70

Tuetusti päätöksentekoon- projekti Väliraportti 4/2012 Savon Vammaisasuntosäätiö Maarit Mykkänen

2

JOHDANTO Tuetusti päätöksentekoon -projektin väliraportti kuvaa projektin toimintaa ja jo saavutettuja tuloksia suhteessa projektin tavoitteisiin. Raporttiin on koottu toiminnankuvausta projektin toiminnan ajalta 8/2011-3/2012. Raportissa tarkastellaan projektin ensimmäisten toimintakuukausien toimintaa suhteessa toiminta-suunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Aluksi kuvataan projektin toiminta toimintaprosesseittain niin, että kuvataan prosessi ja prosessin työsuunnitelma. Seuraavaksi raportoidaan jo tehdyt konk-reettiset toimenpiteet ja niistä saadut kokemukset. Lopuksi kuvataan prosessin arviointisuunnitel-maa. Projektin toteutumista arvioidaan työn kautta käydyn oppimisprosessin kautta. Pohditaan mitä on jo tehty ja mietitään johtopäätöksiä ja mahdollisia suunnanvarmistuksia. Raportissa kuva-taan myös projektin yleistä tiedonvälitykseen, asennevaikuttamiseen ja vaikuttamistoimintaan liitty-vää toimintaa, sen vaikutuksia projektin tavoitteisiin ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien ihmis-ten elämään. Väliraportin tarkoituksena on palvella projektin etenemisen seurantaa. Se ohjaa ja jäsentää projek-titiimin työtä. Raportointi on myös osa projektin levittämistyötä. Sen avulla levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja opituista asioista projektin emo-organisaatiolle, yhteistyökumppaneille, sidosryhmil-le ja rahoittajalle.

”Mikä minä olen vastaamaan sinun puolestasi?

Miten voisin nähdä sielusi sisälle?

Voin elää kanssasi, kokea kanssasi, voin jakaa kanssasi pöydän antimet.

Voin nauraa ja itkeä vierelläsi, voimme rukoilla toistemme puolesta.

Voin katsella kasvojesi ilmeitä, voin aistia ruumiisi lämpöä ja jäsentesi liikkeitä.

Voin lukea kasvoiltasi yhteisten muistojen kuvajaiset.

Mutta koskaan, koskaan en voi sanoa: minä tiedän mitä tunnet ja ajattelet.

En koskaan, koskaan saa luulla, että minun ja sinun ajatukset ovat yksi ja sama.

Minä vain aavistan ja luulen, sinä tiedät.

Minä vastaan omasta puolestani, sinulle jää vain toivo siitä, että arvaukseni osuu mahdollisimman

lähelle.”

-Eva Kaila-

3

Sisällys

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO – Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon ............................................................................................................................................. 5

2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI ................................................................ 6

2.1 Toimimalla kohti tavoitteita ..................................................................................... 6

2.2 TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET – mahdollisimman laaja tiedotus ja asennevaikutus .............................................................................................................. 7

3 LEVITTÄMIS- JA JUURRUTTAMISTYÖN ARVIOINTI ..................................................... 9

3.1 Tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioinnin kohteena ........................... 9

3.2 Vuoden 2011 arvioinnin suunnittelu ....................................................................... 9

4 PROSESSIT ................................................................................................................... 10

4.1 Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi ........................................................ 10

4.1.1 Toiminnan suunnittelua yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ............ 12

4.1.2 Suunnitelmista toimintaan .............................................................................. 12

4.1.3 Toiminnan arviointia ........................................................................................ 13

4.1.4 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ....................................... 14

4.2 Yksilökeskeinen toiminta ...................................................................................... 16

4.2.1 Toiminnan taustaa ........................................................................................... 16

4.2.2 Asiakasprosessi .............................................................................................. 17

4.2.3 Toiminnan suunnittelua .................................................................................. 18

4.2.4 Tutustuminen ennen tavoitteiden laatimista ................................................. 18

4.2.5 Asiakastyön dokumentointi ja arviointi ......................................................... 19

4.2.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ....................................... 19

4.3 Henkilöstö ja projektin hallinta ............................................................................. 20

4.3.1 Päämäärätietoinen eteneminen ...................................................................... 20

4.3.2 Työntekijäresurssit .......................................................................................... 20

4.3.3 Johtoryhmä ...................................................................................................... 21

4.3.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit .................................................................. 22

4.3.5 Projektin arvot .................................................................................................. 22

4.3.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä ....................................... 22

5 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN .................................................................... 23

5.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta ............................................ 23

5.2 Kumppanuuskehittäminen – vastavuoroista levittämistyötä ............................. 25

5.2.1 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa ....................................................... 26

5.3 Tiedon, hyvien käytäntöjen ja onnistuneiden päätöksentekoprosesseiden kerääminen ................................................................................................................... 26

5.4 Tiedotusmateriaali .................................................................................................. 28

4

5.5 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä .......................................... 29

6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN .................... 30

LIITE 1 ............................................................................................................................... 31

LIITE 2 ............................................................................................................................... 38

LIITE 3 ............................................................................................................................... 52

LIITE 4 ............................................................................................................................... 56

LIITE 5 ............................................................................................................................... 58

LIITE 6 ............................................................................................................................... 59

LIITE 7 ............................................................................................................................... 62

LIITE 8 ............................................................................................................................... 69

LÄHTEET ........................................................................................................................... 70

5

1 TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO – Mahdollisuus omaa elämää koskevaan päätöksentekoon Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten itsemääräämisoikeudesta, oikeudesta tuettuun päätöksente-koon omaa elämäänsä koskevissa asioissa, osallistumisesta ja täysivaltaisesta kansalaisuudesta puhutaan valtakunnallisesti. Vammaisilla ihmisillä pitäisi olla yhtäläiset oikeudet elää omannäköistä elämää, tehdä valintoja ja päätöksiä ja saada itselleen suurin mahdollinen autonomia oman elä-mänsä asioihin. Jokaisella ihmisellä on oikeus kieleen ja kommunikaatioon, omaan tapaan kom-munikoida. Omaa elämää koskevien päätösten tekeminen ja oman elämän suuntaan vaikuttami-nen lähtee toimivan kommunikaatiomenetelmän löytämisen kautta. Tukea tarvitsevat henkilöt tarvitsevat usein tukea päätöksentekoon toimivan kommunikaatiotavan löytymisen jälkeen. Tuki voi olla rohkaisua, tukemista kommunikaatiomenetelmän käytössä tai vain läsnäoloa. Tuetun päätöksenteon -menetelmän näkyväksi tekemisen myötä sekä vammaisten henkilöiden, että heidän lähiyhteisönsä ja päätöksentekoon osallistuvien osapuolten on mahdollista sisäistää uudenlainen päätöksentekokulttuuri, jossa vammaisten henkilöiden valtaistuminen oman elämänsä suhteen on avainasemassa. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus neuvotella itse it-selleen sopivat tukipalvelut ja kertoa millaisesta avusta he hyötyvät, tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä tuettuna. Seuraavassa taulukossa on esitetty Tuetusti päätöksentekoon -projektin taustalla vaikuttavat kes-keisimmät tekijät.

PROJEKTIN TAUSTATEKIJÄT

Valtakunnalliset laa-tusuositukset ja ohjelmat

Lainsäädäntö Kansainväliset sopimukset ja toimintaohjelmat

VAMPO Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015.

Laki puhevammaistentulkkauspal-velusta – puhevammaisten tulkin rooli pää-töksenteon mahdollistajana.

YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopi-mus

Kehitysvamma-alan asumi-sen neuvottelukunta – yksilöllisen tuen laatukritee-rit, 2011. Tuettu päätöksen-teko- kriteerinä laadukkaalle asumiselle.

Vammaispalvelulain uudistuminen (VPL) 2009 – Henkilökohtainen apu.

Inclusion Europe – Tuetun päätöksenteko järjes-telmän keskeiset periaatteet

Perustuslaki 1999.

Edunvalvontaa koskeva lainsää-däntö.

6

E

Päämäärä: Vammaisen henkilön tasavertaisuus omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa.

2 TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI

2.1 Toimimalla kohti tavoitteita

Savon Vammaisasuntosäätiön (SAVAS) Tuetusti päätöksentekoon -projekti toteutetaan vuosina 08/2011-12/2014 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin päätavoitteeksi asetettiin tuetun päätöksenteon edistäminen. Tavoitteeseen pyritään levit-tämällä ja juurruttamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä ja tue-tun päätöksenteon keinoista. Projektissa työskennellään kohti tavoitteita yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen toiminnan tehtäväkokonaisuuksien keinoin. Tukiprosessina koko projektin elinkaaren ajan kulkee projektin hallinta ja henkilöstöprosessi.

YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA

YDINPROSESSI: LEVITTÄÄ JA JUURRUTTAA TIETOA TUETUN

PÄÄTÖKSENTEON KEINOISTA JA KOMMUNIKAATIOMENETELMISTÄ

TUKIPROSESSI: HENKILÖSTÖ-JA PROJEKTINHAL-

LINTA

PÄÄTA-VOITE:

TUETUN PÄÄTÖK-SENTEON EDISTÄ-MINEN

7

2.2 TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET – mahdollisimman laaja tiedotus ja asennevaikutus

Projektin välittömät hyödynsaajat ovat Savon alueen vammaiset henkilöt, joilla on erilaisia haastei-ta kommunikaatiossa. Projekti toimii laajasti erityistä tukea tarvitsevien ihmisten verkostoissa ja välillisiä hyödynsaajia ovat Savon alueella vammaisten henkilöiden kanssa työskentelevät ammat-tilaiset palvelukodeissa, kouluissa ja työkeskuksissa sekä vammaisten henkilöiden läheiset, palve-luiden tuottajat ja palveluista päättävät tahot. Tavoitteena on edistää tuettua päätöksentekoa niin, että se mahdollistuisi mahdollisimman monen vammaisen henkilön arjessa. Tasavertaisuus päätöksenteossa edellyttää tiedon lisäämistä, koulu-tusta, konsultointeja, keskusteluja ja asenteiden muuttumista vammaisen henkilön ympärillä ole-vissa verkostoissa, mutta myös vammaisen henkilön itsensä ajattelumaailmassa. Eri verkostoissa vaikuttamisen kautta projekti kerää hyviä käytäntöjä, asiakkaiden voimaantumis-prosesseja ja tarinoita päämiehisyyden toteutumisesta. Kokemuksista, kerätystä tiedosta ja tari-noista tuotetaan lopputuotoksena Opas Tuetusta päätöksenteosta. Projektin toiminnassa korostuu kumppanuuskehittäminen, tasavertainen ja dialoginen toimiminen verkostoissa. Tavoitteena kai-kessa verkostoissa toimimisessa on erilaisen asiantuntijuuden arvostaminen ja näkyväksi tekemi-nen.

Projekti tavoiteltavat vaikutukset

KOMMUNIKAATIOS-SAAN HAASTEITA OMAAVAT HENKI-LÖT

mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa omalla kommunikaatio-

menetelmällä kasvaa syntyy ymmärrys valtaistumisesta ja oman elämän vastuunkanta-

misesta kehittyy kyky määritellä oma tuen tarve päätöksentekotilanteissa ilmaisunvapauden; tunteet, toiveet, pelot, tarpeet yms. mahdollis-

tuvat itsemääräämisoikeus, päämiehisyys ja täysivaltainen kansalai-

suus vahvistuvat

LÄHIYHTEISÖ; OH-JAAJAT, AVUSTA-JAT, HOITAJAT

tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä kasvaa

tuetun päätöksenteon mahdollistavien keinojen ja työvälineiden käyttäminen arjessa vahvistuu

valmius tukea asiakasta tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kasvaa

päämiehisyyttä ja itsemääräämistä vahvistavan työskentelytavan muodostuminen alkaa

LÄHEISET valmius tukea läheistä isoissa ja pienissä päätöksissä kasvaa huoli läheisen osattomuudesta vähenee mahdollisuus olla läheisen tukena oman näköisen elämän suunnit-

telussa ja toteuttamisessa

8

PALVELUNTUOTTA-JAT

tuetun päätöksenteon aseman vahvistaminen; laatukriteerit, toi-mintaohjeet, asiakaskohtaiset suunnitelmat

tuetun päätöksenteon mahdollisuudet asiakkaan arjessa kasvavat; henkilöstöresurssi, henkilöstönosaaminen, yksilökeskeisen palveluprosessin kehittäminen

PALVELUISTA PÄÄTTÄVÄT TAHOT

valmius tarjota tukea; työmenetelmät päätöksentekotilanteissa kasvaa

päämiehisyys ajattelu vahvistuu valmius vastata vammaispolitiikan haasteisiin

YHTEISKUNTA tuettu päätöksenteko mahdollistuu projektin vaikutuspiirissä olevi-en asiakkaiden arjessa

hyvinvointi kasvaa

9

3 LEVITTÄMIS- JA JUURRUTTAMISTYÖN ARVIOINTI

3.1 Tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus arvioinnin kohteena

Projektin arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Projektin prosesseja yhteistoiminnallinen kehit-täminen, yksilökeskeinen asiakastyö ja henkilöstö- ja projektin hallinta, tarkastellaan tuloksellisuu-den ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Arviointisuunnitelma (LIITE 2) laadittiin prosesseit-tain loppuvuodesta 2011. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään toiminnan jatkosuunnitteluun, kehit-tämistarpeiden ja uudelleensuuntautumisen tunnistamiseen, itsearvioinnin tukemiseen ja onnistu-neiden kokemusten vahvistamiseen. Arviointi on luonnollinen osa levittämisprojektin vaikutusten arviointia. Arvioinnin perusteella voi-daan todentaa erilaisten levittämistyön työmuotojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Arvioin-nin tuloksia verrataan aina projektin toimintasuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, prosessi-kohtaisiin tavoitteisiin ja tavoiteltaviin vaikutuksiin. Arvioinnin lähtökohtana on, että projekti voi ottaa arvioinnin tulokset nopeasti huomioon toiminnan suunnittelussa. Prosesseja arvioidaan toiminnasta saadun palautteen, havainnoinnin, työntekijöiden itsearvioinnin, teemahaastatteluiden, kyselyiden ja raportoinnin kautta. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien rooli arviointitiedon tuottajina on tärkeä. Jokaisen arviointikierroksen jälkeen projektitiimi työstää itsearvioinnin verkostoilta saadun arvioinnin pohjalta. Saadun palautteen pohjalta projektitiimi arvioi omaa toimintaa tehokkuuden prosessinäkökulmasta, jolloin arvioinnin tukena käytetään laadittua työsuunnitelmaa (LIITE 1) sekä johto- ja ohjausryhmätyöskentelyä.

3.2 Vuoden 2011 arvioinnin suunnittelu

Ensimmäisenä toimintavuonna (8/2011–12/2011) projekti on laatinut arviointisuunnitelman. Arvioin-tisuunnitelman mukaisesti toimintaprosesseiden mukaisesti, projekti on toteuttanut alkukartoituksia prosesseiden yhteistyökumppaneille. Alkukartoitusten tavoitteena on antaa perustietoa, johon ½ vuoden välein toteuttavaa arviointia verrataan ja todetaan toiminnan vaikuttavuus. Työyhteisötyös-kentelyn alkukartoitusten pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä esitellään Prosessit- otsikossa. Asiakastyön arvioinnin painopistealueet

asiakkaan itseilmaisu ja sen kehittäminen

asiakkaan itsensä määrittelemänä itsemääräämisoikeuden ja tuetun päätöksenteon toteu-

tuminen hänen arjessaan

toiminnan sujuvuuden ja laadukkuuden yleinen arviointi

toiminnan vaikuttavuus omaan elämään

toiminnan vaikutus lähiyhteisöön

Työyhteisötyön arvioinnin painopistealueet

toiminnan vaikutukset omaan ja työyhteisön työskentelyyn

toiminnan vaikutukset asiakkaiden elämään

toiminnan sujuvuuden ja laadukkuuden yleinen arviointi

10

4 PROSESSIT

Projektin toiminnallisiksi tavoitteiksi määriteltiin tuetun päätöksenteon edistäminen yhteistoiminnal-lisen kehittämisen ja yksilökeskeisen työskentelyn kautta. Tiedon jakaminen ympäristöön tapahtuu työyhteisöjen, lähiyhteisöjen ja omaisten ohjaamisen ja konsultoinnin, yksilöllisen perehdyttämisen, koulutusten järjestämisen sekä vammaisten henkilöi-den kanssa tehtävän yksilökeskeisen työskentelyn kautta.

4.1 Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi

T

avo

itteen

a o

n le

vittä

ä ja

juu

rrutta

a tie

toa tu

etu

n p

ää

tökse

nte

on k

ein

ois

ta ja

pu

hetta

tuke

vis

ta ja

ko

rva

avis

ta k

om

mu

nik

aatio

me

ne

telm

istä

TOIMINNAN SUUNNITTELU sisältö, aikataulutus, tavoiteltavat vaiku-

tukset, toiminnan tavoitteet, työmene-

telmät, kriteerit työyhteisöille, pilottialue

YHTEISTYÖKUMPPANUUKSIEN LUOMINEN yleinen projektitiedotus; sähköposti, esitteet, puhelinkontaktit

yms.

suorat neuvottelut projektin suunnitteluvaiheessa mukaan

sitoutuneiden tahojen kanssa

toiminnan suunnittelu (sisältö, kesto, paikka, tiedotus) yhdes-

sä työyhteisöiden edustajien kanssa ja yhteistyökumppanuuk-

siin sitoutuminen ½ vuoden jaksoksi kerrallaan, koko toiminta-

aika 1 vuosi

YHTEISTOIMINNALLISEN KEHITTÄMISEN VIREILLEPANO toiminnasta tiedottaminen, työyhteisötapaamiset sitoutuminen

toimintaan mukaan

projektitapaamisten aikataulutus, 3 tuntia/ työyhteisö/ kuukausi

käytännönjärjestelyistä sopiminen; tapaamispaikat, kustannukset,

tiedotus, tarvittaessa yhteyshenkilön valinta

Arviointi: alkukartoituksen jakaminen

11

Ko

ulu

tus tu

etu

sta

pää

tökse

nte

osta

asia

kka

ille

TOIMINNAN SISÄLLÖN SUUNNITTELU

1.ja 2. tapaaminen

yksiköiden tiloihin ja toimintaan tutustuminen

alkukartoituksen purkaminen

yksikkökohtaisen kehittämistehtävän määrittäminen

sopimusten ja toimintasuunnitelmien laatiminen

3.tapaaminen kehittämistehtävään liittyvien työtehtävien työstämis-

tä;työpaja

4.tapaaminen Kommunikoinnin häiriöt ja puhetta tukevat ja korvaa-

vat kommunikointimenetelmät-koulutus

Väliarviointi

5.tapaaminen ulkopuolisen kouluttajan koko päivän koulu-

tus/työpaja; pikapiirtäminen, kuvat arjessa

ARVIOINTIKESKUSTELU TYÖYHTEISÖIDEN EDUSTAJIEN KANSSA

kooste työyhteisöille toteutetusta arvioinnista

Toiminnan jatkosuunnittelu arvioinnin pohjalta

Teemana tuettu päätöksenteko palveluiden suunnitteluproses-

sissa

12

4.1.1 Toiminnan suunnittelua yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa

Syksyllä 2011 projekti aloitti keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Ylä-Savon sosiaali- ja tervey-denhuollon kuntayhtymän (SOTE) vammaispalveluiden kanssa. Mukaan toivottiin myös pilottiyk-sikköä projektin emo-organisaatiosta Savon vammaisasuntosäätiöstä. Ylä-Savon Soten yhteistyö-kumppaneina ovat kaikki toiminta-alueen (Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi) vammaispalve-luiden asumisyksiköt. Iisalmesta mukana on Kotirinteen asumisyksikkö, Vieremältä Huitulanharjun palvelukoti, Sukevalta Mäntylän asumisyksikkö ja Kiuruvedeltä Pihlajakodin asumisyksikkö. Savon vammaisasuntosäätiön pilottiyksikkönä toimii Kiuruvedellä sijaitseva Kallion palvelukoti. Asumisyk-siköissä tarjotaan ohjattua, tuettua ja autettua asumista. Projektin pilottivuoden (2011–2012) yh-teistoiminnallisen kehittämisen toiminta keskittyy Ylä-Savon alueelle. Toiminnan suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapaamisia jär-jestetään säännöllisesti 2 kuukauden välein. Tapaamisten tavoitteena on ideoida ja arvioida toimin-taa yhdessä sekä tehdä näkyväksi työyhteisöjen kehittämistyötä ja sieltä nousevia tarpeita. Tavoit-teena on suunnitella yhdessä projektin teeman juurruttamista yhteistyökumppaneiden asumisyksi-köiden arkeen ja koko organisaatioon työmenetelmäksi. Yhteistoiminnallisen kehittämisen prosessi on kuvattu edellisessä kappaleessa.

4.1.2 Suunnitelmista toimintaan

Yhteistoiminnallista kehittämistä suunniteltiin siitä lähtöoletuksesta, että tuetun päätöksenteon edistämisessä pelkkä kommunikaatiomenetelmien ja tuetun päätöksenteon keinojen kouluttami-seen ja perehdyttämiseen keskittyvä toiminta ei yksin riitä. Pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä muu-toksia oletetaan saatavan aikaan vaikuttamalla ihmisten asenteisiin, totuttuihin työskentelytapoihin ja toimintamalleihin päätöksenteko- ja palvelukulttuurissa. Tiedon ja osaamisen lisäämisellä luo-daan pohjaa pysyvälle asennemuutokselle eri yhteisöissä. Yhteistoiminnallinen kehittäminen työyhteisöissä perustuu yhteisökuntoutuksen periaatteisiin. Jo-kainen työyhteisö määrittelee itselleen tavoitteen, jota kohti he työskentelevät projektin ohjaukses-sa. Tavoitteet, sekä kehittämistyön eteneminen kirjataan sopimukseen yhteistoiminnallisesta kehit-tämisestä. (LIITE 5) Työyhteisöillä on aktiivinen, osallistuva ja vuorovaikutteinen rooli projektin yh-teistyökumppanina. Projekti tuo toimintaan mukaan omaa asiantuntemustaan, mikä yhdistyy työyh-teisöjen arjen asiantuntemukseen. Kuukausittain arvioidaan, kuinka työyhteisöjen toiminnan kehit-täminen kohti tavoitteita on edistynyt ja yhdessä etsitään aktiivisesti erilaisia ratkaisuja ja arvioi-daan työyhteisöjen toimintaa päämiehisyyden toteutumisen näkökulmasta. Toiminnassa korostuu voimavarakeskeisyys. Työyhteisöt määrittelevät omat voimavarat toiminnan kehittämiselle ja jokai-nen työyhteisön jäsen hyödyntää toiminnassa omia voimavarojaan, oman henkilökohtaisen työteh-tävänsä kautta. Jokaisen osallistuminen ja työpanos ovat tärkeitä lopputuloksen kannalta. Työyhteisön toimintamallien muutos etenee riittävän, selkeän ja perustellun tiedon saamisesta, tiedon hyväksymiseen ja sen merkitykselliseksi kokemiseen. Tiedon omaksuminen näkyy yksilölli-sesti arjen tasolla. Tavoiteltavat työskentelytavat siirtyvät yhteisön jäsenestä toiseen ja pienin as-kelin uudenlainen työskentelymalli juurtuu asiakastyöhön.

Toiminnan sisältö suunniteltiin ½ vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen toiminta-ajan sisältö rakentuu seuraavista teemoista

työyhteisön voimavarojen aktivoiminen

13

nykytilanteen monipuolinen tarkastelu kehittämistavoite toiminnalle

Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineet; Polku- työkalu

Erilaisten kuvien ja materiaalin käyttäminen arjessa, työpajatyöskentelyä

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät- koulutus

Työpajapäivä; pikapiirtäminen, rohkeutta kuvien käyttöön ja Symwriter- ohjelman perehdy-tys

Toisen toimintakauden toiminnan teemat

Tuetun päätöksenteon prosessi palveluiden suunnittelutilanteissa

Välineitä luomaan mahdollisuuksia (Elämän kartat, tukikeskustelu, keskustelumatto yms.)

Eettisyys ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen vuorovaikutus- ja palvelutilanteissa

Työpajapäivä yhdessä asiakkaiden kanssa; Yksilökeskeisen elämänsuunnittelun periaat-teet

Projekti toteuttaa yhden asiakkaille suunnatun koulutuksen tuetusta päätöksenteosta ensimmäisen toimintakauden aikana. Koulutuksessa avataan tuettua päätöksentekoa terminä, keskustellaan päämiehisyydestä ja itsemääräämisoikeudesta, tehdään harjoituksia oman elämän pienistä ja suu-rista päätöksistä ja keskustellaan päämiesten elämästä. Koulutus toteutetaan hyödyntäen selkokie-listä ja kuvallista materiaalia sekä aiheet havainnollistetaan mahdollisimman hyvin, huomioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Pilottiyksiköiden kanssa toiminnan suunnittelu käynnistyi loppusyksystä 2011 ja varsinainen kuu-kausittainen toiminta käynnistyi tammikuussa 2012. Toiminta on edennyt suunnitelmien mukaan.

4.1.3 Toiminnan arviointia

Toiminnasta toteutetaan väliarviointi keväällä 2012 arviointisuunnitelman mukaisesti. Väliarvioinnin tueksi projekti toteutti työyhteisöissä alkukartoituksen (LIITE 6), jolla pyrittiin selvittämään työyhtei-söjen jäsenten tämän hetkinen ammattitaito, kehittämistarpeet sekä näkemys heidän mahdolli-suuksistaan tukea asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Kevään 2012 väliarviointia verrataan syk-syn 2011 alkukartoitukseen ja tavoitteena on pystyä todentamaan projektin toiminnan vaikutuksia työyhteisöissä ja sitä kautta asiakkaiden arjessa. Yhteistoiminnallisen kehittämisen toiminnassa tulisi huomioida ja panostaa seuraaviin toiminnan sisältöön vaikuttaviin asioihin.

Alkukartoituksen yhteenveto

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät

koulutusta ja ohjausta asiakkaan kommunikaatioaloitteiden tunnistaminen

Asiakkaiden huomioiminen yksilöllisesti

keinoja tukea asiakkaita elämän nivelvaiheissa asiakkaiden aktivoiminen ja voimaannuttaminen oman elämänsä suhteen

Tuettu päätöksenteko työmenetelemänä

14

itsemääräämisoikeus – rajoitteet vaihtoehtojen tarjoaminen, syy-seuraus-suhteen opettaminen kannustus ja rohkaisu päätöksentekoon työmenetelmistä on tietoa, mutta rohkeutta käyttää niitä töissä rauhallisuus ja riittävä aika päätöksenteon mahdollistaminen arjen tilanteista omaa elämää koskevaan palveluiden

suunnittelupalavereihin tuettu päätöksenteko prosessina luottamuksellisuus ja molemminpuolinen ymmärrys

Työntekijöiden osaamisen kehittäminen

koulutusta, ohjausta muistutusta, pois rutiininomaisuudesta mahdollisuus vertaistukeen työyhteisössä yhteinen käsitys tuetusta päätöksenteosta, päämiehisyydestä ja itsemää-

räämisoikeudesta kuuntelemisen taito

Asiakkaat

aktivoivia ja rohkaisevia työmuotoja asiakkaiden mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä koskeviin palavereihin heikkoa asiakkaiden kouluttaminen ja opettaminen päämiehisyyteen asiakkaan koko lähiverkoston huomioiminen mahdollisuus harjoitella päätöksentekoa

Ympäristö

tiedon muokkaaminen asiakkaiden kielelle

4.1.4 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Projekti on kokenut erittäin arvokkaaksi heti toiminnan alussa muotoutuneet pääyhteistyökumppa-nuudet. Yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistetty toiminnan suunnittelu ja kehittämistyö antoi mahdollisuuden vastata työyhteisöjen ja asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Toiminnan suunnittelu on joustavaa ja toiminnalla on tavoitteena vastata työyhteisöjen muuttuviin tarpeisiin. Kumppanuuksien kautta projektin vaikutuspiiriin ovat nousseet muun muassa Ylä-Savon Sotessa opiskelujaan suorittavat Savonia ammattikorkeskoulun sosionomiopiskelijat (Ois=Open innovation space) ja erilaiset kumppanuudet tuovat voimaa työyhteisötyöskentelyyn. Huomioitavia asioita toiminnan jatkosuunnittelussa

tiedottamisesta, viestimistä ja juurruttamisesta jokaiselle yhteistyökumppanille omat suunni-

telmat

pysyviin toimintatapojen muutoksiin päästään rauhallisella etenemisellä ja asioiden tarkas-

telulla

15

tuettu päätöksenteko on uusi termi vammaisalalla – toiminnan suunnittelussa on hyvä ottaa

huomioon teemaan liittyvät muut koulutustarpeet ja teeman lähestyminen asiakkaiden arjen

kautta

projektin työmenetelmien tarkastelua; työntekijöitä aktivoivia ja innostavia työmenetelmiä

käyttöön

väliarvionnista tietoa jatkotyöskentelyn suunnitteluun

Tuettu päätöksenteko palveluiden suunnitteluprosesseissa

palveluohjaajien, päättäjien ja ohjaajien tiedotus yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvä-

lineistä ja tuetusta päätöksenteosta

asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tukevien työkäytäntöjen kartoittaminen ja kokoaminen

palveluiden suunnitteluprosesseiden tarkastelu yhdessä työntekijöiden kanssa; mikä tukee

asiakasta? mikä on organisaatiolähtöistä?

palvelusuunnitelmien muokkaaminen asiakaslähtöisiksi

henkilökohtaisen avun ja puhevammaisten tulkkauspalvelun rooli asiakkaan yksilöllisen

elämän tukena

asiakkaiden tiedotus yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineistä ja tuetusta päätök-

senteosta oman elämän suunnittelussa ja toteuttamisessa

16

4.2 Yksilökeskeinen toiminta

4.2.1 Toiminnan taustaa

Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista. Riittävällä tuella pää-töksentekoon voidaan turvata vammaisten henkilöiden suurin mahdollinen itsemääräämisoikeus. Tuettu päätöksenteko vaatii harjoittelua ja tavoitteena on rohkaista ja kannustaa henkilöitä teke-mään omaa elämäänsä koskevia mielekkäitä valintoja. Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on, että henkilö aidosti päättää itse omista asioistaan sen jälkeen, kun hänelle on kerrottu asian taus-tat, ratkaisuvaihtoehdot ja mahdolliset ratkaisun seuraukset. Tuetun päätöksenteon pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Tuettu päätöksenteko ei ole pelkkä tilanne, jossa henkilö tekee päätöksen. Tuettu päätöksenteko on kokonaisuus, jossa vammainen henkilö saa riittävää yksilöllistä tukea ja rohkaisua ennen päätöksentekoa, päätöksenteossa ja sen jälkeen. Tuettu päätöksenteko on myös työmenetelmä työntekijöille ja lähiyhteisöille. Tuki päätöksenteossa voi olla esimerkiksi

tiedon hankintaa vammaisen henkilön kanssa arkipäivän asioiden pohtimista yhdessä erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä vaikeiden ja monimutkaisten asioiden selventäminen selkokielelle avustamista ja tulkkaamista riippuen kommunikaatiomenetelmästä kommunikaatiomenetelmän käytön mahdollistaminen päätöksenteon-prosessissa mukana olevien henkilöiden tiedottamista rohkaisua ja luottamuksellisen ilmapiirin luomista

Henkilö voi tarvita tukea päätöksentekoon arkipäivään liittyvissä asioissa, kaupassa asioinnissa tai palvelujen tai opiskelupaikan hakemisessa. Kaikissa niissä pienissä ja suurissa tilanteissa, joissa tukea tarvitsevan henkilön itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus eivät toteutuisi ilman tukea. Yksilökeskeinen kokeilutoiminnan tavoitteena on tutustua vammaisten henkilöiden ja heidän lä-hiyhteisöidensä elämään, kartoittaa tietoa ja arvioida tuen tarvetta. Tavoitelähtöisen yksilötyösken-telyn tavoitteena on vammaisen henkilön oma kasvu kohti voimaantumista, sujuvaa päätöksente-koa ja sopivan kommunikaatiokeinon mahdollisimman monipuolista hallitsemista. Toiminnassa kiinnitetään huomiota jo olemassa oleviin päätöksentekotilanteisiin, mutta yksilökeskeisen ajatte-lumallin mukaisesti vammaisen henkilön mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä kokonaisvaltaisemmin kasvaa. Yksilökeskeisen työskentelyn tavoitteena on tiedottaa asiakkaan lähiyhteisöä tuetun päätöksente-on keinoista ja tukea heitä mahdollistamaan tuettu päätöksenteko asiakkaiden arjessa. Jokaisen vammaisen henkilön lähiyhteisöön voi kuulua ihmisiä eri verkostoista. Avainyhteistyötahoja ovat vammaisten henkilöiden perheet, asumisyksiköt, päivä- ja työtoimintayksiköt sekä koulut. Yksilö-keskeinen työ sisältää auttavan materiaalin valmistamista, tiedon etsimistä sekä yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmien käyttämistä. Toiminnan ohessa kerätään hyviä käytäntöjä ja onnistuneita päätöksentekotilanteita asiakkaan näkökulmasta projektin lopputuotoksena syntyvään oppaaseen.

17

4.2.2 Asiakasprosessi

Asiakkuuden aloittaminen ja tutustuminen

– sopimus asiakastyöstä ja alkukartoitus

Toiminnan suunnittelu ja asiakastyön to-

teuttaminen

Asiakaskohtaisen tavoitteen määritteleminen ja

toiminnansuunnittelu

Lähiverkoston tiedottaminen

Dokumentointi

Tarkoituksena asiakastyön seuranta sekä ta-

voitteiden etenemisen/saavuttamisen arviointi

ja todentaminen.

.

Väliarviointi

syksy 2012

Asiakkuuden päättäminen ja loppuarviointi

Asiakkuus voi päättyä, kun asetetut tavoitteet

saavutetaan, ulkopuolisen ohjauksen tarve

vähenee, asiakas voimaantuu.

Asiakkaan valinta

Pilottiasiakkaina kommunikaatiossaan, mielipi-

teen ilmaisussa ja päätöksenteossa tukea tar-

vitsevat kehitysvammaiset henkilöt.

Haetaan erilaisia, eri elämäntilanteissa ja

Asiakastyön toteuttamista

18

4.2.3 Toiminnan suunnittelua

Asiakastyön suunnittelussa määriteltiin syksyn 2011 aikana asiakastyölle selkeät asiakaskriteerit, käytettävät pääsääntöiset työmenetelmät sekä aikataulutus. Asiakkaiksi haettiin erilaisista elämäntilanteista tulevia, kommunikaatiossaan haasteita omaavia erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Asiakastyön kriteerit

työ/opintojen suhteen erilaiset taustat

asumismuodon suhteen erilaiset taustat (2 asiakasta emo-organisaatiosta) tuen muodot kommunikaatiossa ja itseilmaisussa

Projektin toiminnasta ja asiakastyöstä informoitiin laajasti Etelä-Savon asumisyksiköitä ja palve-luohjaajia. Yhteistyökumppanuudet muodostuivat kiinnostuksen esittäneiden kesken loppuvuodes-ta 2011. Yhteistyökumppanit tiedottivat projektin asiakastyöstä asiakkaitaan. Kiinnostuneiden ja kriteereihin sopivien asiakkaiden kanssa aloitettiin keskustelut alkuvuodesta 2012. Lähtökohtana pidettiin, että asiakkaille esitellään projektin toiminta heidän kielellään ja he saavat pohtia osallistu-vatko toimintaan. Asiakkaiden oma kiinnostus ja itse määrittelemät tarpeet toiminnalle ovat kes-keisintä. Asiakkaan kanssa keskusteluissa mukana on tarvittaessa hänen lähipiirinsä.

Asiakastyön aikataulusuunnitelman mukaisesti asiakastyö aloitetaan porrastetusti niin, että työs-kentely aloitetaan kahden asiakkaan kanssa keväällä 2012 ja kahden asiakkaan kanssa syksyllä 2012. Asiakastyön toiminnan kesto on noin 1 vuosi, asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toiminnan alussa tehdään asiakkaan ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä kanssa alkutilanteen kartoi-tus. (LIITE 7) Kartoituksessa selvitetään perustiedot asiakkaasta ja hänen tämän hetkistä elämänti-lannettaan. Samoin kartoitetaan hänen mahdollisuuksiaan ja saamaansa tukea päätöksentekoon omassa elämässään.

4.2.4 Tutustuminen ennen tavoitteiden laatimista

Varsinainen yksilökeskeinen asiakastyö aloitetaan tapaamalla asiakasta ja tutustumalla hänen elämäänsä ja lähipiiriinsä. Tutustuminen tapahtuu asiakkaan näkökulmasta ja hänen ehdoillaan, mutta tarvittaessa hänen lähipiirinsä osallistuu perehdyttämiseen. Tutustumisen yhteydessä selvi-tetään asiakastyön päätavoite projektin näkökulmasta, yhteiset toimintatavat, raportointikäytännöt, tapaamisten ja verkostotyön aikataulut ja sisällöt, tiloista ja toimintaympäristöistä sopiminen. Sa-malla aloitetaan täyttämään asiakkaan kanssa alkukartoitusta ja laatimaan asiakastyön yksilöllisiä sopimuksia (LIITE 8) ja muita asiakastyöhön liittyviä lomakkeita. Lähtökohtana on, että asiakas on tietoinen projektin toiminnasta ja on tutustunut projektin työntekijään ennen kuin sopimukset laadi-taan.

Tutustumisvaiheessa valitaan tutustumista ja luottamuksellisen suhteen luomista tukevia työväli-neitä. Tutustumisen tavoite on, että asiakas itsenäisesti tai tuettuna määrittelee toiminnalle omat henkilökohtaiset tavoitteet. Tavoitteet liittyvät jollain tavalla hänen kommunikaatioonsa ja itseil-maisuunsa. Tavoitteiden määrittelemisessä on tukena jo laadittu alkukartoitus. Tavoitteet kirjataan tavoitelomakkeeseen ja sovitaan yhdessä kuinka asiakas ja projektityöntekijä tiedottavat asiakkaan lähipiiriä tavoitteista ja tulevasta toiminnasta. Toiminnan suunnittelua toteutetaan yhdessä asiak-kaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Projektin asiakastyöhön sisältyy myös lähiverkoston tiedottamis-ta, ohjaamista ja kouluttamista.

19

4.2.5 Asiakastyön dokumentointi ja arviointi

Asiakas täyttää asiakastyöstä koko toiminnan ajan omaa kansiota, johon kerätään käytetyt mate-riaalit ja muut asiakkaan tuotokset matkan varrelta. Tavoitteena on, että kansio toimii hyvien käy-täntöjen jakajana ja voimaannuttavana asiana asiakkaan elämässä.

Projektissa dokumentoidaan asiakastyön kulkuun ja projektitapaamisiin liittyviä asioita kuten asiak-kaan kommunikaatiomenetelmään liittyviä tietoja, asiakkaan toiveita ja tavoitteita sekä asiakkaan elämänhistoriaa koskevia tietoja.

Asiakastyössä toteutetaan väliarviointi noin puolessa välissä toimintaa. Arvioinnin kohteena ovat tavoitteiden, toiminnan ja työvälineiden arviointi, yhteistyön toteutuminen ja tavoiteltavat asiakas-kohtaiset vaikutukset. Arviointiin osallistuvat asiakas, hänen läheisensä ja lähipiirinsä sekä palve-luista päättävät tahot. Arvioinnin pohjalta projekti toteuttaa itsearvioinnin ja pohtii asiakastyön suunnitelman tarkennusta ja uudelleensuuntautumista.

4.2.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Asiakastyössä ensimmäisten pilottiasiakkaiden kanssa on noussut esiin motivoinnin merkitys. Työssä kannattaa lähteä liikkeelle asiakkaan tahtiin ja niistä asioista, joita asiakas itse tuo esiin, jotka ovat asiakkaalle konkreettisia ja erityisen tärkeitä. Kokeilemalla aktiivisesti erilaisia motivointi-keinoja, arvioimalla niiden vaikuttavuutta ja antamalla asiakkaalle riittävästi vaihtoehtoja valita itse erilaisia häntä motivoivia toimintamuotoja, on saatu hyviä kokemuksia.

Asiakastyössä on havaittu, että asiakkaan tuottamiin ilmaisuihin kannattaa tarttua vahvasti kiinni ja tuoda esiin hänelle merkittävien asioiden tärkeyttä. Työntekijän vastaaminen ja asiakkaan tuotta-mien viestien kokeminen arvokkaana lisää asiakkaan voimaantumista. Hänelle syntyy tunne, että hänen asiansa ovat tärkeitä ja hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Asiakastyössä on havaittu työntekijän omien kokemusten, tunteiden ja ajatusten jakaminen asiak-kaalle. Tästä syntyy kokemus vastavuoroisuudesta. Työntekijän taidot kertoa asioista asiakkaan kielellä luo turvallista ja helppoa ilmapiiriä. Yhteinen ymmärrys asioista rohkaisee itseilmaisuun ja omien kommunikaatiotapojen kehittämiseen. Tavoitetilana on, että työntekijä on vastavuoroinen vuorovaikutuskumppani ja kommunikoi asiakkaan kielellä koko ajan.

Tutustumisvaiheessa asiakkaat ovat kokeneet tapaamiset positiivisena kokemuksena, jolloin voivat nauttia ohjaajan jakamattomasta huomiosta ja kahdenkeskisestä tekemisestä. Ohjaajan antama kiireetön yksilöllinen aika helpottaa ilmaisua ja keskusteluun osallistumista, koska se on vapaa normaaliin yhteisöelämän arkeen liittyvistä häiriötekijöistä.

Toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä huomioitavaa

toimintaympäristön sopivuus ja muokattavuus asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aidon läsnäolon ja omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Asiakas aistii aidon välittämi-

sen ja läsnäolemisen. ohjaajakeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Asiakastyössä tarkasteltava koko ajan asia-

kaslähtöistä työotetta ja sen toteutumista. asiakkaan osallisuutta, ilmaisua ja turvallisuutta tukevien työmenetelmien hallitseminen ja

aktiivinen käyttäminen

20

asiakastyön suunnittelu ja asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen asiakas-lähtöisesti, mutta myös niin, että tukevat asiakkaan elämässä olevia muita kuntoutuksen, työtoiminnan ja asumisen tavoitteita (yksilökeskeisen elämänsuunnittelun filosofian mukai-sesti tarkastellaan elämää kokonaisuutena)

Asiakastyöhön liittyvän verkostojen ohjauksen suunnittelu yhdessä verkostojen kanssa

4.3 Henkilöstö ja projektin hallinta

Projektin toiminnan arvioinnin ja seurannan tueksi on laadittu työsuunnitelma (LIITE 1) ja riskien-hallintasuunnitelma (LIITE 3). Riskienhallintasuunnitelma tukee riskien tunnistamisessa ja uudel-leenarvioinnissa. Vuoden 2011 aikana riskien tunnistaminen toteutettiin yhden kerran. Työsuunni-telma tukee projektin tavoitteiden mukaista etenemistä ja työsuunnittelua. Työsuunnitelmaa tarkas-tetaan kuukausittain projektitiimin tapaamisissa. Molempien suunnitelmien päivityksessä ja laatimi-sesta vastaa projektipäällikkö.

4.3.1 Päämäärätietoinen eteneminen

Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laa-tujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillis-rahoituksella toimivat projektit sijoittuvat säätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuon-na 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön joh-don muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluis-ta vastaava palvelujohtaja.

4.3.2 Työntekijäresurssit

Tuetusti päätöksentekoon- projektin työntekijät

Työaikaresurssit

Maarit Mykkänen Projektipäällikkö Pohjois-Savo/Iisalmi

Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittämi-nen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi

8/2011 – 12/2014 Iisalmi

Virpi Puikkonen Projektiohjaaja Etelä-Savo/Mikkeli

Tiedottaa, ohjaa, kouluttaa ja konsultoi Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely

10/2011-12/2014

21

Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio

Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mu-kaisessa toiminnassa, verkos-toitumisessa, verkostoyhteis-työssä ja juurruttamisessa

10% työaika

Projektin henkilöstön toimintaa seurataan perehdytysohjelmalla sekä vuosittain toteutettavilla kehi-tyskeskusteluilla. Projektin koulutussuunnitelma vuodelle 2012 laadittiin loppuvuodesta 2011. Kou-lutussuunnitelman sisällössä huomioitiin projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava am-mattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektin koulutustarve painottuu luonnollisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun päätöksenteon keinoihin liittyvään koulutuk-seen.

4.3.3 Johtoryhmä

Tuetusti päätöksentekoon -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vas-taamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryh-mä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2011 aikana tapaamisia oli 2 kertaa.

Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä

Tuetusti päätöksentekoon -projektin johto-ryhmän tehtäviä

Esittää projektin käynnistämistä ja päättä-mistä säätiön hallitukselle.

Projektin johtoryhmään kuuluu projektipääl-likkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja.

Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän.

Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat sekä vahvistaa tavoitteet.

Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittä-mispäällikkö.

Suuntaa resurssit. Kokoontuu 1-2 kk välein tai tarvittaessa.

Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan.

Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista sekä arvioi toimintaa.

Huolehtii projektin oppimisprosessin johta-misesta ja projektin tarvitsemasta tuesta.

Vastaa viime kädessä projektin onnistumi-sesta.

22

4.3.4 Fyysiset ja taloudelliset resurssit

Projektille vuokrattiin toimistotilat Iisalmesta (8/2011) ja Mikkelistä (10/2011). Projekti on myös hyödyntänyt Savon vammaisasuntosäätiön olemassa olevia tiloja molemmilla paikkakunnilla sekä säätiön toimiston neuvottelutilaa Kuopiossa. Tuetusti päätöksentekoon-projektin tulot vuosina 2011–2014 koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C-avustuksesta, mikä on yhteensä 400 000 €. Talouden seurantaa avus-tuksen käytöstä toteutetaan seuraavasti.

Tammikuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden

budjetin päivitys

Huhtikuu: Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray)

Elokuu: Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu

4.3.5 Projektin arvot

Projektille laadittiin arvot vuoden 2011 lopussa. Arvot ovat yhdensuuntaiset projektin tavoiteltavien vaikutusten ja Savon vammaisasuntosäätiön Kehittämisyksikön arvojen kanssa.

Ihminen on arvokas oman elämänsä asiantuntija riippumatta käyttämästään kommunikaa-

tiokeinosta.

Jokaisella ihmisellä on oikeus valinnanvapauteen, päätöksentekoon ja osallisuuteen häntä

itseään koskevissa asioissa.

Jokainen ihminen ansaitsee tulla aidosti kuulluksi.

Jokainen ihminen tarvitsee riittävän tuen mahdollistamaan täysivaltaisen elämän.

4.3.6 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Henkilöstö ja projektinhallinta-prosessi on edennyt suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Pro-jektin taloudelliset resurssit ovat olleet riittävät suhteessa laadittuun toimintasuunnitelmaan. Toi-minnan käynnistymistä ja oikeaa suuntaa ovat tukeneet ja projektin alussa valikoituneet projektia tukevat yhteistyökumppanuudet, realistisesti suunniteltu projektin työsuunnitelma, johdon tuki ja työhönsä motivoituneet, ammattitaitoiset työntekijät.

23

5 VIESTINNÄLLÄ TEHOA LEVITTÄMISEEN Projektin yhteistyön tavoitteena eri yhteistyötahojen kanssa on tukea projektin tavoitteiden toteu-tumista ja mahdollistaa onnistumiset. Onnistunut yhteistyö projektin aikana on osa tulosten levittä-misen valmistelua. Onnistuneella tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteis-työverkostoihin. Sillä varmistetaan johdonmukainen ja tehokas viestintä projektin toiminnan laadus-ta, kehittämiskohteista, vaiheista ja tuloksista kaikille projektin toteuttamisen kannalta tärkeille ta-hoille. Projektille laaditun yhteistyösuunnitelman (LIITE 4) tavoitteena on toimia työvälineenä projektitiimil-le ja projektin eri osapuolille. Yhteistyösuunnitelma sisältää yhteistyön muodon ja tiiviyden, kohde-ryhmät ja toimenpiteet sekä vastuutahot. Tarkempi yksityiskohtainen yhteistyö kirjataan suunnitel-man mukaisesti yhteistyönseurantaan. Projektin yhteistyö jaetaan juurrutus-, tiedotus-, herätys- ja tietoinen -tason toimintaan. Projektin yhteistyökumppanit toimivat joko yhdellä tai useammalla tasolla ollessaan mukana projektin erilai-sissa toimintamuodoissa. Juurrutustyössä ovat mukana yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilö-keskeisen toiminnan yhteistyökumppanit sekä Savon Vammaisasuntosäätiö eri toimintamuotojen kautta. Tiedotustyössä ovat mukana projektin toiminnasta kiinnostuneet tahot, joiden kiinnostus voi mahdollisesti tiedotustyön kautta muuttua juurrutukseksi. Herätystason työskentelyyn osallistuvat muun muassa suuri yleisö, lehdistö ja useat eri tahot vammaisalalla, joiden kanssa projekti tekee yhteistyötä. Tietoinen taso tarkoittaa, että näiden yhteistyökumppaneiden toiminnasta projektin täytyy olla tietoinen, mutta viestintä heihin päin ei ole tiivistä. Seuraavaksi väliraportissa kuvataan yhteistoiminnallisen kehittämisen ja yksilökeskeisen työsken-telyn lisäksi projektin keskeisiä yhteistyönmuotoja ja yhteistyökumppaneita.

5.1 Ohjausryhmän toiminnasta arjen asiantuntemusta

Tuetusti päätöksentekoon -ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantunte-mus projektin toiminnan tueksi. Projektin toiminta-alue käsittää koko Savon, joten Tuetusti päätök-sentekoon -projekti perustaa 2 alueellista ohjausryhmää; Etelä-Savo ja Pohjois-Savo. Ryhmien toiminnalla pyritään hakemaan ohjausta juuri näiden alueiden toimintaan. Ryhmät koostuvat alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyös-sä. Ohjausryhmiin pyydetään toimijoita erilaisista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostois-ta. Ohjausryhmän jäsenet ovat jollakin tavalla tukemassa tai mahdollistamassa tuettua päätöksen-tekoa arjessa. Ohjausryhmän jäsenet tekevät työtä, jossa pääsevät tukemaan asiakkaita päätök-senteossa, ovat oman perustehtävänsä kautta mukana päätöksentekoprosesseissa ja kohtaavat omassa työssään asiakkaita, joiden palveluista ovat työnsä kautta yhdessä päättämässä. Kahden alueellisen ryhmän lisäksi projekti perustaa asiantuntijaryhmän. Tähän ryhmään kutsutaan jäseniä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja toimivat erityistä tukea tarvitsevien ihmisten pa-rissa. Jäsenet tulevat koko Savon alueelta ja ryhmän kokoonpano voi vaihdella ryhmässä käsitel-tävän teeman mukaan. Ohjausryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maalis-kuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Vuoden 2011 syksyllä Map-projektilla ja Tuetusti päätöksente-koon -projektilla oli yhteinen ohjausryhmä, josta vuoden 2012 aikana muotoutuu oma projektin tar-peisiin vastaava ohjausryhmä. Tuetusti päätöksentekoon -projektin ensimmäiset alueelliset ohjaus-ryhmät kokoontuvat toukokuussa 2012.

24

Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsi-teltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen tapaa-mista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä säätiön kehittämispäällikkö ja sihteerinä sekä asioiden esittelijänä projektipäällikkö. Etelä-Savon ohjausryhmän toimintaan osallistuu tämän li-säksi projektiohjaaja, joka voi myös tarvittaessa kutsua koolle ohjausryhmän. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta.

Tuetusti päätöksentekoon -projektin ohjausryhmän tehtäviä:

Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia.

Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asian-tuntijana. Erityisesti kommunikaatiomenetelmiin ja tuetun päätöksentein keinoihin liittyvis-sä asioissa tuo alan ajankohtaista tietoa projektin toiminnan suunnitteluun ja arvioimi-seen.

Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa.

Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan.

Ohjausryhmän edustajat osallistuvat projektin levittämis- ja juurruttamistyöhön omissa työympäristöissään ja verkostoissaan.

Tuetusti Päätöksentekoon -projektin ohjausryhmä (Etelä-Savo)

Nimi Edustustaho Tehtävä ohjausryhmässä

Kirsi Ruutala, kehittämispääl-likkö

Savon vammaisasuntosäätiö, Kehit-tämisyksikkö

Puheenjohtaja

Virpi Puikkonen, projektioh-jaaja

Tuetusti päätöksentekoon -projekti

Maarit Mykkänen, projekti-päällikkö

Tuetusti päätöksentekoon -projekti

Arja Tirronen, palveluohjaaja Mikkelin kaupunki

Anna Tolvanen, vastaava ohjaaja

Vaalijala, Punkaharjun yksiköt Koi-vukoti ja metsätähti

Anna Heino, vastaava ohjaaja Saulinpuiston palvelukoti, Savas

Silja Ikonen, puheterapeutti Vaalijala

Anni Musakka-Outinen, pal-veluohjaaja

Hirvensalmi ja Otava

Päivi Mertanen, palvelukodin Savisillan palvelukoti, Savas

25

johtaja

Anttolan ryhmäkoti, Savon vam-maisasuntosäätiö

Kokemusasiantuntijuus

Johanna Huhtala Bovallius ammattiopisto, Mikkeli

Tuetusti Päätöksentekoon -projektin ohjausryhmä (Pohjois-Savo)

Nimi Edustustaho Tehtävä ohjausryhmässä

Kirsi Ruutala, kehittämispääl-likkö

Savon vammaisasuntosäätiö, Kehit-tämisyksikkö

Puheenjohtaja

Maarit Mykkänen, projekti-päällikkö

Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Mari Leinonen, ohjaaja Ylä-Savon Sote/Pihlajakoti

Hanne Seppänen, vs. sosiaa-lityöntekijä

Ylä-Savon Sote/Vammaispalvelut

Jarmo Kokkonen, ohjaaja Lapinlahden kunta, Jussinpiha

Heli Malkki, palvelukodin joh-taja

Kallion palvelukoti

Kristiina Turkki/Heli Kaivo-oja, omainen

Ylä-Savon autismi- ja aspergeryhdis-tys

Kuopion Hoiva ry

Satu Saraste, vastaava oh-jaaja

Metsolakoti, Runni

Maija Lehikoinen, yksiköiden johtaja

Siilinjärven kunta, Päivänkierto

Ylä-Savon Sote Kokemusasiantuntijuus

Johanna Tingvall/Erkki Piiro-nen

Honkalampi säätiön tulkkikeskus

5.2 Kumppanuuskehittäminen – vastavuoroista levittämistyötä

Kumppanuuskehittämisen tavoitteena on avoin yhteistyö, vuoropuhelu ja hyvien toimintatapojen tiedottaminen kumppaneille. Vammaisten henkilöiden tuettua päätöksentekoa tarkastellaan eri näkökulmista eri verkostoissa niin, että päämääränä on tasavertaisuus päätöksenteossa. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa sekä mielipiteiden vaihdossa eri työskentelymal-leista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja kehittää niitä työskente-lymalleja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottavaksi.

26

5.2.1 Vastavuoroisuutta emo-organisaatiossa

Projektin toiminnan tavoitteena on, että Savon vammaisasuntosäätiön ohjaajat ja asiakkaat ovat mukana projektin levittämis- ja juurruttamistyössä koko projektin elinkaaren ajan. Projekti pyrkii toiminnallaan viestittämään avoimuudesta säätiön sisällä sekä ulkopuolella ja luomaan kehittämis-työlle otollisia vastavuoroisia yhteistyöverkostoja. Projekti on syksystä 2011 asti tiedottanut laajasti yksiköissä toiminnastaan sekä teemoista omaan toimintaan liittyen. Tavoitteena on laatia tiedotus- ja koulutusmateriaalia, jotka olisivat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Syksyn 2011 aikana projekti suunnitteli kaikkia Savon vammaisasuntosäätiön yksiköitä koskevaa toimintaa, mikä olisi juurrutettavissa säätiön palvelutoimintaan. Keväällä 2012 projekti edelleen suunnittelee yksiköiden kommunikaatiovastaavien kehittämistiimin käynnistämistä ja syksyllä 2012 käynnistetään kolme alueellista tiimiä. Projekti on osallistunut syksystä 2011 asti emo-organisaation Minun elämäni suunnitelman kehit-tämis- ja juurruttamistyöhön. Projekti tuo suunnittelutyöhön tuetun päätöksenteon ja erilaisten kommunikaatiomenetelmien näkökulmaa. Omassa toiminnassaan projektilla on mahdollisuus levit-tää suunnitelman käytäntöjä yhteistyökumppaneiden toimintaan. Syksyllä 2011 aloitettiin valmistautuminen tuleviin Bikva-arviointeihin ja keväällä 2012 projekti toi-mii keskustelijana kahdessa Savon vammaisasuntosäätiön yksikössä. Projekti huomioi asiakkai-den erilaiset mahdollisuudet osallistua ja käyttää omaa kommunikaatiomenetelmää arvioinneissa.

5.3 Tiedon, hyvien käytäntöjen ja onnistuneiden päätöksentekoprosesseiden kerääminen

Projektin ensisijaisena tehtävänä on kartoittaa olemassa olevaa tietoa sekä työstää ja koota ole-massa olevasta tiedosta koulutusmateriaalia erilaisista kommunikaatiomenetelmistä sekä tuetun päätöksenteon keinoista. Kerätystä tiedosta, projektin toiminnan kautta hankitusta kokemustiedos-ta ja onnistuneista tuetun päätöksenteon prosesseista projekti tuottaa vuonna 2014 Oppaan tue-tusta päätöksenteosta.

Tietoa on kerätty projektissa

osallistumalla aihepiirin koulutuksiin ja keskustelutilaisuuksiin

tutustumalla aihetta koskettaviin tutkimuksiin, artikkeleihin, ammattikirjallisuuteen yms.

yhteistyöllä vertaisprojekteihin ja muihin teemaa edistäviin työntekijöihin

keskustelemalla asiakkaiden ja vammaisalan henkilöstön kanssa

Loka-marraskuussa 2011 projekti toteutti kyselyn Pohjois- ja Etelä-Savon vammaispalveluiden yksiköihin sekä Savon vammaisasuntosäätiön sisällä että ulkopuolella. Kyselyn avulla projekti sai ajankohtaista tietoa, kuinka tuettu päätöksenteko näkyy asiakkaiden arjessa, millaisia keinoja eri-laisissa yksiköissä on aktiivisesti käytössä ja millaisilla asioilla uskotaan edistettävän tuettua pää-töksentekoa. Tuetun päätöksenteon- kyselyn yhteenveto koskien projektin suunnitteluun saatua tietoa Kyselyitä lähetettiin postitse ja sähköpostitse yhteensä 87 kpl. Vastauksia palautui 32 kpl. Vasta-usprosentti oli n. 37 %.

27

Tuettua päätöksentekoa edistävät työvälineet/menetelmät ja niiden käyttö asiakastyössä:

Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät:

• päämiesajattelu • kunnioitetaan asiakkaan valintoja ja päätöksiä • itsemääräämisoikeuden lisääminen ja tukeminen omannäköiseen elämään • asiakkaan vastuuttaminen omiin asioihin

Toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä:

• asioiden käsittely etukäteen, tilanteiden ennakointi ja riittävän ajan antaminen • vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen • vaihtoehtojen etsiminen • valintojen tekemisen opettelu • valintojen/ratkaisujen etujen ja haittojen punnitseminen • annetaan riittävästi tietoa päätettävistä asioista ja valintojen vaikutuksista • luodaan ja harjoitellaan päätöksentekotilanteita ja sen konkreettisia seurauksia

Konkreettiset työvälineet/menetelmät:

• kaikki kommunikaatiota ja puhetta tukevat/korvaavat menetelmät • toiminnalliset menetelmät; Kartat, Polut, tukikeskustelut, sosiaaliset tarinat • yhteisökokoukset • omaohjaajuus, tukihenkilön käyttö, henkilökohtainen apu • tulkkipalvelu • vertaistuki

Monet ovat tietoisia siitä, millä menetelmillä päämiehisyyttä ja päätöksentekoa voidaan tukea, mut-ta arkuutta käyttää näitä menetelmiä vielä on. Kouluttautumista päämiehisyyteen ja erilaisten me-netelmien käyttöön on parhaillaan menossa ja tätä kautta toivotaan saavutettavan rohkeutta ja varmuutta. Eniten toimintamalleista ja konkreettisista menetelmistä käytössä kerrottiin olevan vaih-toehtojen antaminen, kommunikaatiota tukevat menetelmät, yhteisökokoukset, omaohjaajuus, tuki-keskustelut sekä yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineistä Kartat ja Polut.

28

Asiakkaiden valintatilanteet arjen päivittäisissä toiminnoissa:

Eniten asiakkaille annetaan mahdollisuuksia tehdä valintoja arjen luonnollisissa tilanteissa kuten ruokailuun, pukeutumiseen, vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin liittyen. Näitä arkielämän valin-toja tehdään päivittäin. Tarvittaessa annetaan vaihtoehtoja valintoihin sekä käytetään kommuni-kaatiota tai päätöksentekoa edistäviä menetelmiä. Yhteisökokouksien kautta annetaan mahdolli-suuksia vaikuttaa koko asuinyhteisöä koskeviin asioihin. Yhä enemmän kysytään asiakkaiden mie-lipiteitä heidän palavereihinsa osallistuvista henkilöistä ja siitä kenelle he haluavat asioistaan ker-toa.

Tuetun päätöksenteon edistäminen:

Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät:

• positiivinen asenne ja avarakatseisuus • aito läsnäolo, kuunteleminen, kannustus ja rohkaisu • itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen tukeminen • vastuun antaminen ja luottaminen asiakkaan kykyihin • yksilöllisyyden huomioiminen

Ympäristöön liittyvät:

• asiakkaalle sopivaksi muokattu rauhallinen ympäristö ja hyvä ilmapiiri

Toimintamallit ja menetelmät:

• asiakkaan läsnäolo häntä itseään koskevissa asioissa • asioiden käsittely etukäteen ja riittävän ajan antaminen • riittävän tuen antaminen • vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen • luodaan mahdollisuuksia valintoihin • annetaan riittävästi tietoa vaihtoehdoista • päätöksenteon harjoitteleminen • kaikki kommunikaatiota tukevat menetelmät • toiminnallisten menetelmien käyttö

Verkostoihin liittyvät: • toimiva vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö eri verkostojen kanssa • keskusteleva ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä tukee erilaisten toimintamenetelmien käyt-tämistä • työntekijät ja läheiset toimivat yhdessä sovitulla tavalla toistensa työtä tukien • henkilökunnan joustavuus ja sitoutuneisuus työhön, tiedonsiirto ja hyvien käytäntöjen vaihto työntekijöiden kesken • perinteisen edunvalvonnan korvaaminen päätöksentekoa tukevalla tavalla

5.4 Tiedotusmateriaali

Projektin viestimisen ja toiminnan näkyväksi tekemisen tueksi suunniteltiin projektin visuaalinen ilme yhdessä mainostoimisto AD kiivin kanssa syksyllä 2011. Projektin esitteiden ja tiedotusmate-riaalin suunnittelun lähtökohtana oli selkeä, selkeäkielinen, kaikki kohderyhmät tavoittava materi-aali. Materiaalin tavoitteena on tiedottaa tuetusta päätöksenteosta ja itsemääräämisoikeudesta ja herättää samalla lukijan mielenkiinto teemaa kohtaan.

29

Projektissa tuotettua materiaalia on jaettu projektin yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Materiaaliin voit tutustua projektin www-sivuilla osoitteessa www.savas.fi/tuetusti_paatoksentekoon/

5.5 Toiminnasta opittua, havaintoja ja johtopäätöksiä

Projektin viestimisen tukena on projektissa loppuvuodesta 2011 laadittu yhteistyösuunnitelma. Yh-teistyösuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Johtopäätöksiä ja huomioitavaa

pääyhteistyökumppaneiden kanssa laadittavat omat viestimis- ja juurruttamissuunnitelmat laajempi lehdistötiedote projektin alueellisista toimintamuodoista alueellisen ohjausryhmätoiminnan käynnistäminen toukokuussa 2012

30

6 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN Projektin lopputuotoksena laaditaan koulutus- ja tiedotusmateriaalia tuetun päätöksenteon-keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä. Kuinka mahdollistetaan tukea tarvitsevan henkilön mahdollisimman itsenäinen päätöksenteko. Materiaali sisältää hyviä käytäntöjä ja käytännön ideoi-ta henkilökunnalle. Oppaassa kuvataan onnistunut asiakasprosessi päätöksentekotilanteessa. Ma-teriaalia on mahdollisuus käyttää säätiön sisäisissä ja ulkoisissa koulutuksissa projektin päättymi-sen jälkeen. Lisäksi laaditaan opas vammaisille henkilöille tuetusta päätöksenteosta ja sen mahdollisuuksista omannäköisen elämänsuunnittelussa. Oppaan tuottamista selkokielellä/vaihtoehtoisella kommuni-kaatiotavalla selvitetään projektin aikana. Oppaat ovat vapaasti ladattavissa säätiön www-sivuilta ja opasta jaetaan kaikille projektin yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Projektin tuotosten juurruttamisesta projektin aikana ja projektin toiminta-ajan jälkeen laaditaan suunnitelma, jossa avataan toimivia ja hyväksi havaittuja levittämis- ja juurruttamistoimenpiteitä. Projektin tavoitteena on juurruttaa tietoa ja hyviä toimintakäytänteitä ja työmenetelmiä eri toimin-taympäristöihin. Projektin juurruttamisprosessiin osallistuu sidosryhmät ja yhteistyökumppanit oman työnsä kautta ja heidän kanssaan pyritään projektin toiminnan aikana sopimaan juurrutus-työstä. Eri osapuolten sitoutumista juurruttamiseen pyritään vahvistamaan sillä, että he näkevät projektin edistävän myös heidän omien tavoitteidensa toteutumista. Juurruttamisen tasoina ovat Savas, alueellinen ja valtakunnallinen taso.

31

LIITE 1 PROJEKTIN TYÖSUUNNITELMA 2011–2014

(Vastuutaho: PP= projektipäällikkö, PT= projektityöntekijä, KP=kehittämispäällikkö)

KÄYTÄNNÖNTOIMET

AIKATAULU

VASTUUTAHO

VERKOSTOITUMINEN

Yhteistyöverkostojen kartoittaminen, aihepiirin tie-

toon ja kokemuksiin tutustuminen (Pohjois-Savo)

2011–2012 V PP/KP/PT

-Alkutilanteen kartoitus;kysely Savaksen yksiköihin,

kuntiin ja yksityisille palveluntuottajille/10/2011

- kartoituksen analysointi 1/2012 V

- kyselyn kooste jakoon 2/2012 V

syksy 2011 PP/PT

Projektitiedottaminen (Pohjois-Savon kunnat ja

palveluntuottajat, järjestöt)

-sähköposti 9/2011, 10/2011, 11/2011 V

9-11/2011 PP

Verkostoitumistapaamiset ja yhteistyömuodoista

keskusteleminen

-Ylä-Savon Sote 11-12/2011 V

arviointikeskustelu 5/2012

-Savon Vammaisasuntosäätiö 11/2011 V

arviointikeskustelu 5/2012

9-12/2011 PP/KP

Yhteistyön muodoista sopiminen (MAP) V 9/2011 PP/KP

Yhteistyön muodoista sopiminen (Savas- yksiköt)

-kommunikaatiovastaavien tiimi 12/2011 V

tiimien käynnistys 9/2012

-Messi-työryhmä 10/2011-2012 V

10/2011 PP/KP

Ohjausryhmän perustaminen

-yhteistyötahojen kartoitus syksy/2011 V

1/2012 PP/KP

YDINPROSESSI: LEVITTÄÄ JA JUURRUTTAA TIETOATUETUN PÄÄTÖKSENTE-ON KEINOISTA JA KOMMUNIKAATIOMENETELMISTÄ

PROSESSI: YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

32

-ohjausryhmän koolle kutsuminen 5-6/2012 V

Yhteistyön muodoista sopiminen (Kvl)

-verkostotapaaminen 1/2012 V

1/2012 PP/KP

Yhteistyönmuodoista sopiminen

- Alueelliset kehittämistiimit syksy/2012

2/2012 PP/KP

Yhteistyön muodoista sopiminen pilottiyksiköiden

kanssa

-Kallio 10-11/2011 V

-Ylä-Savon Sote 12/2011 V

12/2011 PP

Vertaistapaamiset (kvl) 1krt/vuosi 2012–2014 PP/KP

TOIMINNAN SUUNNITTELU

Kehittämistyössä tarvittavan tiedon hankkiminen

mahdollisimman laajasti; tutustumiskäynnit, koulu-

tukset, seminaarit, konsultaatiot.

9/2011–2014 PP/PT

Pilottiyksiköiden koulutus ym. tarpeen kartoitus

-alkukartoitus työntekijöille (Kallio 11/2011, 11-

12/2011 Ylä-Savon Sote) V

1-2/2012 PP

Aikatauluista ja kustannuksista sopiminen

-Kallio 11/2011 V

-Ylä-Savon Sote 12/2011 V

2/2012 PP/KP

Toiminnan sisällön ja muodoista sopiminen V kevät/2012 PP

Materiaalin kartoitus, työstäminen ja kehittäminen

-materiaalin hankinta V

-koulutusmateriaalin työstäminen V

3-4/2012 PP/PT

33

KEHITTÄMISTYÖ PILOTTIYKSIKÖISSÄ

Työskentelyn aloitus

-Kallio 1/2012 V

-Ylä-Savon SOTE 1/2012 V

2012 PP

Kouluttajien ja asiantuntijoiden kanssa yhteistyöstä

sopiminen V

1/2012 PP/KP

Kehittämistyö pilottiyksiköissä; kouluttaminen, oh-

jaaminen, konsultointi yms.

-Kallio 1-12/2012

-Ylä-Savon Sote 1-12/2012

2012-4/2014 PP/PT/ulkopuolis

et kouluttajat

Tiedon levittäminen kaikille yhteistyökumppaneille 2012–2014 PP/PT

Lehdistötiedote yhteistoiminnallisesta kehittämises-

tä V

10/2012 PP

TIEDON KOOSTAMINEN

Kartoitus tuetun päätöksenteon mahdollisuuksista

ja haasteista (Savas-yksiköt, kunnat, yksityiset pal-

veluntuottajat, koulut) 11/2011 V

2012 PP/PT

Oppilaitoisyhteistyö oppaan toteuttamisessa 9/2013 PP/KP

Oppaan suunnittelutyö alkaa 12/2013 PP/PT

Kehittämistyön kokemuksista opas tuetusta pää-

töksenteosta

9/2014 PP/PT/KP

Seminaari projektin aihepiirin teemoista 2013

Oppaan julkaisemistilaisuus 10/2014 PP/PT

Oppaasta tiedottaminen yhteistyökumppaneille ja

Savaksen sisällä

9-12/2014 PP/PT/KP

34

KÄYTÄNNÖNTOIMET

AIKATAULU

VASTUUTAHO

ASIAKASVERKOSTOJEN LUOMINEN

Asiakasyhteistyön muodoista sopiminen (MAP) V 2/2012 PP/PT

Yhteistyöverkostojen kartoittaminen (kunnat, palve-

luntuottajat, yhdistykset, Savaksen yksiköt)

-projektinviestit 9/2011 V

-esitteiden levittäminen 9-10/2011 V

-kartoitus 11/2011 V

-Savas yksiköihin projekti-info 5/2012 mennessä

11–12/2011 PT

Projektitiedottaminen laajasti (Mikkeli) V 9/2011- PT/PP

Verkostoitumistapaamiset ja yhteistyön muodoista

keskustelu

-Mikkeli 11/2011 V

-Vaalijala

-Savas 1/2012 V

12/2011-1/2012 PT

Ohjausryhmän ohjauksesta sopiminen

-ohjausryhmän kokoonpanon suunnittelu V

-ohjausryhmän koolle kutsuminen V

1/2012 PT/PP

Yhteistyö vertaisprojektien kanssa

-Kvl 1/2012 V

1/2012 PT/PP

Asiakasrajaukset ja kriteerien muodostaminen

-asiakaskriteerit 12/2011 V

-asiakasprosessin kuvaus kevät/2012

12/2011 PT

Asiakkaiden valinta, Asiakastyön muodoista sopi-

minen /aikataulut

Mikkelin kaupunki 11/2011 V

Savon Vammaisasuntosäätiö 1/2012 V

Vaalijala

2/2012 PT/PP

TOIMINNAN SUUNNITTELU

PROSESSI: YKSILÖKESKEINEN TOIMINTA

35

Aihepiiriin, työvälineisiin yms. tutustuminen. Koulu-

tukset, vierailukäynnit, konsultoinnit yms.

-työmenetelmiin perehtyminen 12/2011 V

-koulutuksia keskitetysti kevät 2012

-työvälineiden ja kommunikaatiomateriaalin hankin-

ta 10/2011->

10/2011–2014 PT/PP

Asiakkaiden, läheisten ja ohjaajien haastattelu,

tiedon kerääminen

3/2012 PT

Asiakastyön sisällön ja tavoitteiden suunnittelu 12/2011-4/2012 PT

ASIAKASTYÖN ALOITUS

Asiakastyön aloitus V 6/2012 PT

Asiakastyön toteuttaminen, tuetun päätöksenteon

edistäminen

Asiakastyö alkaa 3/2012 V

6/2012-4/2014 PT

Materiaalin kartoitus, työstäminen ja kehittäminen,

Perehtyminen.

2012–2014 PT/PP

Asiakastyön vaikuttavuuden arviointi; keskustelut

lähiyhteisöjen kanssa ja asiakkaiden kanssa.

11/2012 PT

Toiminnasta tiedottaminen (lehdet, internet, yhteis-

työkumppaneille)

-lehdistötiedote 3/2012 V

2012–2014 PT/PP

TIEDON DOKUMENTOINTI

Asiakastyön kirjaaminen V 2012–2014 PT

Kokemusten ja hyvien käytäntöjen analysointi 4/2014 PT

Kokemusten hyödyntäminen oppaan työstämises-

sä

5/2014 PT

36

KÄYTÄNNÖNTOIMET

AIKATAULU

VASTUUTAHO

Projektin toimintasuunnitelman laatiminen (vuosit-

tain syyskuu) V

9/2011 PP

Riskienhallintasuunnitelma V 9/2011 PP

Yhteistyösuunnitelma

sidosryhmäanalyysi 12/2011 V

9/2011 PP

Työsuunnitelma

-päivitys kuukausittain

9/2011 PP

Vaiheistus-suunnitelma V 10/2011 PP

Projektin ilmeen suunnittelu V 10/2011 PP/PT

Projektityöntekijän perehdytys (jatkuvaa) 10/2011 PP/KP

Projektin esitteiden ja julisteiden suunnittelu sekä

tuottaminen V

11/2011 PP/PT

Koulutussuunnitelma V 12/2011 PP/PT

Arviointisuunnitelma V kevät 2012 PP/KP

Toimintakertomus

Talouden seuranta jatkuvaa PP/KP/TJ

Väliraportit ja vuosiselvitykset ohjeen mukaan PP

Ohjausryhmätapaamiset 2-3 krt/vuosi PP/KP/PT

Johtoryhmä tapaamiset V 1-2kk välein PP/KP

Ray:n projektiseloste syyskuu 2011–

2014

PP/KP

Projektin tiedonhallinta; arkistointi jatkuvaa, loppu-

vuosi

PP/PT

Kehityskeskustelut V vuosittain PP/KP/PT

Työnohjaus tarpeen mukaan PP/PT

PROSESSI: HENKILÖSTÖ- JA PROJEKTINHALLINTA

37

Projektimateriaalin jakaminen 11/2011–12/2014 PP/PT/KP

38

LIITE 2 Tuetusti päätöksentekoon -projektin arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa projektin toimintaa ja arvioinnin tulosten myötä pystytään vastaamaan nopeasti muutostarpeisiin ja nähdään tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten tulokset. Arviointisuunni-telmassa käydään läpi jokainen projektin toimintaprosessi ja määritellään arviointi seuraavien pe-rusteiden mukaan. Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa toteu-tetaan vertaamalla toteutunutta toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Projektipäällikkö vastaa projektin toimintaprosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioinnista ja raportoi projek-tin toteutumisesta projektin johtoryhmälle.

Tuloksellisuus = Vaikutukset

levittämisprojektilla ei ole erikseen määriteltyjä tuloksia eri toimintamuotojen kautta onnistunut levittä-mis/juurruttamistyö on projektin vaikutuksia sekä tuloksia

Tarkoituksenmukaisuus; prosessien toiminnan laatu

toiminnan kautta saatu palaute prosessien laadukkuudesta asiakas-, sidosryhmä- ja työntekijätyytyväisyys

Tehokkuus resurssien käyttö suhteessa projektin tavoitteisiin ja tulok-siin

Pysyvyys tulosten juurtumisen ja hyödynnettävyyden arviointia arvioinnin kohteena pääprosessit

39

Levittämis- ja juurruttamistyön prosesseiden arviointi Yleinen tavoite: Itsemääräämisoikeus ja päämiehisyys arjessa vahvistuu ja mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon kasvaa. Vaikutusten ja tuloksellisuuden myötä prosessisin kautta syntyy Opas Tuetusta Päätöksenteosta vammaisalan työntekijöille ja sekä tukea tarvitseville henkilöille.

ARVIOINTIPERUSTE: Tuloksellisuus = Vaikutukset

Kriteerit asiakastyön tuloksille ja vaikutuksille Välittömät vaikutukset: asiakastyöllä on tutkittavasti edistetty tukea tarvitsevan henkilön tuetun päätöksenteon toteutumista Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta asiakkaan lähiverkoston, yhteistyökumppaneiden ja mui-den sidosryhmien tietoisuus tuetusta päätöksenteosta on kasvanut ja heidän mahdollisuudet tu-kea asiakkaita tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin ennen Arviointikysymykset Välittömät vaikutukset Asiakkaiden lähtötilanteen kartoitus – vaikutukset Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi? Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi arjen päätöksentekotilan-teissa? Onko sinulla mahdollisuus tehdä päätöksiä omaa elämääsi koskevissa asioissa? Onko sinulla mahdollisuus tehdä valintoja vaihtoehdoista? Missä asioissa voit tehdä päätöksiä? Onko sinulla mahdollisuus määritellä millaista tukea tarvitset päätöksentekotilanteisiin? Onko sinulla mahdollisuus kantaa vastuuta omista päätöksistä? Onko sinulla mahdollisuus päättää ihmiset, jotka tukevat sinua päätöksentekotilanteissa? Oma tunteesi yhteiskunnan jäsenyydestä? (Maslowin tarvehierarkia) Millaisia konkreettisia vaikutuksia toimintaan osallistumisella on ollut elämääsi? Mitä uutta ja hyödyllistä osallistuminen sai sinun elämässäsi aikaan? Mitkä tekijät uskoisit olevan muutosten takana? Miten toimintaa olisi hyvä kehittää? Välilliset vaikutukset Lähiyhteisön/Läheisen alkutilanteen kartoitus—vaikutukset Onko tietoisuus tuetun päätöksenteon keinoista ja kommunikaatiomenetelmistä lisääntynyt? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta tekemään omia päätöksiä? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakkaan kommunikaatiota? Pystyttekö vastaamaan asiakkaan kommunikointialoitteisiin? Onko teillä mahdollisuus huomioida asiakkaan omat päätökset hänen elämän suunnittelussaan? Onko teillä mahdollisuus tarjota asiakkaalle yksilöllistä tukea päätöksentekotilanteisiin? Oletko huolissasi läheisesi mahdollisuudesta tulla kuulluksi? (kuvaile asteikolla) Näiden lisäksi myös haastatellaan asiakkaan kysymykset ja lähiverkoston havainnointi asiakkaan

Toiminnallinen tavoite: Yksilökeskeinen toiminta

40

elämän alkutilanteesta ja hänen elämässään tapahtuneista muutoksista. Palveluista päättävät tahot Onko teillä mahdollisuus kuulla ja huomioida asiakkaan toiveita ja tarpeita palvelujen suunnitte-lussa? Onko teillä mahdollisuus tukea asiakasta päätöksentekotilanteissa?

Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta ja havainnointi lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomalleen pohjalta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja) 5/2012 alkukartoitus (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset) 12/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot) 5/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot) jatkuvaa arviointia (asiakaskertomukset/sosiaalitiedot, havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkos-toissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun

ARVIOINTIPERUSTE: Yksilökeskeisen työn laatu/tarkoituksen mukaisuus (palautetta projektin toiminnasta)

Kriteerit yksilökeskeisen työn laadukkaalle ja tarkoituksenmukaiselle etenemiselle Asiakastyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa asiakkaan odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön Sidosryhmien (yhteistyökumppanit, palveluista päättävät tahot) tyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana projektin käyttämät työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia asiakkaiden ja sidosryhmien kan-nalta yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, tiedonkulku toiminta vastaa odotuksia Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta

41

yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän tyytyväisyys asiakastyöllä selkeä määritelmä asiakastyön yleiset ja asiakkaan yksilölliset tavoitteet ovat selkeät asiakas ymmärtää millaisessa toiminnassa on osallisena työmenetelmät vastaavat asiakkaan tarpeita ja omaa ammattitaitoa asiakas tulee aidosti kuulluksi kohdelluksi tasa-arvoiseksi asiakastyössä yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa asiakkaan odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua asiakas pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti oman työskentelyn itsearviointia monipuolisesti Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti asiakastyö on määritelty; yleiset ja yksilölliset tavoitteet? Tuntevatko asiakkaat ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat mukana? Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat asiakkaan ja sidosryhmien tarpeita? Miten asiakkaan oma ääni on tullut kuuluviin projektin toiminnassa? (tasa-arvoisuus, toiminnan kehittäminen) Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisältö, tapaamisten järjestely, tie-dotus, työntekijän ammattitaito) Onko toiminta vastannut asiakkaan/sidosryhmien odotuksia? Jos ei niin, kuinka sitä tulisi kehittää. Onko asiakas/sidosryhmät kokeneet toiminnan/projektin henkilön turvallisena ja helposti lähestyt-tävänä? Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (verkostoituminen, dialogisuus, tiedo-tus, kehittäminen ) Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteistyöprojektin kanssa arvokasta? Kuinka työntekijä kuvailee/arvioi omaa toimintaansa projektissa? Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus on toteutunut? Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia? Jokaiselle ryhmälle laaditaan lomakkeet, joiden pohjalta arviointihaastattelut toteutetaan.

Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta ja havainnointi lähiyhteisö/läheiset: haastattelu arviointilomalleen pohjalta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta työntekijä: haastattelu arviointilomakkeen ja kehityskeskustelurungon pohjalta

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektiohjaaja) 12/2012 väliarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot, työntekijä)

42

ARVIOINTIPERUSTE: Tehokkuus

Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut.

Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittämistyössä?

Arviointimittarit/-menetelmät: Arviointikeskustelu johtoryhmässä Kehityskeskustelut; työntekijöiden itsearviointi asiakas/sidosryhmä/läheiset- palautteet Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) jatkuvaa itsearviointia ja arviointia koskevaa seurantatiedon keruuta 2/2012 johtoryhmä 2/2012 työntekijöiden itsearviointi Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot Arviointia käytetään projektin ohjaukseen ja suunnitteluun.

05/2013 loppuarviointi (asiakkaat, lähiyhteisö/läheiset, palveluista päättävät tahot, työntekijä) jatkuvaa arviointia (asiakaskertomukset/sosiaalitiedot, havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia 2/2012, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja asiakastyönseurantaan Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yksilökeskeisen työskentelyn jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot

43

ARVIOINTIPERUSTE: Pysyvyys

Arviointikriteerit: projektin vaikutusten leviäminen mahdollisimman laajasti projektin toiminta-alueella tuetun päätöksenteon juurtuminen Arviointikysymykset: Miten projektin vaikutukset ovat juurtuneet projektin jälkeen? Kuinka laajalle vaikutukset ovat levinneet? Onko tuettu päätöksenteko käytetty työmenetelmä projektin oleellisimpien yhteistyökumppaneiden asiakkaiden arjessa? Arviointimittarit tai – menetelmät: jälkiarviointilomake: projektin lopputulosten ja – tuotosten pysyvyys (Savas)

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: 2016- Savas kehittämisyksikkö, kehittämispäällikkö

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: jälkiarvioinnin raportointi rahoittajalle

44

Yleinen tavoite: Tuettu päätöksenteko mahdollistuu työyhteisöjen toiminnassa ja välilliset vaiku-tukset näkyvät asiakkaiden arjessa. Tiedon lisääntymisen myötä toimintatavat kehittyvät. Hyvistä käytännöistä ja yhteistoiminnallisesta kehittämisestä kootun tiedon pohjalta syntyy opas Tuetusta päätöksenteosta.

ARVIOINTIPERUSTE: Tuloksellisuus = Vaikutukset

Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksille ja vaikutuksille Välittömät vaikutukset: toiminnan myötä työyhteisöjen toimintatavat kehittyvät tukemaan entistä paremmin asiakkaan oman äänen kuuluviin tuloa, työyhteisöt kehittävät itse määrittelemiään ke-hittämiskohteita omassa työssään Välilliset vaikutukset: toiminnan kautta työyhteisöjen asiakkaille tulee näkyväksi kehittämistyö, tuettu päätöksenteko ja siihen liittyvät teemat ja heidän yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on pa-rempaa, palvelun tuottajien tietoisuus tuetusta päätöksenteosta on kasvanut ja heidän mahdolli-suudet tukea asiakkaita tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ovat paremmat kuin en-nen Arviointikysymykset Välittömät vaikutukset Työyhteisön alkutilanteen kartoitus-vaikutukset Kuinka tietoinen olet erilaisista kommunikaatiomenetelmistä ja tuetun päätöksenteon keinoista? Ovat edellä mainitut menetelmät käytössä työssä? Onko teillä mahdollisuus (keinot, tietoa, ilmapiiri) tukea asiakasta tekemään valintoja erilaisista vaihtoehdoista? Onko teillä mahdollisuus vastata asiakkaiden kommunikaatioaloitteisiin (ilmeet, eleet, kuvat, viit-tomat)? Onko teillä taitoa kommunikoida asiakkaiden kommunikaatiomenetelmiä käyttäen? Pystyttekö arjen tilanteissa tukemaan asiakasta päätöksentekotilanteissa (ennen tilannetta-tilanteessa ja sen jälkeen)? Huolehditteko, että asiakkaalla on tukena päätöksenteossa hänen itsensä valitsemat henki-löt/henkilö? Miten toimintaan osallistuminen konkreettisesti vaikutti työyhteisön toimintaan? Toiminnan merki-tys? Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana? Miten toimintaa tulisi kehittää? Välilliset vaikutukset Asiakkaiden tilanteen arviointi vaikutuksista Tuletko kuulluksi (tarpeet/toiveet/tunteet) lähiyhteisössäsi? Onko sinulla mahdollisuus käyttää omaa kommunikointimenetelmääsi lähiyhteisössäsi? Oletko sinulla mahdollisuus tehdä omaa elämääsi koskevia päätöksiä? Onko sinulla mahdollisuus tehdä valintoja erilaisista vaihtoehdoista? Missä asioissa voit tehdä päätöksiä? Oletko osannut/saanut tukea yksilöllisen tuen määrittelyyn koskien päätöksentekotilanteita? Onko sinulla mahdollisuus kantaa vastuuta omista päätöksistä?

Toiminnallinen tavoite: Yhteistoiminnallinen kehittäminen

45

Onko sinulla mahdollisuus valita ihmiset, jotka tukevat sinua päätöksentekotilanteissa? Oma tunteesi yhteiskunnan jäsenyydestä? (Maslowin tarvehierarkia) Palvelun tuottajat Näkyykö tuettu päätöksenteko organisaation laatukriteereissä, toimintaohjeissa yms.? Onko henkilökunnalla mahdollisuus (resurssi, osaaminen, ilmapiiri…) tukea asiakasta päätöksen-teko tilanteissa riittävästi? Onko asiakkaiden päämiehisyys huomioitu koko asumisprosessissa ja sen suunnittelussa? (op-paat selkokielellä, palvelusuunnitelmapalaverit…) Millaisia konkreettisia vaikutuksia toiminnalla oli teille? Toiminnan merkitys? Mitkä tekijät luulette olevan vaikutusten takana? Miten toimintaa olisi hyvä kehittää?

Arviointimittarit/-menetelmät: asiakkaat: havainnointi, keskustelu työyhteisöt: alkukartoitus työntekijäkohtaisestiyhteenveto yksikkökohtaisesti (Kyselylomake 1 yhteistoiminnallisen kehittämisen työyhteisöille), väli- ja loppuarvioinnit samalla menetelmällä, työntekijän havainnointi asiakkaat: asiakaskoulutuksessa toiminnallinen havainnointi, työyhteisön havainnointi ja arviointi tilanteesta palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta (Kyselylomake 1 teemojen mukaisesti)

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) 12/2011 alkukartoitus (työyhteisöt) 2-3/2012 toiminnallinen havainnointi (asiakkaat) 4/2012 väliarviointi (työyhteisöt omaa toimintaa sekä välillisiä vaikutuksia asiakkaisiin, palveluista päättävät tahot) 12/2012 loppuarviointi (työyhteisöt, asiakkaat, palveluista päättävät tahot) jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat) työntekijän itsearviointia, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkos-toissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö (projektipäällikkö) Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalo-makkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun

46

ARVIOINTIPERUSTE: Yhteistoiminnallisen kehittämisen laatu/tarkoituksen mukaisuus (palautetta projektin toi-minnasta)

Kriteerit yhteistoiminnallisen kehittämisen laadukkaalle ja tarkoituksenmukaiselle etenemi-selle Työyhteisöjen tyytyväisyys kehittämistyöllä selkeä määritelmä työyhteisöt ymmärtävät ja sisäistävät toiminnan tarkoituksen ja tavoitteet omassa työssään työmenetelmät ovat yhteisöjen tarpeita vastaavia toiminta on joustavaa ja sen suunnittelu lähtee työyhteisöjen tarpeista työyhteisöt kokevat oman työnsä arvokkaaksi ja heitä kuullaan toiminnan edetessä yleinen tyytyväisyys: toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt toiminnan sisältö vastaa odotuksia Sidosryhmien tyytyväisyys (palveluntuottajat) kehittämistyöllä selkeä määritelmä tietoisuus toiminnasta, jossa ovat mukana projektin työmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja juurrutettavissa työyhteisöjen toimintaan yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmä) yleinen tyytyväisyys; projektin ammattitaito, toiminta, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, tiedonkulku toiminta vastaa odotuksia Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän tyytyväisyys yhteistoiminnallisella kehittämisellä selkeä määritelmä toiminnan yleiset ja yhteisöjen omat kehittämistavoitteet yksilölliset ovat selkeät työyhteisöt ymmärtävät millaisessa toiminnassa ovat osallisina työmenetelmät vastaavat yhteisöjen tarpeita ja työntekijän omaa ammattitaitoa yleinen tyytyväisyys; toiminta, ammattitaito, tapaamisten tiheys, käytännönjärjestelyt, sisältö toiminta vastaa yhteisön odotuksia toiminta on turvallista ja siihen on helppo osallistua yhteisö pystyy itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön yhteistyön sujuvuus (projekti-sidosryhmät) Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta yhteistyökumppanuus on arvokasta toiminnan tiedotus on riittävää toiminnan verkostoituminen, näkyvyys ja aktiivisuus on kiitettävää toiminnan kehittäminen on joustavaa toiminta valvoo kohderyhmänsä oikeuksia aktiivisesti Työntekijän itsearviointia omasta työskentelystään Arviointikysymykset: Miten konkreettisesti yhteistoiminnallinen kehittäminen on määritelty; yleiset ja yksilölliset tavoit-teet? Tuntevatko työyhteisöt ja sidosryhmät toiminnan, jossa ovat mukana?

47

Miten työntekijän käyttämät työmenetelmät vastaavat työyhteisöjen ja sidosryhmien tarpeita? Kokevatko työyhteisöt ja sidosryhmät oman toiminnan arvokkaaksi osallistuessaan toimintaan? Miten projektin toiminnan käytännönjärjestelyt ovat sujuneet? (sisältö, tapaamisten järjestely, tie-dotus, työntekijän ammattitaito) Onko toiminta vastannut työyhteisöjen/sidosryhmien odotuksia? Jos ei niin, kuinka sitä tulisi kehit-tää. Onko toiminta joustavaa ja pystyykö yhteisöt vaikuttamaan sen sisältöön? Miten yhteistyö projektin ja sidosryhmien välillä on sujunut? (verkostoituminen, dialogisuus, tiedo-tus, kehittäminen ) Onko Ray:n rahoittama projektin toiminta on laadukasta ja yhteistyöprojektin kanssa arvokasta? Kuinka projektin markkinointi, näkyvyys ja aktiivisuus on toteutunut? Miten toiminta on valvonut kohderyhmänsä oikeuksia? Kuinka työntekijä kuvaa/arvioi omaa työskentelyään projektissa? Arviointimittarit/-menetelmät: työyhteisöt: arvioinnit työntekijäkohtaisesti/työyhteisökohtaisestiyhteenveto palveluista päättävät tahot: haastattelu arviointilomakkeen pohjalta työntekijä: haastattelu arviointilomakkeen ja kehityskeskustelurungon pohjalta

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) 4/2012 väliarviointi (työyhteisöt, palveluista päättävät tahot) 12/2012 loppuarviointi (työyhteisöt, palveluista päättävät tahot, työntekijä) jatkuvaa arviointia (havainnointi, valokuvaus, päiväkirjat, yhteistoiminnallisen kehittämisen seuran-talomakkeet) työntekijän itsearviointia 2/2012, työryhmäarviointia, johtoryhmätyöskentely sekä vertaisarviointia verkostoissa Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalo-makkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot

48

ARVIOINTIPERUSTE: Tehokkuus

Arviointikriteerit Levittämis- ja juurruttamistyössä käytettyjen resurssien suhde projektin vaikutuksiin ja tuloksiin eli kuinka onnistunutta levittämistyö on ollut.

Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on hyödynnetty levittämistyössä?

Arviointimittarit/-menetelmät: Arviointikeskustelu johtoryhmässä Kehityskeskustelut; työntekijöiden itsearviointi työyhteisö/sidosryhmä- palautteet Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: (projektipäällikkö) jatkuvaa itsearviointia ja arviointia koskevaa seurantatiedon keruuta 2/2012 johtoryhmä 2/2012 työntekijöiden itsearviointi Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: Arviointia dokumentoidaan arviointilomakkeisiin ja yhteistoiminnallisen kehittämisen seurantalo-makkeisiin Arvioinnista toteutetaan vuosittain analyysiraportti arviointia hyödynnetään yhteistoiminnallisen kehittämisen jatkosuunnitteluun vuosittaiset väli- ja loppuraportit Raha-automaattiyhdistykselle johto- ja ohjausryhmien muistiot, kehityskeskusteluiden yhteenvedot Arviointia käytetään projektin ohjaukseen ja suunnitteluun.

49

ARVIOINTIPERUSTE: Pysyvyys

Arviointikriteerit: projektin vaikutusten leviäminen mahdollisimman laajasti projektin toiminta-alueella tuetun päätöksenteon juurtuminen Arviointikysymykset: Miten projektin vaikutukset ovat juurtuneet projektin jälkeen? Kuinka laajalle vaikutukset ovat levinneet? Onko tuettu päätöksenteko käytetty työmenetelmä projektin toimintaan osallistuneiden työyhteisö-jen arjessa? Arviointimittarit tai – menetelmät: jälkiarviointilomake: projektin lopputulosten ja – tuotosten pysyvyys (Savas)

Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö: 2016- Savas kehittämisyksikkö, kehittämispäällikkö

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö: jälkiarvioinnin raportointi rahoittajalle

50

Yleinen tavoite: Projekti suunnittelee ja toteuttaa toimintaa tavoitelähtöisesti huomioiden olemas-sa olevat resurssit. Projektilla on selkeät tavoitteet eri prosesseille, aikataulutus, määritellyt resurs-sit, oikein organisoitu ohjaus, hallinto ja seuranta.

ARVIOINTIPERUSTE: 2. Henkilöstö ja projektin hallinnan laatu/tarkoituksenmukaisuus

Arviointi kriteerit Johtaminen: projektin organisoinnin ja toimintamenetelmien laadukkuus arvioinnin, viestinnän, riskienhallinnan ja henkilöstöjohtamisen onnistuminen

Projektitiimin yhteistoiminta osaamisen ja menetelmäasiantuntijuuden kehittyminen työyhteisön toimivuus ja hyvinvointi työnjaon ja vastuiden jakautuminen tasapuolisesti henkilöstön työtyytyväisyys Arviointikysymykset Miten projektin toiminta on onnistunut suhteessa projektin laatukriteereihin? (SHQS) Miten onnistunutta projektin toiminnan organisoituminen on ollut eri toimijoiden kesken? Miten laadukkaita projektin prosessit ovat olleet? Miten projektin riskienhallinta, viestintä ja arviointi ovat onnistuneet suhteessa projektin tavoittei-siin? Miten projektin työntekijöiden osaaminen on kehittynyt suhteessa projektin tavoitteisiin? Arviointimittarit/ -menetelmät projektin toiminnan laatu- arviointilomake (Kehittämisyksikön yhteinen) oman työn itsearviointi, eri työryhmien kokoukset, koulutussuunnitelma, kehityskeskustelut, osaamiskartoitukset, työtyytyväisyys, ulkoinen ja sisäinen auditointi ja johdon katselmukset Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö (projektipäällikkö) jatkuvaa arviointia ulkoinen auditointi vuosittain, sisäinen auditointi syksy 2013 Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö kts. ed.

Henkilöstö ja projektin hallinta (Tukiprosessi)

51

ARVIOINTIPERUSTE: 3. Tehokkuus

Arviointikriteerit projektin prosesseiden organisoinnin tehokkuus suhteessa tavoitteisiin resurssien oikeinsuuntaaminen

Arviointikysymykset Miten tehokkaasti käytössä olevat resurssit on pystytty muuttamaan vaikutuksiksi ja tuloksiksi?

Arviointimittarit/-menetelmät Projektin toiminnan laatu- arviointilomake (Kehittämisyksikön yhteinen) resurssien seuranta toiminnan seurannat, itsearviointi, osaamiskartoitus, työkokoukset, kehityskeskustelut, työtyyty-väisyys Arvioinnin toteutusaikataulu ja vastuuhenkilö (projektipäällikkö) jatkuvaa arviointia

Arvioinnin dokumentointi, raportointi ja muu käyttö kts.ed.

52

LIITE 3 Tuetusti päätöksentekoon - projektin riskienhallintasuunnitelma 2011–2014

Riskienhallinnan tavoitteena on auttaa varmistamaan projektille asetettujen tavoitteiden saavutta-minen ja tunnistaa tavoitteita uhkaavat riskit ennen niiden toteutumista. Valituilla toimenpiteillä pie-nennetään riskien toteutumisen todennäköisyyttä ja toteutuneen riskin vaikutusta projektin toimin-taan.

Projektin riskienhallintasuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa projektipäällikkö. Suun-nitelmaa päivitetään yhdessä projektin työryhmässä sekä johto- että ohjausryhmässä. Projektin toimintasuunnitelmaan projektipäällikkö toteuttaa riskien alustavan tunnistus- ja arviointivaiheen. Riskienhallintasuunnitelmaa täydennettiin ensimmäisessä projektin johtoryhmän kokoontumisessa.

Jokaisesta riskistä määritellään riskin kuvaus, riskin hallintakeinot, riskin todennäköisyys ja vakavuus asteikolla 1-5.

Riskin kokonaisvaikutus projektille saadaan kertomalla nämä kaksi arvioitua lukua keske-nään, jolloin eri riskit saadaan vertailukelpoisiksi keskenään asteikolla 1 (pienin arvo) -25 (suurin arvo)

Riskin todennäköisyys on arvioitu asteikolla: Riskin vakavuus on arvioitu asteikolla:

1 = riski ei ole todennäköinen 1 = ei aiheuta suurempia haittoja projektin toi-minnalle, resursseille tai aikataululle

2 = todennäköisyys on pieni 2 = aiheuttaa lieviä haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle

3 = todennäköisyys on keskisuuri 3 = aiheuttaa melko paljon haittoja projektin toi-minalle, resursseille ja aikataululle

4 = todennäköisyys on suuri 4 = aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toi-minalle, resursseille ja aikataululle, vaikeuksia projektin läpiviemisessä

5 = riski on erittäin todennäköinen 5 = projektin toiminta / jatkuminen on vaaka-laudalla

Riskien kokonaisvaikutusasteikko ja toimen-piteet

1-4 Merkityksetön riski:

Riski on niin pieni, että toimenpiteitä ei tarvita

5-8 Vähäinen riski: Tilannetta seurattava, että riski pysyy hallinnas-sa, toimenpiteitä ei välttämättä tarvita

9-12 Kohtalainen riski Riskin vähentämiseksi on ryhdyttävä toimenpi-teisiin

12-16 Merkittävä riski Riskin vähentäminen on välttämätöntä ja toi-menpiteet tulee aloittaa välittömästi.

53

RISKI 1: Projektin tavoitteita ei pystytä konkretisoimaan vastaamaan tarpeita

Aika Syksy/2011

Todennäköisyys 2

Vakavuus 5 Kokonaisvaikutus 5

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Laaditaan toimintasuunnitelmaa kuulostellen verkoston tarpeita. Käytetään toimintasuunnitelman laatimisessa apuna asiantuntijoiden näkemyksiä ja kerätään aiheesta mahdollisimman kattava tietoa.

RISKI 2: Yhteistyöverkostoista ei löydy tarpeita, joihin projektin tavoitteellinen toiminta vastaisi

Aika 11/2011-kevät 2012

Todennäköisyys 1

Vakavuus 5

Kokonaisvaikutus 5 Varautuminen ja vastatoimenpiteet

Verkostotyö aloitetaan jo projektin suunnitteluvaiheissa. Verkoston tarpeet kartoitetaan suullisilla ja kirjalli-silla kartoituksilla. Verkostot osallistuvat projektin suunnitteluun yhteistyötapaamisten kautta.

RISKI 3: Projektiin toimintaan valitut toimintamenetelmät eivät tue tavoitteiden saavuttamista

Aika kevät 2012

Todennäköisyys 3

Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Toimintamenetelmien käyttöön perehtyminen ja projektin sisäisen tietopääoman kartuttaminen. Menetelmi-en huolellinen valinta ja räätälöinti käytäntöön.

RISKI 4: Projektille asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa

Aika kevät 2012

Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektille laaditaan yksityiskohtainen ja toteuttamiskelpoinen työsuunnitelma. Toiminnan jatkuva arviointi ja seuranta. Riskien havaitseminen ajoissa ja niiden mukaan toiminnan muokkauttaminen.

RISKI 5: Projektin sidosryhmillä ja projektitiimillä on erilaiset näkemykset projektin toiminnan suunnasta

Aika 12/2011

Todennäköisyys 3 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 6

54

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin päämäärästä ja tavoitteista sekä valituista toimintamenetelmistä tiedottaminen selkeästi ja ratkai-sukeskeisesti. Yhteisestä päämäärästä keskustelua. Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen yksilöllisillä tavoilla. viestintä.

RISKI 6: Projektitiimillä ei ole riittävästi tietoa projektin aihepiiristä ja näin ollen valittuja toiminta-menetelmiä ei voida käyttää

Aika kevät-syksy 2012

Todennäköisyys 2 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 3

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Tarjolla olevan koulutuksen hyödyntäminen. Vierailu- ja asiantuntijavierailuja. Kartoitetaan tarkasti koulutus-tarve. Ulkopuolisten kouluttajien ja konsultoijien käyttäminen budjetin sallimissa rajoissa.

RISKI 7: Asiakastyö ei onnistu (asiakkaita ei löydy, liian paljon yms.)

Aika 8/2012

Todennäköisyys 2 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 4

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Asiakastyö ei ole projektin kokonaistavoite. Suunnataan resurssit kartoitus, konsultointi ym. työhön ja mal-linnetaan päätöksenteko-prosessia olemassa olevien käytäntöjen kautta. Projektin tiedottamista asiakkaille huomioiden yksilölliset kommunikaatiotavat yms. Asiakkaiden määrä ei ole ratkaiseva vaan yhdestäkin asiakkuudesta saa hyödyllistä tietoa.

RISKI 8: Projektin työntekijä sairastuu tai vaihtuu

Aika 2011-kevät/2012

Todennäköisyys 2 Vakavuus 2 Kokonaisvaikutus 4

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektitiimin jäsenten välinen tehokas tiedottaminen ja tehtävien hajauttaminen. Projektin laadukas doku-mentointi. Työnantaja huomioi työntekijän hyvinvoinnista, sitouttamista ja motivoinnista.

RISKI 9: Projektin budjetti ylittyy

Aika kevät 2012

Todennäköisyys 1 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 3

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Talouden säännöllinen seuranta, sisällön päivittäminen projektin toiminnassa esille nousseita kehittämis-tarpeita vastaavaksi.

55

RISKI 10: Projektin tulosta ei osata kuvata niin, että sidosryhmät voivat hyödyntää sitä omassa toi-minnassaan

Aika 2012

Todennäköisyys 2 Vakavuus 5 Kokonaisvaikutus 10

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Säännöllinen vuorovaikutus projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektin toiminnan suunnittelu / aikataulutus. Ulkoisen viestinnän suunnitelman laatiminen ja toteuttami-nen. Tiedon tuottaminen sidosryhmille ymmärrettävään muotoon.

RISKI 11: Projektin lopputulosta / tuotoksia käyttävien organisaatioiden määrä jää tavoiteltua pie-nemmäksi.

Aika kevät 2012

Todennäköisyys 1 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 4

Varautuminen ja vastatoimenpiteet Toimintasuunnitelman mukainen koulutus, tiedotus ja konsultointi (toiminnan hyödyn perustelut, sitouttami-nen / päättäjät). Tuotoksien hyödyntäminen Savas-yksiköissä projektin päättymisen jälkeen.

56

LIITE 4 YHTEISTYÖSUUNNITELMA

KOHDERYHMÄ

MITÄ: juurrutus, tiedotus, herätys, tunnistus

MIKSI

MITEN

MILLOIN

KU-KA

Kunnat

Juurrutus Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa

Tapaamiset, sähköposti, puhelin

Säännöllisesti, toiminnan tarpees-ta lähtöisin

PP/PO

Savas

Juurrutus Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa ja kehittämistiimityös-kentely

Tapaamiset, sähköposti, puhelin,

Säännöllisesti, toiminnan tarpees-ta lähtöisin

PP/PO

Muut palvelun-tuottajat

Juurrutus Yhteistyökumppaneina projektin toiminnassa ja kehittämistiimityös-kentely

Tapaamiset, sähköposti, puhelin,

Säännöllisesti, toiminnan tarpees-ta lähtöisin

PP/PO

Alueelliset oh-jausryhmät: Etelä- ja Poh-jois-Savo

Juurrutus Yhteistyökumppanei-den edustajat, jotka juurruttavat tietoa omissa yksiköissään

Tapaamiset, sähköposti. Projektipäällik-kö kutsuu kool-le tapaamiset ja laatii asialistat ja muistiot

Ohjausryhmän kokoukset 2-3/vuosi

PP/PO

Savaksen pro-jektien yhteis-työ

Juurrutus Yhteistyö ja kokemus-ten vaihto

Projektitapaa-miset 1/viikko, muiden projek-tien kanssa tapaamiset, sähköposti ja puhelin

Tarvittaessa ja säännölliset ta-paamiset; kehittä-mispäivä, projekti-päälliköiden ja – työntekijöiden ta-paamiset

PP/PO

Johtoryhmä

Juurrutus Savaksen sisällä

Projektin etenemiseen liittyvät asiat, projektin väliarviointia

Johtoryhmän kokoukset, sähköposti, puhelimitse

Johtoryhmän ko-kous joka toinen kuukausi

PP/KP

Yhdistykset

Tiedotus Projektin toiminnasta kiinnostuneet, mutta ei mahdollisuutta juurrut-tamistyöhön. Tiedotus-ta projektin aihepiirin asioista

Sähköposti, tiedotustilai-suudet, konsul-taatiot

Pyydettäessä PP/PO

Palveluntuotta-jat

Tiedotus Tiedotusta projektin aihepiirin asioista

Sähköposti, koulutukset

Pyydettäessä PP

57

Yksittäiset ih-miset

Tiedotus Kiinnostuneet projek-tista oman työn kehit-tämisen kautta

Sähköposti Tiedotusviestit PP

Palveluiden päättäjät, Kehi-tysvammapoli-klinikka

Tiedotus Mahdollisesti projektin toiminnasta kiinnostu-neita

Sähköposti, konsultointi

Pyydettäessä PP

Vertaisprojektit

Tiedotus Kiinnostuneita toimin-nasta ja mahdollisuus kokemustenvaihtoon

sähköposti, tapaamiset

Tarvittaessa, joi-denkin kanssa säännöllisesti

PP/PO

Oppilaitokset

Tiedotus Tiedotus projektista. Sähköposti, tapaamiset, esitteiden jako.

PP/PO

Suuri yleisö

Herätys tapahtumat, messut, kou-lutukset, leh-distö yms.

Mahdollisia kiinnostu-neita, jotka herätyksen jälkeen voivat osallis-tua projektin juurrutus-työhön

sähköposti, esitteet, tiedot-teet, käyntikortit

Säännöllisesti koko projektin ajan

PP/PO

SAVAS

Herätys

Koko Savaksen sisäi-nen tiedotus. Mahdolli-sia kiinnostuneita, jotka tiedon lisäänty-misen kautta voivat osallistua projektin juurrutustyöhön

Tarvittaessa, sähköposti tiedote 2x vuo-si, esitteet ja tiedotteet, www-sivut

Aktiivista koko projektin ajan

PP/PO/KP

Valtakunnalliset projektit

Tunnistus Tarvittaessa PP/PO

58

LIITE 5 Sopimus yhteistoiminnallisesta kehittämisestä

Projektin yhteisön perustiedot

Nimi

Johtaja/vastaava

Osoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelinnumero Sähköpostisoite

Päiväys ja allekirjoitukset

Päiväys

Yhteisön edustaja: allekirjoitus

Projektin toteuttajataho ____________________________________________________________________ Nimi ____________________________________________________________________ Nimen selvennys

Tätä sopimusta on allekirjoitettu kaksi yhtäpitävää kappaletta molemmille sopijaosapuolille. Sopimus on voi-massa toistaiseksi projektin toiminnan ajan. Toimintaa arvioidaan koko prosessin ajan.

59

LIITE 6 Alkukartoitus työyhteisöille Perustiedot

Nimi:______________________ Päivämäärä:_______

Työyhteisö:_____________________

Ikä:________

Työkokemus vammaistyössä:____vuotta

Koulutus/ammatti___________________ Työtehtävä:________________________________

Vahvuudet työssäni:_____________________________________________________________

Haluaisin kehittyä_______________________________________________________________

Tarvitsen kehittymiseni tueksi (ohjaus/koulutus):___________________________________

Millaiset tekijät edistävät tuetun päätöksenteon toteutumista arjessa?

Kuvaile esteitä, joita toteutumisen tiellä on/voi olla.

60

Tuettu päätöksenteko työmenetelmänä arjessa:

täysin samaa mieltä 1 2 3 4 täysin eri mieltä

1. Tiedän mitä tuettu päätöksenteko tarkoittaa.

1 2 3 4

2. Minulla on riittävästi tietoa tuettua päätöksentekoa edistävistä työmenetelmistä/välineistä.

1 2 3 4

3. Hallitsen tuettua päätöksentekoa edistäviä työmenetelmiä ja käytän niitä päivittäin työssäni.

1 2 3 4

4. Tarjoan kehitysvammaisille henkilöille riittävästi vaihtoehtoja valintojen tueksi.

1 2 3 4

5. Keskustelemme päätettävistä asioista etukäteen asiakkaitteni kanssa ja etsimme yhdessä tie-

toa asioista.

1 2 3 4

6. Seuraan asiakkaitteni pieniä kommunikaatioeleitä, ilmeitä, viittomia…, jotta saan selville hä-

nen oman mielipiteensä.

1 2 3 4

7. Käytän kommunikoidessani samoja ilmaisukeinoja, kuin kumppani käyttää.

1 2 3 4

8. Huolehdin, että asiakasta koskeva materiaali on aina hänen ymmärtämällään kielellä.

1 2 3 4

61

9. Huolehdin, että asiakkaallani on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämäänsä koske-

vaan päätöksentekoon erilaisissa palavereissa, esimerkiksi Messi-palavereihin.

1 2 3 4

10. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua arjen päätöksenteko-tilanteisiin. (esim.ruokailu)

1 2 3 4

11. Tuettu päätöksenteko toteutuu työssäni.

1 2 3 4

62

LIITE 7 Alkukartoitus asiakkaat

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON-PROJEKTI ASIAKASTYÖN SEURANTA

TOIMINNAN ARVIOINTIPERUSTE:

Tulokset = Vaikutukset

Arviointilomake 1: Lähtötilanteen kartoitus, Nykyhetken kuvaus

TAPA, JOLLA OLEN TEHNYT ARVIOINTIA

Olen itse kirjoittanut vastaukset

Olen vastannut omalla kommunikointimenetel-mälläni minulle esitettyihin kysymyksiin

Toimintaani on havainnoitu ja sen jälkeen on tehty johtopäätöksiä

Nimi:

Minä asun:

Päivämäärä, jolloin olen tehnyt tämän arvioin-

nin:

Arvioinnin tekemisessä minua auttoi

63

Mitä kommunikointimenetelmiä minulla oli käytössäni tehdessäni arviointia

Kirjoittaminen

Viittomat

Kommunikaatiokansio

Tuettu kommunikaatio

Ilmeet, eleet

Esinesymbolit

Kommunikoinnin tekniset apuvälineet

Jokin muu

Millaisia menetelmiä minulla auttavalla henkilöllä

oli käytössään?

Yhdessä keskustellen kirjataan menetelmiä.

64

OMAT TAIDOT TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ

SAMAA MIELTÄ

ERI

MIELTÄ

Käytän omaa kommunikaatiomenetelmää sujuvasti erilai-sissa arkipäivän tilanteissa.

Teen omaa elämääni koskevia päätöksiä joka päivä.

Osaan tehdä valintoja tarjotuista vaihtoehdoista joka päi-

vä.

Ilmaisen tarpeitani, toiveitani, tunteitani joka päivä.

Osaan kertoa itse millaista tukea tarvitsen päätöksenteko-

tilanteissa.

Minulle on tärkeää, että päätöksentekotilanteissa tukenani

on minulle tuttu ihminen.

65

KUINKA MINUA TUETAAN PÄÄTÖKSENTEKOTILAN-

TEISSA?

SAMAA MIELTÄ

ERI

MIELTÄ

Lähiyhteisöni käyttää samoja kommunikointimenetelmiä kuin minä.

Minulle tarjotaan riittävästi vaihtoehtoja valintojeni tueksi.

Minun tarpeitani, toiveitani ja tunteitani kuunnellaan lä-

hiyhteisössäni.

Lähiyhteisöni tukee minua tekemään päätöksiä.

Kun olen päättänyt kuka minua tukee päätöksenteossa, lähiyhteisö kunnioittaa sitä.

Minun päätöksiäni kunnioitetaan. Esimerkiksi, jos haluan

laittaa punaisen paidan päälle niin ohjaajat auttavat minua laittamaan sen.

TEEN OMAA ELÄMÄÄNI KOSKEVIA PÄÄTÖKSIÄ SEURAAVISSA ASIOISSA

MISSA ASUN?

MITÄ PUEN PÄÄLLE?

MITÄ SYÖN?

KETÄ HALUAN

TAVATA?

MIHIN TARVITSEN

AVUSTAJAN APUA?

Muita asioita

66

TUNNE OMASTA KANSALAISUUDESTA

ITSEMÄÄRÄÄMINEN

OMAN ELÄMÄN SUUNTA

RAHA

KOTI

AKTIIVINEN TUKI

ELÄMÄ YHTEISÖN JÄSENENÄ

Hintsala, S. 2010. Sosiaaliportti.

67

ASIAKKAAN LÄHIYHTEISÖN/LÄHEISTEN LISÄYKSIÄ

Nimi:

Haluan lisätä alkutilanteen kartoitukseen

Nimi:

Haluan lisätä alkutilanteen kartoitukseen

68

Itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeuteen kuuluu vammaisten ihmisten yhtäläiset oikeudet, kommunikaation tukeminen ja

päätösten tukeminen. Itsemäärääminen on mahdollisuutta valita. Se on päätösten tekoa ja sen harjoitte-

lua.

Tukipalveluiden tehtävänä on varmistaa, että henkilöllä on mahdollisuus tehdä omaa elämäänsä koskevia

päätöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuettavalla ja häntä tukevalla on yhteinen kieli.

Elämänsuunnitelmat

Vammaisen henkilön elämänsuunnittelussa tulisi ottaa mukaan tasavertaisena näkökulmana henkilön

oma arvio avun ja tuen tarpeesta. Olennaista olisi myös, että välineet kirjoitetaan henkilöille itselleen.

Esimerkiksi henkilöä itseään koskevan tiedon tulee olla selkokielistä, jotta hän voi ymmärtää ja osallistua

omaa elämäänsä koskevaan suunnitteluun.

Yhteisön jäsenyys

Kansalaisuuden ideaan kuuluu mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan yhteisöönsä. Täysivaltaisen

osallistumisen mahdollistamiseksi yhteiskunnan ja sen palveluiden tulee olla mahdollisimman saavutetta-

via. Yhteisön jäsenyys tarkoittaa myös sitä, että yksilö elää erilaisten vuorovaikutussuhteiden keskellä ja

voi vaikuttaa niihin.

Aktiivinen tuki

Osa kehitysvammaisista ihmisistä tarvitsee tukipalveluja elämäänsä. Henkilökohtaisen tuen tulisi perus-

tua kehitysvammaisen henkilön omaan arvioon tuen tarpeesta. Tuki on tällöin tarpeen mukaista, jousta-

vaa ja henkilön itsensä valitsemaa.

Asuminen

Yksilökeskeiseen malliin kuuluu keskeisesti mielekkäät asumisratkaisut. Asuminen tarkoittaa omaa kotia.

Asunnon on oltava enemmän kuin yksi huone. Kodin on oltava omannäköinen ja yksityinen paikka. Kehi-

tysvammaisilla ihmisillä tulee olla samanlainen oikeus valita kenen kanssa haluaa asua kuin kaikilla muil-

lakin.

Toimeentulo

Itsenäinen ja yksilöllinen elämä edellyttää, että sen toteuttamiseen on riittävät resurssit. Luonnollisin

tapa ansaita omaa rahaa on palkkatyö. Suuri osa kehitysvammaisista ihmisistä kykenisi työsuhteiseen

palkkatyöhön, jos heille vain annettaisiin siihen mahdollisuus.

69

LIITE 8 Asiakastyön sopimus Projektin asiakkaan perustiedot

Sukunimi ja etunimet

Henkilötunnus

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelinnumero Sähköpostisoite

Päiväys ja allekirjoitukset

Päiväys

Asiakas: allekirjoitus

Henkilö, joka tukee minua tässä päätöksenteossa (läheinen tai edunvalvoja): ____________________________________________________________________ Nimi ____________________________________________________________________ Nimen selvennys

Suostumuksen vastaanottaja / projektin toteuttajataho ____________________________________________________________________ Nimi ____________________________________________________________________ Nimen selvennys

Tätä sopimusta on allekirjoitettu kaksi yhtäpitävää kappaletta molemmille sopijaosapuolille. Sopimus on voi-massa toistaiseksi projektin toiminnan ajan. Asiakas voi halutessaan sanoa sopimuksen irti.

70

LÄHTEET Hintsala, Susanna 2010. Tuettu päätöksenteko, esitys henkilökohtaisen avun päivillä 21.9.2010.

Kehitysvammaliitto.

Kehitysvammaliittto. www.kehitysvammaliitto.fi

Kujanpää, S. 2011. Tukikeskustelukoulutus- materiaali. 21.9.2011. Haukkarannan ohjauspalvelut.

Tikoteekki. Oiva-hanke. Osoitteesta: http://papunet.net/tikoteekki/oiva.html.

Tuetun päätöksentekojärjestelmän keskeiset perusteet. Inclusion Europe. Osoitteesta:

www.inclusion-europe.org.

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–

2015. Osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1522141.

Vammaispalvelujen käsikirja. Osoitteesta: www.sosiaapiportti.fi.

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus 2007.

Osoitteesta:http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1084934

Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta. 2011. Osoitteesta:

http://www.kolpene.fi/images/pdf/kaste/Susanna_Hintsala_asumisen_laatusuosituksista.pdf.