Embed Size (px)
Citation preview
TilaviestiJyväskylän Tilapalvelun asiakaslehti 2 2006
Tilapalvelu investoiturvallisuuteen
Tila tukee oppimistaCygnaeus-lukiossa
Sosiaali- ja terveyspalvelutmuutti Tietotalolle
Vuoden vaihde lähestyy jälleen. Kulunee-seen vuoteen on mahtunut paljon asioita,toimintaa ja mielenkiintoisia haasteita.Tilapalvelun kohdalla voidaan jo tässävaiheessa sanoa, että lähes kaikki meilleasetetut taloudelliset ja toiminnallisettavoitteet tullaan saavuttamaan.
Päällimmäisenä toiminnassamme on olluttilojen käytön tehostaminen ja tarpeetto-mien kiinteistöjen myyntiohjelman toteut-taminen. Molemmat liittyvät tärkeinäasioina kaupungin talouden tervehdyttä-misohjelmaan.
Koko valtuustokauden tehostamis- ja rea-lisointitavoitteissa ollaan sopivasti puolen-välin krouvissa. Toimialojen ja päättäjiem-me kanssa yhdessä toteutetut ja osittainvaikeatkin palveluverkkoratkaisut ovat jonyt osoittautuneet oikean suuntaisiksi.Parhaiten tämä on todettavissa Cygnaeus-
lukion tyytyväisyydessä ja toiminnassajuuri peruskorjatussa Wilhelm Schildtinka-dun koulukiinteistössä.
Palveluverkkopäätösten yhteydessä onpystytty luopumaan huonokuntoisimmistarakennuksista ja niiden peruskorjausinves-toinneista. Näin on pystytty kohdistamaanrajalliset resurssit huomattavasti järkeväm-min sekä myös samalla kaupungin laina-tarvetta pienentäen.
Onnistunut uudistus oli myös käyttäjienkanssa yhdessä järjestetyt toimialakohtaisettilafoorumit, joissa priorisoitiin investoin-titarpeet ja luotiin tavoitteet tärkeimpiinkiinteistöjen ylläpitotoimintoihin. Tätäuutta yhteistyömallia tullaan jatkossa ke-hittämään edelleenkin.
Tässä yhteydessä haluaisin erityisesti kiittääTilapalvelun vetovastuulla toimivaa kau-
pungin sisäilmatyöryhmää, joka on osoit-tautunut erittäin tärkeäksi yhteistoimin-taelimeksi terveellisempiä sisäilmaratkai-suja haettaessa. Sisäilmatyöryhmä muo-dostuu Tilapalvelun, työterveyden, työsuo-jelun ja ympäristöviraston edustajista.
Tämän Tilaviestin mukana toivotan kaikilleasiakkaillemme ja yhteistyökumppaneil-lemme oikein hyvää Joulun aikaa ja me-nestyksellistä Uutta Vuotta!
Esko Erikssonkiinteistöjohtaja
Yhteistyökannattaa
2
Eskon terveisetKu
va: V
alok
uvaa
mo
Leht
inen
/Jor
ma
Leht
inen
.
3
Kuva
t: Jo
el K
ontt
inen
– Ei voi muuta kuin kehua tätä paikkaa. Meilläon nyt toiminnallisesti hyvät ja taloudellisestijärkevät tilat. Tulosalueet ja taloushallintoovat nyt samoissa tiloissa, ja lisäksi on tiivisyhteys sivistystoimeen. Tulosaluejohtajatsingahtelevat tämän tästä alueille, sillä joh-tajanhan on käytävä etulinjassa, sosiaali- jaterveysjohtaja Pekka Utriainen kokoaa.
Johtajan työhuoneessa on 16 neliötä.Utriainen ei kaipaa pönäkkää tilaa ympä-rilleen, sillä valtaosa työstä mahtuu kan-nettavaan tietokoneeseen tai kulkee mie-hen mukana maailmalla.
– Työtilat voisivat olla tätäkin jousta-vammassa käytössä. Uudelleen jos raken-taisimme, tänne tulisi vain liukuvia välisei-niä joissa on hyvä äänieristys, hän miettii.
Hallinnon keskittäminen aloitettiin jovuonna 1999. Vanhoissa Sosiaali- ja terveys-
Seitsemän vuodenetsikkoaika päättyi Tietotalolle
Modernissa johtajakulttuuris-sa ei korosteta tilalla johtajanja asiakkaan välimatkaa. So-siaali- ja terveysjohtaja PekkaUtriainen kertoo viihtyvänsähyvin 16 neliön työhuonees-saan.
Kaupungintalon, Rakentajantalon ja Tietotalon muodostama hallintokortteli on nyt valmis.
Suurista muuttajista Sosiaali- ja terveyspalvelut miehitti ja naisitti Tietotalon neljännen kerroksen
elokuussa. Sotepalla on lisäksi muutamia huoneita Tietotalon kolmannessa kerroksessa.
palvelukeskuksen tiloissa Cygnaeuksenkatu8:ssa tehtiin hankeselvitys vuonna 2002.Hankalasta ja kalliista peruskorjauksestaluovuttiin.– Vakavien sisäilmaongelmien vuoksi pa-himmin oireilevia työntekijöitä siirtyi Tie-totalolle jo ennen tätä muuttoa. Keskelläkaupunkia oleva vanha kiinteistö on myyn-nissä, suunnittelupäällikkö Ulla Rannan-heimo-Gylling kertoo.
Cygnaeuksenkadulla toimistotilaa oli1080 neliötä, Tietotalolla neliöitä on 790.Lukema yhtä työntekijää kohti laski muu-tossa 27:stä alle 20:een.– Sotepassa saatiin aikaan hyvä tilasäästö,Rannanheimo-Gylling toteaa.
40 työntekijän muutto vaatii hyvääsuunnittelua ja aikataulutusta. Siinä Tila-palvelu onnistui Utriaisen mukaan nappiin.
Tietokoneetkin toimivat jo tunnin, parinpäästä taloksi asettumisesta.Sotepan virkistyshuone muistuttaa pystybaa-ria. Istumatyön vastapainoksi kahvit tai muuteväät voi nauttia seisaaltaan, mutta tokijakkaroitakin on tarjolla.
Neuvottelutila on pieni, mutta koollaon Utriaisen mielestä hyvä puolensa.
– Pieni pakottaa miettimään, millä kom-binaatiolla on järkevää neuvotella! Jostarvitaan isompaa tilaa, sitähän tässä kau-pungissa riittää, hän sanoo.
Avokonttorista kaikki eivät alkuun pitä-neet lähinnä kuuluvuusongelmien takia.Tilanne on parantunut sen jälkeen, kunkuuluvuusongelmiin on puututtu. Muutos-sa tarvitaan aina sopeutumiskykyä ja mie-likuvitusta, ja sitä Utriaisen mukaan eiSotepasta puutu.
Irene Pakkanen
Pystybaari tarjoaa vaih-telua istumatyölle.
4
Tila tukeeoppimistaCygnaeus-lukiossaCygnaeus-lukio on kotiutunut uusiin tiloihin Viitaniemeen. Kantakaupungin
sykkeen sijasta lukion ympärillä on tilaa ja vehmautta. Valkoiseksi maalattujen
seinien sisältä paljastuu Jyväskylän ja ehkä koko Suomen modernein lukio.
Irene Pakkanen
Alun perin Cygnaeus-lukion tilat Vapauden-kadulla piti korjata ja laajentaa. Kun kiinteistöpantiin remontin sijasta myyntilistalle, herä-sivät myös suuret tunteet. Uusi paikka”kaukana” keskustasta kiukutti niin oppilaitakuin opettajiakin.
Vuonna 1995 perustettu Cygnaeus-lukio eli Cynkkari tunnetaan hyvästä yh-teishengestään. Vanhan koulun hautajai-sissa itkettiin, mutta juuri kukaan ei vaih-tanut lukiota muuton vuoksi.
– Uusi koulu on tuonut rauhallisenopiskeluympäristön ja pedagogisesti aivanuusia mahdollisuuksia. Cygnaeus-lukio onvälineistöltään ja tekniikaltaan Suomen
moderneimpia lukiokouluja, rehtori AriPokka sanoo.
Jyväskylän Ammattiopistolta vapautu-neet tilat remontoitiin lukion tarpeisiin.Alun perin Sosiaalialan oppilaitoksellerakennetussa kiinteistössä on tilaa noin4500 neliötä. Tilaa pidettiin mahdottomana600 oppilaan ja yli 40 opettajan suurluki-olle. Matemaattis-luonnontieteellisiin ai-neisiin painottuneelle lukiolle rakennettiinlisää luokkia remontin yhteydessä. Tilaatehtiin lisäksi pienentämällä sisäänottoa36 oppilaalla.
– Otimme keväällä 168 uutta opiskeli-jaa, joista 162 aloitti syksyllä koulun.Sisäänotto on jatkossakin sama, Pokkakertoo.
Muutostöiden arkkitehtisuunnittelusta vas-tasi arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy.
Kouluun tehtiin erikoisluokat fysiikanja kemian, biologian ja maantiedon, ku-vaamataiteen, musiikin ja ATK:n opiskeluavarten.
– Fysiikalla ja kemialla on nyt isot la-boratoriotilat ja paljon uusia mittauslait-teita. Iso tila luo viihtyisyyttä ja turvalli-suutta, Pokka sanoo.
Kouluun rakennettiin uusi kielistudioja musiikkistudio. Musiikkiluokan yhtey-dessä olevassa studiossa voidaan tehdäomia äänitteitä.
Jokaisessa luokassa on digi-televisio,DVD-laite, tietokone ja dataprojektori.Osassa tietokoneita on graafinen älynäyttö.
Haudasta nousi uljas lukio
5
Kuva
t: Ire
ne P
akka
nenLangaton verkko avataan myös oppilaille
vielä tänä vuonna.– Verkko on avoin kaikille tässä kiinteis-
tössä työskenteleville opiskelijoille ja opet-tajille sekä satunnaisille koulutilan vuok-raajille. Lähirakennuksista verkkoon ei voikirjautua, Pokka kertoo.
Salipula suurin puute
Cygnaeus-lukion syksyn kuumin puheenaiheon ollut ruokajono. Lukion oppilaat ruokai-levat Jyväskylän kauppaoppilaitoksella. Am-mattiopiston ravintolassa on 270 paikkaa,ruokailijoita käy päivittäin 600–700.
Alkusyksystä ruokajonossa hupeni jopa20–25 minuuttia. Omaa ruokalaa ei Pokan
mukaan aiota rakentaa. Jonoja on saatupuretuksi hieman ruokatuntia pidentämällä.
Pokan mielestä oman salin puute onpolttavampi kuin oman ruokalan. Opiskelijatkäyttävät liikunnassa Jyväskylän ammatti-opiston ja Hippoksen tiloja, mutta juhlatpidettäisiin mielellään omassa koulussa.
– Meillä on vahva tapahtuma- ja kon-serttiperinne. Nykyisiin yhteistiloihin mah-tuu kerrallaan vain kolmasosa koulun op-pilaista. Juhlien ja tapahtumien vieminenkoulun ulkopuolelle on iso projekti. Yksiratkaisu on muuttaa koulun perinnettäsiten, että meillä on enemmän pienimuo-toisia tapahtumia, Pokka miettii.
Äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavanLeena Puustisen mukaa luokkatilat ovat
hieman ahtaat, mutta muuta moitittavaahän ei keksi.
– Teknisiä hienouksia en ole ennättänytkaikkia edes kokeilemaan, hän sanoo.
Ari Pokan mukaan tila on vaikuttanutopettajien työkulttuuriin ja kanssakäymi-seen. Vanhan lukion aikaan ”paperityöt”tehtiin kotona. Nyt kun käytössä on asian-mukaiset työtilat ja -välineet, yhä useampiopettaja suunnittelee opetusta ja korjaatehtävät koululla.
– Aineryhmien välinen yhteistyö onlisääntynyt, rehtori toteaa.
Koko opettajakunnan yhteisöllisyydestäon Pokan mukaan pidettävä tietoisestihuolta, jotta opettajat eivät erakoituisiomiin soppeihinsa.
Kaikilla Cygnaeus-lukion päätoimisillaopettajilla on omat työpisteet. Reilunko-koisen työpöydän ja kaapiston lisäksipisteissä on kannettavat tietokoneet.Vanhalla lukiolla paperityöt tehtiin opet-tajanhuoneessa tai kotona.
Matematiikan opettaja Erkki Luo-ma-aho jakaa työhuoneen neljän muunopettajan kanssa.
– Kunnon työtila on vaikuttanutpaljon työskentelytapaani. Teen tietoi-sesti lähes kaiken täällä. Aikaisemminhoidin opetukseen liittyvät tehtävätkotona, hän kertoo.
Uusi tekniikka palvelee Luoma-ahon mu-kaan hyvin matematiikan opetusta.
– Käytän mm. opetusta havainnol-listavia Java-appletteja. Muistiinpanottulevat e-Beam -ohjelmiston kauttasuoraan digitaaliseen muotoon ja nä-kyviin valkokankaalle. Graafista laskintavoi käyttää porukalla, sillä laskin voi-daan heijastaa valkokankaalle.
Yhden vanhan opetusvälineen opet-taja palauttaisi kouluun koska vain.
– Liitutaulut ovat ympäristöystäväl-lisempiä kuin tussitaulut. Tusseista tuleepoisheitettäviä likimain viikon käytönjälkeen, Luoma-aho toteaa.
”En vie enää töitä kotiin”
Matematiikan opettaja Erkki Luoma-aholle oli ilo muuttaa Viitaniemeen.Uudet työtilat ja laitteistot palvelevatpaitsi opettajaa, myös opetusta.
6
– Tilapalvelu esitti meille ongelman, ja meideoimme siihen ratkaisun, palvelupäällikköTero Ratilainen kuvaa vartiointikierroksensyntyä.
Tilapalvelu investoiturvallisuuteen
Kuva
t: Jo
el K
ontt
inen
Tilapalvelu ja Falck Security Oy ovat ideoineet ja toteuttaneet Sosiaali-
ja terveyspalveluihin uuden turvapalvelun. Vartija käy noin 20 Sosiaali-
ja terveystoimen kohteessa päivittäin.
Vartija Juha Utriainen kiertääläpi kaikki osastot Kyllönterveysasemalla käydessään.– Meidän tehtävänämme onturvata henki lökunnantyörauhaa. Samalla tuleepuhutuksi, miten päivä onmennyt, hän sanoo.
Irene Pakkanen
Kierrokset ovat ennaltaehkäisevää työtäturvallisuuden eteen. Teknisen isännöitsijänAri Hämäläisen mukaan vartijan läsnäolomuulloinkin kuin uhkatilanteissa on koettuongelmakohteissa rauhoittavaksi.
Tutun vartijan kanssa turvallisuuteenliittyvät asiat voi ottaa puheeksi työn lo-massa. Aiheena voi olla jokin turvallisuuttaedistävä ratkaisu tai ohimennyt uhkatilanne.
– Päivittäin käyvä vartija on paljonenemmän kuin pelkkä virkapuku, joka heit-tää keikan toimistolla. Esimerkiksi jälkipuheviriää usein vasta seurantakäynnillä, sillähälytystilanteessa tunteet ovat pinnassa,Falck Securityn palvelupäällikkö Tero Ra-tilainen toteaa.
Vartijalla, kuten kenellä tahansa meistä,on ainoastaan kiinniotto-oikeus. Lisäksivartija voi poistaa häirikön paikalta, muttajatkotoimet kuuluvat poliisille.
– Vartija hoitaa alkusammutuksen japoliisi loput, Ratilainen tiivistää työnjaon.Tilapalvelu käyttää turvallisuuteen noin150 000 euroa vuodessa. Summaan sisäl-tyvät vartiointi- ja hälytyskäynnit, turva-järjestelmien asennus ja ylläpito sekä hen-kilöstön koulutus.
Turvaratkaisuja tarpeen mukaan
Vartijakutsupainike on noin 30 sosiaali- jaterveystoimen kohteessa. Viime vuonnahälytyksiä annettiin 131, tänä vuonnamennään yli 200:n.– Kasvusta osa selittyy sillä, että koulutuksenja turvallisuudesta puhumisen myötä hen-kilöstö on oppinut pyytämään apua uhkaa-vissa tilanteissa, Ari Hämäläinen kiittää.
Uhkaava tilanne käynnistyy useimmitensiitä, kun asiakas ei saa haluamaansa, ta-vallisimmin rahaa tai lääkkeitä.
– Niin sanotuissa tapa-asiakkaissa kukatahansa virkapukuinen herättää vastareak-
tion. Edes verbaalia uhkailua ei tarvitsekuunnella loputtomiin, Ratilainen toteaa.
Vasteihanne napin painalluksesta var-tijan saapumiseen on alle viisi minuuttia,mutta tavoitteeseen ei aina ylletä. Esimer-kiksi tukkoinen liikenne voi viivyttää, sillävartijalla ei ole hälytysajo-oikeutta.
Odottavan aika on uhkatilanteessa pit-kä. Ratilaisen mukaan puhutaan useinpuolesta tunnista, vaikka paikalle oltaisiintultu muutamassa minuutissa.
Tallentavasta valvonnastareaaliaikaiseen
Tilapalvelulla on yli 40 kohdetta, joissa onliikkeeseen reagoiva tallentava kameraval-vonta. Tavallisimpia kohteita ovat kiinteistöjensisäänkäynnit sekä koulujen pyörätelineet janaulakot.
Myös kameroita rikotaan, muttaHämäläisen mukaan laite ehtii tavallisestitallentaa särkijänsä.
Tallentavassa mallissa valvonta tapah-tuu jälkikäteen, kun joku kiinteistöllä työs-kentelevistä katsoo tallenteet. Tilapalveluja Falck Security pilotoivat reaaliaikaistavalvontaa, jossa kuva välittyy suoraanvartiointiliikkeelle.
– Yksi pilotoinnin kohteista on Raken-tajantalon piha. Myös yksi koulu onkokeilussa mukana, Hämäläinen kertoo.
Suurin osa palovaroittimien hälytyksistämenee ensin vartiointiliikkeelle. Onko hä-lytys aiheellinen, varmistetaan ensin soitta-malla. Herkät palovaroittimet reagoivat,jos esimerkiksi maito kiehahtaa hellalle.Sitä, kun joku ottaa kattilan pois, varoitti-met eivät vielä ymmärrä.
– Tiloista joissa yövytään, hälytyksetmenevät suoraan palokunnalle, Hämäläi-nen selventää.
7
Pekka Pitkäsen veistos Rakentajan kilpi valmistuivuonna 2003.
Irene Pakkanen
Tilapalvelu kilpailutti syksyn aikana 27 koh-teen siivouksen. Tarjouskilpailun voitti ISSPalvelut. ISS (silloinen Engel Oy) voitti myösedellisen, vuonna 2002 järjestetyn kilpailun.
25 000 neliömetrin siivous sisältää kou-luja, päiväkoteja ja toimistoja. Kilpailuakonsultoinen toimitusjohtaja Tarja An-derssonin mukaan ISS voitti neljä kanssa-kilpailijaansa puhtaasti laadullaan.
– Hinnalla siivousta ei kilpailutettu.Palveluliikettä valittaessa laadun painoarvooli 70 ja hinnan 30 prosenttia, Tarja An-dersson TPA Andersson Oy:stä kertoo.
Noin 90 prosenttia Tilapalvelun hallin-noimista kiinteistöistä siivoaa edelleenkaupungin oma liikelaitos Total Kiinteistö-palvelu. Kiinteistöpäällikkö Olli Salmelanmukaan siivousta avataan asteittain va-paalle kilpailulle.
– Tavoitteena on, että siivous on kokonaankilpailtavissa vuoteen 2011 mennessä, hänsanoo.
Siivouksen laadunvalvonnassa ollaanastumassa uuteen aikaan. Perinteisestilaatua on valvottu siivouskertojen pohjalta.Salmelan mukaan jatkossa valvotaan pääa-siaa eli lopputulosta.
Kiinteistöpäällikkö muistuttaa, ettäsiivouksen laatuun vaikuttaa moni tekijä.Esimerkiksi kunnollisilla säilytystiloillaon valtava merkitys lopputuloksen kan-nalta. Jos kaikki tasot pursuavat tavaraasäilytystilojen puutteesta tai käyttäjientottumuksesta, siivous on pakostakinhankalaa.
Tilapalvelu tilaa siivouspalveluja vuo-sittain yli neljällä miljoonalla eurolla, jostanyt kilpailutetun alueen arvo on noin 0,4miljoonaa. Sopimus ISS Palvelujen kanssatehtiin viideksi vuodeksi.
– Mikäli sovittuja tavoitteita ei saavuteta,uusi sopimus antaa mahdollisuuden myöstaloudellisiin sanktioihin, Salmela kertoo.
Lopputulosta valvotaan INSTA800-laadunarviointimenetelmällä, jossa käy-tetään sekä silmämääräistä arviointia ettämittauksia.
– Silmämääräisesti valvotaan, onkopinnoilla roskia, irtolikaa tai pinttymiä,Andersson kertoo.
Koska silmä on subjektiivinen mittari,valvonnassa käytetään lisäksi mittausta.Pölypeittoprosentti mitataan analysoimallapölyn määrä pinnoilta otetusta geeliteip-pinäytteestä.
Eri käyttökohteilla on erilaiset siisteys-ja puhtausluokitukset, viisi kaikkiaan. Esi-merkiksi koulussa ruokalan tai pukuhuo-neen on oltava siistimpi ja puhtaampi kuinaulan tai luokkahuoneen.
ISS Palvelut voitti siivouksen tarjouskilpailun
Kuva
: Juh
a Re
unam
a, J
yväs
kylä
n Ti
lapa
lvel
u
Irene Pakkanen
Jyväskylän uusin julkinen taideteos on ku-vanveistäjä Pekka Pitkäsen Rakentajan kilpi.Pronssinen veistos sijaitsee Rakentajantalonsisäänkäynnin edessä.
Tilapalvelu hankki veistoksen Rakenta-jantalon nimikkoteokseksi kesällä valmis-tuneen peruskorjauksen kunniaksi. Koskauusia rakennuksia ei juurikaan enää tehdä,taidetta pyritään hankkimaan aina laajojenperuskorjausten yhteydessä.
Teoksen valinnassa mukana ollut suun-nittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gylling kertoo, että nimikkoteokselle et-sittiin aluksi paikkaa rakennuksen sisältä.Lopulta teos haluttiin asettaa muidenkinkuin virastossa asioivien nähtäväksi.
Vuonna 2003 valmistunut jämäkkäpronssinen kilpiaihe sopii Rannanheimo-Gyllingin mielestä loistavasti Alvar Aallonsuunnitteleman arvokkaan rakennukseneteen.
– Näyttää siltä kuin se olisi ollut siinäaina. Tumma veistos tulee paremmin esilletummaa graniittitaustaa vasten, kunhanvalaistus saadaan kuntoon, hän sanoo.
Taidemuseo auttoi Tilapalvelua nimikkote-oksen valinnassa. Pitkäsen tyyli sopi raken-nuksen henkeen, mutta iloinen yhteensat-tuma oli myös se, että taiteilija on syntyisinJyväskylästä.
Toinen Pitkäsen veistos, vuonna 1983valmistunut Keskustelu, on esillä Huhta-harjun koulussa. Pitkänen voitti teoksellaanvuonna 1982 Jyväskylän peruskoulujenjärjestämän kutsukilpailun.
Pitkänen on valmistunut sekä SuomenTaideakatemiasta että Taideteollisesta op-pilaitoksesta. Vuonna 1950 syntynyt ku-vanveistäjä asuu ja työskentelee Martin-kylässä.
Tuottoisan taiteilijan teoksia on lukui-sissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissasekä yrityksissä ympäri Suomen. Hänentöitään on esillä näyttelyissä lähes vuosit-tain.
Taiteilija on pelkistänyt ilmaisuaan vuosivuodelta. Kilpi-teema toistuu hänen tuo-tannossaan. Rakentajan talon nimikkoveis-tos oli alkujaan Tumma kilpi.
– Teos nimettiin uudelleen yhdessätaiteilijan kanssa, Rannanheimo-Gyllingkertoo.
Tilapalvelu taiteen asialla
ERIKSSON ESKOKiinteistöjohtaja(014) 625 3480500 641 621(85 5348)
VIINIKKA TAIJAvs. Johdon sihteeri(014) 625 3570400 839 434(85 5357)
KiinteistökehitysLEPO MIKKOKiinteistökehityspäällikkö(ulkoinen vuokraus, kiinteistöjenostot ja myynnit)(014) 625 367040 830 6379(85 5367)
Talous ja hallintoKINOS SOILETalous- ja hallintopäällikkö(talous, rahoitus, hallinto)(014) 625 3540400 455 015(85 5354)
PALONIEMI TUIJALaskutussihteeri(laskutus, vuokranperintä)(014) 625 362
PARNI MERJAToimistosihteeri(014) 625 408
TERVO TIMOKustannussuunnittelija(rakennus- ja tilarekisterit)(014) 625 3520400 738 616(85 5352)
RakennuttaminenSENSIO KARIRakennuttajapäällikkö (projektien ohjaus ja valvonta,investointien budj., valtionavut)(014) 625 3630400 648 465(85 5363)
VIITANEN ILMOProjektipäällikkö (014) 625 2930400 783 800(85 5293)
ARVE ANNELIProjektipäällikkö(014) 625 3710400 995 077(85 5371)
REUNAMA JUHAKunnossapitorakennuttaja(014) 625 3290400 648 387(85 5329)
EKONEN KAUKOKustannussuunnittelija(014) 625 296040 773 2596(85 5296)
Tarve- jahankesuunnitteluRANNANHEIMO-GYLLINGULLASuunnittelupäällikkö(tarve- ja hankeselvitykset,palveluverkot)(014) 625 401 050 606 87(85 5401)
KORKALAINEN-HALMU EIJASuunnitteluinsinööri(014) 625 405050 552 3754(85 5405)
Kiinteistö- ja tilapalvelutSALMELA OLLIKiinteistöpäällikkö(014) 625 3250400 648 389(85 5325)
LAHTI MARITTAKiinteistömanageri(sosiaali- ja terveystoimi)(014) 625 3500400 648 386(85 5350)
LEHTORANTA-MAKKONENJAANAKiinteistömanageri(sivistystoimi)(014) 625 366040 830 6378(85 5366)
ALTÉN SATUKiinteistömanageri(yhdyskuntatoimi,ulkoiset vuokralaiset)(014) 625 3650400 807 598(85 5365)
HÄMÄLÄINEN ARITekninen isännöitsijä(kiinteistönhoidonja -huollon ohjelmointi)(014) 625 3510400 544 333(85 5351)
VARAKAS MARKKUTekninen isännöitsijä(014) 625 3990500 575 952(85 5399)
RauhallistaJouluatoivottaaTilapalvelunhenkilökunta.
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu
Katuosoite: Hannikaisenkatu 17, 5. krs.
Postiosoite: PL 193, 40101 JYVÄSKYLÄ
Laskutusosoite: PL 524, 40101 JYVÄSKYLÄ
Puh. (014) 626 953, Faksi (014) 625 360
www.jyvaskyla.fi/tipa
Kann
en k
uva:
Juh
a Re
unam
a, J
yväs
kylä
n Ti
lapa
lvel
u
