimeahkoa eikä pitkän aikavälin keskimääräiseen kasvuvauh-tiin lähivuosina päästä. Euroopan keskuspankki alensi ohjauskorkoaan 1,0 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Ohjaus-korko on tällä hetkellä 1,0 %. Kansainvälisen laman vaikutukset kuntatalou-teen tulivat osin viiveellä. Lama iski voimak-kaammin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen, joiden tulisi olla maan ta-louden vetureita. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus helpotti tilannetta vä-hän, mutta apu on tilapäinen. Laman vaikutuk-

set alkavat jatkossa tuntua muissakin kunnissa erityisesti työttömyyden kasvun seurauksena. Kuntia joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 25. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kas-voivat tilinpäätösarvioiden mukaan viime vuonna viisi prosenttia. Menojen kasvuun vai-kutti kalliista palkkaratkaisusta johtuva palk-kauskustannusten kasvu ja palvelujen kysyn-nän ja velvoitteiden lisääntyminen. Kuntien lainakanta kasvoi kaikenkokoisissa kunnissa. Lainaa kunnilla on keskimäärin 1.875 euroa asukasta kohden. Edellisvuonna lainaa oli 1.629 euroa asukasta kohden. Vuon-na 2000 lainaa oli 746 euroa asukasta kohti. Työttömyyden nousu heikentää kunnallisvero-pohjaa. Veronkorotuksista huolimatta kuntata-lous pysyy alijäämäisenä ja lisää paineita vero-tuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Seutukunnan kehitys Imatran seutukunnan väestömäärä on vähenty-nyt edelleen ja väestö ikääntyy. Väestön pois-muutto heikentää seudun ikärakennetta ja osal-taan myös asettaa paineita kuntien palvelutuo-tannolle. Työttömyys kasvoi edellisvuodesta edelleen. Kasvuvauhti kuitenkin pienentyi kesäajan lu-vuista. Nuorten työttömyys on jonkin aikaa kasvanut enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Työttömyyden lisääntynyt paitsi lomautusten ja irtisanomisten vuoksi, myös siksi, että työ-markkinoiden tarjoamien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Seutukunnan elinkeinorakenne on haastava. Metalliteollisuus ja paperiteolli-


6

suus ovat alueella tärkeitä, mutta kansainväli-nen suhdannetaantuma vaikuttaa nopeasti yri-tysten taloustilanteeseen. Imatran seudun (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ympäristötoimi aloitti toimintansa 1.1.2009. Hallinnosta ja toiminnasta vastaa isäntäkuntana Imatran kaupunki. Seutukunnan yhteistyötä tehdään "Seutukunta-parlamentissa", jossa keskitytään seutukunnan elinkeinopolitiikan ja kuntien tulevaisuuden haasteisiin. Kaupungin kehitys Imatran asukasluku aleni edelleen ollen vuoden lopussa 28.676 asukasta. Vähennystä edelli-seen vuoteen oli 223 henkilöä edellisen vuoden aleneman ollessa 256 henkilöä. Muuttotase on ennakkotiedon mukaan negatiivinen 94 hen-keä, mutta parani hieman edellisvuoteen verrat-tuna. Syntyvyys on vähentynyt ja syntyvyyden enemmyyttä kuvaava tunnusluku oli -131 hen-keä.

Imatran työttömyysaste vuonna 2009 oli kes-kimäärin 14,5 %, kun se edellisvuonna oli 11,7 %. Imatralla oli työttömiä työnhakijoita joulu-kuun 2009 lopussa 2.208 henkeä, mikä on 18,8 % enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työttömien määrä oli lisääntynyt 28,6 %. Työt-tömyys on lisääntynyt irtisanomisten sekä lo-mautusten vuoksi, mutta myös siksi, että työ-markkinoiden tarjoamien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Vuoden 2009 tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseessa oleva yhteen laskettu ylijäämä on 16,9 M€. Kuntalain 65 §:n 3 momentin mukaan talous-suunnitelman on oltava tasapainossa tai yli-jäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimis-vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijää-mää.

1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuuston valtuustokaudelle aset-tama 10 M€ euron vuosikatetavoite saavutet-tiin. Vuosikate oli 12,7 M€ ja suunnitelman-mukaiset poistot 8,9 M€. Terveessä kuntata-loudessa vuosikatteen tulisi reilusti riittää kat-tamaan ainakin suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikatteen kehitykseen on vaikuttanut toi-mintakatteen maltillinen kehitys sekä valtion-osuuksien kasvu. Toimintakatteen kasvu oli 2,1 % ja koko maan kasvuarvio on 5,6 %. Kaupungin lainakanta nousi edelleen mutta vain 0,5 M€. Lainakanta oli vuoden lopussa 63,4 M€. Asukasta kohti lainaa oli 2.212 euroa. Kaupungin omavaraisuusaste parani edellisen vuoden 50,5 %:sta 51,3 %:iin. Lainanhoitoky-kyä kuvaava tunnusluku, suhteellinen velkaan-tuneisuus, parani edellisvuoden 51,8 %:sta 50,9 %:iin. Vuonna 2002 tunnusluku oli 23,9 %.

Konsernin omavaraisuusaste parani hieman ollen 34,5 %. Koko konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 155,4 M€. Lainakanta lisääntyi vuoden aikana 10,0 M€. Asukasta kohti laina oli 5.417 euroa. Konsernin lainakannan kasvu selittyy osittain sillä, että Imatran Yh-Rakennuttaja Oy:stä muodostui konsernitasee-seen liitettävä alakonserni. Alakonserniin kuu-luu tytäryhtiöinä mm. osaomistusyhtiöitä, joi-den omistusosuus muuttuu vuosittain asukkai-den lunastusosuuden kasvaessa. Kaupungin konsernitaseeseen yhdisteltävä lainaosuus pie-nenee omistusosuuden muutoksen tahdissa. Kuntaliitolta saadun ennakkotiedon mukaan kunnille on tilitetty verovuoden 2009 kunnal-lisveroja 483 M€ liikaa. Asukaslukuun suh-teutettuna tämä merkitsee noin 2,6 M€:n riskiä vuoden 2010 verotilityksiin.


7

Talouden tunnuslukujen kehitys

1 000 € 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Toimintakate -101 272 -103 379 -104 543 -106 052 -111 213 -114 817 -117 419Vuosikate -2 804 1 738 -3 556 764 4 448 12 394 12 688

VerotulotKunnan tulovero 69 605 70 992 69 722 71 000 74 250 82 293 82 804Kiinteistövero 3 894 3 822 3 842 4 354 4 482 4 576 4 867Yhteisövero 12 148 9 990 4 615 4 843 6 414 6 682 5 308Yhteensä 85 647 84 803 78 179 80 197 85 145 93 551 92 979

Valtionosuudet 12 786 20 904 23 450 27 714 32 276 36 278 39 201Verorahoitus 98 433 105 707 101 629 107 911 117 421 129 830 132 181

Lainakanta 28 702 43 229 50 780 58 928 62 006 62 893 63 440

Asukasluku 29 969 29 728 29 529 29 385 29 155 28 899 28 676

Vuosikate, €/asukas

-94

58

-120

26

153

429 442

-400

-200

0

200

400

600

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Toimintakate, €/asukas

-3 379 -3 477 -3 540 -3 609 -3 815 -3 973 -4 095

-5 000

-4 000

-3 000

-2 000

-1 000

02003 2004 2005 2006 2007 2008 2009


8

Verotulot, €/asukas

2323 2388 2361 2416 25472848 2888

405 336 156 165220

185231

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Yhteisövero

Kiinteistövero

Kunnan tulovero

Tilinpäätös 2009Imatran kaupunki

Lainakanta, €/asukas

958

1 4541 720

2 0052 127 2 176 2 212

0

500

1000

1500

2000

2500

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Verorahoitus, €/asukas

2858 2853 2648 2729 29203237 3242

427 703794

9431107

1255 1367

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Valtionosuudet

Verotulot

9

1.1.5 Kaupungin henkilöstö 31.12.2009 Tarkasteluajankohtana kaupungin palvelukses-sa oli 2023 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia palvelussuhteita näistä oli 1612 kpl. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 411 kpl.

Kaupungin vakituinen henkilökunta lisääntyi 16 henkilöllä, mutta määräaikainen henkilöstö väheni 74 henkilöllä, joten kokonaisvähennys oli 58 henkilöä. Kaupunki laatii erillisen henkilöstötilinpäätök-sen.

Koko-aikaiset

Osa-aikaiset

Yhteensä Koko-aikaiset

Osa-aikaiset

Yhteensä

Konsernin esikunta ja yhteiset palvelut 164 25 189 172 28 200Sosiaali- ja terveystoimi 797 75 872 854 72 926Sivistystoimi 629 93 722 618 106 724Tekninen toimi 220 20 240 212 19 231Yhteensä 1 810 213 2 023 1 856 225 2 081

20082009

1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunki on käyttänyt vahinkoja keskeyty-misvakuutuksiin 67.873 euroa. Vahingot kor-vataan vahinkorahastosta, jonka pääoma oli vuoden lopussa 2.264.625,82 euroa. Kaupungilla oli tilikauden aikana kaksi kes-keneräistä oikeudenkäyntiä. Kaupungin myy-män Pienhauska-nimisen tilan myynnistä (300.000 €) on valitettu ja asia oli käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Toinen oikeudenkäynti koskee Etelä-Karjalan liiton

maakuntahallituksen päätöstä, jossa liitto on päättänyt periä kaupungilta takaisin Imatran Seudun Kehitysyhtiön osakepääoman korotta-mishankkeelle maksettuja avustuksia ja korko-ja yhteensä 342.611 euroa. Korkein hallinto-oikeus on 26.2.2010 antamal-laan päätöksellä hylännyt valituksen, joka kos-ki Pienhauska-nimisen tilan myyntiä.

1.2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RISKIENHALLINNASTA Imatran kaupungin hallintosäännön § 24 on määritelty Imatran kaupungin sisäisen valvon-nan tarkoitus ja tavoitteet. "Sisäisellä valvonnalla pyritään saamaan koh-tuullinen varmuus asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvon-nan riittävyydestä vastaavat konserni- ja toimi-alajohto. Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organi-saation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta." Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaa-vat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-

jestämisestä ja toimivuudesta. Muut tilivelvol-liset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaa-vat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen val-vonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäisessä tarkastuksessa valmisteltiin syksyn 2009 aikana johtamisen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli, jonka avulla toteutetaan systemaattista arviointia kaikilla organisaatiotasoilla. Vuoden 2009 sisäisen valvonnan selonteko perustuu pääosin jo suori-tettuihin arvionteihin.


10

Säännösten, määräysten ja päätösten nou-dattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien, säännösten eikä hyvän hallinto- ja johtamista-van vastaisia toimia, joista olisi seurannut mer-kittävä kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraa-mus. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin päte-vyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tu-loksellisuuden toteutumisen seuranta on esitet-ty muualla toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Imatran kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan to-teuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päät-tää kaupungin omaisuuden ja vastuiden va-kuuttamisesta (hallintosääntö § 30). Kaupunginhallitus on hyväksynyt kokoukses-saan 19.10.2009 (§ 279) Imatran kaupungin riskienhallintastrategian osana kaupungin ko-konaisvaltaista riskienhallintaa. Kaupunginjohtajan päätöksellä (23.10.2009) on perustettu riskienhallintatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Työryhmän tehtävä-nä on kehittää Imatran kaupungin riskienhallin-taa sekä vastata sen käytännön toteuttamisesta. Riskienhallintatyöryhmän puheenjohtajana toimii talousjohtaja, sihteerinä turvallisuuspääl-likkö sekä jäseninä vastuualuejohtajat ja sisäi-nen tarkastaja. Työryhmä kokoontui ensim-mäisen kerran 30.10.2009. Imatran kaupungin vahinkovakuutusyhtiön toimesta suoritettiin syksyllä 2009 riskikartoi-tus, josta loppuraportti annettiin 30.11.2009. Kartoitus kattoi yleiset riskit, atk-, henkilö-, kiinteistö- ja omaisuusriskit sekä keskeytys- ja vastuuriskit. Riskikartoituksessa ei todettu mitään suurta yksittäistä erityisriskiä, vaan tilanne vastaa normaalia kunnan riskiprofiilia. Loppuraportis-sa todettiin, että pääsääntöisesti Imatran kau-pungissa riskit ovat erinomaisessa kunnossa. Suurimmat riskit kohdistuvat kiinteistöihin ja niissäkin erityisesti vanhimpiin rakennuksiin.

Henkilö- ja vastuuriskien osalta asiat ovat kau-pungissa hyvin hallinnassa. Riskikartoituksessa tuli esille seuraavat osa-alueet, joihin tulisi erityisesti kiinnittää huo-miota: Toipumissuunnitelmaa, jossa käsitellään va-hingon jälkeistä toimintaa ja tiedottamista ei ole vielä laadittu. Toipumissuunnitelmat tul-laan laatimaan valmiussuunnitelman yhteyteen vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnan keskeytymisen varalle on laadittu suunnitelmat, mutta niitä ei ole päivitetty. Suunnitelmat tullaan päivittämään valmius-suunnitelman yhteydessä. Imatran kaupungin toimialoilla on käytössä 4Ks Riskipiste -ohjelma, joka on työväline luoda ja ylläpitää kokonaisvaltaista riskienhal-lintaprosessia. Toimiyksiköistä yli puolet oli tehnyt riskikartoitukset tietojärjestelmään vuo-den 2009 loppuun mennessä. Toimipistekoh-taisia tuloksia ja raportteja tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettäessä kaupungin koko-naisvaltaista riskienhallintaa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilinpäätökseen on kirjattu lisäpoistona varo-vaisuuden periaatetta noudattaen rakennusten 1.100.000 euron arvonalennus, joka perustuu kahden asiantuntijayhteisön arvioihin. Sopimustoiminta Imatran kaupungin hankinnat tehdään kilpailu-tetuista hankintapaikoista, jotka on listattu Intran hankintasivuille. Kaupungilla on hankin-taohjeistus, mutta ei erillistä sopimustoiminnan ohjetta. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty- asianhallintaohjelmassa, mutta rekisteriä tulee jatkossa kehittää. Rekisterin tulisi toimia joh-tamista palvelevana sekä sopimusehtojen toteu-tuksen valvonnan mahdollistavana rekisterinä. Kaupungin ostopalvelujen määrän lisääntyessä korostuu entisestään toimivan sopimusrekiste-rin merkitys.


11

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin joh-tamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolli-set (kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Sen tarkoi-tuksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sisäi-nen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alai-suudessa. Tarkastuksen kohteena voivat olla rajoituksetta kaupungin omat toiminnot sekä kaupungin määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnot sekä yksiköt. Sisäisen tarkastuksen työohjelmassa ovat olleet vuonna 2009 mm. erikoissairaanhoidon kus-tannukset, hankinnat ja ostoprosessi, sopimus-hallinta ja ohiostot, henkilöstölinjaukset ja niiden noudattaminen, määräaikaiset työsuhteet ja sijaiskäytännöt. Tarkastusvuoden aikana valmistui 11 raporttia.

Imatralla konsernijohdon ja ulkoisen valvon-nan yhteistyöelimenä toimii valvonnan yhteis-työkokous. Yhteistyökokous kokoontuu tar-peen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuo-dessa. Yhteistyökokous järjestettiin vuonna 2009 kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Kokousten tarkoituksena on luoda yhtenäinen kuva konsernin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta ja kehittää valvontajärjestelmä. Lisäksi kokouksessa käydään läpi eri tarkastus-tahojen tekemät merkittävimmät havainnot. Kokouksen koolle kutsuu tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja muut osallistujat ovat tarkas-tuslautakunnan varapuheenjohtaja, kaupungin-hallituksen puheenjohtajat, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, vastuullinen tilin-tarkastaja ja sisäinen tarkastaja. Vuoden 2009 alusta alkaen on yhteistyökokoukseen kutsuttu myös toimialajohtajat. Kokouksen sihteerinä on toiminut tarkastuslautakunnan sihteeri.


12

1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Imatran kaupungin tuloslaskelma

Ulkoinen 2009 2008 Muutos1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 41 919 41 784 136Toimintakulut -159 338 -156 601 -2 737

TOIMINTAKATE -117 419 -114 817 -2 601Verotulot 92 979 93 551 -572Valtionosuudet 39 201 36 278 2 923Rahoitustuotot ja -kulut -2 074 -2 618 545

Korkotuotot 407 647 -240Muut rahoitustuotot 402 275 127Korkokulut -2 776 -3 421 646Muut rahoituskulut -107 -119 12

VUOSIKATE 12 688 12 394 294Poistot ja arvonalentumiset -9 958 -8 760 -1 198

TILIKAUDEN TULOS 2 730 3 634 -903Tilinpäätössiirrot -203 -194 -9

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 527 3 440 -913

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,3 26,7

Vuosikate/Poistot, % 143,2 141,5

Vuosikate, euroa/asukas 442 429

Asukasmäärä 28 676 28 899

Imatran kaupungin toimintakate heikkeni 2,6 M€. Toimintakuluista 26 % katettiin toiminta-tuloilla. Verorahoituksella (verotulot ja valti-onosuudet) jäi toimintakuluista rahoitettavaksi siten 74,0 %. Verotulot vähenivät edellisestä vuodesta 0,6 M€. Kunnallisverot kasvoivat 0,5 M€, yhteisö-

verot vähenivät 1,4 M€ ja kiinteistöverot 0,3 M€ edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion-osuudet nousivat yhteensä 2,9 M€. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 0,3 M€ ollen 12,7 M€. Vuosikatteen paranemiseen vaikutti toimintakatteen maltillinen kehitys.


13

1.3.2 Toiminnan rahoitus Imatran kaupungin rahoituslaskelma

Ulkoinen 2009 2008 Muutos1 000 € 1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 688 12 394 294Tulorahoituksen korjauserät -1 940 -2 579 638

Investointien rahavirtaInvestointimenot -7 374 -12 757 5 382Rahoitusosuudet investointimenoihin 704 414 290Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 258 2 934 -676

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 6 336 407 5 929

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset -264 -300 36

Antolainasaamisten lisäykset -270 -300 30Antolainasaamisten vähennykset 6 0 6

Lainakannan muutokset 547 887 -340Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18 000 6 954 11 046Pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 553 -8 767 -5 786Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 900 2 700 -5 600

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 074 -1 143 69Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -23 96 -120Vaihto-omaisuuden muutos -81 -34 -46Saamisten muutos -132 -1 399 1 267Korottomien velkojen muutos -838 194 -1 032

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -791 -555 -235RAHAVAROJEN MUUTOS 5 545 -149 5 694

Rahavarat 31.12. 9 237 3 692 5 545Rahavarat 1.1. 3 692 3 841 -149

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTInvestointien tulorahoitus, % 190,2 100,4Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,5 59,6Lainanhoitokate 0,9 1,3Kassan riittävyys, pv 18 7Asukasmäärä 28 676 28 899

Tulorahoitus oli 12,7 M€ euroa, mikä on 0,3 M€ parempi kuin edellisenä vuonna. Tulora-hoituksen korjauseriin sisältyy pysyvien vas-taavien hyödykkeiden luovutusvoittoja ja -tappioita 1,9 M€. Investointimenot olivat yhteensä 7,4 M€. In-vestointien rahoitusosuudet olivat 0,7 M€ ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu-lot 2,3 M€, joka sisältää tulorahoituksen korja-useränä pysyvien vastaavien luovutusvoittoja ja -tappioita yhteensä 1,9 M€.

Investoinnit pystyttiin rahoittamaan tulorahoi-tuksella. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 6,3 M€. Imatran Yritystilat Oy:lle myönnettiin 0,3 M€:n pääomalaina. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 14,5 M€ ja lainaa otettiin 18,0 M€. Lyhytaikaista lainaa lyhennettiin 2,9 M€. Muut maksuvalmiuden muutokset olivat -1,1 M€. Kassavarat olivat vuoden lopussa 9,2 M€.


14

1.4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Imatran kaupungin tase

VASTAAVA 2009 2008 Muutos VASTATTAVAA 2009 2008 Muutos1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 163 617 166 958 -3 341 OMA PÄÄOMA 94 016 91 285 2 730Aineettomat hyödykkeet 750 883 -132 Peruspääoma 74 863 74 863 0

Aineettomat oikeudet 171 185 -14 Muut omat rahastot 2 265 2 062 203Muut pitkävaikutteiset menot 580 697 -118 Edellisten tilikausien ylijäämä (alij.) 14 360 10 920 3 440

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 527 3 440 -913Aineelliset hyödykkeet 134 693 138 348 -3 655

Maa- ja vesialueet 21 214 21 031 183Rakennukset 51 551 50 642 909 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 657 746 -89Kiinteät rakenteet ja laitteet 58 579 59 140 -560 Valtion toimeksiannot 309 400 -91Koneet ja kalusto 1 792 1 787 6 Lahjoitusrahastojen pääomat 20 20 0Muut aineelliset hyödykkeet 607 596 11 Muut toimeksiantojen pääomat 329 326 2Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 949 5 152 -4 203

VIERAS PÄÄOMA 88 593 88 884 -291Sijoitukset 28 174 27 728 446 Pitkäaikainen 57 075 50 288 6 787

Osakkeet ja osuudet 22 835 22 653 182 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 52 784 46 095 6 689Muut saamiset 5 339 5 075 264 Lainat julkisyhteisöiltä 200 245 -45

Muut velat 4 091 3 948 143TOIMEKSIANTOJEN VARAT 470 535 -66

Valtion toimeksiannot 121 190 -68 Lyhytaikainen 31 518 38 597 -7 078Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 20 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 10 411 16 111 -5 700Muut toimeksiantojen varat 329 326 2 Lainat julkisyhteisöiltä 45 42 2

Lainat muilta luotonantajilta 0 400 -400VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 179 13 422 5 757 Saadut ennakot 9 15 -5Vaihto-omaisuus 875 795 81 Ostovelat 8 007 8 238 -231

Aineet ja tarvikkeet 424 342 82 Muut velat 1 228 1 912 -685Valmiit tuotteet/Tavarat 451 453 -1 Siirtovelat 11 819 11 879 -60

Saamiset 9 067 8 935 132 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 183 266 180 915 2 351Pitkäaikaiset saamiset 653 638 15

Lainasaamiset 653 638 15 TASEEN TUNNUSLUVUTLyhytaikaiset saamiset 8 414 8 297 117

Myyntisaamiset 4 450 4 423 27 Omavaraisuusaste, % 51,3 50,5Lainasaamiset 503 60 443 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,9 51,8Muut saamiset 708 849 -141 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 € 16 888 14 360Siirtosaamiset 2 753 2 965 -212 Kertynyt yli/alijäämä, €/asukas 589 497

Lainakanta 31.12., 1000 € 63 440 62 893Rahat ja pankkisaamiset 9 237 3 692 5 545 Lainakanta, €/asukas 2 212 2 176

Lainasaamiset, 1000 € 5 339 5 075VASTAAVAA YHTEENSÄ 183 266 180 915 2 351 Asukasmäärä 28 676 28 899


15

1.5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja –menojen laskelma (ulkoiset)

TULOT 1 000 € % MENOT 1 000 € %

Toiminta ToimintaToimintatuotot 41 919 21,6 Toimintakulut -159 338 85,1Verotulot 92 979 47,9 Korkokulut -2 776 1,5Valtionosuudet 39 201 20,2 Muut rahoituskulut -107 0,1Korkotuotot 407 0,2 Tulorahoituksen korjauserätMuut rahoitustuotot 402 0,2 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,0Tulorahoituksen korjauserät - Pys. vast. hyödykk. luovutustappiot 7 0,0- Pys. vast. hyödykk. luovutusvoitot -1 948 -1,0 Investoinnit

Investoinnit Investointimenot -7 374 3,9Rahoitusosuudet investointimenoihin 704 0,4 RahoitustoimintaPys. vast. hyödykk. luovutustulot 2 258 1,2 Antolainasaamisten lisäykset -270 0,1

Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 553 7,8Antolainasaamisten vähennykset 6 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -2 900 1,5Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18 000 9,3 Oman pääoman vähennykset 0 0,0Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0Oman pääoman lisäykset 0 0,0

KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 193 929 100 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ -187 310 98

Laskelma kokoaa yhteen taulukkoon kaupungin tilivuoden menot ja tulot tuloslaskelmasta, inves-tointiosasta sekä rahoituslaskelman menoista ja tuloista. Menojen ja tulojen erotus kuvaa kassan ja muun maksuvalmiuden muutosta tilivuoden aikana.

Kokonaistulot

Investointitulot1 %

Lainanotto9 %

Rahoitustuotot0 %

Valtionosuudet20 %

Käyttötulot22 %

Verotulot48 %

Kokonaismenot

Sosiaali- ja terveystoimi

44 %

Rahoituskulut2 %

Konsernin esikunta ja

yhteiset palvelut10 %

Tekninen toimi14 %

Sivistystoimi17 %

Investointimenot4 %

Lainojen lyhennys

9 %


16

1.6. IMATRA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä IMATRA-KONSERNI

IMATRAN KAUPUNKI

Konsernin esikunta ja yhteiset palvelutSosiaali- ja terveystoimi

SivistystoimiTekninen toimi

Imatran YH-Rakennuttaja Oy/

alakonserni

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/

alakonserni

Imatran vuokra-asunnot Oy

Tytärkiinteistö- ja asunto Oy:tKiOy Hentun-LiisaKiOy Kerhomäki

KiOy MansikkakumpuKiOy Mansikkahaka

KiOy Villakarelia

OsakkuusyhteisötEtelä-Karjalan Jätehuolto OyKiOy Imatran Keskusasema

AsOy AhomansikkaImatran Energia Oy

Imatran AjoharjoitteluratasäätiöEtelä-Karjalan virkistysaluesäätiöItä-Suomen suomalais-venäläisen

koulun säätiö

KuntayhtymätEtelä-Karjalan koulutus kyEtelä-Karjalan sosiaali- ja

terveydenhuollon kyEtelä-Karjalan liitto ky

Itä-Suomen päihdehuollon kyImatran Seudun Yritystilat Oy/

alakonserni

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN YHDISTELLYT YHTEISÖT

Yhdistelty konsernitilin-päätökseen

Ei yhdistelty konserniti-linpäätökseen

Tytäryhteisöt 23 Kiinteistöyhtiöt 14 Muut yhtiöt 5 Asunto-osakeyhtiöt 4

Kuntayhtymät 4

Osakkuusyhteisöt 7

YHTEENSÄ 27 7


17

1.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konserniseurantaan kuuluvat yhteisöt raportoi-vat toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teidensa toteutumista osavuosikatsausten yh-teydessä kolmannesvuosittain kaupunginhalli-tukselle. Kaupungin konserniohjeet tulivat voimaan 1.2.2007. Ohjeiden tavoitteena on määritellä ensisijaisesti kaupungin määräysvallassa olevi-en yhteisöjen strategisen ohjauksen, johtamisen ja valvonnan periaatteet siten, että konserni kokonaisuutena toimii mahdollisimman sa-mansuuntaisesti.

15.5.2007 hyväksyttiin kuntalakiin uusi kunta-konsernia koskevia säännöksiä. 68 a §:n mu-kaan kuntakonsernin tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laadi-taan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslas-kelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojenhankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Täydellinen konsernitilinpäätös tehtiin ensim-mäisen kerran vuoden 2008 tilinpäätöksessä.

1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Imatran Seudun Yritystilat Oy muodostaa ala-konsernin, johon edellä mainitun lisäksi kuu-luivat 31.12.2009: KiOy Imatran Seudun Tie-totalo, KiOy Imatran Koskenlinkki, KiOy Imatran Kanavakatu 9, KiOy Imatran Koski-keskus, KiOy Imatran Alakatu 18, KiOy Nau-hakuusenkatu 8 ja KiOy Muovikuja 3, KiOy Imatran Sukkulakatu 12 ja KiOy Karhumäen-katu 71. Imatran YH-Rakennuttaja Oy muodostaa ala-konsernin, johon kuuluu edellä mainitun lisäksi 31.12.2009: Ukonranta Oy, As.Oy Imatran Lemmikki, As.Oy Imatran Marionin Lemmik-ki, As.Oy Imatran Omenatarha ja As. Oy To-rinkulma.

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy muodostaa alakonsernin, johon kuuluu edellä mainitun lisäksi 31.12.2009 Imatran Seudun Aluekehitys Oy. Iskote-säätiö lakkautettiin 19.11.2009. Kiinteistöyhtiö Mansikkahaka ja Kiinteistöyh-tiö Mansikkakumpu on omistajien päätöksellä muutettu asunto-osakeyhtiöiksi 1.1.2010 alka-en. Kaupungin omistusosuus Kiinteistöyhtiö (asunto-osakeyhtiö) Mansikkahakasta pieneni muutoksessa 60,8 %:sta 59,6 %:iin.

1.6.4 Konsernin henkilöstömäärä

Koko-aikaiset

Osa-aikaiset Yhteensä

Koko-aikaiset

Osa-aikaiset Yhteensä

Kaupunki 1 810 213 2 023 1 856 225 2 081Tytäryhteisöt 29 5 34 27 4 31Konserni yhteensä 1 839 218 2 057 1 883 229 2 112

2009 2008 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Imatran kaupunki on hyväksynyt kaupunkikon-sernia koskevan konserniohjeen, jossa emo-kaupungin ja tytäryhtiöiden välisiä toimintata-poja ja pelisääntöjä on täsmennetty.

Konsernivalvonnan perustan muodostaa kau-punginhallituksen nimeämien edustajien väli-tyksellä tapahtuva reaaliaikainen toiminnan seuraaminen. Tytäryhteisöt raportoivat kau-pungin osavuosikatsauksissa talousarviossa


18

asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kaupun-gin sisäisen valvonnan yksikkö tekee tarvitta-essa erillisiä tarkastuksia ja selvityksiä tytäryh-teisöjen toiminnasta. Valtuuston asettama kaupungin tarkastuslauta-kunta seuraa oman työohjelmansa rytmittämä-nä myös tytäryhteisöjen tavoitteiden saavutta-mista. Kaupunginvaltuusto on asettanut seurattaville yhteisöille ensimmäisen kerran tavoitteet vuo-delle 2010. Näin ollen tavoitteiden toteutumista ei ole voitu raportoida. Yhteisöjen omat rapor-

tit toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on sisällytetty tilinpäätöksen liitteeksi. Tytäryhteisöt ovat konsernitilin jäseniä ja si-joittavat kassavaransa konsernitilin kautta. Varojen keskittäminen konsernitilille helpottaa likviditeetin seurantaa ja hoitoa. Konsernitili mahdollistaa paremmat korkotuotot sekä pie-nemmät korkokulut koko konsernissa. Kaupungin konserniohjeen mukaisesti emo-kaupungin tilintarkastusyhteisö on valittu myös merkittävimpien tytäryhteisöjen tilintarkas-tusyhteisöksi.

1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

2009 20081 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 104 768 99 738Toimintakulut -211 398 -206 894

TOIMINTAKATE -106 631 -107 156Verotulot 92 979 93 551Valtionosuudet 39 201 36 278Rahoitustuotot ja -kulut -5 074 -6 012

Korkotuotot 555 660Muut rahoitustuotot 549 303Korkokulut -6 189 -6 841Muut rahoituskulut 11 -134

VUOSIKATE 20 476 16 662Poistot ja arvonalentumiset -16 722 -13 993

Suunnitelman mukaiset poistot -15 622 -13 992Tilikauden yli- ja alipariarvot -1 -1Arvonalentumiset -1 100 0

TILIKAUDEN TULOS 3 753 2 669Tilinpäätössiirrot 206 101Vähemmistöosuudet -35 -53

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 3 925 2 717

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 49,6 48,

2 Vuosikate/Poistot, % 122,4 119,1

Vuosikate, euroa/asukas 714 577



19

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2009 20081 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 20 476 16 662Tulorahoituksen korjauserät -2 606 -2 979

Investointien rahavirtaInvestointimenot -24 701 -26 006Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 122 1 655Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 663 4 490

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 3 954 -6 178

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -270 -300Antolainasaamisten vähennykset 276 43

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 22 067 17 349Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18 904 -15 424Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 070 3 140

Oman pääoman muutokset 1 343 0Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -314 -18Vaihto-omaisuuden muutos -198 -35Saamisten muutos 2 824 5 283Korottomien velkojen muutos -1 434 -5 117

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 319 4 923

RAHAVAROJEN MUUTOS 6 273 -1 255

Rahavarat 31.12. 15 595 8 993Rahavarat 1.1. 9 322 10 248

6 273 -1 255

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 86,8 68,4

Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,2 42,2

Lainanhoitokate 1,1 1,1

Kassan riittävyys, pv 22 13



20

Konsernitase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA 2009 2008 Muutos VASTATTAVAA 2009 2008 Muutos1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 262 519 255 556 6 963 OMA PÄÄOMA 92 837 88 714 4 123Aineettomat hyödykkeet 3 778 3 087 691 Peruspääoma 74 863 74 863 0

Aineettomat oikeudet 2 157 2 271 -114 Arvonkorotusrahasto 724 2 790 -2 066Muut pitkävaikutteiset menot 1 275 700 575 Muut omat rahastot 5 923 5 157 766Ennakkomaksut 345 115 230 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 402 3 187 4 215

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 925 2 717 1 208Aineelliset hyödykkeet 252 639 247 057 5 582

Maa- ja vesialueet 27 862 27 254 608 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 166 397 769Rakennukset 155 604 145 962 9 642Kiinteät rakenteet ja laitteet 59 235 59 430 -194 POISTOERO JA VAPAAEHTOISETKoneet ja kalusto 5 979 5 668 312 VARAUKSET 7 208 7 587 -379Muut aineelliset hyödykkeet 1 768 2 018 -250 Poistoero 3 041 4 825 -1 785Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 190 6 726 -4 536 Vapaaehtoiset varaukset 4 167 2 761 1 406

Sijoitukset 6 103 5 413 690 PAKOLLISET VARAUKSET 1 093 1 674 -581Osakkuusyhteisöosuudet 2 064 2 724 -659 Eläkevaraukset 182 371 -189Osakkeet ja osuudet 4 028 2 673 1 355 Muut pakolliset varaukset 911 1 303 -391Muut lainasaamiset 10 0 10Muut saamiset 0 16 -16 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 509 1 614 -104

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 150 940 210 VIERAS PÄÄOMA 191 340 182 178 9 162Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 141 142 126 695 14 448

VAIHTUVAT VASTAAVAT 31 484 25 667 5 818 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 4 168 3 813 356Vaihto-omaisuus 2 114 1 916 198 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 14 267 18 735 -4 467

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 31 762 32 936 -1 174Saamiset 13 775 14 758 -982Pitkäaikaiset saamiset 284 138 146 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 295 154 282 163 12 991Lyhytaikaiset saamiset 13 491 14 620 -1 128

TASEEN TUNNUSLUVUTRahoitusarvopaperit 525 1 743 -1 219

Omavaraisuusaste, % 34,5 34,4Rahat ja pankkisaamiset 15 071 7 250 7 821 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 80,1 79,0

Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 € 11 326 5 904VASTAAVAA YHTEENSÄ 295 154 282 163 12 991 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, €/asukas 395 204

Konsernin lainat, €/asukas 5 420 5 032Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 155 410 145 430Asukasmäärä 28 676 28 899


21

1.7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOI-MENPITEET 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varauksia ja rahastosiir-toja on 2.730.479,68 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että - korvattuja vahinkoja vastaava määrä, yh-

teensä 12.265,07 euroa, tuloutetaan vahin-korahastosta tuloslaskelmaan,

- ylijäämäisestä tuloksesta tehdään 215.381,50 euron lisäys vahinkorahastoon, vahinkorahaston sääntöjen mukaisesti,

- tämän jälkeen muodostuva tilikauden yli-jäämä 2.527.363,25 euroa kirjataan taseen oman pääoman lisäykseksi.

1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tasapainotustoimenpiteitä, joista ei päätetä talousarviossa ja -suunnitelmassa, vaan niiden hyväksymisen yhteydessä ovat alijäämän kat-taminen edellisten tilikausien ylijäämästä, muista omista rahastoista ja peruspääpääomas-ta. Päätös alijäämän kattamisesta tase-eristä tulee tehdä ennakkoon talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 7.12.2009/§ 107 päättänyt, että vuoden 2009

mahdollinen alijäämä katetaan edellisten kau-sien ylijäämällä. Ennakoidusta poiketen ali-jäämää ei syntynyt. Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan edellisten kausien ylijäämä on 14.360.275,90 euroa. Käytettävissä oleva ylijäämä vuoden 2009 tilinpäätös huomioiden on 16.887.640,37 eu-roa.

Alijäämän kattamisvelvollisuus

0,94,9 3,4

6,29,5

20,3

-10,3-6,4

-11,8-9,1

-3,9

3,4 2,5

16,914,4

24,0

10,914,9

6,211,1

14,5

20,7

30,2

50,5

40,235,8

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

M€ Yli-/alijäämä

Kum.


22

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumataulukoissa sarakkeessa ’Ta 2009’ esitetään alkuperäinen kaupungin-valtuuston hyväksymä talousarvio, sarakkeessa ’Ta+muutos’ esitetään talousarviovuoden aika-na muutettu, käytettävissä oleva määräraha, sarakkeessa ’Toteutuma 2009’ ilmenee talous-arviovuoden toteutunut euromäärä ja ’ali-

tus/ylitys’ -sarake ilmaisee poikkeaman muu-tettuun talousarvioon. Luvut on esitetty 1000 euroina. Kaupungin talousarvion toteutumisen koko-naistarkastelu sisältää kaikki toimialat mukaan lukien taseyksiköt.

2.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

1 000 € TA 2009TA+

muutokset Tot. 2009Alitus/

ylitys

Myyntituotot 38 625 38 544 36 458 -2 086Maksutuotot 9 361 9 272 10 015 743Tuet ja avustukset 2 215 2 215 3 205 990Muut toimintatuotot 16 627 16 627 18 804 2 177Toimintatuotot 66 828 66 658 68 482 1 824Palkat ja palkkiot -57 860 -57 880 -58 180 -300Eläkekulut -15 765 -16 134 -16 010 124Muut henkilöstösivukulut -4 151 -3 787 -2 732 1 055Henkilöstökulut yht. -77 776 -77 801 -76 922 879Palvelujen ostot -68 605 -68 461 -67 783 678Ostot tilikauden aikana -21 116 -21 127 -19 044 2 083Avustukset -7 722 -8 216 -7 634 583Muut toimintakulut -15 067 -14 493 -14 518 -24Toimintakulut -190 287 -190 098 -185 901 4 198TOIMINTAKATE -123 459 -123 440 -117 419 6 022

Kunnan tulovero 83 842 83 842 82 804 -1 038 Kiinteistövero 4 592 4 592 4 867 275 Osuus yhteisöveron tuotosta 6 449 6 449 5 308 -1 141Verotulot 94 883 94 883 92 979 -1 904Valtionosuudet 39 157 39 157 39 201 44Korkotuotot 584 584 437 -147Muut rah.tuotot 455 455 402 -53Korkokulut -3 662 -3 662 -2 806 856Muut rah.kulut -41 -41 -107 -65VUOSIKATE 7 918 7 936 12 688 4 752Suunnitelman muk. poistot -8 839 -8 839 -8 858 -19Arvonalentumiset -1 100 -1 100TILIKAUDEN TULOS -921 -902 2 730 3 633Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) -203 -203TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -921 -902 2 527 3 430

Toimintakate toteutui 6,0 M€ alle talousarvi-on. Käyttötalouden menot alittivat talousarvion 4,2 M€, tuloja kerättiin 1,8 M€ arvioitua enem-män.

Toimintakate kasvoi edelliseen vuoteen verrat-tuna 2,6 M€ (2,3 %). Kolmen viimeisen vuo-den aikana toimintakate on kasvanut 6,2 M€ (5,6 %). Verorahoitus on vastaavana aikana


23

kasvanut 12,6 %. Vuoden 2008 veroprosenttia korotettiin 0,75 prosenttiyksikköä. Toimintatuottoihin sisältyy 71.218 euroa 1.1.2006 voimaan tulleen lain (Laki väliaikai-sesta työnantajan matalapalkkatuesta, viiden vuoden kokeilu) perusteella myönnettyä mata-lapalkkatukea. Työnantaja vähentää matala-palkkatuen tilitettävien ennakonpidätysten määrästä kuukausittain. Matalapalkkatuki kir-jataan suoraan toimialojen tuloksi. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoi-tot olivat yhteensä 1,9 M€. Näistä toimialoille kuuluvia oli vähän yli 0,2 M€ ja loput kirjattiin rahoitusosaan siten, että ne eivät kohdennu toimialojen toimintakatteeseen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitap-piot olivat yhteensä 7.372 €.

Toimintatuotoista 38,8 % muodostui sisäisistä tuotoista eli myynneistä omalle organisaatiolle. Toimintakuluista vastaava sisäisten osuus oli 22,6 %.

Tulovero-prosentti

Verotettava tulo M€/

verovuodeltaMuutos-

%2005 18,00 393 -0,32006 18,00 389 -1,02007 18,00 406 4,32008 18,75 432 6,32009 18,75 452 4,6

Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 M€ (1,2 %). Kolmen viimeisen vuoden aikana toimintakulut ovat kasvaneet 11,1 M€ (6,3 %).

Henkilöstökulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 %, mutta alittivat talousarvion 0,9 M€. Palkat ylittivät talousarvion 0,3 M€ ja henkilöstösivukulut alittivat talousarvion 1,2 M€. Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset olivat 0,3 M€ talousarviota suuremmat. Kol-men viime vuoden aikana henkilöstökulut ovat lisääntyneet 5,5 M€ eli 7,7 %.

Kiinteistöveroprosentit 2009 2008. yleinen 1,00 1,00. vakituinen asuinrakennus 0,22 0,22. muu kuin asuinrakennus 0,70 0,70. voimalaitokset 2,50 2,50. yleishyödyllinen yhteisö 0,00 0,00

Palvelujen ostoon käytettiin 0,7 M€ arvioitua vähemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna lisä-ystä on 0,8 M€ (1,2 %). Vuoteen 2007 verrat-tuna kasvu on 4,2 M€ (6,5 %). Alituksesta suurimpia olivat maksuosuudet kuntayhtymille ja tietotekniikkakustannukset. Tarvikeostoihin käytettiin 2,1 M€ arvioitua vähemmän. Edelli-seen vuoteen verrattuna vähennystä on 0,1 M€ 0,7 %). Suurimmat alitukset lämmitys-, sähkö- ja vesikuluissa 2,5 M€. Lääkkeet ja hoitotar-vikkeet ylittyivät 0,3 M€. Avustukset alittivat talousarvion 0,6 M€. Varsinaiset toimeentulo-tukimenot toteutuivat 167.485 euroa alle talo-usarvion.

Kuluihin on lisäksi kirjattu kirjanpitolain mu-kaista varovaisuusperiaatetta noudattaen luot-totappioita 144.075,18 euroa. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloiksi arvioitiin talousarviossa 94,9 M€. Verotuloja kertyi 2,0 % arvioitua vähemmän (1,9 M€). Kunnallisverojen määrä nousi 0,5 M€ (0,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Ve-rovuoden ansio- ja pääomatuloverot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 % (0,3 M€). Kuntaliitolta saadun ennakkotiedon mukaan kunnille on tilitetty verovuoden 2009 kunnal-lisveroja 483 M€ liikaa. Asukaslukuun suh-teutettuna tämä merkitsee noin 2,6 M€:n riskiä vuoden 2010 verotilityksiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnallisve-ron määräytymisperusteita:

Yhteisöverot toteutuivat 1,1 M€ alle talousar-vion. Yhteisöverot vähenivät edelliseen vuo-teen verrattuna 1,4 M€ (20,6 %). Kiinteistöveroa kertyi 274.911 euroa arvioitua enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvu oli 6,3 %.

Valtionosuudet toteutuvat hieman yli talousar-vion. Edelliseen vuoteen verrattuna valtion-osuudet nousivat 2,9 M€. Indeksitarkistusten lisäksi veroperusteisiin tehtyjä kunnallisveroi-hin vaikuttavia muutoksia kompensoitiin valti-onosuuksissa. Valtionosuuksiin tehtävä verotu-lojen tasaus oli 1,2 M€.


24

Vuosikate Kaupungin vuosikate on 12,7 M€. Edellisenä vuonna vuosikate oli 12,4 M€ ja vuonna 2007 se oli 4,4 M€. Talousarviota parempaan vuosikatteeseen vai-kutti suurelta osin toimintakatteen arvioitua parempi toteutuma sekä liikaa tilitetyt kunnal-lisverot vuodelta 2009.

Tilikauden tulos Kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot 8,9 M€ sekä arvonalentumi-nen 1,1 M€, niin tilivuoden tulokseksi muodos-tui 2,7 M€.

2.2. Rahoitusosan toteutuminen

vestoinnit

vestointien alkuperäinen talousarvio oli 10,4

toinnit toteutuivat 2,1 M€ alle talousarvion eli

1 000 € TA 2009TA+

muutokset Tot. 2009Alitus/ ylitys

Toiminnan rahavirtaTulorahoitus

Vuosikate 7 918 7 936 12 688 4 752Tulorahoituksen korjauserät

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot -1 940 -1 940Pakollisten varausten muutos 0Tulorahoitus 7 918 7 936 10 748 2 812

Investointien rahavirtaInvestointimenot -10 384 -8 571 -7 374 1 197Rahoitusosuudet investointimenoihin 76 92 704 612Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 258 2 258Investoinnit yhteensä -10 308 -8 479 -4 412 4 067

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 390 -543 6 336 6 879

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset -270 -270 -264 6

Antolainasaamisten lisäykset -270 -270 -270 0Antolainasaamisten vähennykset 6 6

Lainakannan muutokset 2 606 2 606 547 -2 059Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 18 315 18 315 18 000 -315Pitkäaikaisten lainojen vähennys -15 709 -15 709 -14 553 1 156Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 -2 900 -2 900

Oman pääoman muutoksetOman pääoman muutos

Muut maksuvalmiuden muutokset 54 54 -1 074 -1 128Toimeksiantojen muutokset -23 -23Vaihto-omaisuuden muutos -81 -81

Saamisten muutos 54 54 -132 -186Korottomien velkojen muutos -838 -838

Rahoituksen rahavira 2 390 2 390 -791 -3 181Rahavarojen muutos 0 1 847 5 545 3 698 In InM€. Talousarviovuoden aikana investointeihin tehtiin 1,8 M€:n tasapainotus, minkä jälkeen investointimääräraha oli 8,5 M€. Nettoinves-

6,3 M€. Rahoitusosuudet toteutuvat 0,6 M€ yli talousarvion. Pelastuslaitokselle myönnetty Palonsuojelurahaston avustus 200.000 € mak-settiin syyskuussa. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi Virasojan päiväkodin saneeraukseen


25

225.000 euroa. Muut rahoitusosuudet ovat eri hankkeille saatuja EU-avustuksia. Talousarvi-oon sisältymättömiä myyntituloja kertyi 0,3 M€.

Rahoitustoiminta

nniteltu 0,3 M€ antolaina teutui suunnitelman mukaisesti. Imatran

.3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen toimialoittain

oiminnallisten tavoitteiden saavuttamista

osiaali- ja terveystoimen talousarvio alittui

asvatus- ja opetustoimi, kulttuuritoimi ja

vuoteen verrattuna 0,2 M€ (4,0 %). Kolmen

ettiin seutu-unnallinen (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja

toimi jakautui seutukunnalliseen mpäristöpalveluihin ja kaupungin omaan ym-

estä toimesta "Tilahallinto" siirrettiin aupunginkansliaan. Teknisen toimen toimin-

nginkanslia, johon sisältyy konsernijoh-, kaupunginkanslia, kaupunkisuunnittelu sekä

Talousarviossa suutoSeudun Yritystilat Oy:lle myönnettiin 0,3 M€ pääomalaina.

Talousarviossa suunniteltiin nostettavaksi lai-noja 18,3 M€. Lainaa nostettiin tilivuoden ai-kana 18,0 M€. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 14,5 M€. Lyhytaikaista lainaa lyhennettiin 2,9 M€. Lai-nakanta lisääntyi 0,5 M€ ollen vuoden lopussa 63,4 M€. Lainaa asukasta kohti oli vuoden lopussa 2.212 euroa, vastaava luku edellisenä vuonna oli 2.176 euroa. Rahavarojen määrä oli vuoden lopussa 9,2 M€ Kaupungin rahavaroihin sisältyy konsernitili.

2 Tselvitetään toimialoittain. Vuoden 2009 organi-saatiorakenne poikkeaa edellisestä vuodesta huomattavasti, joten vertailutietoja ei kaikilta osin ole saatavilla. Toimialan sitova määräraha on toimintakate eli käyttötalouden netto. Ta-seyksiköt Imatran Vesi ja Imatran Lämpö muodostavat oman liiketoiminnan toimialan, jonka sitovuustaso on yhteenlaskettu liikeyli-jäämä lisättynä suunnitelman mukaisilla pois-toilla. S2,3 M€. Oma toiminta pysyi viime vuoden tasolla. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri aloitti toimintansa 1.1.2009. Imatra on piirissä mukana vain erikoissairaanhoidon osalta.. Eri-koissairaanhoidon maksuosuus kasvoi 6,2 % edellisestä vuodesta. Oma toiminta on kolmen viimeisen vuoden aikana kasvanut 3,0 M€ (6,3 %). Erikoissairaanhoidon kulut ovat kasvaneet kolmen viimeisen vuoden aikana 1,9 M€ (9,0 %). Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate nousi 1,3 M€ (1,7 %) edelliseen vuoteen ver-rattuna. Kolmen viimeisen vuoden osalta tar-kasteltuna sosiaali- ja terveystoimen toiminta-kate on noussut 4,9 M€ (7,1 %). Edelliseen vuoteen verrattuna nousivat palvelujen ostot 1,5 M€ (3,4 %) ja henkilöstökulut 0,6 M€ (1,8 %). Kliikunta- ja nuorisotoimi yhdistettiin vuoden 2009 alusta lukien yhdeksi toimialaksi. Toimi-alan talousarvio alittui 0,5 M€. Toimintakulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 Me (0,6 %). Toimintatuotot alenivat edelliseen

viimeisen vuoden osalta tarkasteltuna toimin-takate on noussut 1,5 M€ (4,3 %). Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökustannukset ovat nousseet 0,6 M€ (2,3 %) ja palvelujen ostot vähentyneet 0,1 M€ (1,4 %). Vuoden 2009 alusta lukien perustkRuokolahti) ympäristöpalvelut yksikkö, jonka hallinnosta ja toiminnasta vastaa isäntäkuntana Imatran kaupunki. Ensimmäisen toimintavuo-den talousarvio toteutui 58.000 euroa alle talo-usarvion. Ympäristöypäristötoimeen sekä rakennusvalvontaan. Ra-kennusvalvonta ja ympäristöpalvelut -yksikön talousarvio toteutui 66.600 euroa alle talousar-vion. TeknisKtakate tarkasteltuna yhdessä liiketoiminnan kanssa (liikeylijäämä - poistot) väheni edelli-seen vuoteen verrattuna 3,9 %. Luovutettu-jen/myytyjen tonttien määrä oli yhteensä 35 kpl. Edellisenä vuonna tontteja luovutettiin 58 kpl. Kauputotilahallinto, alitti talousarvion 0,8 M€. Toimin-tatuotot ylittivät talousarvion 0,2 M€ ja toimin-takulut alittivat talousarvion 0,6 M€. Tilahal-linnon osuus alituksesta oli 0,5 M€. Tilahallin-


26

toon sisältyvien yritystilojen kulut toteutuvat 0,4 M€ alle talousarvion. Talous-, tieto- ja henkilö

alle talousarvion. Talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnosta sekä

hteiset palvelut yksiköstä muodostetun toimi-

on omana ”toimiala-aan” 080 Rahoitus. Tänne kohdistetaan mm.

oimialojen tarkemmat selvitykset ja peruste-

oimialat, käyttötalouden toteutuminen

”TA+muutokset” -sarakkeeseen sisältyy töksillä siirretyt rahamäärät sekä kesätyö-

stöhallinnosta sekä hteiset palvelut yksiköstä muodostetun toimi-

on omana ”toimiala-aan” 080 Rahoitus. Tänne kohdistetaan mm.

oimialojen tarkemmat selvitykset ja peruste-

oimialat, käyttötalouden toteutuminen

”TA+muutokset” -sarakkeeseen sisältyy töksillä siirretyt rahamäärät sekä kesätyö-

yyalan toimintakate alitti talousarvion 0,3 M€. Toimintatuotot alittivat talousarvon 0,3 M€ ja toimintakulut 0,6 M€. Toimialatarkastelussa

alan toimintakate alitti talousarvion 0,3 M€. Toimintatuotot alittivat talousarvon 0,3 M€ ja toimintakulut 0,6 M€. Toimialatarkastelussa nnmyyntitappiot ja –voitot, joita ei kohdisteta toimialoille sekä verotuskustannukset. Rahoi-

tus sisältää myös Vahinkovakuutusrahastoon liittyvät tapahtumat. Rahoitusosaan siirrettiin toimialoilta 0,3 M€ KELA-maksuosuutta, joka jäi toteutumatta, kun KELA-maksua pienennet-tiin 1.4.2009 alkaen. KELA-maksu poistuu vuoden 2010 alusta lukien kokonaan.

myyntitappiot ja –voitot, joita ei kohdisteta toimialoille sekä verotuskustannukset. Rahoi-

tus sisältää myös Vahinkovakuutusrahastoon liittyvät tapahtumat. Rahoitusosaan siirrettiin toimialoilta 0,3 M€ KELA-maksuosuutta, joka jäi toteutumatta, kun KELA-maksua pienennet-tiin 1.4.2009 alkaen. KELA-maksu poistuu vuoden 2010 alusta lukien kokonaan.

TTlut sisältyvät toimialakohtaisiin teksteihin. Työllistämiskulut ja työllistämistuet sisältyvät toimialojen toteutumiin kuten myös vastaavat määrärahat ja tuloarviot.

lut sisältyvät toimialakohtaisiin teksteihin. Työllistämiskulut ja työllistämistuet sisältyvät toimialojen toteutumiin kuten myös vastaavat määrärahat ja tuloarviot.

TT

määrärahakorotusten/muutosten lisäksi toimialoille kh:n käyttövaroista erillispää-

paikkojen toteuman mukaisesti tehty muu-tos määrärahoihin.

määrärahakorotusten/muutosten lisäksi toimialoille kh:n käyttövaroista erillispää-

paikkojen toteuman mukaisesti tehty muu-tos määrärahoihin.

1 000 € TA 2009TA+

muutokset Tot. 2009Alitus/ ylitys

Kaupunginkanslia Toimintatuotot 14 678 14 678 14 926 249Toimintakulut -15 458 -15 458 -14 908 550Toimintakate -780 -781 18 798

Taloushallinto ja Toimintatuotot 7 456 7 456 7 108 -348yhteiset palvelut Toimintakulut -10 375 -10 182 -9 537 645

Toimintakate -2 920 -2 727 -2 430 297Sosiaali- ja terveystoimi Toimintatuotot 15 229 15 034 15 667 633

Toimintakulut -91 641 -91 434 -89 716 1 719Toimintakate -76 412 -76 400 -74 049 2 352

Sivistystoimi Toimintatuotot 3 492 3 492 4 346 854Toimintakulut -41 781 -41 723 -42 058 -335Toimintakate -38 290 -38 231 -37 712 519

Tekninen toimi Toimintatuotot 6 453 6 489 6 797 308Toimintakulut -14 020 -14 019 -14 433 -414Toimintakate -7 567 -7 530 -7 636 -106

Liiketoiminta, taseyksiköt Toimintatuotot 18 507 18 507 16 528 -1 980Toimintakulut -13 873 -13 861 -11 871 1 990Toimintakate 4 634 4 647 4 657 10

Rakennusvalvonta ja Toimintatuotot 375 364 565 201ympäristöpalvelut Toimintakulut -956 -981 -1 115 -135

Toimintakate -580 -617 -550 67Imatran seudun Toimintatuotot 622 637 762 125ympäristötoimi Toimintakulut -1 316 -1 349 -1 416 -67

Toimintakate -694 -712 -654 58Rahoitus Toimintatuotot 16 2 1 783 1 782

Toimintakulut -867 -1 091 -845 246Toimintakate -850 -1 090 938 2 028

TOIMIALAT Toimintatuotot 66 828 66 658 68 482 1 824YHTEENSÄ Toimintakulut -190 287 -190 098 -185 901 4 198

Toimintakate -123 459 -123 440 -117 419 6 022


27

KAUPUNGINKANSLIA 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Tilinpäätös 2009

20

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009

Alitus/ ylitys Tot.-%

Toteutuma 2008

Toimintatuotot yhteensä 14 678 14 678 14 926 249 101,7 14 683Myyntituotot 402 402 488 85 121,2 548Maksutuotot 0 0 50 50 0,0Tuet ja avustukset 40 40 246 206 613,9 172Muut tuotot 14 235 14 235 14 143 -92 99,4 13 943

Toimintakulut yhteensä -15 458 -15 458 -14 908 550 96,4 -15 082Henkilöstökulut -1 532 -1 528 -1 513 15 99,0 -1 523Palvelujen ostot -7 284 -7 692 -7 637 55 99,3 -7 847Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 381 -4 384 -3 940 443 89,9 -4 062Avustukset -381 -577 -600 -23 103,9 -457Muut kulut -1 880 -1 277 -1 218 59 95,4 -1 193

TOIMINTAKATE -780 -781 18 798 -2,3 -399

Suunnitelmapoisto t -5 624 -3 124 -2 985 -2 911

Talousarvion tuloslaskelma 1000 €

2. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMIALAN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ TAPAH-

TUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Kaupunginkanslian v. 2009 talousarvio toteutui 798.000 euroa alle talousarviossa varatun sitovan määrärahan. (Tarkempi selvitys kohdassa 3.) Kaupunginvaltuusto vahvisti Imatran kaupungin strategian vuosille 2010 - 2020. Imatra 2020 visiona on kehittyä entistä vahvemmin yrittämi-sen ja luovuuden rajakaupungiksi. Avaintavoit-teina ovat: 1. Toimintaedellytysten luominen vireälle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille. 2. Asukasmäärään ja väestörakenteeseen mitoite-

tut, laadukkaat, taloudelliset ja tehokkaat kunta-palvelut. 3. Myönteinen Imatra-kuva. 4. Talou-dellinen, ekologinen, asukas- ja elinkeinolähtöi-nen maankäyttö. 5. Ympäristöä vaaliva ja energi-aa säästävä toimintatapa koko kaupunkikonsernin toiminnassa sekä 6. Maakunnallisen ja seudulli-sen edunvalvonnan ja yhteistyön vahvistaminen. Kaupungin strategiaa toteutetaan toimialoilla valmisteltavana olevilla palveluohjelmilla ja tytäryhtiöiden strategioilla.

3. SELVITYS TOIMIALAN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA

TILIVUONNA 2009

Konserninjohto alitti talousarvion 173.000 eurolla. Alitukseen vaikutti mm. se, että kh:n toimenpiteisiin sisältyneistä hankkeista osa jäi toteutumatta. Kanslia alitti talousarvion 44.000 eurolla. Alitus muodostui useammasta eri tilikohdasta, joista merkittävin säästö muodostui henkilöstökuluista.

Kaupunkisuunnittelu alitti talousarvion 68.000 eurolla. Alitus muodostui henkilöstökuluista sekä hankerahojen säästöstä. Tilahallinta hoitokate on suunniteltuun nähden n. 500.000 euroa positiivinen. Tulot toteutuivat (99,9 %) täysin suunnitellusti, mutta kulut alittui-vat.

Imatran kaupunki

28

Kulusäästöt muodostuivat pääosin energiasekto-rilla. Lämmön tarve oli vuonna 2009 pitkäaikai-seen keskiarvoon verrattuna n. 6 % pienempi. Sähkön energiakulutus oli n. 11 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna.

Energiakulutuksen yleiseen vähenemiseen vaikut-ti taloudellisen tilanteen lisäksi tilahallinnan ja toimitilojen energiasäästöön tähtäävät toimenpi-teet.

4. SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN V. 2009

Toiminnallinen tavoite Tavoitearvo/Mittari Toimenpiteet Toteutuma

Konserniohjauksen tehostaminen.

Uudistetaan konser-niohjeet.

Uusi konserniohjeistus käytössä 1.1.2010.

Konserniohjeistuksen valmistus alkoi 2009 ja sitä käsiteltiin kau-punkisuunnittelujaostossa. Val-mistelu saatetaan loppuun kevääl-lä 2010.

Uuden valtuuston kou-lutus.

Valtuustolle järjeste-tään koulutustilaisuus valtuustokauden alussa.

Koulutuksen järjestämi-nen sekä tietopaketin valmistelu ja jakaminen valtuustokauden alussa luottamushenkilöille.

Kanslia järjesti kaikkien luotta-mushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kunnallishallin-toa koskevan koulutuksen kevääl-lä 2009. Koulutuksen vetäjänä oli Suomen Kuntaliiton johtava la-kimies Heikki Harjula.

Tonttitarjonta Luovutettujen tonttien määrä 50 kpl

Riittävä tonttitarjonta ja aktiivinen markkinointi

Tontteja luovutettiin vuoden 2009 loppuun mennessä 35 kpl. Talouden taantuma on vaikuttanut tonttien kysynnän heikkenemi-seen.

5. TIEDOSSA OLEVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET VUODEN 2010 ENSIMMÄISEN

KOLMEN KUUKAUDEN AIKANA

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 22.2.2010 ISKOTE-kiinteistön myymisestä Kerta kiinteistöt Oy:lle. Kaupungin omistukseen siirtyi

vuoden alusta lukien 46 huoneistoa, kun kaksi kiinteistöosakeyhtiötä muutettiin omistajien pää-töksellä asunto-osakeyhtiöiksi.


29

TALOUSHALLINTO JA YHTEISET PALVELUT 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009


Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 7 456 7 456 7 108 -348 95,3 7 487Myyntituotot 7 088 7 088 6 709 -379 94,6 7 101Maksutuotot 0 0 0 0 0,0 1Tuet ja avustukset 319 319 386 67 121,1 361Muut tuotot 49 49 13 -36 26,4 25

Toimintakulut yhteensä -10 375 -10 182 -9 537 645 93,7 -9 581Henkilöstökulut -6 228 -6 043 -5 844 199 96,7 -5 665Palvelujen ostot -2 002 -1 983 -1 709 274 86,2 -1 837Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 343 -1 343 -1 323 21 98,5 -1 330Avustukset 0 0 0 0 0,0 0Muut kulut -802 -813 -661 152 81,3 -749

TOIMINTAKATE -2 920 -2 727 -2 430 297 89,1 -2 094

Suunnitelmapoisto t -111 -111 -131 -124


2. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMIALAN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ TAPAH-

TUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Taloushallinnon ja yhteiset palvelut talousarvio toteutui 296.987 euroa alle talousarviossa varatun sitovan määrärahan. Kesätyöpaikkoihin varattuja rahamääriä siirret-

tiin toimialoille kirjattujen kulujen katteeksi to-teutumien mukaisesti yhtensä 159.804 euroa. Kesätyöpaikkoihin varatusta rahamäärästä jäi käyttämättä henkilösivukuluja 9.581 euroa. Alle 17-vuotiaista ei makseta eläkevakuutusmaksuja.


TILIVUONNA 2009

Taloushallinnon talousarvio alittui 20.814 euroa. Alitus johtui Etelä-Karjalan hankintayksikön talousarviota pienemmästä maksuosuudesta sekä henkilöstökorvauksista. Henkilöstöhallinnon talousarvio alittui 53.169 eurolla. Palkkakustannuksia säästyi ennakkosuun-nitelmaa pidemmän hoitovapaan vuoksi. Kesä-työpaikat ja työkyvyn ylläpitäminen toteutui yhteensä 20.124 euroa alle talousarvion. Työpaik-kojen omiin toimiin varattua tyky-rahaa jäi käyt-tämättä 7.764 euroa, mutta tuettuihin harrastuksiin (ns. tervas-setelit) käytettiin 4.614 euroa enem-män kuin oli arvioitu. Työterveyshuollon kustan-nukset olivat yhteensä 623.335 euroa, mikä on 82.076 euroa yli talousarvion. Vastaavasti työter-veyshuollon kustannusten korvauksia kirjattiin

311.372 euroa, mikä on 40.742 euroa talousarvio-ta enemmän. Kansaneläkelaitoksen päätös lopulli-sesta korvausmäärästä saadaan vuoden 2010 aikana. Yhteiset palvelut -yksikön talousarvio alittui 223.006 eurolla. Toimialoille hyvitettiin tietotek-niikkakustannuksia yhteensä 199.000 euroa jou-lukuussa. Työasemia ja muita tietotekniikkahankintoja varten osoitettu investointimääräraha ylittyi 21.178 eurolla ja se katettiin käyttötalousmenojen rahamäärästä. Ylityksen aiheutti QlickTech-raportointiohjelman ja työnohjausjärjestelmän hankinnat.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

30



Talouden ohjattavuu-den parantaminen.

Talousarviosta poik-keamisten määrä vähe-nee

Uuden toimintatavan valmisteleminen ja käyttöönotto

Toimialojen talousvastaavista koos-tuva "talousjohtoryhmä" seuraa kuukausittain analyzer-raportointia hyödyntämällä talouden toteutumis-ta. Toimialat ovat raportoineet vas-tuualueittain lautakun-tia/kaupunginhallitusta talouden toteutumista. Koko kaupunkia kos-keva talouskatsaus on julkaistu kh:n ekstranetissa.

Henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen

Sairauspoissaolopäivien määrä vuonna 2009 on alle 12 työpäi-vää/työntekijä.

Tervas- ja tyky-toiminnan kehittämi-nen ja työyhteisöjen koulutukset.

Yhteistyö (mm. KEVA ja työterveyshuolto)

Vuonna 2009 oli sairaudesta johtu-via poissaloja 11,8 työpäivää työnte-kijää kohden. (Tapaturmista aiheu-tuneita poissaoloja oli 0,4 työpäi-vää.)

5. TIEDOSSA OLEVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET VUODEN 2010 ENSIMMÄISEN

KOLMEN KUUKAUDEN AIKANA

Sopimus työterveyshuoltopalveluista irtisanotaan helmikuussa ja palvelut kilpailutetaan niin, että uusi sopimus on voimassa 1.9.2010 lukien. Vuoden 2010 alusta tietotekniikan HelpDesk-toiminta ja palvelinten valvonta siirrettiin osto-palveluista kaupungin omaksi toiminnaksi.

Puhtauspalvelujen määrää vähennetään kolmella henkilötyövuodella. Palvelujen vähennys kohdis-tuu lähinnä kaupungintalon, kulttuurikeskuksen ja koulujen tiloihin.


31

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1. TALOUDEN TOTEUTUMINEN

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009


Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 15 229 15 034 15 667 633 104,2 15 533Myyntituotot 5 581 5 475 5 796 321 105,9 5 905Maksutuotot 7 244 7 155 7 178 23 100,3 7 015Tuet ja avustukset 1 460 1 460 1 684 224 115,3 1 659Muut tuotot 945 945 1 010 65 106,9 954

Toimintakulut yhteensä -91 641 -91 434 -89 716 1 719 98,1 -88 329Henkilöstökulut -33 982 -33 896 -33 326 570 98,3 -32 725Palvelujen ostot -46 429 -45 937 -44 799 1 138 97,5 -43 324Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 318 -2 327 -2 543 -216 109,3 -2 515Avustukset -5 724 -6 022 -5 620 401 93,3 -6 492Muut kulut -3 187 -3 253 -3 427 -174 105,4 -3 273

TOIMINTAKATE -76 412 -76 400 -74 049 2 352 96,9 -72 795

Suunnitelmapoistot -480 -480 -409 -458


2. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMIALAN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2009 toimin-takate oli 74.048.672 euroa. Se alittaa määrära-han 2,4 M€ toteutuman ollessa 96,9 %. Tuloja kertyi 0,6 M€ ennakoitua enemmän. Hal-linto-oikeuden päätöksellä kaupunki sai lasten-suojelukorvausta toisesta kunnasta n. 160.000 euroa. Valtiolle siirtyneen edunvalvonnan aikai-sempia tilityksiä tuloutettiin kaupungille n. 160.000 euroa. Sosiaalipalveluissa panostettiin onnistuneesti saatavien perintään. Terveyspalve-luissa tulot ylittyivät johtuen mm. dialyysihoito-jen määrän lisääntymisestä, lääkäritilanteen kor-jaantumisesta terveysasemilla sekä ensihoidon lisääntyneestä potilaiden hoitamisesta jo tehtä-väosoitteessa. Joillakin alueilla tuloissa jäätiin selvästi alle odotusten. Vanhuspalveluissa kotihoidon tuotot jäivät 0,2 M€ alle arvion. Asiakaskunta muuttui vuoden aikana ja osa siirtyi yksityispuolen asi-akkaiksi. Psykiatrian- ja päihdeosaston ympäris-tökunnille myytävien hoitopäivien vähennykset pienensivät tulokertymää. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) erikoissairaanhoidon maksuosuudet merkittiin talousarvioon Eksoten ilmoituksen mukaisesti 23.947.830 €. Lopulliseksi toteutumaksi kirjat-tiin piirin päätösten jälkeen 23.145.406 €. Tili-

kohta jäi siis 0,8 M€ talousarviota pienemmäksi. Imatran on jatkossakin saatava eritellyt ja kiis-tattomat kustannustiedot erikoissairaanhoidon maksuosuuksistaan. Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan 98 %. Palkkausvaraus alittui 0,6 M€, vaikka erilliskorvaukset ylittyivätkin. Oman palvelutuo-tannon tehostaminen on edellyttänyt työaikoihin liittyviä uudelleenjärjestelyjä ja vaikuttanut osal-taan erilliskorvausten ylittymiseen. Sijaispalkat ovat toteutuneet vain 82 %. Kelan korvauksia kirjattiin n. 160.000 euroa ennakoitua enemmän Palvelujen ostoihin varattu rahamäärä toteutui 97,5 %. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuolto-lain mukaisiin kuljetuspalveluihin varattu raha-määrä ylittyi 0,2 M€. Kuljetuspalveluihin käytet-tiin 1,1 M€ ja kustannukset ovatkin nousseet useana vuonna peräkkäin. Toimialalla on ryh-dytty toimenpiteisiin kuljetuspalvelukustannus-ten hillitsemiseksi. Asetettuja tavoitteita ei vielä ole saavutettu.

Lastensuojelun sijaishuollon ostoihin käytettiin rahaa 2,5 M€, noin 0,1 M€ edellistä vuotta enemmän. Sijaishuollon ostopalvelumenojen kasvu on kuitenkin hidastunut.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

32

Kotitalouksille suunnatut avustukset ovat toteu-tuneet vain 66 %. Elatustuen maksaminen siirtyi 1.4.2009 alkaen Kelalle ja tämä huomioitiin määrärahaa mitoitettaessa. Vammaispalveluiden taloudellisen avustamisen määräraha toteutui vain 71,4 %, huolimatta siitä, että 1.9.2009 voi-maan tullut vammaispalvelulain muutos aiheutti kustannuspaineita.

Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden määrärahan ylitys oli 0,3 M€. Ylitykseen vaikuttivat mm. diabeteksen hoitoon liittyvien hoitovälineiden uusiutuminen. Dialyysipotilaiden lääkehoidon kustannukset ovat nousseet huomattavasti, myös asiakaskäynnit ovat lisääntyneet. Lääkehoitokus-tannuksiin on vaikuttanut myös ensihoidon pyr-kimys potilaiden hoitamiseen tehtäväosoitteessa ilman hoitolaitokseen kuljettamista. Potilaita on otettu entistä varhaisemmassa vaiheessa keskus-sairaalasta Honkaharjun sairaalaan jatkohoitoon. Honkaharjun sairaalan osastoilla on kuluneen

vuoden aikana hoidettu potilaita, jotka ovat tar-vinneet kalliita kipulääke- tai antibioottihoitoja. Lisääntynyt hoidettujen potilaiden määrä on kasvattanut vastuualueen tulokertymää ja vähen-tänyt jonopäivien kustannusta, mutta toki kus-tannuksetkin ovat osaltaan lisääntyneet. Palkkatukityöllistämiseen käytettiin toimialalla n. 55.000 euroa (netto), hieman edellistä vuotta vähemmän. Laskutussaatavien luottotappioita kirjattiin tilivuoden kuluksi n. 61.000 euroa. Investointiosassa irtaimen omaisuuden hankin-taan oli varattu 216.000 euroa. Määrärahaa käy-tettiin 188.922 euroa. Määrärahalla hankittiin mm. Honkaharjun sairaalaan hoitokalusteita ja rakennettiin välinehuollon vedenpuhdistusjärjes-telmä. Hammashuollon digiröntgenjärjestelmän hankinta siirrettiin vuoden 2010 talousarvion investointiosaan.


TILIVUONNA 2009 Toimialan vuoden 2009 tilinpäätös on 1,7 % edellisen vuoden tilinpäätöstä suurempi. Oman toiminnan osalta toteutuma on jopa edellistä vuotta hieman pienempi. Sairaanhoitopiirin maksuosuudet nousivat edellisestä vuodesta 1,3 M€ eli 6,2 %. Pitkästä aikaa realistiselle pohjalle rakentunut talousarvio antoi aikaisempaa enem-män mahdollisuuksia kustannustehokkaampaan ja taloudellisempaan toimintaan, mikä näkyy toimialan taloudellisessa tuloksessa. Silti kunta-laiset saivat kohtuullisen hyvät tai ainakin riittä-vät palvelut. Toki tasapainotusvaiheessa joudut-tiin karsimaan joitakin ei-lakisääteisiä toimintoja kuten ikäihmisten neuvolatoiminta, veteraani- ja muistineuvonta, useita vakansseja jne. Toimialalla tehostettiin edelleen omaa toimintaa ostopalvelukustannusten vähentämiseksi. Mm. Tammiharjun vaikeavammaisten palveluasumis-yksikön toimintaa on kehitetty vastaamaan kas-vaviin vaikeavammaisten palvelujen kysyntään ja hillitsemään ostopalvelukustannusten kasvua. Erityisesti tilapäishoidon tarjontaa omana toi-mintana on lisätty. Vuonna 2006 toimeenpantu työmarkkinatuki- ja toimeentulotukilain muutoksen perusteella kunta maksaa Kelalle puolet yli 500 päivää työmark-kinatukea saaneiden nk. passiivisesta työmark-

kinatuesta. Vastaavasti valtio kustantaa puolet kunnan perustoimeentulotuen kustannuksista. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu raha-määrä ei riittänyt. Kuntaosuus kasvoi edellisestä vuodesta vain n. 15.000 euroa. Kelan ilmoituk-sen mukaan pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä, joiden työmarkkinatuesta kunta maksaa puolet, oli tammikuussa 2006 yhteensä 549 ja joulu-kuussa 2009 yhteensä 379 henkeä. Yksi aikuis-sosiaalityön sosiaalityöntekijöistä siirtyi työs-kentelemään Työvoiman palvelukeskukseen 1.5.2009 alkaen. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden kotitalouksien määrä on laskenut vuodesta 2008 nopeasti heikentyneestä työllisyystilanteesta huolimatta: 1.606 kotitaloutta vuonna 2009 ja 1.625 kotitaloutta vuonna 2008. Perustoimeentu-lotuen rahamäärä toteutui vain 94,9 % ja mak-settu kokonaissumma oli pienempi kuin vuonna 2008. Toimeentulotuen myöntämisen kriteerejä on lain sallimissa rajoissa tiukennettu.

Lastensuojelun erityspalveluiden tarve on edel-leen huolestuttavan korkea, joskin positiivista kehitystä on havaittavissa. Vuoden 2009 lopussa imatralaisia pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä 80 (ed. vuonna 82). Vuoden 2009 aikana tehtiin yhteensä 20 kiireellistä sijoi-


33

tuspäätöstä (ed. vuonna 33). Varsinaisia huos-taanottoja tehtiin 10 (ed. vuonna 11).

Lapsiperheiden varhaista tukea kehitetään edel-leen. Hyvinvointineuvolatyön käynnistymisen myötä pieniä lapsia on ohjautunut sosiaalitoimis-ton asiakkaaksi vähemmän. Tämä kehityssuunta näkyy erityisesti lastensuojelun perhetyössä. Hyvinvointineuvolassa aloitti uusina työnteki-jöinä kuusi perhetyöntekijää. Perhetyö kohdentui vuoden 2009 aikana 63 imatralaiseen lapsiper-heeseen. Häiriöpalvelumenoja on Imatralla seu-rattu jo useita vuosia. Hyvinvointineuvolatoi-minnan yhtenä tavoitteena oli häiriöpalvelume-nojen kasvun taittuminen. Häiriöpalvelumenojen kasvu oli 10 % vuosina 2006 ja 2007, vuonna 2008 kasvu oli 7 % ja viime vuonna 4 %. Mo-niammatillisen yhteistyön turvin on pystytty estämään ainakin yksi kallis lastensuojelun lai-tossijoitus.

Vuoden aikana lastensuojelun avohuollon asiak-kaana oli yhteensä 499 lasta tai nuorta (ed. vuonna 473), jälkihuollon piirissä oli 57 nuorta (ed. vuonna 50). Sosiaalitoimiston vastaanotta-mien lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa: vuonna 2009 kirjattiin 400 lastensuojeluilmoi-tusta, edellisenä vuonna 369 ilmoitusta. Sijoitet-tujen lasten Imatralle sijoittamisen osuutta on pystytty nostamaan 37 %:sta 44 %:iin.

Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. Uusina velvoitteina lakiin on kirjattu mm. palveluta-kuumääräaikoja. Henkilökohtaisesta avusta tuli ns. subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille. Imatra on mukana hankkeena käynnistyneessä Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun kes-kuksessa (Henkka), joka tulee huolehtimaan mm. avustajien välityksestä ja työnantajana toi-mivien vammaisten neuvonnasta ja ohjauksesta. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun piirissä oli vuoden lopussa 571 henkilöä, joista 70 % oli yli 65-vuotiaita. Sosiaali- ja terveys-toimen linjauksen mukaisesti sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun tulee pääosin täyttää ikääntyvän väestön kuljetuspalvelun tarve. Tämä ei ole vielä täysin toteutunut. Todettakoon, että Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos on saat-tanut nostaa kuljetuspalvelukustannuksia, koska nykyisellään Lappeenranta on määriteltävä lähi-kunnaksi, jonka alueelle vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ulottuvat.

Vammaispalveluiden asiakaspalveluiden ostot ovat lisääntyneet. Ko. palvelujen tarjonta on kasvanut paikkakunnalla ja lähialueilla. Kehi-tysvammapalvelujen piirissä olevien henkilöiden määrä kasvaa useasta syystä. Asiakkaana on entistä enemmän ikääntyviä kehitysvammaisia, jotka asuvat iäkkään vanhemman kanssa päivä-toiminnan ja tilapäishoidon turvin lapsuudenko-dissaan tai vammaispalveluiden asumisyksiköis-sä. Toisaalta nuoret peruskoulun päättäneet kehi-tysvammaiset entistä useammin itsenäistyvät ja muuttavat pois lapsuudenkodistaan palveluasu-misen sekä työ- ja päivätoiminnan piirin. Asia-kaspalveluiden ostoa lisää myös tilapäishoidon kasvava tarve, sekä toimintakyvyn arvioinnin, lääkityksen tai psyykkisen oireilun vuoksi tarvit-tavat arviointi- ja kuntoutusjaksot Kymenlaak-son erityishuoltopiirin laitoshoidossa. Myös ennakoimattomat päihteitten käytön vammaut-tamien henkilöiden sijoittamiset asumispalvelui-hin ovat lisänneet kustannuksia. Vanhuspalveluissa ostopalveluiden tiukan ja tarkan kohdentamisen ansiosta onnistuttiin py-symään melko hyvin annetuissa määrärahoissa. Yksityisten ryhmäkotien palveluostoja vähennet-tiin pitkin vuotta suunnitellusti. Loppuvuodesta yksityispuolella oli 22 asukasta ja 11 tukiasun-topaikkaa. Oman toiminnan maksimaalisella hyödyntämisellä ja ostojen vähentämisellä saa-tiin merkittäviä säästöjä. Ryhmäkoti Huilingin kuntoutumiskoti lakkautettiin ja 7 paikkaa muu-tettiin takaisin pitkäaikaiseen asumiseen. Kun-toutumistoiminta jatkuu Honkaharjun sairaalas-sa, mikä täyttää tämän hetkisen kuntoutustar-peen.

Ikääntyneiden palveluohjauskeskus IsoAvun toiminta vakiintui. Palveluohjauskeskus on arvi-oinut 100 asiakkaan hoitotarpeen. Laskennalli-sesti on todettu, että yksi kotihoidon asiakkuus maksaa kaupungille keskimäärin 20.000 €/vuosi.

Päiväkeskuksissa asioivat ikäihmiset kustansivat itse kuljetuksensa vuoden 2009 alusta. Vuoden 2009 alusta otettiin käyttöön ateriapalvelukulje-tusseteli (arvo 3 €). Kuljetustukeen asetettiin tällöin lautakunnan hyväksymät toimintakykyi-syyttä mittaavat kriteerit sekä taloudellista varal-lisuutta rajaavat raamit. Vanhuspalveluissa on siirrytty pääosin (kotihoito ja ryhmäkodit) ko-neelliseen lääkejakeluun vuoden 2009 aikana.

Vuoden lopulla aloitettiin kaupunginjohtajan kotihoidon toiminnan kehittämiseksi asettama


34

ONNI 2 -projekti. Projektin tavoitteena on uu-distaa teknisen sovelluksen avulla kotihoidon palvelutuotantoa, edistää palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä tukea henkilöstön työn hallintaa ja vaikutusmahdollisuutta omaan työhön.

Omaishoidon tukea sai kaikkiaan 134 henkilöä. Heistä alle 65-vuotiaita oli 72 henkilöä. Edelli-senä vuonna tukea sai 153 henkilöä. Määräraha on pysynyt samana jo useamman vuoden. Tu-keen tehtävät indeksikorotukset vähentävät tuen saajien määrää. Vuoden aikana varauduttiin influenssa A(H1N1)-epidemian ("sikainfluenssa") tuloon. Kustannuksia on aiheutunut mm. rokottajien työajasta, mikä on ollut pois normaalista työstä. Imatran osuus Armilan sairaalan pandemiaosas-ton varautumisesta pandemiapotilaiden hoitoon oli n. 30.000 €. Valtio korvasi pandemiasta ai-heutuneita kustannuksia laskennallisen kertoi-men mukaan vuonna 2009 yhteensä n. 16.000 euroa. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut yön yli tark-kailua vaativien potilaiden sijoittaminen Honka-harjun sairaalan vuodeosastoille muokkaantui normaaliksi hoitokäytännöksi vuoden 2009 ai-kana. Honkaharjun sairaalan osastoilla oli yön yli hoidettavana 322 potilasta, jotka muutoin olisivat sijoittuneet erikoissairaanhoitoon. Arvi-oitu laskennallinen säästö tältä osin on n. 0,2 M€.

Mansikkalan terveysaseman avoterveyspalvelui-den vastaanottotoiminnan tuotti ulkopuolinen palveluntuottaja, Attendo MedOne Oy. Vuoden 2009 aikana Hoitoarvion puhelumäärä nousi ennätysmäisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Koko vuoden puhelumäärä oli 130.000 kpl. Kes-kimääräinen vastausprosentti oli 65 %.

Samalla kun Huilingin kuntouttavan toiminnan paikat siirtyivät takaisin ryhmäkotipaikoiksi, Honkaharjun sairaalan kuntouttavalla osastolla aloitettiin uutena toimintamallina 7-paikkainen tehostetun kuntoutuksen yksikkö, Teku. Potilaat tulevat Tekuun suoraan erikoissairaanhoidosta,

Honkaharjun poliklinikalta tai Honkaharjun osastoilta.

Vuoden alussa käynnistyi Kansallisen mielen-terveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli 2009) mukainen depressiohoitajatoiminta. Yhden vas-tuualueen sairaanhoitajan työpanos kohdennet-tiin depressiohoitajan työhön, toimialueena mo-lemmat terveysasemat. Vuoden aikana depres-siohoitajalla toteutui 495 vastaanottokäyntiä.

Kuntoutusyksiköiden Myötätuulen ja Päiväosas-ton muutto entiseen Pilvilinnan kiinteistöön toteutui vasta 12/2009, joten kuluneelle toimin-takaudelle suunnitellut rakenteelliset ja toimin-nalliset muutokset voidaan toteuttaa vuoden 2010 aikana. Kasvatus- ja perheneuvolan tutkimus- ja hoito-jonot saatiin vuoden aikana korjaantumaan lähes asetusten mukaisiksi. Lasten psykiatrisen tutki-muksen ja hoidon jonot sitä vastoin eivät ole asetusten mukaisia. Pahimmillaan ne ovat kes-tämättömiä. Alueella ei ole lasten psykiatristen hoitopalveluiden tuottajia, joten ostopalvelu-menoissakin tämän johdosta syntyi säästöä. Las-tenpsykiatrin palvelut ovat riittämättömiä ja omaa lastenpsykiatrin virkaa ei ole saatu täyte-tyksi. Resurssit ovat liian vähäisiä suhteessa tarpeeseen.

Vuoden 2009 henkilöstötilinpäätöksen mukaan toimialan henkilöstömäärä väheni edellisestä vuodesta 46 henkilöä. Vakituiset lisääntyivät 6 henkilöllä ja määräaikaiset vähenivät 52 henki-löllä. Sijaisten käytön perusteita ja määrärahan käyttöä on seurattu koko toimialalla erityisellä tarkkuu-della. Sijaisten käytön kustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 0,4 M€. Tähän vaikutti mm. koko toimialalla käytössä olleet sisäiset siirtymi-set työyksiköstä toiseen, joustavat työaikajärjes-telyt ja henkilöstön laaja yhteiskäyttö sekä tark-ka suunnittelu ja seuranta. Maisemaraportti vuodelta 2008 on analysoitu ja toimenpiteet "punaisella" palavien toimintojen kehittämiseksi aloitettu.


35



Hoito- ja palvelutakuu toteutuvat.

Lakisääteiset määräajat toteutuvat. Asiakas- ja potilaskohtaiset palvelu-suunnitelmat ja sopimukset. Hoidon ja palvelutarpeen arviot ikäihmisille.

Asiakkuudet perustuvat hyväksyttyihin palveluun ja hoitoon ottamisen kri-teereihin. Hoitotakuun toteutumisen seuranta ja tiedottaminen kuntalaisille.

Toteutunut muuten, mutta lasten osalta psykiatriseen hoitoon pääsy ei ole hoito-takuun mukainen

Terveyden ja hyvinvoin-nin edistäminen

75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotona. Kaikille äitiys- ja lastenneuvolassa käyville aikuisille tehdään Audit-kysely (10 kysymystä alko-holin käytöstä).

Ikäihmisten palveluohjaus käynnistyy ja toimintamal-li rakennetaan. Hyvinvoin-tineuvola käynnistyy. Laa-ja-alainen yhteistyö sivis-tystoimen kanssa.

Toteutuu.

Palvelurakenteen koko-naistarkastelu ja suunni-telma tarvittavista uudis-tuksista

Aikataulu ja suunnitelma laadittu maaliskuun lop-puun mennessä

Kehittämisprojekti, jossa mukana ulkopuolinen asiantuntija.

Tarkasteltu ja suunnitelma laadittiin 3/2009 ilman ulkopuolista asiantuntijaa. Toimenpiteet aloitettiin 2009.

5. TIEDOSSA OLEVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET VUODEN 2010 ENSIMMÄISEN KOLMEN KUUKAUDEN AIKANA

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) aloitti toimintansa 1.1.2009, konkreettinen yh-distyminen tapahtui vuoden 2010 alussa. Imatra on piirin jäsen ja osallistuu piirin toimintaan erikoissairaanhoidon sekä kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Näiden toimintojen kus-tannusten eriyttäminen Imatraa tyydyttävällä tavalla tulee jatkossakin varmistaa. Eksote ja Imatra ovat laatineet puitesopimuksen vuoden 2010 alussa. Puitesopimuksen liitteissä sovitaan erikseen ostettavista ja myytävistä pal-veluista. Imatran aikaisemmin myymät palvelut naapurikunnille tulevat vähenemään ja siten

vaikuttamaan toimialan taloudelliseen tulokseen. Alkuvuodesta ei vielä voida arvioida, miten pal-jon Eksote aikoo jatkossa ostaa Imatralta palve-luja. Vuoden 2010 talousarvion tasapainottamisen yhteydessä päätettiin lakkauttaa vanhusten päi-vätoiminta kaupungin järjestämänä. Toiminnan otti hoitaakseen yksityinen yrittäjä. Kaupunginhallitus edellyttää toimialalta kesään 2010 mennessä esitystä toimialan organisaation kehittämisestä ja rakenteellisista muutoksista.


36

SIVISTYSTOIMI 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009

Alitus/ y litys Tot.-%

Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 3 492 3 492 4 346 854 124,5 4 531Myyntituotot 980 980 1 047 67 106,8 1 098Maksutuotot 1 901 1 901 2 315 414 121,8 2 271Tuet ja avustukset 301 301 606 306 201,6 654Muut tuotot 310 310 377 68 121,8 507

Toimintakulut yhteensä -41 781 -41 723 -42 058 -335 100,8 -41 811Henkilöstökulut -26 113 -26 082 -26 081 2 100,0 -25 497Palvelujen ostot -5 508 -5 516 -5 859 -343 106,2 -5 945Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 229 -1 229 -1 333 -104 108,5 -1 414Avustukset -1 609 -1 604 -1 407 197 87,7 -1 463Muut kulut -7 323 -7 292 -7 378 -86 101,2 -7 493

TOIMINTAKATE -38 290 -38 231 -37 712 519 98,6 -37 280

Suunnitelmapoisto t -207 -207 -238 -207


2. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMIALAN TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ

TAPAHTUNEET TOIMINNALLISET MUUTOKSET

Sivistystoimen ensimmäinen uuden organisaa-tion mukainen toimintavuosi on sekä talouden että toiminnan näkökulmasta onnistunut hyvin. Palvelut on järjestetty kaupungin strategiaa noudattaen ja vähenevään asiakasmäärän so-peuttaen. Koko toimialan talousarvion toimin-takatteen toteuma oli 98,6 %. Vastuualueet ovat toimineet kustannustehok-kaasti ja noudattaen tiukkaa linjaa mm. sijais-käytännöissä ja hankinnoissa. Kasvatus- ja ope-tuspalveluiden vastuualueen toimintakatteen toteutuma oli 98,4 %, lukio-opetuksen 97,0 %, kulttuuripalvelujen 97,7 % ja liikunta- ja nuori-sopalvelujen 97,7 %. Vain teatterin vastuualu-eella toimintakate ylittyi ollen 123,2 %. Teatterin budjetti on vuosittain laadittu nettope-riaatteella suunnilleen sille tasolle mikä määri-teltiin teatterin siirtyessä kaupungin toiminnok-si. Tuotettaville produktioille laaditaan erilliset budjetit, joissa arvioiduilla lipputuloilla kate-taan produktiokohtaiset menot. Talousarvio-vuodelle kirjautuu ainakin seuraavan kevään esityksestä aiheutuvia menoja ja mahdollisesti muidenkin esitysten menoja, joista tulot kerty-vät esitysvuonna.

Vuodelle 2009 kirjautui helmikuussa ensi-iltansa saavan operetin käsikirjoituksesta, ohja-uksesta, puvustuksesta ja lavastuksesta sekä harjoituksista aiheutuvia menoja yhteensä 69.440 €. Muiden tulevien produktioiden me-noja maksettiin yhteensä 14.069 €. Vuoden 2009 katsojatavoitteet saavutettiin muiden pait-si kesäteatterin osalta. Kesäteatterin lipputulo-jen alituksesta ja vuoden 2009 tuotantomenojen ylityksestä johtuen toimintakate ylittyi 115.388 €. Kokonaisuutena teatterin lipputulojen osuus kustannuksista oli 36,9 %, mikä on valtakun-nallisesti erittäin hyvä tulos. Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut pystyttiin järjestämään kohtuullisen laadukkaasti. Tunti-kehystä nostettiin lukuvuoden alkaessa, mutta oppilasmäärän vähenemisestä johtuen kaikkien koulujen kokonaistuntimäärä ei noussut eikä tukiopetukseen pystytty osoittamaan riittävästi tunteja. Päivähoidon palvelurakenteessa tehtiin mittavia muutoksia. Virasojan koulun yhteyteen remon-toitiin tilat Virasojan 63-paikkaiselle päiväko-dille. Päiväkodissa toimii yksi esiopetusryhmä ja toinen esiopetusryhmä toimii Vuoksenniskan koululla. Vuoksenniskan päiväkodin tiloihin sijoittui vuoropäiväkoti, jonka paikkamäärä

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

37

kasvoi 40 paikalla. Muutostöiden kustannukset olivat yhteensä noin 395.000 €. Mikonpuiston päiväkoti muutettiin ilta- ja viikonloppuhoitoa antavaksi päiväkodiksi. Imatrankosken koulun yhteydessä olevat entiset kirjastotilat muutettiin koko alueen esiopetus- ja päivähoitotiloiksi, muutoskustannukset 54.000 €. Muutosten myötä voitiin luopua yhdestä päiväkodista ja kahdesta ryhmäperhepäiväkodista, joista toinen vuokratila. Kouluverkkoa tiivistettiin Kosken alueella si-ten, että Teppanalan koulun oppilaat siirtyivät Savikannan kouluun, jolloin Teppalanalan kiin-teistöstä voitiin luopua. Muutokseen valmis-tauduttiin sekä henkilökunnan että oppilaiden yhteisen muutosprosessin kautta. Savikannan koulutiloihin ja pihaan tehtiin korjauksia ja kunnostustöitä. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tiivistetty yhteistyötä rakentaen perheiden hyvinvointi-palveluja mm. hyvinvointineuvola jatkokehitte-lyineen. Kulttuuripalvelujen vastuualueen kävijätavoit-teet toteutuivat ja käytettävissä olleilla resurs-seilla pystyttiin järjestämään monipuolista kult-tuuritarjontaa eri käyttäjäryhmille. Uusia käyt-täjäryhmiä saavutettiin, mm. lastenkulttuuri-keskus Metkun järjestämällä lasten ja nuorten Metkat-viikolla. Kulttuuriyhteistyö Pietarin kanssa aloitettiin romanssimusiikkitapahtuman ja -kilpailun suunnitteluhankkeella, johon liittyi keväällä järjestetty Pietari-päivät -seminaari. Molempiin saatiin maakunnan kehittämisrahaa samoin kuin syksyn kestäneeseen Kehyn hallinnoi-maan jatkohankkeeseen.

Sivistystoimen avustussääntö uusittiin ja kult-tuuri-, liikunta- ja nuorisoavustusten jakamis-periaatteet yhdenmukaistettiin. Mahdollisesti uudesta hakumenettelystä johtuen ei kulttuu-riavustuksia haettu yhtä paljon kuin aikaisem-min, joten avustusvarausta ei jaettu kokonaan. Imatrankosken lähikirjasto suljettiin vuoden alussa. Imatra oli mukana maakunnallisen kir-jastoselvityksen teossa ja selvitys valmistui vuoden lopulla. Selvityksessä ei vielä nähty valmiuksia seudullisen kirjaston perustamiseen, mutta toimenpiteitä yhteistyön tiivistämiseen esitettiin. Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikka-lan yhteinen Seutuopisto-hanke ei toteutunut. Työväenopisto on jatkanut keskusteluja alueel-lisen yhteistyön kehittämisestä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kanssa. Imatran seudun musiikki-instituutin nimi muu-tettiin musiikkiopistoksi mukana olevien kunti-en yhteisellä päätöksellä. Liikuntapalveluissa on ohjaustoimintoja suun-nattu enemmän ennaltaehkäisevään terveys- ja erityisryhmien liikuntaan, joiden kysyntä on kasvanut. Nuorisotyössä on lisääntynyt ns. jalkautunut nuorisotyö sekä yhteistyötä koulujen kanssa on kehitetty ja lisätty edelleen. Pienryhmätoiminta on kasvanut, kuten myös perinteinen avoimien ovien toiminta. Etsivän työn Haavi -projekti jatkui yhteistyössä IntoaTyöstä ry:n kanssa. Maakunnallisen yhteistyötä tehtiin Nupit Kaak-koon -hankkeen tiimoilla.

3. SELVITYS TOIMIALAN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2009

Päivähoidon kysyntä ei ole vähentynyt laman aikana. Päiväkotipaikkojen määrä kasvoi ra-kennemuutosten ja ryhmien lisäyksen myötä 66 paikalla. Kunnalliset perhepäivähoitopaikat vähenivät 17:lla kahden ryhmiksen lakkautta-misen myötä. Perhepäivähoidon ostopalvelua on pystytty vähentämään noin 182.000 €, mikä merkitsee laskennallisesti 25 kokopäiväpaik-kaa. Päivähoitoon hakeutuminen on näkynyt kotihoidon tuen vähentymisenä. Tukea on saa-

nut keskimäärin 363 lasta, kun luku edellisenä vuonna oli 411 lasta, maksettu tuki pieneni edellisvuoteen nähden 87.414 €. Perusopetuksessa oli syksyllä 2009 116 oppilas-ta edellistä lukuvuotta vähemmän, mikä oli otet-tu huomioon talousarviossa kaikissa oppilas-kohtaisissa menoissa. Päivälukion oppilasmää-rä kasvoi 7:llä edellisestä syksystä. Lukion ai-neopiskelijoiden määrä on pysynyt ennallaan,

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

38

mutta kahden tutkinnon suorittajien määrä on noussut. Opetusministeriön ja opetushallituksen myön-tämiä erityisavustuksia saatiin mm. tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuk-sen kehittämiseen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen, kerhotoiminnan kehittämiseen, romanilasten perusopetuksen tukemiseen, pe-rusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehit-tämiseen sekä monikulttuurisuustaitojen kehit-tämiseen. Hankerahoituksella on kouluttaudut-tu, luotu uusia toimintamalleja ja laadittu kehit-tämissuunnitelmat, mutta ongelmaksi muodos-tuu se miten uudet toiminnot ja käytännöt pys-tytään vakiinnuttamaan erillisrahoituksen lop-puessa. Museo sai myös opetusministeriöltä avustuksen Jääskeä koskevan kuva- ja negatiiviarkiston di-gitointiin. Sivistystoimen yksiköt toteuttivat yhdessä Itä-Suomen koulun ja kesäyliopiston kanssa Cross Border Education -hankkeen Kaakkois-Suomi-Venäjä Naapuruusohjelman rahoituksella. Hankkeeseen sisältyi vierailuja ja tapahtumia Pietarin, Viipurin, Tihvinän ja Svetogorskin koulujen, päiväkotien ja muiden toimijoiden

kanssa.. Myös muuta kansainvälistä toimintaa oli mm. oppilas- ja opettajavaihdon muodossa. Sivistystoimelle palkkatuella työllistämiseen osoitettu varaus käytettiin kokonaan. Sen lisäksi palkattiin ”omin rahoin” joskin palkkatuella avustavaa henkilökuntaa perusopetuksen kou-luihin, päiväkoteihin ja liikuntapaikoille, työllis-tämispalkkojen ylitys 53.893 €, joka katettiin muille palkkatileille syntyneillä säästöillä. Varaus sosiaalimaksuihin oli suurempi kuin pe-rityt maksut, joten henkilöstösivukuluihin syn-tyi tästä johtuen sivistystoimessa liki 200.000 euron säästö. Sisäiset atk-kulut alittuivat 54.967 €. Sivistys-toimelle palautettiin veloitettuja maksuja joulu-kuussa 19.760 €. Posti- ja puhelinkuluissa syn-tyi 30.323 € säästö uusien puhelinkäytänteiden ansiosta. Jäähallin suunnittelu alkoi syksyllä 2009. Lam-massaarentien alikulkutunneli sekä alueen uudet valaistut reitit valmistuivat syksyllä 2009. Ukonniemen alueen reittiopastus saatiin alulle ja se valmistuu vuoden 2010 aikana. Vuoksen-niskan nuorisotila avattiin uudessa toimitilassa. Joistakin kansanhiihtoreiteistä sekä Teppanalan pienkentästä luovuttiin.



Asiakas saa tarvitsemansa lakisääteiset varhaiskasva-tus- ja opetuspalvelut

100 %, sisäinen seu-ranta

Riittävä päivähoito- ja opetuspaikkamäärän tur-vaaminen

Paikkojen määrä oli riittävä jos-kaan päivähoitopaikkaa ei aina pystytty osoittamaan halutulta alueelta.

Kulttuuripalvelut tunne-taan ja niitä käytetään säännöllisesti

Kävijöiden määrä säi-lyy nykyisellä tasolla suhteessa asukaslu-kuun (10 käyn-tiä/asukas)

Palvelujen taso säilyte-tään, markkinointia te-hostetaan ja käyttäjä-kasvatusta jatketaan

Kävijöiden määrä säilyi aikai-semmalla tasolla. Uusia kävijöitä on tavoitettu Kulttuurikahvila 60+ -tapahtumien ja Lastenkult-tuurikeskus Metkun toiminnan kautta.

Liikunta- ja nuorisopalve-lujen palvelutuotanto kunnossa

Toimivat ja turvalliset toimipaikat ja hyvä palvelu ammattitaitoi-sella henkilökunnal-la/asiakaspalaute

Toimipaikkojen kunnos-sapito ja henkilökunnan koulutus sekä työnohja-us

Toimipaikat ovat turvalliset ja niitä on riittävästi. Palvelut on hoidettu ammattitaitoisesti ja hy-vin. Tavoitteet on saavutettu kä-vijämäärissä sekä taloudellisesti.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

39


Sivistystoimen strategian toteuttamissuunnitel-man valmistelu on käynnistynyt. Lautakuntakä-sittely on toukokuussa. Perheiden valintamahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävää yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttöönottoa valmistellaan siten, että mahdolli-nen päätös käyttöönotosta voidaan tehdä huhti-kuussa. Meltolan päiväkoti suljetaan sisäilmaongelman aiheuttamien korjaustoimenpiteiden takia 1.4.2010 lukien. Järjestelyt lasten sijoittamiseksi ajalle 1.4. - 15.8.2010 on tehty. Perusopetuksen Primus -oppilashallinto-ohjelmiston hankinnasta on päätetty ja käyt-töönoton suunnittelu on aloitettu. Ohjelmiston on tarkoitus olla tuotantokäytössä tulevan luku-vuoden alussa.

Opetusministeriö on myöntänyt opetusryhmien pienentämiseen 303.000 euron avustuksen, jota voidaan käyttää olemassa olevien opetusryhmien rinnalle perustettaviin ryhmiin, jakotuntien li-säämiseen sekä resurssiopettajien palkkaami-seen. Myös vieraiden kielten opetuksen kehittä-mishankkeelle myönnettiin jatkorahoitusta. Etelä-Karjalan yhteisen kirjastojärjestelmän hankintaprosessi on käynnistetty. Kulttuuriyhteistyö Pietarin kanssa -hankkeen ra-hoitusta sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeen rahoitusta tullaan hakemaan En-pi-ohjelmasta.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

40

TEKNINEN TOIMI 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009


Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 6 453 6 489 6 797 308 104,7 6 621Myyntituotot 5 338 5 363 5 277 -87 98,4 5 172Maksutuotot 60 60 133 73 222,4 97Tuet ja avustukset 77 88 140 52 159,7 91Muut tuotot 978 978 1 246 268 127,5 1 261

Toimintakulut yhteensä -14 020 -14 019 -14 433 -414 103,0 -14 646Henkilöstökulut -6 170 -6 222 -6 385 -163 102,6 -6 258Palvelujen ostot -4 917 -4 868 -5 139 -271 105,6 -5 624Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 433 -1 433 -1 398 34 97,6 -1 466Avustukset -8 -8 0 0 0,0 0Muut kulut -1 492 -1 488 -1 511 -23 101,5 -1 299

TOIMINTAKATE -7 567 -7 530 -7 636 -106 101,4 -8 025

Suunnitelmapoistot -95 -2 595 -2 809 -214 108,2 -2 750



TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Teknisen toimen vuoden 2009 toimintakate ylittyi 106.000 euroa. Toteutuma vaihteli suu-resti vastuualueittain. Toimintakatteeseen vaikuttivat sääolosuhteista riippuvat seikat sekä tonttien markkinoinnin onnistuminen ja toimi-tilojen säätö- ja valvontajärjestelmän käytön tehostaminen ja energian säästö. Aluekunnossapidossa kauden aikana koko kaupungin auraus- ja hiekoituskertoja oli yht. 12 kpl. Katuvalaistuksen energiakustannukset eivät nousseet edellisestä vuodesta johtuen säästötoimenpiteenä suoritetusta katuvalojen sammutuksesta syksykaudella. Katuvalover-koston hoitoon ja korjauksiin käytettiin noin 30.000 euroa vähemmän rahaa kuin vuonna 2008. Talvikunnossapidon taso oli edellisten vuosien tasolla. Kesäkunnossapidossa joudut-tiin menemään minimitasolla, mm. kuivatusjär-jestelmiä ei pystytty tarvittavassa laajuudessa kunnostamaan. Pysäköinninvalvonta toi n. 75.000 euroa nettona ja paransi pysäköinti-paikkojen saatavuutta keskusta-alueilla.

Tilinpäätös 2009

Toimitilat-vastuualueella kulut ylittyivät 9,6 % ja tulot 6,3 %. Ylitys aiheutui lähinnä lisäänty-neistä kiinteistöhuolto- ja kunnossapitotöistä eri kohteissa sekä pihojen hoitokuluista. Häly-tysluonteiset kiinteistöhuolto- ja kunnossapito-työt ovat lisääntyneet merkittävästi, mikä on

vaikuttanut ylityksiin kiinteistöhuollon ja kun-nossapidon kustannuspaikoilla. Toimitilojen kulujen ylitykseen vaikutti myös ennalta suun-niteltujen investointikohteiden (rakentaminen) siirtyminen, nämä nostivat palkkakuluja käyt-tötalouden puolella. Kaupunkirakenne ja kunnallistekniikka -vastuualueen toimintakate oli selvästi suunni-teltua parempi. Siihen vaikutti merkittävimmin tulojen arvioitua suurempi määrä. Kulut ylit-tyivät selvästi, mutta niitä pyrittiin pitämään hallinnassa henkilöstömenojen vähenemisen kautta. Kulujen ylittyminen johtui mm. siitä, ettei esimerkiksi lisenssimaksuihin pystytty talousarvion laadintavaiheessa osoittamaan riittävää rahoitusta. Henkilöstöä kuormittivat kiireiset kaavahankkeet, jotka liittyivät tontti-tuotantoon ja kaupallisiin palveluihin. Näitä hankkeita olivat mm Kylpylä Spa -hanke, liikerakennusten tontit, asuntorakentaminen jne. Näiden edellyttämät tonttitarjonta, kunnal-listekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä erilaiset mittaustyöt ylikuormittivat ajoittain henkilöstöä, mikä aiheutti osaltaan pitkähköjä sairauslomia. Koska taloudellisista syistä ei palkattu sairauslomien sijaisia, aiheutui niistä kerrannaisvaikutuksia koko henkilöstöön. Kiire ja stressi huononsivat myös työilmapiiriä.

Imatran kaupunki

41

Suuret maanmyyntitulot paransivat kaupungin taloutta. Hallintopalvelut, toimialajohto ja lautakunta saavuttivat toimintakatteensa likimain suunni-tellusti. Etelä- Karjalan Pelastuslaitoksen kus-tannuksiin varatut määrärahat ylittyivät mm valmiussuunnittelun ja ensivastetoiminnan osalta. Teknisen toimen henkilöstömäärän vähenemä on vaikuttanut talouteen säästöjä tuoden, mutta henkilöstömäärä on toimialalla nyt kipurajalla.

Vuoden lopussa teknisen toimen ja liiketoi-minnan henkilöstömäärä oli 189 henkilöä, kokoaikaisiksi muutettuna 184 henkilöä (tekni-nen toimi 148,5 ja liiketoiminta 35,5). Vuoden 2009 syksyllä aloitettu teknisen toi-men organisaation kehittämisprosessi aiheutti henkilöstön keskuudessa epävarmuutta ja työ-motivaation huononemista puutteellisen ja ristiriitaisen tiedonkulun vuoksi. Myöskään esimiehiä ja henkilöstöä ei kuultu ko. prosessin aikana ja suunnitelluista muutoksista henkilös-tö sai tietoa paikallislehden kautta.

3. SELVITYS TOIMIALAN TALOUTEEN OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2009

Maapoliittinen ohjelma valtuustokaudelle 2009-2012 hyväksyttiin. Ennen vuoden 2009 loppua varatut tontit säilyttävät Rakentajaksi Imatralle ohjelman mukaiset edut, joten säästöä kaupungille alkaa syntyä varsinaisesti vasta parin vuoden kuluessa. Toisaalta etuisuuksien lopettamisen pelätään vaikuttavan tonttien myyntimääriin. Aluekunnossapidossa jatkettiin lautakunnassa hyväksytyn säästöohjelman mukaisesti, jossa mm. kuljettajat osallistuvat sääpäivystykseen, katuvalaistuksen huolto- ja korjaustöitä tehtiin vain Vuoksen länsipuolella ja kesähoitotyöt minimoitiin sekä yleisillä alueilla että pihoilla. Katuvalojen sammutus toi käyttötalouteen arvioidut säästöt noin 45.000 euroa.

Kiinteistöjen sähkön kulutus aleni 2 % edelli-seen vuoteen verrattuna. Kulutuksen normaali nousuvauhti on ollut viime vuosina n. 4 %. Lämmöntarve 2009 oli n. 10 % pienempi pit-käaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Kasvavat verkostopituudet ja hoidettavat alueet lisäävät jatkuvasti kustannuksia, näitä samoin kuin joukkoliikenteen nousevia kustannuksia ei ole pystytty huomioimaan talousarvion laadin-nassa moneen vuoteen. Kaupunkirakenne ja kunnallistekniikka vastuu-alueelta siirrettiin 50.000 € konsernin esikun-taan siellä toteutettaviin projekteihin. Projek-teista vastuussa olevan henkilön poistuttua kaupungin palveluksesta ko. tehtävät palautet-tiin tekniseen toimeen mutta rahoitusta ei.


Toiminnallinen tavoite Tavoitearvo Toimenpiteet Toteutuma

Toimintavarmuus Aluekunnossapidossa korvattavien reklamaatioi-den määrä <8 kpl/vuosi

Ennakkohuolto, perus-korjausinvestoinnit

3 kpl

Tonttitarjonta Luovutettujen tonttien määrä 50 kpl/vuosi

Riittävä tonttitarjonta ja aktiivinen markkinointi

35 kpl

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

42


Teknisen toimen henkilöstö vähenee merkittä-västi kaupunkirakenne ja kunnallistekniikka vastuualueella. Useat projektit ovat viivästy-mässä henkilövähennysten takia. Teknisen toimen organisaatioprosessi jatkuu.

Talouden epävarmuus vähentää tonttikysyntää ja rakentamista. Alkutalven runsaslumisuus syö uhkaavasti talvihoitoon varattua määrärahaa.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

43

LIIKETOIMINTA, taseyksiköt 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Kunnallisen liikelaitoksentuloslaskelma Talous- TA + Toteutuma Alitus / Tilinpäätös

1000 € arvio muutokset 2009 ylitys Tot.% 2008Liikevaihto 18 410 18 410 16 389 -2 022 89,0 16 318Varastojen muutos 0Valmistus omaan käyttöön 0 2 728Liiketoim. muut tuotot 97 97 139 42 143,2 120Tuet ja avustukset kunnalta 0 0 0 0 3Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 309 -10 309 -8 398 1 911 81,5 -8 304Palvelujen ostot -1 302 -1 302 -1 339 -36 102,8 -1 327Henkilöstömenot -2 080 -2 090 -2 006 84 96,0 -1 707Suunnitelmapoistot -2 310 -2 310 -2 270 40 98,3 -2 300Liiketoiminnan muut menot -182 -160 -129 31 80,5 -178Liikeylijäämä 2 324 2 337 2 387 50 102,2 2 626Suunnitelmapoistot 2 310 2 310 2 270 40 98,3 2 300Sitova määräraha 4 634 4 647 4 657 10 100,2 4 926


TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Imatran Vesi Talousarvion mukainen tavoitetaso toteutui tu-lojen osalta. Toimintakulut puolestaan ylittivät tavoitetason 6 %:lla. Täten asetettua nettotulos-tavoitetta ei saavutettu. Toimintakulujen ylitys johtui Meltolan jätevedenpuhdistamolta Kuk-kuroinmäen jätteenkäsittelylaitokselle käsitte-lyyn vietävän kuivatun lietteen jatkuvasti ko-honneista kuljetus- ja käsittelymaksuista sekä energiakustannusten noususta. Imatran Veden henkilöstössä ei tapahtunut kuluneena vuonna muutoksia. Kukaan ei jäänyt eläkkeelle eikä yhtään uutta työntekijää palkat-tu. Oppisopimuskoulutuksen Imatran Vedellä sai kaksi henkilöä päätökseen suorittamalla vesi-huoltoalan ammattitutkinnon näyttökokeet hyväksytysti. Kaksi oppisopimuskoulutetuista saa oppisopimuskoulutuksen näyttökokeet suoritettua vuoden 2010 alussa. Loppukesästä 2009 kaksi laitoksilla työskentelevää aloitti kaksi vuotta kestävän oppisopimuskoulutuk-sen.

Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 27,5. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 46 vuotta. Imatran Lämpö Imatran Lämpö saavutti taloudelliset ja toimin-nalliset tavoitteensa, asiakashintojen kilpailu-kyky parani merkittävästi hinnanalennusten johdosta. Kaukolämmön toimituksessa asiakkaille oli kasvua edelliseen vuoteen 8,5 %, maakaasussa oli kasvua 4,1 %. Kokonaislaskutus asiakkailta oli 11,72 milj. €, kasvua edelliseen vuoteen 1,4 %. Asiakkaille toimitetun energiamäärän kasvu kasvatti kokonaislaskutusta, energiahintojen korotuksista pidättäydyttiin erillispäätöksillä. Kaukolämmön asiakasmäärä kasvoi 11 ja maa-kaasun 5 kpl. Kaukoluennassa asiakkaita oli vuoden lopussa 293 kpl. Kaukolämpö- ja maa-kaasulukemat saadaan webistä noin neljältä-sadalta asiakkaalta. Vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä 883, joista kaukolämmössä 604 ja

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

44

maakaasussa 259. Asiakkaiden yhteenlaskettu rakennustilavuus oli 4,56 Milj.m3. Kokonai-sinvestoinnit olivat 668.538 €. Vakinaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 8. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 40 vuotta. Yksi henkilö oli oppisopimus-koulutuksessa kaukolämpöasentajaksi, yksi

henkilö oli määräaikaisena. Kaksi henkilöä aloitti yliasentajakoulutuksen. Koulutuspäiviä henkilöä kohti oli 12 ja sairauslomia 6,8 päi-vää. Työtapaturmia ei sattunut. Vuoden aikana valmistui kiinteään polttoainee-seen pohjautuva energianhankintaselvitys.


TILIVUONNA 2009

Imatran Vesi Myyty vesimäärä vuonna 2009 oli 1.597.557 m3 kun se vuonna 2008 oli 1.603.282 m3, eli myyty vesimäärä väheni alle 1 %. Laskutettu jätevesi-määrä oli vuonna 2009 1.613.172 m3 kun se vuonna 2008 oli 1.632.762 m3, eli laskutetun jäteveden määrä väheni n. 1 %. Suurin menoylitys aiheutui Meltolan jäteve-denpuhdistamon kuivatun lietteen kuljetuskus-tannuksista ja käsittelykustannuksista Kukku-roinmäellä. Menoylitys oli yhteensä n. 90.000 €. Ylityksen syynä on kuivatun lietteen käsitte-lykustannusten ja kuljetusten kustannusten hinnan korotukset. Merkittävä menojen ylitys tapahtui myös ener-giakustannuksissa, joissa ylitys oli yhteensä n. 53.000 €. Verkostojen huolestuttavan suuret vuotovesimäärät ovat lisänneet pumpattavia vesimääriä ja omalta osaltaan energiakustan-nukset ovat lisääntyneet laitoksilla ja pump-

paamoilla. Myös energian hinnan nousu lisäsi menoja. Vuoden 2009 aikana ei nostettu vesi- ja jäteve-sitaksoja Imatran Lämpö Maakaasun yhteishankinnalla Imatran Energian kanssa saavutettiin Imatran Lämmölle noin 0,2 milj. euron yhteishankintahyöty. Velvoitevarastointimaksut lisäsivät merkittävästi kustannuksia. Imatran Lämmön omat päästöoikeudet eivät riittäneet. Vuoden aikana laskutettiin uusilta asiakkailta liittymismaksuja 142.620 €. Kaukolämmön keskihinta laski edelliseen vuo-teen verrattuna 7,0 % ja maakaasun keskihinta 3,3 %.



Toimintakate

- Imatran Vesi >40 %

- Imatran Lämpö >20 %

Tariffiointi, talouden seuranta

Tavoite saavutettiin.

Tavoite saavutettiin.

Käyttövarmuus Imatran Vesi, toimitus-keskeytykset <10 000 asiakastuntia;

Imatran Lämpö, ei enna-koimattomia toimitus-keskeytyksiä

Ennakkohuolto, perus-korjausinvestoinnit

Toimintakeskeytykset Imatran Vedellä olivat 2.655 asiakastuntia, tavoite saavutettiin.

Imatran Lämmöllä ei ollut enna-koimattomia toimituskeskeytyksiä

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

45


Imatran Vesi Vesi- ja jätevesitaksat nousivat 1.1.2010 koro-tuksen ollessa 5 %. Immalan vesilaitoksen saneeraus ja kalkkikivial-kaloinnin toteutus valmistuu keväällä 2010.

Imatran Lämpö Imatran Lämmön kulutusmaksuissa käytetään tariffien edellyttämää hintaa alempia hintoja. Kaukolämmön energiantuotannon selvitykset jatkuvat tavoitteena maakaasuriippuvuuden vä-hentäminen.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

46

RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009


Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 375 364 565 201 155,2 579Myyntituotot 234 234 168 -65 72,1 246Maksutuotot 109 109 240 131 219,7 261Tuet ja avustukset 19 8 113 105 1410,5 37Muut tuotot 13 13 44 30 326,3 35

Toimintakulut yhteensä -956 -981 -1 115 -135 113,7 -759Henkilöstökulut -668 -676 -707 -31 104,5 -456Palvelujen ostot -176 -176 -276 -101 157,3 -194Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54 -54 -65 -11 120,9 -59Avustukset 0 -5 -6 -1 114,1 -1Muut kulut -58 -70 -61 9 87,5 -49

TOIMINTAKATE -580 -617 -550 67 89,2 -180Suunnitelmapoistot -12 -12 -12 0 -11


2. JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUJEN

TALOUDEN TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Vuoden 2009 alussa tapahtuneen organisaa-tiomuutoksen yhteydessä ympäristötoimi siirtyi teknisen toimeen ja jakautui seudulliseen yk-sikköön ja rakennusvalvonta- ja ympäristöpal-velujen yksikköön.

Rakennusvalvonta- ja ympäristöpalvelut yksi-kön talous on toteutunut ennakoitua paremmin. Rakennusvalvonnassa on toimintoja muutettu loppuvuodesta huomioiden henkilöstöresurssi-en väheneminen.

3. SELVITYS RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUJEN TALOUTEEN

OLEELLISESTI VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2009 Vuoden 2009 aikana uudisrakentamisen määrä väheni ja korjausrakentamisen määrä lisääntyi. Talous toteutui arvioitua paremmin.

4. SELVITYS SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA


Toimivat lupa- ja valvon-taprosessit, huomioiden ulkomaalaiset rakentajat

Ammattitaitoinen ja jous-tava rakentajien palvelu/

Lupien käsittelyaika 3 viikkoa

Katselmukset asiakkaan toivomana ajankohtana

Huomioidaan asukkaiden tarpeet rakentamisohjeiden laadinnassa ja rakennuslu-pia myönnettäessä

Lupaprosessien jatkuva kehittäminen, ohjeistus englanniksi ja venäjäksi

Toteutunut. Lupaprosessin läpimenoai-ka on ollut keskimäärin 3 viikkoa. Katselmukset on voitu tehdä asiakkaan toivomana ajankohtana. Venäjän kielinen rakenta-jaopas on tehty, englan-ninkieliselle ei ollut kysyn-tää.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

47

Vuoksen arvo kuntalaisten virkistyskalastuskohteena on säilytettävä ja samalla Vuoksea on kehitettävä matkailukalastuskohteena tarjoten eri kalastusmuo-doille nykyaikaiset puitteet

Vuoksen kalaistutusten määrä on vähintään edel-lisvuoden tasoa. Ulkopaik-kakuntalaisten ostamien kalastuslupien osuus on vähintään 25 % kaikista myydyistä Vuoksen kalas-tusluvista.

Toteutetaan istutukset suunnitellusti. Olemassa olevien kalastusolosuhtei-den ylläpito. Uusien kalas-tajia palvelevien rakentei-den suunnittelu Neitsyt-niemen alueella. Osallistu-taan kalastusmarkkinointi-tapahtumiin.

Tavoite on toteutunut.

Kaikki suunnitellut istu-tukset on toteutettu.

Kalaistutuksia on tehty, osittain kalalajin vaihtumi-sesta johtuen, reilu 50% enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuoksen kalastuslupien myynti on kasvanut 8% edelliseen vuoteen nähden.

Ulkopaikkakuntalaisten osuus kalastuslupien osta-jista on vähintään 25%.

Vuoksen kehittämissuunni-telman hankkeistamismah-dollisuutta on kartoitettu.

Tuotetaan laadukkaita ilmanlaadunmittauspalve-luja

Keskimääräinen hyväksyt-tyjen mittaustietojen osuus yli 75 %

Pidetään yllä mittaajien ammattitaitoa ja huolehdi-taan laitteiden toiminta-kunnosta

Toteutunut. Hyväksyttyjen mittaustietojen osuus oli 91%.

5. TIEDOSSA OLEVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET VUODEN 2010 ENSIMMÄISEN KOLMEN KUUKAUDEN AIKANA Imatran kaupungin teknisen toimen hallinto-organisaatiomuutos aloitettiin vuoden alusta. Ympäristöyksikön sijainti kaupungin hallinto-organisaatiossa ratkaistaan tässä prosessissa.

Imatran Kurkisuon kaatopaikan jätevedenpuh-distamon prosessimuutoksen suunnittelu on aloitettu ja sitä jatketaan alku vuosi. Hyväksy-tyn investointiesityksen mahdollistamat muu-tostyöt toteutetaan tämän vuoden aikana.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

48

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 1. TALOUDEN TOTEUTUMA

Talous- arvio

TA + muutokset

Toteutuma 2009


Tilinpäätös 2008

Toimintatuotot yhteensä 622 637 762 125 119,7 138Myyntituotot 574 589 585 -4 99,2 57Maksutuotot 47 47 99 52 209,1 49Tuet ja avustukset 0 0 29 29 0,0 10Muut tuotot 0 0 49 49 0,0 22

Toimintakulut yhteensä -1 316 -1 349 -1 416 -67 105,0 -1 085Henkilöstökulut -920 -955 -1 019 -64 106,7 -779Palvelujen ostot -205 -205 -225 -20 109,8 -117Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49 -49 -41 8 83,2 -37Avustukset 0 0 0 0 0,0 -73Muut kulut -143 -140 -132 8 94,0 -79

TOIMINTAKATE -694 -712 -654 58 91,9 -947Suunnitelmapoistot -4 -4


2. JOHTOPÄÄTÖKSET IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUDEN

TOTEUTUMASTA 2009 SEKÄ TAPAHTUNEISTA TOIMINNALLISISTA MUUTOKSISTA

Ympäristötoimen talous on toteutunut ennakoi-tua paremmin. Ympäristötoimessa tapahtui vuoden 2009 alus-sa organisaatiomuutos sekä kaupungin sisällä, että seudullisesti. Tämän seurauksena ympäris-tötoimi jakaantui seudulliseen ja kaupunki yksikköön, jotka molemmat sijaitsevat teknisen toimen ympäristöyksikkö vastuualueella. Imat-ra alkoi vuoden 2009 alusta hoitamaan koko seudun, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti ja Imatra, ympäristöterveydenhuollon ja ympäris-tönsuojelun asioita isäntäkunta mallisessa or-ganisaatiossa.

Kuluneen vuoden heinäkuun alusta Imatran seudun ympäristötoimen tehtäväkenttään lisät-tiin koko seudun jäteviranomaistehtävät. Tupakkalaki uusiutui, tullen voimaan huhti-kuun alussa 2009. Lakimuutokseen sisältyi tupakanmyynnin luvanvaraistaminen. Lupia myöntävä viranomainen Imatran seudulla on Imatran seudun ympäristötoimen ao. viranhal-tijat, joille ko. toimivalta on delegoitu.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

49

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN KUSTANNUSTENJAKO 2009

3. SELVITYS IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMEN TALOUTEEN OLEELLISESTI

VAIKUTTANEISTA SEIKOISTA TILIVUONNA 2009

Seutuyksikön muodostamiseen liittyi sopimus-peräisiä henkilöstön siirrosta johtuvia kerta-luonteisia rahasiirtoja, joita ei oltu ennakoitu talousarviossa.

Tulokertymä oli ennakoitua parempi.

4. SELVITYS SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA


Suunnitelmallisen valvon-nan toteuttaminen

Tavoitearvo 100 % to-teuma suunnitelman tar-kastusten määrässä. Mittari valvontasuunnitelman toteuman arvioinnin yh-teydessä toteuma- %.

Realistinen suunnitelman laatiminen ja valvonnan toteuttaminen tasapuolises-ti suunnitelman mukaisena. Toiminnan kehittäminen uudessa organisaatiossa erityisen tärkeää.

Toteuma on 70 % Kehittämistyöhön, henki-löstön perehdyttämiseen ja tehtäväkentän kartoittami-seen on toiminnassa panos-tettu.

Yhtenäisen ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelypro-sessin kehittäminen Imat-ran seudun ympäristötoi-melle

Ympäristönsuojelulain, vesihuoltolain ja nitraat-tiasetuksen mukaisille lupa- ja päätösasioille prosessikuvaukset ja me-nettelytapaohjeet laadittu / 100 %

Laaditaan ympäristönsuo-jelulain, vesihuoltolain ja nitraattiasetuksen mukai-sille lupa- ja päätösasioille prosessikuvaukset ja me-nettelytapaohjeet

Prosessikuvaukset on laa-dittu ja menettelytavat on yhtenäistetty, tavoite on saavutettu.

Eläinlääkäripalveluja saa-tavana kaikkina viikonpäi-vinä ja vuorokauden aikoi-na

Toteuma 100 % Päivystys- ja sijaistusjär-jestelmä toimiva.

Eläinlääkäripalvelujen saatavuus 100 % on toteu-tunut.

Sujuva seudullinen yhteis-toiminta

Toiminta koetaan yhtä sujuvaksi kuin ennen yh-distymistä.

Oma ja sidosryhmien ar-vio.

Järjestetään toiminnot siten, että palvelut ovat saatavissa ja luodaan kon-taktit tarvittaviin sidos-ryhmiin eri kunnissa.

Palvelut ovat olleet saata-vissa ja tarvittaviin sidos-ryhmiin on kontaktit luotu, osassa asioista sujuvuus on parempi kuin ennen. Ta-voite on saavutettu.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Yhteensä As.luku 31.12.2008 28899 6007 4096 5730 44732 As.luku % 64,6 13,4 9,2 12,8 100 Lehmät 1.5.2009 79 2530 453 515 3577 Lehmät % 2,2 70,7 12,7 14,4 100 Nettokustannukset, euroa Ympäristöterveys 293 191 60 943 41 555 58 133 453 822 Ympäristönsuojelu 234 835 48 813 33 284 46 562 363 494 Eläinlääkintähuolto 119 468 150 483 39 018 48 649 357 619 Lautakunta 7 632 1 587 1 082 1 513 11 814 Yhteensä 655 126 261 826 114 939 154 857 1 186 750

50


Uudistettu aluehallintojärjestelmä aloitti vuo-den 2010 alusta. Yhteystahot valtionhallintoon ovat näin ollen osin muuttuneet joten verkostot täytyy luoda uudestaan. Osa aluehallinnon vanhoista tehtävistä siirtyy kuntaan. Imatran kaupungin teknisen toimen hallinto-organisaatiomuutos aloitettiin vuoden alusta. Imatran seudun ympäristötoimen sijainti Imat-ran kaupungin hallinto-organisaatiossa ratkais-taan tässä prosessissa.

Uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan 1.11.2009. Sen velvoittamien uudistusten suunnittelu on aloitettu. Kunnan tulee järjestää eläinlääkintähuolto uuden lain mukaisesti vuoden sisällä lain voimaantulosta. Valvonnan uusi tiedonhallintajärjestelmä otet-tiin tuotantokäyttöön vuoden alusta. Uudistus saattaa hidastaa aluksi asioiden käsittelyä, mutta tulee yhtenäistämään seutuasioiden hal-linnan.

Tilinpäätös 2009

Imatran kaupunki

51

2.4. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (1000 €)

Kustannus- Talousarvio TA+ Toteutuma Alitus-/arvio muutokset 2009 ylitys

Kiinteä omaisuusKiinteä omaisuus T 161 161

M -300 -300 -345 -45N -300 -300 -183 117

Rakennukset TM -40 -40N -40 -40

Kiinteä omaisuus T 161 161M -300 -300 -385 -85

sitova määräraha N -300 -300 -223 77

RakennuksetKonsernin esikunnan jayhteisten palveluiden hankkeet:Inkerinaukion kioskirak. korjaaminen T 20 36 30 -6

M -80 -80 -80 -80 0N -80 -60 -44 -50 -6

Tietotekniikkayksikön muutostyöt TM -27 -22 5N -27 -22 5

V:niskan koulun keittiön peruskorjaus TM -220 -220 -220 -286 -66N -220 -220 -220 -286 -66

Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet:Tehostetun palveluasumisen yksikkö T

M -3 250 -50 -50 -19 31N -3 250 -50 -50 -19 31

Honkaharjun sair./huonetilojen korjaus TM -1 500 -500 -50 -28 22N -1 500 -500 -50 -28 22

Honkaharjun sair./IV-koneiden uusim. TM -80 -80 -110 -129 -19N -80 -80 -110 -129 -19

Sivistystoimen hankkeet:Savikannan koulun piha T

M -29 -25 4N -29 -25 4

I:kosken peruskoulun piha TM -43 -41 2N -43 -41 2

Itä-Suomen koulun muutostyöt TM -35 -30 5N -35 -30 5

Meltolan koulu/lämm. järj. muutos TM -70 -70 -70 -31 39N -70 -70 -70 -31 39

I:kosken kirjaston muutos päiväk. käytt. TM -50 -50 -50 -54 -4N -50 -50 -50 -54 -4


52


Vuorohoidon järjestelyt/Vuoksenniska T 226 226M -450 -450 -450 -395 55N -450 -450 -450 -170 280

Kesäteatterin kahvio ja sosiaalitilat T 36 36M -20 -20 -20 -37 -17N -20 -20 -20 -1 19

Jäähalli TM -400 -400 -153 247N -400 -400 -153 247

Kerhokeskus Koskis/julkisivu TM -88 -88N -88 -88

Tekninen toimen hankkeet:Kiinteistöjen piha-alueet T

M -100 -28 -8 20N -100 -28 -8 20

Tilojen uusiokäyttö TM -70 -70 -6 64N -70 -70 -6 64

Öljyntorjuntakaluston varasto TM -80 -80 -80 -86 -6N -80 -80 -80 -86 -6

Pelastusasema T 200 200MN 200 200

Lämmönvaihtimien uusinta TM -30 -30 -30 -30N -30 -30 -30 -30

Energiataloudelliset selvitykset TM -10 -10 -10 -7 3N -10 -10 -10 -7 3

Rakennusten myynti T 132 132MN 132 132

Talonrakennus/kh:n käyttöön TM -18 18N -18 18

Talonrakennus yhteensä T 20 36 624 588M -5 928 -2 298 -1 870 -1 469 401N -5 928 -2 278 -1 834 -845 989

Teollisuustilamuutokset:Teollisuustilamuutokset T

M -70 -35 -26 9N -70 -35 -26 9

Iskote/Pöyryn laajennus TM -15 -10 5N -15 -10 5

Iskote/Suomen Kerta muutostyöt TM -20 -24 -4N -20 -24 -4


53


Vuoksenkoto/Honkah./paloilmoitinj. TM -30 -30N -30 -30

Teollisuustilojen muutostyöt yhteensä TM -30 -100 -70 -61 9N -30 -100 -70 -61 9

Pienet hankkeet T M -192 -162 -65 97

N -192 -162 -65 97

Rakennukset yhteensä T 20 36 624 588M -5 958 -2 590 -2 102 -1 594 508

sitova määräraha N -5 958 -2 570 -2 066 -970 1 096

Kunnallistekniikka

Hankekohtaiset sitovat kohteet - Mansikkala T

M -1 200 -100 -69 31N -1 200 -100 -69 31

- Kunnallistekniikka/kh:n käyttöön T M -66 66

N -66 66Uudisrakennuskohteet T M -800 -200 -82 118

N -800 -200 -82 118Muut kohteet T 38 38 M -1 700 -1 460 -1 345 115

N -1 700 -1 460 -1 307 153Asuntoalueiden viimeistely T M -200 -200 -104 96

N -200 -200 -104 96Keskustojen saneeraus T M -750 -500 -301 199

N -750 -500 -301 199Imatra Spa Resortin ymp. ja infra T 132 132

M -434 -252 182N -434 -121 313

Karhumäen tenniskentän uusiminen TM -250 -250 250N -250 -250 250

Immalanjärven suojelutoimet T 13 13 -13M -26 -26 26N -13 -13 13

Kunnallistekniikka yhteensä T 13 13 169 156M -4 926 -3 236 -2 153 1 083

sitova määräraha N -4 913 -3 223 -1 983 1 240

Irtain omaisuusKonsernin esikunta ja yht. palvelut T M -70 -88 -97 -8

N -70 -88 -97 -8

Sosiaali- ja terveystoimi T M -216 -216 -189 27

N -216 -216 -189 27


54


Sivistystoimi T M -195 -195 -202 -7

N -195 -195 -202 -7

Tekninen toimi T M -100 -50 -30 20

N -100 -50 -30 20Liiketoiminta T

M -225 -225 -226 -1N -225 -225 -226 -1

Rakennusvalvonta ja ympäristöpalv. T 10 10 -10 M -48 -48 -35 13

N -38 -38 -35 3

Imatran seudun ympäristötoimi T 33 33 32 -1M -94 -94 -90 4N -61 -61 -58 3

Irtain omaisuus yhteensä T 43 43 32 -11M -948 -916 -868 48


Pysyvät vastaavat/sijoituksetArvopaperit T M -87 -76 11

N -87 -76 11

Asunto-osakeyhtiöt T 24 24 M -152 -152 -130 22

N -152 -152 -106 46

Pysyvät vastaavat/sijoitukset yhteensä T 24 24M -152 -239 -206 33


Liiketoiminta:

Imatran Lämpö T 1 1 M -618 -718 -669 49

N -618 -718 -669 49

Imatran Vesi/Verkostot T M -400 -610 -1 029 -419

N -400 -610 -1 029 -419

Imatran Vesi/Laitokset T 10 10 M -300 -300 -315 -15

N -300 -300 -305 -5

Imatran Vesi/Tonttijohtojen rakentaminen TM -150 -150 -155 -5N -150 -150 -155 -5

Liiketoiminta yhteensä T 11 11M -1 468 -1 778 -2 168 -390

sitova määräraha N -1 468 -1 778 -2 157 -379

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ T 76 92 1 022 930 M -5 958 -10 384 -8 571 -7 374 1 197

N -5 958 -10 308 -8 479 -6 353 2 127


55

Alkuperäiseen talousarvioon sisältyi 10,3 M€ nettovaraus investointihankkeisiin. Kaupun-ginvaltuusto päätti keväällä tasapainottaa in-vestointihankkeita 1,8 M€. Bruttoinvestointien toteutuma jäi 1,2 M€ alle talousarvion. Nettoinvestoinnit alittivat muutetun talousarvi-on 2,1 M€. Rakennuksiin varattu bruttomääräraha toteutui 0,5 M€ alle talousarvion. Suurimpia rakennus-hankkeita olivat Vuorohoidon järjestelyt Vuok-senniskalla (Päiväkodin saneeraus Virasojan koulun yhteyteen) 0,4 M€ ja Vuoksenniskan koulun keittiön peruskorjaus 0,3 M€. Rahoi-tusosuudet toteutuivat 0,6 M€ yli talousarvion. Päiväkodin saneeraukseen saatiin valtionavus-tusta 226.000 euroa, josta palauttamaan joudu-taan n. 26.000 euroa. M€. Palonsuojelurahas-ton (vuonna 2007) myöntämä 0,2 M€ avustus pelastuslaitokselle maksettiin syyskuussa. Kunnallistekniikkaan käytettiin yhteensä 2,0 M€/netto. Talousarvio alittui 1,2 M€. Keskus-tojen saneeraukseen käytettiin 0,3 M€, asunto-alueiden viimeistelyyn 0,1 M€. Muihin kunnal-listekniikan (kadut, valaistus, puistot, rakennut-

taminen) kohteisiin käytettiin 1,3 M€. Kaak-kois-Suomen työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) myönsi investointiavustusta Ukonnie-men alueen kehittämiseksi. Kolmivuotiselle hankkeelle myönnettiin 1,2 M€. Hankkeeseen käytettiin 0,1 M€ /netto. Irtaimen omaisuuden hankintaan käytettiin 0,8 M€. Suurimpia yksittäisiä hankintoja oli Imat-ran Veden painehuuhteluauton loppurahoitus 0,2 M€, sosiaali- ja terveystoimen videotornin ja kahden endoskoopin hankinta Honkaharjun sairaalaan 0,1 M€. Sivistystoimeen hankittiin opetusverkon työasemia ja muita uuden tekno-logian opetusvälineitä 0,2 M€. Osakkeet ja osuudet; pysyviin vastaaviin sisäl-tyy AsOy Omenatarhan ja Kuntarahoitus Oy:n osakkeiden osto. Liiketoiminnan investoinnit toteutuivat 0,4 M€ yli talousarvion. Imatran Lämmön investoin-teihin käytettiin yhteensä 0,7 M€. Imatran Ve-den vesihuoltoverkostoon käytettiin 1,0 M€, tonttijohtojen rakentamiseen käytettiin 0,1 M€ ja laitoksiin 0,3 M€.


56

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

KAUPUNGIN TULOSLASKELMA

Ulkoinen 2009 2008€ €

Toimintatuotot 41 919 445,52 41 783 895,43Myyntituotot 21 517 428,48 21 063 342,13Maksutuotot 9 897 232,30 9 710 274,22Tuet ja avustukset 3 201 289,02 2 994 144,82Muut toimintatuotot 7 303 495,72 8 016 134,26

Toimintakulut -159 338 002,05 -156 601 121,74Henkilöstökulut -76 922 465,94 -74 618 265,00

Palkat ja palkkiot -58 180 165,57 -56 100 921,77Eläkekulut -16 010 101,36 -15 566 097,16Muut henkilösivukulut -2 732 199,01 -2 951 246,07

Palvelujen ostot -55 346 921,39 -53 877 092,90Aineet, tarvikkeet ja tavarat -16 869 085,29 -17 044 629,48Avustukset -7 588 435,38 -8 432 687,80Muut toimintakulut -2 611 094,05 -2 628 446,56

TOIMINTAKATE -117 418 556,53 -114 817 226,31

Verotulot 92 979 355,63 93 551 219,10Kunnan tulovero 82 803 978,78 82 293 184,72Kiinteistövero 4 866 911,30 4 576 383,64Osuus yhteisöveron tuotosta 5 308 465,55 6 681 650,74

Valtionosuudet 39 201 340,00 36 278 469,00Rahoitustuotot ja -kulut -2 073 677,24 -2 618 388,00

Korkotuotot 406 716,82 647 208,01Muut rahoitustuotot 401 839,21 274 653,46Korkokulut -2 775 637,95 -3 421 280,48Muut rahoituskulut -106 595,32 -118 968,99

VUOSIKATE 12 688 461,86 12 394 073,79

Poistot ja arvonalentumiset -9 957 982,18 -8 760 194,15Suunnitelman mukaiset poistot -8 857 982,18 -8 760 194,15Arvonalentumiset -1 100 000,00 0,00

TILIKAUDEN TULOS 2 730 479,68 3 633 879,64Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -203 116,43 -193 976,13

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 527 363,25 3 439 903,51


57

KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA

Ulkoinen 2009 2008

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaTulorahoitus 10 748 9 816

Vuosikate 12 688 12 394Tulorahoituksen korjauserät

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot -1 940 -2 579Investointien rahavirta -4 412 -9 409

Investointimenot -7 374 -12 757Rahoitusosuudet investointimenoihin 704 414Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 258 2 934

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 6 336 407

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset -264 -300


Lainakannan muutokset 547 887Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18 000 6 954Pitkäaikaisten lainojen vähennys -14 553 -8 767Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 900 2 700

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 074 -1 143Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -23 96Vaihto-omaisuuden muutos -81 -34Saamisten muutos -132 -1 399Korottomien velkojen muutos -838 194

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -791 -555

RAHAVAROJEN MUUTOS 5 545 -149


5 545 -149


58

KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA 2009 2008

€ €

PYSYVÄT VASTAAVAT 163 616 959,84 166 958 186,31Aineettomat hyödykkeet 750 374,69 882 558,94

Aineettomat oikeudet 170 772,30 185 071,32Muut pitkävaikutteiset menot 579 602,39 697 487,62Ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet 134 692 558,18 138 347 528,62Maa- ja vesialueet 21 214 420,52 21 031 204,80Rakennukset 51 550 810,81 50 642 295,24Kiinteät rakenteet ja laitteet 58 579 321,23 59 139 646,98Koneet ja kalusto 1 792 430,69 1 786 718,04Muut aineelliset hyödykkeet 606 535,92 596 035,92Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 949 039,01 5 151 627,64

Sijoitukset 28 174 026,97 27 728 098,75Osakkeet ja osuudet 22 835 161,56 22 653 383,34Muut saamiset 5 338 865,41 5 074 715,41

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 469 825,03 535 419,34Valtion toimeksiannot 121 442,12 189 574,54Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 19 688,55 19 626,85Muut toimeksiantojen varat 328 694,36 326 217,95

VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 179 049,70 13 421 676,15Vaihto-omaisuus 875 313,10 794 758,37

Aineet ja tarvikkeet 423 844,44 341 876,71Valmiit tuotteet 451 468,66 452 881,66

Saamiset 9 066 834,69 8 935 010,48Pitkäaikaiset saamiset 653 086,64 638 155,67

Lainasaamiset 653 086,64 638 155,67Lyhytaikaiset saamiset 8 413 748,05 8 296 854,81

Myyntisaamiset 4 450 188,43 4 423 047,82Lainasaamiset 502 925,00 60 000,00Muut saamiset 707 780,50 848 642,16Siirtosaamiset 2 752 854,12 2 965 164,83

Rahat ja pankkisaamiset 9 236 901,91 3 691 907,30

VASTAAVAA YHTEENSÄ 183 265 834,57 180 915 281,80


59

VASTATTAVAA 2009 2008€ €

OMA PÄÄOMA 94 015 517,67 91 285 037,99Peruspääoma 74 863 252,70 74 863 252,70Muut omat rahastot 2 264 625,82 2 061 509,39Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 360 275,90 10 920 372,39Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 527 363,25 3 439 903,51

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 657 032,65 745 977,07Valtion toimeksiannot 308 649,74 400 132,27Lahjoitusrahastojen pääomat 19 688,55 19 626,85Muut toimeksiantojen pääomat 328 694,36 326 217,95

VIERAS PÄÄOMA 88 593 284,25 88 884 266,74Pitkäaikainen 57 075 095,44 50 287 736,07

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 52 784 235,59 46 094 754,49Lainat julkisyhteisöiltä 200 239,12 244 980,85Liittymismaksut ja muut velat 4 090 620,73 3 948 000,73

Lyhytaikainen 31 518 188,81 38 596 530,67JoukkovelkakirjalainatLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 410 518,90 16 110 518,90Lainat julkisyhteisöiltä 44 741,73 42 257,08Lainat muilta luotonantajilta 0,00 400 000,00Saadut ennakot 9 340,00 14 623,50Ostovelat 8 007 070,99 8 237 604,38Liittymismaksut ja muut velat 1 227 586,24 1 912 221,70Siirtovelat 11 818 930,95 11 879 305,11

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 183 265 834,57 180 915 281,80


60

KONSERNITULOSLASKELMA 2009 2008

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 104 768 99 738Toimintakulut -211 398 -206 894

TOIMINTAKATE -106 631 -107 156Verotulot 92 979 93 551Valtionosuudet 39 201 36 278Rahoitustuotot ja -kulut -5 074 -6 012

Korkotuotot 555 660Muut rahoitustuotot 549 303Korkokulut -6 189 -6 841Muut rahoituskulut 11 -134

VUOSIKATE 20 476 16 662Poistot ja arvonalentumiset -16 722 -13 993

Suunnitelman mukaiset poistot -15 622 -13 992Tilikauden yli- ja alipariarvot -1 -1Arvonalentumiset -1 100 0

TILIKAUDEN TULOS 3 753 2 669Tilinpäätössiirrot 206 101Vähemmistöosuudet -35 -53

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 3 925 2 717


61

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

2009 20081 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 20 476 16 662Tulorahoituksen korjauserät -2 606 -2 979

Investointien rahavirtaInvestointimenot -24 701 -26 006Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 122 1 655Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 9 663 4 490

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 3 954 -6 178

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset


Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 22 067 17 349Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18 904 -15 424Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 070 3 140

Oman pääoman muutokset 1 343 0Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -314 -18Vaihto-omaisuuden muutos -198 -35Saamisten muutos 2 824 5 283Korottomien velkojen muutos -1 434 -5 117

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 319 4 923

RAHAVAROJEN MUUTOS 6 273 -1 255


6 273 -1 255


62

KONSERNITASE

VASTAAVAA 2009 2008

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 262 519 255 556Aineettomat h

yödykkeet 3 778 3 087Aineettomat oikeude t 2 157 2 271Muut pitkävaikutteiset menot 1 275 700

Ennakkomaksut 345 115

Aineelliset h yödykkeet 252 639 247 057Maa- ja vesialueet 27 862 27 254Rakennukset 155 604 145 962Kiinteät rakenteet ja laitteet 59 235 59 430

Koneet ja kalusto 5 979 5 668Muut aineelliset hyödykkeet 1 768 2 018Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 190 6 726

Si

joitukset 6 103 5 413Osakkuus yhteisöosuudet 2 064 2 724Osakkeet ja osuudet 4 028 2 673Muut lainasaamiset 10 0 Muut saamiset 0 16

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 150 940 Valtion toimeksiannot 802 594

Lah joitusrahastojen erityiskatteet 20 20Muut toimeksiantojen varat 329 326

VAIHTUVAT VASTAAVAT 31 484 25 667Vaihto-omaisuus 2 114 1 916

Aineet

ja tarvikkeet 947 814

Keskeneräiset tuotteet 303 184Valmiit tuotteet 451 453Muu vaihto-omaisuus 410 465Ennakkomaksut 1 1

Saamise

t 13 775 14 758

Pitkäaikaiset saamise t 284 138Lainasaamiset 284 138

L yhytaikaiset saamiset 13 491 14 620 Myyntisaamiset 9 962 8 526

Lainasaamiset 50 77Muut saamise t 1 887 3 181Siirtosaamiset 1 594 2 835

Rahoitusarvopaperi

t 525 1 743

Osakkeet ja osuudet 227 227Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 264 1 483Muut arvopaperit 34 33

Rahat ja pankkisaamise

t 15 071 7 250 VASTAAVAA YHTEENSÄ 295 154 282 163


63

VASTATTAVAA 2009 2008

1 000 € 1 000 €

OMA PÄÄOMA 92 837 88 714Peruspääoma 74 863 74 863Arvonkorotusrahasto 724 2 790Muut omat rahastot 5 923 5 157Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 7 402 3 187Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 925 2 717

VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 166 397

POISTOERO JA VAPAAEHTOISETVARAUKSET 7 208 7 587

Poistoero 3 041 4 825Vapaaehtoiset varaukset 4 167 2 761

PAKOLLISET VARAUKSET 1 093 1 674Eläkevaraukset 182 371Muut pakolliset varaukset 911 1 303

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 509 1 614Valtion toimeksiannot 890 804Lahjoitusrahastojen pääomat 290 483Muut toimeksiantojen pääomat 329 326

VIERAS PÄÄOMA 191 340 182 178Pitkäaikainen 145 311 130 507

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 109 675 93 872Lainat julkisyhteisöiltä 2 349 1 803Lainat muilta luotonantajilta 29 118 31 019Saadut ennakot 112 55Liittymismaksut ja muut velat 4 057 3 758

Lyhytaikainen 46 030 51 671Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 652 5 350Lainat julkisyhteisöiltä 123 124Lainat muilta luotonantajilta 11 493 13 261Saadut ennakot 1 407 743Ostovelat 10 440 11 220Liittymismaksut ja muut velat 2 404 4 703Siirtovelat 17 511 16 270

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 295 154 282 163


64

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTKunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Arvostusperiaatteet ja menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissakohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostusPysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.

Rahoitusomaisuuden arvostusSaamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa ja mahdolliset muutoksetTilikauden tilikartta noudattaa Kuntaliiton 1.1.2000 alkaen voimassa olevaa suositusta.

Edellisen tilikauden vertailukelpoisuusImatran kaupunki muuttanut toimialoja, joten toimintatuotot eivät ole kaikilla toimialoilla vertailukelpoisia.

Ulkomaanrahan määräiset erätUlkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Suomen Pankin noteeraamaan kurssiin.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt.Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä.

Alakonserni; Imatran Seudun Kehitysyhtiö ja Imatran Seudun Aluekehitys Oy yhdistelty ennen konsernikäsittelyä.Alakonserni; Imatran Seudun Yritystilat Oy, Imatran Seudun Tietotalo Oy, KiOy Imatran Kanavakatu 9,KiOy Koskenlinkki, KiOy Imatran Koskikeskus, KiOy Muovikuja 3, KiOy Imatran Nauhakuusenkatu 8,KiOy Imatran Alakatu 18, KiOy Imatran Sukkulakatu 12 ja KiOy Karhumäenkatu 71 yhdistelty ennen konsernikäsittelyä.Alakonserni; Imatran YH-Rakennuttaja Oy, Ukonranta Oy, AsOy Imatran Lemmikki, AsOy Imatran Marioninpolku,AsOy Imatran Omenatarha, AsOy Imatran Torinkulma yhdistelty ennen konsernikäsittelyä.

Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteetKonserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Keskinäisen omistuksen eliminointiKunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omastapääomasta konsernitaseessa.

Suunnitelmapoistojen oikaisuKiinteistöyhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.

OsakkuusyhteisötOsakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty olennaisuuden periaatteen mukaan.

KiOy Imatran KeskusasemaImatran Energia Oy

Tilinpäätös 2009LIITETIEDOT

65

Asunto Oy AhomansikkaEtelä-Karjalan Jätehuolto OyImatran AjoharjoitteluratasäätiöItä-Suomen suomalais-venäläinen kouluEtelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö

Vapaaehtoiset varauksetKonsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Imatran Yh-Rakennuttaja Oy on laatinut alakonsernin, johon kuuluu UkonrantaOy, AsOy Imatran Lemmikki,AsOy Imatran Marioninpolku, AsOy Imatran Omenatarha ja AsOy Imatran Torinkulma.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Konserni Kunta

Tuloslaskelman tuototToimintatuotot 2009 2008 2009 2008 Kaupungin kanslia 3 462 709 486 653 3 462 709 486 653 Taloushallinto ja yhteiset palvelut 2 787 883 392 833 680 806 392 833 Sosiaali- ja terveystoimi 40 327 728 37 870 796 13 347 356 12 884 558 Sivistystoimi 29 655 848 27 887 491 4 192 685 4 380 634 Tekninen toimi 2 738 880 5 966 417 2 738 880 5 966 417 Rak. valvonta ja ymp. palvelut 564 981 703 707 564 981 703 707 Imatran seudun ympäristötoimi 741 083 741 083 Liiketoiminta 14 200 071 14 147 155 14 200 071 14 147 155 Muut liiketoiminnan tuotot 8 340 937 9 659 248 43 283 198 073Yhteensä toimialoittain 102 820 120 97 114 299 39 971 855 39 160 029 Myyntivoitot/ei kohdennettu 1 947 591 2 623 866 1 947 591 2 623 866Yhteensä 104 767 711 99 738 165 41 919 446 41 783 895

Verotulot Kunnan verotulo 82 803 979 82 293 185Kiinteistövero 4 866 911 4 576 384Osuus yhteisöveron tuotosta 5 308 466 6 681 651Yhteensä 92 979 356 93 551 219

Valtionosuudet

Yleinen valtionosuus 162 792 487 188Sosiaali- ja terveystoimi 39 397 765 35 790 255Sosiaali- ja terveystoimi korotusosa 100 791Opetus- ja kulttuuritoimi -105 893 138 054IB-lukion osuus maks. Lpr:lle sop. mukaan -253 324 -237 819Yhteensä 39 201 340 36 278 469

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista tilinpäätöksessä

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoistaarvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaik. menot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaik. menot 10 vuotta tasapoistoRakennukset ja rakennelmat 15 - 30 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 - 30 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 15 vuotta tasapoisto Luonnonvarat käytön mukainen poisto

Pienet pysyvien vastaavien hyödykehankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.


66

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2008-2012

Suunnitelman mukaiset poistot 8 803 635Poistonalaisten investointien omahankintameno 9 989 689Poikkeama (euroina) -1 186 054Poikkeama % -11,9

Rakennuksiin on tehty 1.100.000 euron arvonalennus lisäpoistona, joka perustuukahden ulkopuolisen arvioijan laskelmiin.

Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset

Konserni2009 2 008

Eläkevastuut 1.1. 371 196 428 647 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella -189 388 -57 451Eläkevastuut 31.12. 181 809 371 196

Potilasvahinkovastuut 1.1. 909 569 814 099 Lisäykset tilikaudella 39 590 280 480 Vähennykset tilikaudella -190 904 -185 010Potilasvahinkovastuut 31.12. 758 255 909 569

Muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja luovutustappiot

Konserni Kunta2009 2008 2009 2008

Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 1 783 872 2 428 680 1 783 872 2 428 680 Rakennusten luovutusvoitot 79 528 287 132 79 528 93 813 Osakkeiden luovutusvoitot 32 192 75 688 32 192 75 688 Muut luovutusvoitot 136 893 73 334 52 000 25 685Luovutusvoitot yhteensä 2 032 483 2 864 833 1 947 591 2 623 866

Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden luovutustappiot 6 709 11 382 6 709 11 382 Rakennusten luovutustappiot Osakkeiden luovutustappiot 663 33 956 663 33 956 Muut luovutustappiot 1 985 Luovutustappiot yhteensä 7 372 47 323 7 372 45 338

Tuotot osuuksista muissa yrityksissä

Imatran Seudun Sähkö Oy 145 463 197 414Kuntarahoitus Oyj 6 525Etelä-Karjalan Pesula Oy 11 308Muut 1 028 3 252Yhteensä 157 798 207 191


67

TASEEN LIITETIEDOTArvonkorotukset

Arvonkorotuksen kohteena olevien maa-alueiden ja rakennusten arvo on määritelty varovaisuuden periaatettanoudattaen. Arvonkorotusten määrä perustuu riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoihin maa-alueiden ja rakennusten todennäköisestä luovutushinnasta.

Arvonkorotuksia purettu luovutettujen rakennuksien osalta.

Konserni2009 2008

Maa- ja vesialueet Arvo 1.1. 776 789 776 789 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku -52 274Arvo 31.12. 724 515 776 789Rakennukset *)Arvo 1.1. 2 013 275 2 030 094 Arvonkorotusten purku -2 013 275 -16 819Arvo 31.12. 0 2 013 275Arvonkorotukset yhteensä 724 515 2 790 064

Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

P ysyvien vastaavien liite tieto

Ainee ttomat o ikeudet

Muut pitkäva ikut-teiset menot

Yhteen sä

Poistamaton hankintameno 1.1. 185 071 697 488 882 559 Lisäykset tili kauden aikana 123 190 0 123 190 Rahoitusosuudet t ilikaud ella -20 295 0 -20 295 Vähennykset tilikauden aikana 0 0 0 Siirrot erien välillä 0 0 0 T ilikau den poisto -117 193 -117 885 -235 079Poistama ton hank intameno 31.12. 170 772 579 602 750 375

Kirjanpitoarvo 31.12. 170 772 579 602 750 375

Maa-alueet RakennuksetKiinteä t

rakenteet ja laitteet

Koneet ja kalusto

Arvo- j a taide-

esineet

Ennakko-maksut ja kesken-eräiset

Aineelliset yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 21 031 205 50 642 295 59 139 647 1 786 718 596 036 5 151 628 138 347 529 Lisäykset tili kauden aikana 344 675 1 436 698 3 421 900 765 856 10 500 1 065 802 7 045 430 Rahoitusosuudet t ilikaud ella -491 670 -48 732 -11 599 -131 712 -683 712 Vähennykset tilikauden aikana -161 459 -132 325 -293 785 Siirrot erien välillä 4 546 601 493 583 96 495 -5 136 679 0 T ilikau den poisto -3 350 788 -4 427 076 -845 040 -8 622 904 Arvonalentumiset -1 100 000 -1 100 000Poistama ton hank intameno 31.12. 21 214 421 51 550 811 58 579 321 1 792 431 606 536 949 039 134 692 558

Kirjanpitoarvo 31.12. 21 214 421 51 550 811 58 579 321 1 792 431 606 536 949 039 134 692 558

P ysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet tytäryht.

Kuntayhtymä-osuudet

Osakkeet om istusyht.

yhteisöt

Muut osakkeet ja

osuudet

Muut saamiset tytäryht.

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 4 488 211 15 384 603 1 704 334 1 076 235 5 074 715 27 728 099 Lisäykset 154 098 87 040 270 000 511 138 Vähennykset -35 282 -24 078 -5 850 -65 210Ha nkintam eno 31.12. 4 607 027 15 384 603 1 704 334 1 139 197 5 338 865 28 174 027

Kirjanpitoarvo 31.12. 4 607 027 15 384 603 1 704 334 1 139 197 5 338 865 28 174 027

Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkee t

Osakkeet ja osuudet


68

Tytäryhteisöt, kuntayhtymät sekä osakkuusyhteisöt

Saamisten erittely Kunta 2009 2008

Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 5 907 071 5 669 430Lainasaamiset 578 297 610 656Muut saamiset 5 328 774 5 058 774

Lyhtyaikaiset saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltä 765 925 235 556Myyntisaamiset 265 925 229 724Siirtosaamiset 5 832Lainasaamiset 500 000

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa osuus 1 804 658 2 291 046Myyntisaamiset 94 606 117 401Siirtosaamiset 1 710 052 2 173 645

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä 48 120 36 327Myyntisaamiset 48 120 36 327

Siirtosaamisten oleelliset erät Konserni Kunta2009 2008 2009 2008

Siirtosaamiset yhteensä 1 593 629 2 834 953 2 753 192 2 965 165EU-tuet ja avustukset 993 281 917 016 317 956 170 296Kelan korvaus työterveyshuollosta 346 643 308 397 311 372 264 909Siirtyvät korot 14 222 14 222Ekshp:n maksuosuus hyvitys 1 603 988 1 785 666Muut tulojäämät 253 705 1 595 318 519 876 730 072

Rahat ja pankkisaamisetKaupungin Rahat ja pankkisaamiset sisältää konsernitilin käyttövaran.Vastaava käyttövara on velkana siirtoveloissa.

Ku nnan Kon sernin K untakonsernin osuus (1000 €)Nimi Koti- omistus- omistus- oma vieras tilik.voitto/

p aikka osuus osuus pääo ma pääo ma tappioTytäryhteisötIm atran YH-Rakennuttaja Oy alak. Im atra 96,90 % 96,90 % 3 548 10 633 21Im atran vuokra-asunnot Oy Im atra 93,13 % 93,13 % 3 994 45 402 Im atran Seudun Kehi tysyhtiö Oy a lak. Im atra 55,85 % 55,85 % 366 849 80Im atran Seudun Yri tys ti lat Oy a lak. Im atra 100,00 % 100,00 % -1 446 36 682 -137KiOy Hentun-Li isa Im atra 100,00 % 100,00 % 178 1 220 KiOy Im atran Kerhom äk i Im atra 100,00 % 100,00 % 81 2 KiOy M ansikkakum pu Im atra 68,00 % 68,00 % 37 26 KiOy M ansikkahaka Im atra 60,70 % 60,70 % 29 50 KiOy Vil lakare lia Im atra 100,00 % 100,00 % 2 243 Kuntayhtymät Etelä-Karja lan koulutuskuntayhtymä L:ranta 38,43 % 39,19 % 16 671 3 597 3 356Etelä-Karja lan sosiaal i-ja terveydenhuollon ky L:ranta 24,16 % 24,16 % 5 777 9 920 -301Etelä-Karja lan lii tto -kuntayhtymä L:ranta 24,14 % 24,14 % 253 374 15Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Tuusta ipale 4,82 % 4,84 % 75 55 -2Yh distelemättömät osakkuusyhtiöt KiOy Im atran Kes kus asem a Im atra 35,50 % 35,50 % 689 122 1Im atran Energia Oy Im atra 25,00 % 25,00 % 405 445 As unto Oy Ahom ansikka Im atra 24,70 % 24,70 % 149 37 Etelä-Karja lan Jätehuolto Oy L:ranta 23,30 % 23,30 % 1 255 918 117Im atran Ajohar jo itteluratasäätiö Im atra 35,70 % 35,70 % 89 -3Itä-Suomen suom.-venäl.koulu Im atra 33,33 % 33,33 % 158 124 60Etelä-Karja lan Virkistysa luesäätiö L:ranta 31,25 % 31,25 % 420 5 -4


69

Konserni Kunta2009 2008 2009 2008

Oman pääoman erittelyPeruspääoma 1.1. 74 863 262 74 863 262 74 863 253 74 863 253 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella -10 Peruspääoma 31.12. 74 863 253 74 863 262 74 863 253 74 863 253

Arvonkorotusrahasto 1.1. 2 790 031 2 626 190 Lisäykset 163 842 Vähennykset -2 065 549 Arvonkorotusrahasto 31.12. 724 482 2 790 031

Muut omat rahastot Muut omat rahastot 1.1. 3 095 443 1 418 693 Siirrot rahastoon 562 884 1 676 750 Siirrot rahastosta Muut omat rahastot 31.12. 3 658 327 3 095 443 Vahinkorahasto 1.1. 2 061 509 1 867 533 2 061 509 1 867 533 Siirrot rahastoon 215 382 202 131 215 382 202 131 Siirrot rahastosta -12 265 -8 155 -12 265 -8 155Vahinkorahaston pääoma 31.12. 2 264 626 2 061 509 2 264 626 2 061 509Muut omat rahastot yhteensä 31.12 5 922 953 5 156 952

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1 3 186 764 6 716 989 10 920 372 14 853 158 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 4 215 011 -3 530 225 3 439 904 -3 932 786Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 7 401 775 3 186 764 14 360 276 10 920 372

Tilikauden yli-/alijäämä 3 924 680 2 717 095 2 527 363 3 439 904Ylijäämä yhteensä 31.12. 3 924 680 2 717 095 2 527 363 3 439 904

Oma pääoma yhteensä 31.12. 92 837 144 88 714 104 94 015 518 91 285 038

Vieras pääomaVelat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmänajan kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 67 418 105 49 483 800 18 164 582 15 708 743 Lainat julkisyhteisöiltä 1 186 112 517 110 123 866 149 095 Lainat muilta luotonantajilta 26 811 923 29 252 094 Yhteensä 95 416 140 79 253 005 18 288 448 15 857 838

Pakolliset varaukset

Muut pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus 181 809 371 196 Muu varaus 911 255 1 302 569 Muut pakolliset varaukset yhteensä 1 093 064 1 673 766

Velat Pitkäaikainen vieras pääoma 67 275 100 913

Lainat kuntayhtymiltä 67 275 100 913

Lyhtyaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 24 565 414 791Ostovelat 14 323 6 159Korkovelat 2 948Siirtovelat 10 242 5 684Lainat 400 000

Velat kuntayhtymille, joissa osuus 2 398 233 2 853 176Ostovelat 1 965 023 2 178 629Siirtovelat 433 210 119 827Muut velat 554 720


70

Konserni Kunta2009 2008 2009 2008

Velat osakkuus- sekä muille omistus-yhteysyhteisöille 1 301 479 1 127 541Ostovelat 1 301 479 1 127 541

Siirtovelkojen oleelliset erätSiirtovelat yhteensä 17 511 162 16 270 027 11 818 931 11 879 305Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 12 984 119 11 689 867 8 690 957 8 101 736 Korkojaksotukset 323 940 1 266 236 236 143 377 792 Konsernitili 421 015 739 227 1 126 101 2 190 679 Muut menojäämät 3 782 087 2 574 696 1 765 730 1 209 099

Huollettavien varatHuollettavien varat 31.12. 57 021 17 798 41 578 17 798

Elatustuen takautumissaatavatElatustukisaamiset 1.1. 1 127 543 1 148 897 Lisäykset 88 662 344 433 Perinnästä poistettu 41 491 51 596 Peritty 39 370 259 526 Muut muutokset 16 128 12 426 Vanhentuneet saatavat 65 791 67 091Elatustukisaamiset 31.12. 1 053 425 1 127 543Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin 40 000 40 000

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

LeasingvastuutSeuraavalla tilikaudella maksettavat 443 724 344 988 223 496 267 894Myöhemmin maksettavat 845 786 355 568 109 331 236 023Yhteensä 1 289 510 700 556 332 827 503 917

Vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 20 811 514 18 140 190 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 13 791 028 9 628 127Lainat muilta luotonantajilta 30 680 549 31 357 626 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 58 357 048 50 243 543Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 72 148 076 59 871 670

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 72 938 867 71 601 867 Jäljellä oleva pääoma 49 660 444 49 350 445Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 13 270 755 12 810 799 12 832 516 12 337 079 Jäljellä oleva pääoma 4 483 711 4 698 443 4 138 469 4 264 742Muiden yhteisöjen puolesta annetut vakuudet 29 750 63 384 29 750 63 384

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuistaKunnan osuus takauskeskuksentakausvastuista 31.12 72 077 098 58 880 646Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahoista 31.12 63 067 55 434

Muut taloudelliset vastuut arvonlisäveroineenSopimusvastuut 288 513 304 922Arvonlisäveron palautusvastuu *) 843 007Imatran Seudun Kehitysyhtiön siirtosaaminen 247 197 494 460 247 197 494 460Etelä-Karjalan Liitto, Kehyn osakepääoman korott. 342 611 342 611 342 611 342 611Yhteensä 878 321 1 985 000 589 808 837 071


71

*) Arvonlisäverolaki 120§:n mukainen palautusvelvollisuus palautuksina käsiteltyjen arvonlisäverojenosalta kiinteistöjen parantamisen hankintamenoista realisoituu kuntayhtymän luovuttaessa kiinteistötSaimaan ammattikorkeakoulu Oy:lle 1.1.2009.

Henkilöstön määrä Kunta2009 2008

Konsernin esikunta ja yhteiset palvelut 164 172Sosiaali- ja terveystoimi 797 854Sivistystoimi 629 618Tekninen toimi 220 212Osa-aikaiset 213 225Yhteensä 2 023 2 081

Henkilöstökulut

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 76 922 466 74 618 265Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 1 316 643 1 507 464Henkilöstökulut yhteensä 78 239 109 76 125 729


72

IMATRAN LÄMPÖ -TASEYKSIKKÖ

TULOSLASKELMAT

31.12.2009 31.12.2008T72 IMATRAN LÄMPÖLIIKEVAIHTO 11 723 776,88 11 556 992,46

Liiketoiminnan muut tuotot 69,58 15 748,20Tuet ja avustukset kunn. 240,00 200,00TUOTOT YHTEENSÄ 11 724 086,46 11 572 940,66

KULUT Aineet, tarvikkeet, tavarat -7 789 952,93 -7 689 776,01Palvelujen ostot -420 268,44 -374 731,83Palkat ja palkkiot -405 750,58 -368 842,28Eläkekulut -183 258,48 -154 338,28Muut henkilösivukulut -23 374,55 774,26Poistot ja arvonalentumiset -811 924,30 -843 934,67Muut kulut -16 620,19 -51 649,22KULUT -9 651 149,47 -9 482 498,03

LIIKEYLIJÄÄMÄ 2 072 936,99 2 090 442,63Korkotuotot 25 632,18 103 048,97Muut rahoitustuotot 9 209,21 8 416,35Korkokulut -7 432,22 -8 051,58Muut rahoituskulut 4 325,19 -33,02

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2 104 671,35 2 193 823,35

780 Maakaasun myyntiLIIKEVAIHTO 2 086 234,89 2 051 671,97

TUOTOT YHTEENSÄ 2 086 234,89 2 051 671,97KULUT

Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 394 832,13 -1 341 525,42Palvelujen ostot -74 449,04 -41 489,83Palkat ja palkkiot -32 436,21 -20 888,23Eläkekulut -5 144,25 -3 341,63Muut henkilösivukulut -1 850,07 -1 445,76Muut kulut -4 729,43 -5 240,18KULUT -1 513 441,13 -1 413 931,05

LIIKEYLIJÄÄMÄ 572 793,76 637 740,92Muut rahoitustuotot 4 080,45 3 093,92Muut rahoituskulut 0,01 0,01

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 576 874,22 640 834,85

781 Maakaasun siirto ja jakeluLIIKEVAIHTO 794 880,35 734 705,49

TUOTOT YHTEENSÄ 794 880,35 734 705,49KULUT

Aineet, tarvikkeet, tavarat -639 496,33 -521 549,82Palvelujen ostot -23 476,06 -33 032,64Palkat ja palkkiot -19 840,37 -67 668,50Eläkekulut -3 116,13 -25 246,84Muut henkilösivukulut -786,35 -4 465,49Poistot ja arvonalentumiset -117 320,42 -112 985,14Muut kulut -58,70 -252,80KULUT -804 094,36 -765 201,23

LIIKEYLIJÄÄMÄ -9 214,01 -30 495,74Muut rahoituskulut 0,05 -0,05

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -9 213,96 -30 495,79

Tilinpäätös 2009LIIKETOIMINNAN LIITETIEDOT

73


TULOSLASKELMAT

31.12.2009 31.12.2008782 Lämmön hankinta ja myyntiLIIKEVAIHTO 8 842 661,64 8 762 164,95

Liiketoiminnan muut tuotot 69,58 12 148,20TUOTOT YHTEENSÄ 8 842 731,22 8 774 313,15

KULUTAineet, tarvikkeet, tavarat -5 504 539,74 -5 783 442,29Palvelujen ostot -242 998,69 -266 492,41Palkat ja palkkiot -30 376,29 -181 611,63Eläkekulut -115 035,09 -109 252,11Muut henkilösivukulut -1 629,08 -4 627,67Poistot ja arvonalentumiset -290 173,14 -315 788,38Muut kulut -3 647,19 -45 149,81KULUT -6 188 399,22 -6 706 364,30

LIIKEYLIJÄÄMÄ 2 654 332,00 2 067 948,85Korkotuotot 25 632,18 103 048,97Muut rahoitustuotot 5 128,76 5 354,12Korkokulut (kunnalle) -7 432,22 -8 051,58Muut rahoituskulut 4 325,39 -32,98

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2 681 986,11 2 168 267,38

783 Lämmön jakeluLIIKEVAIHTO 0,00 8 450,05

Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 3 600,00Tuet ja avustukset kunn. 240,00 200,00TUOTOT YHTEENSÄ 240,00 12 250,05

KULUTAineet, tarvikkeet, tavarat -49 480,94 -43 258,48Palvelujen ostot -40 085,09 -33 716,95Palkat ja palkkiot -137 585,29 -98 673,92Eläkekulut -30 565,96 -16 497,70Muut henkilösivukulut -7 555,60 11 313,18Poistot ja arvonalentumiset -404 430,74 -415 161,15Muut kulut -465,42 -1 006,43KULUT -670 169,04 -597 001,45

LIIKEYLIJÄÄMÄ -669 929,04 -584 751,40Muut rahoitustuotot 0,00 -31,69

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -669 929,04 -584 783,09

784 Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapitoKULUT

Aineet, tarvikkeet, tavarat -201 603,79Palvelujen ostot -39 259,56Palkat ja palkkiot -185 512,42Eläkekulut -29 397,05Muut henkilösivukulut -11 553,45Muut kulut -7 719,45KULUT -475 045,72

LIIKEYLIJÄÄMÄ -475 045,72Muut rahoituskulut -0,26

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -475 045,98


74


RAHOITUSLASKELMAT

IMATRAN LÄMPÖ 31.12.2009 31.12.2008

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 072 937 2 090 443

Poistot ja arvonalennukset 811 924 843 935Rahoitustuotot ja -kulut 31 734 103 381

Investointien rahavirta Investointimenot -670 823 -1 212 245

Rahoitusosuudet investoinnteihin 573 6 631Toiminnan ja investointien rahavirta 2 246 345 1 832 144

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 387 -12 387Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -80 153 70 707Saamisten muutos -3 595 396 -2 819 117Korottomien velkojen muutos 1 441 590 928 653

Rahoituksen rahavirta -2 246 345 -1 832 144

780 Maakaasun myynti

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 572 794 637 741

Rahoitustuotot ja -kulut 4 080 3 094Toiminnan ja investointien rahavirta 576 874 640 835

Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos -594 815 -721 329Korottomien velkojen muutos 17 941 80 494

Rahoituksen rahavirta -576 874 -640 835

781 Maakaasun siirto ja jakelu

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -9 214 -30 496

Poistot ja arvonalennukset 117 320 112 985Investointien rahavirta

Investointimenot -70 892 -155 217 Rahoitusosuudet investoinnteihin 0 3 620Toiminnan ja investointien rahavirta 37 215 -69 108


Vaihto-omaisuuden muutos -1 931 1 129Saamisten muutos -23 145 5 947Korottomien velkojen muutos -12 138 62 032

Rahoituksen rahavirta -37 215 69 108


75


RAHOITUSLASKELMAT

31.12.2009 31.12.2008

782 Lämmön hankinta ja myynti

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 2 654 332 2 067 949

Poistot ja arvonalennukset 290 173 315 788Rahoitustuotot ja -kulut 27 654 100 319

Investointien rahavirta Investointimenot -35 612 -579 413

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 936 547 1 904 643

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 387 -12 387Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -73 726 70 198Saamisten muutos -2 966 433 -2 101 004Korottomien velkojen muutos 115 999 138 550

Rahoituksen rahavirta -2 936 547 -1 904 643

783 Lämmön jakelu

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -669 929 -584 751

Poistot ja arvonalennukset 404 431 415 161Rahoitustuotot ja -kulut 0 -32

Investointien rahavirta Investointimenot -564 319 -477 615

Rahoitusosuudet investoinnteihin 573 3 011Toiminnan ja investointien rahavirta -829 244 -644 226


Vaihto-omaisuuden muutos -4 496 -619Saamisten muutos -6 887 -2 731Korottomien velkojen muutos 840 627 647 577

Rahoituksen rahavirta 829 244 644 226

784 Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -475 046Toiminnan ja investointien rahavirta -475 046


Saamisten muutos -4 115Korottomien velkojen muutos 479 161

Rahoituksen rahavirta 475 046


76


TASEET

T72 IMATRAN LÄMPÖ31.12.2009 31.12.2008

V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 43 484,44 29 426,76Rakennukset 4 294 250,00 4 513 802,05Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 936 091,64 6 786 685,14Koneet ja kalusto 45 039,23 64 295,01Ennakkom. ja keskener.hankinnat 1 712,31 68 042,61Aineelliset hyödykkeet 11 277 093,18 11 432 824,81

PYSYVÄT VASTAAVAT 11 320 577,62 11 462 251,57VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 280 597,14 200 444,22Lyhytaikaiset saamiset 19 263 380,18 15 667 984,60Saamiset 19 263 380,18 15 667 984,60

VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 543 977,32 15 868 428,82V A S T A A V A A 30 864 554,94 27 330 680,39

V A S T A T T A V A APeruspääoma -3 363 758,53 -3 363 758,53Edellisten tilikausien ylijäämä -11 720 485,38 -9 526 662,03Tilikauden ylijäämä -2 104 671,35 -2 193 823,35

OMA PÄÄOMA -17 188 915,26 -15 084 243,91Lainat julkisyhteisöiltä -136 257,46 -148 644,50Muut velat -4 090 620,73 -3 948 000,73Pitkäaikainen (>1 v) -4 226 878,19 -4 096 645,23Lyhytaikainen (<1 v) -9 448 761,49 -8 149 791,25

VIERAS PÄÄOMA -13 675 639,68 -12 246 436,48V A S T A T T A V A A -30 864 554,94 -27 330 680,39

780 Maakaasun myynti


Koneet ja kalusto 9 456,20 9 456,20Aineelliset hyödykkeet 9 456,20 9 456,20

PYSYVÄT VASTAAVAT 9 456,20 9 456,20VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset 3 447 152,26 2 852 337,39Saamiset 3 447 152,26 2 852 337,39


V A S T A T T A V A AEdellisten tilikausien ylijäämä -2 632 904,82 -1 992 069,97Tilikauden ylijäämä -576 874,22 -640 834,85

OMA PÄÄOMA -3 209 779,04 -2 632 904,82Lyhytaikainen (<1 v) -246 829,42 -228 888,77

VIERAS PÄÄOMA -246 829,42 -228 888,77V A S T A T T A V A A -3 456 608,46 -2 861 793,59


77


TASEET

781 Maakaasun siirto ja jakelu31.12.2009 31.12.2008


Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 342 661,64 1 390 802,52Ennakkom. ja keskener.hankinnat 1 712,31 0,00Aineelliset hyödykkeet 1 344 373,95 1 390 802,52


Vaihto-omaisuus 8 299,93 6 368,50Lyhytaikaiset saamiset 499 970,30 476 824,81Saamiset 499 970,30 476 824,81

VAIHTUVAT VASTAAVAT 508 270,23 483 193,31V A S T A A V A A 1 852 644,18 1 873 995,83

V A S T A T T A V A APeruspääoma -504 563,78 -504 563,78Edellisten tilikausien ylijäämä -612 921,10 -643 416,89Tilikauden ylijäämä 9 213,96 30 495,79

OMA PÄÄOMA -1 108 270,92 -1 117 484,88Muut velat -452 939,18 -443 814,18Pitkäaikainen (>1 v) -452 939,18 -443 814,18Lyhytaikainen (<1 v) -291 434,08 -312 696,77

VIERAS PÄÄOMA -744 373,26 -756 510,95V A S T A T T A V A A -1 852 644,18 -1 873 995,83

782 Lämmön hankinta ja myynti


Aineettomat hyödykkeet 3 450,00 7 541,67Rakennukset 4 261 991,62 4 477 990,85Kiinteät rakenteet ja laitteet 58 790,06 78 277,16Koneet ja kalusto 34 870,84 49 853,50Aineelliset hyödykkeet 4 355 652,52 4 606 121,51




V A S T A T T A V A APeruspääoma -2 859 194,75 -2 859 194,75Edellisten tilikausien ylijäämä -12 852 016,88 -10 683 749,50Tilikauden ylijäämä -2 681 986,11 -2 168 267,38

OMA PÄÄOMA -18 393 197,74 -15 711 211,63Lainat julkisyhteisöiltä -136 257,46 -148 644,50Pitkäaikainen (>1 v) -136 257,46 -148 644,50Lyhytaikainen (<1 v) -1 381 698,98 -1 265 699,58



78


TASEET

783 Lämmön jakelu31.12.2009 31.12.2008


Aineettomat hyödykkeet 40 034,44 21 885,09Rakennukset 32 258,38 35 811,20Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 534 639,94 5 317 605,46Koneet ja kalusto 712,19 4 985,31Ennakkom. ja keskener.hankinnat 0,00 68 042,61Aineelliset hyödykkeet 5 567 610,51 5 426 444,58


Vaihto-omaisuus 15 617,18 11 121,38Lyhytaikaiset saamiset 16 771,19 9 884,21Saamiset 16 771,19 9 884,21

VAIHTUVAT VASTAAVAT 32 388,37 21 005,59V A S T A A V A A 5 640 033,32 5 469 335,26

V A S T A T T A V A AEdellisten tilikausien ylijäämä 4 377 357,42 3 792 574,33Tilikauden ylijäämä 669 929,04 584 783,09

OMA PÄÄOMA 5 047 286,46 4 377 357,42Muut velat -3 637 681,55 -3 504 186,55Pitkäaikainen (>1 v) -3 637 681,55 -3 504 186,55Lyhytaikainen (<1 v) -7 049 638,23 -6 342 506,13


784 Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito

V A S T A A V A A VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset 4 114,80Saamiset 4 114,80

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 114,80V A S T A A V A A 4 114,80

V A S T A T T A V A ATilikauden ylijäämä 475 045,98

OMA PÄÄOMA 475 045,98Lyhytaikainen (<1 v) -479 160,78

VIERAS PÄÄOMA -479 160,78V A S T A T T A V A A -4 114,80

IMATRAN LÄMMÖN TUNNUSLUKUJASijoitetun pääoman tuotto, % 13,0 15,6

Nettotulos, % 18,0 19,0

Oman pääoman tuotto, % 13,0 15,7

Henkilöstö 9 9


79

IMATRAN VESI -TASEYKSIKKÖ

TULOSLASKELMA

IMATRAN VESI 31.12.2009 31.12.2008

LIIKEVAIHTO 4 664 601,17 4 760 973,54Liiketoiminnan muut tuotot 138 949,21 104 623,78Tuet ja avustukset kunn. 0,00 3 114,27TUOTOT YHTEENSÄ 4 803 550,38 4 868 711,59

KULUTAineet, tarvikkeet, tavarat -607 737,89 -614 238,27Palvelujen ostot -918 423,58 -952 352,08Palkat ja palkkiot -1 024 888,39 -918 697,15Eläkekulut -309 628,87 -226 655,64Muut henkilösivukulut -58 882,41 -39 062,68Poistot ja arvonalentumiset -1 457 687,77 -1 456 401,38Muut kulut -112 117,82 -125 989,75KULUT -4 489 366,73 -4 333 396,95

LIIKEYLIJÄÄMÄ 314 183,65 535 314,64Korkotuotot 8 316,07 42 645,60Muut rahoitustuotot 14 610,23 14 853,35Kunnalle maks. korkokulu -174 457,97 -188 996,14Muille maksetut korkokulut -1 382,23 -4 057,59Muut rahoituskulut 1 426,86 -51,10

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 162 696,61 399 708,76


80


RAHOITUSLASKELMA

IMATRAN VESI 31.12.2009 31.12.2008

Taseyksikön toiminnan rahavirtaToiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 314 184 535 315

Poistot ja arvonalennukset 1 457 688 1 456 401Rahoitustuotot ja kulut -151 487 -135 606Muut tulorahoituksen korjauserät -16

Investointien rahavirtaInvestointimenot -1 724 968 -2 143 542

Rahoitusosuudet investointimenoihin 10 438 11 896Toiminnan ja investointien rahavirta -94 146 -275 551

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -290 763 -290 763Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -51 405 -51 405

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -3 712 -829Saamisten muutos -2 001 990 -1 790 362Korottomien velkojen muutos 2 442 017 2 408 910

Rahoituksen rahavirta 94 146 275 551


81


TASE

IMATRAN VESI 31.12.2009 31.12.2008


Rakennukset 1 190 051,97 1 295 002,94Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 847 116,43 20 658 712,21Koneet ja kalusto 294 578,69 16 865,42Ennakkom. ja keskener. hankinnat 402 627,27 506 951,00Aineelliset hyödykkeet 22 734 374,36 22 477 531,57




V A S T A T T A V A APeruspääoma -10 091 275,59 -10 091 275,59Edellisten tilikausien ylijäämä -5 703 744,23 -5 304 035,47Tilikauden ylijäämä -162 696,61 -399 708,76

OMA PÄÄOMA -15 957 716,43 -15 795 019,82Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -221 463,27 -272 868,17Lainat julkisyhteisöiltä -3 198 396,14 -3 489 159,43Pitkäaikainen (>1 v) -3 419 859,41 -3 762 027,60Lyhytaikainen (<1 v) -30 144 003,36 -27 701 986,24


IMATRAN VEDEN TUNNUSLUKUJA

Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,7 3,0

Nettotulos, % 3,5 8,4

Oman pääoman tuotto, % 1,0 2,6

Henkilöstö 28 28


82

6. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TILIKAUDELLA 1.1.2009 – 31.12.2009 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja koneellinen tietoväline Pääkirja koneellinen tietoväline Kassat CPU-kassajärjestelmä manuaalisesti ylläpidettyjä alakassoja Myyntireskontrat erilliset osakirjanpidot Ostoreskontrat erilliset osakirjanpidot Lainareskontrat erillinen osakirjanpito Palkanlaskenta erillinen osakirjanpito Varastot erilliset osakirjanpidot Konsernitilinpäätös TE-KONSERNI -konsernitilinpäätösohjelma Tasekirja erikseen sidottu Tase-erittelyt erikseen sidottu


84

7. MUUT LIITTEET LUOTTAMUSHENKILÖT 2009 KAUPUNGINVALTUUSTO (kokoontunut 11 kertaa v. 2009)

Nimi Syntymä- Ammatti Valtuusto-

vuosi ryhmä Puheenjohtaja

Wilén-Jäppinen Tiina 1963 datanomi SDP

I varapuheenjohtaja Pöllänen Ismo 1952 yritysasiantuntija KOK II varapuheenjohtaja Luukkanen Heikki 1946 työsuojeluvaltuutettu SDP Jäsenet:

Airas Mikko 1972 nuorisotyönohjaaja KOK Blomqvist Laura 1977 laborantti VIHR Harju Ismo 1960 sosiaalikasvattaja KESK Hasu Mervi 1955 terveydenhoitaja SDP Helminen Anna 1976 YTK, tekniikan yo. KOK

Hulkkonen Sirpa 1959 vanhus- ja vammaishoitaja SDP Jarva Antti 1956 lääkäri KD Kosunen Timo 1952 korjausmies SDP Lajunen Liisa 1945 mainonnanhoitaja PS Lankinen Veikko 1950 maanviljelijä KESK Lankinen Yrjö 1949 lehtori, VTM KESK Lattu Antero 1953 tietotekniikkapäällikkö SDP Malm Niina 1982 nosturinkuljettaja SDP Menna Tomi 1973 kalastusmestari SDP Nissinen Anne 1964 myyjä SDP Ovaska Tiina 1965 paperityöntekijä SDP Piirainen Anssi 1961 muuraaja VAS Pohjola Veikko 1944 eläkkeellä, kirvesmies SDP Porrasmäki Ari 1961 sosiaalikasvattaja SDP Poskiparta Sinikka 1944 eläkkeellä, sairaanhoitaja KOK

Rantanen Pia 1968 toiminnanjohtaja KOK Rautakorpi Eija 1953 terveydenhoitaja KD Saajalehto Pasi 1955 yrittäjä KOK Saarimäki Erkki 1952 eläkkeellä, linja-auton kuljettaja PS Sairanen Lea 1967 suojeluteknikko KOK Sandholm Leena-Maija 1953 erikoishammaslääkäri KOK Semi Jarmo 1952 CNC-koneistaja KOK Seppälä Matti 1950 sähköasentaja PS Sihvonen Paavo 1949 aluesihteeri SDP Siitonen Arto 1951 eläkkeellä, paperityöntekijä PS Sormunen Juha 1959 LVI-asentaja PS Sutela Tuula 1948 toiminnanjohtaja SDP Tanninen Heikki 1946 toimitsija SDP Toivanen Kari 1962 rajavartija, yrittäjä KESK Tuononen Pentti 1941 eläkkeellä, laitosmies SDP

85

Uosukainen Petri 1961 kapteeni, huoltokeskuksen pääll. KOK Urpalainen Anu 1966 rehtori, KM KOK Vesala Harri 1949 eläkkeellä, kirvesmies SDP Viuhko Jaakko 1943 eläkkeellä, laivausten suunnit. KOK Ylönen Carita 1973 huoltoasentaja PS

KAUPUNGINHALLITUS (kokoontunut 30 kertaa v. 2009)

Urpalainen Anu, pj. 1966 rehtori, KM KOK Tanninen Heikki, I vpj. 1946 toimitsija SDP Siitonen Arto, II vpj. 1951 eläkkeellä, paperityöntekijä PS Lattu Antero 1953 tietotekniikka päällikkö SDP Malm Niina 1982 nosturinkuljettaja SDP Hasu Mervi 1955 terveydenhoitaja SDP Kosunen Timo 1952 korjausmies SDP Saajanlehto Pasi 1955 yrittäjä KOK Helminen Anna 1976 YTK, tekniikan yo. KOK Toivanen Kari 1962 rajavartija, yrittäjä KESK Mertanen Eija 1961 suunnitteluinsinööri KD

Henkilökohtaiset varajäsenet: Kärmeniemi Ritva 1943 kuvataitelija VIHR Piirainen Anssi 1961 muuraaja VAS Saarimäki Erkki 1952 linja-auton kuljettaja PS Sihvonen Paavo 1949 aluesihteeri SDP Hokkanen Raija 1964 perhetyöntekijä SDP Pöyhönen Sari 1964 ammatinopettaja SDP Tuononen Pentti 1941 eläkkeellä, laitosmies SDP Viuhko Jaakko 1943 eläkkeellä, laivausten suunnit. KOK Sairanen Lea 1967 suojeluteknikko KOK

Karpus Pia 1973 myyjä KOK Vepsä Kari 1944 eläkkeellä, hotellinjohtaja KOK KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO (kokoontunut 9 kertaa v. 2009) Tanninen Heikki, pj 1946 toimitsija Saajanlehto Pasi, vpj. 1955 yrittäjä Wilén-Jäppinen Tiina 1963 datanomi Luukkanen Heikki 1946 työsuojeluvaltuutettu Sepponen Anu 1965 rahoituspäällikkö Sormunen Juha 1959 LVI-asentaja Ylönen Carita 1973 huoltoasentaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Hasu Mervi 1955 terveydenhoitaja Kojo Mikko 1975 lehtori Lattu Antero 1953 tietotekniikkapäällikkö Sihvonen Paavo 1949 aluesihteeri Klemola Nina 1968 perhehoitaja Aineslahti Jukka 1954 lehtori Lajunen Liisa 1945 mainonnanhoitaja

86

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA (kokoontunut 10 kertaa v. 2009 )

Sutela Tuula, pj. 1948 toiminnanjohtaja Viuhko Jaakko, vpj. 1943 eläkkeellä, laivausten suunnittelija Hulkkonen Sirpa 1959 vanhus- ja vammaishoitaja Viskari Markku 1950 toiminnanjohtaja Mansner Joakim 1974 erityisopettaja Vesala Harri 1949 eläkkeellä, kirvesmies Marttinen Leena 1947 eläkkeellä, sairaala-apulainen Poskiparta Sinikka 1944 eläkkeellä, sairaanhoitaja Hirvonen Esa 1953 majuri, evp. Johansson Jarmo 1963 kunnossapitopäällikkö Hallberg Jaana 1969 toiminnanjohtaja Iivarinen Tiina 1982 huoltoneuvoja Seppälä Matti 1950 sähköasentaja

Henkilökohtaiset varajäsenet: Niinimäki Liisa 1943 vahtimestari

Vidman Heikki 1961 yrittäjä Hokkanen Raija 1964 perhetyöntekijä Akkila Pauli 1976 insinööri Kallasmaa Petri 1981 laborantti Meskanen Soini 1940 eläkkeellä, sähköasentaja Bolgova Antonina 1958 opettaja Korhonen Raili 1960 lääkäri, sosiaalipsykologi Korhonen Ossi 1956 myyntipäällikkö Lempiäinen Mika 1989 opiskelija Roiha Helana 1958 tulkki Kettunen Raija 1950 laborantti Huomo Juha 1976 paperiteknikko

Kh:n edustaja: Siitonen Arto 1951 eläkkeellä, paperityöntekijä Varalla: Mertanen Eija 1961 suunnitteluinsinööri

SIVISTYSLAUTAKUNTA (kokoontunut 11 kertaa v. 2009)

Rantanen Pia, pj. 1968 toiminnanjohtaja Porrasmäki Ari, vpj. 1961 sosiaalikasvattaja Mölsä Pauli 1947 eläkkeellä Sopanen Hannu 1943 eläkkeellä, kapellimestari Ovaska Tiina 1965 paperityöntekijä Kamunen Sanna 1979 perheohjaaja Riikonen Jukka 1963 toimittaja Airas Mikko 1972 nuorisotyönohjaaja Koppanen Toni 1963 kirvesmies Kärmeniemi Ritva 1943 kuvataiteilija Hartikainen Heli 1952 opettaja Rautakorpi Eija 1953 terveydenhoitaja Lajunen Liisa 1945 mainonnanhoitaja

Henkilökohtaiset varajäsenet: Sandholm Leena-Maija 1953 erikoishammaslääkäri

Tukiainen Jarkko 1969 autonasentaja Nousiainen Jari 1956 rakennusinsinööri

87

Litmanen Kari 1957 muusikko Niinimäki-Sipolainen Sari 1965 toimistovirkailija Parikka Tuuli 1960 datanomi Ruotsalainen Paavo 1960 kirvesmies Porkka Kalle 1976 opiskelija Hirvelä Harri 1963 asiakaspalvelupäällikkö Himanen Irma 1964 paperiteknikko Tuuha Hanna 1989 opiskelija Holappa Tiia 1975 sairaanhoitaja Ylönen Carita 1973 huoltoasentaja

Kh:n edustaja: Hasu Mervi 1955 terveydenhoitaja varalla: Toivanen Kari 1962 rajavartija, yrittäjä TEKNINEN LAUTAKUNTA (kokoontunut 17 kertaa v. 2009)

Lankinen Veikko, pj 1950 maanviljelijä Saarimäki Erkki, vpj. 1952 linja-auton kuljettaja Mykrä Timo 1961 paperityöläinen Piirainen Anssi 1961 muuraaja Tikka Arto 1956 järjestelymestari Äikää Tarja 1948 perushoitaja Pöyhönen Sari 1964 ammattiopettaja Nissinen Anne 1964 myyjä Uosukainen Petri 1961 kapteeni, huoltokeskuksen päällikkö

Sepponen Anu 1965 rahoituspäällikkö Korhonen Raili 1960 lääkäri, sosiaalipsykologi Aineslahti Rauni 1953 markkinointisihteeri Sormunen Juha 1959 LVI-asentaja

Henkilökohtaiset varajäsenet: Laihia Juhani 1962 agrologi Sottinen Unto Olavi 1949 yrittäjä Tiainen Urpo 1957 liikuntapaikanhoitaja Mustonen Pertti 1942 eläkkeellä, rakennusmestari Palovaara Juha-Pekka 1977 rakennusmies Nikkinen Tanja 1950 sihteeri Dufva Pirjo 1951 liikkeenharjoittaja

Kaija Eija 1948 eläkkeellä, myymäläkassa Kojo Mikko 1975 lehtori Kuuva Ritva 1943 vastaava lastenohjaaja Puustinen Päivi 1952 erikoissairaanhoitaja Saaristo Lilla 1972 lastentarhanopettaja Manninen Heilmi 1961 tulkki

Kh:n edustaja: Helminen Anna 1976 YTK, tekniikan yo. Varalla: Lattu Antero 1953 tietotekniikkapäällikkö

88

IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA (kokoontunut 11 kertaa v. 2009) Menna Tomi, pj. 1973 kalastusmestari Pekonen Kari, vpj. 1973 maaseutuyrittäjä Teräväinen Eija 1958 keittäjä Sairanen Lea 1967 suojeluteknikko Henttonen Mirja 1954 osastosihteeri Hakman Anssi 1962 automaatioasentaja

Henkilökohtaiset varajäsenet:

Inkinen Mauri 1945 koneenkuljettaja Paajanen Anne 1958 maaseutuyrittäjä Niinimäki Liisa 1943 siivooja/vahtimestari Valkonen Sari 1972 tullivirkailija Hänninen Jorma 1957 maanviljelijä Vanhatalo Mika 1969 yrittäjä RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖJAOS (kokoontunut 12 kertaa v. 2009) Sairanen Lea, pj 1967 suojeluteknikko Menna Tomi, vpj. 1973 kalastusmestari Teräväinen Eija 1958 keittäjä Henkilökohtaiset varajäsenet: Valkonen Sari 1972 tullivirkailija Inkinen Mauri 1945 koneenkuljettaja Niinimäki Liisa 1943 siivooja/vahtimestari

TARKASTUSLAUTAKUNTA (kokoontunut 17 kertaa v. 2009) Jarva Antti, pj. 1956 lääkäri Lankinen Yrjö, vpj. 1949 lehtori, VTM. Pohjola Veikko 1944 eläkkeellä, kirvesmies Nurminen Sirkka 1942 eläkkeellä, suojeluneuvoja Kinnari Kirsi 1967 yksikön päällikkö Semi Jarmo 1952 CNC-koneistaja Borgström Mirja 1954 MKT, kulttuuritoimija Henkilökohtaiset varajäsenet: Mylläri Allan 1956 erityisnuorisotyönohjaaja Rasimus Simo 1986 opiskelija Beloff Jari 1974 myyntineuvottelija Meskanen Anja 1941 eläkkeellä, toimistonhoitaja Jäppinen Marja 1965 projektisihteeri Hulkkonen Keijo 1957 autonasentaja Vidman Hannele 1962 yrittäjä

89

KESKUSVAALILAUTAKUNTA (kokoontunut 3 kertaa v. 2009) Salmela Kari, pj. 1945 eläkkeellä, veturinkuljettaja Marttinen Viljo, vpj. 1949 poliisikonstaapeli Vepsä Tarja-Leena 1948 opettaja Siisiäinen Jaakko 1944 eläkkeellä, sähköasentaja Sormunen Päivi 1957 pankkihenkilö

Varajäsenet (ei henkilökohtaiset): Ilves Ilpo 1969 kokki

Ikävalko Yrjö 1944 eläkkeellä, kirvesmies Lind Marko 1970 yrittäjä Laitinen Outi 1952 om-keskuksen hoitaja Porevirta Pirkko 1941 kampaaja

90

TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJEN KEHITYS V. 2005 - 2009

2005 2006 2007 2008 2009Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,0 27,4 25,1 26,7 26,3Vuosikate/Poistot, % -43,6 9,0 52,9 141,5 143,2Vuosikate, €/asukas -120 26 153 429 442

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % -33,7 6,8 36,1 100,4 190,2Pääomamenojen tulorahoitus, % -20,2 4,1 22,2 59,6 60,5Lainanhoitokate -0,2 0,3 0,7 1,3 0,9Kassan riittävyys, pv 13 13 8 7 18

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, % 57,0 51,8 49,8 50,5 51,3Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,4 57,1 56,8 51,8 50,9Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 24,1 14,9 10,9 14,4 16,9Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 815 505 375 497 589Lainakanta 31.12., milj. € 50,8 58,9 62,0 62,9 63,4Lainakanta, €/asukas 1 720 2 005 2 127 2 176 2 212Lainasaamiset, milj. € 4,0 4,4 4,8 5,1 5,3

Konsernituloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 48,2 49,6Vuosikate/Poistot, % 119,1 122,4Vuosikate, €/asukas 577 714

Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % 68,4 86,8Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,2 48,2Lainanhoitokate 1,1 1,1Kassan riittävyys, pv 13 22

Konsernitaseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, % 39,7 35,0 34,9 34,4 34,5Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € 13,2 1,9 2,3 5,9 11,3Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 447 64 80 204 395Konsernin lainat, €/asukas 4 661 4 805 4 900 5 032 5 420Konsernin lainakanta 31.12., milj. € 137,6 141,2 142,9 145,4 155,4

Taseyksiköiden tunnusluvut

Imatran LämpöSijoitetun pääoman tuotto, % 17,1 15,6 13,0Nettotulos, % 21,2 19,0 18,0Oman pääoman tuotto, % 17,3 15,7 13,0Henkilöstö 8 9 9

Imatran VesiSijoitetun pääoman tuotto, % 3,1 3,0 1,7Nettotulos, % 8,6 8,4 3,5Oman pääoman tuotto, % 2,6 2,6 1,0Henkilöstö 27 28 28

Imatran asukasluku 29 529 29 385 29 155 28 899 28 676

91

TUNNUSLUKUJEN SELITYKSET

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, %= 100 * Toimintatuotot/Toimintakulut

Vuosikate/Poistot, %= 100 * Vuosikate/Poistot

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, %= 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno

Pääomamenojen tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv= 365 pv x Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste, % 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

(Koko pääoma - Saadut ennakot)

Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta kunnan toimintamenoista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

Tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate/poistot on vähintään 100, heikko, jos tunnusluku on nollan ja sadan välissä ja kriisissä, jos tunnusluku on miinusmerkkinen.

Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. (Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.)

Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä.

Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä ,kun tunnusluku on 1 - 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo ja alle yhden.

Tunusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoutuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta.

=

92

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot)

Lainakanta 31.12., M€= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainasaamiset 31.12., M€= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

TASEYKSIKÖIDEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % 100 x (Liikeylijäämä ennen satunnaisia eriä + Korkokulut)

Nettotulos, % 100 x Liikeylijäämä ennen varauksia

Oman pääoman tuotto, % 100 x Liikeylijäämä ennen satunnaisia eriä

Oma pääoma

Oma pääoma + Korollinen vieras pääoma

Käyttötulot

Liikevaihto

=

Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

=

Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Ohjearvoja: yli 15 hyvä, 9 - 15 tyydyttävä, 0 - 9 välttävä, alle 0 heikko.

=

Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista.

=

Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona.

Oman pääoman tuottoprosentti kuvaa yrityksen kykyä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Tuottotasovaatimus määräytyy pitkälti omistajien asettamien tavoitteiden mukaisesti.

93

KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2009 IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2009

Yhtiön toiminnan kannattavuus on taantumasta huolimatta säilynyt entisellä tasolla. Osaomis-tusasuntojen kysyntä vilkastui toisella vuosipuoliskolla siinä määrin, että valmistuneet Asunto Oy Imatran Omenatarhan asunnot ja vapautuneet muut asunnot ovat käytössä. Rakennuttamis- ja projektinjohtotehtävien määrä on ollut lähes suunnitellulla tasolla huolimatta senioritalon rakennuttamisen lykkääntymisestä. Yritystilojen muutostöitä ei ole juurikaan teetetty. Imatran YH-Rakennuttaja Oy osti enemmistöt Asunto Oy Imatran Torinkulman ja Ukonranta Oy:n osakkeista.

Asukasvirtoihin vaikuttaminen

Sienimäenrannan osaomistustalojen, Asunto Oy Imatran Omenatarhan, huoneistot täyttyivät yhtä lukuun ottamatta. Senioritaloa ei markkinoitu ja aloitusta näin lykättiin. Kehäpuiston asunnoista on myyty 25/38. Torinkulman vuokra-asunnoista oli 2/14 vuokraamatta vuoden lo-pussa.

Toiminnan kannattavuus ja managerointi

Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n tulos on budjetoitua parempi. Tuotot ovat toteutuneet isän-nöinnissä ja myyntitoiminnassa budjetoitua paremmin, kulujen pysyessä budjetoidussa tasos-sa. Yhtiön manageeraaman vuokra-asuntoyhtiön kysyntä on pysynyt kohtalaisen hyvänä, mut-ta yritystilayhtiön tilojen kysyntä on ollut vähäistä. Tilojen käyttöaste on kuitenkin pysynyt korkeana, keskimäärin 95,0 % (Koskentori 98,1 %, Tietotalo 97,1 %, Koskenlinkki 91,5 %, Kanavakatu 71,2 %).

Vuokra-asuntokannan kilpailukyky ja keskittäminen

Vuokra-asuntojen kysyntä on hitaasti kasvanut. Tyhjänä olot ovat vähentyneet (3,77 %). Saa-reksiinmäen rivitalojen peruskorjaus valmistui syksyllä. Sienisalpan peruskorjaus on käynnis-sä. Asunto Oy Imatran Torinkulman huoneistot ovat menneet vuokralle lähes odotetusti. Vuo-den lopussa oli kaksi huoneistoa vuokraamatta.

94

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2009

Asuntomarkkinat ovat pikkuhiljaa piristyneet vuoden 2009 aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on kuitenkin edelleen parantunut, vaikka alhainen korkotaso voikin houkuttaa siirtymään omistusasuntoon. Kehäpuiston asuntoja on myyty 25/38 ja opiskelija-asuntojen kysyntä on pi-tänyt käyttöasteen korkeana. Vuokra-asuntokannan kilpailukyky ja keskittäminen Siirtyminen vuokra-asunnoista omistusasuntoihin on laskenut pienimpään arvoonsa viiteen vuoteen, kun tarkastellaan pois muuton syitä yhtiön taloista. Asunnon sijainnin merkitys on korostunut. Asuntojen tyhjänä olot painottuvat edelleen suuriin asuntoihin. Vuokra-asuntojen tasoa on nostettu paitsi peruskorjauksilla, niin myös kuituyhteyksillä joillekin alueille. Osmon lehdossa on yksi neliö muutettu kahdeksi pienemmäksi asunnoksi. Vuokratalojen myyminen tai yhtiöittäminen ei ole nykyisessä kysyntätilanteessa ollut tarpeen. Vuonna 2009 valmistui Saareksiinmäen rivitalojen perusparannus/uudiskohde, jossa on 14 asuntoa ja huoneistoala on 785 m2 . Toiminnan kannattavuus

Alhainen korkotaso ja tyhjänä olojen väheneminen (tavoite 4,0 %, toteutui 3,77 %) on paran-tanut yhtiön kannattavuutta vuonna 2009. Omavaraisuusaste paranee edelleen. Velkamäärä sen sijaan ei ole vielä laskussa. Tyhjänä olojen pitäminen alhaisella tasolla on haaste, koska alhaisen korkotason takia tullee siirtyminen omistusasuntoihin kiihtymään.

95

IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY/Alakonserni Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2009 Yleistä Yritystilat –konserniin kuuluvat yritykset 1.1.2009:

• Imatran Seudun Yritystilat Oy • Kiinteistö Oy Imatran Seudun Tietotalo • Kiinteistö Oy Imatran Koskenlinkki • Kiinteistö Oy Imatran Kanavakatu 9 • Kiinteistö Oy Imatran Koskikeskus • Kiinteistö Oy Imatran Alakatu 18 • Kiinteistö Oy Imatran Nauhakuusenkatu 8 • Kiinteistö Oy Imatran Muovikuja 3 • Kiinteistö Oy Imatran Sukkulakatu 12 • Kiinteistö Oy Imatran Karhumäenkatu 71

Yritystilayhtiö omistaa Asunto Oy Imatran Torinkulman liikehuoneiston hallintaan oikeut-tavat osakkeet.

Yritystilojen kannattavuus Käyttöasteet ovat pysyneet hyvinä. Kanavakadulla tosin vapautui kokonainen toimistohuo-neisto syksyllä. Koskenlinkin käyttöaste on 91,5 % (tavoite >90 %), Tietotalon käyttöaste on 97,1 % (tavoite >90 %) ja Kanavakadun käyttöaste on 71,2 % (tavoite >90 %). Hallien (5 kpl) käyttöasteet olivat 100 %. Kannattavuus on budjettiin nähden selvästi parempi. Korko-tason laskun vaikutus on näkyvissä. Tuotot ovat kehittyneet edelleen suotuisasti. Yritystilayhtiön tulos on vuosikymmenen paras. Tuottojen kasvu ja korkokulujen lasku ovat kattaneet poistojen ja maltillisen hoitokulujen kasvun hyvin. Tavoitetta omillaan toimeen tu-levasta yritystilayhtiöstä on lähennytty. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan emolta saatava pääomalaina vähenee asteittain vuoteen 2012 asti. Tuolloin pääomalainan tarve tulee arvioida sen hetkisen markkina- ja taloustilanteen perusteella. Merkittävimpiä riskejä ovat edelleen korkojen nousu ja tyhjänä olojen määrän kasvu. Jälkimmäi-sen taustalla on yleensä muutokset ympäristötekijöissä, kuten ostosmatkailun väheneminen tai pit-käaikainen suurteollisuutta koskettava lama. Koskentorin kannattavuus ja managerointi

Koskentorin käyttöaste on 98,1% (tavoite 100 %). Taantuman aikana liiketilojen kysyntä on ollut vähäistä ja yksi liiketila on ollut tyhjillään. Asuntoja on ollut tyhjänä normaalin järjeste-lyvaran verran. Rauhan hankkeiden toteutuksen kiihtyessä on Imatrankoskella kuitenkin va-rauduttava liiketilojen lisääntyvään kysyntään 1-2 vuoden aikajänteellä.

96

TYÖTTÖMIEN JA TYÖVOIMAN MÄÄRÄ(työvoiman määrä tarkistetaan vain 2 krt/v)

2296 2287 2324 2054 1956 2354 2323 2402 2754

18279 18087 17815 17815 17596 17573 17290 17290 17279

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

31.3.

07

31.7.

07

31.12

.07

31.03

.08

31.07

.08

31.12

.08

31.03

.09

31.7.

09

31.12

.09

Hen

kilö

ä

Työttömät

Työvoima

IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY YLEISTÄ

Taloustilanne jatkui Imatran seudulla tarkastelujakson aikana heikkenevänä, huolimatta maailmantalouden pienestä piristymisestä. Yritysten tilannetta voisi kuvailla odottavaksi. Joulukuun työllisyyskatsauksessa työttömyys on Imatran seudulla nous-sut 15,9 prosenttiin ja työttömien määrä vuoden lopussa oli 2754. Työt-tömien määrä lisääntyi vuoden aikana 400 henkilöllä. Samanaikaisesti työ-voiman määrä aleni 294 henkilöllä. Kaakkois-Suomen seutukunnista työt-tömien määrä on lisääntynyt vähiten Imatran seudulla, vaikka työttömyys-aste on muita seutukuntia korkeampi. Tätä selittää samanaikaisesti tapahtu-nut lasku työvoiman määrässä. Nuor-ten, alle 25-vuotiaiden suhteellinen osuus työttömistä on 14,6 prosenttia ja nuorten työttömien määrä on lisääntynyt vuoden aikana 87 henkilöä. Avoimien työpaikkojen määrä oli vuoden lo-pussa 90, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 65. Metsäteollisuuden saneerausten vaikutukset jatkuvat edelleen. Ovako Bar Oy:llä teräksen heikko kysyntä jatkui, joskin pientä tilauskantojen kasvua on havaittavissa. Ovako arvioi pääsevänsä ensi vuonna pitkän ajan keskiarvoon nähden noin 70% tuotannon tasolle. Myös metalli- ja konepajate-ollisuuden vientiyritysten tilauskannat loppuvuodesta kääntyivät pieneen kasvuun. Yritysten vaikeuksia ennakoiden Kehitysyhtiö on mukana yhdessä Etelä-Karjalan Yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa yritysten vakauttamisryhmän toiminnassa. Toistaiseksi vakauttamis-ryhmälle on ollut odotettua vähemmän tarvetta. Kauppa ja matkailu ovat edelleen menestyneet kohtalaisesti. Tax Free –myynti aleni Imatralla viime vuodesta noin 6 prosenttia, samanaikaisesti koko maan tax free-myynti aleni 8 prosenttia. Imatran rajanylityspaikalla henkilöliikenteen rajanylitykset olivat pienessä kasvussa. Matkustajien rajanylitysten määrä vuonna 2009 oli 1,1 miljoonaa. Sen sijaan tavaraliikenteen rajan ylitysmäärät alenivat vuoden aikana yli 60 prosenttia.

YRITYSPALVELUT Rakennemuutosohjelman toteuttaminen

Vuoden viimeisen kolmanneksen aikana rakennemuutos tuotantopainotteisesta yritystoiminnasta palvelupainotteiseen toimintaan on edelleen vahvistunut. Kehittämistoimia erityisesti alueen mat-kailuyrityksissä on lisätty. Usko taantuman jälkeiseen matkailupalvelujen kysyntään on edelleen vahvistunut. TE-keskuksen kautta myönnettävää hankerahaa on hyödynnetty osarahoituksena mm. Ruokolah-den matkailun kehittämisen master plan – hankkeessa, joka päättyi vuoden vaihteessa sekä joulu-

97

kuun puolivälissä käynnistyneessä Simpeleen matkailun kehittämiseen liittyvän osuuskunnan pe-rustamisen selvityshankkeessa.

Yritysten kasvutahto Yritysten kasvutahtoa on tuettu yrityskehittämiseen suunnatulla asiantuntija-avulla sekä lisäämällä Kehitysyhtiön oman henkilöstön työpanosta yrityspalveluissa. Kasvuyritysten yrityskehittämisessä pyritään yhä syvempään ja pitkäkestoisempaan yhteistyöhön suurempien kehittämishankkeiden kautta. Yritysten kasvutahtoon liittyviin hankkeisiin Kaakkois-Suomen TE-keskus myönsi vuonna 2009 aluekehittämisrahastosta Imatran seudulle yhteensä 1 616 081 euroa 15 yritykselle sekä Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 368 828 euroa 3 yritykselle. Imatran seudun haasteena on yritysten kehittämishankkeiden vähäinen määrä ja sekä TE-keskuksen hylkäämien hankkeiden suuri osuus. Tämä selittyy alueen yritysrakenteella sekä TE-keskuksen toiminnalla, joka koetaan Imatran seu-dun yrityksissä kaukaiseksi. Kehitysyhtiö pyrkii jatkossa kehittämään ja aktivoimaan yhteistoimin-taa valtion kanssa aidon yhteispalvelun suuntaan.

Paikallisesta osaamisesta huolehtiminen Osaamisen kehittämiseen Kehitysyhtiö on osallistunut yhdessä asiantuntijaverkostonsa kanssa jär-jestämällä mm. teemaseminaareja yrityksille menestymisen kannalta keskeisiin aiheisiin liittyen. Myös yhteistyötä Lappeenrannan yliopiston kanssa jatkettiin yhteisessä TIME-hankkeessa, jossa metallialan yritysten osaamista on kehitetty monilla liiketoiminnan eri osa-alueilla.

Perustehtävät osana elinkeinopolitiikan kilpailukykyä

Neuvontapalvelujen asiakasmäärät kasvoivat vuoden lopulla edelleen vuoteen 2008 verrattuna. Yhtiön sisäisten järjestelyjen myötä suoriin neuvontapalveluihin tai niitä tukeviin toimintoihin osallistuu koko henkilökunta. Uutta toimintatapaa on viety eteenpäin TE-keskuksen puoliksi ra-hoittaman yrityspalvelujen kehittämishankkeen kautta, johon koko henkilökunta on osallistunut. Hankkeessa on rakennettu yhteisiä toimintamalleja jokapäiväiseen asiakaspalveluun, erilaisten yri-tystilaisuuksien toteuttamiseen sekä yritysviestinnän kehittämiseen.

Raportointijakson aikana uusia asiakkaita kirjattiin asiakasrekisteriin 46, joista toimivia yrittäjiä oli 8. Asiakastapaamisia kehitysyhtiön asiantuntijoilla on kuluneen aikana ollut 336. Starttiraha-lausuntoja annettiin TE-toimistolle 15 kpl. Uutena toimintona Kehitysyhtiö antaa lausunnot myös Finnveralle aloittavien yritysten lainoista. Yrittäjäinfoon liittyviä Startti yrittäjyyteen – tilaisuuksia järjestettiin 3 ja niissä oli osallistujia yh-teensä 28. Teemaseminaareja järjestettiin raportointikaudella 3; Verotili ja alv-muutokset sekä yri-tyskummitoiminta, lisäksi kaksi erillistä palveluseminaaria aiheesta Miten huomioida venäläinen asiakas? Näihin osallistui 80 henkilöä. Uusia yrityksiä perustettiin jakson aikana 41, lopettaneita oli 22.

98

ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET IMATRAN SEUDULLA 2007-2009

62

4440

78

4146

53

41 41

2214

9

31

1418 16

12

22

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1.1.-30.4 .07

1.5.-31.8 .07

1.9.-31.12.07

1.1.-30.4 .08

1.5.-31.8 .08

1.9.-31.1 2.08

1.1.-30.4 .09

1.5.-31.8 .09

1.9.-31.1 2.09

Kap

pale

tta

Uusia yrityksiä perustettu Yrityksiä lopetettu

STARTTI YRITTÄJYYTEEN, OSALLISTUNEET

19 18

42

36

18

27

33

2528

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1.1.-30.4 .07

1.5.-31.8 .07

1.9.-31.1 2.07

1.1.-30.4 .08

1.5.-31.8 .08

1.9.-31.1 2.08

1.1.-30.4 .09

1.5.-31.8 .09

1.9.-31.1 2.09

Hen

kilö

ä

Startti yrittäjyyteen, osallistuneet

Elinkeinopolitiikkaa tukeva projektitoiminta

Yrityspalvelujen 2-vuotisen oman toiminnan kehittämishankkeen, Alopa keskeiset tavoitteet, ku-ten palveluprosessien tehostaminen, asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen ja omien palvelui-den tuotteistaminen saatiin auditoiduksi ja niille myönnettiin Inspecta-Sertifionti Oy:n puolesta ISO 9001 -laatusertifikaatti. Projektissa koottiin vuoden aikana Kehitysyhtiön neuvontapalvelui-den tueksi asiantuntijaverkosto. Verkostossa on tällä hetkellä 71 asiantuntijaa 29 eri organisaatios-ta

Seurantajakson aikana yhtiö on panostanut matkailuun liittyvien kehittämishankkeiden käytännön toimenpiteiden käynnistämiseen. Elämyksiä Etelä-Karjalasta –projektin eri koulutusosioissa on mukana 30 henkilöä. Koulutuk-set päästiin aloittamaan vuoden lopussa. Osana perusammattitaidon kehittämistä toteutetaan vuok-raveneenkuljettajatutkintokoulutus erillisenä projektina. Rahoituspäätös elinkeinotalouden ohjel-masta saatiin marraskuussa, mutta toteutus siirtyy vuodelle 2010 Matkailun oheispalvelujen tuotteistamis- ja kehittämishankkeelle, MOTKElle saatiin rahoi-tuspäätös elokuussa. Hankkeen varsinaiset toimenpiteet päästiin käynnistämään vuoden lopulla. Hankkeen tavoitteena ovat kilpailukykyiset, helposti ostettavat ja myytävät verkostotuotteet, jotka houkuttelevat myös pitempiaikaiseen oleskeluun seutukunnalla. Osatoteuttajana hankkeessa on Saimaan ammattikorkeakoulu Oy.

Elokuussa Kehitysyhtiö solmi kaksivuotisen yhteistyösopimuksen RTG Ready to Go Oy:n kanssa matkailuyksikön kehittämiseksi ja matkailun varauskeskuksen perustamiseksi Imatralle. Matkai-lun myyntivalmiudet -hankkeelle on haettu rahoitusta Etelä-Karjalan liitolta. Elokuussa rahoituspäätöksen saaneessa Human Culture – hankkeessa seurantajakson aikana valmisteltiin tulevan vuoden interaktiivisia taiteita esittelevän teemavuoden tapahtumia. Teema-vuoden aikana Imatran kaupunkikuvaa elävöitetään useilla taideteoksilla ja teoskokonaisuuksilla. Human Culture on Imatralla ja sen lähialueilla taiteita ja kulttuuria sekä niistä syntyvää liiketoi-mintaa kehittävä hanke. Asiakasyritysten kehittämishankkeista Rautjärven yrittäjien aktivointihanke, Änkilänmäen yritysten kehittämishanke sekä Rautjärven kehittämishankkeiden tiedotushanke samoin kuin Ruokolahden matkailun master plan – hanke saatiin päätökseen vuoden lopussa. Ruoko-lahden matkailun master plan –hankkeen tavoitteena oli esittää konkreettisesti tulevaisuuden kehi-tysaskeleet Ruokolahden matkailutoiminnan kehittämisessä osana merkittävästi kasvavaa Rauha-

99

Tiurunniemi-Ukonniemi matkailullista kokonaisuutta. Kaikista päättyneistä hankkeista on laadittu loppuraportit. Simpeleen matkailuun liittyvän osuuskunnan perustamisen selvityshanke alkoi jou-lukuussa ja jatkuu vuoden 2010 toukokuulle.

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n, Kotkan-Haminan seudun Cursor Oy:n, Kouvola Innovation Oy:n ja Lappeenranta Innovation Oy:n kesken on sovittu yhteishankkeesta ”Kaakosta voimaa - tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa". Imat-ran valmistelussa keskeisessä osassa ovat komposiittimateriaalin hyödyntäminen tuulivoimaklus-terin tuotekehityksessä sekä suurteollisuuden alihankintayritysten linkittäminen osaksi kehittyvää tuulivoimaklusteria.

Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelma (KOSKE)

Kehitysyhtiö osallistui rahoittajana ja toimijana Lappeenranta Innovation Oy:n toteuttaman kan-sallisen osaamiskeskusohjelman kautta metsäklusteri-, meriklusteri- ja älykkäät koneet- ohjelmiin.

Kehitysyhtiö rahoitti myös Lappeenranta Innovation Oy:n syksyllä 2009 päättyneitä Mineraali-täyteaineiden hyödyntäminen puumuovikomposiittien raaka-aineena- ja Komposiittien testausym-päristön kehittämishankkeita. Komposiitit ja älykkäät puurakenteet -osaamisalalla on käynnistynyt Greenline 2012 hanke - Bio- ja puukuitukomposiittien käyttö veneenrakennuksessa. Mukana hankkeessa on paikallisia venealan yrittäjiä. Lisäksi käynnissä on "Komposiittiyrityksen perusta-minen Imatran seutukunnalle" -esiselvitys, jossa on mukana 5 imatralaista yritystä

Venäjä-mahdollisuuden hyödyntäminen

Venäjä-toiminnoissa toteutettiin kehittämishanke, missä laadittiin Imatra Business Parkin toteut-tamiseksi toimenpidesuunnitelma ja graafinen ilme sekä aktivoitiin rautatierahtiliikenteen avaa-mista Imatrankosken asemalta Svetogorskin kautta Venäjälle. Hankkeen puitteissa osallistuttiin syyskuussa yhteisosastolla Proestate-foorumiin Pietarissa.

MAASEUTUPALVELUT Maaseutuyrittäjien jättämien haku-, sitoumus- ja ilmoituslomakkeiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. IACS-järjestelmään tallennettavia lomakkeita jätettiin käsiteltäväksi vuoden loppuun mennessä yhteensä 1632 kpl.

TE-keskuksen suorittamat tilavalvonnat valmistuivat ja kaikki viljelijätuet voitiin maksaa suunni-tellun aikataulun mukaisesti jouluun mennessä. Maaseutuasiamiehen päätöksillä tukia maksettiin yhteensä 4,92 miljoonaa euroa.

Imatran maaseutumarkkinat järjestettiin Imatrankosken torilla 20. päivä syyskuuta. Maaseutuyrit-täjät olivat monilukuisesti myymässä tuotteitaan ja sään suosiessa tapahtumaa myös markkina-asiakkaita oli runsaasti.

Valtioneuvosto antoi syksyllä esityksensä laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa edus-kuntakäsittelyyn. Laki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010, mutta lain käsittely jäi kerto-musvuoden päätyttyä vielä kesken. Toteutuessaan esitetty laki tulee muuttamaan Imatran seudun kuntien maaseutuhallinnon järjestelyvastuita.

100

LUOTEIS-VENÄJÄ RAHASTO OY 31.12.2009 mennessä Kehitysyhtiön hallinnoimalle Luoteis-Venäjä Rahasto Oy:lle oli saapunut yhteensä 98 hakemusta. Rahasto on tehnyt sijoituksen 15 yritykseen ja lisäksi periaatepäätöksiä on tehty usean hankkeen osalta ja uusia ideoita esitellään jatkuvasti. Ensimmäinen sijoituskierros to-teutui suunnitelman mukaisesti 30.6.2009 mennessä. Ensimmäisistä sijoituksista pääomia on jo palautunut Rahastolle uudelleen sijoitettavaksi, joten avoin haku jatkuu.

MATKAILUPALVELUT

Matkailun markkinointi- ja myyntipalvelut on ostettu Etelä-Karjalan Matkailu Oy:ltä. Etelä-Karjalan Matkailu Oy ajautui vuoden 2009 alussa vakaviin talousvaikeuksiin, joiden seura-uksena toimintoja saneerattiin ja toimintamallia uudistettiin vuoden loppuun mennessä. Uudessa toimintamallissa muodostetaan matkailun markkinointiin keskittyvä GoSaimaa Oy, jonka omista-jiksi tulevat Kehitysyhtiö, Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy sekä alueen matkailuyrityk-set. Yhtiö toimii kevyellä organisaatiolla ja kustannusrakenteella. Toiminnan rahoitus tulee yri-tyksiltä, Etelä-Karjalan liitolta ja kehitysyhtiöiltä. Kehitysyhtiö myönsi 27.10.2009 GoSaimaa Oy:lle 160.000 euron pääomalainan. Saman suuruisen pääomalainan yhtiölle on myöntänyt myös Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy. Rahoituk-sella goSaimaa-brändi ja markkinointitoiminta siirtyy uudelle yhtiölle huhtikuun 2010 lopulla ta-pahtuvassa fuusiossa. Kehitysyhtiö solmi syksyllä 2009 yhteistyösopimuksen kajaanilaisen RTG Ready to Go Oy:n kanssa matkailun myyntijärjestelmien ja varauskeskuksen kehittämiseksi Imatran seudulle ja Ete-lä-Karjalaan. Tavoitteena on aikaansaada matkailuyrityksille lisämyyntiä etenkin ulkomaanmyyn-nissä ja sesonkiaikojen ulkopuolella. Etelä-Karjalaan tulossa olevat suuret matkailuinvestoinnit ja matkailun kansainvälistyminen edellyttävät uudenlaista myyntitoimintaa ja –kapasiteettia. Toi-mintatapa on Etelä-Karjalassa uusi, matkailun myyntitoiminta siirtyy yksityisille myyntiyrityksil-le. Jatkossa matkailuvolyymien kasvaessa Kehitysyhtiö toimii roolinsa mukaisesti matkailuyritys-ten ja niiden tuotteiden kehittäjänä, kumppanina tapahtumille sekä kehysmarkkinoinnin rahoitta-jana. Toiminta yhteistyössä RTG:n kanssa on käynnistynyt loppuvuodesta 2009 tavoitteiden mu-kaisesti.

TALOUS JA HALLINTO

Imatran Seudun Kehitysyhtiö -konsernin liikevaihto tilikaudella 2009 oli 1.632.712,28 euroa ja ti-likauden tulos 142.451,50 euroa. Emoyhtiön liikevaihto tilikaudelta 2009 oli 1.626.214,70 euroa ja tulos 143.076,84 euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 2.328.902,24 euroa ja emoyhtiön ta-seen loppusumma oli 2.311.084,97 euroa. Tulosta paransivat oleellisesti palautuneet luottotappiot ja osinkotulot. Palautuneita luottotappioita vuoden aikana saatiin 88.243,98 euroa ja osinkotuottoja 32.250 euroa. Yritysrahoituksen alaskir-jaukset tilinpäätöksessä olivat 45.324,27 euroa.

Kehitysyhtiön oma pääoma oli vuoden lopussa 647.882,34 euroa. Lisäksi yhtiöllä on 147.995,33 euron pääomalaina.

Tilivuoden tulosta voidaan pitää hyvänä ja Kehitysyhtiön rahoitustoimintaan sisältyvät riskit ovat nykyisellään vähäiset. Yhtiön talouden voidaan olettaa olevan kohtuullisen hyvin tasapainossa, mutta kuntien rahoitusosuuden nykyinen 45 €/asukas – taso edellyttää, että varsinaisten kehittä-mishankkeiden toteutuksiin saadaan erillistä projektirahoitusta.

101

Documents

TILINPÄÄTÖS 2009...0,5 %. Kaupungin lainanoton kasvua pystyttiin hidastamaan. Lainakanta kasvoi 0,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohti kaupungin lainaa oli vuo-den 2009 lopussa …