Turkupostin kaavoituskatsaus 2014

Kaavoituskatsaus 2014Planläggningsöversikt

KAUPUNKISUUNNITTELU • STADSPLANERING

Näin otat yhteyttä kaavoittajaan

Anvisningar för kontakt med planläggarna

Voimassa oleviin kaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusproses- seihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.turku.fi/kaavahaku.

Kaavoja voi tutkia myös osoitteessa opaskartta.turku.fi.

Ympäristötoimialan kaupunki-suunnittelun kaavoitusyksikön käyntiosoite on Puolalankatu 5.

Postiosoite on PL 355, 20101 TURKU ja sähköpostiosoite on [email protected]. Työntekijöiden sähköposti- osoitteet ovat muotoa [email protected].

Ympäristötoimialan asiakas- palvelupiste sijaitsee Puolalan- katu 5, 2. kerroksessa.Puhelin (02) 2624 300Avoinna ma-pe 9.00-15.00

Stadsplaneringen vid Åbo stads miljösektor finns på Puolalagatan 5.

Postadressen är PB 355, 20101 ÅBO och e-postadressen är [email protected]. E-postadressen till de anställda har formen förnamn.slä[email protected]

Miljösektorns kundservice finns på Puolalagatan 5, 2 vån. Telefon (02) 2624 300. Öppet må-fre 9.00-15.00

Kaavoja voi tutkia myös internetissä

Planerna kan också studeras på internetPlaner som redan trätt i kraft samt anhängiga planläggnings-processer kan studeras på Åbo stads webb-sidor. Adressen är www.turku.fi/plansokning.

Planerna kan också granskas på adressen opaskartta.turku.fi.

Asemakaavoitusprosessi ja vaikuttaminen

Mahdollisuus esittää mielipide kirjallisesti tai suullisesti

OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KaavaluonnosTarvittaessa

Mahdollisuus esittää mielipide kirjallisesti tai suullisesti

Kaavaehdotus

Mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus

HyväksyminenPäätöksenteko

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista tehdä kunnallisvalitus

Kuva: Asemakaavoitusprosessi ja vaikuttaminen. Tarkempi prosessin kuvaus sivulta www.turku.fi/kaavoitus/vaikuttaminen

Kaavoituskatsaus esittelee merkittävimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan al-kaviksi vuonna 2014. Kaavoituskatsaus toteut-taa kaupunginvaltuuston hyväksymää yleis-kaavoitusohjelmaa vuosille 2014–2016 ja ase-makaavoitusohjelmaa vuosille 2014–2015 (www.turku.fi/kaavoitus). Kaavoituskatsauk-sessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja nii-den käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisäl-töön ja toteuttamiseen.

Kaavoituskatsaukseen sisältyvien kohteiden lisäksi meneillään on kymmenkunta pienem-pää aluetta koskevaa tai vähemmän merki-tyksellistä asemakaavamuutosta sekä kaava-hankkeita, jotka tulevat vuoden aikana kiirei-sellä aikataululla. Vireillä on myös aiempina vuosina kaavoituskatsauksissa esiteltyjä ase-makaavahankkeita, jotka odottavat hyväksy-miskäsittelyä tai joiden hyväksymispäätök-sestä on valitettu oikeusasteisiin.

Yleiskaava linjaa kaupungin maankäyttöä vuonna 2029

Koko kaupungin kattava yleiskaava kuvaa kau-pungin strategian toteuttamista maankäytös-

Turussa oli asuntoja vuoden 2012 lopus-sa yhteensä 108 151 kpl, joista omakoti-taloja 13,2 %. Turussa valmistuu vuosit-tain noin 820 asuntoa (2008–2013), poik-keuksena v. 2012 jolloin valmistui 1213 asuntoa. Asuntotuotannosta reilut 80 % on kerros- ja rivitalotuotantoa.

Turun asuntokunnista 51 % oli yhden hengen asuntokuntia. Pienten asunto-kuntien määrän ennakoidaan kasvavan edelleen, mikä lisää kerros- ja rivitalo-asuntojen kysyntää. Myös lasten mää-rän ennakoidaan nousevan, mikä pi-tää yllä omakotitalojen kysyntää. Turun asuntokuntien muutokset noudattelevat valtakunnallisia trendejä.

Asemakaavoitetut, rakentamattomat tontit muodostavat kaupungin tonttiva-rannon. Kaupungin omakotitonttivaranto on hyvä. Kaupunki luovuttaa keskimäärin 65 omakotitonttia vuodessa (2008–2013), lisäksi kaupungilla on jatkuvasti haet-tavana omakotitontteja 80 kpl (vuoden 2014 alku). Kaupungilla on luovutettavien tonttien varannossa noin 200 omakoti-tonttia. Lisäksi vireillä on useita asema-kaavoja, joilla täydennetään kaupungin omakotitonttivarantoa. Kaupungin omis-tamien tonttien lisäksi asemakaavoissa on 230 rakentamatonta yksityisomisteis-ta tonttia. Omakotitonttivaranto vastaa reilun kolmen vuoden kysyntätarvetta, jos kysyntä jatkuu ennallaan.

Kerros- ja rivitaloille kaavoitettua varan-toa oli kaupungin omistuksessa vuoden 2014 alussa yhteensä noin 117 000 k-m2, mikä jakautui 78 000 k-m2 rivitaloille ja 39 000 k-m2 kerrostaloille. Vuosittaiseen luovutustavoitteeseen suhteutettuna, ri-vitalotontteja on viiden vuoden tarpei-siin. Kerrostalotonttien varanto ei kata edes kahden vuoden tarvetta.

Uusia kerros- ja rivitalokohteita kaavoite-taan eri puolille kaupunkia laadukkaan ja riittävän kattavan tonttitarjonnan takaa-miseksi. Lisäksi täydennysrakentami-sen kaavoittamista jatketaan, jotta mm. ikääntyvän väestön asumistarpeet voi-daan huomioida. Kaupungin omistamien tonttien lisäksi asemakaavoissa on yksi-tyisomistuksessa olevaa rakentamaton-ta kerros-, rivi- ja asuinpientalotonttiva-rantoa noin 100 tonttia, n. 100 000 k-m2.

Suvi Panschin, maankäyttöinsinööri

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päät-ti 10.6.2013 käynnistää maakuntakaavan päi-vitystyön. Kaava tullaan laatimaan vaihemaa-kuntakaavana. Ajantasaistus ja täydennys tehdään kolmen pääteeman osalta:• keskusten ja taajamien maankäyttö, erityi-

sesti Turun kaupunkiseudulla rakennemal-lityöhön tukeutuen,

• vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti

• liikenneverkon kehittämistarpeet maakun-nan liikennejärjestelmätyön perusteella

Tavoitteena on, että maakuntakaavan luonnos on nähtävillä vuoden 2014 lopulla ja ehdotus vuoden 2015 lopulla. Ympäristöministeriö vah-vistaa maakuntakaavan näillä näkymin vuon-na 2016.

sä. Yleiskaavatarkastelun kiintopisteenä on kaupungin strategian tavoin vuosi 2029. Yleis-kaavaa tarvitaan kaupungin hallitun ja kestä-vän kasvun turvaamiseksi ja elinvoimaisuu-den vahvistamiseksi, oikea-aikaiseen ja enna-koivaan ohjelmointiin ja asemakaavoituksen ohjausvälineeksi. Yleiskaavatyötä ohjaa vuo-den 2013 voimaan astuneen kaupungin toimin-tamalliuudistuksen myötä konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä.

Yleiskaavan strategisuuden vahvistamiseksi työtavaksi otetaan ns. rullaavan yleiskaavoi-tuksen periaate. Työtavassa yleiskaava laadi-taan joustavaksi ja kaupungin kokonaisyleis-kaava uusitaan valtuustokausittain. Samalla erillisen osayleiskaavoituksen roolia voidaan vähentää. Nyt meneillään olevat osayleiskaa-vatyöt viedään loppuun.

Asemakaavoitus painottuu täydennysrakentamiseen

Asemakaavoituskohteet ovat pääasiassa täy-dennysrakentamiskohteita palveluiden lähet-tyvillä; keskustassa, keskustaa ympäröivällä kaupunkiuudistuksen vyöhykkeellä ja olevilla asuinalueilla. Näiden lisäksi kaupunki kaavoit-taa kaupunkirakenteen laajentamiseksi työ-

paikka-alueita Saramäkeen ja pientaloalueita Hirvensaloon ja Jäkärlään.

Asemakaavakohteet löytyvät kaavoituskat- sauksesta alueittain. Antoisia lukuhetkiä,

KaavoituspäällikköChristina Hovi

Kaavoituskatsaus valottaa tulevaa

Planläggningsöversikten blickar framåt Planläggningsöversikten presenterar de vikti-gaste områdena där planläggningen redan har inletts eller kommer att påbörjas 2014. Plan-läggningsöversikten ingår i det av stadsfull-mäktige godkända general-planeprogrammet för perioden 2014–2016 och detaljplanepro-grammet för perioden 2014–2015 (www.turku.fi/kaavoitus). I plan-läggningsöversikten redo-görs i korthet för olika planläggningsärenden och behandlingsskeden samt beslut och andra åtgärder som direkt påverkar utgångspunkter-na för planeringen, målen, innehållet och ge-nomförandet.

Utom de områden som ingår i planläggnings-översikten är ett tiotal sådana detaljplaneänd-ringar aktuella som omfattar mindre områden eller har begränsad betydelse samt sådana pl-anprojekt som ska genomföras enligt en snabb tidtabell under året. Också sådana detaljplane-projekt är aktuella som tidigare presenterats i planläggningsöversikterna och som väntar på att tas upp till behandling och bli godkända el-ler där beslutet om godkännande överklagats till olika rättsinstanser.

Generalplanen fastslår riktlinjen för stadens markanvändning 2029

Generalplanen omfattar hela staden och den beskriver stadens strategi för markanvänd-ningen. Fixpunkten för granskningen av gene-ralplanen är i likhet med stadens strategi 2029. Staden behöver en generalplan för att kunna trygga en balanserad och hållbar utveckling och stärka livskraften, göra upp planer i god tid och förutse markanvändningen och använda generalplanen som styrmedel för detaljplan-läggningen. Enligt reformen av stadens verk-samhetsmodell, som trädde i kraft 2013, styr stadsutvecklings-gruppen vid koncernförvalt-ningen generalplanearbetet.

För att öka generalplanens strategiska bety-delse kommer den att utarbetas enligt prin-cipen om s.k. rullande generalplanering. En-ligt detta arbetssätt utformas generalplanen så, att den blir flexibel, och stadens helhetsge-neralplan kommer att reformeras en gång per fullmäktigeperiod. Samtidigt kan delgeneral-planeringens roll minskas. De arbeten med oli-

ka delgeneralplaner som nu pågår kommer att slutföras.

Detaljplanläggningen koncentreras på kompletteringsbyggande

På de områden som ska detaljplaneras är det i huvudsak fråga om kompletterande utbygg-nad i närheten av olika serviceformer, dvs. i centrum, inom den zon för stadsförnyelse som omger centrum och på befintliga bostadsom-råden. Utöver dessa områden planlägger sta-den arbetsplatsområden i Starrbacka och småhusområden på Hirvensalo och i Jäkärlä för att utvidga stadsstrukturen.

De områden som ska detaljplanläggas är om-rådesvis utmärkta i planläggningsöversikten. Förhoppningsvis erbjuder planläggningsöver-sikten intressant läsning.

PlanläggningschefChristina Hovi

Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Turussa

Maakuntakaavan päivitystyö on käynnissä

Kuva: Kaavoituksen eri tasot

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto hyväksyy

MaakuntakaavaMaakunnan liitto laatii ja hyväksyy

ympäristöministeriö vahvistaa

YleiskaavaKunta laatii ja hyväksyy

AsemakaavaKunta laatii ja hyväksyy

Lisätietoja maakuntakaavasta löytyy Varsinais-Suomen liiton sivuilta www.varsinais-suomi.fi, hakusanalla maakuntakaava

Turun kaupunki järjestää vuoden 2014 aikana Tapaa Turku -tapahtumia, joissa kaupunkilaiset voivat tavata kaupungin johtoa ja keskustella kaupungin tulevaisuudesta.

Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan Turun tulevaisuudesta.

• Yleiskaava 2029 -työpaja, 2.4. klo 18-20, Vimma, Aurakatu 16. • Elävä Turku 2029 -paneelikeskustelu, 10.4. kello 18-20, pääkirjaston tieto- osasto 2. krs, Linnankatu 2

Lisätietoja: www.turku.fi/tapaaturku

2 · Kaavoituskatsaus 2014

Yleiskaavoitus

laatua heikentämättä? Millainen kau-punkiympäristö houkuttelee uusia ih-misiä asumaan ja yrityksiä sijoittu-maan kaupunkiin? Tiivistetäänkö kau-punkia sisäänpäin vai rakennetaanko uusia alueita laajenevalle kaupunki-rakenteen kehälle?

Valmistelussa oleva, koko Turun alueen kattava yleiskaava, tähtää elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yleiskaavan lisäk-si laaditaan tarkemmat, osayleis-kaavatasoiset suunnitelmat kes-kustaan, Skanssiin sekä Kupit-taa-Itäharjun alueelle. Yleiskaavaa tarkastellaan teemoittain, näkökul-mina mm. kulttuurihistoriallises-ti arvokkaat ympäristöt, keskus-ta-alueen täydennysrakentaminen, maisemarakenne ja maanalaiset ti-lat sekä liikenne. Seudullinen hule-vesiselvitys on myös tärkeä lähtö-kohta yleiskaavoitukselle. Lisäksi käynnistetään lähiöiden kehittämis-mahdollisuuksien kartoitus. Vaihtoehtoja kaupungin kehityssuunnista

Kaupunginhallituksen viime syksy-nä hyväksymien tavoitteiden ja läh-tökohtien pohjalta laaditaan kolme vaihtoehtoista kehityskuvaa tulevai-suuden Turusta. Kehityskuvien avul-la määritellään suuret linjat – mil-laisin painotuksin kaupungin kehi-tystä tullaan jatkotyössä viemään. Kehityskuvat ovat yksinkertaistettu-ja malleja, miten eri tavoin seudulli-nen Rakennemalli 2035 voi paikalli-sesti toteutua.

Vaihtoehtoisissa kehitysmalleis-sa kaupunkialueen kasvua ohja-

Runosmäen yleissuunnitelma

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Runosmäen asuinalueelle laaditaan koko aluetta koskeva yleissuunni-telma. Suunnitelman tarkoitus on antaa tukea alueen tulevalle yleis- ja asemakaavoitukselle. Suunnitel-massa tutkitaan ainakin alueen ra-kennetta, liikenteen sujuvuutta ja muutostarpeita, palveluverkon yl-läpidon edellytykset ja kehittämis-mahdollisuudet (kaupat, koulut, päiväkodit), lisä- ja täydennysra-kentaminen ja siihen liittyvät peri-aateratkaisut (asukasviihtyvyys, lii-kenne, pysäköinti, taloudellisuus) sekä alueen viheralueet. Tarkoitus on määritellä suuntaviivat alueen kehittämiselle ja luoda pohja tule-vaisuuden suunnittelutyölle.

Raitiotien yleissuunnitelma

Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Turun raitiotien ensimmäisestä vai-heesta laaditaan yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman tarkoituksena on antaa riittävät tiedot, jotta voidaan päättää raitiotien toteuttamisesta ja rahoittamisesta.

Raitiotien linjausten valinnan jäl-keen edetään ratalinjausten tar-kempaan suunnitteluun, jossa esi-tetään mm. raitiotien sijoittaminen katutilaan, muiden liikennejärjeste-lyjen periaatteet esimerkiksi kaista-järjestelyjen osalta sekä pysäkkien sijainti. Tarkempien suunnitelmien

4. Turun lentoaseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava (4/2007)

Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski

Tarkoituksena on laatia oikeusvai-kutteinen osayleiskaava lentoase-man ympäristöön. Kokonaisuuteen kuuluu alueita sekä Turun että Rus-kon kunnan puolella (Ruskon ete-läosan osayleiskaava). Rusko laatii omien alueidensa kaavaa yhdessä konsultin kanssa, mutta kunnat te-kevät yhteistyötä yhtenäisen koko-naisuuden aikaansaamiseksi. Tu-run osalta osayleiskaavan tärkeim-mät tavoitteet ovat lentoaseman kehittäminen sekä uusien teolli-suus- ja työpaikka-alueiden muo-dostaminen. Naturaselvityksiä täy-dennetään vuonna 2014. Tavoit-teena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuon-na 2015.

5. Maaria-Ilmaristen osayleiskaava 2035 (14/2007)


Turun ja Liedon yhteisellä oi-keusvaikutteisena laadittaval-la osayleiskaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maan-käyttöä. Tavoitteena on mm. ke-hittää Jäkärlän ja Ilmaristen taa-jamia ja osoittaa niiden yhteyteen uusia asuinalueita, taajamien väli-alueen jäädessä virkistysalueeksi. Osayleiskaavatyön kanssa rinnan valmistellaan ulkoilureittisuunni-telmaa, jonka avulla voidaan tar-kemmin suunnitella virkistysaluei-den ja Maarian altaan kehittämistä. Tavoitteena on, että kaupunginval-tuusto hyväksyy kaavaehdotuksen vuonna 2015.

1. YLEISKAAVA 2029 (1/2009)

Yleiskaavan päivitystyö parantaa Turun elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä

avulla pystytään valituille linjauksil-le mm. laskemaan kustannusarvio sekä laatimaan tarkennetut vaiku-tusarviot. Kansalaisilla on mahdol-lisuus osallistua suunnitteluun mm. kyselyn ja yleisötilaisuuden kautta.

Yleissuunnitelman perusteella on tavoitteena tehdä alkuvuonna 2015 kaupunginvaltuuston päätös raitio-tien toteuttamisesta.

Rakennetun ympäristön arvojen kartoitus

Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi

Maankäyttö- ja rakennuslaki edel-lyttää rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön erityisten arvo-jen selvittämisen yleiskaavan laa-dinnan yhteydessä. Keskustan suu-ralueen rakennuskannan inventointi tehtiin v. 2002 (Turun museokeskus). Kaikkia kaupunkialueen rakennuk-sia ei ole inventoitu tällä tasolla.

Yleiskaavan 2029 erityisen tarkas-telun kohteina ovat keskusta ja muut asuntoalueet. Kaupungin valmiste-lemalla rakennusperintöohjelmalla ja hyväksymällä arkkitehtuuriohjel-malla tavoitellaan Turusta mallikau-punkia uuden ja vanhan yhteenso-vittamisessa. Turun keskustaa on tutkittu Turun elävä keskusta -pro-jektilla ja lähiöitä Turun lähiöt –tut-kielmalla. Niiden pohjalta tehdään uudis- ja täydennysrakentamisen sekä rakennussuojelun ja olemas-sa olevan rakennuskannan yhteen-sovittamista.

Kaupungin alueita on tarkasteltu alueinventoinneilla. Rakentamisen historiasta, alueen ilmeestä ja his-toriallisten arvojen perusteella on rajattu erityyppisiä ympäristökoko-naisuuksia. Tavoitteena on löytää kullekin alueelle yleiskaavamääräys asemakaavoituksen perustaksi.

Keskustan täydennysrakentaminen

Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari

Tarkastelussa kartoitetaan poten-tiaalisia täydennysrakentamisen paikkoja Turun keskustan alueelta. Paitsi uuden rakennuksen rakenta-mista, täydennysrakentaminen voi tarkoittaa myös olemassa olevan rakennuksen pidentämistä tai ko-rottamista tai käyttötarkoituksen muutosta.

Täydennysrakentamismahdolli-suuksia arvioitaessa on otetta-va huomioon hyvin monia tekijöitä; kaupunkikuva, rakennussuojelu, ta-lous, autopaikkajärjestelyt, liiken-nejärjestelyt, kiinteistömuodostus ja rakennuksen käyttötarkoitus.

Samoin kuin rakennetun ympäristön arvojen kartoituksessa, myös täy-dennysrakentamisen paikkojen et-simisessä hyödynnetään aiemmin laadittuja selvityksiä, erityisesti Tu-run elävä keskusta –projektin mate-riaalia.

taan eri suuntiin erilaisin painotuk-sin. Ensimmäisessä kehityskuvassa kaupunkia täydennettäisiin pääosin keskustaan ja lähikeskusten ym-pärille. Toinen suuntaisi kasvun te-hokkaasti toimivien joukkoliiken-nekäytävien varsille. Kolmas mal-li ohjaisi kasvua kaupunkirakenteen reuna-alueille, keskittyen pientalo-tarjonnan turvaamiseen. Kehitys-vaihtoehtoja valmistellaan kevään aikana, minkä jälkeen kunkin vaih-toehdon vaikutuksia arvioidaan tar-kemmin. Vaikutusten arvioinnilla nostetaan esiin kehitysvaihtoehto-jen eroja ja varmistetaan niiden kes-kinäinen vertailukelpoisuus. Kehi-tyskuvatarkastelun tuloksena mää-ritellään, todennäköisesti malleja yhdistellen, ne kasvun ja kehityksen suunnat, joilla edetään kaavaluon-noksen tekoon.

Vaikuta kehityskuviin ja Turun tulevaisuuteen

Monipuolinen keskustelu asiantun-tijoiden ja kuntalaisten kanssa on avainasemassa hahmoteltaessa tu-levaisuuden Turkua. Tavoitteena on avoin, vuorovaikutteinen ja erilaiset toimijat laajasti huomioiva suunnit-telu kaikissa yleiskaavan vaiheissa. Keväällä 2014 kaupunkilaisille esi-tellään kehityskuvavaihtoehtoja, joi-hin jokainen voi ottaa kantaa. Kehi-tyskuvia voi kommentoida yleisö-tilaisuuksissa tai karttapohjaisena toteutettavan internetkyselyn kaut-ta. Mielipiteitä kerätään yleiskaa-vatyön kaikissa vaiheissa. Yleisölle järjestetään infotilaisuuksia ja työ-pajoja suunnittelun edetessä. Seu-raa yleiskaavatyötä www.turku.fi/yleiskaava2029 -nettisivulla.

2. Hirvensalon sayleiskaavan täydennys (13/2007)

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola

Kaavaehdotuksen valmistelu jat-kuu kaupunkiseudun rakennemal-lin pohjalta. Suurimmat muutok-set kohdistuvat liikenneverkkoon ja saaren pohjoisosan maankäyttöön. Liikennejärjestelyistä saarten ja mantereen välillä sekä saarten si-säisestä verkosta on laadittu sel-vitysraportti. Maankäytön muutos-ten vaikutuksia Friskalanlahden ja Rauvolanlahden Natura 2000 -alu-eisiin arvioidaan myös erillisselvi-tyksenä, joka on käynnistynyt alku-vuonna 2014. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oike-usvaikutteisena laaditun osayleis-kaavan vuonna 2015.

3. Satava-Kakskerran osayleiskaava (10/2013)

Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 käynnistää Satava–Kakskerran aluetta koskevan osayleiskaavan laadinnan. Siinä tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja, jotka mahdol-listavat sekä saarten kehittämisen että olevan viherverkoston säilymi-sen. Osayleiskaavatyössä hyödyn-netään alueelle vuonna 2012 ku-moutuneen osayleiskaavan valmis-telun aikana laadittuja selvityksiä. Hirvensalon osayleiskaavaa var-ten laadittava ns. Natura-vaikutus-ten arviointi palvelee myös Satava–Kakskerran osayleiskaavoitusta.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.3.2013 asettaa Satava–Kaks-kerran alueelle rakennuskiellon kahdeksi vuodeksi, jona aikana ta-voitteena on saattaa osayleiskaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Kaavoitusinsinööri Andrei Panschin

Yleiskaava on suunnitelma, jolla oh-jataan yleispiirteisesti kaupunkiym-päristön kehittämistä sekä rakenta-misen ja liikennejärjestelmien sijoit-tumista. Oli kyse sitten työpaikoista, kouluista, päiväkodeista, joukkolii-kenteestä tai virkistysalueista, ta-voitteena on toimiva, taloudellinen ja eheä yhdyskuntarakenne. Yleiskaava siis sovittaa yhteen monia eri toimin-toja. Yleiskaavassa osoitetaan myös kaupungin kasvun suunnat: mihin si-joitetaan uudet asukkaat ja yritykset nykyisten asukkaiden elinympäristön

Kaavoituskatsaus 2014 · 3

7. TALLIMÄENKENTTÄ Stallbacksplan (8/2014)

Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski

Kaupunki tutkii uuden päiväkodin si-joittamista Tallimäenkentälle, Poltti-monkadun, Hansakadun ja Malmin-kadun väliselle puistoalueelle.Staden undersöker möjligheterna att placera ett nytt daghem på parkom-rådet mellan Stallbacksplan, Brän-nerigatan, Hansagatan och Malmga-tan.

8. MINERVAMinerva (15/2013)


Tarkoitus on muuttaa As Oy Miner-van, os. Linnankatu 59, asemakaa-

5. JAAKKOO-TAARA (21/2013)

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey

Asemakaavanmuutoksen tavoittee-na on Pansiontien ja Ruissalontien koilliskulmassa sijaitsevan teolli-suuslaitoksen laajentaminen vie-reisille, kaupungin omistamille ton-

11. RATAPIHANKATU 16-24Bangårdsgatan 16-24 (45/2007)


Aikaisemmin vireille tullut Ratapi-hankatu 18 kaavamuutos laajen-netaan koskemaan yhteensä kuut-ta tonttia Ratapihankadun, Län-tisen Pitkäkadun ja Ajurinkadun rajaamassa korttelissa. Tarkoitus on muuttaa asemakaavaa siten, et-tä se mahdollistaa myös alueella asumisen. Alueen vanhojen puuta-loyhtiöiden rinnalle voidaan raken-taa uusia asuin- ja liikekerrostaloja.

1. HARPPUUNAKORTTELIHarpunkvarteret (19/2012)

Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

Sataman läheisyydessä on työpaik-ka- ja varastokäytöstä vapautuvaa aluetta, joka on yksi keskusta-asu-misen laajenemissuunnista. Asema-kaavan tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue, jol-le sijoittuu myös liike- ja toimistoti-laa. Erityisen haasteen suunnittelulle asettaa Turun Linnan läheisyys.I närheten av hamnen finns ett områ-de som frigörs från den tidigare an-vändningen som arbetsplats- och la-gerområde. Detta är en av riktning-arna för att utvidga centrumboendet. Syftet med detaljplanen är att utfor-ma ett attraktivt bostadsområde en-ligt principerna för hållbar utveck-ling, där också affärs- och kontorslo-kaler kan inplaceras. En särskild utmaning för planeringen är närhe-ten till Åbo slott

2. HERTTUANKULMAHertigens hörn (27/2013)


Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava

Pansiontien eteläpuolella sijaitse-van entisen Rettigin tupakkatehtaan ja sen eteläpuolen alueille suunni-tellaan kauppakeskusta ja asuinker-rostaloja. Alueen pinta-ala on noin 8 ha. Kaavoituksessa mm. huomi-oidaan myös Juhana Herttuan puis-tokadun jatke Pansiontielle saakka. Asemakaavamuutos perustuu sekä yksityisen maanomistajan että Tu-run kaupungin aloitteeseen.På området för Rettigs tidigare to-baksfabrik på den södra sidan av Pansiovägen och områdena söder

om fabriken planeras ett köpcen-trum och bostadsvåningshus. Om-rådet har en areal på ca 8 ha. Vid planläggningen beaktas bl.a. ock-så förlängningen av Hertig Johans parkgata ända till Pansiovägen. De-taljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av den privata markäga-ren och Åbo stad.

Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavä-gen, Runsalavägen och Kirstistigen. På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Den planerade totala vå-ningsytan kommer att omfatta cirka 180 000 m²-vy och antalet bostäder blir cirka 1500.

4. KIRSTINPUISTOKirstiparken (2/2013)


Kaavamuutoksella on tarkoitus toteut-taa 17,3 hehtaarin alueella Iso-Heikki-län kaupunginosan itäosassa Linna-kaupungin osayleiskaavan asettamia maankäyttöperiaatteita. Pansiontien, Kirstinkadun/-polun, Akselintien, Iso- Heikkiläntien ja VR:n ratapihan rajaa-mat teollisuusalueet osoitetaan osit-tain teollisuus-, toimisto- ja liikera-kennusten sekä suurimmalta osin asuinkerrostalojen rakentamiselle. Asemakaavamuutos perustuu Turun kaupungin ja yksityisten maanomista-jien esittämään aloitteeseen. Syftet med planändringen är att ge-nomföra de principer för markanvänd-ningen som uppställts i delgeneralpla-nen för Slottsstaden på ett 17,3 hek-tar vidsträckt område i östra delen av stadsdelen Storheikkilä. De industri-områden som avgränsas av Pansio-vägen, Kirstigatan/-stigen, Axelsvä-gen, Stor-Heikkilävägen, Knutsvägen och VR:s bangård anvisas delvis för in-dustri-, kontors- och affärsbyggnader och till största delen för bostadsvå-ningshus. Detaljplaneändringen base-rar sig på ett initiativ av Åbo stad och de privata markägarna.

Asemakaavoilla ja asemakaavan muu-toksilla luodaan edellytykset rakentami-selle. Kaava-alue voi käsittää esim. koko-naisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Kaupunginvaltuusto asettaa tavoitteet kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikölle kaupungin talousarvion yhteydessä.

Asemakaavalla määrätään mm.• mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää• miten paljon tontille saa rakentaa• rakennusten korkeuksia, kattokalte-

vuuksia ja materiaaleja

• katualueiden leveyksiä• rakennusten ja luonnon suojeluarvot• mihin puistot sijoittuvat

Vireillä olevat ja voimassa olevat (vuodes-ta 1997 alk.) asemakaavat löytyvät kaava-hausta www.turku.fi/kaavahaku.

Kaavoja voi hakea kaavan nimellä tai ni-men perässä olevalla kaavatunnuksel-la. Ajantasainen asemakaavatilanne löy-tyy myös Turun seudun karttapalvelusta opaskartta.turku.fi.

Keskusta – centrum

Asemakaavoitus – Detaljplanläggning

LINNAKAUPUNKILinnakaupungin asemakaavoitus perustuu 25.2.2012 hyväksyttyyn Linnakaupungin osayleiskaavaan.

Linnakaupungin liikenteen suunnitteluSuunnittelun tavoitteena on vahvis-taa jalankulun, pyöräilyn ja joukko-liikenteen asemaa. Osayleiskaavas-sa esitetty Juhana Herttuan puis-totien uusi linjaus muuttaa alueen katuverkkoa merkittävästi. Raitio-tien tilavaraus otetaan huomioon asemakaavoissa.

SLOTTSSTADENDetaljplaneringen av Slottsstaden baserar sig på delgeneralplanen för Slottsstaden, som godkändes 25.2.2012.

Trafikplaneringen i SlottsstadenSyftet med planeringen är att stärka gång- och cykel- och kollektivtrafi-ken. Den nya riktlinjen för Hertig Jo-hans parkgata som anvisats i delge-neralplanen kommer i hög grad att förändra gatunätet. Områdesreser-veringen för spårvägen kommer att beaktas i detaljplanerna.

vaa siten, että se mahdollistaa uu-den asuintalon rakentamisen tontin länsiosalle. Uusi rakennus on tar-koitus sijoittaa nyt pysäköintialu-eena toimivalle tontinosalle. Tontin kaikki autopaikat osoitetaan uudis-rakennuksen pohjakerrokseen.Avsikten är att ändra detaljplanen för Bost Ab Minerva, adr. Slottsgatan 59, så att den möjliggör uppförandet av ett nytt bostadshus på tomtens västra del. Nybyggnaden ska ligga på den del av tomten som idag an-vänds som parkeringsområde. Tom-tens alla bilplatser placeras i nybyg-gets bottenvåning.

9. FORTUNA-KORTTELI (20/2009)


Kaupungintalon korttelin eli For-tunan kehittämisellä haetaan ai-van uudenlaisia luovan työn ja kau-pan yhdistämisen mahdollisuuksia. Kaavassa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet.Syftet med utvecklandet av stads-huskvarteret, dvs. Fortunakvarte-ret, är att ta fram helt nya möjlighe-ter att kombinera skapande arbete och affärsverksamhet. I planen fast-ställs de huvudsakliga principerna för byggnadsskyddet och komplette-ringsbyggandet.

10. LOGOMON SILTA Bro till Logomo


Liikenneinsinööri Jaana Mäkinen

Kulttuurikeskus Logomon saavutet-tavuutta parannetaan uudella, sateil-ta suojatulla kävelysillalla ratapihan yli ja Ratapihankadun varteen raken-nettavalla pysäköintilaitoksella. Avsikten är att förbättra förbindel-serna till kulturcentret Logomo så, att det byggs en ny gångbro som är skyddad för regn över bangården samt en parkeringsanläggning längs Bangårdsgatan.

teille. Laajennusalueella sijaitsee rakennustaiteellisesti arvokas teol-lisuusrakennus. Asemakaavamuu-tos laaditaan Turun kaupungin Kiin-teistöliikelaitoksen aloitteesta.Syftet med detaljplaneändringen är att utvidga industrianläggningen i det nordöstra hörnet av området mellan Pansiovägen och Runsalavägen in på de invidliggande tomterna, som är i stadens ägo. På de område som ska utvidgas finns en industribyggnad som har arkitektoniskt värde. Åbo stad Fastighetsaffärsverket har tagit initiativ till detaljplaneändringen.

MUU KESKUSTA

6. PUUTARHAKATU 41 Trädgårdsgatan 41 (20/2012)


Asemakaavanmuutoksen tavoittee-na on korttelin täydennysrakentami-nen ympäristöön sopivalla tavalla. Luonnosvaiheessa on tutkittu, miten esimerkiksi palaneen talon suojelu tai purkaminen vaikuttaa alueen ke-hittämiseen ja kokonaisilmeeseen, missä laajuudessa uudisrakenta-mista tulisi osoittaa tonteille, uudis-rakentamisen korkeutta jne. Alueel-le tutkitaan käyttötarkoituksen osal-ta kaavaa, joka mahdollistaa sekä normaalin asumisen että vanhusten palveluasumisen.Målet med detaljplaneändringen är att komplettera kvarterets bygg-nadsbestånd på ett för omgivningen lämpligt sätt. I skisskedet har utretts hur t.ex. ett fortsatt skydd, alterna-tivt en rivning av det brandhärja-de huset inverkar på områdets ut-veckling och helhetsbild, i vilken om-fattning nybyggnation bör tillåtas på tomterna, nybyggnadernas höjd osv. För området utreds en detaljplan som möjliggör både normalt boen-de samt serviceboende för åldringar.

3. VAASANPUISTOVasaparken (12/2010)


Kaavanmuutos valmistellaan lakkau-tetun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 10 ha. Suun-nittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalontie ja Kirstin-polku. Alueelle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asunto-torni. Suunniteltu kokonaiskerros-ala on noin 180 000 k-m², ja asunto-jen lukumäärä noin 1500. Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Området har en areal på cirka 10 ha.

Herttuankulma

Logomon silta

Puutarhakatu 41


Den tidigare anhängiggjorda plan-ändringen för Bangårdsgatan 18 ut-vidgas till att omfatta sammanlagt sex tomter i det kvarter som avgrän-sas av Bangårdsgatan, Västerlång-gatan och Formansgatan. Meningen är att ändra detaljplanen så, att den också möjliggör boende på området. Vid sidan av de gamla trähusbolagen på området kan det byggas vånings-hus med bostäder och affärer.

Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna

att utarbetas utan utkastskede, efter det på tomten endast finns ett ända-målsenligt sätt att lösa placeringen av bollhallen.

7. TYKS U2 ÅUCS U2 (34/2013)


Liikennesuunnittelu Maija Norava

TYKS:n ns. U-sairaalan korvaa-van suuren sairaalatilan sijoitusta on haettu sairaala-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Toiminnallises-ti parhaaksi ratkaisuksi on nous-sut uuden yksikön rakentaminen Helsingin valtatien ja rautatiealu-een päälle rakennettavalle kannel-le. Sairaalatilojen tarveselvitys on V-S-sairaanhoitopiirissä hyväksytty ja rakentamisen valmistelu on käyn-nistetty voimassa olevan asemakaa-van mukaisesti liikennealueen ylit-tävän kannen suunnittelulla. Lääke-tieteellisen tiedekunnan tontille on tehty tarveselvitys uudisrakentami-sesta. Kaava käsittää koko sairaa-la-alueen, sekä T-sairaalan tontin että Kiinamyllynmäen valtakunnalli-sesti merkittävän kulttuuriympäris-tön. (RKY 2009) ja vanhan Kupittaan aseman tontin. Liikenteen järjestäminen ja erityi-sesti joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen on keskeisellä sijalla asemakaavan valmistelussa. På själva sjukhusområdet och det närliggande området har utretts var den stora sjukhusbyggnad kan upp-föras som ska ersätta det s.k. U-sjuk-huset vid ÅUCS. Den verksamhets-mässigt bästa lösningen som fram-lagts är att den nya enheten byggs på ett lock över Helsingfors riksväg och järnvägsområdet. Egentliga Fin-lands sjukvårdsdistrikt har godkänt utredningen av behovet av sjukhus-lokaler och förberedelserna för byg-gandet har inletts enligt den gällan-de planen med planeringen av det lock som ska täcka trafikområdet. På den medicinska fakultetens tomt har det gjorts en utredning av be-hovet av nybyggnad. Planen omfat-tar hela sjukhusområdet, både tom-ten för T-sjukhuset och kulturmiljön på Kinakvarnsgatan som är av riks-intresse (RKY 2009) och tomten för den gamla Kuppis station. Trafikarrangemangen och i synner-het tryggandet av servicenivån inom kollektivtrafiken är viktiga aspekter i beredningen av detaljplanen.

cykel- och gångvägarna på området. Staden äger området och det är i hu-vudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området un-dersöks möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt höghusområde. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och re-kreationsområde.

5. KUUSIMÄKI Granbacken (3/2014)

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen

Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Lausteen teollisuusalueen itäosaan laadittavan kaavan tavoitteena on tutkia käyttötarkoituksen muut-tamista osalla suunnittelualuetta, alueella olevien rakennusten suoje-luarvojen selvittäminen, alueen täy-dennysrakentamismahdollisuuk-sien kartoittaminen ja rautatiealu-een nimeämien.En plan ska utarbetas för den östra delen av industriområdet i Laustis och syftet är att undersöka en änd-ring av användningsändamålet på en del av det område som omfattas av planeringen, utreda skyddsvärdena för de byggnader som finns på om-rådet, kartlägga möjligheterna till kompletteringsbyggande på områ-det och namnge järnvägsområdet.

6. PALLOILUHALLIBollhallen


Kaupunki on arvioinut uudelleen palloiluhallin hankintaa ja päättänyt, että hallille varataan tontti osoit-teessa Lemminkäisenkatu 32a. Ton-tin asemakaavaa muutetaan niin, et-tä tavoitteet täyttävä palloiluhalli voidaan sille toteuttaa. Kaavanmuu-tos pyritään saattamaan valmiik-si vuoden loppuun mennessä. Kaa-vamuutos valmistellaan ilman luon-nosvaihetta, koska valittu tontti mahdollistaa tutkittavaksi vain yh-den tarkoituksenmukaisen palloilu-hallin sijoittumisratkaisun.Staden har gjort en ny bedömning av bollhallsprojektet och beslutat att en tomt ska reserveras för hallen vid Lemminkäinengatan 32a. Detaljpla-nen för tomten kommer att ändras, vilket möjliggör en sådan bollhall på tomten som uppfyller de mål som uppställs för projektet. Meningen är att planändringen ska vara klar före årsskiftet. Planändringen kommer

tiven för nybyggnation av bostadshus på områdena söder om Kuratorssti-gen och väster om Hallisvägen.

3. KOROISTENKAARI Koroisbågen (6/2011)

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin


Asemakaavan tavoitteena on tut-kia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamat-toman alueen muuttamista liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Pää-osin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsä-aluetta. Tarkoituksena on myös sel-kiyttää alueen ulkoilu- ja virkistys-reitistö. Kaavalla tutkitaan samalla mahdollisuutta Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja lii-kerakennusalueen liittämistä Turun katuverkostoon.Syftet med detaljplanen är att un-dersöka om det område som saknar detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kon-torsbyggnader. Området är i huvud-sak i stadens ägo och det är ett obe-byggt åker- och skogsområde. Av-sikten är också att skapa ett klarare nätverk av frilufts- och rekreations-leder på området. I planen under-söks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggnader som finns på S:t Karins sida kan an-slutas till Åbo stads gatunät.

4. PÄÄSKYVUORENRINNE Svalbergabrinken (30/2009)

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin


Asemakaavan tavoitteena on to-teuttaa osalle entistä kasarmialuet-ta uusi asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen olemas-sa olevaan katu- ja kevyen liiken-teen verkostoon. Kaupungin omistama alue on pää-osin rakentamatonta ja maastoltaan on hyvin vaihtelevaa. Tälle alueel-le tutkitaan moni-ilmeisen ja tii-viin kerrostaloalueen sijoittamista. Kaavanmuutoksessa tarkastellaan myös Jaaninlaakson merkityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistys-alueena.Syftet med detaljplanen är att utfor-ma ett nytt bostadsområde på en del av det tidigare kasernområdet. I det-ta sammanhang undersöks hur om-rådet ska anslutas till gatunätet och

1. AITIOPAIKKA Parkettplatsen (17/2012)

Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Alueelle suunnitellaan opiskeli-ja-asumista. Uudisrakentamisen ta-voitteena on eheyttää alueen kaupun-kirakennetta kaupunkiintuloväylän varrella sekä jatkaa alueen opiskeli-ja-asuntorakentamista. Turun Yliop-pilaskyläsäätiön järjestämän suun-nittelukilpailun pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka tulee nähtäville ja hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana.På området planeras studiebostä-der. Syftet med nybyggnationen är att förenhetliga stadsstrukturen på området längs infartsvägen till sta-den samt att bygga mera studiebo-städer på området. På basis av den planeringstävling som Åbo Student-bystiftelse ordnat utarbetas ett plan-förslag, som ska framläggas och godkännas 2014.

2. UHRIMÄKI Offerbacken (9/2010)

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen,

kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin


Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliiken-ne 2020 -selvitykseen perustuvan Yli-oppilaskylä-Halinen -runkobussilin-jan linjausvaihtoehtoja ja toteuttami-sedellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdol-lisuuksia ja -vaihtoehtoja Kuraatto-rinpolun eteläpuolelle ja Halistentien länsipuolelle.I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsal-ternativen och möjligheterna att ge-nomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Studentbyn och Hallis i enlig-het med utredningen om kollektivtra-fiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheterna och -alterna-

12. TUURINKULMA (31/2013)

Kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen

Vireillä on asemakaavan muutos, jolla tavoitellaan olemassa olevan ydinkeskustakorttelin täydentä-mistä lisärakentamisella. Kaava-muutos perustuu As Oy Tuurinkul-man (os. Tuureporinkatu 19) aloit-teeseen.

En detaljplaneändring har anhäng-iggjorts. Syftet är att komplettera det befintliga kvarteret i stadskär-nan med tillbyggnad. Detaljplane-ändringen baserar sig på ett initia-tiv av Bost Ab Tuurinkulma, adr. Tu-reborgsgatan 19.

13. SYNAGOGASynagogan (33/2013)

Kaavasuunnittelija Marja Westerlund

Turun juutalaisen seurakunnan kaavanmuutosaloitteessa haetaan mahdollisuutta korvata synagogan viereisellä tontilla 8 oleva 1950 -lu-vun kaksikerroksinen seurakunta-talo uudisrakennuksella, johon si-joittuisi seurakuntatilojen lisäksi asuntoja. Kaavanmuutoksessa Tu-run juutalaisen seurakunnan syna-goga saa suojelumerkinnän. Åbo judiska församling har tagit initia-tiv till en planändring, där församling-en ansöker om att få ersätta försam-lingshemmet i två våningar som är byggt på 1950-talet och finns på tomt 8 invid synagogan med en nybyggnad som ska omfatta församlingslokaler och dessutom bostäder. I planändring-

en anvisas Åbo judiska församlings synagoga skyddsbeteckning.

14. SIRKKALANKATU 35 Sirkkalagatan 35 (6/2013)

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö

Asuntoyhtiö on anonut kaavanmuu-tosta tontilleen niin, että tontin pe-rälle saisi rakentaa uuden kerrosta-lon. Suunnittelun alkuvaiheessa on selvitetty, että kaupunki haluaa vas-taisuudessa luopua naapurissa ole-vasta entisestä Teollisuuskoulusta opetustilana. Rakennuskannan suo-jelun tarve, tuleva käyttö ja mahdol-linen lisärakentaminen tulee tutkia tässä yhteydessä. Suunnittelu jat-kuu siitä lähtökohdasta, että samal-la selvitetään koko korttelin kehittä-mismahdollisuudet. Bostadsbolaget har anhållit om en planändring för sin tomt så, att man får bygga ett nytt flervåningshus in-ne på tomten. I början av planeringen har det utretts att staden framdeles önskar avstå från undervisningslo-kalerna i den intilliggande f.d. Indu-striskolan. I detta sammanhang bör behovet av skydd av byggnadsbe-

ståndet, den framtida användning-en av byggnaderna och en eventuell tillbyggnad undersökas. Planering-en fortsätter och utgångspunkten är att utvecklingsmöjligheterna i hela kvarteret samtidigt ska utredas.

15. SEPÄNKATU 5Smedsgatan 5 (29/2010)


Hyväksytyn kaavaluonnoksen poh-jalta laaditaan asemakaavanmuuto-sehdotus tontin täydennysrakenta-miseksi yhteistyössä tontin omista-jan kanssa. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkai-ta rakennuksia, joiden rakennus-suojelun laajuudesta päätetään ase-makaavanmuutoksessa. På basis av det godkända planutkas-tet kommer en detaljplaneändring att utarbetas för kompletterings-byggande på tomten i samarbete med tomtägaren. Längs Sirkkalaga-tan finns byggnader som har kultur-historiskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets om-fattning i samband med ändringen av detaljplanen.

Tuurinkulma

Aitiopaikka


Saaret – öarna

1. VANHAN KAKSKERRANTIEN RANTA JA KELLUVAT TALOT Stranden vid Gamla Kakskerta- vägen och flytande hus (10/2009)

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Kelluvien talojen asemakaavanmuu-tosaluetta laajennetaan käsittämään Vanhaa Kakskerrantietä, Ramsted-tin telakkaa, sekä kaupungin ylläpi-tämää Lauttarannan venesatamaa. Nykyään telakan ja venesataman alueet ovat voimassa olevan ase-makaavan mukaista puistoa. Kaava-muutoksella turvataan telakan toi-minta ja pienimuotoinen laajentami-nen. Asemakaavassa varaudutaan myös Hirvensalon pohjoisrannan mahdolliseen täydennysrakentami-seen. Kaavaan otetaan mukaan kaa-vateknisistä syistä myös Pitkäsal-men kaavoittamatonta vesialuetta, joka tulee säilymään vesialueena.Det område för flytande hus där de-taljplanen ska ändras kommer att

utvidgas till att omfatta Gamla Kaks-kertavägen, Ramstedts båtvarv samt den båthamn i Färjstranden som upprätthålls av staden. Områ-dena för båtvarvet och båthamnen är nu anvisade som park i den gäl-lande detaljplanen. Planändringen ska trygga verksamheten vid båt-varvet och en utvidgning i liten skala. I detaljplanen ingår också beredskap att bygga ut området vid Hirvensalo ös norra strand så, att gatuområdet för den Gamla Kakskertavägen bred-das. Av plantekniska skäl intas också en del av det icke-planlagda vatten-området i Långvattnet i planen och det kommer att förbli vattenområde.

2. MOIKOISTEN ITÄRANTA Moikois östra strand (2/2014)

Kaavasuunnittelija Maj-Britt Kyllönen

Moikoisten uimarannan ja Pit-käsalmen venevalkaman välisel-lä ranta-alueella on tavoitteena

on täydentää pientaloasutusta uu-silla rakennuspaikoilla ja tutkia ran-ta-alueiden liittämistä olemassa oleviin tontteihin.Syftet är att komplettera småhus-bosättningen på området mellan Moikois badstrand och Långvattnets båthamn med nya byggplatser och undersöka om strandområdena kan anslutas till de befintliga tomterna.

3. KAISTARNIEMI III JATKOKaistarudden III fortsättning (1/2006)


Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Asemakaavan tavoitteena on täy-dentää Kaistareenkadu, Kaistarran-nan ja Ahvenpolun varren pientalo-asutusta uusilla rakennuspaikoilla, saada kesämökkien rakennuspaikat ympärivuotiseen asumiseen ja saat-taa alue kunnallistekniikan piiriin.Syftet med detaljplanen är att kom-plettera småhusbosättningen vid Kaistargatan, Kaistarstranden och Abborstigen med nya byggplatser, anvisa byggplatserna för sommar-stugor för åretruntboende och bygga kommunalteknik på området.

4. FRISKALAN RISTEYS Friskalakorsningen (30/2013)


Suunnittelupäällikkö Matti Salonen

Asemakaavamuutos laaditaan Fris-kalan Ravaksenkadun risteyksen kohdalla, jossa kahdesta tontis-ta osa viheraluetta muutetaan ka-tualueeksi, jotta voidaan toteuttaa jalankulku- ja pyörätie Kakskerran-tien ja autokatosten väliin. Valtion ja Turun kaupungin yhteises-sä hankkeessa (MAL-hanke) suunni-tellaan Kakskerrantien turvallisuu-den parantamista välillä Seiskarin-katu–Vihuri, sekä Kakskerrantien nostamista tulvien takia. Detaljplaneändringen utarbetas för korsningen vid Ravasgatan i Fris-kala, där en del av grönområdet på

två tomter omändras till ett gatuom-råde, så att gång- och cykelvägen ryms mellan Kakskertavägen och den täckta bilparkeringen. I statens och Åbo stads gemensam-ma projekt (MBT-projekt) ingår pla-ner på att förbättra säkerheten på Kakskertavägen på sträckan Se-itskärsgatan–Stormbyn samt att hö-ja Kakskertavägen för att undvika översvämningar.

5. HAARLANLAHTI Harlaxviken (23/2010)


Haarlanlahdella suoritetaan täl-lä hetkellä esirakentamista, eli lä-jitetään viereisen Iso-Haarlan ase-makaava-alueelta tulevia ylijäämä-maamassoja. Tammistontien eteläpuolelle suun-nitellaan osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta sekä virkistys- ja ui-maranta-aluetta.Vid Harlaxviken iordningställs områ-det som bäst, dvs. på området depone-ras överskottsmassor från det närlig-gande detaljplaneområdet Storharlax. På den södra sidan av Tammisto-vägen planeras ett småhusområ-de samt ett rekreations- och bad-strandsområde i enlighet med del-generalplanen.

6. HARKKIONMÄKIHarkkiobacken (46/2005)



Asemakaavan tavoitteena on täy-dentää pientaloasutusta Tammis-

Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna

färsbyggnader. Samtidigt övervägs en höjning av byggrätten för en af-färstomt på Filargatan 12 till grann-fastigheternas nivå. Preliminärt be-räknas planförslaget framläggas till påseende i maj 2014.

3. TIEMESTARI Vägmästaren (7/2011)


Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on selkiyttää Runosmäen teollisuus-alueen käyttöä teollisuus- ja varasto-rakennusten alueena liittämällä osia Varusmestarintien itä- ja länsipuolel-la olevista puistoalueista kortteleihin ja kuitenkin säilyttää puustoa, jolla on maisemallista merkitystä.Syftet med detaljplaneändringen är att förtydliga användningen av det område som är anvisat för industri- och lagerbyggnader så, att delar av parkområdena väster och öster om Rystmästarvägen ansluts till kvarte-ren. Likväl bevaras en del träd som är viktiga för landskapsbilden.

4. RIITASUONAUKIO Riitasuoplan



Asemakaavanmuutoksen yhtenä tarkoituksena on parantaa liiken-nejärjestelyjä Pohjoiskaaren, Riita-suontien ja Korjasmäenkadun riste-ysalueella. Samalla päivitetään lähi-alueen asemakaavat ajan tasalle ja tutkitaan lisärakentamisen edelly-

teras. Det dike som rinner genom det område som ska planeras och dikes-renarna ska förbli öppna.

2. SÄRMÄÄJÄKantaren (16/2013)


Asemakaavanmuutoksen tarkoituk-sena on muuttaa puistoalue liikera-kennusten korttelialueeksi. Samal-la harkitaan osoitteessa Viilarinkatu 12 sijaitsevan liiketontin rakennus-oikeuden korottamista naapurikiin-teistöjen tasolle. Ehdotuksen arvioitu nähtävilläoloaika on toukokuu 2014.Syftet med detaljplaneändringen är att ändra området för Kantarpar-ken till ett kvartersområde för af-

1. TYÖMIEHENPUISTO Arbetareparken (21/2012)

Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo


Lukkosepänkadun ja Satakunnan-tien kulmassa sijaitseva peltoalue on tarkoitus muuttaa liikerakennusten korttelialueeksi. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa istutetta-vaa puistoaluetta. Suunnittelualueen läpi virtaava oja ja sen varret on tar-koitus säilyttää avoimina.Syftet är att ändra åkerområdet i hörnet av Låssmedsgatan och Sata-kuntavägen till ett kvartersområde för affärsbyggnader. I den nuvaran-de detaljplanen är området anvisat som ett parkområde som ska plan-

tykset alueella.Ett av syftena med detaljplaneänd-ringen är att förbättra trafikarrang-emangen i korsningsområdet mel-lan Norra bågen, Riitasuogatan och Korjasmäkigatan. Samtidigt uppda-teras detaljplanerna på närområ-det samt undersöks förutsättningar-na för kompletterande byggnation på området.

5. RAUNINTIERaunivägen (3/2013)

Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo


Raunistulan koulun eteläpuolella, Raunintien varrella sijaitsevan kol-men pientalotontin maankäyttöä on tarkoitus muuttaa asuinkerrosta-lojen rakentamista varten. Asema-kaavamuutos perustuu Turun kau-pungin ja yksityisen tontinomistajan aloitteeseen.Meningen är att ändra markanvänd-ningen för de tre småhustomterna på den södra sidan av skolan Rau-nistulan koulu, längs Raunivägen så, att de anvisas för bostadsvånings-hus. Detaljplaneändringen baserar sig på ett initiativ av Åbo stad och den privata tomtägaren.

6. PITKÄMÄEN LIIKEKESKUSLångbacka köpcentrum (33/2006)


Suunnittelupäällikkö Matti Salonen

Kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa myymäläkeskitty-

män sijoittuminen Naantalin pika-tien varteen kadun pohjoispuolel-le, Alakyläntien ja Pitkämäenkadun väliselle alueelle. Alueelle suun-nitellaan uutta, Kähärin puisto-tie -nimistä katuyhteyttä välille Sa-takunnantie - Pitkämäenkatu. Sen tarkoituksena on palvella lisäraken-tamista alueella ja keventää Naan-talin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaa-vanmuutoksella sijoitetaan myös asuinkerrostaloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueil-le. Ympäristö- ja kaavoituslautakun-ta on hyväksynyt kaavaluonnoksen 10.4.2011. Kaavaehdotus on tarkoi-tus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.Planändringen syftar till att anvi-sa möjligheter för en affärskoncen-tration vid Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på området mellan Alakylävägen och Pitkämäki-gatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakuntavägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att plan-ändringen ska betjäna tillbyggna-den på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I planändringen inplaceras också bo-stadsvåningshus och kommersiell och offentlig service i kvartersom-rådena. Miljö- och planläggnings-nämnden har 10.4.2011 godkänt pla-nutkastet. Avsikten är att planförsla-get ska framläggas för godkännande under innevarande år.

Hirvensalon kirjaston perin- teinen kaavanäyttely pidetään tänä vuonna 7.4.–30.5.2014.

Aluearkkitehdit ja liikenne- suunnittelija ovat paikalla maanantaina 5.5.2014 klo 17.00–19.00.

tontien eteläpuolelle uusilla raken-nuspaikoilla ja saattaa alue kunnal-listekniikan piiriin.Syftet med detaljplanen är att kom-plettera småhusbebyggelsen söder om Tammistovägen med nya bygg-platser och bygga kommunalteknik på området.

7. METSOLAMetsola (29/2013)



Asemakaavan tavoitteena on täy-dentää pientaloasutusta Kyyrläntien itä- ja länsipuolella uusilla raken-nuspaikoilla ja saattaa alue kunnal-listekniikan piiriin.Syftet med detaljplanen är att kom-plettera småhusbebyggelsen väster och höster om Kyyrlävägen med nya byggplatser och bygga kommunal-teknik på området.

8. SÄRKILAHTI Särkilax


Liikennesuunnitteluinsinööri Laura Pirilä

Kukolantien kaavoittamista jatke-taan Toijaistentien kiertoliittymäs-tä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan. Arbetet med att planlägga Kukola-vägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särki-lax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.

Den traditionella planutställ-ningen i Hirvensalo bibliotek ordnas i år 7.4–30.5.2014.

Områdesarkitekterna är på plats måndagen 5.5.2014 kl. 17.00–19.00.


Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna

En detaljplan utarbetas för sjukhu-sområdet och rekreationsområdet i stadsdelen Tranbacken. Staden har avvecklat eller kommer att avveck-la sin verksamhet i vissa byggnader. Syftet med detaljplanen är att fast-ställa en ny användning för en del av byggnaderna, klargöra skydds-värdena för byggnaderna, utreda en eventuell tillbyggnad och formge gårdsområdet.

4. SKANSSIN VALLIKATU Skansen Vallgatan (13/2012)


Skanssin aluekeskuksen eteläpuo-lelle peltomaalle suunnitellaan ve-tovoimaisen kestävän kehityksen periaatteita noudattavan asunto-alueen aloituskortteli.På åkerområdet söder om områ-descentralen Skansen planeras det första kvarteret i ett bostadsområde som ska uppföras enligt principerna för attraktiv hållbar utveckling.

5. ITÄ-SKANSSI Östra Skansen (9/2014)

Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa

Skanssin aluekeskuksen kaakkois-puolelle kaavoitetaan uusi katu ja sen varrelle kerrostalovaltainen alue sekä virkistysalueita, palvelu-ja ja työpaikkoja. Alueelle järjeste-tään tontinluovutuskilpailuja, joil-la haetaan uusia ratkaisuja älykkäi-den rakennusten, alueen palvelujen ja monipuolisten virkistysmahdol-lisuuksien toteuttamiseen. Uuden kadun suunnittelussa huomioidaan ratikkayhteyden luominen keskus-taan. Alueel-le sijoitetaan koulu ja päiväkoti. Suunnittelun yhteydes-sä laaditaan yleissuunnitelma ko-ko Skanssin vir-kistysalueille ja hu-

levesien käsittelylle. Suunnittelus-sa huomioidaan yleisötilaisuuksista ja Skanssin spar-rausryhmältä saa-tu palaute. Kaavoitus aloitetaan hel-mikuussa 2014. Tavoitteena on, että kaupunginval-tuusto hyväksyy eh-dotuksen vuonna 2015. Itä-Skanssi tulee olemaan Skanssin kaupungi-nosan suurin rakennushanke.På området sydost om områdescen-tralen Skanssi planläggs en ny gata och längds med den ett höghusdomi-nerat område samt rekreationsom-råden, en skola och arbetsplatser. På området ordnas tomtöverlåtel-setävlingar. Syftet är att ta fram nya lösningar för intelligenta byggnader, olika serviceformer och mångsidiga rekreationsmöjligheter på området. Vid planeringen av den nya gatan be-aktas utformandet av en spårvägs-linje till centrum. På området byggs en skola och ett daghem. I samband med planeringen utarbetas en över-siktsplan för rekreationsområdena och hanteringen av dagvattnet inom hela Skansen. I planeringen beak-tas de åsikter och kommentarer som läggs fram vid informationsmöten för allmänheten och som presente-ras av sparrningsgruppen för Skan-sen. Planlägg-ningen inleds i februa-ri 2014. Behandlas av stadsfullmäk-tige 2015.Östra Skansen kommer att vara det största byggprojektet i stadsdelen Skansen.

6. KAARNINKO (20/2010)



Kaarningon vedenottamon ympä-ristössä tutkitaan lisärakentami-sen mahdollisuuksia osayleiskaa-van mukaisesti. Rajakivenkadun ja Välskärinkadun päätteeseen tutki-taan pienimuotoista lisärakentamis-ta. Vedenottamon viereinen metsik-

kö on tarkoitus jättää pääasiassa virkistysalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan osayleiskaavan mukainen uusi liit-tymä Uudenmaantielle. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liit-tyvä Uudenmaantien alikulku, joiden on tarkoitus säilyä. Alue on pohja-vesialuetta, ja siellä saattaa olla pi-laantuneita maita. Alueelle järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kaavoitusta jat-ketaan voittaneen arkkitehti Sami Vikströmin ehdotuksen pohjalta. På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlig-het med delgeneralplanen. I än-den av Råstensgatan och Fältskärs-gatan undersöks möjligheterna till småskalig tillbyggnad. Meningen är

att i huvudsak anvisa skogsdungen i närheten av vattentäkten som re-kreationsområde. I planläggning-en beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgene-ralplanen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen, och meningen är att de ska bevaras. Om-rådet är ett grundvattenområde, och det kan finnas nedsmutsad mark på området. För området ordnades en interna-tionell planeringstävling. Planlägg-ningen fortsätter utgående från det vinnande förslaget av arkitekt Sami Vikström.

1. UITTAMON TÄYDENNYS Uittamo, komplettering (7/2014)


Kaavamuutoksen tavoitteena on tut-kia Uittamon lähiön täydennysra-kentamista Kannuskadun varrella. Alueella on uimahallin tontti ja kal-liometsää.Syftet med planändringen är att un-dersöka möjligheterna till komplet-teringsbyggande längs Sporrgatan i förorten Uittamo. På området finns en tomt med simhall och bergsskog.

2. VÄHÄHEIKKILÄNTIE 37 Lillheikkilävägen 37 (7/2013)


Vähäheikkiläntien varrella on toi-mitilakäytössä oleva tontti, jota maanomistaja ehdottaa kehitettä-väksi asuntoalueena. Teollisuusra-kennusten tilalle ehdotetaan raken-nettavaksi asuintaloja. Vid Lillheikkilävägen används en tomt för kontorsbyggnader, och mar-kägaren föreslår att den ska utveck-las som bostadsområde. I stället för de gamla industribyggnaderna före-slås att det byggs bostadsvånings-hus.

3. KURJENLINNA (14/2012)


Asemakaava laaditaan Kurjenmäen kaupunginosaan sairaala-alueelle ja virkistysalueelle. Kaupungin toi-minta on poistunut tai poistumassa joistakin rakennuksista.Asemakaavan tavoitteena on määri-tellä osalle rakennuksista uusi käyt-tö, selvittää rakennusten suojeluar-vot, mahdollisen lisärakentamisen määrä ja piha-alueen järjestelyt.

Läntiset kaupunginosat – de västra stadsdelarna

5. RAHTARIKUJA Chaffisgränden (26/2013 OAS)


Asemakaavanmuutoksella tutki-taan rekkojen pysäköintialueen laa-jentamista ja polttonesteen jake-luaseman sijoittamista Raisionjoen länsirannalla olevalle alueelle. Ul-koilureitti säilytetään Raisionjoen varressa. Kaavaehdotuksen on tar-koitus tulla nähtäville ja hyväksyttä-väksi 2014.Genom ändringen av detaljplanen undersöks om parkeringsområdet för långtradare kan utvidgas på om-rådet öster om Reso å och om en bensinmack för flytande bränsle kan placeras på området. Friluftsleden längs Reso å bevaras. Meningen är att planförslaget ska framläggas och godkännas 2014.

6. OJARANTAOjaranta


Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela

Muhkurin, Vienolan ja Jyrkkälän vä-lissä olevalle alueelle laaditaan eri-laisia maankäyttö- ja liikenneverk-kovaihtoehtoja. Vaihtoehtojen toi-mivuus- ja kustannusvertailujen tulosten pohjalta muodostetaan ta-voitteet alueen kehittämiselle.På området mellan Muhkuri, Vieno-la och Jyrkkälä utreds olika markan-vändnings- och trafiklinjeringsalter-nativ, vars funktionella egenskaper och kostnader jämförs med varann. Målen för utvecklandet av området formas på basen av resultaten av jämförelsen.

kä merkitä ajoreitit ja paikoitusalu-eet asemakaavaan. Syftet med detaljplanen är att vid Runsala Parkväg 585 precisera byggnadsytorna och -rättigheterna i de befintliga byggnaderna, under-söka möjligheterna att inplacera nya byggplatser på området samt ut-märka körrutterna och parkerings-områdena i detaljplanen.

3. BLUE INDUSTRY PARK

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsa-

nen

Pernoon suunnitellaan meri- ja me-talliteollisuuteen keskittyvää tuo-tannollista kohdetta. Kaavasta teh-dään esiselvityksiä, laaditaan osal-listumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnos vuonna 2014.På området i Perno planeras en pro-duktionsanläggning för sjöfarts- och metallindustri. För planen görs för-handsutredningar, programmet för deltagande och bedömning och ett utkast utarbetas 2014.

4. PERNON KOULU Skolan i Perno Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti

Asemakaavanmuutoksen tavoittee-na on löytää uusi käyttötarkoitus Pernon koulutontille ja rakennuksel-le. Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuonna 2014.Syftet med ändringen av detaljpla-nen är att anvisa ett nytt användn-ingsändamål för skoltomten och skolbyggnaden i Perno. Program-met för deltagande och bedömning av planen utarbetas 2014.

1. SAARONNIEMEN LEIRINTÄALUE Campingområdet på Saro udde


Asemakaavanmuutoksella tutki-taan, voidaanko Saaronniemen ny-kyisen asemakaavan mukaiset ra-kentamattomat lomamökit sijoittaa Villa Zilliacuksen ja Villa på ber-getin lähelle. Rakennusoikeuden määrä nykyiseen voimassa olevaan kaavaan verrattuna ei tulisi kasvamaan. Samalla selvitetään kaupunkilaisten virkistysaluekäytön pysäköintitarve.Genom ändringen av detaljplanen undersöks om de obebyggda semes-terstugorna som är utmärkta i den

nuvarande detaljplanen för Saro ud-de kan inplaceras nära Villa Zilliacus och Villa på berget. Den nuvarande byggrätten skulle inte öka i jämfö-relse med den nu gällande planen. Samtidigt utreds invånarnas parke-ringsbehov vid användningen av re-kreationsområdet.

2. Y-HOVIY-Hovi (9/2009)


Asemakaavan tavoitteena on tar-kentaa osoitteessa Ruissalon Puis-totie 585 olemassa olevien raken-nusten rakennusalat ja -oikeu-det, tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle uusia rakennuspaikkoja se-

Asemakaavat, jotka etenevät hyväksymiskäsittelyyn, kun maankäyttösopimus kaupungin ja maanomistajan välille on al-lekirjoitettu

Kaupunginvaltuuston hyväksy-män asuntoja maankäyttöoh-jelman periaatteiden mukaan kaupunki tekee yksityisen kiin-teistönomistajan kanssa maan-käyttösopimuksen, kun ase-makaavan tai poikkeamishake-muksen seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja kiinteistönomistaja saa ase-makaavan tai poikkeamisluvan seurauksena taloudellista hyö-tyä. Maankäyttösopimuksella kaupungille perittävän korvauk-sen määrää laskettaessa otetaan huomioon muodostuvat yhdys-kuntakustannukset sekä kiinteis-töllä tapahtuva hankkeen koko-naistaloudellinen arvonmuutos.

• Brahe Center (18/2012)• Turunmaan sairaala (14/2009)• Illoistenjärvi pohjoinen

(21/2009)• Pyölinmäki (22/2008)• Marjamäki (1/2007)• Harjattula (35/2010)• Ilpoisten liikekeskus (27/2006)• Koskennurmi (42/2006)• VR:n konepaja-alue (44/2004)

Asemakaavat, joiden hyväksy-mispäätöksestä on valitettu oi-keusasteisiin:

• Torinkulma (11/2009)• Kauppatori (11/2011)• Kirkkotie (11/2010)• Munttismäki (37/2008)• Tikkumäki (16/2012)• LNG-terminaali (15/2012)• Eerikinkatu 33 (4/2000)

Muut vireillä olevat kaavat


CB

A

D

E

F

Kortteleissa yhdistyy kerrostaloasuminen, ri-vitalomainen asuminen sekä uudentyyppiset Loft-asunnot. Vaihteleva kerroskorkeus, talo-tyypit ja materiaalit luovat monipuolista kau-punkikuvaa. Ekologiset ajatukset toteutuvat muun muassa hulevesien käsittelyssä ja ener-giaratkaisuissa. Aurinkoenergiaa hyödynne-tään kiinteistöissä.

Itä-Skanssi (B)Kaavoitus aloitetaan helmikuussa 2014, kau-punginvaltuustoon 2015.

Itä-Skanssi tulee olemaan Skanssin sydän. Uuden kadun varrelle järjestetään tontinluo-vutuskilpailuja, joilla haetaan uusia ratkaisu-ja älykkäiden rakennusten, alueen palvelujen ja monipuolisten virkistysmahdollisuuksien toteuttamiseen. Uuden kadun suunnittelussa huomioidaan raitiotieyhteyden luominen kes-kustaan. Alueelle sijoitetaan koulu ja päiväkoti. Pohjoisimpaan kortteliin on suunnitteilla työ-paikkarakentamista. Suunnittelun yhteydessä laaditaan yleissuunnitelma koko Skanssin vir-kistysalueille ja hulevesien käsittelylle.

Treston (C)Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin.

Liikenteellisesti alue tukeutuu Vallikadun kaavan yhteydessä rakennettavaan katuun. Alueella tutkitaan asumisen ja työpaikkojen

yhteensovittamista. Alueen pohjavettä voi-daan hyödyntää esimerkiksi kaksoisvesijär-jestelmissä. Harjun luontoarvot sovitetaan rakentamisen kanssa yhteen rikastuttaen alueen viihtyisyyttä.

Etelä-Skanssi (D)Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin.

Skanssin kolmannen kadun ympärille raken-tuva kokonaisuus, jossa muita vaiheita enem-män toteutetaan myös pientalomaista asumis-ta. Samalla selvitetään toisen koulun tarvetta alueelle. Saatetaan kaavoittaa kahdessa osas-sa, aloittaen Kaarinan rajalta.

Skanssinrinne (E)Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin.

Monien toiveiden ja tarpeiden rinne, jonka mai-semalliset arvot asettavat rajoituksia suunnit-telulle. Kauppakeskuksen mahdolliset laajen-tumistarpeet huomioidaan suunnittelussa.

Ostoskeskus (F)Kaavoituksen ajoitus päätetään myöhemmin.

Skanssin ostoskeskuksen tulevaisuuden tar-peet tulevat myöhemmässä vaiheessa tarkas-teluun.

Lisätietoja: www.turku.fi/skanssi

Suotorpankuja

Talolankatu

V

V

V

V

V

V

V

V

Y

AR

AOAO

AO

AO

AOAO

AOAO

AO

AO

AO

AO

AO

AO

AO

AO

AO

AO

AM

W

W

W

VE

AO

VE

VEVE

VE

VE

VE

VE

AP

V

V

AOAO

AO

AOAO

AO

AO

AO

V

"Jäkärlän Kaila"

Merkinnät:

Korttelialue

Metsä

Pelto/niitty

Vesialue

AO

V

VE

W

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

II

II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

I-II

0 50 100 200

MITTAKAAVASKALA

OSOITEADRESS

MAASTONTARKISTUS, I VAIHE:LUONNOS

TYÖNIMIARBETSNAMN

TERRÄNGGRANSKNING, I SKEDET:UTKAST

ASEMAKAAVATUNNUSDETALJEPLANEBETECKNING

DIARIENUMMERDIARIONUMERO

PIIRTÄJÄRITARE

VALMISTELIJABEREDARE

ÅBOTURKU

SektorndirektörToimialajohtaja

GODKÄND AV SPMNSKYL HYVÄKSYNYT

LUONNOSUTKAST

TURKU ÅBO

Y M P Ä R I S T Ö T O I M I A L A ▪ K A U P U N K I S U U N N I T T E L U ▪ K A A V O I T U S Y K S I K K ÖM I L J Ö S E K T O R N ▪ S T A D S P L A N E R I N G E N ▪ P L A N L Ä G G N I N G S E N H E T E N

10.4.2013

Jani EteläkoskiVirve Neesfeld

"Jäkärlän Kaila"

952-2010

3/2010

Markku Toivonen

1:2000

087JÄKÄRLÄJÄKÄRLÄ

vu

ks

le

le

ks

ks

ks

1:2000

luo

luo

me-1

me-1

ks

53:31, 54:30,31

SIJAINTIKARTTA

37

38

39

40

41

42

4241

40

3938

37

3940

4041

41

42424344

43

vu

ks

le

le

ks

ks

ks

1:2000

luo

luo

me-1

me-1

ks

1:6000

1:6000

Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna

Yleiskaavan mukaista laajaa pien-taloaluetta suunnitellaan Jäkärlän koillispuolella. Ett vidsträckt småhusområde i en-lighet med generalplanen planera-snordost om Jäkärlä.

2. MAA-AINESPUISTOPark för marksubstanser (34/2007)



Laajaa ylijäämämassojen sijoitus-paikkaa sekä muiden maa-aines-ten käsittelyä ja varastointia mah-dollistavaa aluetta suunnitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa ja lisätä alueen työpaikkakortteleita. Toija-

lan radan hyödyntämistä osana sii-hen rajoittuvien työpaikkakorttelei-den toimintaa tutkitaan.I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskotts-jord samt för behandling och upp-bevaring av andra marksubstanser. I samband med detta är det meningen att revidera och lägga till nya arbets-platskvarter i området. Utnyttjandet av Toijalabanan undersöks inom ra-men för verksamheten i de angräns-ande arbetsplatskvarteren.

3. MUSTASUOSvartkärret (34/2009)

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen


Kaavan tavoitteena on luoda Tampe-reen valtatien ja Toijalanradan vä-lissä olevalle alueelle yhtenäinen työpaikkakortteli, joka voi hyödyn-tää toiminnassaan myös junarataa. Osana kaavakokonaisuutta tulee tut-kittavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmukais-ta osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille.Syftet med planen är att på områ-det mellan Tammerfors riksväg och Toijalabanan skapa enhetliga arbets-platskvarter, som i sin verksamhet också kan dra nytta av järnvägen. In-om ramen för hela planen ska un-dersökas vilket användningssyfte som kan och som det är ändamål-senligt att anvisa för bostadsfastig-heterna längs Kappdalsgatan.

Skanssin kaupunginosa

AB C

FE

KOULU

OSTOSKESKUS

TYÖPAIKKOJA

D

PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKOTI

TYÖPAIKKOJA

1. JÄKÄRLÄN KAILA (3/2010)3/2010 OAS



Kaavoituskatsaus 2014 • Julkaisija Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu • Palaute [email protected] • Kuvat Kannen kuva: Katja Tyni-Kylliö • Kaavakartta: Turun Kiinteistöliikelaitos • Ilmakuva: Blom Kartta Oy • Havainnekuvat: Herttuankulma, Kirsinpuisto, Logomonsilta: Cederqvist&Jäntti Arkkitehdit • Tallimäenkenttä, Skanssi: Thomas Hagström • Tuurinkulma: Tero Lehtonen • Aitiopaikka: Optiplan Oy

simmäisten uusien asukkaiden kanssa suun-nittelemaan. Alueen suunnitteluvaiheessa on pidetty useita yleisö- ja sidosryhmätilaisuuk-sia, joiden antia on sisällytetty suunnitelmiin.

Kaavoitustalous

Suunnitelmia on muokattu laadittujen maape-räselvitysten mukaan kustannustehokkaam-miksi, jotta alueen toteuttaminen olisi talou-dellisesti järkevää. Alueen toteutusjärjestystä optimoidaan tarvittavien investointien mukai-sesti. Alueen kunnallisia huoltokustannuksia pyritään minimoimaan tehokkailla liikenne-väylillä ja virkistysalueiden resurssiviisaalla suunnittelulla.

Kaavoituksen vaiheet

Skanssin kaavoituksen vaiheistusta on tar-kennettu uuden yleissuunnitelman mukaises-ti. Alueen kaavoitus aloitetaan pohjoisesta. Alueelle on ohjelmoitu kaksi ensimmäistä kaa-va-aluetta ja seuraavien kohteiden aikataulut tarkentuvat jatkosuunnitelmien mukaisesti.

Vallikatu (A)Kaavoitus käynnissä, luonnos käsitelty, kau-punginvaltuustoon 2014.

Skanssin kaupunginosan uuden yleissuun-nitelman ensimmäisenä toteutettava kohde.


Skanssiin kehitetään uutta älykästä ja ekolo-gista kaupunginosaa noin 8.000 asukkaalle. Vehreä ympäristö, hieno ostoskeskus ja hyvät liikenneyhteydet ovat alueen tärkeimpiä vah-vuuksia. Aluetta suunnitellaan monipuolises-ti kaikille käyttäjäryhmille, mutta lapsiper-heiden, etätyöskentelijöiden ja iäkkäämpien ihmisten asumistoiveiden täyttäminen on en-sisijaisessa asemassa alueen suunnittelussa.

Älykäs kaupunginosa

Kaupunginosan älykkyys pitää sisällään pal-jon. Alueelle suunnitellaan tehokas katuver-kosto ja järkevä kunnallistekniikka. Myös energiaverkon älykkyyttä kehitetään uusien tekniikoiden ja energiajärjestelmien hyödyn-tämiseksi. Tavoitteena on, että julkiset alueet valaistaan säädettävillä ja energiatehokkail-la LED-valaisimilla. Älykkäät palvelut hyö-dyntävät tietoliikenteen kehitystä ja yksityi-sen sektorin tuomia mahdollisuuksia alueen palvelutuottajina. Aiempaa avoimempi tiedon-kulku mahdollistaa uudentyyppisten palvelu-jen kehittymisen alueelle. Yhteistilat säästä-vät energiaa, esimerkiksi pienissä asunnois-sa ei sallita omia saunoja. Yhteiskäyttöautojen järjestelmään kannustetaan. Katualueille va-rataan maan alle reittivarauksia tulevaisuu-den tekniikoille. Koulukeskuksen monipuoli-nen käyttö ja tehokas tilojen hyödyntäminen on tärkeä osa alueen toimivuutta.

Uusista tekniikoista ja ajatuksista riippumatta kaupunginosan tärkeimpiä tavoitteita on viih-tyisän ja elinvoimaisen kaupunginosan luomi-nen joka houkuttelee ja inspiroi niin asukkaita kuin alueen toteuttajiakin.

Liikenne

Alue suunnitellaan huomioiden raitiotien tar-peet ja hyödyntäen sen tuomia mahdolli-suuksia. Skanssissa haetaan ratkaisu yh-teisomistusautojen järjestelmään Turus-sa. Jalankulkua ja pyöräilyä suositaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Yksityisau-tojen pysäköinnille toteutetaan erilaisia rat-kaisuja välttäen suuria pysäköintialueita ja luodaan laajoja autottomia virkistysalueita turvallisine kävelyreitteineen.

Vuorovaikutus

Älykästä kaupunginosaa pyritään aiem-paa enemmän suunnittelemaan yhteistyös-sä asukkaitten kanssa. Uudentyyppinen sparrausryhmä on jo aloittanut toimintansa. Virkistysalueiden toteutusta pystytään jo en-


Documents

Turkupostin kaavoituskatsaus 2014