Nukarin turvallisuussuunnitelma

Turvalliset kylät Nurmijärvellä

2

Turvallisuussuunnitelmaa mukana ovat olleet tekemässä: Työryhmä: Heidi Ilola, Heli Komulainen, Mika Kosonen, Tuomas Multala ja Jenni Sandberg Emo ry Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi –liikelaitos Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven seurakunta Itä-Uudenmaan poliisi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPEK Suomen pelastusalan keskusliitto Nukarin turvallisuustyöryhmä 29.9.2016

3

SISÄLTÖ 1 Nukarin turvallisuussuunnitelma .............................................................. 2 1.1 Mistä on kyse?.................................................................... 4 1.2 Nukarin kylä erityispiirteineen ja sijainti ................................ 5 2 Turvallisuusteemat................................................................................. 6 2.1 Liikenne ............................................................................ 6 2.2 Nukarinkoski ..................................................................... 6 2.2.1 Vaaralliset sillat .............................................................. 7 2.3 Asuntolat .......................................................................... 9 2.3.1 Pengerkosken hoitokoti .................................... 9 2.3.2 Vantalan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö ............ 9 2.4 Luonnonilmiöt .................................................................... 9 2.4.1 Maastopalot .................................................... 9 2.4.2 Myrsky ........................................................... 9 2.5 Kiinteistön paloturvallisuus .................................................. 9 2.5.1 Nuohous ja tulisijat .......................................... 10 2.5.2 Sisusteiden paloturvallisuus .............................. 10 2.5.3 Sauna ............................................................ 10 2.6 Häiriötilanteet ................................................................... 11 2.6.1 Kotivara ......................................................... 12 2.7 Saastuminen / kemikaalionnettomuudet ............................... 12 2.8 Tapaturmat ja sairaskohtaukset ........................................... 12 2.8.1 Yksin asuvat / ikääntyneet ............................... 13 2.9 Väkivaltatilanteet .............................................................. 13 2.10 Murtovarkaus, varkaus, ilkivalta ........................................ 13 2.11 Yhteisöllinen välittäminen ................................................. 14 2.11.1 Yhteinen kokoontumistila ongelmatilanteissa..... 14 2.11.2 Kalusto ........................................................ 14 2.11.3 Yhteystiedot ................................................. 14 2.11.4 Turvallisuuden yhteyshenkilö .......................... 15 2.11.5 Kylätoiminta ja tapahtumat ............................. 15 3 Turvallisuustyö jatkossa ........................................................................ 15 4 Lähteet ja lisätietoa .............................................................................. 15 5 LIITE 1 – Nukarin turvallisuussuunnitelman taulukko ................................. 17

4

1.1 Mistä on kyse?

Nurmijärven kunta ja Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry käynnistivät turvalli suussuunnitelmien laatimisen Nurmijärven kyliin lokakuussa 2015. Projektissa ovat mukana Nurmijärven kylät, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Keski- Uudenmaan poliisilaitos.

Maaseudun turvallisuutta koskeviin erityishaasteisiin on kiinnitetty huomiota val-

takunnan tasolla ja Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta on asetettu tavoitteeksi, että jokaisessa kunnassa on valtuuston hy-väksymä turvallisuussuunnitelma.

Maaseudulla turvallisuuteen liittyy monia erityishaasteita. Pelastushenkilökunnan

saapuminen paikalle voi kestää kauemmin kuin kaupungeissa ja myös infraan liit-tyvät ongelmat ovat keskeinen turvattomuutta aiheuttava tekijä maaseudulla. Esimerkiksi sähkönjakelu on maaseudulla alttiimpi häiriöille kuin kaupungeissa. Usein tiet voivat olla huonokuntoisia, valaisemattomia ja kapeita eikä kevyenlii-kenteenväyliä ole.

Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan ylös paikalliset, oman kylän turvallisuushaas teet ja keinot, miten niihin puututaan. Lisäksi suunnitelmaan määritellään aika taulu, vastuutahot ja turvallisuustyön etenemisen seuranta ja suunnitelman päivi tys. Pelkkä suunnitelman tekeminen ei riitä, tarvitaan myös viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä kouluttamisen ja tiedottamisen muodossa. Kylän turvallisuussuunnitelma auttaa havaitsemaan ongelmakohtia, oli kyseessä pieni tai suuri asia ja se on kirjallinen asiakirja keskeisistä uhista ja riskitekijöistä kylässä. Nurmijärven kunnan turvallisuuskolmio

5

1.2 Nukarin kylä erityispiirteineen ja sijainti Nukarin kylä erottuu muista Etelä-Suomen sekä myös Nurmijärven kunnan kylistä

Nukarinkosken kuohunnalla sekä koulumuseoon liittyvällä historiallaan. Nukarilla on aina ollut vahva tahtotila toimia oman kylän parhaaksi ja kylällä toimii edelleen useita aktiivisia yhdistyksiä.

Nukarin kylä sijaitsee Nurmijärven kunnan koillisnurkassa. Nukarin löytää ajamalla

45-tietä Helsingistä Hyvinkään suuntaan (Tuusulanväylä – Hämeentie). Kunnan päätaajamasta, Nurmijärven kirkonkylältä, Nukarille on matkaa noin 11 km tietä nro 1321.

Muita etäisyyksiä: Helsinki n. 45 km Hyvinkää 14 km Järvenpää 15 km Tuusula 15 km Helsinki-Vantaan lentoasema n. 30 km Jokela n. 4 km (juna-asema) Nukarin sijainti Nurmijärven kunnassa

6

2 Turvallisuusteemat 2.1 Liikenne

Nukarin kylä on jakautunut Hämeentien (45) molemmin puolin ja tien ylittäminen jalkaisin ja autolla on monelle nukarilaiselle arkipäivää. Ruuhka-aikoina Hämeen-tiellä on runsaasti liikennettä, joka tekee ylityksestä ja liikennevirtaan liittymisestä haastavaa. Nopeusrajoitus Nukarin kylän kohdalla on tällä hetkellä 70 km/h ja tiellä on automaattinen liikennevalvonta. Nukarin kylällä on näkyvyyden kannalta useampi vaarallinen ja jyrkkä mutka. Peili-en käyttö tällaisissa mutkissa voi aiheuttaa huomion kiinnittymistä väärään asiaan, vaikka ajatuksena olisi turvallisuuden ja näkyvyyden parantaminen. Kyseiset mut-kat sijaitsevat Vantalantiellä, joka on kunnan hoidossa oleva yksityistie ja Num-menniityntien (Hattarantien risteys) kohdalla, joka on ELY-keskuksen hallinnoima tie. Nummenniityntielle tulisi lisätä taustamerkki myös Nukarin koululle tultaessa. Vantalantien ollessa läpiajotie Hämeentieltä, tulisi ennen kärkikolmiota olla alueel-linen yleisrajoitusmerkki 50 km/h. Koska kyseessä kunnan hoitama yksityistie, tu-lee liikennemerkit kunnan hankintana. Turvallisuustyöryhmän toimesta suunnitellaan ja toteutetaan Heijastinliivikampanja Nukarin kylällä. Tarkoitus on saada joku taho sponsoroimaan heijastinliivit Nukarin koululaisille ja kasvattaa kampanjan avulla tietoisuutta heijastinliivien tarpeellisuu-desta pimeän aikaan. Nukarintiellä, Nummenniityntiellä ja Raalantiellä on huomattavia kelirikon aiheut-tamia vauriokohtia asfaltissa. Tienkäyttäjän linjalle (0200 2100) voi tehdä ilmoi-tuksia tien vauriokohdista, ilmoittajan ei tarvitse tietää kenen hoidossa ja vastuulla tie on.

2.2 Nukarinkoski

Nukarinkoski on Vantaanjoen pisin yhtenäinen koski. Virtaus on huomattava ja vaa-tii varovaisuutta koskella liikuttaessa. Luontoa kunnioittava tapakasvatus on hyvä keino tutustuttaa turvalliseen liikkumiseen. Nukarilaiset lapset pääsevät retkille päiväkoti-ikäisistä lähtien koskelle. Kosken viertä kulkee kunnan ylläpitämä ulkoilu-reitti, joka on valaistu. Vantaanjoen vedenlaatu on ollut huonoimmillaan 1960 -ja 1970- luvuilla johtuen jokeen johdetuista jätevesistä sekä koko valuma-alueen tehokkaasta ojittamisesta. Kahtena viimeisenä vuosikymmenenä Vantaanjoen tila on parantunut mm. tehok-kaamman jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Vantaanjoelle on perustettu myös Natu-ra-alue, joka ulottuu Nurmijärven Nukarinkoskelta Helsingin Vanhankaupunginkos-kelle. Parantuneesta tilanteesta huolimatta jokeen pääsee edelleen joka vuosi runsaasti puhdistamatonta jätevettä kuntien jätevesipumppaamoilta sekä puhdistamoilta. Li-säksi maataloudesta huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta.

7

2.2.1 Vaaralliset sillat

Nukarinkosken ulkoilureitillä on siltoja, joista yksi on erittäin huonokuntoinen. Ky-seinen silta on purettu pois turvallisuussuunnitelman laatimisen aikana. Myös mui-den siltojen turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota koskella liikkuessa ja tehdä ilmoitus kylätoimikunnalle epäkohdista. Kaiteiden alareunojen turvallisuutta voitai-siin parantaa rimoituksella tai verkolla putoamisen estämiseksi. Silloilla liikuttaessa tulee huomioida sääolosuhteet, koska ne saattavat olla jäisiä ja liukkaita.

Purettu silta (kuva 1) Purettu silta (kuva 2)

Lemmensilta. Kuvan koiran säkäkorkeus on n. 30 cm, joten raon korkeus on samaa luokkaa.

8

Hattaransuvannon silta kosken alajuoksulla. Turvallinen metalliverkko.

Vanhantammen silta, josta korkea pudotus. Kosken alapuolelta on vielä huomattavasti korkeampi pudotus.

9

2.3 Asuntolat 2.3.1 Pengerkosken hoitokoti

Pengerkosken hoitokoti on toiminut Nukarilla vuodesta 1997. Hoitokodin asukkaat ovat psykiatrisia- ja päihdekuntoutujia. Asukaspaikkoja on n. 60. Kuntoutujat on hyvä huomioida arjessa ja jalankulkijoina liikenteessä.

2.3.2 Vantalan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö

Vantalan ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö avattiin helmikuussa 2016 Suomeen yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Ryhmäkotiin on mahdollista majoittaa 20 henkeä ja tukiasumisyksikköön 60. Tiedon jakamisen ja mahdollisten ongelmien välttämiseksi olisi tarpeellista tehdä yhteistyötä poliisin, Vantalan ja kyläläisten välillä. Myös asukkaiden kotoutumisen edistämiseksi ja kielitaidon parantamiseksi on yhteistyö erityisen tärkeää.

2.4 Luonnonilmiöt 2.4.1 Maastopalot

Maastopaloja voi syttyä huolimattoman tulenkäytön seurauksena. Erityisiä vaaran-paikkoja ovat Nukarinkosken nuotiopaikat. Suuri maastopalo aiheuttaisi välittömän vaaran lähellä Nukarinkoskea sijaitseville asuinkiinteistöille. Laavulla on sanko sammutuksen apuvälineenä.

2.4.2 Myrsky

Myrskytuhojen raivaaminen kuuluu turvallisuussyistä ensisijaisesti pelastus- ja säh-kölaitokselle. Asukkaan ei koskaan pidä itse lähteä raivaamaan tuhoja sähkölinjoilta tai niiden läheisyydestä. Esimerkiksi pihatielle tai oman kiinteistön alueelle kaatu-neen puun asukas voi kuitenkin itse raivata, mikäli puu ei ole kaatunut sähkölinjan päälle. Myrsky saattaa aiheuttaa sähkökatkoja, jotka tuovat haasteita asukkaiden arkeen. Varavirtalähteen hankkiminen kotiin voi olla tarpeellista etenkin niille kiin-teistöille, joilla on sähkökäyttöinen pumppu kaivossa.

2.5 Kiinteistön paloturvallisuus

Pelastuslaki edellyttää asuinkiinteistöissä yhtä palovaroitinta jokaista alkavaa kuut-takymmentä neliömetriä kohden jokaisessa kerroksessa. Palovaroittimet tulee tes-tata kerran kuukaudessa ja paristo on vaihdettava vuoden välein. Myös palovaroit-timissa oleva päiväys tulee huomioida. Varoittimien tekninen käyttöikä on noin kymmenen vuotta (mallikohtaiset ominaisuudet huomioitava). Uuden ostaminen on ajankohtaista viimeistään, kun varoitin ei enää toimi testattaessa. Kiinteistöjen numerointi on erityisen tärkeä olla oikein merkitty ja hyvin nähtävillä, myös pimeän aikaan, jotta pelastusajoneuvot löytävät perille tarvittaessa.

10

2.5.1 Nuohous ja tulisijat

Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt pala-misjäte, jotteivät ne aiheuttaisi palovaaraa. Lisäksi nuohouksella edistetään energi-an taloudellista käyttöä, ympäristönsuojelua ja ihmisten asumisviihtyvyyttä. Tulisijat ja savuhormit pitää nuohota sekä niiden kunto tarkastaa, jotta savuhor-meihin ja tulisijoihin kertyvät jätteet eivät aiheuttaisi palovaaraa. Nuohous estää merkittävästi nokipaloja. Mikäli nuohousta ei suoriteta määrävälein, on suuri vaara, että piippu tervaantuu, karstoittuu ja tulee nokipalo. Nokipalossa piipun pinnoille tiivistynyt piki ja noki syt-tyvät palamaan. Kuumuus voi tämän vuoksi olla savuhormissa jopa 1200 °C ja piippu on vaarassa haljeta. Nokipalon estämiseksi on tärkeätä myös huolehtia riit-tävästä palamisilmasta. Häkä eli hiilimonoksidi on ihmiselle vaarallinen, hajuton, mauton ja näkymätön kaasu. Häkä aiheuttaa suurina pitoisuuksina hengitettynä hapenpuutetta. Suoraan hengitettynä hiilimonoksidi on erittäin myrkyllistä. Suomessa sattuu vuosittain 10-20 häkämyrkytyskuolemaa. Kotiin voi hankkia kotitalouskäyttöön tarkoitetun hiili-monoksidivaroittimen. Varoitin sijoitetaan huoneeseen, jossa on takka, kaasuhella tai muu tulisija.

2.5.2 Sisusteiden paloturvallisuus

Palamattomia tekstiilejä ei olekaan. Kaikki tekstiilit eivät kuitenkaan pala samalla tavalla. Niiden syttymisherkkyydessä, palamisnopeuksissa ja savun muodostumi-sessa on eroja. Sisustemateriaalit voivat olla palamattomia, vaikeasti syttyviä, ta-vanomaisesti syttyviä tai herkästi syttyviä. Ohut puuvillakangas, esimerkiksi yöpai-ta tai kesämekko, syttyy helposti ja palaa nopeasti. Tiivis ja paksu puuvillakangas, esimerkiksi farkkukangas, syttyy vaikeammin. Tekstiilien syttymisherkkyyteen ja palamisnopeuteen vaikuttavat materiaalin ja kuidun lisäksi kankaan paksuus ja tii-viys. Huomaa, että luonnonkuidut eivät ole tekokuituja paloturvallisempia. Älä hanki kotiin herkästi syttyviä sisustusmateriaaleja. Herkästi syttyvä materiaali on riskitekijä myös kesämökillä, veneessä, asuntovau-nussa ja teltassa. Erityisryhmien eli vanhusten, vammaisten ja lapsien sisustevalin-toihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja materiaalien tulisi olla vaikeahkosti syt-tyviä.

2.5.3 Sauna

Tyypillinen vahinko syntyy, kun saunomisen jälkeen jätetään pyyhkeet ja laudelii-nat saunan kaiteelle kuivumaan. Se on ehdottoman kiellettyä. Toinen yleinen vahinko saa alkunsa, kun käytetään muovisia henkareita ja kuivaus-naruja pyykin kuivattamiseen kuumassa saunassa. Valitettavan usein ne sulavat pudottaen kuivatettavat vaatteet kiukaalle. Joidenkin vakuutusyhtiöiden kotivakuu-tuksen suojeluohjeessa kielletään yksiselitteisesti pyykkien kuivattaminen saunas-sa. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiöt vähentävät korvausta suojeluohjeiden lai-minlyönnistä, sikäli kun se on vaikuttanut vahingon syntyyn. Puukiuas: Pyykin kuivaaminen puusaunassa on yhtä lailla kiellettyä. Itse asiassa jälkilämpö kiukaassa säilyy jopa pidempään, joten riski pyyhkeiden ja laudeliinojen syttymi-seen on vielä suurempi.

11

Puulla lämmitettävissä kiukaissa on myös kaksi mainitsemisen arvoista erityispiir-rettä. 1. Kiukaasta poistettu tuhka tulee säilyttää kannellisessa metalliastiassa, palamat-tomalla alustalla. 2. Mikäli kiukaassa on kevythormi, tulee varmistaa kiukaan ja hormin yhteensopi-vuus ja toisaalta hormin soveltuvuus käyttötarkoitukseensa. Parhaat tietolähteet tässä ovat hormin valmistaja tai paikkakuntasi nuohooja.

Jäikö sauna päälle? Sähkökiukaassa tulee aina varmistaa, että kiuas ei jää päälle saunomisen jälkeen. Monissa kiuasmalleissa aikakytkin on mekaaninen, jolloin käyttäjä vääntää napista haluamansa saunomisajan. Kytkimet ovat kuitenkin kuluvia osia. Ajan mittaan ne voivat jäädä jumiin, jolloin kiuas saattaa jäädä pitkäksikin aikaa päälle saunomisen jälkeen.

2.6 Häiriötilanteet

Veden jakelu katkon aikana hoidetaan Nurmijärven Veden toimesta. Vedenjakelun häiriötilanteissa tulee tarkistaa vedentulo kiinteistön kaikista vesipisteistä. Kysyä naapurilta onko vedentulo heillä kunnossa ja varmistaa onko alueella ilmoitettu tu-levasta vesikatkosta. Nurmijärven Veden vikapalveluun (09 879 7112) voi soittaa tai katsoa Nurmijärven kunnan sivulta mahdollinen tiedote asiasta. Kiinteistön omi-en vesi- ja viemärilaitteiden ongelmissa ota yhteyttä putkiliikkeiseen. Pitkittyneessä vedenjakelun häiriötilanteessa Nukarilla vedenjakelupiste on: ?? Sähkönjakelun häiriötilanteissa tarkasta kodin muut tilat ja sulaketaulu, katso onko naapurilla valot. Jos vika on asunnon omassa verkossa ja ei korjaannu sulakkeen tarkastuksella, tulee ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Sähkötöitä ei saa tehdä omin päin! Kodin sähköverkkoa laajempi katko voi johtua monista eri syistä ja kestoa voi olla vaikea arvioida. Nurmijärven Sähkön asiakkaat voivat seurata sähkönjakelu-verkon toimivuutta reaaliajassa tarkastamalla häiriötilanteet häiriökartalta (mobiili- tai akkukäyttöisillä laitteilla). Sähkökatkon alkaessa on hyvä kääntää virrat pois ko-dinlaitteista (mm. liesi, kahvinkeitin, silitysrauta), jotta ne eivät aiheuta oikosul-kua/tulipaloa sähköjen palauduttua. Sähkökatkojen varalle on hyvä olla toimiva taskulamppu. 4g- verkko on laajennettu hiljattain kattamaan lähes koko maa ja näin ollen myös Nukarilla toimii nyt nopea mobiiliverkkoyhteys. Useilla nukarilaisilla talouksilla on käytössään ADSL- laajakaista, joka toimii puhelinverkossa. Yhteyskatkoksia voi esiintyä esimerkiksi myrskyn tai ukkosen takia. Niin kutsuttu Tuplalaajakaista takaa yhteyden katkeamattomuuden kun käytössä on sekä ADSL-yhteys että 4G- mobii-liyhteys, koska molempien verkkojen yhtäaikainen häiriö on epätodennäköinen. Häiriötilanteessa tiedustelut ja ilmoitukset häiriöistä tulee soittaa palveluntarjoajan vikapalvelunumeroon. Talleta palveluntarjoajan (sähkö, vesi, lämmitys, liikenne) vikapalvelunumero kännykkäsi osoitekirjaan hyvän sään aikana. Hätänumeroon 112 ei soiteta kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa. Tä-mä pätee myös erilaisissa häiriötilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Tällaisia tilanteita ovat mm. sähkökatkokset tai liikenneruuhkat. Jos puhelut ruuhkautuvat tai nettisivut eivät toimi, voit kuunnella radiossa luettavat viranomaistiedotteet ja paikallisuutiset pattereilla toimivasta radiosta ja autoradios-ta. Nykytekniikka mahdollistaa tv-ohjelmien seuraamisen tietokoneella ja matkapu-helimella. Osa kannettavista matkatietokoneista toimii sähkökatkoksen aikana akun voimalla.

12

2.6.1 Kotivara

Yllättävistä tilanteista selviää vähemmin harmein, kun kotona on kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivara on normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydenne-tään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina. Tilanne, että kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä. Yksinasuva voi sai-rastua, eikä kykene ostoksille tai perheenjäsen sairastuu. Yhteiskunta voi haavoit-tua; tulee myrsky, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee ar-kea. Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä. Myös jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai han-kinnat kaupasta.

2.7 Saastuminen / kemikaalionnettomuudet

Nukarin ollessa pohjavesialuetta, tulee huomioida seuraavat asiat: Maanalainen ja tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva öljy- ja polttoainesäiliö on tar-kastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa käyttöönotosta. (TUKES) Pohjavesialueella oleva metallinen öljysäiliö tulee seuraava tarkastus suorittaa 5 vuoden päästä ja tämän jälkeen kuntoluokan mukaisesti. Seuraavat tarkastusajat määräytyvät säiliön kuntoluokan mukaan. - Luokan A metallisäiliö on tarkastettava uudelleen viiden (5) vuoden ja muu kuin metallisäiliö kymmenen (10) vuoden välein. - Luokan B säiliö on tarkastettava uudelleen kahden (2) vuoden välein. - Luokan C säiliö on poistettava käytöstä kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksen suorittamisesta, jollei palo/pelastusviranomainen erityisistä syistä anna poiketa täs-tä. - Luokan D säiliö on poistettava käytöstä välittömästi. - Öljysäiliöiden käytöstä poistamisen yhteydessä tulee huomioida kunnan ympäris-tön suojelemiseksi annetut määräykset. (www.nurmijarvi.fi, ympäristösuojelumää-räykset, 20.6.2012 24 §) Raskas liikenne (kemikaalikuljetukset yms.) on pohjavesialueella aina riskitekijä, josta ELY- /kunta on myös huolissaan mm. Raalantien vesipumppaamon vuoksi. Myös mahdolliset louhoshankkeet Vantaanjoen läheisyydessä ovat uhka joen saas-tumiselle.

2.8 Tapaturmat ja sairaskohtaukset

Haja-asutusalueella on hyvä huomioida, ettei tapaturman tai sairaskohtauksen ta-pahduttua ole välttämättä ketään lähellä auttamassa. Matkapuhelin on syytä pitää mukana omaksi ja muiden turvaksi. Hätäensiapuohjeet on hyvä kerrata säännölli-sesti esimerkiksi SPR:n nettisivuilta ladattavan ohjeen mukaan, jos ensiapukurssia ei ole erikseen suoritettu. Hätäilmoitus tulee tehdä yleiseen hätänumeroon 112 heti, kun loukkaantuneen tai sairastuneen todetaan tarvitsevan ammattiapua. Rauhallinen ja selkeä hätäilmoitus takaa nopean lisäavun. Lapsille on hyvä opettaa hätäilmoituksen tekeminen, kun puhelimen käyttö on tuttua. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut.

13

Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu

2.8.1 Yksin asuvat / ikääntyneet

Kyläavustajapalvelu on hyödyllinen palvelu etenkin iäkkäämmille asukkaille, jotka eivät enää itse selviä kaikista omakotitalon askareista. Kyläavustajapalvelu toimii TE-toimiston tukemana Nukarin Hakan järjestämänä. Palvelun jatkuvuuden varmis-tamiseksi kyläavustaja tarvitsee riittävästi töitä ja siinä kukin kyläläinen voi olla avuksi. Kyläavustajia toimii lähialueilla useita; ainakin Rajamäellä, Palojoella, Palo-purolla ja Kytäjällä. On myös hyvä huomioida naapurissa mahdollisesti yksin asuvat, iäkkäät ihmiset. Heille voi tarjota apua sekä varmistaa jaksaminen tarvittaessa.

2.9 Väkivaltatilanteet

Suomi on kansainvälisesti vertaillen turvallinen maa. Väkivaltarikoksia lukuun ot-tamatta suomalaisten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on pienempi kuin muissa EU-maissa. Suomalainen vakava väkivalta ei yleensä kohdistu sattumanva-raisesti valikoituihin uhreihin. Yleensä tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja ja väki-valtaan liittyy päihteiden käyttö. Poliisille väkivaltarikoksesta voi tehdä ilmoituksen uhri itse, tapauksen silminnäkijä tai kuka tahansa, joka on saanut teosta tiedon tai vihjeen. On tärkeää, että poliisi saa tiedon rikoksesta mahdollisimman pian. Myös perheväkivalta on rikos ja louk-kaus ihmisoikeuksia kohtaan. Rikoksen uhriksi joutuminen on raskas kokemus, josta ei tarvitse selvitä yksin. Useimmat rikoksen uhreista selviytyvät kokemuksestaan oman sosiaalisen verkos-tonsa avulla. Ammattimaista apua saa rikosuhripäivystyksestä. Poliisilta saa tietoa rikosuhripäivystyksestä.

2.10 Murtovarkaus, varkaus, ilkivalta

Omaisuusrikoksia voidaan ennalta estää melko yksinkertaisin keinoin ja vähin kus-tannuksin tekemällä asuntoihin, kesämökkeihin, ajoneuvoihin ja veneisiin murtau-tuminen mahdollisimman hankalaksi, ääntä aiheuttavaksi ja aikaa vieväksi. Kunnollinen lukitus ja valaistus, omaisuuden merkitseminen sekä erilaisten hälytys-laitteiden käyttö ovat hyviä keinoja varkauksien ennalta ehkäisyyn. Varkauden va-ralta merkitse muistiin omaisuutesi tunnistetiedot, esimerkiksi kuvaamalla: merkki, malli, väri, tunnistenumero sekä mahdolliset erityistuntomerkit. Ota lisäksi valoku-via omaisuudesta. Kodin hälytysjärjestelmien ulkohälyttimen sijoittamisessa kannattaa huomioida naapureiden sijainti (jos lähimmät naapurit ovat takapihan puolella, sijoita ulkohä-lytin sille puolen taloa). Hälytysjärjestelmien lisäksi asuntomurtoja voidaan ehkäistä ilmoittamalla mahdolli-simman laajasti naapurustolle alueella liikkuvista varkaista ja epäilyttävistä havain-noista. Tehokas tiedotuskanava on Nukarin oma Facebook- sivusto. Lisäksi on suo-siteltavaa puhua myös naapureiden kanssa kasvotusten tai puhelimitse, jotta tieto

14

saavuttaa myös muut. Asunnon ja piharakennuksien ovien pitäminen lukittuna myös isäntäväen ollessa kotona on suositeltavaa. Pitkistä poissaoloista ja matkoista ei myöskään suositella ”huudeltavan” julkisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jotta tieto tyhjästä kodista ei kantautuisi var-kaille. Poissaolon aikana on hyvä järjestää postilaatikon tyhjentäminen, nurmikon leikkuu ja lumitöiden tekeminen joko naapurien tai kyläavustajan toimesta. Polkupyörävarkauksia voidaan ennalta estää kunnollisella lukituksella. Paras tapa on käyttää sekä polkupyörän kiinteää lukkoa että jämäkkää irtolukkoa, jolla polku-pyörä lukitaan telineeseen tai pylvääseen. Pyörä kannattaa lukita aina. Varkauden varalta merkitse muistiin pyörän tunnistetiedot; merkki, malli, väri, run-gon numero sekä mahdolliset erityistuntomerkit. Ota lisäksi valokuva pyörästä.

2.11 Yhteisöllinen välittäminen

Yhteisöllisellä välittämisellä on korostunut merkitys haja-asutusalueella. Etäisyydet voivat olla pitkiä, avun saanti tarvittaessa voi kestää ja muut omaiset voivat olla pitkän matkan päässä. Kyläyhteisöissä on hyvä tuntea naapurit, tietää kylän histo-riaa ja paikkojen nimiä. Usein kantakyläläiset ja iäkkäämmät ihmiset puhuvat pai-koista tilojen nimillä tai kiinteistön pitkäaikaisen omistajan nimellä vaikka asukkaat olisivat vaihtuneet useampaan otteeseen. Uusien asukkaiden on myös helpompi päästä kyläyhteisön toimintaan mukaan, mi-käli he ovat kiinnostuneita kylän historiasta. Vuonna 2008 julkaistiin Nukarin kyläkirja, Penger-kosken partaalla, jonka avulla jokainen voi tutustua Nukarin vaiheisiin.

2.11.1 Yhteinen kokoontumistila ongelmatilanteissa

Nukarin kyläkokouksessa helmikuussa 2016 sovittiin, että poikkeustilanteissa nuka-rilaisten yhteisenä kokoontumispaikkana toimisi Nukarin Pirtti, koska pirtillä on esimerkiksi ruoanlaittomahdollisuus ja lämmitys onnistuu puilla myös sähkökatkon aikana. Lisäksi pirtillä on ulkovessat, jotka ovat käytettävissä myös vesikatkon ai-kaan. Nukarin Pirtin omistaa Nukarin Haka.

2.11.2 Kalusto

Nukarin sanomien yhteydessä jaetaan lomake, jolla voi ilmoittaa omistuksessaan olevasta kalustosta, joka on käytettävissä ongelmatilanteissa (esimerkiksi mootto-risaha, mönkijä, traktori). Lista toimitetaan Pelastuslaitokselle.

2.11.3 Yhteystiedot

Kaikki tarpeelliset yhteystiedot kylän eri toimijoihin löytyvät koottuna vuosittain il-mestyvistä Nukarin Sanomista ja nettisivuilta. Lehti löytyy myös Nukarin nettisivuil-ta.

15

2.11.4 Turvallisuuden yhteyshenkilö

Kyläkokouksessa sovittiin, että turvallisuuden yhteyshenkilönä toimii Nukarin kylä-toimikunta. Suurin osa turvallisuusprojektiin osallistuvista henkilöistä kuuluvat myös kylätoimikuntaan.

2.11.5 Kylätoiminta ja tapahtumat

Nukarilla toimii useita aktiivisia yhdistyksiä, yhteisöjä ja seuroja. Tapahtumia jär-jestetään kaikille avoimina sekä erikseen tietyille kohderyhmille. Tapahtumilla luo-daan mahdollisuus tutustua ja tavata kyläläisiä. Koulutukset Helmikuussa 2016 järjestettiin Nukarin koululla kyläläisille itsepuolustuskurssi. Kou-luttajana toimi Mika Kosonen. Alkusammutuskoulutus on suunnitteilla jonkun tulevan kylätapahtuman yhteyteen.

3 Turvallisuustyö jatkossa

Turvallisuussuunnitelma yhdistetään kyläsuunnitelmaan, joka käsittelee osittain samoja asioita. Samalla saadaan pidettyä myös turvallisuuden vuosikokous kylä-suunnitelman vuosikokouksen yhteydessä. Kylien turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu eivät ole pelkästään viranomaisen työtä, vaan turvallisuus on osa ihmisten jokapäiväistä arkea, johon kaikki kyläläiset voivat itse vaikuttaa. Onko koti ja oma kyläympäristö turvallinen? Toimivatko pal-velut? Voiko avun saatavuuteen luottaa hätätilanteessa? Onko kyläläisillä tietoa, taitoa ja toimintakykyä odottamattomien tilanteiden varalle? Pidetään huolta omasta, perheen, naapurin ja kyläyhteisön turvallisuudes-ta!

4 Lähteet ja lisätietoa

www.nukari.fi www.nurmijarvi.fi www.poliisi.fi www.pelastustoimi.fi http://www.nurmijarvi.fi/kuntatieto_ja_paatoksenteko/liikelaitokset/nurmijarven_vesi https://nurmijarvensahko.jalusta.com/fi/sahko/hairiotkatkotjavikailmoitukset http://www.kalliola.fi/ http://www.pengerkoskenhoitokoti.fi/

Tutustu turvallisuusaiheisiin esimerkiksi näiden linkkien avulla: • Kaikki kyläturvallisuudesta: www.kylaturvallisuus.fi • Yleinen turvallisuusopas www.varaudu.info • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö www.spek.fi • Pelastuslaitokset www.pelastustoimi.fi • Palokuntarekisteri https://haka.spek.fi/haku.as • Poliisi www.poliisi.fi • Suomen Punainen Risti www.punainenristi.fi

16

• Vapaaehtoinen pelastuspalvelu www.vapepa.fi • Maaseudun kehittäminen www.proagria.fi • Suomen Kylätoiminta ry www.kylatoiminta.fi • Sisäinen turvallisuus www.intermin.fi/fi/turvallisuus

17