UTELIAS MIELI LÖYTÄÄ INNOVAATION

Jari Ranne:

VANHUUSTYÖN VALLANKUMOUS!KUKA ANTAA MAHDOLLISUUDEN? TOVEJA KUKKAROSSA

ELÄINTEN PUOLELLA

BODY TIMMISSÄ

HYVÄT PAHAT RUTIINIT

ERILAISUUS VAHVISTAA

STRESSI JÄÄ PUISTOON

JÄSENLEHTI

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 2-15

RIIDASTA SOVUKSIERI MIELTÄ SAA OLLA7 TAPAA

IRTAUTUA TÖISTÄ LOMALLA

TOIMIN J U T U T16 Innovatiivisuuden

kummisetäJari Ranne auttaa organisaatioita kehittämään innovatiivisuuttaan. Hänen mielestään innovointiin pitäisi satsata erityisesti prosessin alkuvaiheessa.

28 Oman työpaikkansa kehittäjät”Kuinka moni teistä haluaisi viettää vanhuutensa täällä”, kysyy työyhteisövalmentaja Anna Pylkkänen hoivakodin työyhteisöltä.

34 Työttömän paluu töihinIhmisten työuralla on nykyään yhä enemmän erilaisia vaiheita, kuten pätkätyötä, osa-aikatyötä ja työttömyysjaksoja, eivätkä ne välttämättä kerro yksilön valinnoista vaan tuulisesta työelämästä.

SovitellenTavallisessa suomalaisessa työyhteisössä riidellään, eikä se mitään, sillä erimielisyydet ovat hyvästä, jos niistä otetaan opiksi. Yleensä kinat pysyvät asiassa ja ratkeavat saman tien, mutta joskus ne iskevät syvälle tunteisiin ja jäävät kytemään. Silloin tarvitaan sovittelua.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Tarja ja Inka täydentävät toisiaan.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Ninni Pekkala.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki hyvistä ja huonoista toimintatavoista.

14 OMAT RAHAT

Aikapankkiin talletetaan toveja.

31 7 TAPAA

laskeutua lomalle.

32 VAPAATA AIKAA

Ulla Hyvönen treenaa kehoa.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

& äidit

43 UUSI ALKU

Roosa Männistö, 8, haluaa opettajaksi.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Ikäjohtamista elämän eri vaiheissa. Kesäduunari-info on auki. Järjestä kokous tehokkaaksi.

6 TYÖ & TERVEYS

Stressi jää puistokävelylle. Kylmähoito tekee kudoksille hallaa. Nauti lomasta hyvävointisena. Oletko hyttysen herkku?

9 MYÖS NAISILLE

Kalamies on koukussa.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Tytölle koulu on pelastus. Ranskalainen suunnittelee palaverissa lomaansa. Kanariansaarilla ekohengessä. Ole armollinen itsellesi.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

TERHI HAUTAMÄKI

SUSANNA HA ANPÄ Ä

ANTTI ISOK ANGAS

VIRVE JÄRVINEN

K ATARIINA KR ABBE

TUOMAS LEHTONEN

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

MIINA POIKOL AINEN

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2015

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

JARI R ANTEEN.

sisältö 2-2015

2 | TOIMI | 2-2015

VA STUULLISEN ISK ÄN JA ÄISK ÄN TEHTÄVÄ Ä . Niin minun kuin varmaan sinunkin jälkikasvu on innosta pinkeänä hakenut kesätöitä. Toivottavasti haku on onnistunut. Nuorten silmissä kiiluu palkkarahoilla tehtävät tulevaisuuden investoinnit, kuten reissu kaverin kanssa ulkomaille. Palkan lisäksi moni töitä saanut odottaa jännityksellä, millaista on olla töissä. Miten minua kohdellaan ja millaisin säännöin töissä ollaan? Osa säännöistä on luettavissa laista ja osa perustuu hyviin käytöstapoihin.

Nuorten vanhemmilla on iso vastuu jälkikasvun rynnistäessä työelämään. Meidän tehtävämme on kertoa nuorelle työelämän perusteet. Kyse on pienistä asioista ja isoista perusoikeuksista ja -velvollisuuksista. Töihin pitää mennä ajoissa ja määrätyt työtehtävät pitää hoitaa. Kaikkia pitää kohdella yhdenvertaisesti. Työnantaja ei saa peruuttaa työvuoroa aamulla sateen takia jne. Lakiasioissa nuoria neuvoo liittojen yhteinen Kesäduunari-info.

Onnittelut kaikille kesätöitä saaneille. Jos ei töitä ole löytynyt, niin nauti lomasta ja kesästä!

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

Erilaisissa yhteyksissä näkee usein ohjeita siitä, mitä kaikkea pitää tehdä ennen lo-maa, millä tavalla pitää rentoutua ja mi-ten arkeen paluu onnistuu kitkattomasti. Onpa puhuttu jopa lomailutaidoistakin; miten viettää ja käyt-

tää loma oikein. Huh! En usko, että ohjeistaminen auttaa viettämään parempaa lomaa. Lomalla ei pidä yhtään mitään. Eikä stressaaminen niin sanotusta oikeanlaisesta lomas-ta eroa työtehtävistä stressaamisesta.

Jokaiselle on omat keinonsa lo-mailuun, kesäilyyn ja rentoutumiseen eikä yhtä pa-rasta tapaa ole olemassa. Toiselle sopii suunnitelmien ja tehtävien listaaminen, toinen etenee vailla mitään tarkempia pohdintoja. Joku haluaa toiminnallisen ak-tiiviloman, toinen maata riippumatossa kirjan kanssa ja kolmas hoitaa puutarhaa. Kaikki ovat ihan yhtä oi-keita vaihtoehtoja – aktiivipörrääjä nauttikoon taval-laan ja leppoistaja tavallaan. Ainoa kaikille sopiva ohje onkin tehdä juuri sitä mitä itse haluaa ja mistä nauttii – ulkopuolisten mielipiteistä välittämättä.

Jos loma-asioista tai muusta tulee kysyttävää, niin ERTOn työsuhdeneuvonta palvelee koko kesän ajan. Myös nettisivujemme työsuhdeoppaasta löydät vas-

tauksia yleisimpiin kysymyksiin, esimerkiksi loman määrän laskentaan, loman pitämiseen, lomarahaan tai lomalla sairastumiseen.

Toimin jutut käsittelevät tällä kertaa muun muassa työhyvinvoinnin ja työpaikan ilmapiirin asioita. Luul-

tavasti jokaisella työpaikalla on jos-kus tehty asiasta kyselytutkimuksia. Olivatpa tulokset mitä tahansa, jo-kainen voi kysyä itseltään, mitä voisi tehdä, jotta työkaveri saisi työnsä hyvin tehdyksi ja viihtyisi työpai-kallaan. Kehittäminen on helpointa aloittaa peilistä näkyvästä henkilöstä.

Hyvä käytös on luonnollisesti työhyvin-voinninkin lähtökohta. Kommunikoin-nilla, puheeksi ottamisella, luottamuk-sen arvoisella toiminnalla, kuuntelulla ja kiittämisellä pääsee jo hyvin pitkälle. Avoimuus, toiminnan läpinäkyvyys ja koko henkilökunnan osallistaminen kehittämiseen edistävät tasavertaista työyhteisöä.

Aurinkoista kesää!

Kristiina Ahonen päätoimittaja

JOK AINEN TAVALLAAN

LOMALLA EI PIDÄ YHTÄÄN

MITÄÄN.

pääkirjoitus

Parasta lomassa on valinnanvapaus.

TOIMI | 2-2015 | 3

Takaisin työelämään

?Millä tavoin voin päästä kahden vuoden työttömyydestä takaisin työelämään? Mitä taikatemppuja minun pitää tehdä?

Kahden vuoden työttömyyden jälkeen on edelleen mahdollista työllistyä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on optimismin ja työllistymisuskon säilyttäminen. Älä anna periksi! Älä lopeta työnhakua! Usko itseesi ja osaamiseesi!

Pohdi, mitä osaat ja mitkä ovat keskeiset ammatilli-set ja persoonalliset vahvuutesi. Käy läpi työhistoriasi ja nosta esiin onnistumisiasi. Pohdi myös, mikä sinua kiinnostaa, onko sinulla jonkin toimialan tai toimin-non erityisosaamista jne. Paketoi osaamisesi esiin hou-kuttelevasti ja selkeästi. Mieti, missä näille taidoillesi olisi käyttöä ja tarjoa osaamistasi suoraan sinne, missä uskot voivasi osaamisellasi hyödyttää organisaatiota. Tee avoimia hakemuksia, tarjoa työpanostasi ja koh-denna se suoraan kiinnostaviin organisaatioihin. Älä siis jää pelkästään avoimeksi ilmoitettujen työpaikko-jen varaan. Verkostoidu ja ole itse aktiivinen – älä odo-ta, että sinut löydetään. Kerro avoimesti, minkälaista työtä haet. Huolehdi myös siitä, että ansioluettelosi ja hakemuksesi ovat selkeät, ajan tasalla ja tuovat esiin osaamisesi sekä tavoitteesi.

Konkretisoi myös näkyväksi, miten olet kehittänyt itseäsi työttömyysjakson aikana. Mitä olet oppinut ja mitä uusia taitoja olet hankkinut? Tai oletko päivittä-nyt olemassa olevaa osaamistasi? Työttömyysjakso on otollinen aika oppia paljon sekä itsestään että ympä-röivästä maailmasta. Tuo tämä esiin ja ole ylpeä siitä.

Marjukka Mikola

Naapurissa ruoho vihertää

?Voiko työnantaja estää työntekijäänsä siirtymästä kilpailijalle töihin?

Mikäli mistään kilpailukiellosta ei ole sovittu, työn-tekijä saa vapaasti siirtyä minne tahansa töihin irtisa-

noutumalla vanhasta työpaikastaan ja noudattamalla irtisanomisaikaa. Ainoastaan, mikäli vanhaan työ-suhteeseen liittyy joko työsopimuksella tai muuten tehty erillinen kilpailukielto, voi siirtyminen olla ra-joitettua.

Lain mukaan kilpailukielto on pätevä solmia ”työ-suhteeseen liittyvästä erittäin painavasta syystä”. Työntekijän tulee olla jotenkin avainasemassa, esi-merkiksi hankkimassa asiakkaita. Kilpailukiellolla saadaan rajoittaa uudessa työssä aloittamista enintään kuusi kuukautta työn päättymisestä tai erillistä koh-tuullista korvausta vastaan jopa vuoden verran (työso-pimuslaki 3 luku 5 §). Tällöinkin rajoitetaan kilpaile-vaa toimintaa, ei työntekoa yleensä.

Matti Orkovaara

Suomen jama mielessä

?Elämmekö Suomessa nyt jotain lamaa tai laskukautta? Vai ollaanko jo nousussa?

Suomen kansantalous kärvistelee lamassa. Menossa on seitsemäs laiha vuosi. Laskukausia seuraa yleensä nousukaudet, se on talouden normaali kulku, mutta nyt on käsillä poikkeuksellisen huonot ajat. Ne näyt-tävät jatkuvan.

Varovaista optimismia on ilmassa. Ennustelaitosten yhteinen käsitys ensi vuodesta on lievän myönteinen. Talous olisi kääntymässä varovaiseen kasvuun, työt-tömyyden kasvu pysähtyisi ja velkaantumisen vauhti hiljenisi. Synkän pilven reunoilla näyttäisi ehkä kim-meltävän kultaa.

Raamatullisilla vertauksilla voisi leikitellä: seitse-mää laihaa vuotta seuraa seitsemän lihavaa. Harmi vaan, etteivät taloudelliset analyysit anna aihetta olet-taa, että lihavat vuodet olisivat nurkan takana. Mutta kuitenkin: vähän helpottaa.

Lisää vertauksia: pitkään on kavuttu uuvuttavaa ylä-mäkeä, nyt ollaan pääsemässä tasaiselle, mutta kun-non vauhdikasta, helpottavaa alamäkeä ei näy.

Ralf Sund

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 2-2015

KESÄDUUNARI-INFO auttaa nuoria ke-sätyösuhdeasioissa, kuten palkka-asioissa ja työsopimuksen laatimisessa. Palvelu on maksuton ja siellä voi asioida nimettö-mänä.

Kesäduunarineuvoja Rina Knape muis-tuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena.

– Ennen kuin allekirjoitat sopimuk-sen, lue teksti ja käy läpi siinä mainitut työehdot sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Tarkista etenkin luvattu-jen työtuntien määrä ja selvitä epäselvät

kohdat ennen allekirjoittamista.Palkkaerittelyn kanssa pitää myös

olla tarkkana.– Tarkista, että palkkatiedot ovat oi-

kein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huo-lehdi kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Puhelinpalvelu (p. 0800 179 279),

avoinna arkisin klo 9–15

Lisää tietoa ja keskustelua:

www.kesaduunari.fi, www.facebook.com/kesaduunari ja

twitter.com/kesaduunari.

Onnea kesätyöstä!

ÄLYK Ä S ESIMIES OTTA A ihmisen elämän-tilanteen huomioon – ihan jo työn laadun ja tuottavuudenkin kannalta.

Ihmisen työuran kaari alkaa ensimmäi-sessä työpaikassa ja päättyy eläkkeelle jäämiseen. Sille välille mahtuu kaikenlais-ta tapahtumaa, eikä yksityiselämä voi olla vaikuttamatta työelämään: Läheisen kuo-lema. Lapsen sairastuminen. Perheen pe-rustaminen. Pienten lasten vanhemmuus. Aviokriisi. Oma sairaus. Työkyvyttömyys. Työnkuvan muutos. Nämä mullistavat maailmaa ja joskus jopa myllertävät kaiken, hyvässä tai pahassa.

Työpaikalla laadukas esimies ymmär-tää, että eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten johtamisessa pitää pystyä huomoimaan ihmisen elämän kokonaisuus, johon kuuluu työ, perhe ja vapaa-aika kaik-kien koukeroineen. Se ei tarkoita sitä, että työelämä pomppii vapaa-ajan ehdoilla, vaan

elämän välttämättömyyksien tajuamista. Pomon tehtävä on huolehtia, että työyhtei-sön jäsen voi toimia voimavarojensa mukaan itselleen sopivassa tehtävässä eri elämänti-lanteissa. Tuo tehtävä tai vastuu voi muuttua elämäntilanteen mukaan. Joskus ihminen tarvitsee työssään uudenlaista tukea.

Jos esimies onnistuu tukemaan ihmistä erilaisissa elämäntilanteissa, hyvinvointi työpaikalla lisääntyy. Jos hän epäonnistuu, työntekijä voi joutua pahoinvoinnin kier-teeseen.

Ikäjohtaminen on yhä tärkeämpi asia työelämässä. Yhdellä työpaikalla voi olla monen ikäisiä ihmisiä, jopa kolmen tai neljänkin sukupolven edustajia. Heillä on erilaisia tarpeita, odotuksia ja vahvuuksia. Taitava ikäjohtaminen tekee eri-ikäisyy-destä voimavaran työyhteisöön ja koko or-ganisaatioon. Lisää aiheesta: www.ttl.fi ( johtamisverkosto)

Hyvä pomo tajuaa elämän

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen

Kuinka…

TEHOTTOMAT PALAVERIT

TURHAUTTAVAT. PIENILLÄ

TEOILLA PARANNAT

PALAVEREITASI.

Vaihtele aikaa, paikkaa ja tapaa. Ihmiset saattaisivat olla viikkopalaverissa perjantaipäi-

vänä paremmassa vedossa kuin maanantaiaamuna. Kokeile

kävelykokousta: liike stimuloi aivoja.

Rajaa osallistujia ja aikaa. Jokaiselle osallistujalle on oltava

palaverissa oma roolinsa. Ellei ole, hän on paikalla turhaan.

Pari huolella valmisteltua 20-minuuttista voi olla

parituntista palaveria tehok-kaampia. Puheenvuorojen ajat

kannattaa kirjata ennakkoon asialistaan.

Kokeile liukumaa. Osallistu-jien määrä voi vaihdella liuku-vasti kokouksen aikana. Oman osuutensa hoitanut voi poistua

kokouksesta töittensä pariin.

Palastele palaveri. Lyhyenkin tauon jälkeen ajatus kulkee

entistä kirkkaammin. Kokous-väen vaihto onnistuu häiriöttä

taukojen aikana.

Sulje puhelin, unohda läppäri. Pienenkin keskeytyksen jälkeen

aivoilta menee vartti, en-nen kuin ne palaavat täysillä käsiteltävään asiaan. Riittää, että paikalle on nimetty yksi

hakukonevastaavaksi tietoko-neensa kanssa.

TEKSTI VIRVE JÄRVINENLähde: Reetta Koski & Katleena Kortesuo: Kokousten seitsemän

kuolemansyntiä – Paranna palavereitasi. Talentum, 2014

TEHOSTAA TYÖPALAVERIA

Kesäduunarineuvoja Rina Knape auttaa nuorta työntekijää.

TOIMI | 2-2015 | 5

I llat, vapaapäivät ja lomat auttavat palautumaan työstä, mutta niiden lisäksi työntekijä tarvitsee palautumistaukoja kesken työpäivän. Taukojen aikana voimavarat elpyvät ja elimistön stressita-so laskee. Ilman palauttavia taukoja kuormitus kasautuu ja haittaa hyvinvointia.

Töissä ihmistä kuormittaa kiire, työn epävarmuus ja vaativa sosiaalinen vuorovaikutus. Stressiä lisää myös vaikueus erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan. Riittämätön työstä palautuminen saattaa olla terveydelle jopa suurempi riski kuin työn aiheutta-ma kuormitus.

”Työstä palautumisen puute näkyy väsymyksenä, ärtyneisyy-tenä ja tarpeena vetäytyä vuorovaikutuksesta. Pitkään jatkuva-na se uuvuttaa työntekijän”, psykologian professori Ulla Kinnu-nen kertoo.

Ulla Kinnunen johtaa Suomen Akatemian tutkimusta, jossa selvitetään, minkälainen lounastauko vähentää parhaiten työ-päivän jälkeistä väsymystä: tavanomainen lounastauko, lounas-tauolla tehty puistokävely vai rentoutusharjoitus. Palautumista selvitetään kyselylomakkeella sekä verenpaine- ja stressihormo-nimittauksilla.

Alustavien tutkimustulosten mukaan palautumista voidaan edistää sekä rentoutusharjoituksilla että piipahtamalla puistos-sa. Rentoutusharjoitus voi olla hyvin lyhyt: kun tekniikka on tuttu, muutama minuutti laskee elimistön stressitasoa. Lyhyt harjoitus on helposti toistettavissa työpäivän aikana.

”Luontoympäristöjen elvyttävyydestä on saatu aiemminkin hyvää tieteellistä näyttöä. Jos mahdollista, kesäaikaan lounas-tauko kannattaa viettää eväiden kanssa viheralueella.” TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Työstressi jää puistoon

työ&terveys

Hengitä itsesi hereille Tämä hengitysharjoitus virkistää! Seiso pienessä haara-asennossa. Sisäänhengityksellä vedä kyynärpäät ja olkapäät voimakkaasti taakse, lavat yhteen ja tunne, miten rintakehä avautuu. Uloshengityksellä halaa itseäsi ja anna selän pyöristyä. Sisäänhengityksellä vedä taas rinta rottingille ja uloshengityksellä heitä kädet rennosti pään yli. Toista reippaassa tahdissa hengittäen voimakkaasti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Toista niin monta kertaa kuin tuntuu hyvältä.

KOFEIININ KORVIKE

6 | TOIMI | 2-2015

Kuinka…PYS YÄ V I R E E S S Ä

K E S Ä L L Ä

TEE PARI HYVÄÄ PÄÄTÖSTÄ,

NIIN VOIT OTTAA RENNOSTI

JA VOIDA IHANASTI KOKO

KESÄN AJAN.

Tee kuntolenkki viitenä päivänä viikossa. Aseta itsellesi

sopiva päiväohjelma ja pidä siitä kiinni: tunti reipasta kävelyä,

puolen tunnin vesijuoksu, uinti saareen ja takaisin tai fillarointi

kyläkaupalle.

Liiku lihasvoimalla. Autoilu passivoi. Suvessa voi lompsia

kävellen ja hyödyntää julkisiakin, kun niitä sattuu menemään.

Kaiva mökkipyörä esiin!

Syö mielin määrin kasviksia ja hedelmiä. Osta torilta

mansikoita ja kesäporkkanoita ilman rajoitusta ja täytä

masu niillä.

Jätä roskaruoka kaupan hyllylle. Jos himoitset karkkia ja sipsiä, valitse viikossa itsellesi

yksi mässytyspäivä. Yksi poikkeus: joka päivä kahvin

kanssa saa syödä esimerkiksi pullan tai jäätelön.

Käytä korkkia. Jatkuva kesähönö ei ole kenellekään hyödyllistä ja kankkuspäivä

vesittää kaikki edelliset hyvät päätökset. Suosi

laatua: mieluummin yksi superherkullinen ja vähän

kalliimpi saunasiideri kuin viisi halpista pään sumuttamiseen.

Nuku riittävästi. Jos kukut kesäyössä, ota vahinko takaisin nukkumalla makoisat päiväunet

– vaikka ennen lenkkiä.

TUTTU TIL ANNE. Isomman porukan illa-nistujaiset kesäillassa. Hyttyset tuntuvat hyörivän erityisesti parin ihmisen kimpus-sa ja yksi saa istua ihan rauhassa. Täyttä totta, sillä brittiläisessä tutkimuksessa to-dettiin osan ihmisistä erittävän kemiallista

ITIK AN HERKKUPALA

Kylmäpakkaus pannaanKUN KUNTOILIJAN NILKK A nyrjähtää, mielessä on yleensä kaksi sanaa: äkkiä jää-tä! Urheiluvammojen ensiapuun vakiintui jo 1970-luvulla KKK-sääntö eli kylmä, koho ja kompressio.

Viime aikoina blogeissa ja pukuhuoneis-sa on keskusteltu, ettei kylmähoito nopeut-taisikaan paranemista, vaan päinvastoin hidastaa. Onko todellakin näin?

”Tutkimusnäytön mukaan kylmähoito ei auta, vaan se voi pahentaa kudostuhoa vamma-alueella. Kompressio eli puristus on tärkein ensiapu, sillä se lievittää turvotusta”, vahvistaa urheilufysio-terapeutti (OMT), kouluttaja Ismo Palmamäki, joka työskentelee Fy-sioProVitassa Helsingissä.

Kylmän käyttöä perustellaan yleensä sillä, että kylmä lievittää kipua. Tämä on Palmamäen mu-kaan totta, mutta kylmällä on myös ei-toivottuja vaikutuksia: ”Kylmä supistaa verisuonia, hidastaa ki-pualueen aineenvaihduntaa, estää insuliinin vapautumista ja lisää imusuonten läpäisevyyttä. Nämä kaikki tekijät hidastavat parane-mista.”

”Varsinkin kroonisissa nivel-, ni-velside- ja jännevammoissa on ihan hullua käyttää kylmähoitoa, kun näiden alueiden aineenvaihdunta on jo valmiiksi heikko.”

Jos nilkka nyrjähtää ja nilkan nivelside vaurioituu, toimi näin: Nosta jalka kohol-le ja pyri saamaan siihen mahdollisimman pian kompressio. Paina vammakohtaa kä-sillä, kunnes saat siihen painesidoksen. Pidä aluksi painesidettä koko ajan ja väl-tä kuormittamasta jalkaa. Aloita nilkan pumppaavat liikkeet viimeistään parin päivän kuluttua. Varaa kevyesti jalan pääl-le heti kun pystyt ja käytä painesidettä tar-peen mukaan. TEKSTI VIRPI MELLERI

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK työ&terveys

suoja-ainetta, joka peittää alleen hyttystä houkuttelevat ihon tuoksut – ja hyttyset jättävät nämä onnekkaat rauhaan.

Hyttyset haistavat kohteensa uloshen-gittämän hiilidioksidin jopa 50 metrin päästä. Ne etsivät myös liikettä ja lämpöä lentäessään aterian perässä. Eli tämäkin on täysi tosi: sulkapallon pelaaminen hiki-päässä mökkipihalla oikein kutsuu itikat paikalle.

Hyttysiä voi yrittää harhauttaa suihkeilla ja savuilla. Erityisen käteviä ovat viime ai-koina yleistyneet hyttyskarkottimet, jotka toimivat kaasulla ja ovat hajuttomia. Iso-äidin mukaan hyttysiin tehoaa sama aines kuin muihinkin vampyyreihin: ne eivät voi sietää valkosipulille löyhkäävää ihmistä.

KokeileTEE ITSELLESI EHDOTUS: kokei-le tänä kesänä yhtä uutta liikuntalajia – hakeudu vaikka kurssille. Saatat löytää uuden intohimon!

Unohda kylmäpussit ja pidä huoli, että treenikassista löytyy ideaaliside.

TOIMI | 2-2015 | 7

TAR JA HAILI: Olemme rakentaneet Inkan kanssa Uusi-maa-viikkoa alusta asti, eli viitisen vuotta. Omaa ydinalaa-ni ovat kulttuuri ja kulttuurimatkailu Uudenmaan alueel-la. Inkan vastuulla ovat viestintä, Uusimaa-viikon talous ja toiminnan linjaukset, eli kehykset, joiden sisällä töitä teemme.

Olemme luonteeltamme erilaisia: minä olen karjalainen taiteilijan tytär. Puhun paljon ja kudon ajatus- ja henkilö-verkostoa jatkuvasti. Napakkana ihmisenä Inka katkoo rönsyt sekä lillukanvarret ja pitää fokuksen ydinasioissa.

Inkalla on hyvä vainu ajankohtai-sista asioista ja aiheista. Kekseliäänä ja valveutuneena ihmisenä hän hok-saa, mikä herättää laajaa kiinnostus-ta ja mikä yhteistyökumppaneihin uppoaa. Hän on kultaakin arvok-kaampi tässä työssä, ja nautin yhteis-työstämme.

Itselleni läheisiä ovat kulttuuri, järjestöt ja vuorovaiku-tus. Olen ehtinyt vuosien varrella toteuttaa monenlaisia projekteja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Näen kaikessa mahdollisuuksia. Olen iloinen, että Inka ei ole säikähtänyt polveilevaa tekemisen tapaani. Työtäni helpottaa, että minulla on välitön yhteys liiton johtoryh-mään ja vastuu linjauksista toteutuu siellä, missä pitääkin.

INK A K ANERVA: Ryhdyimme aikanaan Tarjan kanssa yh-dessä ideoimaan Uusimaa-viikkoa tarkoituksena esitellä kaikkea sitä hienoa työtä, jota maakunnassamme tehdään.

Jo alussa tajusin, miten tärkeätä alueen kulttuurityö on Tar-jalle – osa hänen identiteettiään. Itse olen kiinnostuneempi esimerkiksi yhteiskuntataloudesta ja ympäristö asioista.

Luovana ja rönsyilevänä ihmisenä Tarja tarvitsee työparik-seen henkilön, joka osaa sanoa, jos jokin toimintatapa ei vastaa organisaatiomme strategisia tavoitteita tai jos idea ei tunnu toimivalta. Jos olemme eri mieltä, Tarja perustelee kantansa.

Mikäli huomaan, että asia on hänelle tärkeä, voimme jatkaa keskustelua.

Tarja on spontaani ja innostuu asioista valtavasti. Minä puolestani pidän jalat maassa. Hän on lannistu-maton dynamo, jonka ideapussissa on paljon tavaraa. Jos torppaan jonkin hänen ideoistaan, tiedän, että hänellä

on muitakin jo valmiina.Olemme yhdessä laatineet periaatteet, joita noudatam-

me. Minä raamitan hänen työtään, mutta en kuitenkaan liian tiukasti; en halua latistaa hänen luovuuttaan. Tii-miämme voisi kuvailla puuksi, jossa minä olen runko ja Tarja sen oksat. Kumpikaan ei yksinään saisi Uusimaa-viikkoa aikaiseksi.

Puu ja sen oksatHyvä tiimi keskittyy tärkeisiin asioihin niin, että luovuudella on tilaa kukoistaa.

työ&pari TEKSTI SUSANNA HA ANPÄ Ä KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Tarja Hailierityisasiantuntija, Uudenmaan liitto

Inka Kanervakehittämisjohtaja, Uudenmaan liitto

OLEMME ERILAISIA: HÄN NAPAKK A JA

MINÄ RÖNSYILEVÄ.

8 | TOIMI | 2-2015

PYHÄ RIITTI

KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

SA ALISTA JAN PALUU. Nykyihmisen saalistusvietti on vuosituhansien kuluessa haalistunut liki olemattomaksi. Häivähdys menneestä palaa, kun kalamies saa käsiinsä virvelin ja uistinpakin. Kun Ahti suosii ja tuhti vonkale kiris-tää siimaa, urbaaneimmankin pukumiehen adrenaliinitaso nousee muinaisten saalistajien tasolle.

YLL ÄT YKSELLISY YS. Koskaan ei voi ennakoida saalista. Kalaa saattaa tulla pakastettavaksikin, mutta huonolla tuurilla pitää kotimatkalla koukata kaupan kautta. Kalastuksessa on aina pieni jännitysmomentti. Hieman kuin pistäisi loton vetämään.

KILPAILUVIETTI. Enemmän ja isompia kuin kaverille! Elämä on kilpailua ja kalastus osa elämää. Yksi kalamiehen haaveista on saavutettu, kun kelomökin seinää koristaa omakuva elämän vonkaleen kanssa. Hyvällä kalaonnella saa arvostusta kaveriporukassa.

MONIPUOLISUUS. Kun heittokalastus tylsistyttää, voi lähteä perhostamaan, vetouistelemaan tai vaikka mato-ongelle. Verkkoja, katiskoja ja rysiä hyödyntäen kalastus saa täysin erilaisen luonteen. Eksotiikkaa kaipaava voi tutustua harppuunan tai atraimen käyttöön.

VEHKEIDEN VIEHÄT YS. Vapoja, vieheitä ja pakkeja ei ole koskaan liikaa. Välineitä tulee olla tilanteen saaliskalan

ja kalastusmuodon mukaan. Osaavimmat työstävät tai tuunaavat välineitään itse. Monen kalastajan mielestä varustekatalogien pänttääminen voittaa parhaatkin bestsellerit.

LUONTO. Veden loiske veneen kyljissä, vesilintujen elämöinti ja selällä puhaltava raikas tuuli muodostavat yhtälön, joka poistaa arkistressiä. Eri vuorokauden- ja vuodenajat sääilmiöineen tuovat kalareissuihin omat pikantit sävynsä.

VENEILYN TENHO. Pyrähdys moottori- tai lihas-voimalla ulapalle on mitä mainioin tapa karata elämän realiteetteja. Veneellekin on järkikäyttöä, kun päämääränä on saada apetta päivällispöytään.

HALUTTAESSA HELPPOA . Isoisän vanhat varusteet riittävät, eikä tyylipisteitä tarvitse metsästää. Lomaileva kalamies voi nauttia täysin rinnoin kyläpuodista hankittua mato-onkea heilutellessa. Kalastuksen voi ottaa myös lunkisti.

HY VÄ SSÄ SEUR A SSA . Kalareissut ovat parhaimmillaan useiden päivien mittaisia ystäväporukan kanssa koettuja eräspektaakkeleja. Kalastuksen ohella tarinoidaan ja nauti-taan eväitä. Kaveri on mukava lisä lyhyemmälläkin saalistus-reissulla: aina on käyttöä haavimiehelle ja huopaajalle.

HIEMAN KUIN PISTÄISI LOTON

VETÄMÄÄN.

Eväkkäiden narraaminen on koukuttavaa puuhaa, katsoo asiaa mistä näkövinkkelistä tahansa.

TOIMI | 2-2015 | 9

trendi&törmäys

HENKINEN KASVU

Itsekuria sopivassa paketissa K AIKKEA MAHDOLLISTA LIPSAHTELUA ihmisen elämäs-sä voi kutsua itsekurin puutteeksi: Tuli syötyä suklaata! Jäin sohvalle, enkä mennyt lenkille. Siirsin imuroinnin huomiselle. Juutuin feissariin työaikana. Ostin uusia vaatteita, joita en edes tarvitse. Ihastuin työkaveriin.

Moni ihminen, joka kokee tahdonvoiman puutetta itsessään, elää soimaten itseään. Hän ei voi olla tyytyväinen, vaikka elä-mä itse asiassa sujuisikin kivasti, koska mieltä kalvaa jatkuvasti tunne, että pitäisi tehdä paremmin ja olla tehokkaampi, lai-hempi, ahkerampi ja kauniimpi.

Toinen ihmistyyppi laittaa itsensä tiukkaan kontrolliin – ja luulee olevansa täynnä tahdonvoimaa. ”He näyttävät kadeh-dittavan määrätietoisilta, mutta eivät ole onnellisia, sillä heille elämä on jatkuvaa taistelua hallinnan ylläpitämiseksi itsekurin avulla”, määrittelee Sirpa Palokari Armollinen itsekuri -kirjas-saan. ”Aito tahdonvoimailija voi tehdä poikkeuksia ja lipsua säännöistä, miksei vaikka välillä villiintyä hulvattomaksi.”

Voisiko ihminen olla onnellinen ilman itsesyytöstä? Ja op-pisiko ihminen muuttamaan elämässään asioita, joihin ei ole tyytyväinen? Palokarin mukaan kyllä, mutta muutokseen tar-vitaan ensin periksi antamista eli armollisuutta itseään koh-taan. Lue lisää: Armollinen itsekuri (Sipa Palokari, PS-kustannus)

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON SUPPAILU (Stand Up Paddling). Se on lähtöisin surffausmekasta eli Hawaijilta. Suplauta muistuttaa surflautaa, jota melotaan seisten pitkällä melalla. Suppaus on vähän kuin hiihtäminen eli tehokasta ja helppoa. Laji sopii kaikille veden äärellä viihtyville liikkujille.

…JA SUKELTA A SURFFAUS on mennen kesän vesiä, koska sen harrastaminen on liikaa kiinni kelistä ja taidoista.

EETTINEN MATKAILU

10 ekotekoa KanariallaPakkaa lomalle mukaan ekologisia ja eettisiä ajatuksia. Näe tuttu kohde uudessa valossa.

1. Kanariansaaret on yllättävän kelpo ekokohde. Niin sanotut turistikohteet ovat globaalisti ajatellen ekologisempi vaihtoehto kuin ne eksoottiset paikat, joista kaverisi eivät ole kuulleetkaan. Matkailun keskittyminen ei rasita koko maapallon kantokykyä, ja alueen rakentamisessa on jo huomioitu turismi.

2. Majoitu tunnelmalliseen sukuhotelliin tai isompaan hotelliin, jolle on myönnetty ympäristösertifikaatti. All Inclusive -hotellit karsivat paikallisten pienyrittäjien tuloja usein kohtalokkaasti.

3. Valitse paikallinen vaihtoehto aina kun voit, sillä turismi on monille ainoa tulonlähde. Shoppaile ja syö kansainvälisten ketjujen sijaan perheyrityksissä.

4. Suosi kasvis- ja kalapainotteista ruokaa. Kanarialla tuoretta luomu- ja lähiruokaa on tarjolla kaikkialla.

5. Älä läträä vedellä. Käy kylvyn sijaan suihkussa ja käytä samaa pyyhettä pidempään. Puhdasta vettä ei riitä niin kuin Suomessa.

6. Tutustu saareen paikallisbusseilla. Pääset aidompaan kanarialaistunnelmaan. Tai vuokraa polkupyörä ja aja lähikyliin.

7. Käy patikoimassa Teneriffalla Teide-vuoren ympärillä kansallispuistossa tai koillisrannikolla Anagan sademetsissä. Suosi paikallisia opaspalveluita.

8. Pidä luonto ja ympäristö puhtaana. Se on yhtä arvokas muualla kuin meilläkin.

9. Älä ruoki eläimiä tai muutenkaan puutu saaren luonnolliseen kiertokulkuun.

10. Kunnioita paikallista ympäristöä ja kulttuuria.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL

K AHDEKSAN KYMMENESTÄ TEKEE kokouksen aikana jotakin muuta kuin kuuntelee, kertoo ranskalaisten toimi-henkilöiden keskuudessa tehty tuore tutkimus.

Parasta puuhaa kokouksissa on näemmä sähköpostei-hin vastaaminen, kesäloman valmistelu, piirtäminen, fa-cebookkaaminen, pelaaminen ja treffisaiteilla surffailu. 32 prosenttia vastanneista tunnustaa ainakin kerran tor-kahtaneensa kokouksessa ja 15 prosenttia myöntää pois-tuvansa salista ilman pienintäkään käsitystä siitä, mistä puhuttiin.

Ranskalaisen kokouksen keskimääräinen kesto on 1 tunti 20 minuuttia. Tutkimuksen perusteella osallistujan huo-miokyky kestää enintään 52 minuuttia kolmanneksen kuu-lijoista uuvahtaessa jo puolen tunnin jälkeen. Järjestäjän näkökulmasta viimeinen puoli tuntia menee siis aina hara-koille.

92 prosenttia ranskalaisista toimihenkilöistä osallistuu kokoukseen keskimäärin kolmesti viikossa. Uskoisi siinä ajassa ainakin kesäloma- ja ihmissuhdeprojektien hoituvan kuntoon. KOONNUT VIRPI L AT VA

MAAILMAN TUULIA

KOKOUSAJAN HYÖTYK ÄYTTÖÄ

10 | TOIMI | 2-2015

H amamatou Oumarou, 15, käy seit-semättä luokkaa Gomba’s Hausa Collegessa Etelä-Nigerissä. Hä-nen kodistaan on kouluun mat-kaa seitsemän kilometriä, mutta UNICEFin apurahan ansiosta hän

pystyy asumaan toisessa perheessä lähellä koulua. Moni tyttö ei ole yhtä onnekas kuin Hamamatou, vaan pää-

tyy hyvin nuorena töihin, orjaksi tai naimisiin. Kehitysmaan köyhissä perheessä saatetaan ajatella, että ”tytön ruokkiminen on kuin kastelisi naapurin puutarhaa”. Se on ymmärrettävä aja-tus, sillä joka kolmas tyttö menee naimisiin ja muuttaa miehen-sä kotiin alle 18-vuotiaana.

Nykyään jo useimmat lapsista aloittavat alakoulun, mutta kaikki eivät pääse enää yläkouluun.

– Opintien jatkuminen olisi tärkeää: jos murrosikäiset ty-

töt ovat koulussa, he eivät joudu liian aikaisin naimiin ja tule raskaaksi, kertoo ohjelmatyönjohtaja Inka Hetemäki Suomen UNICEFista.

Tyttöjen kouluttaminen on yksi merkittävimmistä tavoista auttaa kansoja nousemaan, koska oppinut äiti kouluttaa lapsen-sa ja osaa huolehtia läheistensä terveydestä. Perheen ja yhteisön hyvinvoinnin kannalta tytön kouluttaminen on jopa tärkeäm-pää kuin pojan kouluttaminen.

– Isoihin ongelmiin, kuten köyhyyteen, ei voi vaikuttaa ilman tasa-arvoistumista. Esimerkiksi isot Arabimaat ovat jääneet luonnonrikkauksiaan huolimatta kehitysmaiksi, koska puolet kansasta eli naiset on jätetty kouluttamatta.

Hyvä esimerkki tasa-arvoisen koulutuksen puolesta on ihan lähellä: Suomen nousu kehitysmaasta vauraaksi valtioksi pohjasi siihen, että sekä tytöt että pojat pääsivät kouluun. KUVA UNICEF

Koulu pelastaa tytön

SAAT MULTA HORSMASALAATTIAMAITOHORSMA (Epilobium angustifolium) on monipuolinen villivihannes, joka sopii suo-malaiseen ruokapöytään täydellisesti. Hors-man lehdet pursuavat C-vitamiinia, karoteenia

ja hivenaineita. Höyrytä nuoret lehdettömät versot kevyesti parsan tapaan tai silppua ne raakana salaattiin. Kuivaa lehdet teeksi tai jauha hienonnettua sämpylätaikinaan.

TOIMI | 2-2015 | 11

trendi&törmäys

EL ÄIMET ovat parasta työssäni Animaliassa, vaikken juuri tapaakaan autettaviamme kasvokkain: Suomessa on esimerkiksi yli neljä miljoonaa turkiseläintä ja villieläinkoh-teemme sijaitsevat pääosin ulkomailla.

Animalia on kotimainen eläinsuojelujärjestö, jonka päätoimintakohteita ovat tuotanto- ja koe-eläimet sekä turkistarhaus – villieläinten viihdekäyttöä ja kodittomia koiria unohtamatta.

Olen Animalian ainoa työntekijä Tampereella ja ohjaan vapaaehtoistyöntekijöitämme. Vaikutamme kampanjoimal-la, tiedottamalla ja pyrkimällä lakimuutoksiin. Ihmisten koh-taaminen ja herättely eläinten kannalta tärkeisiin muutoksiin omissa kulutustottumuksissaan on antoisaa, sillä yllättävän moni ihminen haluaa eläinten parasta.

Vaikuttaminen on hidasta, ja siksi aikaansaannokset palkitsevat sitäkin enemmän. Hihkun hyvää mieltä, kun työmme ansiosta 20 000 koe-eläintä säästyy kuolemalta tai eettisesti valmistetusta vaatemallistosta tulee myynti-menestys.

Tätä työtä on vaikea erottaa vapaa-ajasta. Joku kokee sen rasitteena, minä rikkautena. Työajan jälkeen lähden monesti vapaaehtoistyöhön. Oma koirani on entinen koditon viipu-rilainen, joka nykyään kotikoirana nauttii metsässä juoksemi-sesta, koirakaverien seurasta ja namien etsimisestä.

Ninni Pekkala, 35Parasta työssäni on…

2007

Filosofian maisteri, Tampereen yliopisto

2008

Tiedottaja, Tampereen Musiikkijuhlat

2009–2010

Kustannustoimittaja, Kustannusosakeyhtiö Siltala

Yrittäjä, Oodi & Elegia

2010–2014

Varainhankkija, Animalia, Helsinki

2014–Aluepäällikkö, Animalia, Tampere

2025

Työskentelen eläinsuojelutehtävissä, mutten välttämättä Suomessa. Animalia tekee yhteistyötä esimerkiksi eurooppalaisen ECEAE-koe-eläinten

suojelujärjestön kanssa.

TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 2-2015

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Jos olet ikinä osallistunut firman kesäpäivil-le tai pikkujoulujuhliin, olet todennäköises-ti kuullut omista sanoistaan haltioituneen toimitusjohtajan puhuvan työpaikastasi ”yhtenä suurena perheenä”. Ikävä kyllä olet kuullut silkkaa puppua, ainakin jos ame-

rikkalaista taloustoimittajaa ja -kirjailijaa Charles Duhiggia on uskominen. Menestysteoksen The Power of Habit (”Tavan voima”) mukaan yritykset ovat pi-kemminkin perheiden vastakohtia.

”Useimmat työpaikat koostuvat pikku valtakun-nista, joissa johtajat taistelevat vallasta ja arvostuk-sesta, usein salaisissa kahakoissa, joiden tavoitteena on saada omat saavutukset näyttämään paremmilta ja kilpailijoiden työ huonommalta. Osastot kilpailevat resursseista ja sabotoivat toisiaan varastaakseen kunnian itselleen. Pomot yllyttä-vät alaisensa taistelemaan keske-nään, jotta kukaan ei voisi tehdä vallankaappausta. ”

Kuulostaa tutulta, eikö totta? Niin ikäviä kuin Duhiggin kärjis-tykset ovatkin, ne lienevät lähempänä totuutta kuin kauniit perhevertaukset. Varsinkin kun Duhiggilla on selitys myös siihen, miten firmoissa ehditään riite-lyn ja selkään puukottamisen lomassa ikinä tekemään tuottavaa työtä.

”Kaikesta sisäisestä sotimisesta huolimatta useim-mat yritykset rullaavat eteenpäin suhteellisen rauhan-omaisesti, koska niissä on rutiineja – eli tapoja – joiden ansiosta kaikki voivat unohtaa kiistansa juuri niin pit-käksi ajaksi, että saavat tehtyä päivän työt.”

SEK Ä HY VÄT ETTÄ HUONOT tavat syntyvät yksin-kertaisesti. Aivot saavat merkin (cue), joka ohjaa niitä valitsemaan oikean toimintatavan. Vihje laukaisee ru-tiinin (routine), ja sitä seuraa palkinto (reward). Syntyy tapasilmukka eli habit loop, joka vahvistuu jokaisen toistokerran myötä.

Mitä useammin aamulla avaa radion heti kellon soi-tua ja mitä useammin töihin kulkee samaa reittiä, sitä vaikeampaa on olla tekemättä niin seuraavana aamu-na. Aivot odottavat tutun toiminnan tuottamaa pal-kintoa.

The Power of Habit ei kuvaa pelkästään ihmisten ar-kisia pikku tapoja, vaan myös sitä, miten ne vaikutta-vat organisaatioihin ja yrityksiin. Tutut ja pinttyneet

työtavat voivat saada riitaisankin yrityksen toimi-maan jotenkuten. Toisaalta huonot työtavat voivat tehdä päällisin puolin hyvin toimivasta organisaatios-ta tehottoman.

Erityisesti Duhiggia kiinnostaa se, miten pienten toimintatapojen muuttaminen voi mullistaa sekä ih-misten että yritysten elämän ja toiminnan – onhan kirjan alaotsikkokin Why We Do What We Do in Life and Business eli ”Miksi teemme sen mitä teemme elä-mässä ja liike-elämässä”.

CHARLES DUHIGG ON PÄIVÄT YÖLTÄ ÄN The New York Timesin taloustoimittaja. Niinpä hänellä on ker-toa kymmenittäin käytännöllisiä esimerkkejä sekä

pienistä että suurista amerikkalai-sista yrityksistä, jotka ovat kääntä-neet kurssiaan kiinnittämällä huo-miota pieniin toimintatapoihin.

Suuri kaivosyhtiö nousi tappio-kierteestä aloittamalla työturval-lisuuskampanjan ja uudistamalla lopulta sen ansiosta kaikki työ-prosessinsa. Tavarataloketju löysi

puolestaan joukon uskollisia uusia asiakkaita kohdis-tamalla palvelunsa erityisesti raskaana oleviin naisiin – koska suuri osa lapsiperheiden kulutustavoista syn-tyy juuri raskausaikana.

Kiinnostavimpia ja hyödyllisimpiä ovat kuitenkin Duhiggin esimerkit siitä, miten merkittäviä tavat voi-vat olla myös yksilön elämässä. Kuntoilu ei ehkä ole maailman oivaltavin esimerkki hy-västä tavasta, mutta harva tulee sil-ti ajatelleeksi, kuinka suuria ker-rannaisvaikutuksia sillä voi olla.

”Kuntoilevat ihmiset alkavat yleensä kiinnittää huomiota ruo-kavalioonsa ja kehittyvät työssään tehokkaammiksi”, Duhigg kirjoittaa. ”He tupakoivat vähemmän ja suhtautuvat kärsivällisemmin perhee-seensä ja työkavereihinsa. He käyttävät vähemmän luotto-korttejaan ja tuntevat itsensä vähemmän stressaantuneiksi. Kuntoilu on kulmakivitapa, joka laukaisee koko elämään vaikuttavia muutoksia.”

Ihminen tottuu helposti rutiineihin, mutta joskus niistä kannattaa oppia pois.

Hyvät ja huonot tavat

kotiläksyt

PIENET MUUTOKSET TOIMINNASSA

VOIVAT MULLISTAA ELÄMÄN.

TOIMI | 2-2015 | 13

TOVITALOUDESSA AIK A ON RAHAAVanha sanonta saa uuden merkityksen aikapankeissa, joihin talletetaan työtunteja eli toveja. Verottaja haluaisi niistä osansa.

A ikapankki on nimitys yhtei-sölliselle toiminnalle, jossa ihmiset vaihtavat palveluksia keskenään. Apuna on yhtei-nen, jäsenille julkinen kirjan-pito, jonne tehty työ kirjataan.

Aikapankin erottaa tavallisesta naapuriavusta se, että työsuoritusten ei tarvitse mennä päittäin. Henkilö voi ”ostaa” eli teettää vaikkapa pihatöitä jollain aikapan-kin jäsenellä ja itse tarjota koiranulkoilutusta toisille.

Pankin valuuttana on aikayksikkö, tovi, joka vastaa yhtä tehtyä työtuntia. Työsuorituksen tehnyt henki-lö kirjaa tililleen toveja, joita hän voi vaihtaa toisten ihmisten toveihin eli työsuorituksiin. Työsuoritukset ovat hyvinkin vaihtelevia aina päähieronnasta sukan-kudonnan opetukseen. Tavallisimpia ovat lastenhoito, kaupassakäynti tai siivousapu. Myös tavaroita voidaan vaihtaa palveluksiin.

Vaihto tarjoaa mahdollisuuden auttaa tai vastaanot-taa apua arkeen ja samalla tutustua erilaisiin ihmisiin. Sitä harrastavat kiittelevät saavansa arkeensa sisältöä ja mielekkyyttä.

L A A JEMMA SSA K ATSANNOSSA aikapankkitoimin-ta on enemmän kuin puuhastelua. Se on periaatteessa yritys vaihtoehtoiseen talouteen, jota voidaan kutsua

vaikka solidaarisuustaloudeksi. Jokaisen työ on ai-kapankissa saman arvoista, on sitten kyse juridisesta neuvonnasta tai nurmikon leikkaamisesta; henkilöt, joilla ei ole taloudellisia tai muita voimavaroja tarvit-semansa työsuorituksen tekemiseen tai ostamiseen, voivat hankkia sitä omalla työllään. Työtön tai sairas voi saada tarvitessaan apua ja maksaa sen myöhem-min takaisin työpanoksellaan. Yhteisöllinen apu voi tarjota turvaverkon sellaisille, jotka ovat muiden turvaverkkojen ulottumattomissa. Aikapankissa on mahdollista olla pitkäänkin miinusmerkkisen saldon kanssa, ilman korkoja tai viivästyssakkoja. Aikapank-ki asettuu siten uhmakkaasti raha- ja markkinatalou-den ja sen lakien ulkopuolelle.

Tässä valossa ei ole oikeastaan ihme, että verottaja heräsi asiaan ja alkoi suitsia ympäri maata 2000-luvul-la virinnyttä toimintaa. Aikapankkilaiset rinnasta-vat kaiken aikapankissa tapahtuvan vaihdon talkoo-työhön tai naapuriapuun, kun taas verottaja katsoo siinä syntyvän verotettavaa tuloa.

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 2-2015

VEROHALLINTO ANTOI LOPPUVUODESTA 2013 paljon huomiota saaneen ohjeen aikapankeissa teh-tävän vaihtotyön verotuksesta. Sen mukaan tuloa ei synny naapuriavun luonteisesta vaihtotyöstä. Vero-tettavaa on sen sijaan sellainen vaihto, joka liittyy työn suorittajan tai vastaanottajan palkkatyöhön tai elinkeinotoimintaan. Ohjeessa tätä kutsutaan vas-tikkeelliseksi työsuoritusten vaihtamiseksi. Tällaista verotettavaa kahdenkeskistä vaihtoa olisi esimerkiksi, jos putkiasentaja vaihtaisi tovejaan sähköasentajan toveihin. Sen sijaan, jos putkiasentaja tekee lumitöitä ja vastaanottaa lastenkaitsemista, verottaja hyväksyy sen tavanomaiseksi naapuriavuksi. Monenkeskisessä vaihdossa tovit muuttuvat verotusmielessä vastikkeel-liseksi eli verotettavaksi tuloksi siinä vaiheessa, kun vaihtopiirin jäsen vastaanot-taa toisen jäsenen tekemän työsuorituksen.

”Kummankin vaihtotyön osapuolen verotettavaksi an-siotuloksi katsotaan osapuolen vastineeksi saaman työsuori-tuksen käypä arvo”, verottaja toteaa ohjeessaan.

Verotuksen kannalta ongelmallista on, että vaihto tapahtuu toveissa ja verotus puolestaan euroissa. Vaih-dettavat työsuoritukset pitäisi siis verotusta varten muuntaa euroiksi eli niille pitäisi määritellä euromää-räinen käypä arvo.

Työn arvottaminen rahassa on täysin vastoin aika-pankkien toimintafilosofiaa. Arvonmääritys jää siten verovelvollisen omalle vastuulle. Verottajan mukaan työn käypä arvo on sama, mitä siitä kyseisellä paikka-kunnalla kaupallisissa palveluissa veloitetaan.

Suomalainen verotustulkinta on ankara, kuten odottaa voikin. Joissain maissa aikapankkitoiminta on katsottu yleishyödylliseksi ja säädetty lailla vero-vapaaksi.

VEROTTA JAN OHJEISTUS HER ÄTTI tuoreeltaan paljon keskustelua, suuttumusta ja epätietoisuutta. Ainoa varma ja näkyvä seuraus linjauksesta on ollut se, että aikapankkitoiminta on jonkin verran hiipunut, kerrotaan maan suurimmasta vaihtopiiristä Stadin ai-kapankista. Stadin aikapankissa on noin 3 000 jäsentä ja kuukaudessa tehdään 100–200 vaihtoa.

Valtakunnallisestikin on toistaiseksi kysymys pie-nen ihmisjoukon toiminnasta. Heistä useimmilla to-dennäköisesti on osallistumiseensa aivan muut kuin taloudelliset motiivit, mikä näkyy vaihtotarjouksissa. Monet haluavat vain jakaa osaamistaan, jolla ei vält-tämättä edes ole mainittavaa kaupallista arvoa. Stadin aikapankin verkkotorilla oli jutun kirjoitushetkellä tarjolla muun muassa kissanhoitoa, keittolounasta, muotokuvanmaalausta, kaupassakäyntiä, runolausun-taa, mehiläisvahaa, steviakasvin pistokkaita ja koho-kuvioinnin sekä origamitöiden opetusta.

Verohallinnon asiantuntijan mukaan tietoa vaihto-työstä mahdollisesti kertyneistä uusista verotuloista ei ole olemassa. Verottaja ei siis ainakaan toistaiseksi seuraa, ilmoittavatko verovelvolliset aikapankkityötä ansiotuloissaan tai millaisia hintalappuja toveille tulee veroilmoituksessa.

Ollaan siis hiukan kummallisessa tilanteessa, jossa verottaja on antanut ohjeen, mutta ei liiemmälti käy-tännön neuvoja sen soveltamiseen. Verottaja ei liioin valvo ohjeen noudattamista.

AIK APANKIT EIVÄT L ÄHTÖKOHTAISESTI puu-tu jäsentensä ja verottajan välisiin asioihin. Ne ovat kyllä laatineet useita kannanottoja verotuspäätöksen jälkeen. Osa aikapankkiaktivisteista on jyrkästi ve-

rotusta vastaan. Osalta taas liikenee ymmärrystä myös näkemyksille, joiden mukaan aikapankissa kierretään vero-ja. Yksi esitetty näkökohta on, että aikapankit eivät saa yh-teiskunnalta mitään, mikä oi-keuttaisi verottamiseen, vaan ne ovat pikemminkin ottaneet

hoitaakseen yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä. Jotkut taas olisivat valmiita tilittämään jonkun prosentin vaihdosta yhteiskunnalle.

Verotusta on periaatteellisella tasolla pohdittu rat-kaistavaksi esimerkiksi siten, että aikapankit keräisi-vät ja maksaisivat veroa kootusti jäsenten puolesta yh-teiskunnalle, ei euroina vaan toveina. Näin toiminnan rahasta vapaa luonne säilyisi ja yhteisö saisi eurojen sijasta resursseja, joille se voisi osoittaa käyttöä siellä, missä niitä tarvitaan.

Stadin aikapankki on pyrkinyt neuvotteluihin Hel-singin kaupungin päättäjien kanssa, jotta tovitaloutta voitaisiin paikallisesti edistää. Toistaiseksi päättäjien kiinnostus ei ole laajemmin herännyt.

omatrahat

JOISSAIN MAISSA AIK APANKKITOIMINTA ON SÄÄDETTY LAILLA

VEROVAPAAKSI.

Aikapankin periaatteet

• Aikapankista voi saada apua arjen pyörittämiseen.• Apu maksetaan omalla työsuorituksella.• Osallistuminen edellyttää jäsenyyttä.• Vaihdettava yksikkö on tovi eli työtunti.• Kaikki työ on samanarvoista.• Vaihtotarjoukset ovat nähtävissä verkossa.• Toveista pidetään yhteistä kirjanpitoa.• Vaihtotyö on verottajan ohjeen mukaan verotettavaa, jos se liittyy työn suorittajan palkka- tai elinkeinotoimintaan.

TOIMI | 2-2015 | 15

Innovointi on jäänyt pitkälti sanahelinäksi. Psykologi Jari Ranteen

mukaan se ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii sekä työntekijöiltä että

esimiehiltä uutta asennetta.

AJATUSMALLIEN RAVISTELIJA

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

16 | TOIMI | 2-2015

TOIMI | 2-2015 | 17

S uomeen tarvitaan uusia ideoita ja innovatiivisuutta, ja niistä puhutaan usein innostunein sanankääntein. Mutta mitä innovatiivisuus mahtaa tarkoittaa käytännössä? Miten len-nokkaat puheet kääntyvät teoiksi?

Psykologi Jari Ranteen mukaan puheiden ja todelli-suuden välillä on valtava kuilu.

”Suomalaisissa yrityksissä ja julkisissa yhteisöissä on vallalla itsetyytyväisyys – kuvitellaan, että ollaan hy-viä ja innovatiivisia. Tilanne on samantyyppinen kuin muutama vuosikymmen sitten, kun Suomessa alettiin mitata työn laatua. Osa sai hyviä tuloksia, mutta osa huomattavasti huonommat pisteet kuin oli odottanut. Se avasi silmät”, Ranne selittää.

”Innovatiivisuudessa emme ole heränneet todel-lisuuteen. Innovatiivisuutta ei ole vielä mitattu ja arvioi tu systemaattisesti tai sitä on tehty hyvin kape-asti oman alan sisällä, jolloin ollaan koko ajan yhteises-sä kollektiivisessa sokeudessa.”

Jari Ranne on psykologi, kehittäjä, konsultti ja työnohjaaja. Hän on toiminut 1980-luvulta asti psy-kologisena neuvonantajana ja kehittäjänä lukuisissa yrityksissä sekä valtion ja kuntien organisaatioissa. Työssään hän on keskittynyt muun muassa innovoivan ajattelun ja innovointimenetelmien kehittämiseen ja konsultointiin. Vuosien aikana kootut tiedot, taidot ja oivallukset löytyvät nyt myös keväällä ilmestyneestä kirjasta Sytytä innovatiivinen ajattelu!

JARI R ANNE ON INNOVA ATIOTUTKIMUKSEN etu-rintamassa. Hän on itse ollut koko työuransa ajan kiinnostunut kehittämisestä. Ensin oman työn kehit-tämisestä, sitten organisaatiopsykologiasta ja yhteisö-jen kehittämisestä. Vuosien varrella hän huomasi yhä useammin, että Suomessa tehdään paljon kehittämis-hankkeita, joiden tulokset ovat kovin laihat.

Kahdeksan vuotta sitten Ranne alkoi syventyä in-novatiivisuuteen tosissaan ja yllättyi. Teorioista, mal-leista, käytännöistä ja arviointimenetelmistä paljastui pahoja puutteita. Ei näkynyt innovatiivisen ajattelun johtamista.

Kun Ranne haastatteli yritysten työntekijöitä, aina ei löytynyt henkilöä, olisi vastannut innovatiivisuu-desta tai olisi edes osannut vastata kysymyksiin.

”Nykyään johdetaan asiakkuuksia, tietojärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja strategian jalkauttamista. Ihmette-len, miksei innovatiivista ajattelua johdeta. Haastatte-luissani tyypillinen vastaus kuului: luotamme ammat-tilaisten aloitteellisuuteen ja omatoimisuuteen.”

Niinpä Ranne loi monimuuttujaisen arviointimene-telmän itse. Hän tutki, haastatteli, mallinsi ja bench-markkasi.

Ranteen mukaan innovoinnin mallintaminen ja joh-taminen alkavat yleensä vasta sitten, kun ideaa lähde-tään kehittämään ja tuotteistamaan – eli kohdassa, jossa insinöörien ja kauppatieteilijöiden ammattitaito alkaa. Ranteen mukaan siinä vaiheessa ollaan jo myöhässä.

”Koko innovaation käsite on määritelty liian kapeas-ti ja tuloskeskeisesti. Suomalaisessa työelämässä jyllää niin vahva tulospaine, että ajattelu kaventuu ja ratkai-sut haetaan tutuilta alueilta. Luukut lyödään kiinni niin hätäisesti, ettei meillä ole edes teoriassa mahdol-lista synnyttää parempaa innovatiivista ajattelua.”

ENSIN PITÄ Ä YMMÄRTÄ Ä mitä innovaatio tarkoittaa. Jari Ranteen mukaan se on uutuusarvoa – mitä

enemmän idea, prosessi tai tuote sisältää uutuusarvoa, sen innovatiivisempi se on. Innovointiin pitäisi satsata erityisesti prosessin alkuvaiheessa. Jo ideointivaihees-sa pitäisi tietoisesti etsiä uusia, erilaisia ja myös kriit-tisiä ajatuksia ja näkökulmia. Ja erityisesti oman alan ulkopuolelta.

Kulttuuriamme kuvastavat hyvin kommentit, joita Jari Ranne kuuli alkaessaan kirjoittaa blogia Tekniikka&Talous-lehden nettisivuille. ”Ihan kiin-nostavaa sisältöä, mutta miksi psykologi kirjoittaa in-novoinnista?”

”Eikö psykologi ole juuri oikea henkilö puuhaan, jossa on kyse mielen sisäisestä toiminnasta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta? Samalla tavoin yhteis-kuntatieteilijät, filosofit ja muiden alojen edustajat loistavat poissaolollaan, kun yrityksissä innovoidaan. On totuttu ajatukseen, että sitä tehdään vain tietyillä ammattitermeillä, tietyissä ammattipiireissä ja tietty-jä perinteitä noudattaen.”

Jo innovaatiokohteiden löytämiseen tarvitaan poik-kitieteellistä ja -ammatillista otetta. Pitäisi keskustel-la eri-ikäisten ihmisten kanssa, joilla on eri koulutus ja ammatti, erilainen luonne ja maailmankatsomus.

”Sekään ei riitä, että juttelee maan parhaiden kol-legoiden kanssa, sillä joka alalla kärsitään oman alan kollektiivisesta sokeudesta. On kasvettu kiinni tiet-tyihin ajattelumalleihin, näkökulmiin ja perinteisiin, jotka rajoittavat luovaa ajattelua”, Ranne huomauttaa.

”Koulutustasokaan ei korreloi innovatiivisuuden kanssa, vaan voi käydä jopa päinvastoin. Mitä enem-män kouluttautuu oman alansa vallitseviin totuuksiin, sitä vaikeampi niitä on haastaa.”

Helposti käy niin, että ideoita ja ratkaisuja haetaan tutulta tietoalueelta, tutuista teorioista, oman ammat-tialueen ja oman työpaikan tai tiimin sisältä. Kun alue rajataan näin kapeaksi, ei ole edes teoriassa mahdol-lista synnyttää isoja innovaatioita. Näillä eväillä voi-daan vain parannella olemassa olevaa tai tehdä pieniä innovaatioita.

PIENILL Ä SATSAUKSILL A INNOVOINNIN alkuvai-heessa voi Ranteen mukaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Ajatellaan esimerkiksi yrityksen kehitys-päällikköä, joka kehittää kollegansa kanssa yrityksen verkkopalvelua. Näkökulman avartamisen ei tarvitse olla raskas prosessi.

”He voivat päättää palaverissa, että kysy sinä huo-miseen mennessä perheen ja lähipiirin nuorilta, mitä mieltä he ovat. Minäpä heitän kysymyksen lenkkipo-

18 | TOIMI | 2-2015

rukkani yritysjohtajalle, valokuvaajalle ja sosiaalityön-tekijälle. Seuraavana päivänä kehittäjillä on jo paljon avarampi näkökulma.”

Seuraava askel voisi olla soittokierros oman alan ja muiden alojen tutuille. Millaisia ratkaisuja heillä on? Ehkä asia onkin jo ratkaistu Kiinassa, Ruotsissa tai naapurifirmassa Hämeenlinnassa. Tämän jälkeen voi halutessaan kartoittaa systemaattisemmin esimerkik-si asiakkaiden näkökulmia.

”Kuulen usein sanottavan: Ei meillä ole aikaa tuol-laiseen ja se maksaa liikaa. Tämä on höpöhöpöpu-hetta. Jos innovoinnin alkuvaiheessa käytetään kaksi ylimääräistä viikkoa tiedonkeruuseen ja arviointiin, saatetaan säästää vaikka kaksi vuotta turhaa työtä. Tai oikeaan suuntaan kehitetty tuote onkin 10 ker-taa parempi kuin ensimmäinen versio. Hätiköiden aloitettuja ja huonosti tehtyjä nollaprojekteja on aivan liikaa.”

INNOVATIIVINEN A JATTELU ei ole alakohtaista. Toki eri aloilla on omat tekniset yksityiskohtansa ja ominaispiirteensä, mutta pohjimmiltaan innovoinnin keskeiset elementit ovat universaaleja.

Ensimmäinen edellytys on, että innovatiivinen ajattelu nähdään ylipäätään tarpeelliseksi. Jari Ranne mainitsee esimerkiksi monet julkiset organisaatiot, joiden työntekijöistä yhdeksän kymmenestä vastaa, ettei innovointi liity heidän työhönsä millään tavalla.

”Innovointi edellyttää, että ihmisen käsitys itses-tään tai ihmisistä yleensä on kehitysmyönteinen. Näh-

”JOS INNOVOINNIN ALKUVAIHEESSA

K ÄYTETÄÄN K AKSI VIIKKOA TIEDONKERUUSEEN,

SAATETAAN SÄÄSTÄÄ K AKSI VUOTTA

TURHAA TYÖTÄ.”

Jari Ranne, 54psykologi, konsultti ja työnohjaaja

3 tapaa… AVARTAA NÄKÖVINKKELIÄ

1. Syntyy parempia tuotteita ja kilpailukykyä.

2. Ihminen nauttii saadessaan oppia ja luoda uutta.

3. Näkee myös itsensä uudessa valossa.

dään, että ihmiselle on luonteenomaista jatkuva kehit-tyminen kehdosta hautaan.”

Voi olla, ettei työpaikan kulttuuri välttämättä kan-nusta innovointiin, mutta vapaa-ajalla monet innovoi-vat ihan luontaisesti. Esimerkiksi isoa polttopuusavot-taa tekevä alkaa vaistomaisesti miettiä, miten tekisi työn paremmin tai joustavammin.

Innovatiivisille ihmisille onkin yhteistä, että he orientoituvat kaikkeen innovatiivisesti. He ovat ute-liaita ja havainnoivat ympäristöään näkemällä jatku-vasti parannus- ja kehittämiskohteita. He pyrkivät tietoisesti tarkastelemaan asioita monesta eri näkö-kulmasta. He tekevät töitä löytääkseen omat sokeat pisteensä ja testatakseen ideoita. Tällainen asenne on Jari Ranteen mukaan täysin opittavissa.

TOIMI | 2-2015 | 19

Ja voita väliinTyöpaikan konfliktien ratkaisu parantaa

tuottavuutta ja vapauttaa energiaa. Hyvällä työpaikalla ei vältellä erimielisyyksiä

vaan otetaan niistä opiksi.

TEKSTI TERHI HAUTAMÄKI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

20 | TOIMI | 2-2015

40 %ON JOS KUS RIITAUTU N UT

T YÖK AV ERIN K A N SSA .

55 %EI OLE KOS K A A N

RI ITAUTU N UT ES IM IEH EN

K A N SSA .

TOIMI | 2-2015 | 21

T avallisessa suomalaisessa työyhteisössä riidellään, kuten Turun yliopistossa. Siellä arkisia konflikteja syntyy satun-naisesti niin tutkijoiden kuin hallinto-henkilöstön kesken.

Useimmat riidat pysyvät asiassa ja ratkeavat saman tien keskustelemalla. Toiset kuitenkin jäävät kytemään, laajenevat ja iskevät syvälle tunteisiin.

Ismo Saario työskentelee Turun yliopistolla henkilöstön ke-hittämispäällikkönä. Hän kertoo, että riidat kärjistyvät usein siksi, että vuorovaikutus lakkaa toimimasta. Ihmiset eivät ym-märrä toisiaan tai tulkitsevat asioita eri tavoin.

Usein taustalla on jokin yksittäinen, hyvin pienikin tapahtu-ma: esimerkiksi loukkaantuminen, joka on lakaistu maton alle.

“Myös puutteet johtamisessa voivat saada henkilösuhteet huonoon jamaan”, Saario sanoo.

Riitoja on kaikilla työpaikoilla. Riitojen ratkaisussa Turun yliopisto on kuitenkin monia edellä. Siellä otettiin vuonna 2007 käyttöön työyhteisösovittelu. Nykyään 3 300 ihmisen työpaikalla on 15 sovittelukoulutuksen saanutta sovittelijaa, niin henkilökunnan kuin työterveyshuollonkin edustajia.

Kahdeksan vuoden aikana vajaat kolmekymmentä riitaa on kärjistynyt siihen pisteeseen, että niitä on pitänyt sovitella ajan kanssa. Useimmat on myös saatu ratkaistuksi.

RIITAPUK AREIDEN KOKOUS kahden sovittelijan johdolla ei kuulosta äkkiseltään miellyttävältä tilaisuudelta. Nytkö ale-taan hakea syyllisiä ja puntaroida, kuka oli oikeassa?

“Sovittelussa ei haeta syyllisiä tai anneta tuomioita. Sen si-jaan haetaan sopua ja sovintoa”, Saario kertoo.

Tarkoitus on, että osallistujat itse ratkaisevat riidan.“Sovittelija toimii ohjaajana ja keskinäisen ymmärryksen li-

sääjänä ja tukee näin sopimuksen syntymistä.”Jotkut ovat ensin vastahakoisia sovitteluun. Saarion mukaan

useimmat kuitenkin suostuvat mukaan, kun sovittelun luonne käy heille selväksi. Tyypillisesti lähin esimies tekee aloitteen sovitteluun.

Sovittelu ei poista esimiehen vastuuta arkisesta keskustelu-yhteydestä. Saarion mukaan työyhteisön orastavat konfliktit pitäisi aina ratkaista osana päivittäistä johtamista ja mahdol-lisimman nopeasti.

“Organisaatio tulee tueksi vasta siinä vaiheessa, jos keinot loppuvat ja ongelmat pitkittyvät”, Saario sanoo.

Sovittelussa ei ratkota esimerkiksi palkkakiistoja tai hal-linnollisia kysymyksiä, vaan nimenomaan tulehtuneita henki-lösuhteita. Mukana voi olla useampikin työyhteisön jäsen.

“Jokainen tarina on yhtä arvokas, ja jokainen näkökulma yhtä oikea. Sovittelussa pitää suostua usean rinnakkaisen to-dellisuuden samanaikaiseen läsnäoloon”, Saario kuvaa.

TOIMI-LEHDEN RIITELY & SOVITTELU -KYSELY

Toimi-lehden toukokuiseen kyselyyn vastasi 216 ERTOn jäsentä, joista 84 % oli naisia ja 16 % miehiä. Vastanneista 32 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 45 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Kangasalle.

RIITAPUK AREIDEN KOKOUS K AHDEN SOVITTELIJAN JOHDOLLA. NYTKÖ ALETAAN

HAKEA SYYLLISIÄ?

Mistä riidat ovat mielestäsi johtuneet?

VÄ ÄRINK ÄSITYKSISTÄ . 8 %

KOMMUNIK A ATIO-ONGELMISTA . 20 %

HENKILÖKEMIASTA . 30 %

ERIL AISISTA TYÖTAVOISTA . 15 %

SIITÄ, ETTÄ OLI HUONO PÄIVÄ . 4 %

JOSTAIN MUUSTA . 2 %

Miten riita ratkesi?

SE JUTELTIIN SELVÄKSI KOLLEGOJEN KESKEN. 25 %

ESIMIES VAATI, ETTÄ ASIA SOVITELLAAN JA OLI MUKANA KESKUSTELUSSA. 5 %

TARVITTIIN KOLMATTA OSAPUOLTA, SOVITTELIJA A . 5 %

RIITA EI IKINÄ R ATK AISTU VA AN SE L AK AISTIIN MATON ALLE. 36 %

JOTENKIN MUUTEN. 29 %

22 | TOIMI | 2-2015

1. Katkaistaan kierre. Asiat voivat järjestyä myös itsestään. Konfliktitilanteissa kommunikaatio kuitenkin helposti vääristyy. Kahden ihmisen konfliktiin saattaa pian liittyä epäsuorasti muita, ja ennen pitkää huono ilmapiiri voi laajentua koko työyh-teisöön.

2. Parannetaan tuottavuutta. Pitkitty-neet ristiriidat vievät energiaa koko työyh-teisöltä. Ne voivat aiheuttaa sairauspois-saoloja ja halvaannuttaa päätöksenteon. Pahimmillaan tieto työyhteisön ongelmista kantautuu talon ulkopuolelle, jolloin rekry-tointi voi vaikeutua ja asiakkaita kadota.

3. Opitaan avoimuutta. Konflikteja ei voi välttää, joten niitä ei kannata pelätä. Selän takana puhumisen ja juonittelun sijaan tuodaan ristiriidat rakentavasti esiin. Kun kommunikaatio on suoraa, työpaikalla on jatkossakin helpompi tuoda esiin eriäviä mielipiteitä – ja etsiä yhdessä ratkaisuja.

Kolme syytä ratkaista riidat työpaikalla

36 %KERTOO, ETTÄ RIITA LAK AISTIIN MATON

ALLE.

TOIMI | 2-2015 | 23

30 %US KOO, ET TÄ VA S TU U

T YÖPA IKK A RIIDA N S ELV IT TELYS TÄ ON

ES IM IEH ELL Ä .

24 | TOIMI | 2-2015

Sovittelu alkaa infotilaisuudella, sitten tulevat yksilöhaastat-telut ja sen jälkeen varsinainen sovittelutapaaminen, joka kes-tää usein neljä–kuusi tuntia. Kiireen tuntua ei saa olla.

Jos kaikki sujuu hyvin, osapuolet kirjaavat lopulta paperil-le sovittelusopimuksen, jonka sanamuotoja viilataan huolella kuin mitä tahansa sopimusta. Seurantatapaaminen järjestetään kahden–kolmen kuukauden päähän.

“Ratkaisuissa sitoudutaan uuteen käyttäytymisen muutok-seen. Esimerkiksi sovitaan, että jatkossa otetaan häiritsevä asia suoraan puheeksi, eikä mennä selän takana puhumaan.”

SAMA AN TIIMIIN KUULUVIEN Liisan ja Riitan välille oli muo-dostunut konflikteja jo vuosia aiemmin, kun Liisa oli paljon poissa lasten sairastaessa. Liisa oli innokas oppimaan ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa. Tämä ärsytti Riittaa, jolla oli aiemmin ollut tiimin vanhimpana selkeä valta-asema.

Riitan mielestä Liisa mielisteli esimiehiään.Liisa sai uusia, keskittymistä vaativia töitä, joihin hän toivoi työ-

rauhaa. Liisan tekstin naputtelu ja työrauhavaatimus kiristi muiden tiimin jäsenten pinnaa. Riitta epäili, että Liisa kantelee esimiehelle tiimin asioita, ja tästä Liisa olikin joskus jäänyt kiinni.

Liisa koki Riitan kiusaavan häntä. Muut tiimin jäsenet kokivat esimiehen suosivan Liisaa. Yhteisessä palaverissa asioiden selvittely riistäytyi käsistä, ja esimies lopetti keskustelun.

Nimet ovat keksittyjä mutta tapaus tosi. Se sattui yhdessä työpaikoista, joita Suomen sovittelufoorumin hallituksen pu-heenjohtaja Timo Pehrman tutki sovittelua käsittelevässä väi-töstyössään.

Aikuiset ihmiset ovat vastuussa omasta käytöksestään, mut-ta kyseisessä tapauksessa tuli esiin myös esimiehen rooli. Ko-kematon esimies ei osannut ratkaista tilannetta, vaan vältteli konfliktin kohtaamista ja esti osapuolia puimasta asioita.

Pehrman on itse ollut sovittelemassa satoja riitoja. Hän ker-too, että huomattavan usein ongelmat juontuvat ainakin osit-tain huonosta johtamisesta ja esimiestyöstä. Työyhteisöjen riidat eivät ole paljon aikojen saatossa muuttuneet: avoin kes-kustelu on yhä monelle työyhteisölle aivan uusi juttu.

Esimerkkitapauksen sovittelussa riidan osapuolet myöntyi-vät lopulta huomaamaan oman vastuunsa työpaikan ilmapiiris-tä. Sopimus syntyi.

“Ihmisillä on voimakas tarve tulkita asioita, ja väärät tulkin-nat ylläpitävät konflikteja. Kun heillä on mahdollisuus kuulla toisia ja tiedostaa oma käyttäytymisensä, moni pystyy muuttu-maan”, Pehrman sanoo.

PEHRMAN PÄ ÄT YI SOVITTELUN pariin sattumalta toimies-saan 1970-luvulla työnjohtajana teollisuudessa. Ensikosketus

Mitä työyhteisösovittelija tekee?• Sovittelee henkilösuhteiden pitkittyneitä ongelmia.• Auttaa asianosaisia itseään löytämään ratkaisun.• Sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja

arvokeskustelun.• Huolehtii sopimuksen kohtuullisuudesta.• Huolehtii vuorovaikutuksen pelisäännöistä.

Ja mitä hän ei tee?• Ei ratko palkka- ja työehtokiistoja eikä hallinnollisia

kysymyksiä.• Ei osoittele syyllisiä.• Ei pyri penkomaan lopullista totuutta.• Ei sanele eikä ehdottele ratkaisuja riitoihin.• Ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija.

Sovittelu lyhyesti

”IHMISILLÄ ON VOIMAK AS TARVE TULKITA ASIOITA,

JA VÄÄRÄT TULKINNAT YLLÄPITÄVÄT

KONFLIKTEJA.”

Mistä riitelitte kollegan kanssa?

• TOIMINTATAVOISTA JA PROSESSEISTA .

• ESIMIEHEN TOIMINTATAVOISTA JA LUOTETTAVUUDESTA . TYÖK AVERIN MIELESTÄ ESIMIES EI OLLUT LUOTETTAVA, JA MUITAKIN VIKOJA LÖYTYI. MINÄ TA AS PIDIN ESIMIESTÄ LUOTETTAVANA JA MINUA TYÖSSÄNI TUKEVANA .

• MEILL Ä OLI TYÖPAIKK AKIUSA AMISTAPAUS.

• TOISEN HENKILÖN OMAISUUDEN OTTAMISESTA JA HÄVITTÄMISESTÄ .

• TYÖPAIK ALL A OLI KRIISITIL ANNE, JOK A SAI HERMOT TIUKILLE, VAIKK A VARSINAISTA AIHETTA EI OLLUT.

• MINULL A OLI KOLLEGANA HENKILÖ, JONK A K ANSSA OLI VAIKEA TULL A TOIMEEN TAI PIKEMMINKIN JOLL A OLI VAIKEUKSIA TULL A MUIDEN K ANSSA TOIMEEN. VARSINAISTA RIIDAN AIHETTA EN MUISTA, MUTTA SATUIN VAIN OLEMA AN HENKILÖ, JOHON HÄN SILL Ä KERTA A PURKI PAHA A MIELTÄ ÄN JA OLOA AN.

• TYÖK AVERI PUUTTUI MINUN TAPA ANI TEHDÄ TYÖTÄ .

• SEL ÄN TAK ANA PUHUMISTA JA VALEHTELUA .

• HÄN OLI LUKENUT SÄHKÖPOSTIN, JOTA EI OLLUT L ÄHETETTY HÄNELLE.

• TYÖK AVERI K ÄYTTÄYTYI AGGRESSIIVISESTI JA KEKSI VALHEELLISIA SYYTÖKSIÄ MINUA JA MUITA KOHTA AN.

• MIK Ä ON OLEELLISTA JA TARKOITUKSENMUK AISTA TARKKUUTTA JA MITEN TOIMIA HUOMATESSA AN TOISEN VIRHEEN?

• HÄN JÄTTI TÖITÄ ÄN TEKEMÄTTÄ .

TOIMI | 2-2015 | 25

riitojen sovitteluun oli hänelle niin mieleenpainuva, että tarina päätyi vuosikymmeniä myöhemmin hänen väitöskirjansa esi-puheeseen.

Tehtaan esimies oli riitaantunut työntekijän kanssa, ja työn-tekijä oli suuttuneena painunut kotiinsa.

Esimies pyysi Pehrmania suostuttelemaan tämän takaisin. Pehrman meni illalla kollegan luo juttelemaan. Tämä oli edel-leen suuttunut ja sanoi, ettei aio palata.

Pehrman keskusteli pitkään ja diplomaattisin sanakääntein. Lopulta, kahden tunnin jälkeen, kun Pehrman oli jo ulko-ovel-la lähdössä, kollega huusi perään: “Hyvä on, tulen huomenna kuudelta töihin.”

Pehrmaniin aloitti sovittelu-uransa rikos- ja riita-asioiden parissa Vantaalla. 2000-luvun alussa hän käynnisti työyhteisö-sovittelun työpaikallaan Valiolla, jossa hän oli koulutuspäällik-könä.

Jälkikäteen Pehrman on ymmärtänyt, että hän oli 1970-lu-vulla työnjohtajana tiedostamattaan toiminut juuri niin kuin sovittelijan kuuluu: suhtautunut riidan osapuoleen arvostavasti

0,5 %K AIPAISI RIITOJEN

SELVITTELY YN ULKOPUOLISTA SOVITTELIJA A .

Kenellä on mielestäsi vastuu riidan sovittelussa työpaikalla?

RIITAPUK AREILL A ITSELL Ä ÄN, JOS OVAT TASAVERTAISIA KOLLEGOITA . 36 %

ESIMIEHELL Ä . 30 %

KOKO TYÖYHTEISÖLL Ä . 24 %

LUOTTAMUSMIEHELL Ä . 3 %

ULKOPUOLISELL A SOVITTELIJALL A . 0,5 %

JOLL AIN MUULL A TAHOLL A . 7 %

Kenellä on vastuu riidan sovittelusta työpaikalla?

• ENSISIJAISESTI ESIMIEHELL Ä, MUTTA JOSKUS TIL ANNE ON NIIN HANK AL A, ETTÄ TARVITA AN ULKOPUOLISTA SOVITTELIJA A . MUTTA TÄLLÖINKIN ON ESIMIEHEN VASTUULL A JÄRJESTÄ Ä SOVITTELIJA PAIK ALLE.

• KUN LUOTTAMUSMIES EI USK ALL A, TARVITTAISIIN LIITTOA .

• EI TÄMMÖISIÄ OLE MÄ ÄRITELTY KYLL Ä MISSÄ ÄN TYÖPAIK ASSANI. NYKYÄ ÄN PUHUN SUOR A AN TOIMITUSJOHTA JAN K ANSSA ASIOISTA .

• TOKI ESIMIEHEN PITÄISI TUKEA JA KUUNNELL A, MUTTA MINUN TAPAUKSESSANI NÄIN EI TEHTY.

• TIL ANTEEN MUK A AN KOKO TYÖYHTEISÖLL Ä JA ESIMIEHELL Ä .

• TYÖTERVEYSHUOLTO ON LUVANNUT PUUTTUA ASIA AN.

• ILMIRIITA A EI SYNNY, KUN TOINEN ALISTUU. PIENEMPI PAHA KUIN YRITTÄ Ä HAK ATA PÄ ÄTÄ PETÄ JÄ ÄN.

• ENSISIJAISESTI HEILL Ä, JOITA ASIA KOSKEE. JOS YMMÄRRYSTÄ EI TULE, ESIMIEHEN ON OTETTAVA K ANTA A JA EHDOTETTAVA SEUR A AVAT TOIMINTAPORR AS, JOS TIL ANNE EI R ATKEA .

ja syyttelemättä ja antanut tämän itse tehdä päätöksen. Mieli-paha tuli perusteellisesti käsitellyksi, eikä kollega menettänyt kasvojaan.

“Kaikki sovittelut ovat tietyllä tavalla ahdistavia, myös sovit-telijalle. Tilannetta täytyy vain kestää ja keskittyä ohjaamaan prosessia, jotta ihmiset itse löytävät ratkaisun”, Pehrman ker-too.

Paras palaute on Pehrmanin mukaan se, kun näkee, että ih-miset puhuvat syvällisesti keskenään. Pyytävät anteeksi. Ovat armeliaita toisilleen.

RISTIRIITOJEN SELVITTELY K ANNATTA A muutenkin kuin inhimillisen hyvinvoinnin vuoksi. Eripurat ja huono työilma-piiri maksavat vuosittain valtavia summia työpaikoille.

Kustannukset syntyvät siitä, kun työteho laskee, stressioirei-lu aiheuttaa sairauspoissaoloja tai pahimmillaan ihmisiä irtisa-noutuu.

Kun riidat vievät energiaa ja kommunikaatio ei toimi, ideoin-ti, tiimityö ja päätöksenteko hidastuvat. Näistä koituu piileviä kustannuksia, joita on hankala laskea.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan työyhteisöiden häiriö-käyttäytyminen aiheuttaa koko kansantaloudessa useiden sa-tojen miljoonien eurojen välittömät menetykset joka vuosi.

Tehy kartoitti jäsenkunnan kyselyllä häiriökäyttäytymisen yleisyyttä ja seurannaisvaikutuksia: kuinka negatiivinen ilma-piiri konkretisoituu yritteliäisyyden ja työtehon vähenemise-nä, poissaoloina, työajan lyhentämisinä, työpaikan vaihdoksi-na ja ylimääräisinä rekrytointikustannuksina.

Kyselyn tulosten pohjalta Tehy laski, että häiriökäyttäyty-minen maksaa hieman keskikokoista suuremmalle sairaanhoi-topiirille yli 30,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Työpaikoilla ei todellakaan olisi varaa huonoon ilmapiiriin.

HANNU JA JUHA TOIMIVAT asiantuntijatehtävissä samalla työ-paikalla. Hannu koki, että Juha oli tullut hänen vastuualueelleen ja hyödyntänyt sitä omassa työssään. Hannu vaali oman erityisosaa-misensa reviiriä. Juha taas osasi verkostoitua rahoittajien kanssa ja Hannu tulkitsi hänen lietsovan kilpailuasetelmaa. Asiaa ei auttanut se, että Juha sai mediajulkisuutta yhteisessä projektissa ja Hannu jäi julkisuuden ulkopuolelle.

Vähitellen Hannu ja Juha alkoivat vältellä keskustelemasta keske-nään ja jopa tervehtimästä toisiaan. Välttämättömät asiat hoidettiin sähköpostitse. Esimies huolestui tilanteesta ja teki lopulta aloitteen sovittelusta.

Sovittelun jälkeen osapuolet kykenivät taas yhteistyöhön. Huomat-tiin, että ongelmiin voidaan löytää ainakin osittaisia ratkaisuja.

Mitä jos erilaiset ajatukset tai erilaiset tavat toimia eivät oli-sikaan pahoja peikkoja, joita täytyy välttää viimeiseen asti?

Monilla työpaikoilla taloudellinen epävarmuus, työnkuvien ja roolien epäselvyys ja muutostilanteet ruokkivat riitoja. Ihmi-set puolustavat reviirejään ja tuttuja valta-asetelmia. Kun työ-paikalle tulee uusi, erilainen persoona, hänet saatetaan kokea uhaksi.

“Epävarmuus saa ihmiset pelokkaiksi ja puolustautumaan, jolloin syntyy erilaisia konflikteja”, sanoo työelämän kehittä-misen asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskuksesta.

Rädyn mukaan ristiriitoja pyritään liikaa välttelemään työ-paikoilla. Toisinkin voisi toimia.

26 | TOIMI | 2-2015

“On aika tylsää ja pelottavaakin, jos ihmiset ajattelevat liian samalla tavalla. Eri tavoin ajattelemalla tuodaan työhön lisää mahdollisuuksia, tuotetaan uutta ja rohkeaa.”

JOS ERIMIELISY YKSIÄ EI SA ADA selvitettyä, kannattaa miet-tiä, mitkä asiat työpaikalla pitävät riitoja hengissä.

Joskus ongelmiin löytyy ratkaisu heti. Usein konfliktit ovat kuitenkin monimutkaisia, tunnevaltaisia vyyhtiä, joissa ehtii pitkän ajan kuluessa kasautua väärinkäsityksiä, oletuksia tai arvoristiriitoja.

“Myös nämä tunnevaltaiset kokemukset on syytä käsitellä. Ihmiset voivat olla hyvin loukkaantuneita ja vihan tunteen vallassa. Jos ohitetaan tunteet eikä pidetä niitä hyödyllisenä in-formaationa, se vaikeuttaa entisestään ratkaisua”, Räty sanoo.

Ristiriitojen esiin tuominen voi myös pelottaa. Esimerkiksi halveksunnan ja vähättelyn kokemukset ovat niin vaikeasti to-distettavia, että ne tuntuvat olevan vain oman pään sisällä.

“Miten tuot sen esiin, että tuo kohautti olkapäitä tietyllä ta-valla ja katsoi halveksuvasti”, Räty pohtii.

Rädyn mukaan työpaikoilla on herätty laatimaan ohjeistuk-sia kiusaamis- ja häirintätapauksiin. Se ohjaa kuitenkin helpos-ti ajattelemaan, ettei pienemmistä riidoista tarvitse välittää.

Tärkeää olisi kuitenkin luoda toimintamallit myös vähem-män dramaattisten ristiriitojen selvittelyyn.

Toimivassa työyhteisössä asioita lähestytään ratkaisujen näkökulmasta. Mikä tekisi ilmapiirin paremmaksi? Millaiset konkreettiset muutokset helpottaisivat yhteistyötä?

SUOMEN SOVITTELUFOORUMIN Timo Pehrman sanoo, että työnantajien pitäisi ylipäätään kuunnella ihmisiä enemmän.

“Ihmisillä on paljon hyviä ideoita. Silti heitä määräillään ja käskytetään töissä, jolloin he lannistuvat. Jos tämäkin energia osattaisiin hyödyntää, se olisi valtava lisä työyhteisöön”, Pehr-man sanoo.

Pehrman on tehnyt kiinnostavan havainnon omassa sovit-telutyössään: nuoria, vähän päälle parikymppisiä työntekijöitä on harvoin mukana sovitteluun asti päätyvissä konflikteissa.

Pitkät tulehtuneet riidat ovat enemmän keski-ikäisten ja ikääntyvien ongelma.

1. Hyväksy rinnakkaiset todellisuudet. Ihmisillä on usein samoista tilanteista täysin eri tulkinnat, eikä yksikään näistä tulkinnois-ta ole välttämättä lopullinen totuus. Kerro, mitä sinun näkökulmastasi on tapahtunut ja kuuntele, millainen on toisen näkökulma.

2. Työpaikallakin pitää voida näyttää tunteita. Niitä ei kannata lakaista maton alle. Kannattaa tiedostaa tunteet, joiden varassa itse toimii. Kateus, muutosten pelko tai huoli omasta asemasta ovat inhimillisiä ajatuksia, mutta niiden ei tarvitse antaa hallita käytöstä.

3. Puhu suoraan. Moni riita olisi ohi saman tien, jos osapuolet puhuisivat keskenään sen sijaan että märehtivät ongelmia yksin tai paheksuvat toisiaan selän takana.

4. Epäasiallista käytöstä ei tarvitse jäädä seurailemaan, vaan siitä kannattaa huo-mauttaa heti. Voi olla, että toinen ei ole edes huomannut käytöksessään mitään ongelmaa.

5. Vatvomisesta ratkaisuihin. Erimielisyyk-sien taustoista voisi jauhaa loputtomiin, mutta se ei lopulta vie asioita eteenpäin.

Toimivassa työyhteisössä kysytään mieluummin: Miten tästä eteenpäin? Mikä muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan?

6. Ota erilaisuus haasteena. Ihmisten eri tapoja ajatella ja toimia ei tarvitse ottaa loukkauksena omia näkemyksiä kohtaan. Samanmielisyydestä syntyy harvoin mitään uutta ja luovaa.

Ristiriidoista voimaa

”TUO KOHAUTTI OLK APÄÄTÄ

TIETYLLÄ TAVALLA JA K ATSOI HALVEKSIVASTI.”

25%RIIDOISTA JUTELTIIN SELVÄKSI

KOLLEGOJEN KESKEN.

Syytä tähän Pehrman ei osaa sanoa. Joka tapauksessa riitojen ratkaisun taitoja halutaan nykyään kehittää jo nuoresta pitäen.

Suomen sovittelufoorumi on levittänyt sovittelevaa työ-otetta päiväkoteihin. Päiväkotien henkilökuntaa on koulutettu sovitteluun, ja lapsille asia on esitetty nukketeatterin keinoin. Niin ikään kouluissa on käytössä oppilaiden vertaissovittelua.

“Tähän asti sovittelua ei ole opetettu missään. Nyt pyrimme lisäämään tätä kansalaistaitoa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, Pehrman sanoo.

“Ehkä siten tulevaisuudessa työelämään tulee jollain tavoin valmiimpia ihmisiä.” Lähteet:Inga Järvinen & Tuula Luhtaniemi: Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu. Työterveyslaitos 2014.Timo Pehrman: Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä (2011).Kursivoidut esimerkit ovat Pehrmanin väitöskirjasta. Nimet on keksitty. Väitöstyössä ei mainittu henkilöiden nimiä eikä sukupuolta.

TOIMI | 2-2015 | 27

K uinka moni teistä haluaisi itse viettää vanhuutensa täällä”, ky-syy Anna Pylkkänen ensitöik-seen hoivakodin työyhteisöltä, jota on tullut valmentamaan. Yksi tai kaksi kättä kolmesta-

kymmenestä nousee. Silti suurin osa työyhteisön jäsenistä on sitä mieltä,

että he tekevät työnsä hyvin. Ja niinhän he tekevätkin, vallitsevan hoitokäsityksen mukaisesti. Työilmapiiris-sä vain jokin mättää tai muuten Pylkkästä tuskin olisi kutsuttu apuun.

Kysymys on Pylkkäsen mielestä koko hoitotyön ydin ja samalla avain toimivaan työyhteisöön: ”Työ-tyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys kulkevat aina käsi kädessä”, hän painottaa.

Niinpä työyhteisön uudistamisprosessi alkaa ajatus-leikillä: Jos itse olisin vanha ja asuisin hoivakodissa, millaisena haluaisin oman elämäni siellä kokea? Mistä asioista haluaisin itse päättää?

”Tällä tavalla herätetään tarve muutokseen. Silmät avautuvat tarkastelemaan omaa ammattilaisen arkea ihan toisella tavalla. Se, mitä olemme pitäneet hyvänä hoitotyönä, onkin jotain ihan muuta kuin mitä hoidet-tavana oleva ihminen itse tahtoisi. ”

PYLKK Ä SEN OMA TAUSTA on hoitoalalla, missä hän on toiminut vanhustyössä, kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa sekä akuutissa hoitotyössä kirurgi-sella osastolla.

”Kiinnitin huomiota siihen, miten erilaisia työ-kulttuureita saman alan sisällä oli. Akuutti hoitotyö nähdään seksikkäänä ja vetovoimaisena, kun taas vanhustyöhön lähinnä ajaudutaan ja alan arvostus on vähäistä.”

Mielikuva vanhustyöstä pelkkänä vaippojenvaihta-misena typistää monipuolista ammattitaitoa vaativan työnkuvan murto-osaan todellisuudesta. Työntekijät

Vanhustyön vallankumous

itse korostavat useimmiten sitä, miten rankkaa ja vaa-tivaa hoitotyö on.

”Ikään kuin hoitotyön kruunu syntyisi niska li-massa raatamisesta, vaikka oikeasti ihmiset nautti-vat työstään, kunhan siinä keskitytään oleelliseen: ei temppujen tekemiseen vaan vuorovaikutukseen. Par-haimmillaan työssä voi toteuttaa upealla tavalla omaa luovuuttaan. Silloin kun työkulttuuri toimii hyvin, alalla on myös tekemisen vapautta.”

Pylkkänen on tehnyt vanhustyötä myös Norjassa, jossa sitä arvostettiin.

”Norjassa vanhustyötä tekevien ammatti-identi-teetti on vahvempi, eikä siellä kuule samanlaista oman työn väheksymistä kuin Suomessa. Siellä arvostettiin työn vuorovaikutteisuutta ja ihmisten kohtaamista.”

VANHAK ANTAISET USKOMUKSET ja toimintamallit ohjaavat Pylkkäsen mukaan suomalaista vanhustyötä. Hän vertaa tilannetta siihen, miten synnytysosastot oli organisoitu 1970-luvulla.

”Silloin kun itse synnyin, vauvoja näytettiin omai-sille lasin takaa kymmenen minuutin ajan päivässä. Vauvat pääsivät äidin rinnoille syömään sairaalan aikataulun mukaisesti. Kukaan ei nykypäivänä voisi ajatellakaan paluuta moiseen. Samanlainen vallan-kumous tarvitaan myös vanhustyöhön”, Pylkkänen vertaa.

Vanhainkodit ja hoivakodit on organisoitu laitok-sen, ei asukkaiden ehdoilla. Vanhusten päivärytmi määräytyy työvuorojen mukaan, ei heidän omista läh-tökohdistaan. Ja mikä kummallisinta, työvuorolistat on yleensä tehty perinteisen sairaalan rytmin mukai-sesti, johon ei hoivakodissa olisi mitään tarvetta.

”Kaikkien kodinomaisten yksiköiden arvoissa pu-hutaan itsemääräämisoikeudesta, mutta silti käytän-nössä asukkaat saavat harvoin päättää mistään: eivät siitä, moneltako menevät nukkumaan tai heräävät, ei-vät sitä, mitä syövät tai sitä, milloin peseytyvät.”

Työyhteisövalmentaja Anna Pylkkäsellä on missio. Hän haluaa uudistaa vanhustyön ja vapauttaa hoitotyöntekijät nauttimaan työstään.TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI

28 | TOIMI | 2-2015

Työyhteisökouluttaja Anna Pylkkänen toivoo toimintatapojen vallankumousta vanhustyöhön.

TOIMI | 2-2015 | 29

Pylkkänen muistuttaa, että arvot ovat vain tavoit-teita, jos ne eivät toteudu käytännössä.

KUN TARVE MUUTOKSEEN on herätetty, lähdetään luomaan uutta todellisuutta. Työilmapiiristä voidaan kyllä puhua ja puhua, mutta mitään muutosta ei tapah-du, ellei toimintatapoja muuteta. Siksi Pylkkänen läh-tee muuttamaan työyhteisöä aina toiminnasta käsin. Esimerkiksi jo se, että vanhukselta kysytään, haluaako hän tänään aamiaiseksi puuron kanssa hilloa vai voisil-män tai söisikö hän mieluummin leipää, parantaa sekä vanhuksen elämänlaatua että vuorovaikutusta.

Vaikka muutokset olisivat pieniä, niillä on merkitystä.”Syntyy pieniä voittoja ja onnistumisen elämyksiä.

Samalla rohkeus ja luottamus isompien muutosten mahdollisuuteen kasvaa.”

Vanhoista malleista luopuminen ja uuden omaksu-minen ei kuitenkaan ole helppoa. Henkilökunta löy-tää lukemattomia syitä, miksi jotain muutosta ei voida tehdä. Pylkkänen kuitenkin korostaa, että suurimmat esteet kehityksellä eivät ole kiire tai taloudellisten re-surssien puute, vaan kollegiaalisen ryhmäkurin hallit-sema työkulttuuri.

Muutoksen esteitä on lähdettävä kuorimaan kerros kerrokselta: Pitääkö koko vuoron tulla samaan aikaan töihin? Onko järkevää, että vanhukset nukkuvat päi-väunia silloin, kun talossa on kaksi vuoroa päällekkäin ja voitaisiin tehdä mitä tahansa? Eikö työkin jakautuisi tasaisemmin, jos vanhukset saisivat nukkua aamuisin niin pitkään kuin haluavat ja herätä omaan tahtiinsa?

Myös ratkaisut löytyvät henkilökunnalta. Heillä on aina tieto siitä, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin.

”Oikeastaan tarvitaan vain lupa tehdä asiat toisin. Pitää päästä irti tasapäisyyden kulttuurista, jossa kaikki pitää tehdä samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty. Monesti työpaikalla on kehittämismyöntei-siä ihmisiä, mutta heitä pidetään työpaikan mustina lampaina. Siksi muutos on vapauttavaa. Tulee helpoksi tehdä työ hyvin.”

Totta kai uusien ajattelutapojen omaksuminen ja vanhasta irtipäästäminen herättää myös kipua ja vas-tarintaa. Työyhteisössä on aina niitäkin, jotka halua-vat selviytyä työstään minimisuorituksella.

”Uuteen työkulttuuriin kuuluu myös asioista puhu-minen avoimesti ja suoraan, ei selän takana kuppikun-nissa. On nostettava keskusteluun, mikä on minimi työssä, jossa työpaikka on samalla ihmisten koti. Kyse on asiakkaiden koko elämästä.”

Pylkkänen korostaa paitsi esimiesten vastuuta, myös jokaisen työyhteisön jäsenen vastuuttamista ajattelemaan itse, mitä tekee ja miten.

”Kulttuurinmuutos voi vaatia tiukkojakin keskuste-luja. Jos työ ei miellytä, pitää miettiä, mistä se johtuu. Työpaikka ei ole olemassa työntekijää varten, vaan asi-akkaita varten.”

JOTTA T YÖKULTTUURIN muutos onnistuisi, tarvi-taan riittävästi muutoksen kannattelijoita. Pikkuhil-jaa mukaan saadaan kaikkein vastahakoisimmatkin. Kun uudet toimintatavat vakiintuvat osaksi arkea,

Kodinomainen yksikkö vai oikea koti?L AITOSHOIDOSSA EI OLE HY VÄKUNTOISIA VANHUKSIA . Hoitotyön kannalta on kuitenkin oleellista, nähdäänkö asiakkaissa se, mikä heissä on tervettä ja toimintakykyistä, vai ainoastaan heidän sairautensa ja toimintarajoitteensa.

”Hyvä hoito mielletään niin, että tehdään asioita ihmisten puolesta. Ammat-titaito pitäisi kuitenkin mieluummin käsittää kykynä nähdä ihmisessä enemmän kuin hänen sairautensa, ja kykynä luoda puitteet sellaisiksi, että hän voi elää mielekästä elämää toimintarajoitteistaan huolimatta”, Anna Pylkkänen uskoo.

Hän toivoo myös, että hoitajien koulutuksessa korostettaisiin vuorovaikutus-taitoja entistä enemmän.

Osa mielekästä elämää on mahdollisuus osallistua normaaleihin arkiaskarei-siin kykyjensä mukaan, vaikka vain vähän aikaa. Mahdollisuus viikata puhtaita pyykkejä, kattaa pöytä tai leipoa on monesti vanhuksille arvokkaampaa kuin osallistuminen vaikkapa ohjattuihin askartelutuokioihin, jotka pahimmillaan aliarvioivat heitä aikuisina ihmisinä.

”Lainsäädäntökin hygieniasäännöksineen luo esteitä autenttiselle elämälle. Ruotsissa hygieniasäännöksiä lievennettiin kodinomaisissa yksiköissä. Voidaanko edes puhua kodista, jos siellä ei saa osallistua normaaleihin kotitöihin, Pylkkänen kyseenalaistaa.

Hänen mukaansa vallitsevassa hoitokulttuurissa nähdään vaaroja kaikkialla: ulkona voi vilustua, popcorneihin voi tukehtua ja kaupungilla vasta vaarallista onkin. Suurin vaara on kuitenkin laitostuminen, joka tapahtuu nykyisessä kulttuu-rissa todella nopeasti sekä asiakkaille että työntekijöille. Hoivakodin tarkoitus ei kuitenkaan ole olla paikka, jossa ihmiset ovat vain hyvässä säilössä.

Kun elämässä on mielekkyyttä ja yksilölliset tarpeet huomioidaan, myös asukkaiden niin sanottu häiriökäyttäytyminen vähenee. Jos hoivakoti muuttuisi enemmän oikeaan kodin kaltaiseksi, elämä olisi mielekkäämpää kaikille.

HENKILÖKUNTA LÖYTÄÄ LUKEMATTOMIA SYITÄ,

MIKSI JOTAIN MUUTOSTA EI VOIDA TEHDÄ.

paluuta vanhaan ei enää ole, koska kaikki saavat työs-tään niin paljon enemmän irti kuin ennen.

Pylkkäsen saaman palautteen mukaan työntekijät ovat kokeneet, että muutoksen jälkeen aikaa on enem-män kuin ennen. Työssä on niin mukavaa, ettei edes tunnu siltä, että olisi töissä.

”Loppujen lopuksi kysymys on yksinkertaisista asi-oista. Ei pidä olettaa mitään toisten ihmisten puolesta, vaan kysyä asiakkaalta itseltään, mitä tämä haluaisi. On tärkeää huomioida jokainen yksilönä, jotta elä-mästä voidaan tehdä oman näköistä.”

Vanhustyön vallankumous on alkanut pikkuhiljaa. Se etenee hoivakoti kerrallaan.

”Elämä näyttäytyy monimuotoisena, kun työssä ei ainoastaan hoideta asukkaita vaan jaetaan heidän kans-saan rikasta arkea. Työhön on tullut spontaaniutta ja elämästä nauttimista yhdessä asukkaiden kanssa.”

30 | TOIMI | 2-2015

1 SUOSTU PUDOTTAMA AN HANSK AT. Kaikkia töitä voi olla mahdoton viimeistellä ennen lomaa. Valitse, mitkä työt teet valmiiksi

ennen lähtöä, ja jätä muut odottamaan paluutasi.

2 SIIVOA TYÖPÖYTÄSI. Perkaa sähköpostisi. Laita asiat järjestykseen konkreettisesti, ettei niitä tarvitse miettiä lomalla:

tehdyt, odottavat ja epäselvät hommat omiin pinoihinsa.

3 TEE LISTA . Päätä pari asiaa, joihin tartut heti palattuasi rentouttavalta lomaltasi. Kirjoita ne listaan ja laita siivotulle työpöydälle odottamaan.

Sitten unohda tekemättömät työt loman ajaksi.

4 PIDÄ LOMAKESKUSTELU ITSESI K ANSSA . Pohdiskele, mitä haluat tehdä ja minne haluat mennä. Mikä tekisi sinut onnelliseksi?

Suunnittele jotain tekemisen kehyksiä, mutta älä tee tiukkoja aikatauluja.

5 L ASKEUDU LOMALLE. Vapaalla ihminen valitsee rytminsä itse. Työrytmistä tasaantuminen voi viedä muutaman päivän, kunnes

leppoisa lomarytmi pääsee vallalle. Keho ja mieli pääsevät lepotilaan.

6 EI TYÖLLE. Laita sähköpostiin lomavastaaja ja työpuhelin kiinni. Jos työasiat pullahtavat mieleen, voit kirjata ajatuksesi ylös, mutta siirry

sitten saman tien lomapuhiiin.

7 KESKITY ITSEESI JA L ÄHEISIISI. Nyt on perheesi ja sinun aikaa. Voit pitkällä aikavälillä paremmin töissäkin, jos nyt keskityt lapsiisi,

puolisoosi, ystävääsi – ja itseesi! Lomalla on lupa nauttia ja ottaa rennosti.

Lähteet: tyopiste.ttl.fi, hidastaelamaa.fi

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A IRTAUTUA TÖISTÄ LOM A LL ALähes joka kolmas suomalainen tekee lomallaan työtä

jonkin verran joka päivä. Kieltäydy olemasta yksi heistä.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 2-2015 | 31

Ulla Hyvönen harrasti koko lapsuutensa kilpa-hiihtoa, parhaimmillaan nuorten SM-tasolla. Kun urheilu-kipinä iski taas aikuisena, tuntui kuntosalille meno tutulta ja luonnolliselta vaihtoehdolta.

Treenit alkoivat hyvin, mutta muutaman kuukauden kuluttua hänellä ilmeni kaularangan välilevyn pullistuma, joka vaati leikkauksen. ”Puhtaat paperit saatuani päätin toteuttaa haaveeni kisalavoista. Otin tavoitteeksi menestyä Body Fitneksessä Suomen tasolla.”

Hyvösen vahvuutena on hyvä pohjakunto ja kilpaurheili-jan psyyke. ”Olen tottunut jatkamaan harjoittelua silloinkin, kun se alkaa tuntua epämukavalta. Iän myötä olen kuitenkin oppinut suhteuttamaan asioita, eikä kisoissa pärjääminen ole koko elämä.”

Kuntosalitreenejä on 4-12 kertaa viikossa. ”Olen pienikokoinen, eikä kehoni kerää helposti rasvaa. Siksi en tarvitse niin paljon aerobisia treenejä kuin jotkut muut lajin harrastajat.”

Suurin lajia koskeva ennakkoluulo liittyy ruokailuun. ”Yleensä luullaan, että syömme linnunannoksia. Siksi ihmi-set ihmettelevät, miten paljon minuun mahtuukaan ruokaa. Lähinnä onkin tarkkailtava, että saan tarpeeksi energiaa. Kisadieetti on asia erikseen.”

Laji on opettanut Hyvöstä kuuntelemaan entistä pa-remmin kehon antamia signaaleja. Samalla se tuo kaivattua vastapainoa työlle. ”Treeneissä olen täysin läsnä siinä, mitä teen. En ajattele työasioita, vaan ainoastaan toistojen puhtautta.”

VAPAATA AIKAA TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Ulla Hyvönen

TyöpaikkaToimihenkilökeskusjärjestö

STTKAmmatti

alueasioiden asiantuntijaIkä32

HarrastusBody Fitness

Timo Eloranta auttaa Ulla Hyvöstä treenin aikana.

32 | TOIMI | 2-2015

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Satuin nimittäin päästämään suustani, että minua välillä ärsyttävät päivälehdissä äitien kolumnit. Ne, joiden aiheena pääasiassa on, kuinka vaikeaa äidillä oli tänään.

Tytär kysyy, oletko sinäkin niitä happamia keski-ikäisiä, joiden mielestä nuoret naiset

vain valittavat perhe-elämästä. Tytär vielä oikaisee, että jotkut nuorina pitämäni äidit ovat nelikymppisiä. Totta tosiaan!

Tytär kehottaa pohtimaan, miksi äidit käsittelevät niin paljon perheasioita juuri nyt. Kenties työn ja per-heen yhdistäminen on hankaloitunut. Ehkä työelämä on kiristynyt.

En lähde leikkiin. Vertailu, onko työelämä nyt ran-kempaa kuin 1990-luvun lamassa tai 1950-luvun niuk-kuudessa, harvoin johtaa mihinkään. Arkea ja aikoja on vaikeaa verrata.

MIETIN, MIK Ä MINUA RISOO. Ainakin se, kun van-hemmat todellisuudessa tai kolumneissaan puhuvat lapsistaan niin miinusmerkki-sesti. Lapset estävät. Lapset vaa-tivat. Lapset ovat niin vaikeita.

Näyttäkää minulle helppo aikui nen! Entä miltä lapsista tuntuu, jos heistä jatkuvasti pu-hutaan niin kielteisesti?

Entäpä työpaikalla. Jos pomo suhtautuu karsaasti perheen ja työn yhdistämiseen, muuttuuko pomon asenne, jos työntekijä itse näkee vanhemmuu-

tensa hankalassa valossa. Hankaluuden valos-ta heijastuu vielä sellainen kajo, että lapset

ovat erikoistilanne. Eivät ole. Onhan ta-vanomaista, että työelämään vaikuttaa

yksityispuoli – läheiset, vanhukset ja elämän koko kirjo.

Nyt joku voi kokea, että painostan pärjäämään. En! Sen sijaan epätäydel-lisyys, rosoisuus ja väsymyksen pus-sittuminen silmien alle ovat elämää. Ei vanhemmuutta voi fotoshopata.

Työmaailmassa esimiehen täy-tyy ymmärtää elämää laajasti. Ja perheellisen on hyvä muistaa, ettei kaikilla lapsettomilla ehkä ole kä-sitystä lapsiperheen arjesta. Mutta valitusvirren kuuntelu tuskin laa-

jentaa lapsettoman tajuntaa.

L APSI ON HELPPO syntipukki. Joillakin parisuhde mättää, oma uravalinta meni pieleen tai muuten vain paha olo kalvaa. Näille epäkohdille ei tarvitse tehdä korjausliikkeitä, jos syyttää kaikesta lapsiperheen ar-kea.

Eräs paluumuuttaja ulkomailta ihmetteli, kun Suo-messa vanhemmat hokivat arkirumba-sanaa. Maassa, jossa on toimiva päivähoito, varsin sujuva joukkolii-kenne ja vanhemmilla oikeus lyhentää työaikaa.

Toki epäkohdista ja vanhemmuudesta pitää puhua! Aivan kuin pahan olon oikeasta nimestäkin.

Ja totta kai perheen ja työn yhdistämisen keinoja pitää kaikkien yhdessä kehittää. Tosin jo työelämän digitalisaatio luo keinoja: etätyö, mobiilityö, joustavat työajat ja jaettavat verkkotyökalut irrottavat työnte-koa ajasta ja paikasta.

Työpaikat ja esimiehet voivat johtaa antamalla va-pauksia kaikille, joiden työhön se sopii. Yllättävän moniin tehtäviin vapaus sopii. Toisaalta monet lapsi-perheiden vanhemmat tulevat mielellään ihan fyysi-

sesti töihin! Mikäs siinä. Lienee joskus vaikeaa sanoa

ääneen, että työ voittaa kotiolot. Kuinka moni äiti toteuttaa ym-päristön odotuksia jääden kotiin hoitamaan lapsia, vaikka kaipaa työtään tai muuta tekemistä.

Vuosien kotonaolo ei tee ke-nestäkään täydellistä äitiä. Jois-takin se muovaa marttyyreita.

Työuraa pitkät vanhempainlomat eivät edistä. Päin-vastoin.

MINUA HÄIRITSEE SUKUPUOLITTUNUT valitusvir-si eli, että juuri äidit nurisevat. Jotkut miehet korkein-taan hehkuttavat koti-isyyttään.

Olen itse toimittajana yrittänyt välttää työn ja per-heen yhdistämisen kysymyksiä, kun haastattelen nais-johtajia. Ei miehiltäkään tivata, kuinka he pystyvät hoitamaan työnsä, kun on vielä pari lastakin.

Tyttäreni sanoi ikäistensä puhuvan lapsistaan kaik-kea muuta kuin valittaen. Kenties kulttuuri on muut-tumassa. Mainiota.

Valittamisen sijaan voisimme ehkä keksiä uusia ta-poja kertoa arjesta ja muovata arkea. Ja toki voisimme luottaa elämään ja tukea toinen toisiamme. Tukemi-nen alkaa ymmärtämisestä ja näkemisestä. Minun täytyy vastedes lukea niitä kolumneja uusin silmin. Yrittää nähdä, eikä tuomita.

Sorruin väittelemään aikuisen tyttäreni kanssa.Epätäydellisten äitien kerho

TYÖHUONEELTA

ONHAN TAVANOMAISTA,

ETTÄ YKSITYISPUOLI VAIKUTTAA

TYÖELÄMÄÄN.

TOIMI | 2-2015 | 33

Lomautuksia, pätkätöitä ja irtisanomisia – nykypäivän työelämä on täynnä epävar-muutta. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 355 400 työtöntä työn-hakijaa eli 31 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömyys koskettaa niin alle 25-vuotiaita kuin yli viisikymppisiäkin: vastavalmistuneet valittavat, ettei-vät saa töitä vähäisen työkokemuksensa takia ja vuosi-kymmenten uran jälkeen irtisanotut kokevat olevansa työnantajien silmissä liian vanhoja uusiin tehtäviin.

Kilpailu onkin kovaa, sil-lä koko maassa yhtä avointa työpaikkaa kohti on keski-määrin seitsemän työtöntä työnhakijaa. Samoista pai-koista kisaa lisäksi jo työssä olevat, uusia haasteita kai-paavat hakijat.

Vaikka pääsääntöisesti työttömiä rekrytoidaan avoimin mielin, työssä ole-vaan verrattuna työttömän on usein ponnisteltava enemmän osoittaakseen pätevyytensä.

NYKYÄ ÄN ON YHÄ TAVALLISEMPA A , että ihmisten uralla on erilaisia vaiheita, eivätkä ne enää välttämättä kerro vain yksilön valinnoista vaan myös organisaatio-muutoksista ja tuulisesta työelämästä.

Totuus kuitenkin on, että työnantajia edelleenkin kiinnostaa eniten ne työnhakijat, joilla on hyvä työ-kokemus ja haluttu koulutus – sekä lyhyt työttömyys. Työnantajien kiinnostus vähenee selvästi työttömyy-den pitkittyessä, vaikka hakijalla olisikin kokemusta ja koulutusta.

Joidenkin työnantajien mielestä mikä tahansa tehty työ saattaa näyttää CV:ssä paremmalta kuin työttömyys. Tämä voi muodostua ongelmaksi, jos on esimerkiksi viettänyt sapattivapaata joko työttömyys-turvalla tai työnantajan maksamalla paketilla. Moni tällaisista työnhakijoista kokee itse olevansa päteviä, mutta työnantajat eivät aina anna mahdollisuutta, sillä

rekrytoiminen koetaan niin merkittäväksi investoin-niksi, ettei sen suhteen olla valmiita ottamaan riskejä.

T YÖNSA ANTI PERUSTUU MYÖS mielikuviin siitä, millaisena ja miten houkuttelevana työnantaja näkee hakijan. Jos työnantaja on tottunut ajattelemaan, että työttömyys johtuu ihmisestä itsestään, tätä käsitystä voi olla vaikea muuttaa. Työttömän työnhakijan ha-kuprosessissa korostuukin hakijan kyky markkinoida osaamistaan työttömyydestä huolimatta.

Rekrytoijaa kiinnostaa erityisesti, miten hakija itse avaa työttömyytensä syitä ja osoittaa aktiivi-suuttaan. Sen sijaan, että pyrkisi piilottelemaan mahdollisia työttömyys-jaksoja, sapattivapaita ja äitiyslomia, ne kannattaa ottaa työnhakuprosessissa puheeksi oma-aloitteises-

ti. Tilanne on kuitenkin hakijan kannalta vaikeampi, jos työttömyys on pitkittynyttä ja tauon taustalla on muutakin kuin purjehtimista Karibialla.

Työnsaannin sanotaan vaikeutuvan jo kolmen kuu-kauden työttömyysjakson jälkeen, mutta vuoden työt-tömyyttä voidaan pitää vieläkin kriittisempänä raja-pyykkinä. Silloin hakijan olisi tutkimusten mukaan hyvä saada edes tuettua työtä, osallistua työvoima-koulutukseen tai päästä työkokeiluun, jotta ammatti-taito pysyisi yllä.

TE-toimisto tarjoaa pitkään työttömänä olleille palkkatukea työllistymiskustannuksiin, mutta siitä huolimatta moni työnantaja palkkaa mieluummin varmasti pätevän täydellä palkalla kuin henkilön, jon-ka tuottavuus on alentunut, mutta jonka palkkaami-seen saisi tukea.

K AIKESTA HUOLIMATTA T YÖTTÖMÄN työnhaki-jan pitäisi pysyä motivoituneena ja myydä osaamistaan työttömyysjakson pituudesta piittaamatta. Työttö-myyden pitkittyessä vuosiksi hakijan pitää entistäkin

Takaisin töihinTyöttömyyden ja pätkätöiden yleistyessä aukot

työnhakijan CV:ssä eivät enää ole työnantajille mörköjä.Omaa markkina-arvoa voi vaalia olemalla aktiivinen.

PÄRJÄÄ & PÄDE

JOS ON HAKENUT KYMMENIÄ PAIKKOJA,

EIK Ä MIK ÄÄN OLE TÄRPÄNNYT, TYÖNHAKUUN PITÄÄ TEHDÄ MUUTOKSIA.

34 | TOIMI | 2-2015

PÄRJÄÄ & PÄDETEKSTI MIINA POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ

Työtön Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle neljä tuntia.

Lomautettu Lomautetuksi luetaan työnhakija, jonka työnantaja on lomauttanut kokoaikaisesti ilman palkkaa määräajaksi tai toistaiseksi. Kokoaikaisesti lomautetut ovat työmarkkina-asemansa perusteella työttömiä.

PitkäaikaistyötönPitkäaikaistyöttömyydestä puhutaan, kun työttömyys on kestänyt yli 12 kuukautta.

Työllistetty Työssä olevaksi työllistetyksi merkitään työnhakija, jonka työnantajalle maksetaan palkkatukea tai jonka palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin valtion virastolle tai laitokselle on osoitettu määrärahoja. Tällaiseksi merkitään myös yrittäjäksi ryhtynyt työnhakija, jolle on myönnetty starttirahaa.

paremmin onnistua vakuuttamaan työnantaja siitä, että on edelleen ajan tasalla. Tämä korostuu etenkin nopeasti muuttuvilla aloilla, kuten digimediassa, jossa ehtii tapahtua parissa vuodessa todella paljon.

Monissa toimihenkilötehtävissä työhön liittyvät vaa-timukset taas voivat olla niin yksilöllisiä, ettei sopivia hakijoita yksinkertaisesti löydy työttömien joukosta. Esimerkiksi alati muuttuvat ohjelmistot ja ohjelmointi-kielet voivat tehdä ammattitaidosta hetkessä vanhentu-nutta. Siksi monilla aloilla ainoa keino pysyä työnsyr-jässä kiinni onkin hankkia täydennyskoulutusta.

PITK ÄN T YÖUR AN TEHNEELLE, työttömäksi jää-neelle työnhakijalle on tarjolla samanlaisia vinkkejä kuin vastavalmistuneelle: osoita, että olet ollut muka-na jossain alaan liittyvässä toiminnassa, osallistunut seminaareihin ja kursseille, vetänyt harrastuskerhoa tai toiminut muuten vastuullisessa tehtävässä.

Eikä tämäkään riitä, sillä työnantajaa kiinnostaa myös, miten hakija osaamisestaan kertoo. Työnhaun ydindokumentin, cv:n, lisäksi hakuprosessissa nousee-kin yhä useammin avainasemaan hyvä hakemus. Jos on hakenut kymmeniä paikkoja, eikä mikään ole tärpän-nyt, on lähes varmaa, että työnhakuun täytyy tehdä muutoksia. Joskus pelkkä cv:n viilaaminen ja hakemus-ten räätälöiminen voi auttaa, mutta se voi tarkoittaa myös lisäkoulutusta tai työnhaun kohteiden muutta-mista yleensä yksinkertaisempia työtehtäviä kohti. Haastateltavat ja lähteet: tem.fi, Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus 2/2015, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston yritysasiakkuuskoordinaattori Riku Hautamäki, ELY-keskuksen tutkija Jouni Nupponen ja Mercuri Urvalin rekrytointikonsultti Annukka Tervo.

TOIMI | 2-2015 | 35

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

Kotona sattuu ja tapahtuu. Mutta ei huolta, Turva on siellä missä kotikin. Kodin vakuutuksilla voit turvata kodin, kesämökin, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun vapaa-ajan asunnon, rakenteilla olevan asuin-rakennuksen ja niihin liittyvät piharakennukset sekä irtaimiston.

Kun ostat meiltä laajan kotivakuutuksen (Isokoto tai nuorten Isohima), saat vahingon sattuessa vuoden omavastuuedun. Omavastuusta vähennetään enintään 130 euroa.

Osta laaja kotivakuutus ja hyödynnä etu Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.

Etua ei saa verkkokaupasta.

Laaja kotivakuutus - nyt ilman omavastuuta

Mielikuvat siitä, miten työntekijä ja työnantaja sitoutuvat toisiaan tukemaan hyvässä työsuh-teessa, saavat aikaan myönteisen psykologisen työsopimuksen. Sopimus rakentuu puheista, ko-kemuksesta ja oletuksista.

Ihmisten käyttäytymisen taustalla on erilaisia sopimuksia, jotka mahdollistavat vuorovaikutuk-sen. Sanattomien sopimusten perusteella tiedäm-

me esimerkiksi, miten tervehditään, puhutaan, toimitaan ryhmässä, kuun-nellaan vuoron perään ja huomioidaan läsnäolijat.

Työelämän tutuin sopimus on kirjallinen työsopimus: työn tekemisen pelisäännöt. Työsuhteeseen liittyy kuitenkin paljon odotuksia, joista ei pu-huta tai niistä ei ole totuttu puhumaan. Odotuksia on sekä työntekijällä että työnantajalla.

Mielikuvat ja ennakko-odotukset liittyvät usein yrityksen näkyvyyteen, suuruuteen, maineeseen tai imagoon. Kuitenkin aina odotetaan hyvää koh-telua, huomiointia, mukavia työkavereita, kunnon palkkaa, kehittymistä työssä ja joustavuutta työn tekemisessä – niin sanotusti sanattoman selviä asioita.

Tutkitusti ihminen kaipaa ja tarvitsee työssään oikeudenmukaista koh-telua, asiallista palautetta ja konkreettista mahdollisuutta vaikuttaa asioi-hin. Mikäli nämä eivät toteudu, ei ole olemassa pohjaa myönteiselle psyko-logiselle työsopimukselle, eikä ihminen kykene tekemään työtänsä hyvin.

Työyhteisössä, joissa myönteiset psykologiset työsopimukset ovat voi-massa, saadaan aikaan parhaita tuloksia. Raha pelkästään ei riitä motivoi-maan mielekkääseen työntekoon, vaan omaan työhön liittyviin asioihin täytyy pystyä myös vaikuttamaan.

Yt-tilanteessa yrityksen tuottavuus laskee, sillä usein työntekijät reagoi-vat neuvotteluihin keskittymällä omiin töihinsä. Tällöin tehdään ainoas-taan ja vain se, mitä työsopimuksessa on sovittuna. Työyhteisössä ei enää auteta työkaveria, avoimet välit tukkeutuvat ja toiminta lamaantuu. Usein työpaikkansa säilyttävien työntekijöiden into ja työteho laskevat. Aikai-semmat, voimassa olleet psykologiset sopimukset siis romahtavat ja niiden myötä työn tulokset.

Yrityksen periaatteena tulisi olla, että psykologiset sopimukset säilyte-tään aina kun mahdollista, silloinkin kun toimenpiteet aiheuttavat petty-myksiä. Avoimuus, kuuntelu ja rehelliset perustelut voivat auttaa säilyttä-mään työpaikan psykologiset sopimukset, niin että työn tekeminen jatkuu vaikeuksienkin jälkeen mielekkäänä.

Yhdessä selviytymiseen tarvitaan yhteisiä keskusteluja. Yrityksen krii-sitilanteiden hoitaminen vaikuttaa ratkaisevasti tulevaan, ei vain psyko-logisiin työsopimuksiin, vaan myös yrityksen maineeseen työnantajana. Avoimuus ja läpinäkyvyys saadaan aikaan yhteistyössä yritysjohdon ja hen-kilöstön edustajien kanssa. Puhuvalla esimiehellä on hyvät alaiset – harmi, että monella hyvällä alaisella on puhumaton esimies.

Soile Lindstedt Järjestöpäällikkö, ERTO

Hyvä psykologinen työsopimus vähentää yritysten kriisitilanteiden tuskaa?

PUHUVALLA ESIMIEHELLÄ ON HY VÄT ALAISET.

TOIMI | 2-2015 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON JÄ SEN kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa saat ERTOn nettisivujen kalenterista ja sähköpostikirjeistä.

Etelä-PohjanmaaTi 9.6. klo 18 koko perheen ulkoilutapahtuma Seinäjoen Jouppilan vuoren esteettömällä kuntoreitillä. Mukavaa yhdessäoloa, ekoaseammuntaa, makkaranpaistoa. Sotilas-kotisisaret keittävät munkkikahvit ja aluejärjestö järjestää tarjoilut. Tervetuloa!Lisätietoa kuntoreitistä: www.esteeton.fi/portal/fi/liikkumi-nen/luontoliikunta/seinajoen_esteeton_kuntoreitti

La 1.8. klo 17 alkaen aluejärjestön 30-vuotisjuhla Mal-laskosken Panimoravintolassa Seinäjoella. Iltaa vietetään maittavan grilli-illan ja hulvattoman hauskan teatteriesityk-sen ”Hei me revytellään” merkeissä. Jäsenten omavastuu teatterilipusta on 15 euroa. Ei-jäsenille illan hinta ruokailui-neen on 45 euroa.Ilmoittautumiset 30.6. mennessä Maisa Haapaniemelle maisa.haapaniemi@netikka.fi , p. 040 738 7023. Tervetuloa jäsenet, ystävät ja yhteistyökumppanit!

Kainuu, Lappi, Pohjois-PohjanmaaPe 14.8. klo 18.00 Ankkurit irti arjesta koko Pohjois-Suomen ertolaisten voimin.

Merellinen risteily m/s Alexandralla, perämiehenä toimii ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. Lähtö Oulun Kaup-patorin rannasta, kesto noin 4 tuntia.

Ilmoittaudu ajoissa ja säästä!

• Ilmoittaudu ja maksa 30.6. mennessä: omavastuu vain 15€/jäsen (35€/ei-jäsen)

• Ilmoittaudu ja maksa 24.7. mennessä: omavastuu 20€/jäsen (40€/ei-jäsen).

• Risteilyn hintaan sisältyy ruokailu.

Ilmoittautumiset Ritva Väyryselle, ritva.vayrynen@erto.fi, tai tekstiviesti p. 040 5868 606. Ilmoita nimesi, mahdollinen ruokarajoite ja jäsenyhdistyksesi. Vahvista osallistumisesi maksamalla omavastuu tilille OP FI15 5741 3620 4698 30. Laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Ilmoittautumiset Ritva Väyryselle, sp. ritva.vayrynen@erto.fi, tai tekstiviesti p. 040 5868 606.

Etelä-Karjalan aluejärjestöLa – su 12.–13.12. pikkujoulun hotellimatka Tallinnaan. Varaa aika kalenteristasi. Matkasta ja bussikuljetuksesta lisätietoa lehden seuraavassa numerossa.

ALUEJÄRJESTÖT

ERTO

NETTISIVU-UUDISTUKSEN TAVOITTEINA olivat erinomainen käytettävyys ja hyvä jäsenpalvelu yhdistettynä nykyaikaiseen ilmeeseen. Kaikki edellisten sivujen sisältö on siirretty uusillekin sivuille, mutta navi-gointia on helpotettu rakennetta tiivistämällä. Sivuston alaosa toimii myös sivukarttana ja sivuston sisäisen hakutoiminnon löydät suurennuslasin takaa oikeasta yläkulmasta.

Kalenteriin on koottu liiton, jäsenyhdistysten ja aluejärjestöjen tapahtu-mat ja koulutukset. Voit lajitella tapahtumia kalenterin yläpuolella olevista napeista.

Kaikki lomakkeet, työehtosopimukset ja muut tiedostot löydät tiedosto-pankista Tietoa ERTOsta -valikon alta.

Toimi-lehden tärkeimmät artikkelit on koottu uudeksi sivutyypiksi. Voit helposti jakaa kiinnostavimmat jutut vaikka sosiaaliseen mediaan. Jakonappulat löydät jokaisen artikkelin jälkeen; plussan takaa avautuu vielä enemmän.

Etusivu kannattaa rullata alas saakka, sillä alempaa löytyvät ajankohtai-set tiedotteet ja tapahtumat sekä puheenjohtajan blogi. Niiden alta löytyy vielä vaihtuvia jäsenetuja ja linkit Emma-akatemiaan ja HED-intraan. Etusivulle pääset miltä tahansa sivulta klikkaamalla logoa vasemmassa yläkulmassa.

Päivitä tietosi eAsioinnissaLiiton ja kassan eAsiointiin pääset lukon kuvasta oikeassa yläkulmassa. Liiton eAsioinnissa voit tarkistaa jäsenrekisterissä olevat tietosi ja tehdä tarvittavat korjaukset. Voit esimerkiksi ilmoittaa osoitteen- ja yhteystietoje-si muutoksista, työpaikan vaihtumisesta, eläkkeelle jäämisestä tai palkatto-masta ajanjaksosta. Voit myös tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle tai tarkastella jäsenmaksutilannettasi. Uudet jäsenmaksutiedot ja -viitenume-rot saat myös näppärästi liiton eAsioinnin kautta.

Kassan eAsioinnissa voit hoitaa työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaa-seen liittyviä asioita. Voit esimerkiksi tarkastella hakemuksesi käsittelyn tai maksujen tilannetta ja lähettää jatkohakemuksen tai muutosilmoituksen.

Palautetta ja kommentteja uudistuksesta voit antaa osoitteella viestinta@erto.fi .

ERTOn nettisivut uudistuivatwww.erto.fi on uudistettu sekä ilmeeltään että rakenteeltaan.

38 | TOIMI | 2-2015

Pohjois-PohjanmaaERTO menee metsään – eikä haittaa laisinkaan!

La 19.9. klo 11–15:00 puolukkaretki. Lähdetään kimppakyy-deillä Isoniemeen ja vietetään syyskuinen päivä puolukassa ja nautitaan seuran lisäksi eväitä ja paistetaan makkaraa. Lähtöpaikka: Ruskon Citymarketin vieressä oleva kylmäase-man TB:n piha klo 11.00. Paikka: Isoniemi, Kello. Ilmoittautumiset 12.9. mennessä Sirkka Inkilälle sp.sirkka.inkila@erto.fi, ilmoita nimesi ja yhdistys. Tai laita tekstiviesti puh. 045 878 8708. Retki on maksuton. Omat ämpärit mukaan. Aluejärjestö tarjoaa evääksi makkarat ja mehut. Voit ottaa mukaasi myös ERTOn toiminnasta kiinnostuneen ei-ertolaisen ystäväsi.

Syksyn tapahtumia: 16.10. keilaillaan hohdokkaasti, 13.11. syödään hyvin ja 5.12. shopataan naapurimaassa. Seuraa myös ERTO Pohjois-Pohjanmaan sivuja facebookissa!

Pohjois-SavoKe 8.7. klo 19 Kesäteatteria Kuopion Rauhalahden teatteriareenalla ”Solistina Olavi Virta”. Hinta jäsenille 20 €/hlö, ei-jäsenille 40 €/hlö, sisältää väliaikatarjoilua. Sitovat ilmoittautumiset Kaija Raatikainen, kaija.raatikai-nen@kunnonpaikka.com tai kaija.raatikainen@erto.fi tai p. 050 573 8717 ma 29.6. mennessä. Ilmoita oletko jäsen vai ei jäsen. Maksu ERTO Pohjois-Savon aluejärjestön tilille: FI 79 1797 3000 0046 21 viimeistään ma 29.6. mennessä.

La 25.7. Markku Pölösen musiikkikomedia ”Kauppa-auto” Iisalmessa Mansikkaniemen kesäteatterissa. Lähtö Iisalmen satamasta m/s Princess Annen kyydissä klo 13.00. Kesäteatteri sijaitsee Koljonvirran camping-alueella (Ouluntie 37, Iisalmi). Laivamatka kestää noin tunnin. Laitu-rista on noin 800 metrin kävelymatka teatterille. Esitys alkaa klo 15, takaisin Iisalmen satamassa ollaan klo 19.00.Näytelmä kuvaa 1970-luvun suomalaista maaseutua ja muutosta tähän päivään. Hinta ERTOn jäsenille 23 €/hlö, ei-jäsenille 46 €/hlö, (sis. teatterilippu, edestakainen risteily, väliaikakah-vit). Maksu ERTO Pohjois-Savon aluejärjestön tilille: FI 79 1797 3000 0046 21 viimeistään pe 17.7. mennessä. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 17.7. mennessäHelena Tabell, p. 017 821 2717, helena.tabell@talousverkko.fi.

Varsinais-SuomiPe-su 4.–6.9. jäsenmatka Pärnuun. Lähde yksin, ystävän tai perheen kanssa! Pärnu yllättää edullisuudellaan ja palve-lutarjonnallaan. Matkan aikana ehtii käydä myös Tallinnassa ostoksilla. Majoitus terveyskylpylä Viiking Spa -hotellissa.Hintaan (192 – 280 e) sisältyy bussikuljetukset Turku-Pärnu-Turku, laivamatkat, majoitus, aamiaiset, aamusauna ja -uinti vanhassa saunakeskuksessa sekä uuden saunan ja vesikes-kuksen Viiking Saagam sisäänpääsy la-su klo 10–17.00.Lisämaksusta ateriat laivalle, hytit laivalle, muut ateriat matkan aikana, kylpylähoidot ja retket.Lisätiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 30.6. mennessä: sanna.koivusaari@erto.fi tai p. 040 837 7878. Lisätietoja löydät myös sähköpostistasi ja ERTOn nettisivuilta.

ERTO

TOIMI | 2-2015 | 39

ERTO kouluttaa

KOULUTUKSET JÄSENILLE

Tule täydentämään osaamistasi! ERTOn oma Emma-akatemia tarjoaa laadukasta lisä- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea. Vahva osaaminen tuo turvaa työelämään.

Koulutukset ovat ERTOn jäsenille huippuedullisia. Myös ei-jäsenet voivat osallistua, mutta heiltä veloitetaan kurssin koko hinta.

Emma-akatemian koulutukset jatkuvat jälleen syksyllä. Tiedossa on paljon mm. työhyvinvointiin liittyviä kursseja, asiakaspalvelutaitoja, esimieskursseja ja oppia erilaisia tietokoneohjelmistoista. Emma-akatemiassa voit suorittaa myös suositun työhyvinvointikortin.

Kurssikalenteri julkaistaan elokuun alkupuolella yhtä aikaa Emma-akatemian uusien nettisivujen ja verkkokaupan kanssa. Jäsenet saavat tietoa uusista kursseista myös sähköpostilla.

www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE

Tervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle

Syksyn koulutus: 1. jakso 20.–21.10. ja 2. jakso 1.-2.12. Helsinki

Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua!

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

Lisäarvoa työelämään -koulutuskiertue

Alueellisissa Lisäarvoa työelämään -koulutusilloissa klo 15–17.15 henkilöstön edustajat saavat ajankohtaista työmarkkinatietoa, tes-tietoa ja oppia mm. yt-laista sekä vuosilomalain muutoksista.

HED-tilaisuuden jälkeen useimmilla paikkakunnilla järjestetään yleinen jäsentilaisuus klo 18–19.30. Kouluttajina toimivat ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen ja edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara.

HED-koulutuskiertueen paikkakunnat ja ajankohdat löytyvät HED-intrasta www.hedit.fi. HEDit saavat kutsun oman alueensa tilaisuuteen sähköpostilla.

ERTOn ja työnantajaliittojen välisissä koulutussopimuksissa suositellaan, että luottamusmiehet voivat osallistua alueelliseen koulutukseen ilman ansionmenetystä. Matkakuluja ja majoitusta ei korvata. ERTO ei maksa koulutuksen ajalta päivärahaa.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY20.–22.11.syysseminaari ja 30-vuotisjuhlat Kokouspaikkana Hotelli Paasitorni ja juhla-paikkana Finlandia-talo.

Kesäteatterikampanja: Yhdistys korvaa puolet kesäteatterilipusta; kampanja-aika on 1.6.–31.8.2015. Jäsenen tulee postittaa teatterilippu, ostokuitti ja täytetty lomake. Lomake tulee netti-sivuillemme. Seuraa kevään uutiskirjeitä ja netti-sivujamme. Etua on tarjolla 1 kpl/jäsen.

Jatkuva jäsenhankintakampanja: Jäsen joka hankkii uuden maksavan jäsenen saa 20 euron S-ketjun lahjakortin. Uuden jäsenen tulee kirjata liittymislomakkeen lisätietoja kohtaan koodi ”Tito jatkuva 2015 Etunimi Sukunimi” eli sen henkilön nimi, joka jäsenen hankki.

Juhlavuosi jäsenhankintakampanja: Kaikkien jäsenen hankkijoiden kesken arvotaan matka Riikaan, matka sisältää lennot Helsinki–Riika–Helsinki ja hotellimajoituksen kolmeksi yöksi kahdelle. Kampanja-aika on 1.4.–30.6., jonka jälkeen matka arvotaan. Hallitus ei voi osallistua kampanjaan. Ehdot ovat samat kuin jatkuvassa jäsenhankinta-kampanjassa.

pj. Jaana Montop. 040 512 4223jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYUudet nettisivut

Tsekkaa Tietoalan ammattilaisten uudistuneet nettisivut. Sivuilta löytyy mm. yhdistyksen toi-mintasuunnitelma ja alan ajankohtaisia uutisia.

pj. Marja Konttinenp. 050 599 9642marja.konttinen@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYTyöpaikkoja Logistiikan toimihenkilöille

Yhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta, lisäksi Facebookista löytyy ryhmä jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomassa ja tykkää!

www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikatwww.logistiikantoimihenkilot.fi

Facebookissa

Yhdistyksemme on myös Facebookissa, tar-koituksena lähentää ammattiyhdistystä nuo-rempiin ja miksi ei vanhempiinkin jäseniimme sekä luoda erilaisia osallistumismahdollisuuksia yhdistyksen toimintaan.

Facebookin kautta pystymme tiedottamaan jäsenistöä reaaliajassa yhdistyksen tapahtu-mista ja jäsentä koskettavista uutisista, samalla pääsemme jakamaan infoa mm. jäseneduista ja erikoistarjouksista.

www.facebook.com/logistiikantoimihenkilot

Tapahtumia jokaiselle

Yhdistys järjestää paikallisia ja työpaikkakohtai-sia tapahtumia

teatteri-illoista meikki-iltamiin, pilkkimisestä sieniretkiin. Jos haluat antaa panoksesi tapah-tumien suunnitteluun, ota yhteyttä yhdistyk-sen puheenjohtajaan.

Yhdessä olemme enemmän!

pj. Marko Nurmip. 040 862 3 765marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RY24.–25.10. Jäsenforum Helsingissä.

Luvassa petrausta tietoihin ja vuorovaiku-tustaitoihin sekä hyvää seuraa mm. Billy Elliotin kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kesäkuun alussa. Seuraa sähköpostiasi sekä kotisivuja.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

MAMA RYKesä keikkuen tulevi, MaMa palvelee jäse-niään entistä monipuolisemmin

Konsultointia ja neuvontaa puhelinpalveluna MaMalaisille itsensätyöllistäjille, yritysjäsenille, freelancereille

Tarvitsetko yritysneuvontaa uusiin ja muut-tuviin toimintoihin, liiketoimintaosaamisen ylläpitoon, yrityksen hakemiin lupiin tai vaikka asiointiin markkinoinnissa tai ilmoittamisessa, sopimusteknisistä asioista puhumattakaan? Neuvonantajina toimivat laajan työelämä- ja koulutuskokemuksen omaavat juristi Jaana Villanen ja kauppatieteen maisteri Tiina Parikka.

Uusi, edullinen puhelinpalvelu päivystää pa-rillisina viikkoina aina maanantaiaamuisin klo 8–10.00 välisenä aikana ja lisäksi on käytössä sähköpostipalvelu, josta puhelinkonsultoinnin voi varata.

Lue lisää www.mamary.fi, infoa löytyy Uutiset ja tapahtumat -osiosta!

MaMan suositut koulutukset ja ajankoh-taiset tapahtumat jatkuvat jälleen syksyllä ja tietoa niistä päivitetään verkkosivuillemme elokuussa.

Sivujemme palauteosion kautta voit laittaa myös toiveita siitä millaista koulutusta tai millaisia tapahtumia haluaisit meidän järjes-tävän jatkossa. Tehdään yhdessä entistäkin aktiivisempi syksy. Voit seurata meitä myös Facebookissa!

Viimeisin NonSordino -jäsenlehtemme on luettavissa myös nettijulkaisuna: www.mamary.fi/palvelut-ja-edut/nonsordino

Toivotamme kaikille suloista Suomen suvea, leppoisia lomapäiviä ja energiaa antavia hetkiä varastoitavaksi asti.

MaMa ry, Luovasti liitossa!

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

ERTO

ERTOn jäsenyhdistyksetKuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

40 | TOIMI | 2-2015

YSTEA RYKäytä jäsenetuasi: muista hakea lomatukea!

YSTEA tukee jäsentensä kotimaan lomailua ja valinnanvapautta. Ystealaisena voit valita ko-timaan lomakohteesi ihan itse! Valitse juuri si-nulle mieleinen majoitus- tai matkailuliike, vietä loma ja hae loman jälkeen osa kuluista takaisin YSTEAsta. Lomatukietua on parannettu ja nyt voit saada sitä vuosittain, majoitusöiden määrän mukaan jopa 100 euroa lomaviikoltasi! Tutustu lomatukeen ja myöntämisperiaattei-siin: www.ystea.fi/liity/lomatuki

13.6. ERTOn kesäpäivä Tampereella nääs

Tuu sääkin mukaan! Sähköinen ilmoittautuminen on sulkeutunut. Mattimyöhäiset! Yhteyshenkilö Tarja Nieminen 050 539 7102, tarjanieminen@hotmail.com

21.11. Ystean syyskokous Kuopio, hotelli Puijonsarvi

Varaa tämä ajankohta marraskuussa kalente-riisi! Tapahtumasta tiedotetaan myöhemmin lisää.

pj. Pekka Laukkanenp. 0400 931 033pekka.laukkanen@erto.fiwww.ystea.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY Kevätkokokous Oulussa

Pe 29.5 klo16.30 alkaen kevätkokous Oulun Energia-Areenalle! Katso lisätiedot sähkö-postistasi tai www.soary.com / www.erto.fi

SOAn lomaosakeviikot Vuokatin Kulta-Katissa

SOAn jäsenenä lomailet Kulta-Katissa edul-liseen 250 euron viikkohintaan – jäsenviikot ovat 3,4,6 ja 30. Varaukset edellä mainituille viikoille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja varauksen voit tehdä sähköpostitse SOAn puheenjohtaja Taina Pontolle.

SOAn jäsenet voivat vuokrata Kiinteistö Oy Kulta-Katin lomaviikkoja edulliseen hintaan myös muina ajankohtina tiedustelemalla vapaita jäsenviikkoja Kulta-Katin isännöitsijä

ERTO VOITTI SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN MATKA-AIKAKIISTAN

T YÖTUOMIOISTUIMEN tuomion perusteella sosiaalialan järjestöissä matka-aika tulee korvata myös ulkomailla ja yöllä matkustettaessa.

Työtuomioistuimen ratkaisun perusteel-la ERTO voitti Sosiaalialan Työnantajat ja työtuomioistuin vahvisti Sosiaalialan jär-jestöjen työehtosopimuksen 6 §:n oikeaksi tulkinnaksi sen sanamuodon mukaisesti, että matka-ajan korvausta sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan mat-kustamiseen. Lisäksi ERTOn oikeuden-käyntikulut määrättiin korvattavaksi.

ERTO ja Sosiaalialan Työnantajien väli-nen Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehto-sopimus koskee noin 4 500 työntekijää.

MAKSA JÄSENMAKSUSI E-LASKULLA

ERTON JÄ SENMAKSUT voit maksaa myös e-laskulla. Löydät laskuttajatiedot verkkopankistasi nimellä ”Toimihenkilö-liitto ERTO”.

Muuta laskun summa oikeaksiSaat e-laskusi joko nollan tai sentin suurui-sena pankistasi riippuen. Muuta aina laskun summa kuukauden tulojasi vastaavaksi. Jäsenten tulot voivat vaihdella kuukausit-tain, joten emme voi tietää laskun summaa etukäteen. Eläkeläisjäsenet ja yrittäjäjä-senet saavat e-laskunsa automaattisesti oi-kealla summalla, koska heillä on vakituinen euromääräinen jäsenmaksu.Maksatko jäsenmaksua 45 euroa kuukaudessa?Voit saada e-laskusi oikealla summalla. Tilaa ensin e-lasku verkkopankistasi. Laita sitten viesti jäsenrekisteriin: jasenpal-velu@erto.fi, niin summa on mukana seuraavassa e-laskussasi. Lisätietoa e-laskusta: www.erto.fi/tietoa-ertosta/jasenmaksut

PERHELOMIA KOULUJEN LOMIEN AIKAAN

PALK ANSA A JIEN Hyvinvointi ja Terveys PHT ry:n järjestämät syksyn, joulun ja vuodenvaihteen perhejaksot ovat haettavissa nyt. Katso ajankohdat, kohteet ja ohjelmat täältä: www.pht.fi 1.askel-hyvinvointijaksoilla liikutaan ja touhutaan yhdessä. Jaksoille voivat ha-kea ja osallistua perheet, joilla on mukana yksi tai useampi alle 17-vuotias lapsi. Omavastuuhinta 125 €/aikuinen ja 75 €/lapsi sisältää ohjelman ja viiden vuoro-kauden majoituksen täysihoidolla.

HAE ERTON KOULUTUSSTIPENDIÄ 2015

VUODEN 2015 STIPENDIEN hakuaika on 1.8.–30.9. Koulutusstipendiä voi hakea vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä ollut. Yhden koulu-tusstipendin suuruus on 200–300 €.

Stipendin saamisen edellytykset:• Opiskelija on ollut vähintään vuoden ER-TOn varsinaisena maksavana jäsenenä.• Opinnot ovat tai opinnoista osa sijoit-tuu stipendin hakuvuoteen.• Opiskelijalle jää itse maksettavaksi kustan-nuksia, esimerkiksi kurssi- ja tutkintomaksu, matka- ja majoituskuluja tai muita opintoi-hin liittyviä perusteltuja kuluja. Stipendiä ei myönnetä kustannuksiin, jotka maksaa muu taho esim. työnantaja tai Kela.

Myöntämiseen vaikuttavat opiske-lun päämäärä, kustannukset ja hakijan elämäntilanne. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendejä ei myönnetä Emma-akatemian kursseihin.

Stipendiä haetaan erillisellä sähköisellä hakemuksella, jonka saat nettisivuiltam-me hakuajan alkaessa. Lisätietoja: www.erto.fi/palvelut/koulu-tus/koulutusstipendit

ERTO

Sirpa Tuomistolta puhelimitse numerosta 040 547 2500. Yksityisten vuokralle jättämät viikot löytyvät osoitteista suomenlomaviikot.fi tai vuokatti.com.

Kaksi yhden hinnalla

Muistathan, että SOAn jäsenenä olet myös

ERTOn jäsen – tutustu jäsenetuihisi erto.fi/palvelut/edut

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.comwww.soary.com

ERTON UUTISIA

TOIMI | 2-2015 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiLiiton eAsiointiwww.erto.fi/liiton-easiointiTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259Pettersson Lottajäsensihteeri09 6132 3260

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Arola Saaralakimies09 6132 3233Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaKokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Kristinaasiantuntija09 6132 3263Tykkä Johannalakimies , perhevapaallaVäänänen Markku asiantuntija09 6132 3262

TALOUS- JA

HENKILÖSTÖHALLINTO

Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kassan-easiointi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758eila.tauren@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Timo Saraniemip. 040 527 9749timo.saraniemi@gmail.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

LOMA SIIRTYY PYYNNÖSTÄ, JOS SAIRASTUT

JOS SAIR A STUT lomasi aikana, pyydä esi-mieheltäsi heti samana päivänä loman siirtoa. Tällöin sairastuminen ei kuluta lomapäiviäsi. Sovi esimiehesi kanssa tarvitaanko lääkärinto-distusta tmv. Todistuksen voi toimittaa myö-hemminkin, mutta pyyntö siirrosta on tehtävä heti. Saat siirtää jo sairastumispäivän.

VIITTOMAKIELEN OHJAAJA LASTENHOITAJANA

ERTO ANTOI opetus- ja kulttuuriministeri-ölle lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi. ERTO vaatii, että viittomakielen ohjaajilla säilytetään kelpoisuus lastenhoitajan tehtävään. Lausunnon voit lukea ERTOn nettisivuilta: www.erto.fi -> Tietoa ERTOsta -> Tiedotteet

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeop-paasta löydät vastauksia useimmin kysyttyi-hin kysymyksiin, esimerkiksi loma-asioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työeh-topulmiin. Tässä osoite: https://www.erto.fi/tyosuhdeopas. Jäsenenämme voit aina myös soittaa työsuhdeneuvontaan ja kysyä lisätietoja.

42 | TOIMI | 2-2015

PERSONAL TR AINER ei kuulosta yhtään tutulta, eikä siitä tule mi-tään mieleen. Ai, se on henkilökoh-tainen valmentaja? No, sitten hän varmaan neuvoo ihmisille venytys-liikkeitä ja erilaisia temppuja. Voi-sin ehkä alkaa aikuisena sellaiseksi.

Tai ainakin voisin olla vikellys-valmentaja. Harrastan vikellystä kolme kertaa viikossa. Se on käve-levän tai laukkaavan hevosen pääl-

lä voimistelua. Harrastin aikaisem-min joukkuevoimistelua, mistä on hyötyä vikellyksessä. Vikellys on kiva harrastus, koska siinä saa vähän määrätä ja se on vaan niin hauskaa! On se välillä vähän pelot-tavaakin.

Eniten haluaisin olla ekaluokka-laisten opettaja. Meidän opettaja on kertonut, että se on kivaa työtä. Opettajana saisi opettaa lapsia ja

valvoa välitunteja. Hyvä opettaja ei ole liian kiukkuinen, mutta ei liian lempeäkään, jos joku tekee toiselle kiusaa. Opettajan työ on varmaan aika helppoa. Kivointa olisi opet-taa kuvaamataitoa ja käsitöitä, koska tykkään niistä eniten. Olen tehnyt jo käsinuken, pefletin ja sa-dekepin. Roosan äiti on lakimies ja isä on automyyjä.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 2-2015 | 43

Roosa Männistö, 8 vuotta

www.teboil.fi/liitto

Kesäetusi Teboililla

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –auto-maattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.

polttoaineesta*

-2,5snt/l

Erityisetu voimassa1.6.-31.8.2015

www.teboil.fi/liitto

Kesäetusi Teboililla

*Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –auto-maattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra.

polttoaineesta*

-2,5snt/l

Erityisetu voimassa1.6.-31.8.2015