Tp yhteenveto 040416 - Riihimäki · 3 Tilinpäätös 2015 1.2.2. Riihimäkikonserni ja alakonsernit 2015 (määräysvalta) Tytäryhteisöt I Osakeyhtiöt Riihimäen Tilat ja Kehitys

Kuva: Mäkikujan perhekoti

TILINPÄÄTÖS 2015

Riihimäen kaupunki

Konserni- ja hallintopalvelut

Kalevankatu 1

11100 Riihimäki

Kv:n hyväksymä 6.6.2016

TILINPÄÄTÖS 2015

I TOIMINTAKERTOMUS

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA1.1. Kaupunginjohtajan katsaus 11.2. Kaupungin hallinto 21.3. Yleinen ja oman alueen kehitys 51.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 61.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 61.6. Kaupungin henkilöstö 71.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan 7kehittämiseen vaikuttavista asioista 81.8. Ympäristötekijät 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 9

3. TILIKAUDEN TULOS, TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSASEMA3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 133.2. Toiminnan rahoitus 13Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden tunnusluvut

4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA, TALOUS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN4.1. Riihimäkikonserni ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 224.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen 224.3. Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä 354.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 354.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 38

5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 43

II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN1. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 452. Tuloslaskelman toteutuminen 493. Rahoituslaskelman toteutuminen 514. Käyttötalouden toteutuminen 555. Investointien toteutuminen 616. Toimintakatsaukset, toiminnalliset tavoitteet ja käyttötalousosan toteutuminen 67hallintokunnittain7. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 129

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 131

IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 139

V RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 159

VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 179

VII LIITTEET 183

I TOIMINTAKERTOMUS

1 Tilinpäätös 2015 .1. Kaupunginjohtajan katsaus

Riihimäen kaupungin yleinen kehityskuva vuonna 2015 oli pääsääntöisesti positiivinen. Se näkyi muun muassa mittavina teollisina ja muina investointeina sekä toiminnan yleisenä vireytenä. Merkit-tävin teollinen hanke oli Valion jättimäisen investoinnin eteneminen. Muista hankkeista voidaan mai-nita muun muassa Ullan pakari, Würth, Sako ja Ekokem. Riihimäen suhteellinen kehitys oli edelleen kehittyvien seutukuntien kärkitasoa. Olemme valtakunnallisten arvioiden valossa viiden kehittyvim-män seutukunnan joukossa. Tämä selittyy pääosin Riihimäen sijainnilla ja saavutettavuudella sekä sillä systemaattisella elinkeinopoliittisella ja muulla kehittämistyöllä, jota Riihimäen kaupunki on jo vuosien ajan tehnyt. Kaupungin tilinpäätös on tasoltaan tyydyttävä. Toimintakulut kyettiin rajaamaan näissä oloissa sie-dettävälle kasvutasolle (0,5 %, netto). Vuosikate, 11,4 miljoonaa euroa, (kaupunki 6.6 miljoonaa eu-roa, vesihuoltoliikelaitos 4.7 miljoonaa euroa) on varsin käypää tasoa. Kaupungin kokonaisvelka-määrä laski hieman, mikä on perustavoitteiden mukainen tilanne. Tarve toki on saada kaupungin velkamäärä selkeämmin laskevalle uralle. Tulos kertoo omalta osaltaan kaupungin hallintokuntien varsin hyvästä budjettikurista ja toisaalta pyrkimyksestä kehittää toimintaa aiempaa kustannustehokkaammaksi. Tästä on syytä antaa hallin-tokunnille tässä yhteydessä kiitos. Riihimäen kaupungin talouden tasapainottaminen ja sitä kautta velan määrän saaminen selvästi las-kevalle uralle ovat keskeisiä tavoitteita myös tästä eteenpäin. Se onnistuu ainoastaan riittävillä toi-minnan rakenteellisilla muutoksilla. Tässä yhteydessä sosiaali- ja terveystoimessa tehtävä syste-maattinen kehittämistyö on aivan keskeisessä roolissa. Maakunnallinen Sote-valmistelu, jonka pe-rustavoitteena on muodostaa maakunnallinen, kolmeen seutukuntaan tukeutuva sosiaali- ja terveys-toimen kokonaistuotantomalli on tässä kaikessa aivan keskeisessä roolissa. On syytä pitää mielessä se tosiasia, että sosiaali- ja terveystoimessa toiminnan kustannusten säästöpotentiaali on edelleen mittava. Ilman kyseessä olevan potentiaalin hyödyntämistä talouden tervehdyttäminen ei käytännös-sä tule onnistumaan. Kuluva vuosi on aiempaa haasteellisempi toiminnan ja talouden näkökulmasta. Tarvittavassa kehi-tystyössä kaikkien osapuolten aitoa yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti.

2 Tilinpäätös 2015 1.2. Riihimäen kaupungin hallinto 1.2.1. Riihimäen kaupungin hallinto-organisaatio

Hallintojohtaja Konserni- ja hallinto-

palvelukeskus

Sivistystoimiala Sosiaali- ja

terveystoimiala

Tekninen keskus Ympäristökeskus

Vesihuoltoliike-laitoksen johtokunta

Vesihuoltoliikelaitos

Tekninen lautakunta

Ympäristö- lautakunta

KAUPUNGINJOHTAJA

KAUPUNGINHALLITUS

Sisäinen tarkastus

Keskusvaali- lautakunta

Tarkastus- lautakunta

Edustajat kuntayhtymissä

KAUPUNGINVALTUUSTO

Tekniikan ja ympäristön toimiala

Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa- aikakeskus

Kulttuuri- ja vapaa- aikajaosto

Sivistyspalvelu-keskus

Sosiaali- ja terveys- toimialan keskus

3 Tilinpäätös 2015 1.2.2. Riihimäkikonserni ja alakonsernit 2015 (määräysvalta)

TytäryhteisötI

Osakeyhtiöt Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni 100 %: * Riihimäen Messut Oy 100 % * Oy Expomade-Kiinteistöt Ab 100 % * Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 55 % Riihimäen Kotikulma Oy konserni 100 %: * Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Riihimäen Linja-autoasema Oy 100 % Riihimäen Teatteri Oy 100 % Riihimäen Kaukolämpö Oy 90 %* RHL-Data Oy 56,43 % Kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Inkilänrinne 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli 88,12 % Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 51 %

OsakkuusyhteisötI

Osakeyhtiöt YritysVoimala Oy 31,6 % Hyria koulutus Oy 25,12 % Kaartjärven Vesihuolto Oy 25 % Ilves-halli Oy 24,88 % Kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4 31,14 % Asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Riihimäen Riihenkatto 37,39 % Asunto Oy Riihimäen Tarmoke 28,61 % Asunto Oy Telluksentienoo 26,23 %

KuntayhtymätI

Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 64,26 % Hämeen maakuntaliitto ky 16,94 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 16,18 % Eteva ky 0,94 % Hämeen päihdehuollon ky 5,54 %

4 Tilinpäätös 2015 1.2.3. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kansallinen kokoomus 11 Sosiaalidemokraattinen puolue 11 Vasemmistoliitto 7 Perussuomalaiset 4 Suomen Kristillisdemokraatit 4 Suomen Keskusta 3 Vihreä liitto 2 Sitoutumattomat 1 Puheenjohtaja Mäkelä Pertti I varapuheenjohtaja Tolvanen Kirsti II varapuheenjohtaja Jokinen Sari III varapuheenjohtaja Pekonen Aino-Kaisa Jäsenet Aittola Eija Mämmelä Tiina Andrsson-Bohren Titta Mäntymaa Terhi Bitter Riku Nahkuri Miia Hautala Hanna Nummela Esko Heikkinen Jari Ojaniemi Sirkka Heimonen Kai Ovaskainen Mauno Hirviniemi Erja Pekonen Aino-Kaisa Hirviniemi Rauli Portin Ismo Immonen Anne Pullinen Kalevi Jokinen Sari Ranta Juha Jormalainen Lauri Riikonen Katri Katila Jorma Räsänen Päivi Lahtinen Petri Räty Tommi Laine Mika Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Lammi Mirja Takala Riitta Lehtonen Kari-Veli Tarkkonen Marja Leskenmaa Kirsti Tolvanen Kirsti Levänen Jarmo Tuominen Marko Liimatainen Matti Vilkman Kari Lund Mikko Yrjölä Janne Mattila Petri Özgün Derya Mäkelä Pertti 1.2.4. Kaupunginhallitus Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Räty Tommi, puheenjohtaja Koskimäki Antti Takala Riitta, varapuheenjohtaja Aittola Eija Bitter Riku Katila Jorma Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Tarkkonen Marja Ovaskainen Mauno Heikkinen Jari Portin Ismo Lahtinen Raila Pullinen Kalevi Paajanen Risto Hirviniemi Erja Yrjölä Janne Nahkuri Miia Auvinen Maija

5 Tilinpäätös 2015 1.2.5. Tilintarkastaja Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy. 1.2.6. Muut toimielimet Lautakunnat, kaupungin edustajat kuntayhtymien ylimmissä toimielimissä ja toimikunnat on esitetty tilinpää-töksen liitteenä. 1.3. Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden kehitys on jatkunut heikkona useita vuosia. BKT henkeä kohti on jo 9 % pienempi kuin 2007. Huonoa kehitystä selittää kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi Suomen teollisuuden ra-kennemuutos, kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen sekä ikääntyminen. Suomen Kuntaliiton tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tulos vuodelta 2015 oli ennakoitua parempi ja vel-kaantumisen kasvu taittui. Kuntien tekemät säästötoimet ovat tehonneet. Toimintamenot laskivat edellisestä vuodesta noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat myös yhtiöittämiset. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua. Ennakkotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat vain 1,8 %, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Kiinteistöve-rot kasvoivat 6,1 % johtuen pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa mm. nostettiin veroprosenttien ylä- ja alarajoja. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 milj. eurolla. Kokonaisuutena verotulot kasvoivat 2,8 %. Talousalueen kehitys Kanta-Hämeen asukasluku oli vuoden vaihteessa 175.206 asukasta. Väestömäärä väheni Kanta-Hämeessä 144 hengellä. Riihimäen seudun asukasluku väheni 71 asukkaalla ja oli vuoden lopussa 46.385 asukasta. Hämeenlinnan seudun asukasluku kasvoi 91 asukkaalla ja Forssan seudun laski 164 asukkaalla. Työttömyys nousi Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa. Maakunnan työttömyysaste oli työvoimahallinnon mukaan 12,6 %, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Riihimäen seudulla työttömyysaste oli 11,7 %. Hämeenlinnan seudun työttömyysaste oli 12,7 % ja Forssan seudun 14,0 %. Riihimäen kaupungin kehitys Riihimäen kaupungin asukasluku laski 81 hengellä ja oli vuoden lopussa 29.269 asukasta. Kaupungin asu-kasluku laski edellisestä vuodesta 0,3 %. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Riihimäen työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 12,2 % ja koko maan keskimäärin 13,4 %. Edellisen vuoden vastaavat luvut olivat 11,9 % ja 12,4 %. Tilastokeskuksen tilas-tojen mukaan koko maan työttömyysaste oli vuonna 2015 keskimäärin 9,4 %. Riihimäellä oli vuoden 2015 aikana työttömiä keskimäärin 1765 henkilöä. Joulukuussa 2015 työttömänä oli 1920 henkilöä. Rakennus- yms. lupia myönnettiin 251 kpl (vuonna 2014 292 kpl). Lupien sisältämä asuntojen määrä oli 156 kpl (54 kpl), joista pientaloissa oli 48 kpl ja kerrostaloissa 108 kpl. Uusille asuinrakennuksille rakennuslupia myönnettiin 32 kpl (24 kpl), joista pientaloja oli 23 kpl (22 kpl), rivitaloja 6 kpl (0 kpl) ja kerrostaloja 3 kpl (2 kpl). Ympäristölautakunta myönsi 8 isompaa rakennuslupaa. Asuntoja valmistui vuonna 34 kpl (180 kpl).

6 Tilinpäätös 2015 1.4. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Riihimäen talousalueen kuntien kuntaliitosselvitys valmistui keväällä 2015. Hausjärven ja Lopen kunnat päättivät 28.9.2015 valtuuston kokouksissa hylätä kuntaliitosesityksen. Riihimäen kaupungin valtuusto sen sijaan oli kuntaliitoksen kannalla. Päätökset syntyivät äänestyksen tuloksena siten, että Hausjärvellä kuntaliitosta vastusti 23 ja liitosta kannatti 12 valtuutettua. Lopella 29 valtuutettua vastusti ja 6 valtuutettua kannatti kuntaliitosta. Riihimäellä kuntaliitos-ta kannatti 37 valtuutettua, 5 vastusti ja yksi valtuutettu äänesti tyhjää. Tehdyt päätökset merkitsevät sitä, että kunnat joutuvat jatkossa selviämään tulevaisuuden haasteista kolmen erillisen kunnan toimin. Maan hallituksen hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Hallituksen 9.11.2015 linjausten mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille koo-taan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kol-mella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodoste-taan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayh-tymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Kaupunginhallitus päätti 23.2.2015 § 71 maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantokuntayhtymän perustamisen valmistelusta, jolla valmistaudutaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne-muutokseen. Valmistelutyötä jatketaan vuonna 2016. Ns. asvalttikartelli- oikeudenkäynnissä Lemminkäinen Oyj:ltä kaupungin vaatimuksena on runsaan 0,8 M€:n korvausvaatimus. Käräjäoikeus on antanut päätöksen asiassa ja päätöksestä on valitettu hovioikeuteen. Kaupungin kanne on lepäämässä käräjäoikeudessa ja odottaa hovioikeuden ratkaisua. 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin rahoituspohja on heikko. Toimintamenot suhteessa toimintatuloihin, verotuloihin ja valtionosuuk-siin ovat olleet jo useita vuosia liian suuret. Tuloista ei ole juuri jäänyt rahoitusta investointeihin, jotka ovat myös olleet menneinä vuosina suuria. Tästä syystä kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuosia miinusmerkkinen ja rahoitusvaje on johtanut kaupungin velkaantumiseen. Suhteellinen velkaantunei-suus oli vuoden 2015 lopussa 74 %. Talouden tervehdyttämistoimet eivät ole juurikaan vahvistaneet kaupungin rahoituspohjaa. Valtuuston päät-tämän lainanlyhennystavoitteen mukaan lainakannan tulee laskea vuodesta 2015 lähtien vuosittain n. 2,4 milj.euroa. Vuonna 2015 lainakanta laski 0,4 milj.euroa. Kaupunginhallitus nimesi 1.12.2014 Taloustoimikunnan valmistelemaan kaupunginhallitukselle 30.4.2015 mennessä esityksen tarvittavista toimenpiteistä kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuosina 2015 - 2017. Taloustoimikunnan valmistelemat talouden tervehdyttämistoimenpiteet sisältyivät vuoden 2016 talous-arvion ja vuosien 2017 – 2018 taloussuunnitelmaan laadintaohjeisiin. Tervehdyttämistoimenpiteet eivät kui-tenkaan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sisälly kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2016 talous-arvioon eivätkä myöskään tulevien vuosien taloussuunnitelmaan. Koska tulevien vuosien investointitarpeet ovat taloussuunnitelman mukaan mittavat, tilanne on vaikea. Omat haasteensa kaupungin talouden tasapainottamiseen tuo se, että terveydenhuollon kuntayhtymät, jois-sa kaupunki on mukana, ovat alijäämäisiä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kertyneet

7 Tilinpäätös 2015 alijäämät olivat vuoden 2015 lopussa 3,1 milj.euroa ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ali-

jäämät 23,2 milj.euroa.

Riihimäen kaupungin osuus terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämistä oli vuoden lopussa yhteensä 4,9

milj.euroa, josta terveyskeskuksen kuntayhtymän osuus oli 2 milj.euroa ja erikoissairaanhoidon kuntayhty-

män osuus 2,9 milj.euroa. Riihimäen seudun kuntayhtymän alijäämä on kirjattu vuoden 2015 tilinpäätökses-

sä pakolliseksi varaukseksi ja edellisten vuosien yli/alijäämä eriin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayh-

tymän alijäämän kirjausvelvoite syntyi vuodelle 2014 kuntajaoston lausunnon 113 perusteella. Lausunnosta

johtuen on lisätty jo vuodelle 2014 pakollista varausta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

3.230.283,19 euroa. Vuonna 2015 on varausta purettu 347.671,72 euroa. Pakollinen varaus koskien Kanta-

Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää on 31.12.2015 2.882.611,47 euroa. Varauksia puretaan sitä mu-

kaan, kun kuntayhtymät saavat alijäämiään katetuksi laadittujen alijäämänkattamissuunnitelmien mukaisesti.

Kaupunki maksaa siten vuosittain alijäämäosuutensa kuntayhtymille, mikä osaltaan tiukentaa kaupungin

taloutta.

Epävarmuutta taloussuunnitteluun tuo valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan liitty-

vä uudistus. Uudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida.

1.6. Kaupungin henkilöstö Kaupungin palkkamenot olivat 68,7 milj.euroa ja nettomenot 67,5 milj.euroa sairausvakuutuskorvaukset ja työllistämistukitulot huomioon ottaen. Henkilöstömenot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,39 prosenttia. Palk-kakustannukset olivat 2.347 euroa/asukas.

Henkilöstö 31.12.2015 Vakinaiset Määrä- Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työl-

aikaiset ja oppisopi- listettyjä ja oppiso-

mussuhteiset pimussuhteisia

Konserni- ja hallintopalvelut 34 4 4 42 38

Sosiaali- ja terveystoimiala 329 114 6 449 443

Sivistystoimiala x) 713 152 14 879 865 Tekniikan ja ympäristön toimi-ala 183 12 5 200 195

Yhteensä 1 259 282 29 1 570 1 541 Vesihuoltoliikelaitos 26 2 - 28 28

Yhteensä 1 285 284 29 1 598 1 569 *) Sivutoimiset tuntiopettajat eivät ole mukana Henkilöstön palkkausmenot eivät sisällä luottamustoi-mipalkkioita eikä jaksotettuja palkkoja

1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vai-kuttavista seikoista

Toiminnalliset riskit

Kaupungin merkittävin toiminnallinen riski on kaupungin heikko rahoituspohja ja velkaantuneisuus sekä ter-

veydenhuollon kuntayhtymien kertyneet alijäämät. Näitä ja muita riskejä on käsitelty tarkemmin edellä koh-

dassa ”Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä”.

Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.9.2015 vuoden 2014 tilinpäätöksen. Päätöksestä on valitettu

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Henkilöstöön liittyvät keskeiset tavoitteet osaamisen, saatavuuden ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi on kirjat-

tu henkilöstöstrategiaan ja sen toimintasuunnitelmaan. Henkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi on laa-

dittu työsuojelun toimintaohjelma ja työkyvyn tukemiseksi työterveydenhuollon toimintasuunnitelma, joita

8 Tilinpäätös 2015 päivitetään säännöllisesti. Henkilökunnan vaihtuvuuden kasvuun on varauduttu rekrytointi- ja perehdyttämis-käytäntöjä kehittämällä ja pitämällä yllä hyvää työnantajamainetta. Kirjanpidon, maksuliikenteen, palkkalaskennan, keskitetyt hankintapalvelut sekä tietohallinnon hoitaa sopi-muksen perusteella kuntien omistama RHL-Data Oy. Tietojärjestelmien hallintaa ja käyttöä on kehitetty kou-luttamalla ja ohjeistamalla henkilöstöä sekä parantamalla edelleen laitekantaa. Rahoitusriskit Kaupungin lainamäärä on suuri. Lainat on kotimaisilta rahoituslaitoksilta otettuja, joten niihin ei kohdistu va-luuttariskejä. Lainasalkku on pyritty hajauttamaan siten, että salkusta noin puolet on vaihtuvakorkoisia ja puolet kiinteäkorkoisia lainoja. Lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 0,93 % Vahinkoriskit Kaupungilla oli vuonna 2015 lähes kaiken kaupungin toiminnan kattava vakuutussopimus If Vahinkovakuu-tusyhtiö Oy:n kanssa. Vahinkoriskien kannalta merkittävimmät sopimukseen sisältyvät vakuutukset olivat lakisääteinen ja vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, vahinko-, omaisuus- ja keskeytysvakuutus sekä toimin-nan vakuutus. Lisäksi vakuutussopimukseen sisältyivät ajoneuvovakuutukset. 1.8. Ympäristötekijät Petsamonkadun pohjoispään asemakaavamuutokseen liittyen Petsamonkadun ja Hallakadun risteyksen tuntumassa todettiin vanha kaatopaikka, josta suurin osa sijoittuu kaupungin omistamalle alueelle. Kaatopai-kan pilaantuneisuusselvitys on tehty, kunnostustarve määräytyy tulevan maankäytön mukaan. Kiinteistön muiden riskitoimintojen (öljysäiliöt, jakelupisteet, viemärit) osalta maaperän pilaantumista ei ole vielä selvitet-ty. Niiden osalta pilaantuminen on tutkittava ja maaperä kunnostettava viimeistään rakentamisen yhteydes-sä. Myös Uhkolansuolla on todettu vanha kaatopaikka ja alueen maaperä on todettu pilaantuneeksi. Kunnos-tustarpeen arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Maaperä on kunnostettava viimeistään, jos alueen maankäyttö muuttuu tai alueella tehdään maansiirtotöitä. Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikan osalta Hämeen Ely-keskus on edellyttänyt kaupungilta kaatopaikka-alueen kunnostustarpeen arviointia riskinarvi-ointeineen. Tutkimukset tehdään keväällä 2016. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkuu kaupungin omis-tamalla entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla. Hämeen Ely-keskus tulee tarpeen mukaan päät-tämään tarvittavista jatkotoimista. Kaupunki edistää ympäristöasioiden huomioon ottamista omassa toiminnassaan kaikki hallinnon alat katta-van ympäristöjärjestelmätyön avulla. Järjestelmän ytimenä on valtuustokausittain tarkistettava ympäristöpoli-tiikka. Voimassa oleva ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014. Riihimäkikonser-nin tytäryhteisöt ovat mukana ympäristöjärjestelmätyössä. Kaupunki laatii vuosittain erillisen ympäristöraportin. Raportissa tarkastellaan ympäristöpolitiikan toteutumista hallintokuntien toimenpiteiden ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Ympäristötilinpäätösosiossa tarkas-tellaan ympäristötuottoja, -kuluja, -investointeja sekä ympäristötaloudellisia tunnuslukuja. Merkittävimmät ympäristöpanostukset kohdistuivat vesi- ja viemäriverkostoon sekä jäteveden puhdistamon saneeraukseen. Energiatehokkuutta on parannettu mm. tekemällä energiakatselmukset Hirsimäen, Uunilinnun ja Piikinmäen päiväkodeissa sekä Istuinkiven liikuntahallissa, optimoimalla kiinteistöjen energian kulutusta, valitsemalla ilmanvaihdon korjaustoimissa energiatehokkaampia laitteita, huomioimalla hankinnoissa myös käytön aikai-sia kustannuksia sekä uusimalla katuvaloja LED valoiksi. Vuonna 2015 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian-, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen sanee-raamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatukseen. Kaupungin ilmastostrategian 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” sekä energiatehokkuussopimuksen toimintasuunni-telman toteutusta jatkettiin.

9 Tilinpäätös 2015 Ympäristöjärjestelmää ja kaupungin tekemää ympäristötyötä esitellään tarkemmin Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa 2015. 2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Riihimäen kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omai-suus ja voimavarat turvataan. Riihimäen kaupungin sisäisen valvonnan selonteon pohjana ovat toimialojen selonteot. Toimialoille on selon-teon laatimista varten lähetetty joulukuussa 2015 ohjekirje ja sen liitteinä sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan muistilista ja riskienarviointilomake toimialan selonteon laatimisen tueksi. Lisäksi selonteossa on otettu huomioon tarkastusta ja arviointia suorittavien tahojen toiminnassa esille tulleet seikat. Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalakimuutosten 2012 edellyttämät muutokset kaupungin hallin-tosääntöön 9.12.2013 ja Riihimäen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 3.3.2014. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin toimintaa. Kaupunginhallitus hyväksyi uudistetun riskienhallin-tapolitiikka -asiakirjan kokouksessaan 2.6.2014. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vuoden 2014 alusta riskienhallinnan koordinoinnin vastuu siirtyi hallintojohtajalle. Muut tili-velvolliset toimielimet, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Edellä mainituissa asiakirjoissa on määritelty riskienhallinnan keskeiset käsitteet, sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavat, riskienhallinta osana johtamista ja hallintokulttuuria, tehtävät ja vastuut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointi. Kaikki johtosäännöt on uusittu tai päivitetty niin, että ne ovat tulleet voimaan aikavälillä 1.1.2013 – 31.12.2015. Toiminnan edellyttämät delegointipäätökset tehdään ja pidetään ajan tasalla. Delegointipäätök-set on kerätty kaupungin intranettiin. Voimassaolevien talousohjeiden (KH 25.8.2014) mukaan kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Tämä edellyttää mm., että kunkin hallintokunnan toimintarutiineihin on sisällytettävä jatkuvaa toimintoja ja varainkäyttöä kontrolloivaa toimintaa, jolla ehkäistään virheiden, vahinkojen ja väärinkäytösten syntyminen. Tällaisia toimintoja on mm. selkeästi määritellyt työnjaot. Johtamansa toiminnan sisäisestä val-vonnasta ja riskienhallinnasta vastaa toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija. Riihimäen kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohje on hyväksytty 13.11.2006. Uudistetun kon-serniohjeen päivittäminen on saatettu loppuun vuoden 2015 aikana ja se on menossa valtuuston hyväksyttä-väksi kevään 2016 kuluessa. Riihimäen kaupunginhallitus hyväksyi ensimmäisen kerran erillisen sisäisen valvonnan yleisohjeen vuonna 2006. Ohjetta päivitettiin vuonna 2011. Vuoden 2014 loppupuolella aloitettiin ohjeen päivittäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeeksi. Riskienhallintatyöryhmä on mukana päivittämisessä varmistamassa johdon valvontanäkökulmaa ohjeistuksessa. Ohje viedään kaupunginhalli-tuksen hyväksyttäväksi kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uudet konserniohjeet. Palvelutuotannon ke-

10 Tilinpäätös 2015 hittämisohjelmassa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013, määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Hankintastrategia, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.3.2015 ja hankintaohjeet, jotka on hyväksytty 27.9.2010, ohjaavat omaisuuden hankintaa ja hallinnointia. Sopimusasiakirjat tallennetaan Tdoc/TWeb-järjestelmään. Järjestelmässä on n. 2000 asiakirjaa/sopimusta. Järjestelmä palvelee parhaiten sopimusten arkistointia mutta sopimushallinnan osalta järjestelmässä on kehittämistä. Sopimusten tekoa ei ole keskitetysti ohjeistettu. Apua sopimusten laatimiseen ja hallintaan liittyviin kysymyksiin saa tarvittaessa konserni- ja hallintopalvelukeskuksesta. Kaupungin toimintoja koskevat ohjeet ja säännöt löytyvät keskitetysti kaupungin intranetistä (RINKKA) ja S-asemalta Asetuskokoelmat -tiedostokansiosta. Säännösten, määräysten, päätösten ja sopimusten noudattaminen Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2013 vuoden 2012 tilinpäätöksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksen johdosta kumonnut tilinpäätöksen 19.2.2015. Kaupunginhallitus päätti tyytyä hallinto-oikeuden päätökseen. Vuoden 2012 tilinpäätöstä täydennettiin uusilla liitetiedoilla ja tilinpäätös hyväksyttiin valtuustossa 25.1.2016. Vuoden 2014 tilinpäätös hyväksyttiin valtuustossa 28.9.2015. Molemmista päätök-sistä on valitettu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä on hallinto-oikeuteen tehty yhdeksän valitusta. Sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien (mm. toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelu) palvelutakuuaikojen määrä-ajoissa pysyminen on ajoittain haasteellista. Määräajoissa ei aina pysytä. Asiakastyö on resursoitu sinänsä riittävästi, mutta työntekijöiden yllättävät poissaolot tai pitkään jatkuva rekrytointivaikeus mm. sosiaalityönte-kijöiden osalta heijastuvat välittömästi asiakastyön määräajoissa pysymiseen. Koti- ja vanhuspalveluissa on ollut vaikeuksia järjestää asiakkaalle ympärivuorokautisen palvelun paikka vanhuspalvelulain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa päätöksen tekemisestä. Hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä kaksi valitusta, jotka kohdistuvat sivistyslautakunnan tekemään päätök-seen. Kaupunginhallituksen lausunto hallinto-oikeudelle on annettu v. 2015 aikana kuudessa asiassa ja seli-tys korkeimmalle hallinto-oikeudelle yhdessä asiassa. Tavoitteiden toteutumisen seuranta, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Riihimäen kaupungin toimintaa ja resurssien käyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston talousarviossa asettamil-la strategisilla, toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla. Tavoitteet luovat perustan toiminnan sekä toimin-nan tuloksellisuuden arvioinnille. Säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa selkiytetään työntekijöille oman organisaation toiminnan perustarkoitus, arvot ja tavoitteet sekä käydään yhdessä esimiehen kanssa läpi, mitä em. asiat käytännössä tarkoittavat kunkin työntekijän omassa työssä. Kehityskeskustelujen säännölliseen ja kattavaan käymiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomioita esimiesohjeistuksessa. Kaupunginhallitukselle on raportoitu talousarvion toteutumisesta vähintään kuusi kertaa vuodessa; neljä kertaa kuukausiraportti ja kaksi kertaa osavuosikatsaus. Osavuosikatsaukset sisältävät myös raportit kriisi-kuntakriteereiden näkökulmasta. Lisäksi valtuustolle raportoidaan talousarvion toteutuminen kahdessa kuu-kausiraportissa. Raportointi sisältää myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Sosiaali- ja terveystoi-messa ja sivistystoimessa raportointi on tapahtunut kuukausittain. Tekniikan ja ympäristön toimialalla seura-taan toteutumista osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Viranhaltijat seuraavat tavoitteiden toteutumista ja määrärahojen käyttöä ja poikkeamiin pyritään reagoimaan nopeasti. Koti- ja vanhuspalvelujen osalta on vielä selvitettävänä asiakaslaskutuksen toteutuminen sosiaali- ja terveys-lautakunnan vahvistaman ohjeistuksen mukaisesti.

11 Tilinpäätös 2015 Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutuminen vuonna 2015 on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden ja niiden toteuman olennaiset poik-keamat selityksineen sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan kohdalla eikä niitä toisteta tässä. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Pohjatietoa kerätään kokoustyöskentelyssä ja tilintarkastajan raportoinnin avulla ja valtuustolle esite-tään vuosittain arviointikertomus. Sisäisestä tarkastuksesta on oma selonteko jäljempänä. Tiedonvälitys ja raportointi Kaupungilla on käytössään pääsääntöisesti hyvin toimivat sisäiset ja ulkoiset tiedotus- ja raportointikanavat ja -menettelyt, jotka mahdollistavat sen, että kaupungin johto, henkilöstö ja sidosryhmät saavat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Oikea, riittävä ja luotettava tieto on välttämätöntä päätöksenteossa ja toiminnan arvioinnissa. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea kaupunkia ja kaupunkikonsernia sen perustehtävän toteuttamises-sa, asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallintaprosessi tukee myös omalta osaltaan Riihimäki-strategiaa. Toimivan ris-kienhallinnan avulla varmistetaan kaupungin toiminnan jatkuminen ilman keskeytyksiä. Riskienhallintapolitii-kassa määritellään riskienhallinnalle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kuvataan riskienhallinnan toteuttamisen organisoinnin periaatteet ja vastuut. Riskienhallintapolitiikan jalkauttaminen on ensisijaisesti johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla. Riskienhallintatyöryhmän tehtävänä on hallintojohtajan ohjauksessa koordinoida riskienhallinnan toteuttamis-ta ja tukea hallintokunnissa tehtävää riskienhallintatyöskentelyä. Vuoden 2014 lopulla riskienhallintatyöryhmä työsti välineitä riskien kartoitukseen ja arviointiin. Ensimmäinen riskienhallintatyöryhmän koordinoima riskien arviointi kaikilla toimialoilla suoritettiin vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa. Toimialat nostivat tekemänsä riskien kartoituksen perusteella käsiteltäväksi kolme toimialalle tyypillisintä riskiä, joiden todennäköisyydestä ja vai-kutuksesta annetut riskipisteet olivat koholla. Kooste toimialojen riskeistä vietiin kesäkuussa 2015 kaupun-ginhallitukseen, joka velvoitti riskienhallintatyöryhmän seuraamaan ja raportoimaan, miten toimialojen ris-kienhallintatoimenpiteet toteutuvat ja edellytti samalla, että riskienhallintatyöryhmä laajentaa riskienhallinta-työtä konserniyhteisöihin. Toimialojen seurantaraportti vietiin kaupunginhallitukseen tammikuussa 2016. Seuraava riskienhallintatyöryhmän koordinoima riskien arviointi suoritetaan 2016-2017 vaihteessa. Vuoden 2015 aikana laadittiin toimialojen riskienarviointilomaketta vastaava lomake, joka toimitettiin merkit-tävimmille tytäryhteisöille. Tytäryhteisöt suorittivat arvioinnin ja jatkossa yhteisöissä nostetaan ao. hallituksen käsittelyn kautta seurantaan muutama yhteisön kärkiriski, joihin pystytään omalla toiminnalla vaikuttamaan. Yhtiöiden tulisi 2016 vuoden lopulla raportoida riskienhallintatyöryhmälle, mitä riskejä on nostettu seuran-taan, mitä riskienhallintatoimia on tehty ja miten tehdyt toimet ovat vaikuttaneet riskiin. Yhteisöille lähetettiin myös kysely, jonka vastausten perusteella voidaan todeta, että tytäryhteisöistä merkittävimmät ovat laatineet tai suunnittelevat laativansa riskienhallintapolitiikka -asiakirjan. Yhteisöjen hallitukset seuraavat ja arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja riskejä arvioidaan osana toimintaa, mutta näitä toimenpiteitä ei aina dokumentoida. Yhteisöissä katsotaan, että tilikaudella 2015 on onnistuttu toteutuneiden riskien ajalli-sessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa eikä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa ole havaittu puutteita. Konserniyhteisöjen tavoitteiden toteutuminen sekä olennaiset seikat yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan toisaalla kaupungin toimintakertomuksessa. Kaupungin työpaikoilla toteutetaan työturvallisuuslain edellyttämä työpaikan vaarojen kartoitus ja riskien arviointi keskitetysti kolmen vuoden välein sekä aina työolosuhteiden muuttuessa. Viimeisin kaikki työpaikat kattava riskien arviointi toteutettiin syksyllä 2015 yhteistyössä kaupungille meklaripalvelut tuottavan Walpas

12 Tilinpäätös 2015 Oy:n kanssa. Keskeisimpinä riskeinä koko kaupungin tasolla nousivat esille työssä koettu kiire ja resurssien riittämättömyys, ihmissuhdekuormitus ja haastavat tilanteet asiakastyössä, työmatkaliikkumiseen liittyvät riskit sekä osassa työpaikkoja työolosuhteisiin liittyvät ongelmat kuten melu, puutteellinen ulkovalaistus ja sisäilmaan tai ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat. Toimialat hyödyntävät riskien arvioinnin tuloksia työsuojelun toimintaohjelman tavoitteiden laadinnassa vuosille 2016 - 2018. Jokaisella työpaikalla laaditaan lisäksi erilli-nen toimenpidesuunnitelma havaittujen keskeisimpien riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Toimintakertomuksen sivulla 7 ”1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toi-minnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista”, on kaupungin merkittävimpänä toiminnallisena riskinä mainittu heikko rahoituspohja ja velkaantuneisuus sekä terveydenhuollon kuntayhtymien kertyneet alijäämät. Riskejä on käsitelty tarkemmin kohdassa ”Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä”, joka löytyy toimintakerto-muksen sivulta 6.” Näitä kohtia ei toisteta tässä. Riihimäen kaupungin vakuutusturva on kilpailutettu ja siihen liittyvät riskienkartoitukset tehty vuoden 2013 aikana. Vakuutuksista tehtiin sopimus vuosille 2014 - 2018. Kaupunginhallituksen kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vuonna 2015 ja kehittämiskohteet Yhteenvetona toimialojen selontekojen ja muun materiaalin perusteella voidaan sanoa, että sisäinen valvon-ta ja riskienhallinta ovat olleet pääsääntöisesti hyvällä, osin tyydyttävällä tasolla. Yleisesti ottaen valvontajär-jestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoi-menpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa. Toimialakohtaiset kehittämiskohteet on esitetty toimialojen omissa selonteoissa. Kehittämistyön toteutumi-sesta toimialat raportoivat ao. toimielimelle seuraavan vuoden selonteon yhteydessä. Kaupunkitasoisena kehittämiskohteita ovat jatkossakin konsernivalvonnan, sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan kehittämiseen, ohjeistamiseen ja jalkauttamiseen liittyvät tehtävät. Riihimäen kaupungin uusi konser-niohje valmistui vuoden 2015 toisella vuosipuoliskolla ja ohje oli useita kertoja kaupunginhallituksen käsitte-lyssä. Ohje odottaa edelleen lopullista kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Kun konserniohje on hyväksytty valtuustossa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje viedään hyväksyttäväksi. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäistä tarkastusta suoritetaan kaupunginhallituksen hyväksymän Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja kaupunginhallituksen vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Sisäistä tarkastusta tehdään toiminnallisesti kaupunginjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastaja toimii myös tarkastuslautakunnan val-mistelijana ja pöytäkirjanpitäjänä, tilintarkastajan yhteyshenkilönä sekä riskienhallintatyöryhmän sihteerinä. Sisäinen tarkastus on osa kaupungin ohjaus- ja valvontajärjestelmää ja avustaa kaupungin johtoa sen toteut-taessa hallinnon ja talouden hoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäisen tarkastuksen kohteena voivat olla rajoituksetta sekä kaupungin että sen määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnot ja yksiköt. Tehtäviin kuuluu vuosittain toistuvia ja erikseen päätettyjä tarkastus- ja konsultointitehtäviä. Vuosittain toistuvien tehtävien ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseen liittyvien tehtävien lisäksi sisäinen tarkastus on suorittanut erillisiä tarkastus- ja arviointitehtäviä. Sisäisen tarkastuksen vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan sisältyivät mm. toimialojen hankintavaltuudet ja hyväksymismenettelyt, tilayksi-kön ulkoiset vuokrasopimukset, rakennusvalvontayksikön toiminta ja tehostetun palveluasumisen maksut kaupungin omissa yksiköissä. Lisäksi on seurattu toimintasuunnitelman mukaisesti mm. Riihimäki-strategian, sosiaali- ja terveystoimen kilpailutusten. Sisäinen tarkastus toteutti ohjelmansa mukaisesti yhden konserniyh-teisön tarkastuksen. Tarkastuskohteille on annettu toiminnan kehittämissuosituksia, joiden toteuttamista seurataan. Tarkastuksista on raportoitu sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen mukaisesti. Tehtyjen arvioin-tien perusteella sisäinen valvonta on osin hyvällä, osin tyydyttävällä tasolla.

13 Tilinpäätös 2015 3. TILIKAUDEN TULOS, TOIMINNAN RAHOITUS JA RAHOITUSASEMA 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilinpäätös sisältää Riihimäen kaupungin ja erilliskirjanpitoon kuuluvan Riihimäen kaupungin vesihuoltoliike-laitoksen tilinpäätöksen. Tilinpäätös on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta on 0,3 milj.euroa alijäämäinen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 2,7 milj.euroa ylijäämäinen. Toimintatuotot olivat 30,2 milj.euroa ja ne kasvoivat 7 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat 177,0 milj.euroa ja kasvoivat 1,6 %. Toimintakate, -146,8 milj.euroa, kasvoi 0,5 %. Verorahoitus (verotulot + valti-onosuudet), 157,9 milj.euroa kasvoi 1,8 %. Toimintatuotoilla katettiin 17 % toimintakuluista.

6,1

4,6 4,1

3,4

0,5

4,0 3,6

5,3

1,6 1,8

-

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

2011 2012 2013 2014 2015

Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos %Rmk + Vhl

Toimintakatteen muutos % Verorahoituksen muutos %

Verotuloja kertyi 122,9 milj.euroa ja ne kasvoivat 4,2 % edellisestä vuodesta. Kaupungin tuloveroprosentti oli 20,50 %. Kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,45 %, vakituiset asunnot 0,50 %, muut asunnot 0,80 %, yleinen kiinteistövero 0 %, rakentamattomat tontit 3,00 % ja voimalaitoksen rakennuk-set ja rakennelmat 2,75 %. Valtionosuudet, 35 milj.euroa, laskivat 6 % edellisestä vuodesta. Vuosikate oli 11,4 milj.euroa eli 389 euroa/asukas. Vuosikatteella katettiin 133 % poistoista. 3.2. Toiminnan rahoitus Kaupungin rahoitusasema on heikko. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on viideltä viime vuodel-ta 27,8 milj.euroa negatiivinen. Vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan lähes kaikki investoinnit nettoinvestoinneista (bruttoinvestoinnit – ra-hoitusosuudet). Lainojen lyhennyksiä vuosikatteella ei pystytä kattamaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa uutta lainaa vanhojen lainojen lyhentämistä varten.

14 Tilinpäätös 2015

12,7

12,9

29,2

30,5

11,4

18,8 21,8

26,5 31,1

34,0

8,6 7,8 10,4

8,0 11,8

-

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

2011 2012 2013 2014 2015

Milj

.€Vuosikatteen riittävyys

Rmk + Vhl

Nettoinvestoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate

Kaupungin maksuvalmius on erittäin heikko. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa 2,7 päivää. Kaupungin lainakanta on erittäin korkea ja omavaraisuus on heikko. Lainanhoitokate oli 0,4. Tunnusluku kertoo kaupungin lainanhoitokyvystä. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainakanta laski 0,4 milj.euroa ja oli vuoden lopussa 118,3 milj.euroa. Tästä kaupungin varsinaisen palvelu-toiminnan osuus oli 106 milj.euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 12,3 milj.euroa. Lainamäärä oli asukasta kohti 4 042 euroa/asukas, josta kaupungin osuus 3 621 euroa/asukas ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 421 euroa/asukas. Koska kaupungin lainakanta on korkea, omavaraisuus on heikko. Omavaraisuusaste oli 38 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 74 %.

97,6 102,7

115,7 118,7 118,3

-

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

2011 2012 2013 2014 2015

Lainakanta Milj.€Rmk + Vhl


3 363 3 514 3 945 4 045 4 042

-

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

2011 2012 2013 2014 2015

Lainat euroa/asukasRmk + Vhl

YHTEENVETO KOKONAISTULOISTA JA -MENOISTA 2015

TULOT 1.000 € MENOT 1.000 €Toiminta ToimintaToimintatuotot 30 238 Toimintakulut 177 004 - Verotulot 122 881 - valmistus omaan käyttöön - Valtionosuudet 35 025 Korkokulut 1 369 - Korkotuotot 16 Muut rahoituskulut 8 - Muut rahoitustuotot 1 594 Satunnaiset kulut - Satunnaiset tuotot - Tulorahoituksen korjauserät - Tulorahoituksen korjauserät - - pakollisten varausten lisäys+/vähennys- 5 744 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 2 842 - - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 8 Investoinnit InvestoinnitRahoitusosuudet investointimenoihin 310 Investointimenot 12 084 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 994 Rahoitustoiminta - RahoitustoimintaAntolainasaamisten vähennykset 35 Antolainasaamisten lisäykset - Pitkäaikaisten lainojen lisäys 34 450 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 33 957 - Lyhytaikaisten lainojen lisäys - Lyhytaikaisten lainojen vähennys 920 - Oman pääoman lisäykset - Oman pääoman vähennykset 5 237 - Yhteensä 224 702 Yhteensä 224 827 -


13%

52%

17%

15%3%

Kokonaistulot 224,7 Milj.euroa

Toimintatulot

Verotulot

Valtionosuudet

Lainat

Rahoitus- ja muut tulot

79%5%

16%

Kokonaismenot 224,8 Milj.euroa

Toimintamenot

Investoinnit

Rahoitus- ja muut menot

17 Tilinpäätös 2015 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Toimintatuotot/toimintakulut % = Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) x 100 * Tunnusluku kertoo kuinka monta prosenttia toimintakuluista rahoitetaan toimintatuotoilla. Vuosikate * Tuloslaskelman välitulos ”vuosikate” osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate % poistoista = Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset * Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointien omahankintame-noa (= investoinnit – rahoitusosuudet). Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/kaupungin asukasluku 31.12. * Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla kes-kimääräinen vuotuinen investointitaso asukasluvulla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = Rahoituslaskelman välitulos ”Toiminnan ja investointien rahavirta” on jo itsessään tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhentämiseen ja kassan vahvistamiseen. Investointien tulorahoitus = Vuosikate/Investointien omahankintameno x 100 * Tunnusluku kerto, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (= investoinnit - rahoitusosuudet) on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) * Tunnusluku kertoo lainanhoitokyvyn eli tulorahoituksen riittävyyden lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Lainan-hoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella * Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroil-la Omavaraisuusaste % = 100 x (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma – Saadut ennakot) * Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Jos tunnusluvun arvo on 50 % tai alle, se tarkoittaa että kunnalla on merkittävä velkarasite, Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot * Käyttötuloilla tarkoitetaan tässä toimintatuloja + verotuloja + valtionosuuksia. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan ”käyttötuloista” tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. On parempi kuin edellinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien (=käyttöomaisuuden) ikä, arvostus ja poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) * Tunnusluku kertoo, paljonko on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana tai alijäämää katettavana. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / asukasluku 31.12. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) * Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat euroa/asukas = Lainakanta / asukasluku 31.12. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset * Lainasaamisilla tarkoitetaan kunnan myöntämiä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen rahoittamiseen

18 Tilinpäätös 2015 TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2015 2014 Muutos %

ToimintatuototMyyntituotot 10 361 10 638 -2,6Maksutuotot 7 248 7 323 -1,0Tuet ja avustukset 4 131 4 043 2,2Muut toimintatuotot 8 499 6 208 36,9

30 239 28 212 7,2

ToimintakulutHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot 52 248 - 51 725 - 1,0 Henkilösivukulut Eläkekulut 13 127 - 13 124 - 0,0 Muut henkilösivukulut 2 915 - 2 953 - -1,3Henkilöstökulut yhteensä 68 290 - 67 803 - 0,7Palvelujen ostot 83 201 - 82 082 - 1,4Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 205 - 8 212 - -0,1Avustukset 12 949 - 12 471 - 3,8Muut toimintakulut 4 359 - 3 702 - 17,7

177 004 - 174 269 - 1,6

TOIMINTAKATE 146 765 - 146 057 - 0,5

Verotulot 122 881 117 900 4,2Valtionosuudet 35 025 37 247 -6,0

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 16 33 -51,5Muut rahoitustuotot 1 594 541 194,6Korkokulut 1 369 - 1 677 - -18,4Muut rahoituskulut 8 - 6 - 33,3

233 1 108 - -121,0

VUOSIKATE 11 374 7 982 42,5

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 8 463 - 6 937 - 22,0Arvonalentumiset 65 -

8 528 - 6 937 - 22,9Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot - 8 115 -100,0- 8 115 -100,0

TILIKAUDEN TULOS 2 846 9 160 -68,9

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 47 47 0,0Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 426 - 123 - 246,3

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 467 9 084 -72,8

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut % 17 16 Vuosikate/Poistot % 133 115 Vuosikate €/asukas 389 272 Asukasmäärä 29 269 29 350

1 000 €

19 Tilinpäätös 2015 RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1 000 € 2015 2014 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 11 373 7 982 42,5Satunnaiset erät 8 115 -100,0 Tulorahoituksen korjauserät 2 032 -9 702 -120,9

13 405 6 396 109,6

Investointien rahavirtaInvestointimenot -12 084 -36 561 -66,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 310 6 062 -94,9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 994 18 389 -83,7

-8 780 -12 110 -27,5

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 4 626 -5 715 -180,9

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -41 -100,0 Antolainasaamisten vähennykset 35 11 215,3

35 -30 -217,1

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 34 450 34 231 0,6Pitkäaikaisten lainojen vähennys -33 957 -31 093 9,2Lyhytaikaisten lainojen muutos -920 -90 922,2

-427 3 048 -114,0

Oman pääoman muutos -5 237

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 162 2 8000,0Vaihto-omaisuuden muutos -8 23 -134,8 Saamisten muutos 1 907 3 914 -51,3 Korottomien velkojen muutos 344 -1 241 -127,7

2 405 2 699 -10,9

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -3 224 5 717 -156,4

Rahavarojen muutos 1 401 2 66626,7

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 1 661 260Rahavarat 1.1. 260 257

1 401 2

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, 1 000 € -27 839 -33 220Investointien tulorahoitus % 97,0 26,2Lainanhoitokate 0,4 0,3Kassan riittävyys pv 2,7 0,4Asukasmäärä 29 269 29 350

20 Tilinpäätös 2015 TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1000 €2015 2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 218 270Muut pitkävaikutteiset menot 50 57

269 328Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 19 905 19 317Rakennukset 83 416 84 596Kiinteät rakenteet ja laitteet 46 476 43 664Koneet ja kalusto 1 496 1 547Muut aineelliset hyödykkeet 206 206Ennakkomaksut ja 2 337 1 717keskeneräiset hankinnat

153 836 151 047Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 68 871 68 539Muut lainasaamiset 27Muut saamiset 860 845

69 731 69 411

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 223 836 220 786

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot 1 207Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 458 498

TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 459 705

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 409 401409 401

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 418 471Muut saamiset 1 561 2 198

1 979 2 669Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 2 687 3 592LainasaamisetMuut saamiset 1 261 1 355Siirtosaamiset 727 946

4 675 5 8936 654 8 562

Rahat ja pankkisaamiset 1 661 260

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 724 9 223

VASTAAVAA YHTEENSÄ 233 020 230 713

21 Tilinpäätös 2015 1000 €

2015 2014VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 67 551Muut omat rahastot 1 915 1 489Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 402 7 325Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 467 9 084

86 335 85 449

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero 1 238 1 285

1 238 1 285

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 77 112Muut pakolliset varaukset 5 054 3 384

5 131 3 496

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 1 207Lahjoitusrahastojen pääomat 710 710Muut toimeksiantojen pääomat 200 77

910 994

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 85 086 83 418Lainat julkisyhteisöiltä 1 375Liittymismaksut ja muut velat 4 133 3 801

89 219 88 593Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 31 845 32 565Lainat julkisyhteisöiltä 1 375 1 375Saadut ennakot 31 26Ostovelat 4 968 5 127Muut velat 1 137 1 173Siirtovelat 10 832 10 629

50 186 50 895139 405 139 489

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 233 020 230 713

TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste % 38 38Suhteellinen velkaantuneisuus % 74 76Kertynyt yli+/alijäämä-, 1 000 € 16 869 16 409Kertynyt yli+/alijäämä-, €/asukas 576 559Lainakanta 31.12. 1 000 € 118 305 118 732Lainakanta €/asukas 4 042 4 045Lainasaamiset 0 27Asukasmäärä 29 269 29 350

22 Tilinpäätös 2015 4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA, TALOUS JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Riihimäkikonserni on esitetty sivulla 3. Vuonna 2015 konserniin kuului 12 tytäryhteisöä, 8 osakkuusyhteisöä ja 5 kuntayhtymää. Yhteisö Yhdistelty kpl

1. Tytäryhteisöt* Osakeyhtiöt 6 * Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 2. Osakkuusyhteisöt 8 3. Kuntayhtymät 5 Yhteensä 25 Riihimäen kaupungin uudeksi tytäryhteisöksi tuli Kiinteistö Oy Riihimäen Inkilänrinne, kaupungin omistus yhtiöstä on 100 %. Riihimäen kaupunki myi tytäryhtiön Asunto Oy Riihimäen Riihenperän. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy osti yhtiön Oy Expomade-Kiinteistöt Ab:n, omistusosuus 100 %. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n omistusosuus yhtiöstä Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 laski 65 %:sta 55 %.iin. Riihimäen kaupungin osakkuusyhteisön Asunto Oy Riihimäen Riihenkaton osakkeiden myynnin johdosta omistusosuus laski 39,05 %:sta 37,39 %:iin. Samoin Asunto OY Riihimäen Tarmokkeen omistusosuus laski 31,39 %:sta 28,61 %:iin. Kiinteistö Oy Ritylä myytiin vuonna 2015 ja yhtiö ei ole enää Riihimäen kaupungin omistuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy ei ole enää kaupungin osakkuusyhtiö, omistusosuus laski 20 %:sta 19,74 %:iin lopullisen apportin ja tarkistuslaskennan jälkeen. Kaartjärven Vesihuolto Oy on osake-yhtiölain mukaisessa selvitystilassa, mutta käsitellään konsernitilinpäätöksessä 2015 osakkuusyhteisönä. Koy Riihimäen Museokatu 4 osakkeisiin tehtiin arvonalennus. Hämeen päihdehuollon ky on purkautumassa, mutta käsitellään konsernitilinpäätöksessä 2015 edellisen vuoden tapaan kuntayhtymänä. Kuntayhtymän lopulliset purkukirjaukset realisoituvat vuonna 2016. 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen 1. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tulee edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä ja edesauttaa uusien ja olemassa olevien yritysten kehittymistä ja innovatiivisten yritysten saamista kaupunkiin. Tytäryhtiön Riihimäen Messut Oy:n tulee yksinkertaistaa omistusrakennettaan mm. hallinnollisten kustannus-ten pienentämiseksi. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n on toimitettava riskienhallintatyöryhmälle kesäkuun 2015 loppuun mennessä kuvaus yhtiön noudattamasta riskienhallintapolitiikasta ja riskienhallinnan kehittämistarpeista. Yhtiön tulee toiminnassaan kiinnittää huomiota kiinteistöjen kuntoon, toimivuuteen, arvon säilyttämiseen ja käyttöasteeseen. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Toimitiloja on vuokrattu ja tarjottu lukuisille yrityksille. Yhtiö on toiminut kaupungin ja yritysten välisessä raja-pinnassa koskien monia erilaisia asioita, mm. asema- ja yleiskaavoitusasioita, paikoitusjärjestelyjä, rakenta-

23 Tilinpäätös 2015 misvelvoiteasioita sekä oppilaitos -yritys-yhteistyötä. Osuma-projektissa on aktivoitu yrityksiä työllistämään työttömiä ja maahanmuuttajia. Yritysten kehittämismahdollisuuksia on edistetty yhdessä Yritysvoimalan ja HAMK:n kanssa useissa eri yhteyksissä. Tilahakutoimintaa kehitettiin rekisteröimällä RTOY vuokrahuoneis-ton välitysliikkeden rekisteriin (LVV) ja hankkimalla yhtiöön tämän vaatima pätevyys. Uudistilahankkeista 2015 oli toteutuksessa Ullan Pakarin toimitilat, ja valmisteluvaiheessa useita uudistila-hankkeita. Yhteistyötä yksityisten kiinteistösijoittajien kanssa on kehitetty uu-sien hankkeiden valmistelussa, joissa tavoite on että yhtiö rahoittaa hankkeista korkeintaan puolet. Asemanseudun innovatiiviset yritykset keskittyvät vanhassa Voimalassa sijaitsevaan First Round Oy :n yri-tyskiihdyttämöön sekä Matkakeskuksen toimisto-osaan. First Round Oy :n yrityskiihdyttämö jatkoi toimin-taansa ensisijaisesti yksityisellä rahoituksella, osin RTOY:n tuella 2015. Matkakeskuksen toimisto-osassa toimii useampia ohjelmistoalan yrityksiä ja uusien tulijoiden kanssa käydään neuvotteluja jatkuvasti. Riihimäen Messut Oy:n omistusrakenne yksinkertaistettiin vuonna 2015, ja myöskin yhtiön henkilökunnan määrää alennettiin uutta tilannetta vastaavasti. Yhtiölle laadittiin riskikartta ja riskienhallintapolitiikka. Tämä tavoite on huomioitu myös alentamalla yhtiön velkamäärää ja edellyttämällä uudishankkeissa 25 % omarahoitusosuutta. Yhtiön luottokelpoisuus on luotto-luokittajien mukaan erittäin hyvä. Kiinteistökantaa on pidetty kunnossa hoitosuunnitelman mukaisesti. Yrityskäyttö on noussut kierrätyskes-kuksen lopetettua yhtiön tiloissa. 2. Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Kotikulma Oy:n tulee tarjota riihimäkeläisille asunnontarvitsijoille hyväkuntoisia vuokra-asuntoja kilpailukykyisellä vuokratasolla. Asukkaita tulee pyrkiä aktivoimaan yhtiön ja asumisen kehittämiseksi. Yhtiön tulee jatkaa talouden tervehdyttämistoimenpiteitä siten, että tarpeelliset peruskorjaustoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Yhtiön tulee toimia siten, että yhtiön vuokra-asuntojen käyttöaste pysyy hyvänä eli vähintään n. 97 prosentis-sa. Välivuokrausmenettelyn käyttöönottoa kaupungin asuttamien erityisryhmien osalta tulee selvittää yhteistyös-sä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Taloutta ja toimintaa tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja hallituksen tulee ylläpitää vähintään viidelle vuodelle ulottuvaa talous- ja investointisuunnitelmaa. Peltosaari-projektin tulokset tulee ottaa huomioon yhtiön toiminnan suunnittelussa Yhtiön taloutta tulee ylläpitää kokonaistaloudellisin hankinnoin ja ammattitaitoisen kunnossapito-osaamisen avulla. Kiinteistöjen kunto ja arvo tulee säilyttää mm. oikea-aikaisin peruskorjauksin. Asuntokanta tulee kehittää nykyvaatimuksia vastaavaksi varusteluiltaan ja energian kulutukselta.

24 Tilinpäätös 2015 Asuinympäristöä tulee kehittää hankkeiden avulla ottaen huomioon sosiaalisten ongelmien vähentäminen. Yhtiön on toimitettava riskienhallintatyöryhmälle kesäkuun loppuun mennessä kuvaus yhtiön noudattamasta riskienhallintapolitiikasta ja riskienhallinnan kehittämistarpeista. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Vuokratason kilpailukykyisyyttä seurataan vertaamalla sitä paikkakunnalla ja pääkaupunki-seudulla vallitse-vaan arava- ja vapaarahoitteisten vuokratalojen vuokratasoon huomioimalla vuokransuuruuden lisäksi tarjot-tavan asumisen laatutaso. Yhtiön asuntojen vuokrataso on pyritty pitämään kilpailukykyisenä. Tiukalla talouden pidolla asuntojen keski-vuokra on voitu pitää 11,23 €/m²/kk suuruisena. Tämä vuokra vastaa paikka-kunnan vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräistä vuokratasoa etenkin, kun siihen sisältyy yleensä vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin lisättävät vesimaksut sekä Peltosaaren alueen taloissa vuokraan sisältyy myös asunnoissa käytettä-vän taloussähkön kustannukset. Yhtiön kiinteistöjen teknistä ylläpitoa ja korjaustoimintaa ohjaamaan on tehty vuokra-asuntostrategian laati-misvaiheessa tekninen-PTS. Tämän pitkäntähtäimen suunnitelman pohjalta yhtiö tarkentaa vuosittain toteu-tettavat investoinnit. Hankkeet rahoitetaan yhtiön omin varoin, korjausavustuksin ja korkotuetuilla tai normaa-leilla pankkilainoilla sekä kaupungin vuokra-asuntorahastosta saatavin avustuksin. Yhtiön omistamien asuntojen keskimääräistä laatu- ja varustelutasoa pyritään lähivuosina nostamaan myös uudisrakentamalla. Yhtiön tavoitteena on v. 2016 käynnistää uuden vuokratalon rakennushanke korvaamaan Peltosaaren alueelta sen uudistamisen yhteydessä poistuvaa vuokra-asuntokantaa. Yhtiöllä on tonttivaraus ja alustavat suunnitelmat Uramon kaupunginosaan 44 huoneistoa käsittävään rakennushankkeeseen. Yhtiön talouden toteutumiseen merkittävällä tavalla vaikuttava asuntojen käyttöaste oli v. 2015 koko vuoden osalta 96,1 %, (97,4 % joulukuu 2015), joten asetettu käyttöastetavoite (97 %) käytännössä saavutettiin kun huomioidaan, että käyttöaste- %:n määrittelyssä on mukana osittain myös mm. huoneistoremonttien vuoksi tyhjillään olleet huoneistot. Asuntojen käyttöaste on saatu nostetuksi yhtiön uudistuneen asukasvalinnan myötä ja sillä, että vuokra on paikkakunnan tasoon ja kaupungissa tarjoilla olevan vuokra-asuntokannan laadun kanssa kilpailukykyinen. Yhtiö on mukana kaupungin energiansäästösopimuksessa ja noudattaa laatimaansa energiankäytön hallin-taohjelmaa. Vuoden 2013 aikana kaikkiin kiinteistöihin suoritetut energiakatselmukset toimenpide- ehdotuk-sineen auttavat yhtiötä pääsemään energiansäästösopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja asumisviihty-vyyden siitä kärsimättä. Sähköenergian hankinta on toteutettu KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuksen kautta. Puitesopimusta jatkettiin vuoden 2015 aikana ja on voimassa vuoteen 2020 saakka. Hallitus toteaa, että yhtiön kiinteistöjen PTS:n mukaisia ja edellyttämiä korjaustarpeita on karkean arvion mukaan 35 milj. euroa. Tätä korjausvelkaa yhtiö ei pysty kohtuullisella ja kilpailukykyisellä vuokratasolla hoi-tamaan. Tarvitaan omistajan pääomapanostuksia tai koko-naisvuokra-asuntokannan määrän alentamista käyttämällä nykyiset kiinteistöt loppuun ja luopumalla niistä siinä vaiheessa, kun eivät ole enää asumiskel-poisia. Yhtiö ei kykene tulo-rahoituksellaan asukkailta perittävillä vuokrilla hoitamaan kiinteistökannan arvon säilyttäviä peruskorjaustoimia. Yhtiö on hakenut Riihimäen kaupungin 5 vuoden investointiohjelmaan 5 milj.€. Yhtiö on laatinut vuoteen 2019 ulottuvan BSC-tasoisen toimintasuunnitelman. Tässä suunnitelmassa on vuokra-asuntostrategiassa mainituille ja yhtiön toteutusvastuulla oleville toimenpiteille nimetty vastuutahot, toteuttamisaikataulut tavoitteineen. Suunnitelman strategisiksi tavoitteiksi on merkitty: 1. omistajaohjauksen noudattaminen 2. yhtiön talouden turvaaminen

25 Tilinpäätös 2015 3. vuokra-asumisen kokonaisvaltainen kehittäminen 4. toiminnan ylläpito ja kehittäminen 5. kiinteistöjen teknisen arvon säilyttäminen. Toimintasuunnitelma on toteutunut olemassa oleviin resursseihin ja olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. mm. Peltosaari-projektin tulosten hyödyntäminen on suunnittelussa huomioituna, joskin toteutus aikatauluja jou-dutaan muuttamaan projektin toteutuma-aikataulua vastaavaksi. Kotikulmalla on valmiudet ja halu välivuokrausmenettelyn käyttöönottoon erityisryhmien asuttamisen yhtey-dessä. Sosiaali- ja terveystoimella on ollut kielteinen kanta menettelyyn. Tapauskohtaisesti asuttamisesta sovitaan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa. Yhtiö on ollut mukana toteuttamassa Peltosaari-projektia sen alusta lähtien ja tiedostaa, että projektin tulok-silla on yhtiön toimintaan erittäin suuri merkitys. Projektin yhtenä tavoitteena on vuokra-asumisen vähentä-minen joko käyttötarkoitus- ja/tai yhtiömuodonmuutoksin tai jopa purkamalla kiinteistöjä alueen kehittämisek-si. Yhtiö tiedostaa vastuunsa vuokra-asuntokannan turvaamiseksi kaupungin alueella ja sillä on halukkuutta vastaisuudessakin tarjota kysyntää vastaava määrä vuokra-asuntoja mm. rakentamalla uusia asuntoja Pel-tosaaresta vähennettäviä asuntoja korvaamaan. Yhtiöllä on valmiudet käynnistää uudisrakennushanke tarvit-taessa nopeassa aikataulussa. Asukastoimikunnat kokoontuivat vuoden 2015 aikana säännöllisesti muutaman kuukauden välein. Kokoon-tumisissa käsiteltiin lähinnä asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä asioita. Kehittämishankkeina esitettiin mm. asuntotarkastus ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä, joka myös otettiin käyttöön jou-lukuussa 2015. Yhtiö toimintastrategiansa mukaisesti panostaa asumisviihtyvyyden lisäämiseen ja on tehnyt päätöksen asukastyytyväisyyskyselyn järjestämisestä sekä asumisoppaan laatimisesta vuoden 2016 aikana. Yhtiön hallitus on käsitellyt kokouksessaan riskienhallintaa ja laatinut yhtiölle riskienhallintapolitiikan. Riskien hallinnan keinot painottuvat kiinteistöomaisuuden vakuutuksiin, lainojen korko-riskien hajauttamiseen ja tiuk-kaan taloudenpitoon sisältäen kokonaistaloudelliset hankinnat, energiansäästötoimenpiteet ja ammattitaitoi-sen hoitohenkilöstön. Kiinteistöjen kunnon ja arvon säilyttämiseen pyritään oikea-aikaisilla peruskorjauksilla. Kiinteistöjen arvon säilyttämiseen, korjausvelan lyhentämiseen ja velkaisuusasteen hallintaan pyritään löy-tämään ratkaisuja seuraamalla aktiivisesti rahoitusmarkkinoiden kehitystä, mahdollisista uusista valtakunnal-lisista rahoitusmalleista sekä omistajan panostuksen lisäämisestä. 3. Riihimäen Teatteri Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Yhtiön tulee toiminnan suunnittelussa varautua siihen, että kaupungin mahdollisuudet rahoittaa yhtiön toimin-taa nykyisellä volyymilla tulevat merkittävästi heikkenemään. Riihimäen Teatteri Oy:n tulee suunnitella toimintansa siten, että talous on vakaa ja mahdollistaa toiminnan kehittymisen. Teatterin tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille laadukasta teatteria ja osana Riihimäen monipuolista kulttuuri-tarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa. Teatterin tulee kehittää yhteis-työtä alueen muiden kulttuuri-, sivistys-, ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa ja selvittää yhteistyömahdollisuudet Hämeenlinnan kaupunginteatterin kanssa.

26 Tilinpäätös 2015 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Riihimäen Teatteri Oy varautui toiminnassaan kaupungin avustusleikkaukseen tuottamalla kevätkaudella 2015 vain yhden oman ensi-illan tavanomaisen kahden sijaan. Ohjelmisto-suunnittelussa huomioitiin käytös-sä olevat rahalliset resurssit ja toiminnan volyymi sovitettiin niiden myötä käytössä olevaan henkilöstöresurs-siin. Yhden ensi-illan vähentyminen keväältä aiheutti katsojamäärään ja lipputuloihin laskua verrattuna vuo-teen 2014. Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n kanssa aloitettiin vuonna 2015 yhteistyökokeilujen sarja esitysvaih-dolla. Riihimäen Teatterin esitykset Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, sekä Operaatio Prinsessa vierailivat keväällä 2015 Hämeenlinnan Teatterin Verstas-näyttämöllä. Vastaavasti syksyllä 2015 Hämeenlinnan Teat-terin satuoopperaa Jose ja Aurinkoinen esitettiin Riihimäen Teatterin yleisölämpiössä. Hämeenlinnan Teatte-ri ja Riihimäen Teatteri solmivat syksyllä 2015 yhteistuotantosopimuksen Kultalampi –esityksen tuottamises-ta yhteistyössä. Esityksen tuotannollinen suunnittelu, sekä valmistaminen ja harjoittelu aloitettiin loppusyk-systä 2015. Yhteistyöstä on tarkoituksena laatia selvitys kevään 2016 aikana. Riihimäen nuorisoteatterin kanssa syvennettiin yhteistyötä vuonna 2015. 4. RHL Data Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset RHL Data Oyn: tulee huolehtia siitä, että käyttöön tulevat tietojenkäyttöratkaisut vastaavat tietohallintolain edellyttämää kokonaisarkkitehtuurikehitystä ja edistävät palveluja hallinto-tehtävien tietojenkäsittelyn teho-kasta suorittamista. ICT-ratkaisujen valinnassa ja ylläpidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävyyteen ja toimintavar-muuteen ja siihen, että ratkaisu tukee joustavasti palvelurakenteen ja mahdollisen kuntarakenteen muuttu-mista. RHL- Data Oy suorittaa kaupungin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkan- ja palkkioiden laskennan ja maksatuksen sekä taloushallinnon tehtävät sovitun työnjaon mukaisesti kustannustietoisesti ja mahdolli-simman virheettömästi. Palkanlaskennan ja taloushallintopalvelujen tulee tarjota asiantuntevaa ja joustavaa palvelua Riihimäen kau-pungin organisaatiolle. Palvelun toimivuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmiston (Populus) sekä taloushallinnon ohjelmistojen ominai-suuksia ja toimivuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palvelun toimittajien ja käyttäjien kanssa vastaamaan muuttuvia tarpeita. Hankintapalvelujen tehtäväalue seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehittymistä ja tuottaa asiantun-tevia hankintapalveluja hallintokunnille. Hankintapalvelut avustavat hallinto-kuntia erityisesti palveluhankinto-jen suorittamisessa. Palveluhankinnoissa hankintapalvelut vaikuttavat aktiivisesti erityisesti laadullisten ver-tailuperusteiden asettamisessa. Palvelut tuotteistetaan hinnoittelun yksinkertaistamiseksi ja vertailuhintojen saamiseksi. Verkostomaisen yhteistyön mahdollisuuksia selvitetään vastaavien seudullisten yhtiöiden kanssa, jotta toi-minnan kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa toiminnan häiriötöntä jatkuvuutta vaarantamatta.

27 Tilinpäätös 2015 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Tietohallinto- ja ICT-palvelut Toteutuma 2015: Keskeisenä tietohallintotyönä kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen edellyttämien perustieto-jen täsmentämistä tietovarannoista ja tietojärjestelmistä jatkettiin kuntarakenneselvitystä varten tehdyn työn pohjalta. Tehdyn työn tuloksia hyödynnetään kaupungin sisäisessä tietohallintotyössä ja seudun kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä, vaikka kuntaliitos ei toteutunutkaan. Kaikki ICT-ratkaisuesitykset on käsitelty sovitulla tavalla kaupungin tietohallintotyöryhmässä. Toimialakoh-taisten kehitystoimien ja käyttöönottojen lisäksi laajaa käyttäjäkuntaa koskevia kehittämiskohteita olivat vuonna 2015 mm. Internet-sivustopalvelun uusiminen, erilaisten videoneuvotteluratkaisujen käyttöönotto, seudullisen verkon palveluiden etäkäytön kehittäminen ja puhelinjärjestelmäoperaattorin vaihtamiseen liitty-vät toimenpiteet. Seudullisesti kuntia koskevat yhteiset ratkaisut on käsitelty myös seudun tietohallinnon neuvottelukunnassa. IT-tukipalvelun asiakasrajapinnan selkeyttämisestä vastaamaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja ICT-kustannusten yksityiskohtaisemmaksi erittelemiseksi ja kohdistamiseksi toimintaan sovittiin vuoden 2015 lopulla ja se kirjattiin toimintalinjauksiin vuodelle 2016. Tarkemmalla toiminnan ja kustannusten erittelyllä ja kohdistamisella yhtiön toiminnan osalta, sitä asiakkaiden oman toiminnan määrällä ja kustannuksilla täyden-täen, voidaan tuottaa määrällistä, laadullista ja euromääräistä vertailutietoa esim. Kuntaliiton tekemää kunti-en ja kuntayhtymien ICT-kustannusten vertailua tai muuta kuntakohtaisesti toteutettua vertailua varten. Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Toteutuma 2015: Yhtiön ja asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien yhteisten prosessien toimivuutta seura-taan jatkuvasti ja käsitellään määräajoin pidettävissä seurantapalavereissa, jotta sovittu työnjako toimii sau-matta ja virheettömästi. Toiminnan virheettömyyden varmistamiseksi tehdään jatkuvasti tilin-/toiminnan tar-kastajien kanssa sovittuja tarkastus- ja varmistustoimenpiteitä sovittuina aikoina. Havaitut virheet tai toiminta-tapojen puutteet on käsitelty em. seurantapalavereissa tai niihin on puututtu välittömästi toiminnan muutta-miseksi sekä varmistusmenettelyiden vahvistamiseksi ja seurannan kehittämiseksi. Yhtiön oman toiminnan ja asiakkaiden kanssa yhteisten prosessien vaatiman asiantuntevuuden vahvistami-seksi on henkilökunnan koulutuksen lisäksi edistetty henkilökunnan monialaista toimintaa mm. erilaisissa poissaolojen aiheuttamissa sijaistustilanteissa. Tietojärjestelmätoimittaja CGI:n kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti on jatkettu yhdessä KuntaPRO Oy:n ja Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kanssa esitysten tekemistä tietojärjestelmätoimittajalle tietojärjestelmi-en kehittämistarpeista. Vuoden aikana on otettu käyttöön lukuisia itse määriteltyjä tai järjestelmätoimittajan tarjoamia järjestelmälaajennuksia ja uusia toiminnallisuuksia. Talous- ja palkkahallinnon suoritepohjaistamisesta hyväksyttiin yhdessä omistaja-asiakkaiden kanssa malli, jonka pohjalta kustannusten kohdistaminen toiminnalle otettiin käyttöön vuoden 2016 budjetoinnissa talous- henkilöstöhallinnon palveluiden osalta. Hankintapalvelut Toteutuma 2015: Hankintapalveluiden toimintatapaa on muutettu entistä paremmin osallistumaan hankintoja tekevien yksiköiden avustamiseen ja myös aktivoimiseen mm. tarjous-pyyntöjen vaatimusmäärittelyssä ja monipuolisten hankintamenettelyiden käyttämisessä. Yhteistyötä yhteishankintayksiköiden, kuten KL-Kuntahankinnat Oy ja KuntaPRO Oy, kanssa on jatkettu aktiivisesti hankintojen aiheuttaman työmäärän pienentämiseksi liittymällä useamman hankintayksikön yhtei-

28 Tilinpäätös 2015 siin kilpailutuksiin ja sopimuksiin myös volyymietujen saamiseksi. Ulkopuolisia asiantuntijoita on käytetty tapauskohtaisesti täydentämään omaa osaamista. Riihimäen kaupungin hankintastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista on RHL-Datan osalta edistetty mm. sähköisen kilpailutusmenettelyn ja sen vaatimien työvälineiden käyttöönotolla sekä kehittämällä osto-ohjeistusta ja parantamalla Riihimäen kaupungin hankintatoiminnan näkyvyyttä 5. Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Yhtiön tulee toimia liiketaloudellisin ja ekologisin periaattein ja tuottaa kohtuuhintaista lämpöenergiaa riihi-mäkeläisille. Kaupunginhallitus asettaa yhtiön jakaman osingon vuosittaiseksi tavoitetasoksi 1,3- 2 miljoonaa euroa. Yhtiön tulee tarjota alueilla, joilla se on taloudellisesti perusteltua, kilpailukykyinen lämmitysenergiavaihtoeh-to kiinteistöille Yhtiön tulee vahvistaa kaupungin osaamisperustaa energiapolitiikassa ja energia-alaan liittyvissä kysymyk-sissä Yhtiön on toimitettava riskienhallintatyöryhmälle kesäkuun 2015 loppuun mennessä kuvaus yhtiön noudat-tamasta riskienhallintapolitiikasta ja riskienhallinnan kehittämistarpeista. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Pitkäaikaiset lämpösopimukset (Ekokem Oyj ja Versowood Oy) turvaavat kohtuuhintaisen lämpöenergian saannin riihimäkeläisille. Pääosa tarvittavasta lämpöenergiasta (97,3 %) tuotettiin jätteitä polttamalla tai me-kaanisen puuteollisuuden sivutuotteilla. Yhtiön hallituksen päättämä tariffipolitiikka mahdollistaa kaupunginhallituksen asettaman osinkotavoitteen 1,3 -2 miljoonaa euroa. Kaikki vuonna 2015 rakennetut kerrostalot ja osa Peltosaaren sähkölämmitteisistä kerrostaloista liitettiin kaukolämpöön. Riihimäen kaupungin edustajien työskentely yhtiön hallituksessa vahvistaa kaupungin osaamisperustaa energia-asioissa. Koska yhtiö on nyt kaupungin omistuksessa, sen harjoittama energiapolitiikka on kokonaan kaupungin edustajien päätettävissä. Raportti riskienhallintapolitiikasta ja riskienhallinnan kehittämistarpeista on laadittu. Ensimmäinen riskikartoi-tustyö on myös tehty. 6. Yritysvoimala Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Yritysvoimala Oy:n tulee osaltaan edistää Riihimäen ja koko talousalueen elinkeinoelämän kehittymistä, ensisijaisesti yritysten perusneuvonnan kehittämisen keinoin. Yhtiön tulee asettaa selkeitä tavoitteita ja mittareita toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimi-seksi. Yhtiön on vuoden 2015 aikana toimitettava kaupungille raportti tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

29 Tilinpäätös 2015 Osakaskuntien maksuosuudet on pidettävä vuoden 2014 tasolla. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 YritysVoimala on kehittänyt perusneuvontaa kolmen yritysneuvojan voimin kouluttautumalla yrityselämän ajankohtaisiin asioihin. Pääsääntöisesti alkavien yrittäjien neuvonnassa on toiminut yksi yritysneuvoja, ja olemassa olevien sekä toimivien yritysten neuvonnassa kaksi yritysneuvojaa. Neuvonnassa pyritään pitä-mään asiakkaiden odotusaika palveluun alle 14 vuorokaudessa. Kolmella neuvojalla uskotaan pystyttävän vastaamaan tähän tavoitteeseen vuoden 2016 loppuun asti, olkoonkin että tämänhetkisen maailman talou-den tilanteen takia työmäärä on kasvanut merkittävästi aiempaan verrattuna. Jos työmäärä pysyy vuoden 2015 tasolla jatkossakin, tulee vuoden 2016 osalta harkittavaksi yhden uuden yritysneuvojan palkkaaminen YritysVoimalaan. Vuoden 2015 aikana palveluja kehitettiin edelleen hyödyntämällä ELY-keskusten ja Yritys-Suomi - verkoston tarjoamia palveluita osana perusneuvontaa. Vahvasti esillä ollut palvelu on mm. omistajanvaihdos ja suku-polvenvaihdosklinikka. Osana palvelun kehittämistä YritysVoimala pyrkii toimimaan kumppanina hankkeissa, joissa tuotetaan yritysten perusneuvontaa tai sitä suoraan tukevia palveluita siten, että YritysVoimala voi saada hankkeista ulkopuolista lisärahoitusta toiminnalleen. Perusneuvonnassa pyritään selkiyttämään asiakasyrityksen tarpeet ja tarjoamaan asiakkaalle työkaluja ja ratkaisuja tarpeidensa tyydyttämiseksi. Tarvittaessa asiakas ohjataan yksityiskohtaisempien palveluiden piiriin. Perusneuvonta on yrityksille maksutonta. Yhtiön hallitus on asettanut vuodeksi 2015 yhtiölle tavoitteet ja mittarit, jotka mittaavat toiminnan tehokkuutta sekä asiakastyytyväisyyttä. Tavoitteet ja niiden toteumat ja vaikuttavuus on esitetty toimintakertomuksessa. Taloussuunnittelu on aikataulutettu yhtiön johtamisen ja kuntien/omistajien tarpeita vastaavaksi. Talousarvi-on informatiivisuutta on lisätty. Yhtiön rahoitussuunnittelua ja on kehitetty yhdessä tilitoimiston kanssa. Talouden osalta yhtiö on sidottu osakassopimuksen mukaiseen kuntarahan enimmäismäärään (500.000 euroa) korjattuna indeksillä. Yritys on saanut ulkopuolista rahoitusta myös perusneuvonnan toteuttamiseen kumppanisopimusten muodossa. Osakaskuntien maksuosuudet on pidetty vuoden 2014 tasolla. 7. Hyria Koulutus Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Osakeyhtiön tulee toteuttaa järjestämislupiensa mukaista ammatillista koulutusta, työ- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävää sekä toimia kiinteässä yhteistyössä talousalueen elin-keinoelämän, lukioiden ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Vuonna 2015 tulee kehittää kampusyhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Riihimäen lukion kanssa. Osakeyhtiön tulee huolehtia kummankin kaupungin nuorten koulutusalojen aloituspaikkatarjonnasta siten, että koulutuspaikkatarjonnan sukupuolijakautuman vinoutumat korjataan. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät lisäpaikat vuosille 2014-2016 tulee kohdentaa tasapuolisesti ja sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäävästi sekä Hyvinkään että Riihimäen toimipisteiden kesken. Riihimäen toimipisteessä tulee vahvistaa nuorille suunnattua sosiaalialan koulutusta ja vakiinnuttaa vähintään yhden lähihoitajakoulutusryhmän aloitus Riihi-mäellä.

30 Tilinpäätös 2015 Lisäksi nuorten koulutuksessa osakeyhtiön tulee huolehtia yhteistyössä muiden talousalueen toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa, että • perusopetuksen päättävän ikäluokan kaikille oppilaille voidaan osoittaa mielekäs jatkokoulutuspaikka • opiskelijoiden opintoja negatiivista keskeyttämistä ehkäisevät opiskelijaohjaus ja oppilashuollolliset palvelut järjestetään suositusten mukaisella henkilöstöllä tehokkaasti ja vaikuttavasti • ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan mahdollisuus joustavasti valita toisen asteen yleissivistävän opetuksen kursseja ja opintokokonaisuuksia sekä hyväksi luettavia kor-kea-asteen opintoja Lisäksi osakeyhtiön tehtävänä on koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämis-tehtävänsä kautta ehkäistä syrjäytymistä, edistää kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten synty-mistä kaupunkiin. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Hyrian järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi 2910 opiskelijaan vuonna 2015. Hyria osallistui tiiviiseen yhteistyöhön alueen muiden toisen asteen oppilaitosten ja ammatti-korkeakoulujen kanssa. Hyrian siirtyminen viiden jakson järjestelmästä neljään vuosittaiseen jaksoon synnyt-ti lukioyhteistyöhön uudenlaisia ratkaisuja, jotta kaksoistutkinto-opintoja olisi sujuvasti suoritettavissa. Hyria organisoi työelämän kehittämisen Yrityspalvelutyksikköön. Yrityspalvelut on tehnyt aktiivista yhteistyötä mm. alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa. Hyria solmi helmikuussa kampusyhteistyösopimuksen yhdessä Hämeen ammattikorkea-koulu Oy:n, Riihi-mäen kaupungin ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa. Sopimuksen tarkoituksena on kehittää Sakonka-dulla sijaitsevaa Riihimäen kampusaluetta sekä sen toimintoja. Yhteistyöllä edistetään sopijaosapuolten henkilöstön ja opiskelijoiden yhteis-toimintaa opintojen, pedagogiikan, tilojen ja laitteiden osalta sekä lisätään työelämälähtöisyyden yhteistä toteuttamista. Hyria on uudistanut koulutustarjontaansa Hyrian koulutustrategian ja talousalueen tarpeiden mukaisesti. Lähihoitaja- ja kosmetologikoulutusta on lisätty Riihimäellä sekä parturi-kampaaja -koulutus on siirretty Hy-vinkäältä Riihimäelle. Samaan aikaan Hyvinkäälle on siirtynyt Riihimäeltä mm. turvallisuus- ja rakennusalo-jen koulutusta. Toimenpiteillä on korjattu sukupuolijakautuman vinoutumaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät lisäpaikat kohdennetaan tasaisesti Hyvinkään ja Riihimäen toimi-pisteisiin. Myös sukupuolijakautuman vinoutuman korjaaminen on yksi jakoperuste. Hyrian sosiaali- ja terve-ysalan lähihoitajakoulutuksessa on aloittanut uusi ryhmä Riihimäellä sekä nuorten että aikuisten koulutukse-na. Hyrian järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, joten pe-rusopetuksen päättävän ikäluokan kaikille oppilaille on voitu osoittaa mielekäs jatkokoulutuspaikka. Opiskelijaohjausta ja opiskelijahuoltopalveluita on vahvistettu ja kehitetty. Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuol-losta on lisännyt yhteistyötä lähikuntien kanssa. Hyria tuottaa kuntien puolesta kuraattoripalvelut omille opis-kelijoilleen sekä Riihimäellä että Hyvinkäällä. Uudistuneet perustutkintojen opetussuunnitelmat korostavat opiskelijan valintamahdollisuuksia. Tiiviin lukio- ja ammattikorkeakouluyhteistyön avulla pyritään turvaamaan toisen asteen yleissivistävän opetuksen kursse-ja ja opintokokonaisuuksia sekä hyväksi luettavia korkea-asteen opintoja. Opiskelijat voivat valita opintoja alueen lukioista sekä ammattikorkeakouluista. Hyria on pyrkinyt ehkäisemään syrjäytymistä tehokkaan opinto-ohjaus- ja kuraattoritoiminnan avulla. Yhteis-työ HRAKSin etsivän toiminnan ja työpajatoiminnan kanssa on lisännyt mahdollisuuksia löytää uusia väyliä

31 Tilinpäätös 2015 syrjäytymisvaarassa oleville. Hyrian yritysyhteistyö on lisääntynyt ja sitä on kehitetty monenlaisin hankkein ja vuorovaikutustilaisuuksin. 8. Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Hämeen ammattikorkeakoulun uusi strategia antaa hyvät edellytykset kehittämistyölle. Tulevan osakeyhtiön tulee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä turvata Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan kattavan korkea-asteen koulutuksen kehittämisedellytykset yhteistyössä FUAS-liittoumaan kuuluvien am-mattikorkeakoulujen kanssa. HAMK:n vahvan Riihimäen yksikön elinvoimaisuutta tulee edelleen kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tässä yhteydessä Riihimäen yksikön toiminta tulee linkittää TKI-toiminnan ja erityisesti ohutlevykes-kuksen ja Digital Life Lab-kärkihankkeisiin. Päättyvän FRC+ hankkeen tulokset tulee hyödyntää työelämän lähipalveluiden toiminta-tapaa kehitettäessä. Uuden ohjelmakauden rahoitusta on myös tarpeellista kohdistaa työelämän lähipalveluiden kehittämiseen yhdessä luotujen kumppanuussuhteiden ja Riihimäen kampustoiminnan jatkokehittämiseksi. Kehittämisessä painopiste tulee olla teknologiaosaamisessa, yrittäjyydessä ja viennin edistämisessä. Hämeen ammattikorkeakoulun on toimintaedellytysten turvaamiseksi jatkettava FUAS–yhteistyötä. Tässä yhteistyössä on huolehdittava FUAS -liittoumaan kuuluvien ammatti-korkeakoulujen koulutusalojen profiloin-nista toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävällä. Rahoituspohjan kaventuessa ja muuttuessa suoriteperusteiseksi opiskelijoiden opintojenohjaus- ja neuvon-tapalveluja tulee vahvistaa. Opetuksen painopistettä tulee sitoa entistä enemmän elinkeinoelämän tarpeista lähteviin oppimiskonteksteihin ja tilanteisiin. Tämä tarkoittaa työelämälähtöisten projektioppimismetodien laajempaa käyttöä, jolloin TKI-toiminta kerryttää opiskelijan opintopisteitä ja vahvistaa korkeakoulun rahoi-tuspohjaa. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on oman tutkimus ja kehittämistoiminnan kautta edistää kaupungin positii-vista imagoa, kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä Hyvinkää-Riihimäen talousalueelle. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 HAMKin Riihimäen yksikköä on kehitetty vahvaksi alueen elinkeinoelämää palvelevaksi tekniikan yksiköksi. Riihimäen yksikön opiskelijamäärä on edellisvuosien tasoa. Tutkinnon suorittaneiden määrä vuonna 2015 oli edellisvuosia huomattavasti suurempi ja merkittävä osa opinnäytetöistä on edelleen tehty talousalueelle. HAMKin läsnäolo alueella on aluevaikuttavuuden perusta. Vuoden 2015 aikana opetusta tukevien tutkimus-yksiköiden ’Ohutlevykeskus’ ja ’Älykkäät palvelut’ toiminta on muotoutunut osaksi kampuksen toimintaa. Toteutetut laiteinvestoinnit ja henkilörekrytoinnit ovat myös vahvistaneet Ohutlevykeskuksen toimintaa Riihi-mäen alueella. Tutkimusyksiköiden toiminta on näkynyt opiskelijoille esimerkiksi erilaisina oppimisprojekteina ja alueen yrityksille palvelutarjontana. Kampusyhteistyön tuloksena on käynnistetty yhteisiä yritysprojekteja. Kone- ja metalli-tekniikan ammattikor-keapolku HAMK ja Hyria koulutus Oy välillä on rakenteilla. Tilojen yhteiskäyttö on jatkunut edellisvuosien tapaan esim. yhteiset liikuntatilat. Yhteistyötä on syvennetty vuoden aikana sekä kampuksella toimivan Suomen ympäristöopiston että Riihimäen lukion kanssa. HAMKin strategian mukaisesti koulutusten sisältöjä ja toteutuksia on kehitetty. Uusien toimintatapojen myötä opintojen eteneminen on tehostunut ja opintopisteitä on kertynyt opiskelijoille enemmän. Opetuksen paino-

32 Tilinpäätös 2015 pistettä on entistä enemmän sidottu elinkeinoelämän tarpeista lähteviin oppimiskonteksteihin ja tilanteisiin. Aikuiskoulutuksessa on otettu käyttöön syksyllä 2015 alkaneen ryhmän kanssa osittainen verkkototeutus, ja ensimmäisen lukukauden kokemukset ovat erittäin hyvät. FUAS-yhteistyössä on toteutettu riittävä määrä kesäopintoja ja näin mahdollistettu opiskelijoille kesälukukausi. 9. Terveydenhuolto 9.1. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen kaupunki edellyttää, että kuntayhtymä valmistelee ja toteuttaa tiiviissä yhteis-työssä jäsenkuntien kanssa suunnitelman Riihimäen seudun terveydenhuollon tarkoituksenmukaisesta palvelurakenteesta ja palveluverkosta. Siihen tulee sisältyä suunnitelma erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaali-palveluiden työnjaon kehittämisestä hoitoketjujen ja palveluprosessien toimivuuden parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan samanaikaisesti kokonaissuunnittelun rinnalla aiemmin tehtyjen linjaus-ten mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman täytäntöönpanosta raportoidaan jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle. Ohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä eri-tyisen seurannan kohteena on Riihimäen seudun psykiatrian avohoidon kehittäminen tiiviissä yhteistyössä perus-terveydenhuollon ja mielenterveyden toimijoiden kanssa. Toimintakertomuksen yhteydessä raportoidaan edellä mainitusta seudun kuntien ja erikoissairaanhoidon kanssa yhteistyössä tehtävästä suunnitelmasta ja sen etenemisestä. Kehittämistyön lähtökohtana tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia hillitsevät asia-kaslähtöiset, oikea-aikaiset ja vaikuttavat sekä kustannustehokkaat toimintamallit ja poikkihallinnolliset pro-sessit. Tavoitteena on lisäksi sosiaali- ja terveys-toimen seudullisen integraation toteutuminen myös hallin-nollisesti suunnitelmakauden aikana. Kuntayhtymässä on panostettava terveyden edistämiseen ja avopalveluihin, ja vastaavasti laitoshoidon osuutta tulee vähentää sairaanhoitoa kokonaisuutena tarkastellen. Pitkäaikaispotilaiden siirtämisen vuode-osastolta sosiaalipalveluiden piiriin tulee merkitä vastaavan määrän sairaansijojen vähenemistä ja kustan-nusten alenemista. Perusterveydenhuollon riittävä erityisosaamiseen ja hoidon laatu tulee varmistaa, jotta vältytään tarpeettoman runsaalta erikoissairaanhoidon käytöltä. Talouden tervehdyttämissuunnitelman täytäntöönpanoa on jatkettava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti, ja kuntayhtymän alijäämäkierre on pyrittävä katkaisemaan. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Palveluverkon tiivistämisen suunnittelu jatkui 2015. Terveyskeskuskuntayhtymä osallistui maakunnallisen sote-III projektin alueelliseen ja seudulliseen työskentelyyn. Terveyskeskussairaalan kapasiteettia vähennettiin 14 paikalla. Keväällä 2015 Lopen ja Hausjärven akuutti-hoidon osastot yhdistyvät Riihimäen sairaalassa Akuutti 2 -osastoksi. Pääterveysaseman tilajärjestelyjen valmistelu edellytti muisti- ja kuntoutusosastojen yhdistämistä lomakaudelle, mutta yhdistetty toiminta sit-temmin vakiintui (yhdistyvän Päihde- ja mielenterveysyksikön tilatarpeiden takia). Palveluverkon toimintaprofiilin ja prosessien sekä tilojen käytön suunnittelu on jatkunut hyvinvointiasema – osaamiskeskus konseptin mukaisesti. Tulevia tilajärjestelyjä on tarkasteltu tiiviissä yhteistyössä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimijoiden kanssa (aikuis- ja nuorten psykiatria).

33 Tilinpäätös 2015 Vuonna 2015 on järjestetty perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä lakisääteinen virka-ajan ulkopuolinen suun hoidon päivystys Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Kehittämistoimenpiteitä toteutetaan samanaikaisesti kokonaissuunnittelun rinnalla aiemmin tehtyjen linjaus-ten mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman täytäntöönpanosta raportoidaan jatkossa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle. Ohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä eri-tyisen seurannan kohteena on Riihimäen seudun psykiatrian avohoidon kehittäminen tiiviissä yhteistyössä perus-terveydenhuollon ja mielenterveyden toimijoiden kanssa. Riihimäen pääterveysaseman tiloissa aloitti toimintansa 1.1.2016 mielenterveys- ja päihdeyksikkö. Nykyisen pääterveysaseman tiloihin muuttaa vuoden 2016 aikana myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Riihimäen yksiköstä aikuis- ja nuorisopsykiatrian toiminnot. Riihimäen kaupungin A-klinikka yhdistyi terveyskeskuksen toimintaan 1.1.2016. Palvelut tullaan tarjoamaan ns. yhden luukun periaatteella. Päihdeyksikön muutto pääterveys-aseman tiloihin nykyisistä tiloista tapahtuu keväällä 2016. Riihimäen seudun psykiatrisen avohoidon kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja muiden mielenterveyden toimijoiden kanssa. Kuntayhtymä on osallistunut seudullisena terveydenhuollon toimijana Kanta-Hämeen maakunnalliseen Sote III -hankkeeseen, tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun vastaaminen sekä asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestämistavan luomiseen Riihimäen seudulla ja koko Kanta-Hämeessä. Vuonna 2015 laitoshoidon osuus väheni terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskussairaalan 14 pitkäaikais-päätöksellä olevaa potilasta siirtyi vuoden alusta kaupungin sosiaalipalveluiden piiriin vastaavan määrän sairaansijoja vähentyessä terveyskeskusosastoilta. Kuntayhtymän talouden tasapainottamiseksi toiminnan ja talouden kehitystä seurattiin kuukausittain kaikilla tulosalueilla. Kuntayhtymän controllerin laatima toiminnan ja talouden kuukausiraportti toimitettiin joka kuu-kausi myös yhtymähallitukselle. Kuntayhtymän tulos oli toimintavuonna noin 762 000 euroa ylijäämäinen. Toimintavuodelta syntyi kuntayhtymän kolmas peräkkäinen ylijäämäinen tilinpäätös. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa jäsenkunnat hyväksyivät kuntayhtymän taseessa olevan vanhan alijäämän kattamista koskevan suunnitelman loppuvuonna. 9.2. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Sairaanhoitopiirin taseeseen on kertynyt huomattava alijäämä, jonka kattamiseen osana muuta talouden tasapainottamista on erityisesti paneuduttava. Toiminnan kustannustehokkuuteen on kiinnitettävä vakavaa huomiota nykyisessä kuntien tiukassa taloustilanteessa. Tämänhetkinen kuntatalous ei kestä terveydenhuol-lon kustannusten kasvua. Riihimäen kaupunki katsoo, että kuntayhtymän toiminnan ohjausta tulee yhteistyössä omistajakuntien kans-sa kehittää siten, että kunnilla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa kustannustensa muodostu-miseen. Riihimäen kaupunki edellyttää, että sairaanhoitopiiri tarkastelee ja kehittää yhteistyössä perusterveydenhuol-lon ja sosiaalipalveluiden kanssa sairaanhoidon rajapintoja ja hoito-prosesseja oikea-aikaisen, vaikuttavan ja kustannustehokkaan sekä asiakaslähtöisen toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteina ovat laitoshoidon vähen-täminen ja hoitojaksojen lyhentyminen.

34 Tilinpäätös 2015 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Sairaanhoitopiirin taloussuunnitelmaan sisältyy yhteistyössä kuntien kanssa laadittu talouden tasapainotta-missuunnitelma. Sen mukaan sairaanhoitopiirin alijäämät tulevat katetuiksi vuonna 2018. Kuntien mak-suosuudet kasvavat vuosittain 4 %:lla vuoteen 2018 asti. Vuoden 2015 tilinpäätös sairaanhoitopiirissä osoittaa n. 2,2 milj. euron ylijäämää, joka on n. 0,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Vuonna 2016 kertyy talousarvion mukaan ylijäämää n. 4,8 milj. euroa ja vuosina 2017 ja 2018 edelleen kasvavat määrät. Vuonna 2015 talousarvio petti pahiten ulkopuolisista sairaaloista tehtyjen ostojen osalta, jotka ylittyivät yli 7 milj. eurolla. Tämä saatiin kuitenkin katettua mm. henkilöstökulusäästöillä ja omaisuutta myymällä sekä talo-usarviota suuremmilla palvelujen myynneillä esim. muille sairaanhoitopiireille ja vakuutusyhtiöille. Ulkopuolisten sairaaloiden käytön osalta on uudeksi piirteeksi nousseet ns. vapaat hakeutujat. Näitä oli viime vuonna meiltä muihin sairaanhoitopiireihin euromääräisesti yli 5 milj. euroa ja vastaavasti meille päin n. 1 milj. euroa. Ulkopuolisten sairaaloiden käyttöön vaikuttaminen on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti keskeisiä asioita sairaanhoitopiirin toiminnassa. 10. Hämeen maakuntaliitto ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Hämeen Maakuntaliiton tulee tukea Riihimäen myönteistä kehittymistä sekä maakunnan suunnitelmia ja edunvalvontaa hoitaessaan ottaa huomioon Riihimäen seudun asumisen ja yrityselämän muuttuvat tarpeet. Kuntien maksuosuudet on pidettävä vuoden 2014 tasolla Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Maakuntakaavaa uudistetaan siten, että se luo Riihimäen kaupungille mahdollisimman hyvät maankäytölliset edellytykset alueensa kehittämiselle. Kaupungin näkemyksiä ja pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia on käyty lävitse Riihimäen kaupungin edustajien kanssa vuorovaikutteisesti yhteisissä maankäyttöneuvotteluis-sa. Hämeen liitto on osallistunut Riihimäen seudulle laadittavana olevan maankäytön ja liikenteen kehittämissel-vityksen laadintaan ohjausryhmän puheenjohtajana sekä osallistumalla hankkeen kustannuksiin. Riihimäen kaupunki on osa Suomen kasvukäytävää. Kasvukäytävän toiminnallinen vahvistaminen on kes-keisessä osassa liiton edunvalvontatyötä. Hämeen liitossa on jo vuoden 2014 aikana vahvistettu edunvalvontatyötä, johon liiton työssä erityisesti pa-nostettiin myös vuonna 2015. Riihimäen kaupungin osalta edunvalvontatyö kohdistui erityisesti Arolammin liittymän ja kolmioraiteen saamiseksi toteutukseen sekä pää-radan ja Riihimäen asemanseudun parantamis-toimien saamiseen valtion rahoituksen piiriin. Jäsenkuntien maksuosuuksia korotettiin vuodesta 2014 vuodelle 2015 1,5 %. Riihimäen kaupungin osalta se tarkoitti 4.053 euron suuruista korotusta vuoden 2015 maksuosuuteen. Jäsenmaksusta 8,4 % kohdentui Hämeen kesäyliopiston toimintaan ja 91,6 % liiton virastolle.

35 Tilinpäätös 2015 11. Riihimäen kesäkonsertit ry Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Kesäkonserttien tulee tukea Riihimäen kulttuurikaupunki-imagoa korkeatasoisen kamarimusiikki-tapahtuman tuottajana. Riihimäen Kesäkonserttien tulee vahvistaa talouttaan lisäämällä ulkopuolista rahoitusosuutta ja kasvattamal-la kävijämääriä. Kesäkonserttien tulee tiivistää yhteistyötä kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa, huomioida toi-minnassaan myös kaupunkimme lapset ja nuoret sekä edistää konserttien saavutettavuutta kaikkien kunta-laisten näkökulmasta. Riihimäen kesäkonsertit ry:n tehtävänä on selvittää mahdollisuudet tuottaa yhdessä kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa musiikkitapahtumia myös kesäisen konsertti-viikon ulkopuolella. Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015 Vuonna 2015 festivaali järjestettiin järjestyksessään jo 34. kertaa. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa korkeatasoisena kamarimusiikkitapahtumana myös valtakunnallisesti. Loppuvuodesta 2015 Kesäkonsertit aloitti uuden yhteistyön Lappeenrannan laulukilpailujen kanssa luovuttamalla erikoispalkintona liedkonsertin tammikuussa 2016 laulukilpailussa menestyvälle kilpailijalle. Vuoden 2015 talousarviossa Kesäkonserttien tuotot (lippu- ja esiintymistuotot, jäsenmaksut) sekä yritysyh-teistyötulot muodostivat tuloista yli 47 %, mikä on suomalaisessa kulttuuri-tapahtumakentässä huomattavan suuri prosentti. Vuoden aikana saatu ulkopuolinen rahoitusosuus toteutti pitkälti arvioitua, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki pitkäaikaiset tukijat pysyivät Kesäkonserttien rinnalla. Osa rahoittajista myös nosti tukisum-maa aiemmasta. Konserttilippujen hintoihin tehtiin maltilliset korotukset ja hintoja yhtenäistettiin. Kesäkon-serttien hallitus nimesi syksyllä keskuudestaan erityisen taloustyöryhmän pohtimaan uusia mahdollisuuksia ja avauksia ulkopuolisia rahoittajia ajatellen. Kesäkonsertit toimi aktiivisesti yhteistyössä Riihimäen kaupungin tiedotuksen ja kulttuuri-toimen kanssa osal-listuen mm. uuden tapahtumakalenterin käyttöönottokoulutukseen toukokuussa. 4.3. Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä Riihimäkikonsernin haaste on palvelutarjonnan turvaaminen kaupunkilaisille korkeasta velkamäärästä huoli-matta. Vuokra-asuntoyhtiöiden peruskorjaustarpeet ovat mittavat. Etenkin Riihimäen Kotikulma Oy:n perus-korjaustarpeet ovat merkittävät ja samaan aikaan yhtiöllä on suuret velkavastuut. Kaupungin vuokra-asuntorahaston rahoituksella yhtiö on tehnyt vain välttämättömiä peruskorjauksia. Ilman näitä avustuksia peruskorjauksia ei yhtiön mukaan olisi tehty. Yhtiö on omalta osaltaan ajantasaistanut kaupungin valtuuston vahvistaman vuokra-asuntostrategian vuonna 2013. Strategian käsittely kaupungin toimielimissä odottaa Riihimäen kaupungin asuttamisenstrategian valmistumista. Konsernin lainat olivat vuonna 2015 176,2 milj.euroa eli 6.020 euroa/asukas. Lainamäärä laski 2,6 milj.euroa edellisestä vuodesta. 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain sään-nöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.

36 Tilinpäätös 2015 Selontekoa varten tietoa kerättiin tytäryhteisöille lähetetyllä kyselyllä ja pyytämällä valvontavastuussa olevilta viranhaltijoilta heidän käsityksensä konsernivalvonnan toteutumisesta. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa Riihimäkikonsernin ohjaus perustui vielä vuoden 2015 aikana kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymiin omistajapoliittisiin linjauksiin ja konserniohjeisiin. Em. ohjeistuksen mukaan omistajapolitiikan toteutuksen vastuu on kaupunginhallituksella, kaupunginjohtajalla, talousjohtajalla, toimialajohtajilla sekä kaupunkia eri yhteisöissä edustavilla henkilöillä. Voimassaolevan konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kau-punginhallitus, kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden konserni- ja hallintopalvelukeskuksen johtosäännön 9.12.2013 kokouksessaan ja sen mukaan Riihimäkikon-sernin konserniohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta vastaa ja riskienhallinnan koordinoinnista huolehtii 1.1.2014 alkaen hallintojohtaja. Kaupungin konserniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayhtymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Konserniohjeen mukaan ao. lautakunta vastaa erityistoimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kaupunginhallitukselle. Toimialajohtaja seuraa toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa konsernijohdolle sekä seuraa toimialallaan kaupunkikonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä konsernijohdolle. Konserniohjauksen ja -valvonnan perustana on konserniyhteisöjen hallitusten nimeäminen siten, että yhteys kaupungin operatiiviseen johtoon on kiinteä ja hallituksissa toimivat kaupungin edustajat tuntevat kaupungin strategiat ja toimintalinjat ja ohjaavat tätä kautta konsernin toimintaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Valtuustokauden alussa Riihimäen kaupungin edustajille (yhtiöiden hallitusten jäsenet, yhtiökokousedustajat, kuntayhtymien valtuustojen ja hallitusten jäsenet) annetaan omistajaohjaukseen liittyvä ohjeistus, jota täy-dennetään ja päivitetään tarvittaessa valtuustokauden kuluessa. Merkittävimmille konserniyhteisöille toimite-taan kaupunginhallituksen antamat yksityiskohtaiset omistajapoliittiset linjaukset. Yksityiskohtaiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston toimikautensa alussa antamiin linjauksiin. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan konsernijohdon niin päättäessä tulee tytäryhteisön tilintarkastajak-si valita kaupungin tilintarkastaja. Vuonna 2015 joko BDO Audiator Oy tai BDO Yhtiötarkastus Oy toimi tilin-tarkastajana seuraavissa tytäryhteisöissä: Riihimäen Kaukolämpö Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy (konser-ni), Riihimäen Kotikulma Oy, Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy, Riihimäen Teatteri Oy, RHL-Data Oy, Riihi-mäen Linja-autoasema Oy, Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli, Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo, Kiin-teistö Oy Riihimäen Paloasema, Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli, Kiinteistö Oy Paimenpolku. Lokakuussa 2015 tyttäreksi tulleen Koy Riihimäen Inkilänrinteen tilintarkastajana toimi Pertti Mäkelä, HTM. Konsernijohdon nimeämällä sisäisellä tarkastajalla on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa haluamas-saan laajuudessa. Sisäinen tarkastus toteutti ohjelmansa mukaisesti yhden konserniyhteisön tarkastuksen. Ohjeiden anto kunnan edustajille yhteisöissä päättyneellä tilikaudella Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennak-kokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Vuoden 2015 aikana ei konsernijohdolta ole pyydetty konserniohjeen mukaisesti ennakkokäsitystä. Ohjeiden noudattamisessa ei ole todettu erityisiä puutteita vuonna 2015 muutoin paitsi Riihimäen Seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallituksen osalta. Kaupunginhallitus antoi 18.5.2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän riihimäkeläisille jäsenille kirjallisen omistajaohjauksen koskien hoi-tajakäyntien maksullisuutta. Kaksi riihimäkeläistä yhtymähallituksen jäsentä ei noudattanut kaupunginhalli-

37 Tilinpäätös 2015 tuksen antamaa ohjausta. Kaupunginhallitus antoi 15.6.2015 ko. jäsenille kirjallisen huomautuksen ja kiinnitti jäsenten huomiota omistajaohjauksen merkitykseen jatkossa. Kaupunginhallitus antoi 30.11.2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallituksen jäsenille kirjallisen omistajaohjauksen koskien kuntayhtymän talousarvion laadintaa. Yksi riihimäkeläinen yhtymähallituksen jäsen äänesti omistajaohjauksen vastaisesti. Valtuusto erotti kaikki Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallituksen riihimäkeläiset jäsenet ja varajäsenet ja valitsi uudet 7.3.2016 kokouksessaan. Kaupunginhallitus antoi 30.11.2015 kirjallisen suostumuksen Kaartjärven Vesihuolto Oy:n toiminnan lopet-tamiseen. Muuten konsernijohto on toteuttanut omistajaohjausta keskusteluilla tytäryhteisöjen toimitusjohta-jien kanssa ja hallitusten jäsenten kanssa, sähköpostilla ym. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeiden mukaan kaupunginvaltuusto määrittelee valtuustokausittain kuntayhtymille, merkittävimmil-le tytär- ja osakkuusyhteisöilleen sekä toiminnallisesti merkittäville muille yhteisöille yksityiskohtaiset toimin-talinjaukset. Linjaukset tarkistetaan vuosittain. Yhteisön ao. toimielin määrittelee linjausten perusteella yhtei-söille vuosittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Merkittäviksi luettuja yhteisöjä ovat olleet Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Teatteri Oy, RHL-Data Oy, Riihimäen Kaukolämpö Oy, Yritysvoimala Oy, Hyria koulutus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Riihimäen Seudun terveyskes-kuksen Ky, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Ky, Hämeen maakuntaliitto Ky ja Riihimäen Kesäkonsertit ry. Konserniyhteisöt ovat päättäneet kaupungin antaminen toimintalinjausten perusteella tavoitteistaan, jotka on käsitelty osana Riihimäen kaupungin vuoden 2015 talousarviota ja vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelmaa. Tavoitteiden toteutuminen sekä olennaiset seikat yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupun-gin toimintakertomuksessa. Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet olennaisilta osiltaan, josta voidaan vetää se johtopäätös, että konsernijohdon ohjaus ja valvonta ja raportoinnin kautta saatu tieto on ollut keskeisiltä osin riittävää. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta on kuullut konsernivalvontaan ja tavoitteisiin liittyen kau-pungin hallintojohtajaa ja arvioinut tarkemmin Riihimäen Kotikulma Oy:lle ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:lle asetettujen tavoitteiden toteutumista yhtiöiden toimitusjohtajia kuultuaan. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi, raportointi sekä keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan raportoimalla yhteisöille asetettujen toimintalinjausten ja niiden perusteella yhteisöjen asettamien tavoitteiden toteutuminen osana tilinpäätöstä. Yhteisöiltä ei ole edellytetty muuta säännöllistä vuoden mittaan tapahtuvaa raportointia emon suuntaan, esim. osavuosikatsa-uksia. Yhteisöjen hallitusten työskentelyssä mukana olevat osallistuvat tuloksellisuuden seurantaan osana hallitustyöskentelyä ja myös käytännön konserniohjauksen kautta. Kaupunginhallitus seuraa ja arvioi tytär- että osakkuusyhteisöjen taloudellista asemaa vuosittain laadittavan tilinpäätösyhteenvedon avulla. Yhteenvedossa analysoidaan yhteisöjen talouden kehitystä usealta vuodelta taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Vuoden 2014 analyysit samoin kuin yhteenvedot kuntayhtymien talouden kehittymisestä on käsitelty kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2015. Vastaavat vuotta 2015 kos-kevat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksessa kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Konserniohjeissa on ohjeet keskitetyistä konsernitoiminnoista ja – palveluista. Yhteisöt käyttävät keskitettyjä konsernipalveluja vain vähän. Riihimäen kaupungin hankintaohjeistus koskee myös tytäryhteisöjä. Tytäryh-teisöjen tulee pyrkiä noudattamaan toiminnassaan soveltuvin osin kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa omistamilleen yhtiöille,

38 Tilinpäätös 2015 mutta voi myöntää yhtiöiden lainarahoitukseen omavelkaisen takauksen ja avustaa rahoituksen järjestämi-sessä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 3.3.2014. Asiakirjassa on määritelty tehtävät ja vastuut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisessa. Lisäksi tytäryhteisöjen riskienhallinnasta on mainittu vielä erikseen; ” Kau-punkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhteisön sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti.” Uusi riskienhallintapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.6.2014. Merkittävimmät tytäryhteisöt ovat laatineet omat riskienhallintaan liittyvät ohjausasiakirjat tai ovat laatimassa vuoden 2016 kuluessa ja niiden sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Myös uu-sien ja pienien yhtiöiden hallituksia on ohjeistettu hoitamaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta asianmukai-seen kuntoon. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella yhtiöissä ollaan selvillä hallituksen ja toimitusjohta-jan vastuista. Kaupunginhallitus edellytti, että kaupungin riskienhallintatyöryhmä laajentaa riskienhallintatyötä konserniyh-teisöihin. Vuoden 2015 aikana laadittiin toimialojen riskienarviointilomaketta vastaava lomake, joka toimitet-tiin merkittävimmille tytäryhteisöille palautettavaksi täytettynä 31.1.2016 mennessä. Em. tytäryhteisöt suorit-tivat riskien kartoituksen ja arvioinnin määräaikaan mennessä. Riskienhallintatyöryhmä esittää arvioinnissa mukana oleville yhteisöille, että yhteisöissä nostetaan ao. hallituksen käsittelyn kautta seurantaan muutama yhteisön kärkiriski, joihin pystytään omalla toiminnalla vaikuttamaan. Yhtiöiden tulisi 2016 vuoden lopulla raportoida riskienhallintatyöryhmälle, mitä riskejä on nostettu seurantaan, mitä riskienhallintatoimia on tehty ja miten tehdyt toimet ovat vaikuttaneet riskiin. Tytäryhteisöjen hallitukset seuraavat ja arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja riskejä arvioi-daan osana toimintaa. Yhteisöissä katsotaan, että tilikaudella 2015 on onnistuttu toteutuneiden riskien ajalli-sessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa eikä sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa ole havaittu olennaisia puutteita. Voimassaolevien konserniohjeiden mukaan tytäryhteisö ei ole oikeutettu myöntämään toisen velasta takauk-sia tai muita sitoumuksia tai antamaan pantteja ellei konsernijohto toisin päätä. Riskienhallinnassa vahinko-vastuu on tytäryhteisöllä, mutta riskienhallintaperiaatteista yleensä ja vakuutuspolitiikasta voi konsernijohto antaa ohjeita. Kannanotto konsernivalvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vuonna 2015 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yhteisöjen koon ja toiminnan laajuuden kannalta toteutettu pääsään-töisesti toiminnan vaatimalla tavalla, eikä siinä ole havaittu merkittäviä puutteita. Riskienhallinnan näkökulma jatkossa on yhä selkeämmin mukana koko kaupunkikonsernin toiminnan ohjauksessa, suunnittelussa ja seurannassa. 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Riihimäkikonsernin toimintatuotot olivat 91,1 milj.euroa ja toimintakulut 226,4 milj.euroa. Toimintakate oli -134,7 milj.euroa. Toimintatuotot kasvoivat 3,6 %. Toimintakulut kasvoivat 1,0 % edellisestä vuodesta. Toimintatuotoilla katettiin 40 % toimintakuluista. Vuosikatteella, joka oli 21,9 milj.euroa, katettiin 154 % pois-toista. Tilikausi oli 5,5 milj.euroa ylijäämäinen. Konsernin omavaraisuusaste oli 25 %, mikä tarkoittaa sitä, että konsernilla on merkittävä velkarasite. Laina-kanta laski 2,6 milj.euroa edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 176,2 milj.euroa eli 6.020 euroa/asukas.

39 Tilinpäätös 2015 4.5.1. KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI

-ilman sisäisiä eriä2015 2014 Muutos %

ToimintatuototMyyntituotot 66 425 65 477 1,4Maksutuotot 10 565 10 483 0,8Tuet ja avustukset 4 457 4 397 1,4Vuokratuotot 4 525 3 956 14,4Muut toimintatuotot 5 083 3 608 40,9Valmistus omaan käyttöön

91 055 87 921 3,6Toimintakulut

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -79 012 -78 990 0,0 Henkilösivukulut Eläkekulut -19 250 -19 256 0,0 Muut henkilösivukulut -4 299 -4 334 -0,8Henkilöstökulut yhteensä -102 561 -102 581 0,0Palvelujen ostot -82 710 -70 486 17,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 201 -15 220 26,2Avustukset -12 098 -11 515 5,1Vuokrakulut -2 985 -2 642 13,0Muut toimintakulut -6 830 -21 731 -68,6

-226 386 -224 175 1,0

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 680 709 -4,1

TOIMINTAKATE -134 651 -135 545 -0,7

Verotulot 122 881 117 900 4,2Valtionosuudet 35 490 37 725 -5,9

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 201 258 -22,1Muut rahoitustuotot 141 160 -11,9Korkokulut -2 186 -2 520 -13,3Muut rahoituskulut -13 -50 -74,0

-1 857 -2 151 -13,7

VUOSIKATE 21 864 17 929 21,9

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -13 799 -11 991 15,1Omistuksen eliminointierot -35 -8 493 -99,6Arvonalentumiset -334

-14 169 -20 483 -30,8

TILIKAUDEN TULOS 7 695 -2 553 -401,4

TilinpäätösssiirrotRahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -807 -109 640,4Tilikauden verot -825 -675 22,2Laskennalliset verot -311 -298 4,4Vähemmistöosuudet -283 -208 36,1

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 5 469 -3 843 -242,3

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 40 39Vuosikate/Poistot, % 154 150Vuosikate, €/asukas 747 611Asukasmäärä 29 269 29 350

40 Tilinpäätös 2015 4.5.2. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI

2015 2014 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 21 864 17 929 21,9Tilikauden verot -825 -675Tulorahoituksen korjauserät -3 610 -2 294 57,4

17 429 14 961 16,5

Investointien rahavirtaInvestointimenot -19 668 -30 783 -36,1Rahoitusosuudet investointimenoihin 748 6 987 -89,3Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 349 -754 -676,8

-14 572 -24 550 -40,6

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 857 -9 589 -129,8

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys -68 -46 47,8Antolainasaamisten vähennys 40 1 321 -97,0

-29 1 276 -102,3Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 39 355 43 386 -9,3Pitkäaikaisten lainojen vähennys -38 195 -34 249 11,5Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 256 -2 617 24,4

-2 096 6 520 -132,1

Oman pääoman muutokset -443 -622 -28,8Muutokset vähemmistön osuudessa -153 127 -220,5

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 137 13 953,8Vaihto-omaisuuden muutos 52 96 -45,8Saamisten muutos 3 282 5 253 -37,5Korottomien velkojen muutos 956 -2 350 -140,7

4 427 3 012 47,0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 707 10 313 -83,4

Rahavarojen muutos 4 564 724 530,4

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 14 988 10 424Rahavarat 1.1. 10 424 9 701

4 564 724

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, € -36 521 199 -32 682 657Investointien tulorahoitus, % 116 75Lainahoitokate 0,6 0,6Kassan riittävyys 19 13

41 Tilinpäätös 2015 4.5.3. KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI

VASTAAVAA 2015 2014


Aineettomat oikeudet 823 835Konserniliikearvo 438Muut pitkävaikutteiset menot 76 83Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1aineettomat hyödykkeet

1 338 918Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 23 964 22 352Rakennukset 139 397 139 703Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 181 59 490Koneet ja kalusto 3 621 4 075Muut aineelliset hyödykkeet 320 356Ennakkomaksut ja 4 017 4 751keskeneräiset hankinnat

233 500 230 728Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 30 207 29 643Muut lainasaamiset 149 189Muut saamiset 279 211

30 635 30 043TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 95 338Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 458 498

554 836VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 958 1 011Muu vaihto-omaisuus 4 3

962 1 014SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 1 746 3 207Muut saamiset 1 561 2 198Siirtosaamiset

3 308 5 405Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 5 632 6 441Lainasaamiset 371 448Muut saamiset 1 834 2 111Siirtosaamiset 1 140 1 162

8 977 10 163Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 1 1Joukkovelkakirjalainasaamiset 100 101

101 102

Rahat ja pankkisaamiset 14 886 10 323

VASTAAVAA YHTEENSÄ 294 261 289 532

42 Tilinpäätös 2015 VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 67 551Arvonkorotusrahasto 12 12Muut omat rahastot 1 915 1 489Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -2 980 864Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 5 469 -3 843

71 967 66 072

VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 357 1 227

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 77 112Muut pakolliset varaukset 1 305 1 074

1 382 1 185

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 95 337Lahjoitusrahastojen pääomat 729 734Muut toimeksiantojen pääomat 200 98

1 024 1 169


Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 138 192 137 255Lainat julkisyhteisöiltä 1 407Lainat muilta luotonantajilta 17 17Liittymismaksut ja muut velat 11 192 10 874Laskennalliset verovelat 2 326 2 033

151 728 151 585Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 36 573 38 652laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1 407 1 447Saadut ennakot 432 287Ostovelat 8 864 8 983Liittymismaksut ja muut velat 2 777 2 429Siirtovelat 16 749 16 494

66 803 68 292218 531 219 877

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 294 261 289 532

TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 25 23Suhteellinen velkaantuneisuus, % 87 90Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € + 2489 -2 980Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas + 85 -102Konsernin lainat, €/asukas 6 020 6 091Konsernin lainakanta 31.12, 1 000 € 176 189 178 778Konsernin lainasaamiset 31.12, 1 000 € 149 189Kunnan asukasmäärä 29 269 29 350

43 Tilinpäätös 2015 5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

- tuloutetaan Eteläisen koulun ja Pohjoisen koulun perusparannuksiin kohdistuvat poistoeron vähen-nykset yhteensä 46.840,82 euroa

- puretaan Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastosta 200.000 euroa Riihimäen Kotikulma Oy:lle myönnettyjen investointiavustusten rahoittamiseksi

- siirretään Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastoon 625.713,75 euroa rahaston sääntöjen mu-kaisesti

- kirjataan tilikauden ylijäämä, 2.466.589,26 euroa, kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.


II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

45 Tilinpäätös 2015 1. RIIHIMÄKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Kaupungin strategia määriteltiin kuluvalle valtuustokaudelle vuonna 2013. Strategia pohjautuu arvojen ja vision suhteen aikaisempaan strategiaan. Strategiaa täydentää Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehit-tämisohjelma, jossa on tarkasteltu palveluiden järjestämisen muutostekijöitä, palvelutuotannon vaihtoehtoja sekä linjattu palvelujen järjestämisen ja omistajapolitiikan periaatteita. Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat

- luovuus

- oikeudenmukaisuus

- turvallisuus

- yhteistyökykyisyys ja -haluisuus

- ympäristötietoisuus

Kaupungin visio ”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan

- Riihimäellä on turvallista, - Riihimäellä on viihtyisää, - Riihimäellä arkielämä on sujuvaa, - Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa, - Riihimäellä toimeentulo on turvattu

Strategian vaikuttavuuden toteutuminen Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Vaikuttavuutta on mitattu kuntalaisille osoitetuilla kyselyillä, joita Riihimäellä on tehty parin vuoden välein, vuodesta 2007 alkaen. Viimeisin eli syksyllä 2015 toteutettu kuntalaiskysely muodostui aiempien vuosien tapaan pääosin visioon kytketyistä Hyvän elämän Riihimäki -väitteistä eli kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lisäksi kysyttiin työssäkäyntimahdollisuuk-sista, imagosta ja verkkopalveluista. Kuntalaisten vastausten perusteella, verrattuna edelliseen vuonna 2013 (suluissa) tehtyyn kyselyyn, osallis-tumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä imago ovat parantuneet, mutta turvattomuuden tunne lisääntynyt. Hieman aiempaa heikompana pidettiin myös viihtyisyyttä. Arkielämän sujuvuus ja työssäkäyntimahdollisuu-det ovat kuntalaisten mielestä pysyneet ennallaan. Asian merkityksen suhteen vastaajat pitivät tärkeimpinä turvallisuutta, arkielämän sujuvuutta ja viihtyisyyttä ja vähiten tärkeänä osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksia ja imagoa. Vastausten keskiarvot olivat turvallisuuden osalta 3,49 (3,55), viihtyisyyden 3,34 (3,39), arkielämän sujuvuu-den 3,77 (3,76), osallistumisen ja vaikuttamisen 3,01 (2,91), työssäkäyntimahdollisuuksien 3,96 (3,97) ja imagon 2,86 (2,74). Väittämien ohella kuntalaiset antoivat myös sanallista palautetta ja kehittämisehdotuksia, joista tehty kooste on ollut toimialojen käsiteltävänä kuntalaiskyselyn tulosten ohella . Strategiset päämäärät ja niiden tavoitteiden toteutuminen Toisen arvioitavan kokonaisuuden muodostaa päämäärien toteutuminen, jota on arvioitu strategisten pää-määrien saavuttamiseksi asetettujen toiminnallisten tavoitteiden kautta. Näitä koskeva yksityiskohtaiset to-teutumatiedot sisältyvät kunkin toimialan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraporttiin. Strategian paino-pisteisiin liittyvät toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi valtuustokauden 2013 – 2016 aikana.

46 Tilinpäätös 2015 Strategian päämäärät 1. TOIMIVAT PALVELUT

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin:

Kunnan palvelutuotanto - Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen kaupungin organisaation osaksi

� sosiaali- ja terveystoimen toimenpideohjelman toteuttaminen � erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon kehittäminen – omistajaohjaus

- Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittäminen - Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi - Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisvälineenä

Toiminnan kustannustehokkuus - Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen - Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittäminen kustannustietoisemmaksi

� palveluiden tuotteistaminen / kuntavertailut - Tilojen käytön tehostaminen Henkilöstöpolitiikka - Henkilöstön työhyvinvointityön tehostaminen - Palkkausjärjestelmien ja työsuhde-etuuksien kehittäminen - Sujuvien henkilöstövaihdosten varmistaminen - Tehtävien uudelleen arviointi tuottavuuden kehittämiseksi

Työllisyyspolitiikka - Aktiivinen elinkeinopolitiikka - Nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen - Pitkäaikaistyöttömien aktivointi Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Kunnan palvelu-tuotanto painopisteen osalta lähes kaikki tavoitteet toteutuivat. Toiminnan kustannustehokkuuteen liitty-vistä toiminnallisista tavoitteista jäi osa toteutumatta sekä vaikean työllisyystilanteen että joidenkin toi-minnallisten mm. lastensuojelua ja kotipalvelua koskevien viiveiden vuoksi. Henkilöstöpolitiikan suhteen erityisesti sairauspoissaoloja koskeva tavoite ei toteutunut. Työllisyyspolitiikan painopisteen osalta asete-tut tavoitteet eivät vaikean työllisyystilanteen vuoksi kaikilta osin toteutuneet, vaikka Riihimäen työttö-myysaste oli valtakunnan keskitasoa parempi.

2. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin:

Elinkeinopolitiikka - Yksilöllinen, asiakaslähtöinen palvelu sijoittuville yrityksille - Aktiivisuus yritysten houkuttelussa ja tonttimarkkinoinnissa - Vetovoimaisen yritystonttitarjonnan varmistaminen Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä - Edunvalvontatarpeiden analysointi - Edunvalvonta pääradan kapasiteetin lisäämiseksi, Riihimäen asemalaitureiden uudistamiseksi, Vt3

Arolammin liittymän toteuttamiseksi ja Kt54 liikenteellisen toimivuuden turvaamiseksi - Seudullinen markkinointiyhteistyö pääkohteena metropolialue


- Kaupungin strategiaa tukeva perusviestintä - Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä - Vuorovaikutuksen lisääminen TE-keskuksen ja ELY-keskuksen suuntaan

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat olosuhteisiin nähden kohta-laisesti. Koko maakunnan väestön väheneminen näkyi myös Riihimäellä asukasluvun pienenä laskuna työpaikkaomavaraisuuden hieman noustessa. Viestinnän tavoitteiden toteutumisessa oli nähtävissä jär-jestelmävaihdosten vaikutus. Syksyllä 2015 tehty kuntalaiskysely osoitti, että kuntalaiset kokivat vaiku-tus- ja osallistumismahdollisuuksiensa parantuneen.

3. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin: Maapolitiikka - Aktiivinen maanhankinta asumis- ja yritystarpeisiin - Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen - Yleiskaavatyö maankäytön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi Ympäristöpolitiikka - Kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toimin-

nan kehittämisessä - Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen - Vantaanjoesta houkutteleva ympäristöelementti Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päämäärään ja sen painopisteisiin liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat ainakin osittain. Sekä maa- että ympäristöpolitiikan osalta oli tehty tavoitteissa esitettyjä toimenpiteitä, mutta niiden toteutumisen ar-viointia on mahdotonta tehdä ilman asianmukaisia mittareita.

4. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN

Kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan tulojen kehitykseen (talouden tervehdyttäminen) ja lainamäärä vähenee vuosittain kaupunginvaltuuston päättämän lainanlyhentämisohjelman mukaisesti. - Palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuustavoite 0,5 %) - Kaupungin kaikkien palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen siten, että prosessit ovat opti-

maaliset ja kustannustehokkaat - Tilojen käytön tehostaminen - Tuloperustan vahvistaminen Talouden tasapainottaminen edellyttää hallintokunnissa työnkuvien ja kiinteistöjen käyttöasteen koko-naisvaltaista tarkistamista Päämäärään liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talouden tasapainottamiseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Taloustoimikunnan työn kautta valmistellut henkilöstöä, palveluprosesseja ja -luokituksia, toimistopalvelujen keskittämistä sekä ti-lojen käytön tehostamista koskevat selvitykset valmistuivat asetettujen aikataulujen mukaisesti. Tähän päämäärään kytkeytyy myös päämäärän Toimivat palvelut painopistealue Toiminnan kustannustehok-kuus.


Taloustoimikunnan loppuraportti, johon esitetyt selvitykset sisältyivät, oli joiltakin osin otettu huomioon toimialojen talousarvion valmistelussa. Loppuraportti oli myös luottamushenkilöiden hyödynnettävissä vuoden 2016 talousarviosta päätettäessä, tosin melko vähäisin taloudellisin vaikutuksin.

49 Tilinpäätös 2015 2. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta, sisältää sisäiset erät) Tuloslaskelman toteutumisvertailu on esitetty sivulla 52. Toimintatuotot ja toimintakulut Toimintatuottoja kertyi 44,3 milj.euroa. Toimintatuotot kasvoivat 8,8 % edellisestä vuodesta. Toimintatuotot alittuivat 1,1 milj.euroa talousarviosta. Varsinaiset toimintatuotot ilman omaisuuden myyntivoittoja ylittyivät muutetusta talousarviosta 1 milj.euroa ja olivat 41,5 milj.euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5,9 %. Omaisuuden myyntivoitot olivat 2,8 milj.euroa ja alittuivat 2,1 milj.euroa. Tonttien ja kiinteistöjen myyntitulot alittuivat 2,4 milj.euroa. Asunto-osakkeiden myyntitulot puolestaan ylittyivät 0,3 milj.euroa. Asunto-osakkeiden myynnistä kertyi myyntivoittoja runsaat 0,6 milj.euroa. Myyntivoitot on siirretty tilinpäätök-sessä Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastoon. Toimintakulut olivat 196,5 milj.euroa ja kasvoivat edellisestä vuodesta 2,2 %. Toimintakulut ylittyivät 0,4 milj.euroa talousarviosta. Keskushallinnon menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Sosiaali- ja ter-veyslautakunnan menot ylittyivät vuoden varrella ennustetun mukaisesti 2,5 milj.euroa. Sivistyslautakunnan menot alittuivat 1,1 milj.euroa ja tekniikan ja ympäristön toimialan menot 1,0 milj.euroa. Toimintakate oli 152,2 milj.euroa. Se kasvoi 0,4 % edellisestä vuodesta ja oli 1,5 milj.euroa talousarviossa ennakoitua suurempi. Tuloslaskelman muita sitovia eriä valtuustoon nähden ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Verotulot Verotuloja kertyi 122,9 milj.euroa. Ne kasvoivat 4,2 % edellisestä vuodesta ja ylittyivät 1,4 milj.euroa budje-toidusta. Verotulot Ta 2015 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Ero Muutos-%

+muutos +muutosKunnan tulovero 104 600 000 - 104 600 000 106 161 004 1 561 004 3,3 Kiinteistövero 9 764 000 - 9 764 000 9 324 234 439 766 - 14,2 Yhteisövero 7 100 000 - 7 100 000 7 395 749 295 749 6,6 Yhteensä 121 464 000 - 121 464 000 122 880 987 1 416 987 4,2 Verotuloista kunnallisveron osuus oli 86 %, kiinteistöveron osuus 8 % ja yhteisöveron osuus 6 %.

50 Tilinpäätös 2015 Tuloveron määräytymisen perusteet Tulovero-% Verotettava tulo Muutos-%

milj.euroa2005 18,00 358 3,2 2006 18,50 376 4,9 2007 18,50 406 8,0 2008 19,00 438 7,9 2009 19,00 444 1,5 2010 19,75 447 0,7 2011 19,75 470 5,1 2012 19,75 486 3,4 2013 19,75 500 2,8 2014 Ennuste 20,50 513 2,6 2015 Ennuste 20,50 519 1,3 Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 35 milj.euroa ja 0,7 milj.euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Valtionosuudet laskivat edellisestä vuodesta - 6 %. Valtionosuuksien laskuun vaikutti valtionosuusleikkausten lisäksi valtion-osuusuudistus, jonka vaikutus on Riihimäen kaupungille negatiivinen. Valtionosuudet Ta 2015 Talousarvio- Ta 2015 Tp 2015 Ero Muutos-%

muutokset +muutosPeruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset 37 184 000 - 37 184 000 37 236 944 52 944 8,1 - Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2 821 000 - - 2 821 000 - 2 211 733 - 609 267 32,8 - Harkinnanvarainen valtionosuuden korotusYhteensä 34 363 000 - 34 363 000 35 025 211 662 211 6,0 - Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen netto alittui 0,5 milj.euroa budjetoidusta. Suuri osa lainoista nostettiin vuoden lopussa ja korkotaso oli alhainen. Rahoitustuotot ja -kulut Ta 2015 Talousarvio- Ta 2015 Tp 2015 Ero

muutokset +muutosKorkotuotot * Vesihuoltoliikelaitos 234 000 - 234 000 208 769 25 231 - * Muut 17 500 - 17 500 16 436 1 064 - * Yhteensä 251 500 - 251 500 225 206 26 294 -

Muut rahoitustuotot* Osingot ja osuuspääomien korot * Riihimäen Kaukolämpö Oy 1 400 000 - 1 400 000 1 440 000 40 000 * Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy 100 000 - 100 000 100 000 - * Muut 7 000 - 7 000 5 700 1 300 - * Korvaus vesihuoltoliikelaitoksen peruspääomasta 525 000 - 525 000 525 105 105 * Muut 37 000 - 37 000 45 095 8 095 * Yhteensä 2 069 000 - 2 069 000 2 115 900 46 900

Korkokulut 1 822 400 - 1 822 400 - 1 369 335 - 453 065

Muut rahoituskulut 23 000 - - 23 000 - 7 974 - 15 026

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 475 100 - 475 100 963 797 488 697

51 Tilinpäätös 2015 Rahastojen muutos Riihimäen kaupunki maksoi vuonna 2015 vuokra-asuntorahastosta investointiavustuksia Riihimäen Kotikul-ma Oy:lle 0,2 milj.euroa. Vastaava summa on kirjattu rahastojen vähennykseksi. Kaupungin vuoden aikana myymien asunto-osakkeiden myyntivoitot myyntikuluilla vähennettyinä, 0,6 milj.euroa, on siirretty vuokra-asuntorahastoon. Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden alijäämä oli 0,3 milj.euroa. RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltolaitosta) Rahoituslaskelman toteutuminen on esitetty sivulla 53. Rahoituslaskelman sitovia eriä valtuustoon nähden ovat antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutos. Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvat antolainat. Näitä ovat mm. kunnan tytäryhteisöille ja muille kunnallisia palveluja tuottaville yhteisölle investointien rahoittamiseen myönnetyt lainat. Antolainojen muutokset Ta 2015 Talousarvio- Ta 2015 Tp 2015 Ero

muutokset +muutosAntolainojen lisäykset* Antolainat yksityisille 40 000 - 40 000 - * Antolainat yhteisöille - - - - * Vesihuoltoliikelaitokselle - - - - * Muut - - - - Yhteensä 40 000 - 40 000 - -

Antolainojen vähennykset* Vesihuoltoliikelaitokselta 1 141 500 - 1 141 500 1 141 542 42 * Muut 900 - - 26 992 26 992 * Palautuskelpoiset liittymät 7 629 7 629 Yhteensä 1 142 400 - 1 141 500 1 176 163 34 663 Lainakannan muutos Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 34,5 milj.euroa ja lyhennettiin 34 milj.euroa. Lainoja oli vuoden lopussa 118,3 milj.euroa ja 4.042 euroa/asukas. Lainojen määrä laski edellisestä vuodesta 0,4 milj.euroa. Lainakantaa on tarkemmin eritelty rahoituslaskelman lopussa sivulla 54. Lainakannan muutos Ta 2015 Talousarvio- Ta 2015 Tp 2015 Ero

muutokset +muutosPitkäaikaisten lainojen lisäys 37 802 800 - 37 802 800 34 450 166 -3 352 634 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -37 354 200 - -37 354 200 -33 957 232 3 396 968 Lyhytaikaisten lainojen muutos - - - -920 000 -920 000 Yhteensä 448 600 0 448 600 -427 066 -875 666


TU

LO

SL

AS

KE

LM

A

Tp

20

14

Ta

20

15

Ta

20

15

Tp

20

15

To

t %

Ero

vrt

Mu

uto

s %

+m

uu

tos

Ta

+m

uu

tos

vrt

Tp

20

14

Toim

inta

tuot

ot

39 1

74 0

0840

468

700

40 4

68 7

0041

480

755

102,

51

012

055

5,9

Muu

tos

%4,

63,

33,

35,

9O

mai

suud

en m

yynt

ivoi

tot

1 56

3 52

34

920

000

4 92

0 00

02

841

635

57,8

-2 0

78 3

6581

,7T

oim

inta

tuo

tot

yhte

en

sä40

737

531

45 3

88 7

0045

388

700

44 3

22 3

9097

,7-1

066

310

8,8

-2,5

11,4

11,4

8,8

To

imin

taku

lut

yhte

en

sä-1

92 2

95 9

73-1

96 0

63 3

00-1

96 1

16 3

00-1

96 5

45 5

8010

0,2

-429

280

2,2

2,1

2,0

2,0

2,2

TO

IMIN

TA

KA

TE

-151

558

442

-150

674

600

-150

727

600

-152

223

190

101,

0-1

495

590

0,4

3,4

-0,6

-0,5

0,4

Ve

rotu

lot

117

899

896

121

464

000

121

464

000

122

880

987

101,

21

416

987

4,2

2,5

3,0

3,0

4,2

Va

ltio

no

suu

de

t37

247

106

34 3

63 0

0034

363

000

35 0

25 2

1110

1,9

662

211

-6,0

-1,1

-7,7

-7,7

-6,0

Ra

ho

itu

stu

oto

t ja

-ku

lut

-381

221

475

100

475

100

963

797

202,

948

8 69

7-3

52,8

Kor

kotu

otot

240

479

251

500

251

500

225

206

89,5

-26

294

-6,4

Muu

t ra

hoitu

stuo

tot

1 06

0 73

22

069

000

2 06

9 00

02

115

900

102,

346

900

99,5

Kor

koku

lut

-1 6

76 8

56-1

822

400

-1 8

22 4

00-1

369

335

75,1

453

065

-18,

3M

uut

raho

itusk

ulut

-5 5

76-2

3 00

0-2

3 00

0-7

974

34,7

15 0

2643

,0

VU

OS

IKA

TE

3 20

7 33

95

627

500

5 57

4 50

06

646

805

119,

21

072

305

107,

2M

uuto

s %

-42,

475

,573

,810

7,2

Suu

nnite

lman

muk

aise

t po

isto

t-5

946

031

-6 2

84 0

00-6

284

000

-6 4

65 1

7810

2,9

-181

178

8,7

Arv

onal

entu

mis

et-6

4 87

50,

0-6

4 87

50,

0P

ois

tot

ja a

rvo

na

len

tum

ise

t yh

tee

nsä

-5 9

46 0

31-6

284

000

-6 2

84 0

00-6

530

053

103,

9-2

46 0

539,

8

Sa

tun

na

ise

t e

rät

Sat

unna

iset

tuo

tot

(+)

8 11

4 86

00

00

0,0

0-1

00,0

Sat

unna

iset

kul

ut (

-)0

00

00,

00

0,0

TIL

IKA

UD

EN

TU

LO

S5

376

168

-656

500

-709

500

116

752

-16,

582

6 25

2-9

7,8

Poi

stoe

ron

lisäy

s (-

)/vä

henn

ys(+

)46

841

47 0

0047

000

46 8

4199

,7-1

590,

0V

arau

sten

lisä

ys-/

vähe

nnys

00

00

0,0

00,

0R

ahas

toje

n lis

äys

-/vä

henn

ys+

-122

819

-156

000

-156

000

-425

714

272,

9-2

69 7

1424

6,6

TIL

IKA

UD

EN

YL

IJÄ

ÄM

Ä (

AL

IJÄ

ÄM

Ä)

5 30

0 19

0-7

65 5

00-8

18 5

00-2

62 1

2132

,055

6 37

9-1

04,9


RA

HO

ITU

SL

AS

KE

LM

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5T

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

+m

uu

tos

vrt

Tp

20

14

To

imin

na

n r

ah

avi

rta

Vuo

sika

te3

207

339

5 62

7 50

05

574

500

6 64

6 80

511

9,2

1 07

2 30

510

7,2

Sat

unna

iset

erä

t8

114

860

00

00,

00

-100

,0Tu

lora

hoitu

ksen

kor

jaus

erät

-9 7

01 5

21-4

970

000

-4 9

70 0

002

031

787

-40,

97

001

787

-120

,91

620

678

657

500

604

500

8 67

8 59

21

435,

78

074

092

435,

5

Inve

sto

inti

en

ra

ha

virt

aIn

vest

oint

imen

ot-2

6 29

8 88

3-8

560

400

-8 5

60 4

00-7

734

577

90,4

825

823

-70,

6R

ahoi

tuso

suud

et in

vest

oint

imen

oihi

n2

119

819

64 4

0064

400

310

330

481,

924

5 93

0-8

5,4

Pys

yvie

n va

staa

vien

hyö

d. L

uovu

tust

ulot

18 3

88 6

785

301

000

5 30

1 00

02

993

741

56,5

-2 3

07 2

59-8

3,7

-5 7

90 3

85-3

194

999

-3 1

94 9

99-4

430

506

138,

7-1

235

507

-23,

5

TO

IMIN

NA

N J

A I

NV

ES

TO

INT

IEN

RA

HA

VIR

TA

-4 1

69 7

07-2

537

499

-2 5

90 4

994

248

086

-164

,06

838

585

-201

,9

Ra

ho

itu

kse

n r

ah

avi

rta

An

tola

ina

uks

en

mu

uto

kse

t

Ant

olai

nasa

amis

ten

lisäy

kset

5 05

0 55

840

000

40 0

000

0,0

-40

000

-100

,0

Ant

olai

nasa

amis

ten

vähe

nnyk

set

1 02

7 66

21

142

400

1 14

2 40

01

176

163

103,

033

763

14,5

Y

hte

en

sä-4

022

896

1 10

2 40

01

102

400

1 17

6 16

310

6,7

73 7

63-1

29,2

La

ina

kan

na

n m

uu

toks

et

P

itkäa

ikai

sten

lain

ojen

lisä

ys34

231

000

37 8

02 8

0037

802

800

34 4

50 1

6691

,1-3

352

634

0,6

P

itkäa

ikai

sten

lain

ojen

väh

enny

s-3

1 09

2 98

0-3

7 35

4 20

0-3

7 35

4 20

0-3

3 95

7 23

290

,93

396

968

9,2

L

yhyt

aika

iste

n la

inoj

en m

uuto

kset

90 0

000

0-9

20 0

000,

0-9

20 0

00-1

122

,2

Yh

tee

nsä

3 04

8 02

044

8 60

044

8 60

0-4

27 0

66-9

5,2

-875

666

-114

,0

Om

an

pä

äo

ma

n m

uu

toks

et

00

0-5

236

740

0-5

236

740

0M

uu

t m

aks

uva

lmiu

de

n m

uu

toks

et

5 14

6 91

598

6 50

098

6 50

01

640

959

166,

365

4 45

9-6

8,1

RA

HO

ITU

KS

EN

RA

HA

VIR

TA

4 17

2 03

92

537

500

2 53

7 50

0-2

846

684

-112

,2-5

384

184

-168

,2

RA

HA

VA

RO

JEN

MU

UT

OS

2 33

21

-52

999

1 40

1 40

20,

01

454

401

59 9

94,4


LA

INA

ER

ITT

EL

YT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5+

mu

uto

s

LA

INA

ER

ITT

EL

YLa

inak

anta

1.1

.11

5 68

4 45

012

0 29

1 35

012

0 29

1 35

011

8 73

2 47

0N

etto

muu

tos

3 04

8 02

044

8 60

044

8 60

0-4

27 0

66La

inak

anta

31.

12.

118

732

470

120

739

950

120

739

950

118

305

404

Asu

kasl

uku

29 3

5029

700

29 7

0029

269

Lain

akan

ta e

uroa

/asu

kas

4 04

54

065

4 06

54

042

La

ino

jen

lyh

en

täm

iso

hje

lma

*Tul

over

opor

osen

tin m

uuto

s 0,

75 %

,3

840

000

3 84

0 00

03

895

000

jost

a 0,

25 %

osu

us-1

280

000

-1 2

80 0

00-1

298

000

* K

auko

läm

pö O

y:n

osto

on 1

9.12

.201

3 ot

ettu

lain

a-

pääo

ma

enne

n ly

henn

ystä

7 70

0 00

07

700

000

7 70

0 00

0-

lyhe

nnys

-1 1

00 0

00-1

100

000

-1 1

00 0

00-

pääo

ma

31.1

2.6

600

000

6 60

0 00

06

600

000

Oh

jelm

a y

hte

en

sä-2

380

000

-2 3

80 0

00-2

398

000

Ero

la

ina

kan

ta v

rt.

oh

jelm

a-2

828

600

-2 8

28 6

00-1

970

934

La

ina

kan

na

n e

ritt

ely

Riih

imäe

n ka

upun

ki10

5 27

4 38

710

8 29

8 45

010

8 29

8 45

010

5 98

8 86

2*

euro

a/as

ukas

3 58

73

646

3 64

63

621

Ves

ihuo

ltolii

kela

itos

13 4

58 0

8312

441

500

12 4

41 5

0012

316

542

*eur

oa/a

suka

s45

941

941

942

1


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

YH

TE

EN

SÄ

Me

no

t1

92

29

5 9

64

19

6 0

63

30

0

1

96

11

6 3

00

19

6 5

45

58

0

4

29

28

0

1

00

48

2 2

80

2,2

T

ulo

t4

0 7

37

53

1

45

38

8 7

00

4

5 3

88

70

0

44

32

2 3

90

1

06

6 3

10

-

98

1 0

66

31

0

-

8,8

N

ett

o1

51

55

8 4

33

15

0 6

74

60

0

1

50

72

7 6

00

15

2 2

23

19

0

1

49

5 5

90

1

01

1 5

48

59

0

0,4

KE

SK

US

HA

LL

INT

OM

en

ot

10

29

6 9

19

1

0 0

80

00

0

10

08

0 0

00

1

0 1

38

71

6

58

71

6

10

1

5

8 7

16

1,5

-

Tu

lot

1 9

09

03

2

1

73

2 9

00

1 7

32

90

0

2

19

6 5

64

46

3 6

64

12

7

4

63

66

4

1

5,1

N

ett

o8

38

7 8

87

8 3

47

10

0

8

34

7 1

00

7 9

42

15

2

4

04

94

8

-

95

40

4 9

48

-

5,3

-

KA

UP

UN

GIN

VA

LT

UU

ST

OM

enot

143

395

1

56 0

00

156

000

1

54

26

2

1 73

8

-

1

-

1

738

-

7,6

Tul

ot

41

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

143

354

1

56 0

00

156

000

1

54

26

2

1 73

8

-

99

1 7

38

-

7,

6

KE

SK

US

VA

AL

ILA

UT

AK

UN

TA

Men

ot44

066

45 0

00

45

000

50

09

4

5

094

-

5

094

13

,7

Tul

ot

45 4

34

45

000

45 0

00

4

7 7

02

2 70

2

-

2 7

02

-

Net

to1

368

-

-

-

2

39

2

2

392

-

2

392

2

74,9

-

TA

RK

AS

TU

SL

AU

TA

KU

NT

AM

enot

80 9

70

79

700

79 7

00

8

2 8

66

3 16

6

1

04

3

166

2,

3

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

-

Net

to80

970

79 7

00

79

700

82

86

6

3

166

104

3 1

66

2,3

KA

UP

UN

GIN

HA

LL

ITU

SM

enot

10 0

28 4

90

9 7

99 3

00

9

799

300

9 8

51

49

3

52

193

1

01

5

2 1

93

1,8

-

T

ulo

t1

863

557

1 6

87 9

00

1

687

900

2 1

48

86

2

4

60 9

62

1

27

46

0 9

62

15

,3

Net

to8

164

933

8 1

11 4

00

8

111

400

7 7

02

63

1

4

08 7

69

-

95

40

8 7

69

-

5,

7 -

Yle

ine

n jo

hta

min

en

Men

ot

2 7

27 7

61

2

518

300

2 5

18 3

00

2

78

6 4

92

268

192

111

268

192

2,2

Tul

ot

527

897

4

41 0

00

441

000

7

81

51

6

340

516

177

340

516

48,0

N

etto

2 1

99 8

64

2

077

300

2 0

77 3

00

2

00

4 9

76

72 3

24

-

97

72

324

-

8,

9 -

EU

-ha

nk

eto

imin

ta (

ne

tto

sit

ovu

us

)M

enot

72 6

99

50

000

50 0

00

1

5 8

85

34 1

15

-

32

34

115

-

78

,1

-

Tul

ot

31 4

00

-

-

5

10

6

5

106

-

5

106

-

N

etto

41 2

99

50

000

50 0

00

1

0 7

79

39 2

21

-

22

39

221

-

73

,9

-

Elin

ke

ino

elä

mä

n e

dis

täm

ine

nM

enot

125

127

1

37 0

00

137

000

1

24

90

4

12 0

96

-

91

12

096

-

0,

2 -

Tul

ot

-

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

125

127

1

37 0

00

137

000

1

24

90

4

12 0

96

-

91

12

096

-

0,

2 -

Ku

lttu

uri

n t

uk

em

ine

nM

enot

750

000

6

55 0

00

655

000

6

55

00

0

-

100

-

12,7

-

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

-

Net

to7

50 0

00

655

000

6

55 0

00

65

5 0

00

-

1

00

-

12

,7

-


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

Työ

llis

yyd

en

ho

ito

(n

ett

os

ito

vuu

s)

Men

ot1

760

803

1 7

80 3

00

1

780

300

1 6

68

19

3

1

12 1

07

-

94

11

2 1

07

-

5,

3 -

Tul

ot

526

286

4

64 8

00

464

800

5

69

78

1

104

981

123

104

981

8,3

Net

to1

234

517

1 3

15 5

00

1

315

500

1 0

98

41

2

2

17 0

88

-

83

21

7 0

88

-

11

,0

-

Ko

ns

ern

i- ja

ha

llin

top

alv

elu

tM

enot

4 5

92 1

00

4

658

700

4 6

58 7

00

4

60

1 0

19

57 6

81

-

99

57

681

-

0,

2

T

ulo

t7

77 9

74

782

100

7

82 1

00

79

2 4

59

10

359

1

01

1

0 3

59

1,9

Net

to3

814

126

3 8

76 6

00

3

876

600

3 8

08

56

0

68

040

-

98

6

8 0

40

-

0,1

-

SO

SIA

AL

I- J

A T

ER

VE

YS

LA

UT

AK

UN

TA

Me

no

t9

8 7

01

38

8

99

59

1 0

00

9

9 6

44

00

0

10

2 1

26

29

9

2

48

2 2

99

1

02

2 5

35

29

9

3,5

T

ulo

t6

68

8 9

74

6 9

30

70

0

6

93

0 7

00

7 0

70

83

4

1

40

13

4

1

02

14

0 1

34

5,7

N

ett

o9

2 0

12

41

4

92

66

0 3

00

9

2 7

13

30

0

95

05

5 4

65

2

34

2 1

65

1

03

2 3

95

16

5

3,3

Yh

teis

pa

lve

lut

Men

ot6

47 1

31

561

200

5

61 2

00

49

5 5

76

65

624

-

88

6

5 6

24

-

23,4

-

T

ulo

t6

548

-

-

6 0

19

6 01

9

-

6 0

19

Net

to6

40 5

83

561

200

5

61 2

00

48

9 5

57

71

643

-

87

7

1 6

43

-

23,6

-

L

as

ten

, nu

ort

en

ja p

erh

eid

en

pa

lve

lut

Men

ot7

223

816

7 0

90 4

00

7

090

400

7 9

51

81

2

8

61 4

12

1

12

86

1 4

12

10

,1

Tul

ot

339

219

3

02 5

00

302

500

3

17

52

3

15 0

23

105

15

023

6,

4 -

Net

to6

884

597

6 7

87 9

00

6

787

900

7 6

34

28

9

8

46 3

89

1

12

84

6 3

89

10

,9

Aik

uis

ten

ja v

am

ma

iste

n p

alv

elu

tM

enot

18 0

24 8

62

17 9

17 6

00

17 9

17 6

00

20

09

5 3

96

2

177

796

1

12

2

177

796

11

,5

Tul

ot

2 2

93 0

49

2

458

600

2 4

58 6

00

2

53

1 6

65

73 0

65

103

73

065

10

,4

Net

to15

731

813

15

459

000

15

459

000

1

7 5

63

73

1

2 1

04 7

31

114

2 10

4 7

31

11,6

K

oti

- ja

va

nh

us

pa

lve

lut

Men

ot19

383

506

19

651

200

19

651

200

1

9 4

30

70

5

220

495

-

99

220

495

-

0,2

Tul

ot

4 0

50 1

58

4

169

600

4 1

69 6

00

4

21

5 6

28

46 0

28

101

46

028

4,

1

N

etto

15 3

33 3

48

15 4

81 6

00

15 4

81 6

00

15

21

5 0

77

2

66 5

23

-

98

26

6 5

23

-

0,

8 -

Te

rve

ysp

alv

elu

tM

enot

53 4

22 0

73

54 3

70 6

00

54 4

23 6

00

54

15

2 8

10

2

70 7

90

-

100

217

790

-

1,4

Tul

ot

-

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

53 4

22 0

73

54 3

70 6

00

54 4

23 6

00

54

15

2 8

10

2

70 7

90

-

100

217

790

-

1,4


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

P

eru

ste

rve

yde

nh

oit

o

Men

ot

19 2

98 0

91

19 2

75 0

00

19 3

28 0

00

19

12

7 8

17

2

00 1

83

-

99

14

7 1

83

-

0,

9 -

Tu

lot

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

, mää

rära

ha19

298

091

19

275

000

19

328

000

1

9 1

27

81

7

200

183

-

99

147

183

-

0,9

-

Eri

ko

iss

air

aa

nh

oit

o

Men

ot

34 1

23 9

83

35 0

95 6

00

35 0

95 6

00

35

02

4 9

93

70

607

-

100

70

607

-

2,

6

Tulo

t-

-

-

-

-

-

-

-

N

etto

, mää

rära

ha34

123

983

35

095

600

35

095

600

3

5 0

24

99

3

70 6

07

-

1

00

7

0 6

07

-

2,6

SIV

IST

YS

LA

UT

AK

UN

TA

Me

no

t6

0 8

43

44

7

62

29

4 5

00

6

2 2

94

50

0

61

16

8 3

67

1

12

6 1

33

-

98

1 1

26

13

3

-

0,5

T

ulo

t1

0 2

08

30

9

10

38

5 0

00

1

0 3

85

00

0

10

63

8 9

93

2

53

99

3

1

02

25

3 9

93

4,2

N

ett

o5

0 6

35

13

8

51

90

9 5

00

5

1 9

09

50

0

50

52

9 3

74

1

38

0 1

26

-

97

1 3

80

12

6

-

0,2

-

SIV

IST

YS

PA

LV

EL

UT

Me

no

t5

3 8

96

94

8

54

95

0 3

00

5

4 9

50

30

0

53

86

2 6

34

1

08

7 6

62

-

98

1 0

87

66

2

-

0,1

-

Tu

lot

9 0

30

80

1

9

07

0 1

00

9 0

70

10

0

9

14

8 8

54

78

75

5

10

1

7

8 7

55

1,3

N

ett

o4

4 8

66

14

7

45

88

0 2

00

4

5 8

80

20

0

44

71

3 7

80

1

16

6 4

17

-

97

1 1

66

41

7

-

0,3

-

Yh

teis

pa

lve

lut

Men

ot9

16 4

02

958

500

9

58 5

00

81

9 4

84

1

39 0

16

-

85

13

9 0

16

-

10

,6

-

Tul

ot

661

-

-

7 6

15

7 61

5

-

7 6

15

1 0

52,0

N

etto

915

741

9

58 5

00

958

500

8

11

86

9

146

631

-

85

146

631

-

11,3

-

V

arh

ais

ka

sva

tus

Men

ot18

747

182

18

982

100

18

982

100

1

8 2

97

95

6

684

144

-

96

684

144

-

2,4

-

T

ulo

t2

808

819

2 9

54 0

00

2

954

000

2 7

70

43

3

1

83 5

67

-

94

18

3 5

67

-

1,

4 -

Net

to15

938

363

16

028

100

16

028

100

1

5 5

27

52

3

500

577

-

97

500

577

-

2,6

-

P

eru

so

pe

tus

Men

ot22

408

508

23

058

800

23

058

800

2

3 0

46

27

1

12 5

29

-

1

00

1

2 5

29

-

2,8

Tul

ot

1 2

04 7

33

1

166

400

1 1

66 4

00

1

36

0 2

37

193

837

117

193

837

12,9

N

etto

21 2

03 7

75

21 8

92 4

00

21 8

92 4

00

21

68

6 0

34

2

06 3

66

-

99

20

6 3

66

-

2,

3

L

uk

io-o

pe

tus

Men

ot4

236

759

4 1

87 3

00

4

187

300

4 0

65

34

9

1

21 9

51

-

97

12

1 9

51

-

4,

0 -

Tul

ot

286

474

1

88 9

00

188

900

1

83

75

4

5 14

6

-

97

5 1

46

-

35

,9

-

Net

to3

950

285

3 9

98 4

00

3

998

400

3 8

81

59

5

1

16 8

05

-

97

11

6 8

05

-

1,

7 -

Ta

ite

en

pe

rus

op

etu

s ja

va

pa

a s

ivis

tys

työ

Men

ot2

258

556

2 2

37 3

00

2

237

300

2 2

42

45

1

5

153

100

5 1

53

0,7

-

T

ulo

t5

85 9

77

599

400

5

99 4

00

51

6 3

47

83

054

-

86

8

3 0

54

-

11,9

-

N

etto

1 6

72 5

79

1

637

900

1 6

37 9

00

1

72

6 1

04

88 2

07

105

88

207

3,

2


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

K

an

sa

lais

op

isto

M

eno

t8

05 0

66

741

700

7

41 7

00

74

6 1

95

4

495

101

4 4

95

7,3

-

Tulo

t2

79 0

75

275

300

2

75 3

00

18

8 9

22

86

378

-

69

8

6 3

78

-

32,3

-

Ne

tto, m

äärä

raha

525

991

4

66 4

00

466

400

5

57

27

3

90 8

73

119

90

873

5,

9

La

ste

n ja

nu

ort

en

ku

vata

ide

ko

ulu

M

eno

t1

70 9

72

172

600

1

72 6

00

18

1 8

67

9

267

105

9 2

67

6,4

Tu

lot

36 2

96

39

600

39 6

00

4

1 8

13

2 21

3

1

06

2

213

15

,2

N

etto

134

676

1

33 0

00

133

000

1

40

05

4

7 05

4

1

05

7

054

4,

0

Mu

siik

kio

pis

to

Men

ot

1 2

82 5

18

1

323

000

1 3

23 0

00

1

31

4 3

91

8 60

9

-

99

8 6

09

-

2,

5

Tulo

t2

70 6

06

284

500

2

84 5

00

28

5 6

11

1

111

100

1 1

11

5,5

N

etto

, mää

rära

ha1

011

912

1 0

38 5

00

1

038

500

1 0

28

78

0

9

720

-

99

9

720

-

1,7

Kir

jas

toto

imi

Men

ot1

559

650

1 5

40 4

00

1

540

400

1 5

56

79

3

16

393

1

01

1

6 3

93

0,2

-

T

ulo

t57

949

66 7

00

66

700

82

51

2

15

812

1

24

1

5 8

12

42,4

N

etto

1 5

01 7

01

1

473

700

1 4

73 7

00

1

47

4 2

81

581

1

00

5

81

1,

8 -

Ru

ok

ap

alv

elu

tM

enot

3 7

69 8

91

3

985

900

3 9

85 9

00

3

83

4 3

30

151

570

-

96

151

570

-

1,7

Tul

ot

4 0

86 1

88

4

094

700

4 0

94 7

00

4

22

7 9

56

133

256

103

133

256

3,5

Net

to3

16 2

97

-

108

800

-

1

08 8

00

-

39

3 6

26

-

284

826

-

3

62

28

4 8

26

-

24

,4

KU

LT

TU

UR

I- J

A V

AP

AA

-AIK

AJ

AO

ST

OM

en

ot

6 9

46

50

0

7

34

4 2

00

7 3

44

20

0

7

30

5 7

33

38

46

4

-

9

9

3

8 4

64

-

5

,2

Tu

lot

1 1

77

50

8

1

31

4 9

00

1 3

14

90

0

1

49

0 1

39

17

5 2

40

11

3

1

75

24

0

2

6,6

N

ett

o5

76

8 9

92

6 0

29

30

0

6

02

9 3

00

5 8

15

59

4

2

13

70

4

-

96

21

3 7

04

-

0,8

Ku

lttu

uri

-, m

atk

ailu

- ja

tu

kip

alv

elu

tM

enot

654

890

6

83 6

00

683

600

6

70

69

8

12 9

02

-

98

12

902

-

2,

4

T

ulo

t1

14 1

46

94 1

00

94

100

13

8 1

36

44

036

1

47

4

4 0

36

21,0

N

etto

540

744

5

89 5

00

589

500

5

32

56

2

56 9

38

-

90

56

938

-

1,

5 -

Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

pa

lve

lut

Me

not

484

635

5

09 5

00

509

500

5

21

27

9

11 7

79

102

11

779

7,

6

Tu

lot

47 6

86

18

300

18 3

00

6

7 7

04

49 4

04

370

49

404

42

,0

Ne

tto4

36 9

49

491

200

4

91 2

00

45

3 5

75

37

625

-

92

3

7 6

25

-

3,8

Riih

isa

lo (

ne

tto

sit

ovu

us

)

M

eno

t1

70 2

55

174

100

1

74 1

00

14

9 4

19

24

681

-

86

2

4 6

81

-

12,2

-

Tu

lot

66 4

60

75

800

75 8

00

7

0 4

32

5 36

8

-

93

5 3

68

-

6,

0

N

etto

, mää

rära

ha1

03 7

95

98 3

00

98

300

78

98

7

19

313

-

80

1

9 3

13

-

23,9

-


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

Nu

ori

so

pa

lve

lut

Men

ot7

26 7

69

763

600

7

63 6

00

66

9 2

87

94

313

-

88

9

4 3

13

-

7,9

-

T

ulo

t52

042

67 6

00

67

600

63

11

3

4

487

-

93

4

487

-

21,3

N

etto

674

727

6

96 0

00

696

000

6

06

17

4

89 8

26

-

87

89

826

-

10

,2

-

Liik

un

tap

alv

elu

tM

enot

3 8

45 5

13

4

178

400

4 1

78 4

00

4

17

9 1

79

779

1

00

7

79

8,

7

T

ulo

t7

59 7

96

910

900

9

10 9

00

96

4 1

56

53

256

1

06

5

3 2

56

26,9

N

etto

3 0

85 7

17

3

267

500

3 2

67 5

00

3

21

5 0

23

52 4

77

-

98

52

477

-

4,

2

S

uo

me

n L

as

imu

se

o (

ne

tto

sit

ovu

us

)M

enot

997

003

9

94 3

00

994

300

1

05

7 9

97

63 6

97

106

63

697

6,

1

T

ulo

t1

73 7

20

193

500

1

93 5

00

26

1 8

40

68

340

1

35

6

8 3

40

50,7

N

etto

, mää

rära

ha8

23 2

83

800

800

8

00 8

00

79

6 1

57

4

643

-

99

4

643

-

3,3

-

Riih

imä

en

ka

up

un

git

mu

se

ot

(n

ett

os

ito

vuu

s)

Men

ot7

22 3

25

724

300

7

24 3

00

72

8 5

75

4

275

101

4 2

75

0,9

Tul

ot

77 8

04

48

800

48 8

00

6

2 8

95

14 0

95

129

14

095

19

,2

-

Net

to6

44 5

21

675

500

6

75 5

00

66

5 6

80

9

820

-

99

9

820

-

3,3

TE

KN

IIKA

N J

A Y

MP

ÄR

IST

ÖN

TO

IMIA

LA

Me

no

t2

2 4

54

21

0

24

09

7 8

00

2

4 0

97

80

0

23

11

2 1

98

9

85

60

2

-

96

98

5 6

02

-

2,9

T

ulo

t2

1 9

31

21

5

26

34

0 1

00

2

6 3

40

10

0

24

41

5 9

99

1

92

4 1

01

-

93

1 9

24

10

1

-

11

,3

Ne

tto

52

2 9

95

2

24

2 3

00

-

2 2

42

30

0

-

1

30

3 8

01

-

93

8 4

99

58

93

8 4

99

34

9,3

-

TE

KN

INE

N L

AU

TA

KU

NT

AM

en

ot

21

75

6 4

44

2

3 3

60

10

0

23

36

0 1

00

2

2 4

16

44

2

94

3 6

59

-

9

6

9

43

65

9

-

3

,0

Tu

lot

21

69

3 6

31

2

6 0

72

10

0

26

07

2 1

00

2

4 1

21

73

1

1 9

50

36

7

-

9

3

1

95

0 3

67

-

1

1,2

N

ett

o6

2 8

13

2 7

12

00

0

-

2

71

2 0

00

-

1 7

05

28

9

-

1

00

6 7

08

6

3

1

00

6 7

08

2

81

4,9

-

Ha

llin

toyk

sik

kö

M

enot

823

228

7

94 3

00

794

300

6

79

89

3

114

407

-

86

114

407

-

17,4

-

T

ulo

t1

55 1

21

77 1

00

77

100

10

6 2

11

29

111

1

38

2

9 1

11

31,5

-

N

etto

668

107

7

17 2

00

717

200

5

73

68

2

143

518

-

80

143

518

-

14,1

-

K

aa

voit

us

yks

ikk

öM

enot

665

657

6

13 5

00

613

500

6

49

38

4

35 8

84

106

35

884

2,

4 -

Tul

ot

88 1

49

50

000

50 0

00

8

1 3

99

31 3

99

163

31

399

7,

7 -

Net

to5

77 5

08

563

500

5

63 5

00

56

7 9

85

4

485

101

4 4

85

1,6

-


KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

AT

p 2

01

4T

a 2

01

5T

a 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtT

ot

%E

ro v

rtM

uu

tos

%

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

vrt

+m

uu

tos

Tp

20

14

Ka

rtta

- ja

to

ntt

iyk

sik

kö

Men

ot1

142

598

1 1

86 3

00

1

186

300

1 2

16

67

8

30

378

1

03

3

0 3

78

6,5

Tul

ot

2 2

15 8

92

5

710

200

5 7

10 2

00

3

66

3 4

19

2 0

46 7

81

-

64

2 04

6 7

81

-

65,3

N

etto

1 0

73 2

94

-

4

523

900

-

4 5

23 9

00

-

2

44

6 7

41

-

2 0

77 1

59

54

2

077

159

1

28,0

Tila

yks

ikk

öM

enot

10 9

10 9

24

12 4

47 2

00

12 4

47 2

00

11

79

2 5

62

6

54 6

38

-

95

65

4 6

38

-

8,

1

T

ulo

t 17

447

701

18

610

200

18

610

200

1

8 5

25

03

1

85 1

69

-

1

00

8

5 1

69

-

6,2

Net

to6

536

777

-

6 1

63 0

00

-

6

163

000

-

6 7

32

46

9

-

5

69 4

69

-

109

569

469

-

3,0

Ka

tu-

ja p

uis

toyk

sik

kö

Men

ot6

226

025

6 2

48 2

00

6

248

200

6 0

46

46

6

2

01 7

34

-

97

20

1 7

34

-

2,

9 -

Tul

ot

1 7

86 7

68

1

624

600

1 6

24 6

00

1

74

5 6

73

121

073

107

121

073

2,3

-

N

etto

4 4

39 2

57

4

623

600

4 6

23 6

00

4

30

0 7

93

322

807

-

93

322

807

-

3,1

-

P

ela

stu

sto

imin

taM

enot

1 9

88 0

12

2

070

600

2 0

70 6

00

2

03

1 4

58

39 1

42

-

98

39

142

-

2,

2

T

ulo

t-

-

-

-

-

-

-

-

Net

to1

988

012

2 0

70 6

00

2

070

600

2 0

31

45

8

39

142

-

98

3

9 1

42

-

2,2

YM

PÄ

RIS

TÖ

LA

UT

AK

UN

TA

Me

no

t6

97

76

9

73

7 7

00

7

37

70

0

69

5 7

56

4

1 9

43

-

94

41

94

3

-

0,3

-

Tu

lot

23

7 5

82

2

68

00

0

26

8 0

00

2

94

26

8

26

26

8

11

0

2

6 2

68

23

,9

Ne

tto

46

0 1

87

4

69

70

0

46

9 7

00

4

01

48

8

68

21

1

-

8

5

6

8 2

11

-

1

2,8

-

R

ak

en

nu

sva

lvo

nta

Men

ot3

14 8

39

338

100

3

38 1

00

33

5 3

54

2

746

-

99

2

746

-

6,5

Tul

ot

219

129

2

37 7

00

237

700

2

63

02

3

25 3

23

111

25

323

20

,0

Men

ot3

82 9

29

399

600

3

99 6

00

36

0 4

03

39

197

-

90

3

9 1

97

-

5,9

-

T

ulo

t18

453

30 3

00

30

300

31

24

5

94

5

103

945

69,3

N

etto

364

476

3

69 3

00

369

300

3

29

15

8

40 1

42

-

89

40

142

-

9,

7 -

61 Tilinpäätös 2015 5. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Maa- ja vesialueet Maa-alueiden ostoon käytettiin 0,6 milj.euroa. Maa-alueiden myyntitulot olivat 2,2 miljoona euroa ja alittuivat 2,7 milj.euroa budjetoidusta. Rakennukset Kaupunki osti tontin kiinteistöineen ja kiinteistön arvo oli 30.000 euroa. Paloaseman sähköliittymän romutuk-sesta tuli 7.629 euron luottotappio. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien ostoon oli varattu 108.000 euroa ja myytävien osakkeiden tuloarvioksi arvioitu 401.000 euroa. Tulot osakkeiden myynnistä ylittyivät 0,3 milj. eurolla budjetoidusta ja menot ylittyivät n. 0,4 milj. eurolla. Osakkeiden ostoon on kirjattu Koy Riihimäen Jäähallin, 182.500 euroa, ja Koy Riihimäen Palo-aseman, 189.743 euroa, pääomavastikkeet. Yhtiöt ovat kirjanneet pääomavastikkeet vasta tilinpäätöksen yhteydessä ja tästä ei ollut etukäteen tietoa teknisellä keskuksella, joka oli varannut ko. vastikkeet käyttöta-lousosan menoihin. Tilahankkeet Tilahankkeita toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Tilahankkeista suurimpana oli Mäkikujan perhe-kodin rakentaminen, joka valmistui maaliskuun loppuun mennessä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 2,5 milj. euroa ja toteutuneet kustannukset olivat 2,3 milj. euroa, johon valtionapua saatiin 550 000 euroa. Uramon koulun hankesuunnittelutyö jatkui koko viime vuoden ja kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa hankesuunnitelman. Hyväksytyksi vaihtoehdoksi tuli kolmisarjainen koulurakennus + 75-paikkainen päivä-koti. Tilayksikkö on hoitanut vanhan paloaseman purkamisen käyttötalouden määrärahojen puitteissa ja vanha paloasema purettiin lokakuun loppuun mennessä. Purkukustannukset olivat 137 000 euroa. Pienten perusparannushankkeiden työkohteista voidaan mainita mm. Kontiontien päiväkodin piha-alueen perusparannus ja paikoitusalueen laajennustyö, Otavan päiväkodin julkisivujen ja vesikaton kunnostustyö, Lasitehtaan koulun jätekatoksen rakentaminen ja pihamaan uudelleen aitaus ja kirjaston vesikaton uusimis-työt. Tilayksikkö on selvitellyt vuoden aikana eri kiinteistöjen sisäilmaongelmia sekä teettänyt kiinteistöjen kunto-arvioita. Sisäilmaongelmia on selvitetty mm. Peltosaaren koululla, Rautatiepuiston päivätoimintakeskuksella, Herajoen koululla ja kaupungintalolla. Energiansäästösopimukseen liittyviä toimenpiteitä tehtiin mm. energiakatselmukset Hirsimäen päiväkotiin, Uunilinnun päiväkotiin, Piikinmäen päiväkotiin ja Istuinkiven liikuntahalliin. Tilayksikkö on solminut energian-säästösopimukseen liittyvän rakennusautomaation valvontasopimuksen yhteistyökumppanin kanssa tavoit-teena 3-5 % energiansäästö kiinteistöissä. Yksittäisiä suurempia energiaan liittyviä toimenpiteitä on ollut mm. Patastenmäen puukoulun yläpohjan lämpöeristäminen uudelleen sekä kiinteistöjen pihavalaistuksien uusinta led-valaistukseen. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on toteutunut eri hallintokuntien ja Kotikulman toimesta suunnitelman mukaisesti. Energian säästötavoitteet on saavutettu hyvin ja ylitetty tavoitteet mm. kiinteistöjen lämmityksen osalta.

62 Tilinpäätös 2015 Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan kokonaisinvestoinnit alitettiin 1 300 000 eurolla. Alitus johtui pääosin Arolammin eritasoliit-tymän sekä Peltosaaren sillan urakkahintojen edullisuudesta suhteessa varattuun määrärahaan. Kunnallistekniikan rakentamisen rahoituksella parannettiin liikenneturvallisuutta, uudelleen päällystettiin väy-liä sekä perusparannettiin katu, puistoja ja leikkipuistoja. Merkittävimpänä kevyen liikenteen hankkeena Kon-tiontien jalkakäytävä muutettiin kevyen liikenteen väyläksi. Toisena liikenteen turvallisuutta parantava koh-teena toteutettiin V.I. Oksasenkadun ja Sinisalon kadun risteyksen leventäminen ja saarekkeet. Uudelleen päällystyskohteina toteutettiin mm. Hämeenkatu ja Kalapojankatu. Leikkipuistona toteutettiin Vahteriston leikkipuisto. Kunnallistekniikan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 460 000 euroa. Elinkeinohankkeina toteutettiin mm. Tehdaskylänkuja ja Virmanojankadun lopputyöt. Elinkeinohankkeiden rakentamisen kokonaiskustannukset 170 000 euroa. Arolammin eritasoliittymän toteuttaminen käynnistyi toukokuussa 2015. Urakan on tarkoitus valmistua loka-kuussa 2016. Arolammin eritasoliittymään kohdistettu rahoitus vuodelle 2016 oli korjatussa investointibudje-tissa 2 222 000 euroa. Kohteen toteutuma oli 1 100 000 euroa. Peltosaaren sillan saneeraus käynnistyi ke-väällä 2015 ja valmistui lokakuussa 2015. Peltosaaren sillalle kohdistettu rahoitus vuodelle 2016 oli 2 000 000 euroa. Kohteen toteutuma oli 1 800 000 euroa. Molempien hankkeiden urakat toteutettiin edullisessa taloudellisessa suhdanteesta ja tästä johtuen kunnallistekniikan kokonaisrahoitus alitettiin 1 300 000 eurolla. Arolammin osalta säästöä saavutetaan myös vuonna 2016. Kaupungin katuvalaistusta uusittiin energiatehokkaammaksi 260 000 eurolla. Pääosa uusimisesta toteutettiin led-tekniikalla. Tonttituotannon rahoituksella jatkettiin piikinmäen alueen rakentamista 80 000 eurolla. Asuntoalueiden viimeistelytöitä tehtiin mm. Linnustajan- Puolukka- ja Mustikkapolulla sekä Sivakka- ja Tyy-neläntiellä. Asuntoalueiden viimeistelytöiden kokonaiskustannukset olivat 120 000 euroa. Kalusto Toimialojen kalustohankinnat olivat yhteensä 0,6 milj.euroa ja toteutuivat budjetoidun mukaisesti.


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtE

ro v

rtT

ote

utu

nu

tn

us

arv

iovu

os

ien

20

15

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

ku

sta

nn

us

-ve

roto

nk

äyt

tö+

mu

uto

sa

rvio

sta

%

MA

A-

JA

VE

SIA

LU

EE

T

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t5

00

000

500

00

06

44

506

144

50

61

44

506

Tulo

t4

90

0 0

00

4 90

0 0

00

2 2

29

946

-2 6

70

05

4-2

67

0 0

54N

etto

-4 4

00

000

-4 4

00

00

0-1

58

5 44

02

814

56

02

81

4 5

60M

aa-

alu

eid

en o

sto

on

ja la

inh

uud

atu

s-

ja e

rotta

mis

kus

tann

uks

iin v

ara

tut m

äärä

rah

at.

Mä

ärä

rah

a o

n s

idot

tu la

inan

otto

on

.M

aa-

alu

den

myy

ntit

ulo

iss

a o

n py

syv

ien

va

sta

avi

en

hyö

dyk

keid

en m

yyn

nist

ä sa

ata

vat t

ulo

t ko

ko lu

ovu

tus

arvo

n m

ää

räis

en

ä.H

ank

inta

hin

nan

ylit

tävä

arv

o e

li m

yyn

tivo

iton

os

uus

on

tulo

ina

käy

ttöta

lous

ao

sas

sa

ka

rtta

- ja

ton

ttip

alv

elu

iss

a.

Yh

tee

ns

äM

en

ot

50

0 0

00

50

0 0

00

64

4 5

06

14

4 5

06

14

4 5

06

Tu

lot

4 9

00

00

04

90

0 0

00

2 2

29

94

6-2

67

0 0

54

-2 6

70

05

4N

ett

o-4

40

0 0

00

-4 4

00

00

0-1

58

5 4

40

2 8

14

56

02

81

4 5

60

Ra

ke

nn

uk

se

t

Me

no

t0

03

0 0

003

0 0

00

30

000

Tulo

t0

0-7

62

9-7

62

9-7

629

Ne

tto0

03

7 6

293

7 6

29

37

629

Ra

ke

nn

uk

se

t yh

tee

ns

äM

en

ot

00

30

00

03

0 0

00

30

00

0T

ulo

t0

0-7

62

9-7

62

9-7

62

9N

ett

o0

03

7 6

29

37

62

93

7 6

29

OS

AK

KE

ET

JA

OS

UU

DE

T

Ka

up

un

gin

ha

llitu

s

Me

nois

sa

va

rau

s o

sak

keid

en

ost

oon

ja tu

lois

sa

Me

no

t3

0 00

010

8 0

00

48

1 68

345

1 6

83

37

3 6

83m

yytä

vie

n os

akk

eid

en lu

ovu

tus

arv

o. H

an

kin

tah

inn

anTu

lot

40

1 00

040

1 0

00

72

6 13

432

5 1

34

32

5 1

34yl

ittä

vä a

rvo

eli

myy

ntiv

oito

n o

su

us o

n tu

loin

a k

äyttö

talo

us-

Ne

tto-3

71

000

-29

3 0

00

-24

4 45

112

6 5

49

48

549

os

ass

a k

ohd

as

sa k

esk

ush

alli

nto/

yle

inen

joh

tam

inen

Tili

npä

ätö

kse

ssä

me

noih

in o

n k

irjat

tu K

oy

Riih

imä

en

Jää

ha

llin

ja K

oy

Riih

imä

en

Pa

loa

sem

an p

ää

om

ava

stik

kee

tyh

tee

nsä

37

2.2

43

euro

a.

Os

ak

ke

et

ja o

su

ud

et

yhte

en

sä

Me

no

t3

0 0

00

10

8 0

00

48

1 6

83

45

1 6

83

37

3 6

83

Tu

lot

40

1 0

00

40

1 0

00

72

6 1

34

32

5 1

34

32

5 1

34

Ne

tto

-37

1 0

00

-29

3 0

00

-24

4 4

51

12

6 5

49

48

54

9


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtE

ro v

rtT

ote

utu

nu

tn

us

arv

iovu

os

ien

20

15

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

ku

sta

nn

us

-ve

roto

nk

äyt

tö+

mu

uto

sa

rvio

sta

%

TIL

AH

AN

KK

EE

T

Ka

up

un

gin

talo

n u

ud

em

ma

n o

sa

n p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t3

85

03

50

00

00

Ku

sta

nn

usa

rvio

sel

viä

ä ha

nke

su

unn

itte

lun

yhte

yde

ss

äTu

lot

00

00

00

0N

etto

3 8

50

35

00

00

0

Mä

kik

uja

n p

erh

ek

oti

, la

aje

nn

us

/ p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t2

50

01

58

94

50

000

450

00

07

37

856

287

85

62

87

856

93

Tulo

t5

50

55

00

00

00

10

0N

etto

1 9

50

1 0

39

45

0 00

045

0 0

00

73

7 85

628

7 8

56

28

7 8

56

Tiil

ika

du

n k

un

tou

tum

isyk

sik

kö

Me

no

t3

10

03

11

60

00

00

10

1K

alu

stu

kse

n o

suu

s 7

0.0

00

euro

aTu

lot

1 5

00

1 3

51

00

15

0 11

715

0 1

17

15

0 1

171

00

Ha

nkke

en

tote

utu

kse

n eh

ton

a o

n A

RA

:n tu

en

sa

amin

en

Ne

tto1

60

01

76

50

0-1

50

117

-15

0 1

17

-15

0 1

17

Ura

mo

n k

ou

lun

pe

rus

pa

ran

nu

s

Me

no

t1

2 0

00

31

80

000

80

00

06

0 5

83-1

9 4

17

-19

417

1K

us

tan

nus

arv

io ja

ha

nkke

en

laa

juus

se

lviä

äTu

lot

00

00

00

0,

ha

nke

suu

nn

itte

lun

yh

teyd

ess

äN

etto

12

00

03

18

0 00

08

0 0

00

60

583

-19

41

7-1

9 4

17

Ke

sk

us

ke

itti

ön

ra

ke

nta

min

en

Me

no

t3

60

00

50

000

50

00

00

-50

00

0-5

0 0

00K

us

tan

nus

arv

io ja

ha

nkke

en

laa

juus

se

lviä

äTu

lot

00

00

00

0h

an

kes

uun

nitt

elu

n y

hte

yde

ssä

Ne

tto3

60

00

50

000

50

00

00

-50

00

0-5

0 0

00

Ja

lka

pa

lloilu

un

te

ko

nu

rmik

en

tän

ra

ke

nta

min

en

Me

no

t2

40

24

00

00

00

10

0E

hto

na

on

va

lton

avu

stu

kse

n s

aam

ine

nTu

lot

70

30

00

50

000

50

00

05

0 0

001

14

Ne

tto1

70

21

00

0-5

0 00

0-5

0 0

00

-50

000

Va

nh

an

Pa

loa

se

ma

n p

urk

am

ine

nM

en

ot

25

00

25

0 00

025

0 0

00

0-2

50

00

0-2

50

000

Ku

sta

nn

usa

rvio

ei s

isä

llä m

ah

do

llis

ia s

aa

stun

eita

ma

ita.

Tulo

t0

00

00

00

Siir

retty

kä

yttö

talo

ute

en.

Ne

tto2

50

02

50

000

250

00

00

-25

0 0

00

-25

0 0

00

Pe

rus

pa

ran

nu

ks

et/

ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

Me

no

t7

0 40

07

0 4

00

74

122

3 7

22

3 7

222

01

5: S

keitt

ipa

rkki

70

.40

0 e

uro

a, t

ulo

t 14

.40

0 e

uro

a.

Tulo

t1

4 40

01

4 4

00

0-1

4 4

00

-14

400

(enn

akk

om

aks

uu

n si

sälty

vä a

lv 5

.028

pa

lau

tuu

,N

etto

56

000

56

00

07

4 1

221

8 1

22

18

122

kun

pa

rkki

va

lmis

tuu

v. 2

01

6, a

vus

tuks

en

lopp

um

aks

atu

s

v. 2

01

6. L

op

ullin

en

me

no

69.0

94

, ne

tto 5

4.6

94)

Pe

rus

pa

ran

nu

ks

et/

te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t7

00

000

700

00

06

41

846

-58

15

4-5

8 1

54Tu

lot

50

000

50

00

05

6 0

006

00

06

000

Ne

tto6

50

000

650

00

05

85

846

-64

15

4-6

4 1

54

Tila

ha

nk

ke

et

yhte

en

sä

Me

no

t1

60

0 4

00

1 6

00

40

01

51

4 4

07

-85

99

3-8

5 9

93

Tu

lot

64

40

06

4 4

00

25

6 1

17

19

1 7

17

19

1 7

17

Ne

tto

1 5

36

00

01

53

6 0

00

1 2

58

29

0-2

77

71

0-2

77

71

0


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtE

ro v

rtT

ote

utu

nu

tn

us

arv

iovu

os

ien

20

15

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

ku

sta

nn

us

-ve

roto

nk

äyt

tö+

mu

uto

sa

rvio

sta

%

KU

NN

AL

LIS

TE

KN

IIKK

A

Ku

nn

alli

ste

kn

iika

n r

ak

en

tam

ine

nM

en

ot

80

0 00

080

0 0

00

86

6 16

06

6 1

60

66

160

Tulo

t0

00

00

Ne

tto8

00

000

800

00

08

66

160

66

16

06

6 1

60

Elin

ke

ino

alu

ide

n r

ak

en

tam

ine

nM

en

ot

20

0 00

020

0 0

00

16

7 99

2-3

2 0

08

-32

008

Tulo

t0

00

00

Ne

tto2

00

000

200

00

01

67

992

-32

00

8-3

2 0

08

Aro

lam

min

eri

tas

olii

ttym

än

ra

ke

nta

min

en

Me

no

t6

00

02

21

2 3

00

00

02

222

00

01

10

1 48

6-1

19

8 5

14

-1 1

20

514

5Tu

lot

01

79

00

00

0N

etto

6 0

00

2 3

00

00

02

222

00

01

10

1 48

6-1

19

8 5

14

-1 1

20

514

Pe

lto

sa

are

n s

illa

n p

eru

sp

ara

nn

us

Me

no

t2

00

01

72

00

0 0

00

2 00

0 0

00

1 8

25

899

-17

4 1

01

-17

4 1

019

2Tu

lot

00

00

00

0N

etto

2 0

00

17

2 0

00

00

02

000

00

01

82

5 89

9-1

74

10

1-1

74

101

Ka

tuva

lais

tuk

se

n s

an

ee

rau

s e

ne

rgia

teh

ok

ka

ak

si

Me

no

t2

50

000

250

00

02

92

724

42

72

44

2 7

24N

ykyi

ste

n e

loh

ope

ala

mp

pu

jen

va

ihto

Eu

P:n

20

05/

32Tu

lot

00

54

213

54

21

35

4 2

13d

ire

ktiiv

in e

delly

ttäm

älle

tas

olle

.N

etto

25

0 00

025

0 0

00

23

8 51

1-1

1 4

89

-11

489

To

ntt

itu

ota

nto

Me

no

t1

00

000

100

00

06

2 7

19-3

7 2

81

-37

281

Tulo

t0

00

00

Ne

tto1

00

000

100

00

06

2 7

19-3

7 2

81

-37

281

As

un

toa

lue

ide

n v

iime

iste

lyty

öt/

ka

du

t ja

pu

isto

tM

en

ot

15

0 00

015

0 0

00

12

3 52

2-2

6 4

78

-26

478

Myö

s ka

tuje

n p

äälly

stäm

ine

nTu

lot

00

00

0N

etto

15

0 00

015

0 0

00

12

3 52

2-2

6 4

78

-26

478

Ku

nn

alli

ste

kn

iikk

a y

hte

en

sä

Me

no

t5

80

0 0

00

5 7

22

00

04

44

0 5

02

-1 3

59

49

8-1

28

1 4

98

Tu

lot

00

54

21

35

4 2

13

54

21

3N

ett

o5

80

0 0

00

5 7

22

00

04

38

6 2

89

-1 4

13

71

1-1

33

5 7

11


INV

ES

TO

INT

IKO

HD

EK

us

tan

-E

de

ll.T

AT

A 2

01

5T

p 2

01

5E

ro v

rtE

ro v

rtT

ote

utu

nu

tn

us

arv

iovu

os

ien

20

15

+m

uu

tos

Ta

20

15

Ta

20

15

ku

sta

nn

us

-ve

roto

nk

äyt

tö+

mu

uto

sa

rvio

sta

%

KA

LU

ST

OH

AN

KIN

NA

T

Ka

up

un

gin

ha

llitu

s/ K

on

se

rni-

ja h

alli

nto

pa

lve

lut

Me

no

t1

21

000

121

00

08

9 0

70-3

1 9

30

-31

930

Tulo

t0

00

Ne

tto1

21

000

121

00

08

9 0

70-3

1 9

30

-31

930

So

sia

ali-

ja t

erv

eys

lau

tak

un

taM

en

ot

10

6 00

010

6 0

00

88

830

-17

17

0-1

7 1

70Tu

lot

00

0N

etto

10

6 00

010

6 0

00

88

830

-17

17

0-1

7 1

70

Siv

isty

sp

alv

elu

tM

en

ot

22

8 00

022

8 0

00

22

4 21

8-3

78

2-3

782

Tulo

t0

00

Ne

tto2

28

000

228

00

02

24

218

-3 7

82

-3 7

82

Ku

lttu

uri

- ja

va

pa

a-a

ika

jao

sto

Me

no

t2

3 00

02

3 0

00

19

999

-3 0

01

-3 0

01Tu

lot

00

0N

etto

23

000

23

00

01

9 9

99-3

00

1-3

001

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

Me

no

t1

52

000

152

00

02

01

360

49

36

04

9 3

60Tu

lot

00

45

290

45

29

04

5 2

90N

etto

15

2 00

015

2 0

00

15

6 07

04

07

04

070

Ka

lus

toh

an

kin

na

t yh

tee

ns

äM

en

ot

63

0 0

00

63

0 0

00

62

3 4

77

-6 5

23

-6 5

23

Tu

lot

00

45

29

04

5 2

90

45

29

0N

ett

o6

30

00

06

30

00

05

78

18

7-5

1 8

13

-51

81

3

INV

ES

TO

INT

IOS

A Y

HT

EE

NS

ÄM

en

ot

8 5

60

40

08

56

0 4

00

7 7

34

57

7-8

25

82

5-8

25

82

5T

ulo

t , j

ois

ta5

36

5 4

00

5 3

65

40

03

30

4 0

71

-2 0

61

32

9-2

06

1 3

29

* R

aho

itus

os

uud

et

64

400

64

40

03

10

330

245

93

02

38

301

* O

ma

isu

ude

n m

yynt

itulo

t5

30

1 0

00

5 30

1 0

00

2 9

93

741

-2 3

07

25

9-2

29

9 6

30N

ett

o3

19

5 0

00

3 1

95

00

04

43

0 5

06

1 2

35

50

41

23

5 5

04

Ra

ken

nus

inve

sto

intie

n to

teu

ttaja

on

Tek

niik

an

ja y

mp

äris

tön

toim

iala

.T

ekn

ine

n la

uta

kun

ta ra

po

rtoi

inve

stoi

ntie

n to

teut

umis

en

osa

vuo

sika

tsa

uste

n y

hte

yde

ssä

.

67 Tilinpäätös 2015 TOIMIELIN KESKUSHALLINTO TEHTÄVÄN KUVAUS Sisältää kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2015 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2014 2015 +muutos -toteuma %Menot -10 296 923 -10 080 000 -10 080 000 -10 138 716 58 716 101Tulot 1 909 033 1 732 900 1 732 900 2 196 564 -463 664 127Netto -8 387 890 -8 347 100 -8 347 100 -7 942 152 -404 948 95

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2015 Toteutuma Ero Ta+m Tot2014 2015 +muutos -toteuma %

Myyntituotot 435 148 459 000 459 000 433 492 25 508 94Maksutuotot 0 6 700 6 700 8 801 -2 101 131Tuet ja avustukset 807 303 698 200 698 200 848 029 -149 829 121Muut toimintatuotot 666 582 569 000 569 000 906 242 -337 242 159Toimintatuotot 1 909 033 1 732 900 1 732 900 2 196 564 -463 664 127

Henkilöstökulut -3 822 126 -3 636 700 -3 636 700 -3 588 229 -48 471 99Palvelujen ostot -4 772 459 -4 796 200 -4 796 200 -4 725 380 -70 820 99Aineet ja tarvikkeet -93 069 -149 300 -149 300 -110 753 -38 547 74Avustukset -1 002 210 -891 400 -891 400 -893 025 1 625 100Muut toimintakulut -607 059 -606 400 -606 400 -821 329 214 929 135Toimintakulut -10 296 923 -10 080 000 -10 080 000 -10 138 716 58 716 101

Toimintakate -8 387 890 -8 347 100 -8 347 100 -7 942 152 -404 948 95 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Keskushallinnon toimintamenot ylittyivät n. 58.700 euroa ja tulot ylittyivät n. 463.700 euroa. Kaupungin valtuuston menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan menot ylittyivät n. 5.100 euroa ja tulot ylittyivät n. 2.700 euroa. Tarkastuslautakunnan menojen ylittyminen johtuu sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä aiheutuneista laite- ja liittymäkustannuksista. Yleisen johtamisen vastuualueella toimintatuottoja kertyi liki 341 000 euroa budjetoitua enemmän. Summa koostuu pääosin osakkeiden myyntivoitoista saaduista tuotoista. Toimintakulujen ylittyminen noin 268 000 eurolla aiheutui pääosin Kiinteistö Oy Ritylän osakekannan myymisen aiheuttamista luottotappioista. EU – hanketoiminnan nettomenot alittuivat runsaat 39 000 euroa vähäisen hankemäärän vuoksi. Elinkeinoelämän edistämisen toimintamenot alittuivat reilut 12 000 euroa. YritysVoimala Oy:n maksuosuus jäi budjetoitua pienemmäksi. Kaupungin avustus Riihimäen Teatteri Oy:lle oli 620 000 euroa ja Kesäkonserteille 35 000 euroa.

68 Tilinpäätös 2015 Työllisyyden hoidon nettomenot alittuivat noin 215 000 euroa talousarvioon verrattuna. Työllisyydenhoidon menot jäivät noin 110 000 euroa talousarvioon varattua määrärahaa pienemmäksi pääosin kuntouttavaan SER- purkutoimintaan varatun määrärahan käyttämättömyyden ja kierrätyskeskuksen menojen alittumisen vuoksi. Työllisyydenhoidon tuotot olivat noin 105 000 euroa ennakoitua suuremmat. Tuottoja kasvattivat kierrätyskeskuksen myyntitulot ja velvoitetyöllistettävistä saadut arvioitua suuremmat työllistämistuet. Konserni- ja hallintopalveluiden toimintatulot ylittyivät yhteensä n.10 000 eurolla. Puhelinvaihteen, monista-mon ja kahvion tulot alittuivat n. 64.000 euroa. Pysäköinninvalvonnan tulot ylittyivät n. 44.000 euroa ja työ-terveyshuollon tulot n. 30.000 euroa. Toimintamenot alittuivat yhteensä lähes 60 000 eurolla. RHL-Data Oy:lle maksettavat palvelukeskusmenot alittuivat lähes 120 000 euroa, työterveyshuollon menot ylittyivät n. 80.000 euroa ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin kului n. 20.000 euroa budjetoitua enemmän. Henkilöstöme-noista säästyi noin 34 000 euroa eläköitymisten ja irtisanoutumisen johdosta ja aine- ja tarvikeostoista lähes 16 000 euroa. Muiden toimintakulujen ylitys, n.10.000 euroa, aiheutui oikeudenkäyntimenoista ja pysäköinnin valvonnan luottotappioista. Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Keskushallinto 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 32,3 34,0 34,0 32,2 95 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Tarkastuslautakunta 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 0,3 0,3 0,3 0,3 100

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Yleinen johtaminen 2014 2015 +muutos %


Elinkeinoelämän edistäminen

Maksuosuudet Tp 2014 Ta 2015+

muutos Tp 2015

YritysVoimala Oy 88 134 100 700 83 937 Alueellinen maaseutuyksikkö 13 367 14 800 13 890 Eläkemenoperusteinen maksu 2 687 2 500 2 517 Vanajavesikeskusyhteistyö 2014 - 2017 5 000 5 000 5 000 (Kh 25.3.2013 §168)

HHT-kasvukäytävä 2013-2015 (Kh 7.10.2013 § 440) 10 000 8 000 8 344 jatko 2015 - 2017 10.8.2015 § 287)

AirPark -esiselvityshanke (Kh 2.2.2015 §42) 3 500

HAMK/Hyria -kampus yhteistyö 1 700 Kauppakamarin jäsenmaksu 5 939 6 000 6 016 Maksuosuudet yhteensä 125 127 137 000 124 904

69 Tilinpäätös 2015 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Kulttuurin tukeminen 2014 2015 +muutos %

Riihimäen Teatteri Oy Kävijämäärä 16069 15 000 15 000 12 785 85 Kesäkonsertit Konsertit 16 16 16 18 113 Kuulijat 2621 2 500 2 500 2409 96 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Työllisyydenhoito 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3 5 5 5 100 Muut tunnusluvut Työllistetyt 70 40 40 49 122 Velvoitetyöllistetyt 11 10 10 21 210 Oppisopimukset 9 2 2 2 100 Työvuosia yhteensä 31 27 27 23 85 Kesätyöpaikat 99 100 100 100 100 Siviilipalveluksessa 3 3 3 3 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Konserni- ja hallintopalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 23,5 23,5 23,5 21,3 91

70 Tilinpäätös 2015 KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTAKATSAUS Yleistä Syksyllä 2013 käynnistetyn kuntarakenneselvitystyön 2. vaihe jatkui vuoden 2015 aikana. Selvitystyön ra-portti yhdistymissopimuksineen ja -esityksineen valmistuivat toukokuussa 2015. Asiasta päätettiin 28.9.2015 pidetyissä kuntien valtuustoissa, joissa naapurikunnat, Hausjärvi ja Loppi, hylkäsivät kuntaliitosesityksen. Hämeen liiton kanssa vuonna 2015 tehty yhteistyö kohdistui liikenneasioiden edunvalvonnan ohella sosiaali- ja terveystoimen maakunnalliseen yhteistyöhön, jonka hallinnointi hoidettiin maakuntaliiton toimesta. Kanta-Hämeen Sote III – yhteistyö jatkuu valtakunnalliset linjaukset huomioiden maakunnan kuntien yhteistyönä vuonna 2016. Johtavista luottamushenkilöistä nimetty taloustoimikunta tarkasteli alkuvuoden 2015 aikana kaupungin talou-den tilaa ja erilaisia vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseksi. Taloustoimikunnan raporttia hyödynnettiin joiltakin osin vuoden 2016 talousarvion valmistelussa. Kunnan tulee seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpi-teitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kaupunginvaltuusto käsitteli 7.12.2015 hyvinvointiker-tomuksen, jossa on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.3.2015 Riihimäen kaupungille hankintastrategian, jonka tavoitteena on tehos-taa kaupungin taloutta, parantaa hankintojen laatua ja kehittää hankintojen suunnitelmallisuutta. Hankinta-strategian hyväksymisen yhteydessä kaupunginhallitus edellytti myös hankintastrategian toimenpiteiden toteutumisen seurantaa. Hankintastrategiaa valmistelleen työryhmän vuoden 2015 seurantaraportti hankin-tastrategian toimenpideohjelman toteuttamisesta käsiteltiin kaupunginhallituksessa 18.1.2016. Riskienhallinnan keskeinen osa on toimintaympäristön ja riskien analysointi, hallinnan menettelyiden määrit-tely ja niiden systemaattinen toimeenpano ja valvonta. Kaupunginhallitus käsitteli 15.6.2015 hallintokuntien täyttämien riskienhallintalomakkeiden perusteella toimialoille tyypillisimmät riskit. Kaupunginhallitus edellytti, että riskienhallintatyö laajennetaan konserniyhteisöihin ja päätti samalla toimialojen riskienhallinnan seuran-nan järjestämisestä. Kaupunginhallitus käsitteli riskienhallinnan seurantaraportin 18.1.2016. Kaupungin viestinnässä painottui kahtena aikaisempana vuonna uusien ja kehitettyjen viestintäkanavien hyödyntäminen. Sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä jatkui etenkin sähköisten viestintäkanavien aktivointi ja ylläpito. Henkilöstökyselyn tulokset kertoivat, että tiedon kulku on parantunut, ja kuntalaiskyselyn tulosten mukaan Riihimäen imagon on kohentunut. Markkinoinnissa jatkui asumisen ja tonttien markkinointiyhteistyö Hausjärven ja Lopen kanssa suunnittelemalla yhteistä markkinointia kolmen vuoden tähtäimellä. Riihimäen seutua esiteltiin sijoittumismahdollisuutena verkossa, esitteissä ja Omakoti-messulla. Lisäksi tehtiin imago-kuvauksia seudun keskeisimmistä elinkeinoista. EU -hanketoiminta EU -hanketoiminnassa vuosi 2015 painottui edelleen uuden ohjelmakauden erilaisten rahoitushakujen käyn-nistämiseen, mikä näkyi myös vähäisenä määrärahojen käyttönä. Vuonna 2015 päättyi edellisen ohjelma-kauden nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvä ESR -hanke. Uuden ohjelmakauden hankkeista vain maaseu-tuohjelmaan kuuluva EMO ry:n hallinnoima Leader -toimintaryhmätyö käynnistyi. Lasimuseon CIMO/Creative Europe -hanke ja ”Nuorten turvatut opiskelu- ja työpolut -ESR hanke, joihin kaupunginhalli-tus myönsi rahoitusta, eivät saaneet hankkeita koskevissa käsittelyissä myönteisiä EU -tukipäätöksiä.

71 Tilinpäätös 2015 Elinkeinoelämän edistäminen Elinkeinoelämän edistämistä toteuttivat Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy yhdessä Hyvinkään - Riihimäen alueen kuntien yhteisen yritysneuvontapalveluja tuottavan YritysVoimala Oy:n kanssa. Molempien yhtiöiden toimin-ta on ollut asetettujen tavoitteiden mukaista ja yhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen sisältyy konser-nitavoitteiden toteutumisraporttiin. Kulttuurin tukeminen Kaupungin avustus Riihimäen Teatteri Oy:lle vuonna 2015 oli 620.000 euroa ja Kesäkonserttien 35.000 eu-roa. Riihimäen Teatteri Oy:n ja Kesäkonserttien asettamien tavoitteiden toteutuminen sisältyvät konsernita-voitteiden toteutumisraporttiin. Työllisyyden hoito Kaupungin työllisyydenhoidossa panostettiin erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, yhteistyössä sosiaalitoimialan, TE- hallinnon sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Kaupunki työllisti kaikkiaan 70 työtöntä, yhteensä noin 23 henkilötyövuoden verran. 16–19-vuotiaille koulu-laisille tarjottiin 100 kesätyöpaikkaa ja viidelle riihimäkeläiselle yhdistykselle maksettiin työllistämislisää riihi-mäkeläisen työttömän työllistämiseen. Kaupunki osti Hyvinkään Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöltä 33 nuorten työpajapaikkaa joka tarjosi työpajatoimintaa vuoden aikana yhteensä 185 riihimäkeläiselle nuorelle, käyttöasteen ollessa 104 %. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät kasvoivat 79 % vuoden aikana. Kaikkiaan kuntouttavaa työtoimin-taa tarjottiin vuoden aikana 350 asiakkaalle ja tehtyjä päiviä kertyi yhteensä 18 727, eli määrä kasvoi 96 % edellisvuodesta. Riihimäen Kierrätyskeskus toimi ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden uusissa tiloissaan, tavoittaen vuoden aikana 91 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, joille käyttöpäiviä kertyi yhteensä 7938, täyttöasteen ollessa 79 %. Kierrätyskeskuksen myymälän myynti oli keskimäärin 10 616 euroa kuukaudessa. Konserni- ja hallintopalvelut Eläköitymiset ja irtisanoutuminen vähensivät noin kahdella henkilötyövuodella konserni- ja hallintopalvelui-den henkilöstömäärää ja samalla edellyttivät tehtävien uudelleen organisointia. Syksyllä tehdyn, joka toinen vuosi toteutettavan henkilöstökyselyn tulosten pohjalta laadittiin työyksikkökoh-taiset kehittämissuunnitelmat. Riskien ja vaarojen arvioinnit käytiin myös läpi kaikilla työpaikoilla ja niiden pohjalta laadittiin riskienhallinnan toimenpidesuunnitelmat, jotka ovat pohjana uudelle työsuojelun toiminta-suunnitelmalle. Esimiestyötä ja yhtenäisiä esimiestyön käytäntöjä tuettiin esimieskirjeillä sekä ajankohtaisiin teemoihin kes-kittyneillä esimiesiltapäivä-tilaisuuksilla. Kaikille esimiehille tehtiin keväällä osaamiskartoitus, jonka pohjalta kehitetään esimiestaitoja sekä paikallisella koulutuksella että oppisopimuskoulutuksena toteutettavalla esi-miesvalmennuksella. Uusien esimiesten perehdytyksen avuksi laadittiin perehdyttämisohjeet. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä liittyen erityisesti työkykypulmien varhaisen tuen käytän-töihin, osatyökykyisyystilanteiden hoitoon sekä myös kustannusten seurantaan ja niiden hillitsemiseen. Henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat n. 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurinta kasvu oli vanhus-tenhuollon tehtävissä, samoin kuin muissa ruumiillisesti raskaissa tehtävissä, kuten siivous- ja keittiötöissä painottuen ikääntyneisiin työntekijöihin. Henkilöstömäärältään suurimman sopimusalan eli KVTES:n osalta saatiin päätökseen koko sopimusalan henkilöstön tehtäväkuvausten sekä tehtävän vaativuuden arviointien päivitykset.

72 Tilinpäätös 2015 KAUPUNGINHALLITUS Kehittämiskohteet 2015 - 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto Vuonna 2013 Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa käynnistetty kuntarakenneselvitystyö jatkuu vuonna 2015. Selvitystyön ensimmäinen vaihe valmistui keväällä 2014. Kunnat päättivät syyskuussa 2014 jatkaa toisen vaiheen eli varsinaisiin liitosvaiheen selvitystyötä. Tavoitteena on saada selvitystyö päätöksentekoa varten valmiiksi keväällä 2015. Työ on kytketty toteutusaikataulultaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkai-suihin. Toiminnan kustannustehokkuus Toiminnan ja talouden ohjaustyössä hyödynnetään vuonna 2013 hankittua Kuntamaisemajärjestelmää, jonka raporttien pohjalta toimialat on velvoitettu asettamaan tavoitteita kustannusrakenteesta poikkeaville toimin-noille. Uuteen kuntalakiin ollaan ottamassa uusia säännöksiä koko kuntakonsernin johtamisen vastuu- ja toimival-tasuhteista. Uusi kuntalaki hyväksytään keväällä 2015. Omistajaohjausta koskevan uuden sääntelyn tarkoi-tuksena on tehostaa kuntakonsernin toimintaa kokonaisuutena. Uudet säännökset edellyttävät ainakin hallin-tosäännön muuttamista, omistajaohjauksellisten periaatteiden sekä konserniohjeiden ja periaatteiden tarkis-tamista. Riihimäen kaupunki vahvistaa omistajaohjausta uudistamalla konserni- ja omistajaohjeet uuden lainsäädännön vaatimusten mukaiseksi. Kaupungin uudella hankintastrategialla vahvistetaan hallintokuntien hankintaosaamista, hyödynnetään sähköisiä hankintatyökaluja ja parannetaan hankintojen laatua. Henkilöstöpolitiikka Sujuvat henkilöstövaihdokset ja pätevän henkilökunnan saatavuus varmistetaan toimivilla rekrytointiproses-seilla ja vaalimalla hyvää työnantajamainetta kireässäkin taloustilanteessa. Keskitetty sijaisrekrytointi hoitaa tehokkaasti lyhytaikaisten sijaisten hankinnan, helpottaen merkittävästi esimiesten työtä. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan myös muutos- ja kehittämistilanteissa ottaen henkilöstö aktiivi-sesti mukaan toiminnan suunnitteluun. Työpaikkojen turvallisuus varmistetaan päivittämällä riskien- ja vaaro-jen kartoitus. Palkkauksen kannustavuutta lisätään luomalla ohjeistus yksilöiden ja ryhmien kertaluontoiseen palkitsemi-seen. Työllisyyspolitiikka Työllisyyden hoidon painopistealueina ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen erityisesti nuorten työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan keinoin. Tavoitteena on kohdentaa riihimäke-läisille työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää saaneille henkilöille monipuolisia palveluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kierrätyskeskustoimintaa laajennetaan sähkö- ja elektroniikkaromun purkuun. Toiminnassa selvitetään vai-keasti työllistyvien henkilöiden työllistymisedellytyksiä ja toisaalta kehitetään toimintatapoja kaupunkilaisten ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisäämiseksi sekä osallisuuden mahdollistamiseksi.

73 Tilinpäätös 2015 MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikassa panostetaan kaupungin elinkeinoelämän kehittymiseen, jossa painopisteenä on jo toi-mivien yritysten kehittäminen sekä uusien yritysten sekä innovatiivisten yritysten saaminen Riihimäelle. Elin-keinopalveluja tarjoavien yhtiöiden (Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy sekä YritysVoimala Oy) kaupungin asetta-mien linjausten perusteella asettamat vuoden 2015 yksityiskohtaiset tavoitteet ovat talousarviokirjan konser-nia koskevassa osassa. Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä Vuonna 2015 jatketaan Riihimäen kaupungin strategian 2014–2016 mukaista toteuttamista viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Vuonna 2015 jatkuu eri kohderyhmien tavoittaminen monikanavaisesti, jotta yhteiset päämäärät ja tunnetuksi tekeminen saavutetaan. Sisäisessä viestinnässä sähköisten viestintäkeinojen aktivointi jatkuu, muun muassa uudistetun intran tavoi-tettavuutta lisätään uutiskirjeen ja sisäisen sosiaalisen median avulla. Sidosryhmäviestinnässä jatkuu vies-tinnän kehittäminen ja tarkoituksenmukaisten keinojen kartoitus. Ulkoisessa viestinnässä jatkuu verkkovies-tinnän kehittäminen osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmista. Vuonna 2015 otetaan käyttöön uusittu verkkopalvelu, jossa yhtenä päätavoitteena on kohderyhmien saavutettavuuden lisääminen. Ulkoisessa vies-tinnässä jatketaan vuonna 2014 käyttöönotettujen viestintäkeinojen markkinointia. Markkinointi painottuu edelleen seudullisen asumisen ja yrittämisen markkinointiin, jossa pääkohderyhmänä on metropolialue.

EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE Kokonaisvaltainen kaupungin kehittäminen edellyttää aktiivista maanhankintaa sekä asumis- että yritystar-peisiin. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulee tehdä luontoarvot säilyttäen ja yleiskaavatyötä viedä eteen-päin maankäytön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Kaupungin toiminnan kehittämisessä ekologisen kestävyy-den huomioiminen sekä viheralueiden turvaaminen ovat keskeisiä. TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan tulojen kehitykseen (talouden tervehdyttäminen) ja lainamäärä vä-henee vuosittain kaupunginvaltuuston päättämän lainanlyhentämisohjelman mukaisesti.

- Palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömenot eivät kasva (tuottavuustavoite 0,5 %). - Kaupungin kaikkien palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen siten, että prosessit ovat

optimaaliset ja kustannustehokkaat - Tilojen käytön tehostaminen - Tuloperustan vahvistaminen

74 Tilinpäätös 2015 Toiminnalliset tavoitteet 2015 Kehittämiskohteet 2015 – 2017

Toiminnalliset tavoitteet 2015

Arviointimenetelmät / Mittari

Toteutuminen 1.1.–31.12.2015

Toiminnan kustannus-tehokkuus

Hankintaosaaminen Hankintastrategian täytän-töönpano

Sähköisten hankintatyö-kalujen käyttöönotto

Sähköinen hankintatyöka-lu on aktiivisesti käytössä. Hankintastrategian toi-menpideohjelman vuoden 2015 seurantaraportti on käsitelty kaupunginhalli-tuksessa 18.1.2016.

Riskienhallinta

Riskienhallinta säännölli-seksi osaksi päätöksente-koa.

Riskienhallintatyöryhmän työn vakiinnuttaminen, hallintokuntien ohjeistus, riskienhallintalomake.

Työryhmän kokoontumi-nen on säännöllistä. Toi-mialojen riskikartoitus on tehty ja riskien seuranta-raportti on käsitelty kau-punginhallituksessa 18.1.2016. Riskienhallin-talomake on täytettävänä konserniyhteisöissä.

Työllisyyspolitiikka Työllisyyden hoito Nuoriso- ja pitkäaikaistyöt-

tömyyden alentaminen palveluja oikein kohdenta-malla.

Nuoriso- ja pitkäaikais-työttömyyden nousu hi-dastuu. Työmarkkinatuen lasken-nallinen kuntaosuus 2,5 milj.euroa laskee aktivoin-titoimenpiteillä 1,5 milj. euroon. Riihimäen työttömyysas-teen vertailu koko maan vastaavaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuo-den aikana n. 3 %, kun se v 2014 kasvoi noin 7 %. Alle 25-vuotiaiden työttö-myys (17,2 %) on pysynyt vuoden 2014 tasolla, ollen myös valtakunnan keski-määräistä tasoa. Työmarkkinatuen kunta-osuussäästöä on saatu toimenpiteillä aikaan noin 750 000 euroa. Kunta-osuus oli 2 250 000 e. Työttömyysasteen kes-kiarvo oli Riihimäellä 12,2 % (koko maa 13,4 %).

Henkilöstöpolitiikka Sujuvat henkilöstövaih-dokset

Vakinaiset tehtävät saa-daan täytettyä pätevillä hakijoilla, eikä lähtövaihtu-vuus kasva.

Pätevien hakijoiden mää-rä ja lähtövaihtuvuus il-man eläköityviä.

Vakinaisesta palvelukses-ta lähti pois 62 työntekijää muutoin kuin eläkkeelle (41/2014). Henkilöstö-vaihdoksia on ollut aikai-sempaa enemmän eten-kin sivistystoimessa ja

75 Tilinpäätös 2015 Kehittämiskohteet 2015 – 2017




Keskitetty sijaisrekrytointi hoitaa tehokkaasti lyhytai-kaisten sijaisten välityksen kaikkien isoimpien ammatti-ryhmien osalta.

Sijaisrekrytointien täyttö-aste.

sosiaalitoimen esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Valtaosa vakansseista on saatu täytettyä pätevillä hakijoilla. Joissakin tehtä-vissä on jouduttu alenta-maan kelpoisuusvaati-musta. Sijaisrekrytoinneissa täyt-töaste on pysynyt hyvänä. Koti- ja vanhuspalvelujen osalta se oli 95 %.

Työhyvinvointi Henkilöstöön kohdistuvat muutokset ja säästötoimet hoidetaan avoimesti ja yh-teistoiminnallisesti, jotta luottamus työnantajaan ei laske. Toimintoja ja työprosesseja kehitetään sujuvammiksi tiiviissä yhteistyössä henki-löstön kanssa, jotta henki-löstö kokee voivansa vai-kuttaa työhönsä. Työpaikkojen työolosuhteita kehitetään työn sujuvuutta ja turvallisuutta edistäväksi päivittämällä vaarojen ja riskien kartoitukset kaikissa työyksiköissä.

Henkilöstökyselyn tulos. Henkilöstökyselyn tulos. Läheltä piti - sekä turvalli-suushavaintoilmoitusten määrä kasvaa verrattuna edellisiin vuosiin. Työta-paturmien ja niistä mak-settavien korvausten määrä laskee edellisistä vuosista.

Henkilöstökyselyssä vas-taajista 83 % koki kau-pungin hyväksi ja luotet-tavaksi työnantajaksi (2013: 85 %). Omaan työhön vaikutta-misen mahdollisuuksiin tyytyväisiä oli 77 % vas-taajista (2013:83 %). Turvallisuushavaintojen määrä pysyi ennallaan. Työtapaturmien määrä laski, mutta työmatkata-paturmat lisääntyivät. Tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot kasvoi-vat samoin kuin niistä maksettavat korvaukset.

Selkeät ja kannustavat palkkausjärjestelmät

Luodaan yksilöiden ja ryh-mien kertaluontoiseen pal-kitsemiseen selkeät palkit-semisjärjestelmät.

Kertakorvauksen maksa-miseen laadittu ohje.

Kertakorvauksen käyt-töönottoa on valmisteltu kotipalvelussa, jossa se sidotaan vuodelle 2016 asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Loppuvuodesta jaettiin ensimmäinen uudenlai-nen työyhteisöjen tunnus-tuspalkinto (Roikka) tu-loksellisuuden ja työhy-vinvoinnin edistämisestä (Kierrätyskeskukselle).





Elinkeinopolitiikka Tulopohjan vahvistami-nen

Yritysten työpaikkojen li-sääminen Väestön lisäys

Työpaikkaomavaraisuus Väestömäärä 31.12.

Työpaikkaomavaraisuus oli viimeisimmän, eli v. 2013 mukaan 89,27 % (88,55 % v. 2012). Asukasluku oli 31.12.2015 ennakkotiedon mukaan 29.263 asukasta, vähen-nys 0,3 %.

Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja vies-tintä

Ulkoinen viestintä/ verkkoviestinnän kehit-täminen

Uuden verkkopalvelun käyt-töönotto / kuntalaisten saa-vuttamisen ja vaikutusmah-dollisuuksien lisääminen.

Verkkopalvelun käyttöön-otto. Verkkopalvelun kävijöiden määrän kasvu Kuntalaiskysely 2015

Uusi verkkopalvelu on otettu käyttöön 7.4.2015. Verkkopalvelun kävijöiden määrä on vähentynyt 1/3 viime vuodesta. Verkko-palveluja oppilashuolto-järjestelmien vaihdokset vaikuttavat kävijöiden määrään. Myös muuta viestintää on lisätty. Kuntalaiskyselyssä väit-tämä ”Riihimäellä on helppo osallistuja ja vai-kuttaa” nousi 3,01:een (v. 2013 2,81) ja väittämän ”Riihimäellä on hyvä ima-go” nousi 2,86:een (v. 2013 2,74).

Markkinointi/seudullinen asumisen ja yrittämisen markkinointi

Riihimäen seudun elinvoi-man lisääminen.

Uudet asukkaat Uudet yritykset Kasvanut tonttimyynti

Asukasluku oli 31.12.2015 ennakkotiedon mukaan 29.263 asukasta, vähen-nys 0,3 %. Vuonna 2015 tontteja luovutettiin 38 kappaletta (tavoite 51).

Sisäinen viestintä/ Säh-köisten viestintäkeino-jen aktivointi jatkuu

Sisäisen viestinnän määrän kasvu ja työtyytyväisyyden paraneminen.

Henkilöstökysely 2015 70 % vastaajista kokee saavansa riittävästi tietoa kaupungin toimintaan liittyvistä yleisistä asioista. (v. 2013 67 %). Kaupun-gin sisäiseen tiedotuk-seen tyytyväisten osuus on noussut, ollen nyt 66 % (v. 2013 64 %).





Talouden tasapainot-taminen

Talouden tasapainotta-minen

Palvelut järjestetään siten, että henkilöstömenot eivät kasva. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lakisäätei-nen palvelumitoitus edellyt-tää lisähenkilöstön palk-kaamista ja toiminnassa voidaan lisähenkilöstön avulla saavuttaa selkeitä kustannussäästöjä - eläköityminen ja muu henkilöstöpoistuma hyö-dynnetään siten, että re-surssit suunnataan sinne, missä tarve on välttämätön. Tämä edellyttää hallinto-kunnat ylittävää tarkastelua ja siirtoja ja siten keskitettyä ohjausta ja koordinaatiota. Samoin tämä edellyttää kokonaisvaltaista yli hallin-tokuntarajojen tapahtuvaa ammattiryhmäkohtaista etukäteissuunnittelua Kaupungin kaikki palvelu-prosessit tarkistetaan ja uudistetaan siten, että pro-sessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat - palveluprosessit tarkiste-taan erityisesti niiden palve-luiden osalta, joissa ollaan kuntamaisemavertailun mukaan kalliita tai keskiver-toa - palvelut luokitellaan laki-sääteisiin ja vapaaehtoisiin palveluihin ja kunkin palve-lun osalta selvitetään, mikä on ylläpidettävän palvelun minimitaso - selvitetään palvelujen keskittämisen mahdollisuu-

Henkilöstömenojen ja -määrän muutos Lisähenkilöstön avulla saavutetut kustannus-säästöt Suunnitelma eläköitymi-sen ja muun henkilöstö-poistuman kautta toteutet-taviksi muutoksiksi vuosil-le 2015 – 2017 valmis 31.3.2015 Kaikkien palveluprosessi-en tarkistaminen toimiala-kohtaisesti Toimialoittain laadittu yhteenveto lakisääteisistä ja vapaaehtoisista palve-luista ja niiden ylläpidettä-västä minimitasosta on pääosin valmis 31.3.2015 Koko kaupunkia koskeva selvitys palvelujen keskit-

Henkilöstömenot alittuivat yli 1,5 milj. euroa talous-arvioon verrattuna. Vuosittain eläköityvät (64 v täyttävät) on listattu toimialoittain ja jokaisen tehtävän osalta on kartoi-tettu vakanssin täyttämi-sen ja toimenkuvan muut-tamisen tarve. Vakanssi-en täyttäminen (yli 3 kk ajaksi) edellyttää kaupun-ginjohtajan täyttölupaa ja talousarvioon varattua määrärahaa. Kaupungin palvelupro-sessien kuvaaminen ja tarkistaminen on meneil-lään kaikilla toimialoilla ja työ jatkuu vuonna 2016. Palveluluokitukset valmis-tuivat pääosin maalis-kuussa ja niitä täydennet-tiin syksyllä. Taloustoimi-kunta hyödynsi luokituksia työssään ja kaupunginhal-litus vuoden 2016 talous-arviokäsittelyssä. Selvitys toimistopalvelui-den keskittämisen mah-





det , esim. toimistopalvelut erityisesti niissä toiminnois-sa, joissa on vähän henki-löstöä Tilojen käyttöä tehostetaan - kaupungin toiminnot kes-kitetään omiin tiloihin ja luovutaan vuokratiloista - toimistotiloille määritellään tavoite m2/henkilö, esim. valtiolla on 15 m2/henkilö - henkilöille, jotka tarvitse-vat työn luonteen vuoksi työtilaa vain osan työajasta, järjestetään yhteiskäyttöti-lat, jotta tilat olisivat tehok-kaassa käytössä Tuloperustaa vahvistetaan - tarkistetaan kaikki kau-pungin perimät maksut, taksat ja vuokrat - näitä vertaillaan radanvar-sikuntien vastaaviin ja koro-tetaan samaan tasoon

tämisen mahdollisuuksista valmis 31.3.2015 Suunnitelma tilojen käytön tehostamiseksi vuosina 2015 – 2017 valmis 30.4.2015 Selvitys maksujen ja tak-sojen tasosta vertailukun-tiin nähden ja suunnitelma (2015 – 2017) niiden ko-rottamiseksi valmis 31.3.2015

dollisuuksista valmistui maaliskuussa 2015 ja se sisältyy taloustoimikunnan loppuraporttiin. Tilojen käytön tehosta-missuunnitelma valmistui huhtikuussa 2015 ja se sisältyi taloustoimikunnan loppuraporttiin. Suunni-telmaa päivitettiin elo-kuussa 2015. Selvitys maksuista ja tak-soista valmistui maalis-kuussa.

79 Tilinpäätös 2015 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: yhteispalvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuisten ja vammaisten palvelut, koti- ja vanhuspalvelut sekä terveyspalvelut. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2015 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2014 2015 +muutos -toteuma %Menot -98 701 390 -99 591 000 -99 644 000 -102 126 299 2 482 299 102Tulot 6 688 973 6 930 700 6 930 700 7 070 834 -140 134 102Netto -92 012 417 -92 660 300 -92 713 300 -95 055 465 2 342 165 103


Myyntituotot 698 226 739 900 739 900 727 939 11 961 98Maksutuotot 3 619 539 3 791 700 3 791 700 3 785 640 6 060 100Tuet ja avustukset 1 724 494 1 570 000 1 570 000 1 664 900 -94 900 106Muut toimintatuotot 646 714 829 100 829 100 892 355 -63 255 108Toimintatuotot 6 688 973 6 930 700 6 930 700 7 070 834 -140 134 102

Henkilöstökulut -17 444 861 -18 935 700 -18 935 700 -18 387 482 -548 218 97Palvelujen ostot -70 666 127 -69 649 700 -69 702 700 -71 720 036 2 017 336 103Aineet ja tarvikkeet -556 714 -606 300 -606 300 -620 142 13 842 102Avustukset -7 917 773 -7 936 700 -7 936 700 -8 879 625 942 925 112Muut toimintakulut -2 115 915 -2 462 600 -2 462 600 -2 519 014 56 414 102Toimintakulut -98 701 390 -99 591 000 -99 644 000 -102 126 299 2 482 299 102

Toimintakate -92 012 417 -92 660 300 -92 713 300 -95 055 465 2 342 165 103 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot ylittivät talousarvion noin 140 000 eurolla. Toimintakulut ylittyivät noin 2.482.000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulosalueista koti- ja vanhuspalveluiden ja yh-teispalveluiden kulut alittuivat. Kuluylitystä syntyi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, aikuisten ja vam-maisten palveluissa sekä terveyspalveluissa. Yhteispalvelut Yhteispalveluyksikön kulut alittivat talousarvion noin 70 000 eurolla johtuen palkattomista vapaista sekä työt-tömyysvakuutusmaksupalautuksista. Yksikön kustannukset koostuvat lähinnä henkilöstökuluista. Vuoden 2014 luvussa on mukana palvelualuepäälliköiden palkat, jotka on vuoden 2015 osalta siirretty palvelualueille. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen tuotot ylittivät talousarvion noin 15 000 eurolla. Palvelualueen kulut ylittivät talousarvion noin 860 000 eurolla. Sijaishuollon palvelujen ostot ylittivät talousar-vion noin 960 000 eurolla. Syynä tähän oli sijaishuoltoa tarvitsevien lasten määrän kasvu. Sijoitettujen lasten oireilu ja ongelmat olivat sen kaltaisia, että useimpien kohdalla ei voitu harkinta edullisemman perhehoidon käyttöä. Monet sijaishuoltoa tarvitsevista olivat nuoruusikäisiä, jotka tarvitsivat oireilunsa vuoksi erityisyksi-köiden palveluja.

80 Tilinpäätös 2015 Mäkikujan toiminnan laajennus ja perhekuntoutuksen käynnistyminen viivästyivät. Uusi osasto aloitti maalis-kuun lopussa ja perhekuntoutus käynnistyi toukokuussa. Em. viivästyksestä johtuen palvelualueen henkilös-tökulut alittivat talousarvion noin 250 000 eurolla. Aikuisten ja vammaisten palvelut Aikuisten ja vammaisten palvelualueen tuotot ylittivät talousarvion noin 70 000 eurolla, joka johtui toimeentu-lotuen valtionosuuden talousarviota suuremmasta tulosta. Aikuisten ja vammaisten palvelualueen menot ylittivät talousarvion koko vuoden osalta noin 2 180 000 eurol-la. Vuoden 2015 alusta kunta maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 50 % yli 300 päivää työttöminä olleiden kuntalaisten työmarkkinatuesta ja 70 % yli 1000 päivää työttöminä olleiden osalta. Kelalle maksettavan työ-markkinatuen kuntaosuusmaksu ylitti talousarviossa sille varatut määrärahat noin 750 000 eurolla. Toimeen-tulotukimenot nousivat 270 000 euroa talousarvioon varattua määrärahaa suuremmiksi. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 % ja toimeentulotukimenot 9,7 %. Vammaispalvelulain mukaisista palveluista talousarvion ylitti henkilökohtainen apu 300 000 eurolla ja kulje-tustuki 100 000 eurolla. Kyseiset palvelut ovat kriteerien täyttyessä asiakkaalle subjektiivinen oikeus, jotka on myönnettävä määrärahoista huolimatta. Kustannusten lisäys johtui asiakasmäärän kasvusta. Vammaispalvelujen ostomenot olivat noin 700 000 euroa arvioitua suuremmat vuoden 2015 aikana. Näistä menoista budjetoidut asumispalvelujen kilpailutuksien viivästyminen selittää kuluylityksestä noin 270 000 euroa. Muilta osin vammaispalvelujen ostopalvelumenojen kasvun selittää 16 uutta asiakkuutta mielenterve-yskuntoutujien-, kehitysvammaisten- ja vaikeavammaisten asumispalvelujen osalta. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion noin 100 000 eurolla. Syynä tähän olivat mm. erilliskorvausten ja sijais-määrärahojen talousarviota suuremmat kulut. Koti- ja vanhuspalvelut Koti- ja vanhuspalvelujen tuotot ylittivät talousarvion vajaalla 50 000 eurolla. Maksutuottoja kertyi noin 50 000 euroa arvioitua enemmän. Tuottojen ylittymistä selittää mm. tuetun palveluasumisen väheneminen ja uusien asiakkaiden ohjaaminen kotihoidon palvelujen piiriin. Tuetun palveluasumisen ostoissa asiakas maksaa asiakasmaksun suoraan palveluntuottajalle, kotihoidossa asiakasmaksu tulee kaupungille. Muut toiminta-tuotot ylittyivät noin 40 000 euroa, ylitys koostuu pääosin vuokratuloista. Vuokratuloja kertyy, koska laitoshoi-topaikkoja on muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi. Tulosalueen kulut alittuivat talousarvioon nähden noin 220 000 euroa. Palvelujen ostoihin varattu määräraha ylittyi noin 540 000 euroa. Ostoista suurin menoerä muodostuu asumispalvelujen ostoista. Avustuksiin oli varattu määräraha tehostetun palveluasumisen palvelusetelille, 350 000 euroa. Palvelusetelin käyttö ei kui-tenkaan lähtenyt liikkeelle odotetulla tavalla, joka vaikutti avustuskuluja vähentävästi ja palvelujen ostoja vastaavasti lisäävästi. Henkilöstökulut alittuivat noin 400 000 euroa. Selityksenä mm. omaishoidontuen bud-jetoitua pienemmät sivukulut sekä lisääntyneiden sairauspoissaolojen heijastusvaikutukset (ostopalvelujen lisääntyminen, sijaisilla pienemmät palkanlisät, lisääntyneet sairasvakuutuskorvaukset). Terveydenhuolto Terveydenhuollon kustannukset muodostuvat pääasiassa kuntayhtymille (sairaanhoitopiiri ja terveyskeskuk-sen kuntayhtymä) maksettavista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laskuista, jotka ovat kuu-kausittain tasasuuruisia lukuun ottamatta jäsenmaksuja. Muita tähän kokonaisuuteen kuuluvia menoja ovat erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut, saattohoitokodin kustannukset ja sekä asumispalveluyksiköiden vaippalaskut ja sotaveteraanien suun terveydenhuolto. Terveydenhuollon kokonaisuuteen kuuluu myös en-sihoito.

81 Tilinpäätös 2015 Terveyspalveluihin varatut määrärahat alittuivat 270.000 euroa. Henkilöstökulut muodostuvat eläkemenope-rusteisista maksuista, joita kertyi noin 60 000 euroa varattua määrärahaa enemmän. Ensihoidon kustannuk-set ylittyivät noin 180 000 euroa. Saattohoitokodin kustannukset alittivat talousarvioon varatun määrärahan noin 170 000 eurolla. Tunnusluvut Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 329,5 346 346 346 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Yhteispalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 5 5 5 100

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 53,5 53,5 53,5 53,5 100

Asiakkaat - lastensuojelun avohuolto 570 480 480 356 74 - kodin ulkopuolelle sijoitetut 31.12. 92 85 85 100 118 - lastensuojeluilmoitukset 755 720 720 849 118 - perheneuvola 610 830 830 625 75 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Aikuisten ja vammaisten palvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 66,5 67,5 67,5 67,5 100 Asiakkaat - A-klinikka 401 500 500 325 65 - päihdehuollon asumispalvelut 58 50 50 38 76 - päihdehuollon katkaisu- ja laitoshoito 29 65 65 16 25 Toimeentulotuki - kotitalouksia joille maksettu toimeentulotukea

1 573 1 500 1 500 1657 110

Kehitysvammapalvelut - asiakkaat laitoshoidossa 31.12. - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. - oma toiminta - ostopalvelut

1

11 72

1

18 63

1

18 63

0

17 84

0

94 133

Vaikeavammaisten palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 1.1.- 31.12.

54 50 50 44 88

Mielenterveyskuntoutujien palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. 42 35 35 32 91 Yhteiset palvelut 1.1.-31.12. - kuljetustuki 546 500 500 526 105 - omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat 56 65 65 58 89 - henkilökohtainen avustaja 123 90 90 141 157

82 Tilinpäätös 2015 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Koti- ja vanhuspalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 225 220 220 220 100 Hoitopäivät Riihikodissa - laitoshoito pitkäaikainen 35 021 32 480 32 480 29 946 92 - laitoshoito lyhytaikainen 36 - - 1 960 - palveluasuminen, 18 955 39 300 39 300 37 871 96 josta lyhytaikaisasuminen 6 216 6 400 6 400 5 734 90 Hoitopäivät muu palveluasuminen - oma palveluasuminen

15 738

0

- muu palveluasuminen 48 640 41 800 41 800 44 249 106 Asiakkaat 31.12.: - asumispalvelut/oma toiminta 74 89 89 89 100 - asumispalvelut/ostettu 127 125 125 117 94 - päivätoiminta/oma toiminta 109 115 115 118 103 Osuus 75 vuotta täyttäneistä - pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. (suositus 2,0 – 3,0 %)

4,2 % 3,6 % 3,6 % 3,1 % 86

- tehostetussa palveluasumisessa 31.12. 5,2 % 6,8 % 6,8 % 6,6 % 97 (suositus 6,0 – 7,0 %) - säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. 13,6 % 12,0 % 12,0 % 12,8 % 107 (suositus 13,0 – 14,0 %) - omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana (suositus 6,0 – 7,0 %)

3,7%

5,2 %

5,2 %

3,0 %

58

83 Tilinpäätös 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2015 Sote-integraatio Maakunnallisen sote-integraation valmistelutyö käynnistettiin. Vuoden 2015 painopisteenä olivat sote-uudistusta ohjaavat arvot ja strategiset painopisteet. Seudullisen sote-integraation osalta jäätiin odottamaan maakunnallisia linjauksia. Henkilöstö Henkilöstöinfoja ja esimiesiltapäiviä järjestettiin säännöllisesti. Palvelualueittain järjestettiin infotilaisuuksia muutoksiin liittyvissä asioissa. Työhyvinvointiryhmä toimi aktiivisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue muodostettiin 1.4.2015 lukien. Uusia asiakaslähtöisiä työmuotoja otettiin käyttöön lapsiperheiden kanssa. Työskentelyn periaatteena on varhainen tuki ja hyvinvoinnin edistä-minen. Moniammatillista työotetta vahvistettiin. Mäkikujan perhekodin nimi muutettiin perhekeskukseksi ja sen toiminta laajeni arviointi- ja vastaanottotoimintaan sekä nuorten osastoon. Aikuisten ja vammaisten palvelut Perustason päihde- ja mielenterveyspalvelujen toiminnallinen yhdistyminen toteutettiin vuoden 2015 alusta ja hallinnollinen yhdistyminen päätettiin toteuttaa siten, että sosiaalitoimen alainen A-klinikan toiminta siirtyy Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnaksi 1.1.2016. Mielenterveyskuntoutujien tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin, ja kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailutusta alettiin valmistella. Kaupungin oma kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö Kivari laajentui vuoden aikana 17-paikkaiseksi yksiköksi, jonka lisäksi yksi paikka on säännöllisesti asumisvalmennustoimin-nan käytössä. Kotona asumisen tukeminen kasvoi voimakkaasti vammaispalveluissa, kun kaksi uutta asu-misohjaajaa aloitti toimintansa asiakkaiden kotona asumisen ohjaamisessa sekä asumisvalmennuksen to-teuttamisessa. Koti- ja vanhuspalvelut Vuoden 2015 alusta laitospaikkojen määrä väheni terveyskeskuksesta 14 paikalla ja vastaava paikkamäärä järjestettiin osittain omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin ja osin ostopalveluihin. Vieno- ja Toivokoti siirtyivät vammaispalveluiden asiakkaiden käyttöön. Paikkamäärän vähenemisen vuoksi tehostetun palvelu-asumisen ostopalvelujen määrä kasvoi. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja Riihikodilla muutettiin lyhytaikaisen hoidon paikoiksi, jotta pystytään tur-vaamaan asiakkaan jatkohoito hänen kotiutuessaan sairaalasta ja välttymään erikoissairaanhoidon siirtovii-veiltä. Lyhytaikaisessa palvelussa on nyt kaikkiaan 30 paikkaa (vuoden 2015 alussa 19 paikkaa). Tällä pal-velulla vastataan sekä kuntoutumiseen asiakkaan kotiutuessa sairaalasta että säännöllisen ympärivuoro-kautisen hoidon tarpeeseen esimerkiksi omaishoitajien vapaiden toteuttamiseksi. Riihikodin Vilja-osastolla muutettiin 12 paikkaa laitoshoitopaikoista tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Vilja-osasto oli mukana Valtiovarainministeriön asumispalveluja koskevassa kuntakokeiluhankkeessa. Kotihoito osallistui vertaiskehittämishankkeeseen yhdessä viiden muun kunnan/seutukunnan kanssa. Koti-hoidossa käynnistettiin riskimittarin käyttöönotto. Riskimittarin avulla pyritään ennakoimaan asiakkaan palve-lujen muutostarvetta. Useita palveluja käyttävien asiakkaiden palveluprosessien sujuvuutta kehitettiin sekä seudullisesti että palvelualueiden välillä Kalliit asiakkaat -selvityksen pohjalta.

84 Tilinpäätös 2015 Vuoden 2015 aikana kilpailutettiin kotiateriapalvelu, vanhusten ja kehitysvammaisten ryhmäkuljetukset ja vanhusten tehostettu palveluasuminen. Terveyspalvelut Vuoden 2015 alusta lukien terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja vähennettiin 14 paikalla ja koti- ja van-huspalvelut järjestivät vastaavan määrän paikkoja omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun hallinnollisesta yhdistymisestä vuonna 2016 tehtiin periaatepäätös.

85 Tilinpäätös 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2015 - 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto ja toiminnan kustannustehokkuus Kanta-Hämeen maakunnassa aloitettiin työskentely vuonna 2019 voimaan tulevaksi suunniteltuun valtakun-nalliseen sote-uudistukseen valmistautumiseksi, jonka päätavoitteet ovat kustannustehokkuus ja asiakasläh-töisyys. Vuoden aikana määriteltiin strategiset painopisteet ja arvot sekä päätettiin intensiivisemmän ja laa-jemman työskentelyn käynnistämisestä vuoden 2016 alusta maakunnallisen sote-integraation toteuttamisek-si. Osana seudun kuntien yhdistymishanketta laadittiin kuntarakenneselvitykseen suunnitelma myös sosiaali- ja terveystoimen palvelujen osalta yhdessä Hausjärven, Lopen ja Riihimäen seudun terveyskeskuksen kun-tayhtymän kanssa. Syyskuun lopussa valtuustot päättivät, että kuntaliitosta ei toteuteta. Kun samanaikaisesti käynnistettiin maakunnallinen suunnittelu, päätettiin luopua toistaiseksi seudullisen integraation toteuttami-sesta ja valmistella se maakunnallisen selvityksen osana. Alkuvuonna valmistuivat tulokset Kalliiden asiakkaiden segmentointi- ja identifiointihankkeesta. Hanke osoitti selvästi, että suurimmat kustannukset syntyvät moniasiakkuustilanteissa, joissa asiakas käyttää samanaikai-sesti useita palveluja eri sektoreilla, kuten sosiaalipalveluissa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoi-dossa. Tuloksia hyödynnettiin eri toimijoiden kesken käynnistetyssä prosessityöskentelyssä, jonka tavoittee-na ovat asiakaslähtöiset ja sujuvat palveluprosessit monia palveluja käyttäville asiakkaille. Vuoden 2015 aikana kuvattiin kuusi sosiaalipalveluihin liittyvää moniasiakkuusprosessia, niiden kehittämis-tarpeet ja tavoiteprosessit sekä käynnistettiin kaikkien sosiaalipalvelujen prosessien kuvaaminen. Toiminnallisissa tavoitteissa, jotka pääosin liittyvät kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen, edettiin strategian mukaisesti, vaikka kaikkia toimenpiteitä ei ollut mahdollista toteuttaa vuoden alusta lukien. Palvelualueiden uusi organisointi tuli voimaan vasta 1.4. lukien, mikä hidasti uudistusten läpiviemistä. Myös-kään palvelujen kilpailuttaminen ei kaikilta osin onnistunut suunnitellun aikataulun mukaisesti. Rakenteet saatiin muutettua tavoitteiden mukaisiksi vuoden loppuun mennessä, mutta työmenetelmien ja -käytäntöjen muutos oli hitaampaa, vaikka siinäkin edettiin oikeansuuntaisesti. Talouden ja toiminnan toteutumista arvioidaan kuukausittain vastuualueittain yhdessä sosiaali- ja terveys-toimen johdon kanssa käytävissä neuvotteluissa. Poikkeamat raportoidaan kuukausittain sosiaali- ja terveys-lautakunnalle. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Huhtikuussa 2015 aloitti toimintansa uusi palvelualue; Lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden painopisteen siirto ennaltaehkäiseviin palveluihin aloitettiin. Palveluiden monipuolis-taminen käynnistyi, mutta kustannustehokkuuteen liittyvä tavoite ei ole vielä toteutunut lasten sijoitusten osalta. Suunnitellut toimet käynnistyivät kevään ja kesän 2015 aikana, kun uudet työntekijät aloittivat työnsä perhekuntoutuksessa ja perhetyössä. Uudet työmuodot kuten tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus sekä kotiuttava perhetyö tulevat ehkäisemään sijoitustarpeita siten, että sijoitusmääriä saadaan tulevaisuudessa vähennettyä sekä sijoitusten kestoa lyhennettyä. Lastensuojelun sijaishuollossa on palveluiden käyttöä keskitetty omaan laitokseen niin arvioinnin kuin pi-dempiaikaistenkin sijoitusten osalta uuden nuorten osaston aloitettua toimintansa 30.3.2015. Sijoitusmäärät eivät toistaiseksi vähentyneet. Uudet tehostetun perhetyön työmuodot sekä perhekuntoutus käynnistyivät keväällä 2015. Näillä toimilla voidaan ehkäistä sijoituksia. Kotiuttavalla perhetyöllä on mahdollisuus lyhentää

86 Tilinpäätös 2015 sijoitusjaksoja. Mäkikujan käyttöä tehostetaan kehittämällä uusia työmuotoja (tukiviikonloput jne.) laitostiloi-hin. Vuoden 2015 aikana kehitettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluohjausta ja päädyttiin keskitettyyn malliin. Mallin etuna on nopea ja asiantunteva asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Keskitetty palveluohjaus tehostaa palvelujen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Riihimäen kaupunki oli myös mukana THL:n HuosTa-hankkeessa, jossa tutkittiin eri kunnissa lasten huostaanottojen taustoja ja syitä. Riihimäen lastensuojelu oli mukana myös osaamiskeskusten Väli-Suomen LasSe-hankeessa, jossa kehitettiin lastensuojelutarpeen selvittämisprosessia. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut olivat mukana yhteistyökumppanina Riihimäen sivistyspalveluiden koordinoimissa hankkeissa. Näitä ovat koulujen perhetyöhön liittyvä Huolenpitoa-hanke ja varhaisen ja pit-käkestoisen tuen Icehearts-hanke sekä varhaisen tuen ja nopean puuttumisen Tajua mut -hanke, jota koor-dinoidaan etsivän nuorisotyön kautta. Näiden hankkeiden tavoitteena on varhaisen tuen antaminen ja tätä kautta korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen. Syksyn aikana aloitettiin myös lasten, nuorten ja per-heiden matalankynnyksen palveluiden kehittäminen yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä nuorisotoimen kanssa (ns. perhekeskusmalli) hallituksen kärkihanketta ennakoiden. Aikuisten ja vammaisten palvelut Kustannustehokkuuden lisäämiseen liittyvää tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä ei ole mah-dollista vielä arvioida, koska Kelan tilastotiedot vuodelta 2015 ovat saatavissa 04/2016. Kokonaisuutena kelan työmarkkinatuen kuntaosuuteen käytettävä määräraha ylittyi n. 750 000 euroa, koska vuoden 2015 alusta kunta maksaa 50 % yli 300 päivää työttöminä olleiden kuntalaisten työmarkkinatuesta ja 70 % yli 1000 päivää työttöminä olleiden osalta. Aiemmin on maksettu 50 % yli 500 päivää työttöminä olleiden työmarkki-natuesta. Lisäksi työttömyys Riihimäellä kasvoi 0,5 %-yksikköä 13,2%:iin ja pitkäaikaistyöttömyys 10%. (Lähde: Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015) Kanta-Hämeen alueella valmisteltiin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun käynnistämistä (ny-kyinen Työvoiman palvelukeskus). Monialaiseen yhteispalveluun rekrytoitiin palvelupäällikkö, joka on sijoit-tunut Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon marraskuussa 2015 alkaen. Palvelupäällikön palkkaus- ja muut henkilöstökustannukset jyvitetään Kanta-Hämeen kuntien kesken. Toimeentulotuen kustannukset kasvoivat noin 340 000 euroa edellisvuodesta. Yleinen talous- ja työllisyysti-lanteen heikentyminen sekä ongelmien pitkittyminen selittävät muutosta suurelta osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen seudulliseen integraatioon liittyvä tavoite päihde- ja mielenterveyspalvelujen toiminnallisen integraation toteuttamisesta toteutui. Vammaisten palvelujen osalta kustannustehokkuuden lisäämiseen ja palvelurakenteen keventämiseen liitty-vät tavoitteet saavutettiin osittain jo alkuvuonna. Uranuskodin 4. kerroksessa asuneet kehitysvammaiset henkilöt muuttivat 12.1.2015 kehitysvammaisten asumisyksikkö Kivariin. Asumisyksikkö koostuu kahdesta erillisestä talosta, joista toisessa on ryhmäkotityyppistä autettua asumista ja toisessa tuettua asumista. Kah-den asumisohjaajan työ kotona asumisen tukemisen lisäämisessä käynnistyi asetettujen tavoitteiden mukai-sesti. Tuetun asumisen piirissä oli vuoden loppuun mennessä noin kaksikymmentä kehitysvammaista henki-löä, jotka saivat ohjausta ja tukea itsenäiseen asumiseen siirtymisessä asumisyksikkö Kivarin tiloissa järjes-tettävässä asumisvalmennuksessa. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen asiakasprosessi kuvattiin, palveluista tehtiin palvelukuva-ukset ja sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti palveluille asiakaskriteerit. Lisäksi kaikkien kehitysvammaisten asumispalveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluntarve on selvitetty. Kehitysvammaisten ja vaikeavammais-ten palveluasumisen kilpailutus käynnistettiin vuoden 2015 aikana.

87 Tilinpäätös 2015 Koti- ja vanhuspalvelut Hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen kehittämistä jatkettiin edelleen, erityisesti syvennyttiin ns. moni-palveluasiakkuuksiin. Koti- ja vanhuspalvelujen sekä terveyskeskuksen yhteistyötä tiivistettiin jatkohoidon järjestelyjen osalta. Sairaalasta kotiutuvalle etsittiin jatkohoitopaikka nopeasti siirtoviivemaksujen vähentämi-seksi. Lisäksi loppuvuoden aikana otettiin käyttöön ns. riskimittari, jonka avulla voidaan ennakoida asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvia muutoksia. Kotihoidon vahvistamista jatkettiin toteuttamalla kotihoidon henkilöstölle osaamista ja yhteistyön kehittymistä vahvistavaa koulutusta. Palveluneuvonnan ja kotihoidon prosessikuvaus käynnistettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Prosessikuvaus selkeyttää palveluneuvonnan ja kotihoidon työnjakoa, ja tuottaa tietoa toiminnanoh-jausjärjestelmän määrittelyä ja käyttöönottoa varten. Kotihoidossa tehtiin alkuvuodesta 2015 työpaikkaselvi-tys, jonka pohjalta työstettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa esiin tulleita kehittämiskohteita. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon hallinnollisesta yhdistymisestä tehtiin periaatepäätös. Riihikodilla suunniteltiin ja käynnistettiin Pellava-osaston muutos tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen asumisen paikoiksi, muutos tapahtuu vuoden 2016 alussa. Muutoksessa huomioidaan toimintakulttuurin muutos laitoshoidosta asumispalveluun. Vanhuspalvelujen lääkäritoiminta käynnistyi elokuussa. Yhteistyössä yksiköiden ja lääkärin kanssa hiotaan toimintamalleja, jotka tukevat kotona asumista ja vähentävät asiakkaiden siirtämistä hoitopaikkojen välillä. Lääkäripanoksen lisääminen vanhuspalveluihin sai loppuvuoden aikana hyvää palautetta erityisesti ympäri-vuorokautisesti toimivilta yksiköiltä. Lääkäripalvelun saatavuus parani. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi kuluvalle vuodelle suunnitellut kilpailutukset etenivät aikataulun mukai-sesti. Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiililaitteiden kilpailutus siirtyy vuodelle 2016. Vanhuspalvelulain mukaisen seudullisen suunnitelman mukaisesti laadittiin kotihoitoon asiakaspalaute-kysely, kysely toteutettiin loka-marraskuussa. Ympärivuorokautisten palvelujen asiakaspalautekyselyt omiin yksiköihin toteutettiin myös loppuvuoden aikana. Terveyspalvelut Terveyskeskuksen vuodeosastolta vähennettiin tavoitteen mukaisesti vuoden alussa 14 vuodepaikkaa. Päihde- ja mielenterveyspalveluille, jotka yhdistyivät toiminnallisesti vuoden alussa, perustettiin yhteinen tiimi ja laadittiin asiakkaille yhteinen palvelusuunnitelma sekä suunnitelma toiminnan hallinnolliseksi yhdistämi-seksi vuoden 2016 alusta lukien. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijat osallistuivat sosiaalipalvelujen kanssa seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kalliiden asiakkaiden segmentointi- ja identifiointihankkeeseen. Yhteisiä toimin-takäytäntöjä kehitettiin muun muassa sujuvamman kotiutusprosessin aikaansaamiseksi erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen vuodeosaston kautta kotihoitoon. Yhteisten asiakkaiden tunnistaminen ja prosessien kehittäminen jatkui edelleen kalliiden asiakkaiden identifioinnista saatujen tulosten perusteella. Henkilöstöpolitiikka Toimialalle perustettiin työhyvinvointiryhmä, joka toimi aktiivisesti ja laati mm. työhyvinvointikalenterin yksi-köiden käyttöön. Lisäksi eri yksiköihin tehtiin työpaikkaselvityksiä ja yhteistyö työterveyshuollon ja johdon kesken oli säännöllistä. Tavoitteena ollut sairauslomien väheneminen ei kuitenkaan toteutunut vielä tänä vuonna suunnitellulla tavalla. Johtamista tuettiin muun muassa säännöllisillä kerran kuukaudessa järjestetyillä vuorovaikutteisilla sosiaali- ja terveystoimen omilla esimiesiltapäivillä, joissa kehitettiin yhdessä esimiestyön tueksi tarvittavaa toiminnan seurantavälineitä, opeteltiin talouden ennakointia ja toiminnan arviointia ja käynnistettiin prosessityöskentely.

88 Tilinpäätös 2015 Esimiehille tehdyn osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnettiin koulutussuunnitelmia ja esimiestapaamisia suunniteltaessa sekä henkilökohtaisissa kehittämiskeskusteluissa. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ

Palveluiden kilpailutus ja sopimukset tehtiin mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen, vanhusten lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun asumispalvelun, kotiin kuljetettavien aterioiden ja henkilökuljetusten osalta. Kehitys-vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksen tarjousasiakirjat hyväksyttiin joulukuussa, ja tarjousten jättöaika alkoi vuoden 2015 puolella. Palvelusetelin käyttö tukee joissakin palveluissa myös pienten yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelutuottajien toimintaa. Sosiaali- ja terveystoimessa palveluseteli on käytössä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja tilapäisessä kotipalvelussa. Koti- ja vanhuspalveluissa varauduttiin vuoden 2016 talousarviossa säännölli-sen kotihoidon palvelusetelin käyttöönottoon. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 Kehittämiskohteet 2015 – 2017

Toiminnalliset tavoit-teet 2015



Kustannustehokkuu-den lisääminen

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Lasten, nuorten ja per-heiden palvelujen pai-nopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Lasten, nuorten ja per-heiden palvelujen kehit-täminen monipuolisem-maksi.

500 päivää työttöminä olleiden henkilöiden kuu-kausittaisen lukumäärän keskiarvo ei ole enempää kuin 300 henkilöä (lkm/kk). Sijoitukset kodin ulkopuo-lelle vähenevät noin 10 % verrattuna 31.12.2013 (92 kpl) tilanteeseen. Lasten, nuorten ja perhei-den palveluissa on vuo-teen 2014 verrattuna käy-tössä vähintään kaksi uutta lasten ja lapsiper-heiden hyvinvointia lisää-vää palvelua/toi-mintatapaa (lukuarvo).

500 päivää työttöminä olleista ei ole toistaiseksi saatavissa Kelalta vuoden 2015 tilastoa. Viimeisim-män Kelan tilaston ajalta 1-9/2015 mukaan 500 pv työttömänä olevien määrän keskiarvo oli 503 hlöä/kk. Ei ole vielä toteutunut. Sijoitukset ovat kasvaneet 8,7 % % (31.12.2015 tilan-ne 100 kpl). Perhekuntou-tuksen ja tehostetun per-hetyön vaikutus tuli näky-väksi loppuvuoden aikana pikkulapsiperheiden osalta. Toteutui. Ympärivuoro-kautinen perhekuntoutus aloitti 17.5. Syksyllä 2015 käynnistyi kaksi uutta ryh-mätoimintamuotoa.


Kotihoidon tuottavuuden lisääminen. Asumispalvelun järjes-täminen uudelleen toi-minnallisesti tarkoituk-senmukaisempiin koko-naisuuksiin.

Kotihoidon toiminnanoh-jausjärjestelmä, mobiililait-teet ja sähkölukot käyt-töön. Välitön asiakasaika nousee 40:stä %:sta 60 %:in. Toivo- ja Vienokoti siirtyy 1.1.2015 alkaen vam-maispalvelulle, Uranusko-din 4.kerros vanhuspalve-luille.

Kotihoidon toiminnanoh-jausjärjestelmän sisältö-määrittely käynnistyi kilpai-lutuksen toteuttamista varten. Hankinta ja käyt-töönotto siirtyvät vuodelle 2016. Välitön asiakasaika 11/2015 oli 43 %. Muutos toteutui kokonai-suudessaan 12.1.2015 mennessä.

Palvelurakenteen keventäminen

Vanhusten palvelujen laitospainotteisuuden vähentäminen. Vanhuspalveluissa tue-tun palveluasumisen vähentäminen. Kehitysvammaisten hen-kilöiden asumispalvelu-jen uudelleen järjestely. Asiakkaiden kuntoutus siten, että pitkäaikais-hoidon tarve vähenee.

Riihikodin Vilja-osaston muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi 1.1.2015 alkaen. Terveyskeskuksessa 14 laitospaikkaa vähemmän. Tuetun palveluasumisen korvaaminen kotihoidolla ja tukipalveluilla asiakas-kohtaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Kehitysvammaisille tarkoi-tetut asumisen tukipalvelut ja asumispalvelut on 1. profiloitu/segmentoitu (kyllä/ei) 2. kullekin palvelulle on laadittu asiakaskriteerit (kyllä/ei). Kehitysvammaisista asu-mispalveluja tarvitsevista asiakkaista 75 %:n asu-mispalvelutarve on selvi-tetty laadittujen asiakaskri-teerien mukaisesti (kyl-lä/ei).

Vilja-yksikössä on muutet-tiin 12 paikkaa tehostetuk-si palveluasumiseksi. Toteutui. Uusia asiakkaita ei ole ohjattu tuettuun palvelu-asumiseen. Palvelut jär-jestetään kotihoitona ja tukipalveluina. 1) Toteutui 2) Toteutui Kyllä.

Palveluvaihtoehtojen lisääminen

Kilpailuttaminen ja palve-lusetelit

Kilpailutusten toteuttami-nen siten, että ainakin kehitysvammaisten tehos-tettu palveluasuminen ja vaikeavammaisten palve-luasuminen on kilpailutet-tu.

Kehitysvammaisten palve-luasumisen kilpailutuksen tarjouspyyntö julkaistiin joulukuussa 2015. Vaikea-vammaisten palveluasu-misen kilpailutuksen tar-jouspyynnön valmistelu aloitettiin tammikuussa


Vanhusten tehostettu palveluasuminen on kilpai-lutettu.

2016. Toteutui.

Työhyvinvoinnin edis-täminen

Sairauslomien vähene-minen

20 % vuoteen 2013 verrat-tuna (N = 9683 pv)

Ei toteutunut. Vuonna 2015 sl-päiviä oli 20 % vuotta 2013 enem-män (N = 11616 pv). Ver-tailukelpoinen vakanssei-hin suhteutettu sl-päivien määrä nousi 8 % (v. 2013: 31,0 pv/vakanssi; v. 2015: 33,5 pv/vakanssi)

Seudullinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Yhtenäisen palvelutuo-tantoalueen valmistelut Päihde- ja mielenterve-yspalvelujen toiminnalli-nen integraatio toteute-taan Seudullinen sosiaali- ja terveyshuollon integraa-tiotyöryhmä valmistelee toteuttamis-suunnitelman palvelun hallinnolliseksi yhdistä-miseksi 1.1.2016 alkaen

Seudullinen suunnitelma on valmis 2015 Yhteinen tiimi toimii 1.1.2015 alkaen. Yhteinen palvelusuunnitelma on käytössä 1.3.2015 men-nessä. Suunnitelma tilajär-jestelyistä on valmis 1.3.2015 mennessä. Suunnitelma on valmis 30.4.2015

Suunnitelmasta luovuttiin. Toteutui. Suunnitelmasta luovuttiin. Maakunnallisen sote-integraation valmistelu aloitettiin.

91 Tilinpäätös 2015 TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: yhteispalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö, kirjastotoimi ja ruokapalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston tulosalueet: kulttuuri-, matkailu- ja tukipalvelut sekä Riihisalo, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, Suomen lasimuseo ja Riihimäen kaupungin museot (Riihimäen kaupunginmuseo ja Riihimä-en taidemuseo) TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2015 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2014 2015 +muutos -toteuma %Menot -60 843 450 -62 294 500 -62 294 500 -61 168 368 -1 126 132 98Tulot 10 208 310 10 385 000 10 385 000 10 638 993 -253 993 102Netto -50 635 140 -51 909 500 -51 909 500 -50 529 375 -1 380 125 97


Myyntituotot 4 757 415 4 696 200 4 696 200 4 863 202 -167 002 104Maksutuotot 3 113 132 3 308 900 3 308 900 3 072 761 236 139 93Tuet ja avustukset 1 088 991 881 000 881 000 1 231 515 -350 515 140Muut toimintatuotot 1 248 772 1 498 900 1 498 900 1 471 515 27 385 98Toimintatuotot 10 208 310 10 385 000 10 385 000 10 638 993 -253 993 102

Henkilöstökulut -36 356 315 -37 118 400 -37 118 400 -36 414 338 -704 062 98Palvelujen ostot -7 733 877 -8 158 100 -8 158 100 -7 945 863 -212 237 97Aineet ja tarvikkeet -2 981 585 -2 970 400 -2 970 400 -2 875 640 -94 760 97Avustukset -3 533 690 -3 310 900 -3 310 900 -3 165 173 -145 727 96Muut toimintakulut -10 237 983 -10 736 700 -10 736 700 -10 767 354 30 654 100Toimintakulut -60 843 450 -62 294 500 -62 294 500 -61 168 368 -1 126 132 98

Toimintakate -50 635 140 -51 909 500 -51 909 500 -50 529 375 -1 380 125 97 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sivistyslautakunnan toimintatuotot ylittyivät 254 000 euroa. Ylityksestä oli kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston osuutta 175 200 euroa. Sivistyslautakunnan toimintakulut alittuivat 1 126 100 euroa. Alituksesta oli kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston osuutta 38 500 euroa. Yhteispalveluiden toimintakulut alittuivat 139 000 euroa. Alitus johtuu pääosin henkilöstösivukulujen työttömyysvakuutusmaksun hyvityksestä. Toimintatuottojen ylitys 7 600 euroa johtui valtion Riihimäen kaupungille maksamasta korvauksesta koulutuspalveluiden kuntakokeiluun osallistumisesta. Varhaiskasvatuksen toimintakulut alittuivat yhteensä 684 100 euroa. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 415 200 euroa ja alenivat jo toisena peräkkäisenä vuotena. Henkilöstökuluissa säästettiin mm. jättämällä vakansseja täyttämättä ja keskittämällä toimintaa koulujen loma-aikoina. Talkoovapaista kertyi 57 600 euron henkilöstökulusäästö. Lisäksi jaksotetut palkat alittivat budjetin 53 900 euroa ja henkilöstökuluihin oli yhden päiväkodin osalta virheellisesti budjetoitu ylimääräinen palkkasumma, 44 000 euroa.

92 Tilinpäätös 2015 Avustuksiin varattu määräraha alittui 192 100 euroa. Lasten kotihoidon tukea maksettiin 15 % (354 300 eu-roa) ja yksityisen hoidon tukea 4 % (44 500 euroa) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hoidon tuen piirissä olevien lasten määrän vähenemisestä huolimatta kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä ei nous-sut merkittävästi. Varhaiskasvatuksen toimintatuotot alittuivat 183 600 euroa asiakasmaksutuottojen jäätyä arvioitua pienemmiksi päiväkotihoidossa ja perhepäivähoidossa. Asiakasmaksutuotot nousivat kuitenkin 2,3 % edellisvuodesta. Perusopetuksen toimintakulut toteutuivat kokonaisuutena budjetoidun mukaisesti. Palvelujen ostot alittivat budjetin opetus- ja kuljetuspalveluiden ostojen osalta, mutta toisaalta hanketoiminnan menot ylittivät budjetin. Toimintatuotot ylittyivät 193 800 euroa pääosin hankerahoituksesta ja kotikuntakor- vauksista johtuen. Hanketoiminnan tulot ja menot olivat 762 300 euroa. Valtion erityisrahoitus oli edelleen merkittävässä asemassa perusopetuksen toiminnan rahoituksessa. Pe-rusopetuksessa käytettiin hankerahaa mm. opetusryhmien pienentämiseen, koulutuksellista tasa-arvoa edis-täviin toimenpiteisiin, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä kerhotoiminnan kehit-tämiseen. Lukio-opetuksen toimintakulut alittuivat 122 000 euroa. Alitus johtui pääosin kurssitoiminnan supista- misella saaduilla henkilöstömenosäästöillä. Vuoden 2015 talousarviossa 1.1. perustettu psykologin vakanssi täytettiin 1.9.2015 alkaen, henkilöstömenosäästö 35 900 euroa. Lisäksi tilinpäätöksen lomapalkkavarauksen purku selittää 31 000 euroa henkilöstömenoalituksesta. Toimintatuotot toteutuivat budjetin mukaisina. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tulosalueen toimintakulut toteutuivat kokonaisuutena budjetin mukaisesti. Toimintatuotot alittuivat 83 100 euroa, sillä kansalaisopiston syksyllä 2015 laskut- tama kurssimaksutulo kevään 2016 kursseista (90 000 euroa) siirrettiin vuoden 2016 tuloksi. Kirjastotoimen toimintatuotot ylittyivät 15 800 euroa pääosin hankerahoituksesta johtuen. Toimintaku- lut ylittyivät 16 400 euroa pääosin kirjastoaineistohankinnoista johtuen. Kirjastoaineistohankinnat alenivat kuitenkin 6,3 % edellisvuoteen verrattuna. Ruokapalveluiden toimintakulut alittuivat 151 600 euroa. Alituksesta oli henkilöstökulujen osuutta 60 000 euroa. Henkilöstön pitkäaikaiset sairauslomat pienensivät palkkamenoja, koska sijaisia ei palkattu koulujen loma-ajoiksi. Tilinpäätöksen lomapalkkavarauksen purku selittää 26 200 euroa henkilöstömenoali-tuksesta, lisäksi toteutuneista talkoovapaista kertyi 10 000 euron säästö. Elintarvikemenoista säästyi 88 700 euroa. Sopimushinnat pysyivät vuoden 2014 tasolla ja joissain tapauk-sissa jopa alenivat. Ruokapalveluiden toimintatuotot ylittyivät 133 300 euroa. Lisätuloja toivat kokonaissuoritemäärän hienoinen kasvu ja tapahtumamyynnit. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston menot alittuivat 38 500 euroa ja tulot ylittyivät 175 200 euroa. Hanketoiminnan menot ylittyivät 132 800 euroa ja tulot ylittyivät 133 500 euroa. Kulttuuri-, matkailu- ja tukipalveluiden menot ylittyivät 11 800 euroa. Ylitys johtuu hanketoiminnan projektityöntekijöiden palkkausmenoista. Tulot ylittyivät 49 400 euroa. Ylitys johtuu hanketoimintaan saaduista avustuksista. Riihisalon nettobudjetti alittui 19 300 euroa. Menojen alitus johtuu lämmityskulujen säästöstä ja lisäksi korjauksista ja hankinnoista tehtiin vain välttämättömimmät. Tulojen alitus katettiin menojen säästöillä. Nuorisopalveluiden menot alittuivat 94 300 euroa. Alitus johtuu pääasiassa henkilöstömenojen säästöistä. Tulot alittuivat 4 500 euroa hankerahoituksen jäädessä alle arvioidun. Muita

93 Tilinpäätös 2015 tuottoja kertyi arvioitua enemmän ohjauskorvauksista. Liikuntapalveluiden menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Tulot ylittyivät 53 300 euroa. Ylitys johtuu hanketoimintaan saaduista avustuksista. Suomen lasimuseon nettobudjetti alittui 4 600 euroa. Menot ylittyivät 63 700 euroa. Ylitys johtuu hanketoiminnan menoista. Tulot ylittyivät 68 300. Ylitys johtuu hanketoimintaan saaduista avustuksista ja yksityisestä rahoituksesta. Riihimäen kaupungin museoiden nettobudjetti alittui 9 800 euroa. Menot ylittyivät 4 300 euroa. Ylitys johtuu hanketoiminnan projektityöntekijän palkkausmenosta. Tulot ylittyivät 14 100 euroa. Ylitys johtuu pääasiassa hanketoimintaan saadusta avustuksesta.

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Sivistyspalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 681,16 693,16 693,16 691,16 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Yhteispalvelut 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 11 11 9 82 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Varhaiskasvatus 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 313,5 313,5 313,5 312,5 100 Lapsia hoidossa 31.12.: 1 108 1 200 1 200 1 149 96 kunnallinen päivähoito (sisältää päivähoitoon osallistuvat esiopetusikäiset lapset, ei avointa varhaiskasvatusta) yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk 166 170 170 155 91 Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää 649 650 650 581 89 osittaisen hoidon tuen), lapsia keskimäärin/kk Riihimäki-lisän saajat/perheet keskimäärin/kk 179 153 153 121 79 Lapsia esiopetuksessa 31.12. 343 350 350 341 97 Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. 273 300 300 294 98 Kesäleirin oppilaat 164 0 0 - - - euroa/oppilas netto 230 0 0 - - (sisäisestä vuokrasta huomioitu leirien aikainen osuus)


Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Perusopetus 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 221,87 228,87 228,87 230,87 101 Peruskoulun oppilaat 20.9. 2 945 2 992 2 992 3 000 100 - euroa / oppilas 7 379 7 475 7 475 7 428 99 - hankerahoitus euroa/oppilas 230 232 232 254 109 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Lukio-opetus 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 41,68 42,68 42,68 41,68 98 Riihimäen lukion opiskelijat 490* 490 491 468 95 * opiskelijamäärä laskentapäivien painotettuna keskiarvona - euroa/oppilas (brutto) 6 664 6 795 6 795 6 944 102 - hankerahoitus euroa/opiskelija 115 20 20 33 165 Riihimäen lukion aineopiskelijat/ Ri-Hy toisen asteen yhteistyö 55 55 55 36 65 Aikuislukion opiskelijat (varsinaiset) 151,5 150 150 128,8 86 Aineopiskelijoita 182,5 130 130 240,8 185 josta kaupallis-tietoteknisen lukion opiskelijoita ja 32,5 20 20 18* 90 turvallisuuslukion opiskelijoita 10,5 0 0 0 - *opetus päättyi keväällä 2015 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kansalaisopisto 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3,75 4,75 4,75 4,50 95 Kansalaisopisto - opiskelijoita 3 191 2 800 2 800 3 166 113 - euroa/opiskelija 252 265 265 236 89 Opetustunteja 8 253 7 300 7 300 8 054 110 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Lasten ja nuorten taidekoulu 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 1,25 1,25 1,25 1,50 120 Kuvataidekoulu - opiskelijoita 184 185 185 189 102 - euroa/opiskelija 929 933 933 962 103 - opintoviikkoja 33 33 33 33 100


Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Musiikkiopisto 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 15,5 15,5 15,5 15,5 100 Musiikkiopisto - opiskelijoita 303 300 300 298 99 - euroa/opiskelija 4 233 4 410 4 410 4 411 100

- opetustunteja 17

536 17 300 17 300 17 340 100

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kirjasto 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 20 22 22 22* 100 Lainaus 549 658** 580 000 580 000 555 000 96 Kävijät 210 103** 225 000 225 000 216 000 96 Aukiolotunnit/vuosi 2 560** 2 700 2 700 2 750 102 Euroa/asukas 53 53 53 53 100 *Yksi toimi täyttämättä 1.4.2014 alkaen **Kirjasto oli kesällä 2014 kaksi viikkoa suljettuna kattoremontin vuoksi Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Ruokapalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyö-vuosia) 53,61 53,61 53,61 53,61 100 ateriamäärät 1 319 252 1 330 000 1 330 000 1 340 240 101

euroa/suorite 2,86 3,00 3,00 2,86 95 elintarvikkeet euroa/suorite 1,12 1,22 1,22 1,14 93

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 57,6 57,6 57,6 57,6 100

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3 3 3 3 100 Kulttuuri- ja ym. tapahtumat 8 6 6 9 150


Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Riihisalo 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 2 2 2 100 Riihisalo - kausipaikat 63 75 75 61 81 - majoitus vrk 514 900 900 518 58 - saunat/h 62 700 700 584 83 - tilauskävijät 950 800 800 1 160 145

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Nuorisopalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7 7 7 7 100 Kävijät: - tilaisuudet ja tapahtumat 5 742 5 000 5 000 5 921 118

- nuorisokeskus Monari 13

558 12 000 12

0000 13 769 115 - Peltosaaren nuorisotila 3 755 2 500 2 500 3 793 152 - Jukolan nuorisotila 687 1 500 1 500 373 25 - nuorten tila Kolina 5 241 7 000 7 000 1 721 25 - harrastekerhojen kävijät 1 709 1 200 1 200 1 404 117 Nuorisovaltuuston kokousten lukumäärä 9 10 10 9 90

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Liikuntapalvelut 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 29,6 29,6 29,6 29,6 100 Käyttäjät - jäähalli 73 607 80 000 80 0000 110 426 138 - Peltosaaren liikuntapuisto 27 068 30 000 30 000 27 085 90 - urheilupuisto 16 671 25 000 25 000 49 200 197 - urheilutalo 87 440 110 000 110 000 90 800 83 Kävijät - uimahalli 160 900 155 000 155 0000 152 704 99 - maauimala 36 850 30 000 30 000 26 520 88 Riutan laskettelurinteet - kausikortit 126 200 200 0 0 - hissiliput 674 1 000 1 000 0 0 Liikunnanohjausryhmät (asiakasmäärä) - hyvinvointineuvonta - 400 400 430 108 - työikäisten liikunnanohjaus - 8 000 8 000 8 906 111 - lasten ja nuorten liikunnanohjaus - 14 000 14 000 15 057 108 - erityisliikunnanohjaus - 9 000 9 000 5 679 63 - liikuntatapahtumat - 6 000 6 000 7 715 129

97 Tilinpäätös 2015 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Suomen lasimuseo 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 10 10 10 100

Kävijät 16

983 17 500 17 500 19 358 111

Kävijät, ulkomailla järjestetyt näyttelyt 40

000 50 000 50 000 45 000 90 Näyttelyt 11 12 12 11 92 Tutkimukset - 3 3 3 100

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Riihimäen kaupungin museot 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 6 6 100 Muut tunnusluvut Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo 9 505 5 000 5 000 9 130 183 - Riihimäen taidemuseo, 9 463 7 000 7 000 9 144 131 joista maksaneita 2 484 2 400 2 400 2 538 106 Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo 4 1 1 2 200 - Riihimäen taidemuseo 4 3 3 3 100

98 Tilinpäätös 2015 SIVISTYSTOIMEN TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2015 Yhteispalvelut Vuonna 2015 jatkettiin toimintojen tarkastelua kaupunginhallituksen antamien linjausten pohjalta. Tavoittee-na on toimintojen tarkastelun kautta organisoida sivistystoimen palvelut yhden toimielimen alaisuuteen seu-raavan valtuustokauden alusta alkaen. Kaupunginhallituksen ja sen asettaman taloustoimikunnan toimeksiantojen pohjalta laadittiin toimialan palve-lujen luokittelua ja määriteltiin lakisääteisten palvelujen minimitasot. Selvitykset vaativat erittäin paljon työtä, jonka pohjalta lautakunta teki oman esityksensä talouden tasapainottamiseksi. Lautakunta esitti säästöjen kohdistamista pääsääntöisesti ei-lakisääteisiin palveluihin, jotta subjektiivisen oikeuden kasvatus- ja opetus-palvelut voidaan turvata. Toimialan ehdotuksia ei hyväksytty ylemmissä toimielimissä. Kuntamaisemavertailu osoitti edelleen, että sivistystoimen palvelut on järjestetty erittäin kustannustehok-kaasti. Vertailussa kaupungin panostus liikunta- ja kulttuuripalveluihin näkyy korkeina kokonaiskustannuksi-na. Talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta toimialalla saavutettiin pääsääntöisesti valtuuston vuo-delle 2015 asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hankerahoituksen määrä ja merkitys toimialan henkilöstöresurssien kohdentamisessa, toimintojen kehittämi-sessä ja henkilöstön täydennys-koulutuksessa on edelleen merkittävä. Riihimäen kaupungin sivistystoimi sai erillisrahoitusta vuodelle 2015 perustoimintojen kehittämiseen ja tuleviin lakimuutoksiin valmistautumiseen noin 765 000 euroa. Varhaiskasvatus Vuonna 2015 varhaiskasvatuksen vastuualueella tuotettiin päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, ryhmäperhe-päivähoitoa, esiopetusta, perusopetuksen iltapäivätoimintaa ja avointa varhaiskasvatusta. Lisäksi vastuualue valvoo yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita. Lasten kotihoitoa ja yksityisen palvelun käyttöä tuettiin lakisää-teisillä avustuksilla ja kaupungin päättämillä kuntalisillä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä muuttaa lasten kotihoidon tuen kuntalisän, Riihimäki-lisän, ehtoja 1.1.2015 alkaen. Kotihoidontuen kuntalisän tulorajaa laskettiin 4 000 euroon (5 000 euroa vuonna 2014) ja alle kolmevuotiaan lapsen kuntalisä laskettiin 150 euroon (175 euroa vuonna 2014). Muutos vähensi kuntalisää saavien perheiden määrää merkittävästi (noin 179 perhettä kuu-kausittain vuonna 2014 ja 121 perhettä vuonna 2015). Yksityisen hoidon tuen kuntalisä oli vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Varhaiskasvatus järjesti sisäisenä ostopalveluna kaikille alakouluille perusopetuksen avustajaresurssin. Tä-män lisäksi varhaiskasvatus tuotti alakouluikäisten kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidon sekä koulun loma-aikoina kokopäivähoidon. Kehitysvammaisten lasten osalta kustannukset laskutettiin sosiaali- ja terveystoimelta. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestettiin kaikilla alakouluilla. Iltapäivätoiminnasta vas-taavana esimiehenä toimivat päiväkotien johtajat ja johtavat lastentarhanopettajat. Vuonna 2015 varhaiskasvatuksen toiminta supistui kaikkina koulun loma-aikoina. Supistettuna aikana toimin-ta toteutettiin alueellisesti. Kesähoitoa tarjottiin 1.- 2. luokan oppilaille kesäkuussa ja tuleville 1. – 2. luokan oppilaille elokuussa. Maksuton kesäleikkikenttä toimi kesäkuun ajan Patastenmäen puukoulun alueella. Toi-mintaa suunnattiin myös perusopetuksen alimpien luokkien lapsille. Saloisissa ei enää vuonna 2015 toteutet-tu kesäleirejä. Vuoden 2015 ajan vastuualueella työstettiin uusiin opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvaa paikallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa.

99 Tilinpäätös 2015 Elokuun alussa voimaanastunut perusopetuslain muutos edellyttää, että lapsi osallistuu vuotta ennen oppi-velvollisuuden alkua esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan. Osallistumi-sesta vastaa lapsen huoltaja. Marraskuussa järjestettiin varhaiskasvatuksen asiakaskyselykysely. Kyselyn tulosten perusteella voitiin tode-ta asiakkaiden olevan tyytyväisiä tuotettuihin palveluihin. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa Uramon koulun hankesuunnitelmasta, joka sisältää koulun yhteyteen rakennettavan päiväkodin. Päätös mahdollistaa käyttöikänsä päähän tulleista päivähoitoyksiköistä luopumi-sen, jolloin ryhmäperhepäivähoidon hoitopaikkojen määrä tulee laskemaan ja päiväkotihoidon paikkojen määrä kasvaa. Perusopetus Perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi syyskuun tilastointipäivään mennessä 3 000 oppilaaseen. Lähivuosina perusopetuksessa tullaan tarvitsemaan määräaikaisia opettajien ja koulunkäyntiohjaajien vakansseja vaikka kaupungin väestönkasvu pysähtyisikin. Tähän asti painetta vakanssien perustamistarpeeseen on voitu hel-pottaa opetusryhmien pienentämiseen saadulla hankerahoituksella, jolla on palkattu perusopetukseen vuo-sittain 9 - 11 opettajaa. Hankerahoitusta ei ole haettavissa enää vuonna 2016. Uramon koulu on toiminut kauppaoppilaitoksen entisissä tiloissa huhtikuusta 2013 alkaen. Siirron syynä oli-vat sisäilmaongelmat Uramon koulurakennuksessa. Kalevankadun kiinteistön käyttö päivähoito-, esi- ja pe-rusopetustiloina on ollut haasteellista erityisesti piha-alueen osalta. Lisäksi Uramon koulun evakkoratkaisu on vaikeuttanut yläkoulujen taito- ja taideaineiden opetuksen järjestämistä ja koulujen välituntikäytänteitä. Perusopetuksen oppilaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestämiskäytänteiden kehittäminen on edel-leen jatkunut koulukohtaisesti. Oppilaiden sairaalakoulujaksoille pääsyn vaikeutuminen ja järjestettyjen jak-sojen lyhentäminen on lisännyt yksilöllisten tukimuotojen järjestämistarvetta kouluissa. Pidennetyn oppivel-vollisuuden piiriin kuuluvien lasten määrän lisääntyminen pienentää jatkossa muodostettavien opetusryhmi-en kokoa sekä lisää eritysopettajien virkojen perustamistarvetta. Lakisääteisen yleisen, tehostetun ja erityi-sen tuen järjestäminen on kasvattanut painetta myös koulunkäyntiohjaajaresurssin lisäämiseen. Perusopetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on työstetty koko vuoden 2015 ajan. Uusi opetussuun-nitelma tulee ottaa käyttöön 1.8.2016 alkaen. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on osaltaan edellyttänyt merkittäviä muutoksia perusopetuksen oppilashuollon järjestämiskäytänteisiin. Oppi-lashuoltotyön uusien käytänteiden luominen on työllistänyt koulujen henkilökuntaa ja edellyttää jatkossakin aktiivista kehittämistyötä. Opetusteknologian voimakas kehittyminen haastaa opettajat jatkuvasti kehittämään omaa osaamistaan. Keväällä 2015 toteutetun Opeka-kyselyn mukaan Riihimäen perusopetuksen opettajien tieto- ja viestintätek-nologinen koettu osaaminen on heikentynyt lähes vuoden 2013 osaamistasolle. Tieto- ja viestintäteknologi-sen osaamisen ja opetuskäytön lisäämiseksi on vuonna 2015 koulujen digitutoreille järjestetty koulututusta ja tuettu koulukohtaista teknologian opetuskäytön kehittämistyötä. Keskeisiä kehittämisen kohteena olevia osa-alueita ovat edelleen tietoteknisten toimintatapojen kehittäminen ja opetuskäytön edistäminen. Vuonna 2016 käyttöön otettava perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää aktiivista ja monipuolista tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Vuoden 2015 Opeka-kysely osoitti, että Riihimäen sivistystoi-messa on valtakunnalliseen tasoon verrattuna teknisesti hyvin varustellut tilat. Teknologiset valmiudet ovat parantuneet vuoteen 2014 verrattuna. Kouluihin on hankittu tabletteja, verkkoyhteyksien tehoa on nostettu ja uusia langattomia verkkoja on asennettu. Lisäksi koulujen vanhoja tietokoneita on uusittu. Riihimäellä tulee jatkossakin tehostaa opettajille järjestettävää tieto- ja viestintäteknologian koulutusta, jotta opetusta voidaan järjestää perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamien

100 Tilinpäätös 2015 normien mukaisesti. Myös teknologista varustelua tulee edelleen jatkaa, sillä vuonna 2016 voimaan tulevat opetussuunnitelmamuutokset edellyttävät kaikkiin kouluihin toimivat tietotekniset yhteydet sekä oppilaiden henkilökohtaisten päätelaitteiden hankintaa. Helmi-oppilashallintojärjestelmän käyttöönotto on työllistänyt edelleen perusopetuksen ja sivistyspalvelukes-kuksen henkilöstöä. Helmi-viestintäosion käyttö on yhtenäistänyt koulujen viestintää ja asiakkailta saatu pa-laute Helmi-viestinnästä on ollut myönteistä. Lukiot Riihimäen lukio ja Riihimäen aikuislukio yhdistettiin yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi johtosääntö-muutoksella 1.11.2015 alkaen. Vuoden 2015 aikana on kehitetty sähköistä oppimista ja arviointia. Opetushallituksen rahoittama Kanta-Hämeen Digiope -hanke päättyi, ja viimeiset hankerahalla järjestetyt koulutukset toteutettiin vuoden 2015 aikana. Käytössä olevaa oppimisalustaa Fronteria laajennettiin Digi-Fronter -paketilla. Elokuussa 2015 aloittaneiden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita edellytettiin oman päätelaitteen hankin-taa, sillä kyseinen ikäluokka ei voi enää kirjoittaa ylioppilaaksi osallistumatta ylioppilastutkinnon sähköisiin kokeisiin. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus käyttää opinnoissaan sähköisiä oppimateriaaleja, joskin niiden käyttö on ollut vähäistä. Osaltaan syynä on 1.8.2016 käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma, minkä joh-dosta nyt voimassa olevan opetussuunnitelman mukaista sähköistä, pedagogisesti tarkoituksenmukaista oppimateriaalia ei ole vielä riittävästi tarjolla. Istuinkiven liikuntahallissa tehtiin sähköistys- ja verkotustöitä, joiden johdosta hallissa on tällä hetkellä valmi-us järjestää sähköiset ylioppilaskokeet 200 kokelaalle kerralla. 1.8.2014 voimaan astuneen oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä lukioon saatiin palkattua pätevä vastaava kuraattori 1.8.2015 alkaen ja psykologi 1.9.2015 alkaen. Psykologi palvelee myös Hyria Koulutus Oy:n opis-kelijoita sekä Hausjärven ja Lopen lukioiden opiskelijoita. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen lukiot jatkoivat kuntarakennekokeilun seudullisen lukiokoulutuksen yhteis-työtä. Syksyllä pidettiin kaikkien kolmen lukion yhteinen VESO-koulutuspäivä, jonka aikana lukiot ryhtyivät opetussuunnitelmatyöhön. Eri yhteistyön muotoja sekä yhteisen kurssitarjonnan suunnittelua jatkettiin. Rii-himäen kaupungin, Hausjärven kunnan ja Lopen kunnan kuntaliitoksen kariuduttua oli havaittavissa kiinnos-tuksen laimenemista lukioyhteistyöhön. Osaltaan kiinnostusta yhteistyöhön vähensivät edellisen eduskunnan aikana toisen asteen rahoituslain kaatuminen ja koulutuksenjärjestämislupien uudelleenhaun peruuntumi-nen. Talouden tervehdyttämistoimenpiteenä on supistettu opetustarjontaa niin nuorille kuin aikuisillekin suunna-tussa lukiokoulutuksessa. Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Kansalaisopisto, musiikkiopisto, lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä käsityökoulu yhdistettiin yhdeksi hal-linnolliseksi kokonaisuudeksi johtosääntömuutoksella 1.11.2015 alkaen. Kansalaisopiston kursseja järjestettiin kaikkiaan 363. Toimintaa sopeutettiin päällekkäisiä kursseja karsimal-la. Lisäksi joidenkin kurssien tuntimäärää supistettiin ja kurssimaksuja korotettiin. Konsertti- ja näyttelytoiminta oli edelleen vireää ja ulottui myös vanhusten palvelutaloon. Opisto osallistui lähiopistojen kanssa Siviste-hankkeeseen ja mm. sen yhteistyöseminaariin. Elinikäisen oppimisen viikolla syyskuussa kansalaisopisto piti avoimet ovet ja tarjosi tutustumiskäyntejä eri kursseille.

101 Tilinpäätös 2015 Vankilaopetus jatkui laajentuen musiikista käden taitoihin. Kurssit toteutettiin ostopalveluna. Kudonnanneuvonta on jatkunut osa-aikaisena Torikadun kutomossa. Kudontakurssien määrää lisättiin ja kutomon asiakaskunta on laajentunut. Uusiin asiakkaisiin kuuluu paljon nuorta sukupolvea. Opistotalon vie-ressä oleva vanha kutomo purettiin syksyllä. Musiikkiopisto tavoitti uutta yleisöä viikon kestäneellä, konsertteja ja ohjattuja kierroksia, jopa barokkitans-siaiset sisältäneellä barokkitapahtumallaan syyskuussa. Yleisöksi oli kutsuttu mm. kaikki peruskoulun kuu-desluokkalaiset. Taidekoulu ja tanssikoulu Dance Art osallistuivat tuotantoon. Musiikkiopiston konserttitoiminta Pelkkänä korvana -sarjoineen on jatkunut kasvavine yleisömäärineen. Kou-luilla järjestetyt lastenkonsertit ovat olleet suosittuja. Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö niin hallinnon kuin opetuksenkin alueella on välttämätön osa musiik-kiopiston toimintaa. Kuvataidekoulu ja kansalaisopiston käsityökoulu Leija yhdistyivät Lasten ja nuorten taidekouluksi. Tilat säi-lyivät ennallaan, mutta organisaatio antaa luontevamman yhteistyömahdollisuuden toisiaan lähellä oleville toiminnoille. Näyttely- ja yhteistoimintaa: Talvikki metsästysmuseolla, kevätnäyttely Parosen salissa, Ihan eläimenä Hä-meenlinnan Aimokoulun kanssa metsästysmuseolla, Jouluikkuna metsästysmuseolla, Maahisten aika Vana-javeden opiston kanssa Hyvinkään Palopurossa, Taiturin joulu Ruotsinkadulla ja tanssikoulu First Stepin jouluproduktion lavasteet. Kesäkuun alussa järjestettiin kolme kesäkurssia. Näihin osallistui lähinnä lapsia, jotka eivät ole taidekoulun oppilaita. Kirjasto Kirjaston toiminta jatkui aktiivisena. Pyrkimyksenä on joustava ja asiantunteva asiakaspalvelu sekä sisältöjen esiintuominen. Nykyisillä säästöpaineilla tämä vaatii luovuutta, yhteistyöhalua ja ammattitaitoa. Ratamo-kirjastojen välinen yhteistyö on vilkasta. Kirjaston kävijämäärät sekä lainausluvut ovat kasvaneet. Myös verkkokäyntien määrä on noussut Ratamo-kirjastoissa (1 602 000) samoin e-kirjojen määrä ja niiden lainaus. E-aineistoa tehtiin tutuksi ja käyttöä opastettiin Ratamo-kirjastojen yhteishankkeessa. Parosen salissa on ollut runsaasti erilaisia vierailijatilaisuuksia, joihin on osallistunut paljon kuulijoita. Kirjas-ton järjestämien kirjailija- ja asiantuntijavierailujen lisäksi mm. Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen muistikahvi-latoiminta sekä Riihimäki-seuran tilaisuudet ovat olleet suosittuja. Kirjaston merkitys tapahtumien, vapaa-muotoisen tapaamisen ja opiskelun paikkana on lisääntynyt. Uutena palveluna alkoi syksyllä lukuvalmentaja-toiminta, jota esiteltiin myös valtakunnallisesti aamutelevisiolähetyksissä. Lasten- ja nuortenosaston varhaiskasvatus- ja perusopetusyhteistyö on vilkastunut entisestään, eikä kasva-vaa tarvetta pystytä kattamaan nykyisillä resursseilla. Aktiivisella toiminnalla kasvatetaan uusia lukijoita, teh-dään kirjastoa tutuksi ja luodaan valmiuksia tulevaan oppimiseen ja tiedonhankintaan. Esimerkiksi aineisto-paketteja päiväkodeille, esikouluille sekä ala- ja yläkouluille välitettiin reilu 600; kirjavinkkauksia tehtiin 65 luokalle ja satutunteja järjestettiin 52 kertaa. Ruokapalvelut Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen ateriapalveluiden järjestämistapaa on selvitetty Hämeenlinna-vetoisena. Selvityksen loppuraportti valmistui 26.5.2015. Selvitystyö jatkuu vuonna 2016 yhdessä Lopen ja Hausjärven kuntien kanssa. Päämääränä on tuottaa yhteiset ruokapalvelut vuoden 2018 alusta alkaen joko Riihimäen toimiessa isäntäkuntana tai ostopalveluna.

102 Tilinpäätös 2015 Ruokapalvelujen suoritemäärä toteutui ennakoidusti. Uusina toimintoina alkoi Tiilikadun kuntoutumisyksikön sekä Kultakartanon asumisyksikön ruokailuiden järjestäminen. Uutena toimintana aloitettiin myös ylijäämä-ruoan myynti. Toiminta alkoi ensin kokeiluluontoisena keväällä 2015 Pohjolanrinteen koululla ja Eteläisellä koululla. Hyvien kokemusten myötä toiminta päätettiin vakinaistaa elokuusta alkaen siten, että ylijäämäruo-kaa tarjotaan Pohjolanrinteen ja Harjunrinteen kouluilla sekä lukiolla. Hyria Koulutus Oy:n opiskelijoiden ruo-kailu Riihimäen lukiolla päättyi.

103 Tilinpäätös 2015 SIVISTYSLAUTAKUNTA / SIVISTYSPALVELUT Kehittämiskohteet 2015 - 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto Taloussuunnitelmakauden aikana toimialalla edelleen kehitetään asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja hallin-toa esim. lisäämällä sähköistä asiointia sekä tieto- ja viestintäteknologiaperusteisia pedagogisia ratkaisuja. Subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvia kasvatus- ja opetuspalveluja kehitetään yhtenäisen kasvu- ja opinpol-kuajattelun pohjalta. Varhaiskasvatuksen tilatarpeet huomioidaan koulujen peruskorjausten suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa erityisenä haasteena on vastata laki- ja lapsimäärän muutoksiin. Palvelutarve kasvaa väestön kasvusta riippumatta. Lapsimäärän muutoksiin pyritään vastaamaan mm. avointa varhaiskasvatusta kehittämällä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluiden suunnittelu ja tarkoituksenmukainen järjestäminen edel-lyttävät, että toimialalla on käytettävissä sähköinen paikkatietojärjestelmä, josta saadaan yksityiskohtaista tietoa alle kouluikäisten lasten ja perusopetuksen oppilaiden asuinpaikasta ikäluokittain taulukko- ja visuaali-sessa muodossa. Jatketaan yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista seudullisen varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Käynnistetään esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen. Valtakunnallisessa uudistuksessa tavoitteena on muuttaa koulun toimintakulttuuria kokonaisvaltaisesti. Uusissa valtakunnallisissa opetussuun-nitelman perusteissa painotetaan erityisesti lapsen tietoyhteiskuntavalmiuksia, yhteisöllistä oppimista ja oppi-jan ja opetusryhmän omaa vastuunottoa. Kehitetään opintojen- ja opiskelijanohjausta sekä muutetaan oppi-lashuoltopalvelujen toimintamallit uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain asettamien toiminnallisten vaatimus-ten mukaisiksi. Uusien perusteiden mukaisten opetussuunnitelmien tulee olla käytössä 1.8.2016. Lisäksi suunnitellaan perusopetuksen kolmiportaisen tuen koordinointi ja erityisen tuen päätösten tarkoituk-senmukainen päätöksentekojärjestelmä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla. Koulun kerhotoiminnassa ja koulun ulkopuolisessa kasvatustoiminnassa pyritään tiivistämään yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden ja huoltajien kanssa. Organisoidaan uudelleen joustavan perusopetuksen Omaura-luokan sekä lisäopetuksen (10.lk) toiminta. Lukio-opetuksessa valmistaudutaan vuonna 2016 käyttöön otettavaan sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätösten mukaan keväällä 2019 ylioppilaskirjoitus toteutetaan kokonaisuu-dessaan tvt-välineillä. Uudistusta varten Riihimäen lukio on ollut mukana Kanta-Hämeen Digiope -hankkeessa. Kehitystyötä jatketaan yhteistyössä Janakkalan ja Hämeenlinnan lukioiden kanssa. Huolehditaan lukion tieto- ja viestintävälineiden ajanmukaisuudesta, opettajien osaamisen vahvistamisesta sekä opetusresurssien riittävyydestä. Sähköisen materiaalin käyttöä opetuksessa lisätään. Toimenpiteillä halutaan turvata lukio-opetuksen vetovoimaisuus. Lukio-opetuksessa lisätään yhteistyötä eri koulutuksenjärjestäjien, yhdistysten, järjestöjen ja työelämän kanssa. Kehitetään kahden tutkinnon opintojen järjestämistä yhteistyössä Hyria Koulutus Oy:n kanssa, pai-nopisteeksi otetaan Käräjäkadun yksikkö, jossa opiskelee runsaasti potentiaalisia kahden tutkinnon suoritta-jia. Laajennetaan yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa.

104 Tilinpäätös 2015 Kehitetään toisen asteen opiskelijahuoltopalveluja vastaamaan 1.8.2014 voimaan astuneen lain pohjalta. Riihimäen lukio ja Riihimäen aikuislukio yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2015 alkaen. Talousarviovuonna käynnistetään laajan visuaalisen taiteen oppimäärän opetuksen suunnittelutyö. Lasten kuvataidekoulun ja Käsityökoulu Leijan opetus yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kirjastossa taloussuunnitelmakaudella kehitetään asiantuntijapalveluita, mediakasvatusta, verkkopalveluita sekä nyt jo vilkkaina toimivia asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palveluita tuotetaan suoraan sinne, missä käyttäjät ovat, kouluille, päiväkodeille, ikäihmisille kotiin ja laitoksiin. Kirjastojärjestelmä ja tätä kautta myös asiakasohjelma tulee vaihtumaan, koska vanhaa järjestelmää ei enää kehitetä. Tämä antaa paitsi uusia mahdollisuuksia myös vaateita palvelujen kehittämiseen. Ohjelmiston helppokäyttöisyyden ja esim. mobiili-versioiden lisäksi mahdollisuus on myös tarjota vuorovaikutteisia verkkopalveluja asiakkaille. Tilojen- ja ko-koelmankäytön tehostamiseksi laajan aineistovaraston muuttaminen avoimeksi tilaksi parantaisi asiakaspal-velua. Toiminnan kustannustehokkuus Tietohallintopalveluissa ja koulujen tietotekniikan tukipalveluissa seurataan palvelusopimuksen toteutumista palveluita tuottavan RHL-Data Oy:n kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelurakennetta kehitetään edelleen. Tavoitteena on luoda toiminnallisesti ja taloudel-lisesti järkevän kokoisia yksiköitä, joissa yhteistyö varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä on helppoa ja joustavaa. Viestinnässä tuodaan esille perhepäivähoidon myönteisiä puolia sekä tehos-tetaan yksityisestä päivähoidosta tiedottamista. Ylläpidetään avointa varhaiskasvatusta vaihtoehtona koko-päiväiselle päivähoidolle. Toimialan kehittämisessä tukeudutaan edelleen ulkopuolisiin rahoituslähteisiin. Laaditaan Uramon koulun hankesuunnitelma yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Käynnistetään Riihimäen lukion urheiluvalmennuskurssien järjestämisen vaiheittainen alasajo syksyllä 2015. Ruokapalveluissa laaditaan tarveselvitys, jossa esitetään ruokapalveluiden tuottamistapa ja -paikka. Kirjastorakennuksessa pyritään tehostamaan tilojen käyttöä esimerkiksi suunnittelemalla kirjavaraston tilan muuttamista avoimeksi asiakas- ja kokoelmatilaksi, joissa palvelut voitaisiin tällöin hoitaa itsepalveluperiaat-teella. Lisäksi tutkitaan kirjastorakennuksessa olevan asunnon muuttaminen kirjaston opetus-, luku- ja ryh-mätyötilaksi ja Riihimäki kokoelman säilytystilaksi. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa hyödynnetään vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opettajien osaamista. Kehitetään edelleen varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista. Hyödynnetään oppisopimusmahdollisuutta kouluttautumisessa (esim. perhepäivähoitajasta päivähoitajaksi). Tuetaan nuorten jatko-opintoihin ja työmarkkinoille siirtymistä kehittämällä oppilaan- ja opintojenohjausta, yksilöllisten koulutuspalveluiden suunnittelua sekä lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja tukipalve-luja yhteistyössä nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, erikoissairaanhoidon sekä Hyvinkään-Riihimäen ammattikoulutussäätiön kanssa.

105 Tilinpäätös 2015 Aktiivisen elinkeinopolitiikan tukemiseksi Riihimäen lukiot kehittävät yhteistoimintamuotojaan alueen elinkei-noelämän kanssa sekä yhteistä opetustarjontaa muiden toisen asteen ja korkean asteen koulutuksen järjes-täjien kanssa. Kehitetään maahanmuuttajaoppilaiden opetuspalveluita yhteistyössä talousalueen muiden toimijoiden kans-sa. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Kehittämiskohteet 2015 – 2017



Toteutuminen 1.1.-31.12.2015

Varhaiskasvatuksen palvelurakenteen edel-leen kehittäminen asi-akkaiden tarpeet ja henkilöstön osaaminen huomioiden.

Toteutetaan hallittuja rakenteellisia muutoksia päivähoidon tuottami-sessa. Huomioidaan yksityinen palvelutuotan-to ja seudullisuus.

Kuntamaisema -vertailussa varhaiskasva-tuksen kokonaiskustan-nukset asiakasta kohden ovat alle vertailukuntien keskiarvon.

Piikinmäen päiväkodin johta-jan tehtävään liitettiin elo-kuussa Herajoen koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivä-toimintayksikön esimiesteh-tävät. Uramon koulun uudisraken-nukseen valtuuston päätök-sen mukaisesti rakentuva päiväkoti lisää tulevaisuu-dessa mahdollisuuksia edel-leen kehittää varhaiskasva-tuksen palvelurakennetta ja kustannustehokkuutta. Kuntamaiseman tulosten mukaan vuonna 2014 Riihi-mäen varhaiskasvatuksen kustannus asiakasta kohden oli alle vertailukuntien kes-kiarvon. Asiakaskohtainen kustannus on vertailun kuu-denneksi edullisin.

Lukiokoulutuksessa valmistaudutaan säh-köiseen ylioppilastutkin-toon, joka otetaan käyt-töön asteittain vuosina 2016 - 2019.

Sähköisen oppimateriaa-lin ja oppimisympäristö-jen hyödyntämisen li-sääminen. Sähköisten koealustojen käyttöönot-to

1.8.2015 alkaen 1. vsk:n opiskelijat opiskelevat sähköisillä välineillä ja materiaaleilla 10 kurssia lukuvuoden aikana.

Eri oppiaineissa hyödynne-tään aktiivisesti sähköistä oheismateriaalia. 1.8.2015 aloittaneet opiskeli-jat käyttävät jonkin verran omia päätelaitteitaan opin-noissaan, mutta sähköistä kurssimateriaalia koskevaan tavoitteeseen ei ole päästy, sillä voimassa olevaan ope-tussuunnitelmaan ei ole tuo-tettu tarkoituksenmukaista sähköistä materiaalia. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön portaittain 1.8.2016 alkaen.

106 Tilinpäätös 2015 Riihimäen lukion veto-voiman ja haluttavuuden lisääminen.

Markkinointiyhteistyö Laurea ammattikorkea-koulun opiskelijoiden kanssa.

Yhteisvalinnan tulokset / ensisijaisia hakijoita 160.

Päivälukiossa on toteutettu ensimmäinen, vapaaehtoi-nen sähköinen yo-koe. Päi-vä- ja aikuislukio ovat valmis-tautuneet kevään 2016 pa-kolliseen yo-harjoituskokeeseen. Istuinki-ven hallissa on tehty sähkö- ja verkkotyöt, jotta sähköisen kokeen tekeminen siellä on mahdollista. Eri sähköisiä koealustoja hyödynnetään aktiivisesti joko kokeen osa-na tai koko kokeen osalta. Henkilökunnan koulutusta sähköistämiseen on jatkettu aktiivisesti. Lukioille on myönnetty Ope-tushallituksen myöntämä Rilu verkottuu –hanke vuosil-le 2015-2017. Yhteisvalinnassa ensisijaisia hakijoita oli 160. Yhteisvalin-nassa lukioon hyväksyttiin kaikilta hakusijoilta yhteensä 152 opiskelijaa. Yhteisvalin-nan valmistumisen jälkeen lukioon on hyväksytty yh-teensä 16 opiskelijaa en-simmäiselle ja toiselle vuosi-kurssille.

Uusi valmistuskeittiö ja tulevaisuuden palvelu-tuotantotapa.

Laaditaan tarveselvitys sekä ehdotus palveluja tuotantotavoiksi.

Tarveselvitys on hyväksyt-ty lautakunnassa 1.10.2015 mennessä.

Tarveselvitystä ei käynnistet-ty maakunnallisen ruokapal-veluselvitystyön vuoksi. Tar-veselvitys pyritään laatimaan vuoden 2016 aikana.

Sähköisten asiointipal-velujen kehittäminen perusopetuksessa

Otetaan käyttöön perus-opetuksessa Helmi-oppilashallintojärjestelmä sekä Helmi-viestintäjärjestelmä kodin ja koulun välisessä yh-teistyössä.

Helmi-viestintäjärjestelmä on otettu käyttöön 1.3.2015 mennessä. Toteutetaan esi- ja perus-opetuksen kevään 2015 oppilaaksi ilmoittautumi-nen sähköisesti.

Helmi-viestintäjärjestelmä on otettu käyttöön kodin ja kou-lun välisessä yhteistyössä elokuussa 2014. Esi- ja perusopetuksen ke-vään 2015 oppilaaksi ilmoit-tautuminen toteutettiin säh-köisesti Helmi-järjestelmässä.

107 Tilinpäätös 2015 Nuorten osallisuuden vahvistaminen

Kehitetään oppilaan ja opintojen ohjauskäytän-teitä yhteistyössä sidos-ryhmien kanssa.

100 % peruskoulun päät-täneen ikäluokan oppilais-ta sijoittunut perusopetuk-sen lisäopetukseen, toisen asteen jatko-opintoihin, oppisopimuskoulutukseen, työelämään, työpajatoi-mintaan tai kuntoutuk-seen.

Tavoite toteutui vuonna 2015.

Koulujen tvt-käytön monipuolistaminen ope-tuksessa, oppimisessa ja sidosryhmäyhteis-työssä.

Kehitetään koulujen oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opettajien osaamista.

Opettajien osaaminen sähköisen oppimateriaalin käytössä on vähintään Opeka-kyselyn keskimää-räisellä tasolla. Raportit laaditaan erikseen alakou-luista, yläkouluista ja luki-osta.

Opeka-kyselyn tulokset on raportoitu sivistyslautakun-nalle kesäkuussa 2015. Ky-selyn mukaan opettajien osaaminen sähköisen oppi-materiaalin käytössä on ky-selyn keskimääräisellä tasol-la. Teknologiset valmiudet ovat parantuneet vuodesta 2014, mutta opettajien koettu osaaminen TVT:n käytössä on heikentynyt.

Kirjaston asiakaspalve-lun parantaminen uudel-la ajanmukaisella ja vuorovaikutteisella ATK-järjestelmällä. Tämä mahdollistaa uusia asiakaspalvelun muoto-ja, esim. mobiilipalvelut.

Suunnitellaan ja toteute-taan uuden ATK-järjestelmän käyttöönot-to. Tämä sisältää sekä varsinaisen kirjastojär-jestelmän että asiakasliit-tymän.

Asiakaspalautteet sekä kahden vuoden välein tehtävän asiakaskyselyn tulokset vähintään edelli-sen kyselyn tasolla.

Riihimäki on kesällä 2015 yhdessä Ratamo-kirjastojen kanssa liittynyt Uudenmaan kuntien yhteiseen kirjasto-järjestelmä- ja asiakasliitty- mähankkeeseen. Suunnit-teilla on avoimen lähdekoo- din kirjastojärjestelmä Koha sekä Kansalliskirjaston yllä-pitämä asiakasliittymä Finna. Selvittelytyöt jatkuvat edel-leen ja lopullinen sitoutumi-nen hankkeeseen on vielä epävarmaa.

108 Tilinpäätös 2015 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTON TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2015 Yleistä Uuden sivistystoimen hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin, tavoitteena uuden hallinto-mallin käyttöönotto 1.1.2017. Selvitysten alla olivat erityisesti liikuntapalvelut sekä museotoimi. 1.1.2015 voimaan astuneet käyttömaksut tuottivat budjetoidun tulon kaupungille. Riihimäen kaupungin 62 henkinen joukkue osallistui ystävyyskaupunki Aalborgin nuorisokilpailuihin. Kulttuuri- ja matkailutoiminta Kulttuuripalvelut järjesti yhteistyössä eri tahojen kanssa kaupungin yleiset ja perinteeksi käyneet juhlat; ystä-vänpäiväjuhlan, Riihimäen pääsiäisen, Riihimäki-päivän tapahtumat, Asematapahtuman sekä itsenäisyys-päivän tilaisuudet. Kansallisena veteraanipäivänä osallistuttiin valtakunnalliseen pääjuhlaan Hämeenlinnas-sa. Kulttuurialan keskinäistä yhteistyötä kehitettiin säännöllisesti sekä seutukunnallisessa kulttuuriyhteistyö-ryhmässä, kaupungin omille kulttuuritoimijoille suunnatussa Kulttuuriklubissa että hyvän suosion saaneessa lastenkulttuuritoimijoiden LAKU -työryhmässä. Lisäksi käynnistettiin jälleen uusia kehityshankkeita OKM:n rahoituksella; Kulttuuriviritys-hanke joka elävöit-tää Peltosaaren lähiöaluetta kulttuurin keinoin sekä Yhteiskuntataiteilija-hanke, joka kehittää kuntien yhteisiä taiteen asiantuntijapalveluita ja edistää taidetta rakennetussa ympäristössä HHT-kasvukäytävän alueella. Kesällä jatkettiin Lasitehtaan Illuusio-kaupunkijuhlaa sekä Illuusio-kesänäyttelyä, jossa oli esillä kansainvälis-tä kuvanveisto- ja videotaidetta. Lisäksi osallistuttiin ystävyyskaupunki Bad Segebergin organisoimalle kan-sainväliselle pakolaisteemaiselle kulttuurileirille nuorisoryhmän kanssa. Loppuvuoden aikana saatettiin ensi-iltaan Kartsalle –hankkeeseen liittyvä näytelmä nuorisoteatterissa sekä päätettiin Lasitehtaan aluetta kehittä-vä RiiDesign –hanke. Myös harjoitusjäähallin taidehankinta saatiin hienoon päätökseen yhdessä kuvanveis-täjä Sampo Malinin ja Keraamikko Anni Paunilan kanssa. Kulttuurimatkailuun kehittämiseksi tuotettiin jälleen Riihimäen Kulttuurikesä-esite, jota jaettiin kulttuurilaitok-sissa, hotelleissa ja matkailuinfoissa. Sen lisäksi osallistuttiin kotimaan matkailumessuille sekä käynnistettiin OKM:n rahoituksella Culture Finland –kulttuurimatkailun aluekoordinaatiohanke. Riihisalossa toimintaa lei-masi edelleen epävarmuus toiminnan jatkumisesta, koska kiinteistöt ovat kaupungin myytävien listalla. Riihi-salon ylläpidosta ajalla 1.2.2016 – 31.12.2016 tehtiin sopimus Lissun Kahvion kanssa. Nuorisotoiminta Koulunuorisotyön ja erityisnuorisotyön kehittäminen etenivät ja vuonna 2013 perustettuun erityisnuorisotyön-tekijän toimeen on saatu valtuuston talousarviossa 2015 edellyttämää hankerahaa. Erityisnuorisotyöntekijä palkattiin perusopetuksen tulosalueen Huolenpitoa hankkeen rahoituksella. Etsivän nuorisotyön kotiuttamista valmisteltiin. Nuorten elinoloja ja nuorisotakuun toteutumisesta mahdollis-tavien indikaattorien kokoamista ja kehittämistä on jatkettu. Nuorisopalvelut on koordinoinut lakisääteistä nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmää. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Kaupunginhallitukselle tuotettiin helmikuussa raportti nuorisotakuun toteutumisesta. Verkkopalvelu Neuvola.infossa oli latauksia 2015 yhteensä 12 222. Määrä oli noin 2 500 alhaisempi kuin edellisenä vuonna johtuen sivuston teknisestä ongelmasta. Kävijämäärät ja osallistujat nuorisotiloilla ja toiminnoissa ovat olleet hyvällä tasolla lukuun ottamatta Jukolan nuorisotilaa, joka suljettiin keväällä tavallista aiemmin kävijämäärien vähyyden vuoksi. Nuorisopalveluiden kyky nopeisiin muutoksiin on ratkaisevaa onnistuneen nuorisotyön tekemisessä. Nuorten tila Kolina suljettiin kokonaan keväällä. Nuorten ajanviettopaikat ovat muuttuneet ratkaisevasti siten, että nuorisopalvelujen resurssin suuntaaminen toisaalle oli perusteltua ja muutoksella saatiin aikaan myös sääs-

109 Tilinpäätös 2015 töä. Kolinan sijaan järjestettiin avointa Nojatuoli -toimintaa peruskoulun päättäneille Peltsin Clubilla, jossa on vuoden aikana pyörinyt entiseen tapaan avoin toiminta isoille ja pienille. Kesätoimintaa oli päiväleirien muodossa kesäkuun 2 ensimmäistä viikkoa: 2 leiriä, 40 lasta/viikko. sisältö tuotettiin yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan kanssa. Päiväleirien jälkeen nuorisopalvelut ja erityisnuorisotyö jatkoivat kesätoimintaa mm. tarjoamalla yläikärajatonta avointa toimintaa Ankkapuistossa, kaikille avoimia askartelu- ja pihaleikkipäiviä sekä ”ikärajoitettua” (7.luokka-17 vuotta) avointa toimintaa. Talvi- ja syyslomalla on järjestetty loma-ajan toimintaa. Järjestetyt retket olivat pääsääntöisesti loppuunmyytyjä. Syyslomatoiminta kolmannen kerran järjestettyine taidetehtaineen kokosi yli 150 osallistujaa. Syksyn toimintakausi alkoi yhdeksännen kerran järjestetyllä Beach Party -tapahtumalla, joka kokosi hieman yli 2 700 osallistujaa. Jukolan tila saatiin myös syksyllä toimimaan ja suosittu kokkikerho toimi viikoittain. Muita suosittuja kerhoja olivat mediapaja, kansainvälisyyspaja, Mimmis -tyttökerho, AniManga-kerho Ilmaisu-taito-paja, pienten poikien Junnuklubi. Monarilla on bänditilojen lisäksi ollut käytössä studio, jossa on voinut ohjatusti tehdä tallenteita. Nuorten ja päättäjien tilaisuus kokosi 58 keskustelijaa. Joulun alla järjestetyn graf-fitikilpailun teokset ovat esillä vanhassa Sokoksessa vielä keväällä. Liikuntatoiminta Nuorten lähiliikuntapaikan skeittiparkin rakennuttaminen Peltosaaren liikuntapuistoon ja Riuttan maastopyö-räväylien rakentaminen aloitettiin. Vahteriston ulkoilureittiä kunnostettiin. Uimala säilytti asemansa suosi-tuimpana yksittäisenä liikuntapaikkana. Terveysliikunnan tarjonta on pysynyt vakiona ja toimintaa on kohdistettu terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Uusina aikuisten liikunnanohjauksen toimintoina olivat mm. painonhallintakurssit. Hyvinvointipiste jatkoi toimintaansa uimahallilla ja liikuntaneuvontaa sai aikavarauksella terveyskeskuksella. Kortteliliikunta ikääntyville jatkoi toimintaansa ja vertaisohjaajia koulutettiin kahdessa koulutuksessa. Uutena ikääntyvien toimintana oli avoin kuntosaliopastus uimahallilla. Seniorikortti otettiin käyttöön uimalla. Isoimpina liikuntata-pahtumina olivat Pyörillä ilman moottoreita -kampanja, Ikääntyneiden messut, lasten temmellyspäivät, Hal-loween –uinti, lasten ja nuorten harrastemessut ja Riksu on ice- tapahtuma. Liikuntapalvelut järjesti vuoden 2015 aikana yhteensä 26 maksutonta liikuntamaailmaa/peuhapäivää perheille, joissa on ollut kussakin 50 - 200 kävijää. Liikuntapalvelut oli mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2015. Hankkeissa painottui terveyden edistäminen ja omaehtoinen liikunta. Hyvinvoiva lasten ja nuorten hankkeen kolmas toimintakausi käynnistyi. Hankkeen tiimoilta kesällä tehtiin liikuntavaunu kiertää- kampanja lähiliikun-tapaikoilla ja kaikissa ala- ja yläkouluissa järjestettiin välituntiliikuntaa. Hanke toteutti syksyllä paikallisten yhdistysten kanssa harrastemessut lapsille ja nuorille. Hyvinvoiva lasten ja nuorten Riihimäki- ja Sportti Steppi- Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeet olivat mukana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2015. Hankkeiden yhteistoiminnan avulla toteutettiin Riksu on ice- tapahtuma, liikuntamaailmat/ peuhapäivät ja Halloween-uinti. Sportti Steppi jatkoi toimintaansa edellisen toimintavuoden tavoin järjestäen toimintakaudella mm. Nuorten liikuntakerhon, maahanmuuttajien oman kerhon, naisten ryhmätoimintaa, yksilöohjausta, mielenterveyskuntoutujien sählyä, Peltosaaren ip- toimintaa ja Olohuone does sport- toimin-taa. Ensi Askel- Terveyden edistämisen hankeen toinen toimintavuosi käynnistyi. Perheliikuntamahdollisuuk-sia on edistetty hankkeen avulla toteuttamalla Riuttan luontopolku sekä satupyöräilyreitti. Liikuntaneuvontaa jatkettiin terveyskeskuksella ja sairaanhoitajille ja lääkäreille pidettiin koulutus liikuntareseptin käyttöönotosta. Hankkeen avulla perustettiin kaupunkiin terveyden edistämisen ohjausryhmä, joka valmisteli hankkeen koor-dinoimana hyvinvointikertomuksen vuodelle 2014. Museotoiminta Suomen lasimuseon näyttelyohjelma toteutui suunnitellusti. Erikoisnäyttelyitä oli kahdeksan, joista päänäyt-tely oli "Timo Sarpaneva Taidetta lasista – Collection Kakkonen", jossa esiteltiin Timo Sarpanevan elämän-työtä suunnittelijana ja taiteilijana. Muita mainittavia olivat Tapio Wirkkalan Rosenthalin posliinitehtaalle suunnittelemista esineistä koostettu "Ajatonta kauneutta – Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalille"

110 Tilinpäätös 2015 sekä yli 200 lasitaiteilijan taide-esineistä vuosilta 2010–2014 koostettu dokumentointinäyttely "Suomen lasi elää 7". Kansainvälistä näyttelytoimintaa Suomen lasimuseossa edusti "Lárte del vetro – 1800-luvun lasia Venetsiasta", joka esitteli Muranon lasituotannon huippusaavutuksia 1800-luvulta. Lasimuseon kansainvälisiä kiertonäyttelyitä oli kolme ja ne olivat esillä Portugalissa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Espanjassa. Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin suunnitelman mukai-sesti. Kaupunginmuseossa järjestettiin kaksi omaa tuotantoa olevaa näyttelyä: Kartsalla -nuorisonäyttely ja Peltosaaren silta -valokuvanäyttely. Vuoden kävijämäärä oli 9 130. Virallisia avoinna olopäiviä 100, asiointi-päiviä 180, asiantuntijapalveluita annettiin 50 kertaa. Näyttelyihin liittyvien oheistapahtumien lisäksi museo osallistui paikallisten tapahtumien järjestämiseen, tapahtumia yht. 20. Nuorisonäyttelyn yhteydessä tehtiin yhteistyötä kaupungin nuorisopalveluiden, kulttuurituotannon sekä nuorisoteatterin kanssa. Museorakennuk-sen ulkopuolelle rakennetuissa näyttelyissä, arviolta yli 20 000 kävijää (kirjastossa vitriininäyttely, Rityllä Kartsalla -näyttely, Siltanäyttely Peltosaaren sillalla yhteistyössä kaupungin katu- ja puistoyksikön kanssa, sekä Kartsalla .fi) Mobiilisuunnistus Riihimäen nuorisokulttuuriin –hankkeella toteutettiin sähköinen Kartsalla –Entisten nuorten Riihimäki –kaupunkiopas. Oppaaseen kuului Riihimäen keskustaan sijoitetut 16 QR-kooditaulua sekä www.kartsalla.fi –verkkosivut (kävijöitä 16 000). Hankkeen tarkoituksena oli lisätä museon tuottamien sisäl-töjen ja aineistojen saavutettavuutta. Hankkeessa on hyödynnetty mobiiliteknologiaa QR-koodien ja älypuhelimilla selailtavissa olevan verkkosivun muodossa. Esineiden aika –hankkeella pyrittiin esinekokoelmien hallinnan ja hoidon parantamiseen kokoelmien inven-toinnin, täydennysluetteloinnin, arvoluokittelun ja varastoinnin optimoinnin avulla. Hanke auttaa tuomaan kokoelman paremmin näkyväksi ja saavutettavaksi sekä palvelee paremmin asiakkaita. Kaupunginmuseo oli mukana Erityislapset museossa –projektissa sekä osallistui edellisen vuoden tavoin kansalliseen TAKO-projektiin. Riihimäen taidemuseon näyttelyt, kokoelmatyö ja muu toiminta toteutettiin asetettujen tavoitteiden mukaises-ti. Riihimäen taidemuseossa järjestettiin kolme näyttelyä: Ikoni-näyttely Feodorovin Jumalanäiti ja muita ikoneja taidemuseon kokoelmista, Riihimäellä asuneen Ilmari Grytan näyttely Kadonnut aika sekä 20-vuotisjuhlanäyttely Helenen puutarhassa. Tämän kokoelmanäyttelyn yhteydessä oli esillä riihimäkeläisen Anniina Vainionpään teoksia. Esillä oli myös v. 2014 puolella avautunut kokoelmanäyttely Kolmen kopla – Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Eero Nelimarkka. Taidemuseossa panostettiin koululaisille ja päiväkoti-ikäisille suunnattuun taidekasvatustoimintaan sekä koko perheelle suunnattuihin yleisötapahtumiin ja oheistoimintaan, kuten työpajoihin ja vauvojen värikylpy- toimintaan. Lisäksi museossa järjestettiin mm. asiantuntijaluentoja, konsertteja ja yksityistilaisuuksia sekä uusia tapahtumamuotoja kuten taidekaraoke. Erilaisia kaikille avoimia yleisötapahtumia järjestettiin yhteensä 26, joista muutamat yhteistyössä muiden riihimäkeläisten toimijoiden kanssa. Vuoden aikana museossa kävi 9 144 vierailijaa, joista 2 538 maksanutta kävijää. Riihimäen taidemuseon teoksia oli lainassa lukuisissa Suomen taidemuseoissa sekä ulkomailla Japanissa ja Saksassa. Kokoelmatyöstä voidaan mainita kehyskorjaukset, teosvalokuvaukset sekä uuden kostutinlaitteen hankinta taideteosvarastoon.

111 Tilinpäätös 2015 TOIMIELIN: SIVISTYSLAUTAKUNTA / KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAJAOSTO Kehittämiskohteet 2015 – 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto Nuorisotyössä kehittämisen painopisteinä ovat nuorten kasvu ja osallisuus, hyvinvointi ja terveys, nuorisotilat sekä yhteistyö ja viestintä.

Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi panostetaan terveyttä edistävään liikuntaan ja oman terveytensä kan-nalta liian vähän liikkuviin.

Suomen Lasimuseon tavoitteena on laadukkaiden näyttelyjen ja museon kulttuuritarjonnan avulla saavuttaa lisää näkyvyyttä.

Riihimäen kaupungin museoiden tavoitteena on perustehtävien lisäksi toteuttaa useita yhteistyöprojekteja muiden museoiden, kulttuuri- ja opetuslaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Museoiden osalta selvitetään uuden EU-direktiivin vaatimukset, jotka koskevat museoiden kohde- ja yleisva-laistusta. Toiminnan kustannustehokkuus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kehittäminen osana sivistystoimen toimialaa. Toiminnalliset tavoitteet 2015

Kehittämiskohteet 2015 – 2017

Toiminnalliset ta-voitteet 2015



Kunnan palvelutuo-tanto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistä-minen

Erityisnuorisotyön vahvistaminen. Toiminnallisen yhteis-työn kehittäminen eri tahojen kanssa.

Palautejärjestelmät ja –kyselyt. Vertailut aikaisempiin vastaa-viin kyselyihin. Asiakasmäärät Toteutuneiden yhteis-työn ja hankkeiden määrä.

Nuorten elinoloja ja nuorisota-kuun toteutumisesta mahdollis-tavien indikaattorien kokoamista ja kehittämistä on jatkettu. On koottu vertailutietoa lähivuosilta. Asiakaskyselyjä on tehty gallu-pien muodossa nuorisotiloilla. Toteutettiin ensimmäisen kerran kävijätutkimus Beach Party –tapahtumasta. Järjestyksessä neljättä nuorisopalvelukyselyä ei saatu toteutettua, toteutus siirtyi vuoden 2016 keväälle. Tilaisuudet ja tapahtumat 5 921 Nuorisotilakäynnit 19 656. Kerhot 1 404. Neuvola.info 12 222. Koulunuorisotyön ja erityis-nuorisotyön kehittäminen eteni ja vuonna 2013 perustettuun erityisnuorisotyöntekijän toi-meen on saatu valtuuston talo-usarviossa 2015 edellyttämää hankerahaa. Erityis-


nuorisotyöntekijä palkattiin pe-rusopetuksen tulosalueen Huo-lenpitoa hankkeen rahoi-tuksella. Työntekijä aloitti 3.8.2015. Ohjaus- ja palvelu-verkostotyöryhmä on kokoontu-nut säännöllisesti.

Terveyden edistämi-nen

Kuntalaisten liikunta-tottumusten herättä-minen ja aktiivisen liikuntaharrastuksen pariin ja terveelliseen elämäntapaan innos-taminen.

Hyvinvointineuvon-nan asiakasmäärät Liikuntareseptin käyt-töönotto Riihimäen seudun terveyskes-kus kuntayhtymän kanssa Liikuntapalveluiden liikuntatapahtumien määrä ja osallistujat

Tavoite toteutui. Hyvinvointineu-vonnassa ja kehokoostumusmit-tauksissa on käynyt vuoden aikana 230 asiakasta ja hyvin-vointineuvontaluennoilla kävi yhteensä 200 henkilöä. Tavoite toteutui. Yhteistyötä kehitetään edelleen. Osa hyvin-vointineuvonnassa käyneistä on tavoitettu terveyskeskuksen kautta liikuntareseptin käyttöön-oton myötä. Liikuntapalvelut tavoitti terveyskeskuksesta lii-kuntaneuvontaan 10 henkilöä. Kirjoitettujen liikuntareseptien määrää on vaikea arvioida, koska terveyskeskuksen henki-lökunta kirjoittaa reseptin suo-raan asiakkaalle. Keväällä 2015 järjestettiin uusi info lääkäreille ja sairaanhoitajille liikuntaresep-tistä ja Ensi askel -liikuntaneuvonnasta Tavoite toteutui. Liikuntatapah-tumissa on ollut vuoden aikana kävijöitä 7715. Suurimpana yksittäisenä tapahtumana järjes-tettiin Riksu on ice -tapahtuma, joka toteutettiin yhdessä paikal-listen jääliikuntayhdistysten kanssa. Tapahtumassa kävi päivän aikana n. 900 henkilöä. .

Suomen lasimuseo Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti mer-kittävien näyttelyiden tuottaminen ja esittä-minen sekä konsert-tiohjelman toteuttami-nen ja lisäksi näistä saavutettujen tulosten hyödyntäminen.

Toteutettujen projek-tien lukumäärä, kävi-jät ja mitattu mediati-lastointi.

Tavoite tototeutui. Käynnissä ulkomailla olleet projektinäyttelyt (3): Second Life - Upcycling Glasdesign aus Finnland (Marinha Grande, Por-tugali 24.3.–27.9.2015 ja Boda, Ruotsi 17.10.–8.11.2015), Fin-nish Glass Art 2005–2010 (Tal-linna, Viro 25.1.2015 asti ja Riika, Latvia 7.11.2015–3.1.2016), Tapio Wirkkala – Lasin ja hopean runoilija (La Granja, Espanja 31.10.2015–8.5.2016).


Suomen lasimuseossa esillä olleita projektinäyttelyitä oli kol-me; Timo Sarpaneva Taidetta lasista – Collection Kakkonen, L’arte del vetro – 1800-luvun lasia Venetsiasta ja Ajatonta kauneutta – Tapio Wirkkalan posliinia ja lasia Rosenthalille. Kiertonäyttelyiden kävijämäärät 1.1.–31.12.2015 olivat yhteensä noin 45 000 ja Suomen lasimu-seon kävijämäärä 1.1.–31.12.2015 oli 19 358.

Riihimäen kaupungin museot

Museo- ja taidekasva-tus, kokoelmien hoito, yhteistyöprojektit, riihimäkeläisiä ja mui-ta asiakkaita hyvin palvelevat, laaduk-kaat ja kiinnostavat näyttelyt.

Museo-/taidekasvatus- ja yhteistyöprojektien sekä osallistujien lukumäärät, asiakas-palaute

Tavoite toteutui. Kaupunginmuseo: Museokasvatusta annettiin var-haiskasvatus- ja koululaisryhmil-le 43 kertaa, osallistujia yht. 885 sekä 30 muulle ryhmälle, joissa osallistujia yht. 301. Yhteistyö-tapahtumia oli yht. 20 tapahtu-maa. Tapahtumissa kävi 6.793 henkeä. Kävijöitä yht. 9.130. Museo järjesti paljon myös mu-seon ulkopuolista toimintaa. Taidemuseo: Museokasvatusta toteutettiin koululais- ja päiväkotiryhmien opastusten ja työpajojen (yht. 88), vauvojen värikylpy –toiminnan (yht. 23 kertaa), lap-sille suunnattujen tapahtuma-päivien sekä yleisölle avoimien ja näyttelyihin liittyvien lasten kierrosten, opastusten ja työpa-jojen sekä luentojen kautta. Koululaisten ja lasten ohjatuissa työpajoissa ja opastuksissa osallistujia oli yhteensä 1828 henkilöä. Erilaisia kaikille avoi-mia yleisötapahtumia järjestet-tiin yht. 26 kpl, jossa osallistujia 2749. Kaiken kaikkiaan kävijöitä on ollut yhteensä 9144. Hyvä yleisöpalaute on suoran palautteen lisäksi näkynyt myös median laajana kiinnostuksena paikallisesti ja valtakunnallisesti taidemuseon näyttelyitä, toimin-taa ja kokoelmaa kohtaan (ko-timaassa valtakunnalliset uutis-lähetykset, aikakauslehdet, sanomalehdet, radiolähetykset sekä ulkomailla esim. japanilai-nen Nikkei-lehti).


Toiminnan kustan-nustehokkuus

Toiminnan ja talouden ohjauksen kehittämi-nen

Palvelujen organi-soinnin ja organisaa-tiorakenteen kehittä-minen

Ehdotus kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämisestä osana sivistystoimea.

Valmista organisaatiomallia ei vielä ole. Selvitystyö meneillään

Selvitetään liikunta-palveluiden tuottami-nen liikelaitoksena /osakeyhtiönä sekä vaihtoehtoisesti jää-hallikiinteistöyhtiön purkaminen

Selvitys vuoden 2015 aikana

Lausunto liikuntapalveluiden tuottamisesta tehty. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 20.10.2015 § 106

Selvitetään museoi-den organisointi uu-dessa hallintomallissa

Selvitys vuoden 2015 aikana

Selvitykset tehty. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto 9.6.2015 § 69 sekä 20.10.2015 § 107. Lopulli-nen malli selviää osana koko sivistystoimenorganisaatiomal-lia.

115 Tilinpäätös 2015 TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin käsittää kaksi tulosaluetta: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Teknisen lautakunnan tehtävänä on kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, teknisistä toiminnois-ta ja kaupungin asunto-olojen kehittämisestä huolehtiminen. Teknisen lautakunnan vastuualueet ovat: hal-lintoyksikkö, kaavoitusyksikkö, kartta- ja tonttiyksikkö, tilayksikkö, katu- ja puistoyksikkö sekä pelastustoimin-ta. Ympäristölautakunta hoitaa ympäristösuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Ympäristölauta-kunnan vastuualueet ovat: ympäristönsuojeluyksikkö ja rakennusvalvontayksikkö. TALOUSLUVUT

Tp Ta Ta 2015 Toteutuma Ero Ta+m Tot2014 2015 +muutos -toteuma %

Menot -22 454 211 -24 097 800 -24 097 800 -23 112 199 -985 601 96Tulot 21 931 213 26 340 100 26 340 100 24 415 999 1 924 101 93Netto -522 998 2 242 300 2 242 300 1 303 800 938 500 58


Myyntituotot 3 019 027 3 145 300 3 145 300 3 081 410 63 890 98Maksutuotot 625 780 454 200 454 200 458 669 -4 469 101Tuet ja avustukset 359 308 276 100 276 100 373 438 -97 338 135Muut toimintatuotot 17 927 098 22 464 500 22 464 500 20 502 482 1 962 018 91Toimintatuotot 21 931 213 26 340 100 26 340 100 24 415 999 1 924 101 93

Henkilöstökulut -8 716 890 -8 709 700 -8 709 700 -8 464 529 -245 171 97Palvelujen ostot -5 934 379 -5 907 000 -5 907 000 -6 188 391 281 391 105Aineet ja tarvikkeet -3 968 409 -4 388 600 -4 388 600 -4 092 324 -296 276 93Avustukset -17 943 -16 500 -16 500 -20 300 3 800 123Muut toimintakulut -3 816 590 -5 076 000 -5 076 000 -4 346 655 -729 345 86Toimintakulut -22 454 211 -24 097 800 -24 097 800 -23 112 199 -985 601 96

Toimintakate -522 998 2 242 300 2 242 300 1 303 800 938 500 58 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Tekniikan ja ympäristön toimialan menot olivat 23 112 199 euroa ja tulot 24 415 999 euroa. Toimialan menot olivat 985 601 euroa suunniteltua alhaisemmat. Merkittävimmät menovähennykset olivat kertaluonteisia säästöjä henkilöstökuluissa, sähkö- ja energiakustannusten säästöjä kiinteistöissä ja katuvalaistuksessa sekä tilakustannusten säästöjä vuokramenoissa.

Toimialan tulot olivat 1 924 101 euroa suunniteltua alhaisemmat. Omaisuuden realisointi ja tontinmyyntitulot eivät toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Merkittävimmät muutokset olivat Etelä-Mattilan yritystonttikaupan osittainen peruuntuminen sekä vanhan linja-autoaseman kerrostalotonttien kaupan siirtyminen vuodelle 2016.

Hallintoyksikkö

Hallintoyksikön menot olivat 679 893 euroa ja tulot olivat 106 211 euroa. Yksikön menot alittuivat 114 407 euroa, mikä aiheutui muun muassa henkilöstökulujen sairausvakuutuskorvauksista ja työttömyysvakuutus-maksujen palautuksista. Lisäksi säästöjä syntyi ohjelmistojen käyttö- ja ylläpitomaksuissa sekä materiaali-

116 Tilinpäätös 2015 hankinnoissa. Yksikön tulot ylittyivät 29 111 euroa ja tämä johtui pääosin johdon kehittämishankkeeseen kohdistuneista maksutuloista.

Kaavoitusyksikkö

Kaavoitusyksikön menot olivat 649 348 euroa ja tulot olivat 81 399 euroa. Yksikön menot ylittyivät 35 884 euroa, mikä aiheutui muun muassa kaavoitushankkeisiin ostopalveluna tehtävistä selvitystöistä ja henkilös-tökustannuksista. Yksikön tulot ylittyivät 31 399 euroa, tämä aiheutui kaavoitushankkeista saatavista tuloista.

Kartta- ja tonttiyksikkö

Kartta- ja tonttiyksikön menot olivat 1 216 678 euroa ja tulot olivat 3 663 419 euroa. Yksikön menot ylittyivät 30 378 euroa mikä johtui hajonneen maastotallentimen uusimisesta sekä muista materiaalikustannuksista.

Yksikön tulot alittuivat 2 046 781 euroa. Talousarvioon laskettuja kaavoitukseen liittyviä maan arvonnousun leikkauksia ei toteutunut. Myös rakentamisen hiljainen vuosi vähensi maksutuottoja aineistoluovutusten osal-ta. Tonttimyynti ja kiinteän omaisuuden realisointi onnistui odotuksia heikommin: Etelä-Mattilan teollisuus-alueella toteutuvaksi suunniteltu kauppa Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa purkautui osin kauppaa kos-kevan takauspäätöksen kaaduttua valitukseen ja tämä aiheutti merkittävän, noin 1,1 miljoonan euron vajauk-sen ennusteeseen elinkeinotonttien osalta. Toinen merkittävä vähennys oli kolmen kerrostalotontin kaupan siirtyminen vuodelle 2016 (ns. vanhan linja-autoaseman tontit), tämän vaikutus talousarvioon oli noin 0,9 miljoonan euroa. Vajausta syntyy myös realisoitavan omaisuuden osalta, jossa vain Uramontie 25:n myynti toteutui.

Tilayksikkö

Tilayksikön menot olivat 11 792 562 euroa ja tulot olivat 18 525 031 euroa. Yksikön menot olivat noin 654 000 euroa taloussuunnitelmaa pienemmät. Henkilöstökuluissa on säästöjä syntynyt siivouksen ja rakennus-ten kunnossapidon osalta rekrytointeja viivyttämällä sekä talkoovapaiden käytöstä. Aineissa ja tarvikkeissa on syntynyt säästöä kiinteistönhoidon osalta lämmityskustannuksissa noin 59 000 euroa, sähkön osalta 122 000 euroa ja vesimaksuissa 38 000 euroa. Palveluiden ostoissa ylitystä on 506 000 euroa, joka on syn-tynyt lähinnä rakennusten kunnossapidon osalta teknisten laitteiden huolto- ja ylläpitokustannuksista sekä siivouksen palveluiden ostoissa. Muissa toimintakuluissa on säästynyt noin 330 000 euroa. Säästö muodos-tuu rakennusten ja huoneistojen vuokramenoista, liiketilojen vuokramenoista sekä kiinteistönhoidon konei-den ja laitteiden vuorista, joka sisältää kiinteistöjen talvi kunnossapidon. Lisäksi Jäähallia ja Paloasemaa koskeva rahastointi pienensi muita toimintakuluja noin 372 000 euroa.

Yksikön tulot olivat noin 85 000 euroa taloussuunnitelmaa pienemmät. Asuntojen vuokratulot alittuivat noin 117 000 euroa ja muiden rakennusten vuokratuotot 24 000 euroa sekä vastaavasti liiketilojen vuokratulot olivat 56 000 euroa suuremmat.

Katu- ja puistoyksikkö

Katu- ja puistoyksikön menot olivat 6 046 466 euroa ja tulot olivat 1 745 673 euroa. Yksikön menot olivat noin 201 734 euroa talous- ja toimintasuunnitelmaa pienemmät. Menoissa säästettiin mm. asiantuntijapalve-luiden ostamisessa noin 29 000 euroa ja katuvalaistuksen energiakustannuksissa 123 000 euroa.

Yksikön tulot olivat noin 121 073 euroa talous- ja toimintasuunnitelmaa suuremmat. Tulot olivat arvioitua suuremmat muun muassa joukkoliikenteen valtionavustuksissa noin 45 000 euroa, metsän myyntituloissa noin 33 000 euroa sekä yhteishankkeisiin liittyvissä rahoitusosuuksissa noin 57 000 euroa.

117 Tilinpäätös 2015 Pelastustoimi

Pelastustoimen menot olivat 2 031 458 euroa, mikä on 39 142 euroa vähemmän kuin talousarvissa koska kuntien lopullisen maksuosuuden laskennan jälkeen Riihimäen kaupunki sai tämän verran palautusta alue-pelastuslaitoksen menoista maksamastaan osuudesta.

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvontayksikön menot olivat 335 354 euroa ja tulot olivat 263 023 euroa. Yksilön menot toteutui-vat ennakoidusti ja tulot ylittyivät 25 323 euroa. Lupamaksutuotot ylittyivät ennakoidusta muutaman ison rakennushankkeen toteutumisen varmistuttua.

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojeluyksikön menot olivat 360 403 euroa ja tulot olivat 31 245 euroa. Yksikön menot alittuivat 39 200 euroa ennakoidusta. Henkilöstökuluista säästettiin 34 500 euroa kahden viranhaltijan sijaisuusjärjes-telyjen ja yhden viranhaltijan osa-aikaisuuden vuoksi. Palvelujen ostoista säästettiin 4 500 euroa pääasiassa koulutusmäärärahoista.

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Tekniikan ja ympäristön toimiala 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 205 193 193 190,53 99

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Tekninen lautakunta 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 195 183 183 180,53 99 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Hallintoyksikkö 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7,25 7 7 6,53 93 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kaavoitusyksikkö 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 8 8 8 8 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Kartta- ja tonttiyksikkö 2014 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 17 18 18 17 94 Tonttien luovutus 22 40 40 38 95 Kiinteistötoimitukset 96 70 70 93 133

118 Tilinpäätös 2015 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Tilayksikkö 2013 2015 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 96 94 94 93 99 Rakennusten kunnossapito €/m3/v 4390 1,80 1,80 2,40 133 Kiinteistönhoito €/m2/v 5,90 6,81 6,81 6,39 94 Siivous €/m2/v 24,6 24,68 24,68 22,62 93 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot Katu- ja puistoyksikkö 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 66 56 56 56 100

Katukp euroa/red. katu-km 3 300 5 579 5 579 4 559 82 Katuval.sähkö euroa/valopiste 53 65 65 52,4 81 Viheralueet euroa/ha 1 371 1 348 1 348 1 117 83 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Ympäristölautakunta 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 10 10 10 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Rakennusvalvonta 2014 2015 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

4,6

4,6

4,6

4,6

100

Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 292 350 350 251 72

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2015 Toteuma Tot

Ympäristönsuojelu 2014 2015 +muutos %


119 Tilinpäätös 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2015 Toiminnan painopistealueita vuonna 2015 olivat johtamisen kehittäminen, asiakaspalvelun sujuvuuden li-sääminen, investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen, kaupunkirakenteen tiivis-täminen, yleiskaavatyö, aktiivinen maanhankinta sekä kaupungin viheralueiden pitkäjänteinen kehittäminen. Toimenpiteitä tehtiin myös oman toiminnan tehostamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi. Tulopohjaa vahvis-tettiin realisoimalla kiinteistö- ja osakeomaisuutta. Toimialan asiakaspalvelupisteen toteutussuunnitelma val-mistui ja asiakaspalvelupiste aloitti toimintansa keväällä 2015. Peltosaariprojektin Nuoret Esiin –hankkeessa saavutettiin hyvin asetetut tavoitteet, nuoria työttömiä oli mu-kana reilu 80 ja lähes kolmellekymmenelle pystyttiin järjestämään työ- tai opiskelupaikka. Hanke päättyi hel-mikuussa 2015. Peltosaaren yleissuunnitelman mukaisen aloituskorttelin toteutusmuoto täsmentyi ja kau-punginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2015 sopimuksen alueen suunnittelusta ja sekä esisopimuksen tontti-en luovutuksesta rakentajille. Talousarvion toiminnallisena tavoitteena oli kiinteän omaisuuden osalta saavuttaa 4 564 000 euron myynti-voitto. Toteuma, 2 173 934 euroa, jäi merkittävästi tavoitteesta kolmen kerrostalotontin kaupan siirtyessä vuodelle 2016 sekä Etelä-Mattilan elinkeinoaluetta koskevan kaupan jäätyä suunnitellusta määrästään noin 1,4 miljoonaa euroa. Kaupunki myi vuonna 2015 11 erillispientalotonttia, yhden rivitalotontin, yhden kerrosta-lotontin, 12 elinkeinotonttia tai niiden osaa sekä rakennetun kiinteistön osoitteesta Uramontie 25. Maata kau-punki hankki vuoden 2015 aikana yhteensä noin 23 ha 612 025 euron hinnalla.

Kaavoitusohjelman asemakaavan muutoskohteita oli vireillä tai valmistui vuoden aikana 20 kappaletta. Koh-teista 13 liittyi asumiseen, muut elinkeinotoimintaan. Kaupunginvaltuuston käsittelyssä oli vuoden 2015 aika-na yhteensä kuusi asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Elinkeinoelämän kannalta tärkeät kaavahank-keet, Sako Oy:n ja Tehdaskylänkadun asemakaavan muutos vahvistuivat vuoden 2015 aikana. Räätykän-mäen vuonna 2014 hyväksytyt tiivistävät asemakaavan muutokset olivat edelleen oikeuskäsittelyssä. Pelto-saaren aloituskorttelin esisuunnittelu asemakaavan muuttamista varten käynnistyi syksyn 2015 aikana. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala vuoden 2015 lopussa oli 2.519,3 ha. Yleiskaavan rakennesuunnitelma oli nähtävillä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman sekä tavoitteet ja antoi jatkosuunnitteluoh-jeet kesäkuussa 2015. Yleiskaavaluonnosta valmisteltiin saatujen linjausten mukaisesti vuoden 2015 aikana. Yleiskaavatyöhön liittyvän Riihimäen kaupungin viherohjelma käsiteltiin valtuustossa elokuussa 2015. Syk-syllä käynnistettiin myös yleiskaavatyöhön liittyvä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehit-tämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman on määrä valmistua keväällä 2016. Kaupungin puistometsä- ja metsäsuunnitelmat hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa. Kunnallistekniikan vuoden 2015 merkit-tävimmät investoinnit olivat Peltosaaren sillan saneeraus ja Arolammin eritasoliittymän rakentamisen käyn-nistyminen. Arolammin eritasoliittymän on määrä valmistua lokakuussa 2016. Kiinteistöomaisuuden inventointityö on jatkunut kiinteistöjen kuntoarvioinneilla sekä sisä-ilmaselvitystöiden osalta. Kiinteistöt on luokiteltu ja laskettu alustava kiinteistöjen korjausvelka. Tilahankkeita toteutettiin inves-tointiohjelman mukaisesti. Tilahankkeista Mäkikujan perhekoti valmistui maaliskuun loppuun mennessä. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 2,350 milj. euroa, johon valtionapua saatiin 550 000 euroa. Ura-mon koulun hankesuunnittelutyö jatkui ja kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa hankesuunnitelman. Hyväksytyksi vaihtoehdoksi tuli kolmisarjainen koulurakennus ja 75-paikkainen päiväkoti. Vanha paloasema purettiin syyskesän aikana. Energiansäästösopimukseen liittyvinä toimenpiteinä tehtiin energiakatselmuksia sekä solmittiin energian-säästösopimus rakennusautomaation osalta. Riihimäen kaupungin energiatehokkuussopimuksen toiminta-suunnitelma toteutui eri hallintokunnissa ja Kotikulma Oy:ssä suunnitelmien mukaisesti. Myös katuvalaistuk-sen energiakustannuksissa saavutettiin merkittävä säästö.

120 Tilinpäätös 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2015 – 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto

Asiakaspalvelun sujuvuuden lisääminen yhteispalvelupisteen ja sähköisten palveluiden käyttöön saamisen avulla. Toiminnan kustannustehokkuus

Toiminnan kustannustehokkuuden parantamiseksi laaditaan useamman vuoden kattavat investointiohjelmat kohdeluetteloineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Otetaan katurekisteri käyttöön vaiheittain ja hyödynnetään katurekisterin infraomaisuustietoja kunnossa- ja puhtaanapidon kustannusseurannassa sekä kustannussuunnittelussa. Lisäksi suositaan hankinnoissa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia monikäyttöisiä laitteita. Laaditaan kaupungin palvelukiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelma huomi-oiden kiinteistöjen tekninen kunto, energiatehokkuus sekä palveluiden kasvuun varautuminen. Selvitetään kiinteistöjen kunnossapitotarve sekä korjausvelka kiinteistökohtaisesti. Jatketaan energiatehokkuussopimuksen mukaisten säästötoimenpiteiden suorittamista vuoteen 2016. Kiin-teistöjen energiakatselmuksia tehdään 80 %:sti vuoden 2016 loppuun mennessä. Rakennusten huoltokirjatoimintaa jatketaan eri osa-alueilla: kiinteistön hoito, rakennusten kunnossapito ja siivoustoimi. Rakennusten kuntoarvioita tilataan perusparannuskohteisiin ja sisäilmaongelmista kärsiviin kiinteistöihin. Henkilöstöpolitiikka Varmistetaan sujuvat henkilöstövaihdokset ikääntyvässä työyhteisössä varmistamalla osaaminen ja huoleh-timalla perehdyttämisestä sekä päivittämällä tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuudenarvioinnit. Tutkitaan mahdollisuuksia työtehtävien uudelleen järjestelyihin, erityisesti siten että esim. eläköitymisten yhteydessä työtehtävän tai viran täyttämistä arvioidaan kriittisesti. Tarjotaan työntekijöille varhaista tukea työkyvyn säily-miseksi ja työkyvyttömyyden tai ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi. Yksiköiden palvelujen toimin-takuvaukset laaditaan ja pidetään ajan tasalla.

MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Elinkeinopolitiikka Kaupungin elinkeinopolitiikan osalta teknisen toimialan keskeinen tehtävä on riittävän monipuolinen sekä määrältään tarpeet kattava tonttivalikoima sekä toteuttaa tonttien markkinointia yhteistyössä kaupunginkans-lian sekä kaupungin kehitysyhtiön kanssa. Yleisen taloustilanteen vuoksi tulevana vuonna etenkin tonttien markkinointiin kohdistuu merkittäviä odotuksia ja siten markkinoinnin kehittäminen sekä uusien markkinointi-väylien löytäminen muodostavat teknisen sektorin kannalta vuosien 2014 - 2016 keskeisen haasteen elin-keinopolitiikan toteuttamisessa.

121 Tilinpäätös 2015 EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE Maapolitiikka Maapolitiikan toteuttamisen kannalta on keskeistä turvata kaupungin raakamaavaranto, jolle kaavoituksen kehittämistoimet voidaan kohdistaa. Oleellista raakamaan hankinnassa ovat paitsi hankinnan ajoittaminen riittävän varhaiseen vaiheeseen myös hankinnan kohdistuminen oikeaan kohteeseen. Tämän varmistami-seksi tulee kaupungin kannalta kiinnostavat maanhankinta-alueet määrittää riittävän aikaisessa vaiheessa sekä sitoutua alueiden kehittämiseen tulevaisuudessa. Raakamaan hankinnan tulisi ajoittua ajankohtaan noin 7-10 vuotta ennen alueen suunniteltua käyttöön ottoa. Kaupungin nykyinen raakamaavaranto ei toteuta tätä tavoitetta ja yhdessä kaupungin taloudellisen tilan kanssa tämä korostaa hankintakohteiden määrittelyn tarvetta. Kaupungin nykyisen raakamaavarannon ollessa tarkoitukseen riittämätön on oleellista myös toimia aktiivi-sesti raakamaan hankkimiseksi kaupungille. Koska maata kaupungin kannalta kiinnostavilta alueilta ei voida odottaa tarjottavan maanomistajien toimesta, tulee kaupungin toimia aktiivisesti maanhankinnan edistämi-seksi. Tämä tarkoittaa paitsi aktiivista ostotarjousten tekemistä myös kaupungin tavoitteiden selkeyttämistä maanomistajille sekä kaupungin maapolitiikan jatkuvaa kehittämistä. Kaupunkirakenteen kehittäminen ja ylläpitäminen asumista, vapaa-aikaa ja elinkeinoelämää palvelevana edellyttää koko kaupungin kattavan yleispiirteisen suunnitelman laatimista ja ajan tasalla olevaa strategisten tavoitteiden määrittelemistä. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on olennaisen tärkeää kaupungin kas-vun ja kehittämisedellytysten kannalta. Tiivis ja toimiva kaupunkirakenne on kunnan talouden ja ekologisen kestävyyden kannalta olennaisen tärkeä. Ympäristöpolitiikka Luonnon pirstoutuminen ja monimuotoisuuden väheneminen on haaste kaupunkien rakennetussa ympäris-tössä. Eläinten ja kasvien käytössä olevien alueiden koko on pienentynyt ja ihmisen läsnäolo on jatkuvaa. Viheralueet ja niiden muodostama ekologinen verkosto ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyt-tämisessä. Viheralueohjelman laatiminen vuosille 2015 – 2017 tukee kaupunkiympäristön monimuotoisuu-den säilyttämistä. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi alueiden ekologinen kestävyys. Riihimäen kokoisessa kaupungissa kaupungin sisäisen julkisen liikenteen riittävää palvelutasoa on vaikea kannattavasti saavuttaa. Tämän vuoksi on tärkeää parantaa kevyen liikenteen olosuhteita liikkumisen paran-tamiseksi ja yksityisautoilun kasvun hillitsemiseksi. Kevyen liikenteen verkoston suunnitelmallinen paranta-minen ja laajentaminen mahdollistaa eri liikennemuotojen tehokkaamman käytön. Kävelyalueiden ja liiketoi-mintojen keskittäminen tuo lisää viihtyisyyttä keskusta-alueille. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Kehittämiskohteet 2015 – 2017





Henkilöstöpolitiikka Käynnistetään johdon kehittämishanke edel-lyttäen hankerahoituk-sen varmistumista asiantuntijapalveluihin

Hanke käynnissä

Hanke on käynnistynyt ja etenee suunnitellun mu-kaisesti.





Yksiköiden palvelujen toimintakuvaukset laaditaan ja pidetään ajan tasalla Saatetaan KVTES ja TS työtehtävien tehtä-vänkuvaukset ajan-tasalle, tehtävien vaati-vuuden arviointi etenee

Palvelujen toiminta-kuvaukset 50% val-miusaste valmiusaste

Yksiköiden osalta valmi-usaste on 38 %. Kuvatta-vien toimintojen määrä on kasvanut arvioitua suu-remmaksi. KVTESin tehtävänkuvat ovat ajan tasalla ja vaati-vuudenarviointien valmi-usaste on 100 %. TS tehtävänkuvien valmi-usaste on n. 80 % ja vaa-tivuudenarviointien valmi-usaste on 100 %.

Toiminnan kustan-nustehokkuus

Investointien suunni-telmallisuuden ja pitkä-jänteisyyden varmis-taminen

Kiinteistökannan korja-us- ja uudisrakentami-sen pitkän aikavälin suunnitelman laatimi-nen

valmiusaste Kiinteistöjen kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia on tehty, valmiusaste 25 %. Kiinteistöt on luokiteltu ja laskettu alustava kiinteis-tökannan korjausvelka.

Maapolitiikka

Aktiivinen maanhankin-ta

Kaupungin maanhan-kinnan kannalta kiin-nostavien alueiden määrittäminen ja va-paaehtoisiin raaka-maakauppoihin pyrki-minen

maanhankintaan joh-taneet raakamaakau-pat

Raakamaakauppoja sol-mittu 7 kpl:tta (maata han-kittu noin 23 ha 410.325 eurolla)

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja yleis-kaavatyö

Asumista tiivistävien asemakaavojen laati-minen Yleiskaavaluonnoksen laatiminen

aloitetut kaavahank-keet valmiusaste

Aloitettu 5 hanketta. Valtuuston päätös raken-nesuunnitelmasta 8.6.2015. Yleiskaavaluonnosaineisto valmistui vuoden lopulla.

Ympäristöpolitiikka

Kaupungin viheraluei-den turvaaminen

Viheralueohjelman laatimisen jatkaminen

valmiusaste Viheralueohjelma on hy-väksytty kaupunginval-tuustossa 31.8.2015

Vantaanjoen, Käräjä-kosken sekä lähiympä-ristön kehittäminen

Parannetaan jokea lohisukuisten kalojen sekä vesihyönteisten lisääntymisalueena

valmiusaste Kaupunginpuutarhuri jäi eläkkeelle keväällä ja tästä johtuen työtä ei saa-tu käynnistettyä.





Luonnon monipuoli-suuden lisääminen

Paahdeympäristöjen kehittäminen (Metsä-korven asuntoalue)

valmiusaste Paahdekasvit on istutettu 2014 ja tehohoitoa jatkettu 2015.

124 Tilinpäätös 2015 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TOIMINAKATSAUS VUODELTA 2015 Viranomaisvalvonta Ympäristönsuojeluyksikössä jatkettiin valvontatietojen tallentamista paikkatietopohjaiseen Trimble Locus -ympäristövalvontasovellukseen. Valvonta-asioista merkittävimmät liittyivät moniin Ekokem Oy:n ja Ekokem Palvelu Oy:n uusiin hankkeisiin sekä Biotehdas Oy:n ympäristövaikutusten arviointiin. Myös muita ympäristö-lupahakemuksia oli käsiteltävänä poikkeuksellisen paljon. Ympäristölautakunta päätti viidestä ympäristölu-vasta ja antoi lausunnon kahdeksasta ympäristölupahakemuksesta ja kahdesta meluilmoituksesta. Lisäksi lautakunta päätti mm. Kaukolämpö Oy:n lupamääräysten muuttamisesta, Laivola Oy:n ympäristöluvan ha-kemiseen velvoittamisesta sekä antoi yhden eläintilalle määräyksen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Yksi jakeluasema rekisteröitiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristölupien valvonnassa sekä pilaan-tuneiden maa-alueiden kunnostuksessa jatkettiin yhteistyötä Hämeen ELY -keskuksen kanssa, lisäksi osal-listuttiin kemikaalivalvonnan yhteistyöprojektiin. Jätelautakunnan ajankohtaisia asioita seurattiin ja annettiin lausunto jätehuoltomääräyksistä ja pakkausjätteen keräyksestä. Siivoamiskehotuksia annettiin 33 kpl, niiden noudattamisaste oli 91 %. Meluilmoituksista ja vesihuoltolain mukaisista vapautushakemuksista annettiin molemmista neljä päätöstä. Asemakaavojen ja yleiskaavan laadintaan osallistuttiin aktiivisesti. Ympäristölau-takunta antoi lausunnon viidestä asemakaavasta, kahdesta maakuntakaavasta sekä kahdesta yleiskaavasta. Vireille tulleet aloitteet, kaksi valtuustoaloitetta ja yksi kuntalaisaloite, käsiteltiin lautakunnassa. Rakennus- yms. lupien määrä vuonna 2015 oli 251 kpl (v. 2014, 292 kpl). Lupien sisältämä asuntojen luku-määrä oli yhteensä 156 kpl (v. 2014, 54 kpl), joista pientaloissa oli 48 kpl ja kerrostaloissa 108 kpl. Asuntoja valmistui vuonna 2015 yhteensä 34 kpl (v. 2014, 180 kpl). Viranomaiskatselmuksia suoritettiin yhteensä 850 kpl, joista rakennusvalvonnan osuus oli noin 750 kpl. Ympäristölautakunta myönsi rakennusluvat kolmelle kerrostalolle, kahdelle tuotantorakennuksen laajennukselle (Wurth Oy ja Valio Oy) sekä ekojalostamon ja muovijalostamon rakentamiseen Ekokem Oy Ab:lle. Lisäksi myönnettiin VR-Yhtymä Oy:lle tilapäinen raken-nuslupa isohkolle (lähes 7 000 k-m2) varastolle. Rakennustarkastus suoritti rakennetun ympäristön tarkas-tusta pohjoisen kaupungin alueella ja antoi korjauskehotuksia noin 110 kohteelle. Rakennusvalvonnan säh-köinen luvanhakeminen päätettiin toteuttaa Trimble Locus-järjestelmässä kaksi vuotta, jonka jälkeen asia kilpailutetaan. Työmaakatselmuksiin valmisteltiin sähköistä menettelyä. Luonnonsuojelu ja ympäristön tilan seuranta Riihimäen järvien veden laatua seurattiin seurantaohjelman mukaisesti. Tutkimuksen toteutti ympäristönsuo-jeluyksikön tilauksesta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös kaupungin viheralueohjelman laadintaan. Luontotiedon tallentamista sähköiseen ympäristö-valvontasovellukseen jatkettiin. Olemassa olevien luontopolkujen taulut kunnostettiin ja Riuttaan toteutettiin uusi luontopolku. Ympäristöntilaa seurattiin myös yritysten velvoitetarkkailujen avulla. Vuosina 2014 ja 2015 Riihimäki osallistui Hämeen Ely-keskuksen koordinoimaan ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen. Tiedotus ja valistus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen Ekokaari-lehti ilmestyi kahtena numerona. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti ja ympäristönsuojeluyksikön www-sivut päivitettiin. Kaupungin ympäristöjärjestelmä-työn kehittämistä ja henkilöstön koulutusta jatkettiin. Kaupungin ympäristötyöstä julkaistiin 15. ympäristöra-portti sekä toista kertaa myös yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. Riihimäen ilmastostrategian 2020 ”Kohti hii-lineutraalia Riihimäkeä” toteutusta jatkettiin kaupungin ympäristötiimissä. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui myös CO2-raportin päästöseurantaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui haja-asutusalueen jätevesineuvontahankkeeseen, jossa neuvontaa tar-jottiin sadalle Riihimäen kiinteistölle. Hallintokuntien yhteistä roskaamisen vähenemiseen tähtäävää Siisti Riksu –kampanjaa jatkettiin. Seurojen ja järjestöjen kanssa käynnistettyä ympäristötietoisuutta edistävää

125 Tilinpäätös 2015 Ekoarki –työmuotoa kehitettiin mm. uuden Ekoarjen –uutiskirjeen avulla sekä järjestämällä Kivaa, hyvää ja kestävää –asukasilta yhteistyössä Reilun Kaupan -kannatusryhmän kanssa.

126 Tilinpäätös 2015 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kehittämiskohteet 2015 - 2017 TOIMIVAT PALVELUT Kunnan palvelutuotanto Tehokkaalla ja suunnitelmallisella valvonnalla ja neuvonnalla sekä ajantasaisella ympäristöntilan seurannalla ennalta ehkäistään ympäristön pilaantumista ja tuotetaan ajantasaista tietoa Riihimäen ympäristöntilasta Riihimäen asukkaille sekä muille hallintokunnille. Tulevien vuosien tavoitteena on ulottaa suunnitelmallinen valvonta kaikkiin vaarallisia jätteitä tuottaviin laitoksiin. Myös pohjavesialueella olevien yritysten valvontaa tehostetaan. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma päivitetään kattamaan em. riskitoiminnot. Valvontatie-don hallintaa parannetaan ympäristövalvontasovelluksen käyttöä tehostamalla. Olemassa olevan valvonta- ja luontotiedon tallentaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin paikkatietoasiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä ja menettelytapoja toimialan sisällä kehitetään myös jätevesien käsittelyyn, pilaantuneisiin mai-hin, metsien hoitoon ja luontoarvojen tunnistamiseen sekä jätehuollon ja roskaantumisen valvontaan liittyen. Toimivalla, hallintokuntarajat ylittävällä yhteistyöllä varmistettaan myös sujuva asiakaspalvelu. Asiakas-kyselyjä toteutetaan palvelun laadun varmistamiseksi. Suunnitelmallisen rakennuslupahakemusten käsittelyn avulla pidetään lupien käsittelyajat kohtuullisina. Joustava rakennuslupien käsittely varmistetaan myös hallintokuntarajat ylittävän katselmustoimikunta -työskentelyn avulla. Rakennusvalvonnassa toimintalinjana on edistää rakennetun ympäristön ja rakennus-hankkeiden toteutumista suunnitellusti ja kaupunkikuvan kannalta onnistuneesti asiantuntevan neuvonnan ja opastuksen avulla. Rakennuslupien sähköiseen hakemiseen siirrytään asteittain. Toiminnan kustannustehokkuus Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan taksat pidetään ajan tasalla ja tarkistetaan kustannuskehitystä vastaaviksi. Henkilöstöpolitiikka Henkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista huolehditaan myös turvaamalla riittävät koulutus- ja henkilö-resurssit. Kaupungin henkilöstökyselyt otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja työsuojelun toimintaohjelman toimenpiteitä toteutetaan aktiivisesti. Ympäristökeskuksen sisäistä yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteisten työpaikkakokousten ja kehittämispäivien avulla. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä Ajankohtaisista ympäristöasioista tiedotetaan aktiivisesti. Vuosittain laaditaan viestintää ohjaava tiedotus-suunnitelma. Kaupungin viihtyisyyttä ja siisteyttä pyritään lisäämään hallintokuntien yhteisellä ”Siisti Riksu” –kampanjalla. Myös Reilun kaupan kaupunki –arvonimen edellyttämää tiedotusta tehostetaan. Öljysäiliöris-keistä tiedotetaan kiinteistöjä kevääseen 2015 jatkuvan TANKKI -hankkeen avulla. Kaupungin asukkaiden ja työntekijöiden ympäristötietoisuutta edistetään myös sidosryhmäyhteistyön, kehittämishankkeiden sekä kau-pungin ympäristöjärjestelmän ja ilmastostrategian avulla. Tavoitteena on kehittää vuonna 2014 uudelleen käynnistettyä EkoArki –työmuotoa yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa ympäristövastuullisuuden edistä-miseksi. Vesiensuojelussa tehdään tiivistyvää yhteistyötä Hirvijärven ja Paalijärven suojeluyhdistysten kans-

127 Tilinpäätös 2015 sa. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyöstä laaditaan vuosittain ympäristöraportti sekä kuntalaisille tarkoitettu tiivistelmä. Rakennuslupaneuvonnalla ja lupahakemusten käsittelyn ja rakennustyön aikaisen valvonnan yhteydessä edistetään energiatehokkaan rakentamistavan käyttämistä sekä hyvän, esteettömän ympäristön ja viihtyisän kaupunkikuvan syntymistä.

EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE Maapolitiikka Osallistutaan aktiivisesti kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laadintaan. Kaavoituksessa vaikutetaan ym-päristönäkökohtien huomioimiseksi ja arvokkaiden luontokohteiden ja rakennettujen ympäristöjen säilymi-seksi sekä hyvän kaupunkikuvan syntymiseksi. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomio-ta. Ympäristölautakunnan teettämät luonto- ja muut ympäristöntilaa koskevat selvitykset toimitetaan kaavoi-tuksen käyttöön. Ympäristöpolitiikka Riihimäen kaupungilla on käytössä koko organisaation kattava ympäristöjärjestelmä, mitä työtä ympäristön-suojeluyksikkö koordinoi. Järjestelmän ytimessä oleva ympäristöpolitiikka päivitetään valtuustokausittain. Tulevina vuosina järjestelmän toimintaa, työstä raportointia ja seurantaa kehitetään yhdessä kaupungin ym-päristötiimin kanssa. Kaupungin oman toiminnan ympäristöriskien tunnistamista ja hallintaa kehitetään. Yksi-köiden ympäristöosaamista tuetaan koulutuksella ja Ekotukihenkilö –toiminnalla, erityisesti energian sääs-töön ja jätteiden vähentämiseen liittyen. Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi myös kaupungin ilmastoryhmän toimintaa sekä ilmastostrategian toteutusta ja seurantaa. Ympäristölautakunta osallistuu aktiivisesti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toimin-taan ja projekteihin. Vuonna 2015 käynnissä olevia projekteja ovat: hulevesiprojekti, maatalouden ravinne-kuorman ja jätevesiohitusten vähentäminen, tulvariskialueet ja pienvesien turvaaminen, haja-asutuksen ve-sihuolto, Vantaanjoki-portaali ja jokitalkkari -toiminta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontopolkua ylläpidetään ja luontopolkutaulut kunnostetaan vuosittain. Ympäristölautakunta osallistuu myös Vantaajokea kuormittavien toimintojen valvontaan. Rakennusvalvonnan neuvontatyössä opastetaan ja kannustetaan rakennusluvan hakijoita energiatehokkai-den rakenne- ja laiteratkaisujen käyttöön. Rakennuslupavaiheessa edellytetään, että hakemukseen liitetään määräysten mukaiset energiaselvitykset. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota.

Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnallisten tavoitteiden osalta kokonaisvastuu on rakennusvalvonnan osalta johtavalla rakennustarkas-tajalla ja ympäristönsuojelun osalta ympäristöjohtajalla. Kehittämiskohteet 2015 – 2017





Ympäristöntilan seu-ranta Riskitoimintojen val-vonta

Toteutetaan järvien veden-laadun seuranta ja osallistu-taan ilmanlaadun bioindi-kaattoriseurantaan. Valvontasuunnitelman päivit-täminen ja valvonnan toteut-

Valmiit tutkimusraportit Hyväksytty valvonta-suunnitelma, toteutunut

Molemmat tutkimukset ovat valmistuneet. Vedenlaaturaportti on käsitelty lautakunnassa. Valvontasuunnitelman päivitys viivästyi enna-





Rakennuslupien käsit-tely Rakennuslupien säh-köinen hakeminen

taminen suunnitelman mu-kaisesti Rakennuslupien käsittelyai-kojen kohtuullisena pitämi-nen, katselmustoimikunnan työskentelyn kehittäminen Asiakaskyselyn toteuttami-nen Hankitaan ja otetaan käyt-töön sähköinen lupahake-musohjelma

toiminta Käsittelyaikojen seuran-ta, viranhaltijan myön-tämistä luvista 95 % käsitellään 5 viikossa Asiakaskyselyn tulokset Hankinta toteutettu ja ohjelma otettu käyttöön

koidusta ja siirtyi tammi-kuulle 2016 henkilöstö-vaihdosten ja luparuuh-kan vuoksi. Valvonta toteutui suunnitellusti. Toteutunut Asiakaskysely toteutu-nut pientalorakentajille, kyselyn tulokset huomi-oidaan toiminnassa. Toteutunut

Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja vies-tintä

Sidosryhmä yhteistyön kehittäminen

Ekoarki –työmuotoa kehite-tään yhdessä seurojen ja järjestöjen kanssa, Reilun kaupan kaupunki kannatus-ryhmän työskentelyyn osal-listuminen ja tiedottaminen

Toteutunut toiminta Järjestetty yhteistyössä Kivaa, hyvää ja kestä-vää –asukasilta, uutena julkaistu sähköi-nen Ekoarjen uutiskirje. Osallistuttu Reilun kau-pan viikkoon, kannatus-ryhmän työskentelyyn sekä tiedotettu asiasta ja tapahtumista kaupun-gin sivujen kautta.

Ympäristöpolitiikka

Kaupungin ympäristö-osaamisen tukeminen

Ympäristöjärjestelmän ja ilmastostrategian koordinoin-ti, toimivuuden ja raportoin-nin kehittäminen, Ekotuki-henkilö - toiminnan kehittä-minen

Toteutumisen raportointi ympäristöraportissa 2015

Ympäristöraportti 2014 on julkaistu kesäkuussa. Vuoden 2015 ympäristö-raportti valmistuu kesä-kuussa 2016 osana tilinpäätösasiakirjoja.

Vantaanjoen vesien-suojelun edistäminen

Vantaanjoen projekteihin osallistuminen (esim. hule-vesiprojekti, maatalouden ravinnekuorman ja jäteve-siohitusten vähentäminen, tulvariskialueet ja pienvesien turvaaminen, jokitalkkari ja Vantaanjoki –portaali)

Toteutunut toiminta Osallistuttu projekteihin, suunnitellusti, esim. keskustan hulevesien laatua on seurattu, Pel-tosaareen toteutettu onkipaikka ja Käräjä-kosken luontopolkutau-lut kunnostettu, osallis-tuttu hulevesikoulutuk-seen.


7. Y

HT

EEN

VET

O V

AL

TU

US

TO

N H

YV

ÄK

SY

MIE

N M

ÄÄ

RÄ

RA

HO

JEN

JA

TU

LO

AR

VIO

IDEN

TO

TEU

TU

MIS

EST

A

1 00

0 Eu

roa

Sit

o-

Mää

rära

hat

Tu

loar

vio

tvu

us

Ta

Ta

Ta

2015

To

tEr

o T

ot/

Ta

Ta

Ta

2015

To

tEr

o T

ot/

2015

mu

uto

s+m

uu

tos

2015

Ta+

mu

uto

s20

15m

uu

tos

+mu

uto

s20

15T

a+m

uu

tos

KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

A19

6 06

3

53

19

6 11

6

196

546

428

45 3

89

-

45

389

44

322

1 06

6 -

K

es

ku

sh

allin

to10

080

-

10 0

80

10

139

59

1 73

3

-

1

733

2 19

7

464

Val

tuus

toB

156

-

15

6

154

2

-

-

-

-

-

Kes

kusv

aalila

utak

unta

B45

-

45

50

5

45

45

48

3

Ta

rkas

tusl

auta

kunt

aB

80

80

83

3

-

-

-

-

Kau

pung

inha

llitus

9 79

9

-

9

799

9 85

1

52

1

688

-

2 02

8

2

149

12

0

- Y

lein

en jo

htam

inen

B2

518

2

518

2 78

6

26

8

44

1

782

78

2

-

- Eu

-han

kkee

tN

50

50

16

34

-

-

-

5

5

-

Elin

kein

oelä

män

edi

stäm

inen

B13

7

13

7

125

12

-

-

-

-

-

-

Kul

ttuur

in tu

kem

inen

B65

5

65

5

655

-

-

-

-

-

- Ty

öllis

yyde

n ho

itoN

1 78

0

1 78

0

1

668

112

-

465

46

5

570

105

-

Hal

linto

kesk

usB

4 65

9

4 65

9

4

601

58

-

78

2

782

79

2

10

-

-

-

So

sia

ali-

ja t

erv

eys

lau

tak

un

ta99

591

53

99

644

102

126

2 48

1

6 93

1

-

6

931

7 07

1

140

Yht

eisp

alve

lut

B56

1

56

1

496

66

-

-

-

6

6

La

sten

,nuo

rten

ja p

erhe

iden

pal

velu

tB

7 09

0

7 09

0

7

952

861

303

-

30

3

318

15

A

ikui

sten

ja v

amm

aist

en p

alve

lut

B17

919

17

919

20 0

95

2

177

2

459

2 45

9

2

532

73

Kot

i- ja

van

husp

alve

lut

B19

651

19

651

19 4

31

22

0 -

4

170

-

4 17

0

4

216

46

Terv

eyde

nhuo

ltoB

54 3

71

53

54 4

24

54

153

271

-

-

-

-

-

-

-

S

ivis

tys

lau

tak

un

ta62

295

-

62 2

95

61

168

1 12

6 -

10 3

85

-

10

385

10

639

254

Siv

isty

sp

alve

lut

54 9

50

-

54

950

53 8

63

1

088

-

9

070

-

9 07

0

9

149

79

Yht

eisp

alve

lut

B95

9

95

9

819

13

9 -

-

-

-

8

8

Var

hais

kasv

atus

B18

982

18

982

18 2

98

68

4 -

2

954

-

2 95

4

2

770

18

4 -

Peru

sope

tus

B23

059

23

059

23 0

46

13

-

1 16

6

1

166

1 36

0

194

Luki

o-op

etus

B4

187

4

187

4 06

5

12

2 -

18

9

189

18

4

5

-

Taite

en p

erus

opet

us ja

vap

aa s

ivity

stoi

mi

2 23

7

-

2

237

2 24

2

5

59

9

-

599

51

6

83

-

-

Kan

sala

isop

isto

N74

2

-

742

74

6

4

275

27

5

189

86

-

- L

aste

n ja

nuo

rten

taid

ekou

luB

173

-

17

3

182

9

40

40

42

2

-

Mus

iikki

opis

toN

1 32

3

-

1

323

1 31

4

9

-

285

28

5

286

1

Kirj

asto

palv

elut

B1

540

1

540

1 55

7

16

67

-

67

83

16

R

uoka

palv

elut

B3

986

3

986

3 83

4

15

2 -

4

095

-

4 09

5

4

228

13

3

K

ult

tuu

ri-

ja v

apaa

-aik

ajao

sto

7 34

4

-

7

344

7 30

6

38

-

1 31

5

-

1

315

1 49

0

175

Kul

ttuur

i-, m

atka

ilu-

ja tu

kipa

lvel

ut s

ekä

Riih

isal

o68

4

68

4

671

13

-

94

-

94

138

44

'

- K

ulttu

uri-,

mat

kailu

- ja

tuki

palv

elut

B51

0

51

0

521

12

18

18

68

49

- R

iihis

alo

N17

4

17

4

149

25

-

76

-

76

70

5

-

Nuo

risop

alve

lut

B76

4

76

4

669

94

-

68

-

68

63

4

-

Liik

unta

palv

elut

B4

178

4

178

4 17

9

1

91

1

-

911

96

4

53

Suo

men

lasi

mus

eo

N99

4

99

4

1 05

8

64

19

4

-

194

26

2

68

Riih

imäe

n ka

upun

gin

mus

eot

N72

4

72

4

729

4

49

-

49

63

14


1 00

0 Eu

roa

Sit

o-

Mää

rära

hat

Tu

loar

vio

tvu

us

Ta

Ta

Ta

2015

To

tEr

o T

ot/

Ta

Ta

Ta

2015

To

tEr

o T

ot/

2015

mu

uto

s+m

uu

tos

2015

Ta+

mu

uto

s20

15m

uu

tos

+mu

uto

s20

15T

a+m

uu

tos

Te

kn

iiik

an ja

ym

pär

istö

n t

oim

iala

24 0

98

-

24

098

23 1

12

98

6 -

26

340

-

26 3

40

24 4

16

1

924

-

Te

kn

ine

n la

uta

ku

nta

23 3

60

-

23

360

22 4

16

94

4 -

26

072

-

26 0

72

24 1

22

1

950

-

Hal

linto

yksi

kkö

B79

4

79

4

680

11

4 -

77

-

77

10

6

29

Kaa

voitu

syks

ikkö

B61

4

61

4

649

36

50

-

50

81

31

K

artta

- ja

tont

tiyks

ikkö

B1

186

1

186

1 21

7

30

5

710

5 71

0

3

663

2

047

-

Tila

yksi

kkö

B12

447

12

447

11 7

93

65

5 -

18

610

-

18 6

10

18 5

25

85

-

Kat

u- ja

pui

stoy

ksik

köB

6 24

8

6 24

8

6

046

202

-

1 62

5

-

1

625

1 74

6

121

Pela

stus

toim

iB

2 07

1

-

2

071

2 03

1

39

-

-

-

-

-

Ym

äris

töla

uta

ku

nta

738

-

73

8

696

42

-

268

-

26

8

294

26

R

aken

nusv

alvo

nta

B33

8

33

8

335

3

-

238

-

23

8

263

25

Y

mpä

ristö

nsuo

jelu

B40

0

40

0

360

39

-

30

-

30

31

1

TU

LO

SL

AS

KEL

MA

OS

A1

845

-

1 84

5

1

377

468

-

158

148

-

15

8 14

8

160

247

2 10

0

V

erot

ulot

B-

-

121

464

12

1 46

4

122

881

1 41

7

Val

tiono

suud

etB

-

-

34

363

34 3

63

35 0

25

66

2

K

orko

tulo

tB

-

-

25

2

252

22

5

26

-

Muu

t rah

oitu

stul

otB

-

-

2

069

-

2 06

9

2

116

47

Kor

kom

enot

B1

822

1

822

1 36

9

45

3 -

-

-

Muu

t rah

oitu

smen

otB

23

23

8

15

-

-

-

Sat

unna

iset

erä

tB

-

-

-

-

-

-

-

INV

EST

OIN

TIO

SA

8 56

0

-

8

560

7 73

5

82

6 -

5

365

-

5 36

5

3

304

2

061

-

Kes

kush

allin

to15

1

-

151

57

1

420

401

40

1

719

318

Sos

iaal

i- ja

terv

eysl

auta

kunt

a55

6

-

556

82

7

271

-

-

150

150

Siv

isty

spal

velu

t35

8

35

8

285

73

-

-

-

-

-

Kul

ttuur

i- ja

vap

aa-a

ikaj

aost

o93

-

93

94

1

14

-

14

50

36

Tekn

inen

laut

akun

ta7

402

-

7 40

2

5

958

1 44

4 -

4 95

0

4

950

2 38

5

2 56

5 -

RA

HO

ITU

SL

AS

KEL

MA

SO

SA

37 3

94

-

37

394

40 6

05

2

290

39

932

-

39 9

32

37 7

58

2

174

-

Ant

olai

nauk

sen

muu

toks

et-

- A

ntol

aina

saam

iste

n lis

äyks

etB

40

40

-

40

-

-

-

-

Ant

olai

nasa

amis

ten

vähe

nnyk

set

B-

-

1 14

2

1

142

1 17

6

34

La

inak

anna

n m

uuto

kset

-

-

-

-

-

Pitk

äaik

aist

en la

inoj

en li

säys

B-

-

37 8

03

37

803

34

450

3 35

3 -

- Pi

tkäa

ikai

sten

lain

ojen

väh

enny

sB

37 3

54

37 3

54

33

957

3 39

7 -

-

-

- Ly

hyta

ikai

sten

lain

ojen

muu

tos

N-

920

-

-

Om

an p

ääom

an m

uuto

kset

B5

237

5 23

7

-

-

Muu

t mak

suva

lmiu

den

muu

toks

etB

-

49

1

491

987

98

7

2 13

2

1 14

5

-

YH

TEE

NS

Ä24

3 86

3

53

24

3 91

6

246

262

1 42

5

248

833

-

24

8 83

3

245

632

3 20

2 -

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

131 Tilinpäätös 2015 TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS


ToimintatuototMyyntituotot 10 361 062,94 10 638 357,63 2,6 - Maksutuotot 7 247 621,33 7 322 959,00 1,0 - Tuet ja avustukset 4 130 954,91 4 042 622,13 2,2 Muut toimintatuotot 8 498 576,02 6 208 317,18 36,9

30 238 215,20 28 212 255,94 7,2

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 52 247 596,58 - 51 724 782,86 - 1,0 Henkilösivukulut Eläkekulut 13 127 142,30 - 13 124 450,74 - 0,0 Muut henkilösivukulut 2 915 158,43 - 2 953 289,36 - 1,3 - Henkilöstökulut yhteensä 68 289 897,31 - 67 802 522,96 - 0,7 Palvelujen ostot 83 201 251,75 - 82 082 361,91 - 1,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 204 557,58 - 8 211 995,11 - 0,1 - Avustukset 12 949 171,95 - 12 470 984,65 - 3,8 Muut toimintakulut 4 359 378,23 - 3 701 062,80 - 17,8

177 004 256,82 - 174 268 927,43 - 1,6

TOIMINTAKATE 146 766 041,62 - 146 056 671,49 - 0,5

Verotulot 122 880 987,23 117 899 895,96 4,2 Valtionosuudet 35 025 211,00 37 247 106,00 6,0 -

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 16 436,18 33 219,06 50,5 - Muut rahoitustuotot 1 594 166,56 541 170,95 194,6 Korkokulut 1 369 334,95 - 1 676 855,60 - 18,3 - Muut rahoituskulut 7 973,36 - 5 609,94 - 42,1

233 294,43 1 108 075,53 - 121,1 -

VUOSIKATE 11 373 451,04 7 982 254,94 42,5

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 8 463 114,14 - 6 937 338,31 - 22,0 Arvonalentumiset 64 874,71 -

8 527 988,85 - 6 937 338,31 - 22,9 Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 8 114 860,47 100,0 - - 8 114 860,47 100,0 -

TILIKAUDEN TULOS 2 845 462,19 9 159 777,10 68,9 -

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 46 840,82 46 840,82 - Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 425 713,75 - 122 819,46 - 246,6

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 466 589,26 9 083 798,46 72,8 -

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut % 17 16 Vuosikate/Poistot % 133 115 Vuosikate €/asukas 389 272 Asukasmäärä 29 269 29 350

132 Tilinpäätös 2015 RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2015 2014 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 11 373 451,04 7 982 254,94 42,48Satunnaiset erät 8 114 860,47 -100,00Tulorahoituksen korjauserät 2 031 786,90 -9 701 521,22 -120,94

13 405 237,94 6 395 594,19 109,60

Investointien rahavirtaInvestointimenot -12 083 525,66 -36 560 823,28 -66,95Rahoitusosuudet investointimenoihin 310 329,80 6 061 651,14 -94,88Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 993 740,96 18 388 678,34 -83,72

-8 779 454,90 -12 110 493,80 -27,51

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 4 625 783,04 -5 714 899,61 -180,94

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -40 799,00 -100,00Antolainasaamisten vähennykset 34 621,11 11 120,10 211,34

34 621,11 -29 678,90 -216,65

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 34 450 166,00 34 231 000,00 0,64Pitkäaikaisten lainojen vähennys -33 957 232,00 -31 092 980,00 9,21Lyhytaikaisten lainojen muutos -920 000,00 -90 000,00 922,22

-427 066,00 3 048 020,00 -114,01

Oman pääoman muutos -5 236 740,12 0,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 161 722,82 2 376,17 6 706,03Vaihto-omaisuuden muutos -7 774,31 23 457,03 -133,14Saamisten muutos 1 907 309,12 3 914 102,24 -51,27Korottomien velkojen muutos 343 545,84 -1 241 044,86 -127,68

2 404 803,47 2 698 890,58 -10,90

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -3 224 381,54 5 717 231,68 -156,40

Rahavarojen muutos 1 401 401,50 2 332,07 59 992,60

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 1 661 028,74 259 627,24Rahavarat 1.1. 259 627,24 257 295,17

1 401 401,50 2 332,07

TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, € -27 838 595 -33 219 835Investointien tulorahoitus % 97 26Lainanhoitokate 0,4 0,3Kassan riittävyys pv 2,7 0,4Asukasmäärä 29 269 29 350

133 Tilinpäätös 2015 TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2015 2014VASTAAVAA


Aineettomat oikeudet 218 491,06 270 181,59 Muut pitkävaikutteiset menot 50 274,85 57 471,59

268 765,91 327 653,18 Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 19 905 096,24 19 316 601,68 Rakennukset 83 416 289,41 84 595 913,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet 46 475 960,33 43 663 901,63 Koneet ja kalusto 1 496 331,45 1 547 304,16 Muut aineelliset hyödykkeet 206 000,00 206 000,00 Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 2 336 515,34 1 717 111,50

153 836 192,77 151 046 832,33 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 68 871 155,48 68 538 587,13 Muut lainasaamiset 26 992,11 Muut saamiset 860 082,73 845 281,18

69 731 238,21 69 410 860,42

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 223 836 196,89 220 785 345,93

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot 1 279,10 206 960,89 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 458 181,45 498 181,33

TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 459 460,55 705 142,22

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 408 772,42 400 998,11 408 772,42 400 998,11

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 418 052,85 470 879,93 Muut saamiset 1 561 431,37 2 197 679,90

1 979 484,22 2 668 559,83 Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 2 686 983,65 3 592 404,26 Muut saamiset 1 261 070,69 1 355 131,72 Siirtosaamiset 726 801,75 945 553,62

4 674 856,09 5 893 089,60 6 654 340,31 8 561 649,43

Rahat ja pankkisaamiset 1 661 028,74 259 627,24

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 724 141,47 9 222 274,78

VASTAAVAA YHTEENSÄ 233 019 798,91 230 712 762,93


2015 2014VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 440,09 67 551 440,09 Muut omat rahastot 1 914 818,65 1 489 104,90 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 402 445,83 7 325 104,30 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 466 589,26 9 083 798,46

86 335 293,83 85 449 447,75

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero 1 237 938,60 1 284 779,42

1 237 938,60 1 284 779,42

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 76 986,80 111 562,28 Muut pakolliset varaukset 5 054 305,79 3 384 220,58

5 131 292,59 3 495 782,86

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 847,63 206 529,42 Lahjoitusrahastojen pääomat 709 524,53 710 341,03 Muut toimeksiantojen pääomat 199 700,07 77 160,63

910 072,23 994 031,08


Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 85 085 672,00 83 417 738,00 Lainat julkisyhteisöiltä 1 375 000,00 Liittymismaksut ja muut velat 4 133 034,51 3 800 760,61

89 218 706,51 88 593 498,61 Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 31 844 732,00 32 564 732,00 laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1 375 000,00 1 375 000,00 Saadut ennakot 30 622,03 26 315,39 Ostovelat 4 967 617,16 5 127 480,17 Muut velat 1 136 956,03 1 173 026,52 Siirtovelat 10 831 567,93 10 628 669,13

50 186 495,15 50 895 223,21 139 405 201,66 139 488 721,82

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 233 019 798,91 230 712 762,93

TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste % 38 38 Suhteellinen velkaantuneisuus % 74 76 Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € 16 869 16 409 Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas 576 559 Lainakanta 31.12. 1 000 € 118 305 118 732 Lainakanta €/asukas 4 042 4 045 Lainasaamiset - 27 Asukasmäärä 29 269 29 350

135 Tilinpäätös 2015 KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI


ToimintatuototMyyntituotot 66 425 098,84 65 476 777,41 1,4Maksutuotot 10 564 830,18 10 482 792,78 0,8Tuet ja avustukset 4 457 361,64 4 397 327,92 1,4Vuokratuotot 4 524 536,94 3 956 296,05 14,4Muut toimintatuotot 5 083 487,25 3 608 124,73 40,9

91 055 314,85 87 921 318,89 3,6Toimintakulut

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -79 011 755,65 -78 990 413,61 0,0 Henkilösivukulut Eläkekulut -19 250 251,10 -19 256 381,70 0,0 Muut henkilösivukulut -4 299 310,97 -4 334 084,78 -0,8Henkilöstökulut yhteensä -102 561 317,71 -102 580 880,09 0,0Palvelujen ostot -82 710 221,99 -70 486 207,86 17,3Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 200 568,27 -15 220 009,52 26,2Avustukset -12 098 438,04 -11 514 783,32 5,1Vuokrakulut -2 984 997,86 -2 641 543,68 13,0Muut toimintakulut -6 830 401,69 -21 731 298,23 -68,6

-226 385 945,56 -224 174 722,70 1,0

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 679 810,68 708 763,82 -4,1

TOIMINTAKATE -134 650 820,03 -135 544 639,99 -0,7

Verotulot 122 880 987,23 117 899 895,96 4,2Valtionosuudet 35 490 351,00 37 725 215,00 -5,9

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 200 906,11 258 442,29 -22,3Muut rahoitustuotot 140 555,39 159 804,32 -12,0Korkokulut -2 185 504,74 -2 519 685,29 -13,3Muut rahoituskulut -12 889,34 -49 627,05 -74,0

-1 856 932,59 -2 151 065,73 -13,7

VUOSIKATE 21 863 585,61 17 929 405,24 21,9

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -13 798 993,32 -11 990 514,58 15,1Omistuksen eliminointierot -35 220,94 -8 492 606,74 -99,6Arvonalentumiset -334 462,24

-14 168 676,50 -20 483 121,32 -30,8

Satunnaiset erät 0,00 414,00 -100,00,00 414,00 -100,0

TILIKAUDEN TULOS 7 694 909,10 -2 553 302,07 -401,4TilinpäätössiirrotRahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -807 313,65 -108 974,63 640,8Tilkauden verot -824 907,47 -674 677,67 22,3Laskennallist verot -311 161,36 -298 298,47 4,3Vähemmistöosuudet -282 676,81 -208 177,11 35,8

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 5 468 849,84 -3 843 429,96 -242,3

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 40 39Vuosikate/Poistot, % 154 150Vuosikate, €/asukas 747 611Asukasluku 29 269 29 350

136 Tilinpäätös 2015 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI

2015 2014 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 21 863 585,61 17 929 405,26 21,9Satunnaiset erät 414,00 -100,0Tilikauden verot -824 907,47 -674 677,67Tulorahoituksen korjauserät -3 609 598,86 -2 293 769,05 57,4

17 429 079,28 14 961 372,53 16,5

Investointien rahavirtaInvestointimenot -19 668 224,60 -30 783 004,95 -36,1Rahoitusosuudet investointimenoihin 747 671,70 6 986 994,03 -89,3Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 348 550,94 -754 399,62 -676,4

-14 572 001,96 -24 550 410,55 -40,6

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 857 077,32 -9 589 038,02 -129,8

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys -68 147,16 -45 926,46 48,4Antolainasaamisten vähennys 39 638,69 1 321 451,99 -97,0

-28 508,48 1 275 525,53 -102,2Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 39 355 272,46 43 385 618,89 -9,3Pitkäaikaisten lainojen vähennys -38 194 683,49 -34 248 817,81 11,5Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 256 291,98 -2 617 012,32 24,4

-2 095 703,00 6 519 788,76 -132,1

Oman pääoman muutokset -443 280,35 -621 884,67 -28,7Muutokset vähemmistön osuudessa -152 831,93 126 742,36 -220,6

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 136 859,64 12 699,51 977,7Vaihto-omaisuuden muutos 52 170,59 96 295,10 -45,8Saamisten muutos 3 281 818,20 5 253 461,53 -37,5Korottomien velkojen muutos 956 227,11 -2 350 069,52 -140,7

4 427 075,53 3 012 386,62 47,0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 706 751,77 10 312 558,59 -83,4

Rahavarojen muutos 4 563 829,09 723 520,57 530,8

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 14 988 187,87 10 424 355,77Rahavarat 1.1. 10 424 355,77 9 700 835,21

4 563 832,09 723 520,57

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, € -36 521 199 -32 682 657Investointien tulorahoitus, % 116 75Lainahoitokate 0,6 0,6Kassan riittävyys 19 13

137 Tilinpäätös 2015 KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI

VASTAAVAA 2015 2014


Aineettomat oikeudet 823 151,66 835 306,10Konserniliikearvo 437 758,74Muut pitkävaikutteiset menot 75 682,26 82 996,47Ennakkomaksut ja keskeneräiset 914,66aineettomat hyödykkeet 1 337 507,32 918 302,57

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 23 964 091,29 22 352 423,29Rakennukset 139 396 825,84 139 703 316,15Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 180 627,52 59 489 812,08Koneet ja kalusto 3 621 200,48 4 074 600,80Muut aineelliset hyödykkeet 320 088,82 355 958,65Ennakkomaksut ja 4 017 446,21 4 751 450,61keskeneräiset hankinnat

233 500 280,16 230 727 561,58Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 30 207 191,43 29 643 398,64Muut lainasaamiset 149 375,16 188 815,01Muut saamiset 278 807,00 210 858,67

30 635 373,60 30 043 072,32TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 95 331,77 337 915,52Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 458 181,45 498 181,33

553 513,22 836 096,85VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 958 332,94 1 011 171,61Muu vaihto-omaisuus 3 898,23 3 230,15

962 231,17 1 014 401,76SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 1 746 444,87 3 207 343,69Muut saamiset 1 561 431,37 2 197 679,90Siirtosaamiset

3 307 876,24 5 405 023,59Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 5 632 147,84 6 441 322,37Lainasaamiset 370 657,00 448 272,64Muut saamiset 1 833 631,02 2 110 948,31Siirtosaamiset 1 139 745,12 1 162 272,70

8 976 180,97 10 162 816,0212 284 057,21 15 567 839,61

RahoitusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 1 431,21 1 431,21Joukkovelkakirjalainasaamiset 100 330,00 100 330,00

101 761,21 101 761,21

Rahat ja pankkisaamiset 14 886 423,66 10 322 594,56


138 Tilinpäätös 2015 VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 440,09 67 551 440,09Arvonkorotusrahasto 11 596,12 11 596,12Muut omat rahastot 1 914 818,65 1 489 104,89Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -2 979 748,89 863 681,06Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 5 468 849,84 -3 843 429,96

71 966 955,82 66 072 392,21

VÄHEMMISTÖOSUUS 1 357 253,32 1 227 408,44

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 76 986,80 111 562,28Muut pakolliset varaukset 1 305 304,80 1 073 658,17

1 382 291,60 1 185 220,45

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 94 900,30 337 484,05Lahjoitusrahastojen pääomat 729 074,91 734 288,93Muut toimeksiantojen pääomat 199 700,07 97 626,30

1 023 675,29 1 169 399,28


Lainat rahoitus- ja vakuutus- 138 192 476,13 137 254 512,75laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1 407 128,35Lainat muilta luotonantajilta 16 905,00 16 905,00Liittymismaksut ja muut velat 11 192 414,38 10 873 925,57Laskennalliset verovelat 2 326 394,79 2 032 563,88

151 728 190,30 151 585 035,55Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 36 572 696,69 38 652 088,29laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1 407 128,35 1 447 288,78Saadut ennakot 432 492,12 286 970,83Ostovelat 8 863 722,95 8 983 286,53Liittymismaksut ja muut velat 2 777 274,30 2 428 757,71Siirtovelat 16 749 466,82 16 493 782,41

66 802 781,22 68 292 174,56218 530 971,52 219 877 210,11


TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste % 25 23Suhteellinen velkaantuneisuus % 87 90Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € +2489 -2 980Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas +85 -102Konsernin lainat €/asukas 6 020 6 091Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € 176 189 178 778Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € 149 189Kunnan asukasmäärä 29 269 29 350

IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT


1. LIITETIEDOT

1.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Pysyvyien vastaavien hyödykkeiden arvostus

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Riihimäen kaupungin poistot on laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012 hyväksymän ja vesi-

huoltoliikelaitoksen poistot kaupunginhallituksen 17.12.2012 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston

20.2.2012 hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita noudattaen.

Pysyvien vastaavien sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen pääsääntöisesti hankintamenoon 1.1.1997 määritettyyn sitä alempaan

arvoon, jolloin arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen arvo palvelutuotannossa.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Vuonna 2014 todettiin, että palautuskelpoiset liittymismaksut kaukolämmöstä oli kirjattu epähuomiossa pysyviin vastaviin.

Oikaistiin Riihimäen kaupungilla rakennusten 748 070,78 €, kiinteiden rakenteiden 45 579,00 € ja v.2013 keskeneräisten hankkeiden

11 009 € jäännösarvosta yht. 804 658,78 palautuskelpoisiin liittymismaksuihin sekä Riihimäen Vedellä rakennusten jäännösarvosta

9 359,66 € palautuskelpoisiin liittymismaksuihin. Yhteensä oikaisut 814 018,44 €.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan organisaatio muuttui vuonna 2015. Tästä syystä toimintatuotot tehtävittäin jakoa vuodelta 2014

on muutettu vastamaan sosiaali- ja terveuslautakunnan vuoden 2015 organisaatiota.

Vuotta 2014 on oikaistu lisäämällä Riihimäen kaupungin pakollisiin varauksiin 3 230 283,19 €

ja vähentämällä edellisten tilikausien yli/alijäämää vastaavalla summalla. Oikaisu johtuu Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän alijäämän kattamisesta ja poistoeron huomioimisesta. Kirjausvelvoite syntyi kuntajaoston lausunnon 113 perusteella.

Riihimäen seudun terveyskeskus ky:n alijäämästä, -2 006 456,93, on tehty pakollinen varaus vuoden 2015 tilinpäätökseen.

2015 on oikaistu Riihimäen Vesihuoltoliikelaitoksen rakennusten jäännösarvosta 22 430,55 palautuskelpoisiin liittymismaksuihin

jätevedenpuhdistamon maakaasun liittymismaksu.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta on päivitetty

tammikuussa 2016. Ohjetta on sovellettu laadittaessa konsernitilinpäätöstä tilikaudelta 2015. Konsernitilinpäätöksessä 2015 on

muutettu vertailuvuoden 2014 tiedot vastaamaan uutta ohjetta.

Riihimäki konsernin oikaistut tiedot 2014

2014 oikaistu Tp Tp 2014 Muutos

Tuloslaskelma

Muut toimintakulut -21 731 298,23 -22 405 975,90 -674 677,67

Toimintakate -135 544 639,98 -136 219 317,66 -674 677,68

Tilikauden tulos -2 553 302,07 -3 227 979,75 -674 677,68

Poistoeron lisäys/vähennys 0,00 -425 819,66 -425 819,66

Tilikauden verot -674 677,67 0,00 674 677,67

Laskennalliset verot -298 298,47 0,00 298 298,47

Varausten lisäys/vähennys 0,00 -998 316,40 -998 316,40

Vähemmistöosuudet -208 177,11 -157 884,01 50 293,10

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -3 843 429,96 -4 918 974,45 -1 075 544,49

Rahoituslaskelma

Vuosikate 17 929 405,26 17 254 727,57 -674 677,69

Tilikauden verot -674 677,67 0,00 674 677,67

Tase

Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 863 681,06 7 847 736,85 6 984 055,79

Vähemmistöosuudet 1 227 408,44 770 563,61 -456 844,83

Poistoero 0,00 7 443 770,50 7 443 770,50

Vapaaehtoiset varaukset 0,00 4 832 600,59 4 832 600,59

Laskennalliset verot (lyhyt aik.) 2 032 568,88 0,00 -2 032 568,88

Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä

-

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinta periaatteen mukaisesti.


1.2. Tuloslaskelman liitetiedot

2015 2014 2015 20141.2.1. Toimintatuotot tehtävittäin- ilman sis. eriäKeskushallinto Kaupunginvaltuusto 40,91 Keskusvaalilautakunta 47 701,50 45 434,00 Yleinen johtaminen 781 264,30 527 434,94 EU-hanketoiminta 5 106,30 31 400,17 Työllisyyden hoito 568 334,07 525 669,29 Konserni- ja hallintopalvelut 642 883,41 604 375,48 Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallintopalveluyksikkö 6 018,56 6 547,79 Perhepalvelut 212 967,02 239 637,00 Lastensuojelun palvelut 104 556,09 99 731,09 Palvelualueen hallinto 1 832 249,75 1 902 128,00 Aikuisten palvelut 247 393,75 150 623,00 Vammaispalvelut 451 636,53 239 924,36 Yhteiset vanhuspalvelut 105,00 269,82 Kotona asumisen tukeminen 1 206 927,14 1 139 131,10 Asumispalvelut 1 617 667,21 1 343 517,97 Laitospalvelut 1 341 220,94 1 567 239,16

Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut 7 615,20 518,70 Varhaiskasvatus 2 107 607,47 2 102 269,75 Perusopetus 1 231 188,57 1 077 052,00 Lukio-opetus 128 753,96 235 774,25 Taiteen perusopetus ja vapaa sisvistystyö 516 045,61 585 657,07 Kirjastopalvelut 82 512,29 57 949,00 Ruokapalvelut 186 997,69 167 779,08 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 60 703,62 47 685,99 Riihisalo 69 379,15 65 199,82 Nuorisopalvelut 61 675,02 50 550,58 Liikuntapalvelut 893 033,00 685 910,26 Suomen Lasimuseo 259 627,94 168 111,45 Riihimäen kaupungin museot 62 649,04 77 605,02 Tekniikan ja ympäristön toimiala Hallintoyksikkö 106 210,34 155 108,52 Kaavoitusyksikkö 81 398,93 88 148,63 Kartta- ja tonttiyksikkö 3 593 800,49 2 152 582,63 Tilayksikkö 2 351 427,90 2 533 967,92 Katu- ja puistoyksikkö 797 712,14 853 931,99 Rakennusvalvontayksikkö 260 163,63 212 283,81 Ympäristönsuojeluyksikkö 31 004,67 17 053,17 Yhteensä 21 955 538,23 19 758 243,72 Vesihuoltoliikelaitos Liikevaihto 7 701 740,10 7 859 569,16 Muut tuotot 580 936,87 594 443,06 Yhteensä 8 282 676,97 8 454 012,22 Kaikki yhteensä 30 238 215,20 28 212 255,94

Toimintatuotot tehtävittäin

2015 2014 2015 2014

Yleishallinto 2 045 289,58 1 734 354,79 2 052 184,94 1 734 354,79 Sosiaali- ja terveyspalvelut 7 020 741,99 6 688 749,29 46 898 089,44 45 547 581,81 Opetus-ja kulttuuripalvelut 5 667 788,56 5 322 062,97 5 910 220,57 5 550 005,20 Yhdyskuntapalvelut 7 221 718,10 6 013 076,67 7 724 736,67 6 350 808,00 Energian tuotanto 9 468 508,91 8 892 304,85 Muut palvelut 8 282 676,97 8 454 012,22 19 001 574,32 19 846 264,24 Yhteensä 30 238 215,20 28 212 255,94 91 055 314,85 87 921 318,89

1.2.2. Verotulot2015 2014 2015 2014

Kunnan tulovero 106 161 004,03 102 799 121,38 106 161 004,03 102 799 121,38 Osuus yhteisöveron tuotosta 7 395 749,37 6 936 658,02 7 395 749,37 6 936 658,02 Kiinteistövero 9 324 233,83 8 164 116,56 9 324 233,83 8 164 116,56 Yhteensä 122 880 987,23 117 899 895,96 122 880 987,23 117 899 895,96

RiihimäkikonserniRiihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki Riihimäkikonserni



1.2.3. Valtionosuudet2015 2014 2015 2014

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 36 408 578,00 43 977 661,00 36 408 578,00 43 977 661,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 325 457,00 - 3 291 965,00 - 325 457,00 - 3 291 965,00 - Järjestelmämuutoksen tasaus 1 153 823,00 40 212,00 - 1 153 823,00 40 212,00 - Opetus- ja. ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2 211 733,00 - 3 398 378,00 - 2 211 733,00 - 3 398 378,00 - Riihimäen Teatteri Oy:n valtionosuus 465 140,00 478 109,00

Yhteensä 35 025 211,00 37 247 106,00 35 490 351,00 37 725 215,00

1.2.4. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvät erät Riihimäkikonserni2015 2014 2015 2014

Satunnaiset tuototKoy Paimenpolku 2 414,00 Hämeen ammattikorkeakoulutuksen ky:n purku 8 114 860,47 Yhteensä - 8 114 860,47 - 414,00 Satunnaiset kulut

Yhteensä - 8 114 860,47 - 414,00

1.2.5. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Riihimäen kaupungin poistot on laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012 hyväksymän ja vesihuoltoliikelaitoksen

poistot kaupunginhallituksen 17.12.2012 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston 20.8.2012 hyväksymiä

suunnitelmapoistojenperusteita noudattaen.

Poistosuunnitelma on esitetty seuraavalla sivulla.

Poistosuunnitelmassa on poikettu kuntajaoston yleisohjeen alarajoista seuraavien hyödykkeiden kohdalla ja näiden hyödykkeiden poistoajat

on määritelty yksityiskohtaisten hyödykekohtaisten arviointien perusteella:

* muut pitkäaikaiset menot: atk-ohjelmistot ja muut

* rakennukset lukuun ottamatta talousrakennuksia ja vapaa-ajan rakennuksia

* kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kohdalla seuraavissa ryhmissä: *kadut, tiet ja torit, * sillat, laiturit ja uimalat sekä * sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet

* vedenjakeluverkosto

* viemäriverkosto

Poistosuunnitelma on laadittu siten, että on käyty yksityiskohtaisesti läpi hyödykkeittäin ja hyödykeryhmittäin sekä yksittäin hyödykekohtainen

poistosuunnitelma. Hyödykekohtaisessa analyysissa on käyty läpi hyödykkeen taloudellinen elinkaari, tekninen käyttöikä, hyödykkeen kesto-

aikaan vaikuttavat suunnittelun, rakentamisen laatutekijät, ympäristöön vaikuttavat laatutekijät, käyttöolosuhteet sekä käyttöaste. Tämän analyysin

jälkeen poistoajat on määritelty varovaisuuden periaate huomioon ottaen.

Atk-ohjelmistojen poistoajan määrittelyssä on otettu huomioon ohjelmistojen hankintatapa ja ohjelmistojen elinkaari. Muiden kuin sovellusohjelmistojen

pitoajaksi on määritelty kolme vuotta, koska määrällisesti suurin osa käyttöoikeuksista on ollut laitteisiin kytkettyjä. Lyhemmälle poistoajalle ei sen

paremmin pitoajan kuin palvelukyvynkään kautta tarkastellen ole perustetta. Sovellusohjelmistoille on määritelty poistoajoiksi samoin 3 vuotta,

koska jos sovellukselle ei saada tai osteta ylläpitoa, on kolmen vuoden kuluttua suoritettava uushankinta.

Poistosuunnitelma on laadittu rakennusten osalta siten, että hyödykkeelle määriteltiin esim. tekninen käyttöikä sekä arvioitiin kohteen rasitus-

luokitus kohteen käyttäjän näkökulmasta. Tämän jälkeen arvioitiin varovaisuuden periaatteella kohteen rasitusluokitus huomioon ottaen ajan-

kohta, jolloin kohteen perusparannustarpeet tulevat mahdollisesti ajankohtaiseksi, mikä ajankohta kuvaa myös hyödykkeen taloudellista pito-

aikaa. Mikäli taloudellinen pitoaika osoittautui tämän tarkastelun osalta poistosuosituksen alarajaa pidemmäksi, tämä pitoaika myös valittiin

poistoajaksi.

Poistosuunnitelman laadintaprosessia kuvaa seuraava Hirsimäen päiväkotia koskeva esimerkki. Ensin määriteltiin rakennuksen osille

(runko, vesikattorakenteet, täydentävät rakenteet, ulkopuoliset pinnat, sisäpuoliset pinnat, kalusteet, varusteet, laitteet, LV lämmitysjärjes-

telmät jne. aina rakennusautomaatioon saakka) ko. osuuden osuus koko rakennuksesta ja kunkin osuuden tekninen käyttöikä. Tämän

jälkeen määriteltiin rakennuksen osille ja koko rakennukselle painotettu tekninen käyttöikä. Painotetuksi tekniseksi käyttöiäksi tuli tämän

esimerkin eli Hirsimäen päiväkodin käyttöiäksi 46,25 vuotta. Tämän jälkeen määriteltiin rakennuksen rasitusluokitus rakennuksen käyttäjän

taholta ja arvioitiin perusparannustarve. Hirsimäen päiväkodin poistoajaksi määriteltiin em. tarkastelun pohjalta 35 vuotta. Kirjanpitolauta-

kunnan kuntajaoston suosituksessa poistoaika voi tämän esimerkkirakennuksen kohdalla olla 20 - 50 rajojen sisällä. Edellä mainitun arvioin-

nin ja käytännön käyttökokemusten perusteella valittu poistoaika vastaa rakennuksen taloudellista pitoaikaa ottaen varovaisuuden peri-

aatteen lisäksi huomioon myös sen, että mm. kunnossapitomenetelmät ja rakennusteknologia ovat aiempaa kehittyneempiä.

* vesihuoltolaitoksen tehdas- ja tuotantorakennukset

Riihimäen kaupunki



poikkeaa niin suuresti katurakenteesta, että taloudellisen pitoajan näkökulmasta se on käsitelty omana hyödykelajinaan ja poistoaika on suosituksen

suuden periaatetta noudattaen on 30 vuotta.

Ulkovalaistuslaitteiden kokonaisuus koostuu valaisinpylväistä, kaapeloinnista, ohjauslaitteista ja valaisimista lamppuineen. Ulkovalaistus-

laitteiden seuranta ja kunnossapito on säännöllistä ja lamppujen vaihtoa tehdään tarvittaessa. Järjestelmän kiinteät osat pylväät, kaape-

lointi ja myös valaisinlaitteet ovat käyttöiältään n. 30 - 40 vuotta ja ne edustavat yli 90 % valaistusjärjestelmän rakentamiskustannuksista.

Edellisen perusteella ulkovalaistuslaitteiden poistoaika varovaisuuden periaatetta noudattaen on 20 vuotta.

Vesilaitoksen tehdas- ja tuotantorakennusten teknistaloudellinen käyttöikä on käytännössä huomattavasti pitempi kuin 30 vuotta, jolloin

varovaisuuden periaatetta noudattaen poistoaikana voidaan käyttää 30 vuotta. Riihimäen Veden tuotantorakennukset on rakennettu

hyvää rakennustapaa noudattaen kestämään aikaa. Riihimäen Vesilinna valmistui vuonna 1952. Vuonna 1994, 42 vuotta valmistumisen

jälkeen, rakennuksessa tehtiin remontti, jossa uusittiin julkisivumuuraus ja osa ikkunoista. Rakennus on muutoin edelleen suhteellisen

hyvässä kunnossa. Rakennuksessa teetettiin kuntoarvio keväällä 2015. Riihimäen jätevedenpuhdistamon ensimmäinen osa valmistui

vuonna 1962. Tuolloin on rakennettu mm. mädättämörakennus I ja valvomo, joiden ikä on jo yli 50 vuotta. Laitos saneerattiin ja laajennet-

tiin vuosina 2013 - 2014. Saneerauksen yhteydessä mädättämöön ja valvomoon ei kohdistettu toimenpiteitä. Mädättämölle tehdään lähi-

vuosina kuntotutkimus mutta valvontarakennuksen kunto on hyvä eikä tarvetta arviointiin ole. Herajoen vesilaitoksen ensimmäinen vaihe

on rakennettu 1963. Kyseisessä osassa on 50 vuoden aikana tarvinnut tehdä ainoastaan maalaustöitä. Herajoen laitos saneerataan

vuosina 2015 - 2016, jossa yhteydessä uusitaan vanhimman osan talotekniikkaa, kattorakenteita, ovia ja ikkunoita, sisäpintoja sekä

julkisivumuurauksia. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että 30 vuotta on oikea poistoaika Riihimäen Veden tuotantorakennuksille.

Myös kaikki uudet rakennukset tehdään mahdollisimman pitkäikäisiksi ja pyritään mahdollisimman alhaisiin elinkaarikustannuksiin raken-nusten osalta.

Vedenjakeluverkoston teknistaloudellinen käyttöikä on käytännössä pitempi kuin 40 vuotta. Riihimäen Veden 2000-luvulla saneeraamanvedenjakeluverkoston ikä on ollut yli 40 vuotta. Suomen Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 30: Vuotovesien hallinta- Vesijohtojen

hallinta (Helsinki 2012) julkaisussa vedenjakeluverkoston keskimääräiseksi teknistaloudelliseksi käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta. Vuoteen 2030 ulottuvassa pitkän aikavälin investointiohjelmassa Riihimäen vesihuoltoverkostoa saneerataan noin 1,5 % vuodessa,joka merkitsee yli 60 vuoden keskimääräistä käyttöikää vedenjakeluverkostolle. Edellisen perusteella vedenjakeluverkoston poistoajaksi

on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen 40 vuotta.

Vesihuoltoverkon taloudellinen käyttöikä on käytännössä pitempi kuin 40 vuotta. Riihimäen Veden 2000-luvun saneeraaman vesihuolto-

verkon ikä on ollut yli 40 vuotta. Vuoteen 2030 ulottuvassa pitkän aikavälin investointiohjelmassa Riihimäen vesihuoltoverkostoa sanee-rataan noin 1,5 % vuodessa, joka merkitsee yli 60 vuoden käyttöikää vesihuoltoverkostolle. Edellisen perusteella poistoajaksi on arvioitu

varovaisuuden periaatetta noudattaen 40 vuotta.

Siltarakenteiden mitoituksessa on turvallisuus merkittävä tekijä ja betonirakenteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti siltojen suunnittelukäyttö-

ikä on pääsääntöisesti 50 - 100 vuotta. Siltarakenteiden seuranta ja kunnossapito on säännöllistä ja niiden peruskorjausväli on pitkä.

Siltarakenteiden kokemusperäinen teknistaloudellinen käyttöikä on 40 - 50 vuotta. Edellisen perusteella siltarakenteiden poistoaika varovai-

Kaduille, teille ja toreille on määritelty samoin kuin rakennuksillekin ensin tekninen käyttöikä ja sen jälkeen taloudellinen pitoaika. Katuraken-

teen tekninen mitoitusikä on katu- ja tierakenteiden mitoitusohjeiden mukaisesti yleensä 20 - 30 vuotta. Katurakenteen rungon tekninen

Tämän perusteella katurakenteiden poistoaika varovaisuuden periaatettta noudattaen on 20 vuotta. Katujen päällysteen tekninen käyttöikö

alarajan mukaisesti 15 vuotta.

käyttöikä on käytännössä kuitenkin 50 - 100 vuotta ja kadun päällysteen tekninen käyttöikä 15 - 20 vuotta. Kadun liikennekuormituksesta tai

teen tekninen mitoitusikä on katu- ja tierakenteiden mitoitusohjeiden mukaisesti yleensä 20 - 30 vuotta. Katurakenteen rungon tekninen

toiminnallisista syistä johtuen katurakenne voi edellyttää rakenteellista kunnossapitoa tai uudelleenpäällystystä jo aikaisemmin. Katuraken-

osuus rakentamiskustannuksta on 70 - 80 % ja päällysteen osuus 20 - 30 %. Katurakenteen taloudellinen pitoaika on tällöin 30 - 40 vuotta.

143 Tilinpäätös 2015 POISTOSUUNNITELMA 2012 KV-päätös POISTOMENE- POISTOAIKA+ Kh päätös 2015 § 111 ja 2016 § 41 § 70 20.8.2012 TELMÄHYÖDYKERYHMÄ Tasapoistorahoitus\tilinpäätös 2015\liitetiedot\poistosuunnitelma\8.3.2016

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot 2-5 Tasapoisto 2 vuottaAineettomat oikeudet 5-20 Tasapoisto 5 vuottaLiikearvo 2-5 Tasapoisto 2 vuottaMuut pitkäaikaiset menot - atk-ohjelmistot 2-5 Tasapoisto 3 vuotta - muut 2-5 Tasapoisto 3 vuottaAINEELLISET HYÖDYKKEETMaa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoaRakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset Hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat oleellisista kohteistaPäiväkodit

Kirjauksen päiväkot 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaHirsimäen päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaJunailijankadun päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaJunailijankadun palvelukeskus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaJukolan monitoimitalo 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaMäkikujan perhekoti 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaMäkikujan perhekodin laajennus 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaKontiontien päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaUunilinnun päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPiikinmäen päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPalmupuiston päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Vanhusten hoito Riihikoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaVanhustentalo, Kivimiehenk. 19 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaVanhustentalo, Kivimiehenkatu 21 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaRautatiepuiston päivätoimintakeskus 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Muut Tiilikadun kuntoumisyksikkö 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

KoulutEteläinen koulu, uusi osa 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaEteläinen koulu, vanha osa 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaHaapahuhdan koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaHerajoen koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaHerajoen koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaHerajoen koulu, laajennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaLasitehtaan koulu, vanha osa 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaLasitehtaan koulu, uusi osa 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaPatastenmäen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaPatastenmäen puukoulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaPatastenmäen puukoulun viipalekoulu 20 - 50 Tasapoisto 25 vuottaPeltosaaren koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPohjoinen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaUramon koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaHarjunrinteen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaKaran koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaPohjolanrinteen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaIstuinkiven liikuntahalli 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaHaapahuhdan liikuntahalli 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaSaloisten leirikeskus, päärakennus 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaKauppaoppilaitos 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaRiihimäen lukio 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaMusiikkiopisto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKansalaisopisto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKaupungin kutomo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKirjasto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPuistikon koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

144 Tilinpäätös 2015 POISTOSUUNNITELMA 2012 KV-päätös POISTOMENE- POISTOAIKA+ Kh päätös 2015 § 111 ja 2016 § 41 § 70 20.8.2012 TELMÄHYÖDYKERYHMÄ TasapoistoKulttuuri- ja vapaa-aika

Kaupunginmuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaSuomen lasimuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaSuomen Metsästysmuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaUimahalli / Maauimala 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaUrheilutalo 20 - 50 Tasapoisto 40 vuottaJäähalli / Tekojäärata 20 - 50 Tasapoisto 30 vuottaNuorisokeskus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaMäkikuja 15, nuorisopaja 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPetsamon monitoimitalo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKino-Sampo 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Muut hallintokunnatKaupungintalo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKeskusvarikko, toimistorakennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaKeskusvarikko, korjaamorakennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaPaloasema 20 - 50 Tasapoisto 35 vuottaAllinna 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20-30 Tasapoisto 30 vuottaTalousrakennukset 10-20 Tasapoisto 10 vuotta - saunat, varastot ja huoltorakennukset - Keskusurheilukentän pukusuoja Tasapoisto 30 vuottaVapaa-ajan rakennukset 20-30 Tasapoisto 20 vuotta - Kotaniemen, Leporannan ja Riihisalon rakennuksetAsuinrakennukset 30-50 Tasapoisto 40 vuottaKiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet ja torit 15-20 Tasapoisto 20 vuottaUudelleen päällystystyöt 15-20 Tasapoisto 15 vuottaPuistot 15-20 Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat 10-30 Tasapoisto 30 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet 15-30 Tasapoisto 15 vuotta Kaukolämpöverkko 20-30 Tasapoisto 20 vuotta Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15-20 Tasapoisto 20 vuotta Puhelinverkko, keskusasema, alakeskukset 10-12 Tasapoisto 10 vuotta Maakaasuverkko 20-25 Tasapoisto 20 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot 15-20 Tasapoisto 15 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet10-20 Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet 10-15 Tasapoisto 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10-15 Tasapoisto 10 vuottaKoneet ja kalusto Rautaiset alukset 15-20 Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet 4-7 Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5-10 Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet 10-15 Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet 5-10 Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5-15 Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet 3-5 Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3-5 Tasapoisto 3 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoaEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoaPYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET / Osakkeet ja osuudetEi poistoa Ei poistoa

145 Tilinpäätös 2015 VESIHUOLTOLIIKELAITOS POISTOMENE- POISTOAIKA

TELMÄAINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot 2 - 5 vuotta Tasapoisto 2 vuottaAineettomat oikeudet 5 - 20 vuotta Tasapoisto 5 vuottaLiikearvo 2 - 5 vuotta Tasapoisto 2 vuottaMuut pitkäaikaiset menot - atk-ohjelmistot 2 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuotta - muut 2 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuottaAINEELLISET HYÖDYKKEETMaa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoaRakennukset ja rakennelmat Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 - 30 vuotta Tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset 10 - 20 vuotta Tasapoisto 10 vuottaKiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa- ja vesirakenteet 15 - 30 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Viemäriverkko 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Hulevesiverkko 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 - 20 vuotta Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 - 20 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 - 15 vuotta Tasapoisto 10 vuottaKoneet ja kalusto Rautaiset alukset 15 - 20 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 - 15 vuotta Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet 4 - 7 vuotta Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet 10 - 15 vuotta Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Käytön mukainen Käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoaEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoaPYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSETOsakkeet ja osuudet Ei poistoa Ei poistoa


1.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta

Riihimäen kaupungin poistot ja investoinnit eivät vastaa toisiaan. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä ero on - 40 % alla olevan laskelma

mukaisesti.

Riihimäen kaupunki kasvoi erityisen voimakkaasti vuosina 2006 - 2008, jolloin asukasluku kasvoi 1.6 - 1,9 % vuodessa. Kasvun myötäkaupunki on joutunut investoimaan tavanomaista enemmän. Vaikka asukasluvun kasvu on palautunut n. normaalivuosien tasolle ja nytmuutaman taloudellisen taantuman vuotena kasvu on ollut vaatimatonta (ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 asukasluku jopa laski),

Voimakkaalla kasvulla on seurauksensa. Esimerkiksi kaupungin koulujen oppilasmäärä tulee edelleen kasvamaan. Uusille oppilaille ontavalla tai toisella järjestettävä asianmukaiset koulutilat.

Jos investointikehitys mitoitettaisiin poistojen suuruiseksi, kaupunki ei pystyisi vastaamaan palvelujen kasvavaan kysyntään eikä teke-

mään investointeja, joiden myötä kaupunki kehittyy ja kaupungin tuloperusta vahvistuu. Suuri osa kaupungin tiloista on viime vuosinaperusparannettu, koska perusparannukset on ollut taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää tehdä samanaikaisesti asukasluvun kasvuunperustuvien laajennusinvestointien yhteydessä.

Tarkastelukaudelle sijoittuu myös erityisen suuri ja poikkeuksellinen investointi, Riihimäen jätedenpuhdistamon saneeraus, jonka kustan-nukset olivat noin 20 milj. euroa. Jätevedenpuhdistamon saneerausurakka on poikkeuksellisen suuri investointi koko Riihimäen vesihuolto-liikelaitoksen historiassa. Puhdistamo on rakennettu jo 1960-luvulla ja sitä on laajennettu vuosien varrella mutta nykyisen kaltaista vesi-

prosessin kokonaissaneerausta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi tarkastelukaudella vuosina 2015 ja 2016 tehdään alun perin vuonna 1963rakennettuun Herajoen vesilaitokseen sen historian ensimmäinen peruskorjaus. Laitokseen rakennetaan myös laajennusosa, jossa poiste-taan pohjaveden sisältämät torjunta-aineet. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 3 milj. euroa.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä on arvioitu, onko poistosuunnitelman tarkistamiselle tarvetta. Sekä tekninen keskus että vesihuolto-liikelaitos ovat tarkastelleet poistoalaista omaisuutta omaisuuden palvelutuotantokyvyn, käytettävyyden ja peruskorjaustarpeen näkö-kulmasta. Tarkastelun johdosta vuoden 2015 tilinpäätöksessä on tehty 0,4 milj. euron kertapoisto, josta lähes puolet johtuu tarkastelussa

havaituista virheistä. Vesihuoltoliikelaitos on tarkastelussaan todennut, että omaisuuden lisäpoistojen ja kertapoistojen tekemiselle ei oleperusteita. Tarkastelun perusteella poistosuunnitelman tarkistamiselle ei ole myöskään löytynyt perusteita.

Edellä ja liitetiedoissa 1.1.1. ja 1.2.5. esitettyjen näkökohtien perusteella poistosuunnitelmaa ei ole tarkistettu vuonna 2015. Kunkinseuraaavan tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tullaan erikseen arvioimaan onko poistosuunnitelman tarkistamiselle tarvetta.

1.2.7 Pakollisten varausten muutokset Riihimäkikonserni

2015 2014 2015 2014

Eläkevaraukset

Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu 1.1. 111 562,28 146 000,00 111 562,28 146 000,00

Vähennykset tilikaudella 34 575,48 34 437,72 34 575,48 34 437,72

Lisäykset tilikaudella

Eläkevastuu 31.12. 76 986,80 111 562,28 76 986,80 111 562,28

Muut pakolliset varaukset

Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 1.1. 153 937,39 142 637,39 153 937,39 142 637,39

Lisäykset tilikaudella

Kinturinmäen kaatopaikka 11 300,00 11 300,00 11 300,00 11 300,00

Vähennykset tilikaudella

Korttionmäen maankaatopaikka

Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 31.12. 165 237,39 153 937,39 165 237,39 153 937,39

Kuntayhtymien alijäämän kattaminen varaus 1.1. 3 230 283,19

Lisäykset tilikaudella 3 230 283,19

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2 006 456,93


Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 347 671,72 -

Kuntayhtymien alijäämän kattaminen varaus 31.12. 4 889 068,40 3 230 283,19

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu (Kanta-Hämeen shp) 1.1. 919 720,78 682 623,37


Lisäykset tilikaudella 220 346,63 237 097,41

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 1 140 067,41 919 720,78

Kaupungin pakolliset varaukset yhteensä 5 131 292,59 3 495 782,86 1 382 291,60 1 185 220,45

Riihimäen kaupunki

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointienvastaavuudesta tilinpäätöksessä

Vuosina 2014 - 2018Keskimäärin suunnitelman mukaiset poistot 8 118 665 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 13 455 825 Ero euroa 5 337 160 - Ero % 40 -


Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraukset

Korttionmäen maankaatopaikka

Jälkihoitokustannukset ovat noin 80.000 euroa, toteutus vuosina 2004-2007. Ajalla 2004 - 2006 jälkihoitotöitä on tehty noin 43.400 euron edestä.

Vuodelle 2007 on jäljellä varausta noin 36.600 euroa, minkä arvioidaan riittävän kattamaan viimeiseet jälkihoitokustannukset

Kinturinmäen maankaatopaikka

Maankaatopaikan on suunniteltu toimivan vuoteen 2016. Arvioitu jälkihoitokustannus tuolloin on noin 140.000 euroa. Ajalla 2004 - 2015 jälkihoito-

kustannuksia on kirjattu varauksena 135.600 euroa. Vuonna 2016 varausta kirjataan 11.300 euroa.

1.2.8.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynti- Riihimäen kaupunki Riihimäkikonserni

voitot ja tappiot 2015 2014 2015 2014

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 2 173 934,20 814 067,06 2 173 934,20 814 067,06

Rakennusten myyntivoitot - 335 863,53 39,47 337 105,84

Osakkeiden ja osuuksien myyntivoitot 641 893,49 405 760,39

Muut myyntivoitot 25 807,33 7 832,05 974 238,14 651 034,37

Yhteensä 2 841 635,02 1 563 523,03 3 148 211,81 1 802 207,27

Myyntitappiot 7 629,00 - - 21 352,47 - 2 030,76 -

Myyntivoitot ja -tappiot yhteensä 2 834 006,02 1 563 523,03 3 126 859,34 1 800 176,51

1.2.9. Osinkotuottojen ja peruspääoman Riihimäen kaupunki Riihimäkikonserni

tuottojen erittely 2015 2014 2015 2014

Osinkotuotot 1 545 700,00 511 847,27 6 370,56 7 721,05

1.2.10.Erittely poistoeron muutoksista Riihimäkikonserni

2015 2014 2015 2014

Riihimäen kaupunki 46 840,82 46 840,82

Riihimäen kaupunki


1.3.

Ta

sett

a k

osk

eva

t li

ite

tie

do

t

1.3.

1. T

ase

en

va

sta

avi

a k

osk

eva

t li

ite

tie

do

t

Pys

yvä

t va

sta

ava

t -

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

ja

Ve

sih

uo

lto

liik

ela

ito

s

Ain

ett

om

at

ja a

ine

ell

ise

tA

ine

ett

om

at

hyö

dyk

kee

tA

ine

ell

ise

t h

yöd

ykke

et

hyö

dyk

kee

tA

inee

ttom

atM

uut

pitk

ävai

k.A

inee

ttom

atM

aa-

jaK

iinte

istö

jen

Rak

ennu

kset

Kiin

teät

K

onee

t ja

Arv

o- ja

tai

de-

Enn

akko

mak

sut

Ain

eelli

set

Yht

eens

äoi

keud

etm

enot

yhte

ensä

vesi

alue

et

Liitt

ymis

mak

sut

rake

ntee

tka

lust

oes

inee

tke

sken

eräi

set

yhte

ensä

hank

keet

Po

ista

ma

ton

ha

nki

nta

me

no

1.1

.27

0 18

1,59

57 4

71,5

932

7 65

3,18

19 3

06 1

01,6

810

500

,00

84 5

95 9

13,3

643

663

901

,63

1 54

7 30

4,16

206

000,

001

717

111,

5015

1 04

6 83

2,33

151

374

485,

51Li

säyk

set

tilik

aude

n ai

kana

89 1

25,8

811

075

,00

100

200,

8863

6 20

6,40

8 30

0,00

2 08

6 68

9,33

6 57

7 86

2,71

498

275,

811

694

307,

0411

501

641

,29

11 6

01 8

42,1

7R

ahoi

tuso

suud

et t

ilika

udel

la-2

56 1

17,0

0-5

4 21

2,80

-310

329

,80

-310

329

,80

Väh

enny

kset

tili

kaud

en a

ikan

a-5

6 01

1,84

-19

482,

67-7

5 49

4,51

-75

494,

51S

iirro

t er

ien

välil

lä-5

125

,00

23 5

25,0

018

400

,00

1 01

6 72

5,65

17 3

47,0

0-1

074

903

,20

-40

830,

55-2

2 43

0,55

Tilik

aude

n po

isto

-135

691

,41

-41

796,

74-1

77 4

88,1

5-4

026

921

,93

-3 7

28 9

38,2

1-5

29 7

65,8

5-8

285

625

,99

-8 4

63 1

14,1

4A

rvon

alen

nuks

et ja

niid

en p

alau

tuks

etP

oist

amat

on h

anki

ntam

eno

31.1

2.21

8 49

1,06

50 2

74,8

526

8 76

5,91

19 8

86 2

96,2

418

800

,00

83 4

16 2

89,4

146

475

960

,33

1 49

6 33

1,45

206

000,

002

336

515,

3415

3 83

6 19

2,77

154

104

958,

68

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.

12.

218

491,

0650

274

,85

268

765,

9119

886

296

,24

18 8

00,0

083

416

289

,41

46 4

75 9

60,3

31

496

331,

4520

6 00

0,00

2 33

6 51

5,34

153

836

192,

7715

4 10

4 95

8,68

Ole

nn

ais

et

lisä

po

isto

t

Eri

tte

ly o

len

na

isis

ta l

isä

po

isto

ista

500

854,

0843

176

,99

544

031,

0754

4 03

1,07

Sij

oit

uks

et

Osa

kke

et

ja o

suu

de

tM

uu

t la

ina

saa

mis

et

ja m

uu

t sa

am

ise

tO

sakk

eet

Kun

tayh

tym

ä-O

sakk

eet

Muu

t os

akke

etO

sakk

eet

ja

Saa

mis

etS

aam

iset

S

aam

iset

Lain

asaa

mis

etY

htee

nsä

tytä

ryht

iöt

osuu

det

osak

kuus

-ja

osu

udet

osuu

det

tytä

ryht

iöt

osak

kuus

-m

uut

yhte

isöt

yhte

ensä

yhte

isöt

yhte

ensä

yhte

isöt

Po

ista

ma

ton

ha

nki

nta

me

no

1.1

.24

139

406

,85

17 8

91 2

37,7

025

919

451

,94

588

490,

6468

538

587

,13

845

281,

1826

992

,11

0,00

872

273,

2969

410

860

,42

Lisä

ykse

t45

1 52

3,49

160,

0030

000

,00

481

683,

4948

1 68

3,49

Väh

enny

kset

-36

328,

59-2

7 18

4,29

-85

602,

26-1

49 1

15,1

4-7

629

,00

-26

992,

11-3

4 62

1,11

-183

736

,25

Siir

rot

erie

n vä

lillä

18 4

05,0

4-1

6 14

1 99

7,75

16 1

23 5

92,7

10,

0022

430

,55

22 4

30,5

522

430

,55

Han

kint

amen

o 31

.12.

24 5

73 0

06,7

917

891

237

,70

9 75

0 42

9,90

16 6

56 4

81,0

968

871

155

,48

860

082,

730,

000,

0086

0 08

2,73

69 7

31 2

38,2

1

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.

12.

24 5

73 0

06,7

917

891

237

,70

9 75

0 42

9,90

16 6

56 4

81,0

968

871

155

,48

860

082,

730,

000,

0086

0 08

2,73

69 7

31 2

38,2

1

Arv

on

ale

ntu

mis

et

64 8

74,7

164

874

,71

64 8

74,7

164

874

,71

149 Tilinpäätös 2015 Arvonkorotukset

2015 2014 2015 2014

Riihimäen kaupunki:Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeisiin on tehty 1.1.1997 arvonkorotukset todennäköistä luovutushintaa vastaavaksi.Molemmat arvonkorotukset on purettu vuonna 2014.

Asunto Oy Riihimäen Tarmoke - -

Riihimäen Kaukolämpö Oy - -

Arvonkorotukset yhteensä - -

Kuntayhtymien kautta tulevat arvonkorotuksetRiihimäen seudun terveyskeskuksen ky:Jotta Oitin vanhan lääkäritalon tontin arvo saataisiin käyvän arvon mukaiseksi, on tehty arvonkorotus, jonka perustana on käytetty viimeisintämyyntihintaa (5,05 euroa/m2).Arvonkorotuksen määrä oli 18.046,56 €, tontin arvo ilman arvonkorotusta taseessa on 15.701,76 euroa (yhtymähallituksen § 211 13.11.96). Riihimäkikonsernin osuus 64,25669 % arvonkorotuksesta on 11.596,12 euroa.Maa- ja vesialueet 11 596,12 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky:Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä valtiolta siirtyi Evon, Lepaan ja Mustialan maa-alueet, rakennukset ja osakkeet veloituksetta kuntaytymälle.Vastaava siirto tapahtui vuonna 1996 Ammatillisen Opettajakorkeakoulun osalta. Maa- ja vesialueiden sekä rakennusten arvokorotuksen määräperustuu vuoden 1995 verotusarvoihin. Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset perustuvat kuntayhtymälle siirtymävaiheen arvoihin.Konserniin on otettu omistusosuuden 20,49797 % mukainen summa. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky on purettu vuonna 2014.Maa- ja vesialueetRakennuksetOsakkeet ja osuudet

Arvonkorotukset yhteensä 11 596,12

Aktivoidut korkomenot tilikaudella2015 2014 2015 2014

Rakennukset, yhteispäivystys/Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 32 942,77 34 438,13Rakennusaikaiset korot/Koy Riihimäen Jäähalli 79 858,50Rakennusaikaiset korot/Koy Riihimäen Paloasema 41 778,51

Aktivoidut korkomenot tilikaudella yhteensä 32 942,77 156 075,14

Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

2015 2014

Myyntisaamiset 223 257,23 174 558,52 LainasaamisetSiirtosaamiset 184 469,59 Yhteensä 223 257,23 359 028,11

Saamiset osakkuusyhteisöiltä

2015 2014

Myyntisaamiset 146 337,79 109 150,77 Siirtosaamiset 4 740,00 27 124,64 Yhteensä 151 077,79 136 275,41

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä

2015 2014

Myyntisaamiset 20 459,48 20 849,40 Siirtosaamiset 40 000,00 Yhteensä 20 459,48 60 849,40

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014 2015 2014

Kansaneläkelaitos, työterveyshuollon korvaus 350 000,00 340 000,00 486 856,43 480 918,56 Tuet ja avustukset (EU ja valtio) 129 789,85 187 125,20 129 789,85 224 917,50 Lopullinen eläkemenoperusteinen maksu 40 147,36 40 147,36 Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos 91 865,46 82 127,67 91 865,46 82 127,67 Koy Riihimäen Jäähalli 184 469,59 Muut siirtosaamiset 114 999,08 163 535,88 391 086,02 374 308,97 Yhteensä 726 801,75 957 258,34 1 139 745,12 1 162 272,70

Riihimäen kaupunki Riihimäki konserni

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki


Riihimäen kaupunki


150 Tilinpäätös 2015 Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet

2015 2014 2015 2014

Jälleenhankintahinta (Eteva ky) 2 989,95 1 943,17

Kirjanpitoarvo (Hämeen maakuntaliitto ky) 1 431,21 1 431,21

Erotus 1 558,74 511,96

Muut arvopaperit

2015 2014 2015 2014

Jälleenhankintahinta (Riihimäen Kaukolämpö Oy) 100 608,00 102 432,60 Kirjanpitoarvo (Riihimäen Kaukolämpö Oy) 100 330,00 100 330,00 Erotus 278,00 2 102,60

1.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma

2015 2014 2015 2014Peruspääoma 1.1. 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudellaPeruspääoma 31.12. 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09

Arvonkorotusrahasto 1.1. - 2 472 567,48 11 596,12 5 620 440,77 Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudella 2 472 567,48 5 608 844,65 - Arvonkorotusrahasto 31.12. - - 11 596,12 11 596,12

Muut omat rahastot 1.1.Vuokra-asuntorahasto 1 489 104,90 1 366 285,44 1 489 104,90 1 366 285,44 Lisäykset tilikaudella 625 713,75 352 819,46 625 713,75 352 819,46 Vähennykset tilikaudella 200 000,00 230 000,00 200 000,00 230 000,00 Vuokra-asuntorahasto 31.12. 1 914 818,65 1 489 104,90 1 914 818,65 1 489 104,90

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1. 16 408 902,76 10 555 387,49 2 979 748,89 - 863 681,06

Muut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset 2 006 456,93 - 3 230 283,19 - Muut konsernin ylijäämä/alijäämäerien muutoksetMuut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset yhteensä 2 006 456,93 - 3 230 283,19 - - -

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 31.12. 14 402 445,83 7 325 104,30 2 979 748,89 - 863 681,06

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 466 589,26 9 083 798,46 5 468 849,84 3 843 429,96 -

Oma pääoma yhteensä 86 335 293,83 85 449 447,75 71 966 955,82 66 072 392,21

Pitkäaikainen vieras pääoma

2015 2014 2015 2014Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttuaLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 26 545 654,00 17 959 740,00 65 736 997,25 60 088 613,17 Lainat julkisyhteisöiltäLainat muilta luotonantajilta

Yhteensä 26 545 654,00 17 959 740,00 65 736 997,25 60 088 613,17

Pakolliset varaukset

2015 2014 2015 2014

Eläkevastuuvaraus 1.1. 111 562,28 146 000,00 111 562,28 146 000,00 Purettu eläkevastuuvarausta tilikaudella 34 575,48 34 437,72 34 575,48 34 437,72 Eläkevastuuvaraus 31.12. 76 986,80 111 562,28 76 986,80 111 562,28 Muut pakolliset varaukset 1.1. 3 384 220,58 142 637,39 1 073 658,17 825 260,76 Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 11 300,00 11 300,00 11 300,00 11 300,00 Lisätty varaus kuntayhtymien alijäämän kattamiseen 2 006 456,93 3 230 283,19 Purettu varaus kuntayhtymien alijäämän kattaminen 347 671,72 - Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu/Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 220 346,63 237 097,41 Muut pakolliset varaukset 31.12. 5 054 305,79 3 384 220,58 1 305 304,80 1 073 658,17 Pakolliset varaukset yhteensä 31.12. 5 131 292,59 3 495 782,86 1 382 291,60 1 185 220,45






151 Tilinpäätös 2015 Velkojen erittely saman konsernin yhteisöille

2015 2014 2015 2014

Lyhytaikainen vieras pääomaVelat tytäryhteisöilleOstovelat 229 333,04 203 637,75 Siirtovelat

203 637,75 Velat jäsenkuntayhtymilleOstovelat 162 506,46 207 458,42 Siirtovelat 132 041,00 68 372,00

294 547,46 275 830,42 Velat osakkuusyhteisöilleOstovelat 16 564,10 22 265,55 Siirtovelat

22 265,55 Luotollinen shekkitili 4 623 251,38 5 432 365,88

Erittely liittymismaksuista

2015 2015 2015 2014

Vesihuoltoliikelaitoksen liittymismaksut 1.1. 3 694 446,55 3 520 198,81 3 694 446,55 3 520 198,81 Lisäykset tilikaudella 332 273,90 174 247,74 332 273,90 174 247,74 Vähennykset tilikaudellaVesihuoltoliikelaitoksen liittymismaksut 31.12. 4 026 720,45 3 694 446,55 4 026 720,45 3 694 446,55

Erittely liittymismaksuista

2015 2014 2015 2014

Riihimäen Kaukolämpö Oy liittymismaksut 1.1. 6 944 206,38 6 944 206,38 Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudella 10 245,68 - Riihimäen Kaukolämpö Oy:n liittymismaksut 31.12. 6 933 960,70 6 944 206,38

Liittymismaksut yhteensä - - 10 960 681,15 10 638 652,93

Erittely siirtoveloista

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014 2015 2014

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 8 201 726,01 8 024 235,60 13 010 326,69 12 795 039,91 KUEL työntekijä 234 975,49 225 101,38 288 279,18 275 928,96 KUEL työnantaja 655 695,23 632 162,67 803 843,78 774 664,48 Varhemaksu, vuoden 2015 lop.osuus 44 132,75 44 132,75 Valtion eläkerahasto 116 606,87 121 246,48 133 836,18 Korkojaksotukset 143 605,84 189 516,83 322 000,01 398 084,74 Ensihoidon lisälaskutus/KHSHP 130 541,00 68 372,00 Opetushallitus, avustus oppimisym. Kehittämiseen 49 809,82 49 809,82 Opetus- ja kulttuuriministeriö, HUPI-hanke 361 368,11 389 001,83 361 368,11 389 001,83 Opetushallitus, opetusryhmäkoon pienentämnen 320 151,80 513 307,97 320 151,80 513 307,97 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Lasimuseo/näyttelyt 46 906,98 46 906,98 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yhteiskuntataiteilija-hanke 46 000,00 46 000,00 Opetus- ja kulttuuriministeriö, esi- ja perusopetuksen toimintakult. Kehit. 68 300,00 68 300,00 Joensuun kauppa ja kone Oy, Tapio Wirkkalan näyttelyn tukeminen 40 000,00 40 000,00 40 000,00 40 000,00 Kanslaisopiston kurssimaksutulo 90 000,00 90 000,00 Opetus- ja kulttuuriministeriö, etsivä nuorisotyö 68 750,00 68 750,00 Potilasvakuutuskeskus 212 686,75 187 501,12 Verovelat (Riihmäen Kaukolämpö Oy) 106 924,23 Muut siirtovelat 355 714,83 283 007,57 985 791,57 870 612,37 Yhteensä 10 831 567,93 10 628 669,13 16 749 466,82 16 493 782,41





152 Tilinpäätös 2015 1.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

1.4.1 Leasingvastuiden yhteismäärä

2015 2014 2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingvastuut

Riihimäen kaupunki 71 046,93 36 592,06 71 046,93 36 592,06 Riihimäen Kotikulma Oy 6 583,24 11 849,82 Riihimäen Teatteri Oy 312,64 1 510,44 Riihimäen Kaukolämpö Oy 14 231,55 6 964,08 RHL-Data Oy 1 596,00 1 596,00 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 52 049,85 50 586,08 Hämeen maakuntaliitto ky 5 463,58 4 672,93 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 182 289,06 170 428,81 Eteva Ky 1 793,00 1 931,78

Hämeen päihdehuollon ky 341,19 Yhteensä 71 046,93 36 592,06 335 365,85 286 473,19

Myöhemmin maksettavat leasinginvastuut

2015 2014 2015 2014

Riihimäen kaupunki 124 967,52 46 590,10 124 967,52 46 590,10 Riihimäen Kotikulma Oy 695,58 6 505,85 Riihimäen Teatteri Oy 312,64 Riihimäen Kaukolämpö Oy 15 307,63 8 343,55 RHL-Data Oy 221,67 1 817,67 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 78 682,32 21 051,98 Hämeen maakuntaliitto ky 4 473,06 9 097,93 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 298 219,38 397 861,83

Eteva Ky 2 661,97 3 212,47 Hämeen päihdehuollon ky 544,90

124 967,52 46 590,10 525 229,13 495 338,92

Leasingvastuutyhteensä 196 014,45 83 182,16 860 594,97 781 812,12

1.4.2 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset 2015 2014

Jäljellä oleva pääoma 31.12. 45 383 944,85 45 862 562,98 Osakkuusyhteisöjen puolesta annetut takaukset Jäljellä oleva pääoma 31.12. - -

1.4.3 Muut vastuusitoumukset

Kuntayhtymien alijäämät

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 10.11.2015 lausunnon 113 koskien kuntayhtymän alijäämän kirjaamista jäsenkunnankirjanpidossa. Lausunto korvaa keväällä 2015 annetun lausunnon nro 110.

Lausunnon mukaan jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymän kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena,mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi esimerkiksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä.

Tilintarkastajien tulkinnan mukaan muiksi toimenpiteiksi katsotaan esim. omaisuuden myyntiin tai sitä vastaaviin järjestelyihin perus-tuvat tasapainottamistoimenpiteet. Näiden osalta pakollista varausta ei tarvise tehdä. Sen sijaan muiden tavanomaisten tasapainotta-mistoimenpiteiden (kuntamaksut ja asiakasmaksujen korotukset ja operatiivisin toiminnan kulujen vähennykset) osalta pakollinenvaraus tulee tehdä, koska niiden katsotaan olevan jälkikäteen tehtyjä toimenpiteitä, jolloin omistajakuntien tilinpäätös ei anna ajan-tasaisesti oikeaa tietoa kunnan talkouden tilanteesta.

Riihimäen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksessä tulkittiin tuolloin voimassa oleva kirjanpitolautakunnan lausunto nro 110 siten,että kuntayhtymien alijäämät esitetään vain kaupungin tilinpäätöksen liitetiedoissa.


Riihimäen kaupunki


153 Tilinpäätös 2015 Kuntayhtymien alijäämät olivat 31.12.2015 seuraavat:

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämän kirjausvelvoite syntyi vuodelle 2014 kuntajaoston lausunnon 113 perusteella. Lausunnosta johtuenon lisätty jo vuodelle 2014 pakollista varausta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 3 230 283,19. Vuonna 2015 on varausta purettu347 671,72 €. Pakollinen varaus koskien Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää on 31.12.2015 2 882 611,47 €. Kanta-Hämeen sairaanhoito-piirin talouden tervehdyttämissuunnitelmat perustuvat omaisuuden myyntiin ja toiminnan yhtiöittämiseen.

Riihimäen seudun terveyskeskus ky:n alijäämästä, -2 006 456,93, on tehty pakollinen varaus vuoden 2015 tilinpäätökseen.

Eteva kuntayhtymällä ei ollut kertynyttä alijäämää vuoden 2015 lopussa.

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä on päätetty lakkauttaa ja sen palvelutuotannon toiminta on päättynyt. Kuntayhtymän lopullisetpurkukirjaukset realisoituvat vuonna 2016.

2015 2014 2015 2014

Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 139 967 192,95 133 787 602,42 139 967 192,95 133 787 602,42 Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 99 741,43 92 496,95 99 741,43 92 496,95

Muiden puolesta annetut takaukset

Jäljellä oleva pääoma 31.12. 5 286 463,23 5 774 285,82 5 311 201,12 5 800 171,31

1.4.4 Muut kaupunkia koskevat taloudelliset vastuut

Arvonlisäverovastuu

2015 2014

Arvonlisäverolain mukaan uudisrakentamis- tai perusparantamismenoista vähennyksenä tai palautuksena käsiteltyynarvonlisäveroon liittyy 1.1.2008 alkaen kymmenen vuoden oikaisuvelvollisuus, mikäli kiinteistön tai sen osankäyttötarkoitus muuttuu palautukseen tai vähennykseen oikeuttamattomaksi.

- Riihisalo, korjauskust. haettu palautuksena v.2008 761,58

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu

2015 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeisiin saatujen valtionosuuksienpalautusvastuut, STVOL 4:30 § 30, L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 7:30 §, vastuu voimassa 15 vuotta.

Perustamishankkeiden valtionosuudet 10 476 598,00

Ympäristövastuut

Polttosuolla sijainneen ja kaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan ongelmajätteen kaatopaikan maaperä- ja pohjavesitutkimus on tehty ja ympäristöriskit selvitetty 2004. Hämeen ELY-keskus edellytti alkuvuodesta 2013 kaupungiltaalueen tarkempaa kunnostarpeen arviointia riskinarviointeineen. Työ edellyttää maaperän ja pohjaveden lisätutkimisia. Tutkimuk-set on tilattu ja toteutetaan kevään 2016 aikana. Myös Uhkolansuon vanhalla kaatopaikalla on tehty maaperän tutkimuksia, jotkaosoittavat maaperän pilaantuneen kaatopaikkatoiminnan vaikutuksesta. Pilaantuneisuus ulottuu 0-2 m syvyyteen. Pilaantunutmaaperä suositeltiin poistamaan. Vuonna 2014 toteutettiin maaperätutkimuksia entisellä Juppalan kaatopaikalla alueen asema-kaavoitukseen liittyen. Alueella todettiin jätetäyttöä ja maaperä on kunnostettava viimeistään alueen rakentamisen yhteydessä.Puhdistustarve riippuu tulevasta maankäytöstä. Peltosaaren asemkaavan laadintaan liittyen joulukuussa 2015 tutkittiin alueenmaaperän ja pohjaveden pilanantuneisuutta. Maaperän pilanantuneisuutta ei todettu mutta maaperässä todettiin jätetäyttöä, jokaon poistettava ennen alueen rakentamisesta.

Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2014. Osana suunnitelmaa tarkistettiin myös riskikohteet sekäpohjavesialueiden seurantaohjelmat. Pohjaveden seurantaa tehdään vuosittain Riihimäen Veden toimisesta. Valtakatu 11:ssä Neste Markkointi Oy:n kaupungilta vuokraamalla kiinteistöllä loppui jakeluaseman toiminta vuoden 2009 lopussa, minkä jälkeen maa-perä kunnostettiin Neste Markkinointi Oy:n toimesta. Kunnostuksen jälkeen kaupungin omistamalle alueelle jäi kiinteistön asumis-käyttöä mahdollisesti rajoittavaa pilaantuneisuutta pohjaveteen. Pohjaveden seuranta on jatkunut 2015. Tulosten pohjalta HämeenELY-keskus päättää jatkotoimista. Herajoen pohjavesialueella jatkui vuonna 2015 pilaantuneen pohjaveden seuranta toimintansalopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Maaperä on pääosin kunnostettu, pilaantunutta maata on jäänyt rakennuksen alle ja hiemanmyös vierelle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle, jossa kulkee vesi- ja viemärijohdot. Hämeen ELY-keskus päättää seuramta-tulosten pohjalta pohjaveden ja maaperän puhdistamisen loppuunsaattamisesta.


Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

Kuntayhtymien kertyneet alijäämät 31.12. 2015 2014Kertynyt alijäämä- Riihimäen kaupungin Kertynyt alijäämä Riihimäen kaupunginylijäämä + osuus osuus

Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 3 122 565,20 - 2 006 456,93 - 3 884 560,07 - 2 496 089,72 - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 2 148 470,48 347 671,72 19 961 842,18 - 3 230 283,19 - Eteva ky - - 2 103 305,51 - 19 755,61 - Hämeen Päihdehuollon ky 992 083,81 - 54 984,85 - 591 608,38 - 32 789,06 - Yhteensä 1 966 178,53 - 1 713 770,06 - 26 541 316,14 - 5 778 917,58 -

154 Tilinpäätös 2015 Korttionmäen maakaatopaikan jälkihoitotyöt aloitettiin vuonna 2004 ja saatettiin valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Kokonaiskustannus-arvioiksi on tarkentunut noin 80.000 euroa. Jälkihoitotyöt on katettu tehdystä varauksesta. Suljetun kaatopaikan pintavesi- ja pohja-vesivaikutuksia seurataan vuosittain katu- ja puistoyksikön toimesta. Kinturinmäen kaatopaikalla aloitettiin toiminta vuonna 2004.Maankaatopaikka suljettiin vuoden 2013 lopussa, jolloin maa-aineksen vastaanotto alueelle loppui. Kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteitätoteutettiin vuosien 2014 ja 2015 aikana, mm. luiskat loivennettiin. Jälkihoitokustannuksiksi arvioitiin ensimmäisessä vaiheessa70.000 euroa, josta kuluksi on on jaksotettu vuosina 2004-2015 15.600 euroa. Laajennetun maankaatopaikan arvioitu jälkihoitokustan-nus on 140.000 euroa. Jälkihoitovarausta kirjataan 11.300 euroa/vuosi ajalla 2006-2016. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu15.440 euron suuruinen vakuus. Kaatopaikan pintavesi- ja pohjavesivaikutuksia seurataan vuosittain katu- ja puistoyksikön toimesta.

Maankäyttösopimus

Riihimäen kaupungin ja H.G.Paloheimo Oy:n välillä on solmittu 27.8.2002 sopimus alueiden luovuttamisesta ja asemakaavojenlaatimisesta. Sopimus on jatkumoa useiden sopimusten sarjalle sopijaosapuolten välillä. 27.8.2002 allekirjoitetulla sopimuksellaon sovittu kuudesta alueluovutuksesta yhtiöltä kaupungille, kolmesta alueluovutuksesta kaupungilta yhtiölle sekä asemakaavoi-tuksesta ja kaavojen toteuttamisesta. Sopimuksessa on todettu myös, että sillä lakkautetaan sopijapuolten välillä 30.6.1988 solmitun,aiemmin sopimuksen velvoitteet.

Marraskuussa 2015 tilanteen mukaan 27.8.2002 sopimuksessa sovitut alueluovutukset ovat pääsääntöisesti toteutuneet, joskinmääräalojen lohkomiset ovat merkilltäviltä osin kesken. Kaavoituksen osalta sopimuksen edellytyksenä on kaupungin puolelta17 AO-merkintäisen erillistalotontin kaavoittaminen yhtiön omistamalle maalle kaupungin kustannuksela ja ilman maan arvonnousunleikkaamista.

Eu-Hankkeet: vastuut tuleville vuosille

Tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien kautta tulevat muut taloudelliset vastuut

Riihimäki konserni

2015 2014

Riihimäen Teatteri Oy Näyttämöväen vanhuudenturvasäätiö eläkevastuu 35 061,00 37 846,00 Pantatun vuokravakuustilin saldo 5 997,84 5 997,84 VR-vuokravastuu 6 kk 15 394,56 14 946,18 Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Koy Lopen Terveystalon lainan takaus, YH § 57, 16.3.2011 714 660,34 759 326,45 Koy Riihimäen Museokatu 4, vuokrasopimus 31.12.2025 asti 121 127,46 133 241,05 Eteva ky Vuokravastuu 2 660,08 2 491,51 ARA-avustusten palautusvastuu Valtion asuntorahastolta on saatu avustusta vuosina 2006-2015 166 760,25 € erityisryhmien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Avustuksiin liittyy 20 vuoden erityiskäyttörajoitus. Tällä hetkellä ei näytä todennäköiseltä, että palautusvastuu realisoituisi.

Rasitteet

Riihimäen tilat ja Kehitys Oy:tä sitoo fuusiossa 1.1.2012 siirtynyt Kiinteistö Oy Riihimäen Veturin ja Kiinteistö Oy Riihimäen Matkakeskuksen 9.2.2007 allekirjoittama hallinnanjakosopimus koskien yhtiöiden määräosin omistaman kiinteistön 694-5-502-3 maapohjan, kiinteistölle toteutettavien liike- ja toimistorakennusten, autopaikoituskansien ja linja-autoterminaalin hallinta- ja omistus-oikeuden jakamista, alueiden käyttöä, kulkuoikeuksia, johtojen ja laitteiden sijoittamista sekä kustannusten jakamista.

Muut vireillä olevat vaatimukset

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy on saanut Bantra Oy:n konkurssipesältä takaisinsaantihaasteen, joka on jätetty Hyvinkään käräjäoikeudelle19.11.2014. Bantra Oy:n konkurssipesä vaatii, että käräjäoikeus määrää Bantra Oy:n RTO Oy:lle 10.1.2011-30.1.2013maksamista velan maksuista yhteensä 89 339,66 € peräytymään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:n mukaisestisekä velvoittaa RTO Oy:n maksamaan vahingonkorvausta Bantra Oy:n konkurssipesälle 10 563,59 € sen jo maksamista hoito-vastikkeista ja sähkökuluista + viivästyskorot ja oikeudenkäyntikulut.

EU-HANKKEET

Nro Hankkeen nimi Toteutusaika 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Toimintaryhmätyö (Leader) Eteläisen maaseudun osaajat Emo ry 2014-2020

1428 Kh 22.12.2014 § 495

Kh:n päätöksen mukainen rahoitusosuus yhteensä 66 821 9 546 9 546 9 546 9 546 9 546 9 546


Arvonlisäveron palautusvastuu 2015 2014

Riihimäen Kotikulma Oy/Uranuksenkatu 1 a ja Saturnuksenkatu 2 225 822,29 269 775,92 Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy/Rakennus kiinteistöllä 694-5-502-3 197 371,82 263 162,42 Riihimäen Kaukolämpö Oy 7 147,12 10 018,35

Eteva ky 81 165,86 63 468,52 Koy Riihimäen Paloasema 846 894,80 Koy Riihimäen Jäähalli 835 103,08

2 193 504,97 606 425,21

Koronvaihtosopimukset 2015 2014

Riihimäen Kotikulma OySopimuksen markkina-arvo 31.12.2015 252 876,87 - Enimmäisvastuu 203 000,00 Riihimäen Kaukolämpö Oy

Yhtiöllä on pitkäaikainen velka Nordea pankissa 2 812 500,00 €. Lainaan liittyy johdannaissopimus,joka päättyy 15.3.2021. Korkovastuun markkina-arvo 31.12.2015 on 391 987,00 €.Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky (koronvaihtosopimukset)Pääoma 31.12.2015 531 390,16 899 048,22 Markkina-arvo 24 787,87 - 37 092,24 - Eteva ky (korkojohdannaissopimukset)Nimellisarvo 67 899,23 72 393,24

Käypä arvo 8 992,03 - 11 311,67 -

1.4.5 Elatustukisaamiset

2015 2014 2015 2014

Elatustukisaamiset 1.1. 37 687,00 37 687,00

Perinnästä poistettu tilikauden aikana 37 687,00 - 37 687,00 - Elatustukisaamiset 31.12. - - Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin

1.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot

1.5.1 Henkilöstön lukumäärä

2015 2014 2015 2014

Vakinaiset 1 285 1 269 1 852 1 851 Määräaikaiset 284 257 406 388

Työllistetyt ja oppisopimussuhteiset 29 38 30 40 Yhteensä 1 598 1 564 2 287 2 280

1.5.2 Henkilöstökulut

2015 2014 2015 2014

Palkat ja palkkiot 53 204 472,97 52 485 642,80 80 331 820,43 79 873 658,75

HenkilöstösivukulutEläkekulut 13 127 142,30 13 124 450,74 19 250 251,10 19 256 381,70 Muut henkilösivukulut 2 915 158,43 2 953 289,36 4 299 310,97 4 334 084,78 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 956 876,39 - 760 859,94 - 1 320 064,79 - 932 673,33 -

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 68 289 897,31 67 802 522,96 102 561 317,71 102 531 451,90

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 225 661,01 335 214,19 250 782,68 384 642,38

Yhteensä henkilöstökulut 68 515 558,32 68 137 737,15 102 812 100,39 102 916 094,28

1.5.3 Tilintarkastajien palkkiot

2015 2014

Tarkastusyhteisö A

Tilintarkastuspalkkiot 27 262,76 27 687,50 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävätTarkastuslautakunnan sihteerin tehtävätTilintarkastajan lausunnot 4 517,28 1 252,00

Tarkastusyhteisö B

Tilintarkastajan lausunnot 4 000,00

Tilintarkastajien palkkiot yhteensä 35 780,04 28 939,50


Riihimäki konserni

Riihimäki konserni

Riihimäen kaupunki




1.6.

Tyt

äry

hte

isö

t, k

un

tayh

tym

äo

suu

de

t se

kä o

sakk

uu

syh

teis

öt

Yh

teis

öK

oti

pa

ikka

Ku

nn

an

K

on

sern

inK

un

tako

nse

rnin

osu

us

ilm

an

ko

nse

rnie

lim

oin

teja

o

mis

tuso

suu

so

mis

tuso

suu

sO

ma

sta

Vie

raa

sta

Til

ika

ud

en

pä

äo

ma

sta

pä

äo

ma

sta

voit

ost

a/t

ap

pio

sta

Tyt

äry

hte

isö

tR

iihim

äen

Tila

t ja

Keh

itys

Oy

kons

erni

Riih

imäk

i10

0 %

100

%8

362

199

1

796

741

26 4

04

Riih

imäe

n M

essu

t O

yR

iihim

äki

100

%

O

y E

xpom

ade-

Kiin

teis

töt

Ab

Riih

imäk

i10

0 %

Kiin

teis

tö O

y R

iihim

äen

Kyn

ttilä

tie 1

7R

iihim

äki

55 %

Riih

imäe

n K

otik

ulm

a O

y ko

nser

ni

Riih

imäk

i10

0 %

100

%1

738

256

35

490

567

5 28

9

K

otik

ulm

an K

iinte

istö

palv

elut

Oy

Riih

imäk

i10

0 %

Riih

imäe

n Li

nja-

auto

asem

a O

yR

iihim

äki

100

%10

0 %

112

610

12 9

56

3 52

4

R

iihim

eän

Teat

teri

Oy

Riih

imäk

i10

0 %

100

%29

0 03

5

16

4 58

3

62 0

58

Riih

imäe

n K

auko

läm

pö O

yR

iihim

äki

90 %

90 %

2 35

5 22

9

11 3

30 6

55

2

016

025

R

HL-

Dat

a O

yR

iihim

äki

50 %

56,4

3 %

254

771

306

735

7

091

Kiin

teis

tö O

y R

iihim

äen

Yrit

ysta

loR

iihim

äki

100

%10

0 %

3 55

7 96

5

17 3

49

6

K

iinte

istö

Oy

Riih

imäe

n P

aloa

sem

aR

iihim

äki

100

%10

0 %

192

361

6 67

0 76

4

69

580

K

iinte

istö

Oy

Riih

imäe

n Jä

ähal

liR

iihim

äki

100

%10

0 %

630

113

3 49

7 88

6

44

219

K

iinte

istö

Oy

Riih

imäe

n In

kilä

nrin

neR

iihim

äki

100

%10

0 %

7 40

1

1

398

602

53 6

14

-

Kiin

teis

tö O

y R

iihim

äen

Teat

terih

otel

liR

iihim

äki

86,7

8 %

88,1

2 %

5 74

2 02

4

14 7

19

12 2

78

Kiin

teis

tö O

y P

aim

enpo

lku

2R

iihim

äki

51 %

51 %

20 3

26

10

6 90

9

0 -

Y

htee

nsä

23 2

63 2

88

60 8

08 4

68

2

192

859

Ku

nta

yhty

mä

tR

iihim

äen

seud

un t

erve

yske

skuk

sen

kyR

iihim

äki

64,2

6 %

64,2

6 %

2 04

4 98

8

3 52

8 26

8

48

9 65

8

Häm

een

maa

kunt

aliit

to k

y ko

nser

niH

ämee

nlin

na16

,94

%16

,94

%27

6 67

6

11

0 19

9

37 3

16

Kan

ta-H

ämee

n sa

iraan

hoito

piiri

n ky

kon

sern

iH

ämee

nlin

na16

,18

%16

,18

%10

240

852

12

895

245

450

779

E

teva

ky

kons

erni

Män

tsäl

ä0,

94 %

0,94

%13

2 39

2

48

7 64

3

22 4

45

Häm

een

päih

dehu

ollo

n ky

Häm

eenl

inna

5,54

%5,

54 %

2 69

6

1

517

22

186

-

Y

htee

nsä

12 6

97 6

03

17 0

22 8

72

97

8 01

1

Osa

kku

usy

hte

isö

t Y

ritys

Voi

mal

a O

yR

iihim

äki

31,6

0 %

31,6

0 %

40 3

28

10

425

12

8

H

yria

kou

lutu

s O

y ko

nser

niH

yvin

kää

25,1

2 %

25,1

2 %

10 4

12 9

04

1 95

1 06

9

55

5 65

9

Kaa

rtjä

rven

Ves

ihuo

lto O

yLo

ppi

25 %

25 %

56 7

75

-

31

1 76

8

11 8

43

-

Ilves

-hal

li O

yR

iihim

äki

24,8

8 %

24,8

8 %

56 7

62

10

9 10

3

3 62

1

K

iinte

istö

Oy

Riih

imäe

n M

useo

katu

4R

iihim

äki

11,7

6 %

31,1

4 %

206

101

273

552

17

-

Asu

nto

Oy

Riih

imäe

n R

iihen

katt

o R

iihim

äki

37,3

9 %

37,3

9 %

114

428

596

783

0

Asu

nto

Oy

Riih

imäe

n Ta

rmok

eR

iihim

äki

28,6

1 %

28,6

1 %

485

347

43 6

51

35 5

61

-

Asu

nto

Oy

Tellu

ksen

tieno

oR

iihim

äki

26,2

3 %

26,2

3 %

125

519

42 3

38

1

Y

htee

nsä

11 3

84 6

15

3 33

8 68

8

51

1 98

9

157 Tilinpäätös 2015 1.7. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuoden 2015 päivitetyn yleisohjeen mu-kaisesti. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman vuodelta 2015. Konsernitilinpäätöksessä on muutettu vertailuvuoden 2014 tiedot vastaamaan uutta ohjetta. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisöt. Samoin on yhdistelty kuntayhtymät, joiden jäsenkunta Riihimäen kaupunki on. Tytäryhteisöistä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy sekä kun-tayhtymistä Eteva kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Hämeen maakuntaliitto ovat laatineet konsernitilinpäätöksen, jotka on yhdistelty kaupungin konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhtei-söistä Hyria Koulutus Oy laati konsernitilinpäätöksen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäiset omistukset on eliminoitu. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö yhdistellään kunnan konsernitilinpäätökseen sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukai-sesti. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vuoden 2001 tilinpäätöksestä alkaen nega-tiivinen vähemmistöosuus on oikaistu oman pääoman erää Edellisten tilikausien yli-/alijäämä vastaan. Suunnitelmapoistojen oikaisu Vuoden 2014 Riihimäkikonsernin tilinpäätöksessä poistot on laskettu kaupunginhallituksen KH 19.11.2012 § 452 ja KH 17.12.2012 § 493 (Riihimäen Vesi) kaupunginvaltuuston 20.8.2012 § 70 hyväksymiä suunnitel-mapoistojen perusteita noudattaen. Konsernirakenteessa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset Tytäryhtiöt Riihimäen kaupungin uudeksi tytäryhteisöksi tuli Kiinteistö Oy Riihimäen Inkilänrinne, kaupungin omistus yhtiöstä on 100 %. Riihimäen kaupunki myi tytäryhtiön Asunto Oy Riihimäen Riihenperän. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy osti yhtiön Oy Expomade-Kiinteistöt Ab:n, omistusosuus 100 %. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n omistusosuus yhtiöstä Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17 laski 65 %:sta 55 %.iin. Osakkuusyhteisöt Riihimäen kaupungin osakkuusyhteisön Asunto Oy Riihimäen Riihenkaton osakkeiden myynnin johdosta omistusosuus laski 39,05 %:sta 37,39 %:iin. Samoin Asunto OY Riihimäen Tarmokkeen omistusosuus laski 31,39 %:sta 28,61 %:iin. Kiinteistö Oy Ritylä myytiin vuonna 2015 ja yhtiö ei ole enää Riihimäen kaupungin omistuksessa. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy ei ole enää kaupungin osakkuusyhtiö, omistusosuus laski 20 %:sta 19,74 %:iin lopullisen apportin ja tarkistuslaskennan jälkeen. Kaartjärven Vesihuolto Oy on osake-yhtiölain mukaisessa selvitystilassa mutta käsitellään konsernitilinpäätöksessä 2015 osakkuusyhteisönä. Koy Riihimäen Museokatu 4 osakkeisiin tehtiin arvonalennus. Kuntayhtymät Hämeen päihdehuollon ky on purkautumassa mutta käsitellään konsernitilinpäätöksessä 2015 edellisen vuoden tapaan kuntayhtymänä. Kuntayhtymän lopulliset purkukirjaukset realisoituvat vuonna 2016.


V VESIHUOLTOLIIKELAITOS


RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1. Toimintakatsaus 2015 Vuonna 2015 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen toiminta jatkui normaaliin tapaansa. Laitoksen vedenmyynti oli noin 2,2 milj. m³, joka oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jätevesiä käsiteltiin jätevedenpuh-distamolla noin 4,8 milj. m³, joista 0,8 milj. m³ oli Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Tilikauden ylijäämä oli 2,7 milj. euroa, 1,4 milj. euroa arvioitua parempi ja 1,1 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 307.000 euroa, tulot olivat 2 % pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna. Veden myynti sekä liiketoiminnan muut tuotot olivat ennakoitua suurempia. Käyttötalousmenot alittuivat noin 1,1 milj. euroa talousarvioon nähden, menot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden noin 21 %. Suurimmat säästöt tulivat asiakaspalvelussa, veden hankinnassa, vesihuoltoverkoston kunnossapidossa ja jäteveden puhdis-tuksessa. Laitoksen poistot olivat 2,0 milj. euroa ollen 302.000 euroa budjetoitua pienemmät. Liittymismaksu-tuloja laitokselle tuli 315.000 euroa. Laitoksen nettoinvestoinnit olivat noin 4,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 talousveden hinta oli 1,70 euroa/m³ (alv 24%). Jätevesimaksu oli 2,29 euroa/m³ (alv 24%). Omakotikiinteistön perusmaksut olivat yhteensä 194,06 euroa (alv 24%) vuodessa. Edellisestä vuodesta keskiverto omakotitalon vuotuiset vesihuoltomaksut nousivat noin 1,2 %. Strategian mukaisesti vesihuoltoliikelaitos vei eteenpäin vedenhankinnan varmuutta ja turvallisuutta edistäviä hankkeita. Vuosina 2015–16 toteutettava Herajoen vesilaitoksen saneeraus parantaa vedenkäsittelyn toimin-tavarmuutta ja parantaa Herajoen vesilaitoksen tuottaman veden laatua. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 3,0 milj. euroa. Hanke käynnistyi syksyllä ja kustannukset vuonna 2015 olivat 342 000 euroa. Merkittävimmät verkostojen saneerauskohteet olivat keskustassa Valtakäyrällä ja Kokinmäessä sekä Maiste-rinkatu - Kirkkopolku, Hirsimäen alueen saneeraus Lasitehtaankatu – Ilveskatu sekä Karoliinankatu – Kume-rankatu, joiden toteuttaminen maksoi 1,61 milj. euroa. Meijerintien jätevedenpumppaamon ja painejohdon rakentaminen maksoi 157.000 euroa. Hirsimäessä saneerattiin sujuttamalla pääviemäriä 567.000 eurolla. Laitokselle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Sopiminen varakapasiteetin hankinnasta Hyvinkäältä siirtyi eteenpäin. Asiasta sovitaan samassa yhteydessä kun Hausjärven ja Hyvinkään kanssa uusitaan vedenhankintasopimus Hikiän vesilaitoksen saneeraukseen liittyen. Herajoen vesilaitoksen sanee-raus aloitettiin. Suunnitelma verkoston virtaamamittausten järjestämisestä on työn alla. Saneeratun jäteve-denpuhdistamon hallittu käyttöönotto lupaehdot täyttäen toteutui. Riskienhallintaprosessia kehitettiin osallis-tumalla kaupungin valmiussuunnittelutyöhön. Sähköisen uutiskirjeen lähettämistä sitä haluaville asiakkaille luovuttiin, koska sitä ei koettu tarpeelliseksi. Riihimäen Veden tuleva kehitys näyttää vakaalta. Näköpiirissä ei ole erityisiä uhkia laitoksen taloudelle tai sen toiminnalle Vesihuoltoverkon saneerausta jatketaan tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Verkoston ja tonttijohtojen uudisrakentaminen tulee olemaan tavanomaista vähäisempää yleisestä taloudellisesta tilan-teesta johtuen. Laitoksen taksat ja maksut pyritään pitämään naapurikuntiin verrattuna kilpailukykyisinä, eikä niissä ole merkittävää korotuspainetta lähivuosina. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tili-kauden tulos 2.728.710 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämään.

160 Tilinpäätös 2015 2. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä 2015 2.1 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen arviointiprossista Vuoden 2014 arvioinnin pohjaksi Riihimäen Vedessä on kartoitettu ja arvioitu riskit ja raportoitu siitä kaupun-gin riskienhallintatyöryhmälle ohjeistuksen mukaisesti. Riihimäen Veden kartoitus on käsitelty vesihuoltoliike-laitoksen johtoryhmässä. Riskiarviointiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. 2.2 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta toimi-alalla Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vesihuoltoliikelaitoksen joh-taja johtaa ja kehittää toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Laitoksella pidetään johtoryhmän kokouksia noin kahden viikon välein. Niissä käydään läpi talousasiat, käynnissä olevat suunnittelu-, rakentamis- ja takuuasiat sekä ajankohtaiset laki-, tiedotus-, koulutus- ja hen-kilöstöasiat sekä mahdolliset ongelmatilanteet. Johtokunnalle raportoidaan kolmasosavuosikatsauksissa sekä johdon katsauksissa. Koko henkilökunnan lakisääteiset koulutukset kuten hygieniapassit ovat seurannassa. Tavoitteet käydään läpi henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluissa. Tavoitteet toteuttavat vesihuoltolaitok-sen ja sitä kautta kaupungin tavoitteita. Laskutuksen ja laskujen maksujen asiatarkistukset ja hyväksymiset toimivat ohjeiden mukaisesti. Hallintokunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, ar-von alennuksia eikä ole jouduttu korvausvastuisiin. Omaisuuden hankinta on käytännössä rakennusurakoiden mukana tuomaa infraa, rakennuksia ja laitteita. Hankinnat kilpailutetaan pääosin itse. Pienistä hankinnoista on tehty kilpailutuksen jälkeen hankintapäätös, mutta sopimusta ei ole välttämättä tehty. Sopimukset ovat osittain yhteisiä teknisen toimialan kanssa tai vesihuolto-liikelaitos käyttää teknisen toimialan solmimia sopimuksia. Hallintokunnan tekemät sopimukset koskevat pääasiassa suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja oh-jelmistoja. Kaikki sopimukset palvelevat toimialan tavoitteita. Suunnittelu- ja urakkasopimuksia seurataan suunnittelu- ja työmaakokouksissa. 2.3 Vuoden 2014 selontekoon merkittyjen kehittämisalueiden tämän hetken tilanne Varavesikapasiteetin varmistaminen • Sopimus kapasiteettivarauksesta uusitaan Hikiän laitoksen saneerauksen yhteydessä. Herajoen vesilaitoksen saneeraus • Saneeraus käynnistyi syksyllä ja se kestää vuoden. Vesilinnan kuntoarviointi • Valmistui toukokuussa

161 Tilinpäätös 2015 Jätevedenpuhdistamon räjähdesuoja-asiakirjan ja riskienhallintasuunnitelman päivitys. • Räjähdesuoja-asiakirja valmistui vuoden lopulla, riskienhallintasuunnitelman päivitys siirtyi vuodelle 2016. Valmiussuunnitelman päivitys osana kaupungin yleistä valmiussuunnitelman päivitystyötä • Osallistuttiin kaupungin valmiussuunnittelutyöhön. Laitoksen oman varautumissuunnitelman päivitys aloite-taan alkuvuonna 2016, kun Huoltovarmuusorganisaation Vesihuoltopoolin opas vesihuoltolaitoksen häiriöti-lanteisiin varautumiseen valmistuu. 2.4 Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet toimialalla v. 2015 koskevan tiedon perusteella Varavesikapasiteetin varmistaminen Herajoen vesilaitoksen saneeraus Jätevedenpuhdistamon riskienhallintasuunnitelman päivitys Varautumissuunnitelman päivitys 2.5 Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä v. 2015 Hallintokunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut asianmukaista ja riittävää v. 2015. Merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei ole todettu. Valvontajärjestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa.

162 Tilinpäätös 2015 3. Vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelma

1.1.-31.12.2015 1.1-31.12.2014

Liikevaihto 8 050 500,62 8 205 669,89

Liiketoiminnan muut tuotot 582 094,87 594 836,07

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -737 328,26 -843 114,40

Palvelujen ostot -891 408,63 -1 628 736,89 -893 936,92 -1 737 051,32

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 162 407,13 -1 182 479,13

Henkilösivukulut

Eläkekulut -253 271,23 -254 089,19

Muut henkilösivukulut -19 640,97 -1 435 319,33 -25 762,17 -1 462 330,49

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 997 936,18 -991 307,45

Liiketoiminnan muut kulut -111 390,76 -99 353,72

Liikeylijäämä (alijäämä) 3 459 212,33 4 510 462,98

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 3 371,83 5 544,36

Kunnalle maksetut korkokulut -208 769,36 -207 260,03

Korvaus peruspääomasta -525 105,32 -525 105,32

Muut rahoituskulut 0,72 -730 502,13 -33,61 -726 854,60

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 728 710,20 3 783 608,38

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,0 11,7

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,0 11,7

Voitto, % 33,9 46,1

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

tilikauden tulos 2 728 710,20 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen

aikaisempien vuosien ylijäämään.

163 Tilinpäätös 2015 3. Tuloslaskelmat

VESIHUOLTO-

LIIKELAITOS

VESI- JA VIEMÄRI-LAITOS HULEVESI-

TOIMINTA

1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2015

Liikevaihto 8 050 500,62 8 008 446,42 42 054,20

Liiketoiminnan muut tuotot 582 094,87 582 094,87 0,00

8 632 595,49 8 590 541,29 42 054,20

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -737 328,26 -735 670,12 -1 658,14

Palvelujen ostot -891 408,63 -866 351,16 -25 057,47

-1 628 736,89 -1 602 021,28 -26 715,61

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 162 407,13 -1 096 091,35 -66 315,78

Henkilösivukulut

Eläkekulut -253 271,23 -233 980,53 -19 290,70

Muut henkilösivukulut -19 640,97 -19 561,24 -79,73

-1 435 319,33 -1 349 633,12 -85 686,21

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 997 936,18 -1 796 520,87 -201 415,31

Liiketoiminnan muut kulut -111 390,76 -111 390,76 -316,00

-2 109 326,94 -1 907 911,63 -201 731,31

Liikeylijäämä (alijäämä) 3 459 212,33 3 730 975,26 -272 078,93

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 3 371,83 3 371,83

Kunnalle maksetut korkokulut -208 769,36 -208 769,36

Korvaus peruspääomasta -525 105,32 -468 182,76 -56 922,56

Muut rahoituskulut 0,72 0,72

-730 502,13 -673 579,57 -56 922,56

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 728 710,20 3 057 395,69 -329 001,49


Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,0 11,4 -0,8

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,0 11,4 -0,8

Voitto, % 33,9 38,2 -782,3

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle,

että tilikauden tulos 2 728 710,20 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen

aikaisempien vuosien ylijäämään.

164 Tilinpäätös 2015 4. RAHOITUSLASKELMA RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1.1-31.12.2015 1.1.-31.12.2014

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (alijäämä) 3 459 212,33 4 510 462,98Poistot ja arvonalentumiset 1 997 936,18 991 307,45Rahoitustuotot ja -kulut -730 502,13 4 726 646,38 -726 854,60 4 774 915,83

Investointien rahavirtaInvestointimenot -4 348 948,85 -10 261 940,54Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 -4 348 948,85 3 941 832,00 -6 320 108,54

Toiminnan ja investointien rahavirta 377 697,53 -1 545 192,71

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 5 000 000,00Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 141 541,79 -1 141 541,79 -1 016 541,79 3 983 458,21

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutokset muilta -62 525,80 170 944,48Saamisten muutokset kunnalta 1 141 316,50 -2 705 503,93Korottomien velkojen muutos -314 946,44 763 844,26 96 293,95 -2 438 265,50

Rahoituksen rahavirta -377 697,53 1 545 192,71

Rahavarojen muutos 0,00 0,00


Toiminnan ja investontien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -6 424 086,05 -5 511 264,49Investointien tulorahoitus,% 108,7 75,6Lainanhoitokate 3,7 4,1Quick ratio 4,4 3,7Current ratio 4,4 3,7

165 Tilinpäätös 2015 4.1 RAHOITUSLASKELMAT

VESIHUOLTO-

LIIKELAITOS


TOIMINTA

1.1-31.12.2015 1.1-31.12.2015 1.1.-31.12.2015Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (alijäämä) 3 459 212,33 3 731 291,26 -272 078,93Poistot ja arvonalentumiset 1 997 936,18 1 796 520,87 201 415,31Rahoitustuotot ja -kulut -730 502,13 -673 579,57 -56 922,56

4 726 646,38 4 854 232,56 -127 586,18Investointien rahavirta

Investointimenot -4 348 948,85 -3 794 688,43 -554 260,42Rahoitusosuudet investointimenoihin

-4 348 948,85 -3 794 688,43 -554 260,42

Toiminnan ja investointien rahavirta 377 697,53 1 059 544,13 -681 846,60

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 141 541,79 -1 141 541,79 0,00

-1 141 541,79 -1 141 541,79 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutokset muilta -62 525,80 -62 525,80 0,00Saamisten muutokset kunnalta 1 141 316,50 1 017 597,79 123 718,71Korottomien velkojen muutos -314 946,44 -873 074,33 558 127,89

763 844,26 81 997,66 681 846,60

Rahoituksen rahavirta -377 697,53 -1 059 544,13 681 846,60

Rahavarojen muutos 0,00 0,00 0,00


Toiminnan ja investontien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -6424086 1059544 -681847Investointien tulorahoitus,% 108,7 127,9 -23,0Lainanhoitokate 3,7 3,7 0Quick ratio 4,4 -6 0Current ratio 4,4 -6 0

166 Tilinpäätös 2015 5. TASE RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

VASTAAVAA 2015 2014


Aineettomat oikeudet 0,00 0,00

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 149 983,28 149 983,28Rakennukset 11 040 136,23 10 707 099,74Kiinteät rakenteet ja laitteet 28 824 400,95 27 156 964,75Koneet ja kalusto 29 715,04 44 252,58Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 476 322,47 133 675,50

40 520 557,97 38 191 975,85Sijoitukset

Palautuskelpoiset liittymismaksut 31 790,21 9 359,66

Pysyvät vastaavat 40 552 348,18 38 201 335,51

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 757 963,00 695 476,36Muut saamiset kunnalta 7 650 423,81 8 791 740,31Siirtosaamiset 70,19 31,03

8 408 457,00 9 487 247,70


VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 7 501 504,53 7 501 504,53Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 21 509 069,20 17 725 460,82Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 728 710,20 3 783 608,38

31 739 283,93 29 010 573,73VIERAS PÄÄOMA

PitkäaikainenLainat kunnalta 11 175 000,03 12 316 541,82Liittymismaksut ja muut velat 4 121 966,47 3 789 692,57

15 296 966,50 16 106 234,39Lyhytaikainen

Lainat kunnalta 1 141 541,79 1 141 541,79Ostovelat 488 975,83 1 137 424,26Muut velat 25 773,92 27 977,30Siirtovelat 268 263,21 264 831,74

1 924 554,75 2 571 775,09


LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 64,8 60,8Suhteellinen velkaantuneisuus, % 199,5 212,2Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 24 238 21 509

167 Tilinpäätös 2015 5. TASEET

VESIHUOLTO-

LIIKELAITOS


TOIMINTA

VASTAAVAA 2015 2015 2015


Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 0,000,00

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 149 983,28 149 983,28 0,00Rakennukset 11 040 136,23 11 040 136,23 0,00Kiinteät rakenteet ja laitteet 28 824 400,95 23 721 306,93 5 103 094,02Koneet ja kalusto 29 715,04 29 715,04 0,00Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 476 322,47 476 322,47 0,00

40 520 557,97 35 417 463,95 5 103 094,02Sijoitukset

Palautuskelpoiset liittymismaksut 31 790,21 31 790,21 0,00

Pysyvät vastaavat 40 552 348,18 35 449 254,16 5 103 094,02

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 757 963,00 757 963,00 0,00Muut saamiset kunnalta 7 650 423,81 6 821 117,87 829 305,94Siirtosaamiset 70,19 70,19 0,00

8 408 457,00 7 579 151,06 829 305,94

VASTAAVAA YHTEENSÄ 48 960 805,18 43 028 405,22 5 932 399,96

VASTATTAVAA 2015 2015 2015

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 7 501 504,53 6 688 325,10 813 179,43Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 21 509 069,20 19 177 486,10 2 331 583,10Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 728 710,20 3 057 711,69 -329 001,49

31 739 283,93 28 923 522,89 2 815 761,04


Lainat kunnalta 11 175 000,03 11 175 000,03 0,00Liittymismaksut ja muut velat 4 121 966,47 4 121 966,47 0,00

15 296 966,50 15 296 966,50 0,00

LyhytaikainenLainat kunnalta 1 141 541,79 1 141 541,79 0,00Ostovelat 488 975,83 488 975,83 0,00Muut velat 25 773,92 -3 090 865,00 3 116 638,92Siirtovelat 268 263,21 268 263,21 0,00

1 924 554,75 -1 192 084,17 3 116 638,92

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48 960 805,18 43 028 405,22 5 932 399,96

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 64,8 67,2 47,46Suhteellinen velkaantuneisuus, % 199,5 164,2 0,00Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 24 238 22 235 2 003

168 Tilinpäätös 2015 6. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

6.1.1. Yleistä

Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito tuleeeriyttää kunnan kirjanpidossa ja laitoksen on laadittava tilikausittain erillinen tilin-päätös. Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 1.10.2001 vesi- ja viemärilaitoksenmuodostamisesta kunnalliseksi liikelaitokseksi 1.1.2002 alkaen. Vesihuoltolaitoksenaloittava tase hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2002.

Vesihuoltoliikelaitoksen tilinpäätös sisältää ulkoisina ostoina ja myynteinä vesihuolto-liikelaitoksen ja kaupungin väliset liiketapahtumat.

Vesihuoltoliikelaitoksen ja kaupungin välisiä veloituksia ovat mm. asiantuntijapalvelui-den sekä rakentamispalveluiden ostot. Asiantuntijapalveluiden veloituksen perus-teena on käytetty henkilöiden tekemiä todellisia työtunteja ja tuntipalkkaa sosiaali-kuluineen. Riihimäen kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen taloushallinnon järjestelmien sekä tietohallinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon kustannusten jakoperusteena on käytetty talousarvion investointi- ja toimintamenojen suhdetta sekä henkilöstömäärän tai henkilöstömenojen suhdetta.Rakentamispalveluiden veloitukset ovat perustuneet kaupungin toteutuneisiin rakentamiskustannuksiin. Sisäistä katetta veloituksiin ei ole lisätty.

Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee eriyttää vesihuolto ja huleveden viemäröinti muista toiminnoista. Vesihuolto ja huleveden viemäröinti tulee eriyttää myös toisistaan. Vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot.Vesi- ja viemärilaitoksen ja hulevesitoiminnan pysyvät vastaavat on saatu suoraan kirjanpidosta. Muut saamiset kunnalta ja oma pääoma on jaettu vesi- ja viemärilaitokselle ja hulevesi-toiminnalle suhteella 89,16 % ja 10,84 %, joka on saatu vesi- ja viemärilaitostoiminnan ja hulevesitoiminnan omaisuuksien tasearvoista liikelaitosta perustettaessa.

6.1.2. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät

Käyttöomaisuuden arvostusKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa 6.2.2.Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Rahoitusomaisuuden arvostusSaamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

6.1.3 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus2014 todettiin, että palautuskelpoiset liittymismaksut kaukolämmöstäoli kirjattu epähuomiossa pysyviin vastaviin rakennusten arvoon. Oikaistiin rakennusten jäännösarvosta Vesilinnan liittymismaksu kaukölämmöstä palautuskelpoisiinliittymismaksuihin yht. 9 359,66 euroa.

2015 on oikaistu rakennusten jäännösarvosta 22 430,55 palautuskelpoisiin liittymismaksuihin jätevedenpuhdistamon maakaasun liittymismaksu.

169 Tilinpäätös 2015 6.2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

6.2.1. Toimintatuotot tehtävittäin 2015 2014

Vesilaitos Liikevaihto 3 202 436,88 4 917 040,81 Liiketoiminnan muut tulot 37 720,54 513 900,18

3 240 157,42 5 430 940,99

Viemärilaitos Liikevaihto 4 806 009,54 3 288 629,08 Liiketoiminnan muut tulot 544 374,33 80 935,89

5 350 383,87 3 369 564,97Hulevesitoiminta Liikevaihto 42 054,20 Liiketoiminnan muut tulot

42 054,20

Yhteensä 8 632 595,49 8 800 505,96

6.2.2. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen 17.12.2012hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttö-omaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. Poistoajat janiitä vastaavat poistomenetelmät ovat seuraavat:

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot Tasapoisto 2 vuottaAineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuottaLiikearvo Tasapoisto 2 vuottaMuut pitkäaikaiset menot - atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta - muut Tasapoisto 3 vuotta

AINEELLISET HYÖDYKKEETMaa- ja vesialueet Ei poistoaRakennukset ja rakennelmat Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 30 vuotta VHL:n rakennukset ja vesitorni Tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta - saunat, varastot ja huoltorakennuksetKiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 40 vuotta Viemäriverkko Tasapoisto 40 vuotta Hulevesiverkko Tasapoisto 40 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuottaKoneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet Ei poistoaEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSETOsakkeet ja osuudet Ei poistoa


6.3.

T

AS

ET

TA

KO

SK

EV

AT

LII

TE

TIE

DO

T

6.3.

1.

Ta

see

n v

ast

aa

vaa

ko

ske

vat

liit

eti

ed

ot

Pys

yvä

t va

sta

ava

t

Ain

ee

tto

ma

t h

yöd

ykke

et

Ain

eett

omat

Muu

t pi

tkä-

Ain

eett

omat

oike

udet

vaik

. m

enot

yhte

ensä

Poi

stam

aton

han

kint

amen

o 1.

1.Li

säyk

set

tilik

aude

n ai

kana

Rah

oitu

sosu

udet

tili

kaud

ella

Väh

enny

kset

tili

kaud

en a

ikan

aS

iirro

t er

ien

välil

läT

ilik

auden p

ois

to

Arv

onal

ennu

kset

ja n

iiden

pal

autu

kset

Po

ista

ma

ton

ha

nki

nta

me

no

31.

12.

0,00

0,00

0,00

Arv

onko

rotu

kset

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.

12.

0,00

0,00

0,00

Ain

ee

llis

et

hyö

dyk

kee

tM

aa-a

luee

tR

aken

nuks

et

Kiin

teät

K

onee

t ja

M

uut

ain.

E

nn.m

aksu

tA

inee

llise

t

r

aken

teet

kalu

sto

hyöd

ykke

et

kesk

.er.

hank

.

yh

teen

säP

oist

amat

on h

anki

ntam

eno

1.1.

149

983,

2810

707

099

,74

27 1

56 9

64,7

544

252

,58

133

675,

5038

191

975

,85

Lisä

ykse

t til

ikau

den

aika

na80

2 51

6,67

3 20

3 78

5,21

342

646,

974

348

948,

85R

ahoi

tuso

suud

et t

ilika

udel

laV

ähen

nyks

et t

ilika

uden

aik

ana

-22

430,

55-2

2 43

0,55

Siir

rot

erie

n vä

lillä

Tili

kauden p

ois

to-4

47 0

49,6

3-1

536 3

49,0

1-1

4 5

37,5

4-1

997

936

,18

Arv

onal

ennu

kset

ja n

iiden

pal

autu

kset

Po

ista

ma

ton

ha

nki

nta

me

no

31.

12.

149

983,

2811

040

136

,23

28 8

24 4

00,9

529

715

,04

0,00

476

322,

4740

520

557

,97

Arv

onko

rotu

kset

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.

12.

149

983,

2811

040

136

,23

28 8

24 4

00,9

529

715

,04

0,00

476

322,

4740

520

557

,97

Sij

oit

uks

et

Pal

autu

skel

pois

etlii

ttym

ism

aksu

tP

oist

amat

on h

anki

ntam

eno

1.1.

9 35

9,66

Lisä

ykse

t til

ikau

den

aika

naV

ähen

nyks

et t

ilika

uden

aik

ana

Siir

rot

erie

n vä

lillä

22 4

30,5

5P

ois

tam

ato

n h

an

kin

tam

en

o 3

1.12

.31

790

,21

171 Tilinpäätös 2015 6.3.2. Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot

Oma pääoma 2015 2014

Peruspääoma 1.1. 7 501 504,53 7 501 504,53 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudellaPeruspääoma 31.12. 7 501 504,53 7 501 504,53

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 21 509 069,20 17 725 460,82

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 728 710,20 3 783 608,38

Oma pääoma yhteensä 31 739 283,93 29 010 573,73

Erittely siirtoveloista

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät: Lomapalkkajaksotus 245 774,27 243 987,57 Kuel työnantaja 15 840,36 15 330,77 Kuel työntekijä 5 814,22 5 513,40 Kvtel omavastuu 834,36

Yhteensä 268 263,21 264 831,74


7. T

AL

OU

SA

RV

ION

TO

TE

UT

UM

INE

N7.

1 T

UL

OS

LA

SK

EL

MA

N T

OT

EU

TU

MIS

VE

RT

AIL

U

TU

LO

SL

AS

KE

LM

AT

p 2

014

Ta

201

5T

a 2

015

Tp

201

5E

ro v

rtT

ot

Ero

vrt

Mu

uto

s %

+m

uu

tos

Ta

201

5%

Ta

201

5 +

mvr

t T

p 2

014

Lii

keva

ihto

8 20

5 67

07

873

000

7 87

3 00

08

050

501

177

501

102,

317

7 50

1-1

,9

Liik

etoi

min

nan

muu

t tu

otot

594

836

453

000

453

000

582

095

129

095

128,

512

9 09

5-2

,1

8 80

0 50

68

326

000

8 32

6 00

08

632

595

306

595

103,

730

6 59

5-1

,9

Mat

eria

alit

ja p

alve

lut

A

inee

t, t

arvi

kkee

t ja

tav

arat

-843

114

-1 2

09 7

00-1

209

700

-737

328

472

372

61,0

472

372

-12,

5

P

alve

luje

n os

tot

-893

937

-1 1

58 1

00-1

158

100

-891

409

266

691

77,0

266

691

-0,3

A

vust

ukse

t0

-1 7

37 0

51-2

367

800

-2 3

67 8

00-1

628

737

739

063

68,8

739

063

-6,2

Hen

kilö

stök

ulut

P

alka

t ja

pal

kkio

t-1

182

479

-1 2

09 7

00-1

209

700

-1 1

62 4

0747

293

96,1

47 2

93-1

,7

Hen

kilö

sivu

kulu

t

E

läke

kulu

t-2

54 0

89-2

05 2

00-2

05 2

00-2

53 2

71-4

8 07

112

3,4

-48

071

-0,3

M

uut

henk

ilösi

vuku

lut

-25

762

-71

100

-71

100

-19

641

51 4

5927

,651

459

-23,

8

-1 4

62 3

30-1

486

000

-1 4

86 0

00-1

435

319

50 6

8196

,650

681

-1,8

Poi

stot

ja a

rvon

alen

tum

iset

S

uunn

itelm

an m

ukai

set

pois

tot

-991

307

-2 3

00 0

00-2

300

000

-1 9

97 9

3630

2 06

486

,930

2 06

410

1,5

Liik

etoi

min

nan

muu

t ku

lut

-99

354

-124

000

-124

000

-111

391

12 6

0989

,812

609

12,1

Lii

keyl

ijä

äm

ä (

ali

jää

mä

)4

510

463

2 04

8 20

02

048

200

3 45

9 21

21

411

012

168,

91

411

012

-23,

3

Rah

oitu

stuo

tot

ja -

kulu

t

M

uut

raho

itust

uoto

t5

544

3 37

23

372

03

372

-39,

2

K

unna

lle m

akse

tut

kork

okul

ut-2

07 2

60-2

34 0

00-2

34 0

00-2

08 7

6925

231

89,2

25 2

310,

7

K

orva

us p

erus

pääo

mas

ta-5

25 1

05-5

25 0

00-5

25 0

00-5

25 1

05-1

0510

0,0

-105

0,0

M

uut

raho

itusk

ulut

-34

11

01

-102

,1

TIL

IKA

UD

EN

YL

IJÄ

ÄM

Ä (

AL

IJÄ

ÄM

Ä)

3 78

3 60

81

289

200

1 28

9 20

02

728

710

1 43

9 51

021

1,7

1 43

9 51

0-2

7,9


7. T

AL

OU

SA

RV

ION

TO

TE

UT

UM

INE

N

7.2

RA

HO

ITU

SL

AS

KE

LM

AN

TO

TE

UT

UM

ISV

ER

TA

ILU

RA

HO

ITU

SL

AS

KE

LM

AT

p 2

014

Ta

201

5T

a 2

015

Tp

201

5E

ro v

rtT

ot

Ero

vrt

Mu

uto

s %

+m

uu

tos

Ta

201

5%

Ta

201

5 +

mvr

t T

p 2

014

To

imin

na

n r

ah

avi

rta

L

iikey

lijää

mä

(alij

ääm

ä)4

510

463

2 04

8 20

02

048

200

3 45

9 21

21

411

012

168,

91

411

012

-23,

3

P

oist

ot ja

arv

onal

entu

mis

et99

1 30

72

300

000

2 30

0 00

01

997

936

-302

064

86,9

-302

064

101,

5

R

ahoi

tust

uoto

t ja

-ku

lut

-726

855

-759

000

-759

000

-730

502

28 4

9896

,228

498

0,5

4 77

4 91

63

589

200

3 58

9 20

04

726

646

1 13

7 44

613

1,7

1 13

7 44

6-1

,0

Inve

sto

inti

en

ra

ha

virt

a

In

vest

oint

imen

ot-1

0 26

1 94

1-6

390

000

-5 8

55 0

00-4

348

949

2 04

1 05

174

,31

506

051

-57,

6

R

ahoi

tuso

suud

et in

vest

oint

imen

oihi

n3

941

832

00

00

0-1

00,0

-6 3

20 1

09-6

390

000

-5 8

55 0

00-4

348

949

2 04

1 05

174

,31

506

051

-31,

2

0

TO

IMIN

NA

N J

A I

NV

ES

TO

INT

IEN

RA

HA

VIR

TA

-1 5

45 1

93-2

800

800

-2 2

65 8

0037

7 69

83

178

498

-16,

72

643

498

-124

,4

Ra

ho

itu

kse

n r

ah

avi

rta

L

ain

aka

nn

an

mu

uto

kse

t

Pitk

äaik

aist

en la

inoj

en li

säys

kun

nalta

5 00

0 00

00

00

00

00,

0

Pitk

äaik

aist

en la

inoj

en v

ähen

nys

kun

nalle

-1 0

16 5

42-1

142

000

-1 1

42 0

00-1

141

542

458

100

458

12,3

3 98

3 45

8-1

142

000

-1 1

42 0

00-1

141

542

458

100

458

-128

,7

3 98

3 45

8-1

142

000

-1 1

42 0

00-1

141

542

458

100

458

-128

,7

M

uu

t m

aks

uva

lmiu

de

n m

uu

toks

et

0

S

aam

iste

n m

uuto

s ku

nnal

ta-2

705

504

1 14

1 31

71

141

317

0,0

1 14

1 31

7-1

42,2

S

aam

iste

n m

uuto

s m

uilta

170

944

-62

526

-62

526

0,0

-62

526

-136

,6

K

orot

tom

ien

velk

ojen

muu

tos

mui

lta96

294

330

000

330

000

-314

946

-644

946

-95,

4-6

44 9

46-4

27,1

-2 4

38 2

6633

0 00

033

0 00

076

3 84

443

3 84

423

1,5

433

844

-131

,3

RA

HO

ITU

KS

EN

RA

HA

VIR

TA

1 54

5 19

3-8

12 0

00-8

12 0

00-3

77 6

9843

4 30

246

,543

4 30

2-1

24,4

RA

HA

VA

RO

JEN

MU

UT

OS

0-3

612

800

-3 0

77 8

000

3 61

2 80

00,

03

077

800

0,0

174 Tilinpäätös 2015 INVESTOINNIT 2015

TA TA TA TOT2015 2015 2015 1.1.-31.12.

muut. §38 muut. §107

ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYDENNYS 30 000 10 000 90 000 111 388Räätykänmäki II, RäätykäntieTienhaara, Tiiliruukinkatu k.1823Vesijohto Paimentytönpolku - EmännänkujaVj Parmalantie - HavintieHallikuja-Kauppatori

TOIMINTA-ALUEIDEN LAAJENTAMINEN 0 20 000 30 000 27 886

PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS 1 970 000 2 220 000 2 480 000 2 417 713Alueellinen saneerausKeskustan saneeraus, Valtakäyrä, KokinmäkiHirsimäen alueen saneeraus, Lasitehtaankatu - IlveskatuKeskustan saneeraus, Maisterinkatu - KirkkopolkuKeskustan saneeraus HämeenaukioKaroliinankatu - Kumerankatu vh-saneerausJätevedenpuhdistamon tuloputken uusiminenVirtausmittarikaivojen rakentaminenEdellisen vuoden saneerausten viimeistelytViemäreiden takuutarkastuksetKatusaneerausten kaivokorjauksetInvestointien suunnittelu, työnjohto ja mittauksetErilliset viemärisaneeraukset

Verkostoinvestoinnit yhteensä 3 000 000 3 000 000 3 000 000 2 714 581

LAITOSINVESTOINNIT 3 390 000 3 390 000 2 855 000 1 634 368

Jätevedenpuhdistamon saneeraus 1 200 000 1 200 000 1 267 637

Jätevedenpuhdistamon mädättämön saneeraus 300 000 100 000 100 000Jätevedenpuhdistamon saneeraus, rahoitusosuudetHerajoen vesilaitoksen saneeraus 2 700 000 1 700 000 1 200 000 341 981

Vedenhankinnan koneisto 30 000 30 000 20 000

Pumppaamosaneeraus 60 000 60 000 35 000 24 751

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 6 390 000 6 390 000 5 855 000 4 348 949

175 Tilinpäätös 2015 Vesihuoltoliikelaitos Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kustannustehokkaasti talousveden tuotannosta ja jakelusta sekä asianmukaisesta viemäröinnistä. Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen vesihuollon yhteistyöhön Kehittämiskohteet 2015 - 2017

Toiminnalliset tavoitteet 2015 Toteuma 1.1.- 31.12.2015

Toimivat palvelut

Riittävästi laadukasta talousvettä

Varakapasiteetin hankinta Hyvinkäältä

Sovitaan Hikiän tekopohjavesi-laitoksen saneerauksen yhtey-dessä

Herajoen laitoksen saneerauksen aloitus

Saneeraus alkoi syksyllä

Vesijohtoverkoston hallinnan kehittäminen

Suunnitelma on työn alla

Tehokas jätevesien käsittely

Uuden laitoksen hallittu käyttöön-otto lupaehdot täyttäen

Lupaehdot täytettiin

Riskien ja jatkuvuuden hal-linnan hyvä taso

Riskienhallintaprosessin kehittä-minen

Osallistuttiin kaupungin valmi-ussuunnitteluun

Tiedotuksen avoimuus ja vuorovaikutus

Sähköinen uutiskirje halukkaille

Luovuttiin, koska ei koettu tar-peelliseksi

176 Tilinpäätös 2015 LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILINPÄÄTÖSKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA

Varsinaiset kirjanpitokirjatTilinpäätös sidottuPäiväkirja sähköinenPääkirja sähköinen

ApukirjatPankin tiliotteet atk-tuloste, sähköinenMyyntireskontra atk-tuloste, sähköinenOstoreskontra atk-tuloste, sähköinenPalkkakirjanpito atk-tuloste, sähköinen

Käytetyt tositelajit ja numerosarjat

Tositelaji Alkunro_ Loppunro1 Alkusaldot 1001 10022 Talousarvio 2001 20073 Lisätalousarvio 3001 300410 Muistio, ulk.RD 10001 1009315 Muistio, ulk. Rondo 15001 1524732 Muistio,ulk.tilinpää 32001 3200933 Irtaimisto 33001 3301234 Käyttöomaisuus 34001 3406480 Varasto 80001 80048102 Palkat 100001 10025450 MR Laskulaji 45 45000001 45031782511 Manuaalisuoritukset 5110001 5110524521 Viitesuoritukset 5210001 5210367531 Hyv.laskujen kuittau 5310001 5310134541 Tileistä poisto 5410001 5410156801 Ostolaskut 8000001 8002198899 Ostomaksut 8990001 8990256

Kirjanpitoaineiston säilytysKirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.Tositeaineisto sisältää Eu-projekteihin liittyviä tositteita, joten käytännössä tositteetsäilytetään vähintään vuoteen 2028 asti. Kirjanpitoaineisto säilytetäänpääosin sähköisessä muodossa.


Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tuloksen muodostumiseen '-ilman sisäisiä eriä

1 000 euroa Riihimäen Vesihuolto- ELIMINOINNIT Riihimäen

kaupunki liikelaitos Kunta Liikelaitos kaupunki

Myyntituotot 2 159 8 595 -43 -350 10 361Maksutuotot 7 248 7 248Tuet ja avustukset 4 107 24 4 131Muut toimintatuotot 8 576 14 -91 8 499Toimintatuotot yhteensä 22 090 8 633 -134 -350 30 238

Henkilöstökulut -66 855 -1 435 -68 290Palvelujen ostot -82 565 -891 196 59 -83 202Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 625 -737 154 4 -8 205Avustukset -12 949 -12 949Muut toimintakulut -4 320 -111 72 -4 359Toimintakulut yhteensä -174 314 -3 174 350 134 -177 005

TOIMINTAKATE -152 224 5 457 216 -216 -146 766

Verotulot 122 881 122 881Valtionosuudet 35 025 35 025Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot 225 -209 16 Muut rahoitustuotot 2 116 3 -525 1 594 Korkokulut -1 369 -209 209 -1 369 Muut rahoituskulut -8 -525 525 -8RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT. 964 -731 -734 734 233

VUOSIKATE 6 647 4 727 -518 518 11 373

Suunnitelman mukaiset poistot -6 530 -1 998 -8 528

TILIKAUDEN TULOS 117 2 729 -518 518 2 845

Poistoerän lisäys(-) tai vähennys (+) 47 47

Rahastojen lisäys (-)/väh (+) -426 -426

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -262 2 729 -518 518 2 467


Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen

- ilman sisäisiä eriä

1 000 euroa Riihimäen Vesihuolto- ELIMINOINNIT Riihimäen

kaupunki liikelaitos Kunta Liikelaitos kaupunki

Toiminnan rahavirtaVuosikate 6 647 4 727 -518 518 11 374Tulorahoituksen korjauserät 2 032 2 032

8 679 4 727 -518 518 13 405

Investointien rahavirtaInvestointimenot -7 735 -4 349 -12 084Rahoitusosuudet investointimenoihin 310 310Pysyvien vastaavien hyödykk.luovutustulot 2 994 2 994

-4 431 -4 349 -8 779

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 248 378 -518 518 4 626

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset 1 176 -1 142 35

1 176 0 -1 142 0 35

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 34 450 34 450Pitkäaikaisten lainojen vähennys -33 957 -1 142 1 142 -33 957Lyhytaikaisten lainojen muutos -920 -920

-427 -1 142 0 1 142 -427

Oman pääoman muutokset -5 237 0 0 0 -5 237

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien 162 162muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -8 -8Saamisten muutos 1 970 1 079 -1 141 1 907Korottomien velkojen muutos -483 -315 1 141 343

1 641 764 1 141 -1 141 2 405

Rahoituksen rahavirta -2 847 -378 0 0 -3 224

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 401 0 -519 519 1 401

VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

179 Tilinpäätös 2015 Riihimäellä 29 päivänä maaliskuuta 2016




LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILINPÄÄTÖSKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA

Varsinaiset kirjanpitokirjatTilinpäätös sidottuPäiväkirja sähköinenPääkirja sähköinen

ApukirjatPankin tiliotteet atk-tuloste, sähköinenMyyntireskontra atk-tuloste, sähköinenOstoreskontra atk-tuloste, sähköinenPalkkakirjanpito atk-tuloste, sähköinenVarastokirjanpito atk-tuloste

Käytetyt tositelajit ja -numerotNro-sarja Tositelajin nimi Alkunro Loppunro Alkunro Loppunro

1 Alkusaldot 1001 1001 1001 10022 Talousarvio 2001 2013 2001 20073 Lisämääräraha 3001 3003 3001 3004

10 Muistio, ulk.RD 10001 10203 10001 1009311 Muistio,ulk,sis RD 14001 14010 14001 1400215 Muistio, ulk. Rondo 15001 15705 15001 1524720 Muistio, sis. RD 20001 2003625 Muistio, sis. Rondo 25001 2551932 Muistio,ulk.tp 32001 32047 32001 3200933 Irtaimisto 33001 33799 33001 3301234 Käyttöomaisuus 34001 34263 34001 3406440 Sis.laskut, Rondo 40001 4028450 Pankin tiliotteet 50001 5103960 Kassa CPU 60001 6036070 Sosiaalityö 70001 7059680 Varasto 80001 80069 80001 80048

100 MR Laskulaji 10 10000001 10002829102 Palkat 100001 100026 100001 100025110 MR Laskulaji 11 11000001 11000646120 MR Laskulaji 12 12000001 12000482130 MR Laskulaji 13 13000001 13000749140 MR Laskulaji 14 14000001 14000225150 MR Laskulaji 15 15000001 15000380220 MR Laskulaji 22 22000001 2200713230 MR Laskulaji 23 23000001 2300109250 MR Laskulaji 25 25000001 25000058260 MR Laskulaji 26 26000001 26000015270 MR Laskulaji 27 27000001 27000774280 MR Laskulaji 28 28000001 28000021290 MR Laskulaji 29 29000001 29000069300 MR Laskulaji 30 30000001 30000010320 MR Laskulaji 32 32000001 32000377330 MR Laskulaji 33 33000001 33000665340 MR Laskulaji 34 34000001 34000323350 MR Laskulaji 35 35000001 3500130360 MR Laskulaji 36 36000001410 MR Laskulaji 41 41000001 41000420420 MR Laskulaji 42 42000001 42004018430 MR Laskulaji 43 43000001 43000623440 MR Laskulaji 44 44000001 44000616450 MR Laskulaji 45 45000001 45031782470 MR Laskulaji 47 47000001 47000416490 MR Laskulaji 49 49000001 49000176500 MR Laskulaji 50 50000001 50000535510 MR Laskulaji 51 51000001 51000007511 Manuaalisuoritukset 5110001 5111947 5110001 5110524521 Viitesuoritukset 5210001 5210405 5210001 5210367531 Hyv.laskujen kuittaus 5310001 5310762 5310001 5310134540 MR Laskulaji 54 54000001 54010181541 Tileistä poisto 5410001 5411256 5410001 5410156801 Ostolaskut 8000001 8029586 8000001 8002198820 MR Laskulaji 82 82000001 82008140830 MR Laskulaji 83 83000001 83001240899 Ostomaksut 8990001 8990286 8990001 8990256980 MR Laskulaji 98 98000001 98000051

Kirjanpitoaineiston säilytysKirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.Tositeaineisto sisältää Eu-projekteihin liittyviä tositteita, joten käytännössä tositteetsäilytetään vähintään vuoteen 2028 asti. Kirjanpitoaineisto säilytetään paperitulosteina lukuunottamatta ostolaskuja, jotka pääosin säilytetään sähköisessä muodossa.

Riihimäen kaupunki Riihimäen Vesi

VII LIITTEET

183 Tilinpäätös 2015 LAUTAKUNNAT, KAUPUNGIN EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN JA KUNTAYHTEISTYÖORGANISAATIOIDEN YLIMMISSÄ TOIMIELIMISSÄ SEKÄ TOIMIKUNNAT 31.12.2015 1. Lautakunnat Tarkastuslautakunta Jäsen Varajäsen Heimonen Kai Hapulahti Jyrki Hautala Hanna Ranta Juha Niittymäki Salla Svärd-Kivistö Ulla Hukkanen Jopi Pohjanvuori Pertti Elovaara Orvokki Tylli Arja Nummela Esko Riihimäki Jari Lund Mikko Lukkaroinen Marja Koski Tuomo Kaski Ahti Mämmelä Tiina Alanen Kati Keskusvaalilautakunta Jäsen Varajäsen (ei henkilökohtaisia) Eronen Jari, pj Vehkaluoto Katja Riihimäki Seppo, vpj Sokkanen Kalevi Peura Aino Svärd-Kivistö Ulla Selenius Jouni Hemmi-Lahtinen Eija Kauppinen Merja Ilo Keijo Anttila Sauli Kivimäki Seppo Sosiaali- ja terveyslautakunta Jäsen Varajäsen Yrjölä Janne, pj Leander Esther Ketola Päivi, vpj Hemmi-Lahtinen Eira Aittola Eija Säkkinen Heli Närkki Aino Nurmela Tiina Sutinen Riku Ojanen Reima Kaistinen Kari Peurala Ville Mattila Teija Rauhanen Hannele Tolvanen Veijo Lapiolahti Matti Lahtinen Raila Pasma Marko Mikkonen Jari Hautala Jonne Kemppi Anssi Kuosa-Tervo Hanna Takala Riitta (kh)

Sivistyslautakunta Jäsen Varajäsen Nokkala Hannu, pj Vainio Jyri Heikkinen Jari, vpj Vainionpää Henry Mursula Jukka Myllylä Timo Özgün Derya Takala Riitta Andersson-Bohren Titta Arminen Sari Laine Mika Pohjanvuori Jones Kalliotähti-Palm Kirsi Puhakka Veera Vuolle Mikko Kolehmainen Teemu

184 Tilinpäätös 2015 Megyaszai Patricia Leander Esther Valo-Hellsten Arja Latvaniemi Merja Lehtonen Kari-Veli Perttula Elias Auvinen Pentti Eronen Jari Bitter Riku (kh) Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto Jäsen Varajäsen Auvinen Pentti, pj Eronen Jari Tauru Niina, vpj Lukkari Sanna Sihvonen Mervi Svärd-Kivinen Ulla Tuomi Ari Kökkö Antti Selenius Heidi Mikkonen Aino Luoma Senja Kahilainen Nora Sahlman Sami Jokela Manne Immonen Anne Lommi Taina Liimatta Timo Hämäläinen Kimmo Jormanainen Lauri Kaartinen Jukka Okariina Rauta Mushik Tanja Hirviniemi Erja (kh) Tekninen Lautakunta Jäsen Varajäsen Tarkkonen Marja, pj Sihvonen Mervi Levänen Jarmo, vpj Järvinen Janne Pöyry Aki Tikander Juha Rekimäki Tero Sankari Tomi Hautala Jonne Rissanen Simo Pohjanvuori Jones Hukkanen Jopi Lammi Mirja Sauramäki Sanna Romu Riitta Jokinen Sari Hannele Mäntymaa Terhi Lommi Taina Mattila Petri Hellgren Seppo Leskenmaa Kirsti Latvaniemi Merja Nahkuri Miia (kh) Ympäristölautakunta Jäsen Varajäsen Frilander Santeri, pj Koivuniemi Ahti Ojaniemi Sirkka, vpj Svärd-Kivinen Ulla Tuominen Marko Ovaskainen Mauno Saarinen Helena Puistomaa Eija Arminen Sari Andersson-Bohren Titta Rintakoski Timo Jormalainen Marko Lommi Taina Rekola Timo Åberg Heini Tylli Arja Karvinen Rea Mushik Tanja Järvinen Janne Häkkinen Raimo Koskimäki Antti Kaartinen Jukka Ovaskainen Mauno (kh)

185 Tilinpäätös 2015 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Jäsen Varajäsen Kotirinta Kaisu, pj Auvinen Maija Merentie Juha, vpj Tikander Juha Nurmela Tiina Noopila Taina Ranta Juha Eronen Juha Peltola Sinikka Wallenius Eila Salo Hannu Latvaniemi Merja Kovanen Sauli Peura Mikko Pullinen Kalevi (kh) 2. Kaupungin edustajat kuntayhtymien ylimmissä toimielimissä ja toimikunnat 31.12.2015 YritysVoimala Oy:n hallitus Jäsen Herpiö Mika Juonela Heidi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän yhtymävaltuusto Jäsen Tuominen Marko Olkkonen Timo Ojaniemi Sirkka Vilkman Kari Riikonen Katri Lommi Taina Hämeen maakunta, maakuntavaltuusto Jäsen Varajäsen Aittola Eija Takala Riitta Katila Jorma Bitter Riku Levänen Jarmo Lehtonen Kari-Veli Leskenmaa Kirsti Nahkuri Miia Riikonen Katri Räsänen Päivi Lahtinen Petri Lammi Mirja Pekonen Aino-Kaisa Mäntymaa Terhi Liimatainen Matti Immonen Anne Hautala Hanna Heikkinen Jari Jokinen Sari Mämmelä Tiina Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto Jäsen Varajäsen Tolvanen Veijo Aittola Eija anta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Jäsen Varajäsen Riikonen Katri Luoma Senja Sutinen Riku Ojanen Reima Lukkari Sanna Hirviniemi Erja Lindholm-Teräväinen Maarit Valo-Hellsten Arja

186 Tilinpäätös 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus Jäsen Varajäsen Bitter Riku Jormalainen Marko Mikkonen Jari Ranta Juha Lahtinen Raila Luoma Senja Snellman-Tenhunen Pirjo Arminen Sari Liimatainen Matti Liimatta Timo Hemmi-Lahtinen Eira Lindholm-Teräväinen Maarit Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous Jäsen Varajäsen Yrjölä Janne Saarni Mirja Hyria koulutus Oy:n hallitus Jäsen Varajäsen Hapulahti Jyrki Sankari Tomi Tolvanen Kirsti Nokkala Hannu Luostarinmäki Lasse Alanen Kati RHL-Data Oy:n hallitus Jäsen Varajäsen Kaistinen Kari Rauta Okariina Niittymäki Salla Merivirta Jan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuslautakunta Jäsen Jormanainen Lauri Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa 3. Toimikunnat Hankintatoimikunta Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kuntien talousaluetoimikunta Kehittämistoimikunta Kotipihatoimikunta Nimistötoimikunta Pentti Vuorisen rahaston hoitotoimikunta Riihimäen suojeluskunnan lahjoitusrahaston hoitotoimikunta

Documents

Tp yhteenveto 040416 - Riihimäki · 3 Tilinpäätös 2015 1.2.2. Riihimäkikonserni ja alakonsernit 2015 (määräysvalta) Tytäryhteisöt I Osakeyhtiöt Riihimäen Tilat ja Kehitys