1

SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTON (FMC) TOIMINTASUUNNITELMA 2011

1. Musiikkielämän toimintaedellytykset

Musiikkineuvoston tavoitteena on musiikkielämän ja musiikkikasvatuksen yhteiskunnallisen arvostuksen ja aseman edistäminen sekä musiikkialan toimintaedellytysten parantaminen. Musiikkipoliittinen ohjelma luo yhteyksiä mm. kansanedustajiin ja puolueisiin, ministeriöiden virkamiehiin, kunnallispoliitikkoihin ja ‐virkamiehiin sekä mediaan.

Musiikkineuvoston edustajat tapaavat vuoden aikana pääpuolueiden edustajia.

Musiikkipoliittisen ohjelman tavoitteena on vaikuttaa musiikkielämän kannalta myönteisesti hallitusohjelmaan ja parantaa musiikkikasvatuksen ja ‐koulutuksen sekä musiikin ammatillisen toiminnan ja harrastustoiminnan edellytyksiä. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tietoa musiikin merkityksestä yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Musiikkineuvosto valitsee musiikkipoliittisesta ohjelmasta kunkin toiminta‐ alueen pääkehittämiskohteen tai ‐kohteet ja pyrkii saamaan niistä kirjauksia tulevaan hallitusohjelmaan. Musiikkineuvosto järjestää tammi‐helmikuun vaihteessa kulttuurin asemaa yhteiskunnassa käsittelevän keskustelutilaisuuden.

Musiikkineuvosto osallistuu muiden kulttuuriorganisaatioiden kanssa musiikkielämää koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen musiikkipoliittisen toiminnan tueksi. Musiikkineuvosto osallistuu ns. Veikkauksen edunsaajat ‐työryhmän työskentelyyn ja pyrkii vaikuttamaan myönteisesti taiteen ja kulttuurin rahoituksen kehittymiseen. Veikkauksen edunsaajat ‐työryhmässä ovat edustettuina musiikkineuvoston lisäksi mm. Suomen liikunta ja urheilu (SLU), Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Forum Artis.

Musiikkineuvoston edustajana työryhmässä toimii pääsihteeri Pirjo Aittomäki. Musiikkineuvosto pitää säännöllisesti yhteyttä YLE:n kanssa. Musiikkineuvosto pyrkii vaikuttamaan opetus‐ ja kulttuuriministeriön kehityssuunnitelmiin musiikkialaa hyödyttävästi.

2

2. Työryhmien työskentely ja tavoitteet

Musiikkineuvoston työryhmien tavoitteena on edistää musiikin ammattielämän, kasvatuksen ja koulutuksen sekä harrastamisen toimintaedellytyksiä. Näiden työryhmien työskentely takaa keskittymisen kunkin osa‐alueen erityishaasteisiin.

Ammatillinen työryhmä Painopistealueita vuonna 2011 ovat:

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun laajentaminen.

Tavoitteena on, että hyvitysmaksun piiriin tulevat kaikki laitteet, joihin kopiointia tapahtuu merkittävässä määrin. Näitä ovat mm. musiikkipuhelimet, muistikortit ja ulkoiset kovalevyt.

Musiikin kotimaisuusasteen parantaminen Yleisradion ohjelmissa.

Kiinnitetään Yleisradion johdon ja hallintoneuvoston huomio siihen, että yhä suurempi osa Yleisradion tv‐tarjonnasta on ulkomailta ostettuja ohjelmia. Tämä näkyy erityisesti mm. kulttuurikanava Teeman musiikkiohjelmissa.

Orkestereiden valtionosuusjärjestelmän kehittäminen.

Vaikutetaan siihen, että yli sadan henkilötyövuoden vaje saadaan kurottua umpeen, säännöllistä valtionapua korotetaan ja sen piiriin otetaan lisää ammattimaisesti toimivia orkestereita ja kuoroja.

Elävän musiikin vapaan kentän edistäminen.

Vaikutetaan siihen, että valtio tulee mukaan VAKA‐hankkeen (Valtakunnallinen klubi‐ ja aluekiertuehanke) tavoitteiden ja kokemusten pohjalta tehtävien esitysten käytännön toteutukseen ja rahoitukseen.

Musiikkikasvatus ja -koulutus työryhmä Musiikkikasvatus ja ‐koulutus työryhmä painottaa vuonna 2011 musiikkipoliittiseen ohjelmaan kirjattuja tavoitteita seuraavasti: Varhaisiän musiikkikasvatus

Varhaisen oppimisen mahdollisuuksien tiedostaminen elinikäisessä opetuksessa ja kasvatuksessa.

3

Perusopetus ja lukio

Musiikin opetukseen varattu tuntimäärä ja opetusryhmien koko mahdollistavat valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamisen sekä pätevien musiikinopettajien työllistämisen.

Kansalais‐ ja työväenopistot Kansalaisopistojen musiikinopetuksen monimuotoiset toimintaedellytykset ja palvelukyky tulee turvata eri puolilla Suomea. Opistot ovat tärkeitä oppimisen ja harrastamisen paikkoja nuorille ja aikuisille.

Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä

Monitaiteellisuus ja taiteidenvälisyys profiloivat toimintaa. Taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä

Luodaan joustava musiikkikasvatusjärjestelmä, joka mahdollistaa musiikin harrastamisen ja opiskelun oppijan omista lähtökohdista ja tavoitteista käsin sekä antaa tarvittaessa valmiudet alan ammatillisiin opintoihin.

Musiikin ammatillisen toisen asteen koulutus

Nykyisen rahoitusjärjestelmän ja koulutuksen turvaaminen, jossa on huomioitu yksilöopetuksen vaatima resurssi.

Musiikin korkea‐asteen koulutus

Tarkoituksenmukainen yksikkökoko sekä yhteistyö ja työnjako koko musiikin koulutuskentän kesken.

Ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmat

Koulutus vastaa musiikkialan yrittäjyyden haasteisiin vahvistamalla tutkimus‐ ja kehitystoimintaa, kehittämällä yrittäjyys‐, tuotteistamis‐ ja markkinointiosaamista sekä huolehtimalla nopeasta reagoinnista työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Yliopistojen musiikkikasvatus ja ‐koulutus sekä musiikkitiede

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot selkiyttävät edelleen työnjakoaan ja rakentavat uusia, mielekkäitä yhteistyökuvioita.

4

Sibelius‐Akatemia

Perus‐ ja jatkokoulutuksen suhde on selkeä sekä jäsentynyt ja tutkimuksen asema vahvistunut.

Koulukonsertit

Tavoitteena on tuoda elävä musiikki mahdollisimman monen lapsen ja nuoren ulottuville ja sitouttaa valtio “Konsertti joka kouluun” ‐hankkeen rahoittamiseen.

Musiikin harrastamisen työryhmä Painopistealueita vuonna 2011 ovat: Harrastajamusiikin yhteiskunnallisen tuen vahvistaminen.

Harrastajajärjestöjen taloudellista asemaa vahvistetaan lisäämällä yhteiskunnan tukea järjestöille. Yhteiskunnan taloudellinen tuki ei ole viime vuosina kehittynyt riittävästi, esim. kulutuksen kustannusten nousua ei ole otettu huomioon.

Yhteistyön tehostaminen ja käytänteiden luominen musiikkioppilaitosverkoston kanssa.

Yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee lisätä eri musiikkioppilaitosten ja harrastajaryhmien välillä siten, että musiikkioppilaitoksissa opintonsa päättäneet ohjattaisiin jatkamaan musiikkiharrastustaan paikkakunnan erilaisissa harrastusryhmissä, kuoroissa ja orkestereissa.

Harrastusmusiikin monipuolisuuden ja elinvoimaisuuden turvaaminen paikallisesti.

Monipuolisen musiikin harrastustoiminnan säilymistä ja elävän musiikin elinvoimaisuutta vahvistetaan paikallisesti.

Nuorisotyöryhmä FMC:n hallituksen kokouksiin osallistuu nuorisoedustaja, joka toimii tiedonvälittäjänä Suomen musiikinopettajiksi opiskelevien liittoon Kokonuottiin sekä Euroopan musiikkineuvoston (EMC) Working Group Youth ‐komiteaan.

5

3. Musiikkielämän sisäinen yhteistyö ja tiedonkulku Musiikkineuvoston ja musiikkielämän ajankohtaisten uutisten tiedonvälitys.

Tiedonvälitystä edistetään musiikkineuvoston kotisivujen www.musiikkineuvosto.fi avulla julkaisemalla sivulla Musiikkineuvoston jäsentiedotteita, jäsenjärjestöjen uutisia ja musiikkielämää koskevien uutisten ja ajankohtaisten tapahtumien linkkejä. Tiedonvälitystä kehitetään mahdollistamalla Musiikkineuvoston uutisten tilaaminen uutissyötteenä. Musiikkineuvoston jäsentiedote lähetetään jäsenille vähintään kolme kertaa vuodessa. Tiedotteen avulla pyritään lisäämään musiikin toimialueiden keskinäistä tiedonkulkua ja ymmärtämystä. Musiikkineuvosto järjestää toukokuussa 2011 kevätkokouksen ja marraskuussa 2011 syyskokouksen, jotka toimivat sääntömääräisten tehtävien lisäksi musiikkialan keskustelufoorumeina.

Kansainvälisen musiikkielämän ajankohtaisaiheiden tiedottaminen.

Tiedottamista kehitetään yhteistyössä Euroopan musiikkineuvoston (EMC) ja Kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) kanssa mm. levittämällä kansainvälisten kulttuurilehtien uutisia sekä edistämällä jäsenten kansainvälistä tiedottamista EMC:n ja IMC:n tiedotuskanavien avulla.

4. Kansainvälinen yhteistyö

Musiikkineuvosto toimii aktiivisesti Euroopan musiikkineuvostossa (EMC) ja Kansainvälisessä musiikkineuvostossa (IMC) sekä osallistuu kansainväliseen kulttuuripoliittiseen keskusteluun.

Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja Timo Klemettinen toimii Euroopan musiikkineuvoston puheenjohtajana sekä IMC:n hallituksen jäsenenä. EMC:n musiikkikasvatustyöryhmä järjestää kevään 2011 aikana seminaarin Bonnissa, jonka tavoitteena on ”kääntää” UNESCO:n taidekasvatuksen kehittämistavoitteet ‐dokumentti (Development Goals for Arts Education) Eurooppalaiselle musiikkikasvatukselle ja koulutukselle sopivaksi. IMC:n World Music Forum ja vuosikokous sekä Euroopan musiikkineuvoston yleiskokous järjestetään lokakuussa 2011 Tallinnassa. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni musiikkineuvoston jäsenistä ja koko musiikkineuvoston hallitus osallistumaan tapahtumaan. Musiikkineuvosto on aktiivisesti mukana kehittämässä kahdenvälistä toimintaa Euroopan musiikkineuvostojen välillä.

6

5. Kulttuurinen kehitysyhteistyöhanke

Suomen musiikkineuvosto toteuttaa kulttuurisen kehitysyhteistyöhankkeen yhteistyössä Opetus‐ ja kulttuuriministeriön, Kansainvälisen musiikkineuvoston Music Sector Development Projectin (MSDP) ja pohjoismaisen yhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on perustaa pysyvä kehitysyhteistyön asiantuntijatoimisto. Toimisto koordinoi ja avustaa suomalaisia hankkeita, joiden avulla pyritään kehittämään kehitysmaiden musiikkialaa ja kansallista musiikkielämää paikallisten tarpeiden mukaisesti. Kehitysyhteistyön asiantuntijatoimisto tarjoaa kehitysyhteistyöhankkeille tietoa rahoitusmahdollisuuksista, auttaa hankkeiden organisoijia löytämään luotettavia partnereita, auttaa rahoitushakemusten tekemisessä ja tarjoaa tietoa hankkeiden hallinnasta ja toteuttamisesta sekä niiden tulosten arvioinnista ja analysoinnista. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Pekka Vapaavuori ja sen jäseninä toimivat Jukka Louhivuori (JYO), Ahti Vänttinen (SML), Jaana‐Maria Jukkara (Global Music Centre), Antti Vuori (Kirkkohallitus), Johanna Maula (Suomen Unesco toimisto/ Kulttuurikeskus Caisa) ja Timo Klemettinen /FMC). Hankkeen koordinaattorina toimii Tuovi Martinsen.

Nykyinen hankerahoitus jatkuu 5 / 11 saakka, jonka jälkeen hankkeelle haetaan uutta rahoitusta.

6. Suomalaisen musiikin päivä 8.12.2011 Suomalaisen musiikin päivää vietettiin vuodesta 2004 vuoteen 2009 maaliskuun 11. päivänä. Lokakuussa 2009 saatiin tieto, että Jean Sibeliuksen syntymäpäivästä 8.12. tehdään virallinen liputuspäivä. Kalenterissa liputuspäivä on ensimmäistä kertaa 8.12.2011 nimikkeellä ”Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä”. Suomen musiikkineuvoston ja Suomalaisen musiikin päivän neuvottelukunnan yhteisellä päätöksellä Suomalaisen musiikin päivää siirryttiin viettämään joulukuun 8. päivänä vuonna 2010. Sisäministeriö antoi suosituksen päivän viettämisestä liputuspäivänä jo ko. vuonna. Suomalaisen musiikin päivän lisäksi vietetään Suomalaisen musiikin viikkoa, joka 2011 ajoittuu viikolle 49. Se on tarkoitettu juhlaviikoksi, jolloin suomalainen musiikki nostetaan valtakunnallisen huomion kohteeksi.

7

Suomalaisen musiikin päivän seminaarin vastuullisena järjestäjänä toimii Suomalaisen musiikin päivän neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat seuraavia tahoja:

Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Suomen Säveltäjät ry Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry Suomen Muusikkojen Liitto ry Musiikkituottajat – IFPI Finland ry Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Teosto Suomalaisen musiikin päivän suunnitteluun osallistuu YLE. Tiedottamista edistetään yhteistyössä mm. Helsingin Sanomien kanssa. Suomalaisen musiikinpäivän koordinaattorina toimii Musiikkineuvoston pääsihteeri Pirjo Aittomäki.

Suomalaisen musiikin päivän päätapahtuma järjestetään uudessa Musiikkitalossa ja ohjelman toteuttamisesta vastaavat musiikkineuvoston työryhmät. Musiikkineuvosto kannustaa kaikkia jäseniään osallistumaan Suomalaisen musiikin päivän ja viikon toteuttamiseen järjestämällä konsertteja ja muita tapahtumia. Musiikkineuvosto valmistaa ja tuottaa jäsentensä käyttöön tiedotus‐ ja markkinointimateriaalia, kehittää www.suomalaisenmusiikinpaiva.fi ‐sivua sekä kokoaa yhteen jäsentensä tapahtumat ja tiedottaa niistä sosiaalisen median avulla.

7. Kansainvälinen musiikkipäivä

Yehudi Menuhinin aloitteesta toteutettavaa kansainvälistä musiikkipäivää vietetään lokakuun 1. päivänä. Musiikkineuvosto rohkaisee jäseniään osallistumaan päivään ja järjestämään omia tapahtumia ja konsertteja.