tl_5-2016 (pdf, 3962 kB)

5

Digitaalisuus haastaakehittämään osaamista yrityksissä

Mikko Airikkala kaivaa

alan nuorten näkemykset esille

Tietomallinnus tehostaa väylähankkeita

Tampere3 yhdistää kolme

korkeakoulua yhdeksi yliopistoksi

Tee ehdotus Vuosisadan tieksi!

Liikenneyhteydet ovat yritysten tärkein resepti

aluekehittämiseen

TIETOMALLINNUS INFRAHANKKEISSA4 Tiesuunnitelmantarkastaminenmallipohjaisesti7 Tietomallinnusnopeamminkäyttöönmyös

kuntatekniikanrakentamisessa10 Mallinnuskuutostienparannushankkeessa14 Osaamisenkehittäminentietomallikoulutuksella

OPETUS JA TUTKIMUS18 LiikenteentutkimuskeskusVerne5vuotta20 Tampere3–yhteistyöstäuudeksiyliopistoksi23 Kokemuksiaopinnäytetyöntekemisestä

LIIKENNEYHTEYDET JA YRITYKSET26 Liikenneyhteydetovatyritystentärkein

reseptialuekehittämiseen28 Helsinginympäristönlogistiikka-alueidentiekartta

ISSN 0355-785586. vuosikerta

JULKAISIJASuomen Tieyhdistys ry

TOIMITUSSentnerikuja 2, 00440 [email protected]@tieyhdistys.fi

Päätoimittaja Nina Raitanen040 744 2996Julkaisupäällikkö Liisi Vähätalo040 503 6669Erikoistoimittaja Jaakko Rahja0400 423 871

ILMOITUSMYYNTI Marianne Lohilahti040 708 [email protected]

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSETTarja Flander040 592 [email protected] 65 €, vuosikerta 76 €6 numeroa vuodessa

ULKOASU/TAITTO Reija Jokinen, PPD Studio

PAINOPainotalo Plus Digital Oy

TIE JA LIIKENNE 5/2016 – ALAN OSAAMINEN

10

PALSTAT – KOLUMNIT3 Pääkirjoitus–Budjettirahoitusjatkukoonnykyisellä

tasollapitkään13 Kolumni–JormaMäntynen:Maailmamuuttuu –mitenSuominavigoitulevaisuuteen?25 Eduskunnasta–JaniMäkelä:Liikenteessätapahtuu

lähivuosina31 Yksityistietolaari–Osoitenimikilvet32 UutisiaTieyhdistyksestä40Uutisia46 Henkilöuutisia47 Liikehakemisto

Kannen kuva:OutiLehtinen

20

//SISÄLTÖ

ASIANTUNTIJAKUNTATiina Jauhiainen, Liikennevirasto

Tuomas Palonen, Verne/TTY

Heini Polamo, SKAL

Hanna Reihe, Ramboll

Ilkka Romo, Skanska

PÄÄKIRJOITUS//

VUODEN 2017 talousarvioehdotuksen tultua julki oli ehdotuksessa harvinaisen vähän yllätyksiä. Alkavista hankkeista oli sovittu kehysriihessä ja perusväylänpi-don rahoitus oli ennakoidun suuruinen ja sisälsi sovi-tut lisäykset korjausvelkarahoituksen ja kehittämisestä siirtyneiden rahojen muodossa. Tällaiseen runsau-den jakamiseen ja pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan rahoitusmalliin voisi tottua ja se voisi aivan hyvin jatkua mielestäni myös tämän hallituskauden jälkeen.

Kuluvalla hallituskaudella vallalla oleva perus-väylänpidon rahoituksen painottaminen kehittämi-sen kustannuksella on Tieyhdistyksen mielestä oikea painotus, jotta väylästön korjausvelkaongelma saa-

daan haltuun. Rahoitettavien hank-keiden valitseminen läpinäkyvällä ja kattavalla vuoropuhelulla elin-keinoelämän kanssa on tuntunut läpinäkyvyydessään hyvältä tavalta toimia ja valmistella asioita.

Perusväylänpitoon rahoitus on tällä hetkellä riittävää ja korjaus-velkaa saadaan tällä rahoituksella pienenemään. Liikenneväylien kor-jausvelka on kuitenkin niin huomat-tava, että kaikkia huonokuntoisia kohteita ei saada korjattua. Uskon, että pettymyksiäkin tullaan koke-maan, kun huonokuntoisia ja tär-

keitäkin kohteita jää väistämättä korjaamatta tälläkin rahoituksella. Olisi hyvä, jos korjausvelkarahoituk-sella aikaansaatavia tuloksia ja vaikutuksia voitaisiin todentaa, myös euromääräisesti, jotta saadun ra-hoituksen vaikutukset ihmisille ja elinkeinoelämälle konkretisoituisivat. Lopputuloksena voisi olla arvio siitä, paljonko yksi infran korjaamiseen laitettu euro toi takaisin valtiolle. Uskon, että yllättyisimme posi-tiivisesti ja laskelmat voisivat jatkossakin motivoida panostamaan teiden ja muun infran kuntoon.

Tavanomaista korkeampi rahoitustaso jatkuu suunnitelmien mukaan vielä vuonna 2019. Jos rahoi-tus palaa tämän jälkeen entiselle tasolleen, kääntyy korjausvelka jälleen kasvuun. Tulevaisuudessakin perusväylänpito vaatisi noin 100 miljoonan euron

Budjettirahoitusjatkukoonnykyiseenmalliin

tasokorotuksen, jotta korjausvelka ei enää kasvaisi. Toiminnan tehostamisella, esimerkiksi digitalisaation avulla, korjausvelkaa saataisiin kyseisellä rahoitusta-solla vähennettyä.

On hienoa, että korjausvelkarahoitusta suunna-taan myös yksityisteille ja sen myötä yksityisteiden rahoitus on saatu jälleen kasvuun vuoden 2016 aal-lonpohjasta, jolloin budjettiehdotus oli vaivaiset 3 miljoonaa euroa. Ensi vuoden 13 miljoonan euroa on kuitenkin vielä kaukana 23 miljoonan euron ra-hoituksesta vuonna 2011, jolloin ns. asutuille teille suunnattiin 13 miljoonaa euroa ja puukuljetusten kannalta tärkeille teille tämän lisäksi 10 miljoonaa euroa. Vastaavanlainen elinkeinoelämän kuljetuksiin kohdennettu lisäpanostus yk-sityisteiden perusrahoi-tuksen lisäksi olisi perusteltua nyt-kin, jotta met-sä- ja elin-tarvikealan kuljetukset eivät vaarantuisi.

Esimerkiksi yksityisteillä vallitsevasta korjaustarpeesta voi-daan ottaa sillat. Suomen Tieyh-distys on arvioinut vuonna 2013 tehdyn kyselyn perusteella, että yksityistieverkolla on noin 20 000 huonokuntoista, korjausta odottavaa siltaa, jotka muodostavat pullonkau-loja elinkeinoelämän raskaille kulje-tuksille. Jo pelkästään näiden siltojen korjaamisen hinta on arviolta noin kaksi miljardia euroa. Yksityisteiden korjaus-velan määrää on vaikea kokonaisuudes-saan edes arvioida. Tällä hetkellä 350 000 kilometriä pitkän yksityistieverkon kunto ei moneltakaan osin vastaa elinkeinoelämän raskaiden kuljetusten, kuten puutavaran ja maatalouden kuljetusten, tarpeita.

NINARAITANEN

Tällaiseen runsauden jakamiseen ja pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan rahoitusmalliin voisi tottua

TIE&LIIKENNE | 5/2016 | 3

//TIETOMALLINNUSINFRAHANKKEISSA

Tiesuunnitelma on oikeus-vaikutteinen suunnitelma ja lunastusasiakirja. Sen laatimista ohjaa maantiela-ki, joka asettaa vaatimuksia

suunnitteluprosessille ja tuotettaville asia-kirjoille. Pääkysymykseksi diplomityössäni muotoutui, miten tiesuunnitelmaprosessia, inframallinnusta ja niiden ohjeistusta on kehitettävä, jotta maantielainmukainen tiesuunnitelma voidaan laatia, käsitellä ja hyväksyä mallipohjaisesti.

Nykytilanteen kartoitusTyön pääaineistoina toimivat Liikennevi-raston tiesuunnitelmien sisältöä, käsittelyä ja hyväksymistä koskevat ohjeet, Liiken-neviraston tietomalliohjeet sekä Yleisten inframallivaatimusten (YIV) vuoden 2014 versiot. Lisäksi tietoa hankittiin haastatte-lemalla suunnitelman tarkastus- ja hyväk-symisprosessiin osallistuvia osapuolia eli

Mallipohjaisen tiesuunnitelman tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvitaan ohjeet

MAIJACARLSTEDT

Tiesuunnitelmienlaatimisessaonsiirryttyuudelleaikakaudelle,kunsuunnitelmiatilataanjatkossamallipohjaisesti.Yksivähemmällehuomiollejäänytkysymysontiesuunnitelmientarkastaminenjahyväksyminenmallipohjaisesti.Vaikkamallinnustavartenonlaadittuuseitaohjeita,niissäeikuitenkaanoletuotuesiinsitä,mitenmallinnusjasenohjeistusmahdollistavattiesuunnitelmantarkastamis-jahyväksymismenettelyn.

suunnitelmien teettäjiä, lausuntoja antavia tahoja sekä hyväksymispäätösten valmis-telijaa ja tekijää.

Haastatteluilla kerättiin tarkempaa tie-toa siitä, miten tiesuunnitelman tarkastus- ja hyväksymisprosessi nykyään toimii, ja ajatuksia siitä, mitä mallipohjaisen proses-sin kehittämisessä tulee ottaa huomioon etenkin tiesuunnitelman hallinnollisen käsittelyn näkökulmasta.

Työssä tarkasteltiin, mitä vaatimuksia tiesuunnitelman tarkastaminen ja hyväksy-minen asettaa inframallille ja mallinnusoh-jeille sekä mitä vaikutuksia mallinnuksella on tiesuunnitelman laatimista koskevaan ohjeistukseen. Työssä todettiin, että suu-rin osa perinteisistä tiesuunnitelmapiirus-tuksista ja niissä esitettävistä asioista on mahdollista esittää mallin avulla jo nyt tai pienellä kehitystyöllä.

Tiesuunnitelmavaiheen mallinnusoh-jeet taas on tarpeen käydä tiesuunnitelman

hyväksymisen lähtökohdista läpi, sillä tämä näkökulma ohjeista puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Pilottikohteissa on jo testattu mallien teknistä tarkastusta, mutta tiesuun-nitelmien hyväksymisprosessia ei ole malli-pohjaisesti edes vielä testattu, sillä toimin-tatavat työhön puuttuvat lähes kokonaan.

Mallipohjaiseen suunnitteluun siirty-misellä on vaikutuksia useisiin tiesuunni-telman esitystapaa ja menettelyä koskeviin suunnittelu- ja toimintaohjeisiin. Ohjeet tulee päivittää tai korvata inframallioh-jeilla. Tällä hetkellä ei ole olemassa oh-jeistusta tiesuunnitelman käsittelystä ja hyväksymisestä mallipohjaisesti.

Toimenpiteitä tarvitaan Diplomityön toimenpide-ehdotuksina suositellaan, että Liikenneviraston teiden suunnittelu- ja toimintaohjeet käydään läpi ja täydennetään mallipohjaista suun-nittelua palveleviksi. Tärkeimmät ohjeet

4 | TIE&LIIKENNE | 5/2016

TIETOMALLINNUSINFRAHANKKEISSA//

näistä ovat Tiesuunnitelman toimintaohje, Tiesuunnitelman sisältö ja esitystapa se-kä Tie- ja ratahankkeiden suunnitelmien käsittelyohje.

Koko alan yhteisenä toimenpiteenä ehdotetaan, että mallinnusta koskeviin ohjeisiin (YIV 2015 ja Liikenneviraston tietomalliohjeet) lisätään hallinnollisen käsittelyn näkökulma ja suunnitelmien esitystavalle ja tarkastukselle laaditaan ohjeistus. Lisäksi on varmistettava, että tiesuunnitelmamallin mallinnusvaatimuk-sissa on otettu huomioon kaikki tiesuun-nitelmassa vaadittavat asiat.

Mallipohjaisen tiesuunnitelman laa-timinen niin mallinnuksen kuin tiesuun-nitelmalle asetettujen vaatimusten osalta tulee kulkea rinnan kaikissa ohjeissa. On tärkeää muistaa, että mallin tarkoitus ei ole olla vain työkalu tai apukeino suunnit-telussa, vaan tiesuunnitelman todellinen lopputuote. Tulevaisuudessa, kun kaikki

tiesuunnitelma-asiakirjat ovat sähköisiä, on määriteltävä eri suunnitelma-asiakir-jojen muoto ja liittämistapa malliin sekä arkistointivaatimukset malliaineistolle. Pi-simmälle vietynä myös oikeuslaitos joutuu käsittelemään tiesuunnitelmista mahdolli-sesti tehdyt valitukset mallin avulla.

Vaikka lainsäädäntö ei näytä estävän sähköisen tiesuunnitelman laatimista ja käsittelyä, on myös oikeusministeriöltä hyvä pyytää asiasta lausuntoa. Oikeusmi-nisteriön tulisi lausunnossaan ottaa kantaa ainakin maantielain tulkintaan tiesuunni-telma-asiakirjojen muodosta ja hallinnol-lisen käsittelyn tavoista, sähköisen arkis-toinnin laillisuuteen sekä oikeuslaitoksen suhtautumiseen sähköisen aineiston käsit-telystä valitustapauksissa. Hallinnollisen käsittelyn osalta huomiota on kiinnitet-tävä mallin sähköisen nähtävilläolon lail-lisuuteen ja muistutusten ja lausuntojen antamistapaan.

Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen haas-tattelujen (18 kpl) perusteella kävi ilmi, että erityisesti lausunnonantajat pitivät helppokäyttöistä ja havainnollista mallia parempana tapana tutustua suunnitelmaan kuin paperikansioita. Lausunnonanta-jat samoin kuin suunnitelmiin tutustuvat kansalaiset ovat yleensä maallikkoja, joille lukuisat eri piirustukset eivät ole havain-nollisin tapa tutustua suunnitelmaan. Kun sähköiset allekirjoitukset tulevat viran-omaisilla laajemmin käyttöön, voi myös lausunnon liittää sellaisenaan suoraan malliaineistoon. Edellä tiivistyykin malli-pohjaisen suunnittelun tavoite: suunnittelu helpottuu, tehostuu ja havainnollistuu.

Ihanneprosessi tiesuunnitelman käsittelylleTyön perusteella laadittiin kuvaus ihan-teellisesta mallipohjaisesta tiesuunnitel-maprosessista, jonka kulku on esitetty kuvassa 2. Ihanteellisessa tilassa tiesuun-nitelma käynnistyy sähköisellä hankinta-prosessilla. Itse suunnittelu tapahtuu vuo-rovaikutuksessa suunnitelman teettäjien, eri sidosryhmien ja kansalaisten kanssa.

Suunnittelun eri osapuolet ja sidos-ryhmät pidetään ajan tasalla käynnissä olevan suunnitelman vaiheesta ja pää-tetyistä suunnitelmaratkaisuista. Tiedon välitystä helpottaa ajantasainen suunni-telmatieto verkkopalvelussa, jonka kaut-ta myös suunnitelman kommentointi on mahdollista dokumentoidusti. Myös kan-salaisvuorovaikutusta järjestetään perin-teisten vuorovaikutusmenetelmien lisäksi verkkopalvelun kautta.

Sekä suunnittelun aikana että suunni-telmaluonnoksen valmistuessa suunnitte-lija tekee sisäistä laadunvarmistusta, jolla varmistetaan niin prosessin hyväksyttävyys kuin suunnitelman laatu sekä liikenne- ja tieteknisesti että malliteknisesti.

Luonnos tiesuunnitelmamallista luo-vutetaan esitarkastukseen ELY-keskuk-selle, jolla on käytössään mallityökaluja, -näkymiä ja -sovelluksia tarkastusta varten. Korjausten jälkeen tarkastetusta suunni-telmasta lähetetään verkkopalvelun kautta lausuntopyynnöt. Kunta kuuluttaa suun-nitelman nähtävilläolosta kunnan ilmoi-tustaululla sekä paperisissa ja sähköisissä viestimissä.

MaijaCarlstedtMallipohjaisentiesuunnitelmantarkastamiseenjahyväksymiseentarvitaanohjeetTiesuunnitelmienlaatimisessaonsiirryttyuudelleaikakaudelle,kunsuunnitelmiatilataanjatkossamallipohjaisesti.Yksivähemmällehuomiollejäänytkysymysontiesuunnitelmientarkastaminenjahyväksyminenmallipohjaisesti.Vaikkamallinnustavartenonlaadittuuseitaohjeita,niissäeikuitenkaanoletuotuesiinsitä,mitenmallinnusjasenohjeistusmahdollistavattiesuunnitelmantarkastamis-jahyväksymismenettelyn.Tiesuunnitelmaonoikeusvaikutteinensuunnitelmajalunastusasiakirja.Senlaatimistaohjaamaantielaki,jokaasettaavaatimuksiasuunnitteluprosessillejatuotettavilleasiakirjoille.Pääkysymykseksidiplomityössänimuotoutui,mitentiesuunnitelmaprosessia,inframallinnustajaniidenohjeistustaonkehitettävä,jottamaantielainmukainentiesuunnitelmavoidaanlaatia,käsitelläjahyväksyämallipohjaisesti.NykytilanteenkartoitusTyönpääaineistoinatoimivatLiikennevirastontiesuunnitelmiensisältöä,käsittelyäjahyväksymistäkoskevatohjeet,LiikennevirastontietomalliohjeetsekäYleisteninframallivaatimusten(YIV)vuoden2014versiot.Lisäksitietoahankittiinhaastattelemallasuunnitelmantarkastus-jahyväksymisprosessiinosallistuviaosapuoliaelisuunnitelmienteettäjiä,lausuntojaantaviatahojasekähyväksymispäätöstenvalmistelijaajatekijää.Haastatteluillakerättiintarkempaatietoasiitä,mitentiesuunnitelmantarkastus-jahyväksymisprosessinykyääntoimii,jaajatuksiasiitä,mitämallipohjaisenprosessinkehittämisessätuleeottaahuomioonetenkintiesuunnitelmanhallinnollisenkäsittelynnäkökulmasta.

Kuva1.Tiesuunnitelmanlaatimistajamallintamistakoskevatohjeet

Työssätarkasteltiin,mitävaatimuksiatiesuunnitelmantarkastaminenjahyväksyminenasettaainframallillejamallinnusohjeillesekämitävaikutuksiamallinnuksellaontiesuunnitelmanlaatimistakoskevaanohjeistukseen.

Kuva 1. Tiesuunnitelman laatimista ja mallintamista koskevat ohjeet

Mallin tarkoitus ei ole olla vain työkalu tai apukeino suunnittelussa, vaan tiesuunnitelman todellinen lopputuote.


Suunnitelma on nähtävillä kaikille avoimessa verkkopalvelussa, johon pääsy järjestetään myös kunnan osoittamassa julkisessa tilassa. Paikalle on mahdollista myös saada henkilö, joka tarvittaessa aut-taa malliin tutustumisessa. Muistutukset voi jättää suoraan verkkopalvelun kautta malliin. Lausunnot laaditaan malliaineis-ton pohjalta, allekirjoitetaan sähköisesti ja ladataan malliin verkkopalvelussa.

ELY-keskus käsittelee määräaikana saapuneet muistutukset ja lausunnot sekä viimeistelee hyväksymisesityksen niiden pohjalta. Inframallia täydennetään näillä lausuntokierroksella saaduilla asiakirjoilla, minkä jälkeen tiesuunnitelmamalli luovu-tetaan Liikenneviraston hyväksyttäväksi. Liikennevirasto valmistelee hyväksymis-päätöksen käymällä hyväksymisehdotuk-sen ja mallin läpi tarkastustyökaluja ja -sovelluksia käyttäen.

Kun tiesuunnitelma on hyväksytty, verkkopalvelun kautta lähetetään hyväk-symispäätös tiedoksi kaikille lausunnonan-tajille ja muistutuksia jättäneille. Kunta

kuuluttaa hyväksymispäätöksestä sekä sen ja suunnitelmanmallin nähtävillä-olosta myös verkkopalvelussa. Tiesuunni-telman nähtävilläolo järjestetään samoin kuin suunnitelman luonnosvaiheessa.

Verkkopalvelun kautta asianosaiset voivat jättää valituksen hyväksymispää-töksestä. Valitukset käsitellään oikeudes-sa suunnitelmamallin avulla. Oikeus-laitoksen päätökset annetaan tiedoksi verkkopalvelun kautta.

Työn perusteella voidaan sanoa, et-tä käytännöt ja toimintatavat sähköisen malliaineiston käsittelylle puuttuvat vie-lä. Tämän vuoksi ainakin tiesuunnitel-man hallinnollinen käsittely edellyttää suunnitelmien tuottamista yhä paperi-sena. Mikään ei kuitenkaan estä kehittä-mästä tietomallipohjaisen tiesuunnitel-man käsittely- ja hyväksymisprosessia ja arkistointia paperisen aineiston rinnalla. Piirustusten esitystavassa voidaan joustaa sisällöstä tinkimättä ja käyttää resursseja sen sijaan enemmän laadukkaan infra-mallin tuottamiseksi.

Kuva 2. Ehdotus tiesuunnitelman laatimisesta ja hallinnollisesta käsittelystä mallipohjaisesti.

MAIJA CARLSTEDTINartikkeliperus-tuuhänendiplomityöhönsäTietomalli-pohjaisen tiesuunnitelman tarkastaminen ja hyväksyminen,jokaontehtyAalto-yli-opistonYhdyskunta-jaympäristötek-niikanlaitoksella2015.TyönvalvojanaoliTerhi PellinenjasenohjasivatJenna JohanssonjaNina Raitanen.

DiplomityöonjulkaistuLiikennevi-rastonTutkimuksiajaselvityksiä-sar-jassa:http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2015-28_tietomalli-pohjaisen_tiesuunnitelman_web.pdf

MaijaCarlstedtinesitelmätästäsa-mastaaiheestapalkittiinVäylät&Lii-kenne2016-seminaarinparhaanaalle30-vuotiaidensarjassa.

Kuva1.Ehdotustiesuunnitelmanlaatimisestajahallinnollisestakäsittelystämallipohjaisesti.

Työnperusteellavoidaansanoa,ettäkäytännötjatoimintatavatsähköisenmalliaineistonkäsittelyllepuuttuvatvielä.Tämänvuoksiainakintiesuunnitelmanhallinnollinenkäsittelyedellyttääsuunnitelmientuottamistayhäpaperisena.Mikääneikuitenkaanestäkehittämästätietomallipohjaisentiesuunnitelmankäsittely-jahyväksymisprosessiajaarkistointiapaperisenaineistonrinnalla.Piirustustenesitystavassavoidaanjoustaasisällöstätinkimättäjakäyttääresurssejasensijaanenemmänlaadukkaaninframallintuottamiseksi._ArtikkeliperustuukirjoittajandiplomityöhönTietomallipohjaisentiesuunnitelmantarkastaminenjahyväksyminen,jokaontehtyAalto-yliopistonYhdyskunta-jaympäristötekniikanlaitoksella2015.TyönvalvojanaoliTerhiPellinenjasenohjasivatJennaJohanssonjaNinaRaitanen.


Mikään ei kuitenkaan estä kehittämästä tietomallipohjaisen tiesuunnitelman käsittely- ja hyväksymis- prosessia ja arkistointia paperisen aineiston rinnalla.



Työn tuottavuutta pyri-tään tehostamaan monin eri keinoin. Tietomallien käytön on huomattu pa-rantavan työn tuottavuutta

sekä infra- että talorakennusalalla. Talo-rakennusalalla tietomalleja käytetään jo melko yleisesti hankkeiden eri osa-alueil-la. Infrarakennusalalla tietomallien käyttö ei ole saavuttanut vielä talorakennusalan

Tietomallitjakoneohjaus kuntatekniikan rakentamisessa

TOMMIKIVINEN

Kuntatekniikanrakennushankkeistaeiolekerättykovinkaankattavastitietomalleihinliittyviätietojataikokemuksia.Tilaajienpitäisiryhtyäedellyttämääntietomallipohjaistasuunnitteluahankkeissaan,jottatietomallienkäyttöyleistyisinopeammallaaikataululla.Tietomallienyleistymiseentarvitaanmyösyhteisentiedonsiirtoformaatinkäyttöönottoa.

kaltaista suosiota, mutta niiden käyttö ja hyödyntäminen myös infra-alan hankkeis-sa lisääntyy koko ajan.

Tutkimuksen taustaaTietomallien ja koneohjauksen vaiku-tuksista ja käytöstä infrahankkeiden ra-kennusvaiheessa on tehty tutkimuksia ja opinnäytetöitä melko kattavasti, mutta tutkimushankkeet ovat olleet lähes poik-

keuksetta laajoja tiehankkeita. Suurista tiehankkeista poiketen kuntatekniikan ra-kennushankkeista ei ole kerätty kovinkaan kattavasti tietomalleihin liittyviä tietoja tai kokemuksia. Kuntatekniikan hankkeis-sa on usein monia erityispiirteitä, jotka saattavat vaikuttaa tietomallien ja kone-ohjauksen käytön hyödyllisyyteen.

Diplomityössä tutkittiin tietomallien käyttöä urakoitsijan näkökulmasta. Siinä

Tapaustutkimuskohteen koneohjausmallin kolmioituja rakennepintoja.


selvitettiin, mitä tietomallien käyttöönotto vaatii urakoitsijalta sekä pyrittiin kokoa-maan yhteen eri infra-alan toimijoiden kokemuksia tietomallien käytön hyödyistä, haitoista sekä mahdollisista kehityskohteis-ta. Infrahankkeita tutkittiin kuntatekniikan näkökulmasta. Tietomallien ohella tutkit-tiin myös koneohjausjärjestelmien käytöstä saatavia hyötyjä sekä mahdollisia ongelmia ja haittoja kuntatekniikan rakentamisessa.

Tietomallit ja koneohjaus käytössä tapaustutkimuskohteessaTietomallien ja koneohjauksen käyttöä tutkittiin tapaustutkimuksen sekä haas-tattelututkimuksen avulla. Tapaustutki-muskohde sijoittui Vartiokylänlahdelle. Hanke käsitti muun muassa Vartiokylän-lahden tulvapenkereen ja siihen liittyvien vesihuoltojärjestelyiden ja kevyen liiken-teen raittiyhteyksien toteuttamisen. Tapa-ustutkimuksessa kerättiin pääurakoitsijan vastaavan työnjohtajan sekä mittaustyön-johtajan kokemuksia yhteen sekä tutkittiin koneohjausjärjestelmällä tehdyn kevyen liikenteen raitin laatua.

Hanke suunniteltiin perinteisesti kak-siulotteisena, ja suunnitelmien perusteella kohteesta tehtiin lähtötieto-, suunnitelma- sekä koneohjausmalli. Koneohjausmalli oli tehty siten, että jokaisesta rakennepinnasta oli mallinnettu kolmioverkkopinnat omille tasoilleen (kuva). Pohjanvahvistusraken-teista oli mallinnettu ainoastaan stabiloin-nin sekä puupaalujen tavoitetasot. Suun-nitelmamallista poiketen koneohjausmalli ei sisältänyt esimerkiksi valaistus-, kaapeli- tai putkitietoja, joten edellä mainittuja ei pystytty rakentamaan koneohjausjärjes-telmän avulla. Hankkeessa käytetyt tieto-mallit koettiin yleisesti ottaen toimiviksi, eikä mallien käyttö aiheuttanut ongelmia tutkimuksen aikana.

Koneohjausjärjestelmän tarkkuus riittäväKaivukoneeseen asennetun koneohjaus-järjestelmän toimivuutta tutkittiin tarke-tutkimuksen avulla. Tapaustutkimuskoh-teeseen kuuluvan kevyen liikenteen raitin valmiin pinnan, GNSS-mittalaitteella otet-tujen yhdistettyjen mittausten, tarketiedot taulukoitiin, ja niitä verrattiin InfraRYL:n mukaiseen suurimman sallitun yläpinnan tason poikkeaman arvoon. Raitin valmiin pinnan eli kivituhkapinnan tarkkeiden tiedot ovat esitetty oheisessa taulukossa.

Taulukosta huomataan, että raja-ar-vot ylittävistä eli punaisella merkityistä arvoista kolme neljästä sijoittuu raitin al-

ku- ja loppupäähän, koska tarkepisteiden numerointi on toteutettu raitin pituus-suuntaisesti. Raitin alku- ja loppupäihin sijoittuvat raja-arvojen ylitykset johtuvat siitä, että raitti yhdistyy molemmista päis-tä vanhoihin, jo rakennettuihin raittei-hin, joiden korkeustiedot erosivat hieman lähtötiedoista. Ainoastaan yksi raja-arvot ylittävä tarkepiste sijaitsi raitin keskellä, joten koneohjausjärjestelmän tarkkuus oli tutkimuksen mukaan riittävä.

Tapaustutkimuksesta kerätyt tulokset olivat yleisesti ottaen rohkaisevia, ja uuden teknologian käyttöönotto onnistui koko-naisuudessaan melko hyvin, vaikka kohde oli pääurakoitsijalle ja tilaajalle yhteinen pilottikohde tietomallien ja koneohjauk-sen käytössä.

Tietomallipohjaisten infrahankkeiden osuus vielä melko pieniHaastattelututkimuksessa haastateltiin infra-alan urakoitsijoita. Selvisi, että haas-tateltujen urakoitsijoiden kokemukset tie-tomallipohjaisista hankkeista olivat hyvin vähäisiä. Heidän hankkeensa ovat olleet pääosin perinteisesti, ilman tietomalleja toteutettuja. Yleinen arvio haastateltu-jen keskuudessa kuitenkin oli, että tieto-mallipohjaisten hankkeiden osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa, mutta arviot tietomallipohjaisiin hankkeisiin siirtymi-sen aikataulusta vaihtelivat hyvin paljon.

Koneohjauksen käytöllä saavutetaan monia hyötyjä Tietomallipohjaisten hankkeiden vähäi-sestä lukumäärästä huolimatta koneoh-jauksen käyttö oli hyvin tuttua kaikille haastatelluille urakoitsijoille. Haastatte-lujen tulos oli melko yksiselitteinen: ko-neohjauksen käyttö on kannattavaa lähes kaikissa infra-alan hankkeissa hankkeen koosta tai tyypistä riippumatta. Haastat-teluiden perusteella voidaan todeta, että koneohjauksen käytöllä saavutetaan sääs-töjä myös kuntatekniikan rakentamisessa.

Haastateltujen henkilöiden arvioiden mukaan koneohjauksen avulla pystytään vähentämään sekä rakennusmateriaalien käyttöä että rakentamiseen kuluvaa aikaa. Työmaan henkilöstöresursseihin koneoh-jauksen käytöllä ei nähty olevan suurta vaikutusta. On huomion arvoista, että vaikka johtotietojen esittäminen koneoh-jausmallissa nopeuttaa esimerkiksi kaivua, johtotiedot ovat usein hyvin epätarkkoja, joten niihin ei voida luottaa täydellisesti. Tämän takia kaapelit on peilattava myös jatkossa entiseen tapaan.

Muutokset työmaahenkilöstön työtehtäviinTietomallien ja koneohjauksen käyttö luo-vat uuden tarpeen työmaalla. Tietomalle-ja ja koneohjausta käytettäessä hankkeen pääurakoitsija tarvitsee usein tietomalleista

Piste X Y Z dZ

G1 24213.943 59710.922 1.089 -0,111

G2 24218.023 59710.195 1.140 -0,054

G3 24223.103 59709.932 1.153 -0,011

G4 24231.860 59709.689 1.106 -0,003

G5 24240.722 59709.521 1.060 0,014

G6 24249.052 59708.731 1.020 0,014

G7 24257.798 59708.938 0.998 0,003

G8 24266.500 59708.865 0.982 -0,026

G9 24275.222 59709.518 0.983 -0,020

G10 24282.931 59711.116 0.991 -0,006

G11 24288.623 59713.455 1.016 0,016

G12 24294.643 59716.169 1.028 0,019

G13 24300.387 59719.003 1.094 0,018

G14 24306.831 59720.395 1.202 0,004

G15 24313.601 59720.107 1.292 -0,049


Raitin kivituhkapinnan tarkkeiden tiedot.



ARTIKKELI PERUSTUUkirjoittajandiplomityöhönTietomallit ja koneohja-us kuntatekniikan rakentamisessa,jo-kaontehtyAalto-yliopistossa2016.TyönvalvojaoliprofessoriTerhi Pelli-nenjasenohjasiTkT Nina Raitanen.

ja koneohjauksesta vastaavan henkilön. Diplomityössä edellä mainituista asioista vastaavaksi henkilöksi on esitetty auto-maatio-operaattoria.

Automaatio-operaattori voi olla joko yrityksen omaa henkilöstöä tai palvelu voi-daan ulkoistaa. Automaatio-operaattorin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi koneoh-jausmallin luonti ja muokkaus sekä siir-täminen työkoneisiin, työkoneiden kone-ohjausmallien ajantasaisuuden varmistus ja ylläpito sekä koneohjausjärjestelmien toiminnan seuraaminen ja varmistus.

Lisää tietomalliosaamistaUrakoitsijoiden keskuudessa suurimpana ongelmana nähtiin tilaajien toiminta. Ylei-sen näkemyksen mukaan tilaajien pitäisi ryhtyä edellyttämään tietomallipohjaista suunnittelua hankkeissaan, jotta tietomal-lien käyttö yleistyisi nopeammalla aikatau-lulla. Ongelmaksi nähtiin myös tilaajien

tietomalliosaamisen puutteet, koska toi-mivan tietomallin edellytyksenä on, että tilaaja tietää mitä tilaa.

Haastatteluiden aikana monet haas-tatellut toivoivat lisää tietomalliosaamista tilaajien lisäksi myös muille toimijoille, kuten rakentajille sekä suunnittelijoille. Esimerkiksi eri suunnittelijoiden luomien tietomallien välillä on huomattu olevan suuria laadullisia eroja. Haastateltujen mukaan tietomalleissa esiintyneitä ongel-mia ovat esimerkiksi viivojen katkonaisuus, liittymäkohtien epäjatkuvuus sekä mallin osien eriävät nimeämiskäytännöt.

Laaja tuki yhteiselle tiedonsiirtoformaatilleTutkimuksen yksi toimenpidesuositus oli yhteisen tiedonsiirtoformaatin käyttöön-otto. Yhteisen tiedonsiirtoformaatin käyt-töönotto on hyvin tärkeä osa tietomallien yleistymisessä. Eri koneohjausjärjestelmien

valmistajien tukema tiedonsiirtoformaatti vähentäisi mallien konvertointia ja nopeut-taisi siten mallien käyttöönottoa. Kaikkien tilaajien tulisi vaatia lopputuote eli tieto-malli avoimessa formaatissa, kuten esi-merkiksi Inframodel-formaatissa. Myös eri koneohjausjärjestelmien valmistajien tulisi tarjota järjestelmiinsä tuki esimer-kiksi Inframodel-formaatille.

Koneohjauksen käyttö on kannattavaa lähes kaikissa infra-alan hankkeissa hankkeen koosta tai tyypistä riippumatta.



BIM (Building Information Modelling) eli tietomallin-taminen on käsitteenä varsin laaja ja saatetaan ymmärtää eri tavoilla eri yhteyksissä.

Skanska Infra Oy:ssä BIM:n on mielletty olevan tiedonhallintaa uusilla työkaluilla tekniikan kehittyessä. Tavoitteena suju-vampi ja häviöttömämpi tiedon siirty-minen läpi koko rakennettavan kohteen elinkaaren, lähtötiedoista suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon asti. Tämä edellyttää tekniikan ja ohjelmistojen lisäksi myös uudistunutta ajattelutapaa ja uusia toimintatapoja.

Mallinnusta väylähankkeella

HEIKKILEHKONEN,SkanskaInfraOy

Valtatie6:nTaavetti–Lappeenranta-välinparannushankkeessaonpyrittytehokkaampaantiedonhallintaanjasujuvampaantoteutukseenkäyttämällähyväksitietomallintamistajatietokanta-ajattelua.

Näitä asioita on pyritty kehittämään ja viemään eteenpäin käynnissä olevilla projekteilla, joista yksi on Vt6 Taavetti–Lappeenranta-allianssiurakka (TaaLa). Kyseisellä hankkeella allianssin tilaajaosa-puolena on ollut Liikennevirasto, pääto-teuttajana Skanska Infra Oy ja suunnit-telijoina Pöyry Finland Oy sekä Ramboll Finland Oy. Hankkeeseen kuuluu noin 29 kilometriä parannettavaa tielinjaa ja 20 siltaa.

Tietokanta-ajatteluAiempaa tehokkaampaan tiedonhallintaan Vt6 TaaLa -hankkeessa on pyritty siirty-

mällä tietokanta-ajatteluun. Tarpeettomia tietosisältöä heikentäviä muunnoksia sekä tiedon kopiointia ja lähettelyä sähköpos-titse pyritään välttämään. Sen sijaan ta-voitteena on ollut ajantasainen, päivittyvä tietokanta, johon projektien eri osapuolilla on pääsy, ja että tarvittava tieto voidaan hakea suoraan tietokannasta.

Esimerkiksi suunnittelijalla ja rakenta-jalla ollut käytössä yhteinen natiivimuotoi-nen eli ohjelmiston omaa formaattia käyt-tävä suunnittelutietokanta, jolloin myös rakentajalla on ollut mahdollista päästä kiinni suunnittelutilanteeseen mahdol-lisimman reaaliaikaisesti ja esimerkiksi

Suodatinkerroksen tekoa koneohjatulla puskukoneella – Vt6 Taavetti–Lappeenranta (TaaLa).



hakea suoraan tietokannasta mittauksen tarvitsema aineisto.

Vaikka hankkeessa on haasteena ollut suunnittelijoiden käyttämät eri suunnit-telujärjestelmät, on suunnittelutieto saatu siirrettyä yhteiseen tietokantaan varsin yk-sityiskohtaisesti käyttämällä alan yhteisiä LandXML- ja Inframodel 3 -formaatteja.

Lisäksi käytössä on ollut pilvipalvelu, jolla työmaan mittauspäällikkö on voinut jakaa mittatiedon työkoneille ja vastaavasti kerätä työkoneilla mitatut toteumatiedot toimistolle laadunvarmistusta varten.

Lähtötiedot ja mallintava suunnittelu Nykyisin suunnittelija kokoaa lähtötiedot mahdollisimman yhdenmukaiseen säh-köiseen muotoon lähtötietomalliksi, jossa tiedot ovat järjestyksessä ja hyödynnettä-vässä muodossa. Tämä tarjoaa perustan suunnittelulle ja rakentamiselle. Kun tieto on käytettävässä muodossa, sitä pystytään hyödyntämään eri tarpeisiin.

Mallintavan suunnittelun kautta on paremmat mahdollisuudet saavuttaa tar-koituksenmukaisia ratkaisuja ja vähen-tää suunnittelun virheitä. Yksityiskohdat täytyy suunnitella tarkemmin, jolloin jää vähemmän tulkinnanvaraisuutta ja suun-nittelun eri osa-alueiden välille vähemmän ristiriitoja.

Yhdistelmämallin avulla on helpom-pi myös tunnistaa ympäristön rajoitteita. Kun mahdolliset konfliktit löydetään jo suunnitteluvaiheessa, vähenevät toteu-tusvaiheen aikaiset yllätykset.

Työmaalla tämä näkyy toteuttajan nä-kökulmasta siinä, että suunnittelun virheis-tä tai ristiriidoista aiheutuvia työn keskey-tyksiä tulee vähemmän, mikä säästää myös kustannuksia. Tiedot olevista rakenteista, esimerkiksi laitteista ja johdoista, voidaan myös siirtää työmaalle työkoneohjauk-seen, jolloin pystytään vähentämään kaa-pelirikkoja.

Tuotannon suunnitteluTuotannon suunnittelun kannalta tiedon visuaalinen esitystapa antaa paremman ymmärryksen tehtävästä sekä mahdollistaa vaihtoehtojen tutkimisen etukäteen. Sel-keä näkemä käsiteltävästä asiasta paljastaa puutteita ja ristiriitoja ja antaa paremman mahdollisuuden myös vaihtoehtojen inno-vointiin. Eri osapuolten välistä keskustelua pystytään käymään mallin kautta ja ha-vainnollistavaa esitystapaa voidaan hyö-dyntää esimerkiksi työmaakokouksissa ja perehdytyksissä.

Mallipohjainen määrälaskenta on myös hyvä apuväline tuotannon suunnitteluvai-heessa. Suunnitellusta väylämalliaineistosta pystytään laskemaan massoja alue- tai väylä-kohtaisesti tai rajattuna tietylle paaluvälille. Lisäksi lasketut massat voidaan esittää miltä tahansa kohdalta visuaalisesti kartta- poik-kileikkaus- tai pituusleikkausnäkymässä.

Toteutus ja toteumatiedon kerääminenTyökoneohjauksen käyttö on nykyisin infratyömailla parhaimmillaan jo hyvin

laajamittaista. Esimerkiksi Vt6 TaaLa -työmaalla oli kesällä 2016 töissä yli 30 työkoneyksikköä, joista 26 oli varustettu koneohjausjärjestelmillä. Työkoneohjauk-sen laajan käyttämisen myötä merkintä-mittausten tarve maastossa on vähentynyt selvästi, koska koneenkuljettajat saavat tarvittavan mittatiedon koneohjausjärjes-telmästä. Työmaan mittauspäällikkö huo-lehtii koneissa käytettävän mitta-aineiston ajantasaisuudesta.

Mittaukset työkoneella onnistuvat myös haastavammissa oloissa (pimeys, lumi, vesi, syvät massanvaihdot), millä on myös turvallisuutta lisäävä vaikutus. Koneohjauksen käytöllä on mahdollisuus parantaa työn tarkkuutta, mutta se edellyt-tää, että koneet on asianmukaisesti kalib-roitu ja että koneiden tarkkuutta seurataan säännöllisesti tarkistusmittauksin. Kone-ohjauksen ja valokuvaraporttien avulla perinteistä tarkemittausta on ollut mah-dollisuus vähentää huomattavasti.

Työmaan merkintämittauksessa käy-tettävien mittatikkujen vähenemisen myö-tä on lisääntynyt tarve saada työmaahen-kilöstön käyttöön mobiililaitteita, joilla pystytään paikallistamaan oma sijainti työmaan suunnitelmakartalla ja tarkaste-lemaan samaa suunnitelma-aineistoa kuin mikä työkoneissa on käytössä.

Lähtötietojen ja suunnittelun eri osa-alueiden tarkastelua yhdistelmämallissa – Vt6 Taavetti–Lappeenranta.

Väylärakenteen alapinnan leikkausta koneohjatulla kaivukoneella – Vt6 Taavetti–Lappeenranta.


Mobiililaitteet myös helpottavat työ-maahenkilöstön päivittäistä toimintaa ja työsuunnittelua, esimerkiksi työkohtee-seen pystytään tutustumaan paikan päällä heti suunnitelmien valmistuttua. Lisäksi RTK-GNSS-mittalaitteella työmaahen-kilöt pystyvät seuraamaan työkoneiden työnjälkeä myös ilman varsinaisen mit-taushenkilöstön läsnäoloa ja tekemään tarvittaessa vaikka kartoitusmittauksia.

Työkoneohjauksen ja mobiililaitteiden sekä langattoman tiedonsiirron ansiosta mittaustieto on nopeasti käytettävissä laa-dunvarmistusta, jälkilaskentaa ja ylläpidon tarpeita varten. Rakennetun rakenteen geometrinen laatu ja vaatimusten mukai-suus pystytään todentamaan havainnol-lisesti ja esimerkiksi muuten hankalasti mitattavista massanvaihdoista saadaan selville toteutuneet laajuus- ja määrätie-dot huomattavasti perinteisiä menetelmiä nopeammin.

Siltamallien työmaakäytön edistämistä selvitetäänVt6 TaaLa -hankkeen yhteydessä on Skanskan toimeksiannosta tekeillä myös siltamallien työmaakäytön edistämiseen keskittyvä diplomityö, tekijänä Joni Virkki – Skanska Oy. TaaLa-hanke on tähän tar-koitukseen hyvä laboratoriotyömaa, kos-ka aiemmilla väyläprojekteilla ei siltojen mallinnusta ole toteutettu näin laajassa mittakaavassa.

Hankkeen 20 sillasta kolme on teräs-putkisiltoja, kaikki sillat mallinnetaan. Joni

Virkin diplomityön tekemisen ohessa on jo käynyt ilmi, että vaikka tällä hankkeella suunnittelusta saatava malliaineisto on jo erittäin hyvälaatuista, on työmaalla vielä haasteita siltamalliaineiston käyttämisessä muuhun kuin visuaalisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi koordinaattitiedon ottaminen suoraan mallista on vaatinut työmaan mit-tahenkilöstöltä useita välivaiheita ja tiedon muuntamista eri formaatteihin, mikä on ollut toki lopputuloksen kannalta toimivaa, mutta sujuvampi tapakin on mahdollista löytää. Keskeistä asiassa on henkilöstön kouluttaminen ja oikeat ohjelmat ja väli-neet oikeaan tarkoitukseen.

YlläpitoYlläpidon kannalta mallipohjaiseen toi-mintaan siirtyminen voi jatkossa parantaa elinkaaren aikaisia seurantamahdollisuuk-sia. Infrahankkeilla pystytään tällä hetkel-lä tuottamaan paljon ylläpidon kannalta hyödyllistä tietoa, mutta vielä toistaiseksi sitä ei pystytä mallin muodossa viemään ylläpidossa käytettävään tierekisteriin. Siir-to vaatii toistaiseksi paljon välivaiheita, konversioita ja käsityötä.

Vt6 TaaLa -hankkeen yhteydessä on Liikenneviraston toimeksiannosta teetetty gradutyö, tekijänä Teuvo Huotari – Ram-boll Finland Oy, aiheenaan ”Tieverkon tietomallin hyödyntäminen paikkatieto-järjestelmässä”. Työssä on selvitetty inf-ramallien hyödyntämistä liikenneviraston nykyisissä tietojärjestelmissä ottaen huo-mioon tulevien tietojärjestelmien tarpeet.


Työn suunnittelua maastossa käyttäen apuna RTK-GNSS-mittalaitetta – Vt19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie.

Tavoitteena on ollut vähentää jälkeen-päin tehtävää inventointitarvetta hyödyn-tämällä Vt6 TaaLa -hankkeen digitaalisia suunnitelma-aineistoja. Gradutyön tulok-sena on jo löytynyt arvokkaita havaintoja ja tietoa inframallien hyödyntämismah-dollisuuksista ylläpidossa. Mallipohjaiseen ylläpitoon siirtyminen vaatii kuitenkin ylläpitojärjestelmän uudistamista, mikä onkin jo suunnitteilla.

Ennen mahdollisen uuden ylläpito-järjestelmän käyttöönottoa, on työmaal-la toistaiseksi rakentajan tehtävänä vain varmistaa, että kaikki hankkeessa syntyvä tieto taltioidaan mahdollisimman hyvin käytettävässä muodossa ja siirretään ti-laajalle hyödynnettäväksi ja jatkokäytet-täväksi erilaisissa digitaalisissa palveluissa.

Mallinnettu silta – Vt6 Taavetti–Lappeenranta.


KOLUMNI//

IHMISKUNTA on historiansa suurimpien ongelmien äärellä eikä niitä ratkaista pelkällä teknologialla. Tä-män päivän sana on resurssitehokkuus. Siinä mitta-kaava ei ole enempää eikä vähempää kuin maapallo ja ihmiskunta. Tästä perspektiivistä soisi useammin asioita katsottavan. Eihän se helppoa ole, mutta vält-tämätöntä. Albert Einsteinin neuvo on edelleen voi-massa: asioita ei pidä yksinkertaistaa enempää kuin on tarpeen. Aasian taloudellinen kasvu lisää energian ja raaka-aineiden kysyntää ja useista raaka-aineista tulee pula. Hintakäyrä kääntyy jyrkkään nousuun ja viimeisen atomin hinta alkaa kohota äärettömiin. Fossiilisen energian ei-toivottuus on voimakas ajuri, jonka vuoksi koko ajan etsitään kestävämpiä energia-muotoja. Raakaöljyn alhainen hinta hidasti aikanaan vaihtoehtojen etsintää, mutta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on nyt ottanut yliotteen.

MAAILMAN KRIISIT heiluttavat suoraan ja välillisesti myös Suomea. Globaalissa yhteisössä usein vahvat sanelevat ja muut sopeutuvat. Kaupankäynti ja talous on globaalia. Kansallisvaltioiden vääntömomentti on hiipunut olemattomaksi ylikansallisten voimien vahvistuessa. EU on yrittänyt ottaa niskalenkkiä näistä voimista, mutta EU ei kata koko maailmaa. Esimerkiksi lentoliikenteessä ICAO ja IATA ovat merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, merenkulussa IMO. Globaalissa yhteisössä ei kannata harrastaa osaoptimointia. Siitä on monia karvaita kokemuksia.

TEKNOLOGIAN AVULLA voidaan tuottaa joka hetki suunnaton määrä dataa ja osa siitä pystytään ja-lostamaan hyödylliseksi tiedoksi. Suuri osa valuu kuitenkin tiedon valtaväylien viereisiin ojiin. Kun aiemmin oli työlästä kerätä perustietoa suunnitel-mia varten, tilanne on muuttunut toiseen äärilaitaan. Nyt dataa on teknisesti helppo kerätä ja sen määrä on nopeassa kasvussa. Tämän päivän kysymys on-kin, mitä kaikkea datalla voitaisiin tehdä? Seuraava aste on miettiä, mitä on se hyödyllinen tieto, joka vie jotakin systeemiä parempaan suuntaan. Kuten liikennettä. Hyödyllisiä sovelluksia on kehitetty jo

paljon ja silti ollaan vasta orastavassa alussa. Mutta myös toimintamalleja täytyy muuttaa. Digitaaliajan mallit ovat monelta osin ihan muuta kuin ne, mihin olimme tottuneet. Vanhentunutta systeemiä ei pidä kuorruttaa uudella teknologialla.

MITEN SUOMI navigoi globaalissa toimintaympäris-tössä menestyksellisesti eteenpäin? Mikä on Suomen visio vuoteen 2040? Toivottavasti tuolloin ollaan ny-kyistä kiinnostuneempia laajasta yleissivistyksestä eikä vain osaamisesta, jonka voi muuttaa rahaksi. Elämää ei kannata typistää pelkäksi projektiksi. Vuosi 2040 on tuulilasissa 24 vuoden päässä, peruutuspeilistä näkyy vuosi 1992. Suomi tarvitsee innostavia visioita. Yh-tä kansallista visiota tuskin enää voi olla, sen verran monenkirjavaksi elo on muuttunut. Liikennejärjes-telmällä voi olla oma visionsa, kunhan hahmotetaan, millaista toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa halutaan olevan vuonna 2040. Millaista kauppaa, teollisuutta, palveluja, asumista, työssäkäyntiä, op-pimista ja vapaa-aikaa? Sen verran tulevaisuuden liikenteeltä voi toivoa jo nyt, että se olisi turvallista, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa ja energiatehokasta. Kaupungistumisen myötä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulta-ajat ovat edessä-päin. Kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaami-sen pitäisi olla mahdollista digitaalisen tiedon avulla reaaliajassa. Yhden asian tiedämme jo nyt: vuonna 2040 ei enää hehkuteta digitalisaatiota. Käy kuten sähkölle: ei kukaan neuvotteluhuoneen valokatkai-sinta painaessaan kerskaile vierailleen, että meilläpä on täällä sähköinen valaistus!

JORMAMÄNTYNENJohtaja,professori,WSPFinlandOy

Maailmamuuttuu–mitenSuominavigoitulevaisuuteen?



Tietomallipohjaista aineistoa on voitu tuottaa ja hyödyn-tää hankkeissa Siton omalla CityCad-suunnittelujärjes-telmällä 1980-luvulta läh-

tien. Jo silloin ymmärrettiin, että koko-naisuuden muodostavat ihmiset, laitteet ja ohjelmistot – kuitenkin ihmisten panos ratkaisee lopputuloksen. Vuosien varrella osaaminen on syventynyt ja tietotaito li-sääntynyt.

Pitkälle ulottuvasta historiasta huoli-matta kehitettävää ja tekemistä yhä riittää, sillä murroskautta elävä tietomallinnuksen ja tiedonhallinnan kokonaisuus uudistuu jatkuvasti. Jatkuvassa kehityksen kaaressa ei voi jäädä lepäämään laakereilleen, vaan toimintaa voi ja pitää koko ajan kehittää.

2000-luvun alun käännekohtaKäännekohta kiinnostuksessa digitaali-suuteen ja tietomallintamiseen tapahtui

Osaamisen kehittäminen tietomallikoulutuksella

ILKKATIEAHO,kehityspäällikkö,SitoOy

Digitaalisuusjauudettoimintatavatinfra-alallasynnyttäväthaasteita.Sitossahaasteisiinonvastattukehittämälläosaamistakoulutuksenavulla.Yrityksensisäinentietomallikoulutusonyksikeskeisimmistäkäynnissäolevistakehityshankkeista.Alunperinsisäisestilanseerattuakoulutustaonalettutarjotamyösmuillealantoimijoille.

alan muiden toimijoiden ja hankeosapuo-lien kanssa. On tärkeää laajentaa omaa näkökulmaa ja ymmärtää muita osapuolia, jotta voidaan löytää uusia, tehokkaampia ja tuottavampia työskentelytapoja. Toi-minnan kehittäminen yhteistyön kautta näkyy laadukkaampina lopputuotteina ja palveluina sekä asiakastyytyväisyytenä.

Digitaalisuus ja uudet toimintatavat synnyttävät alalle haasteita. Yhtäkään mer-kittävää toimintatavan muutosta ei ole viety läpi kohtaamatta matkalla haasteita. Muun muassa alan vaatimuksissa ja oh-jeissa on kehitettävää. Esimerkiksi YIV-oh-jeet ovat kehitysvaiheessa ja niihin liittyen buildingSMART kerää kommentteja ja palautetta. Myös ohjelmistoissa ja tekno-logiassa on kehityskohteita: esimerkiksi avoimen tiedonsiirron mahdollisuuksia ja käytettävyyttä tulisi vahvistaa.

Yhtä lailla meidän kaikkien työskente-lytavat ja ammattiosaaminen kaipaavat jat-

2000-luvun alussa. Todellinen alan suun-nanmuutos lähti käyntiin tilaajien toimesta InfraTM-hankkeessa ja sitä seuranneessa yritysvetoisessa InfraFINBIM-kehitys-hankkeessa. Näiden perintönä tietomal-linnuksen yhteistyöfoorumina ja vauhti-pyöränä toimii nykyään buildingSMART Finland.

Yhteistyöfoorumeiden lisäksi kehitys-vauhtia kiihdyttävät tilaajat strategisilla päätöksillään – tietomallipohjainen toimin-ta tuodaan selkeästi esille toimintastrate-gioissa. Tämä antaa alalle selkeän viestin ja Sitossa onkin jo aikaa sitten päätetty painaa ”digikaasu” pohjaan. Yritys investoi kehitys- ja koulutustoimintaan merkittä-västi, mikä näinä talouden aikoina kertoo vahvasta sitoutumisesta.

Tietomallinnus on koko rakentami-salan yhteinen asia. Siksi onkin tärkeää pai-nottaa, että Siton toiminnan kehittymistä on vahvasti tukenut yhteistyö ja keskustelu



kuvaa ylläpitoa, sillä toimimme jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Niin konsulttien, urakoitsijoiden, tilaajien kuin ohjelmistotalojenkin on puhallettava yh-teen hiileen, jotta löydetään yhteisiä kaik-kia palvelevia toimintatapoja. Haasteiden selättämiseen kannattaa panostaa – digi-taalisuuden luomat mahdollisuudet ovat haasteita monin verroin merkittävämpiä.

Tietomallikoulutus osaamisen vauhtipyöränäSito on lähtenyt taklaamaan haasteita ja kehittämään osaamistaan tietomallikoulu-tuksen avulla. Yrityksen sisäinen tietomalli-koulutus on yksi keskeisimmistä käynnissä olevista kehityshankkeista. Koulutuksessa liikutaan ”kolmella kaistalla”.

Ensimmäisellä kaistalla perehdytetään tietomallipohjaisiin toimintatapoihin ylei-sellä tasolla pitämällä tietoiskutyyppisiä luentoja, joissa käydään läpi, kuinka alan

yleisiä ohjeita ja vaatimuksia on sovellettu hankkeen eri vaiheissa. Luennoilla tuodaan myös esille hankekohtaisesti tilaajien aset-tamia vaatimuksia ja ohjeita toteutukseen liittyen. Esimerkeissä käydään läpi tieto-mallinnuksen luomia haasteita ja mahdol-lisuuksia. Ensimmäisen kaistan tavoittee-na on perehdyttää tietomallipohjaiseen toimintaan ja antaa valmiuksia soveltaa tietoja hankkeissa.

Toiselle kaistalle on sijoitettu tieto-mallipohjaisen toiminnan hyväksi havaitut projektikäytännöt ja täsmäkoulutukset. Koulutuksia pidetään esimerkiksi projektin

avainhenkilöille hankkeiden aloituspalave-rien yhteydessä. Näissä koulutuksissa esi-tellään käynnissä olevien tai toteutuneiden hankkeiden yhteydessä hyväksi todettuja toimintatapoja. Samalla tuodaan esille eri-laisia hankkeiden pullonkauloja ja suden-kuoppia, joihin on hyvä varautua ja kiin-nittää huomiota käytännön projektityössä.

Täsmäkoulutuksissa esitellään tieto-mallinnuksen mukanaan tuomia uuden-laisia toimenkuvia ja tehtäviä, esimerkkinä mainittakoon tietomallikoordinaattorin tehtävät hankkeessa ja lähtötietomallin kokoaminen. Koulutuksen toisella kais-talla tähdätään siis hyväksi havaittujen toimintatapojen jalkauttamiseen osaksi käytännön projektityöskentelyä.

Koulutuksen kolmas kaista käsittää Siton osasto-, tekniikkalaji- ja yksikkökoh-taisen kehitystyön. Kehitystyö perustuu kussakin yksikössä tehtyyn tietomallin-nuksen nykytilaselvitykseen. Selvityksen

Yhteistyössä eteenpäin, tunnelmia Siton syyskuisesta tietomalliseminaarista.

Digitaalisuus ja uudet toimintatavat synnyttävät alalle haasteita


perusteella on hahmoteltu tarpeellisia kehitystoimia: osatehtäviä, aikatauluja ja vastuita. Toimet liittyvät yhtälailla tieto-mallipohjaisen kuin perinteisenkin suun-nittelutoiminnan kehittämiseen. Aiheina ovat esimerkiksi suunnitteluprosessin jal-kauttaminen hankkeissa, tiedonhallinnan suunnittelu ja ohjelmistojen sekä eri tek-nologioiden tehokas käyttö. Tavoitteena on luoda yhtenäisiä ja tehokkaita työs-kentelytapoja, jotka tukevat sekä yrityksen sisäisen toiminnan kehittymistä että koko alankin yhteistä päämäärää.

Siton sisäisiin koulutuksiin on pyy-detty aiheista riippuen myös vierailevia luennoitsijoita. Hyvien yhteistyökump-panisuhteiden ansiosta on ollut helppo löytää vierailevia asiantuntijoita luennoi-maan ydinosaamisestaan. Vaikka yrityksel-lä on osaajia omastakin takaa koko infran elinkaaren kattavasti, on erittäin tärkeää kuulla myös muiden osapuolien näkemyk-siä asioista. Yhteisistä aivoriihistä voidaan

ottaa opiksi ja molemminpuolisesti kehit-tyä aihepiirin tiimoilta. Kehittyminen on jatkuva prosessi – ei kannata olla hyviä erikseen, kun voimme olla erinomaisia yhdessä.

Räätälöityä tietomallikoulutusta asiakkailleSiton alun perin sisäisesti lanseeraamaa tietomallikoulutusta on alettu tarjota myös muille alan toimijoille koulutus-palveluna. Asiakkaan tarpeita mukaillen on kuhunkin koulutukseen räätälöity ti-lanteeseen parhaiten soveltuva koulutus-kokonaisuus, joka palvelee asiakasta ja vie heidän toimintaansa konkreettisesti eteenpäin. Koulutusporukkaan kuuluu yhteistyökumppaneita Destiasta ja No-vatronista. Koulutuksen järjestämisen yhteydessä onkin jälleen havaittu, että paras kokonaisuus ja lopputulos syntyvät yhteistyössä sparraamalla. Oli sitten kyse koulutuspalvelusta tai hankkeesta.


Koulutuksen tarkoituksena ei ole vain raapaista pintaa, vaan muodostaa asiak-kaan kanssa jatkumo, jossa koulutuksen tarjoamia eväitä testataan myös tosielämän hankkeissa. Pyritään siis toimintatapojen jatkuvaan kehittymiseen ja tehostamiseen.

Koulutuksia on järjestetty alan nykyi-sille ja tuleville ammattilaisille tilaajista opiskelijoihin, Liikennevirastosta Metro-poliaan. Palautetta on kerätty niin hank-keista, kyselyistä kuin kahvipöytäkeskuste-luistakin. Koulutus on otettu hyvin vastaan ja aihetta on pidetty ajankohtaisena ja kiin-nostavana. Koulutuksen järjestelyt, sisältö ja asiantuntijat ovat keränneet kiitosta.

Erityisesti projektikäytäntöjen esittely ohjelmistoilla ja erilaisilla teknologioilla case-luentojen yhteydessä on herättänyt kiinnostusta. Koulutukseen osallistuneet ovat selkeästi toivoneet oikeita esimerkkejä oikeista hankkeista. Tuntuu, että teoriasta on puhuttu jo niin pitkään, että halutaan konkretiaa ja tekoja puheiden sijaan.

Koko alalla on varmasti sama tavoite ja päämäärä: infran ja rakennetun ympä-ristön tiedonhallinnan katkeamaton ketju. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvi-taan keskustelua, tekoja ja investointeja, etteivät saavutettavissa olevat hyödyt jää vain teorian tasolle. On siis aika siirtyä puheista tekoihin ja liikkua yhteistyössä eteenpäin!

Tavoitteena on luoda yhtenäisiä ja tehokkaita työskentelytapoja, jotka tukevat sekä yrityksen sisäisen toiminnan kehittymistä että koko alankin yhteistä päämäärää.


Yhdyskuntatekniikka 2017

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: www.yhdyskuntatekniikka.fi

Näyttely ja seminaareja

//OPETUSJATUTKIMUS

Liikennejärjestelmän ja logis-tiikan tutkimuksella ja ope-tuksella on lähes 50 vuoden historia Tampereen teknil-lisellä yliopistolla. Ennen

Verneä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja sitä edeltäneen TTKK:n liiken-ne- ja kuljetusjärjestelmien tutkimus ja opetus – mm. nimillä tie- ja liikennetek-niikka ja liikenne- ja kuljetustekniikka – on tukenut liikennealan toimintaedellytyksiä.

Liikenteen tutkimuskeskus Verne on viiden vuoden olemassaolonsa aikana tul-lut alalla hyvin tunnetuksi, mutta laa-ja-alaisena toimijana Verne ja sen toiminta kokonaisuutena on ehkäpä useimmille – myös tämän lehden lukijoille – kuitenkin osin tuntematonta.

Vernen johtajana toimii Assistant Pro-fessor Heikki Liimatainen, joka nimi-tettiin helmikuussa uudistuvan liikenteen tenure track -professuuriin. Uudistuvan liikenteen professuurin taustalla ovat ilmas-tohaasteiden lisäksi mm. digitalisaatio ja sen synnyttämät mahdollisuudet sekä mark-kinoiden uudistuminen. Pitkään TTY:llä liikenne- ja kuljetustekniikan professorina toiminut Jorma Mäntynen siirtyi vuoden 2016 alussa WSP Finlandiin johtajaksi.

Vernen rooli ja missio2000-luvulla liikennettä tarkastellaan yhä useammin yhteydessä mm. maankäyttöön ja kaupunkisuunnitteluun kuin myös kan-santalouden ja kilpailukyvyn kehittämi-seen. Liikennejärjestelmä sekä matka- ja kuljetusketjut ovat nousseet kehittämisen keskiöön.

Vernessä tämä tarkastelutapa on ollut vallalla jo pitkään, ja Vernen voikin kuvata erikoistuneen kokonaisuuden tarkasteluun

Liikenteen tutkimuskeskus Verne 5 vuotta!HEIKKILIIMATAINENJAMARKUSPÖLLÄNEN

PaljononvettävirrannutTammerkoskessasittenLiikenteentutkimuskeskusVernenlanseeraamisen22.6.2011.UudentiedontuottaminenjaosaajienkoulutusjatkuvatHervannassamyösTampere3-hankkeen*edetessä.

ja kehittämiseen. Niin opetuksessa kuin tutkimuksessa tarkastelu ei yleensä rajau-du vain yhteen kulkutapaan tai kuljetus-muotoon, vaan näkökulma on laajempi, kattaen teknisten ratkaisujen lisäksi myös poliittiset (esim. mitkä ovat tavoitteet), sosiologiset (mitkä ovat matkustus- ja kuljetustarpeet), taloudelliset (mitkä ovat taloudelliset hyödyt ja kustannukset) ja ympäristölliset (mitkä ovat vaikutukset kestävyyteen laajasti ymmärrettynä) nä-kökulmat.

Verne osallistuu liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämiseen tieteen keinoin. Osaltaan tämä on mm. osallistumista tie-teelliseen ja yhteiskunnalliseen keskuste-luun ja kehittämiseen. Verne verkostoituu suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa nostaen esille yhteiskunnan kannal-ta tärkeitä tutkimusalueita. Opetuksellaan Verne varmistaa, että TTY:stä valmistuu arvostettuja liikenne- ja logistiikka-alan diplomi-insinöörejä. Verne kouluttaa noin puolet liikennealan diplomi-insinööreistä

Suomessa ja kuljetusjärjestelmää ymmär-täviä logistiikan diplomi-insinöörejä.

Vernen toimintaYliopistolaki määrittää, että ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimus-ta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistys-tä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylin-tä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.” Verne pyrkii omalla toiminnallaan samaan tavoitteeseen. Tehtävät voidaankin tiivis-tää kolmeen näkökulmaan, joita kuvataan seuraavassa.

Tutkimus Vernen tutkimusalueet ovat liikennejär-jestelmä, logistiikka ja kaupunkiliikenne. Vernen tutkimuksen tavoitteena on tar-jota analyyttistä tietoa liikenne- ja logis-tiikka-alan päätöksentekoa varten. Paljon nykyisin esillä oleva ”iso kuva” on tärkeä ymmärtää, kun puhutaan kompleksisista systeemeistä, kuten liikenne- ja kuljetusjär-

Vernen toimintaa kuvaava sanapilvi.


OPETUSJATUTKIMUS//

jestelmät kaikkine toimijoineen ja tavoit-teineen, ja vaikutuksiltaan pitkäkestoisista päätöksistä ja investoinneista. Vernen tut-kimuksia ovat viime vuosina tilanneet mm. Valtioneuvoston kanslia, useat ministeriöt ja kaupungit sekä alueelliset ja seudulliset toimijat, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto.

Vernen tutkimuksen näkökulmina ovat erityisesti liikenne osana yhteiskuntaa, tu-levaisuus, energiatehokkuus ja ilmastoky-symykset sekä älykkäät ratkaisut. Näistä hyviä esimerkkejä ovat tällä hetkellä Ver-nessä meneillään olevat tutkimushankkeet, kuten SOHJOA, joka tuo robottibussit myös Hervantaan syksyllä 2016, ja WHO-LE, jossa kehitetään kaupunkirakenteen kokonaisvaltaista resurssitehokkuusmallia.

Molemmissa hankkeissa Verne on mukana laajemmassa konsortiossa, jos-sa yhdistyy eri tutkimusalojen osaamista. Osana tutkimustoimintaansa Verne tähtää myös tutkimusmenetelmien ja -sovellusten kehittämiseen. Ajanmukaisten mittaus-laitteiden avulla Vernessä voidaan kerätä ajoneuvoliikenteen perustietoja. Monissa Vernen hankkeissa sovelletaan tulevaisuu-dentutkimuksen menetelmiä.

OpetusYliopistolain mukaisesti tutkimukseen perustuva ylin opetus on tärkeä osa Ver-nen toimintaa. TTY:llä on kolmessa tut-kinto-ohjelmassa, rakennustekniikassa, tietojohtamisessa ja tuotantotaloudessa, mahdollisuus opiskella pääaineena lii-kennettä ja logistiikkaa. Verne tarjoaakin laajan ja monipuolisen liikenteen ja lo-gistiikan kokonaisuuden. Opintojaksoilla mm. analysoidaan liikennejärjestelmää, syvennytään talous-, turvallisuus- ja ym-

päristönäkökulmiin, kaupunkiliikenteen suunnitteluun sekä joukkoliikenne- ja kul-jetusjärjestelmiin.

Tavoitteena on yhdistää opinnoissa käytännönläheisyys – reaalimaailman on-gelmat – ja vuorovaikutteinen yhdessä tekeminen sekä oppiminen tarvittavien työelämätaitojen hankkimiseksi. Tärkeää on paitsi laaja-alainen perusasioiden hal-linta, myös oman ajattelun kehittyminen ja oma-aloitteisuus. Useimmat diplomi-in-sinööreiksi valmistuvat työllistyvät liiken-ne- ja logistiikka-alan vaativiin suunnit-telu-, asiantuntija- ja johtamistehtäviin.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminenYliopistojen kolmas tehtävä, yhteiskun-nallinen vaikuttaminen, on perinteisesti ollut yksi liikennealan, sen tutkimuksen ja myös Vernen vahvuus. Kun liikenteellä on tärkeä rooli jokapäiväisessä elämässäm-me, kiinnostus alan tutkimusta kohtaan on luonnostaan vahvaa. Yhteiskunnallista vaikuttamista tapahtuukin paitsi päätök-sentekoa palvelevan tutkimustyön myös aktiivisen viestimisen kautta. Myös lii-kenne- ja logistiikka-alalle valmistuvien diplomi-insinöörien osalta toivotaan, että heillä on opintojen jälkeen hyvät valmiudet vaikuttaa ja muuttaa maailmaa.

Kaikki viisaus ei asu Hervannassa Vernen toiminnassa erittäin tärkeää on verkottuminen alan muiden toimijoiden kanssa, Suomessa ja kansainvälisesti. Ver-kostoitumalla pystytään kattamaan eri-laiset osaamisalueet ja näkökulmat, jotka ovat kussakin tutkimuksessa relevantteja.

Vernen reilun 10 hengen tutkimusryh-mä saa lisää vaikuttavuutta verkottumalla myös TTY:n muiden tutkimusryhmien

kanssa. Liikennealaan liittyvää tutkimus-ta tehdään lähes 20 tutkimusryhmässä TTY:lllä liittyen mm. sähköisiin ajoneu-voihin ja energiaratkaisuihin, älykkään liikenteen ratkaisuihin, ihmisen ja tekno-logian vuorovaikutukseen, yhdyskunta-suunnitteluun ja mallintamiseen.

Vernen visioVernen visiona on olla Suomessa yhteis-kunnallisesti vaikuttava ja kansainvälisesti kiinnostava liikenteen ja logistiikan tutki-musyksikkö. Vaikuttavuus syntyy aloitteel-lisesta, tulevaisuuteen suuntautuvasta ja riippumattomasta tutkimuksesta vuorovai-kutuksessa sidosryhmien kanssa. Verneläi-set tekevät merkityksellisiä asioita kannus-tavassa ja mahdollistavassa työyhteisössä.

Vernen toiminta tähtää siihen, että Suomi on liikenteen ja logistiikan kehittä-misen eturintamassa: liikenne- ja logistiik-kajärjestelmä palveluineen on turvallinen, käyttäjäystävällinen, ympäristöä vähän kuormittava, taloudellinen ja tehokas. Ota yhteyttä, niin tehdään visiosta totta!

*Tampere3-hankkeen esittely ks. sivut 20–22

LisätietojaLiikenteentutkimuskeskusVerne,Tampereenteknillinenyliopistowww.tut.fi/verne,[email protected]

HeikkiLiimatainen,AssistantProfessor0408490320

MarkusPöllänen,Lehtori0408490285

SOHJOA-hankkeen EZ10 robottibussit liikennöivät kuvassa Helsingin Herne-saaressa.

KU

VA

MET

ROPO

LIA

.


//OPETUSJATUTKIMUS

Tampere3 – Tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyöstä uudeksi yliopistoksi

MARKUSPÖLLÄNEN,Tampereenteknillinenyliopisto

Tampereenammattikorkeakoulu(TAMK),Tampereenteknillinenyliopisto(TTY)jaTampereenyliopisto(TaY)ovatsyksystä2014valmistelleetuuden-laisenkorkeakoulunperustamistaTampereelle.ValmistelutyöonedennytnopeastijasekantaatyönimeäTampere3.

Tampere3 tuo kolmessa Tampereen korkeakoulussa opiskelevat opiskelijat samaan yhteisöön.


OPETUSJATUTKIMUS//

Tampere3-hanke on tällä het-kellä Suomen tärkein kor-keakoulupoliittinen hanke. Se on myös rohkein hanke, mihin Tampereen teknilli-

nen yliopisto on koskaan ryhtynyt. Luom-me täysin uudenlaista yliopistoa yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen am-mattikorkeakoulun kanssa, TTY:n rehtori Mika Hannula totesi Rajapinta-lehden kolumnissaan 28.9.2016.

TavoiteTampere3-hankkeessa tavoitteena on saa-da aikaan monialainen, innostava ja glo-baalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppi-misympäristö, jonka perustana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen

sekä monipuolisten mahdollisuuksien tar-joaminen sekä teoreettiseen että työelämä-lähtöiseen opintopolkuun. Tampere3-kor-keakoulut, joita kuvataan seuraavassa, ovat jo itsessään monialaisia ja painotuksineen erilaisia.

Tampereen yliopisto (TaY)TaY on monialainen yliopisto, jonka tutki-mus on keskittynyt voimakkaasti kahdelle alueelle, yhteiskuntaan ja terveyteen. Nii-den yhteinen osuus tutkimuksen rahoituk-sesta on noin 80 prosenttia. Tutkimuksen painottuminen yhteiskuntaan ja terveyteen on yliopiston tietoinen valinta ja sen myötä TaY erottuu selkeästi muista pohjoismai-sista yliopistoista. TaY on Suomen suurin yhteiskuntatieteellinen yliopisto. TaY:n tavoite on olla kansallisesti ja kansainvä-lisesti merkittävä erityisesti monitietei-sessä yhteiskunnan tutkimuksessa, johon terveyden tutkimus luontevasti nivoutuu.

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)TTY:n tutkimus profiloituu tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Teknologia on avain-asemassa globaalien haasteiden ratkaise-misessa. TTY:n tutkimuksessa yhdistyvät luonnontieteellinen, tekninen ja liiketoi-mintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vah-vuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuk-sen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikki- ja monitieteiset tutkimushankkeet.

Perustamisestaan asti TTY on toimi-nut kiinteässä yhteistyössä teollisuuden ja elinkeinoelämän kanssa. TTY:n tavoite on olla merkittävä toimija kansainvälisessä tekniikan ja luonnontieteen tutkimuksessa siten, että tutkimuksella on samalla suuri vaikutus kansalliselle elinkeinoelämälle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. TTY:n profiilissa korostuvat digitaalinen toimin-taympäristö, energia- ja ekotehokkuus,

teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia. TTY:n ja TaY:n nykyiset tutkimus-

profiilit poikkeavat toisistaan, mutta nii-den kesken on myös huomattavan paljon toisiaan tukevia tutkimusalueita niin tek-niikan, terveyden ja yhteiskunnan kuin talouden ja johtamisen alueilla.

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK)TAMK on monialainen ammattikorkea-koulu, joka profiloituu terveyteen ja hy-vinvointiin, talouteen ja tuotantoon sekä oppimiseen ja luovuuteen. TAMK toteut-taa ammattikorkeakoululain mukaista tut-kimustehtäväänsä soveltavan tutkimuksen ja työelämän käytäntöjen kehittämisen alueilla. Yhteistyöverkostoissa ja aidoissa toimintaympäristöissä (living labs) ideoi-daan, kokeillaan ja testataan uusia tuote- ja palveluratkaisuja.

TAMKilla ei ole yliopistojen kaltaista tieteellistä profiilia, koska ammattikor-keakoulun tehtävä poikkeaa yliopistoista. Sen sijaan sillä on merkittävää osaamista käytännön kehitys- ja innovaatiotoimin-nasta, joka tuo lisäarvoa uuden yliopiston tutkimustoiminnalle perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen.

Tampere3:n eteneminenTampere3 on suuri kehittämishanke, jonka valmistelu on edennyt nopeasti. Tavoit-teena on, että uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2018. Eteneminen vaatii mm. lakimuutoksia ja suuren määrän tähän liittyvää valmistelua.

Käytännön tasolla kolmen korkea-koulun opiskelijoille on jo syksyllä 2016 avattu suuri määrä opintojaksoja ris-tiinopiskeluun. Ristiinopiskelussa esi-merkiksi TTY:n opiskelija voi suorittaa Tampereen yliopiston ja ammattikorkea-koulun opintojaksoja. Myös erilaisia ope-tuspilotteja on käynnistetty liittyen mm. myynnin johtamiseen sekä rakentamiseen ja arkkitehtuuriin.

Rakennustekniikka ja Tampere3Yksi nopeimmin edennyt Tampere3-hank-keeseen liittyvä valmistelu on rakennustek-niikan AMK-tutkinnon ja DI-tutkinnon kandivaiheen yhteistyö. Rakennusalan pe-rusopinnoissa on samantyyppisiä koko-naisuuksia.

AMK- että DI-opiskelijan perusopin-noissa esimerkiksi rakennustuotannon, rakennesuunnittelun, mittaustekniikan ja

Tampere3-hankkeessa tavoitteena on saada aikaan monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö


viestinnän opinnot ovat aika lailla saman-laiset. Suurin ero syntyy AMK-tutkintoa suorittavien ja tekniikan kandidaatin tut-kinnossa siitä DI-tutkintoon jatkavien ma-temaattis-luonnontieteellisessä pohjassa.

Diplomi-insinöörin tutkinnon kolmeen ensimmäiseen vuoteen sisältyy AMK-tut-kintoa enemmän matematiikkaa, fysiikkaa ja mekaniikkaa. Eroja on myös opinnäy-tetöissä sekä harjoittelussa. Ammatti-korkeakoulututkinnossa harjoittelua on enemmän.

Kolmannen vuoden jälkeen opinnot eroavat selvästi. DI-tutkinnon viimeisinä vuosina keskitytään syventämään teoreet-tista pohjaa ja opiskellaan vaativia pääai-nekursseja, kun taas AMK:ssa viimeisen vuoden kurssit ovat käytännönläheisempiä.

Tampere3:n visioTampere3:n valmistelu etenee syksyllä 2016 mm. brändityönä sekä nimen ja vi-suaalisen ilmeen lanseerauksena. Tampe-re3:n vision mukaisesti:

Ylitämme tieteen rajoja ja tuomme yhteen osaajatUudessa korkeakouluyhteisössä kohtaavat Suomessa ainutlaatuisella tavalla tervey-den, tekniikan ja yhteiskunnan tutkimus. Kartoitamme yhteiskunnan moniuloitteis-ta yhteistä maaperää ja yhdistämme kaikki tutkimuksen tasot perustutkimuksesta aina

soveltavaan tutkimukseen, kaupallistami-seen ja palvelukonsepteihin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioverkosto tiivistyy, kun luomme yhteisön sisälle systemaatti-sen toimintatavan kaupallistettavien in-novaatioiden löytämiseksi – jo käynnissä olevan tutkimuksen aikana.

Tampere3 on osa kehittyvää kaupunkiympäristöäTampere3 hengittää ympäröivän yhteis-kunnan ja työelämän tahdissa. Tartumme meitä ympäröiviin ilmiöihin ja ratkomme niitä yhdessä. Ratkaisumme hyödyttävät kumppaneitamme lähellä, mutta tulokset on mahdollista skaalata myös kauemmas ja kansainvälisesti hyödynnettäviksi.

Tämä on yhteinen matkaTampere3:sta valmistuu kansainvälisesti ja monitieteisesti taitavia osaajia, joita tule-vaisuuden yhteiskunta ja työelämä odot-tavat. Opiskelijoiden itsensä räätälöimistä opintopoluista rakentuu poikkitieteisiä yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkin-toja. Tampere3 parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja nopeuttaa siirty-mistä työelämään.

Tampere3 on kansainvälisesti tunnettu edistyksellisenä pedagogiikan kehittäjänä. Jaamme yhdessä työkalut, joilla opiskelijat voivat rakentaa oman näköisensä tulevai-suuden. Kun työelämän todellisuus on läsnä koko opiskelujen ajan, ruokkii kor-keakouluyhteisö entistä paremmin koke-muksellista oppimista, uteliasta tutkimusta ja kehitystyötä. Juurrutamme kokeilukult-tuurin käytännöiksi jo opintojen aikana, kun tutuksi tulevat työelämän kanssa vuo-rovaikutusta edistävät ympäristöt, kuten Y-kampus.

LähteetHannula, Mika 2016. Aikataulu ja rahoitus

haasteena uuden yliopiston synnylle. Kolumni Rajapinta-sidosryhmälehdessä 3/2016. http://www.tut.fi/rajapinta/artik-kelit/2016/3/aikataulu-ja-rahoitus-haas-teena-uuden-yliopiston-synnylle

Hannula, Mika & Melin, Harri & Naukkarinen, Mikko 2015. Tampere3-vararehtorityöryh-män raportti.

Tampere3 Visio tiivistettynä.

LisätietojaTampere3:http://www.tampere3.fi/

Tampere3 avaa uusia mahdollisuuksia opiskelijoiden opintopoluille.

//OPETUSJATUTKIMUS

Tampere3 hengittää ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän tahdissa.


Työskentelin kesällä 2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurin -vastuu- alueella insinööriharjoitte-

lijana. Yksi työtehtäväni kesän aikana oli valmistella hakemus Liikennevirastoon, jolla haettaisiin rahoitusta tutkia ja ko-keilla kyseisen menetelmän käyttämistä. Hakemusta valmistellessani kiinnostuin kyseisestä menetelmästä paljon, joten kun minua pyydettiin tekemään diplomityö kyseisestä aiheesta, ei miettimisaikaa juu-ri tarvittu.

Materiaalin, tutkimusalueen ja –menetelmän valintaRahoituksen varmistumisen jälkeen pro-jekti alkoi käytettävän materiaalin, tutki-musalueen ja tutkimusmenetelmän valit-semisella. Heti projektin alussa päätettiin, että kokeilussa käytetään Stop Gliss Bio® -liukkaudentorjuntamateriaalia. Kysei-nen tuote on kehitetty Sveitsissä ja sitä käytetään siellä liukkaudentorjuntaan La Chaux-de-Fondsin kaupungissa.

Materiaali on tehty suolaliuoksessa kyllästetyistä puulastuista ja sen käyttöön päädyttiin, koska kokeilua varten tarvit-tavan materiaalimäärän valmistaminen koettiin hankalaksi ja materiaalin valmis-tusmenetelmä on suojattu patentilla. Näin ollen materiaalin valmistusmenetelmien kehittäminen jätettiin seuraavien tutki-musten aiheeksi ja tässä tutkimuksessa keskityttiin vain materiaalin käyttämisen tutkimiseen.

Kokemuksia opinnäytetyön tekemisestä

ROOPE-TANELISALO

Diplomityöniaiheenaolitutkiapuulastujentoimivuuttakevyenliikenteenväylienliukkaudentorjunnassa.Diplomityöpaikkanilöysinkesätöidenkautta.

Liukkaudentorjuntakokeilu toteutet-tiin talvikauden 2014–2015 aikana. Tut-kimusalueeksi valittiin kevyen liikenteen väylä, joka kulkee maantie 847 vieressä Oulun Kiviniemen ja Äimäraution välissä. Maantien molemmilla puolilla kulkee ke-vyen liikenteen väylä, jolloin toista väylää voitiin käyttää varsinaisena tutkimusväy-länä ja toista vertailuväylänä.

Liukkaudentorjuntamateriaalin toi-mivuutta päätettiin tutkia kenttäkäyn-tien, tienkäyttäjäkyselyn ja tilaajan sekä urakoitsijan huomioiden avulla. Kenttä-käyntejä tehtiin kokeilun aikana useita ja ne pyrittiin tekemään mahdollisimman erilaisissa olosuhteissa, jolloin saataisiin paras mahdollinen näkemys siitä, miten ja millaisissa olosuhteissa materiaali toimii. Tilaajan sekä urakoitsijan havainnot las-tujen toimivuudesta sekä käyttöön liitty-vistä ongelmista kerättiin kokeilun jälkeen haastattelujen avulla. Päätutkimusmene-telmä oli kuitenkin tiekäyttäjille suunnat-tu kysely, jota jaettiin ahkerasti erilaisten kanavien kautta. Kyselyyn saatiin kaiken kaikkiaan 97 vastausta, mitä pidettiin tut-kimuksen kannalta riittävänä määränä.

Tutkimuksen tavoite ja tulokset Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimi-vatko puulastut liukkauden torjunnassa ja mikä on niitä käytettäessä liukkaudentor-junnan laatu. Lisäksi haluttiin selvittää, saataisiinko niiden käytöllä aikaan säästöjä ja vähenisikö kevätpölyn määrä.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että puulastut toimivat liukkauden

torjunnassa kevyen liikenteen väylillä tie-tyissä tilanteissa ja sääolosuhteissa. Läm-pötilalla todettiin olevan suuri vaikutus lastujen polanteeseen kiinnittymiseen ku-luvaan aikaan. Lisäksi tuulen, roiskuvan veden ja autojen aiheuttaman ilmavirran todettiin siirtävän lastuja helposti pois väylältä.

Tutkimuksessa ei pystytty suoraan todistamaan sitä, että lastujen käytöllä voitaisiin aikaan saada säästöjä. Materi-aalin valmistuskustannuksilla oli kuiten-kin kustannusten osalta suuri merkitys ja materiaalin valmistaminen Suomessa kotimaisesta raaka-aineesta laskisi kus-tannuksia varmasti, jolloin menetelmä muuttuisi todennäköisesti taloudellisesti kannattavaksi.

Tienkäyttäjätyytyväisyyskyselyn pe-rusteella liukkaudentorjunnan laatu oli hyvää. Kyselyyn vastanneet eivät olleet kokeneet lastujen tarjoamaa pitoa mer-kittävästi huonommaksi tai paremmaksi kuin perinteisten menetelmien. Kyselyn-kin perusteella ongelmaksi koituivat las-tujen kulkeutuminen tuulen mukana sekä lastujen kiinnittymisen hitaus tietyissä olosuhteissa. Puulastujen käytöllä todet-tiin olevan huomattava vaikutus väylän pölyämisen vähenemiseen muun muassa keväällä tehdyn harjauksen yhteydessä.

Tutkimuksen perusteella todettiin, et-tä lastujen käyttö olisi mahdollista kevyen liikenteen väylien liukkauden torjunnassa tietyissä tilanteissa ja kohteissa. Puulas-tujen käytölle parhaita käyttökohteista olisivat suojaisat kevyen liikenteen väylät,

OPETUSJATUTKIMUS//


//OPETUSJATUTKIMUS

kaupunkien keskustat sekä taajamat, jal-kakäytävät, kävelykadut, julkiset paikat ja erilaiset piha-alueet.

Mitä työ opettiDiplomityön tekeminen kyseisestä liuk-kaudentorjuntakokeilusta oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja sopivalla taval-la haastava projekti. Yliopiston kursseilla oppii paljon teoriaa, mutta vastaavanlai-sen projektin tekeminen itse opettaa vielä enemmän.

Työtä tehdessäni huomasin, että useat asia veivätkin enemmän aikaa, kuin mi-tä olin työtä aloittaessani osannut odot-taa. Lopputyön aikatauluttaminen onkin mielestäni erittäin tärkeää. Aikataulusta kannattaa rakentaa sellainen, että se on tarpeeksi tiukka, muttei kuitenkaan liian tiukka, jolloin asioita ei ehdi tekemään kunnolla. On pelkästään hyvä asia, jos työn tilaaja tai ohjaaja asettaa työn val-mistumiselle deadlinen. Työn lopullisen valmistumisen lisäksi kannattaa asettaa välitavoitteita, joiden saavuttaminen on helpompaa ja näin ollen ne motivoivat ja rytmittävät työn tekemistä.

Päätutkimusmenetelmäni oli kyselytut-kimus. Huomasin, että kyselytutkimukses-

sa on erittäin tärkeää panostaa tarpeeksi paljon aikaa kysymysten ja kyselylomak-keen muotoiluun. Kysymyksiä ei saa olla liikaa eivätkä ne saa olla väärin ymmär-rettävissä. Tärkeää on esittää vain tutki-muksen kannalta oleellisia kysymyksiä. Lisäksi on tärkeää miettiä, kuinka monta vastausta kyselyyn pyritään saamaan se-kä miten nuo vastaukset aiotaan kerätä.

Tässä tutkimuksessa vastauksia kerät-tiin internetin välityksellä sekä perintei-sempään tapaan tutkimusalueen varrelta väylällä liikkuvilta ihmisiltä. Tämä erilais-ten tapojen yhdistäminen koettiin hyväksi asiaksi, koska sen avulla saavutettiin ky-selyyn suuri ikäjakauma.

Lopputyöpaikan löytyminen ei aina ole ongelmatonta. Monesti se kuitenkin löytyy edellisten kesätyöpaikkojen kautta. Näin kävi myös omalla kohdallani. Lop-putyöpaikkoja haetaan myös avoimilla hakemuksilla, mutta henkilökohtaisten suhteiden luominen kesätöissä ja töiden hoitaminen hyvin on kuitenkin mielestä-ni paras tapa varmistaa lopputyöpaikan löytyminen.

Kevätharjauksessa puulastut voidaan harjata pientareelle tai kerätä talteen. Liukkaudentor-juntaan ne eivät enää uudelleen sellaiseen sovi.

Diplomityön tekeminen oli erittäin mielenkiintoista ja sopivalla tavalla haastavaa.

ROOPE-TANELI SALOontehnytdip-lomityönsäPuulastujen käyttö liukkau-dentorjunnassaOulunyliopistonteknil-lisentiedekunnanympäristötekniikankoulutusohjelmassa2015.Työnohjasi-vatELY-keskuksenJarkko Pirinen,jokatoimimyöstilaajanasekäVirve Meri-saloOulunyliopistosta.AiheestaonenemmänTie&Liikenne-lehdennu-merossa2-2016.

Puulastuja jäisellä polanteella.


EDUSKUNNASTA//

LIIKENTEESEEMME kohdistuu jatkossa paineita. Kan-sainväliset määräykset ovat aiheuttaneet vaikeuksia meriliikenteeseen, ja lentoliikenteen puolella monet maakuntien lentokentät kamppailevat olemassaolos-taan. Autokanta on täällä uudistunut verotuksesta johtuen kovin hitaasti ja vaikean taloustilanteen ai-heuttamat leikkaukset tieverkon kunnossapitoon ovat johtaneet infran korjausvelan jatkuvaan kasvuun.

Tällä hallituskaudella on käynnistetty mittavia infrahankkeita, kaikkiaan vuosien mittaan 600 mil-joonan suuruusluokassa. Niin hyvä kuin tämä on-kin, raha on nopeasti jaettu eri puolelle Suomea, eri liikennemuodoille. Tämäkään suuri panos ei poista korjausvelkaa, vaan ainoastaan pysäyttää sen kasvun. Tulevina vuosina ollaan vakavan paikan edessä, miten rahat riittävät teiden kunnossapitoon – merkit öljyn hinnan nousustakin ovat jo esillä.

Eduskunnan valiokuntamatkat maakuntiin ovat opettavaisia. Kautta maan on samanlaisia kipupisteitä ja toiveita tieinfran suhteen. Maakuntien valtaväy-lille toivotaan 4-kaistaisuutta, tai ainakin runsaasti

ohituskaistoja. Se nähdään työn ja teollisuuden elinehtona. Alem-piasteisen tieverkon kunto huoles-tuttaa niin henkilöautoliikenteen puolella kuin maa- ja metsätalou-den toiminnan kannaltakin. Näi-hin olisi jostain rahaa löydyttävä.

Kauden aikana on jo ratkaistu monia liikenteen kysymyksiä. On

tullut harmittavia takaiskuja, kuten EU:n painos-tamana hyväksytty kabotaasin osittainen vapautus. Bensaveroa joudutaan ikävä kyllä nostamaan ma-keisveron menetyksen paikkauksena. Toiselta puolen on toiveita saada eteenpäin mm. tavoitetta raskaan liikenteen talvirengaspakosta. Tällaiset tiukennukset valvontavaltuuksineen ja -resursseineen voivat turvata kotimaista liikenne-elinkeinoa.

Liikennekaari tulee olemaan liikenteen lainsää-dännön suuri uudistus. Se on erittäin ajankohtaises-ti juuri nyt hallituksen esityksenä eduskunnassa ja menossa valiokuntakäsittelyyn. Suurin mielenkiin-to lakiuudistuksessa on kiinnittynyt yksityiskohtiin, erityisesti julkisuudessa kohuttuun taksialan uudis-tamiseen. Myös liikenteen valvontaan liittyvät yksi-tyiskohdat ovat herättäneet aiheellisia kysymyksiä.

Liikenteessätapahtuulähivuosina

Taksiala luonnollisesti kiinnostaa, koska taksista on muodostunut harvenevan väestön maassamme monin paikoin keskeinen peruspalvelu. Ei ole enää muutakaan liikennettä, joten autoton pääsee vain taksilla. On aivan aiheellinen huoli, riittääkö kilpai-lun lisääntymisen ja velvoitesääntelyn keventymisen myötä palveluita syrjäisemmille seuduille. Eduskun-nan tulee ottaa nämä huolet vakavasti liikennekaaren käsittelyssä.

Pariisin ilmastosopimus ja siihen liittyvät kansal-liset päästötavoitteet uhkaavat asettaa Suomen liian vaikeaan asemaan erityisesti liikenteen suhteen. Suo-messa on asiat hoidettu hyvin jo nyt, edulliset keinot alkavat olla jo käytetty. Meillä on joka tapauksessa harva väestöntiheys ja pitkät etäisyydet ja liikennettä tarvitaan välttämättä. Ei ole ympäristöllekään eduksi, jos tuotanto täältä siirtyy maihin, joissa ympäristö-asioihin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota.

Sipilän hallituksen ohjelmassa etusijalle asetetaan Suomen työllisyys, kilpailukyky ja talouskasvu. Jää nähtäväksi, missä määrin hallituksen puolueista on lunastamaan nämä päämäärät kansainvälisessä pai-neessa. Onneksi alan järjestöiltä kuten MTK:lta ja EK:lta voi tulkita tulevan tukea tiukkaan linjaan ja omien vaatimustemme läpi viemiseen. Edustamani puolue perussuomalaiset on linjannut, että 39% pääs-tövähennysvaatimus ei kerta kaikkiaan käy.

JANIMÄKELÄKansanedustaja (ps), liikenne-ja viestintävaliokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, kuuluu myös eduskunnan moottoripyöräkerhoon (MP Arkadia).

Edulliset keinot alkavat olla jo käytetty.


//LIIKENNEYHTEYDETJAYRITYKSET

Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailuky-ky -selvityksen mukaan yritykset haluavat, että alueiden kehittämisessä

satsataan erityisesti liikenteeseen. Vaikka alueiden kehittämisen keinot vaihtelevat jonkun verran alueittain, niin yritykset uskovat, että liikenneyhteyksillä voidaan kehittää alueita pitkäaikaisesti ja tehok-kaasti. Liikenneyhteydet alueiden kehit-tämisen reseptinä hyödyttävätkin yritystu-kia paremmin kaikkia toimialoja ja kaiken kokoisia yrityksiä.

Liikenneyhteydetyritysten tärkein resepti aluekehittämiseen

KAISASAARIO

Liikenneyhteyksienjatyövoimantarjontajakehittäminenovatyritystenmielestätärkeimpiäkeinoja,joillaaluekehitystävoidaanedistää.Yrityksettarvitsevatnykyistäsujuvampialiikenneväyliäjaratkaisujatyövoimanliikkuvuudenedistämiseksi.

Investoinnit liikenteeseen ovat yritys-ten mukaan tulevaisuuden kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys. Liikenteen mer-kitys yritysten sijaintiin ja toimintaedel-lytyksiin vaikuttavana tekijänä on viidessä vuodessa vähentynyt palvelualalla, mutta kasvanut teollisuudessa, kaupassa ja ra-kennusalalla.

Väylien kunto tärkein kehittämis- kohde lähes koko maassaLiikenneväylien kunto huolestuttaa yri-tyksiä. Väylien kunto on selvityksen mu-kaan tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla koko

maassa kahta aluetta lukuun ottamatta. Ahvenanmaalla kiireellisempänä ke-

hityskohteena pidetään lentoyhteyksiä ja Raumalla valtatien tai moottoritien ra-kentamista tai merkittävää kehittämistä. Länsirannikon valtasuonen, kasitien tuk-koisuus näkyi selvityksen tuloksissa siinä, että kaikista alueista liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden kehittäminen nousi voi-makkaimmin esille juuri länsirannikolla, Rauman ja Satakunnan kauppakamarialu-eilla. Kun koko maassa kolmannes panos-taisi valtateiden ja moottoriteiden raken-tamiseen tai merkittävään kehittämiseen, Raumalla osuus oli peräti 74 prosenttia.

Huonokuntoisten väyläosuuksien mää-rä on kasvanut suureksi vuosien puutteelli-sen ylläpidon ja riittämättömien määrära-hojen vuoksi. Tämä näkyy yritysten arjessa kuljetusten hidastumisena ja kalustokor-jauksina. Toiveisiin sujuvimmista väylistä vastataan hallituskaudella miljardin lisä-panostuksella perusväylänpitoon. Väylien kunnon tavoite- ja toteumalukujen perus-teella huonokuntoisten tiekilometrien ja siltojen määrä saadaan lopulta pieneen laskuun ensi vuonna. Tänä vuonna kurs-sinmuutos ei vielä juuri näy, vaikka nyt päällystetään enemmän teitä kuin milloin-kaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Keskuskauppakamarin haastattelemat yritykset pitävät välttämättömänä sitä, että elinkeinoelämän tarpeet näkyvät lii-kenteen ja liikennepolitiikan ratkaisuis-sa. Huonokuntoisia väyliä ei saisi osua tavaraliikenteelle tärkeille reiteille, vaan elinkeinoelämän valtasuonien pitää olla aina hyvässä kunnossa. Tavoitteeksi tulee


[ARVO]km

[ARVO]kpl

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]kpl

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]kpl

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]km

[ARVO]kpl

[ARVO]km

[ARVO]km

Sora0etkuntoluokissahuonotaieri8äinhuono(km)

Huonokuntoisetmaan0e-jaratasillat(kpl) Huonokuntoisetpäällystetyt0et(km/muu0everkko)

Huonokuntoisetpäällystetyt0et(km,vilkasliikenteinen0everkko)

VäylienkuntoLiikennevirastonjatalousarvioesityksen0etojenvalossa(kaavioKeskuskauppakamari)

2014toteutuma 2015toteuma 2016tavoite(vahviste8uLVM/LIVItulossopimuksessa) 2017tavoite(VMTAE)

LIIKENNEYHTEYDETJAYRITYKSET//

asettaa keskeisten väylien sujuvuus, riit-tävä kapasiteetti ja nopeustaso.

Paremmasta liikkuvuudesta ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmiin Huonosta työllisyystilanteesta huolimatta peräti kolmanneksella yrityksistä on vai-keuksia saada sopivaa työvoimaa. Työpaik-koja on koko maassa liian vähän, mutta ongelma muodostuu siitä, kun niihin har-voihinkaan ei löydy tekijöitä osaajien ja työpaikkojen ollessa eri paikkakunnilla. Työvoiman alueellista liikkuvuutta voi-daan edistää liikenne- ja veroratkaisuilla.

Väylästön ja liikenneratkaisujen pitäisi tukea työssäkäyntialueen toimivuutta niin, että matkaan käytetty aika lyhenee. Tun-nin juna-hankkeella pyritään muodosta-maan Turun ja Helsingin välille yhtenäinen työssäkäyntialue. Tampereen ja Helsingin kasvukäytävälle työssäkäyntialue on jo muodostunut. Tukkoiselle kasitiellekin voisi yritysjohtajien mukaan muodostua toimiva työssäkäyntialue, mikäli väylän sujuvuutta ja turvallisuutta parannettaisiin.

Hyvä esimerkki työssäkäyntiä edistä-västä liikenneratkaisusta on Lahden oi-korata, joka mahdollistaa sujuvan pen-delöinnin Lahden ja Helsingin välillä. Oikoradan ansiosta Helsingissä työssä-

Investoinnit liikenteeseen ovat yritysten mukaan tulevaisuuden kehityksen ja hyvinvoinnin edellytys.

käyvä voi asua Lahdessa, jossa asuminen on edullisempaa.

Länsi-Uudellamaalla työssäkäynti vai-keutui VR:n leikkausten vuoksi. Muutok-sen seurauksena uudeksi haasteeksi tuli se, että alueen työvoimaa irtisanoutui työpai-koistaan. Junavuorojen lakkauttaminen näkyi vahvasti myös Alueiden kilpailukyky -selvityksessä. Länsi-Uudellamaalla rauta-tieliikenteen kehittämistä vaativien osuus oli kaikkein korkein, 70 prosenttia. Koko maassa rautatieliikenteen nimesi kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon vain 28 prosenttia vastaajista.

Suuressa osassa Suomea joukkoliiken-ne ei tarjoa mahdollisuuksia sujuvaan työs-säkäyntiin ja pendelöintiin. Etelä-Suomen kasvukeskusten ulkopuolella riippuvuus autosta kasvaa. Tästä syystä talousarvio-esityksen ehdotus autoilun kustannusten nostamista on hallaa työvoiman liikku-vuudelle ja työssäkäyntialueiden laajene-miselle. Halukkuus työssäkäyntiin oman alueen ulkopuolelle vähenee entisestään,

mikäli liikkumisesta aiheutuvat kustan-nukset kasvavat. Yritykset suhtautuvat kustannusriskin vuoksi varauksellisesti myös kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailu-kyky-selvitykseen vastanneet yritykset pitä-vät ehdottoman tärkeänä, että liikenteeltä perittäviä veroja ja maksuja vähennetään ja yritysten kustannustaakkaa kevennetään. Tästä syystä mahdollinen infrastruktuurin käytöstä perittävä maksu pitäisi ainakin korvata pienentämällä tavara- ja henkilölii-kenteeseen kohdistuvia veroja ja veroluon-teisia maksuja vähintään saman verran.

KESKUSKAUPPAKAMARINAluei-denkilpailukyky2016-selvitysperus-tuu1122yritysjohtajanvastauksiinkokomaasta,kaikiltatoimialoiltajaerikokoisisistayrityksistä.KirjoittajaonselvityksenlaatijajaKeskuskauppaka-marinliikenneasiantuntija.


//LIIKENNEYHTEYDETJAYRITYKSET

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvempia ja tehokkaam-pia logistiikan solmupis-teitä kansainvälisen lo-gistisen kilpailukyvyn

turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Transi-tossa Baltian maat ja Venäjä ovat jo vuo-sien ajan määrätietoisesti kehittäneet omaa logistiikkajärjestelmäänsä.

Myös Suomessa ja etenkin pääkau-punkiseudulla on tarve kehittää logistiik-ka- ja työpaikka-alueita, joissa logistiikan tarpeet otetaan aikaisempaa vahvemmin huomioon. Logistiikkaa kehittämällä on mahdollista vaikuttaa Helsingin alueen kustannuskilpailukykyyn ja kansainväli-seen vetovoimaisuuteen.

Logistiikka-alueiden kehittäminen kyt-keytyy kuntien maankäytön, liikenteen ja elinkeinotoiminnan edellytysten kehittä-miseen. Kansainvälisen kustannuskilpai-lukyvyn turvaaminen ja parantaminen alueella edellyttäisi vahvempien keskitty-mien rakentamista.

Merkittävimpiä yritysten sijoittumis-päätökseen tekoon vaikuttavia tekijöitä logistiikka-alan yrityksille on todettu ole-van toimitusketjun sujuvuus, kustannuk-set sekä liikenneyhteydet ja liikenneinf-rastruktuuri. Myös maan ja kiinteistöjen hintaa (toimitilakustannus) sekä valmiita kaavoitus- ja maankäytön suunnitelmia

Helsingin ympäristön logistiikka-alueiden tiekartta

ARISIRKIÄ,TUOMOPÖYSKÖRambollFinlandOy

Maankäyttöätehostetaanjamuutoksenseurauksenateollisuus,varastointijaterminaalitoiminnotovatsiirtyneetkeskustanlähialueiltakauemmaksialueille,joilleyrityksetovatvoineetsijoittuasaatuaantoimintaansasoveltuvanjatoiminnankehittämistävartenriittävänsuurenalueen

pidetään tärkeinä. Erityisesti korostuu yritysten toive keskeisestä sijainnista lähel-lä päätieyhteyksiä ja kaupunkikeskustoja sekä liikenneyhteyksien toimivuus. Yritys-ten sijoittumisen kannalta myös kunnan aktiivisuus ja kunnalta saatavat tukipal-velut vaikuttavat halukkuuteen sijoittua tietylle alueelle.

Tulevaisuuden logistiikka-alueilla olisi tarve varautua myös digitalisaation toi-mitusketjuihin mukanaan tuomiin muu-toksiin ja tunnistaa näistä avautuvia uusia mahdollisuuksia sekä potentiaaleja. Lo-gistiikka-alueille voi sijoittua esimerkiksi logistiikkapalvelun tarjoajia, logistiikkain-tegraattoreita, tuotannollista toimintaa, lisäarvologistiikkaa sekä huoltopalveluita ja erilaisia tukipalveluita tarjoavia yrityksiä. Toimintamallin lähtökohtana olisi tiivis yritysten välinen yhteistyö, jonka perus-lähtökohtana olisi Keski-Euroopassa jo käytössä oleva Freight Village -konsepti.

Lähivuosina Uudenmaan 4. vaihemaa-kuntakaavassa muodostetut logistiikan ja logistiikka-alueiden kehittämisen linjauk-set ohjaavat logistiikka-alan sijoittumista Uudenmaalla. Kaavassa on määritetty maakunnan keskeiset tulevaisuuden lo-gistiikkakeskittymät. Toisaalta vaihemaa-kuntakaava on mahdollistava ja kaavas-sa esitettyjen logistiikka-alueiden lisäksi logistiikkatoimintoja on mahdollista ke-

hittää muillakin alueilla, kuten kaavassa vahvistetuilla työpaikka-, teollisuus- ja taajama-alueilla.

Tavoitteina vaihemaakuntakaavassa logistiikan osalta on, että Uusimaa on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti hyvin saavutettavissa, logistiikkaa palvelevien toimintojen sijoittumiselle luodaan hy-vät edellytykset sekä logistiikkaverkosto on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja se tukeutuu nykyiseen liikennejärjestelmään.

Yhdessä Helsingin ja ympäristön kun-tien, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa laadittu logistiik-ka-alueiden tiekartta pyrkii edistämään ja konkretisoimaan tavoitteiden toteutusta keskeisillä Helsingin ympäristön nykyi-sillä ja tulevaisuuden logistiikka-alueilla.

Logistiikka-alueiden nykytilanneLogistiikka-alueiden muodostamisessa ja kehittämisessä kuntien rooli on keskeinen. Kuntien näkökulmasta logistiikka-alueet voivat lisätä alueellista kilpailukykyä eri tavoin. Maankäytön sekä infrastruktuurin kehittämisellä luodaan mahdollisuudet ja edellytyksen logistiikka-alueiden muodos-tamiselle ja niiden kehittämiselle. Yritykset tekevät sijoittumispäätökset kuitenkin it-senäisesti liiketaloudellisista lähtökohdista ja tarjolla olevan vapaan sijoittumispaikan perusteella.


LIIKENNEYHTEYDETJAYRITYKSET//

Logistiikkatoiminnot sijaitsevat nykyi-sin pääosin kuntien yritysalueiksi kaavoit-tamilla alueilla. Yritysalueiksi kaavoitetuille alueille sijoittuu usein logistiikkayritysten lisäksi myös esimerkiksi tuotannollista toi-mintaa, korjaustoimintaa ja tukkukaupan toimintoja. Alueelle sijoitettavan toimin-nan luonnetta ei yleensä ole rajattu tar-kasti.

Viimevuosina etenkin valtatien 4 käy-tävään on kehittynyt yhä suurempia logis-tiikkatoimintojen keskittymiä Keravalle, Sipooseen, Tuusulaan ja Järvenpäähän. Erityisesti logistiikkatoimintojen käyttöön osoitettuja tai varattuja nykyisiä yritys-alueita ovat Vuosaaren logistiikka-alue Helsingissä, Keravan Kerca, Sipoon Bas-tukärrin alue, Vantaan lentoaseman lähi-

alueet suurelta osin ja uusista yritysalueista Tuusulan Focus sekä Kulloon alue Sipoon ja Porvoon rajalla. Myös muilla yritysalu-eilla on tarjolla pienehköjä teollisuus- ja/tai varastotoimintaan soveltuvia vapaana olevia tontteja.

Viimeisen vuosikymmenen aikana lo-gistiikkayritysten suuret terminaalit on siirretty pois Helsingin yritysalueilta Kehä


//INFRAALUSTANA

III:n vyöhykkeelle, jonne kappalevaralo-gistiikka onkin suurelta osin keskittynyt. Tukkukaupan yritykset ovat sijoittuneet samaan aikaan selkeästi etäämmälle Hel-singistä Kehä IV ja Kehä V vyöhykkeiden väliin pääosin suuren tilantarpeen ja saa-tavilla olevan edullisemman tonttimaan vuoksi. Logistiikkatoimintojen siirtyminen etäämmälle keskuksista näyttäisi jatkuvan pienemmässä mittakaavassa myös lähitu-levaisuudessa. Kaupunkirakenteen sisälle halutaan kuitenkin varata tiloja myös eri-koistuneille logistiikkatoiminnoille.

Kysynnän kehittyminenLogistiikan tonttikysyntä on ollut viime-vuosina kuntien ja logistiikka-alan kiin-teistökehittäjien arvioiden mukaan jonkin verran aikaisempaa vähäisempää. Tämä on seurausta osittain taloudellisesta tilan-teesta ja toimialojen rakennemuutoksista. Etenkään teollisuu-den logistiikkapalve-luissa kysyntä ei ole kasvanut ja uusilla investoinneilla onkin korvattu vanhen-tuneita toimitiloja. Viimeisen vuosikymmenen aikana pää-kaupunkiseudulla toimivat suuret logistiik-kayritykset ovat jo pääosin siirtyneet uusiin tiloihin ja uudistaneet logistiikkakiinteis-tönsä, joissa yritykset tulevat todennäköi-sesti toimimaan seuraavat 20−30 vuotta.

Kasvavan verkkokaupan kehittyvät toi-mintamallit ja konseptit vaativat uudenlai-sia ratkaisuja ja toiminnan kehittämistä. Uudet ratkaisut voivat sijoittua uusien tilojen lisäksi osittain nykyisiin terminaa-leihin ja pienempiin tiloihin sekoittuneiden toimintojen alueille kaupunkirakenteen sisälle. Euroopassa verkkokaupan kasvu on nostanut kiinteistökehittäjien arvioiden mukaan merkittävästi logistiikkatilojen kysyntää, mutta Suomessa kaupan logis-tiikkatiloille ei ole kuitenkaan syntynyt vastaavaa uutta kysyntää. Lähivuosikym-meninä pääkaupunkiseudun asukasmää-rän ja palvelujen kasvu lisäävät kuitenkin jakelulogistiikan volyymia ja tarpeita uu-sille logistiikkatiloille. Nykyisin esimerkiksi merkittävät kansainvälisen verkkokaupan logistiikan toimijat eivät ole sijoittaneet juurikaan terminaalitilojaan Suomeen.

Jakeluterminaaleja, varastokiinteistöjä ja teollista toimintaa siirtyykin edelleen uu-

sille alueille tai kauemmaksi kaupunkien keskustoista. Joissakin tapauksessa pää-kaupunkiseudun logistiikka-alueet voivat kilpailla kansainvälisestä toimijasta esimer-kiksi Saksan tai Baltian alueiden kanssa.

Kaupunkijakelun tarpeet edellyttävät jatkossakin riittävän jakeluverkoston säilyt-tämistä ja kehittämistä kaupunkikeskusto-jen lähellä ja sisällä sekä saavutettavuuden varmistamista.

Tulevaisuuden kehitettävät alueetKehitettävät uudet alueet yhdessä nykyis-ten alueiden kanssa tulevat riittämään pitkälle tulevaisuuteen logistiikkatoimin-tojen sijoittumistarpeisiin. Lähivuosina on kuitenkin haasteena löytää tilaa vieville lo-gistiikkatoiminnoille isoja yhtenäisiä sijoit-

tumisalueita, sillä ny-kyisillä alueilla tontin ovat usein pienehkö-jä ja uusien alueiden käyttöönotto vie aikaa alueiden valmiuksista riippuen kuukausista jopa useisiin vuosiin.

Kuntien välinen yhteistyö kuntien ra-jalla olevien alueiden kehittämiseksi mah-dollistaa nykyistä

laajemmat yhtenäiset alueet ja yritysten välistä yhteistyötä voidaan tiivistää lo-gistiikka-alueen kehittämiseksi yhdessä kuntien kanssa mm. liikenneyhteyksien parantamiseksi, työmatkaliikenteen jär-jestämiseksi ja alueen monipuolisuuden edistämiseksi.

Tärkeimmät tulevaisuudessa kehitet-tävät logistiikka-alueet sijoittuvat lento-aseman ympäristön logistiikka-alueelle Vantaalla ja Tuusulassa, Keravan ja Sipoon logistiikkavyöhykkeelle sisältäen Kercan ja Bastukärrin alueen, Vuosaaren logistiik-ka-alueelle sekä Kulloon alueelle Sipoon ja Porvoon rajalla. Tunnistettujen logis-tiikka-alueiden lisäksi logistiikkatoiminto-jen kehittämiseen on potentiaalisia uusia alueita ainakin valtatien 3 ja 4 käytävissä. Tällaisia alueita, joiden maankäyttöä suun-nitellaan vasta tulevina vuosikymmeninä, ovat esimerkiksi Sipoon pohjoisosissa ja suunnittelualueen ulkopuolella Kehä V vyöhykkeellä Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä.

Kehittämisen vaiheetYhdessä kuntien, maakuntaliiton ja ELY-keskuksen kanssa laadittu tiekartta

toimii pohjana logistiikka-alueiden ke-hittämisessä. Määritetyillä toimenpiteillä edistetään yhteisesti laadittujen tavoittei-den saavuttamista sekä logistiikka-alueiden toteuttamista. Alueiden tarkkaan profiloin-tiin tai lokerointiin ei ole nähty tarvetta vaan logistiikka-alueita halutaan kehit-tää alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Suuri osa alueista on myös jatkossa sekoit-tuneen toiminnan yritysalueita, joilla on logistista ja teollista toimintaa.

Logistiikka-alueiden kehittämistoi-menpiteistä muodostettiin tiekartta, jos-sa on esitetty tärkeimmät toimenpiteet. Viidestä prioriteetiltaan tärkeimmistä toi-menpiteistä laadittiin lisäksi erilliset pro-jektikortit, joissa on kuvattu tarkemmin toimenpiteiden tavoitteita ja niiden sisäl-töä. Prioriteeteiltaan tärkeimmät toimen-piteet ovat kuntien logistiikkayhteistyön koordinoinnista sopiminen ja yhteistyön käynnistäminen, Helsingin seudun logisti-sen alueen kansainvälisen markkinointiyh-teistyön sisällön ja toimintamallin määrit-täminen, keskeisten logistiikka-alueiden pitkän aikavälin tavoitteellisten kehittämis-suunnitelmien laatiminen kuntien yhteis-työnä, uusien innovatiivisten toimintakon-septien kehittäminen logistiikkakeskuksiin ja raskaan liikenteen yhteyksien kehittämi-nen eli ensivaiheessa Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien edistäminen sekä ras-kaan liikenteen levähdys- ja palvelualuei-den kehittäminen.

Pitkällä aikavälillä kehitettäviä ja eri prosesseissa huomioitavia toimenpiteistä ovat maankäytössä logistiikkatoiminnoil-le tunnistettujen keskeiset solmukohtien varaaminen, Vuosaaren sataman kansain-välisen kilpailukyvyn kehittäminen (jatku-va kehittäminen), kaupunkilogistiikkaan uusien toimintamallien ja teknologioiden kehittäminen (Helsingin citylogistiikan kehitysohjelman soveltaminen) sekä lii-kennejärjestelmän ja joukkoliikennepal-velujen kehittäminen ja joukkoliikenteen saavutettavuuden turvaaminen nykyisille että uusille logistiikka-alueille.

ARTIKKELI PERUSTUUUudenmaanliitolletehtyynselvitykseen.RaporttionluettavissakokonaisuudessaanUuden-maanliitto.fiUudenmaanliitonjulkaisu-jaE166-2016

Kasvavan verkkokaupan kehittyvät toimintamallit ja konseptit vaativat uudenlaisia ratkaisuja ja toiminnan kehittämistä.


OsoitenimikilvetKenen kuuluu laittaa tiellemme osoitenimikilpi? Entä talonumerokyltit?

SUOMESSA rakennusten ja asuntojen osoitetietoa käyte-tään joka päivä kuulemma yli 20 miljoonaa kertaa. Mei-dän tavallisten kansalaisten ohella osoitteita käyttävät ja niitä maastossa yrittävät havainnoida ainakin palo- ja pelastuslaitos, poliisi ja muut viranomaiset sekä posti ja erilaiset yritykset. Siksi nuo kilvet eivät ole ihan vähä-merkityksellinen asia.

Osoitteesta – tien nimi, kiinteistön osoitenumero – päättää, ja osoitejärjestelmästä huolehtii kunta. Haja-asu-tusalueilla osoitejärjestelmään siirryttiin 1980-luvun lo-pulla. Jos siis aiemmin nimettömälle tielle halutaan nimi, otetaan yhteys kuntaan.

Kunnan osoitejärjestelmän mukaisten katujen ja teiden osoitenimikilpien (valkopohjainen musta teksti) pystyttämisestä vastaa kunta. Kyse ei kuitenkaan ole kun-nan lakisääteisestä tehtävästä. Niinpä edellä mainittu on suositus, joten kunnat voivat päättää toisinkin. Omasta kunnasta tulee siis ottaa selville, kuinka kunta toimii tien osoitenimikilpien kanssa.

Osoitenimikilpeä ei ole syytä sekoittaa yksityistien tien viittaan (liikennemerkki 643) tai osoiteviittaan (644), joil-la osoitetaan tiekunnan tai jonkin kohteen nimi. Ne ovat mustapohjaisia ja teksti on valkea. Niiden hankinnasta, sijoittamisesta ja ylläpidosta vastaa yksityistien pitäjä.

Tiekunnan osakkaiden on syytä tiedostaa, että kiin-teistöjen osoitenumerot asentaa ja ylläpitää kiinteistön omistaja. Numerokilvet tulee laittaa selkeästi niin, että esimerkiksi pelastusviranomaisen ei tarvitse arvailla, mis-sä ambulanssiapua odottava henkilö majailee. Selkeys tarkoittaa, että numerot ovat riittävän suuria, yksiselit-teisiä ja että ne ovat helposti nähtävillä tieltä katsottuna. Jos yksityistie haarautuu, on siihen kohtaan näkyvällä tavalla merkitä, minkä tiehaaran varrella eri numeroiset kiinteistöt sijaitsevat.

Edellä olevaa voisi jatkaa vielä sen verran, että navi-gaattoreiden kartta-aineiston päivittäminen ei ole kunnan asia. Se on kyseisen palvelun tarjoajan vastuulla. Eräät toimijat keräävät tietoja itse, toiset hyödyntävät Digiroa-dia tai maanmittauslaitoksen aineistoja. Virheellisten tai puutteellisten tietojen korjaamisessa on itse syytä olla aktiivinen olemalla yhteydessä palvelun tarjoajaan. Tosin muutoksen saaminen ei suju kaikkein helpoimmin ja jo-ka tapauksessa muutos vie aikaa, joten navigaattoreiden osoiteaineisto saattaa olla jopa muutaman vuoden vanhaa.

TienkuntoKuntaan on tullut valitusta, että yksityistien kunto on huono. Esimerkiksi vesakko on raivaamatta. Voiko kunta puuttua asiaan?

LÄHTÖKOHTAISESTI tien osakkaat vastaavat siitä, missä kuntotasossa he haluavat tietään ylläpitää. Jollakin tiellä

toteutetaan esimerkiksi parempaa liukkauden torjuntaa kuin toisella tiellä ja tämä periaatteessa on mahdollista. Oikea paikka päättää tien kuntotasosta on tiekunnan osakkaiden kokous. Tien kunto voisi olla aina omana asiakohtanaan asialistalla. Hoitokunta (tai toimitsija-mies) sitten toteuttaa tiekunnan kokouksen päätöksiä.

YksTl 7 § sanoo, että tie on pidettävä sellaisessa kun-nossa kuin sen tarkoitus ja siitä (tiestä) tuleva hyöty edel-lyttävät ilman, että osakkaalle aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia. Tätä lakikohtaa on tiekunnan noudatetta-va. Tien tarkoitus nykyaikana lienee, että asutuilla teillä ja mökkiteillä voidaan ajaa esimerkiksi henkilöautolla. Metsäteillä puolestaan tasaisuusvaatimus on pienempi.

Jos osakkaan toive tien paremmasta kunnosta tulee tiekunnan kokouksessa tyrmätyksi, voi osakas saattaa asia tielautakunnan ratkaistavaksi. Kunta valitusta käsi-tellessään joutuu arvioimaan, toteutuuko edellä maini-tun pykälän vaatimus vai ei. Katselmuksessa tai muutoin ratkaistaan, haittaako vesakko tien käyttöä vai onko kyse vain esteettisestä tms. harmista.

JAAKKORAHJA

YKSITYISTIETOLAARI//

Kuvassa on sulassa sovussa haja-asutus-alueiden osoite- järjestelmän mukainen osoitenimikilpi (valkoisella pohjalla musta teksti) ja yksityisen tien viitta (mustalla pohjalla valkoinen teksti).


Sorsapuistosalissa oli näyttelyn lisäksi lounas- ja kahvitarjoilua.

//UUTISIATIEYHDISTYKSESTÄ

SEMINAARIINosallistuikaikkiaan890henkilöä,lisäksinäyttelyssäolimukana46yritystätaiorganisaatiota.Seminaariohjel-maaolisamanaikaisestiseitsemässäsalissa,suurinosaperinteisiäteema-sessioita,muttamyösworkshopejajaPechaKuchia.

UutuutenaoliITSFinlandinjärjestämäenglanninkielinenkokopäivänsessioDigi-talizedecosystemofthefuturemobility.Englanninkielisiäesityksiäolimukanamyösmuissasessioissaniin,ettäluentojaolieng-lanniksikokoseminaarinajan.ITS-sessiotajaenglanninkielisyyttäpidettiintervetulleenauudistuksena.Tosinseherättimyöskritiikkiä,

Väylät & Liikenne 2016

Alan merkittävin tapahtuma täytti Tampere-talon

TekstiLIISIVÄHÄTALOKuvatOUTILEHTINEN

Väylät&Liikenne-tapahtumajärjestettiinsyyskuunalussaTampereella.Tarjollaolikahdenpäivänajanrunsasjakorkeatasoinenkattausesitelmiä,monipuolinennäyttelysekätilaisuuksiavapaa-muotoiseenyhdessäoloonjaverkottumiseen.

Ylijohtaja Mikael Nyberg esitteli avajaisissa ministeriön ajankohtaisia asioita.

Pekka Möttö kuvaili mielenkiintoisesti, millaista on olla yrit-täjä liikennealalla.

silläulkomaalaisiatapahtumaeinäinensim-mäiselläkerrallavieläkovinpaljontavoitta-nut.

Avajaisissa aiheina yrittäjyys ja liikennekaariAvajaisetjärjestettiintälläkertaavastaen-simmäisenseminaaripäivänpäätteeksi,jo-tenkyseessäolienemmänkinKeynote-ses-sio.Keynote-esitelmöitsijöinäkuultiinPekka MöttöäjaMikael Nybergiä.

PekkaMöttökertoi,millaistaonyrittäjänelämäsuomalaisessaliikenteessä.Hänelläonsiitävarsinkattavanäkemysliikennöitsijän


UUTISIATIEYHDISTYKSESTÄ//

poikana,Onnibus.cominperustajajäsenenäjatoimitusjohtajanasekätuoreenatoimitusjoh-tajanastartup-yritysTuupOy:ssä.

YlijohtajaMikaelNybergministeriöstäkertoiliikenne-javiestintähallinnonajankoh-taisistaasioista,joistaajankohtaisimpanaliikennekaari.

Parhaat esitelmät palkittiinTapahtumanjärjestelytoimikuntaoliperin-teiseentapaanvalinnutennakkoonlähetet-tyjenesitelmäjulkaisujenperusteellaparhaatesitelmätkahdessasarjassa–yleinenjaalle30-vuotiaat.Esitelmientekijätpalkittiinkes-kiviikonavajaistilaisuudessaSuomenTieyh-distyksenjaRambollinmyöntämillästipen-deilläjakunniakirjoilla.

Alle30-vuotiaidensarjanparhaanapal-kittiinMaija CarlstedtesitelmästäänMalli-pohjaisentiesuunnitelmantarkastaminenjahyväksyminen.Järjestelytoimikunnanmie-lestäesitelmässäoliansiokkaastimietittymallintamistanimenomaanväyläsuunnit-teluprosessinkannalta.Carlstedtondiplo-mi-insinöörijatyöskenteleeSitossa.

MaijaCarstedtinesitelmäänvoitutustuatarkemmintämänlehdensivuilla4–6.

Yleisensarjanparhaanapalkittiintaitei-lijaTuula Lehtinen(FreiZimmer)esitelmäl-

läänRantatunnelintaideohjelma.Järjeste-lytoimikunnanmukaanesitelmätuouuttaajatteluajanäkökulmaaväyläsuunnitteluun.Useinajatteluontekniikkakeskeistä.Taideeiolepelkästäänirrallinenkoriste,vaanantaamyösmahdollisuudenmiettiäkenelleteh-däänsekäkorostaakäytettävyyttä,esteettö-myyttäjaestetiikkaa.

Infra-alan opinnäytetöiden parhaat palkittiinAvajaisissajaettiinmyösDestianpalkinnotparhaistainfra-alanlopputöistä.Tänävuon-navuorossaolivatammattikorkeakouluis-tavalmistuneetopinnäytetyöt.EnsivuonnaDestiapalkitseeparhaanyliopistossavalmis-tuneenlopputyön.

ParhaanapalkittiinTapani JaakkolatyölläänYhteysalusliikennetulevaisuudes-sa.Työssäkäsiteltiinyhteysalusliikenteentaloudellisuuttajakannattavuutta.Työonosoittautunuttarpeelliseksijasenpohjaltaonlinjattusaaristoliikenteentulevaisuutta.JaakkolantyöontehtyTurunammattikor-keakoulussaohjaavanlehtorinPirjo Oksasenalaisuudessa,jatyöntilaajanaonollutVarsi-nais-SuomenELY-keskus.

KunniamaininnallapalkittiinJaana Ojala.OjalantyöPDA-mittauksenjaGR-LWEAP-laskennanvertailugeoteknisenmur-tokestävyydenavullaontehtyHämeenam-mattikorkeakoulussaohjaavanlehtorinJari Mustosenalaisuudessa,jatyöntilaajanatoimiSSAB.

Parhaana infra-alan lopputyön tekijänä palkittiin Tapani Jaakkola, kunniamaininnan sai Jaana Ojala. Kuvassa mukana töiden ohjaajat Pirjo Oksanen ja Jari Mustonen sekä palkintoraadin puheenjohtaja Pertti Niemi Destiasta.

Avajaiset pidettiin Tampere- talon juhlavassa isossa salissa.

Seminaarin parhaan esityksen tunnustuksen pokkasi Tuula Lehtinen yleisessä sarjassa. Alle 30-vuotiaiden sarjan voitti Maija Carlstedt. Nina Raitanen ja Jarkko Niittymäki jakoivat Tieyhdistyksen ja Rambollin myöntämät sti-pendit voittajille.


Kiinnostavia aiheitaEnglanninkielinenITS-sessiovetisalintäy-teen.Erityisestimielenkiintoaherättikeyno-te-puhujatohtoriBahar Namaki AraghinesitelmäBeyondSmartCities:TheFutureofUrbanandRuralMobility.NamakiAraghityöskenteleeKööpenhaminankaupunginlii-kenneosastollaITS-projektienjohtajana.

Hanke-esittelyterisessioissakeräsivätjärjestäänpaljonkuulijoita.ErityisenpaljonkuulijoitavetiTallinnantunneli-hankkeenesittely.Pyöräilyllejakävelylleomistet-tusessioolikokonaisuudessaansuosittu.Workshop-aiheistaerityistäkiinnostustaherättiKustannustenjavaikutustenarvi-ointiliikenneinvestoinneissa.PechaKucha-kokonaisuuksistaKuusitulokulmaakau-punkiympäristönmurrokseenkokositäydensalin.

Mielenkiintoisiaesityksiäolipaljon,jo-tenpäällekkäisyyksiltäeiikäväkyllävältytty.Palautteetjakommentitotetaanhuomioonmahdollisimmanhyvinvuoden2018Väylät&Liikenne-tapahtumanohjelmaasuunnitel-taessajaaikataulualaadittaessa.

Rentoa ja hyväntuulista verkottumistaKorkeatasoisestajarunsaastaesitelmätar-jonnanlisäksitapahtumanparastaantiaovaterinomaisetmahdollisuudetjatilaisuudettavatatuttujajatutustuauusiinalanihmisiin.Verkottuminenolimahdollistaaloittaajota-pahtumaaedeltävänillanetkoillahotelliTor-nissa.Samallaolimahdollisuusilmoittautua

ennakkoonjaohittaanäinseuraavanaamunilmoittautumisruuhka.

Opiskelijatolivatjälleenhyvinmukana.Tälläkertaamoniyritysolitukemassahei-dänosallistumistaanmaksamallaosanot-tomaksun.Aalto-yliopistonjaTampereen

teknillisenyliopistonammattiainekerhojenpuheenjohtajatolilisäksikutsuttutapahtu-maansessionpuheenjohtajiksi.Tampereenammattikorkeakoulunopiskelijoidenyhdenvuosikurssinedustajatpuolestaanosallistui-vattapahtumaansaliavustajinajavaatenau-


Workshopissa Liikennehe-rätys – kohti hiilineutraalia liikennejärjestelmää oli alus-tajana entinen liikenne- ja viestintäministeri, nykyinen EU-parlamentin jäsen Merja Kyllönen.

Päällystetutkimuksesta oli oma workshop, jossa alus-tukset esiteltiin posterien avulla. Postereille oli varattu oma tila ala-aulassa.

ITS-session keynote-puhuja Bahar Namaki Araghi veti Maestro-salin aivan täyteen.



Tiina Perttulan ja Jo-sefiina Saarnikon esi-tys avasi Tietomallit ja mallintaminen –session. Puhetta johtivat Juha Sam-mallahti ja Marika Kämppi.

lakonhoitajina,jakartuttivatnäinekskursio-kassaansa.

Näyttelyhallissaolinäyttelynlisäksimyöslounas-jakahvitarjoiluasekäkeski-viikkoillanGettogether-tilaisuus.Sitotarjosiviiniä40-vuotisentaipaleensakunniaksiTal-vipuutarhassa.JatkojaPakkahuoneellaisän-nöivätpuolestaanA-insinöörit,Destia,Pöyry,Vianova,VRTrack,YIT,WSPjaRamboll.

Oheisetkuvatkertovattapahtumantun-nelmista.



Alan nuorten ääni kuuluviin Tieyhdistyshaluaanostaaenemmänesilletie-jaliikennealanopiskelijoidenjanuortenammattilaistennäkemyksiäalastajasentulevaisuudesta.

TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSIensivuonnatoteutetaankampanja,jossakartoite-taanalanjovalinneidennuortennäkemyksiäjatuodaanniitäesillealanmuilletoimijoille.TämätyöaloitettiinkonkreettisestiVäylät&Liikenne-päivilläjärjestetylläNuortenääni-työpajalla,jokakokosiyhteenjoukonalankehityksestäkiinnostuneitaopiskelijoita.

TieyhdistyksennuorisovastaavanMikko Airikkalanjohtamassatyöpajassapohdittiinalanvahvuuksiajaheikkouksiaopiskelijansilminsekämikähoukuttaaopiskelemaanalaa.Tunnelmatyöpajassaolikeskittynytjakiinnostunut,minkälisäksiaihesynnyttipal-jonkeskusteluajaajatuksiavielävarsinaisentyöpajanpäätyttyä.Näkemyksienesiintuomi-selleonselvästihaluajatarvetta,jotkavainodottavatoikeaatilaisuuttatullaesille.

Työpajanaikanaalastapiirtyihyvinposi-tiivinenkuva.Alanähdäänkonkreettisenajamonipuolisenasekäaiheiltaanettätyöteh-täviltään.Eriliikennemuodotjamonipuoli-sethankkeetylläpitävätkiinnostustaalaan.Myöstyötilannesaityytyväisiämainintoja,

alanopiskelijatuskovattöitäriittävännytjatulevaisuudessa.Negatiivisetpuoletliittyivätlähinnämaineenhallintaan,osallistujatsuri-vat,ettäuudistuvajamonipuolinenalanäh-däänvälilläjämähtäneenäjatylsänä.

Liikennealallajasennuorillaammattilai-sillaonsiispaljonannettavaa,kunhanlöyde-

täänkeinotalanhyvienpuolienjatuoreidenajatustenesiintuomiseen.Omanosansatähäntyöhönantaaensivuodenkampanja,kannattaasiispysyäkuulollasenetenemi-sestäesimerkiksitätälehteälukemallataiseuraamallaTieyhdistystäTwitterissä!

Nuorten ääni -työpajan tunnelma oli innostunut ja iloinen.

Osallistujien luovuus pääsi valloilleen kerättäessä ajatuksia alan eri puolista.



Suomen Tieyhdistys hakee

tie- ja liikennealan asiantuntijaaKeskeisinä tehtävinä yhdistyksen tapahtumien, markkinoinnin ja

viestinnän kehittäminen sekä tulevaisuuden toimintaympäristön ennakointi.Enemmän tietoa tehtävästä Tieyhdistyksen kotisivuilta

www.tieyhdistys.fi sekä toimitusjohtaja Nina Raitaselta 040 744 2996.

Suomen Tieyhdistyksen hallitus piti kokouksen 7.9.2016 Tampereella Väylät & Liikenne -päivien yhteydessä.

HALLITUKSELLEtoimitettiintiedoksiyh-distyksenuudetlogot,jotkaotetaankäyt-töönasteittain,muttakuitenkinviimeistäänvuoden2017alusta.

Yhdistyspäättijatkaakumppanuus-sopimustaEU-asioidenedunvalvonnastaSKAL:nkanssavanhansopimuksenpäätty-misenjälkeenmaaliskuussa2017.

Toimitusjohtajaesittikatsauksenyh-distyksentoimintaan.Tämänvuodenmo-lemmattapahtumatnäyttävätonnistuvanennakoidusti.Syksynyksityistieasioidenkorkeakouluunollaansaamassatäysimää-rä(21)osallistujiamukaan.LomakiinteistöPitkospuu1onsaatumyydyksi.Yhdistyk-selläeiollutkiinteistölleriittävääkäyttöäjasenvuokrausasteolihyvinalhainen.Yhdis-tyksenentinentoimitilaMalminkaari5onmyynnissä,koskatilanpitkäaikainenvuok-ralainenonirtisanonutvuokrasopimuksen.

Marraskuussa(10.11.)Tieyhdistysjär-jestääyhdessäAuto-jatieforuminjaedus-kunnanliikenne-javiestintävaliokunnankanssaaamukahvitilaisuudenliikenteestäjapäästöistä.

VUOSISADAN TIE Kuninkaantie,Hämeenhärkätie,Raatteentie,Sininentie,Jorvaksentie,nelostie,E18,SuuriRantatie,kasitie…

Teitäonpaljonjaneovattärkeitätämänpäivänmatkaajallejaelinkeinoelämälle.Tietovatolleettärkeitämyöshistoriassajasenmonissamelskeissä.Tientärkeysvoinoustasenmerkityksestäkansakunnalle,yksittäiselleihmiselletaielinkeinoelämälle.Katsantokantasivoiollamikävain,muttalähetämeilleperusteluineenehdotuksesi VUOSISADAN TIEKSI

100-vuotisenhistoriansakunniaksiSuomenTieyhdistysjärjestääVuosisadantie-kilpailun.Voittajavalitaanyleisöäänestykselläkevään–kesän2017aikanajasejulkistetaanyhdistyksen100-vuotisjuhlissa31.8.2017.

Osallistu EHDOKASASETTELUUNlähettämällä[email protected]:

Tiennimi:Perustelut:

Voitlisätäehdotukseesihalutessasikuviajamuutainformaatiotaehdokkaastasi.

Ehdokasasettelu päättyy 16.12.2016.

1



Yksityistieasioiden korkeakoulu

Korkeakoululaiset yhteiskuvassa kurssipaikan syksyisellä pihamaalla Laukaassa.

KULUVANsyksynaikanaTieyhdistysjärjes-tää–joviidennenkerran–suosituksitulleenyksityistieasioidenasiantuntijakoulutuksen.Kurssin1.jaksopidettiinsyyskuussaKes-ki-SuomenLaukaassa.Seuraavakolmipäiväi-nenjaksoonmarraskuussaNuuksionkansal-lispuistontuntumassaKirkkonummella.

Kurssinaloitusjaksonteemoinaolivatmuunmuassayksityistielaki,tieoikeudet,tie-kunnanhallinto,osakkaanoikeudetjavelvol-lisuudet,tieyksiköintijakäyttömaksut,tie-lautakunnantoiminta,yksityisteidenjulkinenavustusmahdollisuussekämetsätietjanii-denparantaminenKemera-rahoitustuella.

Joennenensimmäistätapaamistaoliosanottajienratkottavanamuutamiaorien-toitumistehtäviä.TieyhdistyksenedustajienlisäksikouluttajinaensimmäiselläjaksollaolivatHarri LehenOrivedenkaupungilta(ny-kyisinYlöjärvi),Teuvo TauraOtsoMetsäpal-veluOy:stäjaAri EteläniemiTieisännöintiEteläniemestä.

Meneilläänolevassakorkeakoulussaon21osanottajaa.Tulijoitaolisiollutenemmän-kin,muttaosanottajamäärääeihalutakas-vattaaliiansuureksi.

Tilaajan BIM BimOne toimittaa tilaajalle ja infran omistajalle työkalut, jonka avulla viimeisimmät tietomallivaatimukset otetaan helposti haltuun. Työkalut ovat helppoja käyttää eivätkä vaadi raskaita asennettavia ohjelmistoja. BimOnen tarkastuksen jälkeen tilaaja voi olla varma, että tilattu aineisto täyttää avoimen tiedostoformaatin viimeisimmät vaatimukset ja on yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa. Tilaaja saa mitä tilaa ja parempi laatu tehostaa koko prosessia sekä tuo mittavia säästöjä.

✓ Aineiston tiedostomuoto on tarkistettu ✓ Aineiston metatiedot ovat kunnossa ✓ Aineiston nimikkeistöt ovat oikein ✓ Aineiston tiedostonimeämiset ovat kunnossa ✓ Aineiston koordinaattijärjestelmä on oikea ✓ Aineiston mittalinjat ovat käyttökelpoiset ja

sisäänluettavissa muihin järjestelmiin ✓ Aineistossa on korjattu taiteviivasilppuja, fixattu pintamallin jatkuvuutta

ja reikäisyyttä, siivottu tuplapisteet ja turhat kolmioinnit ✓ PLUS paljon muita tärkeitä asioita

BimOnen laadunvarmistus ja mittarointi ovat käytössä esimerkiksi LIVI- ja ELY-keskusten väylähankkeissa. Näissä hankkeissa on saavutettu yli 30 % kokonaislaadun paraneminen jo ensimmäisenä vuonna. Tämä kaikki on muutettavissa helposti euroiksi. Ota yhteyttä, kerromme lisää.

BimOne Finland Oy www.bimone.fi



Yksityistieasiossa ansioituneita

YKSITYISTIE-ANSIOMERKKIonmyönnettyseuraavillehenkilöille

Merkin saaja Merkin hakijaArminenEino Vatsiantiehoitokunta,RiihimäkiAsikainenTaisto Simanantiekunta,JoensuuEskolaPirkko Hulaudentientiekunta,LempääläHallikainenMatti Sappee-Arajärviyksityistie,PälkäneHokkanenJaakko Ulmalanyksityistie,PertunmaaHuolmanMikko Karsturannanyksityinentie,LappeenrantaJokelainenAarre Haukilahdenrantatie,JoutsenoJuvakkaAri Pitkäluodonyksityistie,NaantaliJärkkäläHeikki Harrisaajontiekunta,KittiläJärvinenJouko Lehtilänyksityistie,LohjaKaukainenHannu Sipilänyksityistie,Loimaa/YpäjäLahtinenEsa Pylsynyksityistientiekunta,JoutsaMustoAimo Pavunyksityistie,LuumäkiMäkitarkkaAhti Kimmanen-Kivipurotientiekunta,LappajärviNieminenPentti Telkonlahdenyksityistie,KangasniemiOittinenEeva Pitkävedentiekunta,OrivesiVahalaEsa Viiarintientiekunta,SaloViljanenPaavo Pikku-Valkjärvi-Pohjolayksityistie,Pomarkku

Yksityistie-ansiomerkkiontarkoitettuhoitokunnanpuheenjoh-tajalletaijäsenelle,toimitsijamiehelle,tiekunnanosakkaalletaijollkinmuullehenkilölle,jokaonmerkittävällätavallakunnos-tautunutyksityistieasioissa.

Lisätietojawww.tieyhdistys.fi/yksityistie/yksityistie-ansio-merkki/

Ilkka Pietiäinen on Vuoden Tieisännöitsijä 2016

YKSITYISTEIDENtieisännöitsijöidenkeskuudestaonvuodesta2008alkaenvalittuVuodenTieisännöitsijä.Hänonhenkilö,jokaomallatoi-minnallaanonollutesimerkillinenjavaikuttavatieisännöitsijä.Valinta-ar-voinnoissapainottuumyösse,joshenkilöonollutosaltaankehittämässätieisännöintiä,jotaeiolemissäänmuussamaassakuinSuomessa.Valin-nannykyäänsuorittavataikaisempinavuosinaVuodenTieisännöitsijäksivalitutyhdessäTieyhdistyksenedustajankanssa.

LokakuussamikkeliläinenIlkkaPietiäinensaivastaanottaaVuodentieisännöitsijä2016-tunnustuspalkinnonjasiihenkuuluvankunniakirjan.Tunnutusluovutettiinhänenkotikaupungissaan,johonolikokoontunutEtelä-Savontieisännöitsijöitäalueelliseentapaamiseensa.

IlkkaPietiäinenaloittitieisännöinninvuonna2003.Hänonvuosienajantarjonnutosaamistaanjapalvelujaankymmenilletiekunnille.Pieti-äinenonollutmyösYksityistieasioidenneuvontapuhelimessaneuvojanatoiminnanalusta2008alkaenkuluvaanvuoteensaakkasekäollutmuka-nakouluttamassauusiatieisännöit-sijöitäjauusiapuhelinneuvojia.

TieyhdistyksenkouluttamiatieisännöitsijöitäonSuomes-saollutvuodesta2003lähtien.Koulutuksenkäyneitäonkaik-kiaannoin250.Seuraavakoulu-tusontarkoitustoteuttaasyk-syllä2017niin,ettähakuaikaonkeväällä.

Vuoden Tieisännöitsijät 2008 OlliYlinen2009 –2010 JariKärkkäinen2011 VeijoKröger2012 MerviLaitinen2013 KariÄikäs2014 JoukoRuotsalainen2015 AijaUusoksa2016 IlkkaPietiäinen

Mikkeliläinen Ilkka Pietiäinen on hyvin arvostettu yksityisteiden ja tieisän-nöinnin asiantuntija. Hän on toiminut tieisännöitsijänä vuodesta 2003.

Perinteiseen tapaan tunnustuspalkinnon saajan valitsevat aiemmat palkitut yhdessä Tieyhdistyksen edustajan kanssa. Vuoden tieisännöitsijä 2012 Mervi Laitinen oli luovuttamassa tunnustusta Ilkka Pietiäiselle.


Kymmenvuotias oikorata muutti idän liikennettä ja kehittyy edelleen

//UUTISIA

SYYSKUUSSA10vuottatäyttänytKeravanjaLahdenvälinenoikorataoliSuomensuurinratahankevuosikymmeniin.Rataontuonutmukanaanmerkittäviäliikenteellisiä,maan-käytöllisiäjataloudellisiavaikutuksia,jalii-kennekäytävänkehittäminenjatkuuedelleen.

LiikennevirastokäynnistääHennanase-manrakentamisentänäsyksynä.

–Maastossaalkaanäkyärakentamisenjäljetlokakuussajarakentaminenjatkuuhekti-senäainakovimmillepakkasilleasti.Kokonai-suudessaanasemaonteknisestivalmisvas-taanottamaanmatkustajiakesällä2017,kertoorakentamisenaluepäällikköErkki Mäkelä.

Oikorata-hanke toteutui aikataulussa ja budjetissaJuha KansonentoimiOikorata-hankkeenprojektipäällikkönä.Hänmuisteleevuosina2003–2006rakennettuahankettayhtenäparhaimmista:

–Meilläolihankkeessaloistavahenki.Vaikkakyseessäoliniinkinsuurihanke,aika-taulutjabudjettipitihyvinjahankkeenpilk-

komisellamuutamaankymmeneenurakkaan,saatiinhyväähintakilpailua.Budjetinpitäessäsaatettiintehdäylimääräistäkin,kutenjoitainparannuksiaLahdenalueellajauudelleosuu-dellerakenteet35tonninakselipainolle.

Oikoradanvalmistumisenmyötäidänsuunnankaukojunaliikennejatavarajunalii-kennesiirtyivätkäyttämäänuuttarataajatämäaiheuttimuutoksenkokoeteläisenSuo-menrautatieliikenteeseen.

Vaikutukset matkustajamääriin ja maankäyttöönRadankäyttöönotonjälkeenrautateidenmatkustajamäärätnousivatkokorataverkol-la,erityisestiitäisessäSuomessa.Muutamavuosioikoradanvalmistumisenjälkeentalou-denvoimakastaantumalaskirautateidenkinhenkilö-jatavaraliikennemääriä.Erityisesti

viimevuosinalinja-autoliikenneonvaikut-tanutoikoradanmatkustajamääriin.Oikora-dallatehtiinvuonna2015noin2,1miljoonaakaukoliikenteenmatkaasekänoinpuolitoistamiljoonalähiliikenteenmatkaa.

Matkustajatutkimustenmukaanoiko-radallaonollutselviävaikutuksialiikkujienmatkustuskäyttäytymiseen.Lähespuolettutkituistajunamatkustajistaolisivalinnutjonkunmuunkulkutavankuinjunan,josoiko-rataaeiolisirakennettu.Oikorataonlisännytjunallamatkustamistanoinpuolellajunamat-kustajista.Oikorataonhoukutellutmatkusta-jiamyöshenkilöautoilijoista.

Jälkiarviointitutkimustenmukaanoikora-dallaonollutvaikutuksiamaankäyttöön,kunuuttaasutustaonrakennettuerityisestiase-mienläheisyyteen.

matkustajamäärät nousivat koko rataverkolla, erityisesti itäisessä Suomessa.


VUOTTA

» Helppokäyttöinen 2D ja 3D

» Inframodel 3 -yhteensopiva

» Maksuton etätuki ja tiedon-siirtopalvelu

ÄLYKÄSTÄ KONEOHJAUSTA KAIKILLE TYÖMAILLE

Novatronin Xsite® PRO:n avulla nostat tuottavuutesi uudelle tasolle. Järjestelmän päätoiminnot, kuten mallin valinta ja vaihto sekä toteumatiedon tallennus, ovat vain yhden kosketuksen takana. Edistynyt poikkileikkausnäkymä näyttää eri rakenneker-rokset ja linjat samanaikaisesti, jolloin hahmotat projektin paremmin ja voit työsken-nellä aiempaa tehokkaammin.

Hankkiessasi Xsite® PRO -järjestelmän saat käyttöösi maksuttoman Xsite® CONNECT -etätukipalvelun, johon kuuluu etäyhteyden avulla suoritettavat vianhaku-, korjaus- ja koulutustoimenpiteet. Lue lisää verkkosivuiltamme tai ota yhteyttä!

OTA YHTETTÄ

MYYNTI03 357 2630

HUOLTO JA TUKI03 357 2640

Novatron Oy, Myllyhaantie 6E, 33960 Pirkkala, 03 357 2600, [email protected], www.novatron.fi

TÄNÄ VUONNAIsonTömpänsaiHel-singinkaupunginmassatyöryhmäansiok-kaastatoiminnastakiertotaloudenedistä-miseksi.

YlijäämämassojenhallintatoiHelsin-gille10miljoonaneuronsäästönviimevuonna

Vuoden2011alustaalkaenHelsinginkaupungillaeiolluttarjotaläjitysaluettasenalueeltasyntyneilleylijäämämassoille,silläsopimusVantaankanssaolipäätty-nyt.AlkoipäättömältätuntuvamassaralliympäriUuttamaata.

Helsinginkaupunginjohtajaolijovuonna2009perustanutmaa-aineksiakoordinoivantyöryhmän.Sopimuksenpäättymisenjälkeenryhdyttiintuumastatoimeen.Tavoitteenaoli,ettäkaupunginomillatyömaillaylijäämämassojaeienääsyntyisivaankaikellekaivettavalletailou-hittavallemateriaalillelöytyisihyötykäyt-tökohde.Tätätavoitettatukemaanperus-tettiinvuonna2014rakennusvirastoonkaupunginmassakoordinaattorintoimi.

TänäpäivänäHelsinginkaupungillaonmaa-aineistenhallintaantoimintamalli,jossahankkeidenväliselläkoordinaatiolla,maa-aineistenhankekohtaisellajalostuk-sella,välivarastoinnillajakäsittelylläsekähyötykäyttökohteidensuunnittelullajatoteutuksellaonsaavutettusäästöjäkus-tannuksissajapäästöissä.

Pääkaupunkiseudullaliikutellaanvuo-sittainnoin15miljoonaatonniamaa-ai-neksia,joihinkohdistuvanmäärätietoisentyönansiostaHelsinginkaupunkisäästi

vuonna2015noin10milj.euroa,2,1milj.litraapolttoainettaja5300tonniahiili-dioksidipäästöjä.

Eikäsäästöpotentiaaliaolevieläkäy-tettyloppuun.Ylijäämämassatlukuisil-tayksityisiltätyömailtaajetaanedelleenympäriUuttamaata.Kunkaupunginomil-letyömaillekehitettyämalliaryhdytäännoudattamaanaivankaikillaHelsinginkaupunginalueellasijaitsevillatyömailla,puhutaankymmenienmiljoonieneurojenjauseidentuhansienhiilidioksiditonniensäästöstä,jossahyötyjinäovatkaupunkitilaajana,lukuisattoimijatinfra-sektorillajaennenkaikkeayksityisetihmisetasuk-kainajaveronmaksajina.

Kriittistä journalismia tarvitaanRakennuslehdentuottaja-toimittajaAuriHäkkinensaiPikkuTömpänpoikkeukselli-senpitkäkestoisestaraportoinnistaraken-tamisenjaerityisestiinfrarakentamisenalalta.Liikennetekniikkaajayhdyskunta-suunnitteluaopiskellutdiplomi-insinööriHäkkinenaloittiRakennuslehdessätoimit-tajana1984.

”Yli30vuottajatkuneellaurallaanAurionosoittanutolevansapesunkestä-väjournalisti,jokaeiolekaihtanuttarttuaepäkohtiin.Aurikirjoittaaniinherrojenmetkuistakuinnarrienitkuistakin,mut-takoskaaneiAurinjutuistaolevälittynytsellaistamielikuvaa,etteiköhänarvostaisiinfrarakentamista”,palkintoraadinperus-teluissatodetaan.

//UUTISIA

Tömppä-palkinnot Helsingin kaupungin massatyöryhmälle ja toimittaja Auri HäkkiselleTömppäonMaarakennusalanneuvottelukuntaMANKry:nvuosittainmyöntämäinfra-alantunnustuspalkinto.IsoTömppävoidaanmyöntääalallamerkittävästivaikuttaneelleprojektille,hankkeelle,tutkimukselletaiyrityksellejaPikkuTömppäinfra-alanhyväksitehdyistähenkilökohtaisistaansioistajasaavutuksista.

KU

VA

LIIS

AT

AK

ALA

Hallituksen esitys LVM:n budjetiksi 3,24 mrd. euroa

HALLITUSesittääliikenne-javiestintäministe-riönhallinnonalalle3,24miljardineuronmäärä-rahojavuodelle2017.

Liikenneverkolleesitetään1919miljoonaaeuroa,liikenteenviranomaispalveluihin57,7mil-joonaaeuroa,liikenteentukemiseenjaostopalve-luihin209,2miljoonaaeuroa,viestintäpalveluihinja-verkkoihinsekäviestinnäntukemiseen519miljoonaaeuroa,hallintoonsekätoimialanyhtei-siinmenoihin485,2miljoonaaeuroasekäsää-,meri-jailmastopalveluihin45,2miljoonaaeuroa.

Liikenneverkonylläpitooneliperusväylänpi-toonesitetään1279miljoonaaeuroasekäke-hittämiseen,maa-javesialueidenhankintoihinjakorvauksiin469miljoonaaeuroa.

Perusväylänpidonmäärärahoista304mil-joonaakohdentuukorjausvelanpienentämiseen.

Yksityisteidenkunnossapitoonjaparantami-seenesitetään13miljoonaneuronmäärärahaa.

Neljä uutta hanketta käynnistyyVuonna2017käynnistetäänneljäuuttakehit-tämishanketta:valtatie4Oulu–Kemi(125milj.euroa),valtatie5Mikkeli–Juva(121milj.euroa),valtatie12Lahdeneteläinenkehätie(198milj.euroa)sekäLuumäki–Imatra–Venäjänraja,rata-yhteydenparantaminen(165milj.euroa).

LisäksiHelsinginjaTurunvälisennopeanratayhteydensuunnitteluajatketaan.Hankkeenjatkosuunnittelunkokonaiskustannuksetovat40miljoonaaeuroa,jostavuodelle2017osoite-taan10miljoonaaeuroa.

Hallituksenkehysriihessähuhtikuussa2016tehtiinpäätösRaide-JokerinjaTampereenrai-tiotienvaltionavustuksesta.

Liikenneturvallisuusrahat Trafin keräämiksi ja jakamiksi Uutenaasianatalousarviossaontieliikenteenturvallisuustoiminnanedistämiseenvarattu9,1miljoonaaeuroa.Asialiittyyliikennevakuutus-lainmuutokseen,jonkaontarkoitustullavoi-maan1.1.2017.

Muutoksenjälkeenvastuuliikenneturval-lisuusmaksunkannostajakerättyjenvarojenmyöntämisestätoimijoillesiirtyyLiikenteenturvallisuusvirastoTrafille.Tähänsaakkamak-sujenkeräämisestäjatukienmyöntämisestäonvastannutsosiaali-jaterveysministeriönalainenLiikennevakuutuskeskus.

Romutuspalkkiokokeilulle ei jatkoaHallituksenesitykseeneisisällyliikenne-javiestintäministeriönehdotus13,4miljoonaneuronmäärärahastaromutuspalkkiokokeilunjatkamiseen.

Auri Häkkinen palkittiin infra-alan pitkäkestoisesta raportoinnista.


UUTISIA//

Käytöstä poistetut autonrenkaat saavat uuden elämän asfaltin raaka-aineena

SUOMEENrakennetaanlokakuussakoetieosuus,jokapinnoitetaanautonrenkaidenkumiasisältävälläRMB-asfaltilla(RubberModifiedBitumen).Autonrengasmateriaa-liaRMB-asfalttiasisältäväkoetieosuusvalmistuukantatie67Alajärvelle.

Käyttämällärengaskumiabituminlisäaineenaasfaltinkylmäkestävyyspara-nee,asfaltinhalkeamatvähenevät,väsymiskestävyysparaneejatienmelutasoonalhaisempi.AutonrenkaidenkumiasisältävänRMB-asfaltinelinkaarenaikanaonmahdollistasaavuttaajopa30–40prosentinkustannussääs-tötsiitähuolimatta,ettärakennuskustannuksetovatnoin10prosenttiakalliimmatverrattunape-rinteisillämenetelmillävalmistettuunasfalttiin.

RMB-asfalttiavoidaanvalmistaaSuomessakäytössäolevillaasfalttiasemillailmanerillisiälisälaitteita.Kierrätysrenkaidenhyödyntäminenasfaltinsideaineenaonmerkittäväedistysaskelmyöskiertotaloudennäkökulmasta.Kumijauheonerittäinpitkällevietyuusiomateriaalijakorvaaöljypohjaisiabitumimassoja.

Ruotsissaontehtyjonoin3500tiekilomet-riäRMB-asfalttiaviimeisen10vuodenaikana.Muuallamaailmassakumiaonkäytettyosanaasfaltinsideainettayli40vuodenajan.Ruotsinkokemuksetosoittavat,ettäRMB-asfaltillavoidaanSuomessaparantaatiestöntilaajakehittääuusiarakenteellisiaratkaisujakestävääntienpitoon.RMBasfalttisoveltuukäytettäväksiSuomessanopeallakinaikataululla.

Kierrätysrenkaiden hyödyntäminen asfaltin sideaineena on merkittävä edistysaskel myös kiertotalouden näkökulmasta.

Liikenteen digitalisaa-tioon liittyvät sosiaaliset ja oikeudelliset haasteet kaipaavat lisähuomiota

SUOMENliikennejärjestelmänkehitysstrate-giatkäsittelevätvarsinkattavastisuuriadigi-teemoja,muttamyöskatvealueitalöytyy.Mer-kittäviäkatveessaoleviateemojaovatmuunmuassadigitalisaationvaikutustyöllisyyteen,yritystentehokkuuteenjaresurssitehokkuu-teen.Samoindigitalisaationsosiaalisiajajuridi-siavaikutuksiapohditaanniukasti.

–Esimerkiksisähköiseentunnistamiseenjajäljitettävyyteenliittyvätkysymyksetovatpitkältiavoimialiikennesektorinpolitiikoissajaohjauksessa,vaikkadigitaalisetpalvelutmuut-tavatradikaalistinäitäasioita,sanoodigitali-saationvaikutuksialiikennesektorillaanalysoi-nutVTT:njohtavatutkijaPekka Leviäkangas.

Suomessaonanalysoituyllättävänniukastimyös,kuinkapaljonliikenteendigitaalisetrat-kaisutvoivatleikatavaltionverotuloja,joistaliikennetuotällähetkelläsuurenosan.

Digitalisaationhaasteetkannattaisihuo-mioidamonipuolisestimahdollisimmanaikai-sin.Josongelmathavaitaanvastadigitaalistenhankkeidentoteutusvaiheessa,monetriskittoteutuvatjaniitävoidaanjoutuakorjaamaanhätiköiden.

Joslainsäädäntökulkeeteknologisenmur-roksenjäljessä,joudutaanlakejajaasetuksiamuuttamaankiireellä.Kiirepuolestaanvoijoh-taahuonoonlainsäädäntöön.

Liikennesektorinerityishaasteonsiinä,ettädigitalisaatioontapahtunutpitkältijulkisensektorinvedolla.Julkisvetoinenälyliikennestra-tegiaonhyvälläpolulla,muttaliikennesektorionlaajakokonaisuus,sisältäenlukuisiatoimi-aloja,joissadigitalisaatiollavoisiollanykyistävahvempirooli.Julkisettoimijatvoivattukeakokosektoriamonintavoin.

Esimeriksiyritystentuottavuudenjakan-nattavuudenkehittämistätulisikäsitelläenem-mänliikennesektorindigitalisaatio-ohjelmissa.

LISÄTIETOJATechnologyinSociety-julkai-sun(47/2016)artikkelissa”DigitalisationofFinland`stransportsector”.http://dx.doi.or-g/10.1016/j.techsoc.2016.07.001

Kuinka paljon liikenteen digitaaliset ratkaisut voivat leikata valtion verotuloja


Tuup Euroopan kolmen lupaavimman liiken-ne-startupin joukossa

SAKSALAINENGreenBusinessDevelop-mentGmbHonjulkistanutkahdeksassaEuroopanmaassatehdynEuropeanNewMobility2016-tutkimuksen,johonosallis-tuiyli200riippumatontaasiantuntijaayh-deksältäliikenteeseenliittyvältäsektorilta.AsiantuntijatnimesivätsuomalaisyritysTuupinyhdeksikolmestalupaavimmastastartupistaEuroopanliikennemarkkinoilla.Kärkikolmikossaovatmyösyhdysvaltalai-nenUberjaranskalainenBlaBlaCar.

TuupintoimitusjohtajaPekka Möttöuskoo,ettäTuupinsaamanhuomiontaus-tallaonlaajempisuomalainenälyliikenne-kenttä.Suomessaontehtyuraauurtavaatyötätulevaisuudenälykkäänliikenteenratkaisujenkehittämisessä.

–Meidänsijoittumisemmekansainvä-lisessävertailussajättiläistenrinnalleku-vastaasitäainutlaatuistatilaisuutta,jokaSuomellatällähetkelläon,kunmaailmanliikkumismarkkinoitajaetaanuusiksi.Kan-sainvälinenhuomiokohdistuuSuomeen,koskameidänosaamiseemmeluotetaan,eikäSuomellaolevaraajättäätätätilai-suuttakäyttämättä,Möttöpainottaa.

Möttöperäänkuuluttaarivakkaaotettapoliittiseenpäätöksentekoon.

–Julkisiavarojaeinytsaisikäyttääyhteenkäänliikenteentulevaisuus-ai-heiseenseminaariin,työryhmäraporttiintaiselvitykseen,ennenkuinsuomalaisenliikenteentietojärjestelmätsaadaansel-laiseenkuntoon,ettäoikeastipäästäänkehittämäänasiakkaantarpeitavastaaviapalveluitaeriliikennemuotojenyhdistä-miseksi.Tulevaisuudenglobaaliliikenne-markkinajunaonjoliikkeellä,eikäseodotaviivyttelijöitä!

Liikennekaari eduskunnan käsittelyyn

//UUTISIA

LIIKENNEMARKKINOIDENsääntelykootaanyhtenäiseksilaiksi,liikennekaa-reksi.

Hallitusantoieduskunnalleliikenne-kaartakoskevanlakiesityksen22.syyskuu-ta.Liikennekaaritulisivoimaan1.7.2018.

Liikennekaarellayhdistetäänjauu-distetaanhenkilö-jatavaraliikennettäkoskevatsäännökset.Liikennekaariesi-tyksellämuutetaannykytilaa,jossaliiken-teenmarkkinatovatvahvastisäännellytjajulkisintoiminohjatut.Liikennekaarellaluodaanpuitteetjulkisestituettujenhenki-lökuljetustenjärjestämiseksientistätehok-kaamminmm.digitalisaatiota,kuljetustenyhdistämistäjaerilaisiakalustotyyppejähyödyntämällä.Hallitusohjelmassaonasetettutavoitteeksijulkisestituettujenkuljetustenkymmenenprosentinsäästövuodesta2017.

Taksit mukaan joukkoliikenne- markkinaanTaksijärjestelmäänesitetäänolennaisiamuutoksia.Jatkossataksiliikennettävoi-siharjoittaakukatahansalaissasäädetytlupaehdottäyttävätoimija,sillätaksikiin-tiöistäluovuttaisiin.Taksilupaolisitoimija-kohtainen,minkälisäksikuljettajaltavaa-dittaisiinajolupa.

Takseillaolisijatkossakinmääriteltypääasiallinenasemapaikka.Lakiehdotuk-senmukaantoimijoidenolisiilmoitet-tavapääasiallinentoiminta-alueensaja

palveluaikansa.Taksivoisikuitenkinjäädäodottamaankyytiläisiämyösilmoittamansaasemapaikkansaulkopuolelta,jamuiltapaik-kakunniltavoidaantullapaikkaamaankysyn-täätoisellepaikkakunnalle.

Taksiluvanhaltijallaolisioltavatoimipaik-kaSuomessa.Taksinkuljettajallatulisiollakuhunkinpalvelutilanteeseennähdenriittävävuorovaikutus-jakielitaitosekäkykyavustaaerityisryhmiä.Kielikoettaeitaksinkuljettajaltavaadittaisi.Kuljettajaltavaadittaisiinajolupa,jonkamyöntäisiedelleenTrafi.Ajolupaolisivoimassaviisivuottakerrallaan.

Taksienhintasääntelystäluovuttaisiinjahinnatmääräytyisivätjatkossamarkkinaeh-toisesti.LiikenteenturvallisuusvirastoTrafivoisitarvittaessaasettaaenimmäishinnat,joshinnatnousevatkohtuuttomiksi.LisäksiTrafillaolisivelvollisuusseuratauudistuksenvaikutuksiamarkkinatilanteeseen.

Avoimet tietorajapinnat mahdollistavat uudet palvelutTulevaisuudenliikenteenkannaltaolennaistaon,ettätiedotjatietojärjestelmätovatyh-teentoimiviajarajapinnatavoimia.Liiken-nekaaressaesitetään,ettäliikkumispalvelujakoskevatolennaisettiedotavataan.Liikenne-kaaressasäädetäänmyöslippu-jamaksujär-jestelmienyhteentoimivuudesta.

Liikennekaaritoteutetaankolmessavai-heessasensisällöllisenlaaja-alaisuudenta-kia.Toisenvaiheenvalmisteluonaloitettu.

Tuupin saaman huomion taustalla on laajempi suomalainen älyliikennekenttä.”


Onnettomuustiedon tarjoajan uusi nimi on OTI

LIIKENNEVAKUUTUSKESKUKSESSAontehtyturvallisuustyötävuosikym-meniä.JatkossasetapahtuuOnnettomuustietoinstituutin(OTI)nimenalla.

AiemminturvallisuustyötäontehtymuunmuassaVakuutusyhtiöidenlii-kenneturvallisuustoimikunnanVALTin,Liikennevakuutuskeskuksenjaliikenne-turvallisuusyksikönnimienalla.

KäytännössäOTIonerillinenkahdeksanhenkinenyksikköLiikennevakuu-tuskeskuksessa.Suurinosatyöntekijöistäonliikenneturvallisuustutkijoita.

Käytössääninstituutillaonsekätutkijalautakunniltasaaduttiedotkuole-maanjohtaneistaonnettomuuksistaettävakuutusyhtiöiltäsaaduttilastotnoin100000vuosittaisestaliikennevahingosta.OTIjulkaiseevuodessauseitara-porttejalautakuntientutkimistaonnettomuuksistasekävuosittaisetliikenneva-hinkotilastot.Vahinkotilastoonmaanlaajinliikenneonnettomuustilasto.Aiem-minnämätiedotonjulkistettuLiikennevakuutuskeskuksentaiVALTinalla.

Valtio luopuu omistuksestaan Waltti-lippujärjestelmässä

VALTIOluopuuomistajuudestaWaltti-järjestelmäähallinnoivassaTVVlippu-jamaksujärjestelmäOy:ssä1.heinäkuuta2018.Liikennekaarenvoimaantulonmyö-täyhteentoimivuuseienääedellytävaltionosallistu-mistaWaltinkaltaiseenlippujärjestelmäyhteistyöhön.

Liikennekaari-ehdotussisältäävaatimuksetjouk-koliikenteenlippujärjestelmienyhteentoimivuudestajajärjestelmissäolevientietojenavoimuudesta.Velvolli-suuskoskeesekämarkkinaehtoistaettäkilpailutettuajoukkoliikennettä.Liikennekaarentultuavoimaanjul-kisettoimijateivätmyöskäänsaahankkiamuitakuinyhteentoimivialippu-jamaksujärjestelmiä.

ValtionluovuttuayhtiönomistuksestaWaltistatu-leeyksitoimittajamuidenlippu-jamaksujärjestelmiätarjoavientahojenkanssa.

Alueellistenlippujärjestelmienjaaikataulutieto-jenyhteentoimimattomuusonollutongelmanajonkinaikaa.

–Lippujärjestelmientoimimattomuusonseuraustasiitä,ettäsähköiseentiedonsiirtoontarvittaviaraken-teellisiauudistuksiaeijoukkoliikenteenosaltaoletehty.Joukkoliikenteenlippu-jaaikataulutiedotovatolleetosinyksittäistentoimijoidenomistuksessataivainpai-kallisessakäytössä,toteaaliikenne-javiestintäministe-riönosastopäällikköLaura Vilkkonen.

Liikennekaarionpakottaajoukkoliikenteentoimijatavaamaantietojärjestelmiäänsiten,ettätiedotjalip-putuotteetsaadaanhelpostivälitettyäniitätarvitsevilleerikanavissa.

Omamatkakorttivoisisisältäävainkortinyksi-löimiseentarvittavattiedot.Varsinaisetlipputiedotjaveloituksetkulkisivatverkkoyhteydelläsuoraantaus-tajärjestelmään,jolloinsamakorttiriittäisieripuolillaSuomeamahdollisimmanmonenpalveluntarjoajanlinjoilla.

Vastaavastiaikataulutietojenjakaminensuoraantietojärjestelmistäantaisimahdollisuudensaadaerilii-kennöitsijöidenaikataulutiedotnähtävilleyhteenpaik-kaan,esimerkiksireittioppaaseen,ilmanerillistätyötä.

TVVlippu-jamaksujärjestelmäOyonvaltionjakuntienomistamasisäinenyhtiö,jokatuottaaWalttilippu-jamaksujärjestelmäpalvelujakaupunkienjakun-tienostamaanjoukkoliikenteeseen.

ValtionomistusosuusTVVlippu-jamaksujärjes-telmäOy:stäon14prosenttia.Valtiotayhtiössäedus-taaLiikennevirasto.Joukkoliikenteenkilpailutuksiato-teuttavatkunnatjaalueellisetELY-keskukset.

Selvityshenkilöt kartoittamaan liikenne- ja viestintäjärjestelmän tulevaisuutta

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIAnne Berner onasettanutkolmesel-vityshenkilöäpohtimaanvisiotaliikenne-javiestintäjärjestelmäntilastavuosi-na2030ja2050.SelvityshenkilöinätoimivatentinenpääministeriEsko Aho,SAK:njohdonneuvonantajaLauri LylysekäPivot5Oy:nperustajajahallituksenpuheenjohtajaInka Mero.SelvitysryhmänpuheenjohtajanatoimiiEskoAho.

Selvitysryhmäntavoitteenaontuottaavisiosiitä,mitenliikenne-javies-tintäjärjestelmääkehittämällätuetaanSuomenhyvinvointia,kilpailukykyäjakansantaloutta.Visiossakuvataanliikenne-javiestintäjärjestelmäntilavuosina2030ja2050sekäkartoitetaankeinot,joillatavoitetilaanpäästään.

TarkastelunkohteenaonkokoSuomentie-,rautatie-,meriväylä-,satama-jalentoasemaverkosto.Lisäksiarvioidaanmitentele-javiestintäverkottukevattulevaisuudenliikenteenjaviestinnänpalvelutarvettatehokkaasti.Yhteyksiätarkastellaanniinkotimaankuinulkomaanyhteyksienkinnäkökulmasta.

Selvityshenkilöidentoimikausion5.9.2016–30.4.2017.

UUTISIA//


Eija Ehrukainenonnimitet-tytoimialajohtajaksiYmpä-ristöratkaisut-toimialalle3.10.2016alkaen.

Marja KurkelaonnimitettytalousassistentiksiTalous-yk-sikköön8.8.2016alkaen.

Vison Alliance Partners

DIAleksi Heinonen(35)onkutsuttuVisonAlliancePartnersOy:nkonsultiksi1.10.2016alkaen.HeinonenontoiminutviimeksiCari-naSolutionsOy:nProgramManagerina.

Annika Brandtonaloittanut1.9.gradutekijä-näVisonAlliancePartnersOy:ssä.Hänpyr-kiikehittämäänmallin,jollavoidaanarvioidatarjoajientiimejäjaasiantuntijoidenkyvyk-kyyttävaativissahankkeissa.

WSP

Kalle VaismaaonnimitettyyksikönpäälliköksiAdvisoryServices-yksikköönTampe-reelle1.8.2016alkaen.

Susanna HarvioonnimitettyprojektipäälliköksiAdvisoryServices-yksikköönTampe-reelle1.8.2016alkaen.

Sanna Nokelainenonnimi-tettyjohtavaksiasiantunti-jaksiAdvisoryServices-yk-sikköönTampereelle1.9.2016alkaen.

Ruut Haapamäkionnimi-tettysuunnitteluinsinööriksiAdvisoryServices-yksikköönTampereelle1.9.2016alkaen.

Sito

Teppo HaikonenonnimitettyosastopäälliköksiYmpäris-tö-jakaupunkikehitys-toimi-alalleUlkovalaistusyksikköön1.8.2016alkaen.

Oona TakalaonnimitettynuoremmaksiasiantuntijaksiTele–toimialalleTampereelle1.7.2016alkaen.

Joona Ojapaloonnimitet-tyjärjestelmäarkkitehdiksiTietopalvelut–toimialalleKuntaratkaisut–yksikköön1.8.2016alkaen.

Maria VinteronnimitettynuoremmaksisuunnittelijaksiRata-jarakenne-toimialalleSillatjarakenteet-yksikköön1.8.2016alkaen.

Virpi Kaarakainenonnimi-tettyjohtavaksikonsultiksiRatajarakenne-toimialalleGeo-yksikköön10.8.2016alkaen.

Juha Korhonenonnimitet-tysuunnittelijaksiLiikennejalogistiikka-toimialalleLiikku-mispalvelut-yksikköönKuo-pioon1.9.2016alkaen

Kalle HollménonnimitettyosastopäälliköksiKaupunkijaväylät-toimialalleKallio-tilatjatunnelit-yksikköön19.9.2016alkaen.

Milla OinonenonnimitettyHR-koordinaattoriksiTukipal-velut-liiketoiminta-alueelle1.10.2016alkaen.

Eeva LintulaonnimitettyvanhemmaksisuunnittelijaksiKaupunkijaväylät-toimialal-leKaupunkitekniikka-yksik-köön1.10.2016alkaen

Destia

Taru Salo(36)onnimitettyDestianhenki-löstöjohtajaksijajohtoryhmänjäseneksi.HänraportoitehtävässäänDestiantoimitusjohta-jaHannuLeinoselle.SaloaloittaaDestiassa28.11.2016mennessä.

KTMTaruSalotoimiiparhaillaanHelvarOy:nhenkilöstöpäällikkönä(GlobalHRMa-nager).Aiemminhänontyöskennellytmoni-puolisissaHR-tehtävissäComponentaOyj:s-säjaGiganttiOy:ssä.

Nykyinenhenkilöstöjohtaja Laura Aho-kas jättääyhtiön.AhokasontyöskennellytDestiassavuodesta2012alkaen.

Kreate

KreateOy:nuudeksitoi-mitusjohtajaksionvalit-tuinsinööri,eMBATimo Vikström(48).Hänsiir-tyytehtäväänDestiaGroupOyj:nyrityssuunnittelujohta-janpaikalta.Vikströmonaikaisemmintoi-minutLemminkäiselläkonsernininfraraken-tamisenjohtotehtävissäsekäyhtiönNorjanettäRuotsinoperaatioidentoimitusjohtajana.

TimoVikströmaloittaatehtävässäänvuonna2017.SiihenastiKreatenvt.toimi-tusjohtajanajatkaaKreatenhallituksenjäsenPetriRignell.

Pöyry

Wille TuomolaonnimitettykatusuunnittelijaksiTampe-reelle.

Leena Nurmirantaonnimi-tettytiesuunnittelijaksiJy-väskylään.

Saija Barskonnimitettyra-kennesuunnittelijaksiinfra-suunnitteluunOuluun.

Reijo Juntunenonnimitettyympäristötekniikansuunnit-telijaksiJyväskylään.

//HENKILÖUUTISIA


LIIKEHAKEMISTO//

Radat, tiet, kadut, sil lat, tunnelit ja geotekniikka kaikkialle Suomeen. Vantaal ta, Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Oulusta ja Kuopiosta. www.poyry.fi

Täydet infrasuunnittelun palvelut

p. 0440 720354

Yksityistieasioiden neuvontapuhelin

0200 345 20Arkisin 9–18

0,92 euroa/min + pvm

Suomen Tieyhdistyksen julkaisuja

Tilaukset SuomenTieyhdistyswww.tieyhdistys.fitoimisto@tieyhdistys.fiPuhelin0207861000PL55,00440Helsinki

Hinnatsisältävätarvonlisäveron.Postikulutlisätäänhintaan.

EskoHämäläinenYKSITYISTEIDEN HALLINTOTiekuntajatieosakas2015LiitteenäasiakirjamallejajayksityistielakiISBN978-952-68313-0-5168s.,32€Tieyhdistyksen jäsenille 25€

EskoHämäläinen–JaakkoRahja(toim.)YKSITYISTIEN KUNNOSSAPITOKunnossapitotöidensuunnittelunjatoteuttamisenperusteetISBN978-952-99824-3-1(nid.)ISBN978-952-99824-4-8(pdf)108s.,38€Tieyhdistyksen jäsenille 30€

Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI puh. 020 7599 600, [email protected]

www.elfvingsignum.fi

Elfving Opasteet ja Tielinja on nyt Elfving Signum.

LIIKENTEEN OPASTUS • IHMISTEN OPASTUS TURVALLISUUS

VIANOVA.FI


Tie_LiikenneTaka_210x267.indd 1 10.10.2016 15:23:07

Documents

tl_5-2016 (pdf, 3962 kB)