Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Laivakou

lutus

18.–20.11

.2014

M/S Gab

riella

Työttöm

ien Valtak

unnallin

en

Yhteistoi

mintajär

jestö ry

Maritta

Packalen

KoTy ry

Harry Jah

nsson

KoTy ry

Karoliina

Ahonen

MTKL

Maritta

Packalen

KoTy ry

Harry Jah

nsson

KoTy ry

Karoliina

Ahonen

MTKL

Anne Ka

rila-Leson

en

KoTy ry

Anne Ka

rila-Leson

en

KoTy ry

TvytterTvytterTYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTALEHTI4/2014

www.tvy.fi > TVYtter

Päätoimittaja, taitto & kuvat: Juha Keränen puh. 040 547 7090 toimitus@tvy.fi juha.keranen@tvy.fi

Paino: Forssa Print Oy Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi Jukka Haapakoski puheenjohtaja puh. 050 577 2580 jukka.haapakoski@tvy.fi

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 juha.keranen@tvy.fi

Seppo Salmela Säikeet-hanke puh. 044 544 3611 Seppo.Salmela@tvy.fi

Mirja Nyberg toimistotyöntekijä puh. 044 544 3613 mirja.nyberg@tvy.fi

Satu Ylävaara toimistotyöntekijä puh. 040 528 2884 satu.ylavaara@tvy.fi

toimisto@tvy.fi

ISSN-L 1796-5985 ISSN 1796-5985 (Painettu) ISSN 2242-4040 (Verkkolehti)

Kansikuva: Juha Keränen

Sisällys

2 TVYtter 4/2014

Kolumnit: Kimmo Tiilikainen: Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen ............9

Markus Mustajärvi: Sisäinen devalvaatio syö kasvun eväät .......15Leena Rauhala: Työllisyys yksilön näkökulmasta ......................... 27

Puheenjohtajan palsta ............................................................. 4Kaakkois-Suomen kulttuuri- ja luontoreissu Etelä-Viroon ja Koillis-Latviaan ................................................ 6

Vaihtoehtona osuuskunta ................................................10Sataosaajat Osuuskunta ................................................... 12Uusi osuuskunta -kirja ....................................................... 13Pienosuuskuntien suuret vaikutukset ............................14

Herkkuja EU-ruoka-aineksista ................................................16Kurikan työttömät huhtovat hikiä pintahan kuntosalilla ..... 12G Green Power -hanke: Vielä virtaa .....................................20Liiku-hanke: Ivalon Seudun Työttömät ry .............................22Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien ..............................................23Porvoon Seudun Työnhakijat ry:n 20-vuotistaival .............. 24Lukijan kirje: Arvoisat työvoimapäättäjät! .......................... 26Ammutaanko työttömät maata kiertävälle radalle? ......... 28EU:n elintarvikeapu on nyt vähävaraisten apu ....................29Viime hetken TVYtter-uutiset .................................................29Haloo Helsinki! ......................................................................... 30Kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskeva laki kumotaan . 30Tapahtumakalenteri ................................................................ 31

Kuva

: Juh

a Ke

räne

nSeuraava lehti ilmestyy 14.3.2015. Lehteen tarkoitettu materiaali on oltava toimituksessa 21.2.2015 mennessä.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy.toimitus

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Lehti painetaan EKO-energiasähköllä.

TVY ry vaikuttaa työttömien asioiden puolesta valtakunnan tasolla Suomessa ja Suomen laisäädännössä ja edesauttaa työttömien työllistymistä. TVY ry:n vaikutuskanavat ovat eduskunnassa kansanedustajat, valiokunnat (työ- ja tasa-arvovalio-, sosiaali- ja terveys- sekä tulevaisuusvaliokunta) sekä ministeriöt, AY-liikkeet ja erilaiset työryhmät.

TVYtter 4/2014 3

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

TVY ry:n hallitus avasi elokuussa Karenssisanomien 31-vuotisjuhlan kunniaksi nimikilpailun lehden uudeksi nimeksi. Hallitus oli uudistunut ja yhdistys käynyt kehittämispäivillä keskustelua imagon kohottamisesta. Nimikilpailuun saatiin kolmessa kuukaudessa yli viisikymmentä ehdotusta ja niistä valittiin marraskuun Laivakoulutuksen jälkeen TVYtter. Kädessäsi on siis ensimmäinen lehti uudella nimellä.

Mutta mitä kuuluu Karenssisanomien historiaan? Mitä kaikkea ollaan saatu lukea noiden vuosien aikana?

Karenssisanomat perustettiin Tampereella vuonna 1983 ja sen ensimmäisen numeron päätoi-mitti Valtakunnallisen Työttömi-en Valtuuskunnan silloinen puheenjoh-taja Toivo Koivisto.

Vuoden 1984 lehdessä avattiin tar-kemmin Tampereen työttömien toimi-kuntaa. Se oli perustettu jo vuonna 1976 ja sitä veti Matti Nikkari. Tuon ajan näyttävin tempaus oli Rukkasmarssi.

Toivo seurasi Matin jalanjäljissä ja pian hänen jälkeen ruoriin astui Rainer Sydänmäki.

Yhdistyksen rekisteröinti Karenssisanomia julkaistiin hiljakseen lehti, kaksi vuodessa koko 1980-luvun lo-pun.

Valtakunnallinen Työttömien Val-tuuskunta täytti vuonna 1991 15 vuotta ja sen kunniaksi 12.9. yhdistys päätti re-kisteröityä. Nimeksi valittiin Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö ry. Puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläi-nen Heikki Haapala.

Lehteen pääsi aikanaan sellaiset julk-kikset kuten Juice Leskinen, J. Karja-lainen, Paukku alias Matti Tuominen, Heikki Turunen, Jani Uhlenius ja Kiti Neuvonen. Listaa voisi jatkaa vaikka mi-ten pitkään.

Karenssisanomat vakiintui vuoden 1993 tienoilla ilmestymään neljästi vuo-dessa. Parina vuonna se ilmestyi jopa vii-si ja kuusikin kertaa.

2000-luvun alussa lehti etsi formaat-tiaan muutaman vuoden ajan ja siirtyi viimein sanomalehtimuodosta aikakaus-lehtiformaattiin. Lehti oli parin nume-ron verran Kulttuuriyhdistys Keski-Uu-denmaan Potkuri ry:n lehden kanssa sa-moissa kansissa.

Lehteä ovat taittaneet palkkatukilai-set ja järjestösihteerit vahtelevalla me-nestyksellä. Allekirjoittanut on ottanut lehden ammattimaisiin käsiinsä nume-rosta 2/2012 lähtien.

Karenssisanomien sisältö Karenssisanomat ovat keskittyneet koko olemassaolonsa ajan työttömyyteen liit-tyvien lakien ja uutisten sekä oman kent-täväen tapahtumien julkituomiseen.

On ihailtavaa, kuinka tarkkaan vuo-sien saatossa on kirjattu eri puolilla Suo-mea toimivien jäsenyhdistysten tekemi-siä. Lehden sivuilta näkee työttömyy-teen vaikuttaneiden lakien ja asetusten muuttumista ja sen kuinka yhdistykset ovat ottaneet haasteen aina uudelleen vastaan.

TVY ry:n jäsenlehti 4/2014 Vihdoin on tullut aika tuoda TVY ry:n jäsenlehti nykypäivään. Karenssit eivät suinkaan ole jääneet historiaan, mutta lehden tulee uudistua muun yhteiskun-nan mukana.

Tässä numerossa on teemana työ-osuuskunnat. Karenssisanomat kirjoitti osuuskunnista jo vuonna 1994, kun sel-laiset perustettiin Hämeenlinnaan ja Va-hermalle. Seuraavana vuonna tiedotet-tiin Länsi-Helsingin Malminkartanon Renkirinki-työosuuskunnasta. Aihe ei siis ole uusi.

Lisäksi kerromme yhdistysten Liiku-hankkeista, virkistysmatkoista ja Green Power -hankkeesta. Uusina palstoina on lisätty Hyvää ruokaa huokealla sekä ta-pahtumakalenteri. TVY ry odottaa jä-senjärjestöjensä osallistuvan molempien palstojen kehittämiseen.

Hyvää ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2015!

Juha KeränenTVY ry:n talous- ja järjestösihteeri

Karenssisanomat täytti tänä vuonna 31 vuotta!

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Päätoimittajan palsta

Palkkatukiuudist

usta varjostaa

siirtymäsäännök

sen puuttumine

n.

Nyt näyttää siltä

, että ne työttöm

ät,

jotka ovat olleet

tämän vuoden p

uolella

4 kk tai enemm

än korkeimmalla

korotetulla palkk

atuella, eivät pä

äse

ensi vuonna 65 %

työajan korvauk

sen

piiriin. Näin ollen

yhdistykset eiv

ät

voi jatkaa heidän

sopimuksiaan, s

illä

esimerkiksi 30 %

työajan korvaus

ei riitä

solmimaan kestä

vällä rahoituspo

hjalla

olevia sopimuksi

a. Jatkosopimuk

set

on solmittava tä

män vuoden puo

lella,

jottei synny hirv

eästi väliinputoa

jia.

Valitettavasti läh

es kaikilla paikka

kunnalla

työllisyysmäärär

ahat on jo sidot

tu.

Kuva: Satu Ylävaara

Siirtymäsäännöksen aika

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsiteltiin monta asiaa, jotka vaikuttavat työttömiin sekä työttömien yhdistysten työllistämisedellytyksiin. Hallituksen esityksessä HE 198/2014 uudistettiin palkkatukea merkittävästi. HE 162/2014:ssä pääpaino oli TE-toimiston resurssien tehokkaampi käyttö. TVY:n jäsenjärjestöjä kuunneltiin prosessin aikana kiitettävästi ja joitakin asioita muutettiin jo ennen valiokuntakäsittelyä. TVY:n näkökulmasta sekä valiokunta, hallitus sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät pääosin hyvää työtä ja siitä annan tässä kiitoksen.

Palkkatukiuudistus Palkkatukiuudistuksen ydin on prosent-tiperusteisuus. Työnantajakustannuk-set korvataan yleishyödyllisille yhdistyk-sille (tai säätiöille) 65 % työajasta koko-naan mukaan lukien lomakorvaukset, kun palkataan henkilö, joka on ollut vä-hintään 24 kk työttömänä edellisen 28 kk aikana. Muussa tapauksessa, kaikille työnantajille (myös yhdistyksille) myön-netään palkkatukea 30 %, 40 % tai 50 % työnantajan kustannuksista työnhakijan työttömyyden keston tai työkunnon pe-rusteella.

Palkkatukiuudistuksen mullista-vin vaikutus lienee se, että yhdistyksis-sä voidaan ihan uudelta pohjalta miet-tiä, mitä töitä yhdistys tarjoaa ja teettää, koska voidaan tarjota nykyistä korkeam-pia palkkoja. Huomioikaa kuitenkin, että palkkatuen katto on 2000 euroa/kk vuo-delle 2015.

Käänteisesti prosenttiperusteinen malli voi johtaa siihen, ettei kaikista pie-nipalkkaisimpia töitä kannata teettää 65 % työajalla. Kunnissa uudet korvaus-tasot pienentävät tukia, etenkin kun pu-hutaan 30 % tuesta. TVY ajoi 80 % työ-ajan korvausta yleishyödyllisille toimi-joille.

Työsopimuslaki Palkkatukiuudistuksen yhteydessä teh-tiin väliaikainen muutos työsopimus-lakiin, joka koskettaa yleishyödyllisek-si katsottua yhdistyksen, säätiön, kun-nan tai kuntayhtymän työpajatoimintaa. Työsopimuslain ns. ohituskaistalla py-ritään siihen, että on mahdollista tehdä määräaikaisia työsopimuksia joustamal-la työsopimuslain takaisinottovelvolli-suudesta irtisanomisen tai lomautuksen yhteydessä sekä kokoaikatyön tarjoamis-velvoitteesta osa-aikatyöntekijöille. Väli-aikaisuus raukeaa vuonna 2017.

Puheenjohtajan palsta

TVYtter 4/2014 5

Käytännössä välityömarkkinat ovat nyt selvitystilassa. Mitkä ovat tämän ns. ohituskaistan vaikutukset työmarkki-noihin? Korvataanko välityömarkkinoil-la sellaista työtä, mitä muutoin toteutet-taisiin pysyvillä työsuhteilla?

Tämä pohdinta on käynnistynyt työ-markkinajärjestöissä. Tervetuloa tutus-tumaan välityömarkkinoiden toimin-taan! Pitkäaikaistyöttömyyden torjumi-seen tarvitaan nykyistä laajempi rinta-ma.

Tuloksia syntyy parhaillaan. Aka-va julkaisi 7.12.2014 mielenkiintoisen ja tervetulleen esityksen työsopimuslain keventämiseksi pitkäaikaistyöttömille. Johtaja Maria Löfgrenin mukaan

”Olisimme tilapäisellä lakipoikkeuk-sella valmiit siihen, että määräaikai-suuden perusteet voitaisiin unohtaa tilanteissa, joissa pitkäaikaistyötön eli vähintään vuoden työttömänä ollut henkilö työllistetään. Rajoituksena olisi, että tarjotun työn pitäisi kestää vähintään kymmenen kuukautta, eikä kieltäytyminen työs-tä saisi johtaa työttömyysetuuden ka-renssiin. Akavan kaavailuissa myös-kään työn vastaanottaminen ei saisi heikentää etuuksia, mikäli työsuhdet-ta ei jatkettaisi.”

Erityisen mielenkiintoiseksi tämän esi-tyksen tekee linjaus, siitä ettei työstä kieltäytyminen johtaisi karenssiin tai etuuden menettämiseen, jos työnhaki-ja kieltäytyy työtarjouksesta. Tämä olisi työnhakijan kannalta erittäin tervetul-lutta joustoa.

Määräaikaisuuden perusteiden unohtaminen väliaikaisesti on tietys-ti heikennys olemassa olevien työnteki-jöiden työsuojaan. Ehkäpä perustelua ei tarvitsisi kokonaan unohtaa – mikäli hy-väksyttävinä perusteluina pidettäisiin pitkäaikaista työttömyyttä tms. Tämä perustelu voitaisiin rekisteröidä ja tehdä tarkemmin tutkimusta, mitkä työnanta-jat perustelua käyttävät ja missä yhtey-dessä. Palkkatukioikeus syntyisi jo näillä kriteereillä – eli tällä voisi kehittää myös yritysten palkkatukityöllistämistä. Hyvä AKAVA!

Puhelinkarenssi ja 3 tunnin päivittäiset työmatkat kumottu HE 162/2014:ssä esitettiin, että työnha-kijalla on velvollisuus vastata TE-toimis-ton puhelinsoittoon, kun on kyse työllis-tymissuunnitelman laatimisesta tai tar-kistamisesta. Vastaamatta jättämisestä ja/tai viipymättä yhteyden ottamisesta seuraisi 30 päivän karenssi. Työelämä ja tasa-arvovaliokunta onneksi kumosi tä-män esityksen.

Uskon, ettei näin olisi käynyt, ellei TVY olisi tähän puuttunut. TE-toimis-ton puhelinyhteydet eivät ole aukotto-mat. Kaikilla työttömillä ei välttämättä ole edes toimivaa puhelinta ja ylipäätään tämä olisi luonut vain kamalan paljon ylimääräistä harmia.

Ehkä vielä tärkeämpää on kuiten-kin pohtia, mikä on TE-toimiston roo-li. Välittääkö se työpaikkoja ja tarjoaa-ko koulutusta, kuten vastaavat yritykset vai holhoaako ja vahtiiko se työttömien työnhakuprosessia karenssiuhka kouras-saan? Jälkimmäinen rooli vaikeuttaa ai-don yhteistyön ja luottamuksen rakentu-mista, koska periaatteessa työtön joutuu olemaan varuillaan tekemästä jotain sel-laista, josta voi seurata etuuden menettä-minen. Ne, jotka apua eniten tarvitsevat, saattavat joutua karenssille taitamatto-muuttaan.

Lisäksi suurin osa työttömistä halu-aa tehdä töitä. Lähes kaikki nykyiset työ-tehtävät vaativat työntekijän vastuuta ja itseohjautuvuutta. Jos työntekijä ei ky-kene itsenäiseen työhön tai ei noudata sovittuja aikatauluja, työnantaja korvaa työntekijän. Mitä hyötyä on siitä, että pe-lotetaan työnhakijat hakemaan sellaista työtä, josta eivät suoriudu omatoimises-ti? Työnantaja jättää käyttämättä tällai-sia palveluja ja työnhakija saa lisää yh-den raskaan elämänkokemuksen, joka pahimmillaan johtaa pitkäaikaiseen ma-sennukseen ja syrjäytymiseen työmark-kinoilta.

Uusi linjaus johtaa nyt siihen, että jos ei voida sopia puhelimitse työllistymis-suunnitelman laatimisesta ja tarkista-misesta, silloin on sovittava aika TE-toi-mistoon. Tämä on ihan paikallaan näissä olosuhteissa. Kasvokkainen yhteys mah-dollistaa toimivamman asiakaspalvelu-yhteyden kuin puhelin. Luottamuksen rakentaminen on palvelusuhteen alku-vaiheessa olennaisin komponentti (Lin-nea Alhoa lainaten, Työpoliittinen Aika-kausikirja 4/2014 s. 71).

Toinen asia, johon työelämä- ja ta-sa-arvovaliokunta puuttui, oli hallituk-sen esityksessä oleva ehdotus työmatkan laajentamisesta kokoaikatyöntekijöillä kolmeen tuntiin ja osa-aikatyöntekijöillä kahteen. Tähän TVY kiinnitti myös huo-miota – pääasiassa vedoten siihen, kan-nattaako työn vastaanottaminen rahal-lisesti, jos työmatka on 2 tai 3 tuntia? Li-säksi mainittiin perhenäkökulma – mi-ten esim. yksinhuoltaja järjestää päivä-hoidon, jos 11 tuntia kuluu työhön ja työ-matkoihin?

Valiokunta muutti hallituksen esitys-tä niin, ettei kokoaikatyötä ole tarve vas-taanottaa, mikäli kokoaikatyön vastaan-ottamisen kustannukset nousevat pas-siivitukea korkeammiksi. Anna Kontula (Vas) huomioi vastalauseessaan kunni-akseen hoivavelvoitenäkökulman.

Yllä uudistuksia TVY:n nostamis-ta näkökulmista. Toki muitakin asioi-ta muuttui ja jonkin verran aiempaan enemmän luottamuksellista asiakaspal-velutoimintaa työelämä- ja tasa-arvova-liokunnassa korostettiin – ja hyvä niin. Mutta kuitenkin kokonaiskuva on erit-täin haasteellinen vähenevien työllisyys-resurssien johdosta ja tietysti johtuen muistakin leikkauksista, joita ruvetaan ensi vuonna jo soveltamaan. Nyt ovat hyvät ideat kultaa, miten Suomen talous ja työllisyys saadaan takaisin nousuun! Pohtikaa, toteuttakaa ja välittäkää niitä eteenpäin.

Jukka Haapakoski

TVY:n puheenjohtaja

Puheenjohtajan palsta

Balttian matka

Latvia

Viro

Matkan järjestäjä Arto Leppänen ja Seutukaisnainen Valli Karp.

Anne-Maria Kantola Seutukais-puvussa.

Bussissa Sami Hongisto, Anna-Maria Kantola ja Matti Nygren.

Kaakkois-Suomen työttömien yhdistykset ja TVY järjestivät 5-päiväisen kulttuuri- ja luontoreissun Etelä-Viroon ja Koillis-Latviaan 25.–29.08.2014. Matkalle osallistui 22 henkilöä, joista 3 TVY:stä (varapuheenjohtaja Anna-Maria Kantola, Sami Hongisto ja Ari Koskinen) sekä matkanjohtajana Matti Nygren. Matkan järjestäjän (OÜ Baltic Sunrise Tarto Viro Eesti-Soome projektijuht) edustajana toimi Arto Leppänen. Hän tuli mukaan Tallinasta. Asian tuntevana ja miellyttävänä oppaana matkan aikana toimi Siiri Toomik. Matkaohjelma oli tiivis, monipuolinen, viihdyttävä ja paljon hyvää tietoa jakava sekä lisäksi virkistävä. Matkan suoritettiin suomalaisella bussilla.

25.8.2014 Suomesta ViroonAlkumatka oli väsyttävä, sillä lähtö Imatralta oli jo klo 3.30. Matkareittinä kuljettiin linjaa Joutseno – Lappeenran-ta – Kouvola – Hamina. Helsingistä nou-simme Viking XPRS:lle ja matka kohti Tallinaan saattoi alkaa.

Tallinasta matkalaisia viihdyttä-mään liittyi Setukaisnainen Valli Karp, joka soitti hanuria ja lauloi sekä laulatti matkalaisia Viron kielellä. Yhteinen il-lanviettomme oli hotelli Pesassa Pölvas-sa Kaakkois-Virossa. Viihteen lomassa il-lan huipuksi nousi Valli Karpin pukema-na Anna-Maria Kantola Setukaispuvus-sa. Pölvasta tehtiin päivämatkoja Etelä-Viroon ja Latviaan.

26.8.2014 LatviaJatkoimme matkaa aamusta. Tutustuim-me Viron puolella Rogosin kartanoon Ruusmäellä. Kartanolla on historia vuo-desta 1603 lähtien, jolloin sen omistaja-na oli puolalaissyntyinen Stanislaw Ro-gosinsky.

Ensimmäisenä kohteena Latvias-sa Aluksnessa oli museo Vidas labirints, jossa oli esillä monipuolinen luontoesit-tely, täytettyjä eläimiä sekä arvokas kivi- ja jalokivikokoelma. Teimme bussikier-roksen Aluksnen kaupungissa, jossa oli vaikutteita Pietari I vaimolla Katarii-nalla.

Kaakkois-Suomen kulttuuri- ja luontoreissu Etelä-Viroon ja Koillis-Latviaan

Kuva

t: Ar

i Kos

kine

n, M

atti

Nyg

ren

ja Ir

ma

Mat

tero

Balttian matka

Matkaopas Siiri Toomik kertoo Pietari I:n vaimosta Katariinasta.

Matkaopas Siiri Toomik

Pölvan alueen työvoimahallinnon johtaja Katri Mandel (mm. Viron työttömyysturva).

Neuvosto-aikainen ydinkärkiasema Zeltin, Latvia.

Kivi ja jalokivimuseo Vidas labirints, Aluksne, Latvia.

TVYtter 4/2014 7

Lounastimme lomakeskus Jaunse-tas:ssa Aluksnen järven rannalla. Tutus-tuminen luonnonkauniissa maisemassa Aten ulkoilmamuseoon, jossa runsaasti esineistöä sekä 13 rakennusta: asuintalo, aitat, vesimylly, jne. Tutustuimme myös Neuvostoaikaiseen ydinkärkiohjusten asemaan Zeltinin lähellä. Se toimi vuo-sina 1961–1991 erittäin salaisena isona ra-kettitukikohtana. Latvialaisten toimesta tukikohtaa turvaamaan on tuotu V.I. Le-ninin graniittipatsas.

Illalla Pesa hotellissa Pölvan alueen työvoimahallinnon johtaja Katri Man-del esitteli monipuolisesti Viron työttö-myysturvaa ja osin myös sosiaaliturvaa, johon löytyi asiantuntemusta myös mat-kaoppaalta. Mandelille esitettiin run-saasti kysymyksiä ja vertailtiin Viron työttömyysturvaa Suomen turvaan. Ti-laisuus kesti runsaat kaksi tuntia ja se

videoitiin puheiden kanssa. Tästä osuu-desta esitetään erillinen dokumentti muussa tilaisuudessa.

27.8.2014 ViroTutustuimme Räpinan keramiikkaan ja luovuuspajaan, joka sijaitsee historialli-sessa Räpinan kartanon kaariholvisessa talli- ja kiesirakennuksessa. Luovuuspaja tarjoaa luovaa toimintaa taide-, valoku-va-, savi-, lasi-, kynttilä-, panimo-, ääni-, kangas- ja ompelupajoissa. Näyttelyhuo-neessa oli esillä taideteoksia ja käsitöitä. Matkalaiset pääsivät myös itse osallis-tumaan lasimaalaukseen ja savimukien valmistukseen ja saivat lopuksi itse teke-mänsä tuotteet mukaansa. Tutustuimme myös Räpinan satamaan, joka on mainio kohde ammatti- ja harrastuskalastajil-le sekä vesiurheilua harrastaville. Sata-

Kuva

t: Ar

i Kos

kine

n, M

atti

Nyg

ren

ja Ir

ma

Mat

tero

Valli Karp soittaa

haitaria, laulaa ja

laulattaa.

Metsavanna Talu, Meelis Mötus.

Viron metsäveljien historiaa.

Herkkuhetki Meelis Mötussa. (keskellä)

Yhteiskuva Räpinassa Virossa.

8 TVYtter 4/2014

massa oli näköalatorni. Räpinasta mat-ka jatkui laivalla Värskaan, jossa tutus-tuimme asiakkaina kylpylään ja vesipuis-toon. Monipuoliset palvelut heillä olivat. Myöhään iltasella päivä päättyi hotelli Pesaan.

28.8.2014 ViroTutustuimme Pikajärven hienorakentei-seen vuonna 1749 perustettuun karta-noon. Cantervilla-linnan sivurakennuk-sien sisä- ja ulkotiloissa sijaitsee leikki-maailma, jossa riittää toimintaa sekä lap-sille että aikuisille.

Metsavenna Talussa oli historian op-pitunti korsussa ja ruokapöydän ääres-sä vanhojen valokuvien ja laulujen kera

metsäveljien elämästä ja kohtalos-ta. Kertojana ja isäntänä oli met-säveljien perillinen Meelis Mötus, joka oli myös hyvä trubaduuri kita-

ran kanssa.

29.8.2014 Virosta SuomeenPaluumatkalla Suomeen tutustuttiin Tartoon. Matka oli anniltaan erittäin onnistunut, eikä sattunut mitään häiriö-tekijöitä missään vaiheissa.

Matti Nygren

TVYtter 4/2014 9

Kolumni: Kimmo Tiilikainen

Suomessa on lama ja suurtyöttömyys. Tämä on syytä myöntää myös Stubbin hallituksessa.

Ilman työtä on 450 000 ihmistä. Työt-tömyys koskettaa kaikkiaan miljoonaa suomalaista. Toimeentulo-ongelmia on 800 000 ihmisellä. Vakava tilanne ei puheilla muuksi

muutu. Ihmisille on saatava töitä. Vain siten myös palvelut voidaan turvata ja velkaantuminen kestävällä tavalla lopet-taa. Suomi tarvitsee suunnanmuutok-sen.

Esitän alla joitain Keskustan ratkai-suja. Myös muiden puolueiden on tuota-va omat esityksensä keskusteluun.

Tukea työllistäville pienille ja keskisuurille yrityksilleVälittöminä toimina on parannetta-va työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia sekä työllistävän kotimaisen energian kilpai-lukykyä. Näissä voidaan edetä vielä tällä vaalikaudella.

Keskusta esittää esimerkiksi viiden prosentin yrittäjävähennystä pienille toi-minimiyrittäjille ja henkilöyhtiöille.

Yksinyrittäjille esitämme tukea en-simmäisen työntekijän palkkaamiseen. Sitä on voitava hyödyntää myös määräai-kaisissa työsuhteissa.

Toteuttaisimme myös investointien vapaan poisto-oikeuden sekä karsisim-me työntekoa ja yrittämistä estävää tur-haa sääntelyä.

Palauttaisimme puuhakkeen tuen ja turpeen veron vuoden 2012 tasolle. Koti-mainen energia ja biotalous laajemmin ovat mahdollisuus kymmeniin tuhansiin työpaikkoihin koko Suomessa.

Keskustan yksi ratkaisu työpaikko-jen luomiseksi on kasvurahasto. Siinä on kyse valtion omaisuuden muuttamisesta uuteen, kasvua ja työllisyyttä edistävään muotoon.

Biotalouden lisäksi esimerkiksi mat-kailu sekä tietotekniikka ovat mahdolli-suuksia työpaikkoihin.

Yrittämisen kynnystä madal-lettava, työn vastaanotta-mista helpotettavaSuomessa on madallettava kynnystä yrit-täjäksi ryhtymiselle ja rohkaistava ihmi-siä omatoimisuuteen.

Osa-aikaista yrittäjyyttä sekä siirty-mää palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on helpotettava. Samalla yrittäjäksi ryhty-vän sosiaaliturvaa on parannettava.

Keskustan tavoite on tukea työttömiä omissa yritysideoissa ja niiden toteutta-misessa. Siksi esitämme, että jos työtön päättää lähteä yrittäjäksi, ansiosidonnai-sen työttömyyspäivärahan maksamista jatketaan määräajan.

Esitämme myös mahdollisuutta mak-saa työntekijän irtisanomiskorvaus alku-pääomana mahdolliseen uuteen yrityk-seen. Oikein toteutettuina esitykset eivät lisäisi julkisen talouden menoja ja toisi-vat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen.

Myös nykyisen starttirahan edelly-tyksiä on parannettava.

On hyvä, että Keskustan esitys työt-tömän mahdollisuudesta ansaita 300 kuussa ilman työttömyyskorvauksen leikkausta toteutettiin.

Uudistuksia työn vastaanottamisen helpottamiseksi on jatkettava.

Keskusta on esittänyt yhtenä ratkai-suna alueellista perustulokokeilua. Ko-keilualueita voisivat olla esimerkiksi syr-jäinen, korkean työttömyyden seutukun-ta, teollisen rakennemuutoksen kohteek-si joutunut paikkakunta ja suuren kau-pungin asuinalue, jossa on korkea työt-tömyys.

Työttömien tukemisessa tarvitaan myös käytännön toimia.

Ihmisten sähköinen asiointi työvoi-mapalveluissa on lisääntynyt. Se edellyt-tää pankkitunnuksia, joita kaikilla ei ole. Olen jättänyt lakialoitteen velvollisuu-desta myöntää pankkitunnus jokaiselle Suomen kansalaiselle.

On muutenkin huolehdittava siitä, että vaikeimmassa asemassa olevat työt-tömät saavat henkilökohtaista ja pitkä-jänteistä palvelua.

Nuorille koulutussopimus ja tulevaisuuskutsunnatNuorten työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä tarvitaan täsmätoimia.

Keskustan yksi ratkaisu on oppiso-pimuskoulutuksen uudistaminen kou-lutussopimuksen suuntaan. Työn kautta ammattiin oppiminen sopii niille nuo-rille, joita koulunpenkillä istuminen ei innosta ja jotka siksi ovat jääneet vaille opiskelupaikkaa.

Keskusta esittää myös tulevaisuus-kutsuntoja nuorille. Kutsunnoissa nuori kävisi eri alojen ammattilaisten kanssa läpi esimerkiksi hyvinvointiin ja tervey-teen sekä opiskelu- ja urasuunnitelmiin liittyviä asioita.

Työttömyys voidaan nujertaa roh-keilla ratkaisuilla. Satojen tuhansien ih-misten työttömyydestä ei voi tulla yh-teiskunnassa hiljaisesti hyväksytty asia. Näin ei voi jatkua.

Kimmo Tiilikainen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen

10 TVYtter 4/2014

Osuuskunta

Valmistuin yliopistosta maisteriksi yhdeksänkymmentäluvun laman jälkimainingeissa. Työpaikat olivat kulttuurialalla silloin, kuten nykysinkin, kiven alla. Työkokemukseni koostui lähinnä sekalaisista kesätöistä. Halu tehdä oman kulttuurialan töitä oli kuitenkin voimakas.

Eräällä työllisyyskurssilla kuulin uusosuuskunnista. Ymmärsin, että osuuskunta voisi olla mahdolinen väylä päästä työmarkkinoille. Tuolloin Turussa toimi jo muutama uusosuuskunta, mutta ei yhtään kulttuurialan osuuskuntaa. Tästä sain idean perustaa oman osuuskunnan.

Puskaradion kautta sain koottua toistakymmentä kulttuurialan osaajaa mukaan perustamaan omaa yritystä. Syntyi osuuskunta Kulttuuriteko. Osuuskunta toimii edelleenkin Turussa ja meitä on yli kaksikymmentä kulttuurialan ammattilaista käsityöläisistä ja taiteilijoista aina toimittajiin ja kulttuurituottajiin asti.

Mikä tekee osuuskunnasta niin toimivan tavan tehdä töitä ja työllistää itsensä. Suurin syy osuuskuntaan liittymi-sessä on varmasti se, että kynnys oman yrityksen perustamiseen on korkea, ja että yrittäjänä toimiessa tippuu helpos-ti etenkin työttömyysturvan ulkopuo-lelle. Osuuskunnassa tätä vaaraa ei ole, sillä jos osuuskunnassa on yli seitsämän jäsentä, niin yrittäjästatusta ei synny ja töitä tehdessä osuuskunnan kautta toi-mitaan työsuhteessa osuuskuntaan.

Jäsentensä omistama yhteisyritysMonilla aloilla itsensä työllistäminen ammatinharjoittajana tai freelancerina on yleistä. Joillekin yksin työskentely so-pii, mutta suurimmalle osalle meistä toi-miminen työyhteisössä on tärkeää.

Osuuskunnassa nämä molemmat ta-vat tehdä töitä onnistuvat. Voit harjoit-taa ammattiasi osuuskunnassa itsenäi-sesti käyttäen osuuskuntaa laskutus-kanavana ja palkanmaksun järjestäjänä huolehtien itse töiden hankkimisesta ja työnsuorittamisesta.

Osuuskunta mahdollistaa myös yh-teisten työprojektien tekemisen: sähkö-mies ja timpuri voivat yhdessä otta re-monttiurakan tai käsityöläiset markki-noida yhdessä tuotteitaan erilaisissa ta-pahtumissa tai verkkokaupassa. Osuus-kunnan jäsenet ovat myös mainio ver-taistuen lähde.

Omassa osuuskunnassani pidämme kerran kuussa jäsenillan, jossa vaihdam-me kokemuksia ja kuulumisia. Meillä on myös oma Facebook-ryhmä, jossa jäsenet voivat kysellä toisiltaan neuvoja tai vin-kata jostain hyödyllisestä tiedosta toisil-leen. Yhteisöllisyys on tärkeä osa osuus-kuntatoimintaa.

Kuin yrityshautomoOsuuskunnassa toimimalla oppii samal-la yrittäjätaitoja ja monille osuuskunta onkin toiminut eräänlaisena yrityshau-tomona ennen oman yrityksen perusta-mista. Osuuskunnassa voi turvallisesti testata omien tuotteidensa tai palvelui-densa kysyntää, harjoitella myyntityötä tai tehdä tuotekehitystä. Kulttuuriteos-

ta on vuosien saatossa irrottautunut lu-kuisia jäseniä perustaen omina yrityksi-nä mm. kahvilan, kaupunkilehden sekä taidegallerian.

Osuuskunnan haasteetOsuuskunnassa toimiminen on toki myös haasteellista. Osuuskunnan jä-senet ovat usein liittyneet hyvin eri-laisilla motiiveilla: osalle tärkeintä on oman osaamisen myyminen osuuskun-nan avulla ja sitä sitä kautta oman elan-non saaminen, joku on liittynyt mukaan osuuskuntaan kuuluakseen samanhen-kisten yhteisöön, joku tekee sivutöitä varsinaisen työnsä ohella. Sitoutumisen aste saattaa vaihdella huomattavasti.

Samoin yrittäjätaidot saattavat olla heikot, etenkin myymisen suhteen. Osuuskuntaa vaivaavat samat ongelmat kuin yhdistystoimintaa: toimintaa kehit-täviä ja ylläpitäviä aktiivisia jäseniä löy-tyy aina vain vähemmän mitä pidem-pään ollaan toimittu. Osuuskunnan ke-hittäminen ja jäsenten aktivointi onkin yksi haastavimmista tehtävistä ainakin omassa osuuskunnassani. Osuuskun-nassa ei ole jäsenenä henkilöä nimeltä ”Joku”, joka tekisi asioita muiden puoles-ta. Osuuskunta menestyy vain jäsenten-sä aktiivisuuden kautta.

Mukaan osuuskuntaanMukaan osuuskuntatoimintaan pää-see helposti. Yleensä osuuskunnat ovat avoimia ja ottavat mielellään uusia jäse-niä. Tietoa oman alueesi osuuskunnista löytyy parhaiten Pellervo-Seuran ylläpi-tämästä osuuskuntarekisteristä. Rekis-teristä voit katsoa löytyykö oman alasi osuuskuntaa alueeltasi.

Osuuskunta voi olla myös monialai-nen, jossa jäseninä voi olla niin hiero-ja kuin putkimieskin. Rekisteri löytyy osoitteesta: http://osuuskuntarekiste-ri.pellervo.fi/ Osuuskunnista voi myös kysellä oman alueesi yritysneuvojilta tai elinkeinoasiamieheltä.

Toinen vaihtoehto on tehdä kuten minä: koota sopiva sakki koolle ja perus-taa oma osuuskunta. Suin päin ei kuiten-kaan kannata lähteä matkaan, vaan ottaa ensi selville, mitä osuuskunnan perusta-minen ja pyörittäminen vaatii.

Vaihtoehtona osuuskunta

Kirjoittaja on luovien alojen yrittäjyy-den asiantuntija ja osuuskunta-aktiivi Turusta

Kuva

: Joh

anne

s Wie

hn

TVYtter 4/2014 11

Osuuskunta

Hyviä tietolähteitä ovat Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen sivut: http://www.osuustoimintakeskus.net/ sekä edellä mainitsemani Pellervo-Seu-ran osuustoimintatietopalvelu http://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/.

Kannattaa myös kysyä oman alueesi TE-toimistosta, järjestetäänkö alueella-si osuuskuntayrittämiseen liittyviä kou-lutuksia.

Petri Katajarinne

Osuuskunnassa tarvittava määräysvalta perustuu osuuskunnan jäsenyyteen. Työttömyysturvassa sinua pidetään yrittäjänä silloin, kun olet jäsenenä osuuskunnassa jossa on yhteensä enintään kuusi (6) jäsentä. Edellytyksenä on tämän lisäksi se, että kaikkien jäsenten äänimäärä on yhtä suuri. Yli kuusihenkisten osuuskuntien kohdalla määräysvaltaasi ja johtavaa asemaasi arvioidaan kuten osakeyhtiön kohdalla edellä on esitetty. Tällöin myös perheenjäsenesi määräysvalta ja omistajuus huomioidaan vastaavasti.http://www.ytk.fi/fi/ansioturvan_abc/yrittajaasiat_tyattamyysturvassa/yritta-jan_maarittely_tyattamyysturvan_kannalta/#l2

Kuva

: Joh

anne

s Wie

hn

Mitä vaihtoehtoja on, jos osuus-kunnan perustaminen ei onnis-tu, eivätkä rahkeet riitä yksityis-yrittäjyyteen?

Töitä voi tehdä myös freelance-vero-kortilla. Silloin voi työskennellä saman-aikaisesti usealle työnantajalle. Ei ole erikseen pää- ja sivuansioita, vaan kaik-ki ovat pääansiota. Mutta samalla pal-kan päälle tulee laskea ja itse huolehtia työnantaja maksuista. Freelancer-työnte-kijän työttömyysturva on monimutkai-sempi kuin työttömän, sillä hän on taval-laan sekä yrittäjä että työntekijä.

Jos keikkatyötä on tarjolla vain sa-tunnaisesti ja työnantaja ei voi tai halua teetättää sitä verokortilla, on olemassa vielä yksi ratkaisu.

Internetistä löytyy yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet pelkkään palkanmak-suliikenten hoitamiseen. Työ ja työn hin-ta sovitaan työnantajan kanssa. Palkan-maksuyritys hoitaa työnantajamaksut ja laskuttaa työnantajaa pelkästä työstä. Tässä tapauksessa tulee tietysti muistaa, että työnantajamaksut vähennetään joka tapauksessa työntekijän palkasta ja pal-kanmaksuyrityskin haluaa päältä oman

prosenttinsa. Mutta se mahdollistaa sa-tunnaisen keikkatyön tekemisen.

freelanceri.info

laskutatyo.blogspot.fi

ukko.fi

eezy.fi

laskuta.com

Juha Keränen

Osuuskunnan ja yrittäjyyden välimaastossa

Petri Katajarinne

12 TVYtter 4/2014

Kuten koko Suomessa myös Porissa oli 90-luvulla ankeat ajat. 25 % työvoimasta oli työttömiä. Työpaikkoja ei ollut tarjolla ja yksityisyritysten perustaminen tuntui uhkapeliltä. Tähän melkein apatiatilaan tarttuivat osaltaan Kansan Sivistystyön Liiton aktiivit.

Porissa haettiin ja saatiin rahoitus Suomen ensimmäiseen työosuuskunnan perustamiseen tähtäävään koulutukseen. Koulutukseen hakeutui eri alojen työttömiä. Kolmen kuukauden koulutuksen aikana ryhmäläiset kokivat mielialoissaan nousuja ja laskuja. Yhtenä päivänä päätettiin, ettei kannata tehdä mitään, kun kuitenkaan ei töitä ole, toisena taas oltiin optimistisempia. Joulukuun alussa 1994 juuri ennen kurssin päättymistä päätettiin kokeilla. Ajateltiin, ettei työllisyystilanne porukalla voi enää pahemmaksi muuttua.

Joulukuussa 2014 Sataosaajien pe-rustamisesta on kulunut 20 vuotta. Yrityksessä on 15 jäsentä ja 20 muu-ta työntekijää. Yhteensä yli kol-menkymmenen työntekijän voimin se palvelee niin yksityisiä kuin yrityksiäkin Porissa, lähikunnissa ja välillä kauempa-nakin.

PalvelutOsuuskunnan toiminnan painopiste on hieman vaihdellut vuosien mittaan. Ny-kyään Sataosaajat tarjoaa neljän toimi-alan tuotteita ja palveluita. Nykyiset toi-mialat ovat hyvinvointipalvelut, yritys- ja koulutuspalvelut, sähkötyöpalvelut ja käsityötuotteet.

Hyvinvointipalvelut tarjoaa yksityi-sille apua kodinhoitoon, siivoukseen ja kodin pienremontteihin. Henkilökoh-taista avustamista tarjotaan vajaakun-toisille ja vanhuksille, astanga-joogaa nuoremmille. Puutarhuri tekee puutar-hasuunnitelmia sekä auttaa puutarhan käytännön töissä.

Yrityspalveluiden päätuote on talous-hallinto, kirjanpito, palkanlaskenta, las-kutus sekä tilinpäätökset. Käännöstöitä tehdään yrityksille ja yhteisöille englan-nin, ruotsin ja espanjan kielellä. Kotisi-vuja tarjotaan niin yrityksille kuin yhdis-tyksillekin.

Alkuvuosina tarjosimme työvoiman vuokrausta, mutta siitä luovuttiin. Nyky-ään työvoiman vuokrausta taas tarjotaan ja sitä ostetaan.

Sataosaajat antavat koulutusta use-aan tarpeeseen. Kerromme osuuskunti-en perustamisesta ja toiminnan kehittä-misestä. Olemme vuosien mittaan järjes-täneet osuustoimintayrittämisen kursse-ja sekä osuuskuntien kehittämiseen täh-tääviä projekteja.

Koulutetut sähköasentajat tekevät alihankintaa yrityksille, mutta he voivat hoitaa myös kotitalouksien tarvitsemat sähkö- ja kaapelointityöt. Sähkösuunni-telmat kuuluvat osuuskunnan palvelui-hin.

Sataosaajat on viime vuosina otta-nut suojiinsa myös käsityöläisiä. Tarjolla on ainakin puusepäntöitä, kudonnaisia, ompelua ja hevosvarusteita.

YhteiskuntavastuuOsuustoiminnan yhtenä tärkeänä pe-riaatteena on yhteiskuntavastuu. Sa-malla kun tehdään bisnestä, hoidetaan myös velvoitteet muita kohtaan. Val-tio panosti Sataosaajiin 20 vuotta sitten noin 24 000 eurolla järjestäen työvoi-mapoliittisen koulutuksen. Sataosaajat on tavallaan palauttanut valtiolle vuosi-en mittaan 1 200 000 arvonlisäveroina, melkein 40 000 yhteisöveroina ja arvi-olta 2 000 000 euroa työnantajamaksui-na ja työntekijöiden tuloveroina. Valtion panostus on tähän mennessä tuottanut moninkertaisesti kurssirahat takaisin.

Sataosaajien työntekijät ovat tyy-tyväisiä, kun saavat toimia itsenäisesti. Työpyyntöjä tulee suoraan osuuskunnal-le, mutta työntekijät ovat oppineet myös aktiivisesti markkinoimaan ja hankki-maan töitä.

Nuoret ovat halukkaita tekemään töi-tä osuuskunnan kautta, mutta eivät ha-lua sitoutua jäseneksi. Siksi hallituksen jäsenten vaihtuvuus on ollut valitettavan pientä.

Tuula Merikivi Sataosaajien toimitusjohtaja

ja yksi perustajista

Sataosaajat OsuuskuntaLaman lapsesta toimiva yhteis-yritys eri alojen ammattilaisille

Osuuskunnan 10-vuotisjuhlat. Sataosaajat täyttää 15.2.2015 jo 20 vuotta.

Osuuskunta

Osuuskunnan toiminnan

tarkoituksena on jäsenten

taloudenpidon tai elinkeinon

tukemiseksi harjoittaa

taloudellista toimintaa siten, että

jäsenet käyttävät hyväkseen

osuuskunnan tarjoamia palveluita.

(Osuuskuntalaki 2014)

Suomi sai uuden osuuskuntalain

vuoden 2014 alusta. Kyseessä on

vasta neljäs suuri osuuskuntalain

muutos vuoden 1901 voimaan

tulleen ensimmäisen osuus-

toimintalain jälkeen. Kaikki

lait ovat pohjanneet samaan

1800-luvun suureen taloudellis-

sosiaaliseen keksintöön organisoida

yritystoimintaa käyttäjäomisteisesti

ja demokraattisesti. Uusi laki jatkaa

samalla linjalla.

(Osuuskuntalaki 2014)

TVYtter 4/2014 13

Eurooppa on ollut kurjimuskierteessä jo jonkin aikaa ja se on tietysti näkynyt Suomessakin. Juuri kun oltiin näkemässä valoa tunnelin päässä, kehittyi Ukraina-kriisi, joka heikensi talouden kasvua Euroopan- ja jopa maailmanlaajuisesti. Kun yhdellä menee huonosti, se näkyy kaikkilla. Nykymaailma ei ole osuuskunta, mutta se toimii jossain määrin samoilla periaatteilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on Eurooppa ja Kreikan talous.

Uusi osuuskunta, uudet kujeet

Olemme syvässä lamassa ja ti-lanne muistuttaa hyvin pit-källe 1990-luvun alkua. Työt-tömyys on kasvanut rajusti, vienti ei vedä ja valtion varat hupenevat. Siinä sivussa pitäisi vähentää valtionvel-kaakin.

Yrityksen perustaminen vaatii tie-tynlaista luonteenlaatua, sillä yritys tarvitsee myyvän tuotteen, pääomaa ja markkinat. Kenestä tahansa ei ole yrit-täjäksi.

Mutta jotta valtion rattaat pyörisi-vät, tulisi kaikkien työkykyisten Suo-messa asuvien ihmisten päästä työn syr-jään kiinni. Työ auttaa pitämään yhteis-kuntamme pystyssä. Työ auttaa myös pi-tämään ihmiset kunnossa ja terveenä. Olettaen tietysti, ettei työnantaja sälytä kaikkea työtä niiden muutamien ihmis-ten niskoille, joilla on työpaikka. Työssä-jaksaminenkin voi olla ongelma.

Mutta jos palkkatyötä ei ole tarjolla ja yritystoiminta itsessään ei houkuttele? Mitä sitten? Freelancer-työssä työntekijä itse maksaa työnantajalle kuuluvat kulut ja on velvollinen laskemaan vuotuisen arvion saamistaan tuloista.

Väliporras yrittäjyyteen? Yksi vaihtoehto siirtymisessä työnte-kijästä yrittäjäksi voidaan pitää osuus-kuntatoimintaa. Osuuskunnassa use-ampi ihminen pyörittää yhteistä ”yritys-tä”, mutta samalla työntekijät voivat olla ”työttömiä” niinä aikoina, kun ei yksin-kertaisesti ole töitä.

Osuuskunta on hyvä merkkipaalu matkalla kohti omaa mahdollista yritys-tä. Osuuskunnan kautta voi kasvattaa omaa tietämystään yrittämisestä ja siitä voi tarvittaessa ponnistaa oman yrityk-sen vetäjäksi. Osuuskunnassa ei tavoitel-la suuria voittoja, vaan voittojen tarkoi-tus on kehittää osuuskuntaa tai sijoit-taa ylimääräinen osuus johonkin yleis-hyödylliseen.

Jos osuuskunnassa on vähintään 6 omistajaa, kukin henkilö voi olla myös työttömänä työnhakijana ja saada työt-tömyyskorvausta. Aina kun saa töitä, mennään sovitellun päivärahan piiriin. On tietysti ihannetila, että töitä olisi niin paljon, ettei tarvitsisi turvautua työttö-myyskorvaukseen laisinkaan.

Uusi osuuskunta – tekijöiden liike Uusi osuuskunta on pätevä halkileikka-us osuuskunnan historiaan ja tähän päi-vään. Se kartoittaa sekä maailmanlaajui-sesti että valtakunnallisesti osuuskung-tien erilaisia variaatioita. Se kertoo myös uuden sukupolven osuuskunnista. Kuin-ka osuuskunta-aate on muuttunut vuosi-en varrella ja mitä siitä on eri ihmisryh-mät saaneet irti.

Kirja avaa seikkaperäisesti osuus-kunnan vaateet ja vapaudet. Osuuskun-nan jäsenet voivat olla hyvinkin vapaas-ti toimiva aatteellinen ryhmä, mutta ju-ridisesti osuuskunta on työnantaja, jota sitovat työnantajavelvoitteet sivukului-neen.

Jotta saman aatteen alla toimivat yksilöt toimisivat parhaiten yhteisen osuuskunnan hyväksi, on syytä laatia yk-siselitteiset säännöt sekä strategia. Suul-lisesti ihmiset voivat puhua hyvinkin sa-masta asiasta, mutta kun ne kirjataan säännöiksi, niihin saadaan yhteinen sä-vel myös poikkeustapauksissa.

Juha Keränen

Lähteet Finlex (14. kesäkuuta 2013): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/2

0130421?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=osuuskuntalaki

Osuuskuntalaki 2014 (Pellervo-Seura): http://pellervo.fi/wp-content/up-

loads/2013/12/osuuskuntalaki2014.pdf?c2a302

Suomen freelance-journalistit: http://uusi.freet.fi

Osuuskunta Uusi osuuskunta -kirja

14 TVYtter 4/2014

Osuuskunta

Suomessa pienosuuskunnat työllistävät tuhansia henkilöitä täysi- tai osa-aikaisesti. Useimmiten juuri työllistämistarkoituksessa alkunsa saavat, nk. työosuuskunnat, tarjoavat jäsenilleen vaihtoehdon työllistää itsensä joustavasti, jos avoimia työpaikkoja on tarjolla vähän tai elämäntilanne ei salli täysiaikaiseen työhön sitoutumista.

Osuuskunnissa eri alojen osaajat voivat luoda itselleen työtilaisuuksia. Osuuskuntayrittäjyys on yhdessä yrittämistä, jolloin etuna on esimerkiksi markkinoinnin ja kirjanpitokulujen jakaminen.

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työtön työnhakija voi ansaita 300 euroa bruttona/kk sen vaikuttamatta työttömyysetuuteen. Osuuskuntatyön kautta saatava pienikin tuntimäärä töitä säännöllisesti vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun ja ansioiden ei tarvitse olla kovin suuria, kun ne parantavat työmarkkinatuella toimeen tulevan taloudellista tilannetta.

Osuuskuntavalmennus

Kiipulan Ammattiopiston Jokainen on työn arvoinen -hankkeen (ESR) 1.8.2013–31.12.2014 tavoitteena oli edistää työttö-mien työnhakijoiden ja työttömyysuhan alla olevien henkilöiden työllistymistä osuuskuntien kautta kahdeksan kunnan alueella Heinolan ja Forssan seuduilla. Osuuskunta työllistymisen muotona on verrattain tuntematon Hämeen seudulla, jossa nk. työosuuskuntia on vähän.

Keväällä 2014 hanke toteutti 18 päi-vän osuuskuntavalmennuksen työttö-mille työnhakijoille Heinolassa ja Fors-sassa. Tavoitteena oli lisätä osallistuji-en osuuskunta-/yritystietoutta ja näin vahvistaa heidän valmiuksiaan toimia ja työllistyä osuuskunnissa.

Valmennus koostui osuuskuntatie-toudesta sekä taloushallintoon ja mark-kinointiin liittyvistä teoriaosuuksista. Lisäksi valmennusryhmät tekivät tutus-tumiskäynnit kahteen toimivaan osuus-kuntaan. Valmennuksissa myös vierai-li toimivien osuuskuntien jäseniä sekä koulutuksen ja työllistymisen asiantun-tijoita lähialueilta.

Kiipulan Ammattiopiston yritysval-mentajat konsultoivat valmennukseen osallistuneita syntyneiden liikeideoiden suhteen. Hankkeen päättymisvaihees-sa ohjattiin tarvittaessa edelleen muille uutta yritystoimintaa/työllistymistä tu-keville seudun tahoille.

Heinolan ja Forssan valmennusryh-miin molempiin osallistui noin 15 työn-hakijaa (yht. 30), joilla kaikilla oli taus-talla hyvin erilaista osaamista sekä eri-laiset tavoitteet osuuskunta-asian suh-teen. Ajatuksena oli, että valmennuksen jälkeen osallistujat voisivat joko liittyä jo olemassa olevaan osuuskuntaan tai yh-dessä lähteä perustamaan uutta.

Forssassa kolme valmennukseen osallistuneista liittyi jo olemassa oleviin seudun osuuskuntiin ja Heinolassa kah-deksan on perustamassa uutta. Valtaosa muista valmennukseen osallistuneista työttömistä työnhakijoista aloitti joko jatkokoulutuksen, työkokeilun tai palk-katukityön valmennuksen päätyttyä.

Osallistujien palaute mm. valmen-nuksen sisällöstä sekä toteutuksesta väl-jällä aikataululla oli erinomaista. Osuus-kunta-ajatuksen sisäistäminen ja oman mahdollisen ”osuuskuntapolun” vahvis-tuminen vievät aikaa, joka oli otettu huo-mioon valmennuksen aikataulutuksessa. Valmennusta tuotteistetaan Kiipulassa parhaillaan mm. TE-toimistoille mark-kinoitavaksi valmennuspaketiksi.

Saara SopanenAluetyöntekijä

Jokainen on työn arvoinen -osuuskuntahanke

Kiipulan Ammattiopisto

Pienosuuskuntien suuret vaikutukset

Ilja Partanen, Heinola Ilja osallistui Jokainen on työn arvoinen -hankkeen toteuttamaan osuuskunta-valmennukseen Heinolassa keväällä 2014. Ennen valmennuksen alkua Ilja oli palkkatukityössä Jyränkölän Setlementin vanhuspalveluissa, jossa hän sai ohjaajaltaan vinkin ko. valmennuksen alkamisesta.

Iljalla on taustalla Koulutuskeskus Salpauksessa opiskeltu Kotitalous- ja Kuluttajapalveluiden erikoistutkinto, jonka aikana käsiteltiin myös yrittäjyyttä. Oman yrityksen perustaminen kiinnosti Iljaa, mutta yksinyrittämiseen liittyvä taloudellinen riski kuitenkin jarrutti suunnitelmia.

Osuuskuntavalmennuksen aikana Ilja tutustui muihin osallistujiin, joista osa oli saman alan osaajia, ja yhteisen osuuskunnan perustaminen nousi esiin. Valmennuksesta Ilja kokee saaneensa oleellista tietoa osuuskuntatoiminnasta. Se antoi alkusysäyksen uuden osuuskunnan tavoittelemiseen. Osuuskuntayrittämisessä Iljaan vetoaa matala kynnys lähteä mukaan yritystoimintaan, osuuskuntatyöskentelyn joustavuus sekä mahdollisuus tiimimäisen työskentelyyn. Tavoitteena osuuskuntatoiminnassa Iljalla on työllistyminen. Ilja Partanen

TVYtter 4/2014 15

Kolumni: Markus Mustajärvi

Valtiontalouden tila ja eurokriisin vaikutus arvioitiin pääministeri Kataisen hallitusta muodostettaessa väärin. Vuosittain sekä talousarviovalmistelun että kehysratkaisujen yhteydessä jouduttiin toteamaan, että aiemmat ennusteet menivät pieleen. Vääristä arvioista seurasi uusia leikkauksia ja ikäviä veroratkaisuja kerta toisensa jälkeen.

Uusliberalistinen talousoppi pa-kottaa Suomenkin kuuliaiseksi renkipojaksi. Rahaliitto Emus-sa sisäinen devalvaatio tarkoit-taa työttömyyttä, irtisanomisia, yksityis-tämistä, palkkojen ja eläkkeiden alenta-mista sekä sosiaaliturvan heikentämistä.

Suomi ei kuluneella hallituskaudel-la ole harjoittanut omaa talouspolitiik-kaa. Hallitus on seurannut, mitä muut maat, lähinnä Saksa, tekee. Samaan ai-kaan omaa liikkumatilaa on kavennet-tu entisestään. Valtion talousarvioesitys lähetetään nykyisin ennakkotarkastuk-seen Brysseliin ja EU:n talouskurisopi-mus koskee myös Suomea. Näin on en-simmäisen kerran kirjoitettu tänä syksy-nä suureen keltaiseen kirjaan.

Talouspolitiikan ajelehtimisen seu-rauksena valtion velka nousee lähiaikoi-na sataan miljardiin euroon, liki kaksin-kertaiseksi verrattuna valtion talousar-vion loppusummaan. Velan taso ei kan-sainvälisesti vertailtuna ole vielä korkea, mutta velkaantumisvauhti on.

Ahdistusta lisää se, että olemme ot-taneet muiden vastuita taakaksemme kymmenien miljardien eurojen edestä. Pelkästään Euroopan vakausmekanis-mille (EVM) olemme sitoutuneet mak-samaan 11 miljardia euroa vaadittaessa. EVM on Luxemburgin suurherttuakun-nassa perustettu pankki, jossa johtajilla on syytesuoja ja asiakirjat salaisia. Ilmei-sesti häveliäisyyssyistä tämä jättimäinen sitoumus on nyt poistettu valtion budjet-tikirjasta. Aiemmin se sieltä löytyi.

Jos takkuaa lännessä, niin myös idäs-sä. Oman lisänsä talousongelmiin tuo EU:n ja Venäjän pakotenokittelu. Siinä pelissä Suomella on paljon enemmän hä-vittävää kuin muilla. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita.

Kaikkia tehdyt veroratkaisut eivät rankaise. Yhteisöveroa alennettiin mil-jardin euron edestä. Se osaltaan syö ve-ropohjaa, koska luvattuja kasvusykäys-vaikutuksia ja uusinvestointeja ei näy eikä kuulu. Omaan kastiinsa pääsevät ne yritys- ja työmarkkinajohtajat, joiden yritykset kiersivät veroja Luxemburgin kautta kyseenalaisilla verosopimuksilla. Se ei estänyt heitä vaatimasta työnteki-jöiden palkka-alea kotimaassa.

Onko julkinen sektori sitten teh-nyt kaikkensa työttömyyden suitsimi-seksi. Ei ole, sillä pahimpana vuonna jä-tettiin käyttämättä 95 miljoonaa euroa jo myönnettyjä työllisyysmääräraho-ja. Työttömät kertovat, että työ- ja elin-keinotoimistojen palvelutaso on romah-tanut. Myös nuorten yhteiskuntatakuu takkuaa pahasti. Ihan oikean suuntai-sesta avauksesta uhkaa tulla pannukak-ku resurssien puutteessa ja byrokratian kahleissa.

Eduskuntavaalien jälkeen alkaa ta-pahtua. Epäilen, että erilaisia malleja työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaa-miseksi työstetään jo. Jos hyvinvointiyh-teiskunnasta halutaan pitää kiinni, vaa-lien jälkeen täytyy tehdä laaja yhteiskun-tasopimus. Ensimmäiseksi täytyy lyö-dä lukkoon, ettei kukaan jää oman on-nensa nojaan. Vasta sen jälkeen voidaan olettaa, että niistä kovistakin päätöksistä kyetään sopimaan.

Markus Mustajärvi kansanedustaja

Vasemmistoliitto

Sisäinen devalvaatio syö kasvun eväät

Vatelin keittiö

Kuva

t: M

irja

Nyb

erg

Porkkana- sämpylät

5 dl vettä1 rkl sokeria2 tl suolaa3 dl porkkanaraastetta25 g tuore hiivaa tai 1 pss kuiva hiivaa1 dl kaurahiutaleita/-leseitän. 10–12 dl sämpyläjauhoja1/2 dl öljyäjauhoja leipomiseen

1. Kuumenna vesi hieman ihonlämpöä kuumemmaksi. Lisää sokeri, suola ja porkkanaraaste. Jos käytät tuorehiivaa, liota se tässä vaiheessa sekaan. Lisää hiu-taleet ja sekoita. Lisää puolet jauhoista ja jos käytät kuivahiiva, sekoita se jauhoi-hin tässä vaiheessa. Lisää loput jauhot ja öljy. Vaivaa taikinaksi. Taikina saa tart-tua sormiin ja olla hieman löysää!! Anna kohota liinan alla 30–60 min.2. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Levitä paljon jauhoja pöydälle ja kumoa nous-sut taikina. Jaa taikina kahteenkymme-neen osaan ja pyörittele osat sämpylöik-si. Nosta sämpylät pellille ja anna nousta liinan alla 10–20 min.3. Paista uunin keskitasolla noin 15 min., kunnes sämpylät ovat kullanruskeita.4. Sämpylät säilyvät kauemmin pehmei-nä, jos laitat ne paiston jälkeen keittiö-pyyhkeen sisään.

Lihakeitto (säilykelihasta)

2 l lihalientä1 sipuli1–2 porkkanaa1 selleripala lanttua2,5 dl makaroonia1 tlk säilykelihaasuolaakok. maustepippuria ja persiljaa

1. Kuori ja kuutio sipuli ja juurekset. Laita kuutioidut sipuli, porkkana, lanttu, selle-ri ja maustepippurit kiehumaan lihalie-meen noin 5–7 minuutiksi. Lisää sitten makaroonit ja keitä vielä n. 8 min.2. Paloittele säilykeliha ja lisää keittoon.3. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suo-laa. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja lisää lopuksi pinnalle persiljaa.

Tarjoile kuumana, vaikka porkkana-sämpylöiden kanssa.

Herkkuja EU-ruoka-aineksistaGérard Depardieu näytteli vuonna 2000 valmistuneessa ranskalaisessa elokuvassa Vatel kuninkaallista kokkia François Vatelia. Varojen puutteessa Vatel joutui kehittämään mitä ihmeellisimpiä kiertoteitä valmistaakseen kuninkaallisia herkkuja vähistä aineksista.

Tällä palstalla julkaisemme reseptejä, joihin on varaa kenellä tahansa.

Tämän kertaiset reseptit ins-piroi TVY ry:n hallituk-sen keittiömestarit Anna-Maria Kantola (Helsingin Työttömät – HeTy ry) sekä Sami Hongisto (Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry).

Krepit-ohjeen taikoi TVY ry:n toimiston keittiömestari Mirja Ny-berg.

Syksyllä kannattaa hyödyntää EU-ainesten kanssa metsämarjoja ja -sieniä sekä edullisesti kaupasta tai omasta kasvimaasta löytyviä kas-viksia ja juureksia.

EU:n ruoka-apukassista löytyvät seuraavat ainekset: vehnäjauhoja, sämpyläjauhoja, maitojauhetta, ma-karoonia, valmispastaa, hapankorp-pua, lihasäilykettä, puurohiutaleita ja mysliä.

Otamme vastaan lukijoiden

lähettämiä omia ruoka-ohjeita!

Vatelin keittiö

Täyte sopii myös

täytettyjen

paprikoiden tai

vaikkapa

lehtikaalikääryle

iden ohjeeksi.

Krepreissä voi kä

yttää

riisin asemasta m

yös jauhelihaa.

Ota talteen!

Omena- pannukakku

4 kananmunaa1 l maitoa (maitojauheesta)5,5 dl vehnäjauhoja1 tl suolaa1 rkl sokeria100 g voita1 tl vaniljasokeria2 tl kaardemummaanoin 6 omenaa viipaleina

1. Riko munien rakenne. Lisää maitoa vatkaten.2. Sekoita joukkoon kuivat aineet ja su-latettu voi. Anna taikinan turvota noin puoli tuntia ennen uuniin laittoa. Pilko sillä välin omenat. Muistithan poistaa omenista siemenkodat!3. Kaada taikina pelille leivinpaperin päälle. Asettele omenaviipaleet taikinan päälle.

Paista pannukakku 225 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pannukakku on saanut kauniin värin. Nauti vaniljakas-tikkeen tai jäätelön kera.

Sienillä täytetyt krepit, n. 8 kpl

5 dl maitoa (maitojauheesta)2 munaan. 3 dl vehnä- tai sämpyläjauhoja1 tl suolaa1 rkl öljyä tai sulatettua margariinia

Sekoita maito, jauhot, suola kulhossa ja lisää munat sekä vähän rasvaa. Paista pannulla, annoksesta tulee n. 6–8 lättyä.

Täyte mieltymysten tai saatavilla olevien tarvikkeiden mukaan:1 sipulin. litra suppilovahveroita2 rkl margariinia tai öljyä1,5 dl riisiä/puuroriisiä(kasviksia, esim. kesäkurpitsaa, porkkanaa, paprikaa)n. 4 dl vettäsuolaa tai lihaliemi/kasvisliemikuutiomustapippuria(ripaus jeeraa eli juustokuminaa)1 muna (voi jättää poiskin)1 dl silputtua persiljaaPäälle: juustoraastetta

1. Pilko sienet pieneksi ja paista pannulla ilman rasvaa miedolla lämmöllä hetki niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Ruskista rasvan kanssa. Kuullota riisiä ja sipulia öl-jyssä ensin n. 5 minuuttia. Rautapata on tä-hän oivallinen.

Mikäli haluat täytteeseen esim. pork-kanaa, kesäkurpitsaa tai paprikaa, kuullotapienityt kasvikset riisin kanssa.2. Lisää vesi tai kasvisliemi, keitä miedolla lämmöllä hämmentämättä kannen alla n. 20 minuuttia.3. Mausta seos mustapippurilla, jeeralla ja suolalla (varovaisesti, mikäli käytit liemi-kuutiota).

Lisää hieman jäähtyneeseen täyteseok-seen sienet (ja kananmuna) sekä persilja-silppu.4. Jaa täyte ohukaisille tasaisesti, kääri rul-lalle, laita uuninkestävään vuokaan ja ri-pottele päälle juustoraastetta. Paista 175 as-teisessa uunissa n. 20–25 minuuttia.

TIETOISKU

Ennen vanhaan, kun ruoka tehtiin rautapannulla, ei ollut ruoassa puutetta raudasta.

Maija Kinnunen opastaa Tanja Tuomistoa ja Katja Grönstrandia reisilihaslaitteen käytössä.

Liiku-hanke: Kurikan Työttömät ry

Perusteellinen alkulämmittely on tehtävä aina ennen kuntosalilaitteisiin siirtymistä.

TVYtter 4/2014 19

Kurikan työttömät aloittivat elokuusta joulukuuhun kestävän liikuntaprojektin. Tarkoituksena on aktivoida työttömiä liikkumaan ja pitämään huolta omasta kunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Hanke toteutetaan ohjattuna kuntosaliharjoitteluna kurikkalaisella Kuntokeskus Kroppanilla.

Kurikan Työnhakijat ry:n toimin-nanohjaaja Sirpa Uusimäki näki tilaisuuden TVY ry:n Lii-ku-hankkeessa. Nyt aloitettuun liikuntaprojektiin osallistuu 20 työtön-tä. Uusimäen näkemyksen mukaan pie-nikin kunnon kohentuminen helpottaa jaksamista.

Raha on suuri syy työttömien lii-kuntaharrastusten vähyyteen. TVY ry:n myöntämän avustuksen turvin, omaa ra-haa lisänä käyttäen, Kurikan Työnhakijat ry onnistuu tarjoamaan ilmaiset kunto-salikäynnit. Uusimäen toiveena on, että mahdollisimman moni jatkaisi projektin jälkeen liikunnan harrastamista omatoi-misesti.

Työttömien ryhmä käy kuntosalilla keskiviikkoisin ohjatussa harjoittelus-sa. Kuntokeskus Kroppanin liikuntavas-taava personal trainer Maija Kinnunen laati jokaiselle kunto-ohjelman kunkin omien toiveiden ja tarpeiden perusteella. Ohjelmaan sisältyy myös ravintoon liit-tyvää ohjausta ja kehonkoostumusmit-tausta.

Kinnunen pitää hanketta loistava-na, sillä hän tietää, että kynnys lähteä yksin liikkumaan, on korkea. Ryhmis-sä saadaan helpommin ihmiset innostu-maan asiasta. Samalla saadaan sosiaalis-

ta kanssakäymistä monen työttömän ko-kemaan syrjäytymiseen.

Peruskunnon kohentumisen myötä myös ihmisen mieli virkistyy ja stressin-sietokyky paranee, tietää Kinnunen. Hä-nen mukaansa ihmiset tiedostavat liik-kuvansa liian vähän, mutta aktiviteetti tehdä asialle jotain on heikko. Kuntosa-lin trendikkäät laitteet usein vierastutta-vat ihmisiä, mutta ryhmässä ja opastet-tuna ne muuttuvat helposti tutuiksi, eikä laitteiden edessä lannistuta, naurahtaa Kinnunen.

Tanja Tuomisto on yksi hankkee-seen osallistujista. Tuomisto myöntää, että ei olisi ilman tätä mahdollisuut-ta lähtenyt kuntosalille, vaikka mieli on tehnyt. Kun tuli tilaisuus saada ilmaisia kuntosalikäyntejä tutussa seurassa, hän kertoi lähteneensä innolla mukaan. Al-kuun päästyään Tuomisto kertoo käy-neensä kaverinsa kanssa salilla muul-loinkin.

Kurikan työttömien liikuntahanke kestää koko syksyn joulukuulle asti. Tätä aiemminkin Kurikan Työnhakijat ry on kannustanut ihmisiä liikkumaan. Yhdis-tykseltä saa alennuslippuja Kurikan ui-mahalliin sekä järjestetään erilaisia lii-kuntatempauksia kuten sauvakävelyä.

Veikko Virtanen

Kurikan työttömät huhtovat hikiä pintahan kuntosalilla

2G Green Power -hanke: Kymijoen Tukipuu ry

20 TVYtter 4/2014

Kymijoen Tukipuu ry (ent. Anjalankosken Työttömät ry) on toiminut yli 20 vuotta työttömien edunvalvojana antaen jäsenilleen neuvontaa ja tukea sosiaalisissa sekä työllisyyspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tuetun työllistämisen hankkeita yhdistys on hallinnoinut vuodesta 2006 lähtien. Parhaillaan käynnissä on Tukipuu 2G Green Power 2013–2015 -hanke. Hankkeiden tarkoituksena on tarjota työhallinnon kautta tuleville asiakkaille työpaikkoja sekä tarjota tukea avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen siirtymisessä. Hankkeita rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

OmatoimisuusavustusKäännekohta yhdistyksen historiassa oli omatoimisuusavustuksen päättyminen. Omatoimisuusavustuksen loppuminen pakotti (mahdollisti) yhdistyksen kat-somaan tulevaisuuteen. ELY-keskuksen hankerahoitus mahdollisti ammattitai-toisen henkilökunnan palkkaamisen. Hankkeiden avulla toiminta laajeni ja monipuolistui.

Kestävä kehitysKierrätys ja kestävä kehitys ovat vahvoi-na arvoina hanketoiminnassa, sillä kier-rätystoiminnan avulla on synnytetty lu-kuisia uusia tuetun työllistämisen työ-paikkoja. Ihmiset lahjoittavat yhdistyk-selle tavaraa, joista parhaimmat myy-dään Tukipuun kierrätysmyymälöissä sellaisinaan ja muista loihditaan uutta esimerkiksi luovalla osastolla.

Tukipuun toimintaa on Kouvolan seudulla kolmessa eri taajamassa ja kuu-dessa kiinteistössä. Kierrätysmyymälöi-den lisäksi yhdistys tarjoaa kahvio- ja ateriapalveluja, valmistaa kierrätystuot-teita sekä tarjoaa erilaisia palveluja ku-ten polkupyörien korjausta, atk-palvelu-ja, kuljetuspalveluja sekä muita työpal-veluja.

Hankkeen tavoitteetTukipuu 2G -hanke tuottaa työ- ja työ-harjoittelupaikkoja kouvolalaisille vai-keasti työllistyville, pitkäaikaistyöttö-mille, osatyökykyisille, nuorille ja maa-hanmuuttajille, jotka ohjautuvat hank-keen piiriin Kouvolan TE -toimiston tai työvoimanpalvelukeskuksen kautta. Työtoiminnalla ylläpidetään ja ediste-tään asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, kehitetään työtaitoja, sekä tuetaan, ohja-taan ja opastetaan parempaan arjen hal-lintaan. Hankkeen asiakkaista noin 10 % työllistyy avoimille työmarkkinoille tai siirtyy koulutukseen.

Vuonna 2013 Tukipuussa työskenteli 8 toimihenkilöä. Palkkatuella, työelämä-valmennuksessa ja työharjoittelussa oli 93 henkilöä. Kuntouttavassa työtoimin-nassa oli 22 ja avotyössä 12 henkilöä. Li-säksi oli opiskelijoille työharjoittelupaik-koja ja koululaisille TET-jaksoja. Tuki-puun toiminnassa oli mukana lähes 150 kouvolalaista. Kuluvan vuoden luvut tu-levat olemaan samansuuruiset.

HaasteetHankevuosien aikana haasteet asiakas-työssä ovat monimutkaistuneet ja pääsy avoimille työmarkkinoille tai koulutuk-seen on vaikeutunut. Hankkeen tavoit-teena on kuntouttaa asiakkaita yksilöl-lisesti, monipuolisesti ja innostavasti ja näin lisätä asiakkaiden toimintakykyä, elämänhallintaa ja työelämävalmiuk-sia. Asiakkaille järjestetään säännöllises-ti liikunta- ja virkistyspalveluja työhy-vinvoinnin lisäämisen ja elämänlaadun parantamisen näkökulmasta. Tukipuun toimintaa tuodaan esille myös erilaisin tapahtumin ja tempauksin, joilla luo-daan ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä.

YhteistyöYhdistyksen nykyisen menestyksen on mahdollistanut sen monet yhteistyö-kumppanit: TE-toimisto, työvoiman pal-velukeskus, kaupunki, TVY, Kouvolan seudun työttömät sekä monet muut toi-mijat. Uusien siltojen rakentaminen on ollut antoisaa työtä. Yhdistys ei kuiten-kaan olisi tässä, vuonna 2014, ilman mo-tivoitunutta ja ammattitaitoista henki-lökuntaa. Lähes kaikki Tukipuun ohjaa-jat työskentelevät osa-aikaisesti määrä-aikaisin sopimuksin. Ohjaajista neljä on sosionomeja. Ohjaajat kehittävät ammat-titaitoaan käymällä eri koulutuksissa.

Vielä virtaa

Retki Repovedelle

2G Green Power -hanke: Kymijoen Tukipuu ry

TVYtter 4/2014 21

Hyvä, Paha, HankeHankkeista on minun arvioni mukaan tullut eräänlainen kirosana. Olen usein kuullut sanottavan, että hyvä teillä on, kun on se hanke. Hankkeita ei kuiten-kaan kukaan ole meille tuonut, hanke ei ole soittanut ovikelloa, että tässä olen.

Olemme kovalla työllä saavuttaneet ja ansainneet nykyisen aseman. Yhdis-tyksen laajentuminen ja paikan vakiin-tuminen järjestökentässä ei enää arpa- ja ilmapallomyynnillä onnistu.

Kymijoen Tukipuuta on myös eräältä taholta kritisoitu siitä, että yhdistyksellä on vain vähän jäseniä. Olemme tietoisia tästä. Meille jokainen työtön on saman-arvoinen. Panostamme laajaan ja moni-puoliseen toimintaan. Olen varma sii-tä, että pitkäaikaistyöttömälle on paljon tärkeämpää päästä yhdistykseen vuo-deksi tai edes puoleksi vuodeksi töihin, kuin päästä sen jäseneksi.

Haluan vielä Kymijoen Tukipuu ry:n puolesta onnitella TVY:n uutta puheen-johtajaa. Työttömien yhdistyksillä on jäl-leen kerran kovat ajat edessä mm. palk-katukiuudistus (-heikennys?). Mutta on-neksi tähän on jo totuttu.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille!

Jukka KangasKymijoen Tukipuu ry, hallituksen jäsen

Tukipuu 2G, vastaava työpajaohjaajaKymijoen Tukipuun hallitus

ja koko porukka

Naurujoogaa

Hankkeen ohjaajia Vappuhulinoissa

Kierrätysmuotia

Kuva

: Kar

i Aku

järv

i

Ivalon työttömät teki

kuntoilu- ja virkistysretken

3.9.2014 Kiilopäälle 10

jäsenen voimalla. Lähdimme

IvalostaTammelan bussilla ja

saavuimme Kiilopäälle, missä j

ohtaja

Seppo Uski esitteli Suomen La

dun ja

Kiilopään Retkeilykeskuksen to

imintaa

tunnin verran.

Sen jälkeen retkeilykeskuksen o

pas vei meidät

tunturiretkelle Kiilopään huipu

lle ihastelemaan upeita

ruskamaisemia. Takaisin tulless

a joimme nuotiokahvit

laavulla ja söimme eväsleivät.

Kahvistelun jälkeen olikin vuoro

ssa frisbeegolfturnaus, jonka

voitti ylivoimaisest Tuomo Kon

u. Koitoksen päätteeksi käytiin

savusaunassa ja kylmäkylpylän

virkistävässä kaltiossa uimassa

.

Retken huipunnus oli ruokailu s

eisovasta kotiruokapöydästä.

Osa retkeläisistä oli aikoinaan t

yöskennellyt Kiilopäällä ja he

muistelivat kilpaa vanhoja hyv

iä aikoja, kun vielä oli töitä

tarjolla myös paikallisille. Arto Va

lo

Liiku-hanke: Ivalon Seudun Työttömät ry

Tuomo Konu frisbeen lumoissa.

Kiilopään valloituksen alkupäässä.

Kiilopään huipulla.

Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien

Kuntainfo 28.11.2014

Kuva

: Kar

i Aku

järv

i

TVYtter 4/2014 23

Liiku-hanke: Ivalon Seudun Työttömät ry

Tuomo Konu frisbeen lumoissa.

Toimeentulotuen perusosien määrätToimeentulotuen perusosia korotetaan 1.1.2015.

Toimeentulotukilain mukaan toi-meentulotuen perusosan määrä on si-dottu kansaneläkeindeksin kehityk-seen (9 a §). Hallituksen keväällä teke-män kehyspäätöksen mukaisesti työ-eläke- ja kansaneläkeindekseihin teh-dään 0,4 prosentin tarkistus vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin pis-teluvuksi vuodelle 2015 on vahvistettu 1637. Toimeentulotuen perusosa on si-dottu kansaneläkeindeksiin, mutta toi-meentulotuki nousee kuitenkin ensi vuonna täysimääräisesti (1,1 prosent-tia). Toimeentulotukilain 9 §:n muut-tamisesta annettu laki (868/2014, voi-maan 1.1.2015) säätää yksin asuvan hen-kilön perusosan suuruudeksi kuukaut-ta kohti 447,24 euroa (vuoden 2011 kan-saneläkeindeksin tasossa).

Kaikissa kunnissa sovelletaan sa-moja toimeentulotuen perusosien eu-romääriä. Yksin asuvan henkilön pe-rusosan määrä on 485,50 euroa kuu-kaudessa 1.1.2015 lähtien. Yksinhuolta-jalle korotettuna maksettavan perus-osan määrä on 534,05 euroa. Perusosi-en määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty ohessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön käyt-tämät perusosien laskentaperiaatteet on esitelty STM Kuntainfossa 8/2013 (26.11.2013).

Toimeentulotuen perusosien mää-rät 1.1.2015 lähtien

Kansaneläkeindeksi 1637, perus-osan suuruus yksin asuvalla henkilöl-lä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansan-eläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508).

Alennettu perusosaLain 2 a §:ssä säädetään velvollisuudes-ta ilmoittautua työttömäksi työnhaki-jaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei il-moittaudu työvoimatoimistoon työn-hakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osal-taan siten kuin toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään. Kyseinen lainkohta si-sältää myös seuraukset siitä, että hen-

kilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoima-poliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut aiheesta Kuntainfossa 2/2014 (4.7.2014).

Toimeentulotukilain mekaanisen soveltamisen välttämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ei julkaise alennettu-jen perusosien euromääriä.

Kuntainfot ovat luettavissa minis-teriön verkkosivustolta.

Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi

Toimeentulotukilain 11 §:ään tehdyn muutoksen (940/2014, voimaan 1.1.2015) johdosta tukea saavien on myös jatkos-sa mahdollista hankkia pieni määrä an-siotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pien-ten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansio-tuloa voi olla jatkossakin vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mai-nittu 20 prosentin vähennys on vähim-mäisarvo. Hallituksen esityksessä to-detaan, että harkinnan mukaan tulo-jen vähäisyyden vuoksi tai muusta eri-tyisestä syystä säännöksen perusteella voidaan käyttää suurempaakin vähen-nysprosenttia. Sen sijaan euromääräi-nen 150 euroa kuukaudessa on vähen-nyksen enimmäismäärä.

Jatkossa ansiotulovähennys on tu-lonsaajakohtainen eikä kotitalouskoh-tainen, kuten nykyisin.

Etuoikeutettua ansiotuloa koskeva säännös on ollut voimassa määräaikai-sena vuodesta 2002 alkaen, ja menette-lyä on jatkettu neljästi. Tammikuun 1. päivänä voimaan tulevan lainmuutok-sen myötä etuoikeutetun ansiotulon menettely on pysyvä osa toimeentulo-tukea.

Lisätietoja

ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, puh. 02951 63305 jaakko.ellisaari(at)stm.fi

asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, puh. 02951 63302 raimo.karkkainen(at)stm.fi

Liitteet

Kuntainfo kokonaisuudes-saan tulostusversiona (pdf ,7,9 kB) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folde-rId=9353980&name=DLFE-32632.pdf

Kuntainfo 8/2013 (26.11.2013) http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1868553#fi

Perusosien määrät 1.1.2015 (pdf, 7.6 kB) http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folde-rId=9353980&name=DLFE-32610.pdf

Porvoon Seudun Työnhakijat ry

Arto Nybom soitti sekä viulua että kitaraa Porvoon Seudun Työnhakijat ry:n 20-vuotisjuhlassa.

24 TVYtter 4/2014

koulutettiin lähinnä kolmannelle sekto-rille. Ruokalamme otti vastaan myös ti-lauksia ja järjesti syntymäpäiviä, häitä ym. verollista palvelua. Työllisyyskurs-sien ja kehitetyn palkanmaksupalvelun avulla talous saatiin vakaalle pohjalle.

Muutto uusii tiloihinViisitoistavuotta saimme pitää kunnos-tamamme vuokratilat tehtaassa. Häätö tuli 2009 kun Fiskarsista alettiin raken-taa Taidetehdasta. Monien neuvottelujen jälkeen todettiin, että ei ole mitenkään taloudellisesti mahdollista vuokrata kaupungista ruokalatilaa. Muu toimin-ta oli mahdollistanut tappiollisen ruo-kailun. Jälleen saatiin neuvoteltua seu-rakunnan kanssa ja nyt työttömät voivat ruokailla siellä tuettuun hintaan kolme kertaa viikossa.

Yhdistyksessä ei ole pidetty mata-laa profiilia. Eihän meitä köyhiä kukaan noteeraisikaan, ellemme itse kokisi ole-massaolon oikeutusta.

Kymmenen vuotta sitten juhlimme Treffissä yhdistyksen 10 vuotista taivalta 150 juhlavieraan läsnä ollessa. Juhlapu-hujaksi oli saatu alan asiantuntija eme-rituskansliapäällikkö Pertti Sorsa. Juh-lassa ennustelin, että taidamme olla vie-lä puhujina 20 v. juhlissa, tuskin se työt-tömyys enää Suomesta katoaa. Eikä se ole kadonnut!

NykypäiväänOlen ollut vuoden eläkkeellä ja saanut vähän perspektii-viä menneeseen.

Usein mietin, mitä oli-si tapahtunut, jos jousta-mattomassa yhteiskun-nassamme olisi suostuttu ministeri Kalevi Sorsan vuonna 1991 ehdottamaan kansalaissopimukseen, etteivät palkat eivätkä hinnat saa nous-ta viiteen vuoteen. Olisimmeko nyt tässä tilanteessa, että meillä on satoja tuhan-sia työttömiä pysyvästi? Sopimus olisi ollut oikeansuuntainen ryhtiliike. Emme

olisi sukeltaneet näin syvään, ellemme olisi hinnoitelleet itseämme ja työtämme ulos maailmanmarkkinoilta vaatimalla jatkuvia palkankorotuksia. Kenelle sii-tä on hyötyä, kun joudumme ostamaan toistemme kallista työtä?

Minulle työllistäminen oli oikeas-taan henki ja elämä. Petyin, kun Porvoon päättäjillä ei ollut viisautta ajoissa näh-dä, mitä tuleman piti. Kerroin kaikille mahdollisille vuonna 2006 voimaan tu-levasta ns. sakkolaista. Uhkailin lain tu-levan kalliiksi Porvoolle, ellei työllistä-

Porvoon Seudun Työn-hakijat ry:n 20-vuotistaival

Kuva

t: Ju

ha K

erän

en

1990-luvun alku oli suurten murrosten aikaa maassamme. Työttömyys rävähti käsiin ja sadat tuhannet jäivät työttömiksi. Yhteiskunnan rakenteet eivät olleet varautuneet massatyöttömyyteen.

Työttömien apuun riensivät seu-rakunnat ja niiden suojissa pe-rustettiin ripeässä tahdissa sato-ja työttömien yhdistyksiä. Niin myös Porvoossa. Seurakunnan alustassa kokoontui aluksi keskustelukerho kah-vittelemaan. Työttömien määrä kasvoi edelleen ja seurakunnan kahvilassa aloi-tettiin työttömien ruokailu kaksi kertaa viikossa. Jono kasvoi ja lopulta se oli jo kadulle saakka.

Yhdistysksen perustaminenSyksyllä 1993 pidettiin Porvoossa työttö-mien yhdistyksen perustava kokous. Sa-moin neuvottelut kaupungin kanssa joh-tivat siihen, että päätettiin ottaa vastaan kaupungin tarjoamat tilat entisestä Fis-karsin tehtaasta eli nykyisestä Taideteh-taasta. Työttömät kunnostivat tilat itsel-leen. Oikeusministeriö hyväksyi 1. kesä-kuuta 1994 Porvoon seudun työttömät ry:n merkittäväksi yhdistysrekisteriin.

Uutta kulttuuria luotiin Suomen-maahan, eikä se aina vaivatta ja hiljai-sesti sujunutkaan. Ns. anarkistisiipi vaa-ti järjestämään torille mielenosoituksia ja muita vihan purkautumispaikkoja. Ra-kentava siipi oli enemmistönä ja valittiin ystävyyden ja yhteistyön linja.

Vuodet toivat muutoksiaTyöttömiä koskevat lait ovat muuttuneet vuosittain ja yhdistyksen on oltava ajan-hermolla pystyäkseen luovimaan jatku-vasti muuttuvassa tilanteessa. Toiminta on muuttunut vuosien myötä ja nimikin muutettiin toimintaa vastaavaksi Por-voon seudun työnhakijat ry:ksi.

Alkuun saatiin valtion rahaa erilais-ten harrastekurssien järjestämiseen. Sen jälkeen kurssien luonne muuttui työllis-täväksi ja vuoden 1997 jälkeen pidettiin työllisyyskursseja. Pitkäaikaistyöttömiä

Porvoon Seudun Työnhakijat ry

Anja Luoma (vas.), ent., Ulla Raitimo, nyk. toiminnanjohtaja

Hans-Olof Halén, Porvoon Seudun Työnhakijat ry:n puheenjohtaja

Kuva

t: Ju

ha K

erän

en

mistä oteta vakavasti. En saanut valtuus-toa, enkä päättäjiä kiinnostumaan asias-ta ja nyt tulokset on nähtävissä. Vaikka virkoja on perustettu työllistämistä hoi-tamaan, maksetaan kuluvasta vuodes-ta sakkomaksua Kelalle pitkäaikaistyöt-tömien aktivoimattomuudesta yli kaksi miljoonaa euroa.

Tuolloin totesin voimattomuuteni saada esityksilleni ja kehittämilleni mal-leille ymmärrystä. Tänään tiedän, että on helpompaa rakentaa kouluja syrjäi-sessä kylässä Afrikan savannilla kuin saada Porvoon päättäjät kiinnostumaan työllistämisestä.

LopputerveisetTyöttömien järjestöillä on erittäin tärkeä ja selvä tehtävä edunvalvonnassa. Vali-tettavasti sekä valtakunnallisessa jär-jestössä että monissa yhdistyksissä tai-to tähän edunvalvontaan on koetuksella osaajien samanaikaisen eläkkeelle siirty-misen vuoksi.

Eduskuntaan, ministeriöihin ja ay-liikkeeseen on oltava suorat suhteet ja annettava lausuntoja työttömiä koske-vista lakiuudistuksista. Kuka parhaiten tietää miten uusi laki vaikuttaa työllis-tämisen mahdollisuuksiin kuin he, jotka tätä työtä tekevät.

Kolmas sektori on välttämätön toimi-ja voidaksemme tukityöllistää pitkäai-kaistyöttömiä. Sieltä löytyy joustoa, mitä muualla jäykäksi säännellyssä yhteis-kunnassamme ei ole. On vain huolehdit-tava siitä, ettei uusien lakien voimaantu-lo ja soveltaminen estä työllistämistä.

Isäni sanoi usein meille lapsille: ”Saatta nähärä, niin mun aikana Neuvos-toliitto kaatuu omahan maharottomuu-tehensa.” Näin tapahtui.

Toivottavasti minun ei tarvitse tode-ta samaa rakkaasta Suomesta, että meil-lä jää vielä vanhuksetkin hoitamatta, en-nen kuin todellisiin toimiin ja rakentei-siin tartutaan. Tekemätöntä työtä ja ha-lukkaita työntekijöitä riittää. Mistä löy-tyisi rohkeus purkaa työnvastaanottami-sen esteet?

Tähän mennessä sitä rohkeutta ei ole miltään suunnalta löytynyt.

Anja Luoma

26 TVYtter 4/2014

Täältä Turustakin päin täytyy nyt lähettää viestiä tämän viimeisimmän palkkatukiuudistuksen kummallisista kuvioista. Uudistus on varmasti hyvä ja pitkään mietitty, mutta monet yksityiskohdat tulevat tuottamaan paljon surua, murhetta ja päänvaivaa sekä TE-toimistoille, meille työllistämispalveluita tuottaville tahoille että kaikkein tärkeimmälle: meidän yhteiselle asiakkaalle, pitkään työttömän olleelle ihmiselle.

Tässä muutama esimerkki: Kun palkkatukisuhde päättyy 31.12.14 ja korkeinta korotettua palk-katukea olisi kuitenkin jäljellä vanhan kaavan mukaisesti, katsotaan-kin yhtäkkiä tilanne 1.1.2015:n mukaan. Oh-hoh, oletkin ehtinyt olla töissä neljä kuukautta palkkatuella ja eipä täytykään 24/28 kuukautta työttömyyttä.

Jos työnantaja olisi tiennyt kesällä hakea heti 12 kk palkkatukijaksoa, hän olisi sen saanut ja asiakkaalla olisi töi-tä 12 kuukaudeksi. Mutta kun kukaan ei tiennyt ainakaan täällä ruohonjuurita-solla, että tällainen uudistus tulee, niin eihän sitä ymmärtänyt silloin hakea.

Esimerkiksi meillä Varsinais-Suo-men Martoilla on työllistettynä tällä het-kellä monta ihmistä, joiden joulun jou-dumme pilaamaan kertomalla, ettet nyt saakaan käyttää sitä 12 kuukauden työl-listymismahdollisuutta, mitä muuten si-nulla olisi ollut. Odota kaksi vuotta, kyl-lä se pitkäaikaistyöttömyys taas sinua-kin kohtaa!

Samaan liittyy toinen esimerkki: Haimme korkeinta korotettua palkka-tukea edelleensijoitukseen yhdeksi vuo-deksi alkaen 15.12.2014. Tänään tuli pää-tös ajalle 15.12.2014–31.12.2014 ja pahoit-televa viesti TE-toimistosta, etteivät he

voi nyt pidempää tukea myöntää. Tammikuussa sitten ehkä uudel-

leen. Edelleensijoituspaikkoja saa

etsiä ihan työkseen, selvittää

asioita sekä työnhakija-asiakkaalle että siihen yritykseen, mihin sijoitusta suun-nitellaan. Tulee täyttää erilaisia paperei-ta ja sitten, kun asiakkaan pitäisi pääs-tä töihin, niin ilmoitetaankin, että ei nyt sorry, kun meillä on menossa tuot uudis-tus ja rahatkin on loppu. Kaikilla meil-lä on varmasti ihan tarpeeksi töitä muu-tenkin, ettei tarvitsisi päätään hakata seinään. Sitä ei sitten tarvitse ihmetellä, että miksi eivät ihmiset työllisty!

Kolmas esimerkki liittyy nyt tule-vaan muutokseen sairauteen tai vam-maan liittyvästä tuesta. Jatkossa, kun tuki tulee olemaan kaikilla työnantajil-la 50 %, niin yhdistysten työllistäminen ko. kohderyhmän asiakkaiden kohdalla tulee loppumaan ja mitä pahinta, siinä häviää monia pitkäaikaisia työpaikkoja.

Olemme pystyneet tarjoamaan työ-paikkoja pitkäaikaissairaille ja vaikkapa liikenteessä vammautuneille henkilöille useaksikin vuodeksi, kun tuki työllistä-miseen on ollut merkittävä. Samoin tie-dän muitakin yhdistyksiä, joissa on ha-luttu nostaa tämä kohderyhmä etusijal-le, vaikka työllistäminen on ollut kal-liimpaa kuin yli 500 päivää työttömänä olleiden. Nyt ero tulee olemaan niin suu-ri, ettei työllistäminen järjestöihin enää ole mahdollista. Pelkästään Varsinais-Suomen Martoilla tulee päättymään 3–4 henkilön työsuhteet ensi vuonna tämän takia. Nämä henkilöt eivät todellakaan ole niitä yritysmaailman haluamia työn-tekijöitä.

Tälläiset terveiset haluan lähet-tää täältä nyt kovin harmaasta Turusta! Kaikkinensa parasta olisi, kun uudistuk-set valmisteltaisiin niin, että niistä voi-taisiin tiedottaa ajoissa. Tällöin voitaisiin välttää monet sudenkuopat ja kummal-liset käänteet. Meillehän tämä on vain työtä, mutta pitkään työttömänä olleelle ihmiselle voi palkkatukityökin olla elä-män tärkein mahdollisuus.

Teija Leppämäki

projektipäällikköMarttojen Työavain -projektiVarsinais-Suomen Martat ry

Arvoisat työvoimapäättäjät!

Lukijan kirje

TVYtter 4/2014 27

Kolumni: Leena Rauhala

Kristillisdemokraattien näkemys työllisyydestä lähtee yksilön näkökulmasta. Työn merkitys on suuri paitsi toimeentulon kannalta, myös henkisen hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen aikaansaajana. Siksi työtä tulee olla tarjolla jokaiselle työvoimaan kuuluvalle kansalaiselle. Niille, joiden toimintakyky on alentunut, on oltava saatavissa kuntoutusta sekä joustoa työelämässä muun muassa työajan suhteen. Ajankohtaisena uudistuksena tähän liittyen on Kela-kuntoutuksen korvaustason yhdenmukaistaminen. Kolmikantaneuvotteluissa sovittavan uudistuksen myötä kaikki Kelan kuntoutuksessa olevat saavat iästä riippumatta samansuuruisen korvauksen terapiastaan.

Työllisyys yksilön näkökulmasta

Puolueen tavoitteena on siirtää ab-soluuttinen köyhyys historiaan. Erityisesti lapsiköyhyys, alhaiset eläketulot ja työkyvyttömyyden tuomat toimeentulovaikeudet vaativat pikaista ratkaisua. Tällä hetkellä myös pienituloisissa kotitalouksissa asuu yli 100 000 lasta. Pienituloisia ikäihmisiä on sama määrä. Pienituloisuus ja suhteelli-nen köyhyys kuluttaa ihmisen aikaa ja henkisiä voimavaroja, kun toimeentuloa on jatkuvasti laskettava ja tarpeellisiakin hankintoja mietittävä pitkään. Tarvit-semme joustavampaa tukipolitiikkaa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllis-tämiseen kohdistuvia toimia.

Toinen näkökulma työllisyyteen on kansantaloudellinen. Ilman korkeaa työllisyysastetta nykyisenkaltaista pal-velurakennetta ei kyetä ylläpitämään kovin pitkään. KD on linjannut tavoit-teeksi työttömyysasteen laskemisen vii-teen prosenttiin. Työllisyyden paranta-miseksi erityisesti pienten- ja keskisuur-ten yritysten mahdollisuuksia investoi-da ja työllistää tulee tukea, esimerkiksi madaltamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta syntyviä palkan sivuku-luja. Pk-yritysten kannattavuus ja niiden työllistävä vaikutus tulee huomioida eri-tyisesti yritystukijärjestelmää kehitettä-essä.

Työnteon ja yrittäjyyden tukemisek-si myös verotuksen on oltava kilpailuky-kyisellä tasolla. Erityisesti pienituloisim-pien kohdalla kunnallisvero- ja ansiotu-loverorasitusta on kevennettävä. Tämä lisää hyvin myös kansantalouden hyöty-jä, koska pienimmissä tuloluokissa suu-rin osa tuloista palautuu takaisin kulu-tukseen. Työnteon kannustavuutta on li-sättävä sosiaaliturvan joustavoittamisel-la. Kolmensadan euron suojaosa työttö-myysturvaan on siinä hyvä alku, mutta työttömän omaa aktiivisuutta on tulta-va nykyistä enemmän vastaan. Kannus-tavuutta vaikeasti työllistyvien osalta li-säisi jo sekin, että he voisivat kokea ole-vansa työvoimana yhdenvertaisia.

Kaikkein eniten työttömyys kosket-taa nuoria, joista moni ei koskaan pääse edes ensimmäiseen työpaikkaansa kiin-ni. Siksi nuorten yhteiskuntatakuu on ollut KD:lle keskeinen keino vähentää nuorten syrjäytymistä. Takuun toimi-vuutta pitää tarkkaan seurata ja tarvit-taessa tehdä korjausliikkeitä. Tähänas-tisten kokemusten valossa lisäpanostuk-sia nuorisotakuun toteuttamiseen tarvi-taan, ja niitä onkin valtion ensi vuoden talousarvioon lisätty 15 miljoonaa euroa. Panostukset nuortenyhteiskuntatakuu-seen eivät kuitenkaan saa tarkoittaa leik-kauksia muihin työllistämistoimiin ei-vätkä koulutuspaikkojen määrään.

Leena Rauhala / KD

Lukijan kirje

Äänekosken työllisyysyksikön johtaja Auli Savolainen.

28 TVYtter 4/2014

Äänekosken pilotti

Ei, vaan kysymyksessä on kansanslangilla kerrottuna Risikko – Parpon vastikkeellisen–, eiku osallistavan sosiaaliturvan kokeilu. Suomessa kokeilu eli pilotointi toteutetaan vuoden loppuun mennessä kuudella paikkakunnalla, joista yksi on Äänekoski.

Ammutaanko työttömät maata kiertävälle radalle?

Paradigman muutosta hokivat taannoin sosiaaliministeri Pau-la Risikko selvitysmiehensä Rau-man sosiaalijohtaja Antti Parpon kanssa, kun saattoivat alulle lakimuu-tostyön ajatuksenaan sosiaaliturvan vas-tikkeellistaminen. Asiaa varten peruste-tussa työryhmässä puristettiin näkyviin enemmän pehmeyttä ja alettiin puhua osallistavasta sosiaaliturvasta. Keskiössä on ollut kuntouttava työtoiminta, mutta halutaan kokeilulla hakea laajempaakin näkymää sosiaaliturvan uudistamiseen.

Kyllä, suhtautuminen kokeiluun on hieman kaksijakoinen, sanoo työllisyys-yksiön johtaja Auli Savolainen.

– Lähdimme Äänekoskella kuitenkin liikkeelle selkeästi vapaaehtoisuudesta ja siitä, että ihmisten oma kokemus ja tah-totila saadaan tuotua hankkeen avulla esille. Tällä haluamme painottaa osalli-suutta. Toivomme, että ihmiset avautu-vat niistä epäkohdista, jotka estävät osal-lisuutta ja toisaalta niistä, jotka vahvista-vat sitä. Kokemusten keräämistä ja kar-toittamista tehdään. Ihmisten ääni halu-taan kuuluville, Savolainen kertoo.

Sosiaali– ja terveysministeriö ohjasi kokeilukuntiin määrärahat.

– Näillä varoilla olemme palkanneet kaksi ohjaajaa tätä kartoitustyötä teke-mään. Vapaaehtoisista muodostimme kaksi työttömien t