Par

em

ma

n t

yö

Päiv

än

Pu

ole

sta 0

1#11

Paremman työPäivän Puolesta 01#11

KevätväsymyKsestä eroon vartissa valmis ateriaole aina ajoissa!tirsoista työtehoaaitoja maKujaoltaisiinKo oiKeasti läsnä?

Kahta samanlaista ei ole.

Työpaikan kummajaiset

Suhdannekello tasapainottaa taloudenRollaripapan bisnesvinkitFeissarissa kommentoidaan korrektisti Elämäntapa muuttui – elämä rikastuiUpgreidaa asusi kevääseen!

Rakastatko työtäsi?erto.fi ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.ASIAT TÄRKEYS-JÄRJESTYKSEEN.

10422_Erto_kko_Toimi_406x276_final.indd 1 8.4.2009 13:51:21

4 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 5

J otkut puhuvat kovaäänisesti, toiset aivan liian hiljaa ja eräät eivät osaa olla koskaan ääneti. Toisten työpöytä notkuu pape-ria ja tavaroita, toisten on mil-lilleen järjestyksessä. Jollain on

liian voimakasta hajuvettä ja joku pukeutuu huomiota herättävästi. Jotkut saavat työnsä valmiiksi aina viime minuuteilla ja toisilta katoaa kaikki tavaroista nettitunnuksiin. Yk-si nyhrää huoneessaan, toinen huutelee käy-tävillä ja kolmas on muuten vain omituinen.

Käytännössä mistä tahansa voi ärsyyntyä. On erittäin helppoa sortua arvioimaan vää-rin ihmisiä, jotka eivät tee asioita siten, kuin ne omasta mielestä pitäisi tehdä. Itse pyrin järjestelmällisyyteen enkä kovin helposti pysty ymmärtämään, miten epämääräisel-tä näyttävistä paperipinoista voi löytää ha-luamansa. Toisille taas pieni kaaos on tapa hallita asioita ja elämää.

Jokaisen työpaikan huoneentaulus-sa olisi hyvä muistuttaa siitä, että yhteis-tä päämäärää voi tavoitella eri tavoilla ja samaan loppu-tulokseen voi päätyä useita reittejä. Kaikki tekevät, työs-kentelevät ja oppivat asioita eri tavoin ja omaan tahtiin-sa, vaikka lopputulos siin-täisi kaikilla mielessä sa-manlaisena. Erilaisuuden hyväksyminen on askel rakentavaan yhteisöllisyyteen, jos-ta ja jossa kaikilla on vastuunsa.

Jokainen voi edistää ja rakentaa yh-teisöllisyyttä ja myönteistä vuorovaiku-tusta monin tavoin niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin. Olen itse oppinut niin sa-notun soften-taktiikan, joka tulee sanois-ta Smile, Open, Forward, Touch, Eye con-tact ja Nod. Hymy, avoimuus, eteenpäin

mennään -asenne, kosketus, katsekontak-ti ja nyökkäys toimivat tilanteessa kuin ti-

lanteessa, kunhan muistaa käyttää niitä kulloinkin so-pivassa suhteessa. Pehmen-nystaktiikka sopii erinomai-sen hyvin kaikenikäisille.

Meitä on monenlaisia, ja erilaisuus tuo rikkautta niin työhön kuin muuhunkin elä-

mään. Jos olisimme kaikki samanlaisia, niin maailma olisi aika paljon tylsempi paikka. Mistä sitä sitten kahvitauolla puhuttaisiin, jos joku ei olisi tehnyt jotain erilaista? Pide-tään hauskaa yhdessä! n

Kristiina Ahonen Päätoimittaja

{ pääkirjoitus }

Jos joku tekee asiat eri tavalla, tekeekö hän välttämättä väärin? Samaan lopputulokseen voi päästä useita eri reittejä.

eläköön erilaisuus!

EntinEn päätoimittaja TApio HuTTulA

erton puheenjohtajasta on nyt kuoriutunut Humanistisen ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja. Kokemus on huojentava. Huolet ja vastuu ovat nyt jonkun toisen kannettavana – ja uudet tulleet ti-lalle. Viisi vuotta meni nopeasti. Sinä aikana saimme paljon aikaan. Toimi-lehden synnyttäminen oli yksi luovimmista ja palkitsevimmista prosesseista. Jäsenten edunvalvonnan ja palvelun kehit-täminen on kuitenkin jatkuva prosessi, työtä riittää joka päivälle. Opin vuosien aikana paljon. Pää-sin aitiopaikalle keskelle suomalaisen työelämän uudistamista. Sille kokemukselle on käyttöä. Kii-tän kaikkia ertolaisia yhteisistä vuosista. Menestystä ja voimia edelläkävijöille!

tekijältä

”Mistä tahansa voi ärsyyntyä.”

{ 01#2011 sisällys }

oma ura8 pARASTA TYÖSSÄNi

Taru Heinonen tapaa työssään ihmisiä.

9 NiiAAMiNEN MuSEooNKumarra hillitylläpäännyökkäyksellä.

20 TYÖpAiKAN ERilAiSETMoninaisuudessa piilee rikkaus.

9 iKÄ Ei olE ESTEOpi uutta, myös nuoremmilta!

28 KoRREKTiSTi VERKoSSASosiaalisen median tapakoodit.

kroppa & nuppi12 EHDi A JoiSSA

Se on asennejuttu.

13 ElVYTTÄVÄT NoKoSET Päivätorkut ovat arjen luksusta.

13 VÄlTÄ NuuKAHDuS!Kevätväsymys on enää pelkkä myytti.

16 ElÄMÄNTApA MuuTTui Ja elämä parani.

43 uuSi AlKuRuusu Ranttila, 6 vuotta

ihmissuhteet10 KulKEEKo TYÖ

GEENEiSSÄ? Tilitoimisto siirtyy luontevasti äidiltä tyttärelle.

11 HYVÄ AlAiNENTestaa, oletko hyvä alainen.

ruoka & juoma31 VARTiSSA ATERiAKSi

Tee herkullista arkiruokaa helposti ja hetkessä.

tila & tyyli33 ASuSTEiDEN KEVÄT

Pienellä tuunauksella syntyy iso muutos.

+ vakiot6 ToiMi oiKEiN

Kysy asiantuntijoiltamme15 KoTilÄKSYT

Antti Isokangas etsii bisnesoppia rokista.

36 TYÖHuoNEElTAPetri Tammisen ystävä on tyytymätön.

37 ERToN JÄSENSiVuT

16 Annatuuli Saine teki elämän­tapamuutoksen isän sairastuttua.

Päätoimittaja KRiSTiiNA AHoNENtoimitusPäällikkö SuSANNA CYGNEl/FoNDAMENTA MEDiA oYulkoasu www.BoTH.Fi

kiRjoittajatToMMi AiTio, SARi AlHAVA, TERHi HAuTAMÄKi, ANTTi iSoKANGAS, liiSA JoENSuu, ouTi KAARTAMo, piRKKo KoiVu, KATARiiNA KRABBE, RiSTo pAKARiNEN, KiRSi poiKolAiNEN, SuVi RüSTER, pETRi TAMMiNEN

kuvaajat ja kuvittajat TERHi EKEBoM, TuoMAS iKoNEN, SADE KAHRA, TuuKKA KoSKi, SAC MAGiquE, JARKKo MiKKoNEN, JuuSo pAloNiEMi, SANNA pEuRAKoSKi, HEiKKi RAuTio, SAMi VilJANTo

toimituksen yhteystiedot FoNDAMENTA MEDiA oYTARKK´AMpuJANKATu 4 A 40, 00140 HElSiNKip. 040 554 7780SuSANNA.CYGNEl@FoNDAMENTA.Fiwww.ToiMilEHTi.FiHTTp://ToiMi.woRDpRESS.CoM

sähköPosti ToiMi@ERTo.Fi

julkaisija ERiTYiSAloJEN ToiMiHENKilÖliiTTo ERTo RY

mediamyynti NoViA FiNlAND, p. 08 552 8800

RePRo JARi STENHolM / FAKToR

PainoPaikka FoRSSA pRiNT 2011

kannen kuva tuukka koski tyyli hanna soRmunenhiukset ja meikki maRika lahti malli anna@bRandPäähine ida ekman/ 2oR+by yat, mekko ja kengät h&m, boleRoksi Puettu Paita benetton, vyö Pieces.

aikakauslehtien liiton jäsen issn 0783-9693

6 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 7

Työehtosopimus puuttuu

?Miksi mainosalalla ei ole työehtosopimusta? Mitä sen saamiseksi vaaditaan

ja miten erto on toiminut asian edistämiseksi? Onko työehto-sopimuksen syntymiseen todel-lisia mahdollisuuksia?

Tietämätön mutta kiinnostunutvastaUs: Mainos- ja markkinointialalla ei vielä ole sitovaa työehtosopimusta. Suurim-

pana syynä on se, että sekä työnantajapuo-lella että työntekijäpuolella järjestäytymi-nen on edelleen hieman hajanaista. Jotta työehtosopimus olisi lain mukaan yleissi-tova, tulisi sopijoiden edustaa noin puolta koko alan väestä. Näin ei nyt vielä ole.

Monesti käytännön apua otetaan erton ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton (pal-tan) välisestä Runkosopimuksesta. Työn-tekijän työsopimuksessa voidaan yhteisellä sopimuksella mainita, että Runkosopimus-ta noudatetaan muilta kuin erikseen sovitun palkan ym. osalta.

Niin ertossa kuin työnantajapuolella teh-dään töitä järjestäytymisasteen nostamisek-si ja on täysin mahdollista saada tulevaisuu-dessa työehtosopimus myös mainosalalle.

palkka. Hoitoalalla ansioita nostaa vuoro- ja viikonlopputyön lisät, mutta ne ovat kor-vausta epämukavista työajoista. Varsinkin lisien kera hoitoalalla palkka on kilpailuky-kyinen toimistosihteerin ansioihin nähden.

Uuteen ammattiin kouluttautumisesta ai-heutuu kuitenkin kustannuksia: ammatin-vaihto ei taloudellisesti kannata, jos huo-mioidaan koulutuksen aikaansaama lovi ansioissa .

Euro on tässä tapauksessa huono konsult-ti, sillä päätöksen pitäisi perustua töiden eri-laisuuteen ja työn sisältöihin.

Ralf Sund

Maanantaiahdistus vaivana

?Maanantaiahdistus pilaa jopa viikonloput. Työstäni kyllä pidän, eli missä vika

ja mikä neuvoksi?Tiistaita odotellen

vastaUs: Kerroit pitäväsi työstäsi. Uppou-dutko töihisi liiaksi, niin että työpäiväsi ovat pitkät ja viikonloppuna esivalmistelet töitä? Todennäköisesti et ole elpynyt riittävästi. Maanantaiahdistus voi olla tervettä jarrut-telua työn liialliseen imuun. Aloita sillä, että pidät vapaapäivät töistä vapaina, tee muuta mukavaa ja rentoudu. Voi olla aluksi hanka-laa, mutta uusi tapa vakiintuu sitkeydellä.

Jos taas työn määrä tai työyhteisön on-gelmat pyörivät mielessäsi jo sunnuntaina, on tärkeää, että tietoisesti keskityt nykyhet-keen. Katkaise työajatukset miellyttäväl-lä toiminnalla tai keskittymisharjoituksilla.

Ja vaikka kaikki olisikin hyvin työtavois-sasi ja työpaikalla, voi maanantai-ahdistus joskus yllättää. Se kertoo rytmisyydestäm-me. Se olisi hyvä huomioida työviikon teh-täviä suunniteltaessa. Helpohkoja tehtäviä alkuun ja jotain mukavaa viikon aluksi aut-taa siirtymisessä. Makoisaa maanantaita!

Anne Hyvén

ertolla on MaMa:n palkkasuositus mainos- ja markkinointialalle!

Matti orkovaara

RAlF SuND VTM,

on STTK:n talous-

poliittinenasiantuntija.

MARJuKKA MiKolA

KTK, CareerStorm

Urapalveluiden uravalmentaja.

TiMo HAiKARAiNEN

LitM, on personal trainer

ja urheilu-valmentaja.

MATTi oRKoVAARAvaratuomari,

on ERTOn neuvottelu-

päällikkö.

ANNE HYVéNPsM, on

psykoterapeutti ja työterveys-

psykologi.

{ Toimi oikein }t o i m i - l e h d e n a s i a n t u n t i j a t v a s t a a v a t l u k i j o i d e n k y s y m y k s i i n

Eteenpäin uralla

?Muut etenevät työ-paikallamme yhä vastuullisempiin tehtäviin,

mutta minä junnaan paikallani. En kehtaisi valittaa asiasta, mutta tilanne alkaa olla sietämätön. Onko mitään tehtävissä?

osaan minäkinvastaUs: Hyvä, että otat vastuun omasta urastasi, sillä kukaan muu ei sitä puolesta-si tee.

Tunnistatko omat vahvuutesi työelämäs-sä? Hyödynnätkö osaamistasi täysipainoi-sesti? Minkälaisissa työtehtävissä pääsisit parhaiten hyödyntämään vahvuuksiasi.

Pohdi myös, minkälaisten asioiden paris-sa haluat työskennellä ja mitkä tehtävät si-nua kiinnostavat? Vahvuuksien ja kiinnos-tuksen kohteiden pohjalta voit hahmotel-la ihannetyötäsi ja etenemisvaihtoehtojasi. Tarkastele avoimesti eri vaihtoehtoja ja poh-di, riittääkö osaamisesi ihannetyöhösi vai vaatiiko se esimerkiksi lisäkoulutusta.

Kerro rohkeasti esimiehellesi uratoiveista-si ja halustasi edetä. Kun olet pohtinut vaih-toehtojasi etukäteen, pystyt vakuuttavas-

ti perustelemaan etenemistoiveesi. Muis-ta myönteisen asenteen merkitys. Osallistu aktiivisesti ja innostuneesti esimerkiksi työ-paikkasi muutoshankkeisiin.

Marjukka Mikkola

Kipinää liikuntaan

?Haluan aloittaa liikkumisen, mutta olen reilusti ylipainoinen, joskin

perusterve. Mistä kiinnosta-vasta lajista voisin aloittaa?

Ei kiitos sauvakävelyä

vastaUs: Hienoa, että olet päättänyt aloit-taa liikkumisen! Jos terveydentilasi on nor-

maali, riittää että huomioit kaksi asiaa. 1) Aloita liikunta melko matalla teholla. Se on aina suositeltavaa, jos et ole harrasta-nut liikuntaa aikoihin ja jos sinulle on ker-tynyt reippaammin painoa. Älä siis hae ve-renmakua suuhun. 2) Valitse lajeja, jotka ei-vät ole niin sanotusti iskuttavia eli jalkoihin ei kohdistu niissä tärähdyksiä. Unohda aluk-si hölkkä ja hyppelyitä sisältävät jumppa-tunnit.

Erinomaisesti sinulle sopivat tanssi ja tanssilliset ryhmäliikunnat. Samoin käyvät kaikki lajit, joissa paino on kokonaan tai osittain kannatettuna, kuten pyöräily ja ve-siliikunta. Myös lihaskuntoharjoittelu sopii mainiosti. Sitä voit tehdä kuntosalilla, lihas-kuntojumpissa tai kotona.

Timo Haikarainen

Katkaise työajatukset miellyttävällä toiminnalla

tai keskittymisharjoituksilla.

sam

i vil

jan

to

kysy asiantuntijoilta!

» Toimi-lehti/ERTOAsemamiehenkatu 4

00520 Helsinki» toimi@erto.fi

Uusille urille

?Olen työskennellyt kuusi vuotta toimistosihteerinä keskisuuressa asianajotoi-

mistossa. Haluaisin suuntautua enemmän hoitoalalle eli suun-nittelen ammatin vaihtoa. Töitä luulisi riittävän, mutta riittääkö palkka?

Kahden vaiheillavastaUs: Asianajotoimiston toimistosih-teerin palkka on palkkatilastojen mukaan hieman suurempi kuin perushoitajan palkka ja hieman alhaisempi kuin sairaanhoitajan

Hyvä, että otat vastuun urastasi, sillä kukaan

muu ei sitä tee.

8 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 9

{ oma ura }KoonnnUt SuSANNA CYGNEltEKSti KATARiiNA KRABBE KUVa JuuSo pAloNiEMi

{ oma ura }

isto

ckP

ho

to

kaikkialla jankutetaan, että meidän pitäisi jaksaa tehdä ansiotöitä seitsemän­kymppisiksi, sillä elinaikakerroin leikkaa – tai venyttää – tulevaisuuden polvien lakisääteistä eläkettä. toinen kansallinen peruste pitkiin työuriin on käsiin räjähtävä työvoimapula.

moni odottaa eläkeikää kuin kuuta nou­sevaa, mutta on olemassa myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät jäisi millään pois töistä. mikä heitä pidättelee?

Rahaa tulee työtä tehden piirun verran enemmän kuin eläkkeellä, mutta se riittää motiiviksi vain ani harvalle kypsään ikään ehtineelle ammattilaiselle. Paljon olennai­sempaa on, että ihminen kokee itsensä tärkeäksi, jopa korvaamattomaksi.

suosikkikollegassa yhdistyy vuosikym­menten osaaminen ja uuden sukupolven ymmärrys sekä kunnioitus. sellainen potkitaan työyhteisöstä pikavauhtia eläkkeelle, joka vain muistelee ”vanhoja hyviä aikoja ja rautaisia entisaikojen ammattilaisia”. mutta sellainen mestari, joka osaa arvostaa nuorempiensa tietoja sekä taitoja ja haluaa itsekin pysyä ajassa mukana, on työyhteisönsä korvaamaton tukipilari. n

Taru Heinonen, 41:

parasta työssäni on...

2021 Työskentelen lasten

ja nuorten kanssa työtätekevässä

järjestössä, ehkä jopa samassa työpaikassa. Järjestössämme on

perinteisesti viihdytty pitkään.

1989–1999nuorisotalon isäntä

Tampereen kaupungin nuorisopalvelut

1999–2000

tuotantoassistentti Funny Films oy

2000–2002

erityisnuorisotyöntekijäJärvenpään kaupunki,

nuorisopalvelut

2002–2008 erityisnuorisotyöntekijäEspoon Diakoniasäätiö,

lobby, nuorten ja perheiden palvelupiste

2008–

vapaaehtoistoiminnan kehittäjä,

parasta lapsille ry

76 % Toimi-lehden

lukijoista hyväksyy eri-ikäisen työkaverin

helposti.

E T TÄ S i K Ä l i

niin kutsuttu keikkavapaaehtoisuus on lisääntynyt: ker-rallaan halutaan sitoutua vain yhteen projektiin. Siksi uusiakin aina tarvitaan. Vuosittain meillä on 160 vapaa-ehtoista, joista noin puolet on uusia.

Toimimme vapaaehtoisten ehdoilla, eli teen töitä iltai-sin ja viikonloppuisin. Työ palkitsee, sillä vapaaehtoi-nen voi olla sata kertaa innostuneempi kuin palkkatyön-tekijä. Ihmiset ovat todella mukana. Monet sanovatkin, että leirien vetämisestä saa niin mahtavia kokemuksia, ettei sitä mikään palkka edes voisi korvata. n

ihmisiä tapaan työssäni paljon. Olen vapaaehtoistoi-minnan kehittäjä, ja matkustan ympäri Suomea rekry-toimassa ja kouluttamassa vapaaehtoisia.

On ollut jännä huomata, kuinka monimuotoista Suo-men kansa on. Erilaiset murretaustat ja heimoerotkin tulevat esiin. Meillä on myös paljon maahanmuuttaja-taustaisia vapaaehtoisia.

Parasta Lapsille ry järjestää leirejä ja viikonlopputoi-mintaa lapsille ja lapsiperheille. Osa vapaaehtoisista on aktiivisesti mukana jopa vuosikymmeniä, mutta myös

kuinka...o l l a s u o s i t t u s e n i o r i k o l l e g a

Älä haikaile hovitapojen perään. Kättely ja hymy riittävät kohteliaaseen vaikutelmaan.

kerromme toisen hyväksymisestä. Entä jos on oikein juhlava tilaisuus, firman 100-vuo-tisjuhlat tai presidentin vierailu? ”Kättely, kohtelias hymy ja silmiin katsominen kuu-

luvat silloinkin tapoihin.”Eri asia on, jos matkus-

tetaan ulkomaille. Kohde-maan tervehtimiskulttuuri kannattaa tutkia etukäteen, sillä esimerkiksi Japanissa kumarruksen syvyydellä on merkitystä.

Niiaamisellekin Valonen keksii vielä käyttöä.

”Niiaus notkistaa polvia, sehän sopisi tau-kojumppana työpaikalle”, hän keventää. n

pirkko Koivu

pienille tytöille ei enää opeteta niiaa-mista, ja kumartaminenkin käy harvinaisek-si. Onko kansan tapakulttuuri rappeutunut?

Ei kuulemma ole. Tapakouluttaja ja kirjai-lija Helena Valosen mielestä niiaaminen joutaakin mu-seoon. ”Niiaaminen on van-ha hovitapa, jolla osoitetaan alamaisuutta. Nyky-yhteis-kunnassa sitä ei tarvita ja Ruotsin hovikin on jo kieltä-nyt niiaamisen.”

Kumartaminen on vähän toinen juttu, mutta senkin voi päivittää 2000-luvulle ja muuntaa pään nyökkäykseksi. Se sopii tapa-kouluttajan mukaan niin miehille kuin nai-sillekin: nyökkäys on ystävällinen ele, jolla

Nyökkäys on ystävällinen ele.

Niiaaminen museoon

Tunnista huono kohtelutyöpaikkakiUsaaminen tarkoittaa toiseen koh-distuvaa ikävää käytöstä työpaikalla: vähätte-lyä, mustamaalaamista, eristämistä, sovitusta lipsumista tai jopa uhkailuna. Yksikin kerta on liikaa, mutta jatkuvuus tekee kiusaamises-ta erityisen vakavaa. Kiusaamista ei sen sijaan ole, että pomo pitää hommat hanskassa sekä työntekijät kurissa. (Lähde: Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kieletty, Työturvallisuuskeskus ttk)

10 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 11

{ ihmissuhteet }kulkeeko t yö geeneissä?

tEKSti liiSA JoENSuu KUVa JuuSo pAloNiEMiKoonnUt SuSANNA CYGNEl

{ ihmissuhteet }

Tilitoimisto Tulosnurkka siirtyy pian äidiltä tyttärelle. viestikapula tyttärellehilkka nUrkki: ”Tässä päälle seitsemän-kymppisenä hoidan espoolaisessa tilitoi-mistossamme enää satunnaisia tehtäviä. Minun pitäisi vähitellen oppia kahvittele-maan mummojen kanssa ja käymään vesi-juoksussa.

Tulosnurkasta luopuminen ei tunnu pahal-ta, kun sen tekee pikku hiljaa. Tyttäreni Päi-vi on käytännössä johtanut yritystä jo vuo-sia, mutta paperit ovat jääneet kirjoittamatta.

Perustin Tulosnurkan vuonna 1995. Yri-tyksen nimi syntyi luontevasti sukunimestä. Työskentelin puoli elämää pankissa ja sen jälkeen mieheni tietotekniikka-alan yrityk-sessä, jossa hoidin talousasioita.

ton, josta valmistuin vuonna 1993. Lähdin töihin Saksaan suomalaisen firman tytäryh-tiöön, jossa avustin pääkirjanpitäjää.

Palattuani opiskelin vielä tradenomiksi ja tapasin mieheni. Hän sai työkomennuk-sen Venezuelaan, jonne lähdin mukaan. Kun tuhlaajatytär tuli rahattomana kotiin vuon-na 2000, äiti tarjosi töitä.

Emme ole erikoistuneet tiettyyn asiakas-kuntaan. Meillä on asiakkaina palvelu-, pai-no- ja it-alan yrityksiä, kauppaliikkeitä ja ravintoloita, hoitoloita, putkimiehiä ja säh-kömiehiä. Olen saanut paljon myös yhdis-tysasiakkaita. Uskon, että äiti jättää yrityk-sen minulle turvallisin mielin. n

äiti hilkka nurkki, 71

merkonomi, tilitoimisto Tulosnurkan

hallituksen puheenjohtaja

tytär päivi nurkki, 41

tradenomi, toimitusjohtaja

tilitoimisto Tulosnurkassa

vee

R, is

toc

kPh

oto

Kun mieheni lopetti yrityksensä, suoritin Markkinointi-instituutissa talouspäällikkö-tutkinnon ja ajattelin, että nyt uskallan perus-taa oman firman. Kävin muutaman kuukau-den yrittäjäkurssin ja sain kurssilaisista en-simmäiset asiakkaat. Sitten niitä alkoi tulla muitakin, kun asiakkaat suosittelivat minua.

Onneksi meillä on nyt kolme työntekijää, sillä nykyisin hukumme työhön.”

päivi nUrkki: ”Menin 18-vuotiaana lukion jälkeen pankkiin töihin, enkä oikein tien-nyt, mitä tekisin isona. Halusin ulkomaille ja vietin pitkiä aikoja Australiassa sekä Ka-nadassa. Sieltä tultuani kävin kauppaopis-

Vaadit esimieheltäsi monenmoisia taitoja, mutta kuinka hyvä alainen itse mahdat olla?

Työturvallisuuskeskus tiivistää hyvän alai-sen taidot kolmeen osaan: vastuuseen itses-tä, vuorovaikutustaitoihin ja työn tekemi-seen hyvin. Näitä puolia heijastavat äskei-set kysymyksetkin. Kysymyksissä 1–5 saat

pisteen jokaisesta kyllä-vas-tauksesta: noita esimiehesi voi sinulta alaisena odottaa.

Kysymyksessä 6 piilee an-sa, sillä pisteen saa ei-vas-tauksesta: hyvä alainen ot-taa vastuun elämästään ja

urastaan eikä odota, että esimies tekee sen. Mitä useamman pisteen sait, sitä kirk-

kaampi helmi olet alaisena. Toivottavasti alaistaitojasi ymmärretään työpaikallasi! n

Testaa alaistaitosi. 1. Pidätkö huolta työkyvystäsi?2. Haluatko kehittää työtäsi ja osaamistasi? 3 . Suhtaudutko työhösi ja työtovereihisi myönteisesti?4. Oletko kiinnostunut työn-antajan strategisista tavoit-teista, teetkö hyvin osuute-si niiden saavuttamisessa? 5. Annatko palautetta suo-raan ja rakentavasti, entä osaatko ottaa vastaan pa-lautetta?6. Luotatko siihen, että esimies huolehtii uralla etenemisestäsi, kunhan vain teet uh-rautuen työtä?

Hyvä alainen ottaa vastuun

urastaan.

Varsinainen helmi

Jokainen on joskus joutunut siihen perin epämiellyttävään tilanteeseen: Pomo katsoo kelloa, kun yrität puhua hänelle ensi viikon työvuoroista. Palaverissa kollega tutkii kännykkäänsä, kun on puheenvuorosi. tiimisi jäsen ei ota kuuleviin korviinsa eh­dotuksiasi. juttukaveri katsoo sinun taak­sesi, kun yrität tulla kuulluksi. Puhelimen päässä kuuluu tietokoneen naputtelua.

mietit, mikä sinussa on vikana, kun et tule kuulluksi. ei mikään! ongelma piilee siinä ihmisessä, joka on kyvytön aitoon vuoro­vaikutukseen, läsnäoloon. hän saa ihmiset tuntemaan itsensä näkymättömäksi.

läsnäolemisen taito ei kuulu ainoastaan työpaikalle vaan ihan kaikkeen elämässä. jos ei pysty olemaan läsnä henkisesti, on ihan turhaan paikalla edes fyysisesti. tietenkin tästä lipsuu itse kukin joskus, vaikkapa kovan kiireen keskellä, mutta ei tarvitsisi. jos toisen asia on oikeutettu, yliolkaiseen käytökseen ei ole hyvää syytä.

toinen ihminen huomaa poissaolevuu­den helposti, ja sellaiseen kehittyy manee­reita – tarkkailepa itseäsi! itse en tiennyt maneerista, ennen kuin yhdeksänvuotias lapseni sanoi: ”aina kun et kuuntele, sanot vaan ’niin’. siitä tiedän, ettet kuuntele.” aikuiset eivät ole kehdanneet sanoa. otin opikseni. hävetti, että jäin kiinni.

toisen ihmisen seurassa on hyvä olla, kun taas toisen kanssa ärtymys kasvaa. syy on usein juuri siitä, miten ihminen osaa olla läsnä tilanteessa. länsäoloon kykenemätön kylvää rauhattomuutta ympärilleen: asiat ja tunteet vain leijuvat ilmassa, eikä niihin pysty tarttumaan.

on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan läsnä. heidän pitäisi huomata se ja muuttua tai ihmissuhteet töissä ja kotona valuvat tyhjiksi. kanssakäymisen tilalle tulee yksinäisyys. läheiset ja työka­verit turhautuvat. aito kontakti puuttuu. ihminen jää ulkopuoliseksi.

jos ei pysty olemaan läsnä, olisi reilumpaa sanoa toiselle, että nyt en ehdi, palataan. se on paljon kohteliaampaa kuin olla poissaoleva. n

kuinka...o l e t o i k e a s t i l ä s n ä

”Kiitos ei tällä kertaa”pUhelinmyyJän työ ei ole ruusuilla tanssimista, mutta myös langan toisella puolella oleminen käy työstä, jos puheluita tulee päivittäin. Suoramarkkinointia voi rajoittaa esimerkiksi pyytämällä sen lopettamista suoraan yrityk-sestä, jota puhelinmyyjä edustaa. Rajoittimen saa päälle myös kieltämällä omien tietojensa luovutuksen viranomaisten tietojärjestel-mistä ja ilmoittautumalla suoramarkki-noinnin rajoituspalveluun.

12 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 13

KoonnnUt SuSANNA CYGNEl{ kroppa & nuppi }

isto

ckP

ho

to

tEKSti SuSANNA CYGNEl KUVitUS TuoMAS iKoNEN{ kroppa & nuppi }

Nro 3lähde aJoissa. ihan oikeasti, lähde ajoissa! älä jää norkoilemaan juttusille kollegan kanssa, jos toinen odottaa. älä tee vielä ”yhtä juttua” tietokoneen ääressä ennen lähtöäsi. lähde, kun kello näyttää, että on aika. kun kirjaat tapaami­sen tai kokouksen kalenteriisi, kirjaa myös lähtöaikasi ja noudata sitä.

Nro 5opettele kieltäytymään ja rentoudu. turha pingottaminen jäädyttää sinut paikalleen. nuku yösi ilman pelkoa aamun myöhästymisestä. Priorisoi menojasi. jos et ehdi ikinä ajoissa, sinulla on ehkä liikaa asioita tekeillä. opi sanomaan välillä ”ei”, niin yhtäkkiä elämääsi tulee paljon lisää aikaa.

Nro 2päätä olla aJoissa. älä hyväksy myöhästelyäsi vaan heitä lopullisesti hyvästit perässä laahaavalle asenteel­lesi. Ryhdy ajattelemaan, että jatkuva myöhästely on epäkohteliasta toisille – se on härskiä aikavarkautta. melkein kaikki syyt ovat tekosyitä, kun pidät toisia ihmisiä odottamassa.

Nro 1aamUt ovat hankalia monelle, joten niihin kannattaa keskittyä. valmistaudu aamuun jo illalla: valitse vaatteet itsellesi ja lapsille, mieti asusteet ja tarvittavat työvälineet. tarkista illalla säätiedote. suunnittele aamupala ja tarkista, että lumi on aurattu illalla auton edestä. asioiden fiksu järjestely jatkuu pitkin päivää: siivoa työpöytäsi, käsilaukkusi ja takin taskut säännöllisesti. tavarat löytyvät nopeasti, kun joka paikka ei ole täynnä turhaa roinaa. Ryhmittele tavarat laukussasi ja työpöydälläsi.

Nro 4vältä rUUhkia. onko ihan pakko seistä ruuhkassa klo 8.15 vai olisiko mahdollista lähteä jo ennen pahinta kaaosta? tai sotke polkupyörällä auto­jonojen ohi. ole realisti matka­ajoissa. on helppo heittää, että ”olen siellä vartissa”. mutta kauanko matkaan ihan oikeasti menee?

5 tapaa ehtiä ajoissa

Jatkuva myöhästely stressaa myöhästelijää itseään ja ärsyttää muita – ainakin se on epäkohteliasta. Tarkista tapasi ja olet vaihteeksi ajoissa paikalla.

Tee aivoillesi hyvä työ ja nuku pienet päiväunet. Vaikeaan pulmaankin voi löytyä ratkaisu.

Mitä paremmin yleensäkin nukut, sitä hel-pommin ideoit, muistat, keksit ratkaisuja ja jaksat. Uni nimittäin korjaa ja elvyttää eli-mistöä ja lataa aivojen energiavarastoja. Ai-

vojen solut luovat unen aika-na keskinäisiä yhteyksiä, kä-sittelevät päivän tapahtumia ja tunnetiloja ja erottelevat tärkeät asiat epäolennaisis-ta. Lyhytkestoisesta muistis-ta siirtyy asioita pitkäkestoi-

seen, eli unessa opit. Jos siis kollega tai pomo häiritsee päivä-

torkkujasi, heille voi todeta, että tässä har-joitetaan arkipäivän aivohuoltoa. n

pirkko Koivu

onko mikään ihanampaa kuin päivä-torkut lounaan jälkeen? Pikku tirsat ovat myös terveellisiä ja antavat energiaa ilta-päivän työtunteihin.

Jos unenlahjat ovat hy-vät, päikkärit voi vetää vaik-ka työtuolissa nojaten – ellei työpaikalta löydy sopivaa lepo huonetta.

Päivätorkuissa olennais-ta ei ole lepopaikan muka-vuus vaan torkkujen pituus: ne eivät saisi kestää kauan, jottei tokkurainen olo vie te-rää. 20 minuuttia riittää, kertoo suomalais-ten aivoasiantuntijoiden kirjoittama Pidä ai-vosi kunnossa -kirja.

Olennaista ei ole

lepopaikan mukavuus.

Tirsoista työtehoa

mistä...o n h y v ä t m a u t t e h t y

Kevätväsymys – pois minustaJUUri kUn kaamosmasennUs alkaa hellittää, iskee kevätväsymys. Väärin! Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen mukaan kevätväsymystä ei enää ole, ellei ihminen sitä itse elämäntavoillaan luo. Toista oli muinoin, kun ruokavarastot vaje-nivat keväällä ja ihmiset pureskelivat kuusen-kerkkiä vitamiineja saadakseen. Anna kevät-väsymykselle monoa ja lähde hiihtämään tai kävelemään, hengitä raitista ilmaa. Pienennä ruoka-annoksia ja rouskuta juureksia.

aromivahventeen aminohapot huijaavat kieltä ja aivoja uskomaan, että ruuassa on todellista enemmän proteii­neja. muutkin maut vahvistuvat.

vuoteen 1907 tiedettiin ihmisen maistavan neljä perusmakua. sitten japanilainen tiedemies Kikunae ikeda keksi viidennen perusmaun, jonka hän nimesi umamiksi. sen havaitseminen johti pian teollisen aromivahventeen eli natriumglutamaatin syntyyn. sen lisäainekoodi on e621 ja myös MSG:nä se tunnetaan (engl. mono sodium glutamate).

elintarviketeollisuus kiitti aromivahventeesta, sillä sen turvin voi vähentää kalliiden raaka­aineiden, kuten lihan tai kalan, osuutta ja laskea laatua – esimerkiksi osa lihasta voidaan korvata vedellä, jauhoilla tai ääritapauksessa jopa teurasjätteillä. silti tuote kelpaa kuluttajille. jos et usko, niin tutki einesten, liemikuutioiden, kastikepohjien, pussikeit­tojen, maustettujen sipsien tai valmiiksi marinoidun lihan tuoteselosteita. yllätyt, kuinka monta aromivahvennetta saadaan tungettua samaan tuotteeseen. laske, montako mainitaan: natriumglutamaatti, e620–641, hiivauute, prosessoidut pro­teiinit, uutteet ja aromit.

internetissä on laajoja kampanjoita teollisten aromivahventeiden käyttöä vas­taan, ja viranomaisetkin ovat heränneet: esimerkiksi jotkin suomalaiset kunnat ovat lopettaneet natriumglutamaatin käytön kouluruuassa. vastustajat listaavat lukemattomia haittavaikutuksia, kuten migreeni tai astmaoireiden paheneminen.

mutta vaikka ei saisi mitään haittavai­kutuksia, kuka pitäisi heikkolaatuisista tuotteista, joita ruokateollisuus aromivah­venteen avulla myy?

eipä hätää, sillä teollisille aromivahven­teille on olemassa parempi vaihtoehto: luonnon omat aromivahventeet, joita vastaan ei esiinny nettikampanjoita. tässä muutama esimerkki: juustot – erityisesti parmesaani, soija­kastike, herne, tomaatti ja merilevät.

niinpä. italia­laisessa keittiössä moni ruoka sisältää tomaattia ja parmesaania. n

14 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 15

tEKSti KiRSi poiKolAiNEN KUVitUS TERHi EKEBoM KonSUltti ANTTi iSoKANGAS lUKEE ammattiKirjalliSUUtta, jotta SinUn Ei tarVitSE.{ kotiläksyt }{ omat rahat }

V anhan vitsin mukaan ydin-sodan jälkeen maapallolle jää henkiin vain kaksi lajia: torakat ja Keith Richards. Vitsi viittaa tietysti Rolling Stones -kitaristin häm-

mästyttävään fysiikkaan, joka on kestänyt myyttisen ankaraa rockelämää jo viiden-kymmenen vuoden ajan.

Yhden tarinan mukaan Keef pysytteli kerran hereillä yhdeksän päivää putkeen. Toinen väittää, että hän vaihdattaa veren-sä säännöllisin väliajoin sveitsiläisellä klinikalla. Isänsä kuoleman jälkeen Richards nuuskasi kuu-lemma faijan tuhkat ne-näänsä.

Ajetut kilometrit ovat jättäneet kitaristin kasvoille niin väkevät jäljet, ettei Richardsin kuvan katsomista voi suositella perheen pienimmille. Mutta jos edes puolet hänestä kerrotuista tarinois-ta on totta, pelkästään miehen hengissä säi-lyminen on yksi modernin lääketieteen ih-meistä.

Keith Richards ei kuitenkaan ole pelkkä biologinen poikkeusyksilö, huippukitaris-ti ja rock’n’roll-elämäntavan kävelevä ruu-miillistuma. Harvemmin puhutaan siitä, että hän on myös yksi aikamme menesty-neimmistä yritysjohtajista.

Richards on 66-vuotias mies, jonka henki-lökohtaisen omaisuuden arvoksi on ar vioitu 170 miljoonaa euroa. Hänellä on kodit West Sussexissa Britanniassa, Connecticutissa

Keith Richardsin elämäkerta on ennen kaikkea itsensä markkinoimisen oppikirja.Bändi ja brändi

Yhdysvalloissa sekä Turks & Caicosissa Ka-ribian saarilla ja matkustamista varten oma suihkukone täysine miehistöineen.

Ennen kaikkea hän on miljardien arvoi-sen Rolling Stones -brändin sielu ja bändin ympärille kasvaneen yritysryppään henki-nen johtaja.

keith richardsin omaelämäkerta Elämä on henkeäsalpaava tarina viisikym-mentä vuotta kestävistä bileistä, joissa tar-joilu ei katkea missään vaiheessa. Samal-

la se opettaa enemmän brändinhallinnasta kuin pussillinen markkinoin-nin oppikirjoja.

Elämä paljastaa Rolling Stonesin kulissien takai-set bisnespäätökset pal-

jon avoimemmin kuin muusikkoelämäker-rat yleensä. Myös itse musiikki tulee tutuksi. Richards ylistää innolla nuoruutensa idolei-ta ja vaikuttajia sekä vähemmän tunnettuja soittajakavereitaan – eikä epäröi turinoida sivukaupalla kitaran virittämisestä.

Mutta Keef-brändi ei ole syntynyt pel-kästään legendaarisista riffeistä ja fiksuis-ta bisnespäätöksistä. Sen takana on myös vuosien johdonmukainen myytinrakennus. Elämä-kirjan sekoilutarinat eivät kiinnos-taisi ketään, ellei niitä kertoisi juuri Keith Richards, Mies Joka Ei Kuole Koskaan.

Richardsin väkevän karisman lisäksi iso kiitos kirjan onnistumisesta kuuluu haa-mukirjoittaja James Foxille. Valtavan taus-tatyön tehnyt Fox pitää rönsyilyt kasassa,

mutta samalla päätähden jutusteleva tyyli välittyy tekstistä niin täydellisesti, että lu-kiessa voi miltei kuulla Richardsin viskis-tä ja tupakasta käheän äänen. Henkilöbrän-däyksen periaatteisiin kuuluu kuitenkin se, että kirjan kannessa ei lue lainkaan sen var-sinaisen kirjoittajan nimeä.

elämää lUkiessa on myös helppo unohtaa, että Rolling Stones -yhtyeessä on muitakin jäseniä kuin Keith Richards. Mut-ta jos Richards on Rolling Stonesin sydän, laulaja Mick Jagger on sen aivot.

Richards ja Jagger perustivat bändin yh-dessä, mutta vuosikymmenten aikana ystä-vyys on kokenut kolhuja. 1980-luvulla näyt-ti jo siltä, etteivät miehet mahtuisi enää samaan yhtyeeseen, mutta stadionrockin ystävien onneksi Keith ja Mick ymmärsi-vät rakastavansa rahaa enemmän kuin vi-haavansa toisiaan.

Kirja on siis tavallaan myös oppitun-ti johtamisesta ja siitä, miten voittava tii-mi pidetään kasassa – siitäkin huolimat-ta, että Richards esittää tietysti itsensä Rolling Stonesin alkuperäisten rockihan-teiden puolustajana ja Jaggerin niljakkaa-na opportunistina.

On vaikea sanoa, kuinka totuudenmukai-sen kuvan Richards luo Rolling Stonesin johtohahmojen dynamiikasta. Varmaa on vain se, ettei Mick Jaggerista kerrota yhtä mieleen jääviä tarinoita ja hauskoja vitsejä kuin Keith Richardsista.

Toisin sanoen Jagger-brändi ei ole yhtä vah-va kuin Richards-brändi. Mutta mikäpä olisi. n

taloUsUUtiset kertovat suhdanne-käänteistä. Milloin odotellaan koron nou-sua, milloin laskua. Euroopan keskuspan-kin toimet tuntuvat kovin etäisiltä, mutta vaikuttavat meidän jokaisen kukkaroon. Vain omilla toimillaan voi vaikuttaa siihen, hyötyykö suhdanteista voi häviääkö.

eq Varainhoidon salkunhoitaja Hannu Angervuo on uransa aikana nähnyt kaik-ki suhdannevaiheet. Hän luottaa nykyään virtuaaliseen suhdannekelloon, joka kier-tää myötäpäivään ja jonka viisari osoittaa,

missä vaiheessa talouden kiertoa milloin-kin mennään.

sUhdannekierto kestää yleensä 3–5 vuotta. Nyt olemme vaiheessa kaksi eli nou-sun alkupuolella. Angervuo ennustaa, että tämä vaihe päättyy vuonna 2014. Jos haluaa hyötyä noususta, on tuohon asti aikaa toimia.

Moni miettii ylimääräisen rahan sijoitta-mista. Talletus on edelleen suomalaisten suosituin sijoitustapa, jos omaa asuntoa ei lasketa sijoitukseksi.

Talletuksen vaihtoehtona on obligaatio. Molemmille maksetaan korkoa ja niitä pi-detään turvallisina. Nyt korot ovat histo-riallisen alhaalla ja olemme samalla talou-den nousuvaiheessa. Yhtiöt tekevät yhä paranevia tuloksia ja maksavat reiluja osin-koja. Pörssikurssit nousevat.

Useista osakkeista saa jo osinkoi-na selvästi paremman tuoton kuin riskit-tömästä korosta. Lisäksi inflaatio on kor-keampi kuin talletuskorko – eli talletus on pomminvarmaa tappiota. Osakkeissa on myös arvonnousun mahdollisuus. Jos van-hat merkit pitävät paikkansa, osakkeet nou-sevat vielä parikymmentä prosenttia en-nen uutta huippua.

Angervuon mukaan nousukauden alussa kannattaa suosia suhdanneherkkiä osakkei-ta: teollisuuden raaka-ainevalmistajia. Seu-raavaksi kannattaa valita teollisuusosakkei-ta. Tämä vaihe alkaa olla jo ohi, sillä nyt on aika kiinnostua energia- ja teleyhtiöistä se-kä teknologiasta.

Salkunhoitajan erikoisvinkki on: ”Osta-kaa mummo-osakkeita.” Niillä hän tarkoit-taa yhtiöitä, joilla on valtaa hinnoitella tuot-teensa mahdollisimman vapaasti ja jotka maksavat hyvää osinkoa. Malliesimerkki tällaisesta on Fortum.

Salkunhoitajalla on suhdannekello, mutta mistä tavallinen ihminen saisi sellaisen? No, vanha viisaus pätee edelleen: Kun taksikus-ki, parturi tai maallikkonaapuri alkaa antaa innokkaasti sijoitusvinkkejä, on korkea aika myydä osakkeet. n

Elämä paljastaa bändin kulissien

takaiset bisnespäätökset.

Suhdannekello näyttää syklit

1. taloUs elpyy. korot ja pörssit nousuun, työttömyys kasvaa, yritysten tulokset kasvuun. hokema: ”tuomio­päivän profeetat äänessä.”2. voimakas kasvU. korot ja pörssit nousussa, työttömyys vähenee, yritysten tulokset parenevat. hokema: ”osakkeet eivät vielä ole kalliita.”3. sUhdanne täyttyy. korot ja pörssit korkealla, täystyöllisyys, yrityksiltä tulosennätyksiä hokema: ”vain taivas kattona.”4. taloUs taantUU. korot ja pörssit laskussa, työttömyys kasvaa, yritysten tulokset pohjassa. hokema: ”kohta kääntyy.”

Suhdanteet vaikuttavat siihen, mihin rahat kannattaa sijoittaa.

talouden kiertoa!Tarkkaile

16 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 17

Tuula Lehtonen, 57

kirjanpitäjä

3 muutosta…JoTKA pARANSiVAT

TYÖElÄMÄÄNi.1. Työpaikan vaihtaminen.

Viihdyn nykyisessä työssäni paremmin

kuin edellisissä.2. Työkavereihin ystävystyminen.

He auttavat jaksamaan.3. Onnellinen perhe-elämä

tasapainottaa työelämää.

Elämäntapamuutos voi tulla eteen pakosta, esimerkiksi sairauden takia, tai ihan omasta halusta. Kolme naista kertoo omasta muutoksestaan.tEKSti ouTi KAARTAMo KUVat JARKKo MiKKoNEN JA SADE KAHRA

arvaamatonta”joka tapauksessa

”Elämä on

Tuula Lehtonen, 57

kirjanpitäjä

3 muutosta…JoTKA pARANSiVAT

TYÖElÄMÄÄNi.1. Työpaikan vaihtaminen.

Viihdyn nykyisessä työssäni paremmin

kuin edellisissä.2. Työkavereihin ystävystyminen.

He auttavat jaksamaan.3. Onnellinen perhe-elämä

tasapainottaa työelämää.

18 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 19

k ello on jo seitsemän illalla, mutta kirjan-pitäjä Tuula lehtonen tekee yhä töitä. Jos herra Lehtoselta kysyttäisiin, rouva olisi jo sohvalla katsomassa illan elokuvaa.

”Tiedän voimavarani, ja kun väsyn, sa-non töissä, että nyt on eläkeläisen vuoro huilata,” Lehtonen sanoo ja naurahtaa.

Hänellä on ollut 40 vuotta krooninen munuaissairaus, minkä hoitaminen on vaatinut häntä muuttamaan elämänta-

pojaan jo 17-vuotiaana. ”Munuaissairauteni on ohjannut henkilö-kohtaisia ja ammatillisia valintojani vuosikymmenien ajan. En voi tehdä ruumiillisesti kovin raskaita tai epäsäännöllisiä töitä.”

Sairauden hoitaminen vaatii itsestä huolehtimista ja huumoria. Stressi kuormittaa Lehtosta eniten, joten hän pyrkii hallitsemaan sitä säännöllisillä elämäntavoilla.

”Nukun vähintään seitsemän tuntia yössä ja yritän liikkua. Kiirei-sinä aikoina saan ajatukset töistä pois katselemalla vanhoja koti-maisia elokuvia ja lukemalla kevyttä kirjallisuutta.”

Sairastuminen oli muutos, jota Lehtonen ei suunnitellut. Hän sai käytyä kauppaopiston loppuun, mutta merkonomin paperit jäivät saamatta. Kirjanpitäjäksi hän pätevöityi kirjanpitäjän työn kautta.

”Sain sairaseläkeläisen paperit jo parikymppisenä, mutten halun-nut jäädä kotiin murehtimaan. On kivaa, kun elämässä on muuta-kin kuin surkastuneet munuaiset.”

Lehtoselle on tehty kaksi munuaissiirtoleikkausta, ja hän on ollut töistä yhtäjaksoisesti pois pisimmillään kaksi ja puoli vuotta. Sai-raimmista ajoista on kuitenkin jo vuosikymmeniä. Nyt munuaiset

pysyvät kunnossa lääkkeillä, säännöllisillä tarkastuksilla ja fluns-san välttelyllä.

”En eroa työkavereistani muuten kuin että flunssasta toipuminen kestää vähän normaalia pidempään.”

Työnantajilleen hän on halunnut kertoa sairaudestaan jo työhaas-tattelussa.

”En ole osannut edes pelätä sitä, että sillä olisi merkitystä. Elämä on joka tapauksessa arvaamatonta, ja kuka tahansa voi jäädä vaik-ka auton alle.”

Sairauden kanssa elämisessä on hyvätkin puolensa. Myös suhteel-lisuudentaju on kasvanut sairaalassa juostuina vuosina.

”Olen nähnyt että asiani voisivat olla paljon huonomminkin. Se, et-tä pysyn suhteellisen terveenä, riittää minulle. Ihan kaikki muu tulee sen jälkeen. Olen lopettanut kaikenlaisen turhanpäiväisen rutinan.”

tanssiJa kahlaa syyskylmää Jokea alajuoksuun iltahämä-rässä, tummassa mekossaan musiikin tahdissa. Joen uomassa hän puhkeaa niin hillittömään, epätoivoiseen huutoon, että katsojien silmät kostuvat.

sestä on väistynyt. ”Luovan työn tekeminen vaatii epävarmuuden sietämistä. Jokainen tanssija miettii, kelle hän tekee työtään ja mik-si. En enää kyseenalaista sitä, onko minulla annettavaa.”

Saineen oppimista läksyistä saavat nauttia myös hänen oppilaan-sa. Hän ei ohita enää ketään kehumatta, kun siihen on syytä. ”Kaikki kaipaavat henkilökohtaista palautetta ja huomioon ottamista oma-na itsenään.”

kop, kop, kop, kop. Korkokenkien tehokas kopina kertoo, että Jutta Evokari on jossain lähellä.

Vielä vuosi sitten hän oli urbaani kaupunkilaisnainen, mutta nyt hänen korkonsa kopisevat vain sisätiloissa. Täällä maalla, Fiskar-sin ruukissa jokasäänsaappaat ovat osoittautuneet kätevämmiksi.

”Tulin Fiskarsiin työhaastatteluun joulukuun loskassa, mut-

Hän on Annatuuli Saine, joka purkaa luopumisen tuskaansa tans-sitaideteoksessaan Virta. Teos on omistettu hänen syöpää sairasta-valle isälleen, joka kuolee kaksi viikkoa esityksen jälkeen.

Kun Saine viime keväänä ymmärsi, ettei hänen isänsä elä enää pitkään, hän laittoi työt jäihin ja keskittyi viettämään aikaa van-hempiensa kanssa.

”Isän tilanne laittoi asiani tärkeysjärjestykseen, mutta töistä pois jääminen ei ollut helppoa. Pelkäsin menettäväni työtilaisuuksia, kun en ryhtynyt tekemään töitä heti”, Saine kertoo nyt, muutamaa kuu-kautta myöhemmin.

Niin ei käynyt. Työelämään palannut Saine iloitsee siitä, että us-kalsi ottaa itselleen ja perheelleen aikaa.

”Surutyön vaiheet on käytävä läpi, oli kyseessä sitten ero, läheisen menettäminen tai vakava sairastuminen. Ensin tulee järkytys, sit-ten kieltäminen, katkeruus ja lopulta tilanteen hyväksyminen, mis-tä syntyy rakkauden ja uudistumisen kokemuksia.”

Niissä tuntemuksissa ei ole Saineelle mitään uutta. Hän aloitti henkilökohtaisen luopumisprosessinsa jo muutama vuosi sitten, kun jalkojen nivelrikko paheni niin paljon, että hänen piti lopettaa esiintyminen lähes kokonaan.

”Olen tuntenut katkeruutta siitä, etten ole saanut henkilökohtai-sia apurahoja taiteelliseen työskentelyyn vaan joutunut rahoitta-maan teokseni opetustöillä. Nivelrikkoni kehittyi, kun kuormitin itseni henkisesti ja fyysisesti loppuun.”

Saine vilkaisee siniraidalliseen villasukkaan verhottua jalkaansa ja pyöräyttää sitä. Toimii. Hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella hän pystyy esiintymään silloin tällöin, mikä tukee myös tanssinopet-tajan työtä.

”Kaikesta huolimatta olen saanut toteuttaa tanssijantyötä moni-puolisesti, ja työni jatkuu.”

Työmäärä on jäänyt puoleen kiireisimmistä vuosista, mutta niin ovat paineetkin. ”Olen aina kokenut ahdistavaksi taistelun apura-hoista, työtilaisuuksista ja palstatilasta. Oravanpyörästä hyppäämi-nen on tuonut huikean vapautumisen tunteen. En tee enää mitään, minkä koen turhaksi.”

Saine ikävöi edelleen flamencokengissä tanssimista, mutta on saa-nut tilalle baletin, jota nivelrikko ei häiritse. Nyt hänellä on enem-män aikaa myös teatterikoreografioiden tekoon.

”Minua on auttanut se, että olen pitänyt ammatistani kiinni ja hakenut keinoja tehdä taiteellista työtä, vaikka se on rajatumpaa kuin ennen.”

Kokemustensa takia Saineella on kuitenkin enemmän annettavaa. ”Olen kiitollinen sitä, että pystyn tanssin kautta käsittelemään ki-peitä ja vaikeita asioita. Tanssi on antanut muodon omille tunteil-leni ja surutyölle. Ehkä esityksen kautta myös katsojat ovat voineet jakaa omia tunteita kanssani.”

Hyvän palautteen myötä myös epävarmuus oman työn merkityk-

ta muistin ihanan kesäpäivän, jonka vietin täällä ystävieni kans-sa. Haastattelussa sanoin olevani valmis muuttamaan tänne saman tien. ”

Evokari työskenteli aikaisemmin kiinteistönvälitysalalla esimies-tehtävissä Helsingissä. Vaikka työ oli haastavaa ja antoisaa, sitä oli liikaa, eikä se vastannut Evokarin koulusta. Puhelin ja läppäri seu-rasivat myös vapaa-ajalle, jos sitä edes oli.

”Kolmen vuoden jälkeen olin valmis ottamaan melkein minkä ta-hansa työn vastaan, mutta nyt olen onnellinen, etten tehnyt niin.”

Kun Evokari sai unelmiensa työn matkailukoordinaattorina Fis-karsissa, hänen elämänsä muuttui kokonaan. Taakse jäivät koti ja ystävät. Pelon sekainen jännitys siitä, mitä elämä maalla tuo tulles-saan, kesti vain hetken. ”En ehtinyt nähdä työni takia ystäviäni muu-tenkaan kunnolla, joten muutos ei tuntunut lopulta niin suurelta.”

Ensimmäiset kuukaudet Evokari nautiskeli siitä, että saattoi viet-tää arki-illat pitkästä aikaa kirjoja lukien ja televisiota katsellen. Kun hän alkoi tutustua ihmisiin, hän yllättyi siitä, miten nopeas-ti sai uusia ystäviä.

”Tulin maalle rauhoittumaan, mutta sosiaalinen elämäni ei ole ol-lut koskaan niin vilkasta kuin nyt.”

Evokarista tuntuu ihmeelliseltä, että hänellä on aikaa taas itsel-leen. Maalla hän on alkanut urheilla ja ulkoilla säännöllisesti. ”Kun minun ei tarvitse antaa työelämälle ihan kaikkea, olen siitä pal-jon kiinnostuneempi. Saan työstäni enemmän kiksejä kuin ennen.”

Vaikka Evokarin palkka on aikaisempaa pienempi, myös eläminen on halvempaa. Hänen työmatkansa kestää viisi minuuttia, juosten kaksi. Häntä ei vaivaa se, että työpaikka näkyy kodin ikkunasta, kun päätä vähän taivuttaa. Sieltä näkyvät myös kylää halkova joki, joen ylle kaartuvat vanhat puut, tori ja aina joku tuttu.

”Kun asun Fiskarsissa, saan tutustua tähän paikkaan myös asuin-alueena eikä vain matkailupaikkana, jota pitää kehittää. Minusta on ihanaa olla mukana koko yhteisön toiminnassa.”

Vanhoille ystävilleen Evokarin ei ole tarvinnut selitellä valintaan-sa enää sen jälkeen, kun he ovat tulleet käymään. ”Kärttyisyys on kuulemma kadonnut minusta. Olen päässyt kauniiseen ja inspiroi-vaan ympäristöön, jossa työn ja vapaa-ajan rytmi toimii. Siitä on seurannut mielenrauhaa.” n

”Kun minun ei tarvitse antaa työlleni ihan kaikkea, saan siitä paljon

enemmän kiksejä kuin ennen.”

Jutta Evokari, 31

Fiskars oyj, matkailukoordinaattori

3 muutosta…JoTKA pARANSiVAT

TYÖElÄMÄÄNi.1.Vaihto-oppilasvuosi

Italiassa antoi kielitaidon, joka avasi ovet

ensimmäiseen matkailualan työpaikkaani.

2. Esimiestehtävät opettivat vastuuta.

3. Maiseman vaihtaminen inspiroi.

Annatuuli Saine, 40

freelance tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja

3 muutosta…JoTKA pARANSiVAT

TYÖElÄMÄÄNi.1. Äitiys. Olen kehittynyt

ja kasvanut lasteni myötä, samoin organisointikykyni. 2. Ammatillinen kuntoutus

ja vertaistuki.3. Luopumisen, surun

ja kuoleman kohtaaminen toivat uskoa oman työn merkityksellisyyteen.

20 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 21

tEKSti TERHi HAuTAMÄKi KUVat TuuKKA KoSKi

Joka työpaikalla häärää kirjo persoonia, mutta miksi joku heistä nimetään erilaiseksi? Työpaikan oma alakulttuuri sanelee usein, kenet hyväksytään ja kenen ominaisuudet häiritsevät.

leimattuErilaiseksi

63 %

e i ko e o l e va n s a e r i l a i n e n .

22 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 23

tuo nainen on ihan hullu. Näin tunnustivat tiedotta-ja leena Vähäkylän työka-verit joskus ajatelleensa.

Tosin he paljastivat sen Vähäkylälle vasta sen jäl-keen, kun hänen kirjansa

Mieli keinussa ilmestyi vuonna 2004 ja hän kertoi siinä omasta kaksisuuntaisesta mie-lialahäiriöstään.

Vähäkylän sairaus oli oireillut jo vuosikau-sia ennen sitä ja vaikuttanut ajoittain myös hänen työntekoonsa. Työkavereita Suomen Akatemiassa oli ihmetyttänyt Vähäkylän hurja meno ja sata rautaa tulessa: hän paah-toi töitä, lupasi tehdä aina vain lisää, oli ko-ko ajan aloittamassa uutta, vaikka edellisiä-kin tehtäviä oli vielä tekemättä.

Loppumaton energisyyden tunne ja yliver-taisuuden kuvitelmat kuuluvat Vähäkylän sairauden hypomaanisiin jaksoihin. Maani-suuden vastapainona tulevat rankat masen-nus- ja ahdistuskaudet, jolloin herää itsetu-hoisia ajatuksia ja halua kuolla. Sekamuo-toisissa jaksoissa aktiivisuus ja ahdistus puolestaan tulevat yhtä aikaa.

Vähäkylän elämän vuoristorata on tasoit-tunut, kun hän on saanut hyvin toimivan lääkityksen. Kaksisuuntainen mielialahäi-riö ei enää vaikuta hänen työkykyynsä eikä hän ole ollut sairauslomilla vuosiin.

”En ole antanut erilaiseksi leimautumisen koskaan häiritä itseäni, vaan olen kokenut sairaudesta kertomisen vapauttavaksi”, Vä-häkylä sanoo.

Vähäkylä on onnekas, koska hänen esi-miehensä ja työkaverinsa eivät ole pitäneet psyykkistä sairautta muita sairauksia kum-mempana. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Vähäkylä on haastatellut kirjoihinsa mielen-terveyskuntoutujia, ja suuri osa heistä ei ol-lut kertonut sairaudestaan työpaikalla vält-tääkseen leimautumisen. Monet yrittävät peitellä uupumustaan töissä viimeiseen as-

ti, kunnes tulevat entistä väsyneemmiksi. Jotkut kertovat tulleensa kiusatuiksi, kun heidän poissaolojensa syitä ei ole uskottu.

”Esimerkiksi kaksisuuntaisesta mieliala-häiriöstä kärsivä voi herättää epäilyjä, että ’miten niin se on ihan loppu ja sairausloman tarpeessa, kun tuossahan se riehuu’. Psyyk-kiset sairaudet ovat yhä tabuja, ja työyhtei-sön ja esimiehen on usein vaikea ymmärtää ja tunnistaa niitä”, Vähäkylä sanoo.

työkykyyn Ja työtehoon vaikutta-va erilaisuus koetaan töissä helpoimmin uhkana, muutenkin kuin sairauslomien vuoksi. Ihmisistä juorutaan tai heitä lei-mataan monista syistä. Maahanmuuttaja-

työntekijää voidaan kritisoida siitä, että hänen perehdyttämisensä vie liikaa aikaa tai kielimuuri vaikeuttaa asiakaspalvelua. Lapsiperheen vanhemmasta saatetaan pu-hua pahaa, koska tämä lähtee aina neljäl-tä töistä, kun muut jäävät jatkamaan hom-mia. Moni ikääntyvä työntekijä puolestaan kokee, että häntä pidetään hitaana tai ta-poihinsa jumittuneena.

Syrjintää saatetaan pönkittää järkiargu-menteilla: ”Kyllähän me muuten, mutta kun asiakkaamme ovat ennakkoluuloisia.”

Kauniit hokemat siitä, että erilaisuus on rikkaus, tuntuvat joskus hymistelyltä, kos-ka ilmiselvästi työpaikoilla se aiheuttaa ris-tiriitoja ja hankaluuksia.

”En tiedä, tuoko erilaisuus rikkautta. Se on vain fakta. Mutta ihmisten yksilöllisyyden hyväksyminen rikastaa työyhteisöä henki-sesti, avaa ihmisissä jotain”, sanoo psykolo-gian tohtori Annaliisa Colliander, joka on tut-kinut työyhteisöjen moninaisuutta.

Hän puhuu erilaisuuden sijaan mieluum-

min moninaisuudesta, sillä erilaisuus-termi sisältää ajatuksen siitä, että on olemassa jo-kin normaalin mittapuu, josta jotkut poik-keavat. Oikeasti työpaikka koostuu ainut-laatuisista yksilöistä, joista kukaan ei ole samanlainen ja joista kuka tahansa voi jos-sain tilanteessa tulla nimetyksi erilaiseksi. Aikaansaavan työmyyrän elämäntilanne voi yhtäkkiä vaikeutua niin, että muut jou-tuvat paikkailemaan hänen töitään. Muual-ta tulleen työntekijän väärinä pidetyt työta-vat voivatkin toisen työyhteisön silmissä ol-la kekseliäitä ja hyödyllisiä.

Moninaisuudesta kauniisti puhuvat ha-luavat usein korostaa, että ihmisten yksilöl-liset erot hyödyttävät työyhteisöä ja tekevät

siitä luovemman. Collianderin vetämässä Mosaiik ki-hankkeessa todettiin kuitenkin, et-tä moninaisuudesta ei ole mahdollista repiä hyötyä suoraviivaisesti manipuloiden, vaan hyöty tulee työyhteisölle itsestään jos tulee.

”Jos ihmisiä kohdellaan inhimillisesti ja arvostaen, eikä pelkkinä resursseina ja tuo-tantovälineinä, he saattavat yllättäen ollakin mitä parhaita resursseja ja tuotantovälinei-tä”, Colliander huomauttaa.

tyyl

i ha

nn

a s

oRm

un

en, h

iuks

et j

a m

eikk

i ma

Rika

la

hti

, ma

lli a

nn

a@

bRa

nd

. siv

ut

20–2

1: ja

kku

ta

Ra j

aRm

on

. mek

ko h

ug

o b

oss

. ken

gä

t ku

vau

sRek

vis

iitta

a. s

ivu

23:

ja

kku

ja

ho

usu

t ti

geR

of

swed

en s

toRe

. Pa

ita

Ph

ilo

soPh

y bl

ues

oRi

gin

al.

h

än

tä P

un

an

aa

mio

. ka

ula

koRu

mo

Rell

ato

.

t o i m i - l e h d e n e r i l a i s u u s k y s e l y 2 0 1 1

toimi­lehden tammikuiseen kyselyyn vastasi 447 eRton jäsentä. vastanneista 67 % oli naisia ja 33 % miehiä. 39 % vastanneista asuu pääkaupunkiseudulla ja lähes puolet on alle 35­vuotiaita. vastaajien kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard.fi­lahjakortti. kortin voitti henrik heikkinen tähtelästä.

”Varovainen käytös oli turhaa ja vain kertoi siitä,

että minua pidettiin erilaisena.”

59 %

U s ko o o p p i va n s a e r i l a i s U U d e s t a J o t a i n U U t t a .

j o s o l e t k o h d a n n u t e r i l a i s u u t t a , m i l l a i s i a t u n t e m u k s i a k o h t a a m i n e n s i n u s s a h e r ä t t i ?

U t E l i a i S U U t t a 3 5 %

r o h K E U t t a 3 %

o n n E l l i S U U t t a 1 %

i l o i S U U t t a 2 %

E n E r g i S y y t t ä 2 %

i n n o S t U n E i S U U t t a 3 %

E l ä m ä ä r i K a S t U t t a V i a t U n t E i t a 1 8 %

h y V ä K S y n t ä ä 1 3 %

h i l p E y t t ä 1 %

E p ä i l E V ä i S y y t t ä 4 %

a h d i S t U n E i S U U t t a 1 %

y l i m i E l i S y y t t ä 1 %

E n n a K K o l U U l o i S U U t t a 4 %

m i E t t E l i ä i S y y t t ä 1 0 %

j o K i n m U U ? 5 %

16 %

p i t ä ä i t s e ä ä n m e l ko e n n a k ko l U U l o i s e n a .

24 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 25

aina ennakkolUUloissa ei ole lain-kaan kyse työn sujuvuudesta, vaan puh-taasti asenteista ja henkilökemioista. Olemme taipuvaisia luokitteluun ja kaa-vamaiseen reagointiin, liittyi erilaisuus sitten kollegan sukupuoleen, ikään, kou-lutukseen, etniseen taustaan tai elämänti-lanteeseen.

”Muistan esimerkiksi yhden suomalai-sen työpaikan, jossa porukka oli jakautunut ylempään uskonnollisten kastiin ja ei-usko-vien rupusakkiin, eivätkä nämä ylemmät voi-neet olla ns. rupusakin kanssa edes samassa kahvihuoneessa”, Colliander mainitsee.

Mosaiikki-tasa-arvohankkeessa todettiin, että tämäntyyppisten ristiriitojen puiminen vie työpaikalla enemmän aikaa työnteosta kuin sairauspoissaolot. Colliander toteaa, että jokaisessa työpaikassa on alakulttuu-ri, jonka kirjoittamattomat säännöt määrit-tävät, mitä suvaitaan ja mikä koetaan häi-ritseväksi.

”Jopa saman työpaikan eri yksiköissä val-tavia eroja siinä, kuinka sallittua asioista on puhua”, sanoo Colliander.

Helsinkiläisen hoivapalveluyritys Esperi Care Oy:n sairaankuljettaja-ensihoita-ja Milla louhi on kokenut omakohtaisesti, kuinka työpaikkojen alakulttuurit sanele-vat suvaitsevuutta ja suvaitsemattomuutta.

Louhi on tottunut erilaiseksi leimautumi-seen, sillä hän eli elämänsä ensimmäiset 40 vuotta miehen kehossa, vaikka on lapsuu-

destaan lähtien kokenut olevansa nainen. Vanhempien ja kasvuympäristön painos-tuksesta hän yritti sopeutua miehiseen roo-liin ja hakeutui miesvaltaiseen työhön pe-lastuslaitokselle. Hyvistä työsuorituksista huolimatta hänet eristettiin ulkopuoliseksi.

”Minulle annettiin huonommat työteh-tävät, eikä minua kutsuttu työn ulkopuoli-

siin saunailtoihin ja illanviettoihin. Kuulin jälkeenpäin, että minusta juoruttiin ja mi-nua epäiltiin homoksi, koska käytöksessä-ni oli jotain häiritsevää. En voinut puolus-taa itseäni mitenkään, sillä sulkeutuneessa äijäkulttuurissa sellainen johti lapselliseen kiusaamiseen tai ulos savustamiseen”, Lou-hi kertoo.

Viiden viime vuoden aikana hän on käynyt läpi hormonihoidot, sukupuolenkorjausleik-kauksen sekä kasvokirurgiset operaatiot ja kokee nyt olevansa ulkoisesti sitä, mitä on aina ollut sisäisesti. Ilokseen hän on saanut huomata, että naisena hän ei ole koskaan kokenut sellaista leimaamista kuin miehe-nä eläessään.

siv

u 2

5: j

akk

u h

&m

. Pa

ita

fRe

nc

h c

on

nec

tio

n/ 2

oR+

by y

at.

ha

me

katR

i n. k

eng

ät

an

dia

mo

. su

kka

ho

usu

t ku

vau

sRek

vis

iitta

a

Naisena häntä ei ole leimattu niin

kuin miehenä.

”Olen saanut työkavereiltani vain myön-teistä palautetta rohkeudestani, koska olen uskaltanut puhua transsukupuolisuudes-ta julkisesti. Toisaalta tuntuu hassulta, että omana itsenään olemista pidetään rohkeu-tena”, Louhi pohtii.

Kun Louhi oli vastaanottamassa nykyis-tä työtään, lääkintäesimies järkyttyi aluksi, kun Louhi toi näytille vanhat miehen nimel-lä kirjatut työtodistuksensa. Louhi sai kuul-la tavalliset ”mitä työkaverit ajattelevat, mi-tä asiakkaat ajattelevat” -päivittelyt, mutta paikalle kutsuttu ylempi esimies suhtautui täysin mutkattomasti.

”Lääkintäesimieskin pyysi myöhemmin an-teeksi. Kerran kaksi tyttöä töissä teki minus-ta valituksen, koska käytin naisten pukuhuo-netta, vaikka sukupuolenkorjausprosessini oli vielä kesken. Työsuojelupiiri vastasi vain, että mitäs minun sitten pitäisi käyttää. Myös kaik-ki muut työntekijät olivat minun puolellani.”

Naispuolisena sairaankuljettajana hän on sen sijaan huomannut, kuinka paljon su-kupuoli herättää asiakkaissa ennakkoluu-loja: ”Mahtavatkohan tytöt jaksaa nostaa?” ”Tytöt , missäs teidän kuljettaja on?”

» erilaisuus on tiimityötä, rikkautta ja haasteita. » erilaisuus on sitä, että työyhteisössä on myös vammaisia ja maahanmuuttajia. erilai­suutta siedetään.» erilaisuus tarkoittaa mahdollisuuksia. aina voi oppia toiselta jotain uutta. erilaisten ihmisten kanssakäyminen kehittää yksilöä.» työyhteisössä työskentelee ujoja, rohkeita, ulkomaalaisia, kotimaisia, kielitaitoisia, vähem­

» työpaikalla on ihmisiä, joiden henkilökohtai­set taustat ovat erilaisia: naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, erinäköisiä ihmisiä, ihmisiä joilla on fyysisiä rajoitteita tai eri uskontoja. työssä täytyy huomioida vain kieli­ ja kulttuurierot.» jokaisella on oikeus olla mitä on, kunhan ei tyrkytä erilaisuuttaan muille ja sopeutuu yhteisiin pelisääntöihin, eikä vaadi jatkuvasti erioikeuksia erilaisuutensa johdosta.» mielestäni kaikki ollaan erilaisia.

män kielitaitoisia, eri alan osaajia, kaikkien kanssa toimeentulevia, omassa nurkassa nyhjöttäjiä, avoimia, pihtaajia, lihavia ja laihoja.» kaikki eivät mahdu valkoinen, terve, hetero­mies tai heteronainen ­muottiin.» erilaisuus: massasta poikkeava ihminen, oman polun kulkija, vaatii itsetuntoa. monimuotoisuus: termi, jolla vältetään rasististen ilmaisujen käyttö.» erilaisuus on yksittäisten ihmisten henkilökoh­taista tapaa lähestyä ja käsitellä erilaisia tilanteita.

t o i m i - l e h d e n l u k i j a t k e r t o v a t , m i t ä o n e r i l a i s u u s .

m i t e n h e l p o s t i h y v ä k s y t e r i l a i s e n s u k u p u o l i s e n s u u n t a u k s e n t y ö t o v e r i l l a s i ?

E r i t t ä i n h E l p o S t i 5 1 %

m E l K o h E l p o S t i 3 4 %

E n o S a a S a n o a 8 %

E n K o V i n h E l p o S t i 6 %

E n l a i n K a a n h E l p o S t i 2 %

m i t e n k o h t a a t e r i l a i s u u d e n t y ö e l ä m ä s s ä ?

a V o i m i n m i E l i n 3 4 %

t i l a n n E t t a a r V o S t a E n , S a a t a n o p p i a j o t a i n U U t t a 5 9 %

S K E p t i S E S t i 4 %

m U U l l a t a V o i n ? 3 %

43 %

k e r t o o J o U t U n e e n s a J o s k U s s y r J i t y k s i .

92 %

p i t ä ä e r i l a i s U U t t a r i k k a U t e n a t yö e l ä m ä s s ä .

26 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 27

S P E S I A A L I

T A V I S

OM

A P

ÄÄ

TÖ

S

SY

NT

YM

ÄL

AH

JA

Kyselimme Kampin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksen asiakkailta, millä tavoin he eroavat työkavereistaan.

Hei, millä tavalla olet erilainen?

tEKS

ti S

ARi

AlH

AVA

KU

Vat

SARi

AlH

AVA

, iST

oC

KpH

oTo

HETA NiiNiMÄKi,lastenkodin ohjaaja”olen ainoa, joka on

yöpynyt Venäjällä venäläisperheen luona ja syönyt venäläistä koulu­ruokaa: maksakastiketta, joka oli muuten hyvää!”

TERHi VÄliMÄKi Historianopettaja”Minulla on pisin

työmatka: yli 4 tuntia päivässä. Kuljen

Helsingistä Hauhoon ensin kävellen,

sitten junalla ja loppu­matkan autolla.”

ESA KARppiNENMyyjä

”Työyhteisössäni on samanikäistä ja ­henkistä

porukkaa, mutta olen ainut, joka harrastaa

taistelulajeja.”

SEiJA VÄliMÄKi Erityisavustaja päiväkodissa

”olen monipuolisin, ainut, joka pystyy

tekemään työpaikalla kaikkia töitä.

päiväkotitöiden lisäksi olen elämäni aikana mm.

hitsannut, ommellut ja rakentanut kaksi taloa.”

JAN KAJANER varastotyöntekijä”Minulla on ihan

erilainen harrastusmaailma kuin muilla työpaikallani:

soitan rokkibändissä.”

MiiKKA MiETTiNENMyymäläpäällikkö

”Mottoni on: kolikon molemmat

puolet on hyödynnettävä.”

MiRKA JÄRNEFElT Neuvotteleva virkamies

”olen työpaikallani keskimääräistä iloisempi

ja luovempi. Ja ainoa joka pelaa aktiivisesti

jalkapalloa.”

KADi RANDMAA Myyjä

”olen nuorin ja ulkomaalainen.

Myyn nuorille sopivia merkkejä, joten on etua, että myyjäkin on nuori.

Viron kielen taidosta on myös hyötyä.”

oZAN YANAR Rahoitusalan työntekijä

”olen maahanmuuttajien lapsi. Taustani on erilainen, mutta käytän sen edukseni

ja se on vahvuuteni.”

TiMJAMi KAuRiSTiEMyyntineuvottelija

”Myönnän, että olen lusmu.

olen rehellinen sen asian suhteen.”

SAMuli piETilÄTekninen asiantuntija

”olen iloisin!”

SATu VuoRiMÄKiMyyjä

”olen kaikista eläinrakkain.

Heti kun näen jonkun karvapalleron,

se vie sydämeni.”

THoMAS GRÖNTHAl Eläinlääkärin avustaja,

eläinlääketieteen kandidaatti”Eroan naisvaltaisessa työyhteisössä muista

olemalla mies. Hyvät tavat ovat aina mukana;

miesporukassa sortuisi helpommin ronskeihin

juttuihin.”

JuHANi MAiJAlATapahtuma­avustaja

”Mä en katso ketään ylöspäin.”

ToMMi ANiKARiMyyntityöläinen

”olen poikkeuksellisen yhteistyökykyinen

alalla, jossa on paljon keskinäistä kilpailua.”

SuVi RoNKAiNENToimistotyöntekijä

”olen ainoa, joka neuloo tauoilla. Teen sukkia, pipoja

ja kaulaliinoja itselleni ja lahjaksi.”

pAulA pERÄlAMpiTalouspäällikkö

”olen uusin työntekijä, mikä näkyy toivottavasti

uusina tuulina.”

KATJA MANNiNENlastenhoitaja

”olen ainut joka nukkuu työajalla –

samalla kun lapsetkin nukkuvat.”

HENNA pEKKARiNENKoe­eläinten hoitaja

”olen ainoa, joka pelaa roolipelejä

ja konsoli pelejä todella reippaasti.”

”En olisi ikinä ennen osannut kuvitella, miten paljon naisena joutuu kokemaan su-kupuoleen liittyvää huomauttelua”, Louhi toteaa.

perinteisesti on ehkä ajateltu, että eri-laisuutta ei ole kohteliasta tuoda liikaa esiin tai ainakaan nostaa ketään silmäti-kuksi. Miksi sitten nykyään puhutaan niin paljon ihmisten eroista, moninaisuusjohta-misesta tai moninaisuusosaamisesta?

Collianderin mukaan on huomattu, et-tei tasapäistäminen kannata, koska työyh-teisöjen jäsenillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Työyhteisöt ovat tietenkin iät ja ajat koostuneet erilaisista persoonis-ta, mutta julkinen keskustelu eri ihmisryh-mien asemasta ja etenkin maahanmuutta-jien tulo suomalaiseen työelämään ovat he-rättäneet ihmiset pohtimaan myös kaikkea muuta moninaisuutta.

”Aiemmin on ajateltu, että kohdellaan kaikkia samalla mitalla. Nyt ajatellaan, että kohdellaan ihmisiä yksilöllisesti, mutta ys-tävällisesti ja kannustavasti. Se tarkoittaa, että ihmiset avaavat mielensä, kuuntelevat toisiaan ilman ennakko-oletuksia, vertailua tai arvostelua”, Colliander sanoo.

Kun luovutaan ennakkoasenteista, on huo-mattavasti helpompi ratkoa käytännön on-gelmia asiakysymyksinä: sovitella työaiko-ja, työtapoja ja erilaisia tapoja kommunikoi-da ja toimia yhdessä.

Ihmisten erityisyyden huomioiminen kuu-lostaa hyvältä asialta, mutta joskus se voi tuntua huomion kohteen mielestä myös kiusalliselta. Turkista Suomeen 90-luvulla muuttanut kirjanpitäjä Gülseren Kaya muis-taa, kuinka hänen kansallisuuttaan ja etnis-tä taustaansa on joskus alleviivattu sillä, et-tä ihmiset käyttäytyvät häntä kohtaan liian korrektisti ja varovaisesti.

”Eräässä entisessä työpaikassani minusta oli puhuttu etukäteen: tänne on valittu ul-komaalainen henkilö, eikä kukaan saa ker-toa ennakkoluuloisia vitsejä tämän – siis mi-nun – kuullen. Se teki ihmisten käytökses-tä varovaista, mikä oli minusta ihan turhaa. Se vain kertoi siitä, että minua pidettiin eri-laisena”, Kaya toteaa.

Nykyisessä työssään Accounting Services Tilimatic Oy:ssä työyhteisö on monikulttuu-rinen, mutta siitä ei tehdä numeroa, eivätkä kulttuuritaustat Kayan mielestä tule miten-kään esiin työnteossa. Kaya uskoo, että hä-nen työuraansa on helpottanut se, että hän on pyrkinyt aktiivisesti mukautumaan suomalai-seen työkulttuuriin ja työtapoihin. Aina se ei ole ollut helppoa, sillä hän kokee suomalaiset työyhteisöt paljon turkkilaisia jäykemmiksi.

”Turkissa ihmiset puhuvat ja kyselevät avoimesti työkavereiden henkilökohtaisista asioista ja perhe-elämästä tai kommentoivat vapaasti vaikka toisen painonnousua. On ol-lut työlästä miettiä joka askelta: mitä minun

r i s t i r i i t o j a t y ö p a i k a n m o n i n a i s u u d e s t a ?sUorUUs toimii. jos työkaverin erityisominaisuus tai elämäntilanne tuntuu hämmentävältä, etkä tiedä miten suhtautua, kysy, miten hän itse toivoo itseään kohdelta­van ja haluaako hän puhua asiasta. vilpitön ja kunnioittava kysyminen ei ole koskaan epäkorrektia.älä pelkää ristiriitoJa. ongelmien peittely ei kehitä työyhteisöä, vaan ristiriidat voivat jäädä kytemään pinnan alle. on tutkittu, että työntekijät, jotka ovat valmiita

ratkomaan ongelmia ja kykenevät tekemään kompromisseja, viihtyvät työpaikalla paremmin kuin ongelmia välttelevät.pelisäännöt selviksi. on hyvä sopia asiakysymyksistä, ennen kuin niistä tulee henkilökohtaisuuksiin meneviä ristiriitoja. jos työssä on erilaisiin työtapoihin tai ­kulttuureihin tottuneita ihmisiä, on hyvä puhua ääneen, millä asenteella ihmisten toivotaan olevan töissä. mi­ten suhtaudutaan esimerkiksi siihen, että toiset ovat valmiimpia ylitöihin kuin toiset?

esimiehen vastUU. esimiehen tulisi kiinnittää huomiota ilmapiirin ongelmiin, joita yksittäisten työntekijöiden voi olla vaikea tuoda esiin. esimies voi esimerkiksi järjestää keskustelun, jota varten kerätään nimettömiä lappuja työyhteisön ongelmista. ihmiset saavat nostaa vuorotellen lapun ja kommen­toida, mitä itse ajattelevat siihen kirjoitetusta aiheesta.

Annaliisa Colliander

on soveliasta sanoa ja loukkaakohan tämä. Joskus minusta on tuntunut, että olen ihan eri henkilö työpaikalla kuin muussa elämäs-säni. Mutta ehkä olen itsekin ollut liian va-rovainen”, Kaya pohtii.

Miten molemminpuolisesta arkuudesta ja varautuneisuudesta pääsisi eroon? Gül-seren Kayan mielestä se onnistuu parhai-ten tutustumalla kunnolla työkavereihin ja puhumalla avoimesti. Tällöin ihmisen oppii tuntemaan persoonana eikä pelkästään ste-reotyyppien kautta.

”Suomessa työpaikalla ollaan usein vain työssä ja oma elämä alkaa, kun astutaan työ-paikan ovesta ulos. Jos työkaverilla on on-gelmia työnteossa, niitä on helpompi ym-märtää ja ratkaista, jos tietää, mitä hänen elämässään muuten tapahtuu ja mikä kaik-ki vaikuttaa hänen työhönsä”, Kaya toteaa. n

18 %

o n s i t ä m i e lt ä , e t t ä e r i l a i s U U t t a e i o l e ko h t e l i a s t a t U o d a l i i k a a e s i i n .

m i t e n h e l p o s t i h y v ä k s y t v a m m a i s u u d e n t y ö t o v e r i l l a s i ?

E r i t t ä i n h E l p o S t i 4 7 %

m E l K o h E l p o S t i 3 8 %

E n o S a a S a n o a 1 1 %

E n K o V i n h E l p o S t i 4 %

E n l a i n K a a n h E l p o S t i 1 %

m i t e n h e l p o s t i h y v ä k s y t e r i l a i s e n e t n i s e n t a u s t a n t y ö k a v e r i l l a ?

E r i t t ä i n h E l p o S t i 3 9 %

m E l K o h E l p o S t i 4 7 %

E n o S a a S a n o a 7 %

E n K o V i n h E l p o S t i 6 %

E n l a i n K a a n h E l p o S t i 1 %

35 %

s U h t a U t U U U t e l i a a s t i e r i l a i s U U t e e n .

SATu ToiKKANEN liikunnanohjaaja

”olen kiireisempi kuin muut. Juoksen pää kolmantena

jalkana paikasta paikkaan, koska minulla on kaksi työtä

ja lisäksi opiskelen. olen myös paljon pidempi

kuin muut!”

e r i l a i s u u s o n v o i m a v a r a !t ä y S i n S a m a a m i E lt ä 5 5 %

m E l K o S a m a a m i E lt ä 3 5 %

E n o S a a S a n o a 9 %

j o K S E E n K i n E r i m i E lt ä 2 %

m i t e n e n n a k k o l u u l o i n e n o l e t ?E r i t t ä i n E n n a K K o l U U l o i n E n 1 %

m E l K o E n n a K K o l U U l o i n E n 1 6 %

E n o S a a S a n o a 1 7 %

E n j U U r i K a a n E n n a K K o l U U l o i n E n 5 9 %

E n l a i n K a a n E n n a K K o l U U l o i n E n 7 %

tied

ust

elu

t: a

nd

iam

o k

enkä

kesk

o 0

10 5

33 9

333

ww

w.a

nd

iam

o.f

i. be

net

ton

(09)

756

20

20. f

Ren

ch

co

nn

ecti

on

fin

lan

d 0

40 5

73 1

271.

h&

m (0

9) 3

43 4

950

. hu

go

bo

ss n

oRd

ic +

45 3

318

800

0. i

da

ekm

an

2o

R+by

ya

t (0

9) 7

30 1

01.

katR

i n d

esig

n b

y ka

tRi

nis

kan

en 0

40 5

34 5

808.

mo

Rell

ato

ga

la k

oRu

oy

040

0 6

70 3

38 w

ww

.mo

Rell

ato

.co

m. P

iec

es b

ests

elle

R fi

nla

nd

oy

020

747

467

3. P

hil

oso

Phy

blu

es o

Rig

ina

l Pb

o g

Rou

P (0

9) 8

76 4

156

ww

w.P

bo-g

Rou

P.co

m. P

un

an

aa

mio

(02)

880

580

5. t

aRa

ja

Rmo

n

lem

on

ad

e fa

shio

n o

y 0

400

773

325

. tig

eR o

f sw

eden

oy

mo

R.a

l a

b (0

9) 6

74 5

54.

28 toimi nº 1 2011

t yöntekijä perusti Facebook- profiilin työkaverinsa ni-missä ja käytti sitä hänen kiusaamiseensa. Seurauk-sena potkut. Toinen hauk-kuu työnantajaansa omal-

la Facebook-sivullaan. Seurauksena potkut. Kolmansia ärsyttää, kun työnantaja on kiel-tänyt Facebookin käytön työaikana.

Sosiaalinen media – esimerkiksi Facebook, Twitter-mikroblogipalvelu, Flickr-kuvapal-velu ja YouYube -videopalvelu – on muutta-nut ihmisten tavan kommunikoida melkein yhtä nopeasti ja merkittävästi kuin Interne-tin ensimmäinen aalto. Ja kun Facebookiin on viimeisten kahden vuoden aikana liitty-nyt pari miljoonaa suomalaista, on selvää, et-tä pelisäännöt eivät ole kaikille aivan selvät.

Jos niitä edes on. ”Vaikka Facebook, Twitter ja muut palvelut

ovat uusia, työnantajan ja työntekijän suhde ja sitä määrittelevät tekijät pysyvät samoi-na”, sanoo Jouko Malinen, Tietoalan toimi-henkilöt ry:n puheenjohtaja.

”Työsopimuslakiin kuuluu lojaliteettipe-riaate, joka määrittelee työntekijän käytös-tä työajan ulkopuolellakin: ei saa herjata tai haukkua pomoa. Se vain tahtoo unohtua

Sosiaalisen median pelisääntöjen laatiminen on parasta mahdollista työpaikkademokratiaa, josta kaikki hyötyvät. tEKSti RiSTo pAKARiNEN KUVitUS SAC MAGiquE

työasioissa tulee raja vastaan, sillä työanta-jakin nauttii suojaa”, sanoo Anja lahermaa, Toimihenkilökeskusjärjestö sttk:n lakimies.

Ristiriitatilanteissa – joista suuri osa kär-jistyy, kun työtoverit välittävät viestin työn-antajalle – irtisanomisen uhka saattaa tulla työntekijälle yllätyksenä. Hänhän vain purki sydäntään Facebook-kavereilleen.

”Monet ymmärtävät, etteivät jaa sinän-sä salassa pidettäviä asioita, mutta jos työ-paikan pienemmiltä tuntuvat asiat harmit-tavat, on helppo purkaa pahaa mieltä net-tiin. Ilmapiiriasiat pitäisi tietenkin käsitellä työpaikan sisällä, eikä purkaa Facebookissa

Face bookin äärellä. Olen kuullut, että mei-dänkin alallamme on jouduttu jakamaan va-roituksia”, hän toteaa.

sopimUsoikeUdellisen lojaliteettipe-riaatteen peruslähtökohtana on ajatus sii-tä, että ”sopimusosapuolet ovat velvolli-sia ottamaan huomioon myös vastapuolen

edut ja oikeudet”. Niinpä työntekijän täytyy miettiä sitä, mitä työnantajastaan ja työpai-kan tapahtumista julkisesti kertoo. Face-book on julkinen paikka.

”On jokaisen oma asia päättää, kuinka pal-jon haluaa yksityisasioitaan levitellä, mutta

”Työsopimuslain lojaliteettiperiaate määrittelee

työntekijän käytöstä.”

Facebookissa

työnantajastatykätään

30 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 31

tai muualla julkisuudessa”, sanoo Malinen. Kun Malisen työpaikalle Suomen Logi-

caan tuli yhtiön Lontoon päämajasta so-siaalisen median pelisääntöehdotus, hän ehdotti luottamusmiehenä aikalisää ennen pelisääntöjen hyväksymistä. Yt-neuvottelu-kunnassa tehtiin pohjatyöt, ja muutaman si-

vun mittaiset pelisäännöt hyväksyttiin Suo-men yhtiössä yt-menettelyn päätteeksi.

”Perusohjeistukset kannattaisi tehdä am-mattiliittotasolla, mutta viime kädessä-hän pelisäännöt sovitaan työpaikoilla. Olot ovat joka alalla ja paikassa erilaiset”, Mali-nen sanoo.

samaa mieltä on Lahermaa. Hän uskoo, ettei pelisääntöjä suurempia muutoksia, esimerkiksi uusia lakeja, tarvita.

”Nykyinen lainsäädäntö on lähtökohtai-sesti soveltuva, mutta tietoisuus työpaikoil-la on huono. Juristeille lakipykälät aukea-vat, mutta nyt tarvitaan työpaikkatasoisia pelisääntöjä siitä, mitä sosiaalisen median käyttö merkitsee juuri meidän työpaikal-lamme”, hän sanoo.

”Voisi olla hyvä ajatus suunnitella pe-ruspelisäännöt keskusjärjestötasolla, mut-ta vielä tärkeämpää on, että työantajan ja työntekijöiden edustajat käyvät pelisään-töjä yhdessä läpi omalla työpaikalla, ennen

kuin tapahtuu jokin valitettava juttu. Pitäi-si olla aivan normaalia, että esimerkiksi uu-delle työntekijälle kerrottaisiin sosiaalisen median käytön pelisäännöt. Se on osa hy-vää henkilöstönhallintaa. ”

Facebookiin kirjoittaminen on verratta-vissa yleisönosaston kirjoitukseen, eikä

nettimaailmassa oikeastaan ole merkitystä edes sillä, onko ystäviä kymmenen vai tu-hat. Tekstistä jää digitaalinen sormenjälki, ja sen kopioiminen on helppoa ja nopeaa.

”Monet kuvittelevat, että sosiaalinen media on kahden välistä viestintää, vaikka viestit voivatkin olla luettavissa kaikkialla. Ihmiset tekevät asioita huolimattomuuttaan ja tietä-mättömyyttään”, Lahermaa sanoo .

”Varsinaiset liike- ja ammattisalaisuudet ymmärretään pitää, mutta jos sitten huoli-mattomuuttaan kirjoittaa Facebookiin, että ’nyt se sopimus syntyi’, saattaa vahingossa aiheuttaa haittaa työnantajalleen. ”

parhaiten vaikeUksilta välttyy, kun ei kirjoita työasioista nettiin lainkaan – aina-kaan sellaista, mitä ei voisi kirjoittaa leh-teen tai sanoa esimiehelle kasvotusten. Sil-lä halusitpa sitä tai et, ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

”Vaikka toimisit mielestäsi ainoastaan omana itsenäsi, vastapuoli voi mieltää sinut

työpersoonaksesi. Rajaa voi olla vaikea teh-dä. Toki voi ajatella, että tässä on kyse myös sananvapaudesta, mutta työsuhteessa loja-liteettiperiaate ulottuu vapaa-ajallekin ja ra-joittaa hieman sitä, mitä voi sanoa. Missä se raja menee, riippuu tilanteesta ja juuri sitä voisi miettiä työpaikoilla”, Lahermaa sanoo. ”Väline on toissijainen asia.”

Vaikka lojaliteettiperiaate pistääkin ih-miset käyttäytymään asiallisesti työnan-tajaa kohtaan, työnantajalla ei ole oikeut-ta salaa tutkia työntekijöiden käyttäytymis-tä so siaalisessa mediassa – vaikka saakin kieltää työkoneiden käyttämisen sosiaali-sen median käyttöön.

”Työnantaja voi sanoa, että työkoneita ei saa käyttää sosiaaliseen mediaan, mutta mi-nusta se olisi äärimmäisen huonoa henki-löstöpolitiikkaa. Jos koneita kuitenkin saa käyttää, työnantajalla ei ole oikeutta seura-ta, millä sivuilla on käyty”, Lahermaa toteaa.

”Totta kai työnantajakin saa googlailla, mitä on kirjoitettu, mutta ei saa salaa käy-dä tutkimassa työntekijän konetta. Työnan-taja ei saa lähteä aktiivisesti seuraamaan ja valvomaan ja tehdä kaikkea, mikä on tekni-sesti mahdollista.”

”on työpaikkoJa, kuten sairaala, jois-sa työntekijät eivät voi istua koneella. Ja toisaalta, it-alalla netissä ovat kaikki, niin työntekijät itsenään, kuin työnantaja ja asiak kaat yrityksinä”, Malinen toteaa.

Sekä Malinen että Lahermaa kannattavat pelisääntöjen laatimista työpaikoilla.

”Olisin mieluusti ensin liikkeellä, enkä odottaisi, että joku tekee jotakin tyhmää, josta on vahinkoa myös yritykselle. Myös palkansaajien intresseissä olisi saada asia työpaikoilla selväksi, että työntekijät tietä-vät, kuinka toimia”, Lahermaa sanoo.

”Kerrotaan pelisäännöt ja luotetaan ihmi-siin. Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä”, Malinen kiteyttää. n

Facebookiin kirjoittaminen on verrattavissa

yleisönosaston kirjoitukseen.

tEKSti SuVi RüSTER KUVat SANNA pEuRAKoSKi{ ruoka & juoma }

Töiden jälkeen aterian pitää valmistua joutuisasti. Pikaruuassa auttavat pakastevihannekset, säilykkeet ja nopeasti kypsyvät raaka-aineet.

Vartissa valmista arkiruokaa

vUonna 2010 maailman suosituimmaksi sivustoksi noussut facebook avasi ovensa 2004, siis 7 vuotta sitten. tosin ensimmäiset pari vuotta rekisteröityminen onnistui vain amerikkalaisen yliopiston sähköpostiosoitteel­la. suurelle yleisölle facebook avautui 2006, ja suomenkielinen versio lanseerattiin 2008.

kehitys on nopeaa. nyt facebookilla on lähes kaksi miljoonaa suomalaista käyttäjää.

vastaavanlaista murrosta on vaikeaa löytää aivan lähihistoriasta. internet ja sähköposti mullistivat työpaikkojen viestintää, mutta sosiaalisen median esiinmarssi on ollut huippu­

nopeaa. onneksi lain perusperiaatteet kestä­vät hyvin myös teknisen kehityksen vauhdissa.

”jos sosiaalisen median toimintaa ryhdyt­täisiin ohjaamaan omien, erityisten pykälien tasolla, lait olisivat tässä tahdissa jo vanhentu­neet, ennen kuin ne saadaan valmiiksi”, sanoo anja lahermaa, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n lakimies.

Pelisääntöjä tarvitaan, koska kaikkien käsitys sosiaalisesta mediasta ei ole sama.

”nuoret ovat ehkä tottuneet jo siihen, että kaikki heitetään facebookiin”, sanoo jouko malinen, tietoalan ry:n puheenjohtaja.

jos on kouluaikana tottunut kirjoittamaan, mitä mieleen juolahtaa, ja jakaa elämänsä yksityiskohdat kuvineen ja videoineen, sitä voi olla vaikea lopettaa töissäkään.

”nuoret ovat kasvaneet netin ja sosiaalisen median kanssa. vanhemmat ehkä suojaavat yksityisyyttään enemmän”, lahermaa toteaa. sosiaalisessa mediassa on myös paljon positii­vista. malisella itsellään on yli 850 facebook­kaveria. ”se on hyvä verkostoitumisväline. ammattiyhdistysasioissakin sosiaalinen media on hyvä, sillä pitäähän liikkeen olla siellä, missä ihmisetkin ovat.”

Vauhdikas kehitys

Ruokaisan salaatin pyöräyttää valmiista salaattisekoi­tuspussista viidessä minuutissa. Salaatin voi ruokaistaa keitetyllä pastalla tai perunalla, jotka kannattaa sekoittaa salaattikastikkeen joukossa maistuviksi.

savUlohi-pinaattisalaatti4 annosta

1 ps. (175 g) salaattisekoitusta1 ps. (70 g) babypinaattia1 ruukku villirucolaa2 dl pakasteherneitä2 dl pakaste- tai säilykemangokuutioita½ tuorekurkku300 g savulohta

Kastike:4 rkl sitruunanmehua2 rkl öljyä½ sitruunan raastettu kuori¼ tl suolaa½ tl sokeria½ dl hienonnettua minttua tai persiljaa

1. sekoita salaattisekoitus, huuhdotut pinaatin ja rucolanlehdet salaattikulhossa. lisää joukkoon herneet ja mangokuutiot.2. viipaloi kurkku. Perkaa savulohipala ruodot­tomiksi suupaloiksi. sekoita kurkkuviipaleet ja savulohipalat salaatin joukkoon.3. mittaa salaattikastikkeen aineet keskenään ja sekoita salaattiin. tarjoa salaatin kanssa tuoretta ruisleipää.

r uoka valmistuu kotona nopeasti työ-päivän jälkeen, kun nälkään varau-tuu hyvin säilyvillä ja monikäyttöi-

sillä ruoka-aineilla. Kuiva-ainekaapin pe-rusta on tomaattimurska. Se on helppo, nopea ja maukas keittojen ja kastikkeiden pohja. Tölkkipavut nostavat kastikkeiden, salaattien keittojen ja patojen ravintoar-

voa. Hyödynnä edelliseltä aterialta jäänei-tä perunoita tai pastaa salaatissa tai pika-paista pannulla yrttivoissa maukkaaksi li-säkkeeksi.

Tuoreet yrtit raikastavatkin monen vai-summankin ruuan. Yrtit viihtyvät ikkuna-laudalla omassa ruukussaan ja säilyvät pit-kään, kun niitä muistaa kastella.

PIKAKOKIN KAAPISSA: » täytä pakastin pakastevihannessuika­leilla, wokkivihanneksilla ja sipuli­kuutiolla. ne sopivat munakkaiden täytteeksi, keittoihin, laatikoihin tai paistoksiin. marjoilla ja hedelmäkuu­tioilla voi rikastaa salaatteja tai jukurtin. käteviä pakasteita ei tarvitse kuoria tai pilkkoa, mutta vitamiinit ovat tallella.

vinkki! valmiit salaattisekoituspussit voi käyttää sellaisenaan huuhtelematta. sekaan laitetaan jotain proteiinipitoista, kuten grillattua broileria, ilmakuivattua kinkkua tai savustettua kalaa.

32 toimi nº 1 2011 toimi nº 1 2011 33

{ ruoka & juoma }

Jeeralla, chilillä ja kurkumalla intialaisittain maustettu siskonmakkarakeitto valmistuu pikaisesti, kun joukkoon heittää pakastealtaan wokkivihannespussin. lastenversiossa chilin määrää kevennetään.

tEKSti ToMMi AiTio KUVa HEiKKi RAuTio{ toimiva tyyli }

Kevätkauden upgreidausItsensä voi uudistaa turistiluokasta first class -tasolle myös räjäyttämättä pankkia. Yksi tarkasti mietitty asuste on joskus tehokkaampi kuin täysin uusi asu.

tied

ust

elu

t: a

cq

ua

di P

aRm

a, a

PPle

/sto

ckm

an

n, (

09)

121

1; lo

uis

vu

itto

n/l

ou

is v

uit

ton

hel

sin

ki, (

09)

681

1 66

15; m

ax

ma

Ra, m

ax

& c

o/m

ax

ma

Ra, (

09)

977

 377

; mo

ntb

lan

c/o

sk. l

ind

Roo

s, (0

9) 6

24 1

88; R

ay-b

an

/lu

xo

ttic

a n

oRd

ic, (

09)

439

10

50;

Ren

aRd

bij

ou

x/m

y o

my,

010

 423

373

3; s

PoRt

ma

x/w

eeke

nd

, (0

9) 1

74 6

25; t

um

i/tu

mi s

toRe

hel

sin

ki, 0

10 4

70 6

630

. eRm

eneg

ild

o Z

egn

a j

a h

eRm

ès, e

i myy

nn

issä

su

om

essa

Ermenegildo Zegnan kashmirvillainen kaulahuivi n. 300 €, Ray­Ban Aviator ­aurinkolasit 146 €, Montblancin nahka kantinen muistikirja 145 € ja Meisterstück­kynä 310 €, Acqua di parman Tournée­bisneskokoelman puhvelinnahkainen matkalompakko 420 €, Hermès’n silkkihuivi pony des polo 300 €, louis Vuittonin matka­kassi 55 Keepall 940 € sekä Applen 32­gigainen 3G ipad 799 euroa ja Tumin ipad­suojakotelo 95 €.

Tuhdisti mustapippurilla maustettu tomaatti­pekonikastike raikastuu tuoreilla yrteillä. pastan keitinveden voi kuumen­taa nopeasti vedenkeittimessä ja lisätä kattilaan. Annos valmistuu vartissa.

sUpernopea tomaatti-pekoni kastike & tUorepasta4 annosta

1 dl sipulikuutioita (tai ½ tuore sipuli hienonnettuna)1 hienonnettu valkosipulinkynsi170 g pekonia tai ilmakuivattua kinkkua500 g tomaattimurskaa1 dl vettä2 rkl punaviinietikkaa tai balsamicoa1 lihaliemikuutio1 tl sokeria1 tl jauhettua mustapippuria3 rkl hienonnettua basilikaa3 rkl hienonnettua persiljaa2 rkl hienonnettua oreganoa tai timjamia

Lisäksi:1 pkt (250 g) tuorenauhapastaa

1. leikkaa pekoniviipaleet ohuiksi suikaleiksi ja nosta kylmälle pannulle. kuumenna. kun peko­nista irtoaa rasvaa, lisää sipulikuutiot ja viipaloitu valkosipulinkynsi. kuullota pari minuuttia. 2. lisää tomaattimurska ja vesi. mausta puna­viinietikalla, lihaliemikuutiolla, sokerilla, musta­pippurilla ja hienonnetuilla yrteillä. kiehauta ja tämän jälkeen hauduta miedolla lämmöllä 8–10 minuuttia.3. keitä tuorepastaa varten reilusti vettä kattilas­sa ja mausta vesi suolalla. lisää tuorepasta ja kei­tä pakkauksen ohjeen mukaan. valuta pastat sii­vilässä ja sekoita heti kastikkeen joukkoon. tarjoa pastan kanssa raastettua parmesaanijuustoa.

intian siskonkeitto5–6 annosta

2 valkosipulinkynttä2 rkl öljyä1 rkl tomaattipyreetä1 tl kurkumaa1 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa½ tl chilirouhetta1 l vettä2 kasvis- tai lihaliemikuutiota300 g siskonmakkaroita750 g Wok-vihanneksia, Classic

1. kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet.2. kuumenna öljy kattilassa. lisää tomaattipyree ja mausteet. kuullota miedolla lämmöllä 3–4 mi­nuuttia. lisää vesi ja liemikuutiot. kiehauta.3. Purista siskonmakkaroista ruokalusikallisen kokoisia palloja liemen joukkoon.4. lisää jäiset wokkivihannekset. kuumenna ja keitä 8–10 minuuttia. maista ja mausta tarvit­taessa suolalla. lisää keittoon reilusti hienonnet­tua korianteria tai persiljaa. n

34 toimi nº 1 2011

{ toimiva tyyli }

meihin on sisäänrakennettu vallan merkillinen uudistumisen vietti, joka käskee hankkimaan uuden

puvun, vaihtelemaan suosimiamme ravin-toloita ja etsimään uusia musiikkielämyksiä.

Tämä vietti puhuu erityisen painokkaalla äänellä kevätkaudella. Silloin tyylitietoiset yksilöt tuntevat pakottavaa tarvetta garde-robinsa uusimiseen – yleensä aivan turhaan. Henkilökohtaisen tyylinsä voi päivittää tu-ristiluokasta first class -tasolle ilman, että merkittävästi köyhtyy.

Yksittäinen huolella valittu pukeutumisen lisävaruste voi parhaimmillaan luoda tehok-kaamman uudistumisen efektin kuin koko-nainen vallankumous vaatehuoneessa. Tä-mä luksus-esine kannattaa valita paitsi hen-kilökohtaisten tyyli- ja brändimieltymysten, myös käytettävyyden mukaan. Mitä jokapäi-väisempi tuote on, sitä enemmän siitä on iloa.

Naisella luonnollinen valinta osuu silkki-huiviin. Silloin kun se on vaikkapa Hermès’n kaltainen klassikko ja hienostuneen maun kiistaton maamerkki, siitä voi nauttia vuo-sikausia aivan joka päivä – ja yhtä sujuvas-ti toimistolla tai illan asiakastilaisuudessa kuin viikonlopun merenrantakävelylläkin.

miehelle samanlaista huivien moni-ottelijaa on vaikeampi löytää, mutta kash-mirvillasta ommeltuna sekä riittävän pit-känä – useita erilaisia sidontatapoja mah-dollistaen – se viimeistelee pukeutumisen kolmena vuodenaikana, jotka maamme ka-ruissa oloissa ovat aina pidempiä kuin las-kuista ulosjäävä kesäsesonki.

Kevättä ja kesää vasten upgreidaus tar-koittaa yksinkertaisimmillaan uusia aurin-kolaseja. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja on kaksi: trendien viimeisimmällä aallon-harjalla ratsastelu tai kova luotto Ray-Ba-nin pilottilasien edustamaan muotokieleen.

Iloa, tyyliä ja suoranaista hedonismia työ-pöydälle ja neuvotteluhuoneisiin? Nahka-kantinen muistikirja säväyttää aina, ja kun merkintänsä raapustaa Montblancin täyte-kynällä, voi tuntea tiettyä ylemmyyttä kaik-kiin heihin, joiden muovisissa kuulakärkiky-nissä on paikallisen autokorjaamon mainos.

Teknofriikki valitsee käyttäjänsä tyystin koukuttavan iPadin, mutta tyyliniekka ei anna tärkeimmän tablettinsa naarmuuntua kassinpohjalla, vaan varustaa sen näyttäväl-lä suojakotelolla – niitä valmistavat nykyi-sin kaikki nahkatuotteiden kanssa puljaavat luksus-talot, mutta toimintakykyisin yksilö tulee amerikkalaiselta Tumilta.

työmatkailiJan kannattaa satsata pelimerkit mahdollisimman tasokkaaseen mutta käsimatkatavarakokoiseen laukkuun.

Kahden–kolmen päivän työreissun varus-teet mahtuvat helposti Louis Vuittonin klas-siseen Keepall-laukkuun, joka koossa 55 on vielä vietävissä sisälle koneeseen.

Ja kun tilanne on päällä, tarvitaan kovaa varustusta: sen sijaan että boarding-kortti ja passi tursottavat paidan rintataskusta, ne on elegantimpaa kuljettaa matkalompakos-sa. Välimerellisten suihkuseurapiirien van-ha darling Acqua di Parma ompelee oman-sa ihmeellisen pehmeästä puhvelinnahasta.

Todellinen työkseen matkustavan lifesave on Max Maran kolmen vyön setti, jota voi käyttää yhtenäisenä nippuna tai yksittäisi-nä erivärisinä vöinä. Siitä on neljän erilaisen asukokonaisuuden, tilaisuuden ja tyylin vii-meistelijäksi. n

Max & Co:n valkoiset Calamaio­aurinkolasit 145 € ja Max Maran weekend­kokoelman metallia, muovia ja kangasta yhdistelevä Kriss­kaulakoru 109 €.

alla Sportmaxin lammasnahkakäsineet 155 €, Renard Bijoux’n puinen sydänsormus 189 € sekä Max Maran weekend­malliston kolmen vyön nippu 89 €.

P a l v e l u n u m e r o 0 1 0 1 9 5 1 1 0 | w w w . t u r v a . f iOlemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.

Hymyile, olet Turvassa

Korko-Omavara -vakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola. Kaikki vakuutuksen hoitoon liittyvät asiat voit hoitaa meillä Turvassa.

Matka vauvasta aikuiseksi edellyttää monenlaista hankintaa. Lapsen kasvaessa kasvavat yleensä myös kulut. Säännöllisesti syrjään laitetut pienetkin säästöt karttuvat vuosien myötä huomattaviksi summiksi.

Lapsen säästövakuutus on järkevä ja riskitön ratkaisu.Se on myös hyvä lahjaidea niin kummipojalle, lapsen-lapselle kuin omalle jälkikasvullekin. Ennakoi tulevaa ja ota yhteyttä. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä.

TULEVAISUUTEENTurvaa lapsen

36 toimi nº 1 2011 erton järjestösivut nº 1 2011 37

Aaltosesta erton puheenjohtaja s. 38

Vuosikokoukset lähestyvät s. 39

Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee s. 40

olen itse toiminut aikoinani pääluottamusmiehenä sekä työ-suojeluvaltuutettuna ja siksi tie-dän henkilöstön edustajan työn moninaisuuden.

Henkilöstön edustajalla pitää olla samat valmiudet kuin hr-

päälliköillä. Täytyy olla muutosjohtajan taidot ja neu-vottelukykyä sekä paljon ymmärtämystä organisaation toiminnasta, taloudesta ja asiakkuuksista, jotta pystyy vaikuttamaan ja kehittämään organisaatiota henkilös-tön edustajana. Lisäksi pitää tietää, miten työehtosopi-musta ja työelämän lakeja sovelletaan.

Luottamustehtävästä sain itse moninaiset valmiu-det pärjätä ja kehittyä työelämän muillakin osa-alueil-la. Tämä ainakin kannusti minua aikanaan. Takaan, et-tä mikään ei mennyt hukkaan. Näitä valmiuksia voi nyt myös esimiehenä toimiessani hyödyntää. Siksi voin suositella henkilöstön edustajan tehtävää ainakin täs-tä näkökulmasta kaikille.

Toinenkin asia tulee mieleeni noilta pääluottamus-miesajoiltani. Isossa talossa tehtiin työhyvinvointiky-sely. Tulos ei ollut hyvä. Odotin johdolta, että se läh-tee parantamaan yrityksen ilmapiiriä.

sitten tajusin, että pallo on meillä kaikilla ja varsinkin minulla pääluottamusmiehellä. Minä olin se, jonka tehtävä oli luoda keskusteluyhteys henkilöstön ja johdon välille. Minä olin se, jonka tehtävänä oli ryh-tyä kehittämään yhdessä henkilöstön ja johdon kans-sa uusia muotoja ilmapiirin parantamiseen. Minä olin se, joka välitti viestiä henkilöstölle, että ilmapiirin pa-rantaminen alkaa meistä kaikista.

Kun suhde johtoon on hyvä, asiallinen ja luottamuk-sellinen, isoista asioistakin saadaan pienin askelin hy-vä lopputulos. Tämä on se viesti, jonka minä haluan välittää tulevaisuuden henkilöstön edustajille ja työn-antajille. Luokaa hyvä ja luottamuksellinen keskuste-lupohja, ja silloin asioista pystytään olemaan myös eri mieltä. Sillä se, jos mikä, vie asioita eteenpäin.

erton ”kivijalka” on henkilöstön edustajat eli hed:t – ovat he sitten luottamusmiehiä, luottamusvaltuutettuja, työsuojeluvaltuutettuja tai ewc-edustajia. Heidän työn-sä on meille tärkeää, ja haluamme tukea heidän työtään mahdollisimman monella tasolla.

Tämän vuoden painopisteenä erto ssa ovat henkilöstön edusta-jat Hed-Hunting-hankkeessa, joka tehdään yhdessä kaikkien jäsenyh-distyksien kanssa.

Hed-Huntingin tavoitteena on nostaa henkilös-tön edustajien arvostusta, uudistaa koulutusta, saada uusia henkilöstön edustajia sekä edistää yhteistyötä työnantajan kanssa ja työpaikkatason toimintaa. Työ on ertossa aloitettu ja näkyy varmasti monella taval-la tämän vuoden aikana.

Haluamme siis henkilöstön edustajistamme arvostet-tuja tulevaisuuden tekijöitä, joiden työ on haluttua ja koulutuksesta hyötyä kaikissa työelämän osa-alueissa.

pia ben aissatoimialapäällikköErityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tulevaisuuden tekijät

” sitten tajusin, että pallo on meillä kaikilla.”

s iis tolkuttomasta työtahdista, pomojen surrealistista vaati-muksista ja kaiken kesken-jäämisestä, ylipäätään siitä kuinka kulunut viikko on taas imenyt voimat ja nujertanut

ihmisen.Kaverillani ei ole taipumusta liioitteluun.

Hän on paremminkin understatement-mie-hiä. Se saa työelämän kurjuuden kuulosta-maan musertavalta. Oikeastaan hänen ei tarvitsisi edes kuvailla, jo uupunut ääni pal-jastaa kaiken.

Sikäli olen pitänyt hyvänä merkkinä, että hän jaksaa sentään soitella.

Sitten sattui, että kaverilla meni selkä. Hän joutui viikoksi sairaslomalle, pakkolepoon.

Kaveri tylsistyi jo parissa päivässä. Hän soitti ja sanoi, että hän on ollut sittenkin vää-rässä: Maailmassa on pahempiakin paikkoja kuin työpaikka. Niin kuin esimerkiksi koti.

”Haluan heti takaisin töihin, tekemään ja menemään ja olemaan mukana. Eihän tääl-lä kotona kukaan jaksa käkkiä.”

minä olen käkkinyt kotona viimei-set 14 vuotta. Työmatkani suuntautuu sän-gystä pari metriä vasemmalle. Kun saan tietokoneen auki, alkaa eräänlainen yksi-tyinen, päivän mittainen ainekirjoitustun-ti. Ihmisiä tapaan kirjamessuilla, parin vuo-den välein. Syksyllä 2013 jutellaan taas!

Tällaisella työnkuvalla on hyvät puolen-sa. Minusta ei tunnu työviikon päätteeksi, että minut on nujerrettu, paitsi silloin kun

olen itse itseni nujertanut. Työtahtini ei ole tolkuton eivätkä vaatimukset surrealistisia, ellei vät sitten omat vaatimukseni.

Ylipäätään kaikki työni ongelmat johtuvat minusta. Kari Hotakainen on kuvannut ilmiö-tä myönteisestä näkökulmasta: hänen työ-huoneellaan on kuulem-ma ”hyvä henkilökemia”.

Ilmiön armottomampi puoli paljastuu, kun ryhtyy tosikoksi ja toteaa, että kir-jailijan työhuoneella ei ole henkilökemiaa lainkaan.

Minulla on ikävä henkilökemiaa. Minul-la on ikävä aika monia työpaikan ilmiöitä.

kokemUkseni työpaikoista ovat vä-häiset. Opiskelujen jälkeen pääsin lehteen uutistoimittajaksi. Tarkoitukseni oli tehdä työtä ikuisesti. Tein sitä pari vuotta.

Siinäkin ajassa ehti kuitenkin kokea kai-kenlaista sellaista, jota erakkona nyt ikävöin.

Ikävöin sitä töihintulon hetkeä, kun työ-kavereista heti muisti, että eihän tämä nyt niin vaikeaa ollutkaan, että yhdessähän tääl-lä yritetään, ihmisten maailmassa. Sitä tun-netta, kun sai ensimmäiset sanat sanottua ja ensimmäiset asiat hoidettua ja työt alkoivat rullata omalla painollaan.

Ikävöin sitä tekemisen meininkiä, kun ke-hiteltiin yhdessä ideaa, joka vähä vähältä vahvistui niin että lopulta saavutettiin jota-kin, johon kukaan ei olisi yksin yltänyt.

Ikävöin sitä, että sain hoidettavakseni teh-täviä, että joku pyysi minua hoitamaan hom-

man. Minun ei siis tarvinnut luoda ja kek-siä kaikkea itse, riitti kun tein sen mitä pyy-dettiin.

Ikävöin sitä tunnetta, että olen mukana ku-vioissa ja että sosiaaliset taitoni karttuvat. Työpaikan kahvihuoneessa oppii viikossa

enemmän elämästä kuin kotona vuoden mietti-mällä.

Ikävöin sitä kokemusta, että työpäivä päättyy ja al-kaa oma aika, että päiväs-sä on rajoja, rytmiä.

Ikävöin jopa sitä taloa, työpaikkaraken-nusta. Sitä että on olemassa tuollainen iso talo, joka kuuluu hiukan myös minulle, ja jonka uumenissa on erilaisia arkisto- ja kir-jasto- ja varastohuoneita, joissa saan tämän toimeliaan yhdyskunnan täysivaltaisena jä-senenä käydä.

kaverin selkä tUli kUntoon. Hän palasi töihin. Ensimmäisenä perjantaina soittoa ei vielä kuulunut, mutta toisena kyl-lä. Arvaatte puhelun tunnelman. Jo uupu-nut ääni paljasti, että työelämä oli osoitta-nut taas todellisen luontonsa.

Niin sen tietysti pitikin mennä, ihminen haikailee aina sinne missä hän ei ole.

Työelämällä on ollut viime vuosina mai-neenhallintaongelmia. Tämän maineen kannalta on kiinnostavaa, että työpaikkakin käy haikailujen kohteeksi ja onnen maan kuvajaiseksi heti, kun siitä joutuu riittävän kauaksi. n

Puhelin soi yleensä perjantaisin, kuuden jälkeen. Kaveri kertoo terveisiä työelämästä.

onnen maa

Maailmassa on pahempiakin

paikkoja kuin työpaikka.

ota

va /

vil

le j

uu

Rikk

ala

{ työhuoneelta }pETRi TAMMiNEN on VääKSyläinEn Kirjailija,

jonKa työmatKa SUUntaUtUU yläKErraSta alaKErtaan.

38 erton järjestösivut nº 1 2011 erton järjestösivut nº 1 2011 39

Toimisto

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiTyösuhdeneuvontama–pe klo 9–1509 6132 3241Jäsenpalveluma, ti ja to-peklo 9.30–11.30 ja 12–1409 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi

puheenjohtajaJuri Aaltonen 040 553 8536

puheenjohtajan esikuntaMeincke Pirkkoliisa, hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri040 500 9793Aho Mirkka, markkinointisuunnittelija09 6132 3264Ahonen Kristiina, viestintäpäällikkö09 6132 3267

palveluyksikköKoivisto Helena, laatupäällikkö09 6132 3242Fagerlund Sari, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3214Hongisto Marja, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3212Huusko Hannu, järjestelmäasiantuntija09 6132 3272Kekkonen Hilkka, koulutussihteeri09 6132 3236Kokko Paula, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3215 ma, ti ja to 1.2.–31.5.2011ma–pe 1.6.–31.8.2011Turunen Tarja, jäsenpalvelusihteeri09 6132 3268

toimialayksikköWaltari Hannele, toimialajohtaja09 6132 3262Ben aissa Pia, toimialapäällikkö09 6132 3243Orkovaara Matti, neuvottelupäällikkö09 6132 3248Ahtola Kaisu, järjestölakimies09 6132 3266Bruun Leila, työsuhdeasiamies09 6132 3231

Jalo Maritta, järjestölakimies09 6132 3245Juvonen Pekka, järjestöasiantuntija09 6132 3216Kalmi Kristiina, järjestöasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ulla, toimialasihteeri09 6132 3230Kullanmäki Tarja, järjestölakimies09 6132 3247Kuusisto Karo-Petteri, järjestöasiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo, järjestöasiantuntija 09 6132 3239Pohja Jami, järjestölakimies09 6132 3273Lievonen Helena, järjestölakimies09 6132 3246Sarvi Anne, järjestölakimies09 6132 3237Tuomas-Kettunen Elina, toimialasihteeri09 6132 3227Laihorinne Minna, järjestöasiantuntijaperhevapaalla 8.10.2010 alkaenTykkä Johanna, järjestölakimiesperhevapaalla 26.4.2010 alkaen

talous- ja henkilöstö- hallintoyksikköKoskinen Reija, talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maija, taloussihteeri09 6132 3265Wickström Leena, taloussihteeri09 6132 3221

työttömyyskassaPuhelinpalvelu päivystääma, ti ja to–peklo 9.30–11.30 ja 12–14p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fi

Kivistö Esa, kassanjohtaja09 6132 3250Hedman Virpi, taloudenhoitaja09 6132 3251Helle Anna, osastosihteeri09 6132 3256

erton teesit paremman työelämän puolestasuomalaisen työelämän kehittäminen on seuraavan hallituskauden suuri kysymys. erto haluaa seuraavasta hallitusohjelmasta uuden työelämän julistuksen. Hallitusohjelmaan on saatava linjaukset, jotka varmistavat parem-pien ja kilpailukykyisempien työpaikkojen syn-nyn, turvaavat osaamisen korkeatasoisen kehit-tämisen ja takaavat toimivat hyvinvointipalve-lut kaikille.

erto haluaa, että työelämän pelisäännöt tar-kistetaan tavoitteena ihmisen jaksaminen ja osaaminen. erton eväillä uusi työelämä on mahdollista luoda.

Reilu työelämä on kilpailukykyinen, koska kaikki voivat keskittyä olennaiseen: työn teke-miseen. Tärkeimmät innovaatiot syntyvät työ-paikoilla, joissa kaikki on otettu mukaan kehittä-miseen. Siksi elinikäinen oppiminen on tehtävä mahdolliseksi ja turvattava omaehtoisen koulu-tuksen resurssit.

Laadukkaat peruspalvelut kuuluvat kaikille. Niiden takaamiseksi on määriteltävä palvelu-takuu ja -taso. Kolmannen sektorin toimijoiden asema on selkeytettävä ja turvattava niiden roo-li palvelujen täydentäjänä.

Ihminen on jaksamisen mitta. Kun työelämäs-sä jaksetaan paremmin, pitenevät myös työurat. Vasta todellisten muutosten jälkeen voidaan pu-hua vapaaehtoisen eläkeikärajan nostamisesta.

Uusien työpaikkojen synnyttämisen on olta-va hallitusohjelman keskeinen tavoite. Suomel-la on paljon mahdollisuuksia parantaa kilpailu-kykyään osaamisella, tietoyhteiskunnan kehit-

tämisellä, palveluliiketoiminnan edistämisellä ja yrittäjyydellä. Tie keksinnöstä on innovaa-tioksi ja uudeksi yritystoiminnaksi on tällä het-kellä liian pitkä.

erton hallitusohjelmakärjet löytyvät kokonai-suudessaan nettisivuilta www.erto.fi -> Tietoa Er-tosta -> Perustietoa -> Kannanotot ja linjaukset. erton teesit voi lähettää sieltä helposti esimer-kiksi kansanedustajaehdokkaalleen. Myös erilai-set tilaisuudet, paneelit ym. kannattaa käyttää hyväkseen ja kysyä ehdokkailta asioista.

Juri Aaltonen erton uudeksi puheenjohtajaksi juri aaltonen on Erityisalojen Toimihen-kilöliitto erto ry:n uusi puheenjohtaja. Kou-lutukseltaan hän on työoikeuteen erikoistunut oikeus tieteen lisensiaatti.

42-vuotiaalla Aaltosella on pitkä työkokemus erikokoisista ja eri keskusjärjestöihin kuuluvis-ta liitoista. Hän on sekä kansallisen että kansain-välisen ay-toiminnan konkari ja toiminut myös tuomioistuinlakimiehenä ja osallistunut useisiin tes-neuvotteluihin. ertoon hän siirtyy Toimi-henkilökeskusjärjestö sttk ry:n kansainvälisten asioiden päällikön paikalta.

”erto on minulle paluu ammattiliittojen pe-rustyöhön ja olemassaolon oikeutukseen eli suo-raan jäsenpalveluun”, Aaltonen kertoo.

Kaikkein tärkeimpänä hän pitää henkilöstön edustajien lisäämistä työpaikoilla jäsenedunval-vonnan kehittämiseksi.

erton edellinen puheenjohtaja Tapio Huttula siirtyi Suomen Humanistinen Ammattikorkea-koulu Oy:n toimitusjohtajaksi.

Kiinnostaako työskentely työosuuskunnassa? Tulossa: Työosuuskunta-koulutuspäivä Helsin-gissä 16.4.2011. Seuraa sähköpostiasi!

Yhdistyksettietoalan toimihenkilöthed-neuvottelupäivät 21.–22.3.2011 Hotelli Scandic Marski, Helsinki. Aiheena palkat ja pal-kankorotukset sekä työhyvinvointi. Neuvotte-lupäivät on tarkoitettu Tietoalan henkilöstön edustajille, joita ovat luottamusmiehet ja vara-luottamusmiehet, yt-neuvottelukunnan jäsenet, työsuojeluvaltuutetut ja varatyösuojeluvaltuute-tut sekä hallintoedustajat ja ewc-edustajat (kan-sainvälisen yritysneuvoston edustajat). Edel-lä luetellut henkilöstön edustajat saavat käyt-tää neuvottelupäiville osallistumiseen työaikaa. Kutsu neuvottelupäiville on lähetetty sähköpos-tilla. Jos olet Tietoalan hed, mutta et ole saanut kutsua, ota yhteyttä: hallitus@tietoala.fiKevätkokous 16.4.2011Tietoalan toimihenkilöiden kevätkokous pidetään lauantaina 16.4.2011 Sokos hotelli Presidentissä klo 13 alkaen. Merkitse ajankohta kalenteriisi. Kokouk-sessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarkem-mat tiedot maaliskuussa ilmestyvässä Tietoalani- lehdessä sekä nettisivullamme www.tietoala.fi.

tilitoimihenkilöt ry»Hed-seminaari 19.3.–20.3.2011, Helsinki»Kevätkokous 21.–22.5.2011, Jyväskylä»Kevään hallituksen kokoukset: 20.3.2011 ja 16.4.2011

ysteaystean kevätkokous. Aika la 21.5.2011 klo 14.00. Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Kokouk-sessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokouksen jälkeen lähdemme Tallinnan risteilylle. Aloitamme lounaalla klo 12.00 ja luento on klo 13.00. Kokoukseen on jär-jestetty kuljetus Helsingin keskustasta ja kokous-paikalta risteilylle lähtijät viedään myös bussilla satamaan. Takaisin tullessa 22.5. ei ole kuljetus-ta. Laiva on Helsingin Länsisatamassa klo 16.00. Seuratkaa ystean nettisivuja, jonne tulee myö-hemmin varsinainen kutsu ja ilmoittautumisoh-jeet. ystea-lehti ilmestyy huhtikuun alkupuolella ja siinä on myös kutsu ohjeistuksineen. Risteilys-tä peritään 40 euron omavastuuosuus.

logistiikan toimihenkilöt Jäsenkevätkokous- ja teatterimatka Kuopios-ta Kotkaan ja Kouvolaan. La–su 21.–22.5.2011, jäsenkevätkokousmatka Sokos Hotel Seura-huoneelle, Keskuskatu 21, 48100 Kotka, ruokai-

lu, mahd. opastettu tutustuminen merikeskus Wellamoon tai pistäytyminen kalamarkkinoilla ja teatteria Kouvolassa, ”Kääk, vuoteessani on vieras” sekä majoittuminen. Tarkempia tietoja 4.3.2011 ilmestyvässä LogOn-lehdessä sekä Tar-ja Luostarinen, p. 045 6720 907 tai sähköpostilla tarja.luostarinen@gmail.com

erityistoimihenkilöt et ryKevätkokous! Erityistoimihenkilöt et ry:n sään-tömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 21.5. klo 12.00 alkaen, Sokos Hotel Vantaassa, osoite Hertaksentie 2, Vantaa. Kokouksessa käsi-tellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määrää-mät asiat. Yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet voivat tehdä aloitteita yhdis-tyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite päätösesi-tyksineen tulee jättää hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Il-moittautumiset 5.5. mennessä virpi.pelttari@er-to.fi. Varsinainen kutsu kevätkokoukseen on tule-vassa tETra -lehdessä ja www.etry.fi. Tervetuloa!

Aluejärjestötpohjois-pohjanmaaTule pelaamaan hohtogolfia! Uusien jäsenten il-ta 5.5.2011 alkaa klo 17.00 Kumppanuuskeskuk-sella, Isokatu 47. Sieltä siirrymme Pelibunkkeriin (Kansankatu 47) pelaamaan hohtogolfia. Tapah-tuma loppuu klo. 20. Pelibunkkerin tarjontaan voit tutustua osoitteessa www.pelibunkkeri.fi. Tarjolla on pientä purtavaa. Ilmoittautuminen Annikki Holmalle 28.4.2011 mennessä puh. 040 506 2911 tai s-posti annikki.holma@luukku.com.

pohjois-savoStand up -kiertue: hyvät, pahat ja hauskat pe 11.3.2011 klo 19 Konserttisali. Logistiikan toimi-henkilöt Pohjois-Savon paikallistoimikunta jär-jestää hauskan iän pidennystapahtuman Kuo-pion Musiikkikeskuksessa, Kuopionlahdenkatu 23, 70100 Kuopio. Simo Frangén, JP Kangas ja Arimo Mustonen. Kolmen täysin erilaisen koo-mikon mukaansatempaava stand up -show. Hin-ta on jäseniltä 16€/hlö, ei jäseniltä 32€/hlö. Paik-koja rajoitetusti. Ilmoittautumiset ma 7.3.2011 mennessä: Tarja Luostarinen, p. 045 6720 907 tai sähköpostilla tarja.luostarinen@gmail.comPilikit esille ja sualiit ylös! Perinteiset pilikit tik-kalasuaressa. Aeka la 26.3.2011 klo 10–13. Pohjois-Savon aluejärjestön koko perheen pilikkikilipailut Paekka: Tikkalansuarj (vitostien varressa, likipittä-en 9 km Kuopiosta pohjoseen). Kun ilmoittaudut perjantaihin 18.3. mennessä Pirkolle numeroon 050 511 1741, pääset nauttimaan lauantaipäivästä ja mukavien ertolaisten seurasta – ihan ilmaiseksi.

TA pA H T u M A K A l E N T E R i

henkilöstön edustajilleerton perehdyttämiskoulutusHenkilöstön edustajan perehdytyskoulutus on suunnattu ensisijaisesti vasta valituille luotta-musmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuo-jeluvaltuutetulle. Koulutus soveltuu myös pi-dempään tehtävässä toimineelle henkilöstön edustajalle, joka ei ole saanut koulutusta tehtä-väänsä tai haluaa päivittää omaa osaamistaan. Henkilöstön edustajan perehdyttämiskoulutus koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjak-sosta ja etäopiskelusta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytyskoulutus I 11.–12.4. ja 26.–27.9.2011 HelsinkiLuottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen perehdytyskoulutus II 2.–3.5., 5.–6.9. ja 28.–29.11.2011 Helsinki

Lisätiedot henkilöstön edustajien koulutukses-ta: www.erto.fi/palvelut/koulutus/koulutukset-henkilostonedustajille

kaikille jäsenille Uranavigoinnin abc. 6.4.2011 Oulu, 8.9.2011 Hämeenlinna ja 29.9.2011 Kuopio klo 17–20.

Kiinnostaako uranavigointi? Koulutus on tar-koitettu niille erton jäsenille, jotka ovat haluk-kaita pohtimaan omaan uraan tai työelämään liittyviä valintoja.

Lisätiedot jäsenkoulutuksista: http://www.erto.fi /palvelut/koulutus/koulutuksetjasenille

ilmoittautuminen koulutuksiinSitovat ilmoittautumiset nettisivuilla olevalla lo-makkeella tai sähköpostilla hilkka.kekkonen @erto.fi puhelimitse numeroon (09) 6132 3236.

E R T o Ko u l u T TA A

40 erton järjestösivut nº 1 2011 erton järjestösivut nº 1 2011 41

Jäsenyhdistykset

erityistoimihenkilöt etpj. Seija PyökeriVirpikuja 4 A 11, 01360 Vantaap. 050 559 3142seija.pyokeri@syl.fi, seija.pyokeri@erto.fiwww.etry.fi

logistiikan toimihenkilöt pj. Marko NurmiKolumäentie 19, 05400 Jokelap. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset mamapj. Kaarina Pehkonen Humalistonkatu 5 B 41, 00250 Helsinkip. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

tietoalan toimihenkilöt pj. Jouko Malinen Logica Suomi Oyp. 0400 940 273 jouko.malinen@tietoala.fiwww.tietoala.fi

tilitoimihenkilöt titopj. Anne-Mari KorholaKorholantie 27, 95500 Vojakkala p. 040 741 5915 anne-mari.korhola@erto.fi www.tilitoimihenkilot.com

yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry ysteapj. Matti OjamoNäkövammaisten Keskusliittop. 040 737 1720matti.ojamo@erto.fiwww.ystea.fi

Aluejärjestöt

etelä-karjala pj. Markus Saukkonen Hytintie 201,

54310 Hyttip. 044 700 7245markus.saukkonen@kaakontieto.fi

etelä-savopj. Kirsi KyröläinenNaistingintie 2 B 10,50600 Mikkelip. 050 338 9936kirsi.kyrolainen@surffi.fi

helsinki-uusimaapj. Sirkku MutruToinen linja 19 A 18, 00530 Helsinkip. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

itä-savopj. Eila TaurénArmilankatu 18 B 12, 53100 Lappeenranta p. 0400 613 758 eila.tauren@gmail.com

kanta-hämevpj. Annika Lundahl (ajalla 25.10.2010–25.10.2011)Kämmekäntie 1 B 5, 13500 Hämeenlinna p. 050 514 8784 annika.lundahl@elisanet.fi

keski-suomipj. Ilkka Puhakka Taulupolku 3 as 3,40200 Jyväskyläp. 0400 329 061ilkka.puhakka@suomi24.fi

lahden seutupj. Sirkka RappumäkiOnnelaisentie 4, 15340 Lahtip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

lappipj. Raili KarjalainenReetintie 10, 96400 Rovaniemip. 0400 217 732raili.karjalainen@erto.fi

länsirannikkopj. Virve KonttasLähdetie 8, 65320 Vaasap. 050 558 9986virve.konttas@erto.fi

HENKIlöTIEdOT (Täytetään aina)

Etu- ja sukunimi

Jäsennumero tai hetu(merkittävä kokonaan)

Sähköpostiosoite

Puhelin Koti Työ

Ammattinimike

Lisätietoja Markkinoinnin esto

MUUTOKSET JäSENTIETOIHIN (Osan muutosilmoituksista voi myös tehdä nettisivujemme kautta www.erto.fi)

OSO

ITE Vanha osoite

Uusi osoite

PAlK

ATO

N A

JAN

JAK

SO

Jäsenmaksun suuruus palkattomalla ajanjaksolla vuonna 2011 on 8,50€/kk. Ilmoitus palkattomasta ajanjaksosta on tehtävä palkattomalle kaudelle jäämistä seuraavan kuun alusta alkaen. Palkaton ajanjakso kirjataan vain täysille kalenterikuukausille (esim. 1.1.–31.1.2011). Kirjaa ilmoitukseesi palkattoman kauden syy sekä alkamis- ja päättymisaika. Jos päättymisajankohta ei ole tiedossasi, arvioi se mahdollisimman tarkasti.

Palkaton ajanjakso: ____/ ____ 20______ – ____/ ____ 20______.

Syy: Palkaton sairausloma

Asevelvollisuus Opiskelu (varsinainen henkilöjäsen,

joka siirtyy päätoimiseksi opiskelijaksi)

Palkaton vapaa Hoitovapaa (lastenhoidon tuki)

Määräaikainen eläke Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa

Työ

PAIK

AN

MU

UTO

S Edellinen työsuhde päättyi ____/____20______. Uusi työsuhde alkanut ____/____20______.

Uusi työsuhteeni on Vakituinen Määräaikainen

Työnantajan nimi

Työnantajan osoite

Toimiala

Elä

KE

Olen jäänyt pysyvästi eläkkeelle ____/____20____ alkaen. Valitse alla olevista vaihtoehdoista toinen:

Eroan työttömyyskassasta, mutta haluan jäädä liiton eläkeläisjäseneksi em. päivämäärästä lähtien. Vuonna 2011 eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 8,50€/kk.

Eroan sekä liitosta että työttömyyskassasta em. päivämäärästä lähtien.

lUO

TTA

MU

S-TO

IMET (Ympyröi oikea vaihtoehto) Olen aloittanut / lopettanut luottamusmiehenä / varaluottamusmiehenä /

luottamusvaltuutettuna / varaluottamusvaltuutettuna / työsuojeluvaltuutettuna / 1. varatyösuojeluvaltuutettuna / 2. varatyösuojeluvaltuutettuna ____/____2011 alkaen.

Päiväys Paikka Allekirjoitus

____/____20______

JäSENTIETOJEN MUUTOSlOMAKE 2011

✃

Kelan peruspäiväraha/työmarkkinatuki tai yli kalenterikuukauden kestävä karenssi (työtön). Huom. kassaltamme ansiosidonnaista päivärahaa tai muuta kassan maksamaa etuutta saavat jäsenet eivät ole oikeutettuja alennetun jäsenmaksun maksamiseen.

työttömyysturvamuutoksia 1.1.2011 alkaenTyöttömyysturvan peruspäiväraha nousee 25,63 eurosta 25,74 euroon päivässä sekä lapsikorotuk-set yhdestä huollettavasta alle 18-vuotiaasta lap-sesta 4,88, kahdesta lapsesta yhteensä 7,16 ja kol-mesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,23 eu-roa päivässä.

Työttömyyskassan määritellessä maksamien-sa etuuksien suuruuksia palkkatulosta vähenne-tään työttömyysvakuutusmaksua vastaava mää-rä. Vähennys on 3,67 % (3,5 % vuonna 2010).

määräaikaislakeja jatketaan vuodellaEhdotetulla lailla jatketaan menettelyä, jos-sa työntekijälle, jonka viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useam malla päivällä viikossa, maksetaan työt-tömyysetuutta lomautuspäiviltä.

Myös työntekijän, jonka palkkaa on alennet-tu määräaikaisesti tuotannollisista tai taloudel-lisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan.

Lomautusajalta maksettavaa työttömyysetuut-ta koskevia säännöksiä sovelletaan lomautuk-siin, jotka toteutetaan 4.1.2010 ja 1.1.2012 välise-nä aikana. Palkanalennusta koskevia säännök-siä sovelletaan määriteltäessä ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa vuosina 2010–2012 ansaittujen palkkojen perusteella. Laki tuli voi-maan 1.1.2011.

käsittelyaika tulee työttömyys-kassoilleTyöttömyysetuuksia koskevat hakemukset tu-lisi jatkossa käsitellä määräajassa. Työttömyy-setuutta koskeva päätös tulisi antaa 30 kalen-teripäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta.

Jos päätöstä ei hakemuksen puutteellisuuden vuoksi voitaisi antaa ehdotetussa määräajas-sa, työttömyyskassa olisi päätöksen antamisel-le säädetyn 30 päivän määräajassa ryhdyttävä toimiin asian selvittämiseksi.

Päätös olisi tällaisessa tapauksessa annettava viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun työttömyyskassalla on ollut käytettävissään asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2011 keväällä. Päätökselle määräaikaPäätös työttömyysetuudesta olisi annettava vii-meistään kolmantenakymmenentenä kalenteri-päivänä hakemuksen saapumisesta. Tämä oli-si enimmäisaika, jonka hakemuksen käsittelyn pääsääntöisesti saisi kestää.

Hakemuksista merkittävä osa ei ole ratkais-tavissa hakemuksen tiedoilla, vaan asiaan on

hankittava lisäselvitystä hakijalta itseltään tai muulta taholta. Näitä tahoja ovat yleensä työ- ja elinkeinotoimistot, työnantajat, toiset työttö-myysetuuden maksajalaitokset ja vakuutusyh-tiöt.Päätös 14 päivässä lisäselvityksen saamisesta Jos asiassa tarvitaan lisäselvitystä, olisi lisäsel-vityksen hankintaan ryhdyttävä 30 päivän käsit-telyajan aikana. Hankittu lisäselvitys voi johtaa uuteen lisäselvitykseen ja hakijan kuulemiseen lisäselvityksen johdosta.

Jos asiassa on hankittu lisäselvitystä, odotettu työvoimapoliittista lausuntoa tai kuultu hakijaa, päätös on tällaisessa tapauksessa annettava vii-meistään neljäntenätoista kalenteripäivänä sen jälkeen, kun työttömyyskassalla on ollut käytet-tävissään asia ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Päätöksen antamiseen tarvittavat tiedot on katsottava olevan myös silloin, kun määräaika lisäselvitykseen tai vastineen antamiseen on ku-lunut. Tämä 1 päivän määräaika koskisi nimen-omaan tilanteita, joissa päätöstä ei ole voitu an-taa 30 päivän määräajassa.

Jos lisäselvityspyyntö on tehty ja lisäselvitys saatu ennen 30 päivän määräajan kulumista, päätöksen antamiseen olisi näissäkin tilanteis-sa käytettävissä 30 kalenteripäivää alkuperäisen hakemuksen saapumisesta. Nopeasti tehty lisä-selvityspyyntö ei siten lyhentäisi laissa säädet-tyä 30 päivän käsittelyaikaa. Ilmoitus päätöksen antamisesta myöhemminPäätöksenä pidettäisiin tässä yhteydessä myös ilmoitusta siitä, että päätös annetaan myöhem-min. Usein työttömyyden alkaessa työttömyys-päivärahaa ei makseta ajalta, jota ensimmäinen päivärahahakemus koskee.

Tämä johtuu yleensä lomakorvauksen jaksot-tamisesta ja omavastuuajasta. Näissä tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa antaa asias-sa yksi päätös, jossa on kaikki hylkyperusteet.

Näin on etenkin silloin, kun omavastuuaika ja-kaantuisi kahteen eri päätökseen. Tämä on haki-jalle ymmärrettävämpi. Näissä tilanteissa haki-jalle tulee kuitenkin ilmoittaa päätöksen antami-selle säädetyn määräajan kuluessa siitä, minkä vuoksi päivärahaa ei voida maksaa ja että haki-ja saa myöhemmin asiasta valituskelpoisen pää-töksen.

Laissa olevista määräajoista huolimatta pää-sääntönä olisi, että hakemus on käsiteltävä il-man aiheetonta viivästystä. Tämä tarkoittaa sitä, että päätös olisi annettava tai lisäselvityspyyn-tö tehtävä niin nopeasti kuin mahdollista. Kä-sittelyajan lyhentämisen kannalta on keskeistä, että työttömyysturvajärjestelmän itsessään yk-sinkertaistetaan. Tämä vähentää lisäselvitysten tarvetta ja muutoinkin nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

T YÖ T T Ö M Y Y S K A S S A T i E D o T TA A

42 erton järjestösivut nº 1 2011 toimi nº 1 2011 43

tulevaisuuden tekijät analysoivat t yöelämäätEKSti SARi AlHAVA KUVa JuuSo pAloNiEMi

{ uusi alku }

Erityisalojen Toimihenkilöliitto erto ry

Tunnus 5005594Vastauslähetys 00003 Vastauslähetys

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

✃

pirkanmaapj. Jari KoivulaKaaritie 24, 37600 Valkeakoskip. 050 591 6551jvkkoivula@hotmail.com

pohjois-karjalapj. Päivi Kuosmanen Kokkomäentie 2 D 19, 80140 Joensuup. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

pohjois-pohjanmaapj. Ritva VäyrynenKantajantie 5,90800 Oulup. 040 586 8606ritva.vayrynen@erto.fi

pohjois-savopj. Ulla-Maija Alanne Linnanpellonkatu 8 as 2, 70500 Kuopiop. 050 305 1713ulla-maija.alanne@erto.fi

satakuntapj. Anne KiveläHakalantie 20 as 7, 29600 Noormarkku p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com

seinäjoen seutupj. Ulla MuurimäkiKeijukaisenpolku 2 E, 60150 Seinäjokip. 050 328 5264ulla.muurimaki@gmail.com

varsinais-suomipj. Tiina ImmonenAhmankuja 3 A,20750 Turkup. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

Ruusu Ranttila, 6 vuottaopettaja. Hyvä hoitaja pitää tarpeeksi pitkän lukuhetken päiväunien aikaan. Ja jos askarellaan, siltä voi kysyä, mi-tä tehdään. Päiväkodin aikuinen lohduttaa, jos lapsi on surullinen. Paijaamalla saa lapset iloiseksi.

Tykkään vauvoista ja hoidan aina pieniä lapsia, jot-ka tulevat meille kylään. Ja leikin jo nyt paljon lasten kanssa. Mutta omaa pikkusiskoa ja pikkuveljeä en ha-lua hoitaa! n

Ruusun äiti on talouspäällikkö ja isä Senior Consultant, molemmat it-alalla.

lUUlen, että markkinatUtkiJa tutkii eri paikkoja ja sitä, etteivät ruuat katoa. Se varmaan tutkii niitä suu-rennuslasilla. Sitten se myös katsoo ihmisiä markki-noilla, ettei kukaan varasta.

Markkinatutkijaksi voi opetella niin, että etsii jotain ta-varaa, joka on hukassa vaikka kotona tai pihalla.

Markkinatutkijan ammatti sopii minusta joillekin po-jille, koska pojat on taitavampia tutkimaan. Tytöt pär-jää paremmin tanssimisessa.

Minä en haluaisi olla markkinatutkija, koska en tiedä tarkkaan, mitä ne tekevät. Minusta tulee lastentarhan-

”Henkilöstön edustajat ovat työpaikkojen voimavara – todellinen kulta-aarre. He kehittävät työpaikan toimintaa, ja heitä arvostetaan. Heihin voivat luottaa niin työntekijät kuin työnantajatkin.”

Pidä huolta aarteesta!

www.erto.fi