toimintasuunnitelma 2018 - Seniorisäätiö · Web viewValvontaviranomaiset, vanhuspalvelujen henkilöstö, media, asiakkaat ja läheiset ovat tuoneet yhä enemmän esiin huolestuttavia

HELSINGIN SENIORISÄÄTIÖ sr

Toimintasuunnitelma 2020

Arvot:

Arvostus Jokaisen elämä on arvokas, loppuun saakka

Itsemääräämisoikeus Asukkaan osallisuutta ja osallistumista lisätään

Yksilöllisyys Tunnemme asukkaamme ja heidän toiveensa

Turvallisuus Asukas on meillä turvassa

Ammatillisuus Tiedämme, osaamme, selvitämme ja opettelemme

Miksi olemme olemassa:

Helsingin Seniorisäätiössä turvataan asukkaiden hyvä elämä, osaava hoito ja pieniä iloja tuottava arki elämän loppuun saakka.

Hyvä elämä: Hyvää elämänlaatua tukevat yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen, yksilöllisen tilanteen mukainen terveys ja toimintakyky. Elämänlaadun psyykkistä ulottuvuutta rakentavat ilo, onnellisuus ja ihmissuhteet sekä niihin liittyvä vuorovaikutus, toimeentulo ja rooli omassa elämässä ja asuinympäristössä. Elämänlaatuun vaikuttaa myös itsemääräämisoikeuden toteutuminen, elinympäristö ja sen elämänpiiri.

Osaava hoito: Perushoidon laatu ei riitä hyvän elämän tekijäksi, mutta on tärkeä osa, kun siihen liitetään vielä sosiaalinen vuorovaikutus, aktiviteetit ja hyvä kohtelu sekä läsnäolo. Toimitaan niin, että asiakas todella hyötyy hoidosta ja viihtyy hoidossa.

Pienet ilot: Yksilöllisten tarpeiden, toiveiden ja unelmien toteuttaminen, osallistuminen yhteisön toimintaan, liikkuminen, ulkoilu, ihmissuhteet (yksinäisyyden lieventäminen) ja hyvä ruoka ovat niitä iloja, joilla tavoittelemme elämänmakuisia päiviä yksilön tarpeiden mukaan.

Kuva tulevaisuudesta:

Seniorisäätiö on yleishyödyllinen, turvallinen, luotettava ja eettinen vanhusten hoito- ja hoivapalvelujen tuottaja, joka kuuntelee asukasta ja omaista asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Seniorisäätiö on yleishyödyllinen yhteisö, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan käyttää mahdolliset tuottonsa toiminnan kehittämiseen, parantamiseen ja ikäihmisten hyvinvointiin. Säätiön toiminta kohdistuu laajemminkin ympäristöön kuin Säätiössä asuviin vanhuksiin ja Säätiössä painotetaan kestävän kehityksen periaatteita ottamalla ympäristötekijät huomioon kaikessa toiminnassa.

Seniorisäätiö on luotettava, omalla toimialallaan arvostettu ja vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii työntekijöistään, heidän osaamisestaan ja työhyvinvoinnistaan.

Seniorisäätiötä johdetaan tiedolla ja valmentavalla johtamisotteella.

Antinkoti Kannelkoti Mariankoti PakilakotiKivitaskuntie 1 Vanhaistentie 15 Schildtinpolku 6 Suovakuja 100780 Helsinki 00420 Helsinki 00440 Helsinki 00660 Helsinki

1

1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuosi 2019 oli varsinainen vanhustenhuollon epäkohtien esille noston vuosi. Valvontaviranomaiset, vanhuspalvelujen henkilöstö, media, asiakkaat ja läheiset ovat tuoneet yhä enemmän esiin huolestuttavia asioita vanhustenhuollosta.

Alkuvuoden suurimman kohun vallitessa Sosiaali- ja terveysministeriö, STM asetti työryhmän, joka valmistelee uudistusta iäkkäiden henkilöiden palveluihin. Tällä tarkoitetaan muun muassa vanhuspalvelulain ja laatusuositusten uudistamista. Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotukset vanhuspalveluja koskevista lainsäädäntömuutoksista v. 2019 loppuun mennessä.

STM määrittelee ikääntyneen väestön palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja ohjaa uudistusten toteutumista.

Kunnat järjestävät iäkkäiden ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, joko kunnan omissa vanhuspalveluja tarjoavissa yksiköissä tai ostopalveluyksiköissä, kuten yksityiset palveluntuottajat ja Seniorisäätiö, joka on myös osa Helsingin kaupunkikonsernia ja toimii kaupungin rinnalla tuottamassa helsinkiläisille vanhuksille palveluja.

STM ja Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden palvelujen laatusuositukset v 2002, 2008, 2013 ja 2017 - 2019. Vuoden 2019 loppuun oli luvattu uudet 2020-laatusuositukset, mutta ne eivät ole vielä ilmestyneet.

Valvira on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja (AVI) niin, että vanhustenhuollon valvonta ja siihen liittyvä ohjaus ovat yhdenmukaisia koko maassa.

Kunnat valvovat myös omia ja ostopalveluyksiköitä tekemällä tarkastuskäyntejä sekä esimerkiksi hygienia-auditointeja.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on myös viranomainen, joka tekee tarkastuskäyntejä ennalta ilmoittamatta. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo perustuslain 109§:n 1 momentin nojalla, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

THL, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos tuottaa tietoa iäkkäiden palveluista ja heidän toimintakyvystään ja toimintaedellytyksistään. THL koordinoi RAI- järjestelmää, kokoaa kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja joulukuussa ilmestyvät raportit.

Vanhuspalvelujen lakiluonnokseen on kirjattu, että iäkkään henkilön palvelutarpeen arvion tekemiseen käytettäisiin RAI-järjestelmää.


2

Tiedolla parempaa vanhustenhoitoa

Käytämme RAI-järjestelmää, jotta saamme kerättyä asukkaidemme toimintakykyä, terveydentilaa ja hoidon tarvetta kuvaavaa tietoa. RAI-raporteista pystymme myös arvioimaan ja vertaamaan miten olemme onnistuneet hoidossa ja huolenpidossa suhteessa muihin toimialan palveluntuottajiin. Raporttien pohjalta saamme tavoitteet ja kehittämissuunnitelmat, joita alamme toteuttamaan parantaaksemme hoidon laatua ja asukkaidemme hyvinvointia.

Seniorisäätiössä kerätään valtava määrä tietoa toiminnastamme ja hoidon laadusta eri järjestelmillä: RAI-järjestelmän lisäksi käytämme HAI-PRO:ta, josta saamme tietoa mm. lääkepoikkeamista, läheltä piti-tilanteista ja teemme riskien arviointia. Hoitosuunnitelmat ja kirjaaminen ovat erittäin tärkeitä tiedon lähteitä hoidon tasoa arvioitaessa. Jos ei ole kirjattu, ei pystytä osoittamaan valvoville viranomaisille, että velvoitteet on hoidettu.

Asukas- ja omaiskyselyt kertovat meille, miten olemme onnistuneet asiakaskokemuksen tuottamisessa.

Viranomaistarkastukset ja niistä laaditut raportit antavat meille tietoa, miten olemme onnistuneet suoriutumaan lakien ja sitovien ohjeiden ja sopimusten noudattamisessa.

Ravintopalveluista saamme tietoa ruuan ja juoman menekistä sekä ravintoarvoista. Varastoraporteista saamme tietoa hoitotarvikkeista ja niiden käyttömääristä. Hygienia-auditoinnit kertovat hygienian tasosta sekä käsidesin ja kertakäyttökäsineiden käytöstä.

Taloushallinnon raportit kertovat meille rahojen riittävyydestä budjettiin nähden. Palkat muodostavat suurimman kuluerän ja siksi palkkabudjettia seurataan erityisen tarkasti. Henkilöstön hyvinvointia mitataan työhyvinvointikyselyllä, joka toteutetaan v. 2020. Työterveyshuollon raportit antavat merkittävästi tietoa työkyvystä, sairastavuudesta ja työssä jaksamisesta.

Seniorisäätiössä on paljon järjestelmiä ja mittareita, joista saadaan kerättyä dataa, tietoa, jota meidän on osattava seuloa ja analysoida, jotta pystymme, seuraamaan, parantamaan ja kehittämään toimintaamme.

Tiedosta ja tiedolla johtamisesta on tullut yhä tärkeämpää myös siksi, että organisaatioissa johdetaan osaamista. Osaamisesta on tullut keskeinen kilpailutekijä, joka mahdollistaa oikein hyödynnettynä organisaation jatkuvan uudistumisen ja edellä kävijyyden.

Johtamisessa myös valmentava johtaminen nähdään tänä päivänä olevan oiva tapa esimiehille johtaa osaamista. Valmentava johtaminen koulutus aloitetaan Seniorisäätiön esimiehille helmikuussa 2020. Valmentava johtaminen on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa.


3

Työlle ja laadulle tekijät

Vuoteen 2030 mennessä lähes puolet Suomen työvoimasta eläköityy. Nuoret ikäluokat eivät pysty täyttämään eläkkeelle siirtyneiden synnyttämää vajetta työvoimassa. Työmarkkinoille tarvitaan lisää työvoimaa, vaikka uudet teknologiat lisäävät tuottavuutta ja paikkaavat työvoimavajetta.

Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja työssä pysyvyyden kannalta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöstön määrän ohella osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

Seniorisäätiön haasteena on vanhustenhoidon työvoimavaltaisuus eli tarvitsemme paljon osaavia hoitajia. Teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi ja tueksi, mutta ihmisiä tarvitaan aina vanhuksia hoitamaan.

Nuorille työn merkitys ja työn arvokkuus ovat tärkeitä asioita. Avoimuus ja palautteen saaminen koetaan myös erittäin tärkeäksi. Tietenkään kilpailukykyisen palkan merkitystä ei voi jättää pois.

Seniorisäätiön toinen haaste on sairauspoissaolojen suhteellinen paljous ja työkyvyttömyyseläkkeiden todennäköinen lisääntyvä määrä. Työssä paremmin jaksamiseen on tehty pitkäjänteisesti työtä, mutta työnantajan työhyvinvointitoimenpiteet eivät yksin riitä, vaan työntekijöiltä itseltään odotetaan myös paljon omasta terveydestään ja kunnostaan huolehtimisessa.

Esimiestyössä varhainen välittäminen ja puuttuminen ajoissa alkavaan työkykyriskiin on erityisen tärkeää, jotta työntekijät jaksavat koko työuransa. Seniorisäätiö tukee mahdollisuutta työnvaihdon järjestelyissä jos työntekijästä tai esimiehestä alkaa tuntua sille, ettei koko työikäänsä kykene samaa työtä tekemään.

Työssä jaksamista tuetaan hyvällä, valmentavalla johtamisella. Työssä viihtyminen on hyvin yksilöllinen kokemus, mutta rohkaiseva ja kannustava esimiestyö on yksi tärkeimmistä jaksamiseen liittyvistä seikoista. Tähän tullaan kiinnittämään Seniorisäätiössä vuonna 2020 erityistä huomiota.

Jatkuva koulutus on tärkeää, jotta pysyy mukana kehityksessä. Osaaminen ja tiedonhaun hallitseminen sekä jatkuva uuden oppiminen korostuvat tulevaisuudessa. Työ ei lopu, mutta se muuttaa joka alalla muotoaan. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Asiakkaista tulee entistä vaativampia. Vuorovaikutustaidot nousevat entistä suurempaan rooliin hoitajien työssä.

Omaiskyselyssä odotetaan yhä enemmän keskustelua omaisten ja hoitajien kesken; asukkaan hoidosta, tapahtumista, voinnista ja osallistumisesta erilaisiin tapahtumiin


4

odotetaan kerrottavan ilman, että omainen erityisesti asiasta kysyy. Spontaania, avointa keskustelua toivotaan enemmän. Lisäksi omaiset odottavat hoitajilta ammattitaidon lisäksi enemmän läsnäoloa, ystävällistä kohtaamista ja yhdessäoloa asukkaiden kanssa.

Työnantaja taas odottaa kehittämismyönteistä asennetta edellisten, omaisten odotusten lisäksi. Jatkuva arkityön kehittäminen ajan säästämiseksi ja työn sujumiseksi on tärkeää. Sitä on tehtykin Seniorisäätiön muutosvalmennuksen tukemana, mutta lisää arjen sujuvuutta lisääviä toimia tarvitaan.

Talous

Suomen julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka ennusteen mukaan kasvaa lähivuosina. Julkista taloutta heikentävät vähenevä talouskasvu, väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset menolisäykset. Ennusteen mukaan talouden kasvu hiipuu alle 1%:iin. Se ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin.

Vanhusten hoito on yksi painopiste Suomen hallituksen ohjelmassa. Henkilöstömitoituksen nosto ja palkankorotukset tulevat olemaan suuri haaste samaan aikaan hiipuvan talouskehityksen kanssa.

Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston, sairaala-, hoiva- ja kuntoutusosaston ostopalvelut ostaa kaikki Seniorisäätiön hoitopaikat. Vuodelle 2020 saatiin 1,5: n korotus hoitopäivämaksuihin. Laitospaikkoja ei vähennetä tulevana vuonna ja Pakilakodin palliatiivinen osasto saa myös tuntuvan korotuksen viidelle paikalleen. Palliatiivinen hoito on Seniorisäätiölle tärkeä uusi avaus, vaikka Säätiössä on toki annettu palliatiivista hoitoa vuosikymmenet, kun asukkaat on hoidettu loppuun saakka. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista on peräänkuulutettu jo vuosien ajan.

Lähes kaikki ne yritykset, joilta Seniorisäätiö ostaa tuotteita tai palveluita ovat nostaneet 2-3% hintojaan, mikä tietenkin vaikuttaa Säätiön menoihin tulevana vuotena.

v.2020 jokaisen Seniorisäätiön yksikön on pysyttävä budjetissaan ja tuloksen on oltava positiivinen. Tappiolla ei mikään yritys, eikä myöskään Säätiö pysty toimimaan.

Seniorisäätiön talousarvio vuodelle 2020 on toimintasuunnitelman liitteenä vuoden alussa.

Kiinteistöt

Seniorisäätiön käytössä olevia kiinteistöjä koskevia suunnitelmia on käsitelty Helsingin kaupunginhallituksessa parissa kokouksessa. Seniorisäätiö on viestittänyt kymmenen viime vuotta kiinteistöjen huonosta kunnosta sekä siitä, että aikoinaan vanhainkodeiksi rakennetut tilat eivät täytä tehostetun palveluasumisen kriteereitä eikä Säätiö ole päässyt mukaan rakennemuutokseen Kannelkodissa, Mariankodissa eikä Pakilakodissa.


5

Tehtyjen selvitysten perusteella parhaana vaihtoehtona on nähty sekä Seniorisäätiössä, että kaupungilla muodostaa Hopeatien nykyisestä palvelutalosta sekä Mariankodista ja Hopeatien tulevista rakennuksista korvaavat tilat Kannelkodille, Mariankodille, että Pakilakodille. Kokonaisuudesta muodostuu Pohjois-Haagan Seniorikeskus, jossa palvelut ovat huomattavasti monipuolisemmat kuin Säätiössä tänä päivänä.

Rakentaminen vaatii kaavamuutosta, suunnitelmia sekä Hopeatien vanhojen rakennusten purkamista pois tieltä. Arviolta tähän menee kokonaisuudessaan noin viisi vuotta.

2. SENIORISÄÄTIÖN STRATEGISET PAINOPISTEET TOIMINTAVUONNA 2019

Kaikessa toiminnassa pyritään asukaslähtöiseen toimintaan, työmenetelmien tarkoituksenmukaisuuteen, tehokkuuden lisäämiseen ja kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. Johtamiskulttuurin muutos on meneillään. Tulevaisuudessa esimiestyön painopiste on ihmisten johtamisessa, jossa korostetaan valmentavaa johtamisotetta -vastuun jakamista ja luottamuksen rakentamista sekä työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä organisaation kehittämisessä.

2.1. Helsingin kaupunkikonsernin asettamat tavoitteet Seniorisäätiölle vuodelle 2020:

Konsernijaostolle raportoitavat tavoitteet:

1) Säätiö tuottaa kilpailukykyisiä palveluja kaupungin linjausten mukaisesti tasavertaisena palveluntuottajana kaupungin oman palvelutuotannon rinnalla.

2) Asiakas-/omaistyytyväisyys säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla.

3) Tulos on positiivinen kolmen vuoden tarkastelujaksolla.

2.2. Seniorisäätiön omat strategiset painopisteet:

Seniorisäätiössä annettava hoito ja huolenpito on luotettavaa ja laadukasta Seniorisäätiön asukkaat viihtyvät, ovat aktiivisia ja elävät omannäköistään elämää

liikkuen, ulkoillen ja osallistuen yhteisönsä toimintaan Seniorisäätiö on omalla toimialallaan arvostettu Seniorisäätiössä opitaan jatkuvasti Seniorisäätiö pysyy vetovoimaisena työnantajana Seniorisäätiön johtaminen tukee hyvää työnantajamielikuvaa ja Seniorisäätiössä

vallitsee hyvä työilmapiiri


6

Seniorisäätiössä annettava hoito ja huolenpito on luotettavaa ja laadukasta

Seniorisäätiössä vanhusten hoiva ja huolenpito täyttää lainsäätäjän ja lupa- ja valvontaviranomaisten sekä Helsingin kaupungin edellyttämät kriteerit.

STM:n ja Kuntaliiton laatusuositukset ja Seniorisäätiössä sovitut, hoitoa koskevat laatulupaukset toimivat ohjeena ja laadun mittareina RAI- järjestelmän lisäksi

Seniorisäätiön asukkaat viihtyvät, ovat aktiivisia ja elävät omannäköistään elämää

Hoitotahto, hoitoneuvottelut, asukkaan osallistuminen RAI-arviointiin ja asukkaan oman hyvän elämänlaadun tavoitteen ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen, joissa auttavat asukas- ja omaishaastattelut. Asukastoiminta, kuntouttava työote, fysioterapia, Power-liikuntamalli ja Tapa- ja kulttuuriopas sekä ulkoilut otetaan huomioon hoidon suunnittelussa ja hoidon seurannassa, kirjaamisessa ja raportoinnissa.

Kirjaamiset ja RAI toimivat mittareina.

Seniorisäätiö on omalla toimialallaan arvostettu

Vanhusten hoidon laatu, toiminnan luotettavuus ja työnantajakuva pysyvät arvostettuna, jotta osaavat työntekijät ovat kiinnostuneita tulemaan Seniorisäätiöön töihin.

Täynnä olevat vakanssit ja hakijoiden määrä sekä somekirjoittelu, vuosilomasijaisten loppuhaastattelut, lähtijähaastattelut toimivat mittarina.

Seniorisäätiössä opitaan jatkuvasti

Alati kehittyvässä ympäristössä tarvitaan tänä päivänä jatkuvaa oppimista. Uutta tietoa ja osaamisvaatimuksia tulee sosiaali- ja terveysalalle niin asiakkailta kuin viranomaisiltakin. Ala kehittyy ja mukana, mieluimmin edellä, on pysyttävä, mikäli haluaa pysyä alan toimijana. Tiedon hankintaa ja käyttöä arvostetaan.

Koulutussuunnitelman toteutuminen, koulutuksissa käynti, koulutuksista suoriutuminen ja kehittyminen työssä toimivat mittareina

Seniorisäätiö pysyy vetovoimaisena työnantajana

Hoitohenkilöstön riittävä mitoitus vanhustenhuollossa on puhuttanut vuonna 2019 laajalti. Suomen hallituksen tavoitteena on saada 0,7 hoitajamitoitus lakiin niin, että tuo mitoitus olisi kaikissa toteutuneena mitoituksena vuonna 2023.

Myös hoitajien palkkaneuvotteluissa ammattiliitot pyrkivät nostamaan hoitajien peruspalkkoja. Hoitajamitoitus ja hoitajien palkankorotukset ovat yhdessä suuri taloudellinen haaste ja Seniorisäätiön taloutta suunnitellessa täytyy tehdä valintoja vetovoimaisuuden takaamiseksi.


7

Avoimet vakanssit ja hakijoiden määrä, määräaikaisten- ja keikkalaisten palkkaaminen sekä puutosten täyttö toimivat mittarina .

Seniorisäätiön johtaminen tukee hyvää työnantajamielikuvaa ja Seniorisäätiössä vallitsee hyvä työilmapiiri

Seniorisäätiön esimiehet sisäistävät valmentavan johtamisen ja tiedolla johtamisen. Johtaminen ja esimiestyö on Seniorisäätiössä oikeudenmukaista ja keskustelukulttuuri on avointa. Palautetta annetaan ja saadaan päivittäisessä työssä.

Työhyvinvointikysely syksyllä 2020 toimii mittarina

*******************************************************************************************************

3. Hoitotyön ja siihen liittyvien toimintojen sekä tukipalvelujen tavoitteet 2020

Seniorisäätiölle edellä esitetyt konsernin asettamat tavoitteet ja Seniorisäätiön strategiset tavoitteet ovat yleisemmällä tasolla. Seniorisäätiössä toimivat työryhmät ja kehittämisryhmät sekä eri ammattiryhmät tai yksiköt ovat asettaneet itse kukin omat tavoitteensa ja tavoitteiden toteutumista seuraamaan mittarit.

Tavoitteet 2020 ja mittarit

3.1. Hoidon laadun seuraaminen ja siinä pysyminen, poikkeamiin puuttuminen

Toimintakykyisyyden turvaaminenkinestetiikkaa apuna käyttäen

Hoitosuunnitelmien sisällön kehittäminen

Laatulupaukset ja RAI-laatumoduli

Hyvän hoidon keskustelut ja omaispalautteet

Kirjaukset ja arviointi Hoitosuunnitelmien arviointi

RAI:n laatukriteerit:

Lääkitys; vähintään 9 lääkettä Lääkitys; antipsykootti,

rauhoittava tai unilääke Kipu: Kipu ilman kipulääkettä Kuntoutuminen: niukasti

kuntoutumista edistävää toimintaa (haaku)

Osallisuus: ei aktiviteetteja Osallisuus: vuoteessa elävät Osallisuus: liikkumisrajoitteiden


8

3.2. Hoitotyön kirjaamisen osaaminen

Kirjaamisen auditointimallin kehittäminen ja käyttöönotto

Powerin, Tapakulttuurioppaan ja ulkoilun kirjaamisen kehittäminen

3.3. Asukasturvallisuuden parantaminen

3.4. Perehdytyksen kehittäminen

3.5. Lääkehoidon tavoitteet

Seniorisäätiössä ei asu asukkaita, joilla on kipua, mutta ei kipulääkettä

Lääkehoidon poikkeamien minimoiminen ja kaksoistarkastuksen käyttöönotto jokaisessa yksikössä

3.6.Fysioterapian ja kuntoutuksen tavoitteet

Fysioterapeutit osallistuvat asukkaiden kuntoutussuunnitelmien laatimiseen suunnittelemalla asukkaille yksilöllisiä harjoitusohjelmia

Fysioterapeutit osallistuvat asukkaiden

käyttö Käytösoire, joka vaikuttaa muihin

Kirjaamisen auditointi

HAIPro-mittarit Osastokokoukset

Työhyvinvointikysely, työntekijähaastattelut

RAI

HAiPro

Osastokokoukset

RAI ja Haaku


9

toimintakyvyn ja kuntoutumisen arviointiin yhdessä hoitajien kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelmien päivittämisessä

3.7.Kuntoutumista edistävää toimintaa kehitetään edelleen ViVa-työryhmän tavoitteet:

Olemassa olevan ViVa-mallin ”liinaaminen”, eli mallin päivittäminen ja yksinkertaistaminen tähän päivään.

Malliin liittyvät teemalliset nostot 2X vuodessa. Keväällä 2020 Huoneen taulut

Power/Tapas-seminaari 29.4. 2020

3.8.Ravitsemusta kehitetään edelleen valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaisesti.

Asukkaiden painon mittaus 1/kk ja vähintään 6x/vuosi ja uusilta asukkailta pituuden mittaus X1. Kirjaukset Hilkkaan.

Ruokahuoltoon liittyvät tavoitteet

Tilataan vain tarvittavat annokset Aromista hoitopäivää kohden

Hävikin kirjaaminen ja kierrätyksen toteutus keittiössä

Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönoton loppuun saattaminen

3.9.Jalkojen hoito

-Tieto uuden asukkaan saapumisesta kirjallisesti jalkojenhoitoon asukkaan tulopäivänä (laitoshoito)

Jalkojen hoidolla asukkaan jalat

Toteutumien seuraaminen

Kirjausten seuraaminen

Aromi/hoitopäivät

Tilastointi ja punnitukset

Kirjaukset, seuranta


10

kivuttomiksi toimintakyvyn ja liikkumisen parantamiseksi

3.10.Asukastoiminta

Omaisyhteistyön parantaminen ja kehittäminen, tiedon lisääminen ja jakaminen asukastoiminnasta omaisille

Yhteistyötä asukastoiminnasta vastaavien kanssa asukastoiminnan sisällön tuottamisessa

3.11.Vapaaehtoistyö

-Innostaa ja kannustaa enemmän nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan. Lisätään yhteistyötä eri oppilaitosten ja erilaisten toimijoiden kanssa.

-Lisätään positiivista asennetta vapaaehtoistoimintaa kohtaan Säätiössä.

3.12.Hygieniatyö

-Tartuntatautilaki, hygieniakäsikirja ja niiden noudattaminen-Säännölliset tarkistukset ja seuranta

3.13. ICT –työryhmän tavoitteet

--Jatkuvuussuunnitelmien tekeminen

-Riskienarviointi ja kriisitilanteet ICT:n näkökulmasta -Office 365 käyttöönotto

3.14.SOME- työryhmän tavoitteet

-Asukkaiden arki näkyvämmäksi kaikilla some-kanavilla.

Tilastoidaan omaisten osallistumista tapahtumiin ja ryhmiin

Listataan yhteistyössä tehdyt tapahtumat ja ryhmät

Omaiskysely

Vapaaehtoisten yhteydenottojen seuranta

Tapahtumien ja osallistumisten seuranta

Hygienia-auditoinnit ja infektioiden ja tartuntatautien seuranta

Seuranta

Julkaisujen määrät/tykkäysten määrä


11

-Tuodaan enemmän Seniorisäätiötä esille vetovoimaisena työpaikkana, jossa on ammattitaitoinen henkilökunta ja tukipalvelut

3.15. Tietosuojaryhmän tavoitteet

-Tietojenkäsittelyprosessien aukikirjoittaminen

-Yhteistunnuksista luopuminen

3.16. Rekrytoinnin tavoitteet

Seniorisäätiön näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen ja positiivisen työnantajamielikuvan luominen, pääpaino uusissa työntekijöissä. Some-kanavien vahva käyttö.

Puutosten täyttöasteen pitäminen tasaisesti vähintään yhtä korkeana kuin 2019

Yhteistyön tehostaminen kaikkien yhteistyötahojen, erityisesti osastojen esimiesten, oppilaitosten kanssa.

3.17. Puhdistuspalvelu

-Siistijät huolehtivat tilojen siisteydestä ottaen huomioon asukkaan tarpeet (lepo, yksilölliset mieltymykset, siivoustiheys)

-Siivousta määrittävät yleisten ohjeiden lisäksi hygienianäkökohdat, epidemioiden ennaltaehkäisy

-Vaatehävikkiä pyritään vähentämään yhdessä hoitajien ja omaisten kanssa

3.18. Talous- ja hallinto

Seuranta Tietosuojatilinpäätös

Hakijoiden määrä Tilastoidaan puutokset ja täyttö

Säännölliset palautekyselyt ja oppilaitoskäynnit, opiskelijahakijoiden määrä

Omaistyytyväisyyskysely Reklamaatiot


12

-Positiivisen tuloksen tekeminen

-Uuden taloushallinto-ohjelman käyttöönotto

-Sääntömuutos konserniohjeiden mukaiseksi.

3.19. Käyttäjäpalvelut

-Tehokas resurssien käyttö-Asukasturvallisuuden lisääminen käyttäjäpalvelun keinoin

3.20. Palvelukeskustoiminnan tavoitteet

Kartoitetaan Pohjois-Haagassa asuvaa maahanmuuttajaväestöä ja heidän tarvitsemaansa palvelua.

Perustetaan vähintään 1 uusi kivijalkaryhmä Pohjois-Haagan alueelle vuoden 2020 aikana.

Luodaan toiveseinä molempiin taloihin ja kehitetään tule ja vaikuta –tilaisuuksia sekä lisätään niiden markkinointia

Järjestetään liikunnallisia ja sosiaalisia etäryhmiä.

Seuranta

Seuranta

Reklamaatiot

Asiakastyytyväisyystutkimus

4. Henkilöstötavoite


13

Seniorisäätiön henkilöstö on osaavaa, pysyvää ja koulutettua. Henkilökunnalla on myös oikea asenne vanhustenhoitoa ja vanhuksia kohtaan.

Henkilöstön vakanssimäärä vuonna 2019 oli 457 Seniorisäätiön hoitotyön mitoituksen keskiarvo on 0.60-0.65 välillä osastosta riippuen. Suomen hallitusohjelmassa on hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään tavoitteena vuoteen 2023 mennessä. Seniorisäätiössä se tarkoittaa useamman kymmenen hoitajan määrän lisäämistä vuosina 2020 - 2023 jotta päästään tavoitteeseen. Lisäksi hoitoalalla on suuret paineet palkankorotuksiin tulevina vuosina.

Hoitohenkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat lisäävät tilanteen haastavuutta. Hoitoalan koulutuksien hakijamäärät ovat vähentyneet. Alan kiinnostavuutta on saatava parannettua.

Seniorisäätiö lisää kiinnostavuuttaan eettisenä työnantajana työmarkkinoilla.

Työnantajamaineen kirkastaminen, toiminnan eettisyys ja vastuullisuus, johtaminen ja esimiestyö sekä kilpailukykyiset palkat ovat niitä keinoja, joilla Seniorisäätiö pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan.

Säätiöllä on erillinen Työsuojeluohjelma, Työhyvinvointisuunnitelma, Palkitsemissuunnitelma ja koulutussuunnitelma 2020.

4.1. Työhyvinvointisuunnitelma 2020, sisältää

-Työterveydenhuoltosuunnitelman, joka on päivitetty Aavan kanssa 11/2018

-Valmentava johtaminen hankkeen esimiehille. Yhteistyö Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa.

-Sairastaminen ja sen ilmoittaminen HSS:ssä, sairauspoissaoloja seurataan aktiivisesti. Päivitetty 12/2019.

-Varhaisen välittämisen ja työhön paluun tukemisen, työkykyneuvottelutVarhaisen tuen neuvottelut käydään määriteltyjen kriteerien mukaan. Päivitetään 2020.

-Työnohjaus. Työterveyshuollon ja Säätiön työnohjaajan palvelut tarvittaessa.

-Työsuojeluohjelman, joka sisältää muun muassa riskien arvioinnit ja toimenpiteet sekä yhdenvertaisuussuunnitelman.

- Palkitsemisen. Palkitseminen Seniorisäätiössä –ohje, päivitetty 1/2020

- Perehdyttämisen. Päivitetään ohje 2020


14

- Päihdeohjelman. Päivitetty 2019

- Työsäännöt, joka sisältää varoitusmenettelykäytännön, kiusaamiseen puuttumisen, sisäisen tiedottamisen periaatteet, sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä SOME-ohjeet.

4.2. Koulutussuunnitelma

Seniorisäätiön henkilökunta on ammattinsa osaavaa, kehityshaluista, yhteistyökykyistä ja asukaslähtöistä. Säätiön koulutussuunnitelma on laadittu osaamistarpeiden mukaan ja sitä muokataan akuuttien tarpeiden tullessa esiin. Seniorisäätiössä järjestetään pääasiassa sisäistä koulutusta, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Ulkoisiin koulutuksiin osallistutaan harkinnan mukaan.

Seniorisäätiön koulutussuunnitelma on tehty vuosikelloperiaatteella ja siihen on merkitty kaikki koulutukset ja työryhmät, jotta päästään koulutuksien ja tapahtumien päällekkäisyyksistä ja liian täynnä olevista aikatauluista. Lisäksi koulutukset ja tapahtumat pitää olla ajoissa suunnitelmassa; Syksyn koulutukset oltava maaliskuun loppuun mennessä ja kevään koulutukset marraskuun loppuun mennessä koulutuskalenterissa. Asukastoiminnan suunnittelussa otetaan myös huomioon koulutuskalenteri.

4.3. Viestintästrategia sisältää tiedottamisen arjessa, kriisiviestinnän ja brändin rakentamisen tulevaisuutta varten. Viestintästrategiassa määritellään ne kanavat, joita Säätiössä käytetään, kuka on minkin kanavan pääkäyttäjä, sisällöntuottajat, pääasiallinen kohderyhmä ja tavoite. Tavoitteena on, että lisätään Säätiössä tehtävästä hyvästä työstä kertomista sovittujen kanavien kautta. Seniorisäätiössä on paljon hyvää kerrottavaa.

Pohditaan omaisten kanssa miten asukkaan tilanteesta halutaan tiedotettavan heille.

5. Lopuksi

Helsingin Seniorisäätiö sr on luotettava eettinen ja arvopohjainen vanhuspalvelujen tuottaja, joka toimii Helsingin kaupungin tytäryhteisönä kaupungin omien vanhuspalvelujen rinnalla tasavertaisena palveluntuottajana. Seniorisäätiö haluaa toimia arvostettuna vanhuspalvelujen tuottajana jatkossakin, kun vanhusten määrä ja palvelujen tarve kasvavat Helsingissä. Tämä vaatii osaavaa, ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa, jolla on asenne kohdallaan ja joita johdetaan osaavin ja riittävin esimiesvoimin.


15


16

Documents

toimintasuunnitelma 2018 - Seniorisäätiö · Web viewValvontaviranomaiset, vanhuspalvelujen henkilöstö, media, asiakkaat ja läheiset ovat tuoneet yhä enemmän esiin huolestuttavia