11
Töissä yliopistolla LAL 2012 OPAS VäITöSKIRJATYöNTEKIJäLLE

Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

  • Upload
    others

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Töissä yliopistolla

LAL 2012

Opas väiTöskirjaTyönTekijälle

Page 2: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka työskentelet yli-opistolla väitöskirjatyöntekijänä. Oppaassa on lyhyesti kerrottu kysymyksistä, jotka useimmiten mietityttävät väitöskirjatyöntekijöitä, kuten mitä tarkoitetaan koko-naistyöajalla, ja miten oma palkkaus määräytyy.

Kokonaistyöajassa vuosittainen työaika

on 1 600 tuntia.

Työaika

Palkkaus

Määräaikainen työsuhde

Apurahalla työskentely

Luottamusmiesjärjestelmä, JUKO ja työehtosopimus

LAL:n jaostotoiminta yliopistotasolla

Liiton tarjoamat jäsenedutTyöaika

kokonaistyöaikaa koskevia määräyksiä noudatetaan yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien osalta.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

2 3

TyöaikasisälTö

Page 3: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

kokonaistyöaika otettiin

käyttöön myös yliopiston tut-

kimushenkilöstöön kuuluvilla

elokuussa 2010, näin ollen myös

väitöskirjatyöntekijöihin sovelletaan

kokonaistyöaikaa koskevia määräyk-

siä. kokonaistyöajassa vuosittainen

työaika on 1 600 tuntia, eikä päivit-

täistä tai viikoittaista työaikaa seurata.

se antaa mahdollisuuden järjestellä

omaa työaikaa vapaammin verrattuna

kellokortilla seurattuun päivittäiseen

työaikaan. yliopistojen työehtosopi-

muksen mukaisesti kokonaistyöajan

tavoitteena on lisätä työjärjestelyiden

joustavuutta, parantaa tutkimusedel-

lytyksiä, edistää taiteellista toimintaa,

kehittää tutkimuspohjaista opetusta

sekä uusia kannustavampia opetus- ja

opiskelumuotoja.

KoKonAistyöAjAssA ei oLe

päivittäistä työAiKAA

Työskentely kokonaistyöajassa antaa

vapauden päättää työajan käyttämi-

sestä ja sijoittelusta.

Työnantajan kanssa sovitaan ylei-

sesti, miten työajan käyttö jakautuu

opetuksen, tutkimuksen ja muiden

tehtävien välillä. Tarkemmin voidaan

sopia tiettyjen opetuskokonaisuuk-

sien, tutkimushankkeiden ja esimer-

kiksi hallintotehtävien hoitamisesta.

sovituista tehtävistä voi seurata,

että työtä pitää tehdä tiettyyn aikaan

tietyssä paikassa (opetukset, tentti-

valvonnat tms.). Muilta osin työntekijä

voi itse päättää työajan käytöstä ja

työnteon paikasta. Tosin esimerkiksi

tutkimuslaitteiden käyttömahdolli-

suus vain tiettyinä aikoina voi asettaa

rajoja tälle valinnan vapaudelle.

kokonaistyöajassa ei siis ole päivit-

täistä tai viikoittaista työaikaa, eikä

väitöskirjatyöntekijää voida velvoittaa

työskentelemään päivittäin tiettynä

ajankohtana. vapaiden pitäminen

perustuu omaan päätökseen, mutta

niistä informoiminen on yksikön

töiden sujumisen kannalta tietysti

tarkoituksenmukaista. vapaita ei siis

tarvitse erikseen anoa, eikä esimies

määrää vapaiden ajankohtaa.

kokonaistyöajassa työntekijä

vastaa omasta työajastaan ja sen käyt-

tämisestä työsuunnitelmassa olevien

tehtävien suorittamiseen. Työntekijän

vastuulla on huolehtia siitä, että 1 600

tunnin työvelvollisuus hoituu ja sovi-

tut tehtävät tulevat hoidetuiksi.

kokonaistyöajassa ei kerry vuo-

silomaa, vaan vuosilomaa vastaava

vapaa toteutuu säännöllistä työaikaa

lyhyempänä vuosittaisena työaikana.

yleisessä säännöllisessä työajassa

työskennellessä työpäiviä on 252. kun

tästä vähennetään 30 lomapäivää, jäl-

jelle jää 222 työpäivää. näillä tiedoilla

laskettuna vuoden 2012 työtuntien

määrä säännöllisessä työajassa työs-

kentelevillä on 1 610 tuntia.

Työntekijä vastaa siitä, että järjes-

telmään sisältyvä vuosilomaa vastaava

vapaa tulee pidetyksi. lähtökohtaisesti

vapaajaksot tulee pitää ennen seuraa-

van lukuvuoden alkamista. vapaan

pitäminen on myös työsuojelukysy-

mys: työnantajan tulee varmistaa, että

työntekijä pitää vapaata.

Tarvittaessa esimies ja työntekijä

tarkastelevat lukukauden aikana

työsuunnitelman toteutumista ja työn

tuloksia kokonaistyöajan puitteissa.

kokonaistyöajassa työskentelevälle

ei makseta lisä- tai ylityökorvauksia.

On tärkeätä, että tarvittaessa kes-

kustelet esimiehesi kanssa hyvissä

ajoin työsuunnitelman mahdollisesta

muuttamisesta, jos vaikuttaa esimer-

kiksi siltä, ettei sovittuja työtehtäviä

ole mahdollista tehdä niille varatulla

tuntimäärällä.

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä

myös liittoon ja/tai luottamusmieheen

tilanteesi selvittämiseksi. jos työsken-

telet vain osan vuodesta, määräytyy

kokonaistyöaikasi työsuhteen keston

perusteella. jos esimerkiksi työso-

pimuksesi tehdään 6 kuukaudelle,

työaikasi on 800 tuntia.

MiKä on työsuunniteLMA?

kokonaistyöajassa työskentelevien

osalta ei seurata päivittäistä tai viikoit-

taista työaikaa, vaan sovittujen työteh-

tävien hoitamista. väitöskirjatyöntekijä

laatii vuosittain yhteistyössä esimie-

hensä kanssa ennen seuraavan luku-

vuoden alkamista työsuunnitelman,

johon kirjataan suunnitelma työtuntien

kohdentamisesta eri tehtäväalueille.

Työsuunnitelmia laadittaessa huo-

mioidaan työntekijän osallistuminen

opetukseen, tutkimustoimintaan ja

muihin tehtäviin.

Mallin työsuunnitelmasta löydät

osoitteesta http://www.luonnon­

tieteilijat.fi/tyosuhdeasiat/yliopisto­

sektori/kokonaistyoaika

KoKonAistyöAjAssA

ei Kerry vuosiLoMAA

vuosilomaa koskevia säännöksiä ei

kokonaistyöajassa sovelleta muuten

kuin lomarahan maksamisen osalta.

lomaraha maksetaan heinäkuun

palkanmaksun yhteydessä.

lomakorvauksia ei kokonaistyö-

ajassa makseta. Huolehdi hyvissä ajoin

ennen työsuhteesi päättymistä siitä,

että olet saanut pidettyä kokonaistyö-

ajan mukaisen vapaan.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

4 5

TyöaikaTyöaika

Page 4: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Mitä tArKoitetAAn soLetM:LLä?

soleTM tai vastaava ei ole työajan seu-

rantajärjestelmä, vaan sillä tarkoite-

taan työajan kohdentamisohjelmistoa

kustannuslaskentaa varten. soleTM ei

ole asia, jota säänneltäisiin työehto-

sopimuksella. kullakin yliopistolla on

omat ohjeensa soleTM:n käyttämisestä

ja täyttämisestä.

perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot

jA KoKonAistyöAiKA

kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-

lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan

ajalta ei kerry vuosilomaa. kuitenkin

työsuunnitelmassa tulee huomioida

sellaiset pidempiaikaiset poissaolot,

kuten perhevapaat (äitiys-, isyys- ja

vanhempainvapaa, hoitovapaa), joilla

voi olla olennaista merkitystä työsuun-

nitelman sisältöön. pidempiaikaisen

poissaolon jälkeen tarkastellaan

työsuunnitelman toteutumista ennen

poissaoloa ja tehdään työsuunnitel-

maan tarvittavat muutokset.

jos olet jäämässä perhevapaalle,

sinun kannattaa keskustella esi-

miehesi kanssa työsuunnitelman

muuttamisesta hyvissä ajoin.

Työsuunnitelman mukaisia työtehtä-

viä tulee siis vähentää perhevapaan

keston mukaisesti.

vuosilomajärjestelmässä kertyneet

vuosilomat pidetään usein heti

esimerkiksi vanhempainvapaalta

paluun jälkeen. kokonaistyöajassakin

voit mahdollisuuksien mukaan

suunnitella työtäsi siten, että olet

heti perhe vapaalta paluun jälkeen

vapaajaksolla.

Mikäli sairastut, sinun tulee

mahdollisimman pian ilmoittaa siitä

työnantajallesi. sinun tulee esittää

työkyvyttömyydestäsi lääkärintodis-

tus tai muu työnantajan hyväksymä

selvitys. sairauspoissaolojen vaikutus

tulee huomioida työsuunnitelmassa

siten, että suunniteltuja työtehtäviä

vähennetään.

väitösKirjAtyönteKijän

opetusveLvoLLisuus

väitöskirjatyöntekijän osalta tulee

työsuunnitelmaan sisältyvä osallis-

tuminen opetustoimintaan ja muihin

tehtäviin mitoittaa niin, että väitös-

kirja on mahdollista saada valmiiksi

suunnitellussa aikataulussa.

suositeltavaa on, että opetukseen

käytetään enintään 5 prosenttia

vuosityöajasta, ja että opetus mah-

dollisuuksien mukaan liittyy henkilön

omaan tutkimusalaan. Tämä tarkoit-

taa vuositasolla enimmillään 80 tuntia

opetukseen käytettävää työaikaa.

liiton näkemyksen mukaan tämä sisäl-

tää myös opetustuntien valmisteluun

käytettävän ajan.

väitöskirjatyön ja jatko-opintojen

edetessä tulee myös palkka tason nousta.

Palkkausyliopistossa työskennellessä palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilö-kohtaisesta palkanosasta.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

6 7

palkkaUsTyöaika

Page 5: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Tehtäväkohtainen palkanosa

määräytyy tehtävän vaativuusta-

son perusteella. Uusien tehtävien

osalta työnantaja tekee alustavan

arvion tehtävän vaativuustasosta.

Tehtävän vaativuustaso arvioidaan

viimeistään kuuden kuukauden

kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Tehtävien vaativuus otetaan uudelleen

arvioitavaksi, jos esimies katsoo

tehtävän muuttuneen niin, että uusi

arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi,

tuleeko vaativuustasoa muuttaa.

arviointiryhmät käsittelevät uusien ja

muuttuneiden tehtävien vaativuusarvi-

oinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

Monilla yliopistoilla on arviointi-

ryhmien laatimat kriteerit sille, mitä

edellytetään milläkin vaativuustasolla

työskenneltäessä, eli miten pitkälle

väitöskirjatyön on täytynyt edetä, jotta

väitöskirjatyöntekijä pääsisi ylemmälle

tasolle. arviointiryhmässä on edustajia

sekä työntekijä- että työnantajapuo-

lelta. väitöskirjaa päätyönään tekevien

henkilöiden eteneminen vaativuus-

tasolta toiselle voidaan toteuttaa

ilman palkkausjärjestelmän mukaista

vaativuusarviointia ja arviointiryhmän

käsittelyä, jos yliopistossa on määri-

telty eteneminen vaativuustasoilla.

väitöskirjatyöntekijällä on kuitenkin

aina oikeus vaatia, että tehtävän vaati-

vuus arvioidaan arviointiryhmässä.

väitöskirjaa päätyönään tekevien

henkilöiden osalta suositellaan,

että heidän tehtävänsä sijoitetaan

ensimmäisen työsuhteen alussa vaa-

tivuustasolle 2. väitöskirjatyöntekijän

osalta vaativuuden arvioinnissa tulee

huomioida väitöskirjatyön etenemi-

nen. väitöskirjatyön ja jatko-opintojen

edetessä tulee myös palkkatason

nousta.

tasot 1–4Jos tohtorikoulutettavalla on merkittävästi opetusta tai projektivastuita, tehtävän vaativuustaso voi olla jatkokoulutusvaihetta korkeampi.

tasolla 4tohtorikoulutettava • kokeellinentyö(joställaistakuuluutieteenalaan)lähesvalmis• väitösnoinvuodenkuluessa• tohtoriopinnotlähesvalmiina• nimikkeenätohtorikoulutettavaTohtorikoulutettavasiirtyytasolle5suoritettuaantohtoritutkinnon,nimikkeenätutkijatohtori

tasolla 3tohtorikoulutettava • kokeellinentyö(joställaistakuuluutieteenalaan)noinpuolivälissäja/tai• hyväksyttyjäjulkaisujataitekstiänoinpuoletaiotustamäärästä• ylipuoletvahvistettujenopintovaatimustenmukaisistatohtoriopinnoistaonsuoritettu• nimikkeenätohtorikoulutettava

tasolla 2tohtorikoulutettava• hyväksyttyjatko-opintosuunnitelma(UniOGS)• tohtoriopinnotaloitettu• nimikkeenätohtorikoulutettava

tasolla 1tutkimusavustaja, opetusavustaja tai tohtorikoulutettava• perustutkintoasuorittavat• juuriylemmänkorkeakoulututkinnonsuorittaneet,jatko-opintonsavasta aloittaneet,joillaeivielähyväksyttyäjatko-opintosuunnitelmaa

Niidenperustutkinto-opiskelijoiden,jotkaeivätolesuorittaneetvaadittavaaylempääkorkeakoulututkintoa,tehtäväkohtaisenpalkanosanmääräonvähintään75%kyseisenvaativuustasonpalkasta.

Ohessa esimerkki Oulun yliOpistOn täsmennyksestä

vaativuustasOilla 1–4 (vuOnna 2012):

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

8 9

palkkaUspalkkaUs

Page 6: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

palkkataulukOt:

www.luonnontieteilijat.fi/tyosuhdeasiat/yliopistosektori

henKiLöKohtAisen työn suoritustAso

1 2 3 4 5 6 7 8 9

1 1 747,01€ 1 816,89€ 1 923,46€ 2 028,28€ 2 133,10€ 2 239,67€ 2 344,49€ 2 451,06€ 2 555,88€

2 1 921,63€ 1 998,50€ 2 115,71€ 2 231,01€ 2 346,31€ 2 463,53€ 2 578,83€ 2 696,05€ 2 811,34€

3 2 114,13€ 2 198,70€ 2 327,66€ 2 454,50€ 2 581,35€ 2 710,31€ 2 837,16€ 2 966,12€ 3 092,97€

4 2 403,36€ 2 499,49€ 2 646,10€ 2 790,30€ 2 934,50€ 3 081,11€ 3 225,31€ 3 371,91€ 3 516,12€

5 2 787,19€ 2 898,68€ 3 068,70€ 3 235,93€ 3 403,16€ 3 573,18€ 3 740,41€ 3 910,43€ 4 077,66€

6 3 254,17€ 3 384,34€ 3 582,84€ 3 778,09€ 3 973,34€ 4 171,85€ 4 367,10€ 4 565,60€ 4 760,85€

7 3 754,51€ 3 904,69€ 4 133,72€ 4 358,99€ 4 584,26€ 4 813,28€ 5 038,55€ 5 267,58€ 5 492,85€

8 4 543,23€ 4 724,96€ 5 002,10€ 5 274,69€ 5 547,28€ 5 824,42€ 6 097,01€ 6 374,15€ 6 646,75€

9 5 119,79€ 5 324,58€ 5 636,89€ 5 944,08€ 6 251,26€ 6 563,57€ 6 870,76€ 7 183,07€ 7 490,25€

10 5 796,43€ 6 028,29€ 6 381,87€ 6 729,66€ 7 077,44€ 7 431,02€ 7 778,81€ 8 132,39€ 8 480,18€

11 6 703,08€ 6 971,20€ 7 380,09€ 7 782,28€ 8 184,46€ 8 593,35€ 8 995,53€ 9 404,42€ 9 806,61€

”tehtävän

vAAtivuustAso”

Opetus- ja tutkimushenkilöstö

ypj-palkaT 1.3.2012

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

10 11

palkkaUspalkkaUs

Page 7: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Määräaikaisella työntekijällä on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin vakituisella.Määräaikainen työsuhde

Työsopimuslain mukaisesti työsopimus on voimassa toistai-seksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn luonteesta johtuvat syyt.

Työn luonteesta johtuva syy

määräaikaiselle työsopimukselle

voi olla esimerkiksi väitöskirja-

työ. väitöskirjatyöntekijöillä saattaa

usein olla useampia määräaikaisia

työsopimuksia peräkkäin, ja näiden

välillä vielä mahdollisesti apurahalla

työskentelyä. Työsopimuslaissa ei

ole vastaavaa säännöstä kuin valtion

virkamieslaissa siitä, että virkamies on

nimitettävä koko määräaikaisuuden

perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityi-

sestä syystä toisin päätetä. Hyvä käy-

täntö olisi kuitenkin välttää tilanteita,

joissa tehdään useampi lyhytaikainen

määräaikainen työsopimus silloin, kun

voitaisiin tehdä yksi hieman pidempi

työsopimus.

Määräaikaisella työntekijällä on

lähtökohtaisesti samat oikeudet

kuin vakituisessakin työsuhteessa

työskentelevillä, eli oikeus esimerkiksi

työterveyshuoltoon.

joissain yliopistoissa on mahdolli-

suus pidentää väitöskirjatyöntekijän

määräaikaista työsuhdetta esimer-

kiksi äitiysvapaan johdosta henkilön

poissaoloa vastaavasti. Myös suomen

akatemian rahoituspäätöksiä koske-

vissa ohjeissa on todettu mahdolli-

suus rahoituskauden pidentämiseen

erityisestä syystä, kuten hankkeessa

akatemian rahoituksella työskentele-

vän tutkijan äitiys-, vanhempain- tai

hoitovapaan, varusmies- tai siviili-

palvelun tai pitkäaikaisen sairauden

johdosta. edellytyksenä on, että

tutkijalle ei ole otettu sijaista ja hän

palaa hankkeeseen työskentelemään.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

12 13

Määräaikainen TyösUHDeMääräaikainen TyösUHDe

Page 8: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Apurahatutkijoiden eläke- ja työtapaturmavakuutuksia hoitaa

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

Apurahalla työskentelyapurahatutkija ei ole työsuhteessa. näin ollen apurahalla työskentelevällä ei ole oikeutta niihin työsuhde-etuuksiin, joita yliopistolla työsuhteessa olevilla työntekijöillä on.

apurahalla työskentelevällä ei

ole oikeutta esimerkiksi saira-

usajan palkkaan, työterveys-

huoltoon, äitiysvapaan ajalta mak-

settavaan palkkaan tai muihinkaan

työsuhde-etuuksiin, joita työntekijälle

työsopimuksen ja työehtosopimuksen

perusteella kuuluu. lisäksi joissain

yliopistoissa on apurahatutkijoilta

alettu periä työhuonevuokraa.

apurahalla työskennellessä työn-

tekijälle ei kerry ansiosidonnaisen

työttömyysturvan saamiseen tarvitta-

via työssäoloviikkoja. kuitenkin apura-

halla työskentely on työttömyysturvan

kannalta ns. ylihypättävää aikaa enim-

millään 7 vuotta, eli apurahan saajan

oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan

säilyy, jos työssäoloehto on kerätty

täyteen apurahakauden ulkopuolella

ja työttömyyskassan jäsenyys jatkuu

katkeamattomana.

Työssäoloehto täyttyy, kun olet

ollut työttömyyskassan jäsenyysai-

kana vähintään 34 kalenteriviikkoa

sellaisessa työssä, joka täyttää palkkaa

koskevan ehdon ja jossa työaika on

ollut vähintään 18 tuntia viikossa työt-

tömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden

tarkastelujakson aikana.

luonnontieteiden akateemisten

liiton varsinaiset jäsenet on

vakuutettu työttömyyden varalta

erityiskoulutettujen työttömyyskassa

erkossa. (www.erko.fi) varsinaiset

jäsenet liitetään automaattisesti

työttömyyskassaan liittoon liittymisen

yhteydessä, jos he ovat työsuhteessa.

apurahatutkijoiden eläke- ja

työtapaturmavakuutuksia hoitaa

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.

suomessa asuva apurahansaaja

on velvollinen ottamaan itselleen

vakuutuksen, jos hän työskentelee

apurahalla yhtäjaksoisesti vähintään

4 kuukautta. (www.mela.fi)

kaiken kaikkiaan apurahatutkijoi-

den asema on vuosien varrella sosiaa-

liturvasäännösten osalta parantunut.

kuitenkin edelleen on monia epäkoh-

tia, joiden vuoksi apurahalla työsken-

televä on väliinputoajan asemassa.

apurahansaajalla ei ole oikeutta

esimerkiksi osittaiseen hoitorahaan.

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

14 15

apUraHalla TyöskenTelyapUraHalla TyöskenTely

Page 9: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

yhdessä tekemällä on helppo onnistua!

Luottamusmies, JUKO ja työ ehtosopimus

lal:n jäsenten työehtosopimuksen yliopistosektorilla neuvottelee akavalaisia edustava julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö jUkO ry.

luonnontieteiden akateemisten liitossa toimii tällä hetkellä 25 jaostoa: 7 alakohtaista jaostoa, 11 työpaikkakohtaista jaostoa, 1 alueellinen jaosto ja 6 opiskelijajaostoa. noin 60 prosenttia lal:n jäsenistöstä kuuluu johonkin jaostoon.

valtakunnallisena pääsopijajär-

jestönä jUkO ry neuvottelee

julkisen sektorin ja näihin

verrattavissa olevien alojen akava-

laisten virka- ja työehtosopimukset,

joissa sovitaan palkoista ja muista

palvelussuhteen ehdoista. lal on

jäsenenä jUkOssa toimivassa yliopisto-

neuvottelukunnassa. neuvottelukunta

päättää yliopistosektorin työehto-

sopimuksesta ja kannanotoista sekä

tekee työehtosopimusta koskevan

hyväksymis- tai hylkäämisesityksen

jUkOn hallitukselle.

aina eivät kaikki työelämäänkään

liittyvät kysymykset suju suunnitel-

mien mukaisesti. Tällöin on hyvä ottaa

yhteyttä liiton lisäksi myös jUkOn

paikalliseen luottamusmieheen,

vaikka hän ei olisikaan lal:n jäsen.

luottamusmies on työntekijöiden

valitsema henkilö, joka edustaa työn-

tekijöitä työpaikkatasolla esimerkiksi

mahdollisissa erimielisyystilanteissa.

julkisen alan koulutettujen neuvotte-

lujärjestön eli jUkOn luottamusmiehet

edustavat kaikkia akavan jäsenjärjes-

töjen jäseniä.

lal:in jaostot toimivat aktiivisina

edunvalvojina, sekä yhteys- ja

koulutusverkostona. jaostoilla on

merkittävä rooli jäsenten työsuhde-

edunvalvonnassa ja paikallisen

luottamus miehen tukena toimi-

misessa.

työpAiKKAKohtAisiA jAostojA

yLiopistoiLLA on: • Helsingissä(Helsinginyliopiston

luonnontieteidenakateemisetHYLA),• Tampereella(Luonnontieteidenakatee-

misetTampereenyliopistollajaTampereenteknilliselläyliopistollaLATTE),

• Turussa(Turunyliopistojenluonnon-tieteidenakateemisetTYLA),

• Oulussa(Oulunyliopistonluonnon-tieteidenakateemisetOLA)sekä

• Joensuussa(LAL-Joensuu).

Työpaikkakohtaiseen yliopistokoh-

taiseen jaostoon tulet automaatti-

sesti liitetyksi liiton jäsenyyden ja

yliopistolla työskentelyn perusteella.

pohjois-savossa toimii paikallisjaosto

lal pohjois-savo.

LAL:n jaosto toimikunta yliopistotasolla

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

16 17

lal:n jaOsTOTOiMinTa yliOpisTOTasOllalUOTTaMUsMies, jUkO ja TyöeHTOsOpiMUs

Page 10: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

Liiton tarjoamat jäsenedutlal:n jäsenenä saat edunvalvonnan lisäksi monia, merkittäviä rahanarvoisia etuja.

• liiton jäsenenä saat apua työsuhde-

kysymyksiin

• lisäksi lal:n varsinaiset jäsenet on

vakuutettu työttömyyden varalta

erityiskoulutettujen työttömyys-

kassa erkossa.

• käytössäsi on laajalti myös vakuu-

tusetuja, kuten ammatillinen vastuu-

ja oikeusturvavakuutus sekä vapaa-

ajan matkoja varten vapaa-ajan

matkustajavakuutus. esimerkiksi

vapaa-ajan matkustajavakuutuksen

rahallinen arvo on vuodessa noin

60 euroa.

• käytössäsi on myös maksuton

yksityiselämän lakineuvonta puhe-

limitse, neuvontaa antaa asianajo-

toimisto Bützow. neuvoa voit kysyä

esim. perinnöistä, avioehdoista tai

asuntokaupasta. yksityiselämän

lakineuvonnan normaali veloitus

asianajotoimistoissa on noin

200 euroa tunnilta.

• vapaa-ajan edut, kuten liiton

lomamökki koljonhelma nummi-

pusulassa ja sMkj:n loma-asunnot

levillä, Tahkolla, rukalla, ylläksellä ja

Meri-Teijossa

• jäsenmaksusi on verovähennys-

kelpoinen ja tieto jäsenmaksustasi

menee liitosta suoraan verottajalle.

näin saat osan jäsenmaksustasi

takaisin verotuksessa.

jäsenMAKsuALennus

jos olet hoitovapaalla alle 3-vuotiaan

lapsen hoitamiseksi, voit anoa jäsen-

maksuvapautusta, jos hoitovapaasi

kesto on vähintään 3 kuukautta.

Mikäli bruttotulosi ovat alle 1 700 e/kk,

voit hakea jäsenmaksualennusta.

jäsenmaksu on tällöin 14 e/kk. (v.2012

jäsenmaksutiedot, tarkista ajankohtai-

set tiedot verkkosivuiltamme.)

kysy lisää?

Lisätietojayliopistosektorinedunval-vonnastajatyöehdoista:

AnnaHellén,asiamiesLuonnontieteidenAkateemistenLiittoLALryPohjoinenMakasiinikatu6A,00130Helsinkipuh.(09)[email protected]

Luelisääyliopistosektorinedunval-vonnasta,jaostotoiminnastajaliitontarjoamistajäseneduistaverkkosivuil-tamme:www.luonnontieteilijat.fi

Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012 Opas VÄITÖSKIRJATYÖNTEKIJÄLLE | LAL 2012

18 19

liiTOn TarjOaMaT jäseneDUTliiTOn TarjOaMaT jäseneDUT

Page 11: Töissä yliopistolla - Loimu · perhevApAAt, sAirAuspoissAoLot jA KoKonAistyöAiKA kokonaistyöajassa ei kerry vuosi-lomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa

LuonnontieteidenAkateemistenLiitto–AkademiskaNaturvetarförbundetLALry

PohjoinenMakasiinikatu6A,00130Helsinki

[email protected]

(09) 2511 1660

luonnontieteilijat.fi