TVY v - tyottomat · hankinnoilla ... kaistyöttömille julkisilla hankin-noilla. TVY:n uusi puheenjohta-ja Satu Taavitsainen avaa keskustelun vähäosaisten muistamisesta hallituspää

TYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI

Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja

Työttömyys ja hallitus

TYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI1/2016

TVY25v

Sisällys

2 TVYtter 1/2016

Päätoimittaja: Jukka Haapakoski Graafinen ulkoasu: Juha Keränen Paino: Forssa Print Oy Verkkolehti: tvy.fi/tvytter

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi

Satu Taavitsainen TVY:n hallituksen puheenjohtaja puh. 0440 905 546 [email protected]

Jukka Haapakoski toiminnanjohtaja puh. 050 577 2580 [email protected]

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 [email protected]

Timo Krohn, lakimies puh. 040 528 2884 [email protected]

Nelli Ruotsalainen viestintävastaava/TVY Media -hanke puh. 044 717 7277 [email protected]

Tarja Heino, toimistotyöntekijä puh. 044 544 3613 [email protected]

[email protected]

ISSN 2342-7531 (Painettu)ISSN 2342-754X (Verkkojulkaisu)

Kansikuva: Juha Keränen

Seuraava lehti ilmestyy 19.8.2016. Lehteen tarkoitettu materiaali on oltava toimituksessa 5.8.2016 mennessä.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy.toimitus

TVY ajaa Suomeen täystyöllisyyttä ja puolustaa työttömien taloudellista, sosiaalista ja fyysistä oikeutta yhdenvertaiseen kansalaisuuteen.TVY vaikuttaa lainsäädäntöön neuvottelemalla ja tekemällä yhteistyötä eduskunnassa kansanedustajien sekä työ- ja tasa-arvo-, sosiaali- ja terveys- ja tulevaisuusvaliokuntien, ministeriöiden ja Ay-liikkeen kanssa ja erilaisten työryhmien kautta.TVY on työttömien valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jolla on noin 100 jäsenjärjestöä, joissa on noin 6000 jäsentä.Jos sinä olet työtön tai työttömyys-uhan alla, katso TVY:n verkko-sivuilta, onko omalla alueellasi toimintaa tai perusta uusi yhdistys.

Jukka Haapakoski: ”Työttömyys on liian iso kysymys työmarkkinoiden ratkaistavaksi” ....................................................5

Edunvalvonta

Matti Tuomala: Työttömät ansaitsevat parempaa talouspolitiikkaa......................6Työterveyslaitos: Lisäävätkö korjaava katse ja nähdyksi tuleminen työttömän osallisuutta? ..................................................9Eduskuntapuolueet ja työttömien edunvalvonta ....................... 10

Keskiaukeama

Eeva Mielonen: Työpaikkoja pitäkäaikaistyöttömille jukisilla hankinnoilla ........................................................................................14Satu Taavitsainen: Puheenjohtajan tervehdys! .............................15Vuosikokous 2016: Samaan aikaan uusi puheenjohtaja ja uusi toiminnanjohtaja (kuvasarja) .......................................................... 16TVY:n hallitus 2016–2017 ...................................................................17

Politiikkaa ja nuoret työttömät

Seija Ilmakunnas: Varjobudjetit valokeilaan ................................ 18Hallituksen kärkihankkeiden työllisyysnäkökulma .......................21Medianurkka: Nuoret työttömät jäävät ilman apua ................... 25

Jäsenkenttä

Ääni työttömälle -kampanjan avausseminaari 10.2.2016 ............29Laivakoulutus 2015: Työttömien yhdistysten toiminnan kehittäminen .......................30

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Jukka Haapakoski TVY:n toiminnanjohtajaksiTVY:n vuosikokouksessa valittu uusi hallitus päätti 6.4.2016 pitämässä kokouksessaan valita – edellisen hallituksen esittelyn pohjalta – yksimielisesti VTM Jukka Haapakosken järjestömme toiminnanjohtajaksi.

Päätöksen perusteluina oli, että hakijoista Haapakoskella on paras tuntemus jäsenjärjestöjemme toiminnasta ja hänellä on potentiaalia sekä uusia näkemyksiä järjestötyömme kehittämiseen.

Aiemmin TVY:n puheenjohtajana toiminut Haapakoski on tuonut toiminnallaan kattojärjestöllemme lisää asiantuntevuutta, näkyvyyttä ja uskottavuutta. Hallitustyöskentelyyn hän toi hyvän ilmapiirin, yhtenäisyyden ja tekemisen meiningin.

Jäsenyhdistyksillemme informoitu toiminnanjohtajan toimi oli avoimessa haussa myös TE-toimiston sivustoilla 15.–23.2.2016. Määräaikaan mennessä tuli 20 hakemusta. Kaikki hakijat täyttivät osittain tai kokonaan työpaikka ilmoituksessa mainitut kriteerit.

TVY:n hallitus

TVYtter 1/2016 3

25-vuotisen TVY:n muutokset ja uudet tuulet

Esipuhe

Vuosikokouksessa TVY:n histori-assa käännettiin lehteä, sillä en-simmäistä kertaa järjestöllä on sekä uusi puheenjohtaja että toi-

minnanjohtaja. TVY:n puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle valittiin heti ensim-mäisellä äänestyskierroksella Satu Taa-vitsainen. Satun lisäksi ehdokkaina oli-vat Sirpa Martins ja Lea Vallius.

Järjestäytymiskokouksessa kahdes-takymmenestä ehdokkaasta valittiin yk-simielisesti TVY:n toiminnanjohtajaksi Jukka Haapakoski.

Uusi toiminnanjohtaja Jukka Haa-pakoski avasi keskustelua yhdistysten vähenevistä palkkatukirahoista.

Edunvalvontaosiossa Tamperee-en yliopiston taloustieteen profes-sori Matti Tuomala on vahvasti sitä mieltä, että työttömät ansait-

sevat parempaa työllisyyspolitiikkaa. TVYtterin vakiokolumnissa työterve-

yslaitoksen erityisasiantuntija Anne Sal-mi pureutuu työttömän osallisuuteen.

TVYtterin tutkiva journalisti Kristi-an Sundman teki syväluotaavaa analyy-siä yksittäisten kansanedustajien teke-mistä työttömyysaiheisista kysymyksis-tä puolueittain.

Keskiaukeamalla Eeva Mielonen ehdottaa työpaikkoja pitkäai-kaistyöttömille julkisilla hankin-noilla. TVY:n uusi puheenjohta-

ja Satu Taavitsainen avaa keskustelun vähäosaisten muistamisesta hallituspää-tösten tekemisessä. Lisäksi keskiaukea-malta löytyy kuvasarja vuosikokoukses-ta sekä TVY:n uusi hallitus vuosikaudelle 2016–2017.

Politiikkaa ja nuoret työttömät -osuudessa Seija Ilmakunnas avaa varjobudjetteja. TVY:n laki-mies Timo Krohn listaa hallituk-

sen kärkihankkeet. Medianurkassa poh-ditaan ilma apua jäävien nuorten ase-maa.

Jäsenkenttäosiossa esitellään TVY:n, Tatsin sekä SAK:n yhteis-kampanja Ääni työttömälle. Leh-den viimeisessä artikkelissa ava-

taan Laivakoulutus 2015:n työttömien yhdistysten toiminnan kehittämisen sa-toa.

Seuraavassa TVYtterissä kuullaan li-sää TVY:n 25-vuotisuutisia.

Juha KeränenTVY:n talous- ja järjestösihteeri

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

TVY25v

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Toiminnanjohtajan palsta

TVYtter 1/2016 5

Työ- ja elinkeinoministeriössä on virkamiesten teettämä esitysluonnos, jossa ehdotetaan kolmannen sektorin palkkatukioikeuden poistamista. Esityksessä ehdotetaan, että kolmas sektori tuottaisi ei-työsuhteisia valmennuspalveluja. Onko oikein työttömiä kohtaan, että yhä suurempi määrä jää ilman mahdollisuutta palkkatyöhön? Ovatko työttömien edunvalvontajärjestöt valmiita siihen, ettei palkkatukea voi käyttää? Mistä resurssit ei-työsuhteisten ohjaus- ja valmennuspalveluihin?

Esitys liittyy työllisyysmääräraho-jen leikkaamiseen. Säästöjä ker-tyisi noin 80–100 miljoonaa euroa vuodessa. Kysymyksenä on noin

10 000 työpaikkaa, joita pitkäaikaistyöt-tömille ja osatyökykyisille on välitetty.

Perusteluina esitetään, että kolman-nen sektorin palkkatuen vaikuttavuus on heikompaa ja kalliimpaa kuin yrityk-sillä.

Yhdistysten viesti on ollut, että yri-tyksiin menevät työnhakijat eivät ole palkkatuen tarpeessa. TEMPO econo-mics on tuottanut TEM:lle profilointi-työkalun, jolla kyetään 85 % todennäköi-syydellä arvioimaan, onko henkilöllä ris-ki joutua pitkäaikaistyöttömäksi. Tällä profilointityökalulla ja TE-hallinnon am-mattitaidolla hallitaan ns. vuoto-ongel-maa eli työttömän tuetonta työllistymis-tä. TEM:n vaikuttavuutta mitataan aino-astaan sillä, kuinka moni työllistyy avoi-mille työmarkkinoille.

Koko asetelma on siitä huolimatta nurinkurinen. Yrityksille tarjotaan palk-katukea, jota ne eivät välttämättä tarvit-se täyttääkseen työpaikan, ja yhdistyk-siltä viedään mahdollisuudet palkata ja luoda palveluja niille henkilöille, jotka eivät palveluja muuten saisi.

Yrityksessä palkkatuella rekrytoitu henkilö ei välttämättä olisi saanut työ-paikkaa ilman palkkatukea. Mutta yritys silti palkkaisi työntekijän. Jos yhdistyk-siltä viedään palkkatuki, niin kaikki työ, mitä palkkatuella olisi toteutettu, mene-tetään.

Yhdistysten järjestämää työtä ei saa-da takaisin, koska sitä ei toteuteta mark-kinaehtoisesti. Yleishyödylliset yhdis-tykset eivät saa vääristää kilpailua.

Vähävaraiset ihmiset jäävät leikkaus-ten vuoksi ilman yhdistysten palveluja. Tällä on suorat vaikutukset heidän hy-vinvointiinsa. Syrjäytyminen vain pahe-nee.

Pidän hyvänä, että palkkatukea suunnataan yrityksiin. Mutta pidän erit-täin huonona, että yleishyödyllisiltä toi-mijoilta viedään mahdollisuudet hyö-dyntää palkkatukea. Työttömillä pitää olla vaihtoehtoja.

Pitkäaikaistyöttömyys on niin kor-kealla tasolla, että tarvitaan paljon ny-kyistä suurempaa volyymiä välityömark-kinoille – ei leikkauksia. EU:n komissio ja OECD ovat panneet merkille Suomen pitkäaikaistyöttömyyden nousun ja kri-tisoineet suomalaista työllisyyspolitiik-kaa.

Yhteiskuntasopimus, perustuloko-keilu, ja ansioturvan leikkaukset perus-tuvat kiistanalaisiin ja ennalta-arvaa-mattomiin oletuksiin positiivisista työl-lisyysvaikutuksista. Työllisyys jää mark-kinoiden ratkaistavaksi.

Palkkatuella tarjotaan suoraan rat-kaisu työttömän työllistymiseen. Mi-kään kokeilu ei korvaa tätä järjestelmää, jossa työpaikan tarpeessa olevalle ihmi-sille tarjotaan oikea työpaikka – ei pelk-kä työtarjous.

Työllisyysmäärärahojen ja erityisesti palkkatuen leikkauksella tulee olemaan kauaskantoiset ja ikävät seuraukset mo-nelle työttömälle ja Suomen työllisyydel-le yleisesti. Se on varma. Vuonna 2000 purettiin yli kymmenen vuoden kestois-ta työttömyyttä.

Hallituksen on heti ryhdyttävä toi-meen ja peruttava järjettömät ja vastuut-tomat leikkaukset työllisyysrahoihin. Nyt niitä pitää päinvastoin nostaa reilus-ti entisestään!

Jukka Haapakoskitoiminnanjohtaja

24.3.2016

”Työttömyys on liian iso kysymys työmarkkinoiden ratkaistavaksi”

”Yrityksessä palkka-tuella rekrytoitu henkilö ei välttämättä olisi saanut työpaikkaa ilman palkkatukea. Mutta yritys silti palkkaisi työntekijän. Jos yhdistyksiltä viedään palkkatuki, niin kaikki työ, mitä palkkatuella olisi toteutettu, menetetään.

Yhteystiedot:

Puh. 050 577 2580

[email protected]

TWITTER @jugetstu

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Toiminnanjohtajan palsta

6 TVYtter 1/2016

Edunvalvonta

Työttömyyden vähentäminen on ollut kestoteema kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa. Miten nämä vaatimukset sitten näkyvät käytännön politiikassa niin meillä kuin Euroopassa? Juurikaan liiottelemmatta vastaus on; kovin vähän, jos ollenkaan. USA:sta alkaneen finanssi/talouskriisin rantauduttua Eurooppaan elvyttävä finanssipolitiikka näytti saaneen kannatusta. Tätä vaihetta ei kestänyt kauan. Pian monet poliitikot meillä ja maailmalla ihastuivat austerity- eli kiristyspolitiikkaan.

Kuten talousnobelisti Amar-tya Sen kolumnissaan (New York Times 22.5.2012) asian ilmaisi,”Euroopan nykyongelmat

ovat pääasiassa tulosta politiikkavirheis-tä. Euroalueen finanssipolitiikan kiristä-misessä ajoitus ja vauhti ovat epäonnis-tuneet. Koska finanssipolitiikan kiristä-misen kerroinvaikutukset ovat suurem-mat taantumassa kuin noususuhdan-teessa, olisi ollut järkevää odottaa talou-den elpymistä ja voimakkaampaa raha-poliittista elvytystä Euroopan keskus-pankilta”.

Monet poliitikot ja talouspolitiikan taustavoimat (VM, SP ja ETLA) vetoa-vat jatkuvasti siihen, että Suomen har-joittama finanssipolitiikka on ollut kaik-kein elvyttävintä Euroopassa. Tueksi esi-tetään EU-komission laskelmia. Näihin väitteisiin liittyy useita heikkouksia. Fi-nanssipolitiikan elvyttävyyttä/kiristä-vyyttä arvioidaan mittareilla joista on poistettu talouden suhdannevaihtelu. Näin saadaan esille tietoisesti harjoite-tun finanssipolitiikan luonne.

Ensinnäkin komission tapaan arvi-oida finanssipolitiikan luonnetta liittyy vakavia heikkouksia. Siksi OECD ja IMF arvioita pidetään luotettavampina. Toi-seksi vedotaan keskimääräiseen elvyttä-vyyteen koko kriisin ajalta. Kuten usein niin tässäkin tilanteessa keskiarvo on harhaanjohtava, koska se ei ota huomi-oon, miten finanssipolitiikan luonne on muuttunut tarkastelujaksolla.

Kolmanneksi Vanhasen hallituksen finanssipolitiikka välillä 2008-2010 oli elvyttävää automaattisten vakauttajien ja valtion ansiotuloverotuksen alentami-sen vuoksi. Jälkimmäinen heijastaa pää-tösperäistä finanssipolitiikkaa. Tosin se tehtiin, kuten hallitusohjelmassa kerro-taan, rakenteellisista syistä (mitä ne sit-ten lienevätkään?) mutta muuttuivat ta-louden alamäessä ”elvytykseksi”. Nuo ve-ronalennukset tehtiin pysyviksi. Fiskaa-linen elvytyshän tarkoittaa julkisten me-nojen määräaikaista kasvattamista ja/tai verojen tilapäistä alentamista.

Lisäksi talouden alamäessä veroel-vytys on tehottomampaa kuin menoel-vytys. Julkisten menojen tilapäiset lisä-ykset, esimerkiksi julkiset investoinnit, menevät suoraan kysyntään. Verojen alennuksista osa menee säästämiseen ja tunnetustihan säästäminen on sitä suu-rempaa mitä suuremmat ovat tulot.

ElvytyskeskusteluKataisen hallitus asetti tavoitteekseen velkasuhteen taittamisen. Finanssipoli-tiikka muuttui kiristäväksi (IMF WEO, OECD). Sopeutukset verojen korotuk-set ja menojen leikkaukset tehtiin aika-na, jolloin Suomen talous on vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen jälkeen taan-tunut.

Miksi sitten fiskaalinen elvytys kiis-tetään? Sen pelätään pysyvästi kasvatta-van julkista sektoria. Näin kiristyspoli-tiikka on tarjonnut oivallisen tilaisuuden ideologiaperusteiseen julkisten menojen vähentämiseen. Erityisen kummallisek-si tämä linja on osoittautunut nykytilan-teessa nimelliskorkojen ollessa nollan tuntumassa.

Tarjolla olisi siis lähes ilmainen ”lou-nas”. Kiristyspolitiikan kannattajat usko-vat julkisen talouden vajeiden ja kasva-van julkisen velan nostavan korkoja ja si-ten vievän luottamuksen, jota yksityisen sektorin investoinnit tämän näkemyk-sen mukaan tarvitsevat. Lainakorot ovat olleet pitkään ennätysmäisen alhaalla, koska talouden näkymät ovat heikot.

Taloustieteestä ei löydy tukea julkis-ten menojen leikkauksille tilanteessa, missä korko on nollan tuntumassa. Ta-vanomaisen rahapolitiikan keinot eivät toimi. Finanssipolitiikan kiristäminen (julkisten menojen leikkaus) tässä tilan-teessa heikentää taloutta lyhyellä aikavä-lillä ja samalla huonontaa pitemmän ai-kavälin julkisen talouden ”kestävyyttä”.

On myös väitetty, että elvytys syö tulevien polvien mahdollisuuksia. Vel-kaantuminen nähdään pelkästään tu-lonsiirtona tulevilta polvilta nykypolvel-le. Tämä on monella tavalla virheellinen yksinkertaistus. Koko ajanhan elää usei-ta sukupolvia ”päällekkäin”. Nyt otettua velkaa – lähes ilmaista (korko = lainan hinta) – ovat maksamassa myös tulevai-

Työttömät ansaitsevat parempaa talouspolitiikkaa

Ks. sivu 8:(1) Hyvän esimerkin tarjoaa Sitra:n vii-

me keväänä julkistama muutaman kokoomuslaisen ja vihreän poliiti-kon ansioturvaraportti.

(2) Huomaa, että luku ei ole vertailu-kelpoinen Britannian luvun kanssa koska Britannian työttömyysme-not on suhteuttu sosiaalimenojen ja verotuksen kautta tulevan tuen yhteissummaan.

TVYtter 1/2016 7

Edunvalvonta

Kuva

: Maa

rit K

ytöh

arju

suudessa suuri osa heistä, jotka ovat sitä nyt ottamassa.

Lisäksi jos me nyt kirityspolitiikalla on syösty talous alamäkeen, niin silloin-han me vasta tulevien sukupolvien mah-dollisuuksia heikennetään. Miten valta-vaksi päästetty nuorisotyöttömyys voisi edistää nuorten ja tulevien sukupolvien asiaa?

Kotimainen fiskaalinen elvytys kiis-tetään myös sillä perusteella, ettei Suo-mi voi vaikuttaa vientimaidemme kysyn-tään. Onko Suomi sitten ollut aktiivinen euroopalaisen fiskaalisen elvyksen edis-täjä?

Vastauksemme saamme nykyisel-tä valtiovarainministeriltä ja aiemmal-ta pääministeriltä Stubbilta. Hän kävi syyskuussa 2014 Saksassa vakuuttamas-sa, miten Suomi jakaa Saksan kanssa sa-man filosofian kasvusta ja kiristyspolitii-kasta (”Growsteritystä”).

Mikään todistusaineisto tämän poli-tiikan saavutuksista Euroopassa – kasva-va työttömyys ja julkinen velka – ei tun-nu myöskään Stubbia häiritsevän. Nyt Stubb sanoo (YLE TV1 26.2.2016 ): ”Tällä hallituksella on oikeastaan yksi julkiseen

talouteen liittyvä tavoite ylitse muiden, ja se on neljän miljardin euron sopeutta-minen. Sitä kautta velaksi eläminen toi-von mukaan loppuu 2020, 2021”.

Valuvatko vaikutukset ulkomaille?Fiskaalista elvytysta vastustettaan myös siitä syystä, että avoimessa taloudessa el-vytyksen vaikutuksista väitetään suuren osan valuvan ulkomaille. Tällöin unoh-tuu, että suurin osa taloudellisesta toi-minnasta on kuitenkin kotimaista. Esi-merkiksi rakentaminen on juuri tällaista toimintaa.

VM:n ja SP:n arvioissa myös kerroin-vaikutukset (julkisten menojen muu-tosten vaikutus tuotantoon) arvioidaan vaatimattomiksi. Väitetään niiden ole-van samaa luokkaa kuin ns. normaaleina aikoina. Mitään empiiristä todistusta ei kuitenkaan esitetä.

Sen sijaan laaja kansainvälinen em-piirinen tutkimus OECD-maiden aineis-tolla tuottaa varsin korkeita kerroinvai-kutuksia juuri nykyisessä taloustilan-teessa, missä korko on nollan seutuvilla.

Kiinnostaavaa on ollut huomata mi-ten reilun vuoden aikana kansainvälises-sa talouspoliittisessa keskustelussa ovat voimistuneet puheet finanssipoliittisen elvytyksen tarpeellisuudesta koko maa-ilmassa, mutta erityisesti Euroopassa. Nämä puheenvuorot heijastelevat selväs-ti myös sitä, että EKP:n QE-politiikka ei ole, ainakaan toistaiseksi, tuottanut tu-losta. Viimeisimmän tällaisen puheen-vuoron esitti OECD:n pääekonomisti.

Kysynnän lisäyksen lisäksi elvy-tyspolitiikka voi muuta kautta vaikut-taa tuottavuuden kasvuun ja sitä kautta pitkän ajan talouskasvuun. Esimerkiksi hyvä infrastruktuuri tukee myös inno-vaatiotoimintaa.

Mistä sitten tiedetään että meillä on puute kokonaiskysynnästä? Viimeis-ten neljän vuoden aikana inflaatiovauh-ti on hidastunut ja kaikki kokonaisky-synnän komponentit ovat pienentyneet. Jos meillä olisi tarjontapuolen ongelma esimerkiksi heikon kilpailukyvyn vuok-si, hintatason olisi pitänyt nousta. Hin-nathan nousevat, jos tarjonta laskee. Jos ongelma todella olisi työvoiman tarjon-nassa kuten on väitetty, meidän it-sekto-rillamme pyyhkisi nyt hyvin. Meillähän on viime vuosina ollut yllin kyllin tarjolla osaavaa it-väkeä.

Rakenteellikset uudistukset ja työttömyyskorvaus-järjestelmäNyt hallituksen ykkösasiaksi näyttää tulleen rakenteelliset uudistukset yhdes-sä sisäisen devalvaation (”yhteiskuntaso-pimus”) kanssa. Toisin sanoen uskotaan, että ongelmamme ovat tarjonnan puo-lella!

Hallitusohjelmaa myöten rakenne-uudistusta on vaadittu työttömyyskor-vausjärjestelmäämme. Siihen vaaditaan kannustimien lisäämiseksi korvausten keston lyhentämistä tai korvausten as-teettaista vähenemistä työttömyyden keston suhteen.

Vedotaan taloustieteen tutkimuk-siin, joiden mukaan korvausten keston lisääminen pidentäisi työttömänä py-symisen aikaa. Näiden tutkimusten lo-giikka on varsin yksinkertainen. Palki-taan niitä, jotka löytävät uuden työpai-

Matti Tuomala

8 TVYtter 1/2016

kan muita työttömiä nopeammin. Miksi muuten tästä pitäisi palkita?

TutkimustietoaToisenlainen kuva aukeaa tutkimukses-ta, joka nojaa empiiriseen havaintoon, että työttömien kulutus alenee korvaus-jakson aikana. Miksi sitten tarvitaan vie-lä erikseen etujen leikkausta tuona aika-na. Onko tarkoitus saada ihmiset työttö-minä tuntemaan olonsa entistä kurjem-maksi?

Tunnustamalla kulutuksen alenema työttömyyskorvaukseen saannin aikana johtaa erilaiseen tulokseen korvausjär-jestelmän luonteesta. Korvaus pitäisi py-syä tasasuuruisena koko työttömyysjak-son aikana. Tulos tähdentää kahta kes-keistä seikkaa: korvaus tarjoaa riittävästi maksuvalmiutta kulutuksen tasoittami-seen työttömyysjakson aikana ja toiseksi toimii vakuutuksena työttömyysjakson keston suhteen.

Tutkimus ei ole myöskään unohta-nut ns. kannustinvaikutuksia, joista eng-lanninkielissä kirjallisuudessa käyte-tään kummallista termiä: moral hasard. Se tarkoittaa, että vakuutus rohkaisisi käyttäytymiseen, jota vastaan (työttö-myyden kesto) on vakuutettu.

On tärkeää korostaa, ettei tällainen käyttäytymisvaikutus ole pelkästään kielteinen asia, koska työntekijä saattaa löytää omia taitojaan paremmin vastaa-van työn, jos hän etsii kauemmin ja pe-rusteellisemmin. Yhteiskunta, joka hy-väksyy työttömyyskorvauksen keinona pitää yllä ilman omaa syytä työttömäksi joutuneiden elintasoa, pitäisi olla valmis maksamaan tietyn hinnan tästä ongel-masta (moral hazard -ongelmasta).

Atkinson ja Micklewright (1991) kiinnittivät erityistä huomiota selviin laiminlyönteihin, joihin työttömyys-korvausjärjestelmien empiirinen ja teo-reettinen tutkimus on syyllistynyt. Teo-reettisessa tutkimuksessa on ollut outoa etenkin se, että työttömyyskorvausta on pidetty lähinnä palkkaan verrattavana korvauksena. Todelliset työttömyyskor-vausjärjestelmät eivät suinkaan ole täl-laisia. Käsityksiä korvausjärjestelmien yksiviivaisuudesta esiintyy myös julki-sessa keskustelussa(1).

Korvausjärjestelmän muut ehdot vai-kuttavat siihen suuntaan, että vapaaeh-toinen työttömyys korvauksen turvin ei ole niin helppoa kuin monissa puheen-vuoroissa annetaan ymmärtää. Hallin-non menettelytavat vaikuttavat tieten-kin paljon siihen, miten tiukasti ehtoja sovelletaan. Nämä tekijät ovat tärkeitä myös korvausjärjestelmiä kehitettäessä.

Työttömyyskorvaus ja käyttäytymisvaikutusOn myös outoa puhua 8-10 prosentin työttömyysasteen vallitessa korvausjär-jestelmän tehokkuuskustannuksista. Nehän ovat nolla, jos työtä ei löydy, kun sitä haluasi tehdä. Tällä hetkellä työttö-myyttä ylläpitää kysynnän puute, ei tar-jontatekijät.

Varsin tuore alan tutkimus (Landais, Michaillat ja Saez, 2015) osoittaa, että la-matilanteessa, missä kysynnästä on puu-tetta, tyttömyyskorvausta tulisi korot-taa. Näin se ylläpitäisi työttömäksi jou-tuneen henkilön elintasoa ja samalla va-kauttaisi makrotaloutta.

Tuntuu omituiselta, että työttömyy-den koko ajan kasvaessa nykyinen hal-litus ”tuottaa” erilaisia ”ideoita” työt-tömyysturvan ehtojen kiristämiseksi. Työttömyysturvan kiristämisen taustal-la voi olla myös se, että suuri yleisö us-koo työttömyysturvamenojen osuuden sosiaalimenoista olevan huomattavasti suurempia kuin ne ovat todellisuudessa.

Esimerkiksi Englannissa v. 2014 tuo osuus oli noin 4 prosenttia. Siellä teh-dyssä mielipidekyselyssä todellinen osuus oli kymmenysosa suuren yleisön arviosta. Vastaavaa tutkimusta en tiedä Suomesta. Vuonna 2013 työttömyystur-vamenojen osuus oli hiukan yli 7 pro-senttia kaikista sosiaalimenoista.(2)

Ansiotunut brittitaloustieteilijä Tony Atkinson esittää uusimmassa kirjassaan hämmentäviä tietoja työttömyyskorva-usjärjestelmien peittävyydestä. OECD maissa ILO:n työttömyyden määritel-män täyttävien henkilöiden osuus työt-tömyyskorvausta saavien joukossa on dramaattisesti vähentynyt. Esimerkiksi Suomessa oli vielä 1995 työttömistä kor-vausjärjestelmien piirissä noin 75 pro-senttia. Kymmenen vuotta (2005) myö-

hemmin tuo osuus oli pudonnut noin 55 prosenttiin työttömistä.

Tämän ilmiön luulisi olevan tärkein lähtökohta miettiä nykyisiä työttömyys-korvausjärjestelmiä, eikä suinkaan eri-laiset kiristystoimet. Vaikka tätä ilmiö-tä ei ole Suomessa pidetty esillä tai sitä ei ole huomattu, voi olla, että se osaltaan selittää viime aikaista innostusta kes-kustella ns perustulosta.

Työttömyys ja perusturvan riittämättömyysAtkinson pohtii myös perustuloa kirjas-saan. Hän on näiden teemojen johtava tutkija maailmassa. Monen muun tut-kijan tavoin Atkinson pitää puhtaassa muodossa perustuloa liian kalliina. Sik-si hän ehdotti osallistumistuloa, jonka saantiin liittyy ehto yhteiskuntaan osal-listumisesta palkka- tai hoitotyöllä, am-matinharjoittajana, kouluttautuen tai toimimalla kansalaisjärjestössä.

Toisena vaihtoehtona hän pohtii työttömyysvakuutuksen uudistamis-ta ottamaan huomioon työsuhteissa ta-pahtuneet muutokset (tunnistamaan va-jaatyöllisyyden, kuten silpputyön ongel-mat).

Nykymuotoiset järjestelmät ovat syntyneet maailmassa, jossa työttömä-nä olon ja töissä olon välillä oli selvä ero ja työttömyyden ajateltiin olevan lyhyt-kestoista. Oletus työttömyyden lyhyt-kestoisuudesta on selvästikin ollut tär-keä silloin, kun sosiaalivakuutuksen aja-tus syntyi.

Tätä voi pitää yhtenä syynä siihen, että suurtyöttömyyden ja pitkäaikais-työttömyyden aikana on epäilty näitä järjestelmiä ja vaadittu niiden uudista-mista. Työvoiman liikkuvuuden ja epä-tyypillisten työsuhteiden lisääntyessä sosiaalivakuutus ratkaisee muuta sosiaa-liturvaa helpommin ongelman siitä, ket-kä ovat oikeutettuja etuuksiin. Sosiaa-livakuutuksessa asukkaat (vakuutetut) maksavat siitä, mitä he saavat. Tämä li-sää kiinnittymistä työelämään.

Matti TuomalaTampereen yliopiston

taloustieteen professori3.3.2016

EdunvalvontaEdunvalvonta

TVYtter 1/2016 9

EdunvalvontaEdunvalvonta Kolumni: Työterveyslaitos

Lisäävätkö korjaava katse ja nähdyksi tuleminen työttömän osallisuutta?Voimauttavan valokuvauksen kehittäjä, sosiaali- ja taidekasvattaja Miina Savolainen kannusti Maailman ihanin tyttö -valokuvakirjansa myötä katsojaa matkalle vieraaseen ja tuntemattomaan. Havainnoimaan ja näkemään uutta sekä katsomaan ”kohdetta” eri tavalla, arvostavasti. Tiedetään, että toiminta- ja työkykyäkin edistää arvostus: toiset ihmiset ja toimintaympäristömme ovat tärkeä työ- ja toimintakykyä ylläpitävä voima. Vieraiden ihmisten, asiakaspalvelun, ammattilaisten tai läheisten katse ei ole siten merkityksetön asia työkyvynkään kannalta. Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeen kehittämän Kykyviisari-kyselyn vastaajista osa kokee, ettei saa keneltäkään apua, ei tule kuulluksi eikä nähdyksi. Kykyviisarin vastaajat ovat ESR-hankkeisiin osallistuvia työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä.

Arvostava kohtaaminen ja myön-teisten asioiden huomioiminen ovat tärkeitä toiminta- ja työ-kyvyn tuen muotoja. Tämän

tulisi näkyä asiakaspalvelutyössä tasa-arvoisena kohteluna. Kykyviisarin vasta-usten perusteella työelämän ulkopuolel-la olevien työkyky on selkeästi alle työ-ikäisten keskiarvon, joten kaikki kan-nustamisen muodot ovat tärkeitä.

Kuinka sitten oppisimme katsomaan toisiamme eri tavalla – korjaavalla kat-seella, Miina Savolaisen sanoja lainaten. Korjaava katse on tapa edistää tasa-arvoa eri väestöryhmien välillä, sillä eri tavalla katsominen pakottaa meidät luopumaan valtarooleistamme ja näkemään elämän moninaisuuden. Näemmekö työttömän, syrjäytyneen, vammaisen tai ulkomaa-laisen vai näemmekö ja kohtaammeko ihmisen aidosti? Arkiseen tasa-arvoa li-säävään työhön on yllättävän vähän käy-tännöllisiä työkaluja tarjolla. Kykyviisa-ria kehittäessämme teemme yhteistyö-tä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sokra-koordinaatiohankkeen kanssa, joka kehittää parhaillaan työkalua su-kupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuu-den edistämiseen hanketyössä. Työkalu koostuu muistilistasta ja sitä tukevasta tiiviistä oppaasta. Muistilistan avulla voi tarkastella omia toimintatapojaan sekä toimintaympäristöään.

Työkalun lähtökohtana on, että ESR-hanketoimijat tiedostavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden haasteita ja että hankkeisiin osallistuvat ihmiset tulevat kohdatuiksi omana itsenään. Esimerkik-si sukupuoleen liittyviä asioita on huo-mioitava toiminnassa, jotta aito kohtaa-minen onnistuu. Eri sukupuolten, eri-ikäisten tai eri väestöryhmiin kuuluvien työttömien haasteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Työttömien kohdalla tasa-arvoa voisi esimerkiksi lisätä tukemalla suju-vampaa pääsyä työ- ja toimintakykyä tu-keviin palveluihin kuten kuntoutukseen. Myös eri paikkakunnilla voi olla omia erityisiä haasteita.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kä-sittelevä työkalu Tasan yhdessä julkistet-tiin 15.3. www.thl.fi/sokra -verkkosivuil-la. Verkko-oppaassa käsitellään tasa-ar-vo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huo-mioon ottamista hanketoiminnan kai-kissa eri vaiheissa. Esimerkeillä selkey-tetään, miksi näkökulmat ovat tärkeitä ja millä eri käytännön tavoilla niitä voi huomioida. Oppaaseen tutustuminen on varmasti kannattavaa myös järjestö-toimijoille. Muun muassa konkreettiset kysymykset siitä, miten tasa-arvoa edis-tetään ja miten tämä näkyy tuloksissa ja miten asiat voitaisiin huomioida parem-min arjessa, auttavat myös järjestötoimi-jaa arvioimaan toiminnan soveltuvuutta oman paikkakuntansa työttömille.

Julkistamistilaisuuden pääpuhuja Miina Savolainen korostaa verkkosivuil-laan, että voimautumisen keskeinen idea on se, ettei toista ihmistä voi voimauttaa. Tämä koskee myös kaikkea auttamis-työtä. Periaatteena on, että jokainen tu-lee näkyväksi itse määrittelemällään ta-valla. Miten Sinä haluaisit näkyä muille? Mistä asioista haluaisit, että Sinut muis-tettaisiin? Kykyviisarin kehittämistyössä yhä keskeisemmäksi näyttää muodostu-van voimavarojen ja myönteisten seikko-jen esiin nostaminen. Meidän on annet-tava ihmisen oman sydämen puhua.

Anne Salmierityisasiantuntija

Työterveyslaitos

www.ttl.fi/kykyviisari [email protected]

Edunvalvonta

10 TVYtter 1/2016

TVYtter otti tänä keväänä seurantaan yksittäisten kansanedustajien tekemät työttömyysaiheiset kirjalliset kysymykset. Kirjallinen kysymys -käytäntö on yksittäisen kansanedustajan tapa pyytää lisätietoa hallituksen tai ministerin toimista ja valvoa ministerien toimien laillisuutta. Kysymykseen vastaa se ministeri, jonka toimialaan kysymys kuuluu. Kartoitus toteutettiin verkkokysely lomakkeella, johon puolueet vastasivat. Puolueiden vastaukset on seuraavassa esitetty vastausjärjestyksessä. Suuri kiitos eduskuntapuolueiden puoluesihteereille 100 %:n vastauskattavuudesta.

Vastaavien kyselyiden laadintaa jatketaan varmasti myös tule-vaisuudessa, jolloin esityslistal-le toivon mukaan noussee mm.

”työtarjousmenettelyiden” massapos-tituskäytäntö ja ”karenssikäytäntöjen” tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja käytännön perustelut. Siinä tapauksessa käytäntöjen perustelu selkokielellä on-nistunee eduskuntapuolueilta loistavas-ti.

Seuraavassa on esitetty edunvalvon-takyselyn kysymykset ja puolueiden vas-taukset kysymyksiin. Kaksi ensimmäistä kysymystä edellytti muutaman lauseen vapaamuotoista vastausta, kun taas viisi seuraavaa kysymystä olivat monivalinta-kysymyksiä.

Kysymys 1. Miten kommen-toitte puolueenne sijoitusta työt-tömyyteen liittyvissä edunvalvon-takysymyksissä alla olevien taulu-koiden 1. ja 2. perusteella?

Suomen Sosiali-demokraattinen Puolue

Haluan alkuun todeta, että edunval-vonta on selkeä osa TVY:n työtä, mut-ta SDP ei ole edunvalvontaorganisaatio. Toimimme periaatteidemme ja ohjel-miemme mukaisesti. SDP:n lähtökohta on, että jokaiselle pitäisi löytyä säällinen työ. Tästä syystä olemme olleet aktiivisia työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Vasemmistoliitto r.p.

Vasemmistoliitto on aina ollut työt-tömien tärkein puolustaja, joten sijoitus ei yllätä. On kuitenkin todettava, että aktiivisuuden ja työn määrä ei aina rat-kaise lopputulosta – oikeistohallituksen aikana työ on tuulimyllyjä vastaan tais-telemista. Edellisen eduskunnan aikana saimme enemmän aikaan, kun esimer-kiksi työttömän perusturvaa korotettiin 150 eurolla kuukaudessa. Nyt hallitus leikkaa työttömyysturvaa.

Vihreä liitto r.p.

Työ on yksi Vihreiden neljästä kärki-teemasta, jotka ovat ympäristö, köyhyys, koulutus ja työ. Pidämme kysymyksiä työstä, työllisyydestä ja työttömyydes-tä olennaisina oikeudenmukaisuusky-symyksinä. Työllistämisen ja työllisty-misen helpottaminen yhdistettynä vah-vaan köyhyyden torjumiseen on yksi vih-reän yhteiskuntapolitiikan pitkiä linjoja. Siihen liittyvät kiinteästi esim. perustulo ja itsensä työllistäjien aseman helpotta-minen. Tältä pohjalta on luontevaa, että kansanedustajamme ovat tehneet työ-hön ja työttömyyteen liittyviä kirjallisia kysymyksiä.

Suomen Kristillisdemokraatit

Aina on edunvalvonnassa parannet-tavaa.

Kansallinen Kokoomus r.p.

Kokoomus on aina ollut työn puolue. Kokoomus asettaa aina työn kaikessa

Eduskuntapuolueet ja työttömien edunvalvonta

päätöksenteossa etusijalle. Viime edus-kuntavaaleissa Kokoomus ajoi voimak-kaaasti kymmenen kohdan työlistaa uu-distuksista, jotka lisäävät työn määrää, lisäävät työhyvinvointia ja kannustavat yrityksiä työllistämään. Kokoomus ajaa työntekijöiden palkkaamisen helpotta-mista, jotta entistä useampi nyt työtä vailla oleva saisi ja löytäisi työtä. Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.

Olemme perinteisesti vaikuttaneet asioihin hallituspuolueena suoraan halli-tuksen kautta. Nykytilanne oppositiossa on meille uusi ja vaikuttaminen kirjallis-ten kysymysten kautta näissä asioissa ei näköjään vielä tapahtunut. Perussuomalaiset r.p.

Perussuomalaiset vaikuttavat tällä hetkellä hallituksen sisältä suoraan eikä niinkään kirjallisten kysymysten kautta. Kysymystemme lukumäärä näyttää ole-van linjassa muiden hallituspuolueiden kanssa.

Suomen Keskusta r.p.Valtiopäivätoimet jakautuvat usein

sen perusteella, onko puolue hallituk-sessa vai oppositiossa. Tämäkin tauluk-ko kertoo, että oppositiossa tehdään use-ammin esim. kirjallisia kysymyksiä. Hal-lituspuolueiden edustajilla on mahdol-lisuus vaikuttaa suoraan ministereiden kautta.

Kysymys 2. Miten kommen-toitte puolueenne suhteellista edunvalvontatehokkuutta alla olevan taulukko 3. perusteella?

Suomen Sosiali-demokraattinen Puolue

Eduskuntatyössä on monta tapaa hoitaa edunvalvontaa ja vaikuttaa asi-oihin. Keinot vaihtelevat sen mukaan onko puolue hallituksessa vai oppositi-ossa. Kirjalliset kysymykset ovat hyviä, kun haluaa tietää ministerön linjan jo-honkin asiaan, lakialoitteet kun haluaa keskustella aiheesta salissa. Oppositios-sa vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen, ja tässä merkittävää on salikeskustelu. SDP on kerta toisensa jälkeen vaatinut halli-

Taulukot koonnut eduskunnan ”kir-jalliset kysymykset” tietokannasta Tarja Heino.

Verkkokyselylomakkeen toteutus Google Drive -tietokantasovelluksel-la Nelli Ruotsalainen.

Edunvalvonta

TVYtter 1/2016 11

tukselta salikeskustelussa lisäresursseja työllisyysmäärärahoihin. Lisäksi olem-me ajaneet asiaa valiokunnissa ja vaih-toehtoisilla esityksillä. Ikävä kyllä halli-tuspuolueet ovat enemmistöllään äänes-täneet esityksemme kumoon. Valmiste-limme mm. työllistämissetelin mallin, jota hallituskin onneksi lupasi harkita. Vasemmistoliitto r.p.

Teemme aktiivisesti ehdotuksia ja kysymyksiä työttömien tilanteesta, jot-ta työttömien tarpeet tulisivat näkyviin myös oikeistohallituksen aikana. Emme hyväksy eriarvoisuutta. Vihreä liitto r.p.

Taulukosta näkyy, että työttömän turvaa ja mahdollisuuksia yrittää ja työl-listyä koskevat kysymykset ovat vihreille läheisiä. Meillä on useita kansanedusta-jia, jotka ovat hyvin pitkään tehneet työ-tä näiden teemojen parissa, kuten esi-merkiksi eduskuntaryhmämme puheen-johtaja Outi Alanko-Kahiluoto, joka on vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti kamp-paillut itsensä työllistäjien aseman pa-rantamiseksi. On myös syytä muistaa, että kirjalliset kysymykset ovat hyvin kapea osa eduskuntatyötä. Ne eivät anna vielä kokonaiskuvaa puolueiden toimin-nasta eri kysymysten parissa. Aivan kes-keistä on katsoa puolueiden esitykset nii-den vaihtoehtobudjeteissa ja muissa ko-konaisesityksissä. Vihreät ovat julkais-seet oman vaihtoehtonsa sekä hallitus-ohjelmalle että hallituksen kärkihank-keille. Kaikissa näissä työ, työpaikkojen luominen, työttömän sosiaaliturva, työl-listymisen helpottaminen ja itsensä työl-listäjien aseman parantaminen ovat ol-leet keskeisessä asemassa. Suomen Kristillisdemokraatit

Työttömyyteen liittyvien kysymys-ten lisäksi monet ammatilliseen koulu-tukseen ym. liittyvät kysymykset ovat myös tekemisissä työttömyyden kanssa. Samoin lakialoitteet ja talousarvioaloit-teet olisi hyvä huomioida pelkkien kysy-mysten lisäksi. Kansallinen Kokoomus r.p.

Eri arvioiden mukaan Suomessa syn-tyy ja häviää joka vuosi jopa 200000 työ-paikkaa. Viime vuosina työpaikkoja on

Taulukko 1: Kysymykseen 1

Taulukko 2: Kysymykseen 1

Taulukko 3: Kysymys 2. Taulukossa oleva luku kuvaa työttömyysaiheisten kysymysten lukumäärää puolueen kansanedustaja kohden.

Työnantaja / Työntekijä KK XXX/2015 VP Kirjallinen kysymys otsikko Kansanedustaja Vasemmistoliitto SDP Vihreät Keskustapuolue Perussuomalaiset RKP Kristillisdemokraatit KokoomusTT 110 Starttirahan turvaamisesta Antti Kaikkonen 1 TT 117 Auto entrepreneur -mallin soveltamisesta Suomessa Outi Mäkelä 1TT 5 Palkkatukimäärhojen ja pitkäaikaistyött. hoidosta Hanna Sarkkinen 1TT 404 Korkeakoulutettujen työttömyydestä Anne-Mari Virolainen 1TT 128 Työttömien terveystarkastuksista Satu Taavitsainen 1TT 8 Pohjois-Savon käräjäoikeuden Varkauden ja Iisalmen kanslioiden säilymisestä Matti Semi 1TT 82 Palkkatukimäärhojen lisäämisestä sekä palkkatuen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta Sari Essayah 1TT 79 Kuntouttavasta työtoiminnasta ja työv palv rahoituksesta Matti Semi 1TT 414 Turvapaikanhakijoiden koulutuksesta ja työllistymisestä Paavo Arhinmäki 1TT 278 Turvapaikanhakijoiden työllistämisestä ja aktivoivan työtoiminnan käynnistämisestä vastaanottokeskuksissa Antti Kivinen 1TT 134 Työvoimapalvelujen vaarantumisesta toimitilojen puutteellisuuden vuoksi Tarja Filatov 1TT 36 Valtion vastuusta hajasijoitettujen työpaikkojen säilymisestä rakennemuutosalueilla Markus Mustajärvi 1TT 41 Starttirahojen riittävyyden turvaamisesta Marisanna Jarva 1TT 50 Palkkatukirahojen riittävyydestä Katja Taimela 1TA 54 Palkkatukien maksamisesta Sanna Lauslahti 1TT 63 Työmarkkinatuen odotusajan kohtuullistamisesta Harry Wallin 1TT 92 Sovitellun työttömyyspäivärahan maksamisesta Anneli Kiljunen 1TA 254 Pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista Outi Mäkelä 1TT 255 Yrityksen perustamisen helpottamisesta Satu Hassi 1 TT 351 Tarveharkinnnasta omaehtoisessa opiskelussa työttömyyysetuudella Anna Kontula 1TA 398 Työttömän tietojen luovutuksesta Ben Zyskowicz 1TT 362 Itsensä työllistäjien työttömyysturvan varmistamisesta Timo Harakka 1TT 364 Omakotitalkkarihankkeesta ja TE-keskusten rahoituksesta Päivi Räsänen 1TT 366 Työttömyysturvalain yrittäjäkriteereiden selkeyttämisestä Heli Järvinen 1TT 423 Työttömyysturvalain tulkintaongelmista Outi Alako-Kahiluoto ym 1 TT 421 Laskutuspalvelujen kautta työskentelevien asemasta Aino-Kaisa Pekonen 1 TT 343 Keinoista pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon Merja Mäkisalo-Ropponen 1TT 200 Matkustaja-alustukiin liittyvistä leikkauksista Leena Meri 1TT 202 Työnhakijan matka- ja majoituskorvauksista Krista Mikkonen 1 TT 238 Työttömyysturvalla opiskelusta avoimessa korkeakoulussa Markus Lohi 1TT 325 Yrittäjän puolison katsomisesta yrittäjäksi Ville Tavio 1TT 262 Ansiosidonnaisen päivärahan maksamisesta pätkätöitä tekevälle Kari Kulmala 1

Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5

Eduskuntaryhmä lukumäärä 12 34 15 49 38 10 5 37Vasemmistoliitto SDP Vihreät Keskustapuolue Perussuomalaiset RKP Kristillisdemokraatit Kokoomus

Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5

Suhteellinen edunvalvonta Vasemmistoliitto SDP Vihreät Keskustapuolue Perussuomalaiset RKP Kristillisdemokraatit KokoomusKysymykset / edusk.r. koko 0,58 0,21 0,27 0,08 0,08 0,00 0,40 0,14

7 7

4 43

0

2

5

012345678

Kirjalliset kysymykset työttömyydestä absoluuttinen lukumäärä 2015-2/2016

0,58

0,210,27

0,08 0,080,00

0,40

0,14

0,000,100,200,300,400,500,600,70

Edunvalvonta tehokkuus suhteutettuna eduskuntaryhmän kokoon 2015-2/2016

22%

22%12%

13%

9%0%6%

16%

Puolueiden prosentuaalinen osuus työttömyys kysymyksistä

2015-2/2016Vasemmistoliitto

SDP

Vihreät

Keskustapuolue

Perussuomalaiset

RKP

Kristillisdemokraatit


Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5


Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5


7 7

4 43

0

2

5

012345678


0,58

0,210,27

0,08 0,080,00

0,40

0,14

0,000,100,200,300,400,500,600,70


22%

22%12%

13%

9%0%6%

16%



SDP

Vihreät

Keskustapuolue

Perussuomalaiset

RKP



Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5


Yhteensä 7 7 4 4 3 0 2 5


7 7

4 43

0

2

5

012345678


0,58

0,210,27

0,08 0,080,00

0,40

0,14

0,000,100,200,300,400,500,600,70


22%

22%12%

13%

9%0%6%

16%



SDP

Vihreät

Keskustapuolue

Perussuomalaiset

RKP


VasemmistoliittoSDPVihreätKeskustapuoluePerussuomalaisetRKPKristillisdemokraatitKokoomus

nnnnnnnn

12 TVYtter 1/2016

Edunvalvonta

Suomessa syntynyt aiempia vuosia vä-hemmän samalla kun työpaikkoja on hävinnyt aiempia vuosia enemmän. Hy-vinvointimme tulevina vuosina riippuu siitä, syntyykö Suomeen uusia työpaik-koja ja uusia yrityksiä tuhoutuvien työ-paikkojen tilalle. Kysymys on siitä, kan-nattaako Suomessa tehdä työtä ja yrit-tää, halutaanko Suomeen investoida ja kannattaako suomalaisten yritysten kas-vaa ja palkata uusia työntekijöitä. Kokoo-muksen mielestä Suomeen kannattaa in-vestoida ja suomalaisten yritysten kan-nattaa kasvaa ja palkata uusia työnteki-jöitä. Suomen ruotsalainen kansanpuolue r.p.

Ei paljon lisättävää. Perussuomalaiset r.p.

Viitaten jo edelliseen vastaukseen, Perussuomalaisilla on työministeri, jon-ka kanssa eduskuntaryhmä tekee suo-raan töitä työttömyyden korjaamisek-si ilman julkisuushakuista ja muodol-lista kirjallisten kysymysten tehtailua. Pidän tätä vaikuttamiskanavaa työt-tömyyden hoidon kannalta erittäin te-hokkaana. Puolueemme tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti työllistymiseen. Suomen Keskusta r.p.

Viittaan edelliseen vastaukseen.

Vastaukset monivalinta-kysymyksiin 3–7 (Taulukko 4)Osiossa kartoitettiin puolueiden edun-valvonta kantoja tulevaisuutta ajatellen. Kokoomuksen edustaja ilmoitti erikseen kysyttäessä, että he eivät halua vastata monivalinta kysymyksiin. Osiossa on tä-

ten vain 7 eduskuntapuolueen vastauk-set.

Puolueilta tiedusteltiin kantaa seu-raaviin asioihin:

Kysymys 3. Palkkatukimäärä-rahojen korotus kohdistettuna välityömarkkinoille

Kysymys 4. Koulutusseteli työttömille, joka on eräänlainen TE / AY-jäsenmaksuista rahastoitu koulutussetelivakuutus, joka on työttömän hyödynnettävissä oman ammattitaidon parantami-seen vapaiden markkinoiden kursseilla.

Kysymys 5. TE-keskuksen työnvälitysälypuhelinsovellus, jonka avulla työtön voi hakea CV:n perusteella työpaikkaa n. 10 se-kunnissa sen jälkeen, kun hän on tutustunut työpaikkailmoituk-seen.

Kysymys 6. Ulosoton suoja-osuuden korottaminen. Ulosotto-loukun helpottamiseksi ehdotam-me, että valmisteltaisiin ulosoton suojaosuuden korotus nykyisestä 680 eurosta n. 1000 euroon. Tek-nisesti korotus on helppo toteut-taa, koska tarvitaan vain oikeus-ministeriön asetus.

Kysymys 7. Työmarkkinatuen verottomuus

Kirjoittajan kommentti / Työllisyyspolitiikka ei ole rakettitiedettäPuolueiden vastaukset puhuvat puo-lestaan ja valistunut lukija tekee nii-den pohjalta omat päätelmänsä puoluei-den edunvalvontatehokkuuteen liittyen. Edelliset valtiopäivät 2011–2014 olivat ja menivät ja kirjallisten kysymysten ver-tailu olisi edellisen vaalikauden ajanjak-solta näyttänyt hieman erilaiselta kun nyt tarkastelun kohteena ollut noin vuo-den ajanjakso, v. 2015, katso prosentuaa-linen ympyräkaavio edellisen vaalikau-den osalta taulukossa 5.

Joka tapauksessa kysymysten tarkas-telu osoittaa työttömien edunvalvonnan ”luotettavat puurtajat”. Se, että onko jo-kin yksittäinen puolue hallituksessa vai ei, ei ole perustelu sille, että yksittäinen kansanedustaja ei ”omalta” ministeril-tään voisi kysyä, mikäli jokin epäkohta on tiedostettu, vai ei.

Albert Einstein kehitti suhteelli-suusteorian, kun taas Juha Sipilä ja hä-nen hallitus täysin omassa päässään ke-hitti eräänlaisen yhteiskuntapuhallus-sopimuksen. Sopimuksella on tietenkin kansan kielenkäytössä monenlaisia ni-miä, mutta kokonaisuutena tarkasteltu-na prosessi oli eräänlainen puhallus.

Muutama kommentti, miten kulunut ja menetetty ”vatulointi-vuosi” myös ol-taisiin voitu käyttää kansantaloudessa. Alla esitetty esityslista on vapaasti käy-tettävissä, mikäli joku kansanedustajista haluaa hyödyntää ajatuksia oman kirjal-lisen kysymyksensä laadinnassa. Kysyt-tävää riittää, toivoa vain sopii, että asiat myös konkretisoituisivat jossain vaihees-sa.

Puolueiden monivalintavastaukset kysymyksiin 3–7VasemmistoliittoSDPVihreätKeskustapuoluePerussuomalaisetRKPKristillis-demokraatitKokoomus (ei halunnut vastata monivalinta-kysymyksiin)

Kysymys 3: Palkkatuki

Kysymys 4: Koulutus seteli

Kysymys 5: Älypuhelin-työnvälitys

Kysymys 6: Ulosoton suojaosa

Kysymys 7: Työmarkkinatuen verottomuus

A. Ei kovin toden-näköistä

0 0% 0 0% 0 0% 0 0% 1 14%

B. Seuraamme tilannetta

3 43% 2 29% 1 14% 4 57% 4 57%

C. Todennäköi-sesti

4 57% 5 71% 6 86% 3 43% 2 29%

Taulukko 4. Taulukossa kunkin kysymyksen kohdalla ensimmäinen luku kertoo puolueiden lukumäärän/vastausvaihtoehto sekä jälkimmäinen vastaavan prosenttijakauman.

nnnnnnn

n

A B CA B CA B CA B CA B C

TVYtter 1/2016 13

Edunvalvonta

Työllisyyspolitiikka ei ole rakettitiedet-tä, vaikka tietyt ”talibaani”-piirit yhteis-kunnassamme näin toistuvasti antavat ymmärtää. Työ- ja elinkeinoministeriön poliittisen ohjauksen toimintaa ei tarvit-se tarkastella kovinkaan kriittisesti, kun mieleen tulee lähinnä jonkinlainen kan-sakunnan johtava korruptiopesä tai pii-loyritystukien sosiaaliluukku. Tai mitä mieltä olette esim. Talvivaara- ja Fenno-voima-hankkeiden hyvän hallinnon ta-sosta poliittiseen hallinnointiin liittyen, puhumattakaan viimeaikaisista ilmais-työnäyte avauksista ja vastaavista työmi-nisteriön kohdalla.

Ylipäänsä kysymyksenasettelua voi-daan laajentaa ja pohtia, mikä TEM:in ja TE-keskusten ensisijainen tehtävä ja tar-koitus itseasiassa on tai pitäisi olla? Onko ensisijainen tarkoitus palvella työttömiä niin, että toiminnalla myös olisi työttö-mälle työnhakijalle konkreettista merki-tystä esim. edellä esitetyn edunvalvonta-listan mukaisesti, vai onko ensisijainen tarkoitus mainittu ”piilo-yritystuki” so-siaaliluukku funktio?

Työttömyysturvalain tarkoitus on työttömien yhdenvertaisen toimeen-tulon turvaaminen. Perustuslakivalio-kunnan kokousnuijalle alkaa taas ker-ran olemaan käyttöä kun valtiollisten ja kunnallisten työllistämistukien läpi-näkyvyyttä arvioidaan osapuolten kes-ken. Kello käy, kello käy, mutta entisiä poliittisen ohjauksen vastuuministerei-tä ei enää näy. Nykyiset taas eivät oikein taida tietää, minkä hallinnonalan minis-tereitä ovat minäkin päivänä tai miten takkia milloinkin käännellään, kun Tal-vivaaraa- tai Fennovoima-hankkeita kä-sitellään.

Kristian Sundman

9%

21%

3%6%

35%

1%3%

16%

6%

Kirjalliset kysymykset valtiopäivät 2011-15 prosenttiosuus / puolue

Vas

SDP

Vihreät

Keskustapuolue

Perussuomalaiset

RKP


Kokoomus

Vasenryhmä

VasemmistoliittoSDPVihreätKeskustapuoluePerussuomalaisetRKPKristillisdemokraatitKokoomusVasenryhmä

nnnnnnnnn

Taulukko 5. Edellinen täysi pitkä vaalikausi.

• Ennaltaehkäisevätyöllistäväelvytys,valtion rooli rahoituksen mahdollis-tajana yksityisen ja julkisen perus-korjausvelan lyhentämiseen sekä sosiaali- ja terveyspuolen määräai-kaiset hoitohenkilörekrytoinnit vas-tavalmistuneille. Halvinta työllisyys-politiikkaa on työllistäminen. Näin lasku yhteiskunnalle ei tulevina vuo-sina pääse muodostumaan ”avoi-mena piikkinä” samanlaiseksi kun fi-nanssikriisin jälkeisellä ajanjaksolla 2008-2015 => n. 39 mrd. euroa (kat-so TVYtter 3/2015, s. 22). Kirjoitus si-sältää muutamia painovirheitä ja on laadittu ison pensselin logiikalla.

• Palkkatukisubjektiiviseksi oikeudek-si välityömarkkinoiden yhdistysken-tälle ja pitkäaikaistyöttömille.

• Työttömien koulutusseteli ”vakuu-tus”,AY-jäsenyys ja TEM-rahoittei-nen hyödynnettäväksi työttömän vapaan harkinnan mukaisesti am-mattitaidon kehittämiseen. Koulu-tustarjonta vapaiden markkinoiden kurssitarjonnasta.

• Työmarkkinatuenverottomuus.• Karenssikäytännön alasajo ja lak-

kauttaminen.• Työtarjoustenmassapostituskäytän-

nönkäytännönalasajo ja lakkautta-minen.

• Älypuhelinpohjainen TE-työnvälityssovellus,jota hyödyntämällä työpai-kan hakeminen onnistuu vaivatta ja nopeasti. Ylipäänsä työnvälitys on rakennettava työnhakijan edut huo-mioiden niin, että aikaa jää myös am-mattitaidon ja työkyvyn ylläpitämi-seen.

• Ulosotonsuojaosankorottaminen.• Työttömyysturvan maksatus tilille

välittömästi työttömäksi ilmoittau-tumisen yhteydessä niin, että työ-tön ei kuukaudeksi jää tyhjän pääl-le heti työttömyyden alkuvaiheessa. Yksilötasolla tilanteet voivat muo-dostua ylitsepääsemättömiksi mistä seuraa haittavaikutuksia jotka ker-tautuvat epäsuorina pitkäaikaisina kuluina yhteiskunnalle.

• Työttömilleoikeustoimiaomaishoita-jinavaikkakin työtön ei asu hoidetta-van kanssa samassa taloudessa.

• Nuorten henkilökohtainen työnväli-tys jatyönhakuneuvontasiirrettävä oppilaitosten työnhakuneuvojille. Ns. kisällioppisopimus työharjoitte-lu otettava laajasti käyttöön kuten Itävallassa, jossa n. 40 % peruskou-lun käyneestä ikäluokasta on yhteis-kunnan osittain rahoittaman kisälli-työharjoittelun piirissä.

• Pitkäaikaistyöttömienterveystarkas-tuksetja kuntien velvollisuus kutsua perusterveystarkastukseen.

• Työttömyyseläkevakuutusmaksuso-vittava kolmikanta menettelyn puit-teissa tai eduskunnan päätöksellä pakolliseksi pitkäaikaistyöttömyy-den varalta. Eli jos puoli työuraa sat-tuu kulumaan pitkäaikaistyöttömä-nä, työnäytekokeiluissa tai vastaa-vissa, niin palkasta perittävä työt-tömyyseläkevakuutus maksu antai-si hieman lisäsuojaeläkettä niissä tapauksissa, joissa työura on jäänyt huomattavan vajaaksi normikes-toon verrattuna.

14 TVYtter 1/2016

Puheenvuoro

Hankintojen johtamisesta on puhuttu jo vuosia. Puhe on tietenkin siitä mistä on puutetta. Vaikka Suomen talous on ollut alavireinen jo vuosia, julkisten hankintojen osuus kasvaa tasaisesti. Suomessa julkisten hankintojen kautta kierrätetään verorahoja jo yli 35 miljardin euron verran. Julkisia hankintoja on Suomessa nyt tehty parinkymmenen vuoden ajan, kokemusta pitäisi siis jo olla. Ostaminen ei kuitenkaan ole muuttunut hintakilpailusta aidosti kokonaistaloudellisten ratkaisujen hakemiseksi. Julkiset hankinnat kaipaavatkin poliittista ohjausta, asiantuntevaa johtamista ja seurantaa.

Hankintojen problematiikkaa ku-vastaa hyvin jo vuosikymme-nen puhututtanut kysymys so-siaalisista näkökulmista, eli esi-

merkiksi mahdollisuus työllistää pitkä-aikaistyöttömiä julkisten hankintojen kautta. Massatyöttömyyden uhkaamas-sa Suomessa keskustelu työllistämiseh-dosta on virinnyt viime vuosina. Puheis-ta tekoihin siirtyminen on kuitenkin ol-lut vaikeampaa. Periaatteessa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistä-minen suoraan yrityksiin kuntouttavan työtoiminnan ja erilaisten välityömark-kinoiden portaiden sijaan tai jatkoksi kuulostaa järkevältä toiminnalta.

Kasvava työttömyys on sysännyt työllisyydenhoidon kustannukset rajuun nousuun. Vuonna 2015 pelkästään Hel-singin kaupunki maksoi työmarkkina-tuen kuntaosuutta 24 miljoonaa euroa ja työllisyyden hoitoon kaupunki käytti 61 miljoonaa euroa. Laajamittaisella työl-listämisehdon soveltamisella kunta voisi säästää työttömyyskorvauksissa ja sote-palveluissa sekä antaa työttömälle juu-ri sen kokemuksen, mitä niin moni kai-paisi: jalan oven väliin työmarkkinoille ja tärkeitä kontakteja jatkotyöllistymis-tä ajatellen.

Työllistäminen hankintojen kautta vaikuttaa kuitenkin etenevän Suomessa hitaasti.

Mallia on haettu ulkomailta, kuten Suomessa on tapana tehdä; on käyty Bir-minghamissa ihmettelemässä, kuinka esimerkiksi yhteen rakennusurakkaan voidaan saada vaikkapa nuorille vailla työkokemusta ja koulutusta useita sato-ja työ- ja oppisopimuspaikkoja. On tu-tustuttu Göteborgin malliin, jossa kau-punginosien eriarvoistumista on lähdet-ty muuttamaan sitouttamalla yritykset työllistämään nuoria, maahanmuutta-jia ja osatyökykyisiä. Hollannissa jokai-sen suuremman kaupungin ylpeytenä on oma toimiva malli työllistämisehdon so-veltamiseksi.

Suomessa sen sijaan on edetty pienin askelin pilotoimalla erilaisten hankkei-den puitteissa työllistämistä yrityksiin hankintojen kautta. Tulokset ovat kui-tenkin melko vaatimattomia. Puhutaan pikemminkin kymmenistä kuin sadois-ta työpaikoista. Yksi selkeä ero maihin, jossa työllistäminen on osa normaalia hankintaprosessia, on poliittisen kiin-nostuksen puuttuminen. Kunnallispo-liitikoilla on tärkeä rooli julkisten han-kintojen ohjauksessa. Ehkä kysymys on myös siitä, että poliitikot eivät hahmo-ta hankintojen potentiaalia ja mahdolli-suutta poliittiselle ohjaukselle. Toivotta-vasti tämä kysymys nousee esille tulevis-sa vuoden 2017 kuntavaaleissa sekä uutta sote-järjestelmää ja sen massiivisia han-kintakokonaisuuksia mietittäessä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen koordinoimassa hankkeessa työl-listämisehtoa pilotoidaan nyt ensim-mäistä kertaa laajamittaisesti, mukana ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Ou-lun kaupungit. Kokeilut ja toimintamal-lien kuvaaminen ovat tarpeellista työ-tä asian eteenpäin viemiseksi. Tärkeätä on myös paikantaa työllistämisen estei-tä. Ehkä hieman yllättäen ongelmat eivät olekaan vastanneet ennakko-oletuksia: ongelmana ei ole ollut yritysten nihkeä suhtautuminen tai sopimusten hintojen nousu, vaan kaupunkien omien proses-sien sujumattomuus ja vaikeudet työttö-mien tavoittamisessa. Niin hullulta kuin se kuulostaakin maassa, jossa on jo yli 120 000 pitkäaikaistyötöntä, voi olla vai-kea löytää työttömiä. Ehkä tämä kertoo

osaltaan työllisyyden hoidon jatkuvas-ta muutoksesta ja vastuiden uudelleen-jaosta.

Julkisilla hankinnoilla on merkittä-vää markkinoita ohjaavaa valtaa ja tämä on hyvä pitää mielessä kun mietitään mi-hin tavoitteisiin yritykset voivat taipua. Se mikä joskus oli yrityksille iso haas-te, esimerkiksi ympäristönäkökohtien suhteen on nykyisin normaali käytäntö. Tämä sama kehitys voi myös tapahtua sosiaalisten näkökulmien osalta, jos me vain niin haluamme.

Palataan vielä lopuksi lukuihin, ne kun havainnollistavat asiaa niin hyvin. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin palveluja rakennusurakkahankintoja yhteensä yli 27 miljardin euron edestä. Jos jokais-ta 500 000 euroa kohden olisi sovellet-tu työllistämisehtoa, yli 54 000 työtöntä olisi saanut työpaikan. Vertailun vuoksi, hallituksen kaavailema kilpailukykyso-pimus toisi toteutuessaan taloustieteili-jöiden mukaan ehkä 35 000 työpaikkaa. Hankintojen potentiaali työllistämises-sä on niin iso, että Suomella ei kuvittelisi olevan tässä tilanteessa varaa olla siihen tarttumatta.

Eeva Mielonen

Työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille julkisilla hankinnoilla

TVYtter 1/2016 15

Puheenvuoro

Kiitän lämpimästi saamastani kannatuksesta puheenjohtajan tehtävään. On ilo tulla joukkoonne. Lupaan tehdä joka päivä parhaani ollakseni luottamuksenne arvoinen. Meidän yksi tärkeä tehtävämme on työttömien asioiden esiin nostaminen. TVY:llä tulee olla aistit auki työttömyyden, köyhyyden, yksinäisyyden, sairastamisen ja kaikenlaisten elämän kipujen kuulemiselle. Emme saa turruttaa itseämme.

Työ- ja elinkeinoministeriön mu-kaan Suomessa on 340 900 työ-töntä työnhakijaa. Se on 2 400 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Alle 25-vuotiaita on työttömänä 42 900, mikä on 500 enemmän kuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiaita on työttömänä 128 900 eli 2 100 enemmän kuin vuosi sitten.

Kaikista huolestuttavinta on, että pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kas-vuaan. Yli vuoden ajan työttömänä ollei-ta on 121 200, mikä on 17 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita on 55 300, mikä on 9 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Nämä surulliset tilastot eivät sinän-sä yllätä minua, koska leikkauspolitiik-ka ei ole missään maassa aikaansaanut kasvua ja työllisyyttä. Jokaisen yrittäjän paras kaveri on ostovoimainen asiakas. Leikkaamalla ei ostovoimaa saa aikaan. Työttömyys johtuu yhteiskunnan talous-politiikan epäonnistumisesta, ei ihmis-ten epäonnistumisesta. Työttömyys joh-tuu siitä, että työpaikkoja ei ole. Työha-luja ihmisillä kyllä on.

Monen työttömän, sairaan, vammai-sen, vanhuksen ja lapsiperheen voimat alkavat loppua. Osa ihmisistä ei jaksa enää luottaa, että asiat muuttuvat ja he masentuvat sekä hakevat lohtua, unoh-dusta ja helpotusta päihteistä. On lukui-sia väsyneitä isiä ja äitejä, jotka eivät jak-sa enää avata laskuja. Pienituloiset jou-tuvat käyttämään kaiken energiansa sel-viytyäkseen juuri tästä päivästä.

Valtion perustehtävä on huolehtia työllisyydestä, vähentää yhteiskunnan jakautumista, eriarvoistumista ja pitää huolta köyhimpien jäsentensä kohtuul-lisesta elämästä. Nyt kuitenkin hallitus asettaa tärkeysjärjestyksessä jatkuvasti markkinat ihmisten ja kansalaisyhteis-kunnan edelle unohtaen sekä ihmisen että moraalin, keskittyen kohtuuttomas-ti etsimään vain taloudellista tulosta.

Onko maan hallituksessa istuville puolueille tullut muistikatkos 90-luvulla koetun laman, jättityöttömyyden ja vel-kaantumisen seurauksista, jotka kaatoi-vat sekä ihmisiä että yrityksiä? Osa mak-saa yhä silloin päälle kaatuneita velkoja. Mielestäni kaikessa yhteiskuntapolitii-kassa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutus- tai asuntopolitiikasta, huomio tulee kiinnittää niiden ryhmien hyvin-vointiin, toimeentuloon, terveyteen ja osallistumismahdollisuuksiin, jotka ovat joutuneet tai uhkaavat joutua hyvinvoin-tiyhteiskunnan reunoille. TVY:n on pu-huttava niiden puolesta, jotka eivät itse saa ääntään kuuluville. Meidän on pidet-tävä ihmiset tietoisina niistä ongelmista ja vaikeuksista, joita työttömät kohtaa-vat.

Hyvät ystävät! On sellainen sanonta, että ihminen ei elä pelkästään leivästä. Tarvitsemme muutakin voidaksemme hyvin. Huolenpito toimeentulosta, asu-misesta, eläkkeistä ja avustuksista ei pel-kästään riitä. Mukava yhdessäolo edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa henkisiä voimavaroja. Kivan tekemisen jälkeen olo tuntuu virkistyneelle ja ener-giselle. Toivon, että eri puolella Suomea työttömien yhdistykset järjestävät kesän aikana lukuisia epämuodollisia virkistä-viä tilaisuuksia työttömille ja heidän per-heilleen.

Toivotan teille kaikille ja läheisillen-ne voimia ja terveyttä ja aurinkoisia ke-säpäiviä! Nähdään!

Satu Taavitsainen

Puheenjohtajan tervehdys!

Yhteystiedot:

Soita, tekstaa: 0440-905546

Kirjoita: [email protected]

Lähetä kirjepostia: Nimi, 00102 Eduskunta

Tutustu: www.satutaavitsainen.com

FACEBOOK www.facebook.com/satutaavitsaine

TWITTER @SatuTaavitsaine

INSTAGRAM Satutaavitsaine

Puheenjohtajan palsta

TVY25v

TVY25v

Vuosikokous 2016

Samaan aikaan uusi puheenjohtaja ja uusi toiminnanjohtaja

Puheenjohtaja-ehdokas sekä TVY:n hallituksen 2016–2017 varapuheenjohtaja Lea Vallius

Puheenjohtaja-ehdokas Sirpa Martins

Tuore TVY:n puheenjohtaja Satu Taavitsainen

TVY:n pitkäaikaiset järjestövaikuttajat palkittiin Helsingin kaupungin juhlasalissa 5.4. vietetyssä iltatilaisuudessa.

Vuoden 2015 yhdistys: Kurikan Työnhakijat ry Perustulokokeiluesitelmöijä Olli Kangas, Kela

TVY 25v -iltatilaisuuden bändi Umba

Vuosikokous 2016

KESKI-SUOMI Eija Tuohimaa, 040 595 6504 Jyvässeudun Työllistämisyhdistys ryvara: Tapio Liimatainen, 040 198 0884 Saarijärven Työttömät ry

HÄME Sami Hongisto, 040 033 0272 Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ryvara: Markku Laitinen, 040 5801 079 Työapu Lahty ry

KAAKKOIS-SUOMI Karoliina Karesti, 040 931 3717 Kohti Työtä ryvara: Timo Mykrä, 040 554 9882 Imatran Työnhakijat ry

Satu Taavitsainen puheenjohtaja 0440 905 546 www.facebook.com/satutaa-vitsaine TWITTER @SatuTaavitsaineINSTAGRAM Satutaavitsaine

Lea Vallius varapuheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan edustaja 050 571 9643vara: Riitta Tolvanen, 044 945 4318 Nurmeksen Aktiiviset Työnhakijat ry

Jukka Haapakoski toiminnanjohtaja 050 577 2580 TWITTER @jugetstu

POHJANMAA Anton Meriläinen 040 549 0671 Kokkolan Työttömät ry

SATAKUNTA Kari Koivula 044 251 0181 Porin Seudun Työttömät ry

UUSIMAA #1Anna-Maria Kantola, 044 982 0820 Helsingin Työttömät – HeTy ryvara: Sari Siimes, 040 702 7810 Helsingin Työttömät – HeTy ry

UUSIMAA #2 Heidi Vattulainen, 045 177 1707 Helsingin Työttömät – HeTy ryvara: Ilkka Salonen, 040 737 1958 Helsingin Työttömät – HeTy ry

VARSINAIS-SUOMI #1 Jonna Lindroos, 044 516 6016 Varissuon Työttömät ry vara: Anne Tyni, 044 700 7416 Turun Seudun TST ry

VARSINAIS-SUOMI #2 Hannu Isotalo, 044 700 7435 Turun Seudun TST ryvara: Seppo Blomqvist, 050 492 7410 Turun Seudun TST ry

KAINUU Eero Salonen, 050 531 4036 Kajaanin Työvoimayhdistys ry

vara: Miko Palaste, 050 384 5864 Kajaanin Työvoimayhdistys ry

LAPPI Arto Valo, 040 762 9788 Ivalon Seudun Työttömät ry

vara: Heidi Nyman, 040 521 0494 Sallan Menokkaat ry

POHJOIS-SAVO Jari Pesonen, 045 606 1368 Suonenjoen TehdäänItse ry

vara: Lauri Nissinen, 0440 814 210 Iisalmen Työttömät ry

ETELÄ-SAVO Arja Kuparinen, 044 066 4703 Kangasniemen Työttömät ry

vara: Heikki Pyrhönen, 044 722 0501 Mikkelin Työttömät ry

TVY:n hallitus vuosille 2016–2017

SÄHKÖPOSTIT MUOTOA:[email protected]

TVY25v


Jo usean vuoden ajan oppositio-puolueet ovat syksyllä laatineet omat valtiontalouden varjobudjettinsa hallituksen esityksen rinnalle. Ne näyttävät jäävän julkisuudessa vähälle huomiolle, vaikka puolueet ovat panostaneet omien vaihtoehtojensa esittämiseen ja perustelemiseen vuosi vuodelta entistä enemmän.

Vaatimaton huomioarvo on vali-tettavaa, sillä varjobudjetit ovat kansalaisten ja yhteiskunnalli-sen keskustelun kannalta posi-

tiivinen asia. Ne ovat yksi lääke talous-politiikkaa ja siitä käytävää keskustelua vaivaavaan ns. yhden totuuden oireyh-tymään. Siihen kuuluu muun muassa se, että kulloinkin vallassa olevat poliittiset päätöksentekijät piiloutuvat mielellään virkamiesten näennäisen tarkkojen las-kelmien taakse ja pyrkivät esittämään oman vaihtoehtonsa ikään kuin neutraa-lin laskuharjoituksen tuloksena.

Virkamiehet puolestaan sitoutuvat niin sanottuun ”viralliseen linjaan” usein jopa voimakkaammin kuin virkamiehen asema edellyttäisi. Käytännöt ovat on-gelmallisia, sillä vaihtoehdottomuus is-tuu huonosti juuri talouspolitiikkaan. Täysin arvovapaata talouspolitiikkaa ei ole olemassa ja talouspolitiikan valmis-telua ohjaa aina myös näkökulman valin-ta. Talouspoliittiset käsitykset ovat asi-antuntijatiedon lisäksi sidoksissa myös arvoihin ja myös taloudellisiin etuihin.

Vaihtoehtobudjeteissa kuvataan se, miten kunkin oppositiopuolueen luvut poikkeavat hallituksen luvuista. Niihin ei siis voi tutustua puhtaalta pöydältä, vaan on tiedettävä myös, mikä on ver-tailukohtana oleva hallituksen talousar-vioesitys. Esimerkiksi viime syksynä laa-

dituissa varjobudjeteissa esitetyt meno-lisäykset kehitysyhteistyömenoihin tai koulutukseen eivät käytännössä tarkoita aitoja lisäyksiä nykyisiin määrärahoihin vaan sitä, että puolueet leikkaisivat näis-tä menoista vähemmän kuin hallitus tai peruuttaisivat kokonaan ko. leikkaukset.

Vertailukohtana hallituksen linjaEnnen varjobudjettien pääpiirteitä ku-vataan vertailukohtana oleva eduskun-nan hyväksymä tämän vuoden budjetti, jossa menojen loppusummaksi tuli 54,4 mrd. euroa. Summa on suurempi kuin hallituksen alkuperäisessä budjettiesi-tyksessä, sillä syksyn mittaan arvioitiin uudelleen turvapaikanhakijoiden mää-rän kasvu ja tästä syntyvä lisärahan tar-ve. Nämä hallituksen lopulliseen esityk-seen sisältyneet lisämenot eivät olleet vielä tiedossa oppositiopuolueiden teh-dessä omat varjobudjettinsa, mikä omal-ta osaltaan vaikeuttaa budjettien vertai-lua. Se ei muutoinkaan ole suoraviivais-ta, joten tarkastelua on syytä pitää lähin-nä vain suuntaa-antavana.

Uusi hallitus pyrkii saamaan valtion menoja ja tuloja tasapainoon erityisesti menoleikkauksilla, mutta heikko talou-den ja työllisyyden kehitys painaa ve-rotuloja ja leikkausten vastapainona on

Varjobudjetit valokeilaan

Taulu 1. Valtiontalouden alijäämät: hallituksen linja ja varjobudjetit, miljardia euroa

Kirjoitus perustuu Seija Ilmakunnak-sen Ekonomiska Samfundet:in kaksi-kielisessä seminaarissa (10.12.2015) pitämään asiantuntijaesitelmään.

8

7

6

5

4

3

2

1

0

Hallitus SDP Vihreät Vas. RKP KD

MRD

18 TVYtter 1/2016


TVYtter 1/2016 19

Seija Ilmakunnas

Kuva

: Tuu

likki

Hol

opai

nen

myös menojen lisäyksiä. Eduskunnas-sa hyväksytyn budjetin alijäämä on 5,3 mrd. euroa ja näin ollen valtionvelka kas-vaa suunnilleen samaa tahtia kuin viime vuonna.

Keskeinen talouspolitiikan käden-vääntö on käyty siitä, kuinka paljon ja millä aikataululla valtiontaloutta tulisi kiristää. Ohjelmassaan hallitus ilmoitti tähtäävänsä nopeasti vaikuttaviin julki-sen talouden säästöihin. Tälle vaalikau-delle määriteltiin tavoitteeksi noin 2,5 mrd. euron verran kiristyksiä valtion-talouteen ja keinoiksi menoleikkaukset eikä veronkiristykset. Alkusyksyllä jul-kaistussa julkisen talouden suunnitel-massa kuluvan vuoden kiristys arvioi-tiin 300 miljoonaksi euroksi, mikä mer-kitsi suurten kiristysten jäämistä vasta myöhempien vuosien osalle. Myöhem-min syksyllä annettu täydentävä talous-arvio vahvisti vielä kuvaa lisäämällä val-tion menoja. Noin 900 miljoonan euron leikkausten vastapainona ovatkin suu-ruusluokaltaan liki yhtä suuret lisämen-ot puolustukseen, sisäiseen turvallisuu-teen, kärkihankkeiden rahoitukseen ja turvapaikanhakijoihin liittyvään ”pak-koelvytykseen”. Myös valtion tulopuo-

lella verojen kiristykset ja kevennykset vastaavat ensi vuonna suurin piirtein toisiaan. Lopputulokseksi tuleekin se, että vuoden 2016 budjetti on korkein-taan vain lievästi kiristävä tarkastelta-essa sen vaikutuksia karkeasti koko ta-louden tasolla. Kansalaisten kannalta on toki huomattava merkitys myös leik-kausten ja menolisäysten eriparisuudel-la. Useat leikkauksethan kohdistuvat so-siaalisiin tulonsiirtoihin ja palveluihin, kun taas esimerkiksi puolustukseen ja kärkihankkeisiin kohdistuvat menolisä-ykset eivät vastaavasti kasvata omaa ar-jen hyvinvointia. Politiikan vaikutukset ostovoimaan ja esimerkiksi julkisen sek-torin työllisyyteen ovat näin ollen suu-remmat kuin mitä pelkkä koko valtion-talouden tarkastelu kertoo.

Viidestä arvostetusta taloustieteen professorista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto piti julkisen talouden sopeutuksen mitoitusta ja ajoitusta oi-keansuuntaisena tuoreessa raportissaan. Tämä ei ole yllättävä tulos, koska mak-rotarkastelussa politiikkaa ei voi moittia suuresta etupainotteisesta kiristämises-tä. Sen sijaan arviointineuvosto kritisoi tutkimustuloksiin perustuen hallituk-

sen päätöstä tasapainottaa valtiontalo-utta vain menoja leikkaamalla. Sen mu-kaan veronkorotuksilla olisi pienempi haitallinen vaikutus talouskasvuun kuin julkisten menojen ja erityisesti julkisten investointien vähentämisellä. Arviointi-neuvosto laittaa myös jäitä hattuun niil-le, jotka uskovat veronkevennysten suu-riin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että veronkevennykset rahoittaisivat pit-källe itse itsensä.

Varjobudjetit vertailussaTaulussa 1 verrataan oppositiopuoluei-den ja hallituksen välisiä eroja sen pe-rusteella, millaiseen valtiontalouden ali-jäämään niiden esityksissä päädytään. Varjobudjettien mukaiset luvut on saa-tu summaamalla kunkin puolueen esit-tämät niin menolisäykset ja -leikkauk-set kuin veronkevennykset ja -kiristykset ja vertaamalla lopputulosta hallituksen linjan mukaiseen eduskunnassa hyväk-syttyyn talousarvioon. Kaksi oppositio-puoluetta eli RKP ja Kristillisdemokraa-tit on täysin tyytyväinen hallituksen ta-voittelemaan valtiontalouden tilaan ali-jäämän tai lisävelan määrällä mitattuna.


sessä. Merkittävimmät valtion lisätulo-jen lähteet ovat osinkojen verotus sekä työmatkakulujen kilometrikorvausten ja verotuksen työmatkakuluvähennysten leikkaukset.

Mittaluokkaeroista huolimatta sekä SDP että Vihreät käyttäisivät verotuksen kiristyksiä valtiontalouden tasapainotta-miseen ja puolueiden näkemys poikke-aa siis tässä kohdin hallituksen linjasta. Puolueet voivatkin nyt jälkikäteen vedo-ta myös edellä mainitun Talouspolitiikan arviointineuvoston näkemykseen, jonka mukaan hallituksella ei ole hyviä talou-dellisia perusteita tasapainottaa valtion-taloutta vain menoja leikkaamalla.

Vasemmistoliiton varjobudjet-ti ansaitsee oman huomionsa, koska se selkeimmin poikkeaa hallituksen lin-jasta. Keskeisimpänä suhdanneluontei-sena keinona kysynnän elvyttämiseksi Vasemmistoliitto esittää arvonlisäveron määräaikaista (13 kk) alentamista kah-della prosenttiyksiköllä, mikä vähentää valtion tuloja ja kasvattaa alijäämää noin 1,6 mrd. eurolla.

Puolue taustoittaa elvyttävän talouspolitiikkansa vaatimusta hyvin, mutta tärkeimmäksi keinoksi valittu veroelvytys jättää avoimia kysymyksiä. Noin vuo-den kesto veronalennuksessa merkitsee lyhytaikaista ja samalla osin epävarmaa vaikutusta. Vuotta aikaisemmassa var-jobudjetissaan puolue korosti pidempi-vaikutteisia investointeja elvytyskeinona ja painotuksen muutos kaipaisikin lisää perusteluja. Myös Vasemmistoliitto kasvattaisi työvoimapolitiikan määrärahoja hallituksen esitykseen verrattuna siten, että estettäisiin aktivointiasteen lasku.

Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos

Melko äänekkääseen oppositiopolitiik-kaan nähden myös SDP:n ja Vihreiden linja poikkeaa varsin vähän hallituksen linjasta, sillä SDP:n esityksessä alijäämä on noin 300 miljoonaa euroa pienempi ja Vihreiden esityksessä se on noin 200 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituk-sen linja. Näitä suhteellisen pieniä eroja selittänee juuri se, että hallituksen lin-jaa voi kuluvan vuoden osalta pitää kor-keintaan lievästi kiristävänä. Vasemmistoliiton varjobudjettia sen sijaan voi pitää muista poikkeavana siinä, että siinä tavoitellaan taloutta elvyttävää ja sen johdosta selvästi alijäämäisempää budjettia kuin muiden linjauksissa.

Taulukossa 2 on esitetty hieman tar-kemmin, mistä varjobudjettien ja halli-tuksen linjan erot syntyvät. Tässä tarkas-tellaan hieman lähemmin kahden suu-rimman oppositiopuolueen eli SDP:n ja Vihreiden varjobudjetteja. Taulukko ker-too ensinnäkin sen, että SDP esittää eu-romääräisesti selvästi suurempia muu-toksia sekä meno- että tulopuolelle kuin Vihreät (ks. menojen ja tulojen nettosa-rakkeet). Hallituksen esitykseen verrat-tuna SDP esittää 1,1 miljardia enemmän valtion menoja ja 1,4 miljardia enemmän tuloja. Tästä tuloenemmyydestä johtuen SDP:n esityksessä alijäämä jäisi siis jon-kin verran eli noin 300 miljoonaa euroa hallituksen linjaa pienemmäksi. Hal-lituksen esitykseen verrattuna Vihre-ät esittävät vastaavasti puolen miljardin verran enemmän menoja ja hieman vä-hemmän eli 300 miljoonaa euroa lisätu-loja ja heidän esityksessään alijäämä jäisi näin noin 200 miljoonaa euroa suurem-maksi kuin hallituksella.

SDP:n esityksessä suurimpia yksittäisiä menolisäyksiä hallituksen esitykseen verrattuna kohdistuisi aktiivisen työvoi

mapolitiikan toimiin, homekoulujen korjauksiin ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten osittaiseen peruuttamiseen. Esitys pyrkii vaikuttamaan työllisyyteen myös työllistymissetelillä, jonka arvo olisi työmarkkinatuen suuruinen ja jonka työtön voisi antaa työnantajalle kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen kattamaan palkkausmenoja. Tulopuolel-la SDP kerryttäisi valtiolle enemmän tu-loja sekä veronkiristyksillä että tuloutta-malla SITRAn taseesta kertaluontoisesti 350 miljoonaa euroa valtiolle ja tuloutta-malla myös Suomen Pankin tuottoja ai-ottua enemmän (60 miljoonaa euroa). Nämä tuloutukset ja arvio harmaan ta-louden torunnasta tuottaisivat kaiken yhteensä 700 miljoonaa euroa lisätulo-ja valtiolle (ks. taulukossa sarake ”Muu lisäys”). Suurimmat verotulojen lisäyk-set syntyisivät uutuutena käyttöönotet-tavasta pankkien liiketoimintaverosta ja pääomatulojen verotuksen kiristyksis-tä. Kertaluonteisten tuloutusten iso rooli tulopuolella edellyttäisi tarkennusta sii-hen, mitkä menojen lisäykset on ajatel-tu niin ikään kertaluonteisiksi ja mitkä pysyviksi.

Vihreiden varjobudjetti on SDP:n esi-tystä pidättyväisempi menolisäyksissä. Hallituksen esitykseen verrattuna Vih-reät esittää 500 miljoonaa euroa enem-män valtion menoja. Suurin yksittäinen näkemysero hallituksen suuntaan kos-kee kehitysyhteistyömenoja, sillä Vihre-ät peruisi kokonaan ko. menojen leikka-ukset. Sekä Vihreät että SDP peruisivat myös yliopistojen määrärahaleikkauk-set. Myös työvoimapolitiikkaan Vihre-ät panostaisivat enemmän kuin hallitus, mutta kuitenkin vähemmän kuin SDP. Li-sätulojen hankinta veronkorotuksilla on vaatimattomampaa kuin SDP:n esityk-

Menot, mrd Tulot, mrd Lisävelka,

Vähennykset Lisäykset Netto Kiristykset Kevennykset Muu lisäys Netto mrd

SDP 0,1 1,2 1,1 0,9 0,2 0,7 1,4 –0,3Vihreät 0,1 0,6 0,5 0,6 0,3 0,0 0,3 0,2Vas 0,1 1,1 1 1,3 1,9 0,1 –0,5 1,5RKP 0,3 0,5 0,2 0,5 0,5 0,2 0,2 0KD 0,1 0,5 0,4 0,2 0,1 0,3 0,4 0

Taulukko 2. Oppositiopuolueiden esitykset – muutokset suhteessa hallituksen linjaan

20 TVYtter 1/2016


TVYtter 1/2016 21

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa mainitaan viisi painopistealuetta ja 26 kärkihanketta.

Painopistealueet ovat: 1. terveys ja hyvinvointi2. työllisyys, kilpailukyky ja kasvu3. koulutus ja osaaminen4. biotalous ja puhtaat teknologiat5. toimintatapojen muuttaminen

esimerkiksi edistämällä digitaalisuutta ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa

Hallituksen 26 kärkihankkeista olen poiminut ne, jotka suoraan vaikuttavat työllisyyteen ja sitä kautta työttömän arkeen. Tällai-

sia kärkihankkeita ovat:• työn vastaanottamista estäviä kan-

nustinloukkuja puretaan ja raken-teellista työttömyyttä alennetaan; painopistealue työllisyys, kilpailukyky ja kasvu

• paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan; pai-nopistealue työllisyys, kilpailukyky ja kasvu

• työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi; painopiste-alue työllisyys, kilpailukyky ja kasvu

• nopeutetaan siirtymistä työelämään; painopistealue koulutus ja osaaminen

• nuorisotakuuta yhteisötakuun suun-taan; painopistealue koulutus ja osaaminen

• osatyökykyisille väyliä työhön; pai-nopistealue terveys ja hyvinvointi

Jokaiselle kärkihankkeelle on nimetty yksi tai useampi vastuuministeri ja lisäk-si hankkeille on laadittu aikataulu ja vai-heistus.

Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaanTästä hankkeesta vastuun kantaa oi-keus- ja työministeri Jari Lindström (ps). Hankkeen tavoitteina ovat työn no-peaan vastaanottamiseen kannustami-nen, työttömyysjaksojen lyhentäminen, rakenteellisen työttömyyden alentami-nen ja julkisten voimavarojen säästämi-nen.

Hallituksen mukaan tässä hankkees-sa uudistetaan työttömyysturvaa, pure-taan työn vastaanottamisen kannustin-loukkuja ja luodaan osallistavan sosiaa-liturvan malli.

Toteutukseen on edennyt vuorotte-luvapaan ehtojen kiristyminen, joka ta-pahtui vuoden 2016 alusta lukien.

Työttömyysturvan uudistusta koske-vat linjaukset hallituksen talouspoliitti-nen ministerivaliokunta teki lokakuussa 2015. Linjauksen pohjana oli hallitusneu-

vos Esko Salon johtaman epävirallisen työryhmän esitykset. Työryhmässä olivat edustettuina työmarkkinaosapuolet.

Linjauksen mukaan ansiosidonnai-sen työttömyyspäivärahan kesto pie-nenee 500 päivästä 400 päivään. Niillä palkansaajilla, joilla on työhistoriaa alle 3 vuotta, kesto alenisi 400 päivästä 300 päivään. Lisäksi työllistymistä edistä-vien palvelujen osalta korotettua ansio-osaa alennettaisiin ja pitkän työuran jäl-keisistä korotusosista luovuttaisiin.

Valtiovarainministeriössä tehdyn arvion mukaan työllisyysvaikutus oli-si noin 10 000 henkilötyövuotta. Toimi-en nettovaikutus julkisiin menoihin oli-si arviolta 135 miljoonaa euroa vuoden 2019 menojen tasolla. Hallituksen esitys valmistuu keväällä 2016 ja muutos astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Tätä kirjoi-tettaessa hallituksen esitystä ei ollut vie-lä annettu eduskunnalle.

Kannustinloukkujen purkamista sel-vitetään parhaillaan ja selvityksen on määrä valmistua joulukuussa 2016. Tä-män jälkeen hallitus tekee päätöksen helmikuussa 2017 kannustinloukkujen purkamisen vaatimista toimenpiteistä. Mahdollinen hallituksen esitys eduskun-nalle annetaan syyskuussa 2017 ja lait tu-levat voimaan tammikuussa 2018.

Osallistavan sosiaaliturvan osal-ta hallitus haluaa selvittää mm., voitai-siinko työttömyysturvaa käyttää nykyis-tä laajemmin osaamisen kehittämiseen ja työllistymiskynnyksen alentamiseen sekä työelämäosallisuuden vahvistami-seen. Lisäksi Sipilän hallitus haluaa sel-

Hallituksen kärkihankkeiden työllisyysnäkökulma

Kuva

: Kim

mo

Bran

dt / C

ompi

c / E

dusk

unta

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps)

Kirjoittaja on koulutukseltaan varatuomari ja merkonomi. Hän toimii TVY:n lakimiehenä.

Kuva

: Mah

mou

d Af

shar

tous


22 TVYtter 1/2016

silomiin ja vuosiloman kertymistä vanhempainvapaan ajalta rajataan 6 kuukauteen

• toteutetaan työaikalain ja vuosiloma-lain kokonaisuudistukset, joilla pyri-tään yksinkertaistamaan sääntelyä sekä vähentämään sen noudattami-sesta ja valvonnasta aiheutuvia yri-tysten ja hallinnon kustannuksia

• hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huolto-suhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työ-voiman maahanmuuttoa

Paikallisesta sopimisesta on antanut ra-porttinsa selvitysmies Harri Hietala lo-kakuussa 2015. Selvitysmies esitti paikal-lisen sopimisen laajentamista. Työmark-kinaosapuolten neuvottelema yhteiskun-ta- tai kilpailukykysopimus, millä nimel-lä sitä halutaan kutsua, on tuonut muu-toksia tähän kohtaan. Paikallisesta so-pimisesta neuvottelevat työmarkkinajär-jestöt eikä sitä tehdä erillisellä lainsää-dännöllä. Hallitus on siten perääntynyt alkuperäisestä suunnitelmasta säätää paikallisesta sopimisesta lainsäädännöl-lä.

Hallituksen tekemässä toimin-tasuunnitelmassa, joka julkaistiin 28.9.2015, mainitaan, että kaikista kol-mesta seuraavasta toimenpidekokonai-suudesta: mahdollistetaan alle vuoden työsuhteissa määräaikaisen sopimuksen solmiminen ilman perusteita, pidenne-tään koeaikaa ja joustavoitetaan takai-sinottovelvollisuutta, annetaan hallituk-sen esitykset keväällä 2016.

Asiasta on työ- ja elinkeinoministe-riössä tehty esitysluonnos ja se on ollut lausuntokierroksella, joka on päättynyt 12.2.2016. Hallituksen esitys on tarkoi-tus antaa eduskunnalle kevään aikana ja lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voi-maan kesällä tai alkusyksyllä 2016.

Työntekijöiden muutosturvan kehit-tämisessä kollektiiviperusteisissa irtisa-nomisissa hallituksen toimenpideohjel-massa todetaan, että työryhmä valmiste-lee muutokset työsopimuslakiin ja meri-työsopimuslakiin. Säädösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016. Tä-män toimenpide kuuluu kilpailukykys-opimuksen alaan ja se on mainittu työ-markkinajärjestöjen 29.2.2016 saavutta-

man neuvottelutuloksen kohdassa 5. Jat-ko riippuu siten työmarkkinajärjestöjen välisistä neuvotteluista.

Vuosilomalain sairaskarenssin muut-tamisesta ja vuosiloman kertymises-tä vanhempainvapaan ajalta on annet-tu hallituksen esitys eduskunnalle ja se on siellä käsitelty. Eduskunnassa työ- ja tasa-arvovaliokunta päätti hyväksyä esi-tyksen niin kuin hallituksen esityksille pääsääntöisesti käy.

Valiokunnassa annettiin kaksi vas-talausetta, joissa esitettiin lakiesitysten hylkäämistä. Ensimmäisen vastalauseen antoi Antero Laukkanen (kd) ja toisen Tarja Filatov (sd), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Ilmari Nurminen (sd), Heli Järvinen (vihr) ja Anna Kontula (vas). Oppositiosta ainoastaan Anders Adlercreutz (r) ei jättänyt vastalausetta valiokunnassa.

Työaikalain ja vuosilomalain koko-naisuudistuksen osalta hallituksen toi-mintasuunnitelmassa mainitaan työ-ryhmän asettaminen syyskuussa 2015. Työaikalain muutosesityksen ovat val-miina vuosina 2016/2017 ja vuosiloma-lain muutosesitykset vuosina 2017/2018. Säädösmuutokset on tarkoitus saada voimaan vuonna 2019. Tämä toimenpi-de ei ole edennyt hallituksen suunnitel-man mukaan ja työryhmää ei ole asetet-tu. TEM:stä saadun tiedon mukaan asiaa ei ole haudattu, vaan sitä viedään eteen-päin, kun tulee sopiva ajankohta. Nämä lainsäädäntöuudistukset eivät kuulu yh-teiskuntasopimuksen alaan.

Viimeinen toimenpidekokonaisuus, joka koskee työvoiman maahanmuuttoa, on edelleen agendalla, mutta siinä asias-sa ei ole varsinaisesti edetty. Tämä joh-tuu siitä, että Suomeen tuli niin paljon pakolaisia vuonna 2015, että resurssit on ohjattu tilanteen haltuun ottamiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksiVastuuministerinä on työ- ja oikeusmi-nisteri Jari Lindström ja kärkihanke si-sältää kolme toimenpidekokonaisuutta. Tällä kärkihankkeella hallitus tavoitte-lee työmarkkinoiden kohtaanto-ongel-

vittää, sisältyykö sosiaaliturvajärjestel-mään, erityisesti työttömyysturvajärjes-telmään, elementtejä, jotka vaikeuttavat työttömien mahdollisuuksia parantaa työllistymisedellytyksiään.

Osallistavan sosiaaliturvan kohdalla on menossa selvitystyö ja työn on mää-rä valmistua joulukuussa 2016. Jos selvi-tystyö johtaa säädösmuutoksiin, ne an-netaan eduskunnalle syyskuussa 2017 ja muutokset astuvat voimaan tammikuus-sa 2018.

Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan

Tässä kärkihankkeessa luetellaan kah-deksan erillistä toimepidekokonaisuut-ta, jotka ovat• paikallisen sopimisen edistämis-

hankkeet• mahdollistetaan alle vuoden työsuh-

teissa määräaikaisen sopimuksen solmiminen ilman perusteita

• pidennetään koeaikaa• joustavoitetaan takaisinottovelvolli-

suutta• kehitetään työntekijöiden muutos-

turvaa kollektiiviperusteisissa irtisa-nomisissa

• vuosilomalain sairauskarenssisään-nöksen muuttaminen siten, että 6 päivän omavastuu palautetaan vä-hintään viiden viikon mittaisiin vuo-

Kuva

t: Ki

mm

o Br

andt

/ Com

pic /

Edu

skun

ta

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk)


TVYtter 1/2016 23

Kuva

: Joo

nas A

ula

/ Edu

skun

ta

Pikkuparlamentti

man helpottamista, passivoivien toimien purkamista, työvoimahallinnon tulkin-tojen yhdenmukaistamista ja työvoima-hallinnon resurssien painottamista akti-vointitoimenpiteisiin.

Ensimmäisessä toimepidekokonai-suudessa TE-toimistojen tehtäväksi kir-kastetaan työnvälitystoiminta. Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteis-työtä työnantajayritysten kanssa vah-vistetaan. Uudistuksella hallitus haluaa aktivoida työnhakijan omaa roolia työn-haussa ja lisäksi varmistaa nykylainsää-dännön sanktioiden tehokkaan täytän-töönpanon.

Tämä kohta sisältää myös rahallis-ta panostusta, joka kohdentuu TE-pal-velujen digitalisoimiseen. Panostus on yhteensä 20 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 siitä käytetään 10 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 samoin 10 miljoonaa euroa.

Toisessa toimenpidekokonaisuudessa selvitetään työllistämispalveluiden siir-to resursseineen vaikeimmin työllistyvi-en osalta kuntien vastuulle työssäkäyn-tialueittain. Tässä asiassa hallitusneuvos Päivi Kermisen johtama työryhmä an-toi mietintönsä tammikuussa 2016.

Työryhmä suosittaa kokeilujen teke-mistä 30 kunnan alueella, jotka vastaisi-vat 4–5 työssäkäyntialuetta. Koska työ-kokeilua ja palkkatukea koskevat sään-

nökset uudistettiin vuoden 2013 alussa, ei työryhmä esitä muutoksia näiden sisäl-töön eikä tavoitteisiin. Työkokeilun osal-ta ehdotetaan säännöksiä muutettavaksi siten, etteivät lomautukset, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset vaikuta mahdolli-suuksiin järjestää henkilöasiakkaan pal-velutarpeista lähtevää työkokeilua.

Koska vaikeimmin työllistyvien työl-listymisen edistäminen edellyttää, että heidän palvelutarpeidensa mukaisiin palveluihin on käytettävissä riittävästi määrärahoja, valmisteluryhmässä on pi-detty tärkeänä sen selvittämistä, voitai-siinko työttömyysetuuksia käyttää palk-katuen rahoittamiseen.

En ole havainnut, että hallitus oli-si tehnyt päätöstä kokeilujen aloittami-sesta. Tähän on varmasti syynä se, että kokeilujen aloittaminen edellyttää muu-toksia moniin lakeihin ja hallituksen toi-meenpano-suunnitelmassa kokeilujen on kaavailtu alkavan vuonna 2017.

Kolmannessa toimenpidekokonai-suudessa yksityisten työvoimapalvelujen roolia erityisesti helpommin työllistyvi-en palveluissa lisätään. Tämä tapahtuu vahvistamalla yksityisten työvoimapal-velujen osuutta lisäämällä sopimuspe-rusteista ja ostopalveluyhteistyötä. Os-topalveluja lisätään muun muassa työn-haun tukemisessa ja työhönvalmennuk-

sessa. Lisäksi työnvälityksen kumppa-nuusyhteistyötä lisätään yksityisten rek-rytointiyritysten, ammatti- ja toimiala-liittojen sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Yhteistyösopimuksien toimivuus ja vaikuttavuus arvioidaan ja sen pohjalta tehdään kehittämisehdotukset. Rahalli-sesti tähän kokonaisuuteen panostetaan 5 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja samoin 5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Rahat suunnataan yksityisten työnvälityspal-veluiden tarjonnan lisäämiseen ostopal-veluyhteistyöllä.

Nopeutetaan siirtymistä työelämäänVastuuministerinä tässä kärkihank-keessa on opetus- ja kulttuuriministe-ri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Työ-elämään siirtymisen nopeuttamisessa on neljä toimenpidekokonaisuutta. En-simmäinen niistä koskee toiselta asteel-ta korkeakouluihin siirtymisen nopeut-tamista. Toisessa toimenpiteessä suju-voitetaan korkeakouluopintoja mahdol-listamalla ympärivuotinen opiskelu ja parantamalla aiemmin hankitun osaa-misen tunnustamista. Kolmannessa ke-hitetään korkeakoulujen digitaalisia op-pimisympäristöjä, verkko-opetustarjon-taa ja digitaalista koulutusyhteistyötä


24 TVYtter 1/2016

yksityisen ja kolmannen sektorin välis-tä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Hyö-dynnetään nuorisotakuun hyvät käytän-nöt ja hankkeet sekä otetaan käyttöön parhaat elementit laajentamalla ne val-takunnallisiksi. Tähän toimenpiteeseen panostetaan 2 miljoonaa euroa vuonna 2016, 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja vuonna 2018 samoin 1,5 miljoonaa euroa.

Toisessa toimenpiteessä kaikille pe-ruskoulun päättäville taataan koulutus-paikka. Rahalliset panostukset ovat 0,4 miljoonaa euroa vuonna 2016, 0,3 miljoo-naa euroa vuonna 2017 ja 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Kolmannessa toimenpiteessä vahvis-tetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalve-luita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat. Rahalli-nen panostus on yhteensä 4 miljoonaa euroa ja vuodelle 2016 panostetaan 1,5 miljoonaa euroa, samoin 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2017 ja 1 miljoona euroa vuodelle 2018.

Osatyökykyisille väyliä työhönTässä kärkihankkeessa tavoitteena on li-sätä merkittävästi osatyökykyisten työs-sä pysymistä ja työllistymistä avoimil-le työmarkkinoille. Vastuuministeri-nä on sosiaali- ja terveysministeri Han-na Mäntylä (ps). Kärkihanke jakaantuu kahteen toimenpiteeseen.

Ensimmäisessä toimenpiteessä to-teutetaan uudistus palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla osatyökykyisten työllisty-miseksi. Palvelujärjestelmässä toimivien ammattilaisten osaamista parannetaan. Rakennetaan toimintamallit hoitoon ja kuntoutukseen ohjauksesta ja varhaises-ta tuesta. Tehdään selvitys vammaisten yrittäjyyden mahdollisuuksista ja toteu-tetaan sen pohjalta jatkotoimet. Lisäksi toteutetaan pilotit sosiaalihuollon työ-elämäosallisuutta tukevien palveluiden kehittämiseksi. Arvioidaan pilotit ja an-netaan arvioinnin pohjalta hallituksen esitykset.

Rahaa tähän ensimmäiseen toimen-piteeseen on budjetoitu yhteensä 15 mil-joonaa euroa, josta vuonna 2016 käyte-tään 2 miljoonaa euroa, 7 miljoonaa eu-roa vuonna 2017 ja 6 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Toisessa toimenpiteessä poistetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja. Tarkoituksena on muuttaa työkyvyttömyyseläkkeen ja an-siotulojen yhteensovittamista lineaari-sen mallin mukaisesti. Muutoksella py-ritään työtulon lisäämiseen, joka puoles-taan kasvattaa kokonaistuloa. Tämä toi-menpide etenee verraten hitaasti, sillä hallituksen esitys lainsäädäntömuutok-sista annetaan eduskunnalle lokakuussa 2017 ja muutokset tulevat voimaan aikai-sintaan vuonna 2019.

Hallituksen neuvottelu 31.8.2015Hallitus päätti elokuun lopussa 2015 uu-sista rahallisista panostuksista kärki-hankkeisiin. Panostukset kohdistetaan painopistealueittain seuraavasti: terveys ja hyvinvointi 130 milj. euroa, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu 170 milj. euroa, osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa, biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa ja toimintatavat 100 milj. euroa.

Panostukset tekevät yhteensä 1 mil-jardin ja ne suunnataan kärkihankkei-siin vuosina 2016–2018. Aika näyttää, mi-ten hallitus onnistuu panostuksissaan ja tuovatko kaikki uudistukset ja hankkeet hallituskaudella 110.00 uutta työpaikkaa niin kuin hallitusohjelmaan on kirjoitet-tu.

Timo Krohn

palvelemaan opintojen sujuvoittamista ja nopeampaa korkeakoulutukseen siir-tymistä. Neljännessä toimenpiteessä päi-vitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisel-la sektorilla.

Rahallista panostusta ei sisälly tähän kärkihankkeeseen. Näillä toimenpiteillä Sipilän hallituksen tavoitteena ovat pi-demmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin jatko-opin-toihin. Joustavat opintopolut helpottavat opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamis-ta.

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaanHallituksen tavoitteena on tukea nuor-ten elämänhallintaa, opintopolkujen rakentumista ja työllistymistä. Lisäk-si syvennetään yhteistyötä nuorten tu-kemisessa ja kootaan hyvät toimintata-vat hyödynnettäväksi valtakunnallisesti. Kärkihankkeessa on vastuullisina minis-tereinä kolmen kopla; vastuullisena mi-nisterinä on opetus- ja kulttuuriminis-teri Sanni Grahn-Laasonen yhteistyössä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk) kanssa.

Tämä kärkihanke muodostuu kol-mesta toimenpiteestä. Ensimmäisessä kehitetään nuorisotakuusta malli, jos-sa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla ja vahvistetaan etsi-vää nuorisotyötä. Syvennetään julkisen,

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps)

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok)

Kuva

t: Ki

mm

o Br

andt

/ Com

pic /

Edu

skun

ta


Nuoret työttömät jäävät ilman apua. Yle Fem, Spotlight: Ilman työtä, ilman apua 9.2.2016, toi-

mittaja Annvi Gardberg.

Yle Fem Spotlight ohjelmassa haasta-tellaan kahta nuorta työtöntä, Sarah Söderholmia Raaseporista ja Cecilia Fonseliusta Espoosta. Lisäksi ohjel-massa haastatellaan mm. Uudenmaan TE-toimiston päällikköä Jarmo Uk-kosta, TE-toimiston virkailijaa Matias Fredrikssonia ja Valtiontalouden tar-kastusviraston johtavaa toiminnan tar-kastajaa Ville Vehkasaloa sekä työmi-nisteri (ps) Jari Lindströmiä. Fredriks-son kyseenalaistaa perustellusti työllis-tämistukitoimien toimintaedellytykset alenevien määrärahojen ympäristössä.

Nuoret työttömätToimittaja Annvi Gardberg toteaa ohjel-massa, että kolme vuotta sitten TE-toi-mistoissa tehtiin uudistus, jonka keskei-nen sisältö oli, että työttömät ohjataan omatoimisuuteen ja työn etsimiseen TE-toimiston verkkosivuilta. Lisäksi Gard-berg toteaa, että nuorten koulutetuiden työnhakijoiden odotetaan pärjäävän it-senäisesti.

Sarah Söderholmin mukaan TE-toimistojen puhelinpalvelut eivät toi-mi ollenkaan, sähköpostitse voi saada vastauksen, mutta henkilökohtainen käynti toimistolla ilman ajanvaraus-ta on täysin hyödytön ellei sitten toi-vo opastusta sen suhteen, että miten TE-toimiston verkkosivulle pääsee. Virkailijan luokse on nykyään mah-dotonta päästä ilman ajanvaraus-ta mikäli esim. tarvitsee apua lo-makkeiden ja paperi byrokrati-aan liittyen. Tarvittaessa ulkois-tettu palveluneuvoja opastaa

verkkosivujen käytössä, mut-ta virkamiesapua ei ole saa-

tavilla ilman ajanvarausta. Työttömyys on kamalaa,

ihmiset syyttävät hana

kasti järjestelmän hyväksikäyttäjäksi, to-teaa Sarah.

Ohjelmassa haastateltiin myös Ce-cilia Fonseliusta, joka asuu Espoossa ja valmistui media-assistentiksi kevääl-lä 2013. Hän haki runsaasti työpaikkoja ollessaan vielä koulussa koska tiedosti, että työpaikan saaminen ei tule olemaan helppoa. Hän yritti ennakoivasti valmis-tautua siihen, että työpaikan etsintä kes-tää. Media-alalle on kuitenkin hyvin vai-kea päästä ja hän haki myös muiden alo-jen töitä. Cecilia oli Espoon TE-toimiston asiakas, mutta runsaassa vuodessa hän ei saanut yhtään ”työtarjousta”.

Sipilän hallitus on leikannut palkka-tuki- ja nuorisotakuurahoista, mikä Ce-cilian mukaan on kamalaa. Hänen mu-kaan nuori kokematon henkilö ei välttä-mättä ilman apua yksin jaksa hakea työtä mikä on henkisesti erittäin raskasta.

Cecilia sai lopulta eräästä nuoriso-verstaasta apua ja löysi myös työkokeilu- paikan eräästä helsinkiläisestä myymä-lästä. Hän viihtyi mainiosti, ja huomasi oppivansa nopeasti uusia asioita. Työko-keilu johti myös kesätyöpaikkaan ja lo-pulta vakituiseen työsuhteeseen kysei-sessä myymälässä.

VirkamieshaastattelujaToimittaja jatkaa haastattelemalla Uu-denmaan TE-toimiston päällikköä Jarmo Ukkosta joka toteaa, että hänen kohdal-laan nykyinen taantuma on neljäs, jon-ka hän kohtaa hallinnossa. Aikaisem-pien taantumien ja lamojen yhteydessä työllisyysmäärärahoja on aina lisätty sa-malla, kun määräaikaisia virkailijoita on palkattu lisää palvelemaan työnhakijoi-ta. Ukkonen toteaa, että hallinnossa on mittavat säästötoimet meneillään, ja täl-läkin hetkellä on n. 50 virkaa täyttökiel-lossa, eli aika kovia aikoja eletään myös käytännön neuvontatyötä tekevän hen-kilöstön kannalta.

Toimittaja Gardberg toteaa seuraa-vaksi, että yli 10 000 nuorta on ollut työt-tömänä yli vuoden. Vuodesta 2008 luku-määrä on seitsenkertaistunut.

Matias Fredriksson työskentelee Hel-singin TE-toimistossa, ja on erikoistunut nuorten työttömien palvelemiseen. Joka-päiväisessä työssään virkailijat tuntevat

Nuoret työttömät jäävät ilman apua

riittämättömyyttä. Tehtäviä ei ole mah-dollista hoitaa alenevien palveluresurs-sien ja lisääntyvän työttömyyden ym-päristössä. Matias Fredriksson osoittaa ohjelmassa siviilirohkeutta, toisin ku-ten ministeri Lindström. Fredriksson to-teaa kysymyksenomaisesti, että jos töitä ei käytännössä ole mahdollista tehdä ku-ten pitäisi, niin tarvitaanko tukipalvelui-ta nykyisessä muodossa siinä tapaukses-sa enää ollenkaan?

Ohjelmassa haastatellaan myös Val-tiontalouden tarkastusviraston johtavaa toiminnan tarkastajaa Ville Vehkasaloa, joka totea, että työttömät jaoteltiin kol-meen palveluryhmään kun heidät laajas-ti 3 vuotta sitten ohjattiin hyödyntämään TE-nettipalveluita. Linjan yksi työttömät ovat niitä, joiden itseänisesti tulisi löytää töitä verkkopalveluiden avulla. Ammat-tikoulutuksen saanut nuori ohjataan täl-le linjalle. Valtiontalouden tarkastusvi-raston mukaan koulutettu nuori ei vält-tämättä kuitenkaan aina selviä työnha-usta omin neuvoin ja omatoiminen työn-haku ei kaikille sovi. Eräät nuoret kai-paavat aikuisen opastusta työnhaun pe-lisääntöihin liittyen.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström:in haastatteluToimittaja Gardberg haastattelee ohjel-massa seuraavaksi oikeus- ja työministe-ri Jari Lindström:iä joka toteaa seuraavaa. Hallitus on linjannut, että työttömyyden määrärahoista leikataan tällä kehyskau-della rajusti ja tämän takia tilanne on haasteellinen. Olemassa olevilla resurs-seilla pystytään hoitamaa asia niin hyvin kuin mahdollista. Lindström kuitenkin tunnustaa, että rahaa ei ole niin paljon käytettävissä, kuin olisi tarve.

Keskustelu jatkuu toimittajan tote-amuksella, että TE-toimistoihin on vai-keaa saada yhteyttä. Päätökset saattavat viipyä, papereita katoaa, lupauksia unoh-tuu. Miten kommentoit näitä ongelmia?

Lindström toteaa, että tuo on tietysti viesti mihin täytyy suhtautua äärimmäi-sen vakavasti ja hänen mukaan esiintul-leisiin ongelmiin pyritään puuttumaan TE-hallinnon uudistamisen yhteydessä joka on yksi hallituksen kärkihankkeis-ta ja Lindström:in vastuulla. Toimittaja

Medianurkka

MedianurkkaYhteiskunta ja talousMedianurkka

Kuva

t: YL

E

26 TVYtter 1/2016

Yle Fem. Spotlight: Nuoret työttömät jäävät ilman apua. 9.2.2016.

toteaa edelleen, että osittain ongel-mat liittyvät siihen, että palveluita on sähköistetty, onko tähän odotet-tavissa parannusta? Lindström:in mu-kaan palveluita siirretään yhä enem-män sähköiseksi, ja näin mahdollisuu-det henkilökohtaiseen palvelukseen vähenevät. Ministerin mukaan tiedos-tetaan kyllä, että myös henkilökohtaista palvelua tarvitaan, käytännössä kuiten-kin vähenevien määrärahojen ympäris-tössä mahdollisuudet henkilökohtaiseen palveluun vähenevät.

Työministeri Jari Lindström puhuu uudesta isosta uudistuksesta. Työtön voisi siirtää päivärahansa palkkatuek-si työnantajalle, tai starttirahaan omaa yritystä varten. Näin on ajateltu, että valtion ei tarvitse pulittaa työllistämis-rahoja samassa määrin kun nykyisin, uudistus on kuitenkin vasta valmiste-luvaiheessa. Lindström:in mukaan me-neillään on työttömyyden hoitoon liit-tyvä rakennemuutos passiivisesta tues-ta aktiiviseen. Seuraavaksi toimittaja tie-dusteleekin onko vuodelle 2016 tiedos-sa enemmän tai vähemmän rahaa, mi-hin ministeri vastaa, että vähemmän ja määrärahat vähenevät jatkossakin. Ke-hitys koskee ministerin mukaan lähes jokaista hallinnon alaa.

Kirjoittajan kommenttiOn ministeri Lindströmin onni on-nettomuudessa, että hän itse ei ol-lut oikeus- ja työministeri kun hä-net irtisanottiin paperitehtaalta vuonna 2006 ja myöhemmin kun hän yhteiskunnan rahoittaman muuntokoulutuksen avulla kou-

luttautui ”muutosturva-labo-rantiksi”. Koulutus oli kuule-

ma hyvä mutta laboranttina

hän ei ole työskennellyt juuri ollenkaan. Ehkä nykyinen ministeri Lindström py-syi muuntokoulutuksen ansiosta ns. ter-veen kirjoissa, mutta siihen kyllä sen muuntokoulutuksen ainoa hyöty yhteis-kunnalle sitten jäikin.

Spotlight ohjelma valaisee karulla ta-valla tämänhetkisen työvoimahallinnon tilaa työttömän asiakkaan näkökulmas-ta. Uudenmaan TE-toimiston päällikkö Jarmo Ukkonen toteaa ohjelmassa, että hän on TE-hallinnossa kokenut eriastei-sena virkailijana neljä taantumaa tai la-maa.

Vastaavasti voidaan todeta, että alle-kirjoittanut on TE-toimiston asiakkaana kokenut kaksi lamaa. Ja jos vertaan omia kokemuksiani TE-hallinnosta 90-luvun puolivälissä ja nykyiseen finanssikriisin jälkeiseen aikaan yhdistettynä Spotlight ohjelmassa haasteltujen nuorten koke-muksiin niin seuraavat ajatukset nouse-vat pintaan.

Ensiksi on todettava, että kyllä olen saanut apua TE-toimistosta, mutta siitä, kun viimeksi sain apua, jolla oli merki-tystä, meidän on palattava ajassa taak-sepäin aina vuoteen 1994. Kävin silloin vastavalmistuneena laskentarahoitu-sekonomina TE-toimiston järjestämän kurssin. Kurssi johti kesätyöpaikkahar-joitteluun pietarilaisessa kansainvälises-sä pankissa, ja Suomeen paluun jälkeen vähitellen myös vakituiseen työllistymi-seen ja työuran aukenemiseen, kiitos sii-tä!

Yhteistä 90-luvun laman TE-palve-lujen ja tämän päivän tilanteen kanssa on valitettavasti se, että sellaisen avun saaminen, jolla myös olisi konkreettis-ta merkitystä, on sattuman kauppaa. Se, oletko nuori työtön vai relevanttia työko-kemusta omaava oman alan ammattilai-nen, ei vaikuta asiaan.

Työllistämistukipalveluiden digitalisointi vastaamaan tämänpäivän vaatimuksiaEdellisen TVYtterissä numeron 4/2015 todettiin sivulla 24, että tutkimuspro-fessori Pasi Moisio (THL) on todennut, että kustannukset yhdestä syrjäytynees-tä nuoresta yhteiskunnalle voivat nousta jopa 1,5 miljoonaan euroon. Tätä taustaa vasten lukija voi arvioida nykyisen ka-renssikäytännön tuhoisuutta kansanta-loudelle.

Jos karensseja määrätään 17 000, ja jos näistä henkilöistä syrjäytyy lopulli-sesti satoja, jos ei peräti tuhansia henki-löitä, niin on valtion puolelta eräänlais-ta mielisairautta jos yritetään todistaa, että lisäämällä ns. ”työtarjous” – Nige-ria kirjeitä työllistymis ajat lyhentyvät. Ei taatusti lyhene jos samanaikaisesti sa-toja nuoria ja iäkkäämpiä työttömiä syr-jäytetään lopullisesti työelämän ulko-puolelle. Tällaista politiikkaa sitten aje-taan, ja taatusti ilman minkäänlaista po-liittista mandaattia. Ei edellisten vaalien alla missään vaalikeskustelussa mikään puolue ajanut työttömien palkkatuki- ja muiden työvoimahallinnon määräraho-jen rajua alasajoa.

Miten sitten TE-tukipalvelut pitäi-si järjestää, että nuoret työttömät kuten Spotlight ohjelmassa esiintyvät Sarah ja Cecilia, sekä työttömät yleisesti ottaen saisivat apua, jolla olisi merkitystä?1. TE-toiminnot pitää toteuttaa

niin, että tarkoitus määritellään ensisijaisesti työttömien työnhakijoiden tarpeista lähtien.

2. Tilanteessa, jossa maan hallitus käytännössä ajaa alas TE-toimis-tojen henkilökohtaista neuvon-tapalvelua, on työnhaun ohjausvastuu siirrettävä oppilaitoksille. Samanaikaisesti ns. ”kisälli”työharjoittelu järjestelmä on otettava käyttöön Itävallan mallin mukai-sesti missä n. 40 % peruskoulujen ikäluokasta osallistuu kisällityö-harjoitteluun.

MedianurkkaYhteiskunta ja talous

Kuva

t: YL

E

TVYtter 1/2016 27

Uutiset 20.30 23.2.2016. Työtarjouksista aiheutuneet sankiot.

3. Karenssikäytännöstä on luovut-tava. Kyse on kansantaloudelli-sesti ja yksilötasolla tuhoisasta menettelystä. Kuluneena vuonna 2015 on n. 17 000 kansalaista dip-lomaattisesti ilmaistuna haudat-tu karenssikäytännöstä johtuen elävänä.

4. TE-toimistojen koulutustukipal-velut on toteutettava koulutussetelivakuutus järjestelmällä niin, että työtön itsenäisesti vapailta markkinoilta voi osallistua am-mattitaitoa ja verkostoitumista edistäviin kurssi- ja koulutusoh-jelmiin.

5. Työnhaku digitalisoitava, jolloin CV:n voisi lähettää älypuhelinsovelluspohjaisesti. Työpaikan ha-keminen ei saa kestää enemmän kuin 10 sekuntia sen jälkeen kun hakija on tutustunut työpaikkail-moitukseen. Tällainen järjestel-mä mahdollistaisi myös seuran-nan, mikäli se ylipäänsä on tar-peellista yksilö tasolla.

6. TEpalveluiden seuranta ja toimivuus tulee ensisijaisesti toteuttaa niin, että palvelujärjestelmän toi-mivuutta seurataan. Tilantees-sa, jossa katteettomien ns. ”Ni-geria – työtarjousten” ja karenssi-en määrää on lisätty noin 300 % vuodesta 2013 oheisten taulukoi-den mukaisesti, olisi kohtuullis-ta, että TEM samalla julkistaisi seurantatietoja työllistymisaiko-jen kehitykseen liittyen. Kun taas yksilötasolla olisi perusteltua jul-kaista tietoja siitä, kuinka monta tuhatta henkilöä (työtöntä) ka-renssikäytännön seurauksena lo-

pullisesti on syrjäytetty työelämän ulkopuolel-le. Nämä henkilöt eivät mitenkään voi lyhen-tää kokonaistyövoi-man työllistymisaiko-ja, mutta ehkä minis-

teri Lindström laboranttina pys-tyy todistamaan toisin.

Tietenkin TE-työllistämistukitoimintoja pitää kehittää, mutta ei niin kuten huo-non pörssiyrityksen hallitus saneeraa paniikissa kriisiyhtiötä, vaan kuten va-kiintuneen perheyhtiön hallitus johtaa vakaasti perheyhtiötä sukupolvesta toi-seen.

Tämän päivän nuorille voisi vielä ko-kemukseen perustuen todeta seuraavaa, ammatteja pitää olla kaksi tai kolme. Näin ehkä on jonkinlaiset mahdollisuu-det pysyä työn syrjässä kiinni onnelli-sena elämänsä loppuun saakka. Kaikille sattuma ei vain heitä sellaista arpaa, että inspiroituu edesmenneestä Tony Hal-meesta puhumaan palturi-politiikkaa.

Ylen TV Ykkösaamussa 27.2.2016 oi-keus- ja työministeri Jari Lindström to-tesi, että Suomen nykytilanteesta nous-taan töitä tekemällä. Jos katteettomi-en työtarjousten postittaminen 560 000 henkilölle ja karenssien kolminkertais-taminen 4000 henkilöstä 17 000 henki-löön on Työ- ja Elinkeinoministeriön kä-sitys työnteosta niin, silloin tilanne mi-

nisterin vastuualueella on vakava ja lä-hentelee lähinnä jonkintasoista kollek-tiivista mielisairautta.

Seuraavassa esimerkki mielisairau-den määritelmästä: Mielitauti, psykoo-si elimellisestä tai psyykkisestä syystä aiheutuva vakava mielenterveyshäiriö, jossa todellisuudentaju on selvästi häi-riintynyt.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (KOTUS) arvioi sanaa työtarjous seu-raavasti. Heidän asiantuntijan mu-kaan ”yleisessä kielenkäytössä työ-tarjous yleensä kai aina tarkoittaa henkilökohtaista tarjousta työstä, ei työpaikkailmoitusta”.

Karenssi voi perustua vain kiel-täytymiseen allekirjoittaa työ-sopimuksen.

Kristian SundmanHAE TYÖPAIKKAA CV

nLÄHETÄ

SALDO

TE-KOULUTUSSETELI 2 000 €

PORTAALIPORTAALITYÖNVÄLITYS

Hitsari

Terveyshoitaja

Kirjanpitäjä

Talouspäällikkö

Verojuristi

nnnnn

✔

✔

nLÄHETÄ

Hitsari: Alumiinihitsaaja

Verojuristi: Verolait 2016

nn✔

TE-KESKUS

”Oman itsensä tekeminen

ymmärretyksi on

valtataistelu” – Jermu Lakka,

helsinkiläinen pyöräilijäTyöttömät nuoret:

”Työttömän alempi asema

suhteessa työllistettyihin

näkyy negatiivisissa

asenteissa”

Tukiverkostot ja oma

aktiivisuus korostuivat

työttömien puheenvuoroissa Työttömien työ- ja toimintakyvystä pidettävä

huolta etenkin heikossa taloustilanteessa

Jäsenkenttä

Kuva

t: An

na A

utio

. Gra

afine

n ilm

e: H

elen

a M

asal

in

Ääni työttömälle -kampanja purkaa työttömyyteen liittyviä myyttejä ja tuo kuuluviin julkisesta keskustelusta liian usein uupuvan työttömien oman äänen. Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö - TVY ry koordinoi kampanjaa yhdessä Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK:n ja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n kanssa.

Kampanja käynnistettiin keski-viikkona näyttävällä seminaaril-la Pääpostin auditoriossa täpö-täyden yleisön edessä. Tapahtu-

man avasivat kampanjaa koordinoivien tahojen edustajat. TVY:n toiminnanjoh-taja Jukka Haapakoski piti puheenvuo-ronsa lyhyenä, jotta tilaisuuden tärkeim-mät puhujavieraat – työttömät – pääsi-sivät ääneen. Myös SAK:n työllisyysasi-oiden päällikkö Pirjo Väänänen keskit-tyi omassa puheenvuorossaan tähdentä-mään hankkeen tarpeellisuutta: "On tär-keää, että työttömien ääni kuuluu niiden korviin, jotka tekevät päätöksiä.Työttö-mien pitää voida vaikuttaa heitä koske-viin päätöksiin. Nyt näin ei ole.”

Seminaari koostui kolmesta erilli-sestä osuudesta, joissa paneeleissa ää-neen pääsivät työttömien lisäksi myös palveluntarjoajat sekä poliittiset päättä-jät. Kuntaliiton, Manpower Group Oy:n ja Varsinais-Suomen TE-toimiston pa-neelissa Kuntaliiton kehittämispäällik-kö Erja Lindberg kiteytti koko hanketta alleviivaavan todellisuuden toteamalla, että ”nykyinen työllistämissysteemi ei vain toimi”. Manpower Group Oy:n toi-mialajohtaja Esa Honkasen mielestä tu-levaisuuden työllisyystilannetta kuvaa hyvin se, että pitkäkestoiset työpaikat ovat enää "joulupukintoivelistaa".

Myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) otti poliittisten päättä-jien paneelissa kantaa kasvavaan työttö-myyteen, johon hallitus vastaa leikkaa-malla entisestään työvoimaresursseja: ”Hallituksen työvoimapolitiikka ei ole uskottavaa”. Alanko-Kahiluodon lisäksi paikan päällä keskustelivat Tarja Filatov (sdp), Juhana Vartiainen (kok), sekä Kes-kustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

Palveluntarjoajat sekä kansanedus-tajat toistivat lähinnä näkökulmia, joi-ta äänessä heitä ennen olleet työttömät nuoret toivat esille. Jermu Lakka, Anne-lise Johansson, sekä Mika Salmi edusti-vat työttömien ääntä Tatsi ry:n Valtaa-jat-projektin kautta. Lisäksi mukana oli Aleksi Norman, joka on toiminut Jouk-kovoimaa –kansanliikkeen parissa. Kaik-ki neljä olivat yhtä mieltä siitä, miten tur-hauttavaa ja yksinäistä on navigoida tu-kien ja palveluiden byrokratiakoneistoa.

Kakkien äänessä olleiden työttömien puheenvuoroissa yhdistyivät työttömyy-teen liittyvän stigman ja syyllistämisen purkaminen. ”En koe olevani työtön. Sii-nä on negatiivinen kaiku”, kertoi Anne-lise Johansson. Norman taas puhui siitä, miten työttömänä hänen annetaan ym-märtää olevansa ”toisen luokan kansalai-nen”. Lakka taas tituleerasi itseään ”työt-tömän” sijaan ”helsinkiläiseksi pyöräili-jäksi”.

Lisäksi Lakka, Johansson, Norman sekä Salmi korostivat oman aktiivisuu-den ylläpitämisen ja tukiverkostojen tär-keyttä. Johanssonin mukaan työttömyys ja etenkin Valtaajat -projekti on tuonut hänen elämäänsä uusia mahdollisuuk-sia, suhteita, sekä aikaa pohtia rauhassa omaa polkuaan. Mika Salmi taas kertoi käyttäneensä työttömyysaikaansa täy-dentämällä opintojaan Aalto Yliopistossa sekä urheilemalla. Poliittista työllisyys-taustaa omaava Norman kertoi työttö-myyden sysänneen hänet jälleen poliit-tisen aktivismin pariin.

Joukkovoimaa -kansanliikkeen pa-rissa toimiva Norman totesi, että enää poliittisessa järjestäytymisessä ei ole vai-keaa tavoitta syrjäytyneitä ja työttömiä nuoria: ”Ei tarvitse kuin kättään ojen-taa ja vieressä on toinen työtön valmiina taistelemaan.”

Kokonaisuudessaan seminaari oli on-nistunut keskustelunavaus työvoimapo-litiikasta ja sen vaikutuspiirissä toimi-vista tahoista. ”Julkisten työvoimapal-veluiden ideologista alasajoa on ollut jo pitkään ilmassa, enkä näe sen muuttu-van lähiaikoina” kiteytti seminaarin pää-töspuheenvuorossa Tatsi ry:n Jouni Gus-tafsson.

TVY:n Jukka Haapakoski puoles-taan tiivisti, että hallituksen linjaus, jos-sa ensin korjataan talous ja sitten hoide-taan työllisyys, ei ole kestävällä pohjalla. Työttömiä on paljon: he ovat paitsi erilai-sia myös hyvin eri elämäntilanteissa. Jos työttömien työ- ja toimintakyvystä ei pi-detä huolta, edes talouden nousu ei auta työllistämään kaikkia väliinputoajia. Siksi on tärkeää, että panostetaan työt-tömien palveluihin etenkin silloin, kun valtiontaloustilannetta on pitkään pidet-ty heikkona.

Nelli RuotsalainenViestintäkoordintaattori, TVY

Ääni työttömälle -kampanjan avausseminaari 10.2.2016

Vihreiden kansanedustaja

Alanko-Kahiluoto:

”Hallituksen työvoima-

politiikka ei ole uskottavaa”

Jäsenkenttä

TVYtter 1/2016 29

Laivakoulutuksen ryhmätöissä tuuleteltiin kysymystä, mikä on TVY:n jäsenyhdistysten tulevaisuus? Kasvavan työttömyyden aikana on tietysti selvää, että yhdistyksiä tarvitaan, mutta mihin erityisesti?

Vapaavalintaisia teemoja, joihin jäsenyhdistysten edustajat keskittyivät, olivat jäsenpalvelut, työllistäminen, vapaaehtoistyö, työnvälitys/uraohjaus, yrittäjyys, työelämäosallisuus sekä koulutus. Näistä teemoista jäsenyhdistykset valitsivat työstettäväksi työelämäosallisuuden, työllistämisen, jäsenpalvelut sekä työnvälityksen/uraohjauksen. Valinnat jo itsessään kielivät yhdistysten roolista.

TyöelämäosallisuusTyöelämäosallisuus on sosiaalihuoltolain uudistuksesta kumpuava käsite. Sillä tar-koitetaan palveluita, joilla pyritään ma-daltamaan työnhakijoiden kynnystä työ-hön. Ratkaisevaa on, tarvitseeko henkilö työelämäosallisuuden palveluita, puut-tuuko häneltä vain työpaikka vai, onko henkilöllä joitain muita sosiaalisia tai terveydellisiä tarpeita, jolloin esimerkik-si yhdistysten vetämille kuntouttavan työtoiminnalle olisi tarvetta.

Työelämäosallisuuden tarve TVY:n jäsenyhdistyksissä on kasvanut hurjasti. Kunnat pyrkivät säästämään työmark-kinatukimaksuissa ja toivovat kumppa-nuutta työttömien yhdistysten kanssa. Jäsenyhdistysten työelämäosallisuuden palveluja käyttävä asiakaskunta on ryh-mänä monipuolinen ja haastava, kos-ka palvelun tarpeessa olevien työttömi-en keskuudessa esiintyy usein päihde- ja mielenterveysongelmia sekä pitkäaikais-sairauksia.

Monen TVY:n jäsenyhdistyksen mie-lestä avainasemassa työelämäosallisuu-den kehittämiseksi on varainhankin-ta. Palveluiden tarpeen hinnoittelu tuli-si olla asiakaskohtaista. Nyt asiakkaista voi neuvotella kunnan kanssa eurohin-tapohjaisen sopimuksen esim. 20–40 eu-roa/kuntouttavan työtoiminnan asiakas-päivä – riippuen mitä palveluita yhdistys tarjoaa.

Isommat toimijat voivat periaattees-sa näistä yksittäisistä tuista koostuval-la könttäsummalla hoitaa riittävän kat-tavat palvelut, mutta pienempien toimi-joiden kohdalla voivat moniongelmaiset asiakkaat jäädä ilman olennaisia palve-luja, koska könttäsumma jää suhteellisen pieneksi. Yhdistyksissä ihmeteltiin, mik-si säätiöillä on paljon korkeammat tuki-tasot – koettiin, että jos yhdistyksissä tu-kitasot olisivat samaa luokkaa, voitaisiin järjestää parempia palveluita.

Tärkeimmiksi toimijoiksi työelämä-osallisuuden rahoituksen turvaamiseksi mainittiin ministeriöt, kaupungit, kun-nat, RAY- ja ESR-rahoitus sekä seurakun-ta.

Jäsenyhdistysten keskuudessa esiin-tyi myös eriäviä mielipiteitä siitä, helpot-taisiko kasvava rahantulo jäsenyhdistys-ten valmiuksia järjestää työelämäosalli-

suutta työttömille. Jotkut jäsenyhdistyk-set olivat sitä mieltä, että raha vain lisää ongelmia ja että tärkeämpää on nähdä kaikki ihmiset voimavaroina, kuin kei-nona lisätä jäsenyhdistyksien tukitasoa. Jäsenyhdistyksien eri kommentissa to-dettiin, että työelämäosallisuus on ajan haaskausta niiden työttömien kohdalla, joilla työkyky on täysin kunnossa, koska palvelu ei ole tarkoitettu työkuntoisille. Mutta todettiin myös, että suurin osa ih-misistä haluaa tulla mukaan toimintaan – riippumatta työkunnosta.

Kuntouttavaa työtoimintaa voisi ke-hittää mm. luomalla keskitetysti parem-paa palveluohjausta niille asiakkaille, joi-den tarpeet eivät ole keskenään saman-laiset. Kohdennettuja palveluita tarvi-taan esimerkiksi työttömille, jotka kuu-luisivat eläkkeelle. Myös velkajärjestelyi-hin kaivattiin parempia toimintamalleja.

Lisäksi jäsenyhdistykset toivoivat eri asiantuntija- ja etujärjestöiltä aihekoh-taisia koulutuksia: Ehyt ry:n koulutusta toivottiin ennaltaehkäisevään päihde-hoitoon, Filha ry:tä tupakoinnista vie-roittamiseen sekä muilta toimijoilta kou-lutuksia ja tukea mielenterveyspalvelui-den kehittämiseksi.

Vaikka keskustelun painopiste oli jäsenyhdistyksien valmiuksissa tarjo-ta työelämäosallisuuspalveluita, yhdis-tykset korostivat, että heidän järjestämä jäsen- ja virkistystoiminta koettiin asi-akaskunnan taholta myös erittäin tär-keäksi.

UraohjausKoska TE-toimistot kohdistuvat ete-nevästi palvelujaan helpommin työllis-tyville, henkilökohtaiseen työnvälityk-seen ja uraohjaukseen on muodostunut eräänlainen palveluiden katvealue. Ura-ohjauksen laatu on kärsinyt ja työttömil-le on tullut esim. virheellisiä kehotuksia hakeutua omiin tarpeisiin sopimatto-miin koulutuksiin ja töihin.

Yhdistykset voisivat paikata tätä työ-tä kohdistetulla asiakaslähtöisemmäl-lä otteella. Tosin uraohjaus koettiin yh-distyskentällä vieraaksi. Jäsentoiminta, vertaistuki, työllistäminen ja sosiaali-sen osallisuuden kehittäminen koettiin TVY:n ja TVY:n jäsenyhdistysten työssä tärkeämmäksi. TVY:n rooli ei ole tukea

Laivakoulutus 2015: Työttömien yhdistysten toiminnan kehittäminen

30 TVYtter 1/2016

Jäsenkenttä

tätä prosessia, vaan toimia edunvalvoja-na ja vaikuttaa hallituksen politiikkaan, jotta esim. tällaiset julkiset palvelut ovat riittävästi mitoitettuna.

Yhdistykset kokevat olevansa liian pieniä toimijoita, jotta voitaisiin tart-tua uraohjaukseen. Lisäksi pelätään ve-rottajan tulkintaa, lasketaanko toiminta elinkeinotoiminnaksi. Toisaalta on myös muutamia yhdistyksiä, joilla on yleis-hyödyllisenä yhdistyksenä toimiva ura-ohjausmalli. Verottajalta voi hakea en-nakkotietoa yleishyödyllisen yhdistyk-sen verotuksesta.

TyöllistäminenLaivakoulutuksessa jäsenyhdistyksi-en keskuudessa nousi vahvasti esille se, että Suomeen tarvitaan lisää matalan kynnyksen työpaikkoja. TVY jäsenjär-jestöineen toivoo, että TE-toimisto rea-goisi työttömien elämänhallintaan no-peammin syrjäytymisen ehkäisemiksesi. On myös riskinä, että ihmisille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa, kun palkka-tukea ei ole tarjota.

Työsuhteinen työ ja sen tuoma vas-tuu koetaan jäsenjärjestöissä hyvänä syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana, vaikkei se palkkatyön varsinainen rooli olekaan. Jäsenyhdistykset toivovat, että polkua avoimille markkinoille kehitet-täisiin parhaiten menemällä yrityksiin itsenäisesti tai ryhmänä.

Yhdistykset voivat kehittää toimin-taa esimerkiksi yhdistysten tiedottami-sessa lehtien, mainosten, sosiaalisen me-dian yms. kautta, että työttömät osaisi-vat itsenäisesti hakeutua yhdistyksiin töihin. Nuoret voisivat kiinnostua työt-tömien yhdistyksistä festareilla, sosiaa-litoimessa ja TE-toimistoissa. Tärppinä

voisi käyttää esimerkiksi CV:n ja työn-hakutaitojen kehittämistä. Tai vain läm-mintä ruokaa.

Maahanmuuttajat oppivat yhdistyk-sissä arkikieltä. Ihmiset otetaan parhai-ten vastaan kuuntelemalla heidän toi-veitaan ja kertomalla vaihtoehdoista. Verkostoituminen kaupungin ja kunnan kanssa on tärkeää uusien toimintamah-dollisuuksien avaaja.

Yhdistyksissä, joissa on paljon kun-touttavan työtoiminnan asiakkaita, tar-vittaisiin lisää mentoreita ohjaustehtä-viin, jotta yhdistysten vetäjät eivät yli-kuormittuisi.

Työttömän tukeminenYhdistyksillä on monipuolista jäsentoi-mintaa, kuten kortti-, kala-, teatteri-, kädentaito-, keskustelu-, laulu-, some-, kamera- ja videokerhot. Myös liikuntaa harrastetaan monimuotoisesti. Jäsentoi-mintaa tukevat esim. ruokala tai kahvi-la, EU:n ruoka-apu sekä kauppojen yli-jäämäruoan jako, koulutustoiminta, kor-jausompelu, infotilaisuudet, tietotek-niikka- ja -turvapalvelut, perhetoiminta, kierrätyskeskukset, kirpputorit sekä säh-kö- ja elektroniikkaromu- eli SER-kerä-yspisteet.

Yhdistysten jäsenetuihin kuuluvat mm. alennusliput elokuviin, konsertei-hin sekä uimahalleihin. Myös paikalli-set yritykset saattavat tarjota alennuksia sellaisista palveluista kuten kampaamot, autokorjaamot sekä kauneushoitolat. Li-säksi jäsenille suunnataan erityisiä ta-pahtumia ja retkiä. Yhdistysten ruokalat tarjoavat halpaa ruokaa.

Jäsentoiminnan haasteiksi lasketaan toimijoiden ikääntyminen sekä uusien ja nuorten vastuunkantajien houkutte-

leminen toimintaan. Rahoituksen tur-vaaminen on osaltaan haasteellista sekä työntekijöiden palkkaaminen palkkatu-ella. Kohderyhmän tavoittamiseen pyri-tään käymään mahdollisimman monia keinoja.

Jäsenyhdistysten toimijoiden koulu-tustarpeita ovat etenkin velkaneuvonta-koulutus. Monilla yhdistysten jäsenillä on ongelmia velkojen kanssa, eikä heil-lä ole tietoa, kuinka päästä velkaneuvon-taan tai jos on tietoa, ei ole rohkeutta eikä voimia lähteä viemään asiaa eteen-päin.

Uusina lisäpalveluina ovat tulleet terveyspalvelut sekä hiusten- ja kau-neudenhoito. Huoliteltu ulkonäkö auttaa työnhaussa.

Kaiken kaikkiaan yhdistyksissä teh-dään arvokasta toimintaa, josta on syy-täkin olla ylpeä!

Terveiset TVY:lleTVY:ltä toivotaan tukea yhdistysten ke-hittämiseksi sekä avointa ja läpinäky-vää edunvalvontaa. Palkkatuki on erit-täin tärkeä tukimuoto ja sitä tarvitaan esimerkiksi työelämäosallisuuden kehit-tämiseksi. Tarvitaan palkallisia työnoh-jaajia sekä polkua palkkatukityön avul-la avoimille työmarkkinoille. Myös kun-touttavan työtoiminnan väärinkäytöstä toivotaan TVY:ltä edunvalvontaa.

Näiden lisäksi hankerahoitukseen toivotaan apua.

Paradoksaalistahan tietysti on, että työt työttömien eteen eivät tässä lopu. Työn iloa kaikille!

Jukka Haapakoskitoiminnanjohtaja

TVYtter 1/2016 31

Jäsenkenttä

Majoitus• Loma-asunnoissa 3–4 henkeä/loma-asunto Tarkempi kuvaus ohjelmassa• Pakettihinta 153,50 €/hlö. Loma-asunnossa min. 3–4

henkeä sis. majoitus, ruokailut, kylpylän käyttö, liinavaatteet ja

pyyhkeet• Mahdollisista erityisruokavalioista ilmoitus etukäteen• Yhteislasku, maksuehto 10 pv netto, laskutuslisä 8 €

Varaukset Alustavat ilmoittautumiset ja varaukset TVY:n kautta osoitteeseen:

http://goo.gl/forms/l6gJBwXzwTCUCBWB3

TVY:n yhteystiedot: Juha Keränen talous- ja järjestösihteeripuh. 040 547 7090

Tarja Heino toimistotyöntekijä (maanantai–keskiviikko)puh. 044 544 3613

Sähköposti: [email protected]

Keskiviikko 7.9.201614:00 Tulolounas ravintolasalissa 15:00 Avajaiset Timo Rusanen, Saarijärven kaupunginjohtaja15:30 TVY:n kuulumiset: Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski 16:00 Kylpylähotellin Summassaaren esittely, Arja Saarinen/

Tiina Laajala jonka jälk. Majoittuminen loma-asuntoihin 16:00–20:00 Rentoutumista kylpylän saunoissa ja altaan

poreissa yleisövuorolla17:00 Iltapäiväkahvit17:30 Kävelyretki Haikankärkeen (kivikauden kylä)19:00 Illallinen noutopöydästä20:15 TVY:n virallinen Tikkaskaba pihalla Ravintolassa Karaoketanssit

Torstai 8.9.20166.30–9:00 Aamusauna ja -uinti 7:00–10:00 Aamiainen 10.00–12:00 Workshopit osa 1

10:00 Verkkoviestinnällä lisää näkyvyyttä, Nelli Ruotsalainen

11:00 Virikkeellisen jäsentoiminnan vinkit, Sirpakka-hanke, Sirpa Nieminen

12.00–13:00 Lounas noutopöydästä13.00–14:00 Workshopit osa 2

13:00 Hallituksen toiminta yhdistyksessä, Timo Krohn, lakimies

14:00–16:00 TVY:n Olympialaiset 16:00–20:00 Rentoutumista kylpylän saunoissa ja altaan

poreissa yleisövuorolla17:00 Iltapäiväkahvit19:00 Illallinen noutopöydästä20:00– Bearhill Boys soittaa iskelmää ja rokkia!

Perjantai 9.9.20166.30–9:00 Aamusauna ja -uinti 7:00–10:00 Aamiainen 10:00–12:00 Vapaamuotoista aktiviteettia 12.00– Lounas noutopöydästä ja huoneiden luovutus

TVY:n Kesäpäivät 7.–9.9.2016 Kylpylähotelli Summassaari Summassaarentie 180, Saarijärvi

Kylpylähotelli Summassaari Puh. 030 608 50 (myyntipalvelu), puh. 030 608 5100 (vaihde), fax 030 608 5200 tai sähköpostilla [email protected]

TVY25v

Documents

TVY v - tyottomat · hankinnoilla ... kaistyöttömille julkisilla hankin-noilla. TVY:n uusi puheenjohta-ja Satu Taavitsainen avaa keskustelun vähäosaisten muistamisesta hallituspää